\n\n==Erilaisia kaavoja==\n
\n
\n\n
\n \n\n(Aritmeettis-geometris-harmoninen epäyhtälö)
\n
','Palautettiin viimeiseen TJ:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20050108105612','',0,0,1,0,0.061410251568,'20050108105612','79949891894387');
INSERT INTO cur VALUES (57,0,'Miksi_osallistua_avoimeen_tekstikirjaprojektiin','==Wikikirjasto==\n{{wikikirjasto-ohje}}\n===Miksi osallistua===\n\nTiedät tilanteita, jolloin perinteiset kirjat eivät riitä tai niitä ei ole tarjolla. Tämä projekti voi olla silloin apunasi, sillä monet ihmiset ovat luoneet siitä kattavan kokonaisuuden ja voit käyttää sitä vapaasti ja jopa muokata tarpeittesi mukaan. Auta meitä luomaan tästä projektista kattava.\n\nWikikirjaston tavoite on luoda vapaasti lisensioituja kirjoja, joita kuka tahansa voi muokata ja lisätä niihin tärkeitä tietoja, jolloin niistä muodostuu yhä kattavampia teoksia.\n\nOta Wikikirjastosta osia teksteihin, jotka sinua itseäsi kiinnostavat ja muokkaa niistä edelleen parempia. Wikikirjasto on jatkuva projekti joka ei lopu, sillä sitä täydennetään ja parannetaan koko ajan. \n\n===Opettajat===\n\nJoskus eteesi tulee tilanteita jolloin perinteiset kirjat eivät auta sinua tarpeeksi. Tässä projektissa toimivat opettajina kaikki kirjoittajat. Näiden kirjojen tekstit ovat vapaasti kopioitavissa ja muokattavissa vapaasti. Wikikirjaston tekstejä voit käyttää siellä missä sitä tarvitset; luokassa, luennolla tai missä vain.\n\n===Opiskelijat===\n\nYksi ja paras tapa \'\'oppia\'\' jotain on \'\'opettaa\'\' se jollekin toiselle. Haasta itsesi ja näe miten hyvin tiedät asiasta. Tämä sivusto antaa sinulle mahdollisuudet käyttää ja työstää tekstiä liittyen aiheeseen mitä opettelet. Ota materiaalia ja täydennä sitä vapaasti, voit jopa julkaista sitä!\n\n===Industry leaders===\nTämän päivän opiskelijat ovat huomisen työmiehiä. Auta heitä saamaan käsiinsä tieto, ja voit olla varma siitä että saat sen moninkertaisena takaisin.\n\n===Humanitarians===\nAll of the material developed on this site is released under a license that guarantees that the information remains free forever. Leave behind a tiny legacy with each bit you add to the open textbook project. It really is about giving back to humanity and helping yourself as you help your fellow man.\n----\n===Katso myös===\n* [[Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja]]\n* [[Tekstikirjojen standardit]]\n__NOTOC__\n__NOEDITSECTION__','ohje template',34,'Anssi','20050303161314','',0,0,1,0,0.035800360626,'20050303161314','79949696838685');
INSERT INTO cur VALUES (58,0,'Wikikirjat:Toivotut_Wikikirjat','\'\'\'Onko sinulla toive jostain tietokirjasta, jonka haluaisit nähdä täällä? Lisää se alla olevaan luetteloon!\'\'\'\n\'\'\'Jos koet että voisit kirjoittaa jostain allaolevasta vaikka tietokirjan alkua, ole hyvä ja aloita milloin vain!\'\'\'\n\n== Toivotut tietokirjat ==\n=== Kielet ===\n*[[Viron kieli|Viro]]\n\n=== Matematiikka ===\n*[[Matematiikan alkeet]]\n\n=== Tietokoneet/tekniikka ===\n*[[Tietokonegrafiikka:3D]]\n*[[Ohjelmointi:Visual Basic|Visual Basic]]\n*[[C++]]\n*[Linuxin asennus]\n*[[Linuxin käyttö]]\n*[[Käyttöohjeet]]\n\n=== Humanistiset tieteet ===\n*[[Talous]]\n*[[Hallinto]]\n*[[Politiikka]]\n*[[Sosiologia]]\n\n=== Tiede ===\n*[[Tietokonetiede]]\n*[[Lentokonesuunnittelu]]\n*[[Elektroniikka]]\n\n===Sertifikaatti-harjoittelu===\n*[[Oracle]]\n\n===Yleistä===\n\n[[Opiskelutaidot]]:\n* Ajanhallinta\n* Pikalukeminen\n* Muistiinpanot','/* Tietokoneet/tekniikka */',0,'80.222.164.207','20041122004351','',0,0,0,0,0.537918519945,'20041122004351','79958877995648');
INSERT INTO cur VALUES (59,0,'Kaikki_kirjahyllyt','[[Tous les rayons|Français]], [[All bookshelves|English]], \'\'\'Suomi\'\'\'\n----\nTämän sivun tarkoituksena on opastaa sinua eri ryhmittelyihin \'\'\'avoimen sisällön tekstikirjoissa\'\'\', jotka tulevat joku päivä tälle sivustolle. Tällä hetkellä se on enimmäkseen ehdotus siitä, mistä voisi aloittaa tekstikirjojen rakennuksen.\n\n:[[Taiteiden kirjahylly]]\n:[[Kauppaopiston kirjahylly]] (Voi muuttaa Käytäntö-osastolle)\n:[[Tietokoneiden kirjahylly]] (Voi jakautua Tieteeseen ja Käytäntöihin)\n:[[Historian kirjahylly]]\n:[[Humanististen tieteiden kirjahylly]]\n:[[Kielten kirjahylly]]\n:[[Matematiikan kirjahylly]] (Voi muuttaa Tieteeseen)\n:[[Terveydenhuollon kirjahylly]] (Voi muuttaa Tieteeseen)\n:[[Käytännön kirjahylly]] Includes engineering and professional areas.\n:[[Tieteen kirjahylly]]\n----\n:[[Lista kaikista kirjoista|Aakkostettu lista kaikista tekstikirjoista]]\n----\n\n===Ulkopuoliset linkit===\n* [http://www.internetix.fi Ilmaisia tekstikirjoja] lukio- ja ammattikouluopiskeluun. Tekijänoikeuksien alaisia.','Palautettiin viimeiseen TJ:n tekemään muutokseen.',2,'TJ','20040908122321','',0,0,1,0,0.796414111646,'20050226163322','79959091877678');
INSERT INTO cur VALUES (60,0,'Ido/fi','#REDIRECT [[Ido]]\n','Ido/fi moved to Ido',2,'TJ','20040827195513','',0,1,0,1,0.219392505678714,'20040827195513','79959172804486');
INSERT INTO cur VALUES (61,0,'Wikikirjat:Hiekkalaatikko','==Tuhnut viivan alle==\n\n[[:en:Main_Page|poks]]\n\n{{PAGENAME}}\n\nJes jes rock rock\n\n== taas otsikko ==\n\nWAHA! \\ ^0^ / [ T G $ ] 0wnz j000000000!!! eh l0lz -.-\n\n== väliotsikko ==\nm00n tomi :#\n\n=== m00n väliotsikko ===\n=== m00n kans ===\nterveppä terve\n\n== väliotsikko ==\n\n=== Toikka ===\n\n\'\'\'Bold text\'\'\'aaaaa\'\'\'Bold text\'\'\'\n\n\'\'kursiivi\'\'\n\n== lopuksi ==\nkobbala \'\'käbbälä\'\'','/* lopuksi */',0,'80.186.216.32','20041125193505','',0,0,0,0,0.776335890301,'20041125193505','79958874806494');
INSERT INTO cur VALUES (62,2,'TJ','I\'m active in the [[w:|Finnish Wikipedia]]. Discussion to [[w:Keskustelu_käyttäjästä:TJ|this page]]. \n\n-- [[w:Käyttäjä:TJ|TJ]] (or Mirv on [[Internet Relay Chat|IRC]] @ [[freenode]])','',2,'TJ','20040827201946','',0,0,1,1,0.724077685142,'20040827201946','79959172798053');
INSERT INTO cur VALUES (63,8,'Sitetitle','Wikikirjasto','',3,'Nikerabbit','20050101175002','',0,0,0,0,0.629706356968,'20050101175002','79949898824997');
INSERT INTO cur VALUES (64,8,'Helppage','Wikikirjat:Ohje','',2,'TJ','20040827204733','',0,0,0,1,0.914699730424,'20040827204733','79959172795266');
INSERT INTO cur VALUES (65,8,'Fromwikipedia','Tarjoaa Wikikirjat, vapaa tietokirjasto','',2,'TJ','20040827204752','',0,0,0,1,0.327870794259,'20040827204752','79959172795247');
INSERT INTO cur VALUES (66,8,'Aboutwikipedia','Tietoa Wikikirjoista','',2,'TJ','20040827204803','',0,0,0,1,0.670219358369,'20040827204803','79959172795196');
INSERT INTO cur VALUES (67,8,'Aboutpage','Wikikirjat:Tietoja','',2,'TJ','20040827204811','',0,0,0,1,0.547289051836,'20040827204811','79959172795188');
INSERT INTO cur VALUES (68,8,'Sitesubtitle','Vapaa tietokirjasto','',2,'TJ','20040827205043','',0,0,0,1,0.383970203523,'20040827205043','79959172794956');
INSERT INTO cur VALUES (69,8,'Wikititlesuffix','Wikikirjat','',2,'TJ','20040827205053','',0,0,0,1,0.225710465678,'20040827205053','79959172794946');
INSERT INTO cur VALUES (70,8,'Monobook.js','ta = new Object();\nta[\'pt-userpage\'] = new Array(\'.\',\'Oma käyttäjäsivu\'); \nta[\'pt-anonuserpage\'] = new Array(\'.\',\'IP-osoitteesi käyttäjäsivu\'); \nta[\'pt-mytalk\'] = new Array(\'n\',\'Oma keskustelusivu\'); \nta[\'pt-anontalk\'] = new Array(\'n\',\'Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista\'); \nta[\'pt-preferences\'] = new Array(\'\',\'Omat asetukset\'); \nta[\'pt-watchlist\'] = new Array(\'l\',\'Lista sivuista joiden muokkauksia tarkkailet\'); \nta[\'pt-mycontris\'] = new Array(\'y\',\'Lista omista muokkauksista\'); \nta[\'pt-login\'] = new Array(\'o\',\'Toivomme että kirjautuisit sisään ennen muokkauksia, mutta tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä\'); \nta[\'pt-anonlogin\'] = new Array(\'o\',\'Toivomme että kirjautuisit sisään ennen muokkauksia, mutta tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä\'); \nta[\'pt-logout\'] = new Array(\'o\',\'Kirjaudu ulos\'); \nta[\'ca-talk\'] = new Array(\'t\',\'Keskustelua sisällöstä\'); \nta[\'ca-edit\'] = new Array(\'e\',\'Voit muokata tätä sivua. Käytäthän esikatsele-nappia ennen tallennusta.\'); \nta[\'ca-addsection\'] = new Array(\'+\',\'Lisää kommentti tälle sivulle\'); \nta[\'ca-viewsource\'] = new Array(\'e\',\'Tämä sivu on suojattu. Voit katsoa sen lähdekoodia.\'); \nta[\'ca-history\'] = new Array(\'h\',\'Aikaisemmat versiot tästä sivusta\'); \nta[\'ca-protect\'] = new Array(\'=\',\'Suojaa tämä sivu\'); \nta[\'ca-delete\'] = new Array(\'d\',\'Poista tämä sivu\'); \nta[\'ca-undelete\'] = new Array(\'d\',\'Palauta tämän sivun muokkaukset, jotka tehtiin ennen sivun poistamista\'); \nta[\'ca-move\'] = new Array(\'m\',\'Siirrä tämä sivu\'); \nta[\'ca-nomove\'] = new Array(\'\',\'Sinulla ei ole oikeuksia siirtää tätä sivua\'); \nta[\'ca-watch\'] = new Array(\'w\',\'Lisää tämä sivu tarkkailulistallesi\'); \nta[\'ca-unwatch\'] = new Array(\'w\',\'Poista tämä sivu tarkkailulistaltasi\'); \nta[\'search\'] = new Array(\'f\',\'Etsi tästä wikistä\'); \nta[\'p-logo\'] = new Array(\'\',\'Etusivu\'); \nta[\'n-mainpage\'] = new Array(\'z\',\'Mene etusivulle\'); \nta[\'n-portal\'] = new Array(\'\',\'Keskustelua projektista\'); \nta[\'n-currentevents\'] = new Array(\'\',\'Etsi taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista\'); \nta[\'n-recentchanges\'] = new Array(\'r\',\'Lista tuoreimmista muokkauksista wikissä\'); \nta[\'n-randompage\'] = new Array(\'x\',\'Avaa satunnainen Wikikirjojen sivu\'); \nta[\'n-help\'] = new Array(\'\',\'Ohjeita Wikikirjojen käyttämisestä.\'); \nta[\'n-sitesupport\'] = new Array(\'\',\'Tue Wikikirjoja\'); \nta[\'t-whatlinkshere\'] = new Array(\'j\',\'Lista kaikista wikin sivuista jotka viittavat tänne\'); \nta[\'t-recentchangeslinked\'] = new Array(\'k\',\'Viimeisimmät muokkaukset artikkeleissa, jotka viittavat tälle sivulle\'); \nta[\'feed-rss\'] = new Array(\'\',\'RSS-syöte tälle sivulle\'); \nta[\'feed-atom\'] = new Array(\'\',\'Atom-syöte tälle sivulle\'); \nta[\'t-contributions\'] = new Array(\'\',\'Näytä lista tämän käyttäjän muokkauksista\'); \nta[\'t-emailuser\'] = new Array(\'\',\'Lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle\'); \nta[\'t-upload\'] = new Array(\'u\',\'Tallenna kuvia tai mediatiedostoja\'); \nta[\'t-specialpages\'] = new Array(\'q\',\'Näytä toimintosivut\'); \nta[\'ca-nstab-main\'] = new Array(\'c\',\'Näytä sisältösivu\'); \nta[\'ca-nstab-user\'] = new Array(\'c\',\'Näytä käyttäjäsivu\'); \nta[\'ca-nstab-media\'] = new Array(\'c\',\'Näytä mediasivu\'); \nta[\'ca-nstab-special\'] = new Array(\'\',\'Tämä on toimintosivu, et voi muokata sivua.\'); \nta[\'ca-nstab-wp\'] = new Array(\'a\',\'Näytä projektisivu\'); \nta[\'ca-nstab-image\'] = new Array(\'c\',\'Näytä kuvasivu\'); \nta[\'ca-nstab-mediawiki\'] = new Array(\'c\',\'Näytä järjestelmäviesti\'); \nta[\'ca-nstab-template\'] = new Array(\'c\',\'Näytä malline\'); \nta[\'ca-nstab-help\'] = new Array(\'c\',\'Näytä ohjesivu\'); \nta[\'ca-nstab-category\'] = new Array(\'c\',\'Näytä kategoriasivu\');','',2,'TJ','20040827211649','',0,0,0,1,0.522518447844,'20040827211649','79959172788350');
INSERT INTO cur VALUES (71,1,'Wikikirjat:Toivotut_Wikikirjat','','se oli jo siirretty',0,'213.169.21.228','20040827225053','',0,0,0,0,0.625959656958,'20040827230332','79959172774946');
INSERT INTO cur VALUES (72,4,'Recentchanges','#{{NUMBEROFARTICLES}} \'\'\'|\'\'\' \'\'\'[http://meta.wikipedia.org/wiki/Special:Recentchanges Meta-Wikipedia] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikipedia] [http://fi.wiktionary.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikisanakirja] [http://fi.wikiquote.org/wiki/Toiminnot:Recentchanges Wikisitaatti]\n\'\'\'|\'\'\'\n\nTältä sivulta voi seurata tuoreita Wikikirjoihin tehtyjä muutoksia.','Palautettiin viimeiseen TJ:n tekemään muutokseen.',2,'TJ','20040922083546','',0,0,1,0,0.54158876163,'20040922083546','79959077916453');
INSERT INTO cur VALUES (73,0,'Wikibooks:Toivotut_Wikikirjat','#REDIRECT [[Wikikirjat:Toivotut Wikikirjat]]\n','Wikibooks:Toivotut Wikikirjat moved to Wikikirjat:Toivotut Wikikirjat',2,'TJ','20040827230332','',0,1,0,1,0.493278054979889,'20040827230332','79959172769667');
INSERT INTO cur VALUES (74,1,'Wikibooks:Toivotut_Wikikirjat','#REDIRECT [[Keskustelu:Wikikirjat:Toivotut Wikikirjat]]\n','Keskustelu:Wikibooks:Toivotut Wikikirjat moved to Keskustelu:Wikikirjat:Toivotut Wikikirjat',2,'TJ','20040827230332','',0,1,0,1,0.808212788596947,'20040827230332','79959172769667');
INSERT INTO cur VALUES (76,3,'80.186.49.235','Väärin teit ja minusta orjan teit.','',0,'80.186.49.235','20040901083532','',0,0,0,1,0.719526808578,'20040901083532','79959098916467');
INSERT INTO cur VALUES (82,4,'Poistoloki','- 19. joulukuuta 2004 kello 01:26 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin \"Suomen kieli\" (content was: 'hyvinvointitappio')
\n- 18:47 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin \"Keskustelu käyttäjästä:Gaeilgeoir\" (content was: 'vittu')
\n- 18:46 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin \"Main Page\" (vanhentunut sivu?)
\n- 18:44 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin \"Käyttäjä:Gaeilgeoir\" (content was: 'perkele paskanokka')
\n- 18:44 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin \"Keskustelu käyttäjästä:130.232.120.127\" (content was: 'perkele paskanokka')
\n- 20:42 loka 7, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] poistettiin \"Wikikirjat:Tietoja\" (ennen blankkoa: '088989899787878')
\n- 08:40 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Täysivaltaisuus\" (content was: )
\n- 08:38 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Kaikki hyvät sivut\"
\n- 08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Wikikirjat:Ohje\" (content was: 'lISÖÖHYVVIIJUTTUJ')
\n- 08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Keskustelu:Fysiikan oppikirja: Sisältö\" (content was: '212233223232323232323232323233')
\n- 08:37 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Käyttäjä:Tmh\" (content was: '56565621251546525121255654521')
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Wikikirjat:Tietoja\" (content was: 'Wikikirjat on Wikipedian kaksonen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siinä on monia Wikipedian artikkeleita varmistaakseen sen ,että to...')
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Carrols\"
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Matkapuhelin\" (content was: 'Matkapuhelin on laite, jolla soitetaan puheluita ulkona toisille ihmisille.')
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"GSM\"
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Aku Ankka-lehti\" (content was: 'Aku Ankka-lehti on suomalainen lehti joka julkaisee Aku Ankkaa. Lehteä julkaisee Sanoma magazines.')
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"MTV3\"
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Portit ja kortit\"
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Oheislaitteet\"
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Windows\"
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Hiiri\"
\n- 09:46 syys 2, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Kaikki hyvät sivut\" (content was: )
\n- 19:31 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Digi-tv\"
\n- 19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Wikikirjat:Ohje\" (content was: 'llöklöklkölök')
\n- 19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Wikipedia:Community Portal\" (content was: 'portaali')
\n- 19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Kaikki hyvät sivut\" (content was: '[[Oheislaiteliitännät]] [[Linux-käyttöjärjestelmä]] [[Carrols]] [[MTV3]] [[GSM]] [[Matkapuhelin]]')
\n- 19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Oheislaiteliitännät\"
\n- 19:30 syys 1, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] poistettiin \"Linux-käyttöjärjestelmä\"
\n\n
','poistettiin \"Suomen kieli\": content was: \'hyvinvointitappio\'',3,'Nikerabbit','20041219012607','sysop',0,0,0,0,0.561229808778716,'20041219012607','79958780987392');
INSERT INTO cur VALUES (84,4,'Block_log','- 18:43 marras 5, 2004 [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] blocked \"193.229.223.151\" with an expiry time of indefinite (häiriköinti)
\n- 08:14 syys 23, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked \"193.229.219.150\" with an expiry time of indefinite (vandalisointi)
\n- 08:07 syys 23, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked \"193.229.219.149\" with an expiry time of indefinite (vandalisointi)
\n- 08:40 syys 22, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked \"193.229.219.151\" with an expiry time of indefinite (vandalisointi)
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked \"193.229.223.210\" with an expiry time of 560 hours (vandalisointi)
\n- 12:23 syys 8, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked \"Elisa Peelo\" with an expiry time of 2400 hours (vandalisointi)
\n- 09:46 syys 2, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] blocked \"80.186.49.235\" with an expiry time of 240 hours (-)
\n\n
','blocked \"193.229.223.151\" with an expiry time of indefinite: häiriköinti',3,'Nikerabbit','20041105184304','sysop',0,0,0,0,0.381510708836383,'20041105184304','79958894815695');
INSERT INTO cur VALUES (85,0,'Lazaruksen_asennus','Graafisen ohjelmointiympäristö [[w:Lazarus|Lazaruksen]] asentaminen.\n\n== Linuxiin asentaminen ==\nKoska Lazarus käyttää [[w:FreePascal|FreePascal]]ia, sen asentaminen vaatii ensin FreePascalin asentamisen. Lazaruksen asentaminen tapahtuu kolmessa osassa, koska Lazaruksen taustalla oleva FreePascal kehittyy eri tahdissa kuin Lazarus. Eli jos on asentanut jo Lazaruksen tukeman FreePascal-version, niin sitä ei tarvitse asentaa enää silloin, kun Lazaruksesta tulee kyseistä FreePascalia tukeva versio.\n\n=== Linuxin RPM-asennus ===\nYksi tapa asentaa Lazarus Linuxissa on [[w:RPM Package Manager|RPM Package Manager]]in käyttäminen. Ensin haetaan omalle koneelle tarvittavat, valmiit rpm-paketit. Nämä paketit tunnistaa i386.rpm päätteestä. Päätteenä voi olla myös i586.rpm jne.\n\nHaettavat rpm paketit voisivat olla vaikkapa:\n* fpc-1.9.5-040808.i386.rpm\n** Tämä on FreePascal kääntäjän versio 1.9.5 joka on tehty 8 elokuuta 2004. \n* fpcsrc-1.9.5-040808.i386.rpm\n** Tässä on FreePascal kääntäjän version 1.9.5 lähdekoodit joka on tehty 8 elokuuta 2004.\n* lazarus-0.9.2.1-fpc_1.9.5_040808.i386.rpm\n** Tässä on Lazaruksen version 0.9.2.1 versio joka vaatii vähintään FreePascal kääntäjän 1.9.5 version joka on tehty 8 elokuuta 2004\n\n[[RPM Package Managerin käyttöohjeet|RPM-asennus]] tapahtuu pääkäyttäjänä pääteohjelman komentoriviltä. Ensin kirjoitetaan\nrpm komento .Uvh valinnalla jonka jälkeen tulee rpm-paketin nimi.\n\nKirjoita yksi rivi kerrallaan risuaidan (#) jälkeinen teksti:\n* # rpm -Uvh fpc-1.9.5-040808.i386.rpm\n* # rpm -Uvh fpcsrc-1.9.5-040808.i386.rpm\n* # lazarus-0.9.2.1-fpc_1.9.5_040808.i386.rpm\n\n==Linkkejä==\n* [https://sourceforge.net/projects/lazarus/ Lazaruksen imuroitavat tiedostot]','tekstin hiomista',0,'213.169.21.228','20040913170634','',0,0,0,0,0.172671100205,'20040913170634','79959086829365');
INSERT INTO cur VALUES (86,0,'Rpm_käyttöohjeet','[[RPM Package Managerin käyttöohjeet]]','Palautettiin viimeiseen TJ:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20041105184434','',0,0,1,0,0.848603475768,'20041105184434','79958894815565');
INSERT INTO cur VALUES (87,0,'RPM_Package_Managerin_käyttöohjeet','[[w:RPM Package Manager|RPM Package Managerin]] käyttöohjeet \n\nEsimerkki komentoja: \n \n*\'\'\'rpm -Uvh tiedosto.i386.rpm\'\'\' asentaa tiedosto-nimisen rpm-paketin ja jos paketista on asennettuna vanhempi versio niin päivittää sen uudempaan\n\n*\'\'\'rpm -qip tiedosto.i386.rpm\'\'\' tulostaa näytölle tiedosto-nimisen rpm-paketin informaation.\n\n*\'\'\'rpm -qfp tiedosto.i386.rpm\'\'\' tulostaa näytölle tiedosto-nimisen rpm-paketin sisältämät tiedostot.\n\n*\'\'\'rpm -qa\'\'\' antaa listan kaikista koneeseen asennetuista rpm-paketeista.\n\n*\'\'\'rpm -ql ohjelma\'\'\' antaa listan asennetun ohjelma nimisen paketin tiedostoista.\n\n*\'\'\'rpm -e ohjelma\'\'\' poistaa ohjelma nimisen paketin kaikine tiedostoineen\n\n\n\n\n\n\n* Eräs [[Lazaruksen asennus|käyttöesimerkki]]','Palautettiin viimeiseen 80.222.90.60:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20041105184335','',0,0,1,0,0.535205642942,'20041105184335','79958894815664');
INSERT INTO cur VALUES (88,4,'Community_Portal','== Wikikirjasto: lounasravintola ==\n\n== WikiBooks-kuva ==\nSaiskohan vasemman yläkulman logon vaihdettua suomenkieliseen? --[[Käyttäjä:Tmh|Toni]] 15:59 syys 14, 2004 (UTC)\n:Ilmeisesti kukaan ei ole vielä Suomen Wikikirjaston logoa tehnyt? Eiköhän se muutu sitten kun joku sen tekee. Itsesestäni ei siihen ole. Jos joku sen joskus tekee voisi käydä sanomassa siitä Wikipedian puolella, niin ehkä joku ylläpitäjä sen onnistuu laittamaan sen uuden logon - en tiedä. Minua ihmetyttää tämä projektin nimi? Ilmeisesti Wikikirjasto voitti äänestyksen, mutta kaikki linkit on Wikikirjat nimellä. --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 3. maaliskuuta 2005 kello 14:47 (UTC)\n\n==Uusi etusivu==\nOlen tehnyt ehdotuksen [[etusivu/Uusi_etusivu|uudesta etusivusta]]. Tarkoituksena on siis en-wikibooksin mukaiset mallinteet ryhmille, jos kannatusta löytyy se voidaan liittää etusivuksi. Mielessäni on siis tuoda en-wikibooksin mukaiset mallinteet Wikikirjastoon. Mitä mieltä ollaan?--[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 7. maaliskuuta 2005 kello 16:17 (UTC)\n*\'\'\'Kannatan\'\'\'. Ehdotuksesi toimii paljon paremmin kuin nykyinen. --[[Käyttäjä:Stonda|Stonda]] 8. maaliskuuta 2005 kello 02:59 (UTC)\n*\'\'\'Kannatan\'\'\'. Mutta sanahan on \'\'malline\'\' [http://jadesukka.paivola.net/sana?word=malline]. --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 8. maaliskuuta 2005 kello 12:38 (UTC)','',3,'Nikerabbit','20050308123812','',0,0,0,0,0.528809079215,'20050308123812','79949691876187');
INSERT INTO cur VALUES (94,0,'Wikikirjat:Ohje','{{wikikirjasto-ohje}}\n[[Wikikirjat:about|Wikikirjat]] ovat kokoelma vapaita kirjoja, joita kirjoittaneet tämän www-sivuston lukijat ovat kirjoittaneet. Seuraavilla ohjesivuilla on muutamia ohjeita ja tietoja lukemiseen, kirjojen kirjoittamiseen sekä tämän sivuston ylläpitämiseen liittyen. Ennen kuin aloitat uuden wikikirjan, olisi suositeltavaa että luet [[Wikibooks:Tyyliohje|Tyyliohjeen]] ja [[wikipedia:Howto-ohjeet|Howto-ohjeet]].\n\n=== Tietoja Wikikirjoista ===\n\n* [[Wikibooks:Tietoja|Tietoja wikikirjoista]]\n* [[Wikibooks:Tervetuloa, ensikertalaiset!|Tervetuloa, ensikertalaiset!]]\n* [[Wikibooks:UKK|Usein kysytyt kysymykset]]\n\n=== Kuinka teen? ===\n\n* [[Wikibooks:Kuinka tutkin wikikirjoja|Kuinka tutkin wikikirjoja]]\n* [[Wikibooks:Etsiminen|Kuinka etsin moduulia/Wikikirjaa]]\n* [[Help:Kuinka muokkaan sivua|Kuinka muokkaan sivua]]\n* Kokeile sivujen muokkausta [[Wikibooks:Hiekkalaatikko|Wikikirjojen hiekkalaatikossa]].\n* [[Help:Kuinka aloitan uuden sivun|Kuinka aloitan uuden sivun]]\n* [[Help:Kuinka aloitan uuden kirjan|Kuinka aloitan uuden kirjan]]\n* [[Wikibooks:Keskustelusivu|Kuinka käytän keskustelusivuja]]\n* [[Wikibooks:Kuinka käytän kuvia sivuilla|Kuinka käytän kuvia sivuilla]]\n\n* [[Wikibooks:Kuinka palautan sivun aiemman version|Kuinka palautan sivun aiemman version]]\n* [[Wikibooks:Kuinka poistan sivuja|Kuinka poistan sivuja]]','ohje template',34,'Anssi','20050303185941','',0,0,1,0,0.038577147777,'20050304171828','79949696814058');
INSERT INTO cur VALUES (95,4,'Kuinka_käytän_kuvia_sivuilla','Jos haluat lisätä sivulle kuvan, kuva täytyy lähettää Wikipalvelimelle. Palvelimelle voi lähettää myös muita tiedostoja, katso lisätietoja alta. Järjestelmässä käytetään nimeä \"kuva\" kaikista tiedostoista puhuttaessa.\n\nAnna tiedostolle sopiva nimi, koska nimeä ei voi muuttaa tiedoston lähettämisen jälkeen. Varmista, että tiedoston tiedostopääte on oikea.\n\nKuvan mukaan luodaan kuvaussivu. Kuvien nimet ovat merkkikokoherkkiä lukuunottamatta ensimmäistä merkkiä.\n\nJos haluat korvata kuvatiedoston, anna tiedostolle sama nimi. Muussa tapauksessa käytä jotakin toista nimeä.\n\nLähetä kuva käyttämällä järjestelmäpalkissa olevaa latauslinkkiä (yleensä sivun vasemmassa reunassa).\n\nKuvien lisäksi Wikikirjoissa voi käyttää muita mediatiedostoja \"inline\" eli sivun sisällä:\n* kuvat -- tiedostomuoto mieluiten: [[w:PNG|PNG]], [[w:JPEG|JPEG]]. \n* [[w:TeX|TeX]] -- katso [[Help:Kaava]]\n* äänet -- mieluiten muodossa Ogg [[wikipedia:en:Vorbis|Vorbis]]. \n\nKuvien kokoa saatetaan rajoittaa teknisesti, ja kuvien tulisi aina olla kohtuullisen kokoisia.','',8,'Eleknad','20040926183344','',0,0,0,1,0.399251708947,'20040926183344','79959073816655');
INSERT INTO cur VALUES (96,0,'Ohjelmoinnin_perusteet','Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tietokoneelle tehtävän ohjelman, tietokoneohjelman toteuttamista.\n\nOhjelmoinnissa tarvitaan ohjelmointikieltä sekä [[w:Ohjelmointikieli|ohjelmointikielestä]] riippuen joko kääntäjää tai tulkkia. Ohjelmaa voidaan ajatella komentosarjana, jonka tietokone suorittaa ohjelman käyttäjän pyynnöstä.\n\n== Ohjelmointikielten jaottelu ==\nOhjelmointikielet jaetaan niiden kieliopin mukaan lausekielisiin ja konekielisiin ohjelmointikieliin. Lausekieliset ohjelmointikielet muodostuvat lausekkeista, joissa käytetään luettavissa olevia komentoja. Konekieliset ohjelmat ovat vain tietyn tietokonetyypin ymmärtämässä muodossa.\n\nOhjelmointikielet voidaan jaotella myös niiden suoritustavan mukaan käännettäviin ja tulkattaviin kieliin. Käännettävä kieli käännetään ohjelmointikielen kääntäjällä lausekielestä tietokoneen ymmärtämään konekieleen ennen ohjelman suorittamista. Tulkattava ohjelmointikieli tulkataan konekielelle ohjelman suorituksen aikana.\n\nKolmas tietokoneohjelmien jaottelu jakaa ohjelmointikielet proseduraalisiin ja olioperustaisiin ohjelmointikieliin. Proseduraalinen ohjelmointikieli jäsennetään suoritettaviin ohjelmalohkoihin aliohjelmien eli funktioiden avulla, kun taas olio-ohjelmoinnissa pyritään toteuttamaan ohjelmointiongelmasta olioita, jotka toimivat itsenäisesti.\n\nYleisiä nykyisin käytössä olevia käännettäviä ohjelmointikieliä ovat C ja C++. C-kieli on proseduraalinen, ja C++ on C-kielen pohjalta kehitetty olio-ohjelmointikieli. WWW:n yleistyminen on tuonut käyttöön runsaasti tulkattavia skriptikieliä, joista yleisimpiä ovat JavaScript, Perl, PHP sekä ASP.\n\nTämän kirjan esimerkeissä käytetään JavaScriptiä, joka on www-selaimissa toimiva skriptikieli.\n=== JavaScript ja WWW:n selainohjelmointi ===\nJavaScript on alunperin [http://www.netscape.com Netscapen] kehittämä kieli, jonka tarkoitus on tuoda vuorovaikutteisuutta (\'\'l\'\'. interaktiivisuutta) www-sivuille. Netscapen jalanjälkiä seuraten Microsoft toteutti omalle Internet Explorer -selaimelleen JavaScriptistä oman JScript-skriptikielen. Kaikki nykyaikaiset www-selaimet tukevat JavaScriptiä, mutta valitettavasti kaikkien selainohjelmien JavaScript-toteutus poikkeaa hieman toisistaan. JavaScript on standardoitu EcmaScript-nimelle, ja selainohjelmat tukevat EcmaScript-standardin yleisimpiä määrityksiä kohtuullisen hyvin. EcmaScript-standardin voit ladata osoitteesta http://www.ecma-international.org/publications/files/ecma-st/ECMA-262.pdf\n\n== Ohjelmointiympäristö ==\nOhjelmointiympäristö on ohjelma, jolla ohjelmoija toteuttaa ohjelmistoa. Yksinkertaisimmillaan ohjelmointiympäristö on tekstieditori, jolla tuotetaan lähdekoodia. \n\n\n\nTämän kirjan esimerkkien ja harjoitusten toteuttamiseen tarvitaan seuraavat ohjelmat:\n\n* WWW-selainohjelma (ilmeisesti sinulla on sellainen, koska luet tätä kirjaa)\n* Tekstieditori (käyttöjärjestelmäsi mukana toimitettu editori riittää tähän)\n\n== Ensimmäinen tietokoneohjelmani ==\nKoska JavaScript toimii www-selaimessa, kaikki kirjan ohjelmaesimerkit ja harjoitukset tallennetaan HTML-sivuina (monimutkaisemmat ohjelmat voidaan tallentaa myös erillisinä JavaScript-tiedostoina, mutta sen opit myöhemmin). Jos olet opiskellut HTML-kielen perusteet, sinulla on riittävä osaaminen jotta pääset alkuun. Jos HTML-kieli ei ole sinulle tuttu, sinun kannattaa perehtyä johonkin HTML-oppaaseen.\n\nOhjelmoinnin opiskelu kannattaa aloittaa tekemällä, joten avaa tekstieditori ja kirjoita siihen seuraava lähdekoodi:\n\n\n\n \n \n \n Ensimmäinen JavaScript-ohjelmani\n \n \n Allaoleva rivi on tulostettu JavaScriptin avulla:<BR/>\n \n \n \n\nTallenna tiedosto nimellä helloworld.html, ja avaa tiedosto selainohjelmassa.\nJos esimerkkitiedoston tallennus onnistui, ja sait avattua tiedoston selaimessasi sen tulisi näyttää kutakuinkin seuraavalta:
\n[[Kuva:Ohjelmoinnin perusteet helloworld.png|Ensimmäisen ohjelmasi tulisi näyttää tällaiselta]]\n=== Hello World rivi riviltä ===\n\nKäytämme ohjelmoinnissa yksinkertaisuuden vuoksi tuttua ympäristöä, mutta älä huoli: voimme käydä tästä huolimatta hyvin läpi kaikki tärkeimmät ohjelmointiin liittyvät seikat. Koska kyseessä on ensimmäinen esimerkki, lienee tarpeen tutkia ohjelman sisältö tarkkaan.\n \n \n \n Ensimmäinen JavaScript-ohjelmani\n \n \n Allaoleva rivi on tulostettu JavaScriptin avulla:<BR/>\nOhjelman ensimmäiset yhdeksän riviä kuuluvat tavalliseen HTML-asiakirjaan, emmekä tarkastele rivien sisältöä tarkemmin. Seuraava rivi kiinnostaa meitä jo enemmän:\n \nJavaScript-koodilohko päätetään </SCRIPT> -tagiin. Loput rivit päättävät HTML-asiakirjan:\n \n \n\n== Tietokoneohjelman peruskäsitteitä ==\n\n=== Syöte ja tuloste ===\nSyöte tarkoittaa ohjelman saamia tietoja, ja tuloste ohjelman antamia tietoja. Yksinkertaisesti toimivaa ohjelmaa voidaan kuvata seuraavasti:\n\n\nSyöte --> Ohjelma --> Tuloste\n\n\nTodellisuudessa ohjelmat ovat harvoin tällaisia: yleensä ohjelma ottaa syötettä ja antaa tulostetta vuorotellen koko ohjelman suoritusajan. Voit ajatella esimerkkinä vaikka kuvankäsittelyohjelmaa:\n\nKäyttäjä antaa ohjelmalle syötettä hiiren ja näppäimistön avulla. Lisäksi ohjelma ottaa syötettä kiintolevyltä lukemalla esimerkiksi avattavan kuvatiedoston. Kuvankäsittelyohjelma tulostaa muokattavaa kuvaa näyttöön jatkuvasti - aina kun käyttäjä muuttaa jotakin, kuva tulostetaan näyttöön. Käyttäjä saattaa pyytää ohjelmaa tulostamaan kuvan tulostimelle tai tiedostoon, jolloin kuva tallennetaan.\nWWW-selainohjelmoinnissa syötettä voidaan ottaa vastaan esimerkiksi tunnistamalla HTML-lomakkeen elementtien arvoja tai hiiren liikkeitä, tai ottamalla vastaan käytäjän antamaa näppäimistösyötettä kysymysikkunassa. Tulostetta voidaan antaa esimerkiksi selaimen tilariville, asiakirjaan tekstinä, muuttamalla lomake-elementtien sisältöä, vaihtamalla kuvia tai näyttämällä käyttäjälle huomautusikkuna.\n\n=== Muuttujat ===\nMuuttuja on ohjelmoijan kannalta tiedon varastointipaikka. Ohjelmoija tallentaa muuttujiin tietoa tiedon käsittelemistä varten. Muuttuja määritellään esittelemällä muuttuja, ja usein muuttujalle annetaan myös arvo esittelyn yhteydessä:\n var x=1;\nYlläolevassa esimerkissä määritellään muuttuja x, ja sen arvoksi sijoitetaan 1. Muuttujasta tulee lukumuuttuja, ja sen arvoa voidaan käsitellä kuten lukuja käsitellään: laskemalla. Muuttujan arvo voidaan myös tulostaa:\n document.writeln(x);\n==== Muuttujien tietotyypit ====\nMuuttujan tietotyyppi vaikuttaa siihen, kuinka muuttujan sisältöä voidaan käsitellä. Eri ohjelmointikielissä muuttujien tietotyypit vaihtelevat, mutta useimmissa tietotyypit ovat samankaltaisia kuin JavaScriptissä. JavaScriptissä muuttujan tietotyyppi voi olla:\n# Määrittelemätön (\'\'engl\'\'. Undefined)\n# Tyhjä (\'\'engl\'\'. Null)\n# Totuusarvo eli tosi tai epätosi (\'\'engl\'\'. True tai False)\n# Merkkijono (\'\'engl\'\'. String)\n# Luku (\'\'engl\'\'. Number)\nJavaScript on heikosti tyypitetty ohjelmointikieli. Ohjelmoijan kannalta heikosti tyypitetty ohjelmointikieli on helppo, koska muuttujien tietotyyppejä ei tarvitse määritellä muuttujaa määriteltäessä, ja muuttujan tietotyyppiä voidaan muuttaa helposti.\n\n== Tietokoneohjelman lauserakenne ==\n\n* Ehtolauseet\n* Toistorakenteet\n== Aliohjelmat eli funktiot ==\nOhjelmoija määrittelee usein suoritettavista toimenpiteistä\n=== Aliohjelman määrittely ===\nAliohjelma määritellään avainsanalla function:\n function varoitus()\n {\n alert(\'Olet tekemässä jotakin vaarallista\');\n }\nFunction-avainsanan jälkeen annetaan *aliohjelman nimi*. Lohkosulkujen sisällä oleva ohjelmakoodi on aliohjelman runko, joka suoritetaan aliohjelmaa kutsuttaessa.\n=== Aliohjelman kutsuminen ===\nAliohjelmaa kutsutaan sen nimellä:\n varoitus();\nHuomaa, että aliohjelman nimen jälkeen kirjoitetaan sulkumerkit auki ja kiinni.\n=== Aliohjelman parametrit ===\nParametrien avulla välitetään tietoja aliohjelmalle. Aliohjelmaparametrien tarkoitus on tehdä aliohjelmasta monipuolisempi: samaa aliohjelmaa voidaan käyttää useissa eri tilanteissa. Aliohjelman vastaanottamat parametrit mainitaan aliohjelman määrittelyssä:\n function varoitus(varoitusteksti)\n {\n alert(varoitusteksti);\n }\nYlläolevassa esimerkissä oleva aliohjelma varoitus() ottaa yhden parametrin (jonka nimi on varoitusteksti). Samaa aliohjelmaa voidaan käyttää varoitustekstistä riippumatta. Aiempi ilman parametriä toimiva aliohjelma tulosti aina saman varoitustekstin. Parametri annetaan aliohjelman kutsussa sulkumerkkien sisällä:\n varoitus(\'Kiintolevytila on täynnä!\');','Palautettiin viimeiseen 62.248.201.221:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20041105184436','',0,0,1,0,0.226603149542,'20050306182604','79958894815563');
INSERT INTO cur VALUES (97,0,'Käyttöohjeet','==Kamerat==\n\n*[[Canon 300D]]\n\n==Kodin elektroniikka==\n\n==Tietokone ohjelmat==','',0,'194.136.227.254','20040927110822','',0,0,0,1,0.070797250639,'20040927110822','79959072889177');
INSERT INTO cur VALUES (98,6,'Ohjelmoinnin_perusteet_helloworld.png','Kuva ensimmäisestä ohjelmointiesimerkistä','Kuva ensimmäisestä ohjelmointiesimerkistä',8,'Eleknad','20040927143913','',0,0,0,1,0.223864148579411,'20041105184437','79959072856086');
INSERT INTO cur VALUES (99,0,'Hupu_2','\'\'\'\'\'Hullu Puutarhuri 2 - Koristehampun kasvatusopas\'\'\'\'\'\n
Wikibooks-versio \n[[Kuva:Hupu2.png|left]]\n
\n{{hupu2}}\n\n[http://fi.wikipedia.org/ Wikipedian] puolelta löytyy toistaiseksi paremmin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kuinka_sivuja_muokataan ohjeita sivujen muokkaamiseen.] Sivun ylälaidan [http://fi.wikibooks.org/wiki/Keskustelu:Hupu_2 \"discussion\"]-linkistä pääset ottamaan osaa ko. sivun sisällöstä käytävään keskusteluun.\n\n==Alkusanat ==\n\nTämän oppaan tarkoitus on tarjota kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuus perehtyä [[w:fi:Hamppu|hampun]], maailman kenties kiistellyimmän kasvin kasvatukseen. Toisin kuin useimmat luulevat, hampun kasvatus ei ole erityisen vaikeaa. Kunhan kasvin perustarpeet täyttyvät, ei hyväntuoksuisen hampun kasvatus vaadi aloittelijaltakaan liikoja.\n\nUseimmissa ihmisissä jo sanat hamppu ja [[w:fi:Kannabis|kannabis]] herättävät vastustusta. Suurin syy siihen on vääristellyn informaation omaksuminen. Kannabiksen (hampun, marihuanan, ruohon, pilven jne.) vaikutusta ihmiseen on liioiteltu kymmenien vuosien ajan, mikä on synnyttänyt ns. kannabisfobiaa. Perusteeton pelottelu on ylimitoitettuine varoituksineen peittänyt taakseen paitsi kannabiksen hyvät puolet, myös sen reaaliset haitat. Lisäksi se on osaltaan auttanut synnyttämään vastakohdakseen fanaattista kannabismyönteisyyttä. Lienee selvää, etteivät aidosti puolueettomat tutkimukset ole aina sopineet kummankaan ideologisen ääripään tarkoituksiin.\nMe, toisen polven hullut puutarhurit haluamme omalta osaltamme korjata asiaa pyrkimällä tarjoamaan ajanmukaisen tietopaketin kannabisasian eri puolista ja kannabiksen vaikutuksista.\n\nVaikka kannabis on todettu useissa arvovaltaisissa tutkimuksissa laillisia [[w:fi:Päihde|päihteitämme]] - [[w:fi:Alkoholijuoma|alkoholia]] ja [[w:fi:Tupakka|tupakkaa]] - haitattomammaksi, niin sen valmistus, hallussapito, käyttö tai myynti nautintoaineeksi on yhä laitonta Suomessa. \'\'\'Siksi tämä teos julkaistaan ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Emme kehota ketään rikkomaan Suomen lakia.\'\'\'\n\nNiiden, jotka suunnittelevat rikkovansa tai jo rikkovat huumausainelakia on hyvä muistaa, että kannabis on mietoudestaan huolimatta yhä päihde sanan varsinaisessa merkityksessä. Kannabiksenkäyttö ei ole koskaan pelkkä poliittinen valinta, vaan vaikuttaa aina tavalla tai toisella elämään ja kehitykseen ihmisyksilönä. Oman tajunnantilansa muuttaminen tuo mukanaan vastuun omaa itseään ja ympäristöään kohtaan. Laillisten päihdevaihtoehtojen kuluttajista poiketen kannabiksenkäyttäjällä on lisäksi ylimääräinen vastuu siitä, ruokkiiko hän valinnoillaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Laittomasti maahantuodun hasiksen myyntihinnasta merkittävä osa menee alamaailman taskuun. Kotona kasvatettu kannabis puolestaan lihottaa eniten sähkölaitoksen lompakkoa.\n\nMe, tämän kirjan kirjoittamiseen osallistuneet emme usko kontrollipolitiikan voivan poistaa kannabiksenkäyttöä maailmasta tai olevan paras tapa hillitä sen aiheuttamia ongelmia. Kontrollipolitiikkaa pitäisikin kutsua kontrollinmenetyspolitiikaksi, sillä se on vapauttanut kannabiksen verotus- ja valvontakoneiston ulottumattomiin, pimeille markkinoille. Uskomme, että haitoista saa parhaan otteen tarttumalla niihin - ei potkimalla niitä maton alle.\n\nSuomalaisen [[w:fi:Päihdepolitiikka|päihdepolitiikan]] muuttamista toimivampaan suuntaan ajavat mm. [http://www.sky.org/ Suomen kannabisyhdistys] ja [http://www.hppry.org/ Humaania päihdepolitiikkaa ry]. Halutessasi voit tukea em. järjestöjen toimintaa.\n\nTekijät eivät vastaa teoksen mahdollisesta väärinkäytöstä.\n\n==Taustaa==\n\nSuomen Kannabisyhdistyksen tekemä hampun kasvatusopas [http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ Hullu Puutarhuri] on opastanut viherpeukaloita hampun kasvatuksen kiehtovaan maailmaan jo vuosia. Teosta ei kuitenkaan ollut päivitetty pitkään aikaan ja siitä puuttui mm. riittävä ohjeistus suosituksi tulleiden vesiviljelytekniikoiden hyödyntämiseen. Tuoreemmalle versiolle oli siis kysyntää.\n\n[http://www.hamppu.net/forum/ Hamppuforum-keskustelupalstalla] esitettiin alunperin keväällä 2002 idea paremman version kirjoittamisesta. Ajatus sai välittömästi kannatusta, joten projekti sai alkunsa. Työ on edennyt vaihtelevalla rytmillä; välillä opasta on laajennettu nopeasti ja toisinaan on ollut hiljaisempia kausia.\n\nProjektista haluttiin hyvin kattava, jotta siitä olisi apua aina vasta-alkajasta kokeneemmallekin kasvattajalle. Opas painottuu kuvaamaan tarkasti sisätiloissa tapahtuvan kasvatuksen, koska Suomen sääolosuhteissa ulkokasvatus on vain kausittainen harrastus. Tarjoamme kuitenkin perustiedot myös kesällä ulkona tapahtuvaan kasvatukseen.\n\nHullu puutarhuri 2 ei rajoitu pelkästään kasvatukseen. Teokseen on mahdutettu myös historiaa, kulttuuria, politiikkaa ja tietoa hampun terveydellisistä vaikutuksista.\n\nMukavia lukuhetkiä!\n\nTerveisin,\n“huput” ;)','/* Alkusanat */ päihdepolitiikka kirjoitetaan pienellä -wu-hsin',0,'193.166.82.192','20050303212813','',0,0,0,0,0.759724984299,'20050303212813','79949696787186');
INSERT INTO cur VALUES (101,0,'KDE-työpöydän_käyttö','==Sisäänkirjautuminen ja käytön lopettaminen==\nKirjaudut sisään koneelle heti sen käynnistymisen jälkeen. Jotta voit kirjautua sisään tarvitset tunnuksen ja salasanan. Uloskirjautuminen tapahtuu K-valikon alta kohdasta \"Kirjaudu ulos...\". Sieltä pystyt valitsemaan Koneen sammuttamisen, uudelleen käynnistämisen ja istunnon lopettamisen väliltä.\n===Hiiren käyttö===\nValikot avautuvat yhdellä hiiren painalluksella.\nPikavalikko aukeaa hiiren oikealla painikkeella.\n\n===Näppäimistön käyttö===\n\nTässä hieman näppäinkomentoja Linux aloittelijoille...\n\nctrl+f = find (niinkuin Windowsissakin)\nalt+tab = ikkunan vaihto (taaskin niinkuin Windowsissa)\nctrl+tab = työpöydän vaihto\nctrl+esc (aukaisee järjestelmänvalvonnan, vähän kuin tehtävienhallinta Windowsissa)\nwindows näppäin tekee saman Linuxissa, kuin Windowsissakin\nctrl+alt+del antaa sammuttamisvalikon (kuten Windowssissakin)\n\n==KDE:n työpöytä==\n===KDE:n paneeli===\n\nKDE-paneelin vasemmasta nurkasta pääsee \'\'K-valikkoon\'\' (Periaatteessa \"identtinen\" Windowssin START-valikon kanssa).\n\nKDE-paneelin keskellä on laatikkorypäs joka ilmaisee missä (monennessako) työpöydässä olet.\n\nSisältää pikakuvakkeet \'\'Konquer\'\'-selaimeen, omiin tiedostoihin, asetuksiin ja konsoliohjelmaan.\n\nKDE-paneeli näyttää oikealla puolella aktiiviset ikkunat sekä kellon.\n\nHiiren oikealla korvalla pääsee säätelemään KDE-paneelin asetuksia mm. Paneelin automaattimen piilotus, nurkka, leveys sekä korkeus.\n\n===K-valikko===\nPaneelin vasemmasta alareunasta löytyvä K-valikko vastaa windowsin käynnistä-valikkoa.\nSieltä löydät \'pikakuvakkeet\' tärkeimmille ja usein käytetyille ohjelmille.\n\nToiminnot -alavalikosta löydät kirjanmerkit sekä pikaselain -valikon, jolla on helppo ja nopea navigoida hakemistoja.\n\n===Työpöydät===\nSisältää kuvakkeet jotka nopeuttavat/helpottavat koneen käyttöä.\nLinuxissa toisin kuin windowssissa on useita työpöytiä samanaikaisesti\nmahdollistaen useiden ikkunoiden samanaikaisen selailun,\njotka luovat visuaalisen perustan tietokoneen käytön helpottamiseksi.\nNäkymä perustilassa voi sisältää myös taustakuvan.\nTyöpöydän alareunassa sijaitsee myös tehtäväpalkki.\nKuvaketta napsauttaessa; jää alle kun ikkunat avautuvat.\n\n===Tehtäväpalkki===\nJos haluat muuttaa tehtäväpalkin asetuksia, paina kakkos-työpöytänappulan vierestä VIELÄ pienempää nappulaa. Valitse esiintulevasta valikosta \"SOVELMAN TEHTÄVÄPALKKI ASETUKSET\"... Jos halajat nähdä kaikkien työpöytien auki olevat ikkunat niin paina ruksi kohtaan \"NÄYTÄ KAIKKIEN TYÖPÖYTIEN IKKUNAT\".\n\n===Kello ja kalenteri===\nPaneelin oikeassa alareunassa oleva kello näyttää asetuksista riippuen kellonajan sekä päivämäärän. Kelloa napsauttamalla saadaan näkyviin kalenteri.\n\nKellon asetuksia voi muokata valitsemalla kellon pikavalikosta kohdan \'\'\'Kellon asetukset\'\'\'. Asetuksissa voi muuttaa kellon tyyliä eli onko kello analoginen vai digitaalinen, paljas tai epätarkka. Humoristinen epätarkka kello kertoo kellonajan sanallisesti. Kellon värejä voi myös muuttaa asetuksissa.\n\n==Roskakori==\n==Ikkunoiden käsittely==\n==Tiedostonhallinta==\nVoit avata tiedostonhallinnan napsauttamalla K-valikon kohtaa Koti (\'\'\'Home\'\'\'). Kotikansion kuvake on myös työpöydällä, ja se voi olla myös paneelissa. Avautuvassa ikkunassa näet kotikansiosi sisällön.\n===Navigointipaneeli===\nAsetuksistasi riippuen tiedostonhallintaikkunan vasemmassa reunassa näkyy navigointipaneeli. Navigointipaneelin saa näkyviin tai piilotettua valikosta \'\'\'Ikkuna->Näytä navigointipaneeli\'\'\'. Ota navigointipaneeli näkyviin, ellei se jo ole näkyvillä.\n===Tiedostojen etsiminen===\nTiedostoja voi etsiä tiedostonhallintaikkunassa tai K-valikosta löytyvällä \'\'\'Etsi tiedostoja\'\'\' -ohjelmalla.\n\n===Kansiorakenteessa liikkuminen===\nKansiosta toiseen voi siirtyä napsauttamalla kansiota hiiren vasemmalla painikkeella. Kansiorakenteessa voi siirtyä ylöspäin napsauttamalla työkalurivin vasemmassa reunassa olevaa Ylös-painiketta.\n===Tiedostojen valinta===\nJos haluat avata tiedoston, napsauta tiedostoa kerran hiiren vasemmalla painikkeella. Jos haluat vain valita tiedoston, paina hiiren painike alas tiedoston vieressä olevalla tyhjällä alueella, ja siirrä sitten hiiren osoitin tiedoston kohdalle. Tiedoston nimi ja kuvake korostetaan sinisellä värillä, kun tiedosto on valittu.\n\nUseita tiedostoja voit valita valitsemalla alueen tiedostonhallintaikkunassa: aloita valinta tyhjällä alueella, ja valitse haluamasi tiedsotot.\n===Tiedostojen siirtäminen ja kopiointi===\n===Kansioiden luominen ja poistaminen===\nUuden kansion voi luoda tiedostonhallintaikkunassa avaamalla hiiren oikealla painikkeella pikavalikon, ja valitsemalla pikavalikosta kohdan \'\'\'Luo uusi -> Kansio...\'\'\'.\n\nKansion voi poistaa valitsemalla kansion, ja painamalla \'\'\'Delete\'\'\' -painiketta. Jos haluat poistaa kansion pysyvästi, paina ensin vaihtopainike \'\'\'Shift\'\'\' pohjaan, ja paina sitten \'\'\'Delete\'\'\'. Toinen tapa poistaa kansioita löytyy kansion pikavalikon kohdasta \'\'\'Poista\'\'\'.\n\n===Vapaa kiintolevytila===\nKoneella olevan vapaan levytilan näkee Tietokeskuksessa, joka löytyy K-valikon kohdasta \'\'\'Järjestelmä\'\'\'. Avaa tietokeskus, ja valitse sieltä kohta \'\'\'Osiot\'\'\'.\n\n==Tulostaminen==\n==Apuohjelmien käyttäminen==\n===Kedit-tekstieditori=== Kedit:in avulla voit muokata pelkkää tekstiä (siis ei muotoilua) sisältäviä tiedostoja. Kedit on hieman monipuolisempi kuin Windowsin Muistio (Notepad).\n===KWrite-tekstieditori=== Myöskin pelkän tekstin muokkaukseen mutta huomattavasti monipuolisempi kuin Kedit. \n\n\n===KCalc-laskin===\n===Kolourpaint===\n===Muistilaput===\n\n==Työpöydän muokkaaminen==\n===Paneelin muokkaaminen===\n===Ohjauskeskuksen käyttäminen===\nK-valikon kohdasta \'\'\'Asetukset\'\'\' löytyvä Ohjauskeskus on paikka, jossa näet tietoja käyttöjärjestelmästäsi, ja voit muokata sen asetuksia. Kun käynnistät Ohjauskeskuksen, näet käyttämäsi käyttöjärjestelmän ja sen version.\n\n===Työpöydän teemat===\n===Värit ja kirjasimet===','Lisäsin kedit-tekstieditorin',10,'Seppo Nurmi','20041020190157','',0,0,0,0,0.822217341895,'20041020190157','79958979809842');
INSERT INTO cur VALUES (102,0,'Mitä_psykologia_on','==Psykologia tieteenalana==\n\nPsykologia on nykyään yksi tieteenaloista. Psykologinen tieto perustuu täten tieteellisesti tutkittuihin tosiasioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että psykologisten teorioiden pätevyys pyritään tarkastamaan myös käytännössä. Vaatimus tieteellisyydestä erottaa aidon psykologian arkipäivän \"keittiöpsykologiasta\", jota muiden muassa tiedotusvälineet meille syöttävät eri muodoissa.\n\nTieteellisyyden vaatimuksen seurauksena psykologia eroaa tavallisesta arkipäivän psykologiasta vähintään viidessä eri kohdassa. Ensinnäkin psykologia tavoittelee täsmällisempiä ilmaisuja esimerkiksi käsitteiden määrittelyn osalta. Toiseksi sille on täysin ominaista kriittinen suhtautuminen kuvauksiin, selityksiin ja päätelmiin. Kolmanneksi se pyrkii kuvaamaan tapahtumia mahdollisimman puolueettomasti. Neljänneksi psykologia hankkii tietoa järjestelmällisellä tavalla. Psykologiset tutkimukset pohjautuvat aina johonkin tutkimusmenetelmään. Viidenneksi psykologi pyrkii aina liittämään uudet tutkimustulokset osaksi aiempaa tietoa, esimerkiksi jotakin teoriaa. \n\nPsykologian tieteellisyyden vaatimuksen johdannaisena psykologian sisällä esiintyy tietysti myös paljon eri suuntausten välisiä kiistoja. Nämä erimielisyydet koskevat vaikkapa sitä, millä tavalla ihmisen toimintaa tulisi tutkia. Lisäksi psykologialle on tyypillistä avoimuus kritiikille, koska kunkin tieteenalan on rakennettava perustansa vahvalle pohjalle. \n\n==Psykologia on monta eri osa-aluetta==\n\nPsykologia jaetaan moneen eri osa-alueeseen. Yliopistojen kohdalla jaottelu tehdään yleensä tutkimuksen kohteen mukaan. Tällöin luokitteluna voi olla esimerkiksi alla oleva: \n\n* Oppimisen psykologia \n* Persoonallisuuden psykologia \n* Sosiaalipsykologia (ihminen ryhmässä) \n* Differentiaalipsykologia (ihmisten välinen erilaisuus) \n* Kognitiivinen psykologia (ajattelu, älykkyys, muisti) \n* Kehityspsykologia \n* Motivaatiopsykologia \n* Havaintopsykologia \n* Neuropsykologia \n\nPsykologia voidaan jakaa myös sovellusalueen mukaan. Psykologian sovellusalueet ovat laajentuneet merkittävästi tutkimustiedon lisääntyessä. Toisaalta psykologisen tiedon kysyntä on myös kasvanut. Nykyisin esimerkiksi seuraavat psykologian sovellusalueet ovat jo varsin arkipäiväisiä ilmiöitä: \n\n* Liikennepsykologia \n* Työpsykologia \n* Urheilupsykologia \n\n==Psykologia on sitä mitä psykologit tekevät==\n\nPsykologit sijoittuvat työelämässä melkoisen vaihtelevasti. Osa valmistuneista psykologeista jää yliopistolle tutkijoiksi tai kouluttamaan tulevia psykologeja. Toiset sijoittuvat eri ammatteihin kuten: \n* koulupsykologi \n* ammatinvalintapsykologi \n* työpsykologi','kopioitu http://en.wikibooks.org/wiki/Mit%C3%A4_psykologia_on%3F - aiemmin ei päässyt tuolle sivulle niin jäi kopioimatta',2,'TJ','20041007093447','',0,0,1,1,0.200419966225,'20041007093447','79958992906552');
INSERT INTO cur VALUES (103,0,'Mitä_psykologia_tutkii_ja_miten','Psykologian tärkeimpänä tutkimuskohteena on \'\'\'ihminen\'\'\'. Psykologeja kiinnostavat mm. ihmisen kehitys, äly, tunteet, sosiaalisuus, havaitseminen ja käyttäytyminen. Saadakseen tarvitsemaansa tietoa tutkijat käyttävät hyväkseen erilaisia \'\'\'tutkimusmenetelmiä\'\'\'. \n\n* hallittu koe suoritetaan laboratoriossa. \n* kenttätutkimus suoritetaan tavanomaisissa olosuhteissa. \n* tapaustutkimus eli \'\'case study\'\' perustuu siihen, että tutkitaan tiettyä yksilöä tai ryhmää. \n* toimintatutkimus on sellainen tutkimus, jolla pyritään samaan aikaan sekä tutkimaan toimintaa että muuttamaan sitä.','Palautettiin viimeiseen TJ:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20041105184340','',0,0,1,0,0.322307152358,'20041105184340','79958894815659');
INSERT INTO cur VALUES (104,4,'Bureaucrat_log','- 19:03 loka 7, 2004 [[Käyttäjä:TJ|TJ]] Rights for user \"Nikerabbit\" set \"+sysop\"
\n\n
','Rights for user \"Nikerabbit\" set \"+sysop\"',2,'TJ','20041007190341','sysop',0,0,0,0,0,'20041007190341','79958992809658');
INSERT INTO cur VALUES (105,3,'193.229.223.112','Ensimmäinen ja viimeinen varoitus vandalisoinnista.\n----\na193-229-223-112.elisa-laajakaista.fi.','',3,'Nikerabbit','20041007204005','',0,0,0,1,0.453440657562,'20041007204005','79958992795994');
INSERT INTO cur VALUES (106,8,'Recentchangeslinked','Tähän liittyvät muutokset','typokorjaus',3,'Nikerabbit','20041007204446','',0,0,0,1,0.980233797329,'20041007204446','79958992795553');
INSERT INTO cur VALUES (107,0,'Matematiikan_perusteita','==Prosenttilaskut==\n\n\nLyhyesti voidaan sanoa, että prosenttilaskutaidosta on hyötyä. Jokainen törmää prosentteihin jokapäiväisessä elämässään. Jokainen on joskus ostanut jotain alennusmyynnistä tai muuten alennettuun hintaan. Uutisista kuulee säännöllisesti ennusteita talouskasvulle tai työttömyysasteelle. Lainalle joutuu maksamaan korkoa, joka usein kerrotaan prosenteissa.\n\n\nProsentti tulee latinan sanoista \'\'per\'\' -sta, -lta ja \'\'centum\'\' sata. Yksi prosentti tarkoittaa siis yhtä sadasta (jotakin).\n\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n\n | | | | | | | | | |
\n
\n\nProsentin merkkinä on %. Siis 1% = 1/100. \n\nEsimerkiksi 1 prosentti 100:sta on 1, 2 prosenttia 100:sta on 2, jne. 100% 100:sta on 100.\n\nPaljonko on n prosenttia luvusta a? Ongelman ratkaisu alkaa jakamalla luku a sadalla, jolloin saadaan selville, paljonko on 1 prosentti a:sta. Tämän jälkeen kerrotaan saatu osuus luvulla n, jolloin saadaan n% a:sta.\n\n\'\'\'Esimerkki:\'\'\' Olkoon tarkastelun kohteena luku 24. Kysytään paljonko on\n\n-- 1 prosentti\n\n-- 2 prosenttia\n\n-- 50 prosenttia siitä?\n\n\'\'\'Vastaus:\'\'\'\n\n-- 1 prosentti 24:sta on 24/100 = 0,24\n\n-- 2 prosenttia 24:sta on 2·(24/100) = 0,48 \n\n-- 50 prosenttia 24:sta on 50·(24/100) = 12.\n\nEsimerkissä kahdessa alimmassa kohdassa lasketaan ensin 1% 24:sta = 0,24 ja kerrotaan se halutulla prosenttiluvulla 2 tai 50. Käytännössä tämä tarkoittaa kertomista murtoluvulla.\nEsimerkiksi, .\n\nMurtoluvut voidaan toisaalta esittää desimaalilukuina tai likiarvoina. Näin koska 2/100 = 0,02 ja 50/100 = 0,5, nähdään, että 2% 24:sta = 0,02 · 24 = 0,48 ja 50% 24:sta = 0,5 · 24 = 12. Tässä kohden on huomautettava, että 0,48 ei yleisesti ole 48%, koska prosenteilla viitataan aina (sadasosa)osuuteen jostakin, mutta 0,48 on luku.\n\nNäillä kahdella tavalla - murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla - on omat etunsa. Murtolukuja ei voi tavallisesti kirjoittaa laskimeen, mutta desimaalilukuja voi. Toisaalta desimaaliluvuilla voi olla vaikeampi paperille tai päässälaskussa, jossa murtoluvut ovat omiaan.\n\n\n\nKysymys: Auto maksaa 16 400 euroa. Auton käsiraha on 15 prosenttia. Paljonko käsirahaa on maksettava, jotta auton voi ostaa?\n\n16 400 / 100 · 15 = ?\n\ntai\n\n16 400 · 0,15 = ?\n\ntai selkeimmin\n\n15/100 · 16 400 € = 2460 €.\n\n===Prosenttiarvo===\nProsenttiarvo saadaan kertomalla perusarvon sadasosa prosenttiluvulla tai kertomalla perusarvo prosenttikertoimella (prosenttiluku / 100).','jtsp edes',0,'192.100.116.143','20050308123235','',0,0,0,0,0.877514715715,'20050308123235','79949691876764');
INSERT INTO cur VALUES (108,4,'Hiekkalaatikko','Tuohon alle saa tehdä kokeiluja, \"Muokkaa tätä sivua\"-napista pääset editoimaan...\n\n-----\n\n pölö pölö....\n\n[[Category:Lelut]]\n[[Kategoria:Lelut]]\n\n{{grammar:illative|kissa}}\n{{grammar:illative|eläin}}\n{{grammar:illative|yö}}\n{{grammar:illative|sammal}}\n{{grammar:illative|linux}}\n{{grammar:illative|{{SITENAME}}}}\n\n{{grammar:partitive|kissa}}\n{{grammar:partitive|eläin}}\n{{grammar:partitive|yö}}\n{{grammar:partitive|sammal}}\n{{grammar:partitive|linux}}\n{{grammar:partitive|{{SITENAME}}}}\n\n{{grammar:elative|kissa}}\n{{grammar:elative|eläin}}\n{{grammar:elative|yö}}\n{{grammar:elative|sammal}}\n{{grammar:elative|linux}}\n{{grammar:elative|{{SITENAME}}}}\n\n{{grammar:genitive|kissa}}\n{{grammar:genitive|eläin}}\n{{grammar:genitive|yö}}\n{{grammar:genitive|sammal}}\n{{grammar:genitive|linux}}\n{{grammar:genitive|{{SITENAME}}}}\n\n\n\n\n\n== Muuttujia ==\n{|\n|-\n! Koodi\n! Tulos\n|-\n| {{CURRENTMONTH}} || {{CURRENTMONTH}}\n|-\n| {{CURRENTMONTHNAME}}\n| {{CURRENTMONTHNAME}}\n|-\n| {{CURRENTMONTHNAMEGEN}}\n| {{CURRENTMONTHNAMEGEN}}\n|-\n| {{CURRENTDAY}} || {{CURRENTDAY}}\n|-\n| {{CURRENTDAYNAME}} || {{CURRENTDAYNAME}}\n|-\n| {{CURRENTYEAR}} || {{CURRENTYEAR}}\n|-\n| {{CURRENTTIME}} || {{CURRENTTIME}}\n|-\n| {{NUMBEROFARTICLES}}\n| {{NUMBEROFARTICLES}}\n|-\n| {{PAGENAME}} || {{PAGENAME}}\n|-\n| {{PAGENAMEE}} || {{PAGENAMEE}}\n|-\n| {{NAMESPACE}} || {{NAMESPACE}}\n|-\n| {{localurl:pagename}}\n| {{localurl:pagename}}\n|-\n| {{localurl:\'\'Wikipedia:Sandbox\'\'|action=edit}}\n| {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}}\n|-\n| {{SERVER}} || {{SERVER}}\n|-\n| {{ns:1}} || {{ns:1}}\n|-\n| {{ns:2}} || {{ns:2}}\n|-\n| {{ns:3}} || {{ns:3}}\n|-\n| {{ns:4}} || {{ns:4}}\n|-\n| {{ns:5}} || {{ns:5}}\n|-\n| {{ns:6}} || {{ns:6}}\n|-\n| {{ns:7}} || {{ns:7}}\n|-\n| {{ns:8}} || {{ns:8}}\n|-\n| {{ns:9}} || {{ns:9}}\n|-\n| {{ns:10}} || {{ns:10}}\n|-\n| {{ns:11}} || {{ns:11}}\n|-\n| {{ns:12}} || {{ns:12}}\n|-\n| {{ns:13}} || {{ns:13}}\n|-\n| {{ns:14}} || {{ns:14}}\n|-\n| {{ns:15}} || {{ns:15}}\n|-\n| {{ns:16}} || {{ns:16}}\n|-\n| {{ns:0}} || {{ns:0}}\n|-\n| {{ns:-1}} || {{ns:-1}}\n|-\n| {{ns:-2}} || {{ns:-2}}\n|-\n| {{ns:-3}} || {{ns:-3}}\n|-\n| {{ns:-4}} || {{ns:-4}}\n|-\n| {{ns:project}} || {{ns:project}}\n|-\n| {{SITENAME}} || {{SITENAME}}\n|}\n\n== Muuta ==\n\nalateksti','',33,'Huopa','20050210233021','',0,0,1,0,0.770633540009,'20050210233021','79949789766978');
INSERT INTO cur VALUES (109,3,'80.223.81.182','dsl-kpogw4bb6.dial.inet.fi\n----\nKokeilethan muokkaamista [[{{ns:4}}:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]] etkä kirjoissa. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 16:31 loka 19, 2004 (UTC)','',3,'Nikerabbit','20041019163139','',0,0,0,1,0.168115777042,'20050114183939','79958980836860');
INSERT INTO cur VALUES (110,0,'Iirin_kieli','== Mutaatiot ==\n\nKaikille kelttiläisille kielille ovat ominaisia mutaatiot. Mutaatioilla tarkoitetaan sanan ensimmäisessä äänteessä tapahtuvia muutoksia, jotka periaatteessa aiheuttaa sanaa edeltävä kieliopillinen partikkeli, mutta jotka voivat muuttua täysin kieliopillisen luonteisiksi, jos partikkeli on kovin heikko ja painoton ja katoaa kielestä jättäen jälkeensä \'\'pelkän\'\' mutaation. Iirissä tärkeä esimerkki tällaisesta kehityksestä on verbien preteritin (menneen ajan muodon) ensimmäisen konsonantin heikentyminen. Alkujaan verbimuotoa edelsi partikkeli \'\'do\'\', joka aiheutti heikennykseksi kutsutun mutaation: \'\'cruinnigh!\'\' \"kerää! kokoa!\", \'\'\'\'\'do\'\'\' c\'\'\'h\'\'\'ruinnigh sé\'\' \"hän keräsi, kokosi\"; nykykielessä sanotaan (eräitä murteita lukuunottamatta) kuitenkin vain \'\'chruinnigh sé\'\', jolloin \'\'do\'\'-partikkelista muistuttaa enää alkukonsonantin heikennys \'\'c\'\' -> \'\'ch\'\'.\n\n=== Heikennys ===\n\nHeikennys (iiriksi \'\'séimhiú\'\', englanniksi nykyään yleensä \'\'lenition\'\') merkitään lisäämällä ensimmäisen konsonantin jälkeen h-kirjain. Aiemmin sen sijasta käytettiin kirjaimen yläpuolelle asetettavaa pistettä (se kehittyi keskiajan latinankielisten käsikirjoitusten tavasta sijoittaa vahingossa kirjoitetun kirjaimen päälle piste, ns. \'\'punctum delens\'\', sen merkiksi, ettei kirjainta kuulunut lukea - tämä oli siistimpää kuin yliviivaaminen), ja tätä tapaa saattaa nähdä nykyäänkin, ennen muuta silloin kun iiriä kirjoitetaan vanhanaikaisella, ns. gaelilaisella kirjaimistolla. \n\nHeikennykselle ovat alttiita b, c, d, f, g, m, p, s ja t, jotka siis heikennettyinä kirjoitetaan bh, ch, dh, fh, gh, mh, ph, sh ja th. Ne äännetään seuraavasti:\n\n\'\'bh\'\' on v tai w, tai oikeastaan se äänne, jota foneettisessa kirjaimistossa merkitään kreikkalaisella beta-kirjaimella. Se on lähinnä w ilman huulten pyöristystä. \n\n\'\'ch\'\' on saksan ich- tai ach-äänne, riippuen siitä, onko se ns. ahtaassa (engl. \'\'slender\'\', iir. \'\'caol\'\') vai leveässä (engl. \'\'broad\'\', iir. \'\'leathan\'\') asemassa, ts. onko ensimmäinen sitä seuraava vokaali ahdas eli liudentava (e, i) vai leveä eli liudentamaton (a, o, u). Huomaa, että iirin oikeinkirjoituksessa saatetaan lyhyiden vokaalien kirjaimia käyttää pelkkinä liudennus- tai liudentamattomuusmerkkeinä (iir. \'\'sleamhnóg\'\') varsinkin pitkien vokaalien (\'\'á, é, í, ó, ú\'\') edellä tai jäljessä.\n\n\'\'dh\'\' \'\'\'ei\'\'\' ole enää vuosisatoihin ollut englannin \'\'th\'\' sanassa \'\'this\'\', vaan äännetään nykyään aivan samalla tavalla kuin iirin \'\'gh\'\'. Tämä tarkoittaa, että se on kuten suomalainen j ollessaan ahtaassa asemassa, mutta leveässä asemassa (ja konsonantin edellä myös ahtaassa) se lausutaan äänteenä, joka foneettisessa kirjoituksessa merkitään kreikkalaisella gamma-kirjaimella ja joka on saksan ach-äänteen soinnillinen vastine. Ranskalainen kurkku-r tulee aika lähelle tätä äännettä.\n\n\n\'\'fh\'\' on pelkkä paikanpitäjä - sitä ei äännetä ollenkaan. (Joskus tosin esim. sanan \'\'féin\'\' \"itse\" puhekielinen ääntämistapa \'\'héin\'\' saatetaan kirjoittaa \'\'fhéin\'\', mutta tämä on harhaanjohtavaa, eikä sitä suositella standardikielessä.) Murteissa vokaalialkuisten sanojen eteen saattaa siksi kehittyä sinne kuulumaton alku-f, esimerkiksi \"avaa!\" on standardikielessä \'\'oscail\'\', mutta Ulsterissa usein \'\'foscail\'\' - menneen ajan muoto \'\'d\'oscail sé\'\' voisi näet ääntämisen puolesta yhtä hyvin olla \'\'d\'fhoscail sé\'\'.\n\n\n\'\'mh\'\' äännetään samalla tavalla kuin \'\'bh\'\', mutta vieressä oleva vokaali voi saada nasaalisen (nenäsointisen) värityksen.\n\n\'\'ph\'\' äännetään kuten f. Tosin iirin f-äänne on perinteisesti eronnut meille tunnetusta f-äänteestä samalla tavalla kuin iirin bh eroaa meikäläisestä v:stä - bh ja iirin f ovat bilabiaalisia (kahdella huulella äännettäviä) äänteitä, kun taas suomen v ja meille tunnettu f ovat labiodentaalisia (ylähampaat alahuulta vasten äännettäviä) äänteitä.\n\n\n\'\'th\'\' ja \'\'sh\'\' äännetään molemmat h-äänteenä. Ne heikennetään kuitenkin vain silloin kun niitä seuraa vokaali, \'\'-n-\'\', \'\'-r-\'\' tai \'\'-l-\'\'. Huomaa, että \'\'sh\'\'-ta ei äännetä samalla tavalla kuin englannissa: pelkkä s-kirjain kuulostaa ahtaassa asemassa (i:n tai e:n edellä tai jäljessä) samalta kuin englannin sh, minkä huomaa esimerkiksi sellaisista lainasanoista kuin \'\'siopa\'\' \"kauppa\", \'\'siúráilte\'\' \"varma\".\n\n=== Pimennys ===\n\nPimennys (engl. \'\'eclipsis\'\', iir. \'\'urú\'\') johtuu siitä, että edelläoleva kieliopillinen partikkeli on aikaisemmin päättynyt nasaalikonsonanttiin. (Skottigaelissa pimennys on vasta kehittymässä, ja siellä partikkeli on yleensä säilyttänyt nasaalikonsonanttinsa!) Pimennys koskee konsonantteja b, c, d, f, g, p ja t, ja tapahtuu yksinkertaisesti siten, että soinnittomat konsonantit muuttuvat soinnillisiksi ja soinnilliset nasaaleiksi. Vokaalit pimennetään lisäämällä niiden eteen n-. \n\nKirjoitettuna pimennetyt konsonantit näyttävät aika pelottavilta: pimennystä ei näet merkitä vaihtamalla kirjainta, vaan kirjoittamalla pimennyksen aiheuttama ääntämys alkuperäisen eteen: \'\'mbean\'\', \'\'gcnoc\'\', \'\'ndéanann\'\', \'\'bhfráma\'\', \'\'bpearsa\'\' ja \'\'dtír\'\' äännetään ikään kuin ne kirjoitettaisiin \'\'mean\'\', \'\'gnoc\'\', \'\'néanann\'\', \'\'bhráma\'\', \'\'bearsa\'\' ja \'\'dír\'\'. Sitä vastoin sanan \'\'ngleann\'\' alussa todella on äng-äänne.\n\nPimennyksen merkitseminen tällä tavalla helpottaa lukemista ja sanojen hakemista sanakirjasta, koska alkuperäinen sanavartalo on aina tunnistettavissa ja samalta kuulostavat sanat voidaan pitää erillään toisistaan. Tätä voidaan havainnollistaa vaikkapa siteeraamalla sananlasku \'\'ní hé lá na báistí lá na bpáistí\'\' \"sadepäivä\" - oikeastaan \"sateen päivä\" - \"ei ole lasten päivä\". \'\'Lá na báistí\'\' \"sadepäivä\" ja \'\'lá na bpáistí\'\' \"lasten päivä\" äännetään tarkalleen samalla tavalla, mutta kirjoitettuna ero on selvä.\n\nSilloin kun pimennetty sana kirjoitetaan isolla kirjaimella, pimennettyä ääntämistä ilmaiseva kirjain jää pieneksi: Irlannin kansallislaulun nimi \'\'Amhrán na bhFiann\'\' \"Sotajoukkojen laulu\", joka sisältää pimennetyn F:n, on tästä hyvä esimerkki. Vokaalit pimentävä n-kirjain erotetaan tavuviivalla: \'\'ceol na n-éan\'\' \"lintujen laulu\", mutta tavuviiva jää pois ison kirjaimen edessä: \'\'Eoghainín na nÉan\'\' \"Lintujen pikku Eoghain\" (novellin nimi), \'\'Tír na nÓg\'\' \"Nuorten maa\" (mytologinen käsite). Jälkimmäisessäkin tapauksessa jotkut voivat käyttää tavuviivaa selvyyden vuoksi: \'\'Eoghainín na n-Éan\'\', \'\'Tír na n-Óg\'\'.\n\n=== Sananalkuinen t- ===\n\n==== Sananalkuinen t- vokaalin edellä ====\n\nVokaalialkuisiin maskuliinisiin yksiköllisiin substantiiveihin, jotka ovat nominatiivissa, lisätään määräisen artikkelin \'\'an\'\' jäljessä t-äänne: \'\'athair\'\' \"isä\", \'\'an t-athair\'\' \"isä, \'\'the father, der Vater, fadern\'\'\". Tämäkin t jää pieneksi ison kirjaimen edessä: \'\'an tAthair Peadar\'\' \"isä Peadar\" (katolisen papin arvonimi), \'\'An tInbhear Mór\'\' \"Iso jokisuu\" (kaupungin nimi Irlannissa, englanniksi Arklow).\n\n==== Sananalkuinen t- konsonantin edellä ====\n\nT:n, d:n ja s:n heikentämistä rajoittaa iirissä sääntö - eräissä tapauksissa varsin ankara sääntö, toisissa pelkästään taipumus - jota kutsutaan dentals-säännöksi: konsonantit d, n, t, l ja s eivät voi heikentää toisiaan. (L:n ja n:n heikennystä ei merkitä kirjoituksessa, vaikka joidenkin iirinpuhujien kielessä onkin kuultavissa ero.) Tämän takia d- ei heikenny ilmauksessa \'\'fear an dorais\'\' \"ovimies\", vaikka p- heikentyykin täysin vastaavassa asemassa: \'\'fear an phoist\'\' \"postimies\": määräinen artikkeli loppuu n:ään. Kuitenkin, jos periaatteessa heikennettävissä oleva s- aloittaa sanan määräisen artikkelin heikentävien muotojen jäljessä (maskuliini yksikön genetiivi, feminiini yksikön nominatiivi), määräinen artikkeli muuttaa sen t:ksi. Tämä kirjoitetaan samalla tavalla kuin heikennys, eli sekä uusi ääntämys (t-) että alkuperäinen ääntämys (s-) jäävät näkyviin: \'\'solas\'\' (mask.) \"valo\", \'\'teach an tsolais\'\' \"majakka\" (sananmukaisesti \"valon talo\", vrt. engl. \'\'lighthouse\'\'); \'\'sráid\'\' (fem.) katu, \'\'An tSráid Mhór\'\' \"Pääkatu\" (sananmukaisesti \"Suuri katu\").\n\n=== Sananalkuinen h- ===\n\nSananalkuinen h- on ns. hiatuskonsonantti, eli se on syntynyt erottamaan kahta vokaalia toisistaan. Se esiintyy esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:\n\n- Kun possessiivipronomini \'\'a\'\' \"hänen\" viittaa naiseen, se ei heikennä konsonanttia, mutta lisää h:n vokaaliin: \'\'a ainm\'\' \"hänen nimensä\" (miehen), mutta \'\'a hainm\'\' \"hänen nimensä\" (naisen). Vrt. \'\'a charr\'\' \"hänen autonsa\" (miehen), mutta \'\'a carr\'\' \"hänen autonsa\" (naisen). \n\n- Määräisen artikkelin muoto \'\'na\'\' lisää seuraavaan vokaaliin h:n, jos se on feminiinin yksikön genetiivi tai monikon (feminiinin tai maskuliinin) nominatiivi: \'\'acmhainn\'\' \"resurssi\", \'\'easpa na hacmhainne tábhachtaí seo\'\' \"tämän tärkeän resurssin puuttuminen\", \'\'na hacmhainní nádúrtha\'\' \"luonnonresurssit, luonnonvarat\". Sitä vastoin monikon genetiivin \'\'na\'\' pimentää: \'\'athroinnt na n-acmhainní nádúrtha\'\' \"luonnonvarojen uusjako\".\n\n== Substantiivit ==\n\nIirin substantiivit jakaantuvat kahteen sukuun - maskuliiniin ja feminiiniin - ja niillä on nykykielessä kolme elävää sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi ja vokatiivi (puhuttelusija). Erityistä datiivimuotoa ei nykystandardi tunnusta, vaikka siitä onkin jäljellä kivettyneitä jäänteitä. Silloin kun se esiintyy, se esiintyy yksinkertaisten prepositioiden jäljessä. \n\n=== Substantiivit ja määräinen artikkeli ===\n\nIirissä ei ole epämääräistä artikkelia, ainoastaan määräinen. Artikkelittomat substantiivit ovat lähtökohtaisesti epämääräisiä.\n\nMaskuliinisuudella ja feminiinisyydellä on merkitystä siltä kannalta, millaisia mutaatioita sanassa esiintyy määräisen artikkelin jälkeen. Määräinen artikkeli on yksikön nominatiivissa \'\'an\'\', monikon nominatiivissa ja genetiivissä \'\'na\'\'. Maskuliinien genetiivissä artikkelin muoto on \'\'an\'\', feminiinien genetiivissä \'\'na\'\'.\n\nYksikössä \'\'an\'\' aiheuttaa heikennyksen maskuliinien genetiivissä ja feminiinien nominatiivissa. \'\'Na\'\' lisää h:n vokaalialkuisiin sanoihin feminiinin genetiivissä ja monikon nominatiivissa, mutta monikon genetiivin \'\'na\'\' pimentää.\n\nJos määräisen artikkelin edellä on jokin yksinkertainen prepositio, esim. \'\'ag\'\' \"luona, kohdalla, omistuksessa\", \'\'ar\'\' \"päällä\" ym., se ei aiheuta muutoksia monikollisen artikkelin jälkeisen substantiivin alkuäänteisiin. Sitä vastoin yksikössä yhdistelmä \"yksinkertainen prepositio\" + \"määräinen artikkeli\" tavallisesti pimentää alkukonsonantin. Tärkeimmät poikkeukset tästä ovat yhdistelmät \'\'sa\'\', \'\'san\'\' (sama kuin \'\'ins an\'\', tulee prepositiosta \'\'i\'\' -ssa, -ssä ja artikkelista \'\'an\'\') sekä \'\'don\'\' ja \'\'den\'\' (\'\'do\'\' -lle tai \'\'de\'\' -lta sulautuneena määräiseen artikkeliin), jotka tavallisesti heikentävät. Murteittain nämäkin yhdistelmät saattavat pimentää; toisaalta Ulsterin murteessa myös kaikki pimentävät yhdistelmät heikentävät. Vrt. seuraavia esimerkkejä:\n\n\'\'\'Yleissääntö\'\'\': \'\'ag an bhfear\'\' \"miehellä\" (Munster, Connacht ja standardi), \'\'ag an fhear\'\' \"miehellä\" (Ulster)\n\n\'\'\'Don, den\'\'\': \'\'don fhear\'\' \"miehelle\" (Ulster, Connacht ja standardi), \'\'don bhfear\'\' \"miehelle\" (Munster)\n\n\'\'\'Sa/san (<- ins an)\'\'\': \'\'sa cheantar\'\' \"seudulla\" (Ulster, Munster ja standardi); \'\'sa gceantar\'\' (Connacht).\n\n=== Substantiivien taivutus ===\n\nTavallinen tapa taivuttaa maskuliineja genetiivissä on viimeisen konsonantin muuttaminen leveästä ahtaaksi lisäämällä sen eteen \'\'-i-\'\': \'\'scéal\'\' \"tarina\", \'\'fear inste an scéil\'\' \"tarinan kertonut mies\". Jos tällainen maskuliini päättyy \'\'-ach\'\', \'\'ch\'\' muuttuu genetiivissä \'\'gh\'\':ksi: \'\'státseirbhíseach\'\' \"valtion virkamies\", gen. \'\'státseirbhísigh\'\'. Tällä tavalla taipuvien maskuliinien monikko muodostetaan usein (mutta ei läheskään aina) samalla tavalla kuin niiden yksikön genetiivi; tällaisessa tapauksessa monikon genetiivi on samanlainen kuin yksikön nominatiivi.\n\nTavallinen tapa taivuttaa feminiinejä genetiivissä on lisätä loppuun \'\'-e\'\'. Jos viimeinen konsonantti on leveä, se muuttuu ahtaaksi: \'\'fuinneog\'\' \"ikkuna\", \'\'fráma na fuinneoige\'\' \"ikkunan kehys\". Tällä tavalla taipuu vain pari maskuliinia, ennen muuta \'\'im\'\' \"voi\", gen. \'\'ime\'\', ja \'\'sliabh\'\' vuori, gen. \'\'sléibhe\'\'. (Vokaalinmuutos \'\'ia\'\'->\'\'éi\'\' on varsin tavallinen, kun loppukonsonantti muuttuu leveästä ahtaaksi, vrt. esim. maskuliinia \'\'iasc\'\' \"kala\", gen. ja monikko \'\'éisc\'\'.) Feminiinit, jotka loppuvat \'\'-ach\'\', ovat tämän taivutusluokan erikoistapaus: \'\'baintreach\'\' \"leski\", gen. \'\'baintrí\'\' (alkujaan \'\'baintrighe\'\').\n\nMolemmilla suvuilla esiintyy \'\'-a\'\'-loppuisia genetiivejä. Tällainen \'\'-a\'\' muuttaa ahtaan loppukonsonantin leveäksi: \'\'feirmeoir\'\' \"farmari, maanviljelijä\", gen. \'\'feirmeora\'\'.\n\nEräillä, varsinkin -ir-loppuisilla feminiineillä on \'\'-ach\'\'-loppuinen genetiivi: \'\'cathair\'\' kaupunki, gen. \'\'cathrach\'\', \'\'cathaoir\'\' tuoli, gen. \'\'cathaoireach\'\'. (Huomaa kuitenkin, että \'\'camhaoir\'\' \"aamuhämärä, aamunkoitto\" saa tavallisesti genetiivin \'\'camhaoire\'\'. Muoto \'\'camhaoireach\'\' kuuluu etupäässä Ulsterin murteeseen, jossa -ach-genetiivi on levinnyt jopa lainasanoihin: \'\'stil\'\' \"viinapannu\", gen. yleensä \'\'stile\'\', mutta Ulsterissa \'\'stileach\'\'.)\n\nPerussanastossa on joitakin täysin epäsäännöllisiä genetiivejä, esim. \'\'bean\'\' \"nainen\", gen. \'\'mná\'\'.\n\nTäysin päätteettömiä genetiivejä esiintyy sanoilla, jotka päättyvät painottomaan -e- tai -a-vokaaliin: niillä ikään kuin on jo pääte, niin ettei niihin enää voi lisätä mitään. On ilman muuta selvää, ettei kaikkia englantilaisia lainasanojakaan ole vielä saatu mukaan iirin taivutusjärjestelmään.\n\nMonikko voidaan ilmaista hyvinkin eri tavoin. Monikonpäätteiden vaihtelevuudesta saa kuvan seuraavista esimerkeistä: \'\'fuinneog\'\' \"ikkuna\", mon. \'\'fuinneoga\'\'; \'\'riachtanas\'\' \"välttämättömyys, tarve, tarvike\", mon. \'\'riachtanaisí\'\', \'\'léine\'\' \"paita\", mon. \'\'léinte\'\', \'\'páirc\'\' \"puisto, pelto\", mon. \'\'páirceanna\'\', \'\'bliain\'\' \"vuosi\", mon. \'\'blianta\'\', \'\'oíche\'\' \"yö\", mon. \'\'oícheanta\'\'. Monikonpääte \'\'-anta\'\' on käytössä lähinnä aikaan viittaavilla sanoilla, vrt. myös \'\'am\'\' \"aika\", \'\'amanta\'\', \'\'lá\'\' \"päivä\", \'\'laethanta\'\', \'\'uair\'\' \"tunti, kerta\", \'\'uaireanta\'\'. Yleisesti ottaen monikonpäätteet -í, -anna ja -acha ovat leviämässä laajempaan käyttöön, ja useiden monikonpäätteiden latominen peräkkäin kuuluu osana rentoon puhekieleen: esimerkiksi \'\'léinte\'\'-monikkoa voidaan \"parannella\" yksiselitteisemmäksi lisäämällä siihen muutama muu monikonpääte näin:\n\n\'\'léinte\'\' + \'\'-í\'\' = \'\'léintí\'\'\n\n\'\'léintí\'\' + \'\'-acha\'\' = \'\'léintíocha\'\'\n\n\'\'léintíocha\'\' + \'\'-í\'\' = \'\'léintíochaí\'\'\n\n\'\'Léine\'\'-sanan monikkoina esiintyvät standardimuodon \'\'léinte\'\' lisäksi niin \'\'léinteacha\'\', \'\'léintíocha\'\' kuin \'\'léintíochaí\'\', eikä yksikään näistä ole puhekielessä erityisen virheellinen. Kirjakielessä puhekielen uuvuttavia monikonpääteketjuja tosin voidaan katsoa pitkään. Toisaalta niistä lasketaan mielellään myös leikkiä.\n\nJos monikon päätteenä on -a, tai jos monikon merkkinä on vain viimeisen konsonantin liudennus (ja siihen mahdollisesti liittyvä vokaalimuutos, esim. \'\'iasc\'\' \"kala\", \'\'éisc\'\' \"kalat\"), monikko on ns. heikko, eli se menettää monikonmerkkinsä tai loppu-a:nsa monikon genetiivissä. Sellaiset monikot kuin -ta, -te, -tha, -the, -í, -acha, -anna ja -anta ovat sitä vastoin vahvoja, eli monikon genetiivi on sama kuin monikon nominatiivi (paitsi jos -acha-monikkoa käyttävä sana on feminiini, jonka yksikön genetiivinpääte on -ach). Ulsterin murteessa tosin on ainakin ennen esiintynyt sellaista, että -anna- ja -acha-päätteistä on tiputettu viimeinen vokaali monikon genetiivissä pois, tai sellaisiin monikkoihin kuin \'\'scéalta\'\' tai \'\'léinte\'\' on voitu lisätä genetiivin päätteeksi -ach: \'\'scéaltach\'\', \'\'léinteach\'\'. \n\nIirissä esiintyy jonkin verran englannista lainattua -s-monikkoa, mutta sen ei voi sanoa olevan missään mielessä leviämässä - esimerkiksi kymrin (walesin) kieleen englannin monikko-s on omaksuttu jo paljon aikaisemmin, osaksi kymrin erittäin mutkikasta monikonpäätevalikoimaa. Iirissä sen käyttö rajoittuu tavallisesti kaksi- tai useampitavuisiin englantilaislainoihin: \'\'leoraí\'\' \"kuorma-auto, rekka\", mon. \'\'leoraíos\'\'; tämän lisäksi huomaa \'\'leaid\'\' \"häiskä, jätkä, jäbä\" (engl. \'\'lad\'\'), mon. \'\'leads\'\' (kirjakielen monikkosuositus \'\'leaideanna\'\' lienee murteille vieras).\nSen käytöstä iirinkielisissä sanoissa on jonkin verran esimerkkejä: Connemaran murteessa vokaalienvälinen -h-äänne on usein hävinnyt, joten sanan \'\'céilí\'\' \"tanssiaiset, iltamat\" standardikielinen monikko \'\'céilithe\'\' äännetään siellä tarkalleen samalla tavalla kuin yksikkö. Tästä syystä englantilaisen mallin mukaan muodostettua monikkoa \'\'céilíos\'\' on pidettävä murteen kannalta aika tarpeellisena.\n\nIirissä voidaan johtaa kollektiivisubstantiiveja johtopäätteellä -ra, vrt. \'\'iníon\'\' \"tytär\", \'\'iníonra\'\' \"tyttöjoukko, tyttöjengi\"; \'\'mac\'\' \"poika\", \'\'macra\'\' \"poikajoukko, nuorukaisjengi\". Tämä -ra esiintyy parissa tapauksessa monikonpäätteenä: \'\'laoch\'\' \"sankari\", \'\'laochra\'\' \"sankarit\", \'\'gníomh\'\' \"teko\" \'\'gníomhartha\'\' (vanh. \'\'gníomhra\'\') \"teot\". Connemaran murteessa tämä -ra kuitenkin saatetaan erityisesti feminiineillä lisätä -acha-monikonpäätteen eteen ylimääräisenä r:nä, vrt. \'\'carraig\'\' \"kallio\", mon. \'\'carraigreacha\'\' (standardikielellä \'\'carraigeacha\'\'), \'\'tonn\'\' \"aalto\", mon. \'\'tonntracha\'\' (standardikielellä \'\'tonnta\'\'). Connemaran murteessa esiintyy myös harvinainen monikon pääte -íl: \'\'plump\'\' \"pum!\", \"pam!\", \"jysäys\", mon. \'\'plumpaíl\'\' \"jysyt\". Muissa murteissa ja standardikielessä tämä on verbaalisubstantiivin merkki, joten niissä \'\'plumpaíl\'\' tarkoittaa pikemminkin \"jyske, jysähtely\".\n\n== Adjektiivit ==\n\nAdjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa, sijassa ja luvussa: \'\'an fear mór\'\' \"suuri, iso mies\", \'\'éacht an fhir mhóir\'\' \"suuren miehen uroteko\", \'\'na fir mhóra\'\' \"isot miehet\", \'\'bád na bhfear mór\'\' \"isojen miesten vene\"; \'\'an bhean mhór\'\' \"suuri, iso nainen\", \'\'eachtra na mná móire\'\' \"suuren naisen seikkailu\", \'\'na mná móra\'\' \"suuret naiset\", \'\'ollscoil na mban mór\'\' \"suurten naisten yliopisto\", ts. \"yliopisto, josta on valmistunut merkittäviä naisvaikuttajia\". \n\n:maskuliini, yksikön nominatiivi: \'\'an fear mór\'\' (adjektiivin perusmuoto)\n:maskuliini, yksikön genetiivi: \'\'an fhir mhóir\'\' (heikennys, loppukonsonantin pehmennys)\n\n:feminiini, yksikön nominatiivi: \'\'an bhean mhór\'\' (adjektiivin perusmuoto heikennettynä)\n:feminiini, yksikön genetiivi: \'\'na mná móire\'\' (adjektiivin loppuun lisätään -e, tarvittaessa edessä oleva konsonantti pehmennetään)\n\nViimeiseen tapaukseen on yksi poikkeus: \'\'-úil\'\'-loppuisten adjektiivien feminiini genetiivimuoto ei lopu \'\'-úile\'\', vaan \'\'-úla\'\': \'\'an bhean dhathúil\'\' \"kaunis nainen\", \'\'teach na mná dathúla\'\' \"kauniin naisen talo\".\n\nMonikossa pääte on nominatiivissa -a, genetiivissä päätteetön. Huomaa kuitenkin, että pehmeään (slender) konsonanttiin päättyvät monikkomuodot heikentävät adjektiivin monikon nominatiivissa:\n\n:\'\'na fir \'\'\'mh\'\'\'óra\'\' \"suuret miehet\", mutta\n:\'\'na mná \'\'\'m\'\'\'óra\'\' \"suuret naiset\"\n\nSitä paitsi sellaiset monikonpäätteet kuin -anna, -acha, -anta, -ta, -te, -í pysyvät muuttumattomina monikon genetiivissä, joten myös niitä seuraava adjektiivi on muuttumaton:\n\n:\'\'na páirceanna móra\'\' \"suuret puistot\"\n:\'\'is é Baile Átha Cliath cathair na bpáirceanna móra\'\' \"Dublin on suurten puistojen kaupunki\"\n\nmutta:\n\n:\'\'na fir mhóra\'\' \"suuret miehet, suurmiehet\"\n:\'\'ollscoil na bhfear mór\'\' \"suurmiesten yliopisto\"\n\n\nKuten esimerkeistä näkyy, adjektiivi voi edellä olevan substantiivin suvusta ja sijasta riippuen heikentyä ja saada päätteitä; esimerkiksi painottomaan -a:han tai -e:hen päättyviin adjektiiveihin ei kuitenkaan voida lisätä päätteitä, ja myös muiden adjektiivien kohdalla päätteiden käyttö on puhekielessä vähentynyt, koska alkuheikennykset yleensä kertovat riittävän tarkkaan, missä mennään. Adjektiiviattribuutteja ei elävässä iirissä yleensäkään mielellään raahata pääsanan mukana. Jos halutaan kääntää iiriksi vaikkapa sellainen lause kuin: \'\'Julmalla, väkivaltaisella miehellä oli kolme herttaista, kilttiä poikaa\'\', luonteva tapa on: \'\'Bhí fear ann, agus ba chruálach, foréigneach an cineál fear a bhí ann. Bhí triúr mac muiríne air, agus iad maith macánta.\'\' \"Oli mies, ja hän oli julma ja väkivaltainen luonteeltaan. Hänellä oli kolmen pojan verran perhettä, ja he olivat kilttejä ja herttaisia.\"\n\nAdjektiivien komparaatio on iirissä hankalaa, koska iirin adjektiiveilla on vain yksi vertailumuoto, joka voi lauseyhteydestä riippuen olla komparatiivi tai superlatiivi: \'\'Sceimhlitheoir cruálach is ea é Máirtín. Is cruálaí Séamus ná Máirtín. Is é Cathal is cruálaí acu go léir.\'\' \"Máirtín on julma terroristi. Séamus on julmempi kuin Máirtín. Cathal on heistä kaikista julmin.\" \n\nOn aika tavallista, että adjektiivin sijasta käytetään jotain etuliitettä, jolla on adjektiivinen merkitys. Kun sanan alkuun lisätään tällainen etuliite, se aiheuttaa alkukonsonantin heikkenemisen (kuten yleensäkin tapahtuu iirin yhdyssanoissa): \'\'dea-\'\' \"hyvä\", \'\'duine\'\' \"ihminen\", \'\'dea-dhuine\'\' \"hyväsydäminen, hyvä ihminen\", \'\'droch-\'\' \"huono, paha\", \'\'seans\'\' \"mahdollisuus, tilaisuus, onni\" \'\'drochsheans!\'\' \"eipä onnistu!\". Tällaiset etuliitteet ovat muodolliselta kannalta yhdyssanan määriteosia eikä niitä voi taivuttaa eikä komparoida. Kannattaa kuitenkin huomata, että mielellään etuliitteenä käytettävä sana \'\'sean\'\' (\'\'seanfhear\'\' \"vanha mies\", \'\'seanbhean\'\' \"vanha nainen\", \'\'seancharr\'\' \"vanha auto\", \'\'seanteach\'\' \"vanha talo\") on adjektiivi ja voidaan irrottaa erilliseksi sanaksi, jolloin se voidaan myös komparoida: \'\'seanfhear is ea é Cathal\'\' \"Kalle on vanha mies\" \'\'is ea, ach tá Uilliam níos sine ná Cathal: dháiríre tá Uilliam chomh sean leis na sléibhte\'\' \"niin on, mutta Ville on vanhempi kuin Kalle: totta tosiaan, Ville on vanha kuin taivas (iiriksi sananmukaisesti \'\'vanha kuin vuoret\'\')\".\n\nTavallisesti adjektiivin komparatiivi/superlatiivimuoto on sama kuin sen feminiinin yksikön genetiivi: \'\'dathúil - níos dathúla\'\', \'\'cruálach - níos cruálaí\'\', \'\'trom - níos troime\'\', jne. Iirissä on kuitenkin kourallinen epäsäännöllisiä komparatiiveja/superlatiiveja. (Ohessa kaikkien komparatiivi/superlatiivimuotojen edessä on \'\'níos\'\', joka tekee niistä nimenomaan komparatiiveja. \'\'Is\'\' voi tehdä tästä muodosta merkitykseltään komparatiivin tai superlatiivin sen lauseyhteyden mukaan.)\n\n:\'\'maith\'\' hyvä - \'\'níos fearr\'\'\n:\'\'olc\'\' paha - \'\'níos measa\'\'\n:\'\'dona\'\' huono - \'\'níos measa\'\'\n:\'\'beag\'\' pieni - \'\'níos lú\'\'\n:\'\'mór\'\' suuri, iso - \'\'níos mó\'\'\n:\'\'furasta\'\' helppo - \'\'níos fusa\'\'\n:\'\'ionúin\'\' rakas - \'\'níos ansa\'\'\n:\'\'te\'\' lämmin - \'\'níos teo\'\' - tämä tosin on myös tämän adjektiivin epäsäännöllinen genetiivi- ja monikkomuoto\n:\'\'breá\'\' kiva - \'\'níos breátha\'\' - samoin tämä on myös sekä feminiini genetiivi että monikko\n\nMurteittain esiintyy myös muita erityispiirteitä; esimerkiksi yksitavuisten adjektiivien komparatiiviin lisätään Connachtin murteissa \'\'-cha\'\' tai \'\'-chte\'\', siis \'\'níos teocha/teoichte\'\', \'\'níos breácha/breáichte\'\'. Ulsterissa taas esim. adjektiivilla \'\'gránna\'\' \"ruma, hirveä\" on komparatiivi \'\'níos gráice\'\'.\n\nKun halutaan sanoa, että jokin asia \"tulee paremmaksi\" tai \"tulee huonommaksi\", iirille tyypillinen ilmaisutapa on, että se \"menee parannukseen\" tai \"menee huonoutta kohti\": \'\'tá sé ag dul i bhfeabhas\'\' (\'\'feabhas\'\' \"hyvyys, paremmuus, hyvä laatu\"; i-preposition jälkeen tulee pimennys), \'\'tá sé ag dul chun donais\'\' (\'\'donas\'\' \"huonous\"; chun-preposition jälkeen tulee genetiivi).\n\n== Pronominit ==\n\n=== Persoonapronominit ===\n\nIirin persoonapronominit ovat\n\n\'\'mé\'\' minä\n\n\'\'tú\'\' sinä\n\n\'\'sé\'\' hän, se (maskuliini)\n\n\'\'sí\'\' hän, se (feminiini)\n\n\'\'muid\'\' me\n\n\'\'sinn\'\' me\n\n\'\'sibh\'\' te\n\n\'\'siad\'\' he\n\nErityisiä objektimuotoja ovat\n\n\'\'thú\'\' sinut, sinua\n\n\'\'é\'\' hänet, häntä, sen, sitä (maskuliini)\n\n\'\'í\'\' hänet, häntä, sen, sitä (feminiini)\n \n\'\'iad\'\' heidät, heitä\n\nErikoistapaus ovat \'\'sinn\'\' ja \'\'muid\'\'. Monien iirinpuhujien kielessä \'\'muid\'\', joka on alkujaan ollut verbin pääte ja irtautunut siitä vasta murteissa, klassisen kielen hävittyä, erilliseksi sanaksi, on yksinomaan subjektipronomini (\"me\") ja alkuperäinen pronomini \'\'sinn\'\', joka tunnetaan Sinn Féin -puolueen nimestä, ennen kaikkea objektin merkki (\"meidät\"). Tämä sinänsä kätevä käytäntö ei kuitenkaan ole yksinomainen eikä standardi. Esimerkiksi verraten elinvoimaisessa Connemaran murteessa \'\'muid\'\' on molemmissa asemissa tavallisin. Murteista tunnetaan myös sekamuoto \'\'muinn\'\'.\n\nDonegalin itäisimmissä iirinkielisissä kylissä (esim. Ros Goill) kuulee myös muotoja \'\'ibh\'\', \'\'inn\'\', eikä ainoastaan objektimuotoina. Samoissa murteissa \'\'í\'\', \'\'é\'\' ja \'\'iad\'\' esiintyvät myös subjekteina. Tämä lienee ollut käytäntö myös nyttemmin sukupuuttoon kuolleissa nykyisen Pohjois-Irlannin alueen murteissa, ja skottigaelissa se on yhä elävää kieltä. Iirissä kyse on kuitenkin häviävistä perifeerisistä murteista, joiden puhujat itsekin pyrkivät noudattamaan kirjakielen standardia, jos ylipäätään käyttävät iiriä kirjallisesti. \n\nPersoonapronomineilla on myös erityiset painokkaat muodot: \'\'mise\'\', \'\'tusa\'\'(objektimuoto \'\'thusa\'\'), \'\'seisean\'\' (objektimuoto \'\'eisean\'\'), \'\'sise\'\' (objektimuoto \'\'ise\'\'), \'\'muidne\'\'/\'\'sinne\'\' (myös kirjoitustapoja \'\'muidinne\'\', \'\'sinn-ne\'\' näkee), \'\'sibhse\'\', \'\'siadsan\'\' (objektimuoto \'\'iadsan\'\'). Persoonapronominien painokkuutta voi lisätä myös sanalla \'\'féin\'\' \"itse\" (joka äännetään usein \'\'héin\'\', toisaalta edellisen sanan päättyessä -m:ään se voidaan ainakin Munsterin murteessa ääntää myös \'\'péin\'\').\n\n=== Possessiivipronominit ===\n\nIirin possessiivi- eli omistuspronomineja kutsutaan joskus possessiivisiksi adjektiiveiksikin. Ne asetetaan substantiivin eteen, ja ne laukaisevat erilaisia mutaatioita.\n\n\'\'mo\'\' \"minun\". Tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen (\'\'séimhiú\'\'): \'\'carr\'\' \"auto\", \'\'mo charr\'\' \"minun autoni\". Jos seuraava sana alkaa vokaalilla (tai fh:lla, joka tunnetusti on pelkkä mykkä merkki), tämä kirjoitetaan \'\'m\'\'\':nä, siis \'\'m\'fheirm\'\' \"minun maatilani\", \'\'m\'athair\'\' \"minun isäni\".\n\n\'\'do\'\' \"sinun\". Myös tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen ja muuttuu muotoon \'\'d\'\'\' vokaalin tai \'\'fh-\'\':n edellä.\n\n\'\'a\'\' \"hänen, sen\" (maskuliininen). Tämäkin aiheuttaa alkukonsonantille heikennyksen.\n\n\'\'a\'\' \"hänen, sen\" (feminiininen). Tämä ei vaikuta seuraavan sanan alkukonsonanttiin, mutta se liittää ensimmäiseen vokaaliin \'\'h-\'\':n. \'\'A ainm\'\' \"hänen nimensä\" (miehen), mutta \'\'a hainm\'\' \"hänen nimensä\" (naisen).\n\nMonikon possessiivipronominit aiheuttavat kaikki pimennyksen:\n\n\'\'ár\'\' \"meidän\": \'\'ár dteach\'\' \"meidän talomme\", \'\'ár gcarr\'\' \"meidän automme\", \'\'ár n-ollscoil\'\' \"meidän yliopistomme\";\n\n\'\'bhur\'\' (Ulsterin murteessa myös \'\'mur\'\') \"teidän\": \'\'bhur dteach\'\' \"teidän talonne\", \'\'bhur n-ollscoil\'\' \"teidän yliopistonne\";\n\n\'\'a\'\' \"heidän\": \'\'a dteach\'\' \"heidän talonsa\", \'\'a n-ollscoil\'\' \"heidän yliopistonsa\"\n\n\nPossessiivipronomineja voidaan vahvistaa päätteillä samalla tavalla kuin persoonapronomineja. Pääte lisätään tällöin possessiivipronominin pääsanaan:\n\n:\'\'mo charrsa\'\' \"MINUN autoni\"\n:\'\'mo theachsa\'\'\"MINUN taloni\"\n:\'\'m\'athairse\'\' \"MINUN isäni\"\n\n(substantiivin loppukonsonantin liudennuksesta tai liudentumattomuudesta riippuen painottava pääte on joko \'\'-se\'\' tai \'\'-sa\'\', vrt. \'\'mé - mise\'\')\n\n:\'\'do charrsa\'\' \"SINUN autosi\"\n:\'\'do theachsa\'\' \"SINUN talosi\"\n:\'\'d\'athairse\'\' \"SINUN isäsi\"\n\n(tässäkin substantiivia jatketaan joko \'\'-se\'\'- tai \'\'-sa\'\'-päätteellä sen loppukonsonantin laadun mukaan; vrt. \'\'tú - tusa\'\')\n\n:\'\'a charrsan\'\' \"HÄNEN autonsa\" (miehen)\n:\'\'a theachsan\'\' \"HÄNEN talonsa\" (miehen)\n:\'\'a athairsean\'\' \"HÄNEN isänsä\" (miehen)\n\n(nyt substantiiviin lisättävä painottava liite on \'\'-sean\'\' tai \'\'-san\'\', vrt. \'\'sé - seisean\'\')\n\n=== Demonstratiivipronominit ===\n\nDemonstratiivipronominien \'\'tämä, tuo, se\'\' iirinkieliset vastineet ovat \'\'seo\'\', \'\'sin\'\' ja \'\'siúd\'\'. Tavallisesti ne yhdistetään vastaaviin kolmannen persoonan persoonapronomineihin: \'\'sé seo\'\', \'\'é seo\'\', \'\'sí seo\'\', \'\'í seo\'\', \'\'siad seo\'\', \'\'iad seo\'\', \'\'sé sin\'\', \'\'é sin\'\', \'\'sí sin\'\', \'\'í sin\'\', \'\'siad sin\'\', \'\'iad sin\'\', \'\'sé siúd\'\', \'\'é siúd\'\', \'\'sí siúd\'\', \'\'í siúd\'\', \'\'siad siúd\'\', \'\'iad siúd\'\'. Samaa kantaa ovat myös paikka-adverbit \'\'anseo\'\' \"tässä, täällä\", \'\'ansin\'\' \"siellä, siinä; silloin\", \'\'ansiúd\'\' \"tuolla (kaukana)\". \n\nMunsterin murteessa \'\'seo\'\', \'\'sin\'\' ja \'\'siúd\'\' saavat leveään (broad) konsonanttiin päättyvän sanan jäljessä rinnakkaismuodot \'\'so\'\', \'\'san\'\' ja \'\'súd\'\', siis esim. \'\'é seo, é sin, é siúd\'\', mutta toisaalta \'\'iad so, iad san, iad súd\'\'. Huomaa myös, että adverbit \'\'anseo, ansin, ansiúd\'\' esiintyvät Munsterin murteissa muodossa \'\'anso, ansin, ansúd\'\'.\n\n=== Pronominien tapaan käytettyjä substantiiveja ===\n\nEräitä iirin substantiiveja käytetään kuten pronomineja. Tällöin niiden kanssa mahdollisesti käytetyt artikkelit eivät yleensä aiheuta minkäänlaisia alkumutaatioita.\n\n:\'\'oiread\'\' tai \'\'an oiread\'\' \"kerta, verta\".\n:\'\'an iomarca\'\' \"liikaa, liian paljon, liian suuri määrä\"\n:\'\'barraíocht\'\' \"liikaa, liian paljon, liian suuri määrä\"\n:\'\'an méid\'\' \"se; niin paljon (kuin jaksaa, tekee, jaksoi, teki ym.), se mikä on tehty (sanottu) ym.; kaikki (asiaan liittyvä)\"\n:\'\'an iomad, an iliomad\'\' \"suuri määrä\". Artikkelin jälkeinen t- tulee kuitenkin lisätä, jos tämän substantiivin perässä ei ole sanaa, joka ilmoittaisi, \'\'mitä\'\' meillä on suuri määrä: \'\'chonaic mé an iliomad iontas sna tíortha coimhthíocha\'\' \"näin paljon ihmeitä (\'\'iontas\'\') ulkomailla\", mutta \'\'chonaic mé an t-iliomad sna tíortha coimhthíocha\'\' \"näin ulkomailla paljon\" (ts. paljon kaikenlaista).\n\n== Kopula ==\n\nKopulalla tarkoitetaan iirin kielessä erityistä olla-verbiä, joka yhdistää toisiinsa kaksi substantiivia, kaksi pronominia tai pronominin ja substantiivin. Kopulan tehtävänä on iirissä luokitella (\"auto on ajoneuvo\", \"hauki on kala\", \"mies on ihminen\"), samaistaa (\"Mary McAleese on Irlannin presidentti\", \"minä olen Kake\", \"hän on se, joka tämän teki\") tai painottaa (\"se on Moskovasta kun puhutaan\").\n\n=== Esimerkkejä luokittelulauseista ===\n\n\'\'Is gléas siúil í an gluaisteán.\'\' Auto on kulkuneuvo.\n\n\'\'Is iasc é an liús.\'\' Hauki on kala.\n\n\'\'Is duine é an fear.\'\' Mies on ihminen.\n\n\'\'Is toradh é an t-úll.\'\' Omena on hedelmä.\n\n\'\'Is bia úll.\'\' Omena on ruokaa.\n\nLuokittelulauseissa luokiteltava on yleensä (koko lajin edustajana) määräisessä muodossa ja luokkaa ilmaiseva sana epämääräisessä. Tällöin sanajärjestys on 1) kopula, 2) luokka, 3) kolmannen persoonan objektimuotoinen pronomini, joka noudattaa luokiteltavan sukua ja lukua, 4) luokiteltava sana määräisessä muodossa.\n\nPronominin käytöstä huomaa, että maskuliiniin \'\'gluaisteán\'\' viitataan feminiinisellä pronominilla. Näin tehdään aina, kun kyseessä on kulkuneuvo tai kirja.\n\nJos luokiteltava on ainesana tai sitä käsitellään sellaisena, sillä ei ole määräistä artikkelia eikä sitä edellä artikkeli. Vrt. yllä \"omena on hedelmä\", jossa ajatellaan omenaa (\'\'úll\'\') konkreettisena kappaleena, mutta \"omena on ruokaa\", jossa se mielletään aineeksi.\n\nJos luokiteltava on tekoa ilmaiseva substantiivi tai muuten abstrakti, sen määräinen artikkeli jää pois, eikä sen edessä oleva pronomini noudata välttämättä sukuakaan:\n\n\'\'Is cuidiú mór é comhairle mhaith.\'\' Hyvä neuvo on suuri apu.\n\nKoska \'\'comhairle\'\' \"neuvo, suunnitelma, päätös, päätetty asia\" on feminiini, sen jäljessä tuleva adjektiivi \'\'maith\'\' \"hyvä\" on heikennettynä. Miksei sen edessä sitten ole määräistä artikkelia (\'\'an chomhairle mhaith\'\') eikä feminiinistä pronominia (\'\'í\'\')? Siksi, että tämä ei aivan tarkkaan ottaen luokittele hyvän neuvon käsitettä alakäsitteeksi suuren avun yläkäsitteeksi, vaan luokiteltavana on pikemminkin hyvän neuvon ajateltu sisältö. Pronomini \'\'é\'\' ei niinkään viittaa kiistämättömän feminiiniin \'\'\'substantiiviin\'\'\' \'\'comhairle\'\' kuin siihen ajateltuun viestiin tai sanottavaan, joka tuo neuvo on. Ja sellaisiin asiasisältöihin iiri viittaa aina maskuliinisella pronominilla. Maskuliinista pronominia käytetään yleisesti silloin, kun ei muuten osata päättää, kumpi pronomini olisi parempi, ja puhekielessä se onkin vallannut alaa feminiiniseltä siellä, missä ei ole selvästi kyse feminiinisestä henkilöstä (tai kulkuneuvoista) - pronominien käyttö on siis kehittymässä englannin mukaiseksi.\n\nHuomaa vielä vaihtoehtoinen luokittelulauseen rakenne:\n\n\'\'gléas siúil is ea í an gluaisteán\'\' = \'\'is gléas siúil í an gluaisteán\'\'\n\nTässä rakenteessa kummittelee vielä neutri pronomini \'\'ea\'\', jota käytetään eräissä kopularakenteissa, vaikka iiristä onkin neutri suku hävinnyt. Tämä \'\'is ea\'\' -rakenne on erityisen tyypillinen eteläisille (Munsterin) murteille.\n\n=== Esimerkkejä samaistuslauseista ===\n\n\'\'Is í Máire Mhac Ghiolla Íosa Uachtarán na hÉireann.\'\' Mary McAleese on Irlannin presidentti.\n\n\'\'Is mise Kake.\'\' Minä olen Kake.\n\n\'\'Is tusa Reiska.\'\' Sinä olet Reiska.\n\n\'\'Is eisean an duine a rinne seo.\'\' Hän on se, joka tämän teki. \n\n=== Esimerkkejä painottavasta kopulasta ===\n\n\'\'Is eisean a rinne seo.\'\' Hän se tämän teki.\n\n\'\'Is ó Mhoscó atá an scairt ghutháin ag teacht.\'\' Puhelu tulee Moskovasta, \"se on Moskovasta kun puhutaan.\"\n\n== Muut verbit ==\n\n=== Preesens ===\n\nYleispreesens, joka ilmaisee tavallisesti esiintyvää tai toistuvaa tekemistä, muodostetaan lisäämällä verbin käskymuotoon pääte \'\'-ann\'\', pitkän í:n jäljessä \'\'-onn\'\':\n\n:\'\'labhraíonn mé\'\' \"minä puhun\", \"minulla on tapana puhua\"\n:\'\'labhraíonn tú\'\' \"sinä puhut, sinulla on tapana puhua\"\n:\'\'labhraíonn sé\'\' \"hän puhuu\"\n:\'\'labhraíonn muid\'\' \"me puhumme\"\n:\'\'labhraíonn sibh\'\' \"te puhutte\"\n:\'\'labhraíonn siad\'\' \"he puhuvat\"\n\nSuomen passiivia vastaavan impersonaalimuodon pääte on \'\'-t(h)ar, -t(h)ear\'\':\n\n:\'\'labhraítear\'\' \"puhutaan\"\n\nErityisiä persoonapäätteitä käytetään enää lähinnä vain eteläisessä (Munsterin) murteessa:\n\n:\'\'labhraím\'\' \"minä puhun\"\n:\'\'labhraír\'\' \"sinä puhut\"\n:\'\'labhraímid\'\' \"me puhumme\"\n:\'\'labhraíd\'\' (myös \'\'labhraíd siad\'\') \"he puhuvat\"\n\nKirjakielessä näistä ovat yleisessä käytössä lähinnä vain \'\'labhraím\'\' ja \'\'labhraímid\'\'. Monikon toisella persoonalla ei ole edes Munsterin murteessa enää erityistä päätettä, vaan sielläkin sanotaan \'\'labhraíonn sibh\'\'\n\n==== Kestopreesens ====\n\nEnglannin \'\'-ing\'\'-preesensiä (ts. tekee juuri nyt, on tekemässä - ns. kestopreesens) vastaava muoto on oikeastaan olemassa vain yhdellä verbillä, olla-verbillä \'\'bí!/bheith\'\', jonka kestopreesens on \'\'tá\'\':\n\n:\'\'tá mé\'\' \"olen\"\n:\'\'tá tú\'\' \"olet\"\n:\'\'tá sé\'\' \"hän on\"\n:\'\'tá muid\'\' \"me olemme\"\n:\'\'tá sibh\'\' \"te olette\"\n:\'\'tá siad\'\' \"he ovat\"\n:\n:\'\'táthar\'\' \"ollaan\"\n\nJos verbiin liittyy jokin verbipartikkeli (\'\'go\'\' \"että\", \'\'an\'\' \"-ko, -kö\", \'\'nach\'\' \"eikö; ettei\", \'\'ní\'\' \"ei\", \'\'chan\'\' \"ei\"), käytetään epäsäännöllistä vartaloa \'\'fuil\'\':\n\n:\'\'níl mé\'\' \"en ole\" (< aiemmin \'\'ní fhuil mé\'\')\n:\'\'chan fhuil mé\'\' \"en ole\" (yksinomaan Ulsterin murteessa - ja skottigaelissa - käytetty muoto)\n:\'\'deir Seán go bhfuil mé...\'\' \"Seán sanoo että minä olen...\"\n:\'\'deir Seán nach bhfuil mé...\'\' \"Seán sanoo että minä en ole...\"\n:\'\'an bhfuil mé...?\'\' \"olenko minä...?\"\n:\'\'nach bhfuil mé...?\'\' \"enkö minä ole...?\"\n\n=== Preteriti (\"past tense\") ===\n\n=== Futuuri ===\n\n=== Konditionaali ===\n\n=== Imperfekti (\"Habitual Past Tense\") ===\n\n=== Konjunktiivit (\"Subjunctive\") ===\n\n=== Verbipartikkelit ===\n\n=== Verbaalisubstantiivi ===\n\n=== Verbin partisiippi ===\n\n== Prepositiot ==\n\n== Lauseoppi ==\n\n=== Päälause ===\n\n=== Sivulause === \n\n=== Lauseenvastike ===\n\n== Murteet ==\n\n=== Munsterin murre ===\n\n=== Connachtin murre ===\n\n=== Ulsterin murre ===','/* Kestopreesens */',0,'130.232.120.127','20050228070816','',0,0,0,0,0.484900983742,'20050305134031','79949771929183');
INSERT INTO cur VALUES (111,2,'Tk','Vm. -83 Oululainen opiskelija.','Palautettiin viimeiseen Tk:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20041105184326','',0,0,1,0,0.811757541174,'20041105184326','79958894815673');
INSERT INTO cur VALUES (112,0,'Drinkit','== Drinkit ja Ohjeet ==\n\n*[[Valkovenäläinen]]\n*[[Bloody Mary]]\n*[[Marskin Ryyppy]]\n*[[Sininen Enkeli]]\n\n{{tynkä}}','',0,'194.188.238.254','20041221091635','',0,0,0,0,0.230204789075,'20041221091635','79958778908364');
INSERT INTO cur VALUES (114,3,'193.229.223.151','\n- Opettelin tässä välillä jo poistamaan ne vandalisoinnit, mutta voisikohan tuon osoitteen blokata jotenkin?','',13,'Gaeilgeoir','20041105194455','',0,0,0,0,0.075537957752,'20041105194455','79958894805544');
INSERT INTO cur VALUES (116,1,'Iirin_kieli','Tästä pitäisi saada nyt huligaanin sabotoimat osuudet palautettua, mutta miten se tehdään?\nTerv. Gaeilgeoir.','Palautettiin viimeiseen Gaeilgeoir:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20041105184338','',0,0,1,0,0.645232976249,'20050305134056','79958894815661');
INSERT INTO cur VALUES (117,5,'Community_Portal','Löysin nyt ohjeen ja poistin vandaalin tuhot sekä tältä että iirisivulta. Terv. Gaeilgeoir.','',13,'Gaeilgeoir','20041104230657','',0,0,0,1,0.407502022296,'20041104230657','79958895769342');
INSERT INTO cur VALUES (119,0,'Valkovenäläinen','\'\'\'Valkovenäläinen\'\'\'\n\nSekoitetaan Long Drink-lasiin:
\n2cl Vodkaa
\n2cl Kahvilikööriä
\nMaitoa
\nJäitä
','Palautettiin viimeiseen 194.188.238.254:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20050108105615','',0,0,1,0,0.099508278584,'20050108105615','79949891894384');
INSERT INTO cur VALUES (120,4,'Kuinka_sivuja_muokataan','\n{{stylehowto}}\n{{shortcut|[[WP:HEP]]}}\n:\'\'See also [[Help:Editing]], [[m:Help:Editing]]\'\'\n[[Wikipedia]] is a [[Wiki|WikiWiki]], which means that anyone can easily edit any \'\'\'[[Wikipedia:Protected page|unprotected]]\'\'\' [[Wikipedia:What is an article|article]] and have those changes posted immediately to that page. \n\nEditing a Wiki page is easy. Simply click on the \"\'\'\'Edit this page\'\'\'\" tab at the top (or the edit link on the right or bottom) of a Wiki page. This will bring you to a page with a text box containing the editable text of that page. \'\'\'\'\'If you want to experiment, please do so in our [[Wikipedia:sandbox|sandbox]], not here. You could open the [[Wikipedia:sandbox|sandbox]] in a separate window or tab to be able to see both this text and your tests in the sandbox.\'\'\'\'\'\n\nType away, write a short [[Wikipedia:Edit summary|edit summary]] on the small field below the edit-box. You may use shorthand to describe your changes, as described in the [[Wikipedia:Edit summary legend|legend]], and when you\'ve finished, press [[Wikipedia:Show preview|preview]] to see how your changes will look. Then press \"Save\". Depending on your system, pressing \"Enter\" while the edit box is not active (when there is no typing cursor in it) may have the same effect as pressing the \"Save\" button. Also, please do not vandalize the information on Wikipedia.\n\nYou can also click on the \"\'\'\'Discussion\'\'\'\" tab (or the \"\'\'\'Discuss this page\'\'\'\" link) to see the corresponding [[Wikipedia:Talk page|talk page]], which contains comments about the page from other Wikipedia users. Click on the \"\'\'\'+\'\'\'\" tab (or \"\'\'\'Edit this page\'\'\'\") to add a comment.\n\n==More information on editing wiki pages==\n\nThis page is the reference for \'\'\'wiki markup\'\'\'. You may also want to learn about:\n\n* [[Help:Starting a new page|How to start a page]] \n* Informal tips on [[Wikipedia:Contributing to Wikipedia|contributing to Wikipedia]]\n* Editing tasks in general at the [[Wikipedia:Editing FAQ]]\n* Why not to rename pages \'\'\'boldly\'\'\', at [[Wikipedia:How to rename (move) a page]]\n* Preferred layout of your article, at [[Wikipedia:Guide to Layout|Guide to Layout]] (see also [[Wikipedia:Boilerplate text]])\n* Style conventions in the [[Wikipedia:Manual of Style]]\n* General policies in [[Wikipedia:Policies and guidelines]]\n* [[Wikipedia:Naming conventions]] for how to name articles themselves\n* If you are making an article about something that belongs to a group of objects (a city, an astronomical object, a chinese character...) check out if there is a [[Wikipedia:WikiProject|WikiProject]] on the group and try to follow its directions explicitly.\n* Finally, for a list of articles about editing Wikipedia consult [[Wikipedia:Style and How-to Directory]] or [[Wikipedia:Utilities]]\n\n==Tips on editing Wikipedia articles==\n\nPlease use a [[Neutral point of view|neutral point of view]], and please [[Wikipedia:Cite your sources|cite your sources]] so others can check and extend your work.\n\nIt is often more convenient to copy and paste the text first into your\nfavorite [[text editor]], edit and spell check there, and then paste back\ninto the browser to [[Wikipedia:Show preview|preview]]. This way, you can also keep a local backup copy of the pages you authored so that you can make changes offline. Some text editors can be specially adapted to edit Wikipedia articles: see [[Wikipedia:syntax highlighting]].\n\nIf during editing you want to see the current version again, open \"Cancel\" in a new window. This does not cancel your edit.\n\nAfter making a new page, it\'s a good idea to\n*With your page displayed, use \'\'What links here\'\' to check the articles that already link to it, and make sure that they are all expecting the same meaning that you have supplied;\n*Use the Search button to launch a Google search of Wikipedia for your topic title (and possibly variants), to find articles that mention it, and make links from them if appropriate;\n*Check for corresponding articles in the Wikipedias of other languages that you can read.\n\n== Minor edits ==\n\'\'See also [[Wikipedia:Minor edit]]\'\'\n\nWhen editing a page, a [[Wikipedia:How to log in|logged-in]] user can mark that edit as \"minor\". Minor edits generally mean spelling corrections, formatting, and minor rearranging of text. It is possible to \'\'hide\'\' minor edits when viewing [[Wikipedia:Recent Changes]]. Marking a significant change as a minor edit is considered bad behavior, and even more so if it involves the deletion of some text. If one has accidentally marked an edit as minor, the person should edit the source once more, mark it major (or, rather, ensure that the check-box for \"This is a minor edit\" is not checked), and, in the summary, state that the previous change was a major one.\n\n== The wiki markup ==\nIn the left column of the table below, you can see what effects are possible. In the right column, you can see how those effects were achieved. In other words, to make text look like it looks in the left column, type it in the format you see in the right column.\n\nYou may want to keep this page open in a separate browser window for reference. If you want to try out things without danger of doing any harm, you can do so \'\'\'in the [[Wikipedia:Sandbox|Sandbox]]\'\'\'.\n\n----\n\n=== Sections, paragraphs, lists and lines ===\n{| border=\"1\" cellpadding=\"2\" cellspacing=\"0\"\n|-\n! What it looks like\n! What you type\n|- valign=\"top\"\n|\nStart your [[Wikipedia:Manual of Style (headings)|sections]] as follows:\n\n\n\n\n\'\'\'New section\'\'\'\n\n\'\'\'Subsection\'\'\'\n\n\'\'\'Sub-subsection\'\'\'\n\n* Start with a second-level heading (==); do not use first-level headings (=).\n* Do not skip levels (e.g., second-level followed by fourth-level).\n* A [[#Placement_of_the_Table_of_Contents_.28TOC.29|Table of Contents]] will automatically be added to an article that has four or more sections. \n|\n\n==New section==\n\n===Subsection===\n\n====Sub-subsection====\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nA single [[newline]]\ngenerally has no effect on the layout.\nThese can be used to separate\nsentences within a paragraph.\nSome editors find that this aids editing\nand improves the function \'\'diff\'\' \n(used internally to compare\ndifferent versions of a page).\n\nBut an empty line\nstarts a new paragraph.\n\n* When used in a list, a newline \'\'does\'\' affect the layout ([[#lists|see below]]).\n|\n\nA single [[newline]]\ngenerally has no effect on the layout. \nThese can be used to separate\nsentences within a paragraph.\nSome editors find that this aids editing\nand improves the function \'\'diff\'\' \n(used internally to compare\ndifferent versions of a page).\n\nBut an empty line\nstarts a new paragraph.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nYou can break lines
\nwithout starting a new paragraph.\n\n* Please use this sparingly.\n|\n\nYou can break lines
\nwithout starting a new paragraph.\n
\n|- id=\"lists\" valign=\"top\"\n|\n* Lists are easy to do:\n** Start every line with a star.\n*** More stars means deeper levels.\n**** A newline in a list\nmarks the end of a list item.\n\n* An empty line starts a new list.\n|\n\n* Lists are easy to do:\n** Start every line with a star.\n*** More stars means deeper levels.\n**** A newline in a list\nmarks the end of a list item.\n\n* An empty line starts a new list.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n# Numbered lists are also good\n## very organized\n## easy to follow\n### easier still\n|\n\n# Numbered lists are also good\n## very organized\n## easy to follow\n### easier still\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n* You can even do mixed lists\n*# and nest them\n*#* like this\n|\n\n* You can even do mixed lists\n*# and nest them\n*#* like this\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n; Definition list : list of definitions\n; item : the item\'s definition\n; another item\n: the other item\'s definition\n\n* One item per line; a newline can appear before the colon, but using a space before the colon improves parsing.\n|\n\n; Definition list : list of definitions\n; item : the item\'s definition\n; another item\n: the other item\'s definition\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n: A colon indents a line or paragraph.\nA manual newline starts a new paragraph.\n\n* This is primarily for displayed material, but is also used for discussion on [[Wikipedia:Talk page|Talk page]]s.\n|\n\n: A colon indents a line or paragraph.\nA manual newline starts a new paragraph.\n
\n|- valign=top\n|\n IF a line starts with a space THEN\n it will be formatted exactly\n as typed;\n in a fixed-width font;\n lines won\'t wrap;\n ENDIF\n\n*This is useful for:\n** pasting preformatted text;\n** algorithm descriptions;\n** program source code;\n** [[ASCII art]];\n** chemical structures;\n* \'\'\'WARNING\'\'\': If you make it wide, you [[page widening|force the whole page to be wide]] and hence less readable, especially for people who use lower resolutions. Never start ordinary lines with spaces.\n|\n\n IF a line starts with a space THEN\n it will be formatted exactly\n as typed;\n in a fixed-width font;\n lines won\'t wrap;\n ENDIF\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nCentered text.\n\n* Note the American spelling of \"center\" (not \"centre\").\n|\n\nCentered text.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nA [[horizontal dividing line]]:\nthis is above it\n----\nand this is below it.\n\n* Mainly useful for separating threads on Talk pages.\n* Also used to [[Wikipedia:Disambiguation|disambiguate]] within an article without creating a separate page.\n|\n\nA [[horizontal dividing line]]:\nthis is above it\n----\nand this is below it.\n
\n|}\n\n=== Links and URLs ===\n{| border=\"1\" cellpadding=\"2\" cellspacing=\"0\"\n|-\n! What it looks like\n! What you type\n|- valign=\"top\"\n|\nLondon has [[public transport]].\n\n* A link to another Wikipedia article.\n* Internally, the first letter of the target page is automatically capitalized and spaces are represented as underscores (typing an underscore in the link has the same effect as typing a space, but is not recommended).\n* Thus the link above is to the [[URL]] http://www.wikipedia.org/wiki/Public_transport, which is the Wikipedia article with the name \"Public transport\". See also [[Wikipedia:Canonicalization]].\n|\n\nLondon has [[public transport]].\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nSan Francisco also has\n[[public transport|public transportation]].\n\n* Same target, different name.\n* This is a [[piped link]].\n|\n\nSan Francisco also has\n[[public transport|public transportation]].\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nSan Francisco also has\n[[public transport]]ation.\n\nExamples include [[bus]]es, [[taxi]]s\nand [[streetcar]]s.\n\n* Endings are blended into the link.\n* Preferred style is to use this instead of a piped link, if possible.\n|\n\nSan Francisco also has\n[[public transport]]ation.\n\nExamples include [[bus]]es, [[taxi]]s\nand [[streetcar]]s.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nSee the [[Wikipedia:Manual of Style]].\n\n* A link to another [[Wikipedia:namespace|namespace]].\n|\n\nSee the [[Wikipedia:Manual of Style]].\n
\n|- id=\"link-to-section\" valign=\"top\"\n|\n[[Economics#See also]] is a link\nto a section within another page.\n\n[[#Links and URLs]] is a link\nto a section on the current page.\n\n[[#example]] is a link to an\nanchor that was created using\nan id attribute
\n\n* The part after the number sign (#) must match a section heading on the page, or an identifier created in some other way. Matches must be exact in terms of spelling, case and punctuation. Links to non-existent sections aren\'t broken; they are treated as links to the top of the page.\n* Identifiers may be created by attaching an id=\"...\"> attribute to almost any HTML element.\n|\n\n[[Economics#See also]] is a link\nto a section within another page.\n\n[[#Links and URLs]] is a link\nto a section on the current page.\n\n[[#example]] is a link to an\nanchor that was created using\nan id attribute
\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nAutomatically hide stuff in parentheses:\n[[kingdom (biology)|kingdom]].\n\nAutomatically hide namespace:\n[[Wikipedia:Village Pump|Village Pump]]. \n\nOr both:\n[[Wikipedia:Manual of Style (headings)|Manual of Style]]\n\nBut not:\n[[Wikipedia:Manual of Style#Links|]]\n\n* The server fills in the part after the pipe character (|) when you save the page. The next time you open the edit box you will see the expanded piped link. When [[Wikipedia:Show preview|preview]]ing your edits, you will not see the expanded form until you press \'\'\'Save\'\'\' and \'\'\'Edit\'\'\' again. The same applies to links to sections within the same page ([[#link-to-section|see previous entry]]).\n|\n\nAutomatically hide stuff in parentheses:\n[[kingdom (biology)|]].\n\nAutomatically hide namespace: \n[[Wikipedia:Village Pump|]].\n\nOr both:\n[[Wikipedia:Manual of Style (headings)|]]\n\nBut not:\n[[Wikipedia:Manual of Style#Links|]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n[[The weather in London]] is a page\nthat doesn\'t exist yet.\n\n* You can create it by clicking on the link (but please don\'t do so with this particular link).\n* To create a new page: \n*# Create a link to it on some other (related) page.\n*# Save that page.\n*# Click on the link you just made. The new page will open for editing.\n* For more information, see [[Wikipedia:How to start a page|How to start a page]] and check out Wikipedia\'s [[Wikipedia:Naming conventions|naming conventions]].\n* Please do not create a new article without linking to it from at least one other article.\n|\n\n[[The weather in London]] is a page \nthat doesn\'t exist yet.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n[[Wikipedia:How to edit a page]] is this page.\n\n* [[Self link]]s appear as bold text when the article is viewed.\n* Do not use this technique to make the article name bold in the first paragraph; see the [[Wikipedia:Manual of Style#Article names|Manual of Style]].\n|\n\n[[Wikipedia:How to edit a page]] is this page.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nWhen adding a comment to a Talk page,\nyou should sign it by adding\nthree tildes to add your user name:\n: [[User:Montrealais|Montrealais]]\nor four to add user name plus date/time:\n: [[User:Montrealais|Montrealais]] 08:10 Oct 5, 2002 (UTC)\n\nThese both provide a link to your [[Wikipedia:user page|user page]].\n\nFive tildes gives the date/time alone:\n: 12:57, 22 Aug 2004 (UTC)\n|\n\nWhen adding a comment to a Talk page,\nyou should sign it by adding\nthree tildes to add your user name:\n: ~~~\nor four for user name plus date/time:\n: ~~~~\n\nFive tildes gives the date/time alone:\n: ~~~~~\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n* [[Wikipedia:Redirect|Redirect]] one article title to another by placing a directive like the one shown to the right on the \'\'first\'\' line of the article (such as at a page titled \"[[USA]]\").\n* Note that, while it is possible to link to a section, it is not possible to redirect to a section. For example, \"#REDIRECT [[United States#History]]\" will redirect to the [[United States]] page, but not to any particular section on it. This feature \'\'\'will not\'\'\' be implemented in the future, so such redirects should not be used.\n|\n\n#REDIRECT [[United States]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n* Link to a page on the same subject in another language by using a link of the form: [[language code:Title]].\n* It does not matter where you put these links while editing as they will always show up in the same place when you save the page, but placement at the end of the edit box is recommended.\n* Please see [[Wikipedia:Interlanguage links]] and the [[Wikipedia:Complete list of language wikis available|list of languages and codes]].\n|\n\n[[fr:Wikipédia:Aide]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'What links here\'\'\' and \'\'\'Related changes\'\'\'\npages can be linked as:\n[[Special:Whatlinkshere/Wikipedia:How to edit a page]]\nand\n[[Special:Recentchangeslinked/Wikipedia:How to edit a page]]\n\n|\n\n\'\'\'What links here\'\'\' and \'\'\'Related changes\'\'\'\npages can be linked as:\n[[Special:Whatlinkshere/Wikipedia:How to edit a page]]\nand\n[[Special:Recentchangeslinked/Wikipedia:How to edit a page]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nA user\'s \'\'\'Contributions\'\'\' page can be linked as:\n[[Special:Contributions/UserName]]\nor\n[[Special:Contributions/192.0.2.0]]\n\n|\n\nA user\'s \'\'\'Contributions\'\'\' page can be linked as:\n[[Special:Contributions/UserName]]\nor\n[[Special:Contributions/192.0.2.0]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n* To put an article in a [[Wikipedia:Category]], place a link like the one to the right anywhere in the article. As with interlanguage links, it does not matter where you put these links while editing as they will always show up in the same place when you save the page, but placement at the end of the edit box is recommended.\n\n|\n\n[[Category:Character sets]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n* To \'\'link\'\' to a [[Wikipedia:Category]] page without putting the article into the category, use an initial colon (:) in the link.\n\n|\n\n[[:Category:Character sets]]\n
\n|- id=\"link-external\" valign=\"top\"\n|\nThree ways to link to external (non-wiki) sources:\n# Bare URL: http://www.nupedia.com/ (bad style)\n# Unnamed link: [http://www.nupedia.com/] (bad style)\n# Named link: [http://www.nupedia.com Nupedia]\n\n:See [[MetaWikiPedia:Interwiki_map]] for the list of shortcuts.\n\n* Square brackets indicate an external link. Note the use of a \'\'space\'\' (not a pipe) to separate the URL from the link text in the \"named\" version.\n* In the [[URL]], all symbols must be among:
\'\'\'A-Z a-z 0-9 . _ \\ / ~ % - + & # ? ! = ( ) @ \\x80-\\xFF\'\'\'\n* If a URL contains a character not in this list, it should be encoded by using a percent sign (%) followed by the [[hexadecimal|hex]] code of the character, which can be found in the table of [[ASCII#ASCII printable characters|ASCII printable characters]]. For example, the caret character (^) would be encoded in a URL as \'\'\'%5E\'\'\'.\n* See [[Wikipedia:External links]] for style issues.\n|\n\nThree ways to link to external (non-wiki) sources:\n# Bare URL: http://www.nupedia.com/\n# Unnamed link: [http://www.nupedia.com/]\n# Named link: [http://www.nupedia.com Nupedia]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nLinking to other wikis:\n# [[Interwiki]] link: [[Wiktionary:Hello]]\n# Named interwiki link: [[Wiktionary:Hello|Hello]]\n# Interwiki link without prefix: [[Wiktionary:Hello|Hello]]\n\n* All of these forms lead to the URL http://en.wiktionary.org/wiki/Hello\n* Note that interwiki links use the \'\'internal\'\' link style.\n* See [[MetaWikiPedia:Interwiki_map]] for the list of shortcuts; if the site you want to link to isn\'t on the list, use an external link ([[#link-external|see above]]).\n* See also [[Wikipedia:How to link to Wikimedia projects]].\n\nLinking to another language\'s wiktionary:\n# [[Wiktionary:fr:Bonjour]]\n# [[Wiktionary:fr:Bonjour|Bonjour]]\n# [[Wiktionary:fr:Bonjour|fr:Bonjour]]\n\n* All of these forms lead to the URL http://fr.wiktionary.org/wiki/Bonjour\n|\n\nLinking to other wikis:\n# [[Interwiki]] link: [[Wiktionary:Hello]]\n# Named interwiki link: [[Wiktionary:Hello|Hello]]\n# Interwiki link without prefix: [[Wiktionary:Hello|]]\n\nLinking to another language\'s wiktionary:\n# [[Wiktionary:fr:Bonjour]]\n# [[Wiktionary:fr:Bonjour|Bonjour]]\n# [[Wiktionary:fr:Bonjour|]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nISBN 012345678X\n\nISBN 0-123-45678-X\n\n* Link to books using their [[Wikipedia:ISBN|ISBN]] numbers. This is preferred to linking to a specific online bookstore, because it gives the reader a choice of vendors.\n* ISBN links do not need any extra markup, provided you use one of the indicated formats.\n|\n\nISBN 012345678X\n\nISBN 0-123-45678-X\n
\n|- valign=top\n|\nDate formats:\n# [[July 20]], [[1969]]\n# [[20 July]] [[1969]]\n# [[1969]]-[[07-20]]\n\n* Link dates in one of the above formats, so that everyone can set their own display order. If [[Special:Userlogin|logged in]], you can use [[Special:Preferences]] to change your own date display setting.\n* All of the above dates will appear as \"[[20 July|20 July]] [[1969|1969]]\" if you set your date display preference to \"15 January 2001\", but as \"[[20 July|July 20]], [[1969|1969]]\" if you set it to \"January 15, 2001\".\n|\n\nDate formats:\n# [[July 20]], [[1969]]\n# [[20 July]] [[1969]]\n# [[1969]]-[[07-20]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n[[media:Sg_mrob.ogg|Sound]]\n\n*To include links to non-image uploads such as sounds, use a \"media\" link. For images, [[#Images|see next section]].\n\nSome uploaded sounds are listed at [[Wikipedia:Sound]].\n|\n\n[[media:Sg_mrob.ogg|Sound]]\n
\n|}\n\n=== Images ===\n{| border=\"1\" cellpadding=\"2\" cellspacing=\"0\"\n|-\n! What it looks like\n! What you type\n|- valign=\"top\"\n| A picture: [[Image:Wiki.png]]\n\nor, with alternative text:\n[[Image:Wiki.png|jigsaw globe]]\n\nor, floating to the right side of the page and with a caption:\n[[Image:Wiki.png|frame|Wikipedia Encyclopedia]]
\n\nor, floating to the right side of the page \'\'without\'\' a caption:\n[[Image:Wiki.png|right|Wikipedia Encyclopedia]]
\n\n\n* Only images that have been uploaded to Wikipedia can be used. To upload images, use the [[Special:Upload|upload page]]. You can find the uploaded image on the [[Special:Imagelist|image list]].\n* See the [[Wikipedia:Image use policy|image use policy]], [[Wikipedia:Image markup|extended image markup/syntax]] (also possibly [[Wikipedia:Image markup with HTML|image HTML markup]]) for more hints.\n* Alternative text, used when the image isn\'t loaded, in a text-only browser, or when spoken aloud, is \'\'\'strongly\'\'\' encouraged. See [[Wikipedia:Alternate text for images|Alternate text for images]] for help on choosing it.\n* The frame tag automatically floats the image right.\n| \nA picture: [[Image:Wiki.png]]\n\nor, with alternative text:\n[[Image:Wiki.png|jigsaw globe]]\n\nor, floating to the right side of the page and with a caption:\n[[Image:Wiki.png|frame|Wikipedia Encyclopedia]]\n\nor, floating to the right side of the page \'\'without\'\' a caption:\n[[Image:Wiki.png|right|Wikipedia Encyclopedia]]
\n|-\n|\nClicking on an uploaded image displays a description page, which you can also link directly to: [[:Image:Wiki.png]]\n| \n\n[[:Image:Wiki.png]]\n
\n|-\n|\nTo include links to images shown as links instead of drawn on the page, use a \"media\" link.\n\n
[[media:Tornado.jpg|Image of a Tornado]]\n|\n\n\n\n[[media:Tornado.jpg|Image of a Tornado]]\n\n
\n|}\n\n=== Character formatting ===\n{| border=\"1\" cellpadding=\"2\" cellspacing=\"0\"\n|- valign=\"top\"\n! What it looks like\n! What you type\n|- id=\"emph\" valign=\"top\"\n|\n\'\'Emphasize\'\', \'\'\'strongly\'\'\', \'\'\'\'\'very strongly\'\'\'\'\'.\n* These are double and triple apostrophes (single-quote marks), not double-quote marks.\n|\n\n\'\'Emphasize\'\', \'\'\'strongly\'\'\', \'\'\'\'\'very strongly\'\'\'\'\'.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n
\nsin\'\'x\'\' + ln\'\'y\'\'\n\n\n
\n\'\'\'x\'\'\' = 0\n\nOrdinary text should use [[#emph|wiki markup for emphasis]], and should not use <i> or <b>. However, mathematical formulas often use italics, and sometimes use bold, for reasons unrelated to emphasis. Complex formulas should use [[m:Help:Formula|<math> markup]], and simple formulas may use <math>; or <i> and <b>; or \'\' and \'\'\'. According to [[Wikipedia:WikiProject Mathematics#Italicization and bolding|WikiProject Mathematics]], wiki markup is preferred over HTML markup like <i> and <b>.\n|\n\n\nsin\'\'x\'\' + ln\'\'y\'\'\n\n\n\'\'\'x\'\'\' = 0\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nA typewriter font for monospace text\nor for computer code: int main()\n\n* For semantic reasons, using <code> where applicable is preferable to using <tt>.\n|\n\nA typewriter font for monospace text\nor for computer code: int main()\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nYou can use small text for captions.\n|\n\nYou can use small text for captions.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\nYou can strike out deleted material\nand underline new material.\n\nYou can also mark deleted material and\ninserted material using logical markup\nrather than visual markup.\n\n* When editing regular Wikipedia articles, just make your changes and don\'t mark them up in any special way.\n* When editing your own previous remarks in talk pages, it is sometimes appropriate to mark up deleted or inserted material.\n|\n\nYou can strike out deleted material\nand underline new material.\n\nYou can also mark deleted material and\ninserted material using logical markup\nrather than visual markup.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Diacritical marks:\'\'\'\n
\nè é ê ë ì í\n\nÀ Á Â Ã Ä Å
\nÆ Ç È É Ê Ë
\nÌ Í\nÎ Ï Ñ Ò
\nÓ Ô Õ\nÖ Ø Ù
\nÚ Û Ü ß\nà á
\nâ ã ä å æ\nç
\nè é ê ë ì í
\nî ï ñ ò ó ô
\nœ õ\nö ø ù ú
\nû ü ÿ\n\n* See [[Wikipedia:Special characters]].\n|\n
\n\nè é ê ë ì í\n\nÀ Á Â Ã Ä Å \nÆ Ç È É Ê Ë \nÌ Í Î Ï Ñ Ò \nÓ Ô Õ Ö Ø Ù \nÚ Û Ü ß à á \nâ ã ä å æ ç \nè é ê ë ì í\nî ï ñ ò ó ô \nœ õ ö ø ù ú \nû ü ÿ\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Punctuation:\'\'\'\n
\n¿ ¡ § ¶
\n† ‡ • – —
\n‹ › « »
\n‘ ’ “ ”\n|\n
\n\n¿ ¡ § ¶\n† ‡ • – —\n‹ › « »\n‘ ’ “ ”\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Commercial symbols:\'\'\'\n
\n™ © ® ¢ € ¥
\n£ ¤\n|\n
\n\n™ © ® ¢ € ¥ \n£ ¤\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Subscripts:\'\'\'\n
\nx1 x2 x3\n\n\'\'\'Superscripts:\'\'\'\n
\nx1 x2 x3\nor x¹ x² x³\n*The latter method of superscripting can\'t be used in the most general context, but is preferred when possible (as with units of measurement) because most browsers have an easier time formatting lines with it.\n\nε0 =\n8.85 × 10−12\nC² / J m.\n\n1 [[hectare]] = [[1 E4 m²]]\n|\n
\n\nx1 x2 x3\n
\n\n\nx1 x2 x3\nor x¹ x² x³\n</nowiki>
\n\n\nε0 =\n8.85 × 10−12\nC² / J m.\n\n1 [[hectare]] = [[1 E4 m²]]\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Greek characters:\'\'\'\n
\nα β γ δ ε ζ
\nη θ ι κ λ μ ν
\nξ ο π ρ σ ς
\nτ υ φ χ ψ ω
\nΓ Δ Θ Λ Ξ Π
\nΣ Φ Ψ Ω\n|\n
\n\nα β γ δ ε ζ \nη θ ι κ λ μ ν \nξ ο π ρ σ ς\nτ υ φ χ ψ ω\nΓ Δ Θ Λ Ξ Π \nΣ Φ Ψ Ω\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Math characters:\'\'\'\n
\n∫ ∑ ∏ √ − ± ∞
\n≈ ∝ ≡ ≠ ≤ ≥ →
\n× · ÷ ∂ ′ ″
\n∇ ‰ ° ∴ ℵ ø
\n∈ ∉ ∩ ∪ ⊂ ⊃ ⊆ ⊇
\n¬ ∧ ∨ ∃ ∀ ⇒ ⇔
\n→ ↔
\n* See also [[Wikipedia:WikiProject Mathematics|WikiProject Mathematics]].\n|\n
\n\n∫ ∑ ∏ √ − ± ∞\n≈ ∝ ≡ ≠ ≤ ≥ →\n× · ÷ ∂ ′ ″\n∇ ‰ ° ∴ ℵ ø\n∈ ∉ ∩ ∪ ⊂ ⊃ ⊆ ⊇\n¬ ∧ ∨ ∃ ∀ ⇒ ⇔\n→ ↔\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Spacing in simple math formulas:\'\'\'\n
\nObviously, \'\'x\'\'² ≥ 0 is true.\n*To space things out without allowing line breaks to interrupt the formula, use non-breaking spaces: .\n|\n
\n\nObviously, \'\'x\'\'² ≥ 0 is true.\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Complicated formulas:\'\'\'\n
\n: \n* See [[m:Help:Formula]] for how to use <math>.\n* A formula displayed on a line by itself should probably be indented by using the colon (:) character.\n|\n
\n\n: \n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Suppressing interpretation of markup:\'\'\'\n
\nLink → (\'\'to\'\') the [[Wikipedia FAQ]]\n* Used to show literal data that would otherwise have special meaning.\n* Escape all wiki markup, including that which looks like HTML tags.\n* Does not escape HTML character references.\n* To escape HTML character references such as → use &rarr;\n|\n
\n\n<nowiki>Link → (\'\'to\'\') \nthe [[Wikipedia FAQ]]</nowiki>\n
\n|- valign=\"top\"\n|\n\'\'\'Commenting page source:\'\'\'\n
\n\'\'not shown when viewing page\'\'\n* Used to leave comments in a page for future editors.\n* Note that most comments should go on the appropriate [[Wikipedia:Talk page|Talk page]].\n|\n
\n\n<!-- comment here -->\n
\n|}\n\'\'(see also: [[Chess symbols in Unicode]])\'\'\n\n=== Tables ===\n\n==== Placement of the Table of Contents (TOC) ====\nAt the current status of the wiki markup language, having at least four headers on a page triggers the TOC to appear in front of the first header (or after introductory sections). Putting __TOC__ anywhere forces the TOC to appear at that point (instead of just before the first header). Putting __NOTOC__ anywhere forces the TOC to disappear. See also [[Wikipedia:Section#Compact_TOC|compact TOC]] for alphabet and year headings.\n\n==== Tables ====\nThere are two ways to build tables: \n*in special Wiki-markup (see [[m:Help:Table]])\n*with the usual HTML elements: <table>, <tr>, <td> or <th>.\n\nFor the latter, and a discussion on when tables are appropriate, see [[Wikipedia:How to use tables]].\n\n===Variables===\n\n\'\'(See also [[m:Help:Variable]])\'\'\n{|\n|-\n! Code\n! Effect\n|-\n| {{CURRENTMONTH}} || {{CURRENTMONTH}}\n|-\n| {{CURRENTMONTHNAME}}\n| {{CURRENTMONTHNAME}}\n|-\n| {{CURRENTMONTHNAMEGEN}}\n| {{CURRENTMONTHNAMEGEN}}\n|-\n| {{CURRENTDAY}} || {{CURRENTDAY}}\n|-\n| {{CURRENTDAYNAME}} || {{CURRENTDAYNAME}}\n|-\n| {{CURRENTYEAR}} || {{CURRENTYEAR}}\n|-\n| {{CURRENTTIME}} || {{CURRENTTIME}}\n|-\n| {{NUMBEROFARTICLES}}\n| {{NUMBEROFARTICLES}}\n|-\n| {{PAGENAME}} || {{PAGENAME}}\n|-\n| {{NAMESPACE}} || {{NAMESPACE}}\n|-\n| {{localurl:pagename}}\n| {{localurl:pagename}}\n|-\n| {{localurl:\'\'Wikipedia:Sandbox\'\'|action=edit}}\n| {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}}\n|-\n| {{SERVER}} || {{SERVER}}\n|-\n| {{ns:1}} || {{ns:1}}\n|-\n| {{ns:2}} || {{ns:2}}\n|-\n| {{ns:3}} || {{ns:3}}\n|-\n| {{ns:4}} || {{ns:4}}\n|-\n| {{ns:5}} || {{ns:5}}\n|-\n| {{ns:6}} || {{ns:6}}\n|-\n| {{ns:7}} || {{ns:7}}\n|-\n| {{ns:8}} || {{ns:8}}\n|-\n| {{ns:9}} || {{ns:9}}\n|-\n| {{ns:10}} || {{ns:10}}\n|-\n| {{ns:11}} || {{ns:11}}\n|-\n| {{ns:12}} || {{ns:12}}\n|-\n| {{ns:13}} || {{ns:13}}\n|-\n| {{ns:14}} || {{ns:14}}\n|-\n| {{ns:15}} || {{ns:15}}\n|-\n| {{SITENAME}} || {{SITENAME}}\n|}\n\n\'\'\'NUMBEROFARTICLES\'\'\' is the number of pages in the main namespace which contain a link and are not a redirect, i.e. number of articles, stubs containing a link, and disambiguation pages.\n\n===Templates===\n\nThe [[Wikipedia:MediaWiki|MediaWiki]] software used by Wikipedia has limited support for template inclusion. This means standardized text chunks (such as boilerplate text) can be inserted into articles. For example, typing {{stub}} will appear as \'\'This article is a [[Wikipedia:The perfect stub article|stub]]. You can help Wikipedia by [[Wikipedia:Find or fix a stub|expanding it]].\'\' when the page is saved. See [[Wikipedia:Template messages]] for the complete list. Other commonly used ones are: {{disambig}} for disambiguation pages, {{spoiler}} for spoiler warnings and {{sectstub}} like an article stub but for a section. The are many subject specific stubs e.g.: {{Geo-stub}}, {{Hist-stub}} and {{Linux-stub}}. For a complete list of stubs see [[Wikipedia:Template messages#Stubs]].\n\n===Hiding the edit links===\n\nInsert \'\'\'__NOEDITSECTION__\'\'\' into the document to suppress the edit links that appear next to every section header.\n\n==See also==\n*[[m:Help:Editing|Mediawiki user\'s guide to editing]]\n*[[Wikipedia:MediaWiki]].\n*[[HTML element]].\n*[[Wikipedia:Protection policy]]\n\n\n[[ar:ويكيبيديا:مساعدة التحرير]]\n[[be:Вікіпэдыя:Як рэдагаваць існуючы артыкул]][[bg:Уикипедия:Как се редактират страници]]\n[[ca:Viquipèdia:Com s\'edita una pàgina]]\n[[cs:Wikipedie:Jak editovat stránku]]\n[[da:Wikipedia:Hvordan redigerer jeg en side]]\n[[de:Wikipedia:Handbuch - Artikel bearbeiten]]\n[[el:Wikipedia:Πώς να επεξεργαστείτε μια σελίδα]]\n[[eo:Vikipedio:Kiel redakti pagxon]]\n[[es:Wikipedia:Cómo se edita una página]]\n[[fi:Wikipedia:Kuinka_sivuja_muokataan]]\n[[fr:Wikipédia:Syntaxe wikipédia]]\n[[ga:Vicipéid:Conas a cuirtear leathanach in eagar]]\n[[he:ויקיפדיה:איך לערוך דף]]\n[[hi:लेख को कैसे बदलें]]\n[[hu:Wikipédia:Hogyan szerkessz egy lapot]]\n[[id:Wikipedia:Menyunting_sebuah_halaman]]\n[[it:Wikipedia:Guida_essenziale]]\n[[lt:Wikipedia:Kaip_Redaguoti_Puslap%C4%AF]]\n[[ja:Wikipedia:編集の仕方]]\n[[no:Wikipedia:Hvordan man redigerer en side]]\n[[nn:Hjelp:Redigering]]\n[[ro:Wikipedia:Cum să editezi o pagină]]\n[[ru:Как редактировать страницу]]\n[[simple:Wikipedia:How to edit]]\n[[sl:Wikipedija:Urejevanje slovenskih strani]]\n[[sr:%D0%92%D0%B8%D0%BA%D0%B8%D0%BF%D0%B5%D0%B4%D0%B8%D1%98%D0%B0:%D0%9A%D0%B0%D0%BA%D0%BE_%D1%81%D0%B5_%D0%BC%D0%B5%D1%9A%D0%B0_%D1%81%D1%82%D1%80%D0%B0%D0%BD%D0%B0]]\n[[sv:Wikipedia:Hur man redigerar en sida]]\n[[th:Wikipedia:การแก้ไขหน้า]]\n[[tr:Wikipedia:Sayfa_nas%C4%B1l_de%C4%9Fi%C5%9Ftirilir]]\n[[ur:%D8%B5%D9%81%D8%AD%DB%81_%DA%A9%D8%B3_%D8%B7%D8%B1%D8%AD_%D8%AA%D8%B1%D9%85%D9%8A%D9%85_%DA%A9%D8%B1%D9%8A%DA%BA]]\n[[vi:Wikipedia:C%C3%A1ch_ch%E1%BB%8Dn_l%E1%BB%8Dc_trang]]\n[[zh-cn:Wikipedia:%E5%A6%82%E4%BD%95%E7%BC%96%E8%BE%91%E9%A1%B5%E9%9D%A2]]\n[[zh-tw:Wikipedia:如何編輯頁面]]','',0,'80.248.115.12','20041115094555','',0,0,0,1,0.117191587164,'20041115094927','79958884905444');
INSERT INTO cur VALUES (121,5,'Kuinka_sivuja_muokataan','Ajattelin että parempi olla perusohjeet edes englanniksi, että editointi sujuu helpommin.','Ohjeet',17,'Troyhy','20041115094927','',0,0,0,1,0.189583951696,'20041115094927','79958884905072');
INSERT INTO cur VALUES (122,0,'Kasvitiede','[[Hupu 2]]','',17,'Troyhy','20041115104939','',0,0,1,1,0.832278894648,'20041115104939','79958884895060');
INSERT INTO cur VALUES (123,2,'Troyhy','Hei, olen [http://www.hamppu.net/forum/profile.php?mode=viewprofile&u=3714 LokkiHybridi]','',17,'Troyhy','20041118112946','',0,0,0,0,0.974760638073,'20041118112946','79958881887053');
INSERT INTO cur VALUES (124,6,'Laatikko.jpg','Bubler laatikko','',17,'Troyhy','20041115131557','',0,0,0,0,0,'20050316150841','79958884868442');
INSERT INTO cur VALUES (125,0,'Pascal','== Pascalin kielioppi ==\n\n[[w:Pascal-ohjelmointikieli|Pascalin]] kielioppi on pääpiirteissään seuraavanlainen\n\nKaikki ohjelmat alkavat \"Program\" avainsanalla, ja ohjelmalohkot on rajataan \"Begin\" ja \"End\" avainsanoilla. Puolipiste erottaa lauseet, ja ohjelma loppuu pisteeseen. Kommentit ympäröidään aaltosulkeilla { } tai sulje ja tähti-pareilla (* *). Yhden rivin kommentti merkitään kahdella kauttaviivalla \'//\' tämä on käytössä vain uusissa Pascal toteutuksissa. Välilyöntejä ja rivinvaihtoja (tai muita tyhjeitä) ei huomioida käännettäessä muualla kuin merkkijonovakioiden sisällä.\n\n*[[Pascalin varatut sanat]]','',0,'62.248.201.175','20041204165126','',0,0,0,0,0.898147631855,'20041204165126','79958795834873');
INSERT INTO cur VALUES (126,0,'Pascalin_varatut_sanat','[[Pascal]]in varatut sanat\n\n* \'\'\'and\'\'\'\n* \'\'\'array\'\'\'\n* \'\'\'as\'\'\'\n* \'\'\'asm\'\'\'\n* \'\'\'begin\'\'\'\n* \'\'\'case\'\'\'\n* \'\'\'class\'\'\'\n* \'\'\'const\'\'\'\n* \'\'\'constructor\'\'\'\n* \'\'\'destructor\'\'\'\n* \'\'\'div\'\'\'\n* \'\'\'do\'\'\'\n* \'\'\'downto\'\'\'\n* \'\'\'else\'\'\'\n* \'\'\'end\'\'\'\n* \'\'\'except\'\'\'\n* \'\'\'exports\'\'\'\n* \'\'\'file\'\'\'\n* \'\'\'finally\'\'\'\n* \'\'\'for\'\'\'\n* \'\'\'function\'\'\'\n* \'\'\'goto\'\'\'\n* \'\'\'if\'\'\'\n* \'\'\'implementation\'\'\'\n* \'\'\'in\'\'\'\n* \'\'\'inherited\'\'\'\n* \'\'\'initialization\'\'\'\n* \'\'\'inline\'\'\'\n* \'\'\'interface\'\'\'\n* \'\'\'is\'\'\'\n* \'\'\'label\'\'\'\n* \'\'\'library\'\'\'\n* \'\'\'mod\'\'\'\n* \'\'\'nil\'\'\'\n* \'\'\'not\'\'\'\n* \'\'\'object\'\'\'\n* \'\'\'of\'\'\'\n* \'\'\'or\'\'\'\n* \'\'\'packed\'\'\'\n* \'\'\'procedure\'\'\'\n* \'\'\'program\'\'\'\n* \'\'\'property\'\'\'\n* \'\'\'raise\'\'\'\n* \'\'\'record\'\'\'\n* \'\'\'repeat\'\'\'\n* \'\'\'set\'\'\'\n* \'\'\'shl\'\'\'\n* \'\'\'shr\'\'\'\n* \'\'\'string\'\'\'\n* \'\'\'then\'\'\'\n* \'\'\'to\'\'\'\n* \'\'\'try\'\'\'\n* \'\'\'type\'\'\'\n* \'\'\'unit\'\'\'\n* \'\'\'until\'\'\'\n* \'\'\'uses\'\'\'\n* \'\'\'var\'\'\'\n* \'\'\'while\'\'\'\n* \'\'\'with\'\'\'\n* \'\'\'xor\'\'\'','',0,'62.248.201.175','20041204165403','',0,0,0,0,0.617797839277,'20041204165403','79958795834596');
INSERT INTO cur VALUES (127,1,'Hupu_2','\n== Lähdeluettelo ==\nNyt tekstissä on useampia lähdeluetteloja, nämä pitäisi kombinoida. Jonkinlainen formaatti pitäisi suunnitella sekä lähdeluettelolle, että viitteille lähdeluetteloon (viite mieluusti toimivana linkkinä). Ehdotuksia? -[[Käyttäjä:Addic|Addic]]\n\n:Olen yrittänyt etsiskellä muunkielisistä wikibookseista että millaisia lähdeformaatteja ja viitteitä käytetään, hyvää mallia en vielä ole löytänyt, mutta tuskin kannattaa pyörää kuitenkaan itse keksiä --> jatketaan etsintöjä [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]]\n\n:Lähteiden kanssa pitää muuten olla tarkkana, minne niitä siirtelee, koska tekstissä on viitteitä lähteisiin esim reseptorikappaleessa, viitataan (1) (3) lähteisiin, nämä linkit tulisis laittaa viittaamaan alkuperäisiin lähteisiin -[[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]]\n\n::Totta, täytyy tuo linkitys muutenkin vielä miettiä -[[Käyttäjä:Addic|Addic]]\n\nJa ettei kävisi liian helpoksi, lähteitä voisi lisäillä lisääkin, kts http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=37 eli siis ainakin seuraaviin lukuihin lähteitä:
\n\'\'Kannabiksen historiaa\'\'\n* tähän lukuun löytyy lähteet tuolta http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html#2\n\'\'Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia\'\'\n* lähteitä löytyy tuolta (kaikkia tuskin käytetään, kun tekstikin on lyhyempi, mutta soveltaen): http://www.sky.org/data/kriminalisointi.html\n\n-[[Käyttäjä:Addic|Addic]]\n\n== TODO ==\n(siirsin tämän TODO:n tekstistä tänne, tämän alle voinee keräillä noita todo-juttuja, ja poistella kun valmistuu) -[[Käyttäjä:Addic|Addic]]\n;Ainakin seuraavista aiheista puuttuu vielä materiaalia:\n* hajunpoisto (aktiivihiilisuodattimet yms.)\n* ongelmat kasvatuksessa (tuholaisten torjunta, ravinneongelmat, kasvitaudit)\n* vesiviljely\n* pistokkaiden otto: ohjeet juurrutukseen kivivillassa ja muissa väliaineissa\n* aikanaan oppaan kaikista hajallaan sijaitsevista rakennusohjeista voisi kerätä yhden listan tsi-miehille\n\nTekstiä saa toki kommentoida ja parannella myös muilta osin (tämä olisi jopa erittäin toivottavaa!). Kiinnostuneet voivat postata kommentteja ja parannusehdotuksia sekä muita ideoita forumille sekä tietysti tänne wikiin (esim. tähän keskusteluun).\n\n== Artikkeli tulee poistaa tai sitä tulee muokata rankasti ==\nTässä artikkelissa on mm. (mutta ei ainoastaan) seuraavat ongelmat:\n\n* Artikkelin lainmukaisuus on varsin kyseenalainen. On toki tulkinnanvaraista katsotaanko artikkeli yllytykseksi rikoksen tekoon, mutta laillisuuden rajoja hipova materiaali ei kuulu wikibooksiin. Alkusanoissa mainitulla tekstillä: \"\'\'Tämän vuoksi teos julkaistaan ainoastaan informatiivisenä kokonaisuutena. Emme kehoita ketään rikkomaan Suomen lakia, vaan tukemaan Suomen kannabisyhdistystä (http://www.sky.org/) ja Humaania päihdepolitiikkaa ry:tä (http://www.hppry.org/) taistelussa liberaalimpien päihdelakien puolesta.\'\'\" ei ole \'\'\'minkäänlaista\'\'\' lainopillista merkitystä.\n::Vastaavia kasvatusoppaita myydään mm. kirjakaupoissa ja kasvatusliikkeissä lakia rikkomatta, joten en näe estettä kuin korkeintaan moraaliselle sensuurille ja Suomessa ei sellaista - ainakaan vielä - onneksi harjoiteta. Opas on myös yleishyödyllinen kaikille muiden yrttien, hyötykasvien ja myös esimerkiksi chilin kotikasvattajille.\n\n::Tulisi myöskin huomioida että kaikkialla Esim. Kotikasvatus ei ole kiellettyä, Espanjassa, Sweitsissä ja muissa maissa missä kunnioitetaan kodin yksityisyyttä ei ole kiellettyä kasvattaa Hamppua tai mitään muutakaan kasvia omaan käyttöön. Tieto jostakin asiasta ei voi olla yllytys rikokseen. Mielestäni tässä hupun versiossa ei missää kehoiteta kasvattamaan tai käyttämään hamppua, vaan siinä annetaan tietoa kasvatuksesta. Tätä tietoa voi sitten käyttää lain sallimissa rajoissa kukin miten haluaa. [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] 5. tammikuuta 2005 kello 11:40 (UTC) \n \n* Wikibooksin ohjeistuksen ([[en:Wikibooks:Policies and guidelines]]) mukaan artikkeleissa tulisi noudattaa \'\'\'neutraalia näkökulmaa\'\'\' ([[en:Wikibooks:Neutral point of view]]). Tämä artikkeli kuitenkin esittelee asiat täysin yhdestä näkökulmasta, eikä anna sijaa muille mielipiteille vaan leimaa ne ehdottoman vääriksi.\n::Teos onkin kokoelma useamman kirjoittajan tekstejä, jotka siirrettiin vasta äskettäin wikibooksiin. Tästä johtuen on näkökulma paikoin vielä varsin yksipuolinen. Sijaa siis annetaan kaikille, ja kaikilta myös toivotaan neutraalia suhtautumista asiaan. Tämä on kuitenkin tarkoitettu vain kasvatusoppaaksi eikä se mielestäni tarvitse valistusta suuntaan eikä toiseen.\n\n::Mielestäni esim. keittokirjaakaan ei voi kirjoittaa täysin neutraalista näkökulmasta, jos halutaan kirjoittaa hernekeittoresepti, valitaan joku tietty variaatio hernekeiton ohjeesta. Hernekeitto saatetaan tehdä eri tavoin Karjalassa ja Lapissa, mutta Keittokirjaan tehdään kuitenkin valinta mikä resepti valitaan. Mielestäni samaa logiikkaa voi käyttää Hupuun, jokin tietty ohje vaan pitää valita ja kirjoittaa se ylös. [[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]] 5. tammikuuta 2005 kello 11:40 (UTC)\n\n* Artikkeli ei ole [http://www.gnu.org/licenses/fdl.txt GNU Free Document License —lisenssin] mukainen. GFDL ei mahdollista mitään alkusanojen tekstissä mainituista ehdoista:\n**\'\'Teoksesta ei saa periä minkäänlaista maksua.\'\'\n**\'\'Teoksen sisältöön ei saa tehdä muutoksia.\'\'\n**\'\'Tätä © tekstiä ei saa poistaa teoksen alusta.\'\'\n::Poistin nämä ja muotoilin hieman etusivua\n\n* Artikkeli esittää faktana asioita joista ei ole mitään tieteellistä tai muunkaanlaista näyttöä.\n::Näistä faktoista voisimme keskustella ko. sivujen keskustelupalstoilla niin saadaan hiottua teksti virheettömäksi myös \'\'faktojen\'\' suhteen. Kuten tästäkin keskustelusta ilmenee on lähdeviitteetkin yhä sisältöä vastaavasti jäsentämättä ja myös paljon muuta tekemistä riittää, teos on siis keskeneräinen mutta ehkä se wikikirjastossa joku päivä alkaa olla jo lähes täydellinen :)','Revert',18,'Addic','20050111115807','',0,0,0,0,0.787355921598,'20050111115807','79949888884192');
INSERT INTO cur VALUES (128,6,'Kansi1.jpg','Bubbler Kansi','Bubbler Kansi',17,'Troyhy','20041116190449','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79958883809550');
INSERT INTO cur VALUES (129,6,'Kansi.jpg','Bubbler Kansi','Bubbler Kansi',17,'Troyhy','20041116190530','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79958883809469');
INSERT INTO cur VALUES (130,6,'Laatikko2.jpg','Laatikko porisee','korjattu kuvateksti',17,'Troyhy','20041116190650','',0,0,1,0,0,'20041116190650','79958883809349');
INSERT INTO cur VALUES (131,6,'Hempcar.gif','Hamppuauto','Hamppuauto',17,'Troyhy','20041116201540','',0,0,0,1,0,'20050315204955','79958883798459');
INSERT INTO cur VALUES (132,6,'Pistokas.jpg','Bubbler pistokas','Bubbler pistokas',17,'Troyhy','20041116214233','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79958883785766');
INSERT INTO cur VALUES (133,6,'Porisee.jpg','Bubbler porisee','Bubbler porisee',17,'Troyhy','20041116214316','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79958883785683');
INSERT INTO cur VALUES (134,2,'Addic','[http://www.hamppu.net/forum/profile.php?mode=viewprofile&u=5 Minut] löytää [http://hamppu.net/ hamppu.net:istä] ja sen [http://www.hamppu.net/forum/ foorumilta].','',18,'Addic','20041117142653','',0,0,0,1,0.094944636847,'20041117142653','79958882857346');
INSERT INTO cur VALUES (135,6,'Tetrahydrocannabinol.png','Kopioitu en.wikipedia.org Tetrahydrocannabinol.png','',17,'Troyhy','20041117230913','',0,0,0,0,0,'20050315204955','79958882769086');
INSERT INTO cur VALUES (136,6,'Ostokset.jpg','Puutarhurin ostokset\n\nPiirtänyt: m a k e / Hamppuforum (2002)\n\n[[Luokka:Hupu2-kuvat]]','[[Luokka:Hupu2-kuvat]]',16,'Hupu2','20041231111620','',0,0,0,0,0,'20050316150841','79958768888379');
INSERT INTO cur VALUES (137,0,'Thain_kieli','==Kielioppaat==\n#[[Turisti sanakirja]]\n#[[Thain kielen kielioppi]]','/* Kielioppaat */',20,'Dkr','20041119203916','',0,0,1,0,0.345361215689,'20041120113247','79958880796083');
INSERT INTO cur VALUES (138,0,'Thain_kielen_kielioppi','*[[Yleistä]]\n*[[Historia]]\n*[[Kirjaimisto]]\n**[[Konsonantit]]\n***[[Konsonanttiluokat]]\n****[[Alakonsonantit]]\n****[[Keskikonsonantit]]\n****[[Yläkonsonantit]]\n***[[Sointuvat loppu äänteet]]\n***[[Sulkevat loppu äänteet]]\n***[[Aloittavat konsonantit]]\n***[[Lopettavat konsonantit]]\n**[[Vokaalit]]\n**[[Numerot]]\n**[[Toonimerkit]]','',20,'Dkr','20041120113247','',0,0,0,1,0.770455401284,'20041227162026','79958879886752');
INSERT INTO cur VALUES (139,6,'Hupu2.png','Hullu Puutarhuri 2 logo','Hullu Puutarhuri 2 logo',17,'Troyhy','20041123175610','',0,0,0,1,0,'20050303212839','79958876824389');
INSERT INTO cur VALUES (140,3,'80.222.1.104','Kyllä, sivuja voi muokata, mutta asiattomuudet kuitenkin poistellaan hetimiten..\nKeksippäs ensi kerralla vaikka jotain fiksuakin lisättävää tuonne hupuun..','Häiriköintiä',17,'Troyhy','20041207161149','',0,0,0,1,0.6075716408,'20041207161149','79958792838850');
INSERT INTO cur VALUES (142,8,'1movedto2','$1 moved to $2','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (143,8,'1movedto2_redir','$1 moved to $2 over redirect','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (144,8,'Monobook.css','/* edit this file to customize the monobook skin for the entire site */','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (145,8,'About','Tietoja','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (146,8,'Aboutsite','Tietoja {{grammar:elative|{{SITENAME}}}}','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (147,8,'Accesskey-compareselectedversions','v','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (148,8,'Accesskey-minoredit','i','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (149,8,'Accesskey-preview','p','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (150,8,'Accesskey-save','s','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (151,8,'Accesskey-search','f','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (152,8,'Accmailtext','The Password for \'$1\' has been sent to $2.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (153,8,'Accmailtitle','Password sent.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (154,8,'Acct_creation_throttle_hit','Sorry, you have already created $1 accounts. You can\'t make any more.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (155,8,'Actioncomplete','Toiminta suoritettu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (156,8,'Addedwatch','Lisätty tarkkailulistalle','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (157,8,'Addedwatchtext','Sivu \"$1\" on lisätty tarkkailulistallesi.\nTulevaisuudessa sivuun ja sen keskustelusivuun tehtävät muutokset listataan täällä, ja sivu on lihavoitu viimeisimpien muutosten listassa, jotta sen huomaisi helpommin.\n Jos haluat myöhemmin poistaa sivun tarkkailulistaltasi, klikkaa \"Lopeta tarkkailu\"-linkkiä sivun reunassa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (158,8,'Addgroup','Add Group','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (159,8,'Addsection','+','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (160,8,'Administrators','{{ns:project}}:Ylläpitäjät','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (161,8,'Affirmation','Lupaan, että tämän tiedoston tekijänoikeuksien haltija sallii sen \nkäytön $1 lisenssin mukaisesti.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (162,8,'All','kaikki','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (163,8,'Allarticles','All articles','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (164,8,'Alllogstext','Combined display of upload, deletion, protection, blocking, and sysop logs.\nYou can narrow down the view by selecting a log type, the user name, or the affected page.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (165,8,'Allmessages','All system messages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (166,8,'AllmessagesnotsupportedDB','Special:AllMessages not supported because wgUseDatabaseMessages is off.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (167,8,'AllmessagesnotsupportedUI','Your current interface language $1 is not supported by Special:AllMessages at this site. ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (168,8,'Allmessagestext','This is a list of all system messages available in the MediaWiki: namespace.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (169,8,'Allpages','Kaikki sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (170,8,'Allpagesformtext1','Display pages starting at: $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (171,8,'Allpagesformtext2','Choose namespace: $1 $2','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (172,8,'Allpagesnamespace','All pages ($1 namespace)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (173,8,'Allpagesnext','Next','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (174,8,'Allpagesprev','Previous','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (175,8,'Allpagessubmit','Go','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (176,8,'Alphaindexline','$1:n ja $2:n välillä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (177,8,'Alreadyloggedin','Käyttäjä $1, olet jo kirjautunut sisään!
\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (178,8,'Alreadyrolled','Cannot rollback last edit of [[$1]]\nby [[User:$2|$2]] ([[User talk:$2|Talk]]); someone else has edited or rolled back the page already.\n\nLast edit was by [[User:$3|$3]] ([[User talk:$3|Talk]]). ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (179,8,'Ancientpages','Oldest pages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (180,8,'And','and','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (181,8,'Anontalk','Talk for this IP','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (182,8,'Anontalkpagetext','----\n\'\'Tämä on nimettömän käyttäjän keskustelusivu. Hän ei ole joko luonut itselleen käyttäjätunnusta tai ei käytä sitä. Siksi hänet tunnistetaan nyt numeerisella [[IP-osoite|IP-osoitteella]]. Kyseinen IP-osoite voi olla useamman henkilön käytössä. Jos olet nimetön käyttäjä, ja sinusta tuntuu, että merkityksettömiä kommentteja on ohjattu sinulle, [[Erikoissivut:Sisäänkirjautuminen|luo itsellesi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään]] välttääksesi jatkossa sekaannukset muiden nimettömien käyttäjien kanssa.\'\'','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (183,8,'Anonymous','Anonymous user(s) of Wikibooks','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (184,8,'Apr','huhti','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (185,8,'April','huhtikuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (186,8,'Article','Content page','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (187,8,'Articleexists','Siten nimetty sivu on jo olemassa, tai valittu nimi ei ole sopiva. Ole hyvä ja valitse uusi nimi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (188,8,'Articlenamespace','(articles)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (189,8,'Articlepage','Näytä artikkeli','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (190,8,'Asksql','SQL-kysely','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (191,8,'Asksqlpheading','asksql level','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (192,8,'Asksqltext','Käytä allaolevaa lomaketta tehdäksesi suoria kyselyitä {{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} tietokannasta.\nMerkkijonovakioita merkitään yksinkertaisilla lainausmerkeillä (\'näin\').\nKyselyt voivat usein kuormittaa palvelinta pahastikin, joten käytä tätä toimintoa säästeliäästi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (193,8,'Aug','elo','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (194,8,'August','elokuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (195,8,'Autoblocker','Autoblocked because you share an IP address with \"$1\". Reason \"$2\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (196,8,'Badarticleerror','Toimintoa ei voi suorittaa tälle sivulle.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (197,8,'Badfilename','Kuva on vaihdettu nimelle \"$1\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (198,8,'Badfiletype','\".$1\" ei ole suositeltavassa tiedostomuodossa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (199,8,'Badipaddress','IP-osoite on väärin muotoiltu.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (200,8,'Badquery','Huonosti muotoiltu haku','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (201,8,'Badquerytext','Tekemääsi kyselyä ei voida prosessoida.\nTämä johtuu todennäköisesti siitä, että olet yrittänyt etsiä sanaa, \njossa on alle kolme kirjainta. Tätä ei vielä tueta.\nSe voi johtu myös väärinkirjoitetusta lausekkeesta, esimerkiksi\n\"hevonen ja ja kuolaimet\". Yritä uudelleen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (202,8,'Badretype','Syöttämäsi salasanat ovat erilaiset.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (203,8,'Badtitle','Virheellinen otsikko','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (204,8,'Badtitletext','Pyytämäsi sivuotsikko oli virheellinen, tyhjä tai väärin linkitetty kieltenvälinen tai wikien välinen otsikko.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (205,8,'Blanknamespace','(Main)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (206,8,'Block_compress_delete','Can\'t delete this article because it contains block-compressed revisions. \nThis is a temporary situation which the developers are well aware of, and should be fixed within a month or two. \nPlease mark the article for deletion and wait for a developer to fix our buggy software.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (207,8,'Blockedtext','$1 on estänyt pääsysi Wikpediaan joko käyttäjänimesi tai IP-osoitteesi perusteella.\nSyynä tähän on:
\'\'$2\'\'
Ota yhteyttä henkilöön $1 tai johonkuhun\nmuuhun [[{{ns:project}}:ylläpitäjät|ylläpitäjään]] keskustellaksesi estosta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (208,8,'Blockedtitle','Pääsy käyttäjältä estetty','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (209,8,'Blockip','Aseta muokkausesto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (210,8,'Blockipsuccesssub','Esto onnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (211,8,'Blockipsuccesstext','IP-osoite \"$1\" on estetty.\n
Katso [[Erityissivut:Ipblocklist|IP-estolista]] katsellaksesi estoja.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (212,8,'Blockiptext','Käytä allaolevaa lomaketta estämään kirjoitusoikeudet tietyltä IP-osoitteelta. Näin pitäisi tehdä vain vandalismin estämiseksi, ja samalla on noudatettava [[{{ns:project}}:Policy|{{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} käytäntöjä]].\nIlmoita syy alapuolella (esimerkiksi lista vandalisoiduista sivuista).','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (213,8,'Blocklink','esto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (214,8,'Blocklistline','$1, $2 on estänyt $3:n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (215,8,'Blocklogentry','blocked \"$1\" with an expiry time of $2','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (216,8,'Blocklogpage','Block_log','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (217,8,'Blocklogtext','This is a log of user blocking and unblocking actions. Automatically\nblocked IP addresses are not listed. See the [[Special:Ipblocklist|IP block list]] for\nthe list of currently operational bans and blocks.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (218,8,'Blockpheading','block level','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (219,8,'Bold_sample','Bold text','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (220,8,'Bold_tip','Bold text','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (221,8,'Booksources','Kirjalähteet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (222,8,'Booksourcetext','Alla on lista linkeistä ulkopuolisiin sivustoihin,\njoilla myydään uusia ja käytettyjä kirjoja. Niillä voi myös olla lisätietoa\nkirjoista, joita etsit. Wikipedia ei liity mitenkään niihin, eikä\ntätä listaa tule pitää suosituksena tai hyväksyntänä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (223,8,'Brokenredirects','Virheelliset uudelleenohjaukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (224,8,'Brokenredirectstext','Seuraavat uudelleenohjaukset on linkitetty artikkeleihin, joita ei ole olemassa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (225,8,'Bugreports','Bugiraportit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (226,8,'Bugreportspage','{{ns:project}}:Bugiraportit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (227,8,'Bureaucratlog','Bureaucrat_log','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (228,8,'Bureaucratlogentry','Rights for user \"$1\" set \"$2\"','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (229,8,'Bureaucrattext','The action you have requested can only be\nperformed by sysops with \"bureaucrat\" status.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (230,8,'Bureaucrattitle','Bureaucrat access required','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (231,8,'Bydate','päiväyksen mukaan','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (232,8,'Byname','nimen mukaan','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (233,8,'Bysize','koon mukaan','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (234,8,'Cachederror','The following is a cached copy of the requested page, and may not be up to date.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (235,8,'Cancel','Keskeytä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (236,8,'Cannotdelete','Määriteltyä sivua tai kuvaa ei voitu poistaa.\n(Joku muu on saattanut jo poistaa sen.)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (237,8,'Cantrollback','Aiempaan versioon ei voi palauttaa; viimeisin kirjoittaja on artikkelin ainoa tekijä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (238,8,'Categories','Categories','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (239,8,'Categoriespagetext','The following categories exists in the wiki.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (240,8,'Category','category','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (241,8,'Category_header','Articles in category \"$1\"','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (242,8,'Categoryarticlecount','There are $1 articles in this category.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (243,8,'Categoryarticlecount1','There is $1 article in this category.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (244,8,'Changepassword','Vaihda salasanaa','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (245,8,'Changes','muutokset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (246,8,'Clearyourcache','\'\'\'Note:\'\'\' After saving, you have to clear your browser cache to see the changes: \'\'\'Mozilla:\'\'\' click \'\'Reload\'\' (or \'\'Ctrl-R\'\'), \'\'\'IE / Opera:\'\'\' \'\'Ctrl-F5\'\', \'\'\'Safari:\'\'\' \'\'Cmd-R\'\', \'\'\'Konqueror\'\'\' \'\'Ctrl-R\'\'.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (247,8,'Columns','Sarakkeet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (248,8,'Compareselectedversions','Compare selected versions','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (249,8,'Confirm','Vahvista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (250,8,'Confirmcheck','Kyllä, haluan varmasti poistaa tämän.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (251,8,'Confirmdelete','Vahvista poisto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (252,8,'Confirmdeletetext','Olet tuhoamassa pysyvästi sivun tai kuvan ja kaiken sen historian tietokannasta. Vahvista, että todella aiot tehdä näin ja että ymmärrät seuraukset, sekä että teet tämän [[{{ns:project}}:Policy|{{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} käytännön]] mukaisesti.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (253,8,'Confirmprotect','Confirm protection','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (254,8,'Confirmprotecttext','Do you really want to protect this page?','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (255,8,'Confirmunprotect','Confirm unprotection','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (256,8,'Confirmunprotecttext','Do you really want to unprotect this page?','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (257,8,'Contextchars','Sisällön merkkien määrä riviä kohden','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (258,8,'Contextlines','Rivien määrä kutakin tulosta kohti','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (259,8,'Contribslink','osuus','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (260,8,'Contribsub','Käyttäjälle $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (261,8,'Contributions','Käyttäjän muokkaukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (262,8,'Copyright','Content is available under $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (263,8,'Copyrightpage','{{ns:project}}:Wikipedia ja tekijänoikeudet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (264,8,'Copyrightpagename','Wikipedia ja tekijänoikeudet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (265,8,'Copyrightwarning','Huomaa, että kaikki {{grammar:illative|{{SITENAME}}}} tehtävät tuotokset \nkatsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation -lisenssin mukaisesti \n(katso sivulta $1 yksityiskohtia). Jos et halua, että kirjoitustasi \nmuokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi.
\nLupaa myös, että kirjoitit tämän itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. \nÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (266,8,'Copyrightwarning2','Please note that all contributions to {{SITENAME}}\nmay be edited, altered, or removed by other contributors.\nIf you don\'t want your writing to be edited mercilessly, then don\'t submit it here.
\nYou are also promising us that you wrote this yourself, or copied it from a\npublic domain or similar free resource (see $1 for details).\nDO NOT SUBMIT COPYRIGHTED WORK WITHOUT PERMISSION!','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (267,8,'Couldntremove','Couldn\'t remove item \'$1\'...','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (268,8,'Createaccount','Luo uusi käyttäjätunnus','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (269,8,'Createaccountmail','by email','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (270,8,'Createaccountpheading','createaccount level','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (271,8,'Creditspage','Page credits','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (272,8,'Cur','nyk.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (273,8,'Currentevents','Ajankohtaista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (274,8,'Currentevents-url','Current events','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (275,8,'Currentrev','Nykyinen versio','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (276,8,'Currentrevisionlink','view current revision','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (277,8,'Data','Data','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (278,8,'Databaseerror','Tietokantavirhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (279,8,'Dateformat','Date format','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (280,8,'Dberrortext','Tietokantakyselyssä tapahtui syntaksivirhe.\nViimeinen tietokantakysely, jota yritettiin, oli: \n
$1
.\nSe tehtiin funktiosta \"$2\".\nMySQL palautti virheen \"$3: $4\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (281,8,'Dberrortextcl','A database query syntax error has occurred.\nThe last attempted database query was:\n\"$1\"\nfrom within function \"$2\".\nMySQL returned error \"$3: $4\".\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (282,8,'Deadendpages','Dead-end pages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (283,8,'Debug','Virheenetsintä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (284,8,'Dec','joulu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (285,8,'December','joulukuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (286,8,'Default','default','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (287,8,'Defaultns','Search in these namespaces by default:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (288,8,'Defemailsubject','{{SITENAME}} e-mail','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (289,8,'Delete','Delete','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (290,8,'Deletecomment','Poistamisen syy','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (291,8,'Deletedarticle','poistettiin \"$1\"','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (292,8,'Deletedrevision','Deleted old revision $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (293,8,'Deletedtext','\"$1\" on poistettu.\nKatso $2 nähdäksesi tallenteen viimeaikaisista poistoista.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (294,8,'Deleteimg','poista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (295,8,'Deleteimgcompletely','poista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (296,8,'Deletepage','Poista sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (297,8,'Deletepheading','delete level','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (298,8,'Deletesub','(Poistetaan \"$1\")','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (299,8,'Deletethispage','Poista tämä sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (300,8,'Deletionlog','poistoloki','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (301,8,'Dellogpage','Poistoloki','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (302,8,'Dellogpagetext','Alla on lista viimeisimmistä poistoista.\nKaikki ajat ovat palvelimen ajassa (UTC).\n\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (303,8,'Developertext','Yrittämäsi toiminnon voi suorittaa vain henkilö, jolla on \"ohjelmiston kehittäjän\" oikeudet.\nKatso $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (304,8,'Developertitle','Ohjelmiston kehittäjän oikeuksia vaaditaan','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (305,8,'Diff','ero','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (306,8,'Difference','(Versioiden väliset erot)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (307,8,'Disambiguations','Tarkennussivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (308,8,'Disambiguationspage','{{ns:project}}:Linkkejä_tarkennussivuihin','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (309,8,'Disambiguationstext','Seuraavat artikkelit linkittävät tarkennussivuun. Sen sijasta niiden pitäisi linkittää asianomaiseen aiheeseen.
Sivua kohdellaan tarkennussivuna jos siihen on linkki sivulta $1.
Linkkejä muihin nimiavaruuksiin ei ole listattu tässä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (310,8,'Disclaimerpage','Project:General_disclaimer','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (311,8,'Disclaimers','Disclaimers','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (312,8,'Doubleredirects','Kaksinkertaiset uudelleenohjaukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (313,8,'Doubleredirectstext','Huomio: Tässä listassa saattaa olla virheitä. Yleensä kyseessä on sivu, jossa ensimmäisen #REDIRECT:in jälkeen on tekstiä.
\nJokaisella rivillä on linkit ensimmäiseen ja toiseen uudelleenohjaukseen sekä toisen uudelleenohjauksen kohteen ensimmäiseen riviin, eli yleensä \"oikeaan\" kohteeseen, johon ensimmäisen uudelleenohjauksen pitäisi osoittaa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (314,8,'Edit','Edit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (315,8,'Editcomment','The edit comment was: \"$1\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (316,8,'Editconflict','Muokkausristiriita: $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (317,8,'Editcurrent','Muokkaa tämän sivun uusinta versiota','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (318,8,'Editgroup','Edit Group','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (319,8,'Edithelp','Muokkausohjeet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (320,8,'Edithelppage','{{ns:project}}:Kuinka_sivuja_muokataan','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (321,8,'Editing','Muokataan sivua $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (322,8,'Editingcomment','Editing $1 (comment)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (323,8,'Editingold','VAROITUS: Olet muokkaamassa vanhentunutta versiota tämän sivun tekstistä.\nJos tallennat sen, kaikki tämän version jälkeen tehdyt muutokset katoavat.\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (324,8,'Editingsection','Editing $1 (section)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (325,8,'Editsection','edit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (326,8,'Editthispage','Muokkaa tätä sivua','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (327,8,'Editusergroup','Edit User Groups','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (328,8,'Emailflag','Estä sähköpostin lähetys osoitteeseesi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (329,8,'Emailforlost','Jos unohdat salasanasi, voit pyytää uuden salasanan, joka lähetetään sähköpostiosoitteeseesi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (330,8,'Emailfrom','Lähettäjä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (331,8,'Emailmessage','Viesti','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (332,8,'Emailpage','Lähetä sähköpostia käyttäjälle','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (333,8,'Emailpagetext','Jos tämä käyttäjä on antanut asetuksissaan kelvollisen\nsähköpostiosoitteen, allaolevalla lomakeella voi lähettää yhden viestin.\nOmissa asetuksissasi annettu sähköpostiosoite tulee näkymään sähköpostin lähettäjän osoitteena, jotta vastaanottaja voi vastata.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (334,8,'Emailsend','Lähetä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (335,8,'Emailsent','Sähköposti lähetetty','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (336,8,'Emailsenttext','Sähköpostiviestisi on lähetetty.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (337,8,'Emailsubject','Aihe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (338,8,'Emailto','Vastaanottaja','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (339,8,'Emailuser','Lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (340,8,'Emptyfile','The file you uploaded seems to be empty. This might be due to a typo in the file name. Please check whether you really want to upload this file.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (341,8,'Enterlockreason','Anna syy lukitukselle sekä arvio lukituksen poistamisajankohdalle.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (342,8,'Error','Virhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (343,8,'Errorpagetitle','Virhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (344,8,'Exbeforeblank','content before blanking was:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (345,8,'Exblank','page was empty','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (346,8,'Excontent','content was:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (347,8,'Explainconflict','Joku muu on muuttanut tätä sivua sen jälkeen, kun aloit muokata sitä.\nYlempi teksti alue sisältää tämänhetkisen tekstin.\nTekemäsi muutokset näkyvät alemmassa ikkunassa.\nSinun täytyy yhdistää muutoksesi olemassa olevaan tekstiin.\nVain ylemmässä alueessa oleva teksti tallentuu, kun tallennat sivun.\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (348,8,'Export','Export pages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (349,8,'Exportcuronly','Include only the current revision, not the full history','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (350,8,'Exporttext','You can export the text and editing history of a particular page or\nset of pages wrapped in some XML. In the future, this may then be imported into another\nwiki running MediaWiki software, although there is no support for this feature in the\ncurrent version.\n\nTo export article pages, enter the titles in the text box below, one title per line, and\nselect whether you want the current version as well as all old versions, with the page\nhistory lines, or just the current version with the info about the last edit.\n\nIn the latter case you can also use a link, e.g. [[{{ns:Special}}:Export/Train]] for the\narticle [[Train]].\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (351,8,'Extlink_sample','http://www.example.com link title','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (352,8,'Extlink_tip','External link (remember http:// prefix)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (353,8,'Faq','FAQ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (354,8,'Faqpage','{{ns:project}}:FAQ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (355,8,'Feb','helmi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (356,8,'February','helmikuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (357,8,'Feedlinks','Feed:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (358,8,'Filecopyerror','Tiedostoa \"$1\" ei voitu kopioda tiedostoon \"$2\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (359,8,'Filedeleteerror','Tiedostoa \"$1\" ei voitu poistaa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (360,8,'Filedesc','Yhteenveto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (361,8,'Fileexists','A file with this name exists already, please check $1 if you are not sure if you want to change it.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (362,8,'Filemissing','File missing','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (363,8,'Filename','Tiedoston nimi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (364,8,'Filenotfound','Tiedostoa \"$1\" ei löytynyt.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (365,8,'Filerenameerror','Tiedostoa \"$1\" ei voitu uudelleennimetä \"$2\":ksi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (366,8,'Filesource','Source','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (367,8,'Filestatus','Copyright status','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (368,8,'Fileuploaded','Tiedosto \"$1\" on tallennettu onnistuneesti.\nSeuraa linkkiä ($2) kuvaussivulle ja täytä kuvaan liityvät tiedot, kuten\nmistä se on peräisin, milloin se on luotu, kuka sen loi ja mahdollisesti muita tietoja, mitä tiedät siitä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (369,8,'Formerror','Virhe: lomaketta ei voitu lähettää','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (370,8,'Friday','perjantai','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (371,8,'Geo','GEO coordinates','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (372,8,'Getimagelist','noudetaan kuvaluettelo','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (373,8,'Go','Siirry','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (374,8,'Googlesearch','\n\n
\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (375,8,'Guesstimezone','Fill in from browser','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (376,8,'Headline_sample','Headline text','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (377,8,'Headline_tip','Level 2 headline','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (378,8,'Help','Ohje','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (379,8,'Hide','piilota','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (380,8,'Hidetoc','hide','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (381,8,'Hist','historia','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (382,8,'Histlegend','Merkinnät: (nyk.) = eroavaisuudet nykyiseen versioon,\n(edell.) = eroavaisuudet edelliseen versioon, P = pieni muutos','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (383,8,'History','Vanhemmat versiot','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (384,8,'History_copyright','-','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (385,8,'History_short','History','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (386,8,'Historywarning','Warning: The page you are about to delete has a history: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (387,8,'Hr_tip','Horizontal line (use sparingly)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (388,8,'Ignorewarning','Jätä tämä varoitus huomiotta ja tallenna tiedosto.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (389,8,'Illegalfilename','The filename \"$1\" contains characters that are not allowed in page titles. Please rename the file and try uploading it again.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (390,8,'Ilshowmatch','Haku kuvista: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (391,8,'Ilsubmit','Hae','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (392,8,'Image_sample','Example.jpg','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (393,8,'Image_tip','Embedded image','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (394,8,'Imagelinks','Kuvalinkit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (395,8,'Imagelist','Luettelo kuvista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (396,8,'Imagelisttext','Alla on $1 kuvan luettelo lajiteltuna $2.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (397,8,'Imagemaxsize','Limit images on image description pages to: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (398,8,'Imagepage','Näytä kuvasivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (399,8,'Imagereverted','Aikaisempaan versioon palauttaminen onnistui.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (400,8,'Imgdelete','poista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (401,8,'Imgdesc','kuvaus','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (402,8,'Imghistlegend','Merkinnät: (nyk.) = nykyinen kuva, (poista) = poista \ntämä vanha versio, (palauta) = palauta kuva tähän vanhaan versioon.\n
Klikkaa päiväystä nähdäksesi silloin tallennettu kuva.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (403,8,'Imghistory','Kuvan historia','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (404,8,'Imglegend','Merkinnät: (kuvaus) = näytä/muokkaa kuvan kuvausta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (405,8,'Import','Import pages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (406,8,'Importfailed','Import failed: $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (407,8,'Importhistoryconflict','Conflicting history revision exists (may have imported this page before)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (408,8,'Importnotext','Empty or no text','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (409,8,'Importsuccess','Import succeeded!','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (410,8,'Importtext','Please export the file from the source wiki using the Special:Export utility, save it to your disk and upload it here.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (411,8,'Info_short','Information','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (412,8,'Infobox','Click a button to get an example text','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (413,8,'Infobox_alert','Please enter the text you want to be formatted.\\n It will be shown in the infobox for copy and pasting.\\nExample:\\n$1\\nwill become:\\n$2','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (414,8,'Infosubtitle','Information for page','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (415,8,'Internalerror','Sisäinen virhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (416,8,'Intl','Interlanguage links','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (417,8,'Ip_range_invalid','Invalid IP range.\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (418,8,'Ipaddress','IP-osoite','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (419,8,'Ipb_expiry_invalid','Expiry time invalid.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (420,8,'Ipbexpiry','Expiry','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (421,8,'Ipblocklist','Lista estetyistä IP-osoitteista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (422,8,'Ipbreason','Syy','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (423,8,'Ipbsubmit','Estä tämä osoite','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (424,8,'Ipusubmit','Poista tämän osoitteen esto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (425,8,'Ipusuccess','IP-osoitteen \"$1\" esto poistettu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (426,8,'Isbn','ISBN','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (427,8,'Isredirect','uudelleenohjaussivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (428,8,'Italic_sample','Italic text','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (429,8,'Italic_tip','Italic text','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (430,8,'Iteminvalidname','Problem with item \'$1\', invalid name...','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (431,8,'Jan','tammi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (432,8,'January','tammikuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (433,8,'Jul','heinä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (434,8,'July','heinäkuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (435,8,'Jun','kesä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (436,8,'June','kesäkuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (437,8,'Largefile','Kuvien ei tulisi olla yli 100 kilotavun kokoisia.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (438,8,'Last','edell.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (439,8,'Lastmodified','Sivua on viimeksi muutettu $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (440,8,'Lastmodifiedby','This page was last modified $1 by $2.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (441,8,'Lineno','Rivi $1:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (442,8,'Link_sample','Link title','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (443,8,'Link_tip','Internal link','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (444,8,'Linklistsub','(Lista linkeistä)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (445,8,'Linkshere','Seuraavat sivut on linkitetty tänne:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (446,8,'Linkstoimage','Seuraavilta sivuilta on linkki tähän kuvaan:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (447,8,'Linktrail','/^((?:ä|ö|[a-z])+)(.*)$/sD','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (448,8,'Listadmins','Admins list','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (449,8,'Listform','luettelo','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (450,8,'Listingcontinuesabbrev',' cont.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (451,8,'Listusers','Käyttäjälista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (452,8,'Loadhist','Ladataan sivuhistoriaa','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (453,8,'Loadingrev','Ladataan versiota vertailua varten','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (454,8,'Localtime','Paikallinen aika','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (455,8,'Lockbtn','Lukitse tietokanta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (456,8,'Lockconfirm','Kyllä, haluan varmasti lukita tietokannan.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (457,8,'Lockdb','Lukitse tietokanta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (458,8,'Lockdbsuccesssub','Tietokannan lukitseminen onnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (459,8,'Lockdbsuccesstext','Wikipedia-tietokanta on lukittu.\n
Muista vapauttaa tietokanta ylläpitotoimenpiteiden jälkeen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (460,8,'Lockdbtext','Tietokannan lukitseminen estää käyttäjiä muokkaamasta sivuja, vaihtamasta asetuksia, muokkaamasta tarkkailulistoja ja tekemästä muita tietokannan muuttammista vaativia toimia. Ole hyvä ja vahvista, että tämä on tarkoituksesi, ja että vapautat tietokannan kun olet suorittanut ylläpitotoimet.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (461,8,'Locknoconfirm','Et merkinnyt vahvistuslaatikkoa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (462,8,'Log','Logs','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (463,8,'Login','Kirjaudu sisään','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (464,8,'Loginend',' ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (465,8,'Loginerror','Sisäänkirjautumisvirhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (466,8,'Loginpagetitle','Käyttäjän sisäänkirjautuminen','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (467,8,'Loginproblem','Sisäänkirjautumisessasi oli ongelmia.
Yritä uudelleen!','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (468,8,'Loginprompt','You must have cookies enabled to log in to {{SITENAME}}.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (469,8,'Loginreqtext','You must [[special:Userlogin|login]] to view other pages.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (470,8,'Loginreqtitle','Login Required','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (471,8,'Loginsuccess','Olet nyt kirjautunut {{grammar:illative|{{SITENAME}}}} käyttäjänä \"$1\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (472,8,'Loginsuccesstitle','Sisäänkirjoittautuminen onnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (473,8,'Logout','Kirjaudu ulos','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (474,8,'Logouttext','Olet nyt kirjautunut ulos {{grammar:elative|{{SITENAME}}}}.\nVoit jatkaa {{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} käyttöä nimettömänä, tai\nkirjautua uudelleen sisään samana tai eri käyttäjänä.\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (475,8,'Logouttitle','Käyttäjän uloskirjautuminen','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (476,8,'Lonelypages','Yksinäiset sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (477,8,'Longpages','Pitkät sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (478,8,'Longpagewarning','VAROITUS: Tämän sivun tekstiosuus on $1 kilotavua pitkä. Joillakin selaimilla voi olla vaikeuksia yli 32 kilotavun kokoisten sivujen muokkaamisessa. Harkitse, voisiko sivun jakaa pienempiin osiin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (479,8,'Mailerror','Error sending mail: $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (480,8,'Mailmypassword','Lähetä minulle uusi salasana sähköpostilla','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (481,8,'Mailnologin','Lähettäjän osoite puuttuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (482,8,'Mailnologintext','Sinun pitää olla kirjautuneena sisään\nja asetuksissasi pitää olla kelpoinen sähköpostiosoite jotta voit lähettä sähköpostia muille käyttäjille.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (483,8,'Mainpage','Etusivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (484,8,'Mainpagedocfooter','Please see [http://meta.wikipedia.org/wiki/MediaWiki_i18n documentation on customizing the interface]\nand the [http://meta.wikipedia.org/wiki/MediaWiki_User%27s_Guide User\'s Guide] for usage and configuration help.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (485,8,'Mainpagetext','Wiki software successfully installed.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (486,8,'Maintenance','Ylläpitosivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (487,8,'Maintenancebacklink','Takaisin ylläpitosivulle','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (488,8,'Maintnancepagetext','Tämä sivu sisältää useita käteviä työkaluja jokapäiväistä ylläpitoa varten. Jotkut näistä toiminnoista kuormittavat tietokantaa, joten ole hyvä äläkä paina päivitysnappia jokaisessa kohdassa ;-)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (489,8,'Makesysop','Make a user into a sysop','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (490,8,'Makesysopfail','User \"$1\" could not be made into a sysop. (Did you enter the name correctly?)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (491,8,'Makesysopname','Name of the user:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (492,8,'Makesysopok','User \"$1\" is now a sysop','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (493,8,'Makesysopsubmit','Make this user into a sysop','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (494,8,'Makesysoptext','This form is used by bureaucrats to turn ordinary users into administrators.\nType the name of the user in the box and press the button to make the user an administrator','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (495,8,'Makesysoptitle','Make a user into a sysop','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (496,8,'Mar','maalis','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (497,8,'March','maaliskuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (498,8,'Markaspatrolleddiff','Mark as patrolled','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (499,8,'Markaspatrolledlink','[$1]
','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (500,8,'Markaspatrolledtext','Mark this article as patrolled','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (501,8,'Markedaspatrolled','Marked as patrolled','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (502,8,'Markedaspatrolledtext','The selected revision has been marked as patrolled.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (503,8,'Matchtotals','Haulla \"$1\" saatiin $2 osumaa artikkelien otsikoihin ja $3osumaa artikkeliteksteihin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (504,8,'Math','Matematiikan näyttäminen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (505,8,'Math_bad_output','Can\'t write to or create math output directory','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (506,8,'Math_bad_tmpdir','Can\'t write to or create math temp directory','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (507,8,'Math_failure','Parserointi epäonnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (508,8,'Math_image_error','PNG conversion failed; check for correct installation of latex, dvips, gs, and convert','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (509,8,'Math_lexing_error','Tulkintavirhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (510,8,'Math_notexvc','Missing texvc executable; please see math/README to configure.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (511,8,'Math_sample','Insert formula here','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (512,8,'Math_syntax_error','Jäsennysvirhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (513,8,'Math_tip','Mathematical formula (LaTeX)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (514,8,'Math_unknown_error','Tuntematon virhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (515,8,'Math_unknown_function','Tuntematon funktio ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (516,8,'May','touko','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (517,8,'May_long','toukokuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (518,8,'Media_sample','Example.mp3','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (519,8,'Media_tip','Media file link','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (520,8,'Minlength','Kuvan nimen pitää olla vähintään kolme merkkiä pitkä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (521,8,'Minoredit','Tämä on pieni muutos','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (522,8,'Minoreditletter','P','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (523,8,'Mispeelings','Kirjoitusvirheitä sisältävät sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (524,8,'Mispeelingspage','Lista tavallisimmista kirjoitusvirheistä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (525,8,'Mispeelingstext','Seuraavat sivut sisältävät yleisen kirjoitusvirheen, joka on listattu sivulla $1. Oikea kirjoitustapa on ehkä annettu (tähän tapaan).','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (526,8,'Missingarticle','Tietokanta ei löytänyt sivun \"$1\". tekstiä, jonka olisi pitänyt löytyä. Todennäköisesti kyseessä on ohjelmointivirhe, ei tietokantavirhe. Ole hyvä ja ilmoita virheesta ja anna URL ylläpidolle.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (527,8,'Missingimage','Missing image
$1\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (528,8,'Missinglanguagelinks','Puuttuvat kielilinkit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (529,8,'Missinglanguagelinksbutton','Etsi puuttuvat kielilinkit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (530,8,'Missinglanguagelinkstext','Näitä artikkeleita ei ole linkitetty vastineeseensa $1:ssä. Uudelleenohjauksia ja alasivuja ei ole näytetty.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (531,8,'Monday','maanantai','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (532,8,'Moredotdotdot','More...','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (533,8,'Move','Move','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (534,8,'Movearticle','Siirrä sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (535,8,'Movedto','Siirretty uudelle otsikolle','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (536,8,'Movenologin','Et ole kirjautunut sisään','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (537,8,'Movenologintext','Sinun pitää olla rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautuneena sisään jotta voisit siirtää sivun.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (538,8,'Movepage','Siirrä sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (539,8,'Movepagebtn','Siirrä sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (540,8,'Movepagetalktext','Sivuun mahdollisesti kytketty keskustelusivu siirretään automaattisesti, \'\'\'paitsi jos\'\'\':\n*Siirrät sivua nimiavaruudesta toiseen\n*Kohdesivulla on olemassa keskustelusivu, joka ei ole tyhjä, tai\n*Kumoat allaolevan ruudun asetuksen.\n\nNäissä tapauksissa sivut täytyy siirtää tai yhdistää käsin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (541,8,'Movepagetext','Alla olevalla lomakkeella voi uudelleennimetä sivuja, jolloin niiden koko historia siirtyy uuden nimen alle. Vanhasta sivusta tulee uudelleenohjaussivu, joka osoittaa uuteen sivuun. Vanhaan sivuun suunnattuja linkkejä ei muuteta, muista tehdä [[Erityissivut:Maintenance|tarkistukset]] kaksinkertaisten tai rikkinäisten uudellenohjausten varalta. Olet vastuussa siitä, että linkit osoittavat sinne, mihin niiden on tarkoituskin osoittaa.\n\nHuomaa, että sivua \'\'\'ei\'\'\' siirretä mikäli uusi otsikko on olemassaolevan sivun käytössä, paitsi milloin kyseessä on tyhjä sivu tai uudelleenohjaus jolla ei ole muokkaushistoriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voit uudelleennimetä sivun takaisin vanhalle nimelleen mikäli teit virheen, mutta et voi kirjoittaa olemassaolevan sivun päälle.\n\nHUOMIO!\nOlet tekemässä huomattavaa ja odottamatonta muutosta suositulle sivulle;\nole varma, että ymmärrät seuraukset ennen kuin jatkat.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (542,8,'Movetalk','Siirrä myös sen \"keskustelu\"-sivu, jos mahdollista.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (543,8,'Movethispage','Siirrä tämä sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (544,8,'Mw_math_html','Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (545,8,'Mw_math_mathml','MathML if possible (experimental)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (546,8,'Mw_math_modern','Suositus nykyselaimille','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (547,8,'Mw_math_png','Näytä aina PNG:nä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (548,8,'Mw_math_simple','Näytä HTML:nä, jos yksinkertainen, muuten PNG:nä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (549,8,'Mw_math_source','Näytä TeX-muotoon (tekstiselaimille)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (550,8,'Mycontris','Omat muokkaukseni','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (551,8,'Mypage','Oma sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (552,8,'Mytalk','Oma keskustelusivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (553,8,'Navigation','Navigation','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (554,8,'Nbytes','$1 tavua','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (555,8,'Nchanges','$1 muutosta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (556,8,'Newarticle','(uusi)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (557,8,'Newarticletext','Olet seurannut linkkiä sivulle, jota ei ole vielä olemassa.Luodaksesi sivun, kirjoita alla olevaan laatikkoon (katso [[{{ns:project}}:Ohje|ohjeesta]] lisätietoja). Jos tarkoituksesi ei ole luoda uutta sivua, paina selaimesi \'\'\'back\'\'\'-painiketta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (558,8,'Newbies','newbies','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (559,8,'Newimages','New images gallery','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (560,8,'Newmessages','Sinulla on $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (561,8,'Newmessageslink','uutta viestiä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (562,8,'Newpage','Uusi sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (563,8,'Newpageletter','U','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (564,8,'Newpages','Uudet sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (565,8,'Newpassword','Uusi salasana','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (566,8,'Newtitle','Uusi nimi sivulle','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (567,8,'Newusersonly',' (vain uudet käyttäjät)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (568,8,'Newwindow','(opens in new window)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (569,8,'Next','seur.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (570,8,'Nextdiff','Go to next diff →','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (571,8,'Nextn','seuraavat $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (572,8,'Nextpage','Next page ($1)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (573,8,'Nextrevision','Newer revision→','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (574,8,'Nlinks','$1 linkkiä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (575,8,'Noaffirmation','Vahvista, ettei lähettämäsi tiedosto riko tekijänoikeuksia.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (576,8,'Noarticletext','(Tällä sivulla ei ole vielä tekstiä)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (577,8,'Noblockreason','Sinun täytyy antaa syy estämiselle.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (578,8,'Noconnect','Tietokantaan osoitteessa $1 ei saatu yhteyttä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (579,8,'Nocontribs','Näihin ehtoihin sopivia muokkauksia ei löytynyt.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (580,8,'Nocookieslogin','{{SITENAME}} uses cookies to log in users. You have cookies disabled. Please enable them and try again.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (581,8,'Nocookiesnew','The user account was created, but you are not logged in. {{SITENAME}} uses cookies to log in users. You have cookies disabled. Please enable them, then log in with your new username and password.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (582,8,'Nocreativecommons','Creative Commons RDF metadata disabled for this server.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (583,8,'Nocredits','There is no credits info available for this page.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (584,8,'Nodb','Tietokantaa $1 ei voitu valita','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (585,8,'Nodublincore','Dublin Core RDF metadata disabled for this server.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (586,8,'Noemail','Käyttäjälle \"$1\" ei ole määritelty sähköpostiosoitetta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (587,8,'Noemailtext','Tämä käyttäjä ei ole määritellyt kelpoa sähköpostiosoitetta tai ei halua postia muilta käyttäjiltä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (588,8,'Noemailtitle','Ei sähköpostiosoitetta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (589,8,'Nogomatch','Täsmälleen tällä otsikolla ei ole sivua. Yritä hakua. ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (590,8,'Nohistory','Tällä sivulla ei ole muutoshistoriaa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (591,8,'Noimages','Nothing to see.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (592,8,'Nolinkshere','Tänne ei ole linkkejä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (593,8,'Nolinkstoimage','Tähän kuvaan ei ole linkkejä miltään sivulta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (594,8,'Noname','Et ole määritellyt kelvollista käyttäjänimeä.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (595,8,'Nonefound','Huomautus: epäonnistuneet haut johtuvat usein hyvin yleisten sanojen, kuten \"on\" ja \"ei\", etsimisestä,\njoita ei indeksoida, tai useamman kuin yhden hakutermin määrittelemisestä (vain sivut,\njoilla on kaikki hakutermin sanat, näkyvät tuloksissa).','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (596,8,'Nonunicodebrowser','WARNING: Your browser is not unicode compliant, please change it before editing an article.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (597,8,'Nospecialpagetext','Wikipedia-ohjelmisto\nei tunnista pyytämääsi toimintosivua.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (598,8,'Nosuchaction','Määrittelemätön pyyntö','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (599,8,'Nosuchactiontext','Wikipedia-ohjelmisto ei tunnista\nURL:ssä määriteltyä pyyntöä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (600,8,'Nosuchspecialpage','Kyseistä toimintosivua ei ole','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (601,8,'Nosuchuser','Käyttäjänimeä \"$1\" ei ole olemassa.\nTarkista kirjoititko nimen oikein, tai käytä alla olevaa lomaketta uuden käyttäjätunnuksen luomiseksi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (602,8,'Nosuchusershort','There is no user by the name \"$1\". Check your spelling.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (603,8,'Notacceptable','The wiki server can\'t provide data in a format your client can read.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (604,8,'Notanarticle','Ei ole artikkeli','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (605,8,'Notargettext','Et ole määritellyt kohdesivua tai -käyttäjää johon toiminto kohdustuu.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (606,8,'Notargettitle','Ei kohdetta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (607,8,'Note','Huomautus: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (608,8,'Notextmatches','Hakusanaa ei löytynyt artikkelien teksteistä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (609,8,'Notitlematches','Hakusanaa ei löytynyt minkään artikkelin otsikosta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (610,8,'Notloggedin','Et ole kirjautunut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (611,8,'Nov','marras','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (612,8,'November','marraskuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (613,8,'Nowatchlist','Tarkkailulistallasi ei ole sivuja.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (614,8,'Nowiki_sample','Insert non-formatted text here','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (615,8,'Nowiki_tip','Ignore wiki formatting','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (616,8,'Nstab-category','Category','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (617,8,'Nstab-help','Help','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (618,8,'Nstab-image','Image','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (619,8,'Nstab-main','Article','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (620,8,'Nstab-media','Media','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (621,8,'Nstab-mediawiki','Message','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (622,8,'Nstab-special','Special','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (623,8,'Nstab-template','Template','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (624,8,'Nstab-user','User page','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (625,8,'Nstab-wp','About','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (626,8,'Numauthors','Number of distinct authors (article): $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (627,8,'Numedits','Number of edits (article): $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (628,8,'Numtalkauthors','Number of distinct authors (discussion page): $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (629,8,'Numtalkedits','Number of edits (discussion page): $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (630,8,'Numwatchers','Number of watchers: $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (631,8,'Nviews','$1 latausta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (632,8,'Oct','loka','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (633,8,'October','lokakuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (634,8,'Ok','OK','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (635,8,'Oldpassword','Vanha salasana','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (636,8,'Orig','alkup.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (637,8,'Orphans','Orposivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (638,8,'Othercontribs','Based on work by $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (639,8,'Otherlanguages','Muut kielet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (640,8,'Others','others','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (641,8,'Pagemovedsub','Siirtäminen onnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (642,8,'Pagemovedtext','Sivu \"[[$1]]\" siirrettiin, uusi otsikko \"[[$2]]\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (643,8,'Pagetitle','$1 - {{SITENAME}}','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (644,8,'Passwordremindertext','Joku (todennäköisesti sinä), IP-osoitteesta $1\npyysi {{grammar:partitive|{{SITENAME}}}} lähettämään uuden salasanan.\nSalasana käyttäjälle \"$2\" on nyt \"$3\".\nKirjaudu sisään ja vaihda heti salasanasi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (645,8,'Passwordremindertitle','Salasanamuistutus {{grammar:elative|{{SITENAME}}}}','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (646,8,'Passwordsent','Uusi salasana on lähetetty käyttäjän \"$1\"\nsähköpostiosoitteeseen. Kirjaudu sisään uudestaan, kun olet saanut sen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (647,8,'Perfcached','The following data is cached and may not be completely up to date:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (648,8,'Perfdisabled','Pahoittelut! Tämä ominaisuus ei toistaiseksi ole käytettävissä, sillä se hidastaa tietokantaa niin paljon, että kukaan ei voi käyttää wikiä. Toiminto tullaan kirjoittamaan uudelleen tehokkaammaksi lähitulevaisuudessa. (Ehkä sinä teet sen! Tämä on vapaa ohjelmisto.)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (649,8,'Perfdisabledsub','Here\'s a saved copy from $1:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (650,8,'Personaltools','Personal tools','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (651,8,'Popularpages','Suositut sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (652,8,'Portal','Community portal','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (653,8,'Portal-url','Project:Community Portal','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (654,8,'Postcomment','Post a comment','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (655,8,'Poweredby','{{SITENAME}} is powered by [http://www.mediawiki.org/ MediaWiki], an open source wiki engine.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (656,8,'Powersearch','Etsi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (657,8,'Powersearchtext','\nHaku nimiavaruuksista:
\n$1
\n$2 Listaa uudelleenohjaukset Etsi $3 $9','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (658,8,'Preferences','Asetukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (659,8,'Prefs-help-userdata','* Real name (optional): if you choose to provide it this will be used for giving you attribution for your work.
\n* Email (optional): Enables people to contact you through the website without you having to reveal your\nemail address to them, and it can be used to send you a new password if you forget it.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (660,8,'Prefs-misc','Misc settings','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (661,8,'Prefs-personal','User data','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (662,8,'Prefs-rc','Recent changes and stub display','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (663,8,'Prefslogintext','Olet kirjautuneena sisään käyttäjänä \"$1\".\nSisäinen tunnistenumerosi on $2.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (664,8,'Prefsnologin','Ei kirjauduttu sisään','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (665,8,'Prefsnologintext','Sinun täytyy olla kirjautuneena sisään\njotta voisit muuttaa käyttäjän asetuksia.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (666,8,'Prefsreset','Asetukset on palautettu talletettujen mukaisiksi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (667,8,'Preview','Esikatselu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (668,8,'Previewconflict','Tämä esikatselu näyttää, miltä yllä olevassa muokkausalueella oleva teksti näyttää tallennettuna.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (669,8,'Previewnote','Huomaa, että tämä on vasta sivun esikatselu. Sivua ei ole vielä tallennettu!','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (670,8,'Previousdiff','← Go to previous diff','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (671,8,'Previousrevision','←Older revision','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (672,8,'Prevn','edelliset $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (673,8,'Printableversion','Tulostettava versio','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (674,8,'Printsubtitle','(Lähde: http://fi.wikipedia.org)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (675,8,'Protect','Protect','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (676,8,'Protectcomment','Reason for protecting','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (677,8,'Protectedarticle','protected $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (678,8,'Protectedpage','Suojattu sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (679,8,'Protectedpagewarning','WARNING: This page has been locked so that only\nusers with sysop privileges can edit it. Be sure you are following the\nprotected page\nguidelines.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (680,8,'Protectedtext','This page has been locked to prevent editing; there are\na number of reasons why this may be so, please see\n[[Project:Protected page]].\n\nYou can view and copy the source of this page:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (681,8,'Protectlogpage','Protection_log','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (682,8,'Protectlogtext','Below is a list of page locks/unlocks.\nSee [[Project:Protected page]] for more information.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (683,8,'Protectmoveonly','Protect from moves only','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (684,8,'Protectpage','Suojaa sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (685,8,'Protectreason','(give a reason)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (686,8,'Protectsub','(Protecting \"$1\")','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (687,8,'Protectthispage','Suojaa tämä sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (688,8,'Proxyblocker','Proxy blocker','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (689,8,'Proxyblockreason','Your IP address has been blocked because it is an open proxy. Please contact your Internet service provider or tech support and inform them of this serious security problem.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (690,8,'Proxyblocksuccess','Done.\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (691,8,'Pubmedurl','http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=$1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (692,8,'Qbbrowse','Selaa','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (693,8,'Qbedit','Muokkaa','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (694,8,'Qbfind','Etsi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (695,8,'Qbmyoptions','Omat asetukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (696,8,'Qbpageinfo','Sivun tiedot','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (697,8,'Qbpageoptions','Sivuasetukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (698,8,'Qbsettings','Pikavalikon asetukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (699,8,'Qbsettingsnote','This preference only works in the \'Standard\' and the \'CologneBlue\' skin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (700,8,'Qbspecialpages','Special pages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (701,8,'Querybtn','Lähetä kysely','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (702,8,'Querysuccessful','Kysely onnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (703,8,'Randompage','Arvottu sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (704,8,'Randompage-url','Special:Randompage','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (705,8,'Range_block_disabled','The sysop ability to create range blocks is disabled.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (706,8,'Rchide','muodossa $4 ; $1 pientä muutosta; $2 toissijaista nimiavaruutta; $3 moninkertaista muutosta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (707,8,'Rclinks','Näytä $1 tuoretta muutosta viimeisten $2 päivän ajalta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (708,8,'Rclistfrom','Näytä uudet muutokset $1:sta alkaen','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (709,8,'Rcliu','; $1 edits from logged in users','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (710,8,'Rcloaderr','Ladataan tuoreita muutoksia','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (711,8,'Rclsub','(sivuihin on linkki sivulta \"$1\")','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (712,8,'Rcnote','Alla ovat tuoreet $1 muutosta viimeisten $2 päivän ajalta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (713,8,'Rcnotefrom','Alla on muutokset $2:sta lähtien ($1 asti).','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (714,8,'Rcpatroldisabled','Recent Changes Patrol disabled','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (715,8,'Rcpatroldisabledtext','The Recent Changes Patrol feature is currently disabled.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (716,8,'Readonly','Tietokanta on lukittu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (717,8,'Readonlytext','{{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} tietokanta on tällä hetkellä lukittu.\nUusia artikkeleita tai muita muutoksia ei voi tehdä.\nSyynä ovat todennäköisimmin rutiininomaiset tietokannan ylläpitotoimet.\nTietokannan lukinneen ylläpitäjän selitys:\n$1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (718,8,'Readonlywarning','WARNING: The database has been locked for maintenance,\nso you will not be able to save your edits right now. You may wish to cut-n-paste\nthe text into a text file and save it for later.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (719,8,'Recentchanges','Tuoreet muutokset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (720,8,'Recentchanges-url','Special:Recentchanges','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (721,8,'Recentchangescount','Otsikoiden määrä viimeisimmissä muutoksissa','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (722,8,'Recentchangestext','Tältä sivulta voi seurata tuoreita {{grammar:illative|{{SITENAME}}}} tehtyjä muutoksia.\n[[{{ns:project}}:Tervetuloa {{grammar:illative|{{SITENAME}}}}|Tervetuloa {{grammar:illative|{{SITENAME}}}}!]]\nKatso seuraavia sivuja: [[{{ns:project}}:Kysymyksiä ja vastauksia {{grammar:elative|{{SITENAME}}}}|Useimmin kysyttyjä asioita]], [[{{ns:project}}:Sääntöjä ja ohjeita|{{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} säännöt]]\n(erityisesti [[{{ns:project}}:Merkitsemiskäytäntöjä|Merkitsemiskäytännöt]],\n[[{{ns:project}}:Neutraali näkökulma|Neutraali näkökulma]]),\nja [[{{ns:project}}:Aloittelijan virheitä|Aloittelijan virheitä]].\nJos haluat nähdä {{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} onnistuvan, on erittäin tärkeää, että et lisää materiaalia,\njonka käyttöä rajoittavat [[Wikipedia ja Tekijänoikeudet|tekijänoikeudet]].\nOikeudelliset seuraukset voivat vahingoittaa projektia vakavasti, joten kunnioita muiden tekijänoikeuksia.\nKatso myös [http://meta.wikipedia.org/wiki/Special:Recentchanges recent meta discussion].','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (723,8,'Redirectedfrom','(Uudelleenohjattu sivulta $1)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (724,8,'Remembermypassword','Muista salasana saman yhteyden istunnoissa','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (725,8,'Removechecked','Remove checked items from watchlist','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (726,8,'Removedwatch','Poistettu tarkkailulistalta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (727,8,'Removedwatchtext','Sivu \"$1\" on poistettu tarkkailulistaltasi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (728,8,'Removingchecked','Removing requested items from watchlist...','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (729,8,'Resetprefs','Palauta alkuperäiset asetukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (730,8,'Restorelink','$1 deleted edits','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (731,8,'Resultsperpage','Tuloksia sivua kohti','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (732,8,'Retrievedfrom','Haettu \"$1\":sta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (733,8,'Returnto','Palaa sivulle $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (734,8,'Retypenew','Uusi salasana (uudelleen)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (735,8,'Reupload','Tallenna uudelleen','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (736,8,'Reuploaddesc','Paluu tallennuslomakkeelle.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (737,8,'Reverted','Palautettu aikaisempaan versioon','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (738,8,'Revertimg','palauta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (739,8,'Revertpage','Palautettiin viimeiseen $1:n tekemään muutokseen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (740,8,'Revhistory','Versiohistoria','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (741,8,'Revisionasof','Versio $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (742,8,'Revisionasofwithlink','Revision as of $1; $2
$3 | $4','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (743,8,'Revnotfound','Versiota ei löydy','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (744,8,'Revnotfoundtext','Pyytämääsi vanhaa versiota ei löydy.\nTarkista URL, jolla hait tätä sivua.\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (745,8,'Rfcurl','http://www.faqs.org/rfcs/rfc$1.html','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (746,8,'Rights','Rights:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (747,8,'Rollback','palauta aiempaan versioon','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (748,8,'Rollback_short','Rollback','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (749,8,'Rollbackfailed','Rollback failed','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (750,8,'Rollbacklink','palauta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (751,8,'Rows','Rivit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (752,8,'Saturday','lauantai','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (753,8,'Savearticle','Tallenna sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (754,8,'Savedprefs','Asetuksesi on tallennettu.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (755,8,'Savefile','Tallenna','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (756,8,'Savegroup','Save Group','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (757,8,'Saveprefs','Tallenna asetukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (758,8,'Saveusergroups','Save User Groups','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (759,8,'Search','Etsi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (760,8,'Searchdisabled','
{{SITENAME}} search is disabled for performance reasons. You can search via Google in the meantime.\nNote that their indexes of {{SITENAME}} content may be out of date.
','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (761,8,'Searchquery','Haku \"$1\"','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (762,8,'Searchresults','Hakutulokset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (763,8,'Searchresultshead','Hakutulosten asetukset','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (764,8,'Searchresulttext','Lisätietoja {{SITENAME}}n hakutoiminnoista, katso [[Project:Haku|Etsitään {{SITENAME}}sta]].','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (765,8,'Sectionlink','→','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (766,8,'Selectnewerversionfordiff','Select a newer version for comparison','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (767,8,'Selectolderversionfordiff','Select an older version for comparison','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (768,8,'Selectonly','Vain {{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} kehittäjät voivat tehdä muita kuin \"SELECT\"-hakuja.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (769,8,'Selflinks','Sivut, jotka linkittävät itseensä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (770,8,'Selflinkstext','Seuraavat sivut sisältävät linkkejä itseensä, vaikka ei pitäisi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (771,8,'Sep','syys','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (772,8,'September','syyskuu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (773,8,'Seriousxhtmlerrors','There were serious xhtml markup errors detected by tidy.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (774,8,'Servertime','Server time is now','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (775,8,'Set_rights_fail','User rights for \"$1\" could not be set. (Did you enter the name correctly?)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (776,8,'Set_user_rights','Set user rights','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (777,8,'Setbureaucratflag','Set bureaucrat flag','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (778,8,'Sharedupload','This file is a shared upload and may be used by other projects.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (779,8,'Shortpages','Lyhyet sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (780,8,'Show','näytä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (781,8,'Showbigimage','Download high resolution version ($1x$2, $3 KB)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (782,8,'Showhideminor','$1 minor edits | $2 bots | $3 logged in users | $4 patrolled edits ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (783,8,'Showingresults','Näytetään $1 tulosta #$2:sta alkaen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (784,8,'Showingresultsnum','Showing below $3 results starting with #$2.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (785,8,'Showlast','Näytä viimeiset $1 kuvaa lajiteltuna $2.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (786,8,'Showpreview','Esikatsele','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (787,8,'Showtoc','show','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (788,8,'Sig_tip','Your signature with timestamp','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (789,8,'Siteadminpheading','siteadmin level','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (790,8,'Sitenotice','','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (791,8,'Sitesettings','Site Settings','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (792,8,'Sitesettings-caching','Page caching','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (793,8,'Sitesettings-cookies','Cookies','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (794,8,'Sitesettings-debugging','Debugging','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (795,8,'Sitesettings-features','Features','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (796,8,'Sitesettings-images','Images','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (797,8,'Sitesettings-memcached','Memcache Daemon','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (798,8,'Sitesettings-performance','Performance','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (799,8,'Sitesettings-permissions','Permissions','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (800,8,'Sitesettings-permissions-banning','User banning','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (801,8,'Sitesettings-permissions-miser','Performance settings','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (802,8,'Sitesettings-permissions-readonly','Maintenance mode: Disable write access','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (803,8,'Sitesettings-permissions-whitelist','Whitelist mode','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (804,8,'Sitesettings-wgAllowExternalImages','Allow to include external images into articles','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (805,8,'Sitesettings-wgDefaultBlockExpiry','By default, blocks expire after:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (806,8,'Sitesettings-wgDisableQueryPages','When in miser mode, disable all query pages, not only \"expensive\" ones','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (807,8,'Sitesettings-wgHitcounterUpdateFreq','Hit counter update frequency','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (808,8,'Sitesettings-wgMiserMode','Enable miser mode, which disables most \"expensive\" features','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (809,8,'Sitesettings-wgReadOnly','Readonly mode','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (810,8,'Sitesettings-wgReadOnlyFile','Readonly message file','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (811,8,'Sitesettings-wgShowIPinHeader','Show IP in header (for non-logged in users)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (812,8,'Sitesettings-wgSysopRangeBans','Sysops may block IP-ranges','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (813,8,'Sitesettings-wgSysopUserBans','Sysops may block logged-in users','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (814,8,'Sitesettings-wgUseCategoryBrowser','Enable experimental dmoz-like category browsing. Outputs things like: Encyclopedia > Music > Style of Music > Jazz','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (815,8,'Sitesettings-wgUseCategoryMagic','Enable categories','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (816,8,'Sitesettings-wgUseDatabaseMessages','Use database messages for user interface labels','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (817,8,'Sitesettings-wgUseWatchlistCache','Generate a watchlist once every hour or so','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (818,8,'Sitesettings-wgWLCacheTimeout','The hour or so mentioned above (in seconds):','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (819,8,'Sitesettings-wgWhitelistAccount-developer','Developers may create accounts for users','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (820,8,'Sitesettings-wgWhitelistAccount-sysop','Sysops may create accounts for users','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (821,8,'Sitesettings-wgWhitelistAccount-user','Users may create accounts themself','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (822,8,'Sitesettings-wgWhitelistEdit','Users must be logged in to edit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (823,8,'Sitesettings-wgWhitelistRead','Anonymous users may only read these pages:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (824,8,'Sitestats','Sivuston tilastoja','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (825,8,'Sitestatstext','Tietokannassa on yhteensä $1 sivua.\nTähän on laskettu mukaan keskustelusivut, {{grammar:elative|{{SITENAME}}}} kertovat sivut,\nlyhyet \"tynkäsivut\", uudelleenohjaukset sekä muita sivuja joita\nei voi pitää kunnollisina artikkeleina. Nämä poislukien tietokannassa on\n$2 sivua joita voidaan todennäköisesti pitää oikeina artikkeleina.\nSivuja on katsottu yhteensä $3 kertaa ja muokattu $4 kertaa\nohjelmiston päivittämisen jälkeen (20. heinäkuuta, 2002).\nKeskimäärin sivua on muokattu $5 kertaa, ja muokkausta kohden sivua on katsottu keskimäärin $6 kertaa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (826,8,'Sitesupport','-','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (827,8,'Sitesupport-url','Project:Site support','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (828,8,'Siteuser','Wikibooks user $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (829,8,'Siteusers','Wikibooks user(s) $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (830,8,'Skin','Ulkonäkö','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (831,8,'Spamprotectionmatch','The following text is what triggered our spam filter: $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (832,8,'Spamprotectiontext','The page you wanted to save was blocked by the spam filter. This is probably caused by a link to an external site.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (833,8,'Spamprotectiontitle','Spam protection filter','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (834,8,'Special_version_postfix','','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (835,8,'Special_version_prefix','','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (836,8,'Specialpage','Special Page','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (837,8,'Specialpages','Toimintosivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (838,8,'Spheading','Toimintosivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (839,8,'Sqlislogged','Please note that all queries are logged.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (840,8,'Sqlquery','Kirjoita kysely','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (841,8,'Statistics','Tilastoja','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (842,8,'Storedversion','Talletettu versio','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (843,8,'Stubthreshold','Tynkäartikkelin osoituskynnys','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (844,8,'Subcategories','Subcategories','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (845,8,'Subcategorycount','There are $1 subcategories to this category.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (846,8,'Subcategorycount1','There is $1 subcategory to this category.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (847,8,'Subject','Subject/headline','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (848,8,'Subjectpage','Näytä aihe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (849,8,'Successfulupload','Tallennus onnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (850,8,'Summary','Yhteenveto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (851,8,'Sunday','sunnuntai','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (852,8,'Sysoptext','Tämän toiminnon voi suorittaa vain käyttäjä, jolla on \"ylläpitäjä\"-oikeudet.\nKatso $1.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (853,8,'Sysoptitle','Vaatii ylläpitäjä-oikeudet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (854,8,'Tableform','taulukko','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (855,8,'Tagline','Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (856,8,'Talk','Discussion','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (857,8,'Talkexists','Sivu siirrettiin onnistuneesti, mutta keskustelusivua ei voitu siirtää sillä uuden otsikon alla on jo keskustelusivu. Ole hyvä ja sulauta; sivut käsin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (858,8,'Talkpage','Keskustele tästä sivusta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (859,8,'Talkpagemoved','Myös vastaava keskustelusivu siirrettiin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (860,8,'Talkpagenotmoved','Artikkelin keskustelusivua ei siirretty.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (861,8,'Talkpagetext','','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (862,8,'Templatesused','Templates used on this page:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (863,8,'Textboxsize','Tekstikentän koko','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (864,8,'Textmatches','Osumat artikkelien teksteissä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (865,8,'Thisisdeleted','View or restore $1?','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (866,8,'Thumbnail-more','Enlarge','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (867,8,'Thursday','torstai','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (868,8,'Timezonelegend','Time zone','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (869,8,'Timezoneoffset','Aikaero','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (870,8,'Timezonetext','Paikallisen ajan ja palvelimen ajan (UTC)\nvälinen aikaero tunteina.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (871,8,'Titlematches','Osumat artikkelien otsikoissa','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (872,8,'Toc','Table of contents','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (873,8,'Tog-editondblclick','Muokkaa sivuja kaksoisklikkauksella (JavaScript)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (874,8,'Tog-editsection','Enable section editing via [edit] links','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (875,8,'Tog-editsectiononrightclick','Enable section editing by right clicking
on section titles (JavaScript)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (876,8,'Tog-editwidth','Muokkausruutu käyttää koko ikkunanleveyttä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (877,8,'Tog-hideminor','Piilota pienet muutokset tuoreimpien muutosten listasta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (878,8,'Tog-highlightbroken','Näytä linkit puuttuville näin (vaitoehtoisesti näin: ?).','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (879,8,'Tog-hover','Näytä vinkki wiki-linkkien päällä','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (880,8,'Tog-justify','Tasaa kappaleet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (881,8,'Tog-minordefault','Muutokseni ovat pieniä ellen muuta sano','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (882,8,'Tog-nocache','Disable page caching','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (883,8,'Tog-numberheadings','Numeroi otsikot','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (884,8,'Tog-previewonfirst','Show preview on first edit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (885,8,'Tog-previewontop','Näytä esikatselu ennen muokkausruutua, eikä jälkeen','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (886,8,'Tog-rememberpassword','Älä kysy salasanaa jos sama yhteys','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (887,8,'Tog-showtoc','Show table of contents
(for pages with more than 3 headings)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (888,8,'Tog-showtoolbar','Show edit toolbar','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (889,8,'Tog-underline','Alleviivaa linkit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (890,8,'Tog-usenewrc','Kehittynyt tuoreet muutokset (ei kaikille selaimille)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (891,8,'Tog-watchdefault','Vahdi luomiani ja muokkaamiani sivuja','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (892,8,'Toolbox','Toolbox','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (893,8,'Tooltip-compareselectedversions','See the differences between the two selected versions of this page. [alt-v]','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (894,8,'Tooltip-minoredit','Mark this as a minor edit [alt-i]','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (895,8,'Tooltip-preview','Preview your changes, please use this before saving! [alt-p]','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (896,8,'Tooltip-save','Save your changes [alt-s]','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (897,8,'Tooltip-search','Search this wiki [alt-f]','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (898,8,'Tuesday','tiistai','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (899,8,'Uclinks','Katso $1 viimeisintä muokkausta; katso $2 viimeisintä päivää.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (900,8,'Ucnote','Alla on $1 viimeisintä tämän käyttäjän tekemää muokkausta viimeisten $2 päivän aikana.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (901,8,'Uctop',' (alkuun)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (902,8,'Unblockip','Poista IP-osoitteen muokkausesto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (903,8,'Unblockiptext','Käytä allaolevaa lomaketta poistaaksesi kirjoitusesto aikaisemmin estetyltä IP-osoitteelta.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (904,8,'Unblocklink','poista esto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (905,8,'Unblocklogentry','unblocked \"$1\"','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (906,8,'Uncategorizedcategories','Uncategorized categories','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (907,8,'Uncategorizedpages','Uncategorized pages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (908,8,'Undelete','Palauta poistettu sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (909,8,'Undelete_short','Undelete $1 edits','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (910,8,'Undeletearticle','Palauta poistettu artikkeli','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (911,8,'Undeletebtn','Palauta!','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (912,8,'Undeletedarticle','palautettiin \"$1\"','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (913,8,'Undeletedrevisions','$1 revisions restored','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (914,8,'Undeletedtext','Artikkeli [[$1]] on palautettu onnistuneesti.\nLista viimeisimmistä poistoista ja palautuksista on sivulla [[{{ns:project}}:poistoloki]].','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (915,8,'Undeletehistory','Jos palautat artikkelin, kaikki versiot lisätään sivun historiaan.\nJos uusi, samanniminen sivu on luotu poistamisen jälkeen, palautetut versiot lisätään sen historiaan,\nja olemassa olevaa versiota ei korvata automaattisesti.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (916,8,'Undeletepage','Selaa ja palauta poistettuja sivuja','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (917,8,'Undeletepagetext','Seuraavat sivut on poistettu, mutta ne löytyvät vielä arkistosta, joten ne ovat palautettavissa. Arkisto saatetaan tyhjentää aika ajoin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (918,8,'Undeleterevision','Poistettu versio hetkellä $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (919,8,'Undeleterevisions','$1 versiota arkistoitu.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (920,8,'Unexpected','Odottamaton arvo: \"$1\"=\"$2\".','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (921,8,'Unlockbtn','Vapauta tietokanta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (922,8,'Unlockconfirm','Kyllä, haluan varmasti vapauttaa tietokannan.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (923,8,'Unlockdb','Vapauta tietokanta','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (924,8,'Unlockdbsuccesssub','Tietokannan vapauttaminen onnistui','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (925,8,'Unlockdbsuccesstext','Wikipedia-tietokanta on vapautettu.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (926,8,'Unlockdbtext','Tietokannan vapauttaminen antaa käyttäjille mahdollisuuden muokkata sivuja, vaihtamaa asetuksia, muokkata tarkkailulistoja ja tehdä muita tietokannan muuttammista vaativia toimia. Ole hyvä ja vahvista, että tämä on tarkoituksesi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (927,8,'Unprotect','Unprotect','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (928,8,'Unprotectcomment','Reason for unprotecting','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (929,8,'Unprotectedarticle','unprotected $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (930,8,'Unprotectsub','(Unprotecting \"$1\")','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (931,8,'Unprotectthispage','Pura tämän sivun suojaus','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (932,8,'Unusedimages','Käyttämättömät kuvat','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (933,8,'Unusedimagestext','
Huomaa, että muut verkkosivut, kuten toiset Wikipediat, saattavat viitata kuvaan suoran URL:n kautta, jolloin kuva saattaa olla tässä listassa vaikka sitä käytetäänkin.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (934,8,'Unwatch','Unwatch','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (935,8,'Unwatchthispage','Lopeta tarkkailu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (936,8,'Updated','(Päivitetty)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (937,8,'Upload','Tallenna tiedosto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (938,8,'Uploadbtn','Tallenna tiedosto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (939,8,'Uploadcorrupt','The file is corrupt or has an incorrect extension. Please check the file and upload again.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (940,8,'Uploaddisabled','Sorry, uploading is disabled.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (941,8,'Uploadedfiles','Tallennetut tiedostot','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (942,8,'Uploadedimage','Tallennettin \"$1\"','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (943,8,'Uploaderror','Tallennusvirhe','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (944,8,'Uploadfile','Tallenna tiedosto','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (945,8,'Uploadlink','Tallenna kuvia','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (946,8,'Uploadlog','Tallennusloki','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (947,8,'Uploadlogpage','Tallennusloki','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (948,8,'Uploadlogpagetext','Alla on luettelo uusimmista tallennuksista.\nKaikki ajat näytetään palvelimen aikoina (UTC).\n
\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (949,8,'Uploadnologin','Ei sisäänkirjautumista','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (950,8,'Uploadnologintext','Sinun pitää olla kirjautuneena sisään\ntallentaaksesi tiedoston.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (951,8,'Uploadtext','\'\'\'SEIS!\'\'\' Ennen kuin tallennat tänne,\ntutustu ja seuraa {{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} [[Project:Kuvien käyttösäännöt|kuvienkäyttösääntöihin]].\n\nNäyttääksesi tai etsiäksesi aiemmin tallennettuja kuvia,\nkatso [[Erityissivut:Luettelo kuvista|luetteloa tallennetuista kuvista]].\nTallennukset ja poistot kirjataan\n[[Project:Tallennusloki|tallennuslokiin]].\n\nKäytä allaolevaa lomaketta tallentaaksesi uusia kuvatiedostoja artikkelien\nkuvittamista varten.\nUseimmissa selaimissa näet \"Browse...\" tai \"Selaa...\"-painikkeen, josta aukeaa käyttöjärjestelmäsi normaali tiedostonavausikkuna.\nValitsemalla tiedoston täydentyy tiedoston nimi painikkeen vieressä olevaan tekstikenttään.\nSinun täytyy myös kuitata, että et riko tekijänoikeuksia tallentaessasi tiedostoa.\nPaina \"Tallenna\"-painiketta tallentaaksesi.\nTämä voi kestää jonkin aikaa, jos sinulla on hidas Internet-yhteys.\n\nSuositeltavimmat kuvaformaatit ovat JPEG valokuville, PNG\npiirroksille ja kuvakkeille ja OGG äänille.\nNimeä tiedostosi kuvaavasti välttääksesi sekaannuksia.\nLiittääksesi kuvan artikkeliin käytä seuraavan muotoista linkkiä\n\'\'\'[[Kuva:tiedosto.jpg]]\'\'\' tai\n\'\'\'[[Kuva:tiedosto.png|kuvausteksti]]\'\'\' tai\n\'\'\'[[media:tiedosto.ogg]]\'\'\' äänille..\n\nHuomaa, että {{grammar:genitive|{{SITENAME}}}} sivuilla muut voivat muokata tai poistaa tallentamasi \ntiedoston, jos he katsovat, että se ei palvele tietosanakirjan tarpeita, ja \nsinun tallentamismahdollisuutesi voidaan estää, jos väärinkäytät järjestelmää.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (952,8,'Uploadwarning','Tallennusvaroitus','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (953,8,'Usenewcategorypage','1\n\nSet first character to \"0\" to disable the new category page layout.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (954,8,'User_rights_set','User rights for \"$1\" updated','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (955,8,'Usercssjsyoucanpreview','Tip: Use the \'Show preview\' button to test your new CSS/JS before saving.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (956,8,'Usercsspreview','\'\'\'Remember that you are only previewing your user CSS, it has not yet been saved!\'\'\'','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (957,8,'Userexists','Pyytämäsi käyttäjänimi on jo käytössä. Ole hyvä ja valitse toinen käyttäjänimi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (958,8,'Userjspreview','\'\'\'Remember that you are only testing/previewing your user JavaScript, it has not yet been saved!\'\'\'','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (959,8,'Userlevels','User levels management','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (960,8,'Userlevels-addgroup','Add group','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (961,8,'Userlevels-editgroup','Edit group','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (962,8,'Userlevels-editgroup-description','Group description (max 255 characters):
','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (963,8,'Userlevels-editgroup-name','Group name: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (964,8,'Userlevels-editusergroup','Edit user groups','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (965,8,'Userlevels-group-edit','Existent groups: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (966,8,'Userlevels-groupsavailable','Available groups:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (967,8,'Userlevels-groupshelp','Select groups you want the user to be removed from or added to.\nUnselected groups will not be changed. You can unselect a group by using CTRL + Left Click','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (968,8,'Userlevels-groupsmember','Member of:','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (969,8,'Userlevels-lookup-group','Manage group rights','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (970,8,'Userlevels-lookup-user','Manage user groups','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (971,8,'Userlevels-user-editname','Enter a username: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (972,8,'Userlogin','Kirjaudu sisään','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (973,8,'Userlogout','Kirjaudu ulos','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (974,8,'Usermailererror','Mail object returned error: ','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (975,8,'Userpage','Näytä käyttäjän sivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (976,8,'Userrightspheading','userrights level','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (977,8,'Userstats','Käyttäjätilastoja','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (978,8,'Userstatstext','Rekisteröityneitä käyttäjiä on $1.\n$2 näistä on ylläpitäjiä (katso $3).','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (979,8,'Val_article_lists','List of validated articles','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (980,8,'Val_clear_old','Clear my other validation data for $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (981,8,'Val_form_note','Hint: Merging your data means that for the article\nrevision you select, all options where you have specified no opinion\nwill be set to the value and comment of the most recent revision for which you\nhave expressed an opinion. For example, if you want to change a single option\nfor a newer revision, but also keep your other settings for this article in\nthis revision, just select which option you intend to change, and\nmerging will fill in the other options with your previous settings.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (982,8,'Val_merge_old','Use my previous assessment where selected \'No opinion\'','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (983,8,'Val_no_anon_validation','You have to be logged in to validate an article.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (984,8,'Val_noop','No opinion','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (985,8,'Val_page_validation_statistics','Page validation statistics for $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (986,8,'Val_percent','$1%
($2 of $3 points
by $4 users)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (987,8,'Val_percent_single','$1%
($2 of $3 points
by one user)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (988,8,'Val_stat_link_text','Validation statistics for this article','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (989,8,'Val_tab','Validate','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (990,8,'Val_table_header','| Class | $1Opinion | $1Comment |
|---|
\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (991,8,'Val_this_is_current_version','this is the latest version','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (992,8,'Val_total','Total','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (993,8,'Val_user_validations','This user has validated $1 pages.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (994,8,'Val_validate_article_namespace_only','Only articles can be validated. This page is not in the article namespace.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (995,8,'Val_validate_version','Validate this version','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (996,8,'Val_validated','Validation done.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (997,8,'Val_version','Version','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (998,8,'Val_version_of','Version of $1','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (999,8,'Val_view_version','View this version','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1000,8,'Validate','Validate page','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1001,8,'Variantname-zh','zh','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1002,8,'Variantname-zh-cn','cn','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1003,8,'Variantname-zh-hk','hk','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1004,8,'Variantname-zh-sg','sg','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1005,8,'Variantname-zh-tw','tw','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1006,8,'Version','Version','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1007,8,'Viewcount','Tämä sivu on näytetty $1 kertaa.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1008,8,'Viewprevnext','näytä ($1) ($2) ($3).','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1009,8,'Viewsource','View source','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1010,8,'Viewtalkpage','Näytä keskustelusivu','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1011,8,'Wantedpages','Halutut sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1012,8,'Watch','Watch','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1013,8,'Watchdetails','($1 pages watched not counting talk pages;\n$2 total pages edited since cutoff;\n$3...\nshow and edit complete list.)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1014,8,'Watcheditlist','Here\'s an alphabetical list of your\nwatched pages. Check the boxes of pages you want to remove\nfrom your watchlist and click the \'remove checked\' button\nat the bottom of the screen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1015,8,'Watchlist','Tarkkailulistani','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1016,8,'Watchlistcontains','Your watchlist contains $1 pages.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1017,8,'Watchlistsub','(Käyttäjälle \"$1\")','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1018,8,'Watchmethod-list','checking watched pages for recent edits','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1019,8,'Watchmethod-recent','checking recent edits for watched pages','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1020,8,'Watchnochange','None of your watched items were edited in the time period displayed.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1021,8,'Watchnologin','Et ole kirjautunut sisään','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1022,8,'Watchnologintext','Sinun pitää olla kirjautuneena sisään\njotta voit muokata tarkkailulistaasi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1023,8,'Watchthis','Tarkkaile tätä artikkelia','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1024,8,'Watchthispage','Tarkkaile tätä sivua','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1025,8,'Wednesday','keskiviikko','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1026,8,'Welcomecreation','Tervetuloa, $1!
\nKäyttäjätunnuksesi on luotu.\nÄlä unohda virittää omia Wikipedia-asetuksiasi.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1027,8,'Whatlinkshere','Tänne viittaavat sivut','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1028,8,'Whitelistacctext','To be allowed to create accounts in this Wiki you have to [[Special:Userlogin|log]] in and have the appropriate permissions.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1029,8,'Whitelistacctitle','You are not allowed to create an account','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1030,8,'Whitelistedittext','You have to [[Special:Userlogin|login]] to edit pages.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1031,8,'Whitelistedittitle','Login required to edit','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1032,8,'Whitelistreadtext','You have to [[Special:Userlogin|login]] to read pages.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1033,8,'Whitelistreadtitle','Login required to read','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1034,8,'Wikipediapage','Näytä artikkeli','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1035,8,'Wlnote','Below are the last $1 changes in the last $2 hours.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1036,8,'Wlsaved','This is a saved version of your watchlist.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1037,8,'Wlshowlast','Show last $1 hours $2 days $3','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1038,8,'Wrong_wfQuery_params','Incorrect parameters to wfQuery()
\nFunction: $1
\nQuery: $2\n','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1039,8,'Wrongpassword','Syöttämäsi salasana ei ole oikein. Ole hyvä ja yritä uudelleen.','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1040,8,'Yourdiff','Eroavaisuudet','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1041,8,'Youremail','Sähköpostiosoitteesi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1042,8,'Yourlanguage','Interface language','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1043,8,'Yourname','Käyttäjätunnus','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1044,8,'Yournick','Nimimerkki (allekirjoituksia varten)','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1045,8,'Yourpassword','Salasana','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1046,8,'Yourpasswordagain','Salasana uudelleen','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1047,8,'Yourrealname','Your real name*','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1048,8,'Yourtext','Oma tekstisi','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1049,8,'Yourvariant','Language variant','',0,'MediaWiki default','20041221075832','sysop',0,0,0,1,0,'20041221075832','79958778924167');
INSERT INTO cur VALUES (1050,10,'Tynkä','
\n
\'\'Tämä artikkeli on [[Wikipedia:Tynkä|tynkä]]. Voit auttaa Wikipediaa [[Wikipedia:Kuinka_sivuja_muokataan|laajentamalla artikkelia]].\'\'\n
[[Special:Whatlinkshere/Template:Tynkä|kaikki tyngät]]
http://www.mehilainen.fi/\n
http://www.laseri.fi/\n\nJa Tampereella:\n\nhttp://www.koskiklinikka.fi\n\nHormonikorvaushoito ohentaa ja vaalentaa karvoja, ja tekee ihon herkemmäksi.\nTämänkin vuoksi olisi hyvä aloittaa laser ennen hormonikorvaushoidon\naloittamista. Myöhemmin karvojan voi olla vaikeampi saada pois, ja se on sen\nlisäksi vielä tuskallisempaakin. \n\nOptimaalista hoitotuloksen kannalta olisi, että hoidettavan testosteronitasot\nolisi pudotettu antiandrogeeneilla. Näitä ei kuitenkaan ole aivan helppo saada\nennen virallista HRT:tä, mutta toiset ovat saaneet niitä vetoamalla yksityisellä\nlääkärillä esim. häiritsevään seksuaalisuuteen.\n\n===== Valoimpulssihoidot =====\n\nNäistä on ilmeisesti saatu viimeaikoina lupaavia tuloksia, suosittelen ottamaan selvää asiasta tarkemmin.\n\n===== Neulaepilaatio =====\n\nPerinteisin ja varmin tapa.\n\n=== Tutkimuksiin hakeutuminen ===\n\nTutkimuksiin on hyvä hakeutua nopeasti, koska ne kestää kauan, ja\ntutkimusjakson kestäessä tulee todella monta kertaa aika pitkäksi, kun\nodottelee itse hoitoja. Tämän lisäksi tutkimuksiin pääsyä voi joutua\njonottomaan, usein vähintään kuukauden, mutta myös varsinkin kesäaikaan, kun\nihmiset on lomilla, niin odotukset saattavat venyä tästäkin pitemmiksi.\n\nYleisesti ottaenkin viivytyksiin kannattaa varautua, on typpillistä, että\naivan kaikki venyy. Ensin odotat sitä, että sinut kutsutaan tutkittavaksi, kun\nolet hakenut lähetteen, sitten odotat, että asiat etenisivät niin paljon, että\nsinulle tehdään psykiatrin ja psykologin tutkimukset, sitten odotat sitä, että\nsaat ajan hormonipoliklinikalle, minne saattaa olla esimerkiksi viiden\nkuukauden jono.\n\nEli heti kun vaan tuntuu siltä, että tietää, että tämä on se polku jota minun\ntarvitsee kulkea, niin paperit sisään niin nopeasti kuin mahdollista ! Sitä\nkyllä kerkee moneen kertaan miettiä, että mitä on tekemässä ennen kuin yhtään\nmitään prosessin etenemisen suhteen tapahtuu.\n\n=== Tutkintaosuus ===\n\nTutkintaosuus kestää vähintään kuusi kuukautta HUS:sissa, oli siihen aihetta\ntai ei, joten tähän kannattaa varautua. Alle kuuden kuukauden ei tapahdu\nyhtään mitään hoitotoimenpiteitä. Joissakin tapauksissa tämä tutkimusjakso voi\nvenyä vielä tästäkin huomattavasti lisää, mutta näissä tapauksissa on muita\nsyitä, jotka vaikuttaa prosessin kulkuun, kuten esim. pahat riidat puolison\nkanssa tai tutkittavan itsensä epäröinti, tms.\n\nTutkintaosuus koostuu pääasiassa siitä, että näet muutaman kerran psykiatrin,\njoka haastattelee sinua, kerran psykologin ja tapaat omahoitajaasi parin -\nkolmen viikon välein. Tämän lisäksi järjestetään omaistapaaminen, jossa joku\nomaisistasi pyydetään paikalle juttelemaan psykiatrin ja omahoitajan ja\ntutkittavan kanssa. Käytännössä siis ravaat HUS:sissa kertomassa kuulumisia\nomahoitajalle, ja muutaman kerran on sitten vähän siitä poikkeavaa ohjelmaa.\n\nPsykologin visiitti kestää kokonaisen päivän, koska se teetätetään avustavalla\npsykologilla, jolla on virka muualla. Tämä voi olla hieman raskaahkoa, kun\ntehdään haastattelu ja paljon erilaisia testejä älykkyystesteistä\nmustetahratestihin.\n\nKun tutkittava saa diagnoosin, niin sen jälkeen tapaamisissakäynti on\nseurantaa. Voi kuitenkin hyvin olla, että sinulle ei kerrota sitä, että olet\njo saanut diagnoosin. Tätä voi kysyä tietenkin suoraan, tai sitten sen voi\nsaada selville epäsuorasti kuten saamalla lähetteen hormonipoliklinikalle,\nminne sinua ei voida lähettää ennen kuin olet saanut diagnoosin.\n\nTutkintaosuudesta ei ole kauheasti erityistä mainittavaa, se koostuu\nmuutamista haastatteluista ja sitten ihan arkipäiväistenkin asioitten\npuhumisesta, siinä pyritään myös käsittelemään samalla niitä solmuja joita\nomaan elämään on voinut syntyä, koska HUS:sissa katsotaan, että\ntutkittavan/potilaan kannalta on optimaalista, että hänen muutkin asiansa ovat\ntasapainossa, kun hoitoja aletaan tehdä.\n\nTapaamisissa kannattaa olla ihan oma itsensä, eikä mitään sen kummempaa. Olen\nkuullut, että poikkeavista seksuaalisista taipumuksista ei välttämättä kannata\nmainita, mutta en tiedä pitääkö tämä paikkaansa. Jokatapauksessa seksuaalisuus\non erillinen asia kuin sukupuolikokemus, joten tämä asia on irrelevantti\ndiagnoosin suhteen, mutta en ole varma katsooko hoitohenkilökunta asiaa tästä\nnäkökulmasta.\n\n=== Hormonikorvaushoito ([[#Termejä|HRT]]) ===\n\n==== Pitkät jonot ====\n\nKoska STM:n asetuksessa puhutaan moniammatillisesta työryhmästä, niin ainakin\nHUS käyttää omaa endokrinologiaan, vaikka psykologin palvelut voidaankin\njostakin syystä hankkia ulkopuolelta. Tämän erittäin ikävä puoli on siinä,\nettä Naistenklinikan hormonipoliklinikalle on melkein aina kuukausien jono.\nVuonna [[2004]] tämä jono oli yli viiden kuukauden mittainen ! Käytännössä\nkuitenkin voi soitella peruutusaikojen perään, ja sellaisen saaminen on \naivan mahdollista. Jos sinulle sanotaan puhelimessa, että sopivaa\nperuutusaikaa ei ole saatavilla sen vuoksi, että sinulle on varattu n.s.\n\"pitkä aika\", niin tämä ei pidä paikkaansa. Varattu aika on 30 minuutin\nmittainen. Peruutusaikoja voi pyytää numerosta 471 72884 (pääkaupunkiseudun\nsuunta) arkisin kello 12 - 14. Poliklinikkamaksu on 22 euroa.\n\nVuonna [[2004]] hoitava endokrinologi on Tiitinen.\n\n==== Hormonien tuottamat muutokset ====\n\nMiehestä naiseksi transsukupuolisille määrätään jokin anti-androgeeni ja\njokin estrogeeni. Transmiehillä taas käsittääkseni määrätään vain\ntestosteronivalmiste.\n\nTransnaisilla anti-androgeenien tarkoitus on saada testosteronitaso putoamaan\nbiologisen naisen tasolle ja estrogeenien tarkoitus on aikaansaada henkilön\nnaisellistumisen. Muutokset pitävät sisällään ainakin seuraavaa:\n\n* Rinnat alkavat kasvaa.\n* Iho pehmenee naiselliseksi. On sanottu, että ihosta tulee myös läpinäkyvämpi, ja mustelmia tulee helpommin.\n* Miehinen seksuaalinen halukkuus katoaa. Monilla spontaanit erektiot katoavat hoidon jatkuessa, ja lopulta erektioiden aikaansaaminen alkaa olla melko mahdotonta. Jos penistä ei käytetä, se alkaa surkastua.\n* Rasva siirtyy naisellisemmille alueille, vatsan alueelta enemmän alavatsaan, takamukseen ja reisiin.\n* Lihakset pienenevät, erityisesti ylävartalosta. Tämän seurauksena lihasvoima heikkenee. Ilmeisesti erityisen hyvin tämä pitää paikkansa sellaisten lihasten osalta, joita ei ole harjoitettu ja joita ei harjoiteta.\n* Karvankasvu hidastuu, karvat vaalenevat ja pehmenevät.\n* Tunteet tulevat näkyvämmiksi. Testosteroni blokkaa mm. kyynelehtimistä.\n* Maku-, haju- ja tuntoaistit herkistyvät.\n** Myös värinäkö saattaa herkistyä.\n* Migreenialttius lisääntyy.\n* Syvän laskimoveritulpa riski kasvaa hieman, erityisesti tupakoivilla.\n* Sydän- ja verisuonitautien riski pienenee. (Ei ehkä pidä paikkaansa, saattaa jopa olla päinvastoin !)\n* Ilmeisesti luustokin hieman haurastuu, transnaisten tulee biologisten naisten lailla kiinnittää huomiota osteoporoosiriskiin.\n* Aineenvaihdunta hidastuu, ja energiantarve laskee biologisen naisen tasolle. Unentarve kasvaa ja väsymyksen tunne voi lisääntyä.\n* Kasvoihin tulee naisellista pyöreyttä, tämäkin liittyy rasvan uudelleenjärjestymiseen.\n* Aataminomena ei häviä, mutta rasvan kertyminen kaulalle peittää jonkin verran sitä. Itse asiassa naisillakin on aataminomena, se on vain pienempi. Jos aataminomena on häiritsevä, se voidaan poistaa helposti paikallispuudutuksessa. Tähän voi saada lähetteen foniatrilta, jonne voi päästä virallisen hoitoprosessin edetessä.\n* Ääni ei nouse, koska \"voice box\" on kehittynyt testosteronin läsnä ollessa. Tämän asian korjaamiseksi tarvitaan harjoittelua.\n* Luuston koko ei muutu.\n\nKäytännössä muutokset tapahtuvat verkkaisesti. Suurin osa muutoksista tapahtuu\nkahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta niitä saattaa hissukseen tapahtua\nvielä vuosia tämän jälkeen. On yksilöllistä, että missä vaiheessa muutokset\novat niin näkyviä, ettei niitä voida enää halutessa peitellä ja on käytännössä\ntehtävä nimenmuutos ja alettavaa elää koetussa sukupuolessa.\n\n==== Hormonien muodot ====\n\nPerinteisesti estrogeenit on annettu pillerimuodossa.\nNykyään saatetaan käsittääkseni myös määrätä hormonilaastari. Injektioita\nei ainakaan virallisen prosessin endokrinologi ole määrännyt. Pillereissä\non hieman korkeampi syvän laskimoveritulpan riski kuin laastareissa tai\ninjektioissa. Pillereitä yleensä syödään päivittäin, injektioita\nadministroidaan yhden - kolmen viikon välein, ja tätä voidaan tukea vielä\nestrogeelillä.\n\nAnti-androgeenit tulnevat aina pillerimuodossa.\n\n==== Hormonien korvattavuus ====\n\nOn surkupaisaa, etteivät hormonit ole korvattavia ennen kuin henkilötunnus\non muutettu. Ne on maksettava kokonaan omasta taskusta. Kun henkilötunnus\non lopulta muutettu, niin tämän jälkeen sekä hormonit ja anti-androgeenit\nkuuluvat korvattavien lääkkeitten piiriin. Hormonit ovat täysin korvattavia\nja anti-androgeenit peruskorvattavia (puolet).\n\nIlmeisesti finasteridiinkin voi saada jonkun korvattavuuden.\n\n==== Finasteridi ====\n\nFinasteridiä määrätään miestyyppisen kaljuuntumisen pysäyttämiseksi.\nTämä kaljuuntuminen johtuu paitsi perintötekijöistä, niin myös siitä,\nettä osa testosteronista muuntuu elimistössä di-hydro-testosteroniksi (DHT),\nmikä vahingoittaa hiusjuuria.\n\nIlmeisesti DHT:n taso ei laske [[#Termejä|HRT]]:n avulla transnaisessa normaalitasolle.\nSukupuolenkorjausleikkauksen jälkeenkin taso on laskenut vasta noin puoleen.\nTämän vuoksi finasteridin syöminen on monien tekemä valinta. Finasteridiä\nsaa, kun vain pyytää sitä lääkäriltä. Sitä ei ole mitenkään erityisesti\nsäännöstelty, vaan se on aivan normaali reseptilääke.\n\nFinasteridi kannattaa nykyisin ([[2004]]) ottaa Gefina - nimisen valmisteen\nmuodossa, koska se on huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin varsinaisesti\nmiestyyppisen kaljuuntumiseen ehkäistyt tuotteet. Edellisessä finasteridin\nmäärä on 5 mg / tabletti, missä jälkimmäisen on 1 mg. Pillerit on melko\nhelppo jakaa neljään, mistä saadaa 1.25 mg:n annos, mikä on tähän\ntarkoitukseen aivan sopiva.\n\nMahdolliset sivuvaikutukset ovat harvinaisia, ja niihin kuuluu ihottuma\nsekä mahdollinen rintojen vähäinen kasvu ja miestyyppisen seksuaalisuuden\nheikkeneminen ja joskus impotenssi. Impotenssi kuitenkin yleensä häviää,\nkun käyttöä jatketaan. Siemennesteen laatu saattaa hieman heiketä.\n\nErityisesti kannattaa huomioida, että biologisten naisten ei suositella\nkäsittelevän finasteridi - tuotteita ollenkaan, koska ne saattavat aiheuttaa\nsikiövaurioita. Tarkempaa tietoa allaolevasta linkistä:\n\n* http://www.otispregnancy.org/pdf/propecia.pdf\n\n==== Hormonitasot ====\n\nHormoonitasojen tulisi olla kohdallaan, että ihminen voi hyvin. On tavallista, että korvaushoito aloitetaan varmuuden vuoksi varsin konservatiivisilla annoksilla. Ehkäpä tämä on viisastakin. Kannattaa kuitenkin olla hereillä sen suhteen, että minkälaisia oireita liian alhaisista tai korkeista tasoista voi seurata. Helpointa tietenkin on mittauttaa hormoonitasot aika ajoin. Virallisessa prosessissa tämä ilmeisesti tehdään kuuden kuukauden kohdalla.\n\nLiian matalat hormoonitasot aiheuttavat transnaisilla samanlaisia oireita kuin mitä biologisilla naisilla on vaihdevuosina. Eräitä tyypillisiä tällaisia ovat: vetämättömyys, yöheräily, yöhikoilu ja kuumat aallot. Jos huomaa itsessäsi näitä oireita, lienee paikallaan keskustella endokrinologisi kanssa siitä, että olisiko aika nostaa annoksia tai joissain tapauksissa vaihtaa lääkitystä.\n\nGreippimehu saattaa vaikuttaa estrogeenikorvaushoitoon, ja jotkut suosittelevat sen välttämistä. Asiasta on hieman vaihtelevanlaatuista tietoa.\n\n===== Hoitajan soittoajat =====\n\nJos tarvitset muutosta hormooniannoksiisi puuteoireiden vuoksi, eräs\nmahdollisuus on koettaa saada reseptiä uusittua puhelimitse.\n\nNaistenklinikan hoitajan soittoajat ovat vuoden 2004 lopulla seuraavat:\n Ma, Ti 9.30 ->\n Ke, To 12.30 ->\n Puh. (09) - 471 7 29 25\n\n==== Laboratorion aukioloajat ====\n\nPoliklinikan näytteenotto klo 7.30-15.15. (2005-02-15)\n\nRef:\nhttp://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,966,4144,3784\n\n=== Nimen muuttaminen ===\n\nNimen muuttaminen virallisen prosessin mukaan tapahtuisi siinä vaiheessa, kun\n[[#Termejä|HRT]] on aloitettu ja oltaisiin sellaisessa vaiheessa, josta on luontevaa\nsiirtyä RLT:hen. Mitä tämä kunkin henkilön kohdalla tarkoittaa on\nhenkilökohtaista, mutta käytännössä viimeistään siinä vaiheessa on\naiheellista muuttaa nimi kuin hormonien aiheuttamat muutokset ovat niin\nnäkyviä, että ei enää meinaa \"mennä läpi\" korjaamattoman nimen mukaisessa\nsukupuolessa.\n\nKäytännössä nimenmuuttamisen käytännöt vaihtelee paikkakunnittain. Toiset\nsaattavat saada nimensä helpommin muutettua, kuin toiset ja lyhyesti sanoen\neri paikkakunnilla asuvat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa.\n\nJokatapauksessa nimenmuuttamisesta haaveilevan olisi suotavaa olla käytännössä\nsukupuolessaan riittävän läpimenevä, että tämä ei ole ongelma ja sitten on\noltava jokin henkikirjoittajalle riittävä dokumentti, joka esitetään\ntälle häntä tavattaessa. Maistraattiin voi marssia heti muutospaperit\nsaatuaan, ja nimenmuutos tulee voimaan välittömästi. Kela - kortti uudella nimellä\ntulee postissa kotiin. Henkilöllisyys täytyy tietenkin todistaa jollakin dokumentilla.\nJos haluaa olla varma siitä, että nimen saa muutettua ongelmitta tällöin lienee oltava puolto nimenmuuttamiselle joko HUS:sin tai TAYS:in hoitavalta psykiatrilta.\n\nTiedetään kuitenkin, että nimilaki ei juuri nimenomaan edellä mainittua puoltoa vaadi ja että muitakin dokumentteja on paikkakunnasta riippuen hyväksytty.\n\nTyypillinen ongelmatilanne on sellainen, jossa transihminen on aloittanut\nsyystä tai toisesta hormonikorvaushoidon virallisen prosessin ulkopuolella.\nTällöin hänelle on saattanut jo syntyä aivan todellinen tarve nimen\nmuuttamiseen ja muuttamattomasta nimestä on jo aivan selvää haittaa käytännön\nelämässä. Voi kuitenkin käydä niin, ettei nimenmuuttamiseen tulee puoltoa\nylimmältä taholta sen vuoksi, että diagnoosia ei tehdä alle kuudessa\nkuukaudessa, onkin sanottu, että \"omat hormonit eivät nopeuta prosessia\". \n(Ilmeisesti tämä on Holin kommentti, ja hän ei enää työskentele transihmisten\nparissa HUS:sissa.) Tällaisessa hyvin hankalassa tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa Trasek:ista\nja/tai Transtukipisteeltä. Toisinaan jotakin on tehtävissä, tämä kuitenkin\nriippuu siitä, että mikä tilanne tarkemmin on, ja millä paikkakunnalla henkilö\nasuu.\n\nToinen hankala tilanne voi syntyä siten, että saa puollon psykiatrilta nimenmuutokseen\nhyvissä ajoin, ja menee muuttamaan nimensä ennen kuin on kokemassaan sukupuolessa läpimenevä.\nSopiva aika [[#Termejä|HRT]]:llä on yksilöllinen, mutta sellainen arvio on esitetty, että \n6 - 9 kuukautta olisi useimmille suurin piirtein sopiva aika. Puollon nimenmuuttamiseen voi saada\npiankin sen jälkeen, kun on päässyt virallisen prosessin mukaiseen\nhormonikorvaushoitoon. Dokumentin päivittäjä on juuri lähdössä maistraattiin,\nja HRT:tä on tässä vaiheessa takana 3 kk:tta.\n\n==== Muutettavia dokumentteja, papereita jne. ====\n\nDokumentteja, joita tarvitsee muuttaa on jonkinverran, mm.\n\n* henkilöllisyystodistus\n* ajokortti\n* passi\n\nTärkeintä on saada jokin henkilöllisyystodistus ja pankki- ja luottokortit kuntoon. \nPankkiasiat ainakin korttien vuoksi joutuu käytännössä käymään selvittämässä\npankissa paikan päällä. Nordea kyllä päivittää henkilötietosi väestörekisteristä,\nmutta kortit on silti edelleen vanhalla nimellä.\n\nTämän lisäksi nimeä saa muuttaa monista paikoista, joista kaikki\neivät varmasti heti tule mieleen, mm.\n\n* Kerhot, yhdistykset, harrasteryhmät\n* ammattiliitot, opiskelijajärjestöt\n* kaikki terveydenhuoltoosi osallistuvat instanssit\n* etc.\n\nNetistä onnistuu tietojen muuttaminen ainakin seuraavissa paikossa:\n\n* Saunalahti: http://saunalahti.fi/asiakaspalvelu/netmuutoslomake.php\n* Unicef: maailmanlapsilisa@unicef.fi\n* E.ON (ent. Espoon Sähkö): asiakaspalvelu@eon.fi\n* Tekniikan Akateemisten Liitto (TEK): https://reki.tek.fi/www/henkiloperustiedot\n\n=== Tosielämän koe (RLT) ===\n\nTosielämän kokeen idea on se, että sen aikana transihminen integroituu\nyhteiskuntaan jatkamaan elämäänsä koetun sukupuolen jäsenenä. Virallisen\nhoitoprosessin osalta tähän jaksoon kuuluu lähinnä seurantaa ja mahdollisten\nongelmien ratkomista keskustellen. Tosielämän kokeen \"onnistunut\nsuorittaminen\" on edellytys sille, että voi saada puollon henkilötunnuksen\nmuuttamiseksi ja hyväksynnän sukupuolenkorjausleikkaukseen Suomessa.\n\nKäytännössä sukupuolenkorjausleikkaukseen voi hakeutua ulkomaille, mutta\nhetu:n muuttamiselle tämän kokeen \"läpäiseminen\" lienee ehdoton edellytys.\n\nTosielämänkoetta on kritisoitu mm. siksi, että toiset väittävät, ettei sen\n\"läpäiseminen\" millään lailla ennakoi sitä, että miten tyytyväinen\ntransihminen on sukupuolenkorjausleikkauksen jälkeiseen elämään. Onkin\nesitetty, että itse leikkaustulokset laatu olisikin tärkeämpi tekijä tämän\nsuhteen.\n\nVaikuttaa kuitenkin siltä, että ainakin Suomessa hoitava henkilökunta on\nainakin pääasiasiallisesti vakuttuunut Tosielämän kokeen hyödyllisyydestä, ja\ntuskinpa se nyt kenellekään suureksi haitaksi on, että saa omaa elämänsä elää\nkokemassaan sukupuolessa. Ainona ongelmana saattavat todella olla Hetu ja SRS,\njos elämänlaatu alenee ihan vain siksi, että nämä kaksi asiaa ovat koko tämän\najan korjaamatta.\n\n=== Henkilötunnuksen muuttaminen \"Hetu\" ===\n\n=== Sukupuolenkorjausleikkaus (SRS) ===\n\n=== Muut mahdolliset kirurgiset operaatiot ===\n\n==== Kasvojen naisellistamisleikkaus (FFS) ====\n\nTämä on operaatio, jota ei Suomessa virallisen hoitoprosessin kautta tueta\nmillään lailla, ja tämä on näin ollen kustannettava yksityisesti.\n\nFFS poikkeaa kauneusleikkauksesta sikäli melkoisesti, että sen tavoite ei ole\nehostaa ihmisen ulkonäköä, vaan sen tarkoitus on korjata ne muutokset\nkasvoissa ja kallon kasvo-osassa, mitkä testosteroni on aiheuttanut\ntransnaiselle.\n\nFFS:ään erikoistuneita kirurgeja löytyy maailmalta, mutta Suomessa tähän\nerikoistuneita kirurgeja ei tiettävästi ole. Eräs tunnettu kirurgi on Dr.\nSuporn, http://srs-thailand.com/.\n\nFFS:n tarve syntyy biologisperusteisesti sen takia, että testosteroni\naiheuttaa muutoksia kasvojen ihoon sekä kallon muotoon (ainakin) kasvojen\nosalta. Testosteroni kasvattaa leukaa, (nenää), ja \"apinapengertä\", eli\nsilmäkulmien luistoa. Transnaiset, jotka ovat eläneet miehenä ovat\nkerryttäneet kasvoihinsa näitä testosteronin aiheuttamia muutoksia. Nämä\nmuutokset saattavat aihettaa sosiaalista haittaa, kansanomaisesti sanoen - \"ei\nmene naisesta läpi miehekkäiden kasvonpiirteidensä vuoksi\".\n\nFFS:n tarve määrittyy myös psykologisesti, sillä eri ihmisillä on erilainen\ntoleranssi sen suhteen, että kuinka täydellisesti heidän tulee vaikuttaa\nkokemansa sukupuolen edustajalta. Monille riittää se, että he \"menevät naisena\nläpi\" huolimatta testosteronin aiheuttamista kasvomuutoksista, toisille taas\non ihan elämän ja kuoleman kysymys todella poistattaa kaikki viitteetkin\nitsestään siihen suuntaan, että he ovat joskus olleet biologisesti miehiä.\n\nFFS - operaation tulokset taitavilla kirurgeilla ovat ilmeisimmin keskimäärin\nhyvinkin asiakkaita tyydyttäviä, mutta pieniä komplikaatioita sattuu silloin\ntällöin, kuten esim. hermostovaurioita, joiden vuoksi tuntoaisti ei ole\nkasvojen alueella kaikin osin normaali. \n\nFFS - operaatiot maksavat tuhansia euroja.\n\nFFS - operaatioon ryhtyvän on tärkeää varmistaa hoidon takuu - eli jos jotain\nkorjattavaa jää, niin miten jälkihoito hoidetaan ? Tästä kannattaa sopia jo\netukäteen.\n\nErityisen tärkeää on varmistaa, että hoidettavan ja kirurgin näkemykset siitä\nmitä ollaan tekemässä on kaikilta osin täysin samanlaiset. Toisinaan kirurgin\nnäkemys hyvästä lopputuloksesta voi olla hyvinkin erilainen, kuin potilaan. Eli\ntämä asia kannattaa selvittää perinpohjin ja huolellisesti. Muutoin saatetaan\njälkeenpäin joutua korjaamaan tulosta, joka on kirurgin mielestä hyvä, muttei\nmiellytä asiakasta.\n\n==== Mammoplastia ====\n\nKysymys on siis rintojen kirurgisesta kauneus/suurennusoperaatiosta.\n\nNaisilla on hyvin erikokoisia rintoja. Toiset naiset kokevat omat rintansa riittämättömiksi, ja tässäkään transnaiset eivät ole erikoisasemassa. Itse asiassa, transnaiset ovat tässä biologisia naisia huonommassa asemessa, sillä vaikka hormonikorvaushoito kasvattaa transnaiselle (liki) sen kokoiset rinnat kuin hänellä olisi biologisena naisena ollut, niin transnaisella on\nkuitenkin suurempi luuranko, kuin biologisella naisella. Rinnat siis näyttävät suhteessa pienemmiltä. Syy tähän on se, että jos transnainen ei aloita jo tyttönä hormonikorvaushoitoa, kuten esimerkiksi Thaimaassa monesti tehdään, niin testosteroni kasvattaa transnaiselle luurangon, joka koollisesti vastaa miehen luurankoa.\n\nRiippumatta siitä, että mikä on koettu syy sille että rintoja halutaan lähteä operoimaan, niin Suomessa tätä ei miltään osin korvata. Operaatio on tehtävä omin varoin. Tämä operaatio lienee Suomessakin mahdollinen, mutta toinen vaihtoehto on teettää se ulkomailla. Tämänkin operaation kohdalla kannattaa tarkasti harkita todellinen tarve tällaiselle kirurgiselle operaatiolle, ja kannattaa pohtia sen terveysvaikutuksia. Erityisesti kannattaa ottaa selvää siitä, että miten jatkohoito tapahtuu ongelmatilanteessa, ja kenen varoin —\ntoisin sanoen, kannattaa varmistaa hoitotakuu.\n\nHieman yleistäen voitanee sanoa, että rintakirurgia on nykyisin asiantuntevien kirurgien tekemänä melko turvallinen operaatio.\n\n== Transmiesten hoidot ==\n\n== Termejä ==\n\n* HRT - \"Hormony Replacement Therapy\" (Hormonikorvaushoito)\n* RLE - \"Real-life Experience\" (Tosielämänkoe)\n* SRS - \"Sex Reassignment Surgery\" (Sukupuolenkorjausleikkaus)\n* FFS - \"Facial Feminization Surgery\" (Kasvojen naisellistamisleikkaus)\n* TTP - \"Transtukipiste\"\n\n== Linkkejä ja resursseja ==\n\n* [http://www.trasek.net/ Potilasyhdistys Trasek ry]\n* [http://www.trasek.net/ukk38.htm Trasek / Usein Kysytyt Kysymykset 38]\n* [http://www.trasek.net/lakiasiat.htm Trasek / Lakiasiat]\n\n* [http://www.transtukipiste.fi/ Transtukipiste (TTP)]\n* [http://www.transtukipiste.fi/transsukupuolisuus/index.php TTP / Transsukupuolisuus (mm. Lait ja asetukset)]\n\n* [http://www.valt.helsinki.fi/sosio/tutkimus/equal/pdf/Equb.pdf Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä / Jukka Lehtonen (toim.)]\n* [http://www.seta.fi/fi/eihanheterotkaan.pdf Eihän heterotkaan kerro... Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä.]\n\n[[Luokka:Kirurgia]]','/* Muutettavia dokumentteja, papereita jne. */',0,'130.233.220.23','20050315210647','',0,0,0,0,0.257332752472,'20050315210647','79949684789352');
INSERT INTO cur VALUES (1053,1,'Sukupuolenkorjausprosessi_Suomessa','===Poistokeskustelu fi-wikistä===\n\nEhdotan siirtoa Wikikirjastoon, kuten aiemmin tehtiin muille samankaltaisille artikkeleille. Otsikkossakin on sanottavaa. Sukupuolenvaihdoksesta puhutaan Suomessa, ei korjaamisesta? --[[Käyttäjä:Tbone|TBone]] 15. joulukuuta 2004 kello 10:25 (UTC)\n\nYstävä hyvä, sukupuolta ei voi vaihtaa. Kannattaisi ottaa taustoista selvää. Jos joku puhuu sukupuolenvaihtamisesta, tämä tarkoittaa sitä, ettei hän tiedä, eikä ymmärrä ilmiötä. Korrekti termi nimenomaan on sukupuolenkorjaus. Jos et usko minua, niin ota yhteyttä vaikkapa Trasek:iin, tai Transtukipisteelle. Termiä korjaaminen on käytetty myös STM:n transmuistiossa.\n\n\n Sukupuolenkorjaus - Yleistä\n\n Transsukupuolisuudessa on kyse sukupuolen kokemisesta. Transsukupuolinen\n ihminen ei koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon hänet on syntymän \n hetkellä määritelty ja lapsena kasvatettu. Biologinen sukupuoli ei tunnu omalta.\n\n ...\n\n Ref:\n http://www.transtukipiste.fi/transsukupuolisuus/ttp0403.php\n
\n\nMikä tuo wiki-kirjasto nyt sitten on ? Kannattaako mun jo tässä vaiheessa ottaa tuo dokumentti muualle talteen ?\n\nSukupuolenkorjaus on todellakin korrekti ja virallinen termi tässä yhteydessä. Toki sukupuolenvaihdoksista puhutaan Suomessa, mutta niin puhutaan valaskaloistakin.\n\n:[http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu Wikikirjasto] --[[Käyttäjä:Tbone|TBone]] 15. joulukuuta 2004 kello 10:47 (UTC)\n\n:Lääketietellisiä neuvoja, yhteystietoja, henkilökohtaisia kokemuksia, ei oikein kuulu tänne. Siirretään vaan. --[[Käyttäjä:Hautala|Hautala]] 15. joulukuuta 2004 kello 11:11 (UTC)\n\n\'\'Siirtyyko se sinne itsestaan, vai tarvitseeko tassa tehda jotain ? Miten viitteet taalta sinne ?\'\'\n\n* \'\'\'Siirto wikikirjastoon\'\'\' kuulostaa hyvältä. Artikkeli ei ole tällä hetkellä tietosanakirjamainen, mutta jos joku osaa niin aiheesta voi varmasti kirjoittaa tänne sopivan artikkelin. ([[:meta:Transwiki]] selittää miten tämä siirto wikikirjastoon pitäisi tehdä.) -- [[Käyttäjä:Jniemenmaa|Jniemenmaa]] 15. joulukuuta 2004 kello 12:39 (UTC)\n\nJaa. Ei jaksa lukea manuaaleja, samassa ajassa instaan oman wikin. Tehkaa toki dokumentille mita haluatte.\n\n\'\'Ehdotus:\'\' Jos alkuperäisen artikkelin otsikot jätettäisiin wikipediaan, voisi niiden alle laatia lyhyet, tiiviit, tietosanakirjamaiset selitykset hoitovaiheista. Miltä kuulostaa?\n\nSen kun. Ma en niita sinne kirjoita, tehkoot sen joku toinen. Vaikka arvatenkin saa sitten tulla korjaamaan jaljet perasta, kun taalla on naita `sukupuolenvaihdosta\' puhuvia. Mua ei suoraansanoen kiinnosta, etta onko taa dokumentti taalla, sen primaari tarkoitus on ollu vaan helposti muokattava, kun tilanteet muutuu ajanmittaan ja toisaalta mahdollisimman hyodyllinen niille jotka prosessia kay lapi. Joten tosiasiassahan tassa meidan tarpeet eivat kohtaa, minkas sille mahtaa.\n\n--------------------\nEhdottan, että tämän sivun otsikoksi muutettaisiin laveampi \"Sukupuolenkorjausprosessi\". Näkökulma voi toki edelleen olla Suomen (ja järkevintä varmaan onkin), ja sen voi vielä mainita itse tekstissä. --[[Käyttäjä:Farside|Farside]] 19:01 heinä 1, 2004 (UTC)\n:Kannatan. Lisäksi, kun tietosanakirjamaisuuteen pyritään, artikkelissa ei saisi olla \"mielestäni\" tai \"omalla kohdallani\". Nuo voisi editoida muotoon \"Monet uskovat\" tai \"Joidenkin kohdalla\" tms. Mutta ei ensimmäistä persoonaa. --[[Käyttäjä:Lussmu|Lussmu]] 19:39 heinä 1, 2004 (UTC)\n\nJostain syysta tuo siirtaminen ei onnistu ?!? Se sanoo, etta pitaa olla reganneena, mutta vaikka on, niin valittaa samasta. Onko teilla ideoita, etta mitan tasta paasee ohi ? Toisaalta on niinkin, etta koska aion nimenomaan kirjoittaa tahan asioita, jotka koskee Suomen sukupuolenkorjausprosessia, niin olen sita mielta, etta nimike on sikali oikein. Sen sijaan voisi kirjoittaa lyhyesti aiheesta Sukupuolenkorjausprosessi, ja laittaa siita linkin tanne.\n\nJa toki olette oikeassa, \"mielestani\" etc. on huuhaata, mutta hankala asia on se, etta tassa on sellaisia asioita, joista \"faktamuodossa\" kirjoittaminen ei vastaisi taysin totuutta, ja asiat ovat kuitenkin senlaatuisia, etta ne pitaisi saada julki. Koetan jatkossa loytaa oikeat sanat paremmin.\n\nSusanna.\n\n:Okei! Artikkelista vaikuttaa tulevan tosi hyvä. Hauskaa kesän jatkoa, --[[Käyttäjä:Lussmu|Lussmu]] 06:20 heinä 2, 2004 (UTC)\n\n\nTää tuntuu olevan tällainen ikuinen \"work in progress\". Asiaa on niin\nälyttömän paljon. Koetan kuitenkin saada sitä tänne aina aika ajoin\nlisättyä, ja toivoakseni saisin rohkaistua muitakin osallistumaan\ntähän kirjoitukseen.\n\nSusanna.\n\nSinänsä ansiokas artikkeli, mutta pitäisi muokata tietosanakirjamaisemmaksi. Nyt tuntuu mielummin lehtiartikkelilta. [[Käyttäjä:Tbone]] 08:49 elo 29, 2004 (UTC)\n\n\nGo ahead ;)','wikipediasta keskustelua',3,'Nikerabbit','20041225215506','',0,0,0,0,0.465189633617,'20041225215506','79958774784493');
INSERT INTO cur VALUES (1054,0,'Yleistä','== Yleistä ==\n===Kannabiksen historiaa ===\n====Tuhansien vuosien yhteinen taival ====\n; Alkukulttuuri Aasiassa :\n\nKiinalaiset omaksuivat hampun sekä lääkekasviksi että kuitukäyttöön. Luonnonlääkkeenä hamppu oli tunnettu Kiinassa jo tuhansia vuosia. Ensimmäiset kudotut kankaat olivat hamppua, ja ne ovat peräisin ajalta 8000-7000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hamppu oli Keski-Aasiassa ensimmäinen viljelty kuitukasvi.\n\nSata vuotta ennen ajanlaskumme alkua kiinalaiset valmistivat käärepaperia, ja vuonna 105 jKr keisarillisen palatsin ministeri Tsai Lun onnistui valmistamaan kirjoituspaperia. Vanhimmat päivätyt paperit on löydetty Gobin erämaasta, ja ne ovat peräisin vuosilta 265…334 jKr. Kiinalaiset valmistivat paperia kasvikuiduista kuten mulperipensas, kiinanruoho (rami), pellava ja hamppu - sekä ramin, pellavan ja hampun lumpuista. Kuudensadan vuoden ajan vain kiinalaiset osasivat valmistaa ohutta, mutta erittäin kestävää hamppupaperia. Vuonna 751 arabit voittivat kiinalaisen armeijan kuuluisassa Talasin taistelussa. Sotavankien joukossa oli paperintekijöitä, minkä seurauksena Samarkandista tuli paperin maailmankaupan keskus.\n\n====Hamppu saapuu Eurooppaan ====\n\nArvellaan, että hamppu tuotiin Aasiasta Eurooppaan noin 1500 eKr. Kesti kuitenkin kauan, ennenkuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. 400-luvulla eKr Herodotos kertoi, että skyytit kasvattivat hamppua huumaavien vaikutusten ja traakialaiset kuitujen takia. Roomalaiset levittivät hampun viljelyn koko Eurooppaan, joskin kasvi oli paikoin jo pohjoisemmassakin tunnettu.\n\nVanhin hampun viljelyyn kehottava laki Euroopassa on itsensä Kaarle Suuren laatima 800-luvulla. Viikingit omaksuivat hampun jo varhaisessa vaiheessa mm. köysiin, purjeisiin, vaatteisiin, kalaverkkoihin, sillä hamppu kestää pitkään hapertumatta kosteudenkaan haittaamatta sitä. 850 jKr rakennettujen viikinkilaivojen jäännöksistä on löydetty hampun siemeniä. Hamppukuitujen voimin viikingit matkasivat Pohjois- Amerikan länsirannikolle, ja ovat luultavasti vieneet kasvin mukanaan.\n\nSaksilaiset kirjasivat lääkinnälliseen kirjallisuuteensa hamppurohtojen reseptejä. Hamppua käytettiin, paitsi ravintona, myös yleisrohtona erilaisiin vaivoihin, hammassärystä ja synnytyskivuista kuumetauteihin ja reumatismiin. Keskiajalla pellava- ja hamppukulttuuri kukoistivat Euroopassa. Kaikki käyttövaatteet oli valmistettava kotona kasvatetusta pellavasta, hampusta ja villasta.\n\nViidennellätoista vuosisadalla Euroopan mahtikansat mittelivät voimiaan merivaltoina. Espanja, Hollanti ja Englanti olivat käyneet idän kanssa kauppaa silkkitien kautta, mutta meriteitse aukenivat huomattavasti suuremmat kaupankäynnin mahdollisuudet. Laivojensa varustamiseen nämä maat tarvitsivat aivan ennenkokemattoman paljon hamppukuitua, sillä vain pisimmät ja vahvimmat hamppukuidut muotoutuivat suuriksi purjeiksi ja paksuiksi köysiksi, jotka olivat riittävän säänkestäviä pitkällä matkalla itään.\n\nEnglannilla oli saarivaltana ongelmallisemmat olosuhteet. Niinpä kuningas Henry VIII määräsi vuonna 1533 kaikki maanviljelijät kasvattamaan neljänneseekkerin hamppua tai pellavaa jokaista kuudettakymmenettä eekkeriä maata kohden. Kuningatar Elisabeth toisti määräyksen vuonna 1563, mutta säännös kumottiin vuonna 1593, koska maanviljelijät eivät huonon korvauksen tähden halunneet kasvattaa kuituja valtiolle. Vuonna 1663 Britannia määräsi siirtolaistyöläisiä kuitujen muokkaukseen ja asetti Irlannin tuottamaan hamppu- ja pellavavaatteita emämaalle verovapaana. Englanti myös osti jopa 97% hampustaan Venäjältä pysyäkseen vallassa merivoimin.\nHamppu uudella mantereella\n\nKristoffer Columbus purjehti hamppupurjein Atlantin yli vuonna 1492. Merivaltojen laivanvarustus oli täysin riippuvaista hamppukuidun määrästä. Raportit siitä, että hamppu kasvoi hyvin uudessa maassa, antoivat merivalloille uuden mahdollisuuden lisätä laivojensa määrää ja sen myötä myös valtaansa maailmassa.\n\nJo ennen Columbusta, viikingit olivat luultavasti kuljettaneet hampunsiemeniä mukanaan ylittäessään Atlantin ja vieraillessaan uudessa maassa ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa. Hamppua oli kuitenkin viljelty Amerikan mantereella myös ennen viikinkejä. Luultavasti aikoinaan Kiinasta, Beringin salmen kautta, nykyiseen Alaskaan vaeltaneet kansat olivat tuoneet hampun mukanaan. Varhaisista uuden maan ja Euroopan välisistä tiedotteista on jäänyt tietoja, joiden mukaan länsirannikolta olisi löytynyt luonnonvaraiseen elämään sopeutunut kannabislajike, \"villihamppu\".\n\nEnsimmäiset eurooppalaiset uudisasukkaat Amerikan mantereella alkoivat viljellä hamppua omiin ja emämaidensa tarpeisiin. Vuoteen 1690 mennessä Pohjois-Amerikassa oli riittävästi hamppua, pellavaa ja puuvillaa, että siellä voitiin aloittaa teollinen paperintuotanto.\n\n1800-luvun alusta Yhdysvallat, kuten monet Euroopankin maat, olivat luoneet vahvat kauppasuhteet maataloustuotteista Venäjän kanssa. Yhdysvaltojen tuontituotteista 10 prosenttia oli venäläisiä, niistä tärkeimmät olivat rauta, hamppu ja pellava.\n\nTeollisuuden vallankumouksen ensiaskelia 1800-luvun puolivälissä olivat uudet mekaaniset ratkaisut hamppukuidun käsittelyssä. Vuonna 1882 pelkästään New Yorkissa oli kymmeniä kuitujen muokkaukseen keskittyneitä tehtaita. Oli suhteellisen yksinkertaista saada aikaan selluloosaa ja kuitua, mutta kemianalan kehitys tämän vuosisadan puolella antoi mahdollisuuksia myös uudenlaiseen hampun hyödyntämiseen.\n\n[[Image:Hempcar.gif|frame|right|Hamppuauto]]\n1930-luvulla Fordin moottoriyhtiö kehitti polttoainetta, etyyliasetaattia, metanolia ja muita yhdisteitä hampusta. Fordilla oli suunnitelmia hamppupolymeereistä (selluloosasta) tehdystä muovista, joka olisi käytännöllinen materiaali miltei mihin tahansa. Hän teetti auton, jonka materiaalit olivat \"kasvaneet maasta\", eli ne olivat täysin hampusta ja muista kasveista muunnettuja. Se kulki hamppupolttoaineella. Lehdet Mechanical Engineering ja Popular Mechanics julkaisivat 1937 artikkelit kuvineen aiheesta.\n\nNämä kehitysaskeleet - biomuovi ja nopea kuidunjalostus - olivat valmiina siirtämään teollistuneet maat uuteen hampun hyödyntämisen aikakauteen. Kuitenkin petrokemian tuotteet ja puu sekä puuvilla korvasivat hampun myöhemmin 1900-luvulla, sillä hampun kasvatus julistettiin Yhdysvalloissa laittomaksi.\n\n====Hampun historia Suomessa ====\n\nSuomessa on selvitetty eri viljelykasvien varhaishistoriaa mm. seuraavia tieteenaloja soveltaen:\n\n\'\'Paleoekologia\'\': Järvien pohjalietteen kerrostumista on otettu kairaamalla näytteitä, joista on selvitetty siitepölyanalyysin avulla eri viljelykasvien varhaisinta esiintymistä ja viljelyn yleitymistä ja ajoitettu nämä vaiheet radiohiilimenetelmällä.\n\'\'Makrofossiilitutkimus (paleoetnobotaniikka)\'\': On tutkittu maaperän kerrostumissa säilyneitä kasvijäänteitä ja kasvinosia, kuten siemeniä ja hedelmiä. Nämäkin löydöt on ajoitettu radiohiilimenetelmällä.\n\nPerinteisen käsityksen mukaan hampunviljely levisi Suomeen Venäjältä Karjalan kautta joskus keskiajan lopulla. Hamppua tiedetään viljellyn mm. Itä-Karjalassa 1300-luvulla.\n\nSuomen vanhin varma hamppulöytö on Ahvenanmaalta. Kastelholman linnan läheltä löydetystä asuinpaikka- ja hautakomplekseista on tavattu makrofossiilitutkimuksissa hampun pähkylöitä eli siemeniä. Ne on ajoitettu viikinkiajalle (v. 800-1050). Useissa Lounais-Suomessa, lähinnä Turun alueella, tehdyissä kaivauksissa on tavattu hampun pähkylöitä pitkältä yhtenäiseltä ajanjaksolta noin vuosilta 1100-1500. Hamppu oli kauppatavaraa. Tavallisesti sitä vietiin kuiduiksi työstettynä, joten siinä ei ollut siemeniä mukana. Pähkylälöydöt osoittavat siis, että löytöalueilla todella viljeltiin hamppua eikä kyse ollut tuontihampusta.\n\nEtelä-Savossa hamppu ylestyi siitepölytutkimuksen mukaan 1400-1500 luvulla, ja sen viljely oli laajimmillaan 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Hampun viljelykulttuuria ja sen pitkää historiaa arvioitaessa jälkimmäinen huomio on erityisen painava. Se kertoo milloin hampusta tuli \"koko kansan kasvi\" ja milloin sen taloudellinen merkitys oli suurimmillaan.\n\nHampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin aiemmin on uskottu. Se on nuorempaa kuin viljan viljely, mutta sen läpimurto ja yleistyminen osuu ainakin Keski- ja Itä-Suomessa pitkälti yksiin maanviljelyn \"toisen ekspansion\" eli 1400-1500-luvun uudisasutuksen kanssa. Tänä kautena paikallaan pysyvä maatalousasutus lujittui merkitsevästi. Sisä-Suomessa maaviljelyskulttuurin alku, \"ensimmäinen ekspansio\" ajoittuu tätä vaihetta vielä noin 700-900 vuotta varhaisempaan aikaan. On mahdollista, että tämä sisämaassa maanviljelyä harjoittanut \"kantaväestö\" viljeli jo hamppua, mutta sitä ei ole osoitettu sitovasti ainakaan vielä. Lounais-Suomen vanhalla peltoviljelyalueella on hamppua viljelty kiistatta ainkin 1000 vuotta.\n\nMakrofossiilitutkimuksissa tehtyjen varhaisten hamppulöytöjen pohjalta voisi arvailla, että hampunviljely on saattanut levitä Lounais-Suomeen Keski-Euroopan, Baltian tai Skandinavian kautta eikä välttämättä Venäjältä. Itä-Suomeen kasvi levisi varmaankin Venäjältä, kuten tähän asti on oletettu. Useiden tutkijoiden mukaan hampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin pellavanviljely. Pellavan oletetaan levinneen Suomeen keskiajalla Ruotsin kautta.\n\n==== 1.1.4 Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia====\n\nKannabiksen laajamittainen kriminalisointi alkoi 1900-luvulla Yhdysvaltojen toimesta. Kannabiksen valvonta perustuu lähes täysin Yhdysvaltojen aloitteisiin ja sen kehitykseen maailman johtavaksi suurvallaksi.\n\nYhdysvalloissa oli vuonna 1910 käsiteltävänä lakiesitys, joka koski silloin käytössä olevia lääkeaineita (Antinarcotic bill). Lakiesityksen tarkoituksena oli tutkia lääkkeinä käytettyjen aineiden turvallisuutta. Kannabis oli mukana tässä lakiesityksessä, mutta se kumottiin, koska kannabiksen ei katsottu olevan riippuvuutta aiheuttava.\n\n=====Kauhukampanjointi syntyy=====\n\nPaineet kannabiksen kieltoon tulivat etupäässä Yhdysvaltojen lounaisista osavaltioista, joihin oli muuttanut merkittäviä meksikolaissiirtokuntia, joiden keskuudessa käytettiin marihuanaa. Kauhukampanjointi alkoi siellä kiertäviltä lahkosaarnaajilta ja paikallisilta sheriffeiltä, joiden omat rasistiset mielipiteet yhdistyivät tätä uutta nautintoainekulttuuria vastaan. Samoin valkoisen rodun ylivaltaa ajavat liikkeet ottivat nopeasti marihuanan propagandansa välineeksi.\n\nMyös monet pohjoiset osavaltiot halusivat kannabiksen vastaista lainsäädäntöä, koska niihin oli alkanut muuttaa afroamerikkalaista väestöä ja propagandan mukaan myös heidän keskuudessaan käytettiin marihuanaa.\n\nMyös tiedotusvälineitä tehokkaasti käyttämällä haluttiin lietsoa amerikkalaiseen valkoiseen keskiluokkaan kammoa kannabista kohtaan. Lehdistöön levitettiin perättömiä tietoiskuja ja kohu-uutisia, kuinka yhden marihuanasavukkeen poltettuaan nuori mies saattoi raiskata tyttöystävänsä ja surmata vanhempansa.\n\nKannabiksen valvonnan perustaksi muodostuva kauhukampanjointi on osaksi peräisin Kaliforniasta, missä lähinnä oopiumin polttamista (kiinalaisten siirtolaisten mukanaan tuoma tapa) vastaan suunnattuun lainsäädäntöön otettiin mukaan myös kannabis.\n\nVuonna 1913 kannabis kiellettiin Kaliforniassa osavaltiolakina osana ooppiumin polttoon käytettävien välineiden kieltävää lakia. Laki jäi tuolloin vaille julkisuutta, koska kannabiksen nautintokäyttö oli minimaalista, eikä aiheuttanut julkista uutisointia.\n\nVuonna 1915 lakia täsmennettiin kieltämällä kannabis samalla pykälällä oopiumin, morfiinin ja kokaiinin kanssa. Tämäkään laki ei aiheuttanut julkisuutta, mutta laki oli luonteeltaan ennaltaehkäisevä, eikä sen vaikutuksia osattu ennakoida.\n\nPian tämän jälkeen syntyi ensimmäinen maailmansota johon Yhdysvallat liittyi vuonna 1917, samana vuonna jolloin alkoholin kieltolaki säädettiin. Tästä alkoi Yhdysvaltojen matka kohti maailman mahtavimman valtion asemaa ja sen sisäpolitiikka alkoi yhä enemmän vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan. Tämä näkyi selvästi kannabiksen julkisen kuvan muuttuessa lääkkeestä \"tappajaruohoksi\".\n\n=====Kieltolaki=====\n\n1920- ja 1930-luvut olivat kansainvälisen sääntelyn aikaa. Tuolloin solmittiin sarja sopimuksia, jotka koskivat perinteisten huumausaineiden kauppaa. Kriminaalipolitiikka ei tuolloin ollut korostettuna vaan kansainvälisellä yhteistyöllä pyrittiin pääsemään sopimukseen siitä, että huumausaineiden laiton kauppa ja käyttö saataisiin mahdollisesti lopetettua maailmasta. Esimerkiksi maissa joissa päädyttiin alkoholin täyskieltoon, alkoholin ostajaa ja käyttäjää ei rangaistu.\n\nVuonna 1920 kieltolakiviranomaiset saivat valvottavakseen myös huumausaineet ja valtiovarainministeriön kieltolakiosastoon perustettiin huumausainejaosto.\n\nGeneven konferenssissa vuosina 1924-1925 kannabiksen kontrollia tuotiin esille vaihtelevin keinoin. Vuoden 1925 kansainvälisessä oopiumisopimuksessa myös kannabiksen kansainvälinen kauppa sallittiin vain lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.\n\nAlkoholikieltolaki oli 1930-luvulle tultaessa alkanut osoittautua huonoksi ratkaisuksi Yhdysvalloissa. Varsinkin poliisin maine oli yleisön silmissä menetetty. Ennen 1930-lukua parikymmentä osavaltiota oli säätänyt marihuanan käyttöä rajoittavia lakeja.\n\n=====Marihuanavero 1937=====\nKoska kannabiksen liittovaltiotasoinen kieltolaki törmäsi perustuslaillisiin ongelmiin, keksittiin marihuanan siirtovero \"[[Wikipedia:1937_Marijuana_Tax_Act|Marihuana Tax Act]]\". Ilmiasultaan se ei ollut kieltolaki, vaan liittovaltiotasoinen verolaki, joka velvoitti kaikki tuottajat, kauppiaat ja kannabista määräävät lääkärit rekisteröitymään ja maksamaan valtiolle kannabiksen välityksestä lisenssimaksua. Lisäksi heidän täytyi pitää kirjaa välityksestä.\n\nEdelleenkään lain säätäminen ei herättänyt minkäänlaista huomiota, joten sen seurauksiin Amerikan lääkäriliitto [[:en:Wikipedia:American_Medical_Association|(AMA)]] heräsi liian myöhään. AMA vastusti kannabiksen kieltämistä koska se oli vähintään 28:ssa lääkkeessä käytetty aineosa.\n\nLainvalmistelun kuuleminen kesti vain kaksi tuntia, jolloin AMA:n edustaja yritti vielä esittää eriävän kantansa mutta hänet keskeytettiin. Kuulemistilaisuudessa hän arvosteli mm. sitä, että lakiesityksen todistusaineistona käytettiin pelkkiä sensaationhakuisia lehtijuttuja, mutta terveys- tai kouluviranomaisten materiaalia ei oltu huomioitu.\n\nMarihuanan verolaki lopetti tehokkaasti kannabiksen taloudellisen hyödyntämisen ja tieteellisen tutkimisen. Muu kuin lääketieteellinen käyttö, josta maksettiin veroa, oli kielletty rangaistusten uhalla - sakoista lähtien (100$/unssi) aina viiden vuoden vankeusrangaistukseen saakka. Kaikenlainen hampun käyttö, jopa kuituviljely, joutui kärsimään lain käytäntöön soveltamisesta.\n\nLyhesti sanottuna alkoholin kieltolain jälkeinen raittiusliike, kieltolakia toteuttaneet poliisivoimat, rasistinen kulttuuri, valtataistelu liittovaltion ja osavaltioiden sekä demokraattien ja republikaanien välillä johti lain käyttöönottoon. Joukkoon pitää lisätä vielä kamppailu kemian- ja öljyteollisuuden ja perinteisen hampputeollisuuden välillä Yhdysvalloissa.\n\nPerinteiset öljykasvit oli helppo korvata maasta melkein ilmaiseksi pulppuavalla mineraaliöljyllä, lääketeollisuus keskittyi patentoitaviin molekyyleihin ja tarvittavat hamppukuidut saatiin Yhdysvaltojen siirtomaasta Filippiineiltä. Tässä maailmassa ei ollut kannabikselle sijaa.\n\nEnnen toista maailmansotaa oli näin luotu kansainvälisen huumevalvonnan sopimuspuitteet, valvontabyrokratian raamit ja Yhdysvalloissa kannabiksen demonisointikampanja. Näiden kaikkien yhdistäminen loi nykyisen kannabiksen kieltävän lainsäädännön.\n\n=====Kannabis kriminalisoidaan 1950-luvulla=====\nYK:n huumausainetoimikunta alkoi käsitellä kannabista vuonna 1946 ja alkuun esitetyt kannat olivat ristiriitaisia. Meksikon ja Intian edustajien mukaan kannabiksen käytöstä ei ollut ilmennyt haittaa ja sen kieltäminen voisi johtaa paljon haitallisemman alkoholin käyttöön.\n\nVuonna 1951 pakollinen minimirangaistus huumerikoksista säädettiin kahdeksi vuodeksi.\n\nVuonna 1952 antoi WHO ilman mitään todisteita tai selityksiä lausunnon, jonka mukaan kannabistuotteilla ei ole lääketieteellistä käyttöä.\n\nVuonna 1956 huumerikoksista saattoi saada jopa kuolemanrangaistuksen. Lakien täytäntöönpanoon liittyi myös sensuuri: Huumeista ei saanut kirjoittaa, puhua ja lakien arvosteleminen tulkittiin näiden lakien rikkomiseksi.\n\nWHO:n lausuntoon viitaten YK:n huumausainetoimikunnalla oli vuonna 1953 kannabiksen suhteen kaksi erilaista versiota tulevaksi YK:n \"huumausaineyleissopimukeksi\", joka hyväksyttiin vuonna 1961. Kannabiksen asettamiseksi valvontaan tuli harkita seuraavia seikkoja:\n* väitetyt lääkinnälliset vaikutukset\n* kannabiksen käytön sosiaalinen hyväksyminen\n* hampun teollinen käyttö\n* riski laittoman kaupan synnylle.\nTähän liittyen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö toi esille raportin, jossa esiteltiin hampun korvaamista muilla luonnonkuiduilla sekä mahdollisuus jalostaa \"huumeeton\" hamppulajike. Vuonna 1955 huumausainetoimikunta asetti kannabiksen alustavasti huumausaineyleissopimuksen IV listalle, jotta se voitaisiin kieltää kokonaan.\n\nVuosina 1955-1960 aiheesta tuli lisää materiaalia 20:sta eri valtiosta, joissa kannabiksen käytöllä oli pitkät perinteet, mutta päätös oli jo tehty. YK:n talous- ja sosiaaalineuvosto oli jo kehottanut jäsenvaltioita kieltämään kannabiksen käytön lääkkeenä, mikä ratkaisi sen kannan, että kannabis voitiin asettaa täyskieltoon vailla lääketieteellistä käyttötarkoitusta. Missään vaiheessa kriminalisointiprosessia ei asettu kyseenalaiseksi sitä, miksi lääketieteellinen käyttötarkoitus ylipäänsä oli peruste kieltää kannabiksen käyttö. Esimerkiksi alkoholin sallimisessa tätä kriteeriä ei tarvittu.\n\n=====Kriminalisointi Suomessa=====\n1900-luvun alkupuolella huumekysymystä ei Suomessa koettu mitenkään polttavaksi, erityistoimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Esimerkiksi raittiusopin kirjassa todettiin 1930-luvulla seuraavasti: \"Kaikeksi onneksi nämä huumausaineeet (oopiumi, morfiini ja kokaiini) ovat kuitenkin, varsinkin meillä, yhteiskunnallisesti vaarattomampia kuin väkijuomat, sillä niiden käyttö supistuu pieneen piiriin\" (Rauhala 1930, 48). Sotia edeltävän ajan huumeongelman ydin oli morfiini, minkä lisäksi raportoitiin vähäisestä oopiumin ja kokaiinin käytöstä. Käyttäjät olivat yksittäistapauksia ja heidän sosiaalinen taustansa oli verrattain korkea.\n\n1960-luvulla huumeiden käytössä tapahtui oleellinen muutos. Tuolloin Suomeenkin todettiin levinneen kansainvälisiä kehitystrendejä. Uudet aineet, kuten kannabis ja LSD, yhdistettiin keskiluokkaista arvomaailmaa pilkkaaviin protestiliikkeisiin. Hyvin merkittävä muutos oli myös se, että maahan muodostuivat nyt ensi kertaa salakuljetukseen perustuvat huumemarkkinat. Huumekysymyksen yhteiskunnallinen sääntely joutui 1960-luvulla perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kiivaan keskustelun, debatin, kamppailun ja konfliktien jälkeen huumeet määriteltiin uudeksi yhteiskunnallisia toimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Asetustasolla huumeiden käyttö määriteltiin rikokseksi vuonna 1966 ja vuosikymmenen lopulla huumeasiat siirrettiin huoltopoliisilta rikospoliisille, jonka puitteisiin perustettiin huumeisiin erikoistuneita yksiköitä.\n\nHuumekysymyksen yhteiskunnallinen määrittelyprosessi Suomessa huipentui vuoden 1972 huumausainelain säätämiseen. Erimielisyydet huumekysymyksen määrittelyssä tiivistyivät kysymykseen huumeiden käytön rangaistavuudesta. Hallituksen esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi. Eduskunnassa lakivaliokunta (LaVL 2/1971) suositteli käytön kriminalisointia, kun taas talousvaliokunta (TaVM 12/1971) asettui hallituksen linjalle. Suuressa valiokunnassa (S.V.M. 168/1971) arpa ratkaisi kiistan kriminalisoinnin eduksi, mikä kanta hyväksyttiin myös lopullisessa äänestyksessä äänin 92 puolesta 80 vastaan.\n\n=====Länsimaisen päihdekulttuurin ristiretki=====\n\nKannabiksen kansainvälinen kielto voidaan nähdä myös eräänlaisena länsimaisen päihdekulttuurin ristiretkenä, jossa länsimainen päihdekulttuuri pakotettiin toisiin kulttuureihin. Intia vastusti päätöksiä voimakkaasti, koska sillä oli laaja ja perinteinen kannabiksen käyttökulttuuri. Tämän vuoksi Intialle myönnettiin 25 vuotta lisäaikaa kieltolain toteuttamiseksi ja virallisesti Intia kielsi kannabiksen käytön vasta 1989.\n\nNykyään huumeiden kansainväliseen kriminaalikontrolliin on kuitenkin alkanut kohdistua kritiikkiä: Sen varjolla langetetaan esimerkiksi Aasiassa useita kuolemantuomioita vuodessa. Etelä-Amerikassa Yhdysvaltojen huumeidenvastaiset joukot levittävät terroria maaseudulla. Perinteisten huumausaineiden käyttöalueella varsinkin heroiinin käyttö on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Oikeusjärjestelmä on ylikuormitettu alati kasvavasta huumerikoksien ja tuomioiden määrästä. Huumesodan \"mallimaassa\" Yhdysvalloissa on ohitettu jo kahden miljoonan vangin raja huumerikollisten kattaessa siitä suurimman osan.\n\nYK on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että sen oma huumevalvontajärjestelmä rikkoo YK:n peruskirjaa ihmisoikeuksista. Huumeiden kriminaalikontrollin vastustaminen on rasismin tapaan ihmisoikeuskysymys.\n\n; Toivoa paremmasta huomisesta? :\n\nKannabis on huumausaineista eniten käytetty ja sen kriminalisoinnin takia kannabiksen kuluttajat joutuvat tekemisiin myös muiden huumausaineiden käytön kanssa. Tämän vuoksi monissa valtioissa ollaan ajamassa läpi erilaisia depenalisointiin (rangaistuksen poistamiseen), dekriminalisointiin (rangaistuspykälien poistamiseen) tai legalisointiin (aineen ottamiseen pois rikosoikeudellisesta piiristä) perustuvia lainsäädännön liberalisointeja kannabiksen osalta.\n\nPelkkää hallussapidon depenalisointia ja dekriminalisointia voisi kritisoida siitä että ne poistavat lainsäädännön tuomat haitat käyttäjiltä mutta eivät salli kannabiksen laillista kauppaa. Näin ollen tämä oikeuskäytäntö ilman kotikasvatuksen depenalisointia tai dekriminalisointia johtaa tilanteeseen, jossa ammattirikollisuuden kauppaamalle kannabikselle olisi entistä avoimemmin kysyntää.\n\nKannabis olisi mitä parhain ase yhteiskunnalle taistelussa järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeiden monia lieveilmiöitä vastaan. Poliitikoilta ja päättäjiltä vaaditaan kuitenkin avarakatseisuutta hyväksyä tosiasiat ja toimia niiden mukaisesti kohti parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.\nAsiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Tapio Onnelan toimittama [http://www.kaapeli.fi/visio/huumesota/ \"Pyhä huumesota - huumepolitiikan pelkoja ja utopioita\"] -kirja.\n\n=== Kannabiksen farmakologiaa ===\n[[Kuva:Tetrahydrocannabinol.png|frame|right|C21H30O2 THC molekyyli]]\nVaikka kannabiksen kemiaa alettiin tutkia yli 150 vuotta sitten, vasta vuonna 1964 onnistuttiin ensimmäisen kerran eristämään kannabiksesta puhdas delta-1-tetrahydrokannabinoli (delta-1-THC) [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(9)]], tai toiselta nimeltään delta-9-tetrahydrokannabinoli, delta-9-THC tai vain THC. Vuonna 1970 se todettiin hampun keskeisimmäksi psykoaktiiviseksi komponentiksi. Tämän jälkeen on Cannabis lajin kasveista pystytty eristämään noin 60 muuta ainesosaa, joita nimitetään yhteisellä nimikkeellä kannabinoidi. Kannabinoideja ei ole löydetty toistaiseksi mistään muusta kasvista. Kaiken kaikkiaan hamppukasveista on eristetty tähän asti yli 400 kemikaalia.\n\nKannabistuotteitten erittäin vaihtelevat psykoaktiiviset vaikutukset ovat kuitenkin pitkään askarruttaneet tutkijoita. Jos THC olisi ainoa psykoaktiivinen komponentti, kannabista nauttimalla aikaansaadun päihtymistilan pitäisi olla voimakkuudeltaan suoraan verrannollinen nautitun kannabiksen THC-pitoisuuteen. Kemialliselta koostumukseltaan erilaiset kannabistuotteet tuottavat kuitenkin myös laadullisesti erilaisen päihtymistilan, millä ei aina ole lineaarista korrelaatiota THC pitoisuuden kanssa. Lisää päänvaivaa aiheuttaa sekin löytö, että elimistössä ja verenkierrossa mitattu THC pitoisuus ei sekään täysin vastaa kannabiksen päihtymyksen subjektiivista voimakkuutta ja ominaisuuksia.\n\nTHC:n lisäksi ainoat kannabinoidit, joilla on huomattu olevan sellaisenaan tai THC:hen yhdistettynä psykoaktiivisia vaikutuksia, ovat CBD (kannabidiol) ja CBN (kannabinoli). THC on suhteellisen voimakas psykoaktiivinen aine, joka aiheuttaa hyvin vahvan päihtymyksen jopa 1-2mg annoksilla suonensisäisesti annosteltuna (testattu laboratorio-olosuhteissa syntetisoidulla THC:llä). Tavanomaiset käyttötavat kuitenkin hukkaavat suuren osan aktiivisista ainesosista. Polttamalla kannabista, siitä yleensä siirtyy elimistöön 5-15% poltettavan materiaalin THC:stä, riippuen henkilön tekniikasta. Syötynäkään psykoaktiivisia ainesosia ei jää jäljelle juuri enempää. CBD:llä ja CBN:llä on suhteellisen vähäinen puuduttava tai sedatiivinen vaikutus sellaisina annoksina, joina tavallisen kannabiksenkäyttäjän voidaan olettaa niitä elimistöönsä saavan. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten valossa näyttää siltä, että nämä aineet voimistavat joitakin THC:n kipua lievittäviä vaikutuksia, vähentävät THC:n joitakin psykoaktiivisia vaikutuksia ja hidastavat THC:n vaikutuksen alkamista sellaisissa annoksissa, jotka tulevat kyseeseen keskiverto kannabiksen kuluttajista puhuttaessa [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(4, 8, 10)]].\n\nCBD:n on lisäksi havaittu olevan monien kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten takana, esimerkiksi sen on todettu vähentävän epileptisiä kohtauksia [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(5)]], auttavan kroonisesta unenpuutteesta kärsiviä [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(6)]], vähentävän haitallista lihasnykimistä [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(6, 7)]], jne.\n\nTHC ja CBD vaikuttavat myös muiden psykoaktiivisten aineiden kanssa yhdessä. THC:n on huomattu hidastavan useimpien kehon solujen toimintaa ja se selittää osan kannabiksen vaikutuksista. Siten esimerkiksi kannabiksen vaikutuksen alaisena alkoholin imeytyminen on hitaampaa, sillä vatsan kyky siirtää ravinteita kehoon on hidastunut. Näiden kahden kannabinoidin on myös todettu vaikuttavan nikotiinin, rauhoittavien lääkkeiden, amfetamiinin, kokaiinin, opiaattien ja monien muiden psykoaktiivisten aineiden metaboliaan ja farmakologiaan. Tutkimusta tällä alueella kuitenkin joudutaan tekemään vielä pitkään.\nTHC ja CBD pitoisuudet eri lajeissa\n\nHampun emikukinnon THC pitoisuus vaihtelee kuituhampun 0.001%:sta aina viimeisimpien huippuunsa jalostetuiden sisälajikkeiden 25%:iin asti. Keskiarvoina voidaan kuitenkin pitää hieman alle 10% luokkaa tällä hetkellä. Cannabis Indica lajeilla on Cannabis Sativa lajeja enemmän CBD:tä kukinnoissaan, joka muodostaa peruseron lajien antamalle päihtymystilalle. Alkuperäisia lajeja on kuitenkin jo ehditty risteyttää niin paljon, että suurin osa lajikkeista onkin nykyään molempien kasvien risteytyksiä.\n(TODO: taulukko suosituimpien lajien THC, CBD, CBN koostumuksesta)\n\n====Kannabinoidireseptorit CB1, CB1A ja CB2====\n\nIhmisissä ja useissa muissa nisäkkäissä luonnollisesti esiintyvä, eli endogeeninen, kannabinoidireseptorien välittäjä-aine on anandamide [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(1)]]. Sen tehtävä on vielä epäselvä, mutta sen arvellaan olevan muun muassa aivojen dopamiinitason ja monien kehon sisäisten ärsykkeiden hienosäätelijä. THC kiinnittyy anandamide reseptoreihin vain keskivahvasti, mutta kuitenkin luonnollista anandamidea hiukan vahvemmin. THC toimii kannabinoidireseptorissa reseptorin toimintaa kiihdyttäen, eli agonistina, tämä onkin todettu kannabiksen ensisijaiseksi päihtymystilan aiheuttajaksi. Kannabiksen alhainen myrkyllisyys ilmeisesti johtuu siitä, että kannabinoidireseptoreja on hyvin vähän hengitystä ja muita tarpeellisia ruumiin toimintoja ohjaavissa aivojen osissa.\n\nCB1 ja äskettäin löydetty alityyppi CB1A reseptorit ovat toiminnaltaan lähes identtiset, CB1 reseptorin ollessa kehon vallitseva kannabinoidireseptori ja CB1A:n esiintyessä noin 20% päätyyppireseptorin määrästä. CB1 tyypin reseptoreja on enimmäkseen keskushermostossa ja harvakseltaan ääreishermostossa. CB2 reseptoreja on puolestaan lähinnä immuniteettimekanismeihin liittyvillä alueilla imusolmukkeissa ja tämä reseptorityyppi vastaa kannabiksen immuniteettiä muuntavista ominaisuuksista. CB1 toimii siten pääsääntöisenä kannabiksen keskushermoston tilan muuttajana. [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(3)]]\n\nTHC hajoaa elimistössä varsin monia teitä ja sillä onkin yli 100 metaboliittia, kuten on muutamalla muullakin tunnetulla kannabinoidilla. Kannabinoidien, etenkin THC:n, hajoamisesta ilmeisesti vastaa \"cytochrome\" entsyymi P450 2C9. Tämä entsyymi toimii katalyyttina delta-9-THC:n hajoamiseksi 11-hydroxy-delta-9-THC:ksi, joka on itse delta-9-THC:tä psykoaktiivisempi. Tämä selittänee sen, että joskus kannabiksen vaikutus alkaa voimakkaammin tuntua vasta minuuttien kuluessa polttamisesta, eikä välittömästi, kuten useiden muiden poltettavien psykoaktiivisten aineiden kohdalla. Lisäksi oraalisesti käytettynä huomattavasti suurempi osuus delta-9-THC:stä metabolisoituu 11-hydroxy-delta-9-THC:ksi, joka luonnollisesti vaikuttaa päihtymyksen vahvuuteen ja kvalitatiivisiin ominaisuuksiin. 11-hydroxy-delta-9-THC hajoaa puolestaan delta-9-THC-11-oic hapoksi, joka on pääsääntöinen metaboliatuote kannabiksella ja poistuu suurimmalta osin ulosteessa (yli 60%) ja virtsan kautta (~30%). Tämä metaboliitti on myös yleisimmin huumetesteissä hyödynnettävä molekyyli, jonka huumetesterit havaitsevat. Yksikään THC:n metaboliiteista ei ole vesiliukoinen, mutta useat metaboliitit, itse THC mukaanluettuna, ovat rasvaliukoisia ja liukenevat solukalvojen lipideihin. Rasvaliukoisuus ja solukalvoille liukeneminen aiheuttavat sen, että isolla osalla kannabiksen metaboliiteista on suhteellisen pitkä puoliintumisaika kehossa. Kannabiksen käyttömäärä ei näytä vaikuttavan metaboliaan merkittävästi [[#LIITE 3: Lähdeluettelo|(11)]], mutta metaboliittien kasautuminen solukalvoille johtaa kroonisilla käyttäjillä varsin pitkiin metaboliittien kehosta häviämisaikoihin ja siten myös käyttö näkyy testeissä sitä pidempään mitä kauemmin kannabista on käytetty yhtäjaksoisesti.\n\n=== Miksi kasvattaa hamppua? ===\n\nSyitä ryhtyä kasvattamaan kannabiskasvia eli hamppua on varmasti lähes yhtä monta kuin kasvattajiakin. Monilla ihmisillä on halua rentoutua jonkin päihdyttävän aineen kanssa, mutta eivät koe esimerkiksi alkoholin sopivan itselleen sen haitallisten vaikutusten vuoksi. Valitettavasti Suomessa vielä nykyään yleisin kannabistuote on maahan salakuljetettu hasis, johon liittyy monia riskejä. Tämä \"PL\" eli \"peruslätkä\" on vähintäänkin heikkolaatuista ja saattaa sisältää epämääräisiä, jopa terveydelle vaarallista jatkeaineita (mm. turvetta, lantaa, kenkälankkia, tärpättiä). Kotikasvatettu kannabis ei sisällä mitään ylimääräistä, ja on lähes poikkeuksetta laadukkaampaa kuin katukaupassa liikkuva hasis.\n\nKotikasvatus on tehokas vastaisku järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, sillä edellämainittua katukauppaa pyörittävät kansainväliset rikollisjärjestöt. Vaikka ostaisikin hasista parhaalta kaveriltaan, tukee silti välillisesti toiminnallaan rikollisjärjestöjä. Rikollisjärjestöjä, jotka vahvojen huumeiden kaupan (mm. heroiini, amfetamiini) lisäksi pyörittävät mm. prostituutiota ja asekauppaa.\n\nKasvattaminen eliminoi tehokkaasti porttiteorian, jonka mukaan kannabis on portti koviin huumeisiin. Nykytilanteessa porttiteoria voi tavallaan pitää paikkansa, mutta ei kannabiksen ominaisuuksista johtuen - samat henkilöt, jotka myyvät \"pilveä\", myyvät usein myös kovia huumeita (esimerkiksi amfetamiinia). Rahanahneet myyjät, "diilerit\", saattavat tyrkyttää niitä kannabiksesta kiinnostuneille ostajille, sillä niistä saa paljon suuremman voiton ja addiktiopotentiaali on aivan eri luokkaa kuin kannabiksella. Näissä tilanteissa tietämättömillä tai \"epätoivoisilla\" on pienempi kynnys siirtyä kovien ja vaarallisten aineiden maailmaan. Monilla kotikasvattajilla ei ole lainkaan diilerikontakteja, joten tällaista tilannetta ei edes pääse syntymään.\n\nKotikasvatetun kannabiksen hinta on todella alhainen ostettuun verrattuna. Kun pakolliset lamput ja muut välineet on hankittu, kannabis ei maksa muuta kuin sähkölaskun ja lannotteiden hinnan verran.\n\nUseat sairaat ihmiset ovat löytäneet helpotusta elämäänsä kannabiksesta, jota on käytetty lääkkeenä jo tuhansia vuosia. Joitakin kannabislajikkeita onkin jalostettu juuri lääkinnällisiä tarkoituksia silmälläpitäen, esimerkiksi poistamaan kipua ja lievittämään syöpäpotilaiden sädehoidon sivuvaikutuksia. Kannabis on tehokas lääke esimerkiksi MS-taudista ja glaukoomasta eli silmänpainetaudista kärsiville. Kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden kannattaakin ottaa selvää, olisiko kannabiksesta apua heidän vaivaansa, tuloksia on saavutettu kivun lievityksen lisäksi mm. astman hoidossa. Lääketehtaiden synteettisesti tuotetut lääkkeet voivat aiheuttaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia ja toimia huonommin oireiden lievitykseen kuin \"yrtti\". Kasvattamalla lääkkeensä itse välttyvät nämä kärsineet ihmiset kanssakäymiseltä alamaailman huumekauppiaiden kanssa. Lääkekannabis tulisikin vapauttaa pannasta välittömästi, sillä mitään järkevää perustelua sen laittomuudelle ei ole olemassa!\n\nEdellämainittujen asioiden lisäksi hampun, kuten muidenkin viherkasvien kasvattaminen on erittäin positiivinen ja inhimillinen kokemus. Kasvattaja saa nähdä kannabiksen elämänkaaren siemenestä täydelliseen kukkaloistoon. Kasvattamalla hamppua ihminen voi tuntea jatkavansa tuhansia vuosia jatkunutta ihmisen, kasvien ja luonnon yhteiseloa!\n\n=== Kannabis ja virkavalta ===\n\nTODO\n\n==== Lainsäädäntö ====\n\n[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Suomen rikoslaki:]
\n\'\'\'50 LUKU\'\'\'
\n\nHuumausainerikoksista\n\n\n\'\'\'1 §\'\'\'
\nHuumausainerikos\n\nJoka laittomasti\n#valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai \'\'\'hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena\'\'\',\n# tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,\n# myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai\n# pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, (13.7.2001/654)\non tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'2 §\'\'\'
\nTörkeä huumausainerikos\n\nJos huumausainerikoksessa\n\n# rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,\n# tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,\n# rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä,\n# aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai\n# levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla\n\nja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'2 a §\'\'\'
\nHuumausaineen käyttörikos\n\nJoka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.\n\n\n\'\'\'3 §\'\'\'
\nHuumausainerikoksen valmistelu\n\nJoka tehdäkseen 1 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'4 §\'\'\'
\nHuumausainerikoksen edistäminen\n\nJoka\n\n# huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä, tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäisiin tähän tarkoitukseen, tai\n# varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen,\n\non tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'5 §\'\'\'
\nMääritelmät
\n\nHuumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa (1289/93) tarkoitettua huumausainetta.\n\nErittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.\n\'\'\'6 §\'\'\'
\nMenettämisseuraamus
\n\nValtiolle menetetyksi on tuomittava:\n# välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käytetty tässä luvussa tarkoitetun rikoksen tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu; sekä\n# edellä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetut varat siinäkin tapauksessa, että teko on rangaistava huumausainerikoksena tai törkeänä huumausainerikoksena; varojen menettämiseen on tuomittava rahoittaja, rahoituksen vastaanottaja tai kumpikin yhteisvastuullisesti.\n\nMuutoin on noudatettava, mitä 10 luvussa säädetään.\n\n\n\'\'\'7 §\'\'\'
\nToimenpiteistä luopuminen
\n\nHuumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa mainitusta rikoksesta voidaan, sen lisäksi mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tai tässä laissa säädetään, jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.\n\n==== Miten välttää virkavaltaa? ====\n\nHamppua kasvatellessa, koristekäyttöön tai muuten, saattaa aina välillä iskeä sellainen tuttu \"kuumotuksen\" tunne että poliisit on jäljillä ja naapurit tietää ja kohtanetulee ja...\n\nSeuraavassa on neuvoja miten voit minimoida kotikasvatuksen paljastumisen riskiä:\n\n#\'\'\'Sosiaaliset turvatoimet\'\'\'
\n#* Älä kerro kenellekkään että kasvatat. Kenenkään ei tarvitse tietää ja kertomisesta ei ole sinulle mitään hyötyä. Poliisien lisäksi ovellesi saattaa tulla muuta epämääräistä ainesta. Jos vahinko on jo tapahtunut niin tee erittäin selväksi, että sana ei saa levitä.\n#* Jos kerroit, niin älä myy. Myymällä saat ehkä huumekauppiaan maineen ja virkavalta ei suhtaudu heihin kovin suopeasti.\n#* Ole hyvä naapuri. Äänekkäät karnevaalit keskellä yötä asunnossasi ja muu epäilyttävä toiminta johtaa siihen, että naapurit vihaavat sinua tarpeeksi soittaakseen virkavallan paikalle. Hyvällä käytöksellä saa paljon anteeksi naapureilta.\n#\'\'\'Tilat\'\'\'
Sosiaalisella minimoinnillakaan ei paljoa pelasteta jos postiluukustasi paistaa keinoaurinko ja rappukäytävä haisee Jamaikalle.
\n#* Pyri aina estämään valon karkaaminen asunnostasi ulos. Mikään ei ole epäilyttävämpää kuin valokiila, joka muodostaa tutunnäköisiä varjokuvia seinään. Natikan valon kyllä tunnistavat ne, joita se kiinnostaa. Vedä paksut verhot ikkunan eteen aina kun ihailet puutarhaasi - varsinkin iltaisin jolloin valaistuksesi erottuu selvemmin.\n#* Haju (tuoksu) on ongelma, josta ei helposti päästä eroon. Helpon tuntuinen tapa on pitää huolen siitä että ulko-ovi ja eteisen ovi ovat tiiviit, jolloin hajut pääsevät ikkunasta ulkoilmaan ja katoavat pakokaasun sekaan. Jos kasvatustilasi on erillinen huone, voit rajoittaa tiivistämisen siihen (mikäli tuuletus on muutoin hoidettu). Tämä on myös halpaa, nauha ei paljoa maksa. Vähänkään isomman puutarhan kanssa leikittäessä kannattaakin melkein rakentaa aktiivihiilisuodatin, jolloin tuulettimien kautta kulkevan poistoilman tuoksut jäävät aktiivihiileen.\n#* Turvalukkoon kannattaa satsata. Sen saa asentaa vuokrakämppäänkin (tosin se on muutettaessa yleensä jätettävä paikoilleen) ja ilman sen avainta kukaan ei pääse taloosi. Isännöitsijä joutuu nöyrästi sopimaan kanssasi vesimittarin lukuajat ja muut tarkastukset sen sijaan, että rynnisi paikalle koska sattuu.\n#\'\'\'Laitteisto\'\'\'
\n#* Rahalla saa ja hevosella pääsee. 600W SpNa valaisee kivasti ja johtaa väistämättä suuriin satoihin ja huumaavaan tuoksuun, puhumattakaan sähkölaskusta. Vainoharhaisimmat puhuvat jo siitä, että seuraavatko sähkölaitokset kulutustasi ja soittavat tarvittaessa poliisit paikalle. Pienillä lampuilla taas sato on luonnollisesti pieni, mutta niin ovat vastaavasti muutkin haitat. Tämä on makukysymys. \n#* Hajunpoistoon kannattaa panostaa ensimmäisestä kasvatuksesta asti. Vaikka joistain on varmasti kivaa, että kämppä tuoksuu siltä itseltään, kostautuu tämä varmasti jossain vaiheessa.\n#* Kasvatustilan, oli se sitten kaappi tai vaatekomero, on hyvä sijaita katseilta piilossa. Vaikka puutarhurilla usein onkin yleensä täysi kontrolli siihen kuka kämppään pääsee, on kurjaa jos vieraita ei voi kutsua kylään kiinnijäämisen pelossa. Tila kannattaa myös tiivistää ja kätkeä mahdollisimman hyvin, erillinen lukko kaapinovessa saattaa olla ainoa asia joka erottaa puskasi uteliailta silmiltä.\n#\'\'\'Yleinen lainkuuliaisuus\'\'\'
\n#* Älä veljeile rikollisten kanssa. Poliisit seuraavat ja kuuntelevat huumerikollisia ja pidätyksen yhteydessä saatat myös sinä joutua tulilinjalle. \n#* Kuten kohdassa 1. mainittiin, äänekkäät kekkerit vetävät järjestyksenturvaajia paikalle.\n#* Autolla ajaminen päihtyneenä on vain tyhmää.\n#* Älä kuljeta satoa mukanasi. Useamman kymmenen, jopa sadan, gramman pussukka tuoksuu jo melkoisesti ja kiinnijäämisen yhteydessä tulevat rangaistukset olemaan sen mukaiset. \n#* Älä leiki huumekauppiasta ja toitota julkisilla paikoilla puutarhastasi ja päihtymistottumuksistasi. Joku saattaa olla sinua ovelampi.\n\n==== Jos jäät kiinni ====\n\nTODO \n*Kiinnijäädessäsi ole vaiti\n*Jos ey ole irroittanut kasvista yhtään osaa, sano että tiedät Suomen lain, ja että sen mukaan koristehampun viljeleminen ei ole rikos.\n*Älä mainitse poliisille kenestäkään kuka tietäisi asiasta, toisia ei kannata vetää mukaan mihinkään hankaluuksiin.\n*Pyydä takavarikointitodistukset jos kasvisi kuitenkin takavarikoidaan.\n*Kiistä myyntitarkoitus, jota sinulla luultavasti ei ollutkaan.','',0,'80.81.181.68','20041227162025','',0,0,0,1,0.021312592855,'20041227162025','79958772837974');
INSERT INTO cur VALUES (1055,0,'Sisäkasvatus','#REDIRECT [[Hupu 2:Sisäkasvatus]]','REDIRECT -> Hupu 2:Sisäkasvatus',16,'Hupu2','20041231110427','',0,1,0,0,0.48169295357,'20041231110427','79958768889572');
INSERT INTO cur VALUES (1056,0,'Ulkoviljely','== Ulkoviljely ==\n=== Johdanto ===\n\nTODO\n\n=== Lajikkeen valitseminen ===\nSuomen pohjoisen sijainnin vuoksi kesä on hyvin valoisa, mutta toisaalta lyhyt. Periaatteessa monikin lajike kyllä kykenee eloon Suomen kesässä, mutta kukinnan alku voi olla epävarmaa valoisien öiden takia. Joillakin hamppulajikkeilla (mm. Ruderalis) on ns. autoflower-ominaisuus, jonka ansiosta kukinta alkaa vaikka pimeä jakso ei olisikaan kestoltaan 12 tuntia pitkä.\n;Seuraavat lajikkeet on havaittu hyviksi Suomen olosuhteisiin:\n* Ruderalis Indica\n* Ruderalis Skunk\n* Jeppis-sukulaiset\n* Purple Finn\n* Early Girl\n* Stuporsonic\n* [ TODO: Muita lajikkeita? ]\n\n;Myös seuraavia lajikkeita on kasvatettu onnistuneesti:\n* Lowryder\n* [ TODO: Lista lajikkeista ]\n\nSiementoimittajia löytyy [[#Siemenpankkeja|täältä]].\n\n=== Kasvatuspaikan valinta ===\n\nHyvien siementen saamisen ohella parhaan kasvatuspaikan valinta on ehkä tärkein tekijä, jonka viljelijä kohtaa. Eräs parhaista paikoista on peltoalue, jolla kasvaa puita ja pensaita. Purojen ja jokien penkereet ovat toinen hyvä paikka. Tällöin kannattaa ottaa huomioon mahdollisten tulvien vaikutukset. Kasvattajien tiedetään vieneen hamppuja ruukuissa kallioisille ja vuoristoisille alueille. Tämä mahdollistaa hyvän auringonvalon saannin, vaikka maaperä on kivinen ja ravinteeton. Paikan kaivaminen alueelle, jossa on paksuja mutta lyhyitä pensaita on myös hyvä vaihtoehto. Tiheät pensaat kasvavat tarpeeksi isoiksi, jotta ne estävät ihmisiä näkemästä niiden läpi sekä toimivat esteenä läpikulkemiselle.\n\nKunnon maaperän löytäminen on vaikeaa, mutta ilman sitä et saa paljon niitettävää. Eli, jos löydät paikan, jolla on muuten täydelliset ominaisuudet, mutta surkea maaperä, niin kannattaa harkita maaperän tuomista paikalle. Maaperä on usein rikkainta peltoalueilla, joilla on ollut kasvillisuutta vuosikausien ajan. Pellot kierrättävät ravinteita maaperässä ja muodostavat paksun kerroksen orgaanista ainetta. Tällainen ei tarvitse paljoakaan valmisteluja kasvatuksen aloittamiseen, kun taas muut vaativat enemmän vaivannäköä. Hiekkaiset maaperät tarvitsevat usein päällysmultaa. Saviset maaperät tarvitsevat materiaalia, kuten turvetta ja hiekkaa, jotka sekoitetaan saveen.\n\nLyhyt etäisyys veden äärelle on myös hyvin tärkeää. Paikka vesistön lähettyvillä olisi mainio, koska veden kantaminen viljelmälle voi tulla rasittavaksi ja vaaralliseksi, varsinkin jos kasvatuspaikkoja on useita tai edes yksi suuri. Kastelun tarve aiheuttaa useita riskejä. Pahin näistä on, että joku huomaa sinut - mahdollisesti poliisi. Toiseksi pahin on suojaavan lehvistön tuhoutuminen, koska joudut kulkemaan sen läpi veden hakuun. Useimpien kertojen seurauksena on vaara, että reitti tulee näkyväksi. Kastelutiheys riippuu ilmojen herrasta ja hän voi vaatia tekemään odottamattomia vierailuja viljelmille. Tavoitteesi on näiden vierailujen minimointi.\n\nAuringonvalo ei ole yhtä tärkeä kuin kaksi edellistä tekijää, mutta kuitenkin oleellista. Kasvien tulisi olla alueella, johon paistaa vähintään viisi tuntia suoraa auringonvaloa. Hampulla on tapana reagoida paremmin aamu- kuin ilta-aurinkoon, joten sijainti on tarkoin harkittava. Luonnollisesti mahdollisimman suuri valon määrä on hyväksi, mutta paikan valinnassa se on vain yksi tekijä joka huomioidaan.\n\nViimeisellä kriteerillä ei ole mitään tekemistä biologisten edellytysten kanssa. Mahdollisuus, että ei-halutut ihmiset paikantavat viljelmäsi on hyvin todellinen ja tämän ehkäiseminen on valintaprosessissa otettava huomioon. Suojauksen tulisi olla tarpeeksi korkea, ettei sen taakse näy sekä tarpeeksi tiheä, ettei kasvien lähelle ole helppo kulkea. Paras lehvästö tämän saavuttamiseksi on iso tilkku epämiellyttäviä pensaita. Jos tällaista ei ole saatavilla, niin etsi lehvästö, joka kasvaa 1,5-2 metrin korkuiseksi ja on tarpeeksi kaukana paikoista, joissa ihmisiä saattaa kuljeskella.\n\nKyky kätkeä kasveja muiden sekaan on taidetta ja taito paranee harjoittelun kautta. Eräs suosittu tekniikka on piilottaa hamput pensaiden eteläpuolille niin, että ohikulkijat eivät huomaa niitä. Kasvit saavat riittävästi valoa huolimatta suuremman pensaan ympäröinnistä. Paras piilopaikka on mihin ihmisten näkökenttä ei ulotu ja jossa on lähes mahdoton liikkua. Alueilla, joilla muu kasvillisuus ei nouse metriä korkeammaksi voidaan joutua latvomaan tai kiinnittämään latva maahan narulla, jotta kasvit pysyisivät riittävän matalina. Lyhyen ja vähäisen aluskasvillisuuden alueilla saattaa olla huono maaperä, tai se on mahdollisesti korkealla, jossa kuivuminen on nopeampaa. Ole siis tarkkana, jos tarkoituksena on viljellä tehokkaasti, koska ulkokasvattajan tulee käyttää luonnollista maisemaa hyväkseen.\n\nPaikan voi katsoa valmiiksi jo edellisenä kesänä, maasto ja varsinkin kasvillisuus voi olla hyvin erinäköinen loppukesästä kuin alkukeväästä.\n\n=== Maaperän valmistelu ===\n\nIstutuspaikan maaperään kannattaa sekoittaa 5...20kg multaa kasvia kohden. Mullan tulisi olla tavallista rikkaampaa, jotta se kestäisi pidempään sekoittaessa alkuperäiseen maahan. Kalkki saattaa olla tarpeellista pH-arvojen tasaamiseksi.\n\nSamalla kerralla voi halutessaan rakentaa viljelysten ympärille reilun puolen metrin korkuisen aidan, joka pitää pienet eläimet loitolla. Osta kanaverkkoa, jonka silmän halkaisija on n. viisi senttimetriä. Kerää alueelta riittävästi keppejä, joilla voit tukea aitaa n. puolen metrin välein. Ympyröi alue kepeillä ja sido verkko kiinni. Jätä verkon ylä- ja alapäähän teräviä piikkejä ja taita yläpää ulospäin ja alapää sisäänpäin, jotta se ei rohkaise eläimiä hyppäämään yli. Naamioi aita maastoon sopivaksi.\n\n=== Kasvatus ===\n==== Istutus ====\n\nIstutuksessa on useampia eri mahdollisuuksia. Mikäli esikasvatat taimia sisällä, kannattaa ne kylvää viimeistään noin kuukausi ennen ajateltua ulos istuttamista.\n\n;Pienien taimien istutus : Paras argumentti tämän keinon puolesta on, että saat valita vahvimmat yksilöt. Vahvin argumentti vastaan on kuljetuksen aiheuttama riski. Siirtäminen vaati jonkin peittämiskeinon, yleensä laatikon.\n\n;Emikasvien istutus : Etu emikasvien istutuksessa on ilmeinen: jokainen kasvi tuottaa kukintoja. Sukupuoli voidaan määritellä kasvattamalla hamppu 10cm:n korkuiseksi ja lyhentämällä valojakso 8 tuntiin. Hedekasvit tunnistaa 1-2 viikon kuluessa. Metodin käyttö vaatii mahdollisuutta kontrolloida valojaksoa, sekä sisäkasvatuksen aloittamista tavallista aikaisemmin (maaliskuun loppu - huhtikuun alku).
Tämä keino mahdollistaa kasvien levittämisen laajalle alueelle pienemmille paikoille, sekä kätkemisen muiden kasvien suojaan. Levittämällä pari tusinaa emikasvia kymmenen aarin alueelle yksittäisiin paikkoihin on sato lähes taattu, riippuen muistatko kaikki paikat. Sijaintikartan tekeminen on suositeltavaa, kunhan muistat pitää sen pois vääristä käsistä. Kaikki toimien kirjallinen dokumentointi lisää riskejä.\n\n;Tehoistutus siemenillä : Tämä keino on mahdollinen, jos sinulla on runsaasti siemeniä. Suuressa osassa Suomea kasvukausi on niin lyhyt, että siemenestä kasvattaen kasvit eivät ehdi aloittaa kukintaansa kesän aikana. Suoraan siemenistä kasvatus ei Suomen olosuhteissa ole juurikaan kannattavaa.\n\n==== Kitkeminen ====\n\nKolmen viikon kuluttua kasvien tai siementen istutuksesta on aika palata kitkemään tungetteleva kasvillisuus. Kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä toimenpide uusitaan. Kolmas kerta on valinnainen. Tähän mennessä hampun pitäisi olla riittävän iso kilpailemaan elintilasta. Mikäli paikalla on runsas aluskasvillisuus, niin toistuvien kitkemismatkojen tekeminen saattaa olla tarpeellista. Muista, ettei kitkeminen tarkoita kaiken kasvillisuuden tuhoamista metrin alueelta. Rikkaruohot auttavat kasvisi piilottamisessa ja suojaavat sitä nälkäisiltä eläimiltä. Lähikasvillisuus voi myös estää Aurinkoa haihduttamasta vettä maaperästä. Ole siis tarkkana: on helppo vahingoittaa pienten kasvien juuria kun yrittää päästä eroon rikkakasveista.\n\n==== Hedekasvien poistaminen ====\n\nHedekasvit alkavat kukkia ja pölyttää jo mahdollisesti heinäkuussa, olettaen että lajike sopii ilmastoon. Kukkimisaika riippuu lajikkeesta ja tämä määrää ajan jolloin hedekasvit poistetaan.\n\nHedekasvien oikea-aikainen tunnistaminen on ratkaisevaa sadon turvaamiseksi. Emikasvi voi joko tuottaa suuren siemenettömän kukinnon, suuren kukinnon muutamilla siemenillä tai suuren kukinnon joka on lähes kokonaan siemeniä. Ensimmäinen tapaus saavutetaan poistamalla hedekasvit ennen kuin ne ehtivät avata kukintojaan. Toinen tapahtuu kun muutama hedekukinto on ehtinyt avautua ja poistat kasvit ennen uusien avautumista. Kolmannessa tapauksessa hedekasvien kukkiminen on päässyt tapahtumaan vapaasti. Tällöin voi kasvattajan pää hajota, koska suuret määrät emikasveja voivat tuottaa 90% siemeniä poltettavan kukinnon määrästä. Toisaalta siemeniä tarvitaan tuleviin projekteihin. Muutaman sadan hyväsukuisen siemenen tuottaminen tulevaisuutta varten takaa jatkuvuuden. \n\n==== Home ====\n\nPoliisien, varkaiden, eläinten ja hyönteisten lisäksi \"home\" on eräs mahdollinen ongelma kasvatuskauden aikana. Kun kukinnot ovat puolessa välissä elinkaartaan ne tulevat alttiiksi homeella ja kukintojen mädäntymiselle. On todettu, että parhaat olosuhteet homeen kehittymiselle ovat 16-27 asteen lämpötila ja korkea kosteusaste. Home tuhoaa kasvin ja leviää hyvin nopeasti. Itiötyyppinen home leviää ilman välityksellä, joten sitä on mahdotonta estää leviämästä otollisissa olosuhteissa. Jos asiat alkavat mennä pieleen ja home iskee kasveihisi, sinun täytyy poistaa se välittömästi tai se leviää kasvin muihin osiin tai muihin kasveihin. Jotkut kasvattajat poistavat vain sen osan kukintoa, joka on saanut tartunnat, toiset taas poistavat koko oksan. Kokonaisen oksanhaaran poistaminen varmistaa, että home on kokonaan eliminoitu, sekä mahdollistaa sadon maistamisen muutama viikko ennen aikaa. Pääasia homeen poistamisessa on varovaisuus. Jos home on itiötyyppistä, niin varomattomat nykäykset kukinnosta vapauttavat itiöitä, jotka saattavat levitä viereisiin kukintoihin. Varo myös koskettamatta hometta sormillasi, sillä leviäminen on mahdollista myös niiden kautta.\n\n=== Sadonkorjuu ===\n\nSadonkorjuun ajoitus riippuu monista tekijöistä: kukintojen kehityksestä, säästä, homeista ja varkaista. Jotkut hamppulajikkeet kypsyvät aiemmin kuin toiset, riippuen leveyspiiristä, jolla lajike on kehitetty. Sää saattaa myös pakottaa aikaisempaan toimintaan. Jos ankarat pakkaset suuntaavat kohti, on parempi uskoa meteorologeja ja korjata ainakin suurin osa talteen. Toinen syy aikaiseen korjaamiseen on home. Jos viljelmä on paljastunut tai vaarassa paljastua on tietenkin pakko toimia. Esim. pellon laitamilla sijaitsevat kasvit on raivattava ennen kuin maajussit korjaavat oman satonsa. Myös metsästyskausien alut on hyvä huomioida. Sadonkorjuu on parasta suorittaa hämärän aikaan, jolloin pimeys antaa suojaa, mutta toisaalta ei tarvita huomiota herättävää taskulamppua tai muuta valonlähdettä.','',0,'80.81.181.68','20041227162242','',0,0,0,1,0.33492576377,'20041227162242','79958772837757');
INSERT INTO cur VALUES (1057,0,'Hampun_hyöty-_ja_viihdekäyttö','== Hampun hyöty- ja viihdekäyttö ==\n\nTODO\n\n=== Kannabis Suomessa ja maailmalla [ TODO ] ===\n\nTODO: kannabiksen yleisyydestä ja käytöstä\n\n=== Hampun hyötykäyttö [ TODO ] ===\n\nTODO: Kuitu ym. hyötykäyttö. Hamppu lääkkeenä -alaosio?\n\n=== Käyttö nautintoaineena [ TODO ] ===\n\nTODO\n\n==== Polttaminen ====\n\n[ TODO: kuvat ]\n\nUseimmat ihmiset nauttivat kannabiksensa polttamalla. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä paras tapa, sillä savun hengittäminen rasittaa mm. keuhkoja.\n\nPoltteluvälineet \n\n; Sätkä (jointti, spliffi...) : Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä kartiomaisen muotonsa ansiosta; jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvisiivua. Tavallinen filtteri on kuitenkin suositeltavampi, sillä vaikuttavien ainesosien lisäksi siihen jää mm. tervaa enemmän kiinni kuin pahvista rullattuun filtteriin. Pahvifilttereillä on kuitenkin oma vannoutunut kannattajajoukkonsa.\n\n; Piippu : Sätkää edeltänyt keksintö tupakkapuolelta on myös vahvana vaikuttajana hamppua poltettaessa. Piippua on helppo käyttää ja niitä on helposti saatavilla, joten se on vakiinnuttanut asemansa poltteluvälineiden joukossa. Savu on jopa pistelevämpää kuin sätkästä nautittuna sillä se menee keuhkoihin suoraan eikä filtterin läpi. Piippuja on myös erityylisiä: lyhyitä, käyriä, pitkiä, suoria. Suora piippu on vain suora putki, eikä 90 asteen kulmaa esiinny - näitä kutsutaan chillumeiksi ja niitä ei imetä suoraan putken suusta vaan erityisen käsiotteen avulla. Piippu on myös halpa ja kestää kauan, jos se muistetaan puhdistaa välillä karstasta.\n\n; Vesipiippu : Vesipiipun etu verrattuna tavalliseen piippuun on se, että savu kulkeutuu keuhkoihin veden kautta. Tästä seuraa rauhallinen pulina ja savun viileneminen. Myös osa savun hiukkasista jää veteen, näiden seassa mm. pieniä määriä vaikuttavia aineita. Savu kertyy vesitilan yläpuolella olevaan savutilaan, josta se voidaan imeä kätevästi yhdellä kerralla keuhkoihin. Savutilan tyhjennys tapahtuu vapauttamalla sormi ns. hitholen päältä pois, jolloin ilmaa pääsee savutilaan suoraan, eikä pesän kautta. Savu on veden ansiosta kosteaa ja viileää ja sitä on mukavampi hengittää. Toiset käyttävät vesipiipun kanssa kuumaa, toiset kylmää vettä. Kuumalla vedellä savun seassa on enemmän vesihöyryä, joka helpottaa savun hengittämistä. Vesipiippuja on eri näköisiä ja kokoisia, mutta toimintaperiaate on kaikissa sama, paitsi hookahissa, jossa savu imetään letkun avulla savutilasta keuhkoihin ja hitholea ei ole ollenkaan.\n\n; Älyämpäri (kyykkä, gravity bong) : Älyämpäri on poltteluvälineistä \"tehokkain\", sillä sen idea on saada pesällisestä hamppua n. 1,5 litraa todella tiheää savua. Yksinkertaisimman älyämpärin saa täyttämällä esimerkiksi ämpärin vedellä, poistamalla virvoitusjuomapullosta pohjan ja asentamalla pullonsuun kohdalle irroitettavan pesän. Pullo upotetaan vesiastiaan niin, että se täyttyy sisältä vedellä, laitetaan pesä paikalleen ja sytytetään pesä vetäen pulloa hitaasti ylöspäin. Näin pulloon syntyvä tyhjä tila täyttyy savulla. Kun pullo on ylhäällä, irroitetaan pesä ja imaistaan ainakin osa savuista keuhkoihin. Toinen koulukunta suosii pullon upottamista ämpäriin, jolloin savu kulkeutuu rauhallisemmin keuhkoihin. Vaihtoehtoinen tapa on yksinkertaisesti nostaa pullo ämpäristä ja imeä savut keuhkoihin. Älyämpärillä polttaminen on todennäköisesti rasittavampaa keuhkoille ja ainakaan ensikertalaisen ei moisesta laitteesta hamppua kannata nauttia.\n\n; Vaporisaattori - vaihtoehto polttamiselle : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyryämään ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle.\n\n==== Syöminen ====\n\n; TODO:\n* Alkusanat: mitä eroa polttamiseen jne.\n* Pikkuleipä resepti \n===== Cannabutterin valmistus =====\n\nKannabiksen aktiiviset ainesosat ovat rasvaliukoisia, mikä mahdollistaa cannabutterin eli kannabisvoin valmistuksen. Kannabisvoita voidaan käyttää leivoksissa, ruoassa tai sellaisenaan leivän päällä; sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Lisäksi suun kautta nautittuna kannabis ei tärvele keuhkoja ja on siten hyvin suositeltava käyttömuoto.\n\nCannabutterin valmistuksessa on kaksi erillistä koulukuntaa. Toiset käyttävät valmistuksessa vain rasvaa, toiset myös vettä. Siitä kumpi tapa on helpompi ei ole varmuutta.\n\nTarvikelistalle kuuluvat ensimmäiseksi voi ja kattila. Kattilan on hyvä olla noin viiden litran vetoinen. Sekoittamiseen tarvitaan puulasta tai -haarukka ja lopputuloksen siivilöintiin pienireikäinen siivilä.\n\n\'\'\'Valmistus käyttäen vettä\'\'\'\n\nAseta kattila liedelle (mieto lämpö) ja laita rasva kattilaan sulamaan. Kun rasva on sulanut, kaada kattilaan vettä niin että nestettä on kattilassa noin puolet. Lisää joukkoon oman maun mukaan kannabista (kukkaa, lehteä ja/tai varsia) mahdollisimman pieneksi rouheeksi jauhettuna. Hauduta seosta miedolla lämmöllä kokoajan hämmentäen vähintään 45 minuuttia. Varo, ettei seos pala pohjaan tai neste kiehu kattilasta yli.\n\nKun seosta on haudutettu tarpeeksi, seos siivilöidään toiseen astiaan. HUOM! seos on todella kuumaa, joten toisen astian on hyvä olla lämpöä kestävää (esim. kattila). Purista siivilässä olevasta mössöstä loputkin nesteet astiaan. Aseta astian päälle kansi ja säilytä astiaa viileässä yön yli. Siivilöidyt ainekset voi heittää kompostiin. Seuraavana päivänä astiasta voidaan kerätä kannabisvoi, sillä rasva on saostunut astiassa veden päälle. Veden voi kaataa viemäriin.\n\n\'\'\'Valmistus ilman vettä\'\'\'\n\nAlkuvalmistelut kuten edellä, mutta jätä vesi pois kattilasta kokonaan. Lämmitä seosta kunnes rasva saa tummanvihreän värin. Tämän jälkeen kaada rasva siivilän läpi astiaan. Painele lusikalla loputkin rasvapisarat siivilän läpi. Aseta rasva jääkaappiin jäähtymään. Muutaman tunnin kuluttua kannabisvoi on jähmettynyt.\n\n\'\'\'Lopuksi joitakin vinkkejä\'\'\'\n\n*Hauduta seosta vähintään 45min. mielummin tunti tai enemmän.\n*Hauduta miedolla lämmöllä niin, ettei seos kiehu. Varo pohjaanpalamista!\n*Hyväksi havaittu suhde: 100g rasvaa ja 50g ruohoa, jolloin kahdessa grammassa voita on yhden ruohogramman kannabinolit. Sopiva kannabis-rasva suhde riippuu yrtin tehokuudesta ja myös omista mieltymyksistä.\n*Mitä enemmän kattilassa on ruohoa ja samalla mitä vähemmän rasvaa, sen voimakkaampi on lopputulos\n*Voiseos tuoksuu aika voimakkaasti kuumana. Hajuja voi hieman vähentää pitämällä liesituuletinta kovemmalla ja kattilassa kantta paikallaan.\n*Aloittelevan on syytä olla varovainen cannabutteria nautittaessa, sillä vaikutus ei tunnu heti. Tavallisesti vaikutus alkaa 15-60 minuuttia nauttimisen jälkeen.\n\n=== Haittavaikutukset ja myytit ===\n\nTODO:\n- jotain PL:stä ja siihen liittyvistä riskeistä?\n- juttua raskaan polttelun haitoista?\n\nKannabis on kaikesta positiivisuudestaan huolimatta päihde. Jokaisella päihteellä on myös oma synkempi puolensa, joka kannattaa tiedostaa, oli suhde kyseiseen päihteeseen mikä tahansa.\n\nKannabiksen haittavaikutuksista löytyy varsin ristiriitaisia tietoja ja harhaluuloja. Tähän osioon on kirjattu ne haitat, jotka on tieteellisesti todistettu. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mikään kannabiksen haitoista ei ole suurempi kuin alkoholin tai tupakan haitoista, lukuunottamatta lainsäädännön mukanaan tuomia lisärasitteita. Haittojen mittasuhteita esitetäänkin vertaamalla kannabista tupakkaan tai alkoholiin sen mukaan, kumpi on paremmin vertailukelpoinen.\n\nTekstissä on lopuksi käyty läpi myös kannabikseen ja sen käyttöön liittyviä uskomuksia, myyttejä, joille ei ole tieteellistä näyttöä. Näiden totuuspohja on selitetty kunkin myytin jälkeen lähdeviitteineen. [ TODO: Lähdeviitteet ovat sekoittuneet tekemisen yhteydessä \"LIITE 3 Lähdeluettelo\" -osion alle. Nämä vois järjestellä ]\n\n==== Fyysiset haitat ====\n\nKannabiksen vaikuttavat aineet (mm. THC ja CDB) eivät aiheuta merkittäviä fyysisiä haittoja. Yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemantapausta tai myrkytystä ei tunneta. (Hall & Solowij 1998)\n\nKannabiksen polttamisessa syntyvä savu ja sen sisältämät kemikaalit - terva, karsinogeenit ja häkä - ovat sen sijaan myrkkyjä, jotka aiheuttavat somaattisia oireita etenkin jos niille altistuu toistuvasti. Oletettavasti kannabiksen poltossa syntyvä savu sisältää enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi tupakan savu. Toisaalta kannabissavua yleensä hengitetään huomattavasti harvemmin ja vähemmän kuin tupakansavua, johtuen erilaisista käyttötavoista. (Hall & Solowij 1998)\n\nRaskauden aikaiseen kannabiksenkäyttöön tulisi suhtautua kuin tupakointiin, ennen kaikkea savun sisältämien haitallisten aineiden vuoksi (English & Hulse 1997). Todennäköisesti kannabiksen, samoin kuin tupakankin käyttö raskauden aikana, voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskauden aikaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutusta sikiöön ja syntymän jälkeiseen elämään ei ole tutkittu juurikaan, joten siihen on syytä suhtautua varovaisesti. Ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että raskaudenaikainen kohtuullinen kannabiksenkäyttö vaikuttaisi lapsen aivotoimintaan tai muuhun kehitykseen.\n\n==== Psyykkiset haitat ====\n\nPsyykkinen riippuvuus - Kannabis saattaa muodostaa käyttäjälleen riippuvuuden kuten kaikki muutkin päihteet. Kannabisriippuvuuden vaikeusaste muodostuu vain harvoin vakavaksi ja sen luonne on psyykkinen; fyysinen riippuvuus on pahimmillaankin lievä. Kannabiksen vieroitusoireet ovat unettomuus, hikoileminen ja rauhattomuus. (Kiianmaa & Hyytiä 1998)\n\nKognitiiviset häiriöt - Kannabis on päihde, joka vaikuttaa ajan-, paikan- ja tilanteentajuun päihtymyksen aikana. Kannabispäihtymys heikentää suoriutumista vaativissa tehtävissä, esimerkiksi autolla ajossa. (Heishman & al. 1997;Kurzthaler & al. 1999)\n\nKannabis heikentää päihtymyksen aikana ajattelu- ja havaintotoimintoja sekä muistia (Adams & Martin 1996; Hall & Solowij 1998). Se heikentää myös päihtyneen henkilön tarkkaavaisuutta ja motorista koordinaatiota (Adams & Martin 1996). Lisäksi kannabis vaikuttaa subjektiiviseen ajantajuun siten, että kulunut aika yliarvioidaan (Adams & Martin 1996). Erityisesti kokemattomilla kannabiksen käyttäjillä voi esiintyä ahdistus- ja paniikkireaktioita.\n\nKannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutukset - Kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä lienee lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia (Hall & Solowij 1998). Askettäin raportoidun laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei ole pysyviä negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin (Lyketsos & al. 1998).\n\nMielenterveysongelmat - Kannabiksen käytöllä on tutkimusten mukaan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen, muttei itse taudin esiintymistiheyteen. Kyse lienee siitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa skitsofrenian puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä. A. Tien ja J. Anthony (1990) päätyivät epidemiologisessa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyvä psykoosiriski on nelinkertainen verrattuna kannabiksen käytön psykoosiriskiin.\n\nAmotivaatiosyndrooma - Kannabiksen käyttöön yhdistetystä amotivaatiosyndroomasta, joka esiintyy myös suomalaisessa huumevalistuksessa, ei ole tieteellistä näyttöä (Adams & Martin 1996). Kannattaa kuitenkin muistaa, että minkä tahansa päihteen liiallinen käyttö johtaa todennäköisesti henkiseen taantumiseen virikkeiden puuttumisen vuoksi. \n\n==== Myytit ====\n\n*MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja.\n*SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall & Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan hermosoluihin (ja myös kaikkiin muihin elimistön soluihin) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB1) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB2), paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen.\n\n*MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä.\n*SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata dejavu-ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole olemassa.\n\n*MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta.\n*SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen (Abel 1977). On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen.\n\n*MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua.\n*SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa.\n\n*MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja.\n*SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin. Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten.\n\n*MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön.\n*SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaalle on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi heroiinin riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi Hollannin tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista.\n\n*MYYTTI : Kannabis on huume.\n*SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta, sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista \"huumeen\" kriteerit täyttävät lähinnä laittomuus, ja jossain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia \"huume-kriteerilistalta\" kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisi parempi puhua päihteenä kuin huumeena.','',0,'80.81.181.68','20041227162326','',0,0,0,1,0.199283183736,'20041227162326','79958772837673');
INSERT INTO cur VALUES (1058,0,'Kannabislajikkeet','== Kannabislajikkeet ==\n\nTODO\n\n=== Hamppu kasviluokituksessa ===\n\nKasvitieteellisessä luokittelussa hamppu kuuluu Urticales-lahkoon. Tähän lahkoon kuuluvat mm. nokkoskasvien heimo (Urticaceae, johon hamppukin on joskus luokiteltu) ja Cannabaceae-heimo. Cannabaceae-heimoon kuuluvat humalakasvit Humulus) ja hamppu (Cannabis).\n \n o URTICALES\n +--o Ulmaceae (jalavakasvit)\n | `--o Ulmus (jalavat)\n | +-- U. glabra (vuorijalava)\n | `-- U. laevis (kynäjalava)\n +--o Cannabaceae (hamppukasvit)\n | +--o Humulus (humalat)\n | | `-- H. lupulus (humala)\n | `--o Cannabis (hamput)z\n | `-- C. sativa (hamppu)\n `--o Urticaceae (nokkoskasvit)\n `--o Urtica (nokkoset)\n +-- U. dioica (nokkonen)\n `-- U. urens (rautanokkonen)\n\n\nCarl von Linné (ennen aatelointia Carl Linnaeus) luokitteli Cannabis sativan vuonna 1753 yksilajiseksi suvuksi. Sativa tarkoittaa \"viljeltyä\". Yksilajisella luokittelulla kaikki kannabislajikkeet olisivat lajia Cannabis sativa L. (L. tarkoittaa Linnéä). Myöhemmin on ehdotettu myös useampilajisia luokitteluja. Melko yleinen luokittelu on jakaa hamppu kolmeen lajiin: Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Yksilajisessa luokittelussa nämä eri muodot voidaan ajatella Cannabis sativa L. lajin alalajeiksi (subspecies, subsp.), muunnoksiksi (varietas, var.) tai lajin eri muodoiksi (forma, f.), seuraavaan tapaan: Cannabis indica: Cannabis sativa L. subsp. indica tai Cannabis sativa L. var. indica Cannabis ruderalis: Cannabis sativa L. f. ruderalis, myös Cannabis sativa L. subsp. spontanea\n\nMelko usein sekoitetaan toisiinsa sanat \"laji\" ja \"lajike\". Näistä \"lajike\" on tieteellisesti epämääräisempi käsite ja tarkoittaa yleensä jalostamalla luotua erityistä viljelymuotoa, jonka ominaisuudet ovat periytyviä. Englannin kielessä vastineena on siis lähinnä \"cultivar\", mutta sana \"lajike\" saatetaan mainita myös sanan \"variety\" (muunnelma) vastineena. Kauppanimet kuten Northern Lights, Haze ja Super Skunk voidaan ajatella hampun lajikkeina.\n\n=== Lajikekuvauksia ===\n\nTODO: n. kymmenen yleisimmän lajikkeen kuvaukset\n\n=== Lajiketietokannat ===\n\nInternetistä löytyy paljon tietoa hamppulajikkeista. Lajiketietokantojen osoitteita löydät Linkit-kappaleesta, kohdasta [[#Tietoa hamppulajikkeista|Tietoa hamppulajikkeista]].','',0,'80.81.181.68','20041227163330','',0,0,0,0,0.000505069742,'20041227163330','79958772836669');
INSERT INTO cur VALUES (1059,0,'Linkit','== Linkit ==\n=== Kasvatustarvikkeita ===\n\n*http://www.viherpeukku.com/ - Puutarha-alan erikoisliike. Valaisimet, lannoitteet ja vesiviljelyjärjestelmät.\n*http://www.valoverstas.com/.fi/ - Laaja valikoima erilaisia lannoitteita, hormoneja, valaisimia ja vesiviljelytarvikkeita, ym.\n*http://www.finnparttia.fi/ Sähköalaan erikoistunut suomalainen yritys. Tuoteluettelosta löytyvät niin kootut valaisimet kuin myös osat johdoista kuristimiin ja polttimoihin + paljon muuta.\n*http://www.valovoima.com/ - SpNa-valaisimia\n*http://www.viherrinki.fi/ - Puutarha-alan yritys\n*http://www.hortitek.com/ - Viljelytekniikan erikoistuotteita, mm. vesiviljelyssä hyödyllisiä mittareita\n\n=== Siemenpankkeja ===\n\n*http://www.johnnyreeferseed.com/ - Lähettää ilmaiseksi siemeniä aloitteleville kasvattajille.\n*http://www.seedsdirect.to/ - Siementoimittaja Englannissa, laajat valikoimat, nopea ja luotettava palvelu.\n*http://www.sensiseeds.com/ - Siemenpankki Hollannissa. Laaja valikoima siemeniä + muuta alaan liittyvää oheismateriaalia kuten valaisimet, kasvatusjärjestelmät, lannoitteet ja hormonit, kirjallisuutta, hamppukrääsää
\n*http://www.dutch-passion.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.nirvana.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.cannabis-seedbank.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.seriousseeds.com/ - Siemenpankki Hollannissa\n*http://www.cybercomm.nl/~paradise/ - Siemenpankki Hollannissa\n*http://www.aloha.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.hempqc.com/ - Siemenpankki Kanadassa.\n*http://www.quebecseedbank.com/ - Siemenpankki Kanadassa.\n\n===Kasvatusohjeita, lajiketietoutta, ym.===\n\n*http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ - Alkuperäinen Hullu Puutarhuri
\n*http://www.overgrow.com/growfaq/ - Overgrow FAQ
\n*http://www.cannabisworld.com/ -> Scrog forum
\n\n===Päihdepoliittisia järjestöjä===\n\n*http://www.sky.org/ - Suomen kannabisyhdistys\n*http://www.hppry.org/ - Humaania Päihdepolitiikkaa ry\n*http://www.vihreetpantterit.org/ - Ajaa asiaa ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista ja terveellisistä elämäntavoista\n*http://www.yad.finlandia.net/ - Päihteettömiä vaihtoehtoja nuorille tarjoava yhdistys\n*http://www.norml.org/ - Yhdistys jonka tavoitteena on kannabislakien uudistaminen USA:ssa\n*http://www.drugpolicy.org/ - Drug Policy Alliance - amerikkalainen harm reduction -politiikkaa ajava järjestö\n*http://www.ukcia.org/ - UK Cannabis Internet Activists - Hamppuaktivismia Iso-Britanniassa\n*http://www.swecan.org/ - Ruotsalainen kannabisjärjestö\n*http://www.millionmarijuanamarch.org/\n\n===Terveysvaikutukset, lainsäädäntö, kieltolain historia===\n\n*http://www.newscientist.com/hottopics/marijuana/ - New Scientist -lehden kannabisartikkeleita\n*http://www.bbc.co.uk/science/hottopics/cannabis/ - BBC:n tietopaketti kannabiksesta\n*http://kannabis.port5.com/info.html - Kannabistietoutta\n*http://adrugwarcarol.com/ - Huumesodan historiaa sarjakuvamuodossa\n\n===Muuta===\n====Yleistietoa kannabiksesta päihteenä====\n*http://www.lycaeum.org/ - Paljon asiaa kannabiksesta kuten kirjoja, foorumeita, linkkejä..\n*http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannnabis.shtml - Erowid Cannabis Vault\n\n====Kannabiskahviloita====\n*http://www.homegrownfantasy.org/ (NL)\n*http://www.channels.nl/amsterdam/kadinsky.html (NL)\n*http://www.rebelinccoffeeshop.com/ (UK)\n\n====Tietoa hamppulajikkeista====\n*http://www.overgrow.com/strainguide/\n*http://www.cannabis-strains.com/\n*http://www.cannagenetics.com/\n\n====Keskustelupalstoja====\n*http://www.hamppu.net/forum - Hamppuforum\n*http://www.overgrow.com/edge/ - Overgrow Edge Forums\n*http://www.hempcultivation.com/\n*http://www.cannabisworld.org/vbportal/\n\n====Sekalaisia kannabissivustoja====\n*http://www.hightimes.com/ - Arvostettu hamppulehti.\n*http://www.cannabisculture.com/ - Internet-lehti\n*http://www.pot-tv.com/ - \"Internet TV\", sisältää mm. monta sataa tuntia videoita, tuhansia kuvia ja ruokaohjeita.\n*http://www.cannabis.com/\n*http://www.jointen.dk/\n*http://www.piippu.com/ - Poltteluvälineitä\n*http://www.geocities.com/slick_software/index.html - High Grow -hampunkasvatuspeli','Palautettiin viimeiseen 80.81.181.68:n tekemään muutokseen.',3,'Nikerabbit','20050108105610','',0,0,1,0,0.024522232523,'20050108105610','79949891894389');
INSERT INTO cur VALUES (1060,0,'Liitteet','== LIITTEET ==\n=== LIITE 1: Mittayksiköitä ja kertoimia ===\n\nLämpötila:
\nFahrenheit -> Celsius: C=((F-32) * 5) / 9
\nCelsius -> Fahreinheit: F=((9 * C) / 5) + 32
\n
\nPITUUS:
\ntuuma (inch, in, \" ) 1 in = 25,4 mm = 2,54 cm
\nsenttimetri (cm) ___________________ 1 cm = 0,394 in
\njalka (foot/feet, ft) ______________ 1 ft = 12 in = 0,3048 m
\nmetri (m) __________________________ 1 m = 3,281 ft
\njaardi (yard, yd) __________________ 1 yd = 0,9144 m
\nmaili (mile) _______________________ 1 mile = 1609 m
\n
\nMASSA:
\nunssi (ounce, oz) __________________ 1 oz = 28,35 g
\nnaula, pauna (pound, lb, lbs) ______ 1 lbs = 16 oz = 453,6 g
\nkilogramma (\"kilo\", kg) ____________ 1 kg = 1000 g = 2,205 lbs
\n
\nTILAVUUS:
\nmillilitra (milliliter, ml) ________ 1 ml = 1 cm3 = 0,001 l
\nlitra (liter, l) ___________________ 1 l = 1000 ml = 1 dm3 = 0,001 m3
\nkuutiometri (cubic meter, m3)_______ 1 m3 = 1000 dm3 = 1000 l
\ngallona, US (gal) __________________ 1 gal (US) = 3,785 l
\ngallona, UK (gal) __________________ 1 gal (UK) = 4,546 l
\nkuppi, US (cup) ____________________ 1 cup = 0,225 l
\nteelusikallinen (teaspoon,tsp) _____ 1 tsp = 5 ml
\nruokalusikallinen (tablespoon,tbs) _ 1 tbs = 15 ml
\n
\nVIRTAUS (esimerkiksi tuulettimien):
\nlitraa minuutissa ____________________________________ 1 l/min = 0,06 m3/h
\nkuutiojalkaa minuutissa (cubic feet per minute, cfm) _ 1 cfm = 28,3 l/min = 1,70 m3/h
\nkuutiojalkaa tunnissa (cubic feet per hour, cfh) _____ 1 cfh = 0,47 l/min = 0,028 m3/h
\n\n\n=== LIITE 2: Hamppusanastoa ===\n\n====Polttelusanasto====\n\n; Agentti, venäläinen, hylsy : tavallisen kaupan tupakan kuoriin rakennettu kannabissavuke, jota voi poltella melko huomaamattomasti julkisillakin paikoilla.\n\n; Bongi, vesipiippu, vesibongi : Englannin sanasta \"bong\". Kannabiksen poltteluun tarkoitettu väline, usein lasinen, muovinen tai keraaminen. Vesibongissa on vesitila jonka läpi savu suodattuu viilentäen savuja sekä jättäen osan tervasta veteen. Vesipiippuja on melko helppo rakentaa myös itse helposti saatavista ja edullisista tarvikkeista. Erilaisia variaatioita löytyy runsaasti, mm. jääbongi, jossa on erillinen tila jääpaloja tai -murskaa varten sekä hookah.\n\n; Charas : Fingerhash, \"sormihasis\", esimerkiksi nepalilainen hasis. Valmistetaan hankaamalla ensin käsien välissä kukintoja, ja tämän jälkeen pyörittämällä hartsista palloja.\n\n; Chilu, chilumi : Hampun poltteluun tarkoitettu väline. Chilu on kuin tavallinen piippu mutta suora. Yksinkertaisimmillaan vain toisesta päästä kapeneva putki. Usein puuta tai keramiikkaa.\n\n; Fikti, putki : vaaka (joskus viitataan yleisiin Pesola-merkkisiin jousivaakoihin)\n\n; Ganja : mm. Keski-Amerikassa ja Intiassa käytettävä termi kannabiksesta.\n\n; Hasis, hasa, \"hassis\" : englannin sanasta \"hash\". Kannabiksesta saadusta hartsista puristettu valmiste. Vaihtelee mustasta vaalean ruskeaan ja kivikovasta sormiin tarttuvan löysään. Hyvä \"oikea\" hasis on usein erittäin voimakasta vahvuudeltaan, Suomessa laadukasta hasista ei juurikaan saa kuin itse tekemällä, kaduilla myytävästä hasiksesta voit lukea lisää kohdasta \"PL\"\n\n; Hitti [ottaa hitit] : (engl. hit = isku, lyönti, osuma) savut jotka imaistaan poltteluvälineestä, eli yhdet henkoset\nmyös Paukku [ottaa paukut] Pajarit, pajautukset [pajauttaa] hiisata, hiisinki, hiisailla, pössytellä = kaikilla viitataan vähän asiayhteydestä riippuen kannabiksen polttamiseen tai kannabikseen yleensä. [\"tuliko pajarit mukaan?\" tai \"tuutko meille hiisaamaan?\"]\n\n; Hithole : Usein bongeissa oleva reikä, joka päästetään irti samalla imien kun bongin savutilassa on tarpeeksi savua. Tällöin bongin savutilassa oleva savu tulee nopeasti keuhkoihin ja hitholen kautta savutilaan tulee tilalle ilmaa.\n\n; Hookah, shisha : eräs vesipiippuvariaatio. Hookaheilla on pitkä perinteet idässä, joten hienoja hookaheja voi nähdä esimerkiksi paikallisen kebab-puljun ikkunassa. Idea on sama kuin bongissa (eli vesipiipussa) mutta savu imetään keuhkoihin letkun avulla. Hookahissa saattaa olla useitakin latkuja, jolloin sitä voi käyttää monta ihmistä yhtäaikaa.\n\n; Jointti, joonas, jopo, jojo, jones, jouni, sätkä, spliffi... : Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tulee englannin sanasta \"joint\" ja tarkoittaa kannabissätkää. Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä kartiomaisen muotonsa ansiosta; jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua paperisiivua. Tavallinen filtteri on kuitenkin suositeltavampi, sillä vaikuttavien ainesosien lisäksi siihen jää mm. tervaa enemmän kiinni kuin paperista rullattuun filtteriin. Paperifilttereillä on kuitenkin oma fanaattinen kannattajajoukkonsa.\n\n; Kannabis : ks. marihuana\n\n; Keuhko, läpsy, (engl \"lung\") : Eräs variaatio \"älystä\". Usein 1-2L pullosta ja muovipussista rakennettu poltteluväline. Pullosta poistetaan pohja, johon teipataan ilmatiivis pussi. Pullon suuhun laitetaan pesä ja pesään poltettava materiaali. Vetämällä pussia ulos pullosta, savua tulee pulloon. Pesä irroitetaan ja pussia sisäänpäin työntämällä \"pakotetaan\" savu keuhkoihin.\n\n; Lehti, \"ruoho\" (engl. \"weed\") : Kannabiskasvin lehtiosa.\n\n; Kukka, kuku, kukinto, ququ, sinsemilla, simsemilla qq : Tarkoittaa naaraspuolisen kannabiskasvin hedelmöittämätöntä kukintoa, joka on kannabiskasvissa eniten huumaavia aineita sisältävä osa.\n\n; Marihuana, marijuana, \"mari\" : Marihuanalla tarkoitetaan kannabiskasvien huumaavia osia, eli lehtiä ja naaraskukintoja.\n\n; Mässyt, mäiskeet : engl. \"munchies\" Kannabiksen nauttimisesta usein seuraava akuutti lähes kyltymätön nälkä, jolloin tulee usein syötyä ihan uskomattomia määriä ruokaa. Mässyruokaa on useimmiten kaikki rasvainen, sokerinen jne mahdollisimman epäterveellinen ruoka. Mässyillä tarkoitetaan myös välillä \"hyvyyksiä\" eli herkkuja. [\"mennään hakemaan kaupasta vähän mässyjä\" tai \"huh, mitkä mässyt oli, söin kolme pussia sipsejä, 2 litraa kolaa ja paketin karjalanpiirakoita appelssiinimarmeladilla voideltuna, mitähän sit söisin?]\n\n; Pesä : Piipun tulipesä. Siis osa, johon poltettava tavara laitetaan. Pesä löytyy mm. piipusta ja bongeista.\n\n; PL, lätkä, läpy, läpykkä, laatta, kiekko, biitti, kengänpohja, paskalätkä, peruslätkä... jne. : PL:llä viitataan kadulla liikkuvaan useimmiten melko huonolaatuiseen hasikseen. Briteissä PL tunnetaan mm. nimellä \"soap\" tai \"soapbar\" eli saippua. Huonolaatuinen hasis voi käytännössä sisältää lähes mitä vain, ei ole kovin harvinaista, että lisäaineena on käytetty esimerkiksi pihkaa, vanhentuneita lääkkeitä, liuottimia, opiaatteja, lantaa, hiekkaa, kenkälankkia, moottoriöljyä ym. vain joitakin mainitakseni. Kadulta ostetusta hasiksesta on siis lähes mahdoton tietää mitä se sisältää kannabiksesta saadun hartsin lisäksi.\n\n; Vaporisaattori, vapo, \"kräkipiippu\" : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyryämään ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle.\n\n; Äly, älyämpäri, kyykkä (engl. gravity bong) : Alipainetta hyväksi käyttävä laite, jossa ensin imetään savua (useimmiten) pulloon jonka jälkeen se imetään painetta hyväksi käyttäen keuhkoihin. Kokomattomalle polttelijalle äly voi helposti aiheuttaa liiankin vahvan pilven. Myös useita variaatioita kuten esimerkiksi vesiputous. Toimintaperiaate on kuitenkin lähestulkoon sama kaikissa.\n\n====Kasvatussanasto====\n\n; Bubbler : Englannin sanasta bubble eli kuplia. Vesiveljelyjärjestelmä, jossa kasvin juuret ovat ravinneliouksessa jota hapetetaan ilmapumpun avulla. Pumpun käydessä ravinneliuos siis kuplii, josta järjestelmän nimi juontaa juurensa\n\n; DWC : Deep Water Cultivation.\n; SWC : Shallow Warer Cultivation. Sama järjestelmä kuin bubbler., mutta nimellä viitataan kasvatusastian syvyyteen. Matalia SWC-järjestelmiä käytetään usein pienessä tilassa tapahtuviin kasvatuksiin.\n\n; Dripper, Drip Feed, \"Etola\" : Tippua, pisaroida. Vesiviljelyjärjestelmä, jossa ravinneliuos pumpataan pumpulla kasvatusastian yläosaan ja valutetaan pisaroina välimateriaalin päälle, josta se tihkuu alas.\n\n; Ebb & Flow : Vuoksi ja luode (vuorovesi). Vesiviljelyjärjestelmä, jossa kasvatusastia pumpataan täyteen erillisestä astiasta ravinneliuoksella. Järjestelmästä riippuen vesi valuu itsellään pois kasvatusastian alaosasta tai se pumpataan takaisin ravinneliuossäiliöön.\n\n; ESL : Energiansäästölamppu, tunnetaan myös miniloisteputkina. Sopii myös kasvivaloksi spektrinsä ja valo/sähkönkulutus/lämmöntuotto-suhteensa vuoksi. Soveltuu varsinkin pieniin tiloihin, joihin ei pystytä järjestämään tarpeeksi tehokasta tuuletusta isommille lampuille. Valon tyyppi soveltuu parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.\n\n; Haku, search : hamppuforumin/hamppu.net:in hakukone. Uutta aihetta tehdessä kannattaa ensin katsoa, onko aiheesta keskusteltu aiemmin tai onko ongelmaasi jo vastattu aiemmin.\n\n; Hupu, Hupu2 : HUllu PUutarhuri. Hampunkasvatuksen suomalainen perusteos. Tämä tulisi kaikkien aloittavien kasvattajien lukea ainakin pariin kertaan läpi ennenkuin tulee kyselemään forumilta apuja. Hamppu.net:in etusivulta löytyy linkki html-muotoiseen harrastelijavoimin kyhättyyn (keskeneräiseen) kakkosversioon. Kakksoversiolle löytyy myös hamppuforumilta omat alueet, joilla kuka tahansa pääsee halutessaan mukaan kirjoitushommiin.\n\n; Kukitus : Kasvin kukitusvaihe. Kukitus/kasvuvaiheen välillä vaihdetaan muuttamalla kasvien saamaa valomäärää. Esimerkiksi kasvuvaiheessa kasvit saavat valoa 24h/vrk ja kukitusvaiheessa 12h/vrk.\n\n; Natikka SpNa : Suurpainenatriumlamppu, sopii hyvin kasvien kasvatukseen koska se lähettää pääosin sen väristä valoa mitä viherkasvit pystyvät hyödyntämään. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat enemmän valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytettään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa.\n\n; Scrog : (screen of green=\"vihreä verkko\"ahtaan tilan kasvatusmenetelmä, jossa kasvien latvoja taivutellaan läpi vaakatasossa olevasta verkosta, jolloin kasvi tuottaa useita latvuksia ja näin useita pieniä kukkaterttuja.\n\n; SoG : (Sea of Green = \"vihreä meri\") Kasvatusmenetelmä, jossa kasveille annetaan vain lyhyt vegetatiivinen vaihe. Kasveista tulee lyhyempiä ja pienempiä, jolloin satokin jää kasvia kohden pienemmäksi, mutta kasvit saadaan valmiiksi nopeammin.\n\n; Vege : Hampun kasvatuksessa kasvin kasvuvaihe. Englannista vegetative state.\n\n; Vesiviljely, hydro : engl. hydroponic. Tarkoittaa yleisesti vesiveljelyjärjestelmiä, joissa kasvit kasvavat jossain muussa väliaineessa kuin mullassa. Suosituin väliaine on kevytsora. Osassa vesiviljelyjärjestelmistä väliainetta ei ole ollenkaan, vaan kasvit kasvavat pelkässä hapetetussa ravinneliuoksessa.\n\n=== LIITE 3: Lähdeluettelo ===\n\n# Roy H. Hart: On the Cannabinoid Receptor: A study in Molecular Psychiatry (J. Psychiatric Times, July 1997, issue 7)\n# Rinaldi-Carmona M, Calandra B, Shire D, Bouaboula M, Oustric D, Barth F, Casellas P, Ferrara P, Le Fur G. Characterization of two cloned human CB1 cannabinoid receptor isoforms.. J Pharmacol Exp Ther. 1996;278(2):871-878.\n# Neil Goodman: An Overview of the Endogenous Cannabinoid System (http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_pharmacology2.shtml )\n# Karniol, I.G., Carlini, E.A.: Pharmacological Interaction between Cannabidiol and Delta 9-Tetrahydrocannabinol. Psychopharmacologia. Vol 33. 53-70, 1973.\n# Cunha, J.M., et al, 1980. Chronic Administration of Cannabidiol to Healthy Volunteers and Epileptic Patients. Pharmacology . 21 175-185.\n# Carlini, E.A., Masur, et al, 1979. Possivel Efeito Hipnotico do Cannabidiol no ser Humano. (In Portuguese) Ciencia E Cultura 3l (3) 315-322.\n# Sandyk, Consroe, et al, 1986. Effects of Cannabidiol in Huntington\'s Disease. Neurology. Vol.36 (Suppl. 1) 342.\n# Hollister LE, Gillespie H.: Interactions in man of delta-9-tetrahydrocannabinol. II. Cannabinol and cannabidiol, Clin Pharmacol Ther. 1975 Jul;18(1):80-3.\n# Mechoulam, R., ed. Marijuana: Chemistry, Pharmacology, Metabolism and Clinical Effects. New York: Academic Press, 1973.\n# Adams, I.B., and Martin, B.R. Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91(11):1585-1614, November 1996.\n# Kelly, P., and Jones, R.T. Metabolism of tetrahydrocannabinol in frequent and infrequent marijuana users. J Anal Toxicol 16:228-235, 1992.\n#Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.\n#Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.\n#English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.\n#Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.\n#Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.\n#Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.\n#Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.\n#Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.\n#Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.\n\n=== LIITE 4: Tekijät ===\n[[Käyttäjä:Addic|Addic]]\n[[Käyttäjä:R_hitler|Reijo Hitler]]\n[[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]]\n[[Käyttäjä:heinahattu|heinahattu]]\njnejne','',0,'80.81.181.68','20041227162621','',0,0,0,1,0.420007169136,'20041227162621','79958772837378');
INSERT INTO cur VALUES (1061,0,'Hupu_2:Yleistä','{{hupu2}}\n== Yleistä ==\n===Kannabiksen historiaa ===\n====Tuhansien vuosien yhteinen taival ====\n; Alkukulttuuri Aasiassa :\n\nKiinalaiset omaksuivat hampun sekä lääkekasviksi että kuitukäyttöön. Luonnonlääkkeenä hamppu oli tunnettu [[w:fi:Kiina|Kiinassa]] jo tuhansia vuosia. Ensimmäiset kudotut kankaat olivat hamppua, ja ne ovat peräisin ajalta 7000-8000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hamppu oli Keski-Aasiassa ensimmäinen viljelty kuitukasvi.\n\nSata vuotta ennen ajanlaskumme alkua kiinalaiset valmistivat käärepaperia, ja vuonna 105 jKr. keisarillisen palatsin ministeri Tsai Lun onnistui valmistamaan kirjoituspaperia. Vanhimmat päivätyt paperit on löydetty Gobin erämaasta, ja ne ovat peräisin vuosilta 265-334 jKr. Kiinalaiset valmistivat paperia kuitukasveista - kuten mulperipensas, kiinanruoho (rami), pellava ja hamppu - sekä ramin, pellavan ja hampun lumpuista. Kuudensadan vuoden ajan vain kiinalaiset osasivat valmistaa ohutta mutta erittäin kestävää hamppupaperia. Vuonna 751 [[w:fi:Arabimaailma|arabit]] voittivat kiinalaisen armeijan kuuluisassa Talasin taistelussa. [[w:fi:Sotavanki|Sotavankien]] joukossa oli paperintekijöitä, minkä seurauksena Samarkandista tuli paperin maailmankaupan keskus.\n\n( Lähde 3. s. 56 ) TEMP-LÄHDEVIITTAUS (mieti käytetäänkö sivunumeroa, ei ehkä?)!!\n\n====Hamppu saapuu Eurooppaan ====\n\nArvellaan, että hamppu tuotiin [[w:fi:Aasia|Aasiasta]] [[w:fi:Eurooppa|Eurooppaan]] noin 1500 eKr. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. 400-luvulla eKr [[w:fi:Herodotos|Herodotos]] kertoi, että [[w:fi:Skyytit|skyytit]] kasvattivat hamppua huumaavien vaikutusten ja [[w:fi:Traakia|traakialaiset]] kuitujen takia. [[w:fi:Rooma|Roomalaiset]] levittivät hampun viljelyn koko Eurooppaan, joskin kasvi oli paikoin jo pohjoisemmassakin tunnettu.\n\nVanhin hampun viljelyyn kehottava laki Euroopassa oli itsensä [[w:fi:Kaarle_Suuri|Kaarle Suuren]] laatima [[w:fi:800-luku|800-luvulla]]. [[w:fi:Viikingit|Viikingit]] omaksuivat hampun jo varhaisessa vaiheessa käyttäen sitä mm. köysiin, purjeisiin, vaatteisiin ja kalaverkkoihin, sillä hamppu kestää pitkään hapertumatta kosteudenkaan haittaamatta sitä. 850 jKr rakennettujen viikinkilaivojen jäännöksistä on löydetty hampunsiemeniä. Hamppukuitujen voimin viikingit matkasivat [[w:fi:Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] länsirannikolle ja ovat luultavasti vieneet kasvin mukanaan.\n( Lähde 4. s. 124 ) TEMP-LÄHDEVIITTAUS!!\n\nSaksilaiset kirjasivat lääkinnälliseen kirjallisuuteensa hamppurohtojen reseptejä. Hamppua käytettiin paitsi ravintona, myös yleisrohtona erilaisiin vaivoihin, hammassärystä ja synnytyskivuista kuumetauteihin ja reumatismiin. Keskiajalla pellava- ja hamppukulttuuri kukoistivat Euroopassa. Kaikki käyttövaatteet oli valmistettava kotona kasvatetusta pellavasta, hampusta ja villasta.\n( Lähde 3. s. 9 ) TEMP-LÄHDEVIITTAUS!!\n\n[[w:fi:1500-luku|Viidennellätoista vuosisadalla]] Euroopan mahtikansat mittelivät voimiaan merivaltoina. [[w:fi:Espanja|Espanja]], [[w:fi:Alankomaat|Hollanti]] ja [[w:fi:Iso-Britannia|Iso-Britannia]] olivat käyneet idän kanssa kauppaa Silkkitien kautta, mutta meriteitse aukenivat huomattavasti suuremmat kaupankäynnin mahdollisuudet. Laivojensa varustamiseen nämä maat tarvitsivat ennenkokemattoman paljon hamppukuitua, sillä vain pisimmät ja vahvimmat hamppukuidut muotoutuivat suuriksi purjeiksi ja paksuiksi köysiksi, jotka olivat riittävän säänkestäviä pitkillä matkoilla itään.\n\nBriteillä oli saarivaltana ongelmallisemmat olosuhteet. Niinpä [[:en:Wikipedia:Henry_VIII_of_England|kuningas Henry VIII]] määräsi vuonna [[w:fi:1533|1533]] kaikki maanviljelijät kasvattamaan neljänneseekkerin hamppua tai pellavaa jokaista kuudettakymmenettä eekkeriä maata kohden. [[:en:Wikipedia:Elizabeth_I_of_England|Kuningatar Elisabeth]] toisti määräyksen vuonna [[w:fi:1563|1563]], mutta säännös kumottiin vuonna 1593, koska maanviljelijät eivät huonon korvauksen tähden halunneet kasvattaa kuituja valtiolle. Vuonna 1663 Britannia määräsi siirtolaistyöläisiä kuitujen muokkaukseen ja asetti [[w:fi:Irlanti|Irlannin]] tuottamaan hamppu- ja pellavavaatteita emämaalle verovapaana. [[w:fi:Englanti|Englanti]] myös osti jopa 97 % hampustaan [[w:fi:Venäjä|Venäjältä]] pysyäkseen vallassa merivoimin.\n( Lähde 4. s. 120-122 ) TEMP-LÄHDEVIITTAUS!!\n\n==== Hamppu uudella mantereella ====\n\n[[w:fi:Kristofer_Kolumbus|Kristofer Kolumbus]] purjehti hamppupurjein [[w:fi:Atlantin_valtameri|Atlantin]] yli vuonna [[w:fi:1492|1492]]. Merivaltojen laivanvarustus oli täysin riippuvaista hamppukuidun määrästä. Raportit siitä, että hamppu kasvoi hyvin uudessa maassa, antoivat merivalloille uuden mahdollisuuden lisätä laivojensa määrää ja sen myötä myös valtaansa maailmassa.\n\nJo ennen Kolumbusta [[w:fi:Viikingit|viikingit]] olivat luultavasti kuljettaneet hampunsiemeniä mukanaan ylittäessään Atlantin ja vieraillessaan uudessa maassa ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa. Hamppua oli kuitenkin viljelty Amerikan mantereella myös ennen viikinkejä. Luultavasti aikoinaan Kiinasta, Beringin salmen kautta, nykyiseen [[w:fi:Alaska|Alaskaan]] vaeltaneet kansat olivat tuoneet hampun mukanaan. Varhaisista uuden maan ja Euroopan välisistä tiedotteista on jäänyt tietoja, joiden mukaan länsirannikolta olisi löytynyt luonnonvaraiseen elämään sopeutunut kannabislajike, \"villihamppu\".\n\nEnsimmäiset eurooppalaiset uudisasukkaat Amerikan mantereella alkoivat viljellä hamppua omiin ja emämaidensa tarpeisiin. Vuoteen 1690 mennessä [[w:fi:Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] oli riittävästi hamppua, pellavaa ja [[w:fi:Puuvilla|puuvillaa]] niin, että siellä voitiin aloittaa teollinen paperituotanto.\n\n[[w:fi:1800-luku|1800-luvun]] alussa Yhdysvallat, kuten monet Euroopankin maat, olivat luoneet vahvat kauppasuhteet maataloustuotteista Venäjän kanssa. Yhdysvaltojen tuontituotteista kymmenen prosenttia oli venäläisiä - niistä tärkeimpiä olivat [[w:fi:Rauta|rauta]], hamppu ja pellava.\n( Lähde 4. s. 133 - 134 ) TEMP-LÄHDEVIITTAUS!!\n\n[[w:fi:Teollinen_vallankumous|Teollisuuden vallankumouksen]] ensiaskelia 1800-luvun puolivälissä olivat uudet mekaaniset ratkaisut hamppukuidun käsittelyssä. Vuonna [[w:fi:1882|1882]] pelkästään [[w:fi:New_York|New Yorkissa]] oli kymmeniä kuitujen muokkaukseen keskittyneitä tehtaita. Oli suhteellisen yksinkertaista saada aikaan [[w:fi:Selluloosa|selluloosaa]] ja kuitua, mutta [[w:fi:Kemia|kemian]] alan kehitys tämän vuosisadan puolella antoi mahdollisuuksia myös uudenlaiseen hampun hyödyntämiseen.\n\n[[Image:Hempcar.gif|frame|right|Hamppuauto]]\n[[w:fi:1930-luku|1930-luvulla]] Fordin moottoriyhtiö kehitti polttoaineiksi etyyliasetaattia, [[w:fi:Metanoli|metanolia]] ja muita [[w:fi:Yhdiste|yhdisteitä]] hampusta. Fordilla oli suunnitelmia hamppupolymeereistä (selluloosasta) tehdystä muovista, joka olisi käytännöllinen materiaali miltei mihin tahansa. Valmistettiin auto, jonka materiaalit olivat \"kasvaneet maasta\", eli ne olivat täysin hampusta ja muista kasveista jatkojalostettuja. Auto kulki hamppupolttoaineella. Lehdet Mechanical Engineering ja Popular Mechanics julkaisivat [[w:fi:1937|1937]] artikkelit kuvineen aiheesta.\n\nNämä kehitysaskeleet - biomuovi ja nopea kuidunjalostus - olivat valmiina siirtämään teollistuneet maat uuteen hampun hyödyntämisen aikakauteen. Kuitenkin petrokemian tuotteet ja puu sekä puuvilla korvasivat hampun myöhemmin [[w:fi:1900-luku|1900-luvulla]], sillä hampun kasvatus julistettiin [[w:fi:Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] laittomaksi.\n( Lähde 4. s.139 ) TEMP-LÄHDEVIITTAUS!!\n\n====Hampun historia Suomessa ====\n\nSuomessa on selvitetty eri viljelykasvien varhaishistoriaa mm. seuraavia tieteenaloja soveltaen:\n\n* \'\'Paleoekologia\'\': Järvien pohjalietteen kerrostumista on otettu kairaamalla näytteitä, joista on selvitetty siitepölyanalyysin avulla eri viljelykasvien varhaisinta esiintymistä sekä viljelyn yleistymistä ja ajoitettu nämä vaiheet radiohiilimenetelmällä.\n* \'\'Makrofossiilitutkimus (paleoetnobotaniikka)\'\': On tutkittu maaperän kerrostumissa säilyneitä kasvijäänteitä ja kasvinosia, kuten siemeniä ja hedelmiä. Nämäkin löydöt on ajoitettu radiohiilimenetelmällä.\n\nPerinteisen käsityksen mukaan hampunviljely levisi Suomeen [[w:fi:Venäjä|Venäjältä]] [[w:fi:Karjala|Karjalan]] kautta joskus [[w:fi:Keskiaika|keskiajan]] lopulla. Hamppua tiedetään viljellyn mm. Itä-Karjalassa [[w:fi:1300-luku|1300-luvulla]].\n\nSuomen vanhin varma hamppulöytö on [[w:fi:Ahvenanmaa|Ahvenanmaalta]]. [[w:fi:Kastelholm|Kastelholman]] linnan läheltä löydetystä asuinpaikka- ja hautakomplekseista on tavattu makrofossiilitutkimuksissa hampun pähkylöitä eli siemeniä. Ne on ajoitettu viikinkiajalle (v. 800-1050). Laajalti Lounais-Suomessa ([[w:fi:Turku|Turun]] alueella) tehdyissä kaivauksissa on tavattu hampun pähkylöitä pitkältä yhtenäiseltä ajanjaksolta noin vuosilta 1100-1500. Hamppu oli kauppatavaraa. Tavallisesti sitä vietiin kuiduiksi työstettynä, joten siinä ei ollut siemeniä mukana. Pähkylälöydöt osoittavat siis, että löytöalueilla todella viljeltiin hamppua, eikä kyse ollut tuontihampusta.\n\n[[w:fi:Etelä-Savo|Etelä-Savossa]] hamppu ylestyi siitepölytutkimuksen mukaan [[w:fi:1400-luku|1400]]-[[w:fi:1500-luku|1500-luvulla]]. Sen viljely oli laajimmillaan [[w:fi:1700-luku|1700-luvulla]] ja [[w:fi:1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella. Hampun viljelykulttuuria ja sen pitkää historiaa arvioitaessa jälkimmäinen huomio on erityisen painava. Se kertoo, milloin hampusta tuli \"koko kansan kasvi\" ja milloin sen taloudellinen merkitys oli suurimmillaan.\n\nHampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin aiemmin on uskottu. Se on nuorempaa kuin viljan viljely, mutta sen läpimurto ja yleistyminen osuu ainakin Keski- ja Itä-Suomessa pitkälti yksiin maanviljelyn \"toisen ekspansion\" eli [[w:fi:1400-luku|1400]]-[[w:fi:1500-luku|1500-luvun]] uudisasutuksen kanssa. Tänä kautena paikallaan pysyvä maatalousasutus lujittui merkittävästi. Sisä-Suomessa maaviljelykulttuurin alku eli \"ensimmäinen ekspansio\" ajoittuu tätä vaihetta vielä noin 700-900 vuotta varhaisempaan aikaan. On mahdollista, että tämä sisämaassa maanviljelyä harjoittanut \"kantaväestö\" viljeli jo hamppua, mutta sitä ei ole osoitettu sitovasti ainakaan vielä. Lounais-Suomen vanhalla peltoviljelyalueella on hamppua viljelty kiistatta ainkin tuhat vuotta.\n\nMakrofossiilitutkimuksissa tehtyjen varhaisten hamppulöytöjen pohjalta voisi arvailla, että hampunviljely on saattanut levitä Lounais-Suomeen Keski-Euroopan, [[w:fi:Baltian maat|Baltian]] tai [[w:fi:Skandinavia|Skandinavian]] kautta eikä välttämättä Venäjältä. Itä-Suomeen kasvi levisi luultavasti Venäjältä, kuten tähän asti onkin oletettu. Useiden tutkijoiden mukaan hampunviljely on Suomessa vanhempaa kuin pellavanviljely. Pellavan oletetaan levinneen Suomeen keskiajalla [[w:fi:Ruotsi|Ruotsin]] kautta.\n\nKoko kappaleen lähteenä on oikeastaan, voisikohan käyttää: http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohhamppuhistoria.html#6\nTEMP-LÄHDEVIITTAUS!!\n\n==== Kannabiksen kriminalisoinnin lyhyt historia====\n\nKannabiksen laajamittainen kriminalisointi alkoi [[w:fi:1900-luku|1900-luvulla]] [[w:fi:Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] toimesta. Kannabiksen valvonta perustuu lähes täysin Yhdysvaltojen aloitteisiin ja sen kehitykseen maailman johtavaksi suurvallaksi.\n\nYhdysvalloissa oli vuonna [[w:fi:1910|1910]] käsiteltävänä lakiesitys, joka koski silloin käytössä olevia lääkeaineita (Foster Anti-Narcotic Bill). Lakiesityksen tarkoituksena oli tutkia lääkkeinä käytettyjen aineiden turvallisuutta. Kannabis oli mukana tässä lakiesityksessä, mutta se kumottiin, koska kannabiksen ei katsottu olevan riippuvuutta aiheuttava.\n\n=====Kauhukampanjointi syntyy=====\n\nPaineet kannabiksen kriminalisointiin tulivat etupäässä Yhdysvaltojen lounaisista [[w:fi:Yhdysvaltojen osavaltiot|osavaltioista]], joihin oli muuttanut merkittäviä meksikolaissiirtokuntia joissa käytettiin marihuanaa. Kauhukampanjointi alkoi siellä kiertäviltä lahkosaarnaajilta ja paikallisilta sheriffeiltä, joiden omat rasistiset mielipiteet yhdistyivät uutta, vierasperäistä nautintoainekulttuuria vastaan. Samoin valkoisen rodun ylivaltaa ajavat liikkeet ottivat nopeasti marihuanan [[w:fi:Propaganda|propagandansa]] välineeksi.\n\nMonet pohjoisetkin osavaltiot halusivat kannabiksen vastaisen lainsäädännön, koska niihin oli alkanut muuttaa afroamerikkalaista väestöä. Propagandan mukaan myös heidän keskuudessaan käytettiin marihuanaa.\n\nTiedotusvälineitä tehokkaasti käyttämällä amerikkalaiseen valkoiseen keskiluokkaan saatiin lietsottua kammo kannabista kohtaan. Lehdistöön levitettiin perättömiä tietoiskuja ja kohu-uutisia, kuinka yhden marihuanasavukkeen poltettuaan nuori mies saattoi raiskata tyttöystävänsä ja surmata vanhempansa.\n\nKannabiskiellon perustaksi muodostunut kauhukampanjointi oli osaksi peräisin [[w:fi:Kalifornia|Kaliforniasta]], missä lähinnä [[w:fi:Oopiumi|oopiumin]] polttamista (kiinalaisten siirtolaisten mukanaan tuoma tapa) vastaan suunnattuun lainsäädäntöön otettiin mukaan myös kannabis.\n\nVuonna [[w:fi:1913|1913]] kannabis kiellettiin Kaliforniassa osavaltiolaissa osana oopiumin polttoon käytettävien välineiden kieltävää lakia. Laki jäi tuolloin pienelle huomiolle, koska kannabiksen nautintokäyttö oli minimaalista eikä aiheuttanut julkista uutisointia.\n\nVuonna [[w:fi:1915|1915]] lakia täsmennettiin kieltämällä kannabis samalla pykälällä oopiumin, [[w:fi:Morfiini|morfiinin]] ja [[w:fi:Kokaiini|kokaiinin]] kanssa. Tämäkään laki ei aiheuttanut julkisuutta, mutta se oli luonteeltaan ennaltaehkäisevä eikä sen vaikutuksia osattu ennakoida.\n\nPian tämän jälkeen syttyi [[w:fi:Ensimmäinen_maailmansota|ensimmäinen maailmansota]] johon Yhdysvallat liittyi vuonna [[w:fi:1917|1917]], samana vuonna kun alkoholin kieltolaki säädettiin. Siitä alkoi Yhdysvaltojen matka kohti maailman mahtavimman valtion asemaa ja sen sisäpolitiikka alkoi yhä enemmän vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan. Tämä näkyi selvästi kannabiksen julkisen kuvan muuttuessa lääkkeestä \"tappajaruohoksi\".\n\n=====Kieltolaki=====\n\n[[w:fi:1920-luku|1920]]- ja [[w:fi:1930-luku|1930]]-luvut olivat kansainvälisen sääntelyn aikaa. Tuolloin solmittiin sarja sopimuksia, jotka koskivat perinteisten huumausaineiden kauppaa. Kriminaalipolitiikka ei ollut korostettuna, vaan kansainvälisellä yhteistyöllä pyrittiin pääsemään sopimukseen siitä, että huumausaineiden laiton kauppa ja käyttö saataisiin mahdollisesti lopetettua maailmasta. Esimerkiksi maissa, joissa päädyttiin alkoholin täyskieltoon, [[w:fi:Alkoholijuomat|alkoholin]] ostajaa ja käyttäjää ei rangaistu.\n\nVuonna [[w:fi:1920|1920]] Yhdysvaltain kieltolakiviranomaiset saivat valvottavakseen myös huumausaineet ja valtiovarainministeriön kieltolakiosastoon perustettiin huumausainejaosto.\n\nGeneven konferenssissa vuosina [[w:fi:1924|1924]]-[[w:fi:1925|1925]] kannabiksen kontrollia tuotiin esille vaihtelevin keinoin. Vuoden 1925 kansainvälisessä oopiumisopimuksessa myös kannabiksen kansainvälinen kauppa rajoitettiin vain [[w:fi:Lääketiede|lääketieteellisiin]] ja [[w:fi:tiede|tieteellisiin]] tarkoituksiin.\n\n[[w:fi:Kieltolaki|Alkoholikieltolaki]] oli [[w:fi:1930-luku|1930-luvulle]] tultaessa alkanut osoittautua huonoksi ratkaisuksi Yhdysvalloissa. Varsinkin poliisin maine oli yleisön silmissä menetetty. Ennen 1930-lukua parikymmentä osavaltiota oli säätänyt marihuanan käyttöä rajoittavia lakeja.\n\n=====Marihuanavero 1937=====\n\nKoska kannabiksen liittovaltiotasoinen kieltolaki törmäsi [[w:fi:Perustuslaki|perustuslaillisiin]] ongelmiin, keksittiin marihuanan siirtovero \"[[Wikipedia:1937_Marijuana_Tax_Act|Marihuana Tax Act]]\". Ilmiasultaan se ei ollut kieltolaki, vaan liittovaltiotasoinen verolaki, joka velvoitti kaikki tuottajat, kauppiaat ja kannabista määräävät lääkärit rekisteröitymään ja maksamaan valtiolle kannabiksen välityksestä lisenssimaksua. Lisäksi heidän täytyi pitää kirjaa välityksestä.\n\nEdelleenkään lain säätäminen ei herättänyt minkäänlaista huomiota, joten Amerikan lääkäriliitto [[:en:Wikipedia:American_Medical_Association|(AMA)]] heräsi sen seurauksiin liian myöhään. AMA vastusti kannabiksen kieltämistä, koska se oli vähintään 28:ssa lääkkeessä käytetty aineosa.\n\nLainvalmistelun kuuleminen kesti vain kaksi tuntia, jolloin AMA:n edustaja yritti vielä esittää eriävän kantansa, mutta hänet keskeytettiin. Kuulemistilaisuudessa hän arvosteli mm. sitä, että lakiesityksen todistusaineistona käytettiin pelkkiä sensaationhakuisia lehtijuttuja, mutta terveys- tai kouluviranomaisten materiaalia ei oltu huomioitu.\n\nMarihuanan verolaki lopetti tehokkaasti kannabiksen taloudellisen hyödyntämisen ja tieteellisen tutkimisen. Muu kuin lääketieteellinen käyttö, josta maksettiin veroa, oli kielletty rangaistusten uhalla - [[w:fi:Sakko|sakoista]] lähtien (100$/unssi) aina viiden vuoden vankeusrangaistukseen saakka. Kaikenlainen hampun käyttö, jopa kuituviljely, joutui kärsimään lain käytäntöön soveltamisesta.\n\nLyhesti sanottuna alkoholin kieltolain jälkeinen raittiusliike, kieltolakia toteuttaneet poliisivoimat, rasistinen kulttuuri, valtataistelu [[w:fi:Liittovaltio|liittovaltion]] ja osavaltioiden sekä demokraattien ja [[w:fi:Yhdysvaltojen_Republikaaninen_puolue|republikaanien]] välillä johti lain käyttöönottoon. Joukkoon pitää lisätä vielä kamppailu [[w:fi:Kemia|kemian]]- ja [[w:fi:Öljy|öljy]]teollisuuden ja perinteisen hampputeollisuuden välillä Yhdysvalloissa.\n\nPerinteiset öljykasvit oli helppo korvata maasta melkein ilmaiseksi pulppuavalla mineraaliöljyllä, lääketeollisuus keskittyi [[w:fi:Patentti|patentoitaviin]] [[w:fi:Molekyyli|molekyyleihin]] ja tarvittavat hamppukuidut saatiin Yhdysvaltojen siirtomaasta [[w:fi:Filippiinit|Filippiineiltä]]. Tässä maailmassa ei ollut kannabikselle sijaa.\n\nEnnen [[w:fi:Toinen_maailmansota|toista maailmansotaa]] oli näin luotu kansainvälisen huumevalvonnan sopimuspuitteet, valvontabyrokratian raamit ja Yhdysvalloissa kannabiksen demonisointikampanja. Näiden kaikkien yhdistäminen loi nykyisen kannabiksen kieltävän lainsäädännön.\n\n=====Kannabis kriminalisoidaan 1950-luvulla=====\n\n[[w:fi:Yhdistyneet_kansakunnat|YK:n]] huumausainetoimikunta alkoi käsitellä kannabista vuonna [[w:fi:1946|1946]] ja alkuun esitetyt kannat olivat ristiriitaisia. [[w:fi:Meksiko|Meksikon]] ja [[w:fi:Intia|Intian]] edustajien mukaan kannabiksen käytöstä ei ollut ilmennyt haittaa ja sen kieltäminen voisi johtaa paljon haitallisemman alkoholin käyttöön.\n\nVuonna [[w:fi:1951|1951]] pakollinen minimirangaistus huumerikoksista säädettiin kahdeksi vuodeksi.\n\nVuonna [[w:fi:1952|1952]] [[w:fi:WHO|WHO]] antoi ilman mitään todisteita tai selityksiä lausunnon, jonka mukaan kannabistuotteilla ei ole lääketieteellistä käyttöä.\n\nVuonna [[w:fi:1956|1956]] huumerikoksista saattoi saada jopa [[w:fi:Kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistuksen]]. Lakien täytäntöönpanoon liittyi myös [[w:fi:Sensuuri|sensuuri]]: huumeista ei saanut kirjoittaa tai puhua ja lakien arvosteleminen tulkittiin näiden lakien rikkomiseksi.\n\nWHO:n lausuntoon viitaten YK:n huumausainetoimikunnalla oli vuonna [[w:fi:1953|1953]] kannabiksen suhteen kaksi erilaista versiota tulevaksi YK:n \"huumausaineyleissopimukeksi\", joka hyväksyttiin vuonna [[w:fi:1961|1961]]. Kannabiksen asettamiseksi valvontaan tuli harkita seuraavia seikkoja:\n* väitetyt lääkinnälliset vaikutukset\n* kannabiksen käytön sosiaalinen hyväksyminen\n* hampun teollinen käyttö\n* riski laittoman kaupan synnylle.\nTähän liittyen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö toi esille raportin, jossa esiteltiin hampun korvaamista muilla luonnonkuiduilla sekä mahdollisuus jalostaa \"huumeeton\" hamppulajike. Vuonna [[w:fi:1955|1955]] huumausainetoimikunta asetti kannabiksen alustavasti huumausaineyleissopimuksen IV listalle, jotta se voitaisiin kieltää kokonaan.\n\nVuosina [[w:fi:1955|1955]]-[[w:fi:1960|1960]] aiheesta tuli lisää materiaalia 20 eri valtiosta, joissa kannabiksen käytöllä oli pitkät perinteet, mutta päätös oli jo tehty. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto oli jo kehottanut jäsenvaltioita kieltämään kannabiksen käytön lääkkeenä, mikä ratkaisi sen kannan, että kannabis voitiin asettaa täyskieltoon vailla lääketieteellistä käyttötarkoitusta. Missään vaiheessa kriminalisointiprosessia ei asettu kyseenalaiseksi sitä, miksi lääketieteellinen käyttötarkoitus ylipäänsä oli peruste kieltää kannabiksen käyttö. Esimerkiksi alkoholin sallimisessa tätä kriteeriä ei tarvittu.\n\n=====Kriminalisointi Suomessa=====\n\n[[w:fi:1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella huumekysymystä ei Suomessa koettu mitenkään polttavaksi, erityistoimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Esimerkiksi raittiusopin kirjassa todettiin [[w:fi:1930-luku|1930-luvulla]] seuraavasti: \"Kaikeksi onneksi nämä huumausaineeet ([[w:fi:Oopiumi|oopiumi]], [[w:fi:Morfiini|morfiini]] ja [[w:fi:Kokaiini|kokaiini]]) ovat kuitenkin, varsinkin meillä, yhteiskunnallisesti vaarattomampia kuin [[w:fi:Alkoholijuoma|väkijuomat]], sillä niiden käyttö supistuu pieneen piiriin\" (Rauhala 1930, 48). Sotia edeltävän ajan huumeongelman ydin oli morfiini, minkä lisäksi raportoitiin vähäisestä oopiumin ja kokaiinin käytöstä. Käyttäjät olivat yksittäistapauksia ja heidän sosiaalinen taustansa oli verrattain korkea.\n\n[[w:fi:1960-luku|1960-luvulla]] huumeiden käytössä tapahtui oleellinen muutos. Tuolloin Suomeenkin todettiin levinneen kansainvälisiä kehitystrendejä. Uudet aineet, kuten kannabis ja [[w:fi:LSD|LSD]], yhdistettiin keskiluokkaista arvomaailmaa pilkkaaviin protestiliikkeisiin. Hyvin merkittävä muutos oli myös se, että maahan muodostuivat nyt ensi kertaa salakuljetukseen perustuvat huumemarkkinat. Huumekysymyksen yhteiskunnallinen sääntely joutui 1960-luvulla perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kiivaan keskustelun, debatin, kamppailun ja konfliktien jälkeen huumeet määriteltiin uudeksi yhteiskunnallisia toimia vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Asetustasolla huumeiden käyttö määriteltiin rikokseksi vuonna [[w:fi:1966|1966]] ja vuosikymmenen lopulla huumeasiat siirrettiin huoltopoliisilta rikospoliisille, jonka puitteisiin perustettiin huumeisiin erikoistuneita yksiköitä.\n\nHuumekysymyksen yhteiskunnallinen määrittelyprosessi Suomessa huipentui vuoden [[w:fi:1972|1972]] huumausainelain säätämiseen. Erimielisyydet huumekysymyksen määrittelyssä tiivistyivät kysymykseen huumeiden käytön rangaistavuudesta. Hallituksen esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi. [[w:fi:Eduskunta|Eduskunnassa]] lakivaliokunta (LaVL 2/1971) suositteli käytön kriminalisointia, kun taas talousvaliokunta (TaVM 12/1971) asettui hallituksen linjalle. Suuressa valiokunnassa (S.V.M. 168/1971) arpa ratkaisi kiistan kriminalisoinnin eduksi, joka hyväksyttiin myös lopullisessa äänestyksessä äänin 92 puolesta - 80 vastaan.\n\n=====Länsimaisen päihdekulttuurin ristiretki=====\n\nKannabiksen kansainvälinen kielto voidaan nähdä myös eräänlaisena [[w:fi:Länsimaat|länsimaisen]] päihdekulttuurin ristiretkenä, jossa länsimainen päihdekulttuuri pakotettiin toisiin kulttuureihin. [[w:fi:Intia|Intia]] vastusti päätöksiä voimakkaasti, koska sillä oli laaja ja perinteinen kannabiksen käyttökulttuuri. Tämän vuoksi Intialle myönnettiin 25 vuotta lisäaikaa kieltolain toteuttamiseksi ja virallisesti Intia kielsi kannabiksen käytön vasta [[w:fi:1989|1989]].\n\nNykyään huumeiden kansainväliseen kriminaalikontrolliin on kuitenkin alkanut kohdistua kritiikkiä: sen varjolla langetetaan esimerkiksi [[w:fi:Aasia|Aasiassa]] useita [[w:fi:Kuolemanrangaistus|kuolemantuomioita]] vuodessa. [[w:fi:Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] [[w:fi:Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] huumeiden vastaiset joukot levittävät terroria maaseudulla. Perinteisten huumausaineiden käyttöalueella varsinkin [[w:fi:Heroiini|heroiinin]] käyttö on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Oikeusjärjestelmä on ylikuormitettu johtuen alati kasvavasta huumerikosten ja -tuomioiden määrästä. Huumesodan \"mallimaassa\" Yhdysvalloissa on ohitettu jo kahden miljoonan vangin raja huumerikollisten kattaessa siitä suurimman osan.\n\n[[Kuva:Tapsa-sarjakuva.jpg|thumb|\"Traaginen sarjakuva\" kannabiskieltolain ilmenemismuodoista]]\n\n[[w:fi:Yhdistyneet_kansakunnat|YK]] on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että sen oma huumevalvontajärjestelmä rikkoo YK:n peruskirjaa [[w:fi:Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksista]]. Huumeiden kriminaalikontrollin vastustaminen on [[w:fi:Rasismi|rasismin]] tapaan ihmisoikeuskysymys.\n\n; Toivoa paremmasta huomisesta? :\n\nKannabis on huumausaineista eniten käytetty ja sen kriminalisoinnin takia kannabiksen kuluttajat joutuvat herkästi tekemisiin myös muiden [[w:fi:Päihde|huumausaineiden]] käytön kanssa. Tämän vuoksi monissa valtioissa ollaan ajamassa läpi erilaisia depenalisointiin (rangaistuksen poistamiseen), dekriminalisointiin (rangaistuspykälien poistamiseen) tai legalisointiin (aineen ottamiseen pois rikosoikeudellisesta piiristä) perustuvia lainsäädännön liberalisointeja kannabiksen osalta.\n\nPelkkää hallussapidon depenalisointia ja dekriminalisointia voisi kritisoida siitä, että ne poistavat lainsäädännön tuomat haitat käyttäjiltä, mutta eivät salli kannabiksen laillista kauppaa. Näin ollen tämä oikeuskäytäntö ilman kotikasvatuksen depenalisointia tai dekriminalisointia johtaa tilanteeseen, jossa ammattirikollisuuden kauppaamalle kannabikselle olisi entistä avoimemmin kysyntää.\n\nKannabis olisi mitä parhain ase yhteiskunnalle taistelussa järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeiden monia lieveilmiöitä vastaan. [[w:fi:Poliitikko|Poliitikoilta]] ja päättäjiltä vaaditaan kuitenkin avarakatseisuutta hyväksyä tosiasiat ja toimia niiden mukaisesti kohti parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.\nAsiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Tapio Onnelan toimittama [http://www.kaapeli.fi/visio/huumesota/ \"Pyhä huumesota - huumepolitiikan pelkoja ja utopioita\"] -kirja.\n\n----\n\n=== Kannabiksen farmakologiaa ===\n[[Kuva:Tetrahydrocannabinol.png|frame|right|C21H30O2 THC molekyyli]]\nVaikka kannabiksen [[w:fi:Kemia|kemiaa]] alettiin tutkia yli 150 vuotta sitten, vasta vuonna [[w:fi:1964|1964]] onnistuttiin ensimmäisen kerran eristämään kannabiksesta puhdas delta-1-tetrahydrokannabinoli (delta-1-THC) [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(9)]], toiselta nimeltään delta-9-tetrahydrokannabinoli, delta-9-THC tai vain THC. Vuonna [[w:fi:1970|1970]] se todettiin hampun keskeisimmäksi psykoaktiiviseksi komponentiksi. Tämän jälkeen on Cannabis-lajin kasveista pystytty eristämään noin 60 muuta ainesosaa, joita nimitetään yhteisellä nimikkeellä kannabinoidi. Kannabinoideja ei ole löydetty toistaiseksi mistään muusta kasvista. Kaiken kaikkiaan hamppukasveista on eristetty tähän mennessä yli 400 [[w:fi:Kemikaali|kemikaalia]].\n\nKannabistuotteitten erittäin vaihtelevat psykoaktiiviset vaikutukset ovat kuitenkin pitkään askarruttaneet tutkijoita. Jos THC olisi ainoa psykoaktiivinen komponentti, kannabista nauttimalla aikaansaadun päihtymistilan pitäisi olla voimakkuudeltaan suoraan verrannollinen nautitun kannabiksen THC-pitoisuuteen. Kemialliselta koostumukseltaan erilaiset kannabistuotteet tuottavat kuitenkin myös laadullisesti erilaisen päihtymistilan, millä ei aina ole lineaarista korrelaatiota THC-pitoisuuden kanssa. Lisää päänvaivaa aiheuttaa sekin löytö, että elimistössä ja verenkierrossa mitattu THC-pitoisuus ei sekään täysin vastaa kannabiksen päihtymyksen subjektiivista voimakkuutta ja ominaisuuksia.\n\nTHC:n lisäksi ainoat kannabinoidit, joilla on huomattu olevan sellaisenaan tai THC:hen yhdistettynä psykoaktiivisia vaikutuksia, ovat CBD (kannabidiol) ja CBN (kannabinoli). THC on suhteellisen voimakas psykoaktiivinen aine, joka aiheuttaa hyvin vahvan päihtymyksen jopa 1-2 mg:n annoksilla suonensisäisesti annosteltuna (testattu laboratorio-olosuhteissa syntetisoidulla THC:llä). Tavanomaiset käyttötavat kuitenkin hukkaavat suuren osan aktiivisista ainesosista. Polttamalla kannabista siitä siirtyy elimistöön yleensä 5-15 % poltettavan materiaalin THC:stä, riippuen henkilön polttotekniikasta. Syötynäkään psykoaktiivisia ainesosia ei jää jäljelle juuri enempää. CBD:llä ja CBN:llä on suhteellisen vähäinen puuduttava tai sedatiivinen vaikutus sellaisina annoksina, joina tavallisen kannabiksenkäyttäjän voidaan olettaa niitä elimistöönsä saavan. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten valossa näyttää siltä, että nämä aineet voimistavat joitakin THC:n kipua lievittäviä vaikutuksia, vähentävät THC:n joitakin psykoaktiivisia vaikutuksia ja hidastavat THC:n vaikutuksen alkamista sellaisissa annoksissa, jotka tulevat kyseeseen kannabiksen \"keskivertokuluttajista\" puhuttaessa [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(4, 8, 10)]].\n\nCBD:n on lisäksi havaittu olevan monien kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten takana, esimerkiksi sen on todettu vähentävän [[w:fi:Epilepsia|epileptisiä]] kohtauksia [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(5)]], auttavan kroonisesta unenpuutteesta kärsiviä [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(6)]], vähentävän haitallista lihasnykimistä [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(6, 7)]] jne.\n\nTHC ja CBD vaikuttavat myös muiden psykoaktiivisten aineiden kanssa yhdessä. THC:n on huomattu hidastavan useimpien kehon [[w:fi:Solu|solujen]] toimintaa ja se selittää osan kannabiksen vaikutuksista. Siten esimerkiksi kannabiksen vaikutuksen alaisena [[w:fi:Alkoholijuomat|alkoholin]] imeytyminen on hitaampaa, sillä vatsan kyky siirtää ravinteita kehoon on hidastunut. Näiden kahden kannabinoidin on myös todettu vaikuttavan [[w:fi:Nikotiini|nikotiinin]], rauhoittavien lääkkeiden, [[w:fi:Amfetamiini|amfetamiinin]], [[w:fi:Kokaiini|kokaiinin]], [[w:fi:Opiaatti|opiaattien]] ja monien muiden psykoaktiivisten aineiden metaboliaan ja [[w:fi:Farmakologia|farmakologiaan]]. Tutkimusta tällä alueella kuitenkin joudutaan tekemään vielä pitkään.\n\n; THC- ja CBD-pitoisuudet eri lajeissa :\n\nHampun emikukinnon THC-pitoisuus vaihtelee kuituhampun 0.001 %:sta aina viimeisimpien huippuunsa jalostettujen sisälajikkeiden 25 %:iin asti. Keskiarvoina voidaan kuitenkin pitää hieman alle 10 % THC-pitoisuutta tällä hetkellä. Cannabis índica -lajeilla on Cannabis sativa -lajeja enemmän CBD:tä kukinnoissaan, mikä muodostaa peruseron lajien antamalle päihtymystilalle. Alkuperäisia lajeja on kuitenkin jo ehditty risteyttää niin paljon, että suurin osa lajikkeista onkin nykyään molempien alalajien risteymiä.\n\n====Kannabinoidireseptorit CB1, CB1A ja CB2====\n\nIhmisissä ja useissa muissa [[w:fi:Nisäkkäät|nisäkkäissä]] luonnollisesti esiintyvä (eli endogeeninen) kannabinoidireseptorien [[w:fi:Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]] on anandamide [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(1)]]. Sen tehtävä on vielä epäselvä, mutta sen arvellaan olevan muun muassa aivojen [[w:fi:Dopamiini|dopamiini]]tason ja monien kehon sisäisten ärsykkeiden hienosäätelijä. THC kiinnittyy anandamide-reseptoreihin vain keskivahvasti, mutta kuitenkin luonnollista anandamidea hiukan vahvemmin. THC toimii kannabinoidireseptorissa reseptorin toimintaa kiihdyttäen, eli agonistina. Tämä onkin todettu kannabiksen ensisijaiseksi päihtymystilan aiheuttajaksi. Kannabiksen alhainen myrkyllisyys johtuu ilmeisesti siitä, että kannabinoidireseptoreja on hyvin vähän hengitystä ja muita tarpeellisia ruumiintoimintoja ohjaavissa aivojen osissa.\n\nCB1- ja äskettäin löydetty alityyppi CB1A-reseptorit ovat toiminnaltaan lähes identtiset, CB1-reseptorin ollessa kehon vallitseva kannabinoidireseptori ja CB1A:n esiintymisen ollessa noin 20 % päätyyppireseptorin määrästä. CB1-tyypin reseptoreja on enimmäkseen keskushermostossa ja harvakseltaan ääreishermostossa. CB2-reseptoreja on puolestaan lähinnä immuniteettimekanismeihin liittyvillä alueilla imusolmukkeissa ja tämä reseptorityyppi vastaa kannabiksen immuniteettia muuntavista ominaisuuksista. CB1 toimii siten pääsääntöisenä kannabiksen keskushermoston tilan muuttajana. [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(3)]]\n\nTHC hajoaa elimistössä varsin monia teitä ja sillä onkin yli sata [[w:fi:Aineenvaihdunta|metaboliittia]], kuten on muutamalla muullakin tunnetulla kannabinoidilla. Kannabinoidien, etenkin THC:n, hajoamisesta ilmeisesti vastaa sytokromi-[[w:fi:Entsyymi|entsyymi]] P450 2C9. Tämä entsyymi toimii [[w:fi:Katalyytti|katalyyttina]] delta-9-THC:n hajoamiseksi 11-hydroxy-delta-9-THC:ksi, joka on itse delta-9-THC:tä psykoaktiivisempi. Tämä selittänee sen, että joskus kannabiksen vaikutus alkaa voimakkaammin tuntua vasta minuuttien kuluessa polttamisesta, eikä välittömästi, kuten useiden muiden poltettavien psykoaktiivisten aineiden kohdalla. Lisäksi oraalisesti käytettynä huomattavasti suurempi osuus delta-9-THC:stä metabolisoituu 11-hydroxy-delta-9-THC:ksi, joka luonnollisesti vaikuttaa päihtymyksen vahvuuteen ja kvalitatiivisiin ominaisuuksiin. 11-hydroxy-delta-9-THC hajoaa puolestaan delta-9-THC-11-oic-hapoksi, joka on pääsääntöinen metaboliatuote kannabiksella ja poistuu suurimmalta osin ulosteessa (yli 60 %) ja virtsan kautta (~30 %). Tämä metaboliitti on myös yleisimmin huumetesteissä hyödynnettävä [[w:fi:Molekyyli|molekyyli]], jonka huumetesterit havaitsevat. Yksikään THC:n metaboliiteista ei ole vesiliukoinen, mutta useat metaboliitit, itse THC mukaanluettuna, ovat rasvaliukoisia ja liukenevat [[w:fi:Solu#Solukalvo|solukalvojen]] lipideihin. Rasvaliukoisuus ja solukalvoille liukeneminen aiheuttavat sen, että isolla osalla kannabiksen metaboliiteista on suhteellisen pitkä [[w:fi:Puoliintumisaika|puoliintumisaika]] kehossa. Kannabiksen käyttömäärä ei näytä vaikuttavan metaboliaan merkittävästi [[Hupu_2:Liitteet#Lähdeluettelo|(11)]], mutta metaboliittien kasautuminen solukalvoille johtaa kroonisilla käyttäjillä varsin pitkiin metaboliittien kehosta häviämisaikoihin ja siten myös käyttö näkyy testeissä sitä pidempään mitä kauemmin kannabista on käytetty yhtäjaksoisesti.\n\n----\n\n=== Miksi kasvattaa hamppua? ===\n\nSyitä ryhtyä kasvattamaan kannabiskasvia eli hamppua on varmasti lähes yhtä monta kuin kasvattajiakin. Monilla ihmisillä on halu rentoutua jonkin päihdyttävän aineen kanssa, mutta he eivät koe esimerkiksi [[w:fi:Alkoholijuomat|alkoholin]] sopivan itselleen sen haitallisten vaikutusten vuoksi. Valitettavasti Suomessa vielä nykyäänkin yleisin kannabistuote on maahan salakuljetettu hasis, johon liittyy monia riskejä. Tämä \"PL\" eli \"peruslätkä\" on vähintäänkin heikkolaatuista ja sisältää useimmiten epämääräisiä, jopa terveydelle vaarallista jatkeaineita (mm. turvetta, lantaa, kenkälankkia ja tärpättiä). Kotikasvatettu kannabis ei sisällä mitään ylimääräistä, ja on lähes poikkeuksetta laadukkaampaa kuin katukaupassa liikkuva hasis.\n\nKotikasvatus on tehokas vastaisku järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, sillä edellämainittua katukauppaa pyörittävät kansainväliset rikollisjärjestöt. Vaikka ostaisikin PL-hasista parhaalta kaveriltaan, tukee silti välillisesti toiminnallaan rikollisjärjestöjä, jotka vahvojen huumeiden kaupan (mm. [[w:fi:Heroiini|heroiini]], [[w:fi:Amfetamiini|amfetamiini]]) lisäksi pyörittävät mm. [[w:fi:Prostituutio|prostituutiota]] ja asekauppaa.\n\nKasvattaminen eliminoi tehokkaasti [[w:fi:Porttiteoria|porttiteorian]], jonka mukaan kannabis on portti koviin huumeisiin. Nykytilanteessa porttiteoria voi katukaupan osalta tavallaan pitää paikkansa, mutta ei kannabiksen ominaisuuksista johtuen - samat henkilöt, jotka myyvät \"pilveä\", myyvät usein myös kovia huumeita (esimerkiksi amfetamiinia). Rahanahneet myyjät, "diilerit\", saattavat tyrkyttää näitä kannabiksesta kiinnostuneille ostajille, sillä niistä saa paljon suuremman voiton ja addiktiopotentiaali on aivan eri luokkaa kuin kannabiksella. Näissä tilanteissa tietämättömillä tai \"epätoivoisilla\" on pienempi kynnys siirtyä kovien ja vaarallisten aineiden maailmaan. Monilla kotikasvattajilla ei ole lainkaan diilerikontakteja, joten tällaista tilannetta ei edes pääse syntymään.\n\nKotikasvatetun kannabiksen hinta on todella alhainen ostettuun verrattuna. Kun pakolliset lamput ja muut välineet on hankittu, kannabis ei maksa muuta kuin sähkölaskun ja lannotteiden hinnan verran.\n\nUseat sairaat ihmiset ovat löytäneet helpotusta elämäänsä kannabiksesta, jota on käytetty lääkkeenä jo tuhansia vuosia. Joitakin kannabislajikkeita onkin jalostettu juuri lääkinnällisiä tarkoituksia silmälläpitäen, esimerkiksi poistamaan kipua ja lievittämään [[w:fi:Syöpä|syöpäpotilaiden]] [[w:fi:Sädehoito|sädehoidon]] sivuvaikutuksia. Kannabis on tehokas lääke esimerkiksi MS-taudista ja glaukoomasta eli silmänpainetaudista kärsiville. Kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden kannattaakin ottaa selvää, olisiko kannabiksesta apua heidän vaivaansa. Tuloksia on saavutettu kivun lievityksen lisäksi mm. [[w:fi:Astma|astman]] hoidossa. Lääketehtaiden synteettisesti tuotetut lääkkeet voivat aiheuttaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia ja toimia huonommin [[w:fi:Oire|oireiden]] lievitykseen kuin \"yrtti\". Kasvattamalla lääkkeensä itse välttyvät nämä kärsineet ihmiset kanssakäymiseltä alamaailman huumekauppiaiden kanssa. Lääkekannabis tulisikin vapauttaa pannasta välittömästi, sillä mitään järkevää perustelua sen laittomuudelle ei ole olemassa!\n\nEdellämainittujen asioiden lisäksi hampun (kuten muidenkin viherkasvien kasvattaminen) on erittäin positiivinen ja inhimillinen kokemus. Kasvattaja saa nähdä kannabiksen elämänkaaren siemenestä täydelliseen kukkaloistoon. Kasvattamalla hamppua ihminen voi tuntea jatkavansa tuhansia vuosia jatkunutta ihmisen, kasvien ja luonnon yhteiseloa!\n\n----\n\n=== Kotikasvatuksen ekologia ===\n\n\nKannabiksen kotiviljely on lähes poikkeuksetta eettisempää kuin hasiskauppaan sekaantuminen, mutta ekologista se ei välttämättä ole. Vaikka hamppu yhteyttää voimakkaasti ja parantaa havaittavasti huoneilmaa, se vaikutus tuskin riittää korvaamaan keinoviljelyn aiheuttamien sähkö-, vesi- ja materiaalikulujen haitallista vaikutusta ympäristöön.\n\nKasvatuslamput ja tuulettimet syövät satoja watteja sähköä, vesiviljelyjärjestelmät juovat litroittain vettä. Kemialliset lannoitteet ovat kulutustavaraa, joiden valmistus ja jakelu kuormittaa ympäristöä. Valaisimet ja sähkölaitteet voivat olla huolimattomasti asennettuina vaarallisia.\n\nEettisesti valveutunut kotipuutarhuri joutuu väistämättä harkitsemaan ekologisia kysymyksiä.\nKuinka suuri sato on riittävä ja kuinka voimakkaalla lampulla sen saa? Kuinka paljon valoa kasvit tarvitsevat eri kasvuvaiheissa? Kuinka paljon oma sähkönkulutus kuormittaa ympäristöä? Mikä kasvatusjärjestelmä on taloudellinen mutta antaa hyvän sadon? Olisiko ulkokasvatus hyvä vaihtoehto?\n\nEkologinen kasvattaja pyrkii tuottamaan satonsa tehokkaasti ja turvallisesti. Oikeussaleissa asiantuntemusta pidetään usein raskauttavana seikkana, mutta ekologinen hampuusi hankkii ammattitaitoa ollakseen mahdollisimman harmiton. Hyvä hyötysuhde merkitsee minimaalisia ympäristövaikutuksia jokaista kerättyä grammaa kohden.\n\n\nSeuraavat neuvot auttavat kotiviljelijöitä vähentämään ympäristökuormitustaan:\n\n* Osta sopivan kokoinen lamppu eli tuota vain omiin ja lähipiirisi tarpeisiin. Ylimitoitetut sadot kasvattavat paitsi ekologista jalanjälkeä myös tuotantokustannuksia, rikosoikeudellisten seuraamusten riskiä, yleistä kuumotusta ja joskus liiallista käyttöä.\n* Käytä kasvuvaiheessa kevyempää valaisinta. Hamppu ei elinkaarensa alkuvaiheessa hyödy megaluokan valotehosta vaan pärjää vähemmälläkin. Säästä teholamput kukitusvaiheeseen ja vielä tehokkaammat vasta aivan viimeisille viikoille.\n* Osta ekosähköä. Muutaman prosentin lisä sähkölaskussa on käypä hinta kestävämmästä valinnasta.\n* Sijoita kasvatustilaasi. Kertapanostus laatuun maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun sama sähkölasku tuottaakin muhkeamman lopputuloksen.\n* Suosi taloudellisia kasvatusjärjestelmiä. Tehokas ravinnejakelu vähentää kulutetun veden ja lannoitteiden määrää, mikä näkyy lompakon lihomisena ja ekologisen jalanjäljen kutistumisena.\n* Käytä vesipumppua harkiten. Tarpeettoman tehokas nestekierto voi vesiviljelyjärjestelmissä lisätä vedenkulutusta dramaattisesti ilman, että kasvit hyötyvät siitä merkittävästi.\n* Valitse laadukas ja tuottoisa lajike. Suuri sato lyhyessä ajassa tarkoittaa hyvää hyötysuhdetta.\n* Käytä luomulannoitteita. Niiden valmistus on ekologisempaa ja ne ovat usein myös laadukkaampia.\n* Kiinnitä erityistä huomiota turvallisuuteen. Palo- ja sähköturvallisuudesta huolehtiminen vähentää taloon ja asukkaisiin kohdistuvia riskejä. Se mikä suojelee asuinympäristöä vaaroilta on ekologista.\n\n\nKannabiksen kasvattaminen kesäisin ulkoilmassa ja kasvihuoneissa poistaisi suurimman yksittäisen ekologisen haittatekijän, sähkönkulutuksen. Sen lisäksi hamppu parantaa maaperän koostumusta ja valmistaa sitä mahdollisia muita viljakasveja varten.\n\nKannabiskiellon vallitessa ulkoviljely on kuitenkin vaikeaa, sillä laiton kasvi ei nauti oikeusturvaa. Ulkokasveja on hankala piilottaa katseilta ja ne ovat alttiita virkavallan tai varkaiden väliintulolle. Paremmin Suomen oloihin soveltuvien lajikkeiden jalostuskin on haasteellinen prosessi, kun yksi ratsia voi tehdä tyhjäksi vuosien työn.\n\nOn paradoksaalista, että rikollisesti maahantuotu, etelän auringon alla kasvatettu kannabis on alkujaan ekologisempaa tavaraa kuin kotimainen kaappikukinto. Reilun kaupan tuote se ei kuitenkaan missään nimessä ole, eikä pohjolaan rahtauksensa jälkeen ansaitse myöskään erityistä luonnonystävän mainintaa.\n\n=== Kannabis ja virkavalta ===\n\nTODO\n\n==== Lainsäädäntö ====\n\n\'\'\'Suomen rikoslaki\'\'\'\n\n[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L50 \'\'\'50 LUKU\'\'\' Huumausainerikoksista]\n\n\n\'\'\'1 §\'\'\'
\nHuumausainerikos\n\nJoka laittomasti\n# valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai \'\'\'hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena\'\'\',\n# tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,\n# myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai\n# pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, (13.7.2001/654)\non tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'2 §\'\'\'
\nTörkeä huumausainerikos\n\nJos huumausainerikoksessa\n\n# rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,\n# tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,\n# rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä,\n# aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai\n# levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla\n\nja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'2 a §\'\'\'
\nHuumausaineen käyttörikos\n\nJoka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.\n\n\n\'\'\'3 §\'\'\'
\nHuumausainerikoksen valmistelu\n\nJoka tehdäkseen 1 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'4 §\'\'\'
\nHuumausainerikoksen edistäminen\n\nJoka\n\n# huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä, tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäisiin tähän tarkoitukseen, tai\n# varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen,\n\non tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.\n\n\n\'\'\'5 §\'\'\'
\nMääritelmät
\n\nHuumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa (1289/93) tarkoitettua huumausainetta.\n\nErittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.\n\n\'\'\'6 §\'\'\'
\nMenettämisseuraamus
\n\nValtiolle menetetyksi on tuomittava:\n# välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käytetty tässä luvussa tarkoitetun rikoksen tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu; sekä\n# edellä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetut varat siinäkin tapauksessa, että teko on rangaistava huumausainerikoksena tai törkeänä huumausainerikoksena; varojen menettämiseen on tuomittava rahoittaja, rahoituksen vastaanottaja tai kumpikin yhteisvastuullisesti.\n\nMuutoin on noudatettava, mitä 10 luvussa säädetään.\n\n\n\'\'\'7 §\'\'\'
\nToimenpiteistä luopuminen
\n\nHuumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa mainitusta rikoksesta voidaan, sen lisäksi mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tai tässä laissa säädetään, jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.\n\n\n\'\'\'Katso myös\'\'\' Wikipedian artikkeli [[w:fi:Huumausainerikos|huumausainerikoksista]].\n\n==== Miten välttää virkavaltaa? ====\n\nHamppua kasvatellessa, koristekäyttöön tai muuten, saattaa aina välillä iskeä \"kuumotukseksi\" kutsuttu tunne, että poliisit on jäljillä ja naapurit tietää ja kohtanetulee ja...\n\nSeuraavassa on neuvoja, miten voit minimoida kotikasvatuksen paljastumisen (ja turhan hermoilun) riskiä:\n\n#\'\'\'Sosiaaliset turvatoimet\'\'\'
\n#* Älä kerro kenellekään, että kasvatat. Kenenkään ei tarvitse tietää ja kertomisesta ei ole sinulle mitään hyötyä. Poliisien lisäksi ovellesi saattaa tulla muuta epämääräistä ainesta. Jos vahinko on jo tapahtunut, tee erittäin selväksi, että sana ei saa levitä.\n#* Jos kerroit, niin älä ainakaan myy. Myymällä saat ehkä huumekauppiaan maineen, eikä virkavalta suhtaudu heihin kovin suopeasti.\n#* Ole hyvä naapuri. Äänekkäät karnevaalit keskellä yötä asunnossasi ja muu epäilyttävä toiminta johtavat siihen, että naapurit vihaavat sinua tarpeeksi soittaakseen virkavallan (muista syistä) paikalle. Hyvällä käytöksellä saa paljon anteeksi naapureilta.\n#\'\'\'Tilat\'\'\'
Sosiaalisella minimoinnillakaan ei paljoa pelasteta, jos postiluukustasi paistaa keinoaurinko ja rappukäytävä haisee Jamaikalle.
\n#* Pyri aina estämään valon karkaaminen asunnostasi ulos. Mikään ei ole epäilyttävämpää kuin valokiila, joka muodostaa tutunnäköisiä varjokuvia seinään. Natikan valon kyllä tunnistavat ne, joita se kiinnostaa. Vedä paksut verhot ikkunan eteen aina kun ihailet puutarhaasi - varsinkin iltaisin, jolloin valaistuksesi erottuu selvemmin.\n#* Haju (tuoksu) on toisinaan ongelma, josta ei helposti pääse eroon. Ensiksikin kannattaa pitää huoli siitä, että ulko-ovi ja eteisen ovi ovat tiiviit, jolloin hajut pääsevät ikkunasta ulkoilmaan ja katoavat pakokaasun sekaan. Jos kasvatustilasi on erillinen huone, voit rajoittaa tiivistämisen siihen (mikäli tuuletus on muutoin hoidettu). Tämä on myös halpaa, sillä tiivistenauha ei paljoa maksa. Vähänkään isomman puutarhan kanssa leikittäessä kannattaa yleensä rakentaa aktiivihiilisuodatin, jolloin tuulettimien kautta kulkevan poistoilman tuoksut jäävät aktiivihiileen.\n#* Turvalukkoon kannattaa satsata. Sen saa asentaa vuokrakämppäänkin (tosin se on muutettaessa yleensä jätettävä paikoilleen) ja ilman sen avainta kukaan ei pääse asuntoosi. Isännöitsijä joutuu nöyrästi sopimaan kanssasi vesimittarin lukuajat ja muut tarkastukset sen sijaan, että rynnisi paikalle koska sattuu.\n#\'\'\'Laitteisto\'\'\'
\n#* Rahalla saa ja hevosella pääsee. 600 W SpNa valaisee kivasti ja johtaa väistämättä suuriin satoihin ja huumaavaan tuoksuun, puhumattakaan sähkölaskusta. Vainoharhaisimmat puhuvat jo siitä, että sähkölaitokset seuraisivat kulutustasi ja soittavat tarvittaessa poliisit paikalle. Pienillä lampuilla taas sato on luonnollisesti pieni, mutta niin ovat vastaavasti muutkin haitat. Tämä on makukysymys. \n#* Hajunpoistoon kannattaa panostaa ensimmäisestä kasvatuksesta asti. Vaikka joistain on varmasti kivaa, että kämppä tuoksuu siltä itseltään, kostautuu tämä varmasti jossain vaiheessa.\n#* Kasvatustilan, oli se sitten kaappi tai vaatekomero, on hyvä sijaita katseilta piilossa. Vaikka puutarhurilla usein onkin yleensä täysi kontrolli siihen kuka kämppään pääsee, on kurjaa, jos vieraita ei voi kutsua kylään kiinnijäämisen pelossa. Tila kannattaa myös tiivistää ja kätkeä mahdollisimman hyvin: erillinen lukko kaapin ovessa saattaa olla ainoa asia, joka erottaa puskasi uteliailta silmiltä.\n#\'\'\'Yleinen lainkuuliaisuus\'\'\'
\n#* Älä veljeile rikollisten kanssa. Poliisit seuraavat ja kuuntelevat huumerikollisia, ja pidätyksen yhteydessä saatat myös sinä joutua tulilinjalle. \n#* Kuten ensimmäisessä kohdassa mainittiin, äänekkäät kekkerit vetävät järjestyksenturvaajia paikalle.\n#* Autolla ajaminen päihtyneenä on vain tyhmää.\n#* Älä kuljeta satoa mukanasi. Useamman kymmenen, jopa sadan gramman pussukka tuoksuu jo melkoisesti ja kiinnijäämisen yhteydessä rangaistukset tulevat olemaan sen mukaiset. \n#* Älä leiki huumekauppiasta ja toitota julkisilla paikoilla puutarhastasi ja päihtymistottumuksistasi. Joku saattaa olla sinua ovelampi.\n\n==== Jos jäät kiinni ====\n\n\'\'\'TODO\'\'\'\n\n\'\' Parempi teksti lakiasioista on mahdollisesti tulossa myöhemmin. [http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=4698] (Oikeudet ja velvollisuudet kotietsinnässä, asianajajat ja oikeusavustajat, jne.) \'\'\n\n\n*Kiinnijäädessäsi ole vaiti. Poliisit yrittävät kuulusteluissa lypsää sinusta hiostamalla tietoa. Muista, että sinun ei tarvitse syytetyn asemassa kertoa yhtään mitään ja saat jopa suorastaan valehdella.\n*Jos et ole irroittanut kasvista yhtään osaa, sano että tiedät Suomen lain, ja että sen mukaan koristehampun viljeleminen ei ole rikos.\n*Älä mainitse poliisille kenestäkään kuka tietäisi asiasta, toisia ei kannata vetää mukaan mihinkään hankaluuksiin.\n*Pyydä takavarikointitodistukset jos kasvisi kuitenkin takavarikoidaan.\n*Kiistä myyntitarkoitus, jota sinulla luultavasti ei ollutkaan.\n\n===Lähteet=== \nHUOM VÄLIAIKAINEN SIIRRETTÄVÄ VARSINAISTEN LÄHTEITTEN ALLE JNEJNE -[[Käyttäjä:Addic|Addic]]\n\n1. http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html#2\n\n2. http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/pohninaseppala.html#15\n\n3. Ihalainen J.K. : HAMPPU SUOMESSA hypnopoliittinen instituutti Palladium 1993\n\n4.Paakkunainen Riikkamaria: VAATTEIDEN YMPÄRISTÖHAITAT - MITEN SUUNNITTELIJA VOI VAIKUTTAA teollisen korkeakoulun suunnittelusarja WSOY 1995','/* Kotikasvatuksen ekologia */ no, jokos nyt asettuis -wu-hsin',0,'81.197.24.18','20050315204947','',0,0,0,0,0.332911625729,'20050315204947','79949684795052');
INSERT INTO cur VALUES (1062,0,'Hupu_2:Sisäkasvatus','{{hupu2}}\n\n== Sisäkasvatus ==\nTODO: Tähän sisäkasvatuksen hyödyistä ja haitoista, kasvatuksen aloittamisesta ja monista eteen tulevista valinnoista. Laajasti!\n\nKannabista voi kasvattaa lähes missä tahansa. Hyviä kasvatuspaikkoja ovat mm. kellarit, vajat, varastot, ullakot, komerot ja kaapit. Tilan tulisi kuitenkin riittää korkeudeltaan 60 - 90 cm pituisille kasveille. Jo metrin korkuisesta tilasta voi rakentaa puutarhan. Korkeutta tarvitaan silti usein enemmän, sillä monet sativa-painotteiset lajikkeet kasvavat jopa 1.5 - 2 metrin mittaisiksi. Mikäli tilaa ei kuitenkaan ole pystysuunnassa riittävästi, voidaan käyttää erilaisia kasvatustyylejä.\n\nKasvatustila on syytä suunnitella huolella. Puutarhan koko määrää tarpeellisen valotehon ja valoteho taas tarvittavan ilmanvaihdon. Kasvatustilan sisäseinien tulisi olla mahdollisimman hyvin valoa heijastavaa. Lämpö on valaisinten pääasiallinen sivutuote, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia tehokkaasta ilmanvaihdosta. Liian korkeat lämpötilat voivat pilata koko sadon. Heikolla ilmanvaihdolla voi olla myös paljon vakavampia seurauksia, sillä tehokkaat valaisimet tuottavat tarpeeksi lämpöä sytyttääkseen pahimmassa tapauksessa tulipalon.\n\n=== Peruselementit ===\n==== Valo ====\n\nKasvi tarvitsee valoa [[w:fi:Yhteyttäminen|yhteyttämiseen]], sillä ilman valoa kasvi ei kykene valmistamaan ravintoa ja ilman ravintoa kasvi lopulta kuihtuu. Ilman auringonvaloa kasvatustilassa on tietysti täysin pimeää, joten ratkaisuna tähän on keinovalaistus. Keinovalaistus ei tosin ole yhtä hyvä ja tehokas kuin aurinko johon kasvit ovat tottuneet, mutta löytyy keinovalosta paljon hyviäkin puolia.\n\nValaistusjärjestelmän kokoonpano riippuu kasvatustilan koosta sekä käytettävissä olevista rahavaroista. Sopivimpia valaisimia ovat loisteputkivalaisimet sekä kaasupurkausvalaisimet (HID, high intensity discharge), joista tärkeimpiä ovat monimetalli- (MH, metal halide) ja SpNa- eli suurpainenatriumvalaisimet (HPS, high pressure sodium).\n\nHehkulamppuja ei kannata edes harkita: joko ne kärventävät taimet kuoliaiksi tai niiden ollessa kauempana taimista tulee laihoja ja vähälehtisiä. Halogeenivalaisimet ovat vain 50 % tehokkaampia hehkulamppuja, joten sama pätee niihinkin.\n\n=====Valojakso=====\n\nItämis-, kasvu- ja pistokkaiden juurruttamisvaiheessa kannabis tarvitsee valoa vähintään 16-18 tuntia päivittäin. Tavallisin valojakso näissä vaiheissa on 18/6, eli kasvit saavat päivässä 18 tuntia valoa ja 6 tuntia pimeyttä. Kasvuvaiheessa kasvit eivät tarvitse lainkaan lepoa, joten yhtä hyvin valaisimia voidaan pitää päällä ympäri vuorokauden - eli valojaksona 24/0.\n\nKukituksen voi sisätiloissa aloittaa milloin itse haluaa, kunhan vaihtaa valojaksoksi 12/12, eli antaa päivittäin 12 tuntia valoa ja 12 tuntia pimeyttä. Tämä saa kannabiksessa aikaan kukkimisreaktion, jonka jälkeen ensimmäiset merkit kukinnoista ilmenevät 1-2:ssa viikossa. Kukkimisvaiheessa valojakson täsmällisyys on erityisen tärkeää. Epäsäännöllinen valaisu voi johtaa siihen, että kukkiminen ei ala lainkaan tai emikasveista tulee hermafrodiitteja, eli ne alkavat tuottamaan myös hedekukintoja. Kukituksen aikana pimeän jakson tulisi olla katkeamaton. Tämän vuoksi kasvatustila on myös syytä eristää, ettei ulkoa tuleva valo pääse häiritsemään kukitusta.\n \nUudelleen vegettäessä (\'\'Re-veg\'\') valojakso vaihdetaan kukkimisvaiheesta (12/12) takaisin kasvuvaiheeseen (24/0), tässä vaiheessa on parasta pitää valaisimia päällä ympäri vuorokauden. Uudelleenvegetys tehdään yleensä kukituksen jälkeen ja tällöin tarkoituksena on toisen sadon saaminen samaisesta kasvista. Uudelleenvegetyksen jälkeen valojakso vaihdetaan takaisin kukitukseen (12/12), tätä kutsutaan uudelleenkukittamiseksi ja tuloksena on toinen ja alkuperäistä pienempi sato.\n\n\'\'\'Huom.!\'\'\' Valojakson vaihtoa helpottamaan on lähes pakollista ostaa erillinen ajastin, joka huolehtii virran katkaisusta ja sytyttämisestä. Automaattisia ajastimia löytyy lähes kaikista halpahalleista. Ajastimen toimivuus kannattaa kokeilla jo ennen kukituksen alkamista, jotta epämiellyttäviltä yllätyksiltä säästytään. Osa halvimmista ajastimista ei välttämättä toimi luotettavasti jos käytössä on \"raskaan sarjan\" valojärjestelmä (esim. 400W SpNa).\n\n=====Loisteputkivalaisimet=====\n\nLoisteputkivalaisimet ovat halvin tyydyttävän tuloksen tuottava valinta hampunkasvattajalle. Niiden teho kuitenkin jakautuu laajalle alueelle, siksi niitä täytyy pitää lähellä latvoja riittävän valaistuksen takaamiseksi. Käytännössä valaisimien täytyy olla muutaman sentin päässä kasveista, joten valaisimia täytyy nostaa päivittäin tai vähintään joka toinen päivä.\n\nLoisteputket ovat erinomainen valinta kasvuvaiheeseen ja pistokkaille. Putkien pituuden ja valon jakautumisen ansiosta ne ovat kuitenkin usein kömpelöitä ja kukituksessa lopputuloskin jää vain keskinkertaiseksi. Kukituksessa loisteputket ovat hyviä kasvatustilan seinustoille pystysuuntaisiksi lisävalaisimiksi tuomaan valoa myös alaoksistoille. Loisteputkien kompastuskivi onkin usein pituus ja liian laajalle alueelle jakautuva valo.
\n* Teho: 15–58 W, 800-4500 lm\n* Saatavuus: Putkia myyvät lähes kaikki marketit, valaisimia saa marketeista, kirpputoreilta, sähkötarvikeliikkeistä yms.\n* Hinta: n. 4-8 euroa. Valaisimet 15 € ja siitä ylöspäin. Kirpputoreilta ja romuliikkeistä saattaa löytää hyviä ja toimivia valaisimia edullisesti.\n* Käyttö: Kaikki kasvuvaiheet\n\nEnergiansäästölamput eli ESL-valaisimet ovat kuin normaaliin lampunkantaan sopivia, moneen kertaan taivuteltuja loisteputkia. Ne ovatkin käyttökelpoinen valonlähde pienimuotoiseen kasvatukseen. Energiansäästölamput sopivat myös pienen kokonsa ansiosta pieniin ja ns. stealth-tiloihin sekä tuomaan lisävaloa alaoksistoille. Energiansäästölamput siis korjaavat useimmat loisteputkien ongelmat, ne myös antavat paljon kohdistuneempaa valoa ja niiden asentaminen on erittäin helppoa. Energiansäästölamppujen pienenä ongelmana on kuitenkin lampunkantaan rakennettu kuristin - se tuottaa ylimääräistä lämpöä.\n* Teho: 9-23 W, 400-1500 lm\n* Saatavuus: Lähes kaikki marketit ja halpahallit.\n* Hinta: 2-20 euroa.\n* Käyttö: Idätys-, kasvu- ja kukintavaihe sekä lisävalona.\n\nPienoisloisteputket ovat loisteputken ja energiansäästölampun välimaastosta. Kasvatuksessa niitä käytetään harvoin - johtuen pienestä tehosta ja kiinteästä lampunjalasta.\n* Teho: 11 W, n. 900 lm\n* Saatavuus: Lähes kaikki marketit.\n* Hinta: n. 15-20 euroa (koko valaisin), pelkkä putki n. 5 euroa.\n* Käyttö: Sopivat hyvin valoksi pienille taimille ja myöhemmässä vaiheessa lisävaloksi alaoksille.\n\nTarkempaa tietoa valaisinten toiminnasta ja niiden käytöstä kasvatuksessa löytyy erikseen [[Hupu_2:Sisäkasvatus#ESL-kasvatus|täältä]].\n\n=====Kaasupurkausvalaisimet=====\n \nHampunkasvatuksen tosissaan ottavalle tulee ennemmin tai myöhemmin ajankohtaiseksi suurpainenatrium- tai monimetallivalaisimen hankinta. \n\nSpNa-valaisimen hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin loisteputkien; yksi 400 W:n valaisin vastaa valaisuteholtaan yli viittätoista 120 cm:n loisteputkea. Valo on myöskin paljon keskittyneempää, joten se tunkeutuu tehokkaasti syvemmälle pensaikkoon. SpNa-valaisimet tulevat ajan mittaan edullisemmiksi ja tuottavat ratkaisevasti paremman sadon kuin loisteputket. SpNa-valaisinten valo on punertavaa, joten se sopii parhaiten kukkimisvaiheeseen. Ne kuitenkin sopivat varsin hyvin jopa ainoaksi valaisimeksi idättämisestä sadonkorjuuseen saakka, mikäli käytetään spektriltään tasapainotettua polttimoa. Spektriltään tasapainotettu polttimo tuottaa sinistä valoa 30-40 % enemmän kuin tavallinen SpNa-polttimo. \n\nHyviä kukituspolttimoita ovat mm.: Philips Son-T, Osram Nav-T, Yamao Son-T. Spektriltään tasapainoitettuja polttimoita ovat mm.: Philips Agro HPS+, Osram Plantastar, Sylvania GroLux \n\nMonimetallivalaisin on toinen suosittu valaisinvaihtoehto. Se on teholtaan SpNa-valaisinten luokkaa, mutta sen spektri on sinertävämpi. Se sopii siis parhaiten kasvulliseen vaiheeseen. \n\nMuita kaasupurkausvalaisintyyppejä ovat elohopeavalaisin sekä matalapainenatriumvalaisin. Elohopeavalaisin edustaa vanhempaa teknologiaa ja sopii lähinnä lisävalaisimeksi. Matalapainenatriumvalaisin puolestaan on hyötysuhteeltaan (valomäärä/watti) kaikkein tehokkain kaasupurkausvalaisin, mutta äärimmäisen kapean spektrinsä takia se ei sovellu lainkaan kasvivalaisimeksi. \n\nSuositeltavia kaasupurkausvalaisimen tehoja ovat 400 ja 600 wattia. Pienemmissä tiloissa voi käyttää myös esim. 250 watin tai pienempiä valaisimia, aina 70 watista alkaen. Pienempien valaisinten hyötysuhde on kuitenkin suurempia huonompi. \n\nUuden 400 W:n suurpainenatriumvalaisimen hinta polttimoineen vaihtelee 120 ja 400 euron välillä Suomesta ostettuna. Käytettyjä natriumvalaisimia voi löytää jopa alle 50 euron. \n\nKaasupurkausvalaisimet tuottavat huomattavasti lämpöä, minkä vuoksi etäisyys kasveihin on suurempi. Kasvun alkuvaiheissa n. 40-70 cm ja vanhemmilla kasveilla (1kk+) n. 15-45 cm latvoista.\n\n=====Puutarhan valontarve=====\n\nPuutarhan tarvitsema valaistus riippuu kasvatustilan pinta-alasta sekä kasvien korkeudesta. Kannattaa huomioida, että valon intensiteetti pienenee neljäsosaan matkan kaksinkertaistuessa, joten pitkiin ja kapeisiin tiloihin kannattaa sijoittaa useampi pienempitehoinen valaisin kuin yksi iso. Pienempitehoisia valaisimia käytettäessä valon tunkeutuvuus kuitenkin huononee, eli valo ei ylety yhtä hyvin alaoksistoille kuin suurempitehoisia käytettäessä. Kasvit eivät koskaan voi saada liikaa valoa, mutta lämpötilat sen sijaan voivat nousta liian korkeiksi.\n\nKasvuvaiheessa hampun tulisi saada valoa 1000-3000 [[w:fi:Luumen|lumenia]] jokaista neliöjalkaa kohti. Kasvit, jotka saavat 3000 lumenia kasvavat tietenkin nopeammin ja tiiviimmiksi kuin vähemmän valoa saavat yksilöt. Useimmissa menestyvissä puutarhoissa valaisuteho on 1500-2500 lumenia neliöjalkaa kohti.\n\nKukitusvaiheessa kasvien tulee saada mahdollisimman paljon valoa. Valotehoa ei kuitenkaan voi lisätä loputtomiin, sillä lämpötilat tulevat nopeasti vastaan. Jos kaappisi perällä lojuu ESL-valaisimia tai loisteputkia, kannattaa nekin ripustaa nyt puutarhaa valaisemaan. Kukitusvaiheessa hampun tulisi saada valoa vähintään 3000 lumenia jokaista neliöjalkaa kohti. Vähemmän valoa saavat yksilöt kukkivat tietysti heikommin ja paljon valoa saavat taas huomattavasti runsaammin. Usein hyvin menestyvissä puutarhoissa kasvit saavat noin 6000 lumenia neliöjalalle.\n\nOheisesta taulukosta käy ilmi tärkeimpien valaisintyyppien antama kokonaisvalaisuteho, hyötysuhde, niiden valaisema alue sekä valon tunkeutuvuus lehtikerroksiin:\n{|style=\"background-color: #f2fff2; border: solid 1px #bfffbf; padding: 1em;\" valign=top| \n|--\n!Valaisin\n!Kokonaisteho\n!Hyötysuhde\n!Valaistu alue\n!Valon tunkeutuvuus\n|-- align=center\n!(tyyppi ja teho)\n!(lumenia)\n!(lumenia/100W)\n!(neliöjalkaa)\n!(cm)\n|-- align=center\n|Energiansäästölamppu 11 W||600||5454||0.1 - 0.3||10\n|-- align=center\n|Energiansäästölamppu 15 W||900||6000||0.2 - 0.5||15\n|-- align=center\n|Energiansäästölamppu 23 W||1500||6500||0.4 - 1||20\n|-- align=center\n|60 cm loisteputki 18 W||1200||6660||0.4 - 1||10\n|-- align=center\n|120 cm loisteputki 36 W||2900||8000||0.8 - 1.5||15\n|-- align=center\n|150 cm loisteputki 58 W||4700||8100||1.2 - 3||15\n|-- align=center\n|Monimetalli 150 W||11250||7500||3 - 7||50\n|-- align=center\n|Monimetalli 400 W||32000||8000||8 - 20||80\n|-- align=center\n|Suurpainenatrium 70 W||6500||9200||1.5 - 3.5||35\n|-- align=center\n|Suurpainenatrium 150 W||17000||11300||3 - 7||55\n|-- align=center\n|Suurpainenatrium 250 W||32000||12800||5 - 12||60 - 70\n|-- align=center\n|Suurpainenatrium 400 W||55000||13750||8 - 20||80 - 90\n|-- align=center\n|Suurpainenatrium 600 W||90000||15000||12 - 30||100\n|-- align=center\n|Suurpainenatrium 1000 W||130000||13000||20 - 50||130 - 150\n|}\n=====Valon spektri ja värilämpötila=====\n\nKasvit yhteyttävät käyttämällä valon spektristä \'\'\'vain\'\'\' sinisiä ja punaisia aallonpituuksia. Kasvien lehtivihreä eli klorofylli on vihreää, koska kasvin lehdet hyödyntävät valosta siniset ja punaiset aallonpituudet. Valosta jää jäljelle vain kasvin käyttämätön aallonpituus eli vihreä, mikä heijastuu silmiimme ja saa näin kasvin lehdet näyttämään vihreiltä. Jos kasveja on aivan pakko katsella pimeän valojakson aikana, on se hyvä tehdä vihreässä valossa - tämä ei heijastumisen vuoksi vaurioita kasveja samalla tavalla kuin \'normaali\', kaikkia valon aallonpituuksia sisältävä valo.[[Kuva:Valon_spektri.png|thumb|400px|Valon spektri]]\n\nAuringonvalo on vaaleaa, koska se sisältää tasaisesti kaikkia valon aallonpituuksia - auringonvalo on siis väritasapainossa. Monimetalli ja useimmat loisteputket tuottavat enemmän sinisiä ja natikka taas enemmän punaisia valon aallonpituuksia. Tämän vuoksi monimetallin valo on vaaleaa ja natikan punertavaa, tämän ilmoittaa värilämpötila ja sen tunnus on Kelvin (K). Sinertävän valon värilämpötila on korkea ja punertavan matala. Monimetallin värilämpötila on noin 5500K ja natikan noin 2000K. Loisteputkissa ja ESL-valaisimissa noin 3000K on warmwhite, hieman yli 4300K coolwhite ja suunnilleen 6400K daylight.[[Kuva:Valon_värilämpötila.png|thumb|500px|Valon värilämpötila]]\n\nKasvit kasvavat hyvin korkeilla värilämpötiloilla, koska ne mukailevat kevään ja alkukesän kasvukautta. Korkeilla värilämpötiloilla kasveista tulee tiiviitä, lehteviä ja lyhyitä ja kukinnotkin kasvavat tiiviisti. Kasvit taas kukkivat hyvin matalilla värilämpötiloilla, koska ne mukailevat loppukesän ja syksyn valoa ja matala värilämpötila aktivoi kukintoja kasvattavat hormonit. Matalilla värilämpötiloilla kasveista tulee hieman pitempiä ja laihempia, kukinnoista taas suuria ja ilmavia. Tästä voidaankin päätellä minkälaiset valaisimet sopivat kasvuvaiheeseen ja mitkä taas kukitukseen. \n\nSpektrillä ei lopulta ole niin suurta väliä, kunhan käytetään varmoja valaisimia ja valoa annetaan kasveille riittävästi. Natikan ja monimetallin spektritkään eivät ole kovin hyviä, kasvatukseen sopivuuden ratkaisee lähinnä valoteho. Auringon spektriä mukailevat \"erikoisloisteputket\" ovat kalliita mutta erinomaisia, näitä kuitenkin täytyy ostaa useita.\n\n=====Heijastus=====\n\nValaisin tarvitsee heijastimen, sillä sen puuttuessa noin puolet valotehosta kohdistuu kattoon (eli toisin sanoen menee hukkaan). Heijastin kohdistaa valoa erinomaisesti ja saat lähes kaiken valon suuntautumaan alaspäin. Usein kaasupurkaus- ja loisteputkivalaisimia ostettaessa heijastin sisältyy pakettiin. \n\nVaakatasossa olevan ESL-valaisimen yläpuolelle heijastimen asentaminen on tärkeää. Kohtuullisesti toimivia ja halpoja ratkaisuja ovat mm. Pringlespurkin- ja oluttölkin puolikkaista tehdyt heijastimet.\n\nKasvatustila on syytä vuorata valoa heijastavalla materiaalilla, näin saadaan seinille suuntautuva valo heijastumaan kasveille. Seinät ja katto, miksei lattiakin on hyvä päällystää, osittain tai tietysti mieluiten kokonaan. Eräät kasvattajat päällystävät jopa ruukutkin. Tärkeimmät alueet ovat kuitenkin seinät valaisimesta alaspäin, aina ruukkuihin asti.\n\nHeijastavissa materiaaleissa on eroja, niin heijastuskyvyssä kuin kestävyydessä. Seuraavasta taulukosta näet erilaisten materiaalien heijastuskyvyn:\n\n Materiaali: Heijastuskyky:
\n Mylar 90 – 98 %\n Foylon 92 - 95 %\n Mustavalko-muovi 85 - 90 %\n Normaali valkoinen maali 60 - 90 %\n Tavallinen peili 82 - 87 %\n Kiiltävä valkoinen maali 70 - 80 % \n Alumiinifolion matta puoli 50 - 70 % \n Musta maali < 10 %\n\nHyvin paljon heijastuskykyyn vaikuttaa materiaalin rypistyminen, jonka seurauksena mm. alumiinifolion heijastuskyky pienenee paljon entisestään. Heijastavat materiaalit kannattaa pitää puhtaina, säännöllinen kostean rätin kanssa tehtävä puhdistus ei ole pahitteeksi.\n\n* Mylar on [[w:fi:NASA|NASA]]:n kehittämä, uskomattoman hyvin valoa heijastava materiaali. Mylar on syytä kiinnittää huolellisesti, näin materiaalista saadaan kaikki hyöty irti. Mylar kestää korkeitakin lämpötiloja ja toistaa spektrin erinomaisesti. Mylaria saa puutarha-alan erikoisliikkeistä, mutta se on hintavaa.\n\n* Foylon on eräänlaista foliokangasta, se on hyvin kulutusta kestävää ja myös tulenkestävää. Foylon heijastaa valoa erinomaisesti ja luultavasti spektrinkin, koska sitä käytetään laajalti kasvihuoneissa. Foylon on helppo asentaa ja sitä voi tilata ulkomailta.\n\n* Mustavalko-muovin valkoinen puoli heijastaa valoa kiitettävästi, musta puoli sen sijaan estää valon läpipääsyn. Mustavalko-muovi on syytä kiinnittää huolellisesti ja mustan puolen ansiosta siitä voi myös tehdä kasvatustilan seinät. Valkoisen puolen ansiosta mustavalko-muovi toistaa spektrin erinomaisesti. Sitä saa puutarha-alan erikoisliikkeistä, mutta se on hintavaa.\n\n* Valkoinen maali ajaa asian paremmin kuin hyvin, eikä rypistymistä ja seinältä irtoamista tarvitse pelätä. Normaali (matta) valkoinen heijastaa usein valoa paremmin kuin kiiltävä valkoinen. Tosin normaalin valkoisen puhdistaminen voi olla hieman hankalampaa kuin kiiltävän. Valkoiset maalit toistavat koko spektrin erinomaisesti. Muista kuitenkin, että maaleissa on suuria eroja.\n\n* Alumiinifolio ei ole hyvä materiaali valon heijastamiseen, sillä folio rypistyy ja halkeilee helposti. Alumiinifolion kiiltävä puoli voi muodostaa \'kuumia kohtia\', joten käytä folion himmeää (mattaa) puolta. Alumiinifolio heijastaa valoa hyvin, mutta toistaa spektrin erittäin huonosti. Jos kuitenkin lopulta päädyt folioon, kannattaa ostaa vahvempaa laatua. \n\n* Tavallisia, suoria peilejä voi käyttää, vaikka tästä on paljon eriäviä mielipiteitä. Pelit heijastavat valoa hyvin, mutta valo kohdistuu tehokkaasti pienelle alalle. Peilien heijastamasta spektristä ei ole tarkkaa tietoa. Täytyy muistaa, että heijastuskyky ei upouudesta peilistä voi oikeastaan huonontua, sillä peilit eivät rypisty ja lasipinta on erittäin helppo puhdistaa. Peilit ovat kalliita ja heijastusmateriaaleina vain keskinkertaisia, joten niitä ei erikseen kannata lähteä ostamaan.\n\n===== SpNa-osasetin kokoaminen =====\n\nTODO: lisää kuvia kuristimista SpNa-setin kokoamiseen, tekstin muokkausta?\nmahdollisesti muitakin valoihin liittyviä sähköohjeita?\n{| style=\"background-color: #FFFFFF; border: solid 1px #CDC9C9; padding: 1em;\" valign=top| \n!Tarvikkeet\n|--\n| - kuristin/sytytinpaketti\n|--\n| - E40-lampunkanta\n|--\n| - suojamaadoitettu pistotulppa (SUKO)\n|--\n| - sopivaa sähköjohtoa (esim. 3 x 1.5 mm2 monisäikeinen kaapeli)\n|--\n| - työkaluja, vähintään ruuvimeisseli ja sakset\n|}\nJohdosta leikataan kaksi pätkää. Ensimmäistä käytetään kuristinmoduulin ja pistotulpan välillä, toista kuristinmoduulin ja lampunkannan välillä. Kuristimen ja lampunkannan välillä voi käyttää myös kaksijohtimista johtoa, koska suojamaata ei tarvitse lampunkantaan kytkeä. Mikäli lampunkanta on kiinni metallisessa heijastimessa, kannattaa kuitenkin myös heijastin suojamaadoittaa, jolloin käytetään kolmijohtimista johtoa myös kuristimen ja polttimon välillä.\n\nVoit myös ostaa suoraan haluamasi pituisen suojamaadoitetun jatkojohdon, jolloin\npistorasian kytkentää ei tarvitse tehdä.\n\nAloita halkaisemalla johdon kuori tai vaippa terävällä puukolla parin senttimetrin matkalta (molempien johtojen molemmista päistä). Poista halkaistut kuoriosat ja käännä sisältä paljastuvat johtimet erilleen. Poista näiden johtimien eriste n. 6-10 mm:n matkalta. Kierrä johtimien kuparisäikeet tiukoiksi nippupäiksi pistotulppaan, lampunkantaan ja sokeripalaan pujottamista varten.\n; Yksivaiheisen liitännän eurooppalaiset harmonisoidut värikoodit ovat :\n* vaihejohdin on ruskea tai musta\n* nollajohdin on sininen\n* suojamaa on keltavihreä\n\nAvaa pistotulpan kuori. Aseta johtimet pistotulppaan siten, että voit kiinnittää johdon kuorimattomasta kohdastaan vedonpoistajan avulla tukevasti. Maadoitetussa jatkojohdossa on KOLME johdinta. Keltavihreä johdin kiinnitetään maadoitusmerkillä (pystyviiva ja sen alla kaksi vaakaviivaa) merkittyyn liitinruuviin. Tämä on yleensä keskellä, yhteydessä maadoitusmetallisuikaleeseen. Jätä keltavihreä suojajohdin (maadoitusjohdin) niin pitkäksi, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet luiskahtavat pois vedonpoistimesta. Huom! Maadoitusjohtimen kytkeminen muualle kuin maadoitusliittimeen tuottaa hengenvaarallisen virhekytkennän. \n\nKun maadoitusjohto on kytketty, voit kytkeä nolla- (sininen) ja vaihejohtimen (ruskea/musta) pistokkeen nastoihin. Ruuvaa johtimet huolellisesti kiinni pistotulpan liittimiin. Kuparilangan säikeet eivät saa jäädä harottamaan, sillä ne saattavat yltää johtimesta toiseen, jolloin seurauksena on oikosulku.\n\nKun olet saanut johdotuksen valmiiksi, tarkasta huolellisesti tekemäsi kytkentöjen oikeellisuus. Kun olet todennut ne hyviksi ja oikeiksi, kiristä johdon vedonpoisto kunnolla.\n\nPujota tämän jälkeen pistotulpallisen johdon toisen pään johtimet kuristinpaketissa olevaan sokeripalaan, oikeille kohdilleen (katso kuvat erilaisista kuristinpaketeista, lue kuristimen mukana tulleet ohjeet). Jälleen keltavihreä tulee maadoitusmerkillä varustettuun kohtaan, ja sen pitäisi olla niin pitkä, että se irtoaa vasta viimeisenä, jos johtimet irtoavat.\n\nToinen johto asennetaan kuristimen ja lampunkannan välille. Pujota toisesta johdosta kaksi johdinta (ruskea/musta ja sininen) oikeisiin sokeripalan kohtiin kuristinpaketissa, ja toisen pään vastaavat johtimet lampunkantaan, ja ruuvaa kiinni. Mikäli lampunkannassa tai heijastimessa on vedonpoistaja, käytä sitä! Yleisestikään ottaen johdot eivät saisi riippua kytkentöjensä varassa!\n\nKeltavihreä suojamaa tulisi kytkeä kaikkiin lampun runko- ja metalliosiin, myös heijastimeen. Kuristimen ja polttimon välillä kulkee korkea jännite, ja polttimon lämpö kuumentaa sähköjohtoa, mikä haurastuttaa johdon eristeitä. Eristeen pettäessä jompi kumpi johtimista saattaa ottaa kiinni heijastimeen (tai johonkin muuhun metalliosaan). Suojamaadoituksen käyttö estää onnettomuudet tällaisessa tilanteessa polttamalla sulakkeen.\n\nJos monisäikeisen kuparijohdon kaikkien säikeiden saaminen samaan kytkentäpaikkaan luotettavasti ja kätevästi tuntuu vaikealta ja haluaisit pitää ne näppärästi yhtenä pakettina kiinitettäessä, eikä normaali johtimen säikeiden kiertämien riitä, silloin johtimien päissä voi käyttää asennusta helpottamaan tätä varten myytäviä johtimen päähän asennettavia puristetavia pieniä holkkeja.\n\nJohtoa ei saa missään nimessä juottaa ennen ruuviliitäntään laittamista, koska ohutsäikeinen kuparijohdin tulee juotettaessa kovaksi ja hauraaksi. Kova ja hauras tinattu johdin katkeaa helposti. Lisäksi juotetulla johdolla on erilainen lämpölaajenemiskerroin kuin ruuviliitoksella, joten liitos löystyy ajan kuluessa - kun se lämpenee ja kylmenee - sekä samassa tuo pehmeä tina muotoutuu uudelleen. Tämä aiheuttaa ylimenoresistanssin kasvamista, mikä voi tulla kohtalokkaaksi jossain myöhemmässä vaiheessa (isolla kuormalla tai oikosulkutilanteessa vaarallista kuumenemista ja mahdollisesti liittimen ympäristöön roiskuvaa tinaa).\n\nValaisin tulisi kytkeä aina suojamaadoitettuun pistorasiaan, muuten suojamaadoituksesta ei ole hyötyä mahdollisessa vikatilanteessa.\n\nMikäli et ole varma sähkömiehen taidoistasi, jätä homma sellaiselle, joka sen osaa!\n\n; Erilaisia kuristinpaketteja ja niiden kytkennät:\n\nPäällä olevaan sokeripalaan on kytketty vasempaan reunaan ylhäältä alas lukien pistokkeesta tulevan johdon nollajohdin (sininen), suojamaa (keltavihreä) ja vaihe (ruskea/musta). Näiden alla on lampulle menevät johdot, joiden kytkentäjärjestyksellä ei ole väliä.\n\n==== Puutarhan vaatima tila ====\n\nJo metrin korkuisesta tilasta voi rakentaa puutarhan, sillä useat [[Hupu_2:Kannabislajikkeet#Cannabis-suvun alalajit|indica]]-painotteiset lajikkeet kasvavat vain 60-90 sentin pituisiksi. [[Hupu_2:Kannabislajikkeet#Cannabis-suvun alalajit|Sativa]]-painotteiset lajikkeet kylläkin vaativat paljon pidemmän kasvutilan, joten kasvatustilan olisi hyvä olla kahden metrin korkuinen. Vaikka sativat kasvavatkin korkeiksi, voi halutessaan kasvien pituuteen vaikuttaa käyttämällä erilaisia kasvatustekniikoita. Valaisimen tehosta riippuu kuinka korkeiksi kasvit kannattaa kasvattaa, koska valo ei pysty kunnolla tunkeutumaan useiden lehtikerrosten läpi alaoksistoon. Lisäksi ruukut, valaisin ja valaisimen kuuma alue vievät yllättävän paljon kasvien kasvutilaa.\n\nTarvittava pohjapinta-ala riippuu valaistuksen tehosta, kasvien määrästä ja käytetyistä kasvatustekniikoista. Normaalissa multakasvatuksessa yhden kasvin ruukku vie noin neliöjalan (1 neliöjalka on noin 30cm x 30cm = 0.093 neliömetriä) verran pinta-alaa. Kasvit kuitenkin kasvavat neliöjalkaa leveämmiksi - varsinkin jos ne latvotaan. Kasvatusta suunniteltaessa täytyy päättää haluaako kasvattaa kasvit tiiviisti vai hieman harvemmin ja onko tarkoitus latvoa kasvit, myös kasvuvaiheen pituus vaikuttaa kasvien leveyteen olennaisesti. Jos kasvatetaan siemenistä, niin urosten poistamisen jälkeen kasvutilaa tulee luonnollisesti lisää.\n\nKasvatustilaan olisi hyvä saada mahdollisimman paljon valoa per neliöjalka, katso lisätietoja [[Hupu_2:Sisäkasvatus#Puutarhan valontarve|täältä]].\n\nHyvä ilmanvaihto poistaa ylimääräistä lämpöä ja takaa kasveille tuoretta ilmaa. Valaisimen teho määrää ilmanvaihdon tehokkuuden, sillä kuumana käyvän valaisimen tuottamaa lämpöä täytyy kuljettaa kasvatustilan ulkopuolelle. Tuulettimia pitäisi löytyä niin paljon, että kasvatustilan ilma (siis tilavuus) vaihtuisi 2-3 kertaa minuutissa. Jos kasvatustilan lämpötilat eivät pysy kurissa, niin ilmanvaihtoa täytyy luonnollisesti lisätä. Hyvä ilmanvaihto on myös tärkeä elementti homeen ehkäisyssä.\n \nEsim. halutaan kasvattaa 6 kasvia mullassa.\n\nPohja: 6 ruukkua = n. 6 neliöjalkaa + tilaa tuulettimelle kasvatuksen alussa ja oksille => 8 neliöjalkaa pinta-alaa
\nValaistus: 8 neliöjalkaa => 160...400 W SpNa, käytännössä siis 150 W, 250 W tai 400 W
\nKorkeus: 30 cm ruukku + 1 m kasvi + 50 cm tilaa lampulle = 1.8 m
\nTuuletus: 8 neliöjalkaa (pohja) x 6 jalkaa (korkeus) = 50 kuutiojalkaa => tarvitaan vähintään 100 cfm (kuutiojalkaa minuutissa) tuuletin, mielellään 150 cfm.\n\nTilaa suunniteltaessa kannattaa tuuletus, etäisyydet, valaistus jne. arvioida aina yläkanttiin. Kaikki luvut ovat vain arvioita, eikä tarvittavaa tilaa voida arvioida tarkalleen etukäteen.\n\nKolmiosainen laskutoimitus kasvatustilan suunnitteluun löytyy [[Hupu_2:Liitteet#Laskutoimituksia|täältä]].\n\n==== Kasvualusta ====\n\n[TODO]\n\n===== Multa =====\n\nMaaperä tuottaa kasville suurimman osan sen tarvitsemista ravinteista, kun kasvatetaan mullassa. Multa huolehtii myös kosteuden säilymisestä. Maaperän rakenne ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka kasvin juuret kasvavat ja imevät ravinteita ja vettä. Väärä maaperä voi pilata koko kasvatusprojektin, vaikka muut osa-alueet olisivatkin optimaaliset. Onneksi hamppu on kasvina varsin sopeutuvainen, joten kovin helposti ei vääränlaista maata saa kasvilleen tarjoiltua.\n\nMaaperän tulisi olla rakenteeltaan mahdollisimman muhevaa ja ilmavaa. Tälläisessä maassa kasvin juuret kasvavat nopeasti ja siten pääsevät levittäytymään koko kasvatusastiaan nopeasti ja saavat parhaan hyödyn tilastaan. Hyvä maa imee vettä sitä mukaa kun sitä kaadetaan, turhia lammikoita ei pitäisi jäädä.\n\nMaan rakennetta voi säädellä siten, että mullan sekaan lisätään ilmavuutta parantamaan jotain sopivaa ainetta. Sopiva seossuhde on noin 1:3 eli esimerkiksi kevytsoraa on neljännes seoksesta ja multaa loput. Yleinen ilmavuutta tuova väliaine on kevytsora (Leca-sora), joka on poltettua savea. Se on pH-arvoltaan neutraalia, ei sisällä ravinteita ja sen epätasainen pinta sitoo vettä sekä ilmaa. Kevytsora auttaa pitämään mullan ilmavana. Se on edullisinta rakennustarvikeliikkeissä; 50 litran säkki maksaa vain muutaman euron. Muita väliaineita ovat mm. turve, perliitti ja vermikuliitti.\n\nKukkamulta sisältää yleensä kaarnaa, hiekkaa, savea, turvetta ym. Kaupallisiin seoksiin on myös usein lisätty kalkkia ja ravinteita. Kukkamullan pH- ja ravinnearvot vaihtelevat, mutta tarvittavat tiedot löytyvät paketin kyljestä. Optimaalinen pH-arvo mullalle on 6.1-6.6.\n\nRavinnearvoja ei tarvitse mullan suhteen erityisemmin miettiä, kunhan seos sisältää typpeä, fosforia ja kaliumia pääravinteinaan. Biolanin musta multa on käytännössä todettu varmaksi valinnaksi ja sillä on valmiiksi erittäin hyvä pH-arvo. Myös kaktusmulta on hyvää, siinä oleva hiekka lisää ilmavuutta. Kaktusmulta tarvitsee enemmän lannoitusta.\n\nOman - tai vaikka naapurinkin - kompostin multa kelpaa hampulle siinä missä mikä tahansa muukin multa. Tosin kompostimullasta kannattaa mitata sekoittamisen jälkeen pH, jotta voidaan olla varmoja sen sopivuudesta. On hyvä myös tietää, mitä kompostissa on muhinut - on ikävää, jos kasviin siirtyy vaikkapa myrkyllisiä raskasmetalleja.\n\n; Maaperän kemia ja pH-arvo :\nMaaperän happamuutta tai emäksisyyttä kuvastaa pH-arvo, joka vaihtelee yhden ja neljäntoista välillä. 1 tarkoittaa erittäin hapanta, kun luku 14 taas erittäin emäksistä. Neutraali pH on 7. Apteekeista, akvaarioliikkeistä, puutarhamyymälöistä ja erilaisista kasvatustarvikemyymälöistä löytää pH-mittareita eri hintaisina eri käyttötarkoituksiin.\n\nMikäli on käyttänyt multaa tai väliainetta, joka on happamuudeltaan poikkeavaa tai happamuutta ei tiedä, on se syytä mitata esim. lakmuspaperilla. Multa kastellaan, sen annetaan seisoa noin tunnin ajan, kastellaan uudestaan kevyesti ja paperiliuska laitetaan syvälle multaan. Arvon tulisi olla välillä 6.0-7.0, muussa tapauksessa ravinteiden imeytyminen häiriintyy ja kasvissa ilmenee puutostiloja.\n\nHappamuuden kannalta \"varmaksi valinnaksi\" on todettu ainakin Biolanin Musta multa + kevytsora, jolloin pH-arvoa ei tarvitse mitata.\n\nLiian hapanta (pH < 6) maata voi neutraloida dolomiittikalkilla. Dolomiittikalkin pH-arvo on 7.0 eli neutraali, mistä johtuen se on idioottivarma maaperän neutraloija: se ei nosta maaperän pH-arvoa yli seitsemän, vaikka sitä lisättäisiin kuinka paljon. Liika kalkitus voi kuitenkin haitata ravinteiden imeytymistä maaperästä, joten sitä ei kannata lisätä enempää kuin on tarpeen. Dolomiittikalkki on edullisinta ostaa 40 kilon säkeissä puutarhatarvikeliikkeistä. Kalkin on oltava hienojakoista/helposti liukenevaa, jotta se vaikuttaa heti. Dolomiittikalkkia voi liuottaa vedessä välillä sekoitellen ja kastella sitten tällä kalkkimössöllä maaperän ja sekoittaa huolella.\n\nLiian emäksistä (ph > 7) maata voi neutraloida esim. kipsillä tai erittäin laimella typpihappo- tai etikkaliuoksella. Hapattavien aineiden kanssa kannattaa olla varovainen, sillä ne tiputtavat pH:ta hyvin herkästi. Näitä aineita ei kannata käyttää istutettujen kasvien kanssa, ellei ole aivan varma mitä tekee.\n\nMuutosten jälkeen pH tulisi mitata pariinkin otteeseen, jotta nähdään, pysyykö happamuusarvo vakaana.\n\n===== Vesi [TODO]=====\n\n\n; pH, TDS, EC, PPM ja lämpötila :\n\nKatso lisätietoja [http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=9321&sid=04d0af95352a0e56b43edcb4b781a756].\n\n==== Ilma ====\n\n=====Lämpötila ja kosteus=====\n\nHampulle ihanteellisin lämpötila on 18-27 astetta celsiusta. Alle 18 asteessa yhteyttäminen ja kasvu hidastuvat. Hamppu sietää melko viileitäkin lämpötiloja, mutta 13 asteessa sen kasvu hidastuu lähes pysähtymispisteeseen. Kun lämpötila nousee yli 27 asteen, kasvu hidastuu jälleen ja kasvi käyttää valtaosan energiastaan lämpö- ja nestetasapainon ylläpitoon. Korkeampi, noin 30 asteen lämpötila voi tosin jopa nopeuttaa kasvua, edellyttäen että kasvit saavat samalla intensiivistä valoa ja runsaasti hiilidioksidia. THC-pitoisuus on kuitenkin korkeimmillaan 25 asteessa kasvaneissa taimissa, sillä korkeammissa lämpötiloissa THC:n hajoaminen muiksi yhdisteiksi nopeutuu olennaisesti. Yhteyttäminen ja kasvu keskeytyvät lähes kokonaan, kun lämpötila nousee yli 35 asteen.\n\nValojen ollessa sammutettuina yhteyttäminen keskeytyy ja kasvi käyttää kerääntyneet yhteyttämistuotteet energian tuottamiseen ja kasvikudoksen muodostamiseen. Tällöin kasvit viihtyvät parhaiten hieman viileämmässä lämpötilassa. Tämä järjestyykin yleensä automaattisesti, kun sammutetut valaisimet eivät tuota lisälämpöä.\n\nHampulle ihanteellisin ilman suhteellinen kosteus on 40-65 %. Korkeampi kosteus altistaa hampun homeille ja muille kasvitaudeille. Liian kuiva ilma puolestaan luo edellytykset punkkien leviämiselle. Huoneilma on yleensä varsin kuivaa. Tilannetta voi parantaa suihkuttelemalla kasveja säännöllisesti vedellä. Kaasupurkausvalaisimia käytettäessä on syytä varoa, ettei vettä roisku polttimolle. Yksikin vesipisara saattaa johtaa arvokkaan polttimon rikkoutumiseen.\n\n=====Ilmanvaihto=====\n\nTODO: Suositellaanko muita(kin) tuuletinmerkkejä tai -malleja kuin Papst? Lisätkää!\nMissä tiedot järeämmistä ratkaisuista (UFO ym.) ?\n\nPienen kasvatuskomeron ilmanvaihto järjestyy helposti tuulettamalla se huoneeseen. Huoneilma täyttää kohtuullisesti hampun lämpötilavaatimukset. Tosin etenkin käytettäessä korkeatehoisia monimetalli- tai suurpainenatriumvalaisimia pienessä komerossa lämpötila kohoaa helposti yli 30 asteen, jolloin tehokkaan tuuletuksen järjestäminen on välttämätöntä. Tuulettimia pitäisi olla vähintään kaksi; yksi tuloilmaa ja yksi poistoilmaa varten. Tehokkain järjestely on asentaa sisääntulevan ilman puhallin lattianrajaan ja poistoilmapuhallin vastapäisen seinän ylänurkkaan.\n\nTuulettimesta on hyötyä paitsi ilmanvaihdon parantajana, myös kasvien vahvistajana: pieni heilumisliike tekee varsista tukevampia.\n\nLämpimän ilman poistamiseen ja viileän ilman tuomiseen sopivat hyvin erikokoiset tietokone- ja laitetuulettimien nimellä myytävät tuulettimet. Näitä saa mm. 60*60 mm, 80*80 mm ja 120*120 mm kokoisina, mutta pienimpiä ei kannata käyttää, sillä ne liikuttavat liian vähän ilmaa verrattuna isompiin.\n\nNämä tuulettimet liitetään normaalisti tietokoneen virtalähteeseen, mutta kasvatustilaan ei moista kannata asentaa. Homma hoituu helpommin tavallisella säädettävällä virtalähteellä (3-12 V), joihin tuulettimet on helppo liittää - minkäänlaisia liittimiä ei tarvita. Volttimäärää säätelemällä voidaan vaikuttaa ilmavirtauksen suuruuteen ja äänenvoimakkuuteen. Näitä virtalähteitä saa jokaisesta elektroniikkaliikkeestä. Tuulettimista lähtee vähintään kaksi johtoa (punainen + ja musta -, muut johdot ovat epäolennaisia), jotka sitten kytketään virtalähteen vastaaviin kohtiin. Pienet tuulettimet saattavat toimia jopa 3V jännitteellä, mutta kaikki tuulettimet eivät toimi alhaisimmilla volttimäärillä ja saattavat jopa pysähtyä, jolloin ilma ei enää kierrä kaapissa. Turvalliseksi todettu säätöalue on 7-12 V.\n\nTuulettimia ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota äänenvoimakkuuteen (yksikkö dB) ja ilmansiirtokykyyn (käytetyt yksiköt CFM eli kuutiojalkaa minuutissa ja m³/h). Hyviä valmistajia ovat mm. Papst ja Nexus.\n\n=====Hiilidioksidi=====\n\nTODO: Linkki kappaleeseen, jossa käsitellään tarkemmin eri tapoja tuottaa hiilidioksidia! + kiljun tilalle tiivistelmä eri tavoista?\n\nKasvit tarvitsevat hiilidioksidia (CO2) yhteyttämiseen. Pienessä, suljetussa ja hyvin valaistussa tilassa hiilidioksidi kuluu nopeasti loppuun. Jos sitä ei tule lisää, yhteyttämisprosessi pysähtyy. Hiilidioksidin liian vähäinen määrä on siis kasvua ja yhteyttämistä rajoittava tekijä.\n\nTehokas ilmanvaihto takaa useimmiten riittävän hiilidioksidin saannin. Lisäksi hiilidioksidin määrää voidaan keinotekoisesti nostaa, mikä lisää yhteyttämistä ja kasvun nopeutta aina tiettyyn rajaan saakka.\n\nHiilidioksidia on helpoin lisätä laittamalla käymisastia pulisemaan kasvatustilaan. Toimivaksi havaittu resepti on 5 litraa kädenlämpöistä vettä, kilo sokeria ja yksi tavallinen ns. pullahiiva. Ainekset sekoitetaan keskenään, laitetaan ämpäriin ja peitetään kankaalla, jotta erilaiset hyönteiset eivät alkaisi muhia kiljun pinnalla. Litku kannattaa uusia vähintään viikon välein. Tämä järjestely ei ole tarpeellinen kaikille kasvattajille, sillä tavallisessa huoneilmassa on tarpeeksi hiilidioksidia muutamalle kasville.\n\nAlan liikkeistä on nykyisin saatavilla hiilidioksitabletteja, jotka eivät edes ole hirveän kalliita. Vesiviljelyssä tiputetaan 1 tbl/100 litraan vettä, vähintään kaksi kertaa viikossa. Tabletti liukenee veteen nopeasti ja kasvi saa hiilidioksidin juuriensa kautta. Sen sisältämä hiilidioksidi sitoutuu veteen 4-6 tunniksi, joten juuri ennen valojen sammumista ei tablettia kannata antaa. Pienemmälle vesimäärälle tabletin voi tietysti osittaa. Yliannostelun vaaraa ei ole ja tabletit ovat tiettävästi täysin vaarattomia.\n\n==== Vesi ====\n\nJokainen elävä kasvi sisältää vähintään 80 % vettä. Vesi kuljettaa ravinteita juurien kautta kasvin varteen, josta se kulkeutuu oksien kautta lehtiin.\n\nKasteluveden tulisi olla happipitoista ja haaleaa. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen kastelua. Nopea tapa lisätä veden happipitoisuutta on laittaa veteen hieman vetyperoksidia, joka hajoaa tällöin välittömästi vedeksi ja hapeksi.\n\nKasteluveden määrään vaikuttavat kasvatustilan lämpötila, ruukkujen ja kasvien koko. Myös huoneilman kosteus ja maaperän koostumus vaikuttavat vedentarpeeseen. Yleensä kastelussa on kuitenkin kyse terveestä järjestä. Kunhan ei hukuta kasveja jatkuvalla kastelulla ja antaa mullan kuivua muutaman senttimetrin syvyyteen kasteluiden välillä, ongelmia ei pitäisi syntyä.\n\nTaimien ollassa vielä pieniä, tulee vettä lisätä hillitysti, etteivät pienokaiset pääse hukkumaan. Varsinkin suurissa astioissa pienet kasvit hukkuvat helposti. Kasvun edistyessä vedentarve kasvaa huomattavasti. Tässä vaiheessa kannattaakin kastella kerralla kunnolla ja sen jälkeen odottaa mullan kuivuvan muutaman senttimetrin syvyyteen.\n\nNyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, ettei kasveja saisi kastella kuin enintään joka toinen päivä. Tämä ehkäisee homeiden ja sienien leviämistä. Tämä on erityisen tärkeää kukkimisen aikana, jolloin kasvit ovat herkimmillään mätänemiselle ja homeelle. Jos kasveja täytyy kastella päivittäin, ovat ruukut selvästi liian pieniä.\n\nHyvä tapa määritellä tarvittavan veden määrä on ns. \"ruukunnostotekniikka\". Ensimmäisellä kerralla kasteltaessa annetaan veden tulla läpi pohjassa olevista rei\'istä. Tämän jälkeen nostetaan ruukkua ja tunnustellaan painoa. Mullan kuivuessa paino vähenee, joten nostaessa ruukkua uudelleen voi puutarhuri selvästi tuntea, kuinka paljon vettä on kulunut.\n\nKosteusmittarit ovat myös varteenotettava vaihtoehto, mutta edellä mainittu nostotekniikka on varmatoimisin ja täysin ilmainen.\n\n; Sumuttelu :\n\nSumuttelu lisää kasveille tärkeää ilmankosteutta. Myös osa lehdille kertyneestä tomusta ja liasta huuhtoutuu pois. Kasvit hyötyvät ilmankosteudesta suuresti, sillä tällöin lehdet eivät haihduta vettä yhtä tehokkaasti kuin kuivassa ilmastossa. Osaltaan ilmankosteuden vuoksi lehdet kasvavat leveiksi, eli pinta-alaa energiantuontoon on enemmän. \n\nSumutusveden tulisi aina olla happipitoista sekä huoneenlämpöistä. Helpoin tapa on seisottaa vettä yön yli, tai vähintään muutaman tunnin ajan ennen sumutusta. Käsin ravistelu, ilmapumpulla kuplitus ja vetyperoksidi käyvät happipitoisuuden nostamiseen. Vetyperoksidia lisätään hieman veteen, ja tällöin se hajoaa välittömästi vedeksi ja hapeksi. Sumutusvedeksi erinomainen vaihtoehto on puhdas lähdevesi ilman ravinteita.\n\nSumutinpulloon kannattaa panostaa, sillä usein muutaman lisäeuron satsauksella saa paljon hienojakoisemmalla suuttimella varustetun pullon. Käytä aina kaikkein hienojakoisinta suutinta, näin ei muodostu suuria pisaroita ja ilmaan jää enemmän kosteutta. Suuret pisarat voivat luoda ns. suurennuslasi-efektin, jonka seurauksena lehtiin ilmestyy kellertäviä laikkuja.\n \nKasveja ei saisi sumuttaa kuin kerran päivässä, mikä tehdään pian valojen syttymisen jälkeen. Jos vesi jää lehdille ja lehtihankoihin kun valot on sammutettu, sienten itiöt, joita on aina ympäristössä suurin määrin, alkavat itää. Seurauksena voi olla lehtivaurioita.\n\nKoska tiiviit kukinnot ovat erittäin alttiita homehtumiselle, kannattaa kasvin sumuttelu lopettaa kukitusvaiheessa kokonaan. \n\nKasvatustilan suhteellinen ilmankosteus ei missään nimessä saisi nousta yli 80 %:iin, koska tällöin sienet ja homeet saisivat liian hyvät elinolosuhteet. Sumuttelulla voidaan torjua kehrääjäpunkkien ilmestymistä, silloin ilmankosteuden tulisi olla yli 50 %.\n\n; Lannoiteveden pH :\n\nSuurin osa lannoitteista ovat hyvinkin happamia, joten ne laskevat helposti lannoiteveden pH:ta useammankin pykälän. Tämän vuoksi myös lannoiteveden pH olisi hyvä mitata ja säätää kohdalleen. Pääsääntöisesti kaikki pH-lukemat väliltä 6-6.5 ovat aivan sopivia. Usein toimivaksi lannoiteveden pH:ksi on havaittu 6.2.\n\n==== Lannoitteet ====\n\nTODO: muita hyväksihavaittuja (Diamond Nectar yms?) + jos on jotain lisättävää loppuravinteisiin?\n\nLannoittaessa on parempi lannoittaa vähän ja useammin kuin harvoin suurilla annoksilla. Kasvun alkuvaiheissa hyvä kukkamulta tarjoaa tarvittavat ravinteet noin kolmeksi viikoksi. Ravinteita lisättäessä kannattaa noudattaa paketin kyljessä olevia ohjeita, sillä ylilannoitus voi tappaa koko kasvin yhdessä yössä.\n\nMyytävissä ravinteissa on mainittu NPK-arvo, joka kertoo, missä suhteessa kyseinen ravinne sisältää pääravinteita. Kannabiksen ravinteiden tarve vaihtelee kasvuvaiheiden mukaan suuresti.\n\nKasvulliseen vaiheeseen soveltuvat useimmat runsastyppiset huonekasveille tarkoitetut valmisteet (esim. Substral). Kukkimisvaiheessa kannabis tarvitsee vähemmän typpeä, jota tavalliset ravinneliokset sisältävät tällöin liikaa. Tämän vuoksi on syytä käyttää pelkästään kukitukseen tarkoitettua lannoitetta, esim. Suomen kannabisyhdistyksen PK-eliksiiriä tai jotain ulkomaisista valmiista ravinneliuoksista. Välttävästi kukitukseen soveltuu Biolanin Ruukunvoima, mutta se ei sisällä lainkaan fosforia. Tästä johtuen kukintojen koko kärsii huomattavasti. Myös puutostilojen esiintyminen voi olla huomattavasti yleisempää.\n\n; Lehtiruokinta :\n\nKuten kaikki kasvit, myös kannabis pystyy imemään ravinteita lehtiensä kautta. Varsinkin lehtien alapinnat imevät tehokkaasti kosteutta ja ravinteita. Tätä voi hyödyntää suihkuttelemalla lehtiä miedolla ravinnelioksella (1/4 tavallisesta vahvuudesta.) Lannoitteita käyttäessä kannattaa lehtiruokinta aloittaa kasvin ollessa noin kuukauden ikäinen.\n\nLehtiruokinnasta on hyötyä erityisesti silloin, kun kasvi ei pysty käyttämään hyödyksi maassa olevia ravinteita, esimerkiksi väärän pH:n tai liiallisen suolojen määrän takia. Lehtiruokintaa käytettäessä on hyvä välillä käyttää vain pelkkää vettä. Yhtäaikainen lannoittaminen lehtiruokinnalla ja kastelulla ei ole suositeltavaa ylilannoitusriskin vuoksi. Kukkimisen aikana lehtiruokinta voi taas edistää homeiden kehitystä, joten sitä on syytä välttää.\n\nKäytä sumutinpulloa, joka pystyy tuottamaan mahdollisimman hienojakoista sumua. Sumuta kasvit päältä ja nosta käsillä oksia, että saat kasteltua myös lehtien alapinnat.\n\n; Ravinteet :\n\nPääravinteisiin kuuluvat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K).\n\nTypellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun. Se on hampulle \"perusruokaa\", jonka avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Kaikki tavalliset lannoitteet sisältävät kohtuullisesti typpeä ja niitä voi käyttää kasvuvaiheessa. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy.\n\nFosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa.\n\nVastustuskyky taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen.\n\nTyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium (Ca), rikki (S) ja magnesium (Mg). Näistä ongelmaksi saattaa muodostua lähinnä magnesium, jota saattaa joutua lisäämään erikseen puutoksen iskiessä. Sopiva magnesiumin lähde on magnesiumsulfaatti, jota saa apteekeista.\n\nHamppu tarvitsee myös joukon hivenaineita. Näistä ei tule tyypillisesti koskaan pulaa, sillä useimmat lannoitteet ja multaseokset sisältävät näitä luonnostaan riittävästi.\n\nRavinteiden lisäksi voidaan käyttää myös merileväuutetta. Merileväuute kiihdyttää maaperässä olevien hyödyllisten mikro-organismien toimintaa, sitä kautta tehostaen ja tasapainottaen kasvien ravinteidenottoa. Merileväuute on normaalin lannoituksen lisänä annettava kasvinhoitoaine, se ei korvaa varsinaista lannoitusta.\n\nKukituksen loppuvaiheeseen on nykyään tarjolla myös viimeisen viikon-parin aikana käytettäviä erikoisaineita (mm. Ripen ja Final solution), joiden tarkoitus on tiivistää kukintoja, suurentaa kukintojen kokoa ja parantaa näin ollen kukinnan lopputulosta. Valmisteet ovat ulkomaisia, mutta niitä saa nykyään myös Suomesta monista kasvatustarvikeliikkeistä.\n\n==== Hajunpoisto ====\n\nTODO: Erillinen luku diy-hajunpoistojärjestelmiä koskien? + lisää muita hajunpoistajia kuin ionisaattori?\n\nVarsinkin kukkiva kasvi saattaa tuoksua voimakkaasti ja paras ase hajuja vastaan on aktiivihiilisuodatin. Aktiivihiilisuodattimen toiminta-ajatus on johtaa ilmaa aktiivihiilirakeiden läpi. Aktiivihiili sitoo itseensä lähes kaiken ylimääräisen ilmasta, joten suodatettu ilma on puhdasta ja hajutonta. Suodatin ei ole ikuinen, koska aktiivihiilirakeet kyllästyvät, eli niiden suodattavuus alenee ajan kuluessa. Keskimäärin kyllästyminen tapahtuu 3-12 kuukaudessa, riippuen suodatettavan ilman laadusta ja käytön tiheydestä.\n\nAktiivihiilisuodatin asennetaan kasvatustilaan lämpimämpään ylälaitaan, josta se johdetaan asianmukaisesti mitoitetulla puhaltimella kasvatustilan ulkopuolelle. Ilmanvaihdosta ulostulevan ilman pitäisi olla lähes tuoksutonta. Suodattimen ja puhaltimen lisäksi tarvitset useimmiten järjestelmään ilmastointiputkea. Valmiita järjestelmiä voi ostaa alan erikoisliikkeistä, jos on epävarma itse rakennetun järjestelmän toimivuudesta. Oikein suunnitellulla ilmanvaihtojärjestelmällä pidät myös kasvatustilan lämpötilan hallinnassa.\n\n; Muita hajunpoistajia :\n\nEdullisemmilla ionisaattoreilla ei ole huomattavaa vaikutusta tuoksun hallintaan. Mikäli perheessä on kuitenkin muutenkin käyttöä ionisaattorille, hieman suurempi kertainvestointi parempaan laitteeseen eliminoi ilmasta myös hajuja, epäpuhtauksia ja esimerkiksi siitepölyä.\n\n=== Puutarhan perustaminen ===\n==== Ostoslista, alkutoimet ====\n\n[[Image:ostokset.jpg|thumbnail|Puutarhurin ostokset]]\nEsimerkki aloittelevan puutarhurin ostoslistasta:\n* Valonlähde (riippuen tarpeesta, ESL-valoja/loisteputkia, monimetallivalaisin tai SpNa-valaisin)\n* tuulettimia (laite-, tietokone-, pöytä-)\n* astia maaperälle (esim. kukkaruukku tai 10 litran ämpäri)\n* multaa\n* kevytsoraa\n* sumutinpullo \n* kastelukannu\n* lannoitteet (esim. ruusulannos (NPK), suoja-/syysravinne (PK))\n* suurennuslasi\n* lämpömittari \n* ajastin (24 h)\n* jatkoroikkia/jakorasioita\n* siemeniä/pistokkaita\n\nKannabis tarvitsee paljon tilaa juurille kasvaakseen kunnolla. Kasvukauden alkuvaihessa riittää pienempikin ruukku. Yläpäästä katkaistu mehu- tai maitotölkki sopivat itäneille siemenille. Toinen kätevä vaihtoehto on käyttää turpeesta puristettuja ruukkuja, joita käyttäessä kasvin juuret eivät kärsi siirrettäessä suurempaan astiaan, sillä \'ruukun\' voi laittaa sellaisenaan isompaan astiaan. Turveruukut saattavat kuitenkin hieman hidastaa juurtumista isompaan astiaan. Pieniä ruukkuja käytettäessä tulisi 2-3 viikon kuluttua istutuksesta siirtyä suurempaan.\n\nPienin tyydyttävän lopputuloksen antava ruukku on 15x15x15 cm kokoinen kuutio. 10 litran muoviämpäri (hinnat alkaen alle euron/kpl) on taloudellisin ruukku. Ruukun (astian) pohjalla tulisi aina olla mahdollisimman paljon reikiä, joista ylimääräinen kasteluvesi pääsee poistumaan. Yksi reikä ei riitä, se saattaa tukkeutua tai ruukkuun jäädä vesitaskuja, jolloin kasvi altistuu juurien tukehtumiselle, homeille ja taudeille. Lisäksi kasvu on nopeampaa, kun multa voi \"hengittää\" paremmin. Ruukkujen alle kannattaa laittaa aluslautaset.\n\nÄlä missään tapauksessa tingi ruukun koosta, vaan laita taimi jo muutaman viikon sisällä suureen ruukkuun. Hamppu oireilee monin tavoin, mikäli juurilla ei ole tarpeeksi kasvutilaa (mm. hidastunut kasvu, pienet ohuet lehdet, läikät lehdissä ja jatkuva lehtien roikkuminen johtuen pienemmän juuriston pienestä imupinta-alasta).\n\nVoit laittaa aivan ensimmäiseksi ruukkuun pohjan osittain tai kokonaan peittävän hyönteisverkon tai sukkahousujen palasen, jotta kevytsoraa ja multaa ei valu ruukkua nostettaessa jatkuvasti pohjan rei\'istä aluslautaselle (todella ärsyttävää).\n\nRuukun pohjalle tulisi laittaa riittävä kerros helposti vettä läpäisevää materiaalia - esimerkiksi kiviä, ruukunsirpaleita tai lecasoraa. Tämän vettä läpäisevän kerroksen päälle sitten itse kasvatusmultaseos (esim. 75 % multaa, loput lecasoraa). Myös päälle voi kasvin istuttamisen jälkeen halutessaan laittaa muutaman sentin lecasoraa, jolloin homeet pysyvät kurissa. Pinnalla oleva lecasora estää kosteuden haihtumista, jolloin soran alla olevan mullan kosteus on sama koko ruukussa.\n\nVähimmäisvalaistus kohtalaisen sadon saamiseksi on 4 kpl 120 sentin (36 W) loisteputkia. SpNa-valaisin (150-600 W) on kunnollisen sadon saamiseksi (lähes) välttämättömyys, varsinkin suuremmiksi kasvatettaville yrteille. SpNa-lampun alla kasvaneiden kasvien lehtihaarojen välit ovat lähempänä toisiaan ja kasvit lyhyempiä ja leveämpiä, mikä usein on myös tilan kannalta hyvä asia.\n\nYleensäkin kasveille kannattaa antaa mahdollisimman paljon valoa alusta alkaen, jotta ne eivät kuluttaisi kasvuenergiaansa turhaan pitkän hontelon varren kasvattamiseen. Taimi-/vegevaiheessa kasvit voivat olla ympärivuorokautisessa valossa, joskin muutamien tuntien valoton jakso vuorokaudessa lisää kokemusten mukaan kasvua.\n\nLampuissa olevien heijastinpintojen lisäksi kannattaa seinät, katto (ja miksei lattiakin) päällystää kasvatustilan ympäriltä osittain tai kokonaan mylar-kalvolla, mustavalkomuovilla (alumiinipaperikin välttää) tai vastaavalla, jotta valo saadaan mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Myös valkoiseksi maalatut pinnat heijastavat valoa hyvin.\n\nVarsinkin kaasupurkausvalaisimien kohdalla (jotka tuottavat paljon lämpöä) on lämpömittari kannattava hankinta lämpötilan seurantaan.\n\n==== Siementen hankkiminen ====\n\nSuomen [[w:fi:Euroopan_unioni|EU]]-jäsenyyden ansiosta laadukkaiden kannabissiementen tilaaminen on helpottunut. Mm. hollantilaisilta ja brittiläisiltä siemenfirmoilta voi turvallisesti hankkia siemeniä. Siemenet myydään yleensä joko 10 tai 15 kappaleen paketeissa. Hinta vaihtelee lajikkeesta ja firmasta riippuen. Halvimmat siemenet ovat 10-20 euron hintaluokassa, kun taas kulinaristiset herkut maksavat reilusti yli sadan euron.\n\nAloittelevan puutarhurin ei välttämättä kannata aluksi tuhlata rahojaan kalliisiin siemeniin, vaan hankkia esimerkiksi Nirvanan edullisia, mutta monien mielestä vallan mainioita siemeniä. Mikäli sattuu tuntemaan jo aiemmin kasvattaneita henkilöitä, kannattaa heiltä myös kysyä siemeniä - parhaassa tapauksessa saattaa jopa saada pistokkaita, joiden sukupuoli on jo etukäteen tiedossa.\n\n==== Yleistä kasvatuksesta [ TODO ] ====\n\nTODO\n\n==== Esimerkkejä kasvatustiloista ====\n\nTODO: Esimerkit kuvineen eri kokoonpanojen ( ESL/loisteputki/SpNa/multa/hydro ) hyödyistä/haitoista/huomioon otettavista seikoista \n-heinahattu hoitaa stealth, kasvatuskaapit-juttua-\n\n=== Hampun elinkaari ===\n==== Idätys ====\n\nHuom: Useat vanhemmat lähteet suosittelevat siementen testaamista vesilasissa (eli laitetaan siemenet itämään lasilliseen vettä. Ne siemenet jotka uppoavat lasin pohjalle, alkavat itää, ja ne jotka jäävät kellumaan veden pinnalle, eivät lähde itämään). Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton merkki siemenen itämisestä. Monet siemenet on heitetty turhaan menemään tämän vesilasimenettelyn myötä.\n\nSiementen idättäminen ennen istutusta ei ole pakollista, vaan siemenet voidaan myös istuttaa suoraan multaan. Idättämällä siemenet voi kuitenkin varmistaa, että siemenet ovat elinvoimaisia. Idättäminenkään ei takaa kaikkien versojen pinnalle nousemista, mutta antaa hyvin suuntaa.\n\nSiementen idättäminen tapahtuu helpoimmin asettamalla siemenet lautaselle kahden kostutetun pumpulinpalan väliin. Aseta päälle toinen lautanen ja laita siemenet lämpimään ja pimeään paikkaan. Siementen laadusta riippuen siemenet halkeavat ja idut ilmestyvät näkyviin 1-14 päivän kuluessa.\n\nMikäli sopivaa pumpulia ei löydy, siemenet voidaan idättää vastaavalla tavalla myös suodatinpaperin välissä. Myös pelkkä kupillinen vettä pimeässä paikassa riittää idätykseen ja sopii varsinkin niille, jotka pelkäävät unohtavansa pitää idätysmateriaalin kosteana.\n\nItämisen jälkeen siemenet istutetaan multaan noin sentin syvyyteen. Paina sormellasi pieni kolo kosteaan multaan ja aseta sinne itänyt siemen \"ituosa\" alaspäin. Peittele kevyesti, mutta älä tiivistä multaa liikaa. Tässä vaiheessa on hyvin tärkeää pitää multa kosteana, kunnes versot nousevat pintaan. Hyvä keino varmistaa pysyvä kosteus on asettaa tuorekelmua ruukkujen päälle. Tuorekelmu pitää kosteuden tehokkaasti ruukkujen sisällä.\n\nVerson noustua esiin multaa ei kannata kastella, ennen kuin se on kuivaa muutaman senttimetrin syvyydeltä. Tämä johtuu siitä, etteivät kannabiksen juuret ole vielä kehittyneet tarpeeksi ja kasvi voi \"tukehtua\" liiasta vedestä. Ensimmäisen viikon aikana ei siis yleensä tarvitse kastella lainkaan.\n\nIdätyksen voi tehdä myös turveruukussa, jolloin uudelleenistutus on helppoa: kasvi istutetaan ruukkuineen isompaan astiaan.\n\n==== Kasvuvaihe ====\n\nKasvuvaiheessa kannabis tarvitsee valoa 18-24 tuntia vuorokaudessa. Koska näissä vaiheissa kasvit eivät tarvitse lainkaan lepoa, voidaan lamput pitää päällä ympäri vuorokauden.\n\nLannoitteena kasvuvaiheeseen soveltuvat useimmat runsastyppiset huonekasveille tarkoitetut valmisteet (kuten Substral).\n\n=====Uudelleenistutus=====\n\nEnsimmäiseksi kannattaa suojata käytettävä alue esim. sanomalehdillä, sillä mullalla on tapana hyppelehtiä ympäriinsä sotkemaan paikkoja. Varaa käyttöösi myös veitsi, tylppäkärkinen voiveitsi soveltuu tähän parhaiten.\n\nTäytä uudet ruukut multa- ja kevytsorasekoituksella. Kaiva multaan sopiva reikä, jotta kasvi mahtuu siihen sopivasti. Muista painella multa sopivan tiukaksi.\n\nTyönnä veitsi reunaa myöten ruukkuun ja nosta kasvia painamalla veitsellä alaspäin. Kun multapaakku on irronnut ruukun reunoista, tartu varresta ja nosta. Kasvi nousee helposti, joten siirrä se uuteen ruukkuun. Paina kasvia kevyesti alaspäin, ettei juurien alapuolelle muodostu aukkoa. Lisää tarpeeksi multaa ja painele jälleen multa tiukemmaksi. Jos kasvi on venynyt tarpeettoman pitkäksi, voit haudata vartta multaan korkeuden säätelemiseksi.\n\nKastele pelkällä vedellä shokin välttämiseksi. Uusi multa sisältää huomattavasti ravinteita, joten kannattaa odottaa ainakin viikko ennen lannoitteiden lisäämistä.\n\n=====Latvominen=====\n\nLatvominen on helpoimpia tapoja säädellä kasvin liikakasvua. Leikkaamalla kaikki kasvit saman pituisiksi, taataan tasainen valonsaanti kaikille kasveille. Kannabis säätelee kasvuaan tuottamalla kasvua hidastavia hormoneja. Ylin latva tuottaa tällaista hormonia. Hormoni estää sivulatvoja kasvamasta liian nopeasti. Latvomalla ylimmät latvat saadaan kasvi kasvamaan tehokkaasti sivulle. Tätä ei kuitenkaan voi suositella, jos käytettävissä on vähän kasvatustilaa, sillä kasvi täyttää nopeasti ympärillään olevan tilan. Ylin latva on myös aina kasvin tehoikkain osa ennen kukintojen ilmaantumista. Tästä johtuen latvomista käytetään yleensä niihin taimiin, jotka kasvavat huomattavasti muita nopeammin.\n\n=====FIM-latvominen=====\n\nTämä latvomistapa on siitä kiitollinen, että onnistuessaan se tuottaa kahden päähaaran sijasta useita haaroja itse latvomiskohdasta. Epäonnistuessaankin FIM toimii kuin normaali latvominen.\n\nFIM-tekniikassa katkaistaan hampusta kasvukärki siten, että kasvukärjen aivan alaosa ja sen sivuilla olevat alkulehdet jäävät jäljelle. FIM-tekniikan teho perustuu siihen, että kasvukärjen alaosassa olevat solut ovat erittäin taipuvaisia kehittämään lisävarsia ja kasvamaan. Kun kasvukärjen yläpää katkaistaan, saavat nuo solut annoksen hormonia, joka kehottaa haarautumaan - lopputulos on monta uutta kasvukärkeä.\n\nFIM-latvonnassa leikkauksen tulisi olla kuppimainen. Oikea tekniikka on suorittaa leikkaus esim. terävällä askarteluveitsellä alaviistoon ja kiertäen kasvin varren ympäri jolloin kasvukärjen esilehdet ja ulkosyrjä pysyvät ehjänä.\n\n==== Kukitus ====\n\nKukkiminen on koko kannabiksen elinkaaren kriittisin vaihe. Yksi tärkeimmistä asioista on hedekasvien tunnistaminen. Jotta pystytään kasvattamaan kallisarvoista sinsemillaa (emikasvin hedelmöittämättömiä kukintoja) joudutaan uroskasvit poistamaan mahdollisimman nopeasti.\n\nMuutamaa päivää ennen valojakson vaihtamista lyhyempään siirrytään typpivoittoisesta lannoitteesta fosforivoittoiseen. Tähän käy erinomaisesti esim. Suomen kannabisyhdistyksen tarjoama [http://www.sky.org/tilaukset/pk.html Kapteeni Hapon PK-eliksiiri] (PK-eliksiiri soveltuu kukkimisen kaikkiin vaiheisiin) tai alan kasvatusliikkeissä myytävät lannoitteet.\n\nTämän jälkeen vaihdetaan valojakso 12/12:een, eli kaksitoista tuntia valoa ja kaksitoista tuntia pimeyttä. Jos haluaa varmistua, että kasvit alkavat nopeasti kukkia, voidaan valojakso säätää 11/13:een. Tämä laittaa hitaimmatkin lajikkeet reagoimaan nopeammin valojakson vaihtoon.\n\nKannabis kukkii 4-13 viikkoa, lajikkeen tuottajan mahdollisesti ilmoittama kukinta-aika saattaa antaa jotain suuntaa kukitusajan pituudesta.\n\n===== Sukupuolen tunnistaminen =====\n\nTODO: Naaras, Naaras, Uros?\n\nEsikukinnot muodostuvat kasveihin tavallisesti noin yhden viikon sisällä lannoitteiden ja valojakson vaihtamisen jälkeen.\n\nHedekukinnot ovat vaalenvihreitä tai kellertäviä, etäisesti banaaniterttua muistuttavia ryppäitä. Emikukinnot ovat valkoisia haituvia, jotka muistuttavat V-kirjainta. Urospuoliset kukinnot ilmaantuvat yleensä ensimmäisenä, joten ne on helppo tunnistaa. Hedekasvit myös usein kasvavat hieman pidemmiksi kuin naaraat ja aloittavat kukkimisen aiemmin.\n\nNaaras\n\nNaaras\n\nUros\n\n===== Huuhtelu ennen sadonkorjuuta =====\n\nSadonkorjuuseen kannattaa valmistautua huuhtelemalla ruukut vähintään viikkoa ennen varsinaista kaatopäivää. Tämä parantaa huomattavasti sadon makua, joidenkin lähteiden mukaan kannabis myös palaa paremmin, jos kasvit huuhdellaan ennen sadonkorjuuta. Vähintäänkin kastelu tulisi kukinnan loppuvaiheessa suorittaa pelkällä vedellä, vaikka varsinaista huuhtelua ei tehtäisikään.\n\nNykyään on olemassa myös viimeiselle parille viikolle tarkoitettuja ravinneseoksia, jotka tiivistävät kukintoja, parantavat makua ja jopa lisäävät hieman kukinnon määrää. Tällaisia aineita ovat mm. Ripen ja Final solution, joita voi paitsi tilata ulkomailta, myös ostaa useista suomalaisista kasvatustarvikeliikkeistä.\n\n=== Sadonkorjuu ===\n==== Milloin sato on valmis? ====\n\nSisätiloissa indicat saavuttavat kypsyyden yleensä kahdeksassa viikossa. Sativat tunnetusti kypsyvät hitaammin, noin 10-15 viikossa.\n\nOptimaalisen ajankohdan valitseminen onkin sadonkorjuun vaikeimpia osuuksia. Sisä- ja ulkokasvatuksessa pätevät täysin erilaiset aikataulut. Myös lajikkeiden välillä on eroja. Valitsemalla ajankohdan oikein, voi puutarhuri vaikuttaa huomattavasti tulevan sadon laatuun.\n\nEmikukinnot muodostuvat alhaalta ylöspäin, muodostaen tiiviitä ryppäitä. Kypsymisen aikana kukintojen valkoiset haituvat alkavat tummentua, jolloin haituvien väri vaihtelee punaisesta ruskeaan. Ensimmäiseksi tummuvat vanhimmat, alimpana olevat haituvat. Indicoilla tämä tapahtuu yleensä kukkimisjakson kuudennella viikolla, jolloin myös verhiöt alkavat turvota.\n\nVerhiöiden turpoaminen onkin parhaimpia merkkejä kukintojen kypsyydestä. Sinsemillakin näyttää melkein olevan täynnä siemeniä, vaikka todellisuudessa näin ei tietenkään ole. Tämä vaihe tapahtuu indicoilla noin seitsemännellä viikolla, jolloin myös suurin osa haituvista on tummentunut.\n\nKahdeksannen viikon alussa kasvit ovatkin jo niin paksussa hartsihuurteessa, ettei niistä malta millään pitää näppejään erossa... Mutta kun on jaksanut odottaa näin pitkään, ei muutaman päivän lisäodotus haittaa. Viimeisellä viikolla kannabiksen thc-pitoisuus nousee huippuunsa, jonka jälkeen se alkaa vähitellen laskea ja hajota muiksi yhdisteiksi.\n\n==== Sadonkorjuujuhla ====\n\nUseat kasvattajat pitävät kannabista pimeässä vähintään vuorokauden ennen varsinaista sadonkorjuuta. Tällä menetelmällä pyritään puristamaan viimeisetkin pisarat thc:tä kasvista.\n\nKasvit on myös syytä huuhdella hyvin ennen varsinaista sadonkorjuuta (kts. osio 2.5.3).\n\nVarustaudu sadonkorjuuseen hyvillä sterilisoiduilla saksilla ja veitsellä. Varaa myös sanomalehtiä tai muu suojaava peite työpöydälle. Varaa myös astia suuremmille lehdille, jotka poistetaan heti. Jos et aio \'tuplakukittaa\' satoasi, katkaise kasvit varren alaosasta. Tässä vaiheessa ensikertalainen yleensä huomaa, kuinka vahvaa kannabiksen kuitu onkaan. Tervettä kasvia saa tylsemmällä veitsellä katkoa hiki hatussa. Hyvä tapa on tehdä viilto, jonka jälkeen taittaa kasvia alaspäin ja jatkaa veitsellä vuolevaa liikettä. Sivuleikkureilla varsi menee usein aika vaivattomasti poikki.\n\nKun kasvit on katkottu, poista suurimmat auringolehdet ja muut ylimääräiset lehdet. Jätä kuitenkin hartsisimmat pikkulehdet paikoilleen.\n\n==== Lehtien fermentointi ====\n\nLehteä voi käsitellä fermentoimalla, jotta saadaan aromikkaampaa ja pehmeämpää poltettavaa materiaalia. Fermentoimalla voi hyödyntää myös hampun aurinkolehdet, joissa on vähän tai ei ollenkaan thc:tä ja valmistaa näin tupakan korviketta.\n\nFermentoitavia lehtiä tarvitaan melkoisesti. Yhteen erään menee noin viiden kaappikasvin lehdet. Toimenpiteet tehdään juuri karsituille, tuoreille lehdille.\n\nTarvikkeiksi tarvitaan puolen litran pakastemarjarasia, musta jätesäkki, pakkausteippiä ja itse lehtimateriaali. Poista kasvimateriaalista lehtien kanta ja varret. Ota kourallinen lehtiä ja purista se tiukaksi mytyksi nyrkkiisi, kierrä mytty toisella kädellä halki ja laita ne sitten pakasterasiaan TIIVIISTI. jatka tätä kunnes rasia on täynnä - sinne menee yllättävän paljon lehteä (puolen litran rasiaan menee n. viiden kukituksesta poistetun kasvin lehdet...). Rasia on saatava suhteellisen täyteen lehtimateriaalia.\n\nKun purkki on täynnä osittain murskattua ja rytistettyä materiaalia, sulje se. Jos olet kuivattanut kasvia jostain syystä ja lehdissä ei ole kovin paljoa nestettä, lisää tilkka vettä. Teippaa kansi kiinni suhteellisen huolellisesti, ilmaa pitäisi päästä sisään aivan pikkuisen.\n\nLeikkaa mustasta jätesäkistä sopiva kaistale, johon voit siististi kietoa purkin. Jätesäkin tehtävä on pitää ilmaa ja valoa loitolla ja toisaalta hajua sisällä. Sen jälkeen purkki laitetaan lämpimään paikkaan, jossa lämpötila nousee tarpeeksi korkealle (30-40 astetta on varsin sopiva; vaikkapa natikan hukkalämpöä voi hyödyntää näin). Lämpötilan ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti korkea.\n\nSitten vain odotetaan. Noin puolentoista viikon jälkeen kannattaa vilkaista, millaisessa vaiheessa fermentointi on. Materiaalin pitäisi olla väriltään vihertävänruskeaa ja kosteaa. Avaa purkki ja haista varovaisesti - tuoksun tulisi olla vahva, epämiellyttävä, ehkä hiukan äitelä kompostoituvan heinän haju. Pöyhi materiaalia siten, että se saa ilmaa ja sekoittuu hyvin. Sekoita materiaalia niin, että laidoilla olleet lehdet menevät sisemmäksi ja keskellä purkkia olleet lehdet siirtyvät ulommaksi. (Kyllä - se on oksettava homma - pitele nenästä kiinni...) Teippaa purkki takaisin kiinni ja anna fermentoinnin jatkua. Toista tarkastelua viikon välein; kun materiaali alkaa olla enimmäkseen ruskeaa (muttei kompostoitunutta), on aika kuivata materiaali, jolloin siitä tulee aromikasta \"blandispurua\".\n\n==== Kukintojen kuivattaminen ====\n\nKatkomisen jälkeen kasvit laitetaan tavallisesti roikkumaan katosta nurin päin. Kuivatuspaikan tulisi olla viileä, pimeä ja sen pitäisi omata hyvä tuuletus, ettei hometta pääse muodostumaan kukintojen pintaan. Kasveja kannattaakin käydä katsomassa ainakin kerran päivässä.\n\nHomeen ilmaantuessa eristä muu osa kukinnosta esimerkiksi muovipussilla, etteivät homeitiöt pääse leviämään kukintoa käsiteltäessä. Leikkaa homehtunut kohta mahdollisimman tarkasti pois.Tämän jälkeen kuivaa kukinnot nopeasti esimerkiksi mikroaaltouunissa. (Huom: Edellistä menetelmää ei kuitenkaan suositella jos home on levittäytynyt laajalle alueelle, sillä home on äärimmäisen epäterveellistä hengitettynä tai syötynä. Homeisen kukinnon polttaminen saattaa aiheuttaa hengitystieinfektion!)\n\nKasvit ovat kuivia, kun paksuimmatkin oksat katkeavat helposti. Tämän jälkeen kukinnot kannattaa jatkokuivata hitaasti kypsyttäen, mikä oikein tehtynä parantaa kannabiksen makua entisestään.\n\n==== Curing - hidas kypsytys ====\n\n\'\'Curing\'\' eli maun parannus tehdään edellä mainitun peruskuivauksen jälkeen. Tässä vaiheessa kukintojen pitäisi olla päältä kuivia, mutta sisältä hieman kosteita.\n\nTässä kohtaa puhtaus on valttia, sillä home syntyy juuri bakteerien ja mikrobien lisääntymisen tuloksena. Lasipurkit voi sterilisoida kätevästi pesemällä ne ja kuumasteriloimalla ne valmiiksi lämmitetyssä uunissa. Muista, että kaikki lasiastiat eivät välttämättä kestä suuria lämpötiloja. Lämpötiloja kuumailmasterilointia varten:
\n- 160ºC 2 h
\n- 170ºC 1 h
\n- 180ºC 30 min\n\nMyös mm. kotiviinin tekoon tarkoitetut puhdistus- ja desinfiointiaineet ovat tarkoitukseen sopivia.\n\nEnsimmäiseksi kukinnot asetetaan paperipussiin. Parhaiten tähän soveltuvat ruskeat valkaisemattomat paperipussit, jotka eivät sisällä tarpeettomia kemikaaleja. Aseta kukinnot väljästi pusseihin, jotta ilma pääsee kiertämään. Voit tehostaa tuuletusta tekemällä muutamia reikiä pussin yläpuolelle. Muista tarkistaa pussit päivittäin. Kukinnot kuivuvat lähes täysin noin 1-4 viikossa.\n\nPaperipusseissa \"pinnalta rapeiksi\" kuivuneet kukinnot asetetaan väljästi lasipurkkeihin, jotka suljetaan tiiviisti. Purkit säilytetään viileässä ja suojassa valolta.\n\n[[Image:ST-3-bud.jpg|thumb|230px|Hyvin kuivattua eli \"curetettua\" Sweet Tooth #3 -kukkaa]]\n\nKasvin omat sokerit alkavat pilkkoutua. Lehtivihreä alkaa hajota muiksi entsyymeiksi, jonka ansiosta lehdet muuttavat väriään. Mausta tulee täyteläinen ja pehmeä.\n\nLasipurkkimenetelmän aikana on erityisen tärkeää tarkkailla kukintojen tilannetta. Purkki kannattaakin aluksi tuulettaa päivittäin. Tämä käy yksinkertaisesti avaamalla lasipurkki tunnin ajaksi. Tutki kukintoja ja hajua - jos hometta muodostuu, sen kyllä haistaa ja näkee. Kääntele myös kukintoja hellästi, että kaikki kohdat saavat ilmaa.\n\nHomeen muodostuessa eristä homeinen kukinto kokonaan. Myös muut kukinnot on syytä siirtää kuivempaan ympäristöön. Viikon kuluttua voit jo jättää tarkkailun vähemmälle. Yleensä riittää, että purkin avaa päivittäin. Kukinnot ovat valmiita, kun sisällä oleva oksa katkeaa napsahtaen. Tämän jälkeen kukinnot voidaankin jättää lasipurkkiin huolettomasti pitkäksikin aikaa.\n\n==== Pidempiaikainen säilytys ====\n\nSäilytykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kuinka kauan kannabista aiotaan säilyttää ja kuinka suuria määriä aiotaan säilyttää. Pienet määrät, joita ei aiota säilyttää kauaa, voidaan säilöä yksinkertaisesti pimeään ja kuivaan paikkaan. Kuukauden tarpeet kannattaa jo säilöä jääkaappiin. Lasipurkit ovat suositeltavia. Jos kannabista on yli kuukauden tarpeisiin, kannattaa harkita pakastusta. Pakastus ei heikennä tehoa erityisemmin, jollei purkkia oteta jatkuvasti pois pakkasesta. Näin tehtäessä kosteutta imeytyy kasvin ulkoisiin lehtikudoksiin, jolloin maku ja laatu heikkenevät. Varaa jääkaappiin sen verran, että sinun ei tarvitse olla jatkuvasti aukomassa pakastinta.\n\n=== Suvun jatkaminen ===\n==== Siementen tuottaminen ====\n\nTODO: \n- Onko \"Kun siemenet on korjattu talteen...\" -kappaleessa nyt se ns. paras tapa siementen alkukäsittelyyn? Pitäisikö siihen lisätä / siitä muuttaa jotain, miten esim. kylmäkäsittelyn merkitys / missä vaiheessa / jne.?\n\nSiementen kasvattaminen kotikonstein on hyvä keino säästää halutun lajikkeen geenejä ja saada aikaiseksi suuri määrä helposti säilytettäviä potentiaalisia kasvinalkuja.\n\nSiementen tuottaminen on yksinkertaisimmillaan varsin suoraviivaista: tarvitaan vain uros- ja naaraskasvi ja annetaan luonnon hoitaa tehtävänsä. Käytännössä kuitenkin on kasvattajilla usein pyrkimyksenä pitää naaraat ilman hedelmöitystä, jotta kukinnoista tulisi isoja ja kauniita.\n\nKeinohedelmöitys on hyvä tapa, mikäli haluaa tuottaa sekä sinsemillaa että saada jonkin verran siemeniä. Tällöin pitää olla kaksi erillistä kasvatusosastoa, toisessa kasvatetaan urokset ja toisessa naaraat. Käytännössä ei tarvi kasvattaa kuin yksi uros, sillä yhdestäkin poikakasvista irtoaa muutama miljardia siitepölyhiukkasta, joilla pystyy siementämään vaikka kokonaisen puutarhan täynnä naaraita.\n\nKannattaa huomioida, että urosten kasvatushuoneella on oltava kokonaan oma ilmanvaihtonsa, sillä siitepölyhiukkaset kulkeutuvat hyvin helposti ilman mukana naaraiden luokse, jos niillä vain siihen on mahdollisuus. Samoin urosten käsittelyn jälkeen kannattaa pudistella vaatteet ulkona ja pestä kädet kyynärpäitä myöten. Käsissä oleva siitepöly voi riittää yksistäänkin siementämään kokonaisen naaraskasvin. Mikäli naaraita on useampia samassa tilassa, haluat pölyttää vain pienen osan ja kasvatustilan tuloilma on aktiivinen, ole tarkkana. Pölytetty kasvi tulisi asettaa niin, että puhaltava tuloilma ei levitä siitepölyä muihinkin naaraskasveihin, jolloin odotettu kukintosato pienenee huomattavasti.\n\nUroskasvit aloittavat ja saavat kukintansa päätökseen huomattavasti nopeammin kuin naaraskasvit. Kasvatettuaan tarpeeksi palkoja ne alkavat hiljalleen aukeilla ja ripotella siitepölyä ympäriinsä. Tässä vaiheessa tehdään keinohedelmöitys.\n\nHelpoin tapa tehdä rajattu hedelmöitys on kietoa muovipussi uroskasvin oksan ympärille, jossa on avautuneita hedekukintoja, ja ravistaa. Sitten muovipussi viedään naaraskasvin luo varovasti, laitetaan yksi kukkiva oksa kassiin ja ravistetaan voimakkaasti. Todennäköisesti naaraskasvin oksan jokainen kukinto saa osansa siitepölystä.\n\nToinen tapa on ravistella siitepölyä minigrip-pussiin ja sitten joko sormella tai pumpulipuikolla hieroa sitä naaraan kukintoryppääseen. Kannattaa myös merkitä hedelmöitetty oksa vaikkapa nauhalla, ettei sitä turhaan vaikkapa silvo makupaloiksi. Vähitellen silmän harjaantuessa siemeniä sisältävät kukinnot oppii kyllä erottamaan sinsemillasta.\n\nSiitepölyä voi myös säilöä helposti - se kannattaa jatkaa tavalliseen vehnäjauhoon 50/50-suhteella ja sitten pakastaa tuoreena. Vuoden pakastimessa ollut siitepöly on lähes yhtä toimivaa kuin tuorekin. Myös viileä, pimeä ja kuiva paikka käy siitepölyn säilytykseen varsinkin lyhyemmäksi ajaksi, mutta myös yli vuoden ikäistä, kuivassa säilytettyä siitepölyä on käytetty onnistuneesti.\n\nHedelmöityksen tapahduttua siirrytään käyttämään runsaasti typpeä ja kaliumia sisältävää lannoitetta. Fosforin tarve on pienimmillään siemententuoton aikana. Siemenet ovat kypsymässä, kun siemenkota murtuu ja tumma siemen pilkistää esiin - kypsä siemen irtoaa hellästi sormenpäällä liikuttamalla. Terveet siemenet ovat kovia, tummia ja kohtalaisen suuria. Siemenet kypsyvät 4-12 viikon kuluessa, kuten myös kyseisen kasvin kukinnotkin. Kokonaan siemennetty kasvi laittaa kaiken energiansa siementen tuottamiseen ja se käytännössä kuihtuu pystyyn - siemenet ovat valmiita kun kasvi kuolee lopullisesti.\n\nKun siemenet on korjattu talteen, niitä on hyvä säilyttää parista viikosta kuukauteen kuivassa ja pimeässä paikassa, jotta siemen saa tarvitsemansa lepojakson ja sen kasvuvalmius aktivoituu - tämän jälkeen siemen on valmis itämään.\n\nSiemennetyn naaraskasvin kukinnot sisältävät lähes yhtä paljon thc:tä kuin siementämättömän, mutta kukintojen koko on huomattavasti pienempi ja ne sisältävät siemeniä. Kuitenkaan siemennettyä kasvia ei kannata heittää menemään vaan antaa sille arvoisensa polttohautaus vaikkapa bongissa siementen poistamisen jälkeen.\n\n==== Pistokkaiden otto ====\n\nTODO: Kuva hyvästä pistokkaasta (kai joku osaa niitäkin ottaa?)\n\nPistokkaalla tarkoitetaan kasvista otettua osaa, josta kasvatetaan uusi kasvi ja joka omaa saman sukupuolen ja geeniperimän kuin emokasvinsa.\n\nPistokkaat ovat erittäin käytännöllinen tapa kasvattaa halutusta kasvista monta jälkeläistä ilman, että tarvitsee tuottaa siemeniä. Hampunkasvattajan kannalta pistokkaiden suurin etu on, että kasvatettavan kasvin sukupuolesta voidaan olla varmoja ja pistokkaita voi ottaa mieluisasta kasvista tai sen aiemmin otetuista pistokkaista rajattomasti. Kerrotaan, että joillain vanhan polven kannabiksenkasvattajilla on 15 vuotta vanhoja emokasveja, joista saa jatkuvasti lisää pistokkaita.\n\nParas aika ottaa pistokkaat kasvista on silloin, kun kasvi on vegevaiheessa ja se on kasvattanut noin 5-6 lehtiparia. Pistokkaiden ottaminen on parasta ja luonnollisinta tehdä silloin, kun kasville tehdään latvominen - latvotut kasvukärjet ovat jo itsessään pistokkaaksi kelpaavia. Pistokkaita voi ottaa periaatteessa milloin tahansa, mutta vegevaiheessa onnistumismahdollisuudet ja juurtumisnopeus on suurin.\n\nPistokkaat voi leikata myös sivuvarsista - ainoa rajoitus on, että pistokkaan on oltava kasvava osa kasvista. Hyvässä pistokkaassa on kasvukärki sekä yksi pari kehittyviä aurinkolehtiä - myös suurempia pistokkaita voi ottaa, mutta niiden juurten kehitys kestää kauemmin eikä niiden ohut varsi välttämättä pysty imemään tarpeeksi nestettä.\n\nNoin tunti ennen pistokkaiden leikkaamista kannattaa kasvit kastella huolellisesti, jotta varret ovat mahdollisimman täynnä nestettä.\n\nPistokkaan varsi katkaistaan ensin emokasvista hiukan sitä kohtaa alempaa, josta varsinainen pistokasleikkaus tehdään. Pistokkaan imupinta leikataan 45-75 asteen kulmassa viistoon viiltävällä liikkeellä - työkaluna parhaita ovat ohuet katkoteräveitset tai partaterät. Tällä estetään nesteen kuljetussuonten litistyminen tukkoon, mikä saattaisi tapahtua esim. saksilla leikatessa.\n\nPistokkaaseen tulisi jättää vartta yli kaksi senttiä ennen aurinkolehtiparia. Tarkoitus on, että pistokas saa etenkin nesteensä suoraan varrella imemällä, ennenkuin juuristo alkaa kasvaa.\n\nLeikatun pistokkaan varsi upotetaan välittömästi veteen leikkaamisen jälkeen. Tämä siksi, että leikkauskohtaan nopeasti muodotuvat ilmakuplat saattavat estää pistokasta saamasta vettä ja se kuolee herkästi.\n\nSopiva astia pistokkaalle on esim. muovinen kertakäyttömuki, joka peitetään mustalla muovilla. Mukin suulle laitetaan foliota ja foliopalaan tehdään varrelle sopivan kokoinen reikä. Kertakäyttömuki täytetään päivän seisoneella hanavedellä, mukaan voi laittaa hiukan (laimennussuhde 1/8 normaalista) vegevaiheen epäorgaanista lannoitetta (esim. Substral) ja/tai hiukan merileväuutetta, mutta tämä ei ole pakollista. Seuraavaksi pistokkaan varsi laitetaan foliossa olevaan reikään ja tarkastetaan, että varren leikattu osa on veden alla.\n\nIhanteelliset olosuhteet pistokkaalle ovat noin 25 c° lämpötila, kohtuullinen valaistus (muutama energiansäästölamppu 20-30 cm korkeudella sopii erinomaisesti) sekä noin 75 % ilmankosteus. Pistokkaan tilaa on syytä seurata aluksi tunneittain. Mikäli pistokas osoittaa kuihtumisen ja nuutumisen merkkejä, pitää se siirtää kosteampaan paikkaan ja suihkuttaa sumutinpullolla. Sopiva kosteus saavutetaan siten, että pistokkaat laitetaan styroxiseen kylmälaukkuun, jonka pohjalla on kostutettuja sanomalehtiä ja kylmälaukku peitetään läpinäkyvällä muovilla, jossa on muutama reikä ilmanvaihdolle. Joskus pistokkaat nuutuvat muutamassa minuutissa leikkaamisen jälkeen ja muuttuvat veltoiksi ja nahkeiksi - silloin pistokkaan vedensaanti on estynyt jostain syystä. Tälläistä pistokasta ei edes kannata yrittää virvoittaa.\n\nPistokkaiden tilaa seurataan parin viikon ajan ja säädellään niiden oloja tarpeen mukaan. Mikäli pistokkaat pärjäävät nuutumatta ilman kosteuskoteloa, ei sitä kannata käyttää turhaan. Pistokkaan aurinkolehdet saattavat alkaa kellastua, mikä on täysin normaalia - kasvi kerää ravinteita kasvukärkeensä. Myös leikkauskohta saattaa tummentua, mutta syytä huoleen ei ole niin kauan kuin kasvukärki voi hyvin.\n\nNoin kahden viikon kuluttua pitäisi pistokkaiden leikkauspinnan alkaa muodostaa juuria. Pistokas on istutusvalmis sitten, kun juuri on n. 5 sentin pituinen ja kehittänyt useita sivuhaaroja.\n\nIstutus tapahtuu kätevästi esimerkiksi kirkkaaseen lasimukiin, tällä kertaa mukin pohjaan tehdään reikiä. Muki täytetään lähes täyteen multa/väliaineseosta, pistokkaan juuri laitetaan mullan päälle ja hellävaraisesti lisätään multaa juuren päälle ja lopuksi kastellaan kohtuullisesti. Hellävaraisuus on tässä vaiheessa kriittistä: muodostunut vesijuuri irtoaa TODELLA herkästi taimesta. Mikäli juuri irtoaa, voi pistokkaan laittaa takaisin juurrutusnesteeseen ja kosteuslaatikkoon, jolloin se todennäköisesti selviää.\n\nHeti multaistutuksen jälkeen taimi siirretään takaisin kosteisiin olosuhteisiin - esim. edellä mainittuun styrox-laatikkoon. Tässä vaiheessa pistokas on alttein kuolemaan, mutta mikäli juurtuminen alkaa, noin 1-3 päivässä pistokas on jo täysin valmis kasvamaan aikuiseksi kasviksi. Juurten kasvu on helppo todeta kirkkaan mukin läpi ja uusien juurten ilmaantuminen osoittaa, että kasvin voi ottaa pois kosteasta astiasta, sillä se pystyy imemään jo tarvittavan kosteuden mullasta.\n\nErilliset juurrutusnesteet ja -hormonit helpottavat juurruttamista, mutta ne eivät ole pakollisia, sillä laimealla ravinnevedellä onnistuminen on lähes yhtä varmaa. Lisäksi pistokkaita voi ottaa kohtuukokoisesta puskasta suuria määriä, jolloin muutama epäonnistunut pistokas ei haittaa mitään, eivätkä kalliit juurrutusnesteet ole hintansa arvoisia. Tosin jotkut lajikkeet - erityisesti puhtaat indicat - ovat vaikeita juurrutettavia, jolloin niillä erillisten hormonien käyttö saattaa olla jopa pakollista.\n\nEtenkin leikkaamiseen käytetyt välineet ja pistokkaan ensimmäinen päivä pitäisi pyrkiä pitämään suhteellisen steriilinä, vaikka pistokas kehittää suojan bakteereille kuitenkin suhteellisen nopeasti leikkauskohtaan. Mikäli juurrutusnesteessä ilmenee samentumista tai muuta kasvustoa - useimmiten levää tai limaa - tulee neste ja astia vaihtaa.\n\n=== Matalien ja pienten kasvatustilojen menetelmiä ===\n==== Scrog ====\n\nTODO: Og-linkki lisätietoa-kohtaan?\n\nScrog tulee englanninkielisistä sanoista Screen of green. Scrogilla tarkoitetaan erityisesti pienitehoisilla SpNa-valoilla pienessä tilassa tapahtuvaa kasvatusta varten kehitettyä kasvatusmenetelmää, jossa kannabiskasvit taivutetaan kasvamaan verkon alla. Kukitusvaiheessa kasvin oksien annetaan kasvaa verkon alta valoa kohti. Verkon ansiosta kaikki oksien latvat ovat suunnilleen samalla korkeudella ja näin ollen saavat yhtä paljon valoa. Ideaalisessa scrogissa kukitusvaiheen lopussa verkon koko pinta-ala on täynnä kukintoterttuja. Sadon määrä on huomattavasti suurempi perinteiseen kasvatustyyliin verrattuna.\n\nTässä osiossa käsitellään alkuperäistä ns. flat-scrogia, jossa verkko on vaakatasossa kasvien yläpuolella. Muita scrog-versioita ovat mm. sylinteri-scrog ja vertikaalinen scrog. Lisätietoa näistä menetelmistä löytyy Overgrowista.\n\n===== Scrogin rakentaminen ===== [[Kuva:Scrog.gif|right|155px|Scrogin idea]]\n\nScrog-menetelmä on tarkoitettu lähinnä emipistokkaista kasvatusta varten. Siemenistä kasvatettaessa mahdolliset hedekasvit hankaloittavat kasvatusta ja niiden verkon alta irti repiminen jättää verkkoon/kasvustoon ikäviä aukkoja, joiden täyttäminen ei välttämättä onnistu. \n\nPistokkaiden ja verkon lisäksi mitään erityisvälineitä ei scrogia varten tarvita. Verkoksi käy oikeastaan mikä tahansa verkko, jonka aukot ovat sopivan kokoisia. Kanaverkko on tarkoitukseen sopiva, kuten myös puutarhaliikkeissä myytävä taimiverkko. Muovinen taimiverkko on suositeltavin, koska se taipuu hyvin ja on helppo leikata sopivaan muotoon. Verkossa olevien aukkojen tulee olla sen kokoisia, että kasvin suurimmat oksat mahtuvat kasvamaan niistä läpi. \n\nVerkon tulee olla kasvatustilan pinta-alan kokoinen ja muotoinen. Jos tila on suljettu, kuten kaappi tai tarkoitusta varten rakennettu boksi, voi verkon kiinnittää helposti seiniin. Jos tila taas on avoin eikä verkkoa saa kiinni mihinkään, verkon kiinnittämistä varten kannattaa nikkaroida erillinen kehikko.\n\nTehokkaan scrogin vaatima minimivalomäärä on 50 W / neliöjalka. Eli esim. 150 W SpNa-valaisin riittää korkeintaan kolmen neliöjalan alalle ja 400 W valaisin taas hieman vajaalle neliömetrille.\n\nVerkko viritetään yleensä 20-30 cm korkeudelle ruukkujen yläpuolelle. Verkon ja ruukkujen välillä tilaa tulee olla vähintään sen verran, että kasveja pystyy kastelemaan ja taivuttelemaan verkon alle.\n\n===== Kasvin kasvattaminen verkkoon =====\n\nScrogissa kasvien määrällä ei sinänsä ole väliä. Verkon voi täyttää vain yhdellä tai useammallakin kasvilla. Kasvien määrästä riippuu hieman, miten kasvatus tapahtuu. Peukalosäännön mukaan kasveja tulee olla korkeintaan yksi per neliöjalka (30 cm * 30 cm).\n\nScrogin ideana on, että kasvin annetaan kasvaa vegetatiivisesti 24/0-valojaksolla, kunnes sen latva on kiinni verkossa. Tässä vaiheessa valojakso vaihdetaan jaksoon 12/12 ja aloitetaan kukitus. Näin siis noudatettaessa kasvi per neliöjalka-sääntöä. Jos kasveja on harvemmassa ja verkko on suuri, annetaan kasvien kasvaa verkkoon kiinni ja täyttää osa verkosta. Yleispätevää neuvoa siitä, miten paljon kasvia tulisi kasvattaa verkkoon ennen valojakson vaihtoa, on vaikea antaa. Tämä johtuu eri lajikkeiden erilaisista kasvuominaisuuksista. Lajikkeen ominaisuuksien tunteminen helpottaa arviointia.\n\nKukitusvaiheen alussa tapahtuvan nopean kasvupyrähdyksen avulla verkko täytetään latvoilla (budsite) siten, että kasvin latvan annetaan kasvaa pari senttiä verkon läpi, jonka jälkeen se taivutetaan takaisin verkon alle vaakatasoon. Kasvupyrähdys kestää yleensä lajikkeesta riippuen 2-4 viikkoa.\n\nKasvi alkaa hyvin nopeasti haarautua ja kasvattaa uusia latvoja. Kaikki latvat taivutetaan verkon alle. Tässä vaiheessa tulee olla tarkkana ja pyrkiä taivuttamaan latvat siten, että koko verkon pinta-ala tulee täyteen. Parhaassa tapauksessa verkon jokaisessa aukossa on yksi pieni latva. Kun verkko on täynnä, annetaan latvojen kasvaa verkosta läpi valoa kohti.\n\n; Latvaston muovaaminen :\n\nKun latvojen annetaan kasvaa verkosta läpi, tulee niiden kasvaa hieman kulhomaiseen muotoon. Korkeimpien latvojen tulee olla sivuilla ja matalampien keskellä suoraan lampun alla. Latvoja voi sitoa verkkoon kiinni esim. narulla. Näin niiden kasvusuuntaa voidaan ohjata halutunlaiseksi. Kulhomainen muoto mahdollistaa sen, että lamppu voidaan asettaa mahdollisimman lähelle latvoja maksimaalisen valotehon takaamiseksi. Jos pisimmät oksat ovat keskellä, joutuu lamppua pitämään korkeammalla. Näin valotehoa menee hukkaan lyhimpien latvojen osalta.\n\nKasvupyrähdyksen jälkeen verkon tulisi olla täynnä pieniä kukintoja. Tässä vaiheessa tulee pitää huoli, etteivät lehdet pääse varjostamaan latvoja. Latvoja pimentäviä aurinkolehtiä voi leikellä pois varjostamasta. Liiallista leikkelyä tulee kuitenkin välttää, sillä aurinkolehdet ovat tärkeitä kasvin hyvinvoinnin kannalta.\n\n; Alaosan parturointi :\n\nKun verkko on täysi, sen alapuolelle jää jonkin verran lehtiä ja pieniä roskaoksia, jotka eivät yllä verkkoon. Näistä pikkuoksista voi ottaa pistokkaita kätevästi, jos niitä tarvitsee. Verkon alla olevaa kasvustoa aletaan hiljalleen leikellä pois, koska se vain kuluttaa kasvin energiaa. Lehtiä tulisi poistaa muutama kerrallaan joka päivä. Ei siis kaikkia samana päivänä, koska kasvi voi mennä shokkiin liiallisesta parturoinnista. Verkon yläpuolelta lehtiä ei tule poistaa, jos ne eivät varjosta kukintoja.\n\n; Sekalaista tietoa :\n\nTuuletuksen tulee olla tehokasta varsinkin kukitusvaiheessa, kun verkko on täynnä kukintoja. Ilman pitää päästä kiertämään tiiviin kukintolatvaston välissä homeongelmien välttämiseksi.\n\nLatvomisesta verkkokasvatuksen yhteydessä on kaksi koulukuntaa. Toiset vannovat latvomisen nimeen ja toiset ovat sitä mieltä, että latvominen ei kannata. Jos kasveja haluaa latvoa, tulisi se tehdä ennen kuin kasvin päälatva yltää verkkoon.\n\n===== Mikä lajike scrogiin? =====\n\nLähes mikä tahansa lajike käy verkkokasvatusta varten. Jäykkäoksaisia lajikkeita kuitenkin kannattaa välttää, koska niiden oksat saattavat murtua liiasta taivuttelusta. Korkeakasvuisten sativa-lajikkeiden hallitseminen sisätiloissa myös helpottuu scrogin avulla. Erinäisillä alan sivustoilla on suositeltu mm. seuraavia lajikkeita: Cinderella99, Apollo 11 ja Sweet Tooth #3.\n\nEri tyyppisten lajikkeiden kasvattaminen yhtä aikaa saman verkon alla ei ole suositeltavaa, koska se vaikeuttaa latvaston pitämistä tasapituisena.\n\n===== Esimerkki eräästä scrog-kasvatuksesta =====\n\nTässä kasvatuksessa valaisimena toimi 150 W SpNa. Kasvatustilana toimi perinteinen vaatekaappi, jonka pinta-ala oli 55 * 55 cm. Verkko oli vaatekaapin pinta-alan kokoinen ja muotoinen. Lajikkeina oli 2 kpl Amsterdam Seedbankin White widowia ja yksi SensiSeedsin Big bud. Kaikki kasvit olivat pistokkaita. Kasvualustana oli multa 10 litran ämpäreissä. Lannoitteina käytettiin Substralia, Ruukunvoimaa, merileväuutetta ja PK-eliksiiriä.\n\nKireästä aikataulusta johtuen kasvatuksen tuli tapahtua mahdollisimman nopeasti. Koska kukitusajasta ei voi tinkiä, täytyi vegetatiivisen kasvuvaiheen olla lyhyt. Kasvatuksen kokonaiskesto oli 72 päivää.\n\nPistokkaiden juurruttua ne siirrettiin ämpäreihin ja valon alle kasvamaan. Aluksi kasvit saivat kasvaa vapaasti ilman verkkoa. Viikon kuluttua verkko kiinnitettiin 15 cm korkeudelle ämpäreiden reunasta ja 20 cm korkeudelle mullasta (ämpärit eivät olleet aivan täynnä multaa). 15 cm oli hieman liian matalalla ja vaikeutti kasvien kastelemista. Kasvuvaiheessa lamppu oli n. 30 sentin korkeudella kasvien latvoista.\n\nKasvit ylsivät verkkoon 10-14 päivän kuluttua pistokkaiden juurtumisesta. Heti alussa huomasi, että Big bud on huomattavasti reheväkasvuisempi kuin Widowit. 14 päivän kasvuvaiheen jälkeen valojakso vaihdettiin 12/12:aan ja kukitusvaihe aloitettiin. Kasvit olivat tällöin kiinni verkossa ja muutama latva oli jo jouduttu taivuttamaan verkon alle.\n\nValojakson vaihdon jälkeen kasvit (varsinkin Big bud) alkoivat haarautua ja kasvaa todella nopeasti. Joka päivä piti taivutella latvoja verkon alle. WW:t lopettivat pituuskasvunsa 2-3 viikon kuluttua valojakson vaihdosta. Tässä vaiheessa latvojen taivuttelu lopetettiin ja niiden annettiin kasvaa verkon läpi. BB kuitenkin jatkoi kasvuaan vielä viikon, mikä aiheutti ongelmia. BB:n suurimmat latvat nimittäin osuivat juuri valaisimen alapuolelle. Koska verkko oli keskeltä aivan täynnä kasvustoa, BB:n latvoja ei voinut enää taivuttaa. Tämä aiheutti sen, että valaisinta täytyi nostaa hieman. Valaisin nostettiin 15 cm korkeudelle BB:n korkeimmista latvoista. Koska Widowien latvat olivat matalammalla, valotehoa meni hieman hukkaan. Myös yksi reuna verkosta jäi tyhjäksi hieman epäonnistuneen taivuttelun johdosta. Loppujen lopuksi verkon pinta-alasta tuli täyteen n. 80 %.\n\nVerkon alapuolista kasvustoa alettiin poistaa n. kahden viikon kuluttua valojakson lyhentämisestä. Trimmausta kesti n. 2 viikkoa, jonka jälkeen verkon alla ei ollut jäljellä juuri mitään muita kasvin osia kuin varret.\n\nKukitusvaihe kesti 58 päivää, josta viimeiset viisi päivää kasvit olivat täydessä pimeydessä vuorokauden ympäri. Satoa kolmesta kasvista yhteensä tuli n. 70 grammaa trimmattua, tehokasta kukkaa ja jonkun verran lehteä. Tämä kaikki vain reilussa 10 viikossa. Täydellä verkolla kasvit olisivat luultavasti tuottaneet lähemmäs 100 grammaa kukkaa.\n\nVertauksen vuoksi aikaisemmin toteutettu perinteinen puskatyylinen kasvatus tuotti kahdesta kasvista samoilla välineillä n. 40 g kukkaa 16 viikossa (tuntematon lajike siemenestä, kasvuvaihe 5 viikkoa ja kukitusvaihe 11 viikoa). \n\n===== Lisätietoja SCROGista =====\n\nTODO\n\n==== SOG - Sea Of Green (Vihreä meri) ====\n\nTODO \n- hupu2privatessa on jotain pohjaa...\n- linkissäkin on jotain vikaa vähän\n\nTämä opas perustuu omiin kokemuksiin sekä useisiin lähteisiin, joista tärkeimpänä Overgrow TEAM SOG topic. Tarkoituksena on kertoa SoG-kasvatuksen perusidea ja lyhyesti itse menetelmästä. Lisää tietoa löydät tarvittaessa varmasti Hamppuforumilta ja Overgrow:sta.\n\nMateriaalilähde:\nhttp://www.overgrow.com/edge/showthread ... genumber=1\n\n==== ESL-kasvatus ====\n\nTässä kappaleessa käsitellään koristehampun kasvattamista pienoisloisteputkilla ja energiansäästölampuilla\n\n===== Tietoa valaisimista =====\n\n; Valaisimen rakenne ja toiminta :\nLoistevalaisimet koostuvat kuristimesta, kompensointikondensaattorista, sytyttimestä ja loisteputkesta. Sytytin pitää sisällään häiriönpoistokondensaattorin.\n\nLoisteputkessa valo tuotetaan pisaralla elohopeaa, joka kaasuuntuu sähköpurkauksen vaikutuksesta ja synnyttää UV-säteilyä, kun sähkö purkautuu sen läpi 50 Hz:n taajuudella. Tämän lisäksi lamppu on täytetty kaasulla, esim. argonilla tai kryptonilla. Kaasua tarvitaan helpottamaan syttymistä ja pitämään sähköpurkaukset ”kurissa”.\n\nLoisteputken sisäpinta on päällystetty fluoresoivalla materiaalilla, joka muuttaa elohopeahöyryssä olevan sähköpurkauksen synnyttämän UV-säteilyn näkyväksi valoksi. Loisteputken sisäpinnassa olevan loisteaineen koostumus vaihtelee valon laadun ja sävyn mukaan.\n\nEnergiansäästölamput ovat pieniä loisteputkivalaisimia, joissa on integroituna elektroninen kuristin. Elektroninen kuristin toimii siten, että se muuttaa verkkosähkön taajuuden 50 Hz -> 20 kHz. Suurella taajuudella saavutetaan hyvä hyötysuhde ja värinätön valo.\n\n; Riittävästi valoa :\n\nPuutarhassa olisi hyvä olla valoa n. 3000 lm / neliöjalka. Tästä jokainen voi itse laskea, montako lamppua yhtä kasvia kohden tulisi varata. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös se, että loistevalaisimien valon tunkeutuvuus ei ole kovinkaan hyvä. Eli jos kasvi saa valoa vain ylhäältä päin, jäävät alaoksat hyvin vähälle valolle. Tämä taas johtaa kasvin hitaaseen kasvuun sekä pienentää oleellisesti kukintojen määrää. Tämän vuoksi on suositeltavaa hankkia lisävalaistusta ala- ja keskioksille. Tämä kuitenkin taas rajoittaa kasvien määrää pienessä tilassa.\n\nVälttävään tulokseen voidaan päästä niinkin pienellä kuin 1000 lm valoteholla per neliöjalka, mutta näin vähäisillä valotehoilla sadon määrään vaikuttavat muut tekijät kasvattavat merkitystään (mm. lannoitus, lämpötila ja kastelu).\n\n===== Energiansäästölamppujen kokoaminen =====\n\n[ TODO: ohje! ], kts http://www.hamppu.net/forum/viewtopic.php?t=10\n\n\nTässä esitellään kaksi vaihtoehtoista tapaa kytkeä energiansäästölamput, yksihaarainen ja kaksihaarainen.\n{|\n|--\n| [[Kuva:ESL-kytkentä-1.gif]]\n| [[Kuva:ESL-kytkentä-2.gif|380px]]\n|--\n|}\n===== Esimerkkejä ESL-järjestelmistä =====\n[ TODO: lisää kuvia ]\n{|\n|--\n| [[Kuva:Esl.jpg|300px]]\n| [[Kuva:pienloisteputkien_tulos.jpg|200px]]\n|--\n|}\n=====Lajikkeen valinta =====\n\nLajikkeiden erityisominaisuudet korostuvat etenkin silloin, kun valotehoa on 3000 lm / kasvi tai vähemmän. Villin sativalajikkeen kasvattaminen voikin osoittautua painajaiseksi esl-kasvattajalle. Siksi onkin aiheellista tutustua eri lajikkeisiin miettien omia tarpeitaan, ja tämän perusteella tehdä kompromisseja lajikkeiden suhteen. Lajikkeet, joiden tiedetään kasvattavan paljon kukintoja tai olevan erityisen helppoja kasvattaa, soveltuvat parhaiten esl-kasvatukseen. Aloittelijalle soveltuvia lajikkeita ovat mm. Northern lights, Oasis (NL #2), Shiva, Super Skunk, Skunk #1, Afghani, Shiva shanti, California orange ja Lowryder (erittäin pieniin tiloihin).\n\nLisää tietoa lajikkeista löytyy [[Hupu_2:Kannabislajikkeet#Lajikekuvaukset|täältä]].\n\nPuhtaat indicat ja indicapainotteiset lajikkeet soveltuvat varsin hyvin kasvatettaviksi pienilläkin valotehoilla. Tietyt sativa-indica -hybridit soveltuvat myös oikein hyvin, mutta lajikkeen ominaisuuksiin kannattaa perehtyä ennen siementen hankkimista.\n\nPuhtaan tai lähes puhtaan sativa-lajikkeen kasvatus pienellä valoteholla on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Sativa-lajikkeilla kun on tapana venyä enemmän kuin keskivertokasvattajan kaapissa olisi tilaa. Pienellä valoteholla kasvi venyy vielä entistä enemmän, eikä kasvin ohut varsi jaksa kannatella vähäistenkään kukintojen painoa. Sato saattaa myös jäädä melko pieneksi. Jos tavoitteena on kuitenkin kasvattaa sativa-lajikkeita energiansäästölamppujen alla, on suositeltavaa käyttää mahdollisimman lyhytkasvuista ja mahdollisimman suuren sadon tuottavaa lajiketta, mahdollisimman lyhyellä kukinta-ajalla. Näin saatetaan päästä kohtuulliseen lopputulokseen. Tällaiset sativa-esl-yhdistelmät ovat kuitenkin melko kokeellisia ja saattavat tuottaa takaiskuja, joten ensikertalaisen ei kannata niitä välttämättä yrittää, vaan valita mieluummin kasvi, josta pienillä virheilläkin saa paljon irti.\n\n=====Kasvatus=====\n\nHampun esl-kasvatukseen pätevät melkein samat säännöt kuin esim. SpNa-valaisintakin käytettäessä. Koska esl:t eivät tuota valotehoa ikinä liikaa, kannattaa kasvattajan harkita [[Hupu_2:Sisäkasvatus#Matalien ja pienten kasvatustilojen menetelmiä|scrogin]] tai taivuttelun käyttöä maksimoidakseen valotehon hyödyn. Esl-valo ei valaise tehokkaasti kovin syvälle, joten mahdollisimman tasainen latvusto auttaa valotehon hyötykäytössä merkittävästi. Sama pätee kaikkiin heikkotehoisiin valaisimiin, jotka eivät lämpene voimakkaasti. Tehokkaalla taivuttelulla tai scrog:n käytöllä useammat latvat saavat maksimaalista valoa ja täten saatavan sadon määrä kasvaa. Tällöin myös vaivalloinen valojen hajasijoittelu kasvin ympärille tulee tarpeettomaksi.\n\n; Kun verso nostaa päätään :\n\n* Pienten taimien valontarve ei ole kovin suuri, joten pelkkä pöytälamppukin (11 W pienoisloisteputki, näitä saa kirpputoreilta usein parilla eurolla) riittää tässä vaiheessa. Nämä lamput eivät käy kovinkaan kuumina, joten sopiva etäisyys kasviin on suunnilleen 3-5 cm. Jos käytössäsi on 23 W energiansäästölamppu, kannattaa lamppu asettaa n. 7-10 sentin päähän kasvin latvasta.\n\n* Kasvi alkaa kaivata lisää valoa, kun se on kasvattanut itselleen kaksi ensimmäistä paria \"kunnollisia\" lehtiä, eli kolme seuraavaa lehtiparia sirkkalehtien jälkeen. Mikään ei tietenkään kiellä kasvattamasta heti alkuun isommallakin lampulla. Tärkeintä kuitenkin on se, että kasvi on riittävän lähellä lamppua eikä lämpötila ole liian korkea.\n\n* Kasvia kannattaa tarkastella ainakin pari kertaa päivässä. Etenkin kastelun jälkeen kasvilla on tapana hieman venähtää ja koska etäisyys lamppuun ei ole suuri, on vaarana, että kasvi polttaa itsensä.\n\n; Kasvuvaihe :\n\n* Jos käytössäsi on eritehoisia lamppuja, siirrä viimeistään tässä vaiheessa tehokkain lamppu valaisemaan kasvin latvaa. Etäisyys valaisimeen n. 5-10 cm.\n\n* Kasvia on hyvä sumutella silloin tällöin. Kasvi nauttii kosteasta ilmasta. Lisäksi kosteus suojaa kasvia punkeilta. Liika kosteus kuitenkin altistaa kasvin erilaisille kasvitaudeille sekä homeelle. Sumuttele kasvia esim. parin päivän välein.\n\n* Alempia oksia valaisevat lamput kannattaa myös sijoittaa riittävän etäälle, koska kasvi kääntelee lehtiään valoa kohden ja näin ollen saattaa polttaa lehtensä. 10-15 cm etäisyys riittää.\n\n* Jos kasvi/kasvit joutuvat olemaan useampia vuorokausia yksin, on hyvä siirtää valaisimet normaalia kauemmaksi. Hamppu ehtii parissa päivässä kurottaa yllättävän pitkälle.\n\n* Kasvia kannattaa käännellä muutaman päivän välein. Näin kasvi saadaan kasvamaan tasaisesti joka suunnalta.\n\n* Oskilloiva (sivusuuntaan kääntyilevä) tuuletin on hyvä apu vahvistamaan kasvin vartta ja pitämään lämpötilan optimissa. Jos tuuletinta ei ole käytössä, vartta voi yrittää vahvistaa ravistelemalla kasvia muutamia kertoja päivässä. Älä kuitenkaan käytä liikaa voimaa, ettei varsi katkea.\n\n* Kasvi on valmis siirrettäväksi kukitukseen 25-35 cm mittaisena. Valaisinten värilämpötilasta johtuen kasvi saattaa aloittaa kukintansa ilman valojakson vaihtamista. Esikukinnot ilmestyvät yleensä kasvin ylimpään kolmannekseen, päävarren ja siitä lähtevien oksien liittymäkohtaan. Esikukinta alkaa epämääräisillä vihreillä pallukoilla. Selkeän varren päässä roikkuva pieni pallukka on melko varma merkki hedekasvista. Emikasvin tunnistaa viimeistään siitä, kun pallukoista alkaa työntyä valkoisia haituvia. Esikukinta tarkoittaa sitä, että kasvi on valmis aloittamaan kukintansa. Välttääkseen riskiä siitä, että kasvi muuttuu hermafrodiitiksi, on suositeltavaa siirtää kasvi 12/12-valojaksoon. Jos lannoitusta ei vielä ole vaihdettu kukituslannoiteeseen, siirry viimeistään tässä vaiheessa käyttämään matalatyppistä PK-lannoitetta.\n\n; Kukinta :\n\nYleiset hampun kukitusohjeet pätevät myös esl-valoja käytettäessä. Tässä on kuitenkin listattu muutamia vinkkejä kukitukseen.\n\n* Puutarhan valot ovat nyt 12 tuntia päällä ja 12 tuntia pois päältä. Valojakson ei tarvitse olla aivan minuutilleen tarkka, mutta mitä tarkempi, sitä parempi. Pistorasiaan liitettävä ajastin maksaa alle 10 €, tämä laite säästää kasvattajan hermoja koko rahan edestä. Jos päätät kukittaa kasvisi ilman ajastinta, kasvit olisi hyvä saada valoon/pimeään ainakin puolen tunnin tarkkuudella. Joskus kasvit kestävät yllättävänkin suuria heilahteluja valojaksossa muuttumatta hermafrodiiteiksi, mutta tämä on täysin yksilöllinen ominaisuus.\n\n* Kannattaa varautua hieman pitempään kukinta-aikaan kuin mitä siementoimittaja ilmoittaa, sillä vähäisestä valomäärästä johtuen kukinta-aikakin saattaa venyä parilla viikolla.\n\n* Ala- ja keskioksien lisävalot kannattaa suunnata mahdollisimman tarkasti kukintoihin sadon määrän lisäämiseksi.\n\n* Kasvin sumuttelu kannattaa lopettaa kukitusvaiheessa kokonaan, etteivät kukinnot homehdu.\n\n* Kukintavaiheessa kasvi tarvitsee paljon valoa. Mikäli kaapin perällä lojuu ylimääräisiä energiansäästölamppuja, kannattaa nekin ripustaa nyt puutarhaa valaisemaan.\n\n=== Vesiviljely [ TODO ] ===\n\nTODO\n\n==== Yleistä [ TODO ] ====\n\nTODO: Lannoitteiden käytöstä, perustyypit hydroissa, jne..\n\n==== Esimerkkejä vesiviljelyjärjestelmistä [ TODO ] ====\n\nTODO\n\n==== Bubbler ====\n\nTODO: Letkujen yhdistäminen: en tajua edes tuosta nykyisestä tekstistä, mitä sillä haetaan takaa letkujen liitäntöjen suhteen. Liittäkää joku tänne vaikka kuva systeemistä, niin \"kiinnittelynkin\" voi opastaa selkeällä suomen kielellä.\n\n=====Laatikon valinta ja muokkaus=====\n\nLaatikon koko riippuu kasvatusmetodista ja kasvatettavien kasvien määrästä. Esimerkkitapauksessa käytetään 26 litran vetoista laatikkoa, jonka saa marketista kannen kera n. 3 euron hintaan. Laatikkoon on tarkoitus istuttaa kaksi pistokasta. 10 l vettä bubblerissa vastaa suunnilleen 30 l juuritilaa multakasvatuksessa. Ennen käyttöä laatikko kannattaa maalata mustaksi lämpömaalilla, ettei valo pääse laatikosta läpi ja aiheuta ravinneliuoksessa levää, joka puolestaan voi aiheuttaa juurien mädäntymistä. Tämän jälkeen muista pestä laatikko huolellisesti miedolla saippualiuoksella, jottei muovista irtoa ikäviä aineita ravinneseokseen.\n\nLaatikon kansi tarvitsee vielä aukot verkkoruukuille, joten sitä varten leikataan kanteen niin monta aukkoa kun tarve on. Esimerkkitapauksessa käytetään kahta fetajuustopurkista tehtyä verkkoruukkua. Kanteen on lisäksi tehtävä aukko ilmaletkulle. Tämän jälkeen laatikon kansi maalataan pohjasta mustaksi ja päältä valkoiseksi tai vaihtoehtoisesti peitetään se heijastavalla materiaalilla (mylar, mv-muovi, folio).\n{|\n|--\n| [[Kuva:Laatikko.jpg|thumb|150px|Bubbler-laatikko ennen muokkausta]]\n| [[Kuva:Kansi.jpg|thumb|150px|Bubblerin kansi leikattuna]]\n| [[Kuva:Kansi1.jpg|thumb|150px|Kansi vuorattu foliolla]]\n|--\n|}\n=====Ilmapumppu, ilmakivet, letkut ja liittimet=====\nTarvittavat välineet löydät eläin-/akvaariokaupasta. Ilmapumpun kapasiteetti riippuu laatikon koosta sekä ilmakivien määrästä, mutta nyrkkisääntönä voitaneen pitää sitä, että mitä tehokkaampi pumppu, sitä enemmän hyötyä siitä on.\n\nEsimerkkitapauksen 26 l vetoisessa laatikossa pärjää mainiosti jo n. 80 l/h pumpulla. Ilmakiviä on montaa eri tyyppiä. On olemassa ns. suihkuverhoja, suorakaiteita, pyöreitä ja ties mitä. Pienet kuplat periaatteessa hapettavat ravinneliuosta paremmin, mutta toisaalta pienikuplaiset kivet voivat helpommin tukkeutua. Tässä tapauksessa valittiin neljä isoa, neliön muotoista ilmakiveä (n. 2 euroa/kpl). Ilmakiviä on helppo myös lisätä jälkikäteen, jos ilmapumppua vaihdetaan tai halutaan enemmän kuplia. Ilmakiviä kannattaa ostaa aina muutama varalle, sillä ne ovat bubblerissa kulutustavaraa.\n\nIlmaletkua tarvitaan n. 1,5 m tai enemmän, jos halutaan sijoittaa pumppu kauemmas laatikosta. Pätki letkusta 4 kpl pieniä pätkiä, joihin ilmakivet kiinnitetään. Letkun toiseen päähän tulee toisille ilmakiville T-liitin ja toiseen \"plusliitin\", jonka kautta ilmakivet yhdistetään ilmapumppuun.\n{|\n|--\n| [[Kuva:Liittimet.jpg|thumb|150px|Letkut, ilmakivet, liittimet]]\n| [[Kuva:Laatikko_porisee.jpg|thumb|150px|Laatikko porisee]]\n| [[Kuva:Pistokas.jpg|thumb|150px|Pistokas ruukussa]]\n| [[Kuva:Porisee.jpg|thumb|150px|Bubbler toiminnassa]]\n|--\n|}\n=====Istuttaminen=====\n\nBubbleriin istuttaminen on kaikkein helpointa suorittaa juurtuneilla pistokkailla, mutta myös mullasta voidaan siirtää kasvit suoraan kevyt-/lecasoran sekaan. Aukkoihin voi myös laittaa kivivillakuutiot ja idättää siemenet niissä. Esimerkkitapauksessa pistokas laitettiin verkkoruukkuun (fetajuustopurkki), jonne sekaan laitettiin kevytsoraa. Ruukut siirrettiin tämän jälkeen bubbleriin ja bubbleri oli käyttövalmis.\n\nVeden ph-arvo tulisi olla n. 5.2 - 6.5. Lannoitteita aletaan käyttää vasta parin päivän kuluttua istutuksesta ja silloinkin miedoilla annoksilla (1/4 tai 1/3 normaalista). Lannoitteiden käytössä tulee olla erittäin varovainen varsinkin vegetatiivisen kasvun alussa. Varovaisessa lannoittamisessa suihkepullo on avuksi, eli pöntössä voi olla pelkkää vettä tai laiha lannoiteliuos, ja suihkepullolla annetaan tarvittavat typet yms. lehtiruokintana. Näin on hyvä toimia varsinkin ylilannoitustilanteen sattuessa. Bubblerin hyvä ja huono puoli on ravinteiden välitön siirtyminen kasvin käyttöön, ja se luo otollisen tilanteen ylilannoitukselle, mutta toimii myös toiseen suuntaan eli helpottaa ylilannoituksesta toipumista nopealla huuhtoutumisella.\n\nVedet tulisi vaihtaa kerran viikossa tai kun vesi on laatikosta loppumassa. Veden vaihdon yhteydessä olisi hyvä pestä ilmakivet, letkut ja laatikko sekä huuhdella juuret.\n\nKukitusvaiheessa muu laitteisto (ilmapumppu, kasvatustilan tuuletukset) kannattaa pitää päällä myös pimeän aikana. Ilmapumppua ei tarvitse aivan koko aikaa pyörittää, mutta esimerkiksi 12 tunnin tauko hapettamisessa ei ole hyväksi lannoiteliuokselle eikä juurille.\n\nLisätietoa: [http://www.overgrow.com/growfaq/t149 Overgrow FAQ: : Hydroponics : Bubblers (DWC)]\n\n==== Drip feed \"Etolahydro\" ====\n\n; Tarvikkeet :\n* 2 varastolaatikkoa\n* 1,5 m laboratorioletkua\n* 2 m sähköputkea (läpimitta 15 mm)\n* 2 kpl tulppia (sähköputkeen sopivia)\n* 1 kpl T-liitin (laboratorioletkuun sopiva)\n* 1 kpl akvaariopumppu (esim. Sicce Nova tai Eheim)\n* Kevytsoraa\n{|\n|--\n| [[Kuva:Laatikot.jpg|thumb|150px|Laatikot]]\n| [[Kuva:Tarvikkeet.jpg|thumb|150px|Tarvikkeet]]\n|--\n|}\n; Kokoaminen :\n# Laita laatikot päällekkäin ja tee ylemmän laatikon pohjaan pieniä reikiä sentin välein (esim. naulalla) ja yksi isompi reikä laboratorioletkulle. Pienten reikien tulisi olla niin pieniä, että kevytsora ei mahdu niistä läpi.\n# Sähköputkesta katkaistaan 2 kpl varastolaatikon sisään mahtuvia paloja.\n# Mittaa laboratorioletkusta alemman laatikon alaosasta ylemmän laatikon yläosaan yltävä letkun pätkä (saa olla vähän pidempikin). Leikkaa laboratorioletkusta myös kaksi noin 10 cm mittaista pätkää.\n# Laita tulpat katkaistuihin sähköputken pätkiin. Tee reikiä noin 1-2 cm välein putkiin, suoraan linjaan.\n# Kastelijan kasaamiseen tarvitset T-liittimen ja 2 laboratorioletkun pätkää. Letkut kiinnitetään sähkoputkiin ja vapaat letkun päät liitetään T-liittimeen.\n# Akvaariopumppu laitetaan alempaan varastolaatikkoon. Pumppuun kiinnitetään letku, joka yltää alemmasta laatikosta ylemmän laatikon yläosaan.\n# Ylempi laatikko täytetään kevytsoralla ja alemmasta laatikosta ylempään laatikkoon tulevaan laboratorioletkuun kiinnitetään kastelija.\n# Yli jäävillä sähköputken pätkillä kannattaa kallistaa alempaa laatikkoa pumpun suuntaan ja ylempää laatikkoa toiseen suuntaan. Syy tähän kallistelemiseen on se, että pumppu ottaa tehokkaammin alemman lannoitesäiliönä toimivan laatikon tyhjäksi.\n{|\n|--\n| [[Kuva:Kastelija.jpg|thumb|150px|Kastelijan rakennus]]\n| [[Kuva:Kastelija2.jpg|thumb|150px|Valmis kastelija]]\n| [[Kuva:Pumppulaatikossa.jpg|thumb|150px|Akvaariopumppu]]\n| [[Kuva:Kasaus.jpg|thumb|150px|Ylälaatikko]]\n|--\n|}\n=====Etola-hydron käyttö=====\n\nKevytsoran voi peittää muovilla tai foliolla, mikä vähentää lannoiteliuoksen haihtumista. Lisäksi se heijastaa valoa takaisin kasveille ja voi estää mahdollisen levän muodostumista. Muoviin/folioon tehdään reiät kasveja varten.\n\nAlempi laatikko toimii ravinneliuossäiliönä, josta pumpataan liuosta ylemmän laatikon läpi takaisin alempaan. Näin ollen ravinneliuos huuhtelee juuria, ja kiertäessään lious samalla hapettuu. Riittäväksi havaittu pumpun käyntiaika on 15 minuuttia / 2 tuntia. Tosin pumppua voi pitää myös koko ajan päällä, siitä ei ole haittaa. Ohjeessa kuvatun kokoiseen järjestelmään voi laittaa 2-4 kasvia.\n\nEc:n tai pH:n mittaamisen takia ylempää laatikkoa ei tarvitse irrottaa alemmasta. Riittää, että kastelijan irroittaa pumpunletkusta ja pumppaa pienen määrän ravinneliuosta erilliseen astiaan, josta sitten voi mitata pH:n/ec:n.\n\n=== Ongelmat kasvatuksessa [ TODO ] ===\n\nTODO\n\n==== Ravinneongelmat ====\n\nTODO: Vaatii vielä hienosäätöä jollain tasolla. Linkki Ravinteet-osioon? Ja vielä lisäselkeytystä. Egh. Tähän 12-vaiheiseen juttuun. Ja jos jotain linkkejä tarvii lisää? Ja raudan kohdalle lisää pH-arvoja!\n\n\'\'\'Ravinnneongelmien ratkaisu\'\'\'\n\nAloita kohdasta 1. Kun uskot löytäneesi ongelman, lue Ravinteet-osiosta lisää aiheesta. Diagnosoi huolellisesti ennen suurten muutosten tekemistä.\n\n#Jos ongelma koskee vain kasvin ala- tai keskiosaa: kohta 2. ⇔ Jos ongelma koskee vain kasvin yläosaa tai kasvukärkiä: kohta 10. ⇔ Jos ongelma näyttää koskevan koko kasvia tasaisesti: kohta 6.\n#Lehdet ovat tasaisen keltaiset tai vaaleanvihreät, lehdet kuolevat ja putoavat. Kasvu on hidasta. Lehtien reunat eivät ole silminnähden käpristyneet ylös. » Typen (N) puutos. ⇔ Muu ongelma: kohta 3.\n#Lehtien reunat ovat kääntyneet ylöspäin ja kärjet ovat mahdollisesti vääntyneet. Lehdet kellertävät (ja mahdollisesti muuttuvat ruskeiksi), mutta suonet säilyvät melko vihreinä. » Magnesiumin (Mg) puutos. ⇔ Muu tapaus: kohta 4.\n#Lehdet muuttuvat ruskeiksi tai keltaisiksi. Keltaisia, ruskeita tai kuolleita laikkuja etenkin lehden mahdollisesti käpertyneiden reunojen tuntumassa. Kasvi voi olla liian pitkä. » Kaliumin (K) puutos. ⇔ Muu ongelma: jatka lukemista.\n#Lehdet ovat tummanvihreät tai punaiset/violetit. Varsissa ja ruodeissa voi olla violettia tai punaista. Lehdet saattavat kellastua tai käpristyä alas. Lehdet putoilevat helposti. Kasvu saattaa olla hidasta ja lehdet pieniä. » Fosforin (P) puutos. ⇔ Muu ongelma: kohta 6.\n#Lehtien kärjet ovat keltaiset, ruskeat tai kuolleet. Kasvi vaikuttaa muuten terveeltä ja vihreältä. Varret saattavat olla pehmeät. » Ylilannoitus (erityisesti typpi (N)), ylikastelu, vahingoittuneet juuret tai riittämätön mullan ilmavuus (käytä enemmän hiekkaa tai perliittiä). Toisinaan syynä liian vähäinen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K). ⇔ Muu ongelma: kohta 7.\n#Lehdet ovat käpristyneet alaspäin kuten pässin sarvet, ja ne ovat tummanvihreät, harmaat, ruskeat tai kullanväriset. » Ylilannoitus (liikaa typpeä (N)). ⇔ Muu ongelma: kohta 8.\n#Kasvi on kuihtunut, vaikka multa on kosteaa. » Ylilannoitus, läpimärkä multa, vahingoittuneet juuret, tauti; kuparin puutos (hyvin epätodennäköistä). ⇔ Muu ongelma: kohta 9.\n#Kasvit eivät kuki, vaikka ne saavat 12 tuntia pimeyttä yli kahden viikon ajan. » Pimeäjakso ei ole täydellisen pimeä. Liikaa typpeä (N). Liikaa karsimista tai pistokkaiden ottoa. ⇔ Muu ongelma: kohta 10.\n#Lehdet ovat keltaiset tai valkoiset, mutta suonet ovat enimmäkseen vihreät. » Raudan (Fe) puutos. ⇔ Muu ongelma: kohta 11.\n#Lehdet ovat tyvestä alkaen vaaleanvihreät tai keltaiset, kun taas lehtien reunat säilyvät vihreinä. Suonien välissä saattaa olla kuolleita laikkuja. Lehdet eivät ole vääntyneet. » Mangaanin (Mn) puutos. ⇔ Muu ongelma: kohta 12.\n#Lehdet ovat vääntyneet, mutta muuten varsin samanlaiset kuin kohdassa 11. » Sinkin (Zn) puutos. ⇔ Muu ongelma: kohta 13.\n#Lehdet vääntyvät, minkä jälkeen ne muuttuvat ruskeiksi tai kuolevat. » Lamppu on liian lähellä kasvia. Harvoin kyseessä on kalsiumin (Ca) tai boorin (B) puutos. ⇔ Muussa tapauksessa kyseessä on ehkä vain heikko yksilö.\n\n\'\'\'Ravinteet:\'\'\' \n\nTyppi - kasvit tarvitsevat kasvuvaiheessa runsaasti typpeä, mutta sitä on helppo yliannostella. Lorautitko liikaa? Huuhtele multa pelkällä vedellä. Liukoinen typpi (erityisesti nitraatti) imeytyy juuriin nopeimmin, kun taas liukenemattoman typen (kuten urean) on ensin tultava mullassa olevien mikrobien hajottamaksi, jotta juuret voisivat hyödyntää sen. Vältä ammoniumnitraatin liiallista käyttöä, koska se voi häiritä muiden ravinteiden toimintaa. Liiallinen typpi viivästyttää kukinnon alkamista. Kukituksen loppuvaiheessa kasveille tulee antaa niukasti typpeä maun parantamiseksi.\n\nKalium - liika natrium (Na) voi syrjäyttää kaliumin aiheuttaen näin kaliumin puutoksen. Korkea suolapitoisuus voi johtua leivinjauheesta (natriumbikarbonaatilla tehdystä pH:n nostosta), liiasta lannoitteesta tai vettä pehmentävien suodattimien käytöstä (näitä ei tule käyttää). Jos ongelmana on natrium, huuhdo multa. Kaliumin imeytyminen voi estyä liiasta kalsiumista, ammoniumnitraatista tai mahdollisesti kylmästä säästä johtuen.\n\nFosfori - vähäinen puutos on normaalia kukinnon aikana, mutta liika on tietysti liikaa. Punaiset ruodit ja varret ovat monille lajikkeille ominaisia, minkä lisäksi kyseessä saattaa olla yhtäaikainen typpi-kalium-magnesiumpuutos, joten punaiset varret eivät ole varma merkki fosforin puutoksesta. Liika fosfori voi aiheuttaa raudan puutoksen.\n\nMagnesium - magnesiumin puutos on melko tavallinen, koska hamppu käyttää sitä paljon ja monissa lannoitteissa ei ole sitä tarpeeksi. Magnesiumin puutoksen voi korjata helposti liuoksella, jossa on teelusikallinen epsomsuoloja 15 litrassa (jauhetaan ja liuotetaan ensin kuumaan veteen) tai lehtiruokinnalla, jolloin liuoksessa on teelusikallinen kahdessa litrassa. Kun teet multaseosta, käytä puoli teelusikallista dolomiittista kalkkikiveä multalitraa kohden saadaksesi tarvittavan magnesiumin. Magnesiumin imeytyminen voi estyä, jos kalsiumia, klooria tai ammoniumnitraattia on liikaa. Älä käytä liikaa magnesiumia, koska se voi estää muiden ravinteiden imeytymisen.\n\n*** pH: multa + vesi molemmat!\nRauta - kasvit eivät voi käyttää rautaa hyväkseen, jos veden tai mullan pH on liian korkea. Jos puutosta ilmenee, laske pH noin 6,5:een (kivivillassa noin 5,7:ään) ja varmista, ettet käytä liikaa fosforia, joka voi estää raudan imeytymisen. Käytä kelaattiyhdisteistä rautaa imeytyvyyden maksimoimiseksi. Lue lannoitteen tuoteseloste - kelaattiyhdisteinen rauta on voitu ilmaista esim. termillä \"rauta EDTA\". Raudan liiallinen käyttö ilman riittävää fosforin lisäämistä voi aiheuttaa fosforin puutteen.\n\nMangaani - mangaanin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea tai rautaa on liikaa. Käytä kelaattiyhdisteistä mangaania.\n\nSinkki - myös sinkin imeytyminen estyy, jos pH on liian korkea. Sinkin, raudan ja mangaanin puutos esiintyy usein yhtä aikaa, ja aiheuttajana on yleensä liian korkea pH. Älä käytä liikaa hivenaineita. Laske pH:ta, jos se on ongelmana, jolloin kasvi pystyy käyttämään ravinteet. Käytä lehtiruokintaa, jos kasvi näyttää erityisen heikolta. Käytä kelaattiyhdisteistä sinkkiä.\n\nVarmistu veden laadusta - Kalkkeutuneet hanat ja suihkun suuttimet merkitsevät, että käyttövesi on \"kovaa\", mikä johtuu yleensä liiallisesta mineraalipitoisuudesta. Jos vesijohtoveden liuenneiden hiukkasten pitoisuus on yli 200 ppm (miljoonasosaa), vesi on \"kovaa\" ja vaatii tämän vuoksi lähempää tarkastelua etenkin jos kasveilla on kroonisia ongelmia. Pyydä vesilaitokselta alueesi vesijohtovettä koskeva analyysi, joka yleensä kattaa pH:n, liuenneiden hiukkasten pitoisuuden ja mineraalitason (myös saasteet, karsinogeenit yms.). Tämä on tavanomainen pyyntö etenkin nykypäivänä, joten se ei herätä erityistä huomiota. \n\n*** tämä kaipaa lisäinfoa\nTavanomaiset vedensuodattimet eivät alenna korkeaa liuenneiden hiukkasten tasoa, mutta hintavammat käänteisosmoosiin perustuvat laitteet, tislausvälineet ja ioninpoistolaitteet toimivat halutulla tavalla. Digitaalinen liuenneiden hiukkasten pitoisuusmittari (tai sähkönjohtavuusmittari) on hyödyllinen väline lannoiteliuoksen ravinnetason tarkkailussa ja se maksaa itsensä takaisin ennen kuin aavistatkaan.\n\n\'\'\'Yleisiä lannoitusvinkkejä\'\'\'\n\nHamppu on hyvin sopeutuvainen kasvi, mutta mitä paremmin kasvin tarpeet otetaan huomioon lannoitettaessa kasvia ja mitä tarkemmin mahdollisia puutostiloja tarkkaillaan (ja korjataan), sitä kiitollisemmin hamppu kasvaa ja kukkii, mikä näkyy myös sadossa.\n\n*** onko lannoitesuhteet tarkastettu ja ajantasaistettu? Jos ovat ok, niin sitten ei mitään.\nNyrkkisääntönä on käyttää enemmän typpeä ja vähemmän fosforia kasvuvaiheen aikana ja päinvastoin kukitusvaiheen aikana. Pyri pitämään N:P:K -suhteena kasvuvaiheessa noin 10:7:8 (tämä on tietysti sama suhde kuin 20:14:16) ja kukitusvaiheessa 4:8:8. Tarkista pH ravinteiden lisäämisen jälkeen. Jos käytät vesisäiliötä, pidä vesi liikkeessä ja vaihda vesi kahden viikon välein. Yleinen liuenneiden hiukkasten ohjearvo on: taimet = 50-150 ppm; juurtumattomat pistokkaat = 100-350 ppm; pienet kasvit = 400-800 ppm; isot kasvit = 900-1800 ppm; viimeinen kukitusviikko = vaihda pelkkään veteen. Nämä ovat vain ohjearvoja, ja monet tekijät voivat muuttaa kasvien tarvitseman määrän. Etenkin eräät orgaaniset ravinteet ovat \"näkymättömiä\" liuenneiden hiukkasten mittareille, joten käytä liuenneiden hiukkasten mittaustulosta vain todellisen ravinnetason arviona. Jos et ole varma uudesta lannoitteesta, noudata lannoitteen tomaatille tarkoitettuja ohjeita. Kasvata lähellä muutama tomaatti tai retiisi vertailua varten.\n\nPH - Veden pH:n tulee ravinteiden lisäämisen jälkeen olla noin 5,9 - 6,5 (kivivillassa 5,5 - 6,1). Yleisesti ottaen hivenaineiden (raudan, sinkin, mangaanin, kuparin) imeytyminen estyy pH:n noustessa yli 7,0:n (emäksinen), kun taas pääravinteiden (typen, fosforin, kaliumin, magnesiumin) saanti voi vaikeutua happamassa mullassa tai vedessä (alle 5,0). Vesijohtovesi on usein liian emäksistä. Paljon turvetta tai muuta orgaanista ainesta sisältävällä mullalla on taipumus happamuuteen, minkä voi korjata lisäämällä dolomiittista kalkkikiveä. Mullan testaussarjojen tarkkuus vaihtelee, ja yleensä hinnalle saa vastinetta paremman mittaustarkkuuden muodossa. Veden mittauksessa voidaan käyttää akvaarioliikkeistä saatavia väriä vaihtavia, halpoja pH-testejä. Nämä ovat kuitenkin epätarkkoja. Investoi digitaaliseen, mielellään vedenkestävään pH-mittariin. Tätä ei tarvitse katua.\n\nKylmyys - Kylmä sää (alle 10°C) voi estää fosforin imeytymisen. Jotkin lajikkeet kuten päiväntasaajan seudun sativat eivät viihdy kylmässä ilmanalassa. Jos juuret pidetään lämpiminä, kasvi sietää normaalia alhaisempiakin lämpötiloja.\n\nKuumuus - Jos lamput ovat liian lähellä kasvia, kärjet saattavat käpristyä, kuivua ja näyttää palaneilta, mikä muistuttaa ravinneongelmaa. Kun pidät kättä minuutin ajan kasvien kärkien tasalla, sen ei pitäisi tuntua kuumalta. Nosta lamppuja ja/tai suuntaa tuuletin kuumalle alueelle. Huoneen lämpö tulee pitää alle 29°C - tai alle 33°C, jos käytät lisähiilidioksidia.\n\nKosteus - Ohuet, lakastuneet lehdet voivat johtua alhaisesta kosteudesta. Yleensä 40-80% kosteus on sopiva.\n\nHome ja sienet - Tummat laikut lehdillä ja kukinnoissa saattavat olla hometta. Alenna kosteutta ja lisää ilmanvaihtoa, jos home tuottaa ongelmia. Poista kaikki kuolleet lehdet olivatpa ne missä tahansa. Pidä puutarha puhtaana. \n\nHyönteiset - Lehtien päällä olevat valkoiset laikut voivat johtua alapuolella olevista punkeista.\n\nSuihkeet - Lehtiruokintasuihkeella voi kirkkaiden lamppujen alla olla \"suurennuslasivaikutus\" . Tästä voi aiheutua pieniä valkoisia, keltaisia tai palaneita täpliä, jotka voidaan sekoittaa ravinneongelmiin. Jotkin suihkeet voivat aiheuttaa myös kemiallisia reaktioita.\n\nRiittämätön valaistus - pitkäkasvuisuus johtuu usein vääränlaisesta valaistuksesta. Älä käytä tavallisia hehkulamppuja (\"kasvilamppuja\") tai halogeenejä hampun kasvattamiseen. Investoi loistelamppuihin (hyvä) tai kaasupurkausvalaisimiin (paljon parempi), jotka tuottavat intensiivistä valoa, jota hamppu tarvitsee hyvää kasvua ja tiheitä kukintoja varten. Kaikkein parasta on kasvattaa auringonvalossa.\n\nPistokkaat - juurtumattomien pistokkaiden kellastuvat lehdet voivat johtua liiasta valosta, tai siitä että varsi ei kosketa kunnolla juurrutusalustaa. Kytke mahdollinen hiilidioksidin tuotto pois päältä, kunnes pistokkaat ovat juurtuneet. Liika lannoittaminen saattaa kuihduttaa tai lakastuttaa pistokkaat - tavallinen vesijohtovesi riittää pistokkaille.\n\n==== Tuholaiset ====\n\nTODO: Kuvia yleisimmistä ötököistä tai (mieluummin) linkit kuviin johonkin?\n\nKasvatusharrastuksesi jatkuessa tulet ennemmin tai myöhemmin törmäämään tuhohyönteisiin. Usean kasvin tilassa valloille päässeet tuholaiset tekevät kasveistasi selvää jälkeä. Sisätiloissa tuholaiset löytävät ihanteellisen ympäristön täynnä ruokaa ilman luonnollisia vihollisia.\n\nSinun täytyy tietää, miltä tuholaiset näyttävät, missä kohtaa kasvia ne voivat asustaa ja millaisia ovat tyypilliset oireet. Kaikki oireet eivät johdu tuholaisista, vaan usein ravinteista.\n\nSuurennuslasi ja jokapäiväinen tai vähintään muutaman päivän välein tehty tarkastus voi pelastaa täystuholta. Usein tuholaiset lymyävät lehtien alapinnoilla. Tarkan kuvan tuholaisista ja niiden aikaansaannoksista saadaksesi täytyisi suurennuslasin olla ainakin 8-kertaiseksi suurentava. Tärkeintä on kuitenkin kasvien säännöllinen tarkkailu.\n\nNormaalille kasville torjunta olisi helpompaa, mutta hamppuun ei kemiallisia torjunta-aineita kannata ruiskuttaa. Biologiset torjunta-aineet eivät ole myrkyllisiä, joten niitä voidaan käyttää seuraavien tuholaisten poistoon. Neem-öljy on eräs luonnollinen ja tehokas hyönteismyrkky, jota valmistetaan Neem-puun siemenistä puristamalla. Mäntysuopaliuos on toinen luonnollinen torjunta-aine, joka tehoaa joihinkin tuholaisiin. Kaupassa löytyvistä torjunta-aineista voi käyttää pyretriinipohjaisia torjunta-aineita (pyretriini on nopeasti hajoava luonnon hyönteismyrkky).\n\n; Kehrääjäpunkit :\n\nKehrääjäpunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Kehrääjäpunkkeja ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50%. Kehrääjäpunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä, mutta usein silloin on jo liian myöhäistä. Jos hamppusi lehdet muuttuvat likaisen keltaisiksi ja alkavat vähitellen putoilla, voi kasvissa olla kehrääjäpunkkeja.\n\nKehrääjäpunkkien ehkäisemiseksi kannattaa kasveja tutkia muutaman päivän välein suurennuslasilla. Kehrääjäpunkkien aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä kehrääjäpunkit ovat alhaalta päin imeneet kasvin nesteitä. \nAloita katsomalla lehtien alapintoja, yleensä nämä erittäin pienet hämähäkkieläimet viihtyvät siellä. Munat ovat pyöreitä, ulosteet kuin pieniä pisteitä. Voit myös löytää tyhjiä kuoriutumisnahkoja tai ohuita kehruuseittejä. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon.\n \nKehrääjäpunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Ripusta kostea pyyhe kasvatustilaan tai suihkuttele säännöllisesti, varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti kehrääjäpunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat lisääntymisen heti lämpötilan noustua.\n \nJos huomaat kehrääjäpunkkien valloittaman kasvin, poista se heti kasvatustilasta. Näin pystyt pelastamaan muut kasvit tartunnalta. \nKäsittele kasvi torjunta-aineella ja sumuta kunnolla. Nosta kasvatustilan ilmankosteus yli 50 prosenttiin ja laita kasvi takaisin kasvatustilaan. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan. Usein pelkkä sumutus ja ilmankostuden nosto riittävät. \n\n; Jauhiaiset :\n\nTäysikasvuinen jauhiainen on valkoinen ja omistaa siivet. Nämä 1,5–2 mm pitkät hyönteiset lehahtavat ilmaan kasvia kosketettaessa. Toukat ovat muodoltaan soikeita ja litteitä, väriltään vaaleita tai värittömiä ja asustavat lehtien alapinnoilla. Myös munat sijaitsevat lehtien alapinnoilla, yleensä keskisuonen ympärillä tai sivusuonten kohdilla tiiviinä ryppäinä. Aluksi ne ovat lähes värittömiä, myöhemmin tummahkoja tai mustia.\n \nAikuiset ja toukat imevät kasvin nestettä ja erittävät tahmeaa ulostetta lehdille. Nesteiden imeminen ei vioita kasvia kovin pahasti, vaikka aiheuttaakin nuorten osien epämuodostuneisuutta. Tahmea uloste sen sijaan on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille.\n\nJauhiaiset lisääntyvät nopeasti ja valtaavat pian kaikki muutkin kasvit. Niistä on vaikea päästä eroon, ja sen vuoksi ne on hävitettävä heti, kun ne ilmestyvät (ja havaitaan). Suurennuslasilla kannattaa tarkkailla päivittäin, jolloin tartunnan saamisen jälkeen voit vielä pelastaa kasvisi. Jos tuhot ovat jo edenneet pitkälle, on kasvi heitettävä menemään.\n\nMäntysuopaliuos sopii jauhiaisten hävittämiseen. 20-50 millilitraa nestemäistä mäntysuopaa sekoitetaan hyvin litraan lämmintä vettä ja kasvi ruiskutetaan kauttaaltaan tällä liuoksella. Myös neem-öljyä ja torjunta-aineita voi käyttää.\n\n; Hyppyhäntäiset :\n\nHyppyhäntäiset ovat pieniä, 1-4 mm:n pituisia valkoisia tai harmaita matoja. Suurennuslasilla katsottaessa niillä on kuitenkin kuusi jalkaa ja lyhyet tuntosarvet. Ne siis eivät ole matoja vaan alkeellisia, kosteassa viihtyviä hyönteisiä. Vakavia vaurioita ne eivät hampulle aiheuta, mutta niiden ilmaantuminen kertoo ylikastelusta. Näitä ei siis ilmesty, jos annat mullan kuivua muutaman sentin syvyyteen kastelukertojen välillä ja kastelet järkevillä vesimäärillä.\n\nHyppyhäntäiset eivät kuitenkaan voi elää vedessä, joten torjunta on helppoa. Upotat vain ruukun reunoja myöten huoneenlämpöiseen veteen ja pidät pinnan alla puoli tuntia. Silloin osa hyönteisistä nousee kellumaan pinnalle ja loput hukkuvat. Poista pinnalla kelluvat talouspaperilla. Tämän jälkeen nosta ruukku hitaasti ylös ja huuhtele ruukku, reunat ja vettä sisältänyt astia tarkoin.\n\nToista käsittely tarvittaessa, jos hyppyhäntäiset ilmestyvät uudelleen.\n\n; Lehtikirvat :\n\nLehtikirvat ovat alle 4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka imevät kasveista nestettä. Ne ovat kaikista helpoimmin havaittavia tuholaisia. Lehtikirvat elävät lehtien alapinnoilla ja nuorissa latvaversoissa, jotka saattavat olla täysin niiden peitossa. Lehtikirvat lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti. Lehdet ja versot käpristyvät ja lopulta kuivuvat. Ne myös tartuttavat kasveihin virustauteja ja erittävät niihin tahmeaa ulostetta. Tämä tahmea uloste on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. \n\nLehtikirvat on onneksi helppo hävittää. Sekoita 20-50 ml nestemäistä mäntysuopaa hyvin litraan lämmintä vettä ja ruiskuta kasvi kauttaaltaan tällä liuoksella. Torjunta-aineita voit myös käyttää.\n\n; Kilpikirvat :\n\nKilpikirvat näyttävät pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien suonissa ja jäävät usein havaitsematta. Havaittaessa niitä voi jo olla liikaa. Jos kasvi on pahoin saastunut, se on järkevintä heittää pois.\n\nAikuiset eivät liiku ollenkaan, ne vain imevät kasvista ravintoa paikoillaan. Toukat sen sijaan etsiytyvät sopiviin kohtiin ja alkavat muodostaa suojakseen kovaa kilpeä, jonka valmistumisen jälkeen ne eivät enää liiku. Se pitää itseään paikoillaan hyvin kehittyneen kärsänsä avulla ja munat kehittyvät kilven takareunan alle. Kun toukka kuoriutumisen jälkeen etsii sopivaa kohtaa, ne saattavat tällöin vaeltaa ja tartuttaa toisen kasvin.\n\nKilpikirvoja on vaikea saada pois, sillä myrkyt tepsivät vain kilpeä valmistaviin toukkiin. Aikuiset kilpikirvat raaputetaan irti esim. teroitetulla puutikulla tai ohuella, teräväkärkisellä veitsellä. Toukat hävitetään ruiskutuksella (esim. pyretriinillä tai Neem-öljyllä), joka toistetaan 2-3 kertaa runsaan viikon välein.\n\n; Villakilpikirvat :\n\nVillakilpikirvat eivät ole yleisiä asuinhuoneissa. Ne näyttävät pieniltä vaaleilta pumpulitupoilta, sillä ne erittävät valkeita vahalankoja, jotka pian peittävät niiden ruumiit. Tämän suojakerroksen takia ne ovat vastustuskykyisiä hävitysyrityksille. Villakilpikirvat ovat 3-4 millimetrin mittaisia ja ne elävät lehtihangoissa, lehtien poimuissa, varren haaroissa ja muissa suojaisissa kohdissa. Villakilpikirvat raaputetaan irti ja kasvi ruiskutetaan torjunta-aineella.\n\n; Ripsiäiset :\n\nJos hamppusi lehdille ilmestyy harmaanvalkeita laikkuja, kyseessä voivat olla ripsiäiset. Nämä laikut vähitellen yhtyvät ja saavat hopeisen kimalluksen. Lehtien alapinnoilla näkyy ulosteita pieninä pilkkuina.\n\nAikuiset ripsiäiset omaavat neljä siipeä ja ovat 1-2 mm pitkiä sekä kapeita. Ne lennähtävät ilmaan kasvia koskettaessa. Ripsiäisten munia ei tarvitse edes hedelmöittää, joten ne lisääntyvät todella helposti. Yleensä munat löytyvät kasvin nuorimmista osista. Vihertävänkeltaiset toukat asustavat lehtien alapinnoilla ja niitä on todella vaikea havaita.\n\nRipsiäiset selviytyvät yleensä torjunta-aineista ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella. Käsittely on tehtävä toistuvasti kerran viikossa, kunnes ripsiäiset pysyvät kurissa.\n\n==== Kasvitaudit ====\n\n; Virukset :\n\nVirukset ovat ikäviä kasvissa, sillä niitä ei voi nähdä. Se olisi mahdollista vasta 10 000 kertaa suurentavalla elektronimikroskoopilla. Virukset ilmenevät monin eri tavoin. Kasvi voi myös olla oireeton, mutta kuitenkin saastuttaa muita kasveja. Virustauteja on vaikea tunnistaa, sillä usein samanlaisia oireita aiheutuu esimerkiksi ravinne- tai tuholaisongelmista.\n\nJos kasvisi on vielä taimi ja kasvattelee ensimmäisiä lehtiparejaan, ei lehtien vääntyilystä tarvitse huolehtia. Usein ensimmäiset lehdet ovat epämuodostuneita. Jos kasvisi on juuri istutettu pistokas, joka on otettu kukituksen aikana, ei myöskään ole syytä huoleen. Kukituksesta vegevaiheeseen siirtyminen on kasville pieni shokki ja aiheuttaa oireita. Usein myös liian lähellä oleva kuuma valaistus saa kasvin lehdet käpertymään, jolloin kannattaa tarkistaa lämpötila latvan tasolta.\n\nJos hamppusi on aikuinen ja lehdet käpertyvät ja muuttuvat keltaisiksi, on kasvisi voinut saada tartunnan.\n \nTavallinen oire on mosaiikkitauti, jossa vihreisiin lehtiin alkaa muodostua vihertävänkeltaisia laikkuja. Keltaisia laikkuja voi myös olla renkaina, jolloin kyseessä on rengaslaikkutauti. Lehdet voivat kellastua kokonaan ja pudota, vaikka kyse ei olisi ravinneongelmista (tosin varsin usein on).\n \nVirusten valloittaman kasvin lehdet voivat olla ryppyisiä ja epänormaalin paksuja tai ohuita. Ne voivat omata ruskeita eli kuolleita laikkuja, usein nämä laikut kuitenkin aiheutuvat esimerkiksi vahvan lannoitteen jäämisestä lehdille.\n\nKasvu voi pysähtyä ja hamppu jäädä kääpiökasvuiseksi. Kukkiminen ja hedelmöittyminen on heikkoa. Kuitenkin tämä(kin) yleensä johtuu valaistuksen tai ravinteiden vähäisyydestä, myös hiilidioksidin puute tai riittämätön ilmanvaihto voi olla mahdollinen ongelmien aiheuttaja. Toisinaan on siis todella vaikea erottaa, onko kyse viruksesta vai jostain muusta ongelmasta.\n \nVirukset voivat tarttua monella tavalla, esimerkiksi jos kasvit koskettavat toisiaan tai käsiesi kautta. Jos kosketat saastunutta kasvia ja sen jälkeen tervettä, voi tartunta olla mahdollinen. Usein pistokkaisiin iskee kasvitauteja, varsinkin jos niitä on otettu saastuneesta emosta. Siemenissä kulkee harvoin viruksia.\n\nJos olet lopulta varma siitä, että kasvia vaivaa jokin virus, on kasvi parasta heittää pois, ruukkuineen ja multineen.\n\n; Juurimätä :\n\nTODO: Tässä on vasta jotain pohjaa\n\nJuurimätä on vakava ja yleinen tauti vesiviljelyssä. Se aiheuttaa kasvun hidastumista, satojen pienenemistä tai lopulta jopa kasvin kuoleman. Pahasti tuhoutuneet juuret eivät parannu, mutta vielä esiasteella olevan tartunnan saaneet juuret voivat palautua vaaleiksi.\n\nJuurimätä ilmenee esiasteella:\n* Kellertävinä, roikkuvina lehtinä (usein johtuu ravinteista tai hapen puutteesta)
\n* pH ei enää nouse, vaan laskee, ravinnepitoisuus sen sijaan nousee ja vedenotto vähentyy
\n* palaneet juurenpäät (usein johtuu valosta tai ylilannoituksesta)
\n* rusehtavina juurina
\n\nMyöhemmin:
\n* Ruskeina, haisevina ja limaisina juurina, kasvi voi tästä huolimatta näyttää terveeltä
\n* Juuret muuttuvat vielä ruskeammiksi ja alkavat kuolla, lopulta kasvi kärsii pahasti ja kuihtuu
\n\nJuurimätää voidaan enneltaehkäistä:
\n* Usein juuria tarkkailemalla
\n* Vaihtamalla vedet viikoittain ja steriloimalla kasvatusastia ja letkut vetyperoksidilla tms.
\n* Pitämällä pH alle 6.2 ja veden lämpötila alle 25 asteessa
\n* Älä jatkuvasti päästä valoa kasvatusastiaan (tiivistä valolta)
\n\nKun huomaat juurimädän, steriloi juuret ja varsinkin kasvatusastia tarkoin, vaihda vedet ja poista pahasti tuhoutuneet juurenpätkät. Toista tarvittaessa.\n\n; Levä :\n\nLevä on vihreää kasvustoa ja luultavasti kaikki tunnistavatkin sen. Levä tarvitsee valoa ja ravinteita elääkseen. Jälkimmäistä vesiviljelyssä riittää, luonnossa järvet rehevöityvät juuri ravinteiden takia. Valoa ei missään nimessä saa päästä kasvatusastiaan, joten tiivistä astia ja mielellään letkutkin hyvin valolta, älä kuitenkaan astiaa ilmalta.
\nVarsinkin kivivillassa levästä tulee ongelma, koska levä tukkii helposti kivivillan pienet, kapillaari-ilmiöön perustuvat hapenottoaukot. Levä voi myös pahasti levitessään tukkia letkut yms.
\nParhaiten levää voi ennaltaehkäistä tarkkailemalla kasvatusastiaa ja tiivistämällä astian valolta.\n\n; SIENET JA HOMEET :\n\nTODO: Kuvat tartunnoista ja muotoilua\n\nHome- ja sieni-itiöitä lentelee kokoajan ympärillämme olevassa ilmassa, kämmenillämme niitä on tuhansia. Otollississa olosuhteissa kasviin kiinnittyneet itiöt alkavat kuitenkin lisääntyä. Ne helposti pilaavat sadon, jos seuraaviin kohtiin ei kiinnitetä huomiota:
\n* Ilmankosteus täytyy pitää matalana, enintään 80 %:ssa ja ilmanvaihto riittävänä \n* Ilman täytyy myös liikkua kasvien välissä, varsinkin tiiviissä kasvatustyyleissä, kuten SOG:ssa ja ScrOG:ssa tämä on erittäin tärkeää \n* Vältä pimeänjakson aikana tapahtuvaa ilmankosteuden nousemista\n* Vältä kasvien vahingoittamista \n* Pidä kasvatustila puhtaana, poista aina kuolleet ja vioittuneet lehdet
\n\'\'\'Huom!\'\'\' Lopeta kasvien sumuttelu kokonaan kukitusvaiheessa, etteivät kukinnot homehdu. Homeen ja sienien valloittamat kasvinosat eivät myöskään sovellu käytettäväksi, sillä poltettaessa ne voivat aiheuttaa hengitystieinfektion.\n\n; Harmaahome :\n\nIlmenee aluksi valkoisina homepisteinä, jotka muuttuvat pian harmaiksi. Tartunta lähtee usein liikkeelle heikosta kasvikudoksesta, esim. pistokkaanotto-kohdasta tai vahingoittuneista lehdistä. Harmaahome ei selviä ilman jatkuvaa ravinteidensaantia.
\nPoista aina kuolleet ja vahingoittuneet tai homeen valloittamat kasvinosat. Alenna kasvatustilan ilmankosteutta ja tehosta ilmanvaihtoa. Ilman täytyy liikkua kasvien välissä.\n\n; Härmä :\n\nYleinen, nopeasti leviävä kasvitauti. Härmä viihtyy viileässä, varjoisassa ja huonon ilmanvaihdon omaavissa kohdissa. Korkea ilmankosteus saa härmän \'heräämään\'.\n\nAluksi tartunta ilmenee pieninä ja vaaleina, hieman harmahtavina pölyn näköisinä laikkuina. Sormella pyyhkäistessä härmää irtoaa. Muutamassa päivässä härmä levittää itiöitä yllättävän laajalle alueelle, tällöin kasvatustilassa niitä lentelee miljoonia, etsien otollisia lisääntymisalueita.\nPitkälle edenneen härmän valloittamat lehdet ovat kuin tasaisesti valkoisen pölyn peitossa. Ensiksi valloittuvat alempana olevat lehdet ja lopulta härmän ylöspäin levitessä kukinnot ovat vaarassa. kukinnot pelastaaksesi voit joutua korjaamaan sadon etuajassa.\n\nHärmä on vaikea poistaa kokonaan, sillä sen pysäyttäminen vaatii nopeaa tunnistusta. Paras ehkäisykeino on ilmankosteuden pitäminen matalana, mieluiten välillä 50-60 %. Pimeän valojakson aikana tapahtuvaa ilmankosteuden nousua tulee välttää, näin \'heräämistä\' ei tapahdu. Ilman täytyy liikkua kasvien välissä ja ilmanpuhdistimella voi merkittävästi vähentää ilmassa leijailevia itiöitä. Poista aina kaikki härmän valloittamat lehdet.\n\nHärmää voit hävittää ruokasoodalla, annostus: 4ml ruokasoodaa sekoitettuna litraan vettä, tällä sumutetaan härmän valloittamat osat tai koko kasvi. Käyttökertojen välillä lehdet täytyy sumuttaa pelkällä vedellä, ettei muodostu kahta suojaavaa natriumbikarbonaatti-kerrosta. Kaupallisista torjunta-aineista ainakin Neem-öljy ja GH:n Plant Shield toimivat.\n\n; Nokisienet :\n\nJauhiaisten, lehtikirvojen, kilpikirvojen ja villakilpikirvojen ulosteessa (eli tahmeassa mesinesteessä) kasvaa usein nokisieniä. Nokisienet eivät vahingoita kasvia, mutta tekevät siitä ruman ja estävät sen lehtien toimintaa. Nokisienen valloittamat osat eivät myöskään sovellu käytettäväksi.\nTorjuntakeinona hävitetään tahmeaa ulostetta tuottavat tuholaiset ja pidetään ilmankosteus matalana, enintään 80 %:ssa. Ilmanvaihtoa kannattaa lisätä. Poista sienien valloittamat lehdet ja pidä kasvatustila muutenkin puhtaana.','minihioma',35,'Cannon','20050316150629','',0,0,1,0,0.287882419733,'20050316150629','79949683849370');
INSERT INTO cur VALUES (1063,0,'Hupu_2:Ulkoviljely','{{hupu2}}\n\n== Ulkoviljely ==\n\n\'\'Tämä on hieman paranneltu versio nimimerkin Ruderalis (Vihreät pantterit) kääntämästätä englanninkielisestä tekstistä. Parantamisen varaa on vielä erittäin paljon, mm. tarvittaisiin paremmin Suomen oloihin soveltuvaa tietoa. 10-Feb-05: Uusi versio aloitettu. -rh\'\'\n\n=== Johdanto ===\n\nUlkoviljely on paitsi vaihtelua sisäkasvatukseen, myös mahdollisuus niille, jotka eivät jostain syystä pysty kotonaan hamppua viljelemään. Hamppu on varsin sopeutuvainen kasvi, ja myös Suomessa on mahdollista kasvattaa ulkona jopa kukintoa. Ulkokasvatus on varsin erilaista kuin sisäkasvatus monessa suhteessa: erikoismenetelmiä (vesiviljely, scrog jne.) ei voi käyttää, mutta toisaalta kasvit voi jättää selviytymään enemmän oman onnensa nojaan. Ulkokasvatuksessa on kuitenkin myös tekijöitä, joihin kasvattaja ei itse voi juurikaan vaikuttaa - etenkin sääolot - ja siksi ulkokasvatusten lopputuloksesta ei voi milloinkaan olla täysin varma, vaikka itse tekisi parhaansa kasvien hyvinvoinnin eteen. Toisaalta tämän voi ottaa myös eräänlaisena \"jännityspotentiaalina\", ja parhaimmillaan ulkokasvatus voi tuottaa hyvinkin miellyttäviä yllätyksiä sadonkorjuun aikaan. Koska Suomen kesä on hyvin valoisa ja kasvi ei täten saa helposti tarvitsemaansa pimeää aikaa kukkimisen aloittamiseen, kukinto jää usein pieneksi jos sitä tulee ollenkaan. Ulkona kasvaessa kasvin tila on rajoittamaton ja monet oikeat ulkolajikkeet ottavatkin aivan uudet mittasuhteet jolloin kesän lopussa voi olla lehtiä ja varsia yllättävän suuria määriä. Jos kukkia ei tullut, ei kannata vaipua epätoivoon sillä lehdet ja varret voi käyttää hyödyksi valmistamalla esimerkiksi kannabisvoita tai ekstraktoimalla materiaalista thc pois kemiallisesti. Näissä tapauksissa määrä korvaa laadun, kolmimetrisen hamppupuun lehtien määrää tulee usein aliarvioitua.\nKannatta pitää mielessä myös se, että kasvien kasvaessa vapaasti luonnossa siihen ei kulu myöskään sähköä ja naapurin piipahtamainen iltakahveella kotona ei vaatekaapin raosta tihkuva keltainen valo aiheuta kuumottavaa tunnetta takaraivossa.\n\n=== Lajikkeen valitseminen ===\n\nSuomen pohjoisen sijainnin vuoksi kesä on hyvin valoisa, mutta toisaalta lyhyt. Periaatteessa monikin lajike kykenee eloon Suomen kesässä, mutta kukinnan alku voi olla epävarmaa valoisampien öiden takia. Joillakin hamppulajikkeilla (mm. Ruderalis ja siitä jatkojalostetut lajikkeet) on ns. autoflower-ominaisuus, jonka ansiosta kukinta alkaa, vaikka pimeä jakso ei olisikaan kestoltaan 12 tuntia pitkä.\n\n\'\'\'Seuraavat lajikkeet on havaittu hyviksi Suomen olosuhteisiin:\'\'\'\n* Ruderalis Indica\n* Ruderalis Skunk\n* Jeppis-sukulaiset\n* Purple Finn\n* Early-lajikkeet (girl, special, pearl)\n* Stuporsonic\n* Big THC\n* Purple power\n* Lowryder\n* Early special\n* Purple #1\n* Durban poison\n\nLuonnollisesti myös em. lajikkeiden risteytykset tai em. lajikkeita sisältävät risteytykset ovat potentiaalisia ulkokasveja. Osa autoflower-lajikkeista aloittaa kukintansa hieman myöhemmässä iässä (varsinkin suuremmiksi kasvavat lajikkeet), joten näiden kasvien kasvatus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin sisätiloissa, jolloin ne ovat ulkokauden alussa jo kohtuullisen kokoisia.\n\nSiementoimittajia löytyy [[Hupu_2:Linkit#Siemenpankkeja|täältä]].\n\n=== Kasvatuspaikan valinta ===\n\n;Sopiva kasvatusalue:\nHyvien siementen saamisen ohella parhaan kasvatuspaikan valinta on tärkein tekijä, jonka viljelijä kohtaa. Eräs parhaista paikoista on peltoalue, jolla kasvaa puita ja pensaita. Purojen ja jokien penkereet ovat myös hyviä paikkoja. Tällöin kannattaa kuitenkin ottaa huomioon mahdollisten tulvien vaikutukset. Kasvattajien tiedetään vieneen hamppuja ruukuissa kallioisille ja vuoristoisille alueille. Tämä mahdollistaa hyvän auringonvalon saannin, vaikka maaperä onkin kivinen ja ravinteeton. Paikan kaivaminen alueelle, jossa on paksuja mutta lyhyitä pensaita, on myös hyvä vaihtoehto. Tiheät pensaat kasvavat tarpeeksi isoiksi, jotta ne toimivat jonkinlaisena näkösuojana sekä toimivat esteenä läpikululle.\n\n;Maaperä:\nKunnon maaperän löytäminen on vaikeaa, mutta ilman sitä ei saa paljoa niitettävää. Jos löydät paikan, jolla on muuten loistavat ominaisuudet, mutta surkea maaperä, kannattaa harkita paremman maaperän tuomista paikalle. Maaperä on usein rikkainta peltoalueilla, joilla on ollut kasvillisuutta vuosikausien ajan. Pellot kierrättävät ravinteita maaperässä ja muodostavat paksun kerroksen orgaanista ainetta. Tällainen maaperä ei tarvitse paljoakaan valmisteluja kasvatuksen aloittamiseen, kun taas muunlaiset maapohjat vaativat enemmän vaivannäköä. Hiekkaiset maaperät tarvitsevat usein päällysmultaa. Saviset maaperät tarvitsevat mullan tapaan jotain väliainetta, kuten turvetta ja hiekkaa, jotka sekoitetaan saveen.\n\n;Kastelun asettamat vaatimukset:\nLyhyt etäisyys veden äärelle on myös hyvin tärkeää. Paikka vesistön lähettyvillä olisi suotavin, sillä veden kantaminen viljelmälle voi tulla rasittavaksi ja vaaralliseksi, varsinkin jos kasvatuspaikkoja on useita tai edes yksi suuri. Kastelun tarve aiheuttaa useita riskejä. Pahin näistä on se, että joku huomaa sinut - mahdollisesti poliisi. Toiseksi pahin on suojaavan lehvistön tuhoutuminen, koska joudut kulkemaan sen läpi veden hakuun. Useampien vedenhakukertojen seurauksena on vaara, että reitti tulee näkyväksi. Kastelutiheys riippuu ilmojen herrasta ja hän voi vaatia tekemään odottamattomia vierailuja viljelmille. Tavoitteena on luonnollisesti näiden vierailujen minimointi.\n\n;Valon määrä:\nAuringonvalo ei ole yhtä tärkeä vaikuttaja kuin kaksi edellistä tekijää, mutta kuitenkin varsin oleellinen. Kasvien tulisi sijaita alueella, johon paistaa vähintään viisi tuntia vuorokaudessa suoraa auringonvaloa. Hampulla on tapana reagoida paremmin aamu- kuin ilta-aurinkoon, joten sijainti kannattaa harkita tarkoin. Luonnollisesti mahdollisimman suuri valon määrä on hyväksi, mutta paikan valinnassa se on vain yksi tekijä muiden joukossa huomioitavaksi.\n\n;Turvatekijät:\nViimeisellä kriteerillä ei ole mitään tekemistä biologisten edellytysten kanssa. Mahdollisuus, että ei-halutut ihmiset paikantavat viljelmäsi on monissa paikoissa todellinen ja tämän ehkäiseminen on valintaprosessissa otettava huomioon. Suojauksen tulisi olla riittävän korkea, ettei sen taakse näy sekä tarpeeksi tiheä, ettei kasvien lähelle ole helppo kulkea. Paras lehvästö tämän saavuttamiseksi on iso tilkku epämiellyttäviä pensaita. Jos tällaista ei ole saatavilla, pyri löytämään lehvästö, joka kasvaa 1,5-2 metrin korkuiseksi ja on tarpeeksi kaukana paikoista, joissa ihmisiä saattaa kuljeskella.\n\nKyky kätkeä kasveja muiden sekaan on taidetta ja tässäkin harjoitus tekee mestarin. Eräs suosittu tekniikka on piilottaa hamput pensaiden eteläpuolille niin, että ohikulkijat eivät huomaa niitä. Kasvit saavat riittävästi valoa huolimatta suuremman pensaan ympäröinnistä. Paras piilopaikka on sellainen, johon ihmisten näkökenttä ei ulotu ja jossa on lähes mahdoton liikkua. Alueilla, joilla muu kasvillisuus ei nouse metriä korkeammaksi, voidaan joutua latvomaan tai kiinnittämään latva maahan narulla, jotta kasvit pysyisivät riittävän matalina. Lyhyen ja vähäisen aluskasvillisuuden alueilla saattaa olla huono maaperä tai alue on mahdollisesti korkealla, jossa kuivuminen on nopeampaa. Ole siis tarkkana, jos tarkoituksena on viljellä tehokkaasti, koska ulkokasvattajan tulee käyttää luonnollista maisemaa hyväkseen.\n\nPaikan voi katsoa valmiiksi jo edellisenä kesänä, maasto ja varsinkin kasvillisuus voi olla hyvin erilainen loppukesästä kuin alkukeväästä.\n\n=== Maaperän valmistelu ===\n\nIstutuspaikan maaperään kannattaa sekoittaa 5-20 kg multaa kasvia kohden. Mullan tulisi olla tavallista rikkaampaa, jotta se kestäisi pidempään sekoittuessaan alkuperäiseen maahan. Kalkki saattaa olla tarpeellista pH-arvojen tasaamiseksi.\n\nSamalla kerralla voi halutessaan rakentaa viljelysten ympärille reilun puolen metrin korkuisen aidan, joka pitää pienet eläimet loitolla. Osta kanaverkkoa, jonka silmän halkaisija on noin viisi senttiä. Kerää alueelta riittävästi keppejä, joilla voit tukea aitaa n. puolen metrin välein. Ympäröi alue kepeillä ja sido verkko kiinni. Jätä verkon ylä- ja alapäähän teräviä piikkejä ja taita yläosa ulospäin ja alaosa sisäänpäin, jotta se ei rohkaise eläimiä hyppäämään yli. Naamioi aita maastoon sopivaksi.\n\n=== Kasvatus ===\n==== Istutus ====\n\nIstutuksessa on useampia eri mahdollisuuksia.\n\n;Taimien istutus : \nUlkokasvit voi idättää sisällä ja istuttaa vasta taimina ulos. Mitä suurempi taimi, sitä varmemmin se pärjää Suomen kesä-oloissa. 30-40cm kokoinen taimi pärjää melko varmasti säiden, pikkueläinten ja muiden luonnon satunnaistekijöiden puolesta jos paikka vain on valittu hyvästä maaperästä. Iso taimi luonnollisesti ehtii kasvaa myös kookkaampaan kokoonkin ja monista isoista ulkolajikkeista ehtii Suomessakin tulla reilusti miestä suurempia syyskuuhun mennessä jos esikasvatus sisällä on tehty hyvin. Nyrkkisääntönä voitaisiin pitää, että siemenistä idättäessä ne kannattaa kylvää sisällä viimeistään noin kuukautta ennen suunniteltua ulos istuttamista. Pitkä esikasvatus siis kannattaa, mutta sen ongelma on lähinnä se itse istutustapahtuma. 30-40cm kokoiset taimet vievät tilaa, alkavat jo painaa ja ennen kaikkea ne tunnistaa jo vähän kauempaakin nokkosta mielenkiintoisemmiksi kasveiksi. Pienempiä taimia istuttaessa taimista voi valita vahvimmat yksilöt jo valmiiksi, sillä ruipelot taimet veisivät vain aikaa ja vaivaa kuitenkaan todennäköisesti selviämättä. Valinta edikasvatuksen pituudesta pitääkin tehdä ottaen huomioon juuri ulosviennin vaivat ja riskit ja toisaalta liian pienten taimien selviämismahdollisuudet ja pienempi sadonkorjuujuhla.\n\n;Emikasvien istutus : \nPelkkien emikasvien istutuksessa jokainen kasvi tuottaa potentiaalisesti kukintoja jos vain lajin genetiikka ja Suomen kesä ovat suosiollisia. Sisällä idättäessä ja esikasvattaessa sukupuoli voidaan määritellä kasvattamalla hamppu kymmenen sentin korkuiseksi ja lyhentämällä valojakso 8 tuntiin. Hedekasvit tunnistaa 1-2 viikon kuluessa. Metodin käyttö vaatii mahdollisuutta kontrolloida valojaksoa sekä sisäkasvatuksen aloittamista tavallista aikaisemmin (maaliskuun loppu - huhtikuun alku).
Tämä keino mahdollistaa kasvien levittämisen laajalle alueelle pienemmille paikoille sekä kätkemisen muiden kasvien suojaan. Levittämällä pari tusinaa emikasvia kymmenen aarin alueelle yksittäisiin paikkoihin on sato lähes taattu (riippuen siitä, muistatko kaikki paikat).\n\n;Pistokkaiden kasvatus :\nUlkona kasvavia emikasveja voi myös hyödyntää ottamalla niistä pistokkaita talven sisäkasvatuksia varten. Pistokaskohtien määrää voi lisätä hieman pienellä latvomisella sopivassa kohti kesää. \nSijaintikartan tekeminen on suositeltavaa, kunhan muistat pitää sen poissa vääristä käsistä. Kaikki toimien kirjallinen dokumentointi lisää riskejä.\n\n;Tehoistutus siemenillä : \nTämä keino on mahdollinen, jos sinulla on runsaasti siemeniä. Suuressa osassa Suomea kasvukausi on niin lyhyt, että siemenestä kasvattaen kasvit eivät ehdi aloittaa kukintaansa kesän aikana. Suoraan siemenistä kasvatus ei Suomen olosuhteissa ole juurikaan kannattavaa. Poikkeuksen tähän tekee Lowryder, jonka valmistumisaika itämisestä on noin 70-75 vuorokautta, joten se ehtii valmistua hyvin itsekseen myös Suomessa.\n\n==== Kitkeminen ====\n\nKolmen viikon kuluttua kasvien tai siementen istutuksesta on aika palata kitkemään rikkakasvillisuus. Kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä kitkennästä toimenpide uusitaan. Kolmas kerta on valinnainen ja riippuu paljolti rikkakasvillisuuden määrästä, sitkeydestä ja hampun omasta koosta. Tähän mennessä hampun pitäisi olla riittävän iso kilpailemaan elintilasta. Mikäli paikalla on runsas aluskasvillisuus, toistuvien kitkemismatkojen tekeminen saattaa olla tarpeellista. Muista, ettei kitkeminen tarkoita kaiken kasvillisuuden tuhoamista metrin alueelta. Rikkaruohot auttavat kasvisi piilottamisessa ja suojaavat sitä nälkäisiltä eläimiltä. Lähikasvillisuus voi myös estää aurinkoa haihduttamasta vettä maaperästä. Ole siis tarkkana: toisinaan on helpompaa vahingoittaa pienten hamppujen juuria kuin yrittää päästä eroon rikkakasveista.\n\n==== Hedekasvien poistaminen ====\n\nHedekasvit alkavat kukkia ja pölyttää muita kasveja mahdollisesti jo heinäkuussa, mikäli lajike sopii ilmastoon ja olosuhteet ovat olleet suotuisat. Kukinta-aika riippuu lajikkeesta ja tämä määrää ajan, jolloin hedekasvit kannattaa poistaa.\n\nHedekasvien oikea-aikainen tunnistaminen on ratkaisevaa sadon turvaamiseksi. Emikasvi voi joko tuottaa suuren siemenettömän kukinnon, suuren kukinnon muutamilla siemenillä tai suuren kukinnon, joka koostuu kuitenkin lähinnä siemenistä. Toivottavin tapaus (siemenetön kukinto) saavutetaan poistamalla hedekasvit ennen kuin ne ehtivät avata kukintojaan. Jos poistat kasvit muutaman hedekukinnon avautumisen jälkeen, ei emikukinto tällöinkään täyty siemenistä. Kolmannessa tapauksessa hedekasvien kukkiminen on päässyt tapahtumaan vapaasti. Tällöin voi kasvattajan pää hajota, koska suuret määrät emikasveja voivat tuottaa 90 % siemeniä poltettavan kukinnon määrästä. Toisaalta siemeniä tarvitaan tuleviin projekteihin. Muutaman sadan hyväsukuisen siemenen tuottaminen tulevaisuutta varten takaa jatkuvuuden.\n\n==== Home ====\n\nPoliisien, varkaiden, eläinten ja hyönteisten lisäksi home on eräs mahdollinen ongelma kasvatuskauden aikana. Kun kukinnot ovat puolessa välissä elinkaartaan, ne tulevat alttiiksi homeella ja kukintojen mädäntymiselle. On todettu, että parhaat olosuhteet homeen kehittymiselle ovat 16-27 asteen lämpötila ja korkea kosteusaste. Home tuhoaa kasvin ja leviää hyvin nopeasti. Itiötyyppinen home leviää ilman välityksellä, joten sitä on mahdotonta estää leviämästä otollisissa olosuhteissa. Jos asiat alkavat mennä pieleen ja home iskee kasveihisi, sinun täytyy poistaa home välittömästi tai se leviää kasvin muihin osiin ja mahdollisesti myös muihin kasveihin. Jotkut kasvattajat poistavat vain sen osan kukintoa, joka on saanut tartunnan, toiset taas poistavat koko oksan. Kokonaisen oksanhaaran poistaminen varmistaa, että home on kokonaan eliminoitu, sekä mahdollistaa sadon maistamisen muutama viikko ennen aikaa. Pääasia homeen poistamisessa on varovaisuus. Jos home on itiötyyppistä, varomattomat nykäykset kukinnosta vapauttavat itiöitä, jotka saattavat levitä viereisiin kukintoihin. Varo myös koskettamatta hometta sormillasi, sillä leviäminen on mahdollista myös niiden välityksellä.\n\n=== Sadonkorjuu ===\n\nSadonkorjuun ajoitus riippuu monista tekijöistä: kukintojen kehityksestä, säästä, homeista ja varkaista. Jotkut hamppulajikkeet kypsyvät aiemmin kuin toiset, riippuen leveyspiiristä, jolla lajike on kehitetty. Sää saattaa myös pakottaa aikaisempaan toimintaan. Jos ankarat pakkaset suuntaavat kohti, on parempi uskoa meteorologeja ja korjata ainakin suurin osa talteen. Toinen syy aikaiseen korjaamiseen on home. Jos viljelmä on paljastunut tai vaarassa paljastua, on tietenkin pakko toimia. Esimerkiksi pellon laitamilla sijaitsevat kasvit on raivattava ennen kuin maajussit korjaavat oman satonsa. Myös metsästyskausien alut on syytä huomioida. Sadonkorjuu on parasta suorittaa hämärän aikaan, jolloin pimeys antaa suojaa, mutta toisaalta ei tarvita huomiota herättävää taskulamppua tai muuta valonlähdettä.','/* Lajikkeen valitseminen */',0,'85.76.231.11','20050219164851','',0,0,0,0,0.295870483703,'20050219164851','79949780835148');
INSERT INTO cur VALUES (1064,0,'Hupu_2:Hampun_hyöty-_ja_viihdekäyttö','{{hupu2}}\n\n== Hampun hyöty- ja viihdekäyttö ==\n\nTODO\n\n=== Kannabis Suomessa ja maailmalla ===\n\nTODO: kappaleen lähteet lähdeluetteloon ja lähdeviittauksiksi\n\nKannabis on maailman ylivoimaisesti käytetyin laiton [[w:fi:Päihde|päihde]]. Maailmassa ei ole maata, jossa kannabista ei käytettäisi. [[w:fi:Yhdistyneet_kansakunnat|YK]]:n arvion mukaan viime vuonna ainakin 150 miljoonaa ihmistä maailmassa käytti kannabista. Tilastojen kärkipäähän sijoittuvissa [[w:fi:Papua-Uusi-Guinea|Papua-Uusi-Guineassa]] ja [[w:fi:Mikronesia|Mikronesiassa]] lähes kolmannes aikuisväestöstä käytti kannabista vuonna [[w:fi:2004|2004]] (UNODC World Drug Report 2004). Kannabiksen kieltolain alkuperämaassa [[w:fi:Yhdysvallat|USA]]:ssakin aikuisväestöstä noin 12% käytti kannabista viime vuonna (12 month prevalence) ja 40% on kokeillut joskus elämässään (lifetime prevalence). Euroopassa suurkuluttajamaihin voidaan lukea [[w:fi:Tanska|Tanska]], [[w:fi:Espanja|Espanja]], [[w:fi:Tsekki|Tsekki]], [[w:fi:Ranska|Ranska]] ja [[w:fi:Iso-Britannia|Iso-Britannia]], joiden aikuisväestöistä vajaa kolmannes on sitä joskus kokeillut ja vajaa viidennes käyttänyt edeltävän vuoden aikana (EMCDDA Annual Report 2004). Suomessa vastaavat lukemat olivat 14% ja 7.1% (2002).\n\n=== Hampun hyötykäyttö ===\n\nVersio 1.1 @ 05-03-05
\n\n====Hamppukuitu ja -tekstiilit====\n\nHamppukuitu on erittäin luja (120 kg/mm2) ja märkäkestävä. Se on myös mm. puuvillaa lämpimämpi ja pehmeämpi materiaali tekstiiliksi valmistettuna. Vaikka hampulla on huonompi valonkestävyys kuin pellavalla, esimerkiksi purjekäytössä se on todettu moninkertaisesti pellavaa pitkäikäisemmäksi vaihtoehdoksi. Pehmeää kangasta varten hamppu korjataan 2-3 kuukauden iässä, lankakäyttöön 3-4 kk jälkeen ja vaativaan kangas- ja köysikäyttöön noin puolivuotiaana.\n\nHamppukuitu muistuttaa monessa suhteessa pellavaa. Sen pituus-paksuussuhde on samansuuruinen ja poikkisiteet ovat molemmilla kasveilla toistensa kaltaiset. Hamppukuidun päät eivät kuitenkaan ole pellavan tapaan teräviä vaan tylppiä ja haarautuneempia. Hamppukuidun pää kiertyy kuivuessaan vastapäivään. Kuituosasta noin kaksi kolmannesta on [[w:fi:Selluloosa|selluloosaa]].\n\nHampun varren ulompi osa käsittää pidempiä niinikuituja ja sisäosa lyhyempiä kuituja. Näistä niini on perinteinen tekstiilien ja köysien raaka-aine. Kuitukimpun pituus vaihtelee alle puolesta metristä lähes kahteen metriin. Liotuksen ja kuivauksen jälkeen väri voi olla hyvin erilainen käytetyistä menetelmistä riippuen - aina keltaisesta tai harmaasta vihreään, ruskeaan ja lähes mustaan. Myös täysvalkoista voidaan saada aikaan, mutta tällöin kuitu heikkenee eikä enää sovellu suura lujuutta vaativiin tarkoituksiin. Kuitukimpun paksuus on 0,5-5 mm muodostuen peruskuiduista.\n\nVaikka hamppukuidun käyttö väheni [[w:fi:1900-luku|1900-luvun]] puolivälissä [[w:fi:Toinen_maailmansota|sodan]] jälkeen, se on edelleen tärkeä raaka-aine mm. luontoystävällisessä vaateteollisuudessa, mattojen valmistuksessa sekä mitä oudoimmissa yhteyksissä - tiesitkö esimerkiksi, että [[w:fi:Darts|darts]]-taulujen tärkein raaka-aine on hamppukuitu?\n\nKuitenkin tulevaisuudessa, ilmakehän päästäessä enemmän [[w:fi:Ultraviolettisäteily|UV]]-säteilyä maan pinnalle, hampusta saattaa toistamiseen tulla maailman johtava tekstiilikuitu. Vaalea ja jopa 95 % auringon haitallisista UV-säteistä suodattava hamppukangas saattaa suojata jälkipolviemme ihoa. Verrantona tällä hetkellä yleisin materiaali eli [[w:fi:Puuvilla|puuvilla]] suodattaa ainoastaan 30 % kankaaseen osuvista UV-säteistä.\n\n(Lähde: Pentti Vaarna: Tekstiiliraaka-aineet, WSOY 1965 - öö, tää on lähde osaan, viitataanko?)\n\n\'\'\'Hamppukuitutuotteita Suomessa:\'\'\'
\n[http://www.kukin.to/ Kukinto Ay] - hampputekstiilit\n\nSuomesta löytyy myös muutamia hamppukuidun itse käsittelyyn ja käyttöön liittyviä yrityksiä.\n\nTODO: Muut hamppukuitujen, -tekstiilien ja -köysien valmistajat Suomessa?\n\n====Hamppu lääkkeenä====\n\nKannabista on käytetty maailmanlaajuisesti lääkkenä jo tuhansia vuosia - ja käytetään edelleen. [[w:fi:Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuonna [[w:fi:1937|1937]] säädetty \'[[Wikipedia:1937_Marijuana_Tax_Act|Marihuana Tax Act]]\' kuitenkin vaikeutti kannabiksen [[w:fi:Lääketiede|lääketieteellistä]] tutkimusta ja käyttöä.
\nAmerikan lääkäriliitto ([[:en:Wikipedia:American_Medical_Association|AMA]]) vastusti aikanaan kannabiksen kieltämistä, olihan se Yhdysvalloissa ainakin 28:ssa lääkkeessä käytetty ainesosa. Se oli tuolloin suuri määrä, sillä lääkkeitä ei ollut vielä olemassa kuin korkeintaan muutamia satoja. AMA kuitenkin ymmärsi liian myöhään, että marihuana tarkoitti heidän tuntemaansa, yli sadan vuoden ajan lääkkeeksi määrättyä kannabista.
\nKannabis julistettiin Yhdysvalloissa \"tappajaruohon\" asemaan, ja vuonna [[w:fi:1952|1952]] maailman terveysjärjestön ([[Wikipedia:World_Health_Organization|WHO]]) antama lausunto varmisti, ettei kannabiksella ole lääketieteellistä käyttöä.(1)\n\nKannabiksen lääketieteellisten mahdollisuuksien kartoitus on kuitenkin jatkunut. Sillä tiellä olemme vasta lähtösuoralla, sillä aiheessa riittää tutkittavaa. Tähän mennessä kannabiksen eduista monien sairauksien lääkinnässä on jo saatu paljon todisteita. Erään ongelman kuitenkin muodostaa maailmanlaajuinen laittomuus, sillä vain muutamissa valtioissa lääkekannabis on erotettu huumeista. Kannabiksella on tähän mennessä tieteellisesti todistettu olevan ainakin seuraavia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia: [[Image:Cannabis_bottle.jpg|thumb|120px|Lääkepullo vuodelta 1906]]\n\n* Kivun lievitys
\n* Pahoinvoinnin ja oksentelun hillitseminen
\n* Ruokahalun kiihottaminen
\n\nKannabiksen on todettu auttavan mm. [[:en:Wikipedia:Glaucoma|glaukoomaan]], [[w:fi:Syöpä|syovässä]] [[w:fi:Kemoterapia|kemoterapian]] sivuvaikutuksiin, [[:en:Wikipedia:Multiple_sclerosis|MS-tautiin]], [[w:fi:AIDS|AIDS:iin]], [[w:fi:Astma|astmaan]], [[w:fi:Epilepsia|epilepsiaan]], [[:en:Wikipedia:Migraine|migreeniin]], [[w:fi:Anoreksia|syömishäirioihin]], [[:en:Wikipedia:Mania|maniaan]] ja [[w:fi:Masennus|depressioon]], [[:en:Wikipedia:Sleep disorder|uniongelmiin]] ja kovia särkyjä tuottaviin sairauksiin.(2)
\n\nKannabis on lääkkeenä paitsi toimiva myös suhteellisen turvallinen. Vuosittain tuhansittain ihmisiä kuolee synteettisiin lääkkeisiin, kannabikseen ei sen sijaan ole tiettävästi kuollut yhtäkään. Tarvittava annos voidaan nauttia polttamalla, höyrystämällä eli vaporisoimalla, oraalisesti tai voiteena. Polttaminen on vaihtoehdoista yleisin ja vaikutukset alkavat nopeasti. Vaporisoimisessa kannabiksen vaikuttavat aineet höyrystetään kasvimateriaalin pinnalta keuhkoihin ilman palamisreaktiota, joten se soveltuu hyvin keuhko-ongelmaisille ja on muillekin terveellisempi vaihtoehto. Vaikka kannabiksen polttaminen kuulostaakin varsin ei-lääkinnälliseltä toimenpiteeltä, se saattaa höyrystämisen ohella olla korvaamaton nautintatapa esim. pahoinvointitapauksissa, jolloin syöty lääke ei pysy vatsassa. Oraalisesti eli suun kautta ottamalla vaikutukset alkavat polttamista hitaammin mutta kestävät kauan. Harvinaisin keino ovat voiteet, joista lääkitys imeytyy elimistöön ihon kautta.(3)\n\nJos olet kiinnostunut kannabiksen käytöstä lääkkeenä, ota perusteellisesti selvää sairaudestasi ja kannabiksen mahdollisista vaikutuksista kyseiseen sairauteen. Keskustele asiasta myös lääkärisi kanssa.\n\nHampunsiemenet ovat toimiva keino monien sairauksien ennaltaehkäisemiseen niiden tasapainoisesta ravintokoostumuksesta johtuen. Hampunsiementen erinomaista rasvahappokoostumusta voidaankin pitää lähes \'lääkkeenä\'.\n\n(1) HuPu2:n Yleistä-kappale
\n(2) http://www.sky.org/data/laaketiede/laake.html
\n(3, suurin lähde) http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_medical.shtml\n\n====Hampunsiemenet====\n\nHampunsiemenet sisältävät helposti imeytyvässä muodossa olevaa [[w:fi:Proteiini|proteiinia]] 25 % ja monityydyttämätöntä [[w:fi:Rasva|rasvaa]] 33 %.(1) Siemenet ja niistä puristettu öljy ovat gluteenittomia ja [[w:fi:Kolesteroli|kolesterolittomia]]. Tietysti kumpaankaan em. tuotteeseen ei sisälly hampun päihdyttäviä ainesosia.\n\nAiemmin soijapavun luultiin olevan [[w:fi:Kasvit|kasvikunnan]] eniten [[w:fi:Aminohappo|aminohappoja]] sisältävä jäsen, sillä se sisältää jopa 18 aminohappoa kahdestakymmenestä. Kuitenkin uudempien tutkimusten mukaan hampunsiemenet sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa.(2)\n\nHampunsiemenet sisältävät paljon terveellisiä ja ihmiselle tärkeitä omega-3, -6, ja -9 [[w:fi:Välttämättömät_rasvahapot|rasvahappoja]]. \nHampunsiementen monityydyttämätön ja paljon rasvahappoja sisältävä rasva koostuu pääosin \'\'linolihaposta\'\' (LA, omega-6), jota on siemenistä 55 % ja \'\'alfalinoleenihaposta\'\' (ALA, omega-3), jota on 20-25 %. Hampunsiemenet sisältävät myös erittäin harvinaista ja terveellistä \'\'gammalinolihappoa\'\' (GLA, omega-6) 4 % ja \'\'stearidonihappoa\'\' (SDA, omega-3) suunnilleen 2 %.(3)\n\nRasvahappoja on siis samassa suhteessa kuin terveessä ihmiskudoksessa. Kyseiset rasvahapot kiihdyttävät [[w:fi:Aineenvaihdunta|aineenvaihduntaa]], jonka vuoksi rasvaa palaa nopeammin ja liikunnan jälkeinen lihasten palautuminen nopeutuu. Nämä rasvahapot myös pitävät ihmisen virkeänä.\n \nHampunsiemeniä voi syödä sellaisenaan tai niitä voi idättää esimerkiksi salaatteihin, jolloin siementen ravintoarvo paranee entisestään. Hamppuöljyn käyttö ei ole suositeltavaa paistamiseen tai leivontaan, koska yli 150 asteen lämpötiloissa \'hyvät\' rasvahapot muuntuvat \'huonoiksi\'.(4)\n\n[[w:fi:Kasvissyönti|Kasvissyöjien]] ja korkeasta kolesterolista tai verenpaineesta kärsivien tulisi säännöllisesti nauttia hamppupohjaisia elintarvikkeita. Myös [[w:fi:Keliakia|keliaakikoiden]], laihduttajien ja urheilijoiden kannattaa kokeilla.\n\nSuomessa on nykyään yksi merkittävä siementen ja siemenöljyn tuottaja, [http://www.finola.com Finola Ky]. Fin-314®, \'Finola\', on Suomen kesäoloihin erityisesti jalostettu hamppulajike, joka kasvaa lyhyeksi, yksivartiseksi ja valmistuu nopeasti Suomen kesässä.
\n(1) http://www.lassilantila.fi/luomu10.html
\n(2) http://www.vihreetpantterit.org/content.php?type=article&doc=0005
\n(3) http://www.finola.com/#product
\n(4) http://www.kukin.to/tietosivut/hamppu/hamppuruokapoh.html
\n\n\'\'\'Hampunsiementuotteita Suomessa:\'\'\'
\n[http://www.finola.com Finola Ky] - hampunsiemenet ja siemenöljy
\n[http://www.kolumbus.fi/m.tormanen/tuotteet.htm Olli luomutila] - luomuhamppuherkkuja\n\nTODO: Muita hampunsiementuotelinkkejä Suomessa?\n\n=== Käyttö nautintoaineena [ TODO ] ===\n\nTODO\n\n==== Polttaminen ====\n\n[ TODO: kuvat ]
\n[ TODO: vesiputous? läpsy ja muut sovellukset näistä? Mainitaanko? ]
\n[ TODO: miten jointti kääritään -ohjeeseen linkki tjsp? ]\n\nVaikka polttaminen ei välttämättä olekaan keuhkojen kannalta paras tapa nauttia kannabista, se on edelleen suosituin menetelmä pääosin helppoutensa vuoksi. Poltteluvälineitä on nykyään myös hyvin monenlaisia, joiden joukosta jokainen varmasti löytää suosikkinsa.\n\n=====Poltteluvälineet=====\n\n; Sätkä (jointti, spliffi...) : Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä kartiomaisen muotonsa ansiosta: jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvisiivua. Tavallinen filtteri suodattaa paremmin mm. tervan, mutta toisaalta siihen jää myös vaikuttavia aineita. Nykyään tarjolla on hyvä välivaihtoehto: aktiivihiilifiltteri, joka suodattaa savusta epäpuhtauksia ja tekee savusta miellyttävän viileää laskematta juurikaan sen tehoa.\n\n; Piippu : Sätkää edeltänyt keksintö tupakkapuolelta on myös vahvana vaikuttajana hamppua poltettaessa. [[w:fi:Piippu|Piippua]] on helppo käyttää ja niitä on helposti saatavilla, joten se on vakiinnuttanut asemansa poltteluvälineiden joukossa. Savu on jopa pistelevämpää kuin sätkästä nautittuna sillä se menee keuhkoihin suoraan eikä filtterin läpi, mutta jossain piipuissa on filtteri (ja tiettyihin erikoispiippuihin sopivat jopa edellä mainitut aktiivihiilifiltterit). Piippuja on myös erilaisia sekä muodon, pituuden että materiaalin suhteen. Paras vaihtoehto perustuu pitkälti omiin mieltymyksiin. Suora piippu on vain suora putki, eikä 90 asteen kulmaa esiinny - näitä kutsutaan chillumeiksi ja niitä ei imetä suoraan putken suusta vaan erityisen käsiotteen avulla. Piippu on myös halpa ja kestää kauan, jos se muistetaan puhdistaa välillä karstasta.\n\n; Vesipiippu : Vesipiipun etu verrattuna tavalliseen piippuun on se, että savu kulkeutuu keuhkoihin veden kautta. Tästä seuraa rauhallinen pulina ja savun viileneminen. Myös osa savun hiukkasista jää veteen (näiden seassa mm. pieniä määriä vaikuttavia aineita, mutta enimmässä määrin haitallisia aineita). Savu kertyy vesitilan yläpuolella olevaan savutilaan, josta se voidaan imeä kätevästi yhdellä kerralla keuhkoihin. Savutilan tyhjennys tapahtuu vapauttamalla sormi ns. hitholen eli \"potkun\" päältä pois, jolloin ilmaa pääsee savutilaan suoraan eikä pesän kautta. Savu on veden ansiosta kosteaa ja viileää ja sitä on mukavampi hengittää. Toiset käyttävät vesipiipun kanssa kuumaa, toiset kylmää vettä. Kuumaa vettä käytettäessä savun seassa on enemmän vesihöyryä, joka helpottaa savun hengittämistä. Vesipiippuja on eri näköisiä ja kokoisia, mutta toimintaperiaate on kaikissa sama, paitsi hookahissa, jossa savu imetään letkun avulla savutilasta keuhkoihin ja hitholea ei ole ollenkaan.\n\n; Älyämpäri (kyykkä, gravity bong) : Älyämpäri on poltteluvälineistä \"tehokkain\", sillä sen idea on saada pesällisestä hamppua n. 1,5 litraa todella tiheää savua. Yksinkertaisimman älyämpärin saa täyttämällä esimerkiksi ämpärin vedellä, poistamalla virvoitusjuomapullosta pohjan ja asentamalla pullonsuun kohdalle irrotettavan pesän. Pullo upotetaan vesiastiaan niin, että se täyttyy sisältä vedellä. Tämän jälkeen pesä laitetaan paikalleen ja sytytetään se vetäen pulloa hitaasti ylös (pois vedestä). Näin pulloon syntyvä tyhjä tila täyttyy savulla. Kun pullo on ylhäällä (reunat vielä vesipinnan alapuolella), pesä otetaan pois ja imaistaan ainakin osa savuista keuhkoihin. Toinen koulukunta suosii pullon upottamista ämpäriin, jolloin savu kulkeutuu rauhallisemmin keuhkoihin. Vaihtoehtoinen tapa on yksinkertaisesti nostaa pullo ämpäristä ja imeä savut keuhkoihin. Älyämpärillä polttaminen on keuhkoille hyvin rasittavaa eikä ensikertalaisen kannatakaan moisesta laitteesta hamppua nauttia.\n\n; Vaporisaattori - vaihtoehto polttamiselle : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyrytä ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle.\n\n==== Syöminen ====\n\nKannabiksen nauttiminen syömällä tai juomalla on terveellisempi tapa päihtyä kannabiksesta, sillä hengitystiet eivät joudu rasitukselle savun takia. Syötynä kannabis alkaa vaikuttamaan 1-2 tuntia syömisen jälkeen riippuen vatsalaukun sisällöstä ja vaikutus kestää 2-5 tuntia riippuen syödyn kannabiksen määrästä. Koska tämä viiveaika on pitkä, on kannabiksen syömisessä monilla hätähousuilla sellainen riski, että syödään useampia annoksia jo tunnin sisällä kuvitellen, ettei mutustellut kannabisherkut oikein tuottaneet haluttua päihtymystä ja parin tunnin jälkeen koetaan elämän epämiellyttävimpiä kokemuksia ylensyödyn kannabismäärän alkaessa toimimaan. Tästä johtuu [[w:fi:Alankomaat|Hollannissa]] oraalisesti nautittavien kannabistuotteiden siirto vahvoihin huumeisiin. [[w:fi:Amsterdam|Amsterdamin]] asukkaat kyllästyivät pilvituristien sairaalareissuihin heidän syötyään liian paljon kaupasta ostamiaan kannabissuklaita tai -leivonnaisia. Hamppu tuo mukanaan ruokaan monien kuitujen lisäksi oman makunsa ja sitä käytetäänkin myös toisinaan mausteena. Maku on kuitenkin melko mieto ja saattaa peittyä vahvempien mausteiden alle, mausta ei siten voi usein kertoa onko ruoassa kannabista paljon, vähän vai ei lainkaan. Moni tätä lukiessaan saattaa keksiä mielestään loistavia ideoita, kuinka saattaa koulun opettajakunta, työpaikan pomokaarti tai joku muu tuttava salaa pilveen. Tätä ei kuitenkaan pidä koskaan tehdä ilman asianomaisten suostumusta. Vaikka kannabikseen ei kuole, on kannabiksen liika nauttiminen erittäin epämiellyttävä kokemus, jota ei taatusti arvosteta, ja vaikka ei tulisikaan nautittua liikaa on teko erittäin epämoraalinen. Se on fyysistä pahoinpitelyä tai vastaava tapahtuma, jossa toisen osapuolen henkistä tilaa muutetaan vastoin hänen omaa tahtoaan.\n\nTODO: Pikkuleipä resepti \n\n===== Kannabisvoin valmistus =====\n\nKannabiksen aktiiviset ainesosat ovat rasvaliukoisia, mikä mahdollistaa kannabisvoin eli cannabutterin valmistuksen. Kannabisvoita voidaan käyttää leivoksissa, ruoassa tai sellaisenaan leivän päällä; sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Lisäksi suun kautta nautittuna kannabis ei tärvele keuhkoja ja on siten hyvin suositeltava käyttömuoto.\n\nKannabisvoin valmistuksessa on kaksi erillistä koulukuntaa. Toiset käyttävät valmistuksessa vain rasvaa, toiset myös vettä.\n\nTarvikelistalle kuuluvat ensimmäiseksi voi ja kattila. Kattilan on hyvä olla noin viiden litran vetoinen. Sekoittamiseen tarvitaan puulasta tai -haarukka ja lopputuloksen siivilöintiin pienireikäinen siivilä.\n\n; Valmistus käyttäen vettä :\n\nAseta kattila liedelle (mieto lämpö) ja laita rasva kattilaan sulamaan. Kun rasva on sulanut, kaada kattilaan vettä niin että nestettä on kattilassa noin puolet. Lisää joukkoon oman maun mukaan kannabista (kukkaa, lehteä ja/tai varsia) mahdollisimman pieneksi rouheeksi jauhettuna. Hauduta seosta miedolla lämmöllä kokoajan hämmentäen vähintään 45 minuuttia. Varo, ettei seos pala pohjaan tai neste kiehu kattilasta yli.\n\nKun seosta on haudutettu tarpeeksi, seos siivilöidään toiseen astiaan. HUOM! seos on todella kuumaa, joten toisen astian on hyvä olla lämpöä kestävää (esim. kattila). Purista siivilässä olevasta mössöstä loputkin [[w:fi:Neste|nesteet]] astiaan. Aseta astian päälle kansi ja säilytä astiaa viileässä yön yli. Siivilöidyt ainekset voi heittää kompostiin. Seuraavana päivänä astiasta voidaan kerätä kannabisvoi, sillä rasva on saostunut astiassa veden päälle. Veden voi kaataa viemäriin.\n\n; Valmistus ilman vettä :\n\nAlkuvalmistelut kuten edellä, mutta jätä vesi pois kattilasta kokonaan. Lämmitä seosta kunnes rasva saa tummanvihreän värin. Tämän jälkeen kaada rasva siivilän läpi astiaan. Painele lusikalla loputkin rasvapisarat siivilän läpi. Aseta rasva jääkaappiin jäähtymään. Muutaman tunnin kuluttua kannabisvoi on jähmettynyt.\n\n; Lopuksi joitakin vinkkejä :\n\n* Hauduta seosta vähintään 45min. mielummin tunti tai enemmän.\n* Hauduta miedolla lämmöllä niin, ettei seos kiehu. Varo pohjaanpalamista!\n* Hyväksi havaittu suhde on 100g rasvaa ja 50g ruohoa, jolloin kahdessa grammassa voita on yhden ruohogramman kannabinolit. Sopiva kannabis-rasva suhde riippuu yrtin tehokuudesta ja myös omista mieltymyksistä.\n* Mitä enemmän kattilassa on ruohoa ja samalla mitä vähemmän rasvaa, sen voimakkaampi on lopputulos.\n* Voiseos tuoksuu aika voimakkaasti kuumana. Hajuja voi hieman vähentää pitämällä liesituuletinta kovemmalla ja kattilassa kantta paikallaan.\n* Aloittelevan on syytä olla varovainen cannabutteria nautittaessa, sillä vaikutus ei tunnu heti. Tavallisesti vaikutus alkaa 30-120 minuuttia nauttimisen jälkeen.\n\n=== Haittavaikutukset ja myytit ===\n\nTODO:\n- jotain PL:stä ja siihen liittyvistä riskeistä?\n- juttua raskaan polttelun haitoista?\n\nKannabis on kaikesta positiivisuudestaan huolimatta päihde. Jokaisella päihteellä on myös oma synkempi puolensa, joka kannattaa tiedostaa, oli suhde kyseiseen päihteeseen mikä tahansa.\n\nKannabiksen haittavaikutuksista löytyy varsin ristiriitaisia tietoja ja harhaluuloja. Tähän osioon on kirjattu ne haitat, jotka on tieteellisesti todistettuja. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mikään kannabiksen haitoista ei ole suurempi kuin alkoholin tai tupakan haitoista, lukuun ottamatta lainsäädännön mukanaan tuomia lisärasitteita. Haittojen mittasuhteita esitetäänkin vertaamalla kannabista tupakkaan tai alkoholiin sen mukaan, kumpi on paremmin vertailukelpoinen.\n\nTekstissä on lopuksi käyty läpi myös kannabikseen ja sen käyttöön liittyviä uskomuksia, [[w:fi:Myytti|myyttejä]], joille ei ole tieteellistä näyttöä. Näiden luulojen totuuspohja on selitetty kunkin myytin jälkeen lähdeviitteineen. [ TODO: Lähdeviitteet ovat sekoittuneet tekemisen yhteydessä \";;LIITE 3 Lähdeluettelo\" -osion alle. Nämä vois järjestellä... ]\n\n\'\'\'\"PL\":n ja puhtaan kannabiksen erot:\'\'\'\nTässä luvussa käsitellään itse kannabista, eikä varsinaisesti ns. peruslätkää, jota katukauppiailta ostetaan. Tämän pl:n haittapuolet ovat varsin erilaiset ja vähemmän selkeät johtuen siitä, että katukauppatuotteiden puhtaudesta ja muista ainesosista ei voi milloinkaan olla varma. Luonnollisesti eräs merkittävistä haitoista on usein tapahtuva rikollisorganisaatioiden tukeminen. Tämänkään vuoksi katulätkää ei voi suositella, puhumattakaan siitä, että sen joukossa on yleensä enemmän terveydelle haitallisia \"lisäaineita\" ja toisinaan myös jotain huumausainetta, jolla pyritään käyttäjä saamaan riippuvaiseksi, jotta hän ostaisi tuotetta lisää. Näin ollen peruslätkää ei oikeastaan voi edes verrata hamppuun, joten keskittykäämme puhumaan itse hampusta ja sen haittavaikutuksista ja myyteistä.\n\n==== Fyysiset haitat ====\n\nKannabiksen vaikuttavat aineet (mm. THC ja CDB) eivät aiheuta merkittäviä fyysisiä haittoja. Yhtään kannabiksen aiheuttamaa kuolemantapausta tai myrkytystä ei tunneta. (Hall & Solowij 1998)\n\nKannabiksen polttamisessa syntyvä savu ja sen sisältämät [[w:fi:Kemikaali|kemikaalit]] - terva, [[w:fi:Karsinogeeni|karsinogeenit]] ja [[w:fi:Hiilimonoksidi|häkä]] - ovat sen sijaan myrkkyjä, jotka aiheuttavat somaattisia oireita etenkin, jos niille altistuu toistuvasti. Oletettavasti kannabiksen poltossa syntyvä savu sisältää enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi tupakan savu. Toisaalta kannabissavua yleensä hengitetään huomattavasti harvemmin ja vähemmän kuin tupakansavua, johtuen erilaisista käyttötavoista. (Hall & Solowij 1998)\n\nRaskauden aikaiseen kannabiksenkäyttöön tulisi suhtautua kuin tupakointiin, ennen kaikkea savun sisältämien haitallisten aineiden vuoksi (English & Hulse 1997). Todennäköisesti kannabiksen - samoin kuin tupakankin - käyttö raskauden aikana voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Raskauden aikaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutusta sikiöön ja syntymän jälkeiseen elämään ei ole juurikaan tutkittu, joten siihen on syytä suhtautua varovaisesti.\n\n==== Psyykkiset haitat ====\n\n[[w:fi:Riippuvuus|Psyykkinen riippuvuus]] - kannabis saattaa muodostaa käyttäjälleen riippuvuuden, kuten kaikki muutkin päihteet. Kannabisriippuvuuden vaikeusaste muodostuu vain harvoin vakavaksi ja sen luonne on psyykkinen; [[w:fi:Riippuvuus|fyysinen riippuvuus]] on pahimmillaankin lievä. Kannabiksen vieroitusoireet ovat unettomuus, hikoileminen ja rauhattomuus. (Kiianmaa & Hyytiä 1998) KTL:n addiktiopotentiaaliraportissa marihuanan vertailuluku on hieman yli 20, kun esimerkiksi [[w:fi:Nikotiini|nikotiinilla]] luku on lähes sata ja [[w:fi:Etanoli|alkoholilla]] yli 80.
\n(KTL:n tutkimuksen lähde http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/huumeiden-addiktiopotentiaali.pdf)\n\nKognitiiviset häiriöt - kannabis on päihde, joka vaikuttaa ajan-, paikan- ja tilannetajuun päihtymyksen aikana. Kannabispäihtymys heikentää suoriutumista vaativissa tehtävissä, esimerkiksi autolla ajossa. (Heishman & al. 1997;Kurzthaler & al. 1999)\n\nKannabis heikentää päihtymyksen aikana ajattelu- ja havaintotoimintoja sekä muistia (Adams & Martin 1996; Hall & Solowij 1998). Se heikentää myös päihtyneen henkilön tarkkaavaisuutta ja motorista koordinaatiota (Adams & Martin 1996). Lisäksi kannabis vaikuttaa subjektiiviseen ajantajuun siten, että kulunut aika yliarvioidaan (Adams & Martin 1996). Erityisesti kokemattomilla kannabiksen käyttäjillä voi esiintyä [[w:fi:Ahdistus|ahdistus]]- ja paniikkireaktioita, joilla yleensä on jossain määrin yhteyttä käyttäjän yleiseen [[w:fi:Mielenterveys|mielenterveyden]] tilaan.\n\nKannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutukset - kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä saattaa olla lieviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, joskin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia (Hall & Solowij 1998). Askettäin raportoidun laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä ei ole pysyviä negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin (Lyketsos & al. 1998).\n\nMielenterveysongelmat - kannabiksen käytöllä on tutkimusten mukaan yhteys skitsofrenian puhkeamiseen, muttei itse taudin esiintymistiheyteen. Kyse lienee siitä, että kannabiksen käyttö edesauttaa [[w:fi:Skitsofrenia|skitsofrenian]] puhkeamista siihen ennestään alttiilla henkilöillä. A. Tien ja J. Anthony (1990) päätyivät epidemiologisessa tutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan alkoholin käyttöön liittyvä [[w:fi:Psykoosi|psykoosi]]riski on nelinkertainen verrattuna kannabiksen käytön psykoosiriskiin.\n\nAmotivaatiosyndrooma - kannabiksen käyttöön yhdistetystä amotivaatiosyndroomasta, joka esiintyy myös suomalaisessa huumevalistuksessa, ei ole tieteellistä näyttöä (Adams & Martin 1996). Kannattaa kuitenkin muistaa, että minkä tahansa päihteen liiallinen käyttö johtaa todennäköisesti henkiseen taantumiseen virikkeiden puuttumisen vuoksi. \n\n==== Myytit ====\n\n*MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja.\n*SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall & Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan [[w:fi:Neuroni|hermosoluihin]] (ja myös kaikkiin muihin elimistön [[w:fi:Solu|soluihin]]) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB1) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB2) paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen.\n\n*MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä.\n*SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata déjà vu -ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole havaittu.\n\n*MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta.\n*SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen (Abel 1977). On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen. Lähes poikkeuksetta kannabiksen vaikutus on yleisesti mieltä rauhoittava, toisin kuin mm. alkoholin, joka useimmilla ihmisillä saa aikaan kiihtyneisyyttä ja siitä seuraavaa aggressiivisuuskynnyksen alenemista.\n\n*MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua.\n*SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa.\n\n*MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja.\n*SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin (6-8 tuntia). Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten.\n\n*MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön.\n*SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaille on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi [[w:fi:Heroiini|heroiinin]] riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi [[w:fi:Alankomaat|Hollannin]] tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista.\n\n*MYYTTI : Kannabis on huume.\n*SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta - sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista \"huumeen\" kriteerit täyttää lähinnä laittomuus, ja joissain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia \"huumekriteerilistalta\" kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisikin parempi puhua päihteenä kuin huumeena.','',35,'Cannon','20050305142742','',0,0,1,0,0.358955922747,'20050305142742','79949694857257');
INSERT INTO cur VALUES (1065,0,'Hupu_2:Kannabislajikkeet','{{hupu2}}\n\n== Kannabislajikkeet ==\n\nTODO\n\n{| border=\"1\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"2\" align=\"right\" style=\"margin: 0 0 0.5em 1em;\"\n!bgcolor=\"lightgreen\"|[[w:fi:Hamppu|Hamppu]]\n|-\n|align=\"center\"|[[Kuva:Tähän kuva.jpg]]\n|-\n!bgcolor=\"lightgreen\"| [[w:fi:Tieteellinen_luokittelu|Tieteellinen luokittelu]]\n|-\n|\n{| align=\"center\"\n|[[w:fi:Kunta_(biologia)|Kunta]]:\n|[[w:fi:Kasvit|Plantae]]\n|-\n|[[w:fi:Kaari|Kaari]]:\n|[[w:fi:Koppisiemeniset|Magnoliophyta]]\n|-\n|[[w:fi:Luokka_(biologia)|Luokka]]:\n|[[w:fi:Kaksisirkkaiset|Magnoliopsida]]\n|-\n|[[w:fi:Lahko_(biologia)|Lahko]]:\n|[[w:fi:Rosales|Rosales]]\n|-\n|[[w:fi:Heimo_(biologia)|Heimo]]:\n|[[w:fi:Cannabaceae|Cannabaceae]]\n|-\n|[[w:fi:Suku|Suku]]:\n|\'\'\'\'\'Cannabis\'\'\'\'\'\n|-\n|[[w:fi:Laji|Laji]]:\n|\'\'\'\'\'sativa\'\'\'\'\'\n|}\n|}\n=== Hamppu kasviluokituksessa ===\n\n[[Wikipedia:Carl_von_Linne|Carl von Linné]] (ennen aatelointia Carl Linnaeus) luokitteli Cannabis sativan vuonna 1753 yksilajiseksi suvuksi. Sativa tarkoittaa \"viljeltyä\". Yksilajisella luokittelulla kaikki kannabislajikkeet olisivat lajia Cannabis sativa L. (L. tarkoittaa Linnéä). Myöhemmin on ehdotettu myös useampilajisia luokitteluja. Melko yleinen luokittelu on jakaa hamppu kolmeen lajiin: Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Yksilajisessa luokittelussa nämä eri muodot voidaan ajatella Cannabis sativa L. lajin alalajeiksi (subspecies, subsp.), muunnoksiksi (varietas, var.) tai lajin eri muodoiksi (forma, f.), seuraavaan tapaan:
\nCannabis indica: Cannabis sativa L. subsp. indica tai Cannabis sativa L. var. indica
\nCannabis ruderalis: Cannabis sativa L. f. ruderalis, myös Cannabis sativa L. subsp. spontanea\n\nMelko usein sekoitetaan toisiinsa sanat \"laji\" ja \"lajike\". Näistä \"lajike\" on tieteellisesti epämääräisempi käsite ja tarkoittaa yleensä jalostamalla luotua erityistä viljelymuotoa, jonka ominaisuudet ovat periytyviä. Englannin kielessä vastineena on siis lähinnä \"cultivar\", mutta sana \"lajike\" saatetaan mainita myös sanan \"variety\" (muunnelma) vastineena. Kauppanimet kuten Northern Lights, Haze ja Skunk#1 voidaan ajatella hampun lajikkeina.\n\n=== Cannabis-suvun alalajit ===\n\nTODO: Kaipaa lisäyksiä, mm. hyvät kuvat kasvien (ulkonäkö)eroista olisivat mahtava lisäys. Selkeyttä.\n\n; Indica :\n\nIndicat ovat alkuperältään kotoisin Keski-Aasian hasista tuottavista maista, mm. Afganistanista, Nepalista ja Pakistanista. Indicat ovat lyhyitä ja leveitä kasveja, myös lehdet ovat erittäin leveät ja usein hyvin tummanvihreät. Indicat kukkivat nopeasti, noin 6-8 viikossa ja niistä saatavat sadot ovat suuria. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicat kasvavat hyvin vähemmässäkin valossa, joten ESL-kasvattajan kannattaa hankkia mahdollisimman indicainen lajike. Indicat haisevat Afghan:in voimakkaasta hajusta aina lievään ja hedelmäiseen tuoksuun. Indicoissa on paljon CBD:tä ja CBN:ää, nämä tekevät pilvestä ns. jumittavan. Lääkinnällisesti indicapilvi lievittää kipua (myös päänsärkyä ja migreenejä), pahoinvointia, rentouttaa lihaksia, vähentää stressiä ja kiukkuisuutta, auttaa saamaan unta ja lisää ruokahalua.\n\n; Sativa :\n\nSativat ovat \"indicoiden vastakohta\". Alkuperältään ne ovat kotoisin Meksikosta, Kolumbiasta, Thaimaasta ja Afrikan tietyistä osista. Ne omaavat vaaleammanvihreät ja paljon kapeammat lehdet kuin indicat. Sativat kasvavat pitkiksi, jonka vuoksi ne tarvitsevat korkean kasvatustilan. Sativat myös vaativat paljon valoa, joten ESL-kasvattajalle sana sativa on painajainen, ne tuppaavat venyä tavallisestikin paljon ja ESL:eillä vieläkin enemmän. Sativat kukkivat 10-16 viikossa. Kukinnot ovat hajanaisesti pitkin latvaa, eikä indicamaista suurta tiivistä kukintoa muodostu. Näiden takia sadot ovat pienempiä kuin indicoilla. Sativapilvi on pirteä ja energinen, johtuen pienistä CBD ja CBN-pitoisuuksista. Lääkinnällisesti sativapilvi lievittää pahoinvointia, päänsärkyä ja migreenejä, vähentää masentuneisuutta, antaa energisyyttä ja lisää myös ruokahalua.\n\n; Ruderalis :\n\nRuderalis on hampuista harvinaisin. Ruderalis on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta, jossa se kasvaa villinä teiden varsilla ja talojen seinustoilla. Ruderalis omaa niinsanotun autoflower-ominaisuuden, eli sen saa kukkimaan 24 tunnin valossa, kukituksen käynnistyminen ei vaadi 12/12-valojaksoon vaihtoa. Ruderalis siis mahdollistaa kauniisti kukkivan hampun kasvatuksen Suomen valoisassa, mutta niin lyhyessä kesässä. Puhdas ruderalis lähtee harvoin kukkimaan ja silloinkin sen THC-pitoisuus on reilusti alle 0.5 %, eli päihtymistarkoituksiin puhtaasta ruderaliksesta ei juurikaan ole. Ruderalista on risteytetty muihin lajikkeisiin sen autoflower-ominaisuuden takia.\n\n; Hybridit :\n\nHybridit, eli näiden kolmen edellämainitun väliset risteytykset. Nykyään lähes kaikki lajikkeet ovat risteytyksiä, tästä kertovat merkinnät 60/40 sativa, eli sativaa on lajikkeessa 60 %. Hybrideissä on pyritty saamaan esille parhaat ominaisuudet, kuten esimerkiksi indicoiden suuret sadot ja ruderaliksen autoflower.\n\n=== Lajikekuvaukset ===\n\nTODO: Keskustelussa asiaa.\n\n=== Lajiketietokannat ===\n\nInternetistä löytyy paljon tietoa hamppulajikkeista. Lajiketietokantojen osoitteita löydät [[Hupu_2:Linkit#Tietoa hamppulajikkeista|täältä]], kohdasta tietoa hamppulajikkeista.','',35,'Cannon','20050305143906','',0,0,1,0,0.472988923742,'20050305143906','79949694856093');
INSERT INTO cur VALUES (1066,0,'Hupu_2:Linkit','{{hupu2}}\n\n== Linkit ==\n=== Kasvatustarvikkeita ===\n\n*http://www.viherpeukku.com/ - Puutarha-alan erikoisliike. Valaisimet, lannoitteet ja vesiviljelyjärjestelmät.\n*http://www.valoverstas.com/ - Laaja valikoima erilaisia lannoitteita, hormoneja, valaisimia ja vesiviljelytarvikkeita, ym.\n*http://www.finnparttia.fi/ Sähköalaan erikoistunut suomalainen yritys. Tuoteluettelosta löytyvät niin kootut valaisimet kuin myös osat johdoista kuristimiin ja polttimoihin + paljon muuta.\n*http://www.valovoima.com/ - SpNa-valaisimia\n*http://www.viherrinki.fi/ - Puutarha-alan yritys\n*http://www.hortitek.com/ - Viljelytekniikan erikoistuotteita, mm. vesiviljelyssä hyödyllisiä mittareita\n\n=== Siemenpankkeja ===\n\n*http://www.johnnyreeferseed.com/ - Lähettää ilmaiseksi siemeniä aloitteleville kasvattajille.\n*http://www.seedsdirect.to/ - Siementoimittaja Englannissa, laajat valikoimat, nopea ja luotettava palvelu.\n*http://www.sensiseeds.com/ - Siemenpankki Hollannissa. Laaja valikoima siemeniä + muuta alaan liittyvää oheismateriaalia kuten valaisimet, kasvatusjärjestelmät, lannoitteet ja hormonit, kirjallisuutta, hamppukrääsää
\n*http://www.dutch-passion.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.nirvana.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.cannabis-seedbank.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.seriousseeds.com/ - Siemenpankki Hollannissa\n*http://www.cybercomm.nl/~paradise/ - Siemenpankki Hollannissa\n*http://www.aloha.nl/ - Siemenpankki Hollannissa.\n*http://www.hempqc.com/ - Siemenpankki Kanadassa.\n*http://www.quebecseedbank.com/ - Siemenpankki Kanadassa.\n\n===Kasvatusohjeita, lajiketietoutta, ym.===\n\n*http://www.sky.org/julkaisut/hupu/ - Alkuperäinen Hullu Puutarhuri
\n*http://www.overgrow.com/growfaq/ - Overgrow FAQ
\n*http://www.cannabisworld.com/ -> Scrog forum
\n\n===Päihdepoliittisia järjestöjä===\n\n*http://www.sky.org/ - Suomen kannabisyhdistys\n*http://www.hppry.org/ - Humaania Päihdepolitiikkaa ry\n*http://www.vihreetpantterit.org/ - Ajaa asiaa ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista ja terveellisistä elämäntavoista\n*http://www.yad.finlandia.net/ - Päihteettömiä vaihtoehtoja nuorille tarjoava yhdistys\n*http://www.norml.org/ - Yhdistys jonka tavoitteena on kannabislakien uudistaminen USA:ssa\n*http://www.drugpolicy.org/ - Drug Policy Alliance - amerikkalainen harm reduction -politiikkaa ajava järjestö\n*http://www.ukcia.org/ - UK Cannabis Internet Activists - Hamppuaktivismia Iso-Britanniassa\n*http://www.swecan.org/ - Ruotsalainen kannabisjärjestö\n*http://www.millionmarijuanamarch.org/\n\n===Terveysvaikutukset, lainsäädäntö, kieltolain historia===\n\n*http://www.newscientist.com/hottopics/marijuana/ - New Scientist -lehden kannabisartikkeleita\n*http://www.bbc.co.uk/science/hottopics/cannabis/ - BBC:n tietopaketti kannabiksesta\n*http://kannabis.port5.com/info.html - Kannabistietoutta\n*http://adrugwarcarol.com/ - Huumesodan historiaa sarjakuvamuodossa\n\n===Muuta===\n====Yleistietoa kannabiksesta päihteenä====\n*http://www.lycaeum.org/ - Paljon asiaa kannabiksesta kuten kirjoja, foorumeita, linkkejä..\n*http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannnabis.shtml - Erowid Cannabis Vault\n\n====Kannabiskahviloita====\n*http://www.homegrownfantasy.org/ (NL)\n*http://www.channels.nl/amsterdam/kadinsky.html (NL)\n*http://www.rebelinccoffeeshop.com/ (UK)\n\n====Tietoa hamppulajikkeista====\n*http://www.overgrow.com/strainguide/\n*http://www.cannabis-strains.com/\n*http://www.cannagenetics.com/\n\n====Keskustelupalstoja====\n*http://www.hamppu.net/forum - Hamppuforum\n*http://www.overgrow.com/edge/ - Overgrow Edge Forums\n*http://www.hempcultivation.com/\n*http://www.cannabisworld.org/vbportal/\n\n====Sekalaisia kannabissivustoja====\n*http://www.hightimes.com/ - Arvostettu hamppulehti.\n*http://www.cannabisculture.com/ - Internet-lehti\n*http://www.pot-tv.com/ - \"Internet TV\", sisältää mm. monta sataa tuntia videoita, tuhansia kuvia ja ruokaohjeita.\n*http://www.cannabis.com/\n*http://www.jointen.dk/\n*http://www.piippu.com/ - Poltteluvälineitä\n*http://www.geocities.com/slick_software/index.html - High Grow -hampunkasvatuspeli\n*http://www.valoverstas.com - Poltteluvälineitä','/* Kasvatustarvikkeita */',0,'80.186.103.237','20050119155532','',0,0,0,0,0.42706788366,'20050220120200','79949880844467');
INSERT INTO cur VALUES (1067,0,'Hupu_2:Liitteet','{{hupu2}}\n\n== Liitteet ==\n===Mittayksiköitä ja kertoimia ===\n\n\nLämpötila:
\nFahrenheit -> Celsius: C=((F-32) * 5) / 9
\nCelsius -> Fahreinheit: F=((9 * C) / 5) + 32
\n
\nPITUUS:
\ntuuma (inch, in, \")_________________ 1 in = 25,4 mm = 2,54 cm
\nsenttimetri (cm) ___________________ 1 cm = 0,394 in
\njalka (foot/feet, ft) ______________ 1 ft = 12 in = 0,3048 m
\nmetri (m) __________________________ 1 m = 3,281 ft
\njaardi (yard, yd) __________________ 1 yd = 0,9144 m
\nmaili (mile) _______________________ 1 mile = 1609 m
\n
\nMASSA:
\nunssi (ounce, oz) __________________ 1 oz = 28,35 g
\ngramma (g) _________________________ 1 g = 0,035 unssia (oz)
\nnaula, pauna (pound, lb, lbs) ______ 1 lbs = 16 oz = 453,6 g
\nkilogramma (\"kilo\", kg) ____________ 1 kg = 1000 g = 2,205 lbs
\n
\nPINTA-ALA:
\nneliömetri _________________________ 1 m2 = 10,76 neliöjalkaa (ft2)
\nneliöjalka _________________________ 1 ft2 = 0,093 neliömetriä (m2)
\n
\nTILAVUUS:
\nmillilitra (milliliter, ml) ________ 1 ml = 1 cm3 = 0,001 l
\nlitra (liter, l) ___________________ 1 l = 1000 ml = 1 dm3 = 0,001 m3
\nkuutiojalka (ft3) __________________ 1 ft3 = 0,028 kuutiometriä (m3) = 28 l
\nkuutiometri (cubic meter, m3)_______ 1 m3 = 1000 dm3 = 1000 l
\ngallona, US (gal) __________________ 1 gal (US) = 3,785 l
\ngallona, UK (gal) __________________ 1 gal (UK) = 4,546 l
\nkuppi, US (cup) ____________________ 1 cup = 0,225 l
\nteelusikallinen (teaspoon,tsp) _____ 1 tsp = 5 ml
\nruokalusikallinen (tablespoon,tbs) _ 1 tbs = 15 ml
\n
\nVIRTAUS (esimerkiksi tuulettimien):
\nlitraa minuutissa ____________________________________ 1 l/min = 0,06 m3/h
\nkuutiojalkaa minuutissa (cubic feet per minute, cfm) _ 1 cfm = 28,3 l/min = 1,70 m3/h
\nkuutiometri tunnissa _________________________________ 1 m3/h = 0,589 cfm
\nkuutiojalkaa tunnissa (cubic feet per hour, cfh) _____ 1 cfh = 0,47 l/min = 0,028 m3/h
\nkuutiometri minuutissa _______________________________ 1 m3/min = 35,34 cfm\n\n\n===Laskutoimituksia===\n\nTODO: Tähän esim. vesiviljelyyn liittyviä (EC, ppm-arviot) laskuja.
\n\n; Arvioitu lämpötila, ilmanvaihto ja valaistus :\n\nKaava on tarkoitettu laskettavaksi ilman Cool tubea tai ns. lämpökilpeä. Kaavassa on kolme vaihetta, on hyvä laskea kaikki kolme ja luonnollisesti ensimmäisestä kohdasta aloittaen. Aina seuraavassa kohdassa kuitenkin tarvitset aikaisemmassa saatuja tuloksia. Laskemalla kaikki kohdat tarkistat samalla aikaisemmissa saamasi tulokset.
\nKaava on suhteellisen tarkka ja käyttö helppoa, täytät vain kaavan kohdat ja tämän jälkeen lasket ohjeiden mukaisesti. Tämä on vain kasvatustilan suunnittelua helpottava väline, ei suinkaan absoluuttinen totuus.
\n\nLasketaan helposti kaavalla:\n\'\'\'V = I x T x L x Le\'\'\' \n{| style=\"background-color:#F0F8FF; border: solid 1px #B9D3EE; padding: 1em;\" valign=top| \n!Selitteet\n|-- \n|V = Valaistusteho (kW) \n|-- \n|I = Ilmanvaihdon nopeus (m3/s) \n|-- \n|T = Ilman tiheys (käytä 1.2 kg/m3) \n|-- \n|L = Ilman lämpötilakerroin (käytä 1.02 kJ/kgK) \n|--\n|Le = Kasvatustilan ja korvausilman välinen lämpötilaero (Celsius)\n|--\n|Ilmanvaihto/s:\n|--\n|m3/h / 3600 = m3/s\n|--\n|cfm / 2119 = m3/s\n|}\n\n; 1. Mikä lämpötila kasvatustilassani tulee olemaan? :\n\nEsimerkki: valaistus = 400 W (0.4 kW), ilmanvaihto = 240 m3/h (0.067 m3/s) ja kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta.\n\n V = I x T x L x Le \n => Le = V / (I x T x L) \n => Le = 0.4 / (0.067 x 1.2 x 1.02) \n => Le = 4.87, 21 + 5 = 26 astetta\n\n; 2. Kuinka paljon tarvitsen ilmanvaihtoa? :\n\nEsimerkki: valaistus = 400 W (0.4 kW), kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.\n\n V = I x T x L x Le \n => I = V / (T x L x Le) \n => I = 0.4 / (1.2 x 1.02 x (26-21)) \n => I = 0.065 m3/s ~ 240 m3/h \n\n; 3. Mikä on sopivin SpNa-valaisin kasvatustilaani? :\n\nEsimerkki: ilmanvaihto = 240 m3/h (0.067 m3/s), kasvatustilaan tuleva korvausilma 21 astetta ja kasvatustilan lämpötila ei saa nousta 26 astetta korkeammaksi.\n\n V = I x T x L x Le \n V = 0.067 x 1.2 x 1.02 x (26-21) \n V = 0.41 kW ~ 400 W\n\nMikä lämpötila kasvatustilassani tulee olemaan? - kohdassa tulos tarkoittaa täysin ilmamassaltaan sekoittuneen kasvatustilan lämpötilaa.
\nKuinka paljon tarvitsen ilmanvaihtoa? - kohdassa täytyy ottaa huomioon ilmanvaihdon vaimentuminen, esim. aktiivihiilen tai pitkän ja mutkaisen ilmastointiletkun toimesta.\n\n===Hamppusanastoa ===\n\n====Kasvatussanasto====\n\n; Bubbler : Englannin sanasta bubble eli kuplia. Vesiveljelyjärjestelmä, jossa kasvin juuret ovat ravinneliouksessa jota hapetetaan ilmapumpun avulla. Pumpun käydessä ravinneliuos siis kuplii, josta järjestelmän nimi juontaa juurensa. Eräs ehdotettu suomennos on \'\'kuplittaja\'\'.\n\n; DWC : Deep Water Cultivation.\n\n; SWC : Shallow Warer Cultivation. Sama järjestelmä kuin bubbler., mutta nimellä viitataan kasvatusastian syvyyteen. Matalia SWC-järjestelmiä käytetään usein pienessä tilassa tapahtuviin kasvatuksiin.\n\n; Dripper, Drip Feed, \"Etola\" : Englannin sanasta drip eli tippua, pisaroida. Vesiviljelyjärjestelmä, jossa ravinneliuos pumpataan pumpulla kasvatusastian yläosaan ja valutetaan pisaroina välimateriaalin päälle, josta se tihkuu alas.\n\n; Ebb & Flow : Vuoksi ja luode (vuorovesi). Vesiviljelyjärjestelmä, jossa kasvatusastia pumpataan täyteen erillisestä astiasta ravinneliuoksella. Järjestelmästä riippuen vesi valuu itsellään pois kasvatusastian alaosasta tai se pumpataan takaisin ravinneliuossäiliöön.\n\n; ESL : Energiansäästölamppu, tunnetaan myös miniloisteputkina. Sopii myös kasvivaloksi spektrinsä ja valo/sähkönkulutus/lämmöntuotto-suhteensa vuoksi. Soveltuu varsinkin pieniin tiloihin, joihin ei pystytä järjestämään tarpeeksi tehokasta tuuletusta isommille lampuille. Valon tyyppi soveltuu parhaiten kasvien kasvuvaiheeseen.\n\n; Haku, search : Hamppuforumin/hamppu.net:in hakukone. Uutta aihetta tehdessä kannattaa ensin katsoa, onko aiheesta keskusteltu aiemmin tai onko ongelmaasi jo vastattu aiemmin.\n\n; Hupu, Hupu2 : \'\'\'Hu\'\'\'llu \'\'\'Pu\'\'\'utarhuri. Hampunkasvatuksen suomalainen perusteos. Tämä tulisi kaikkien aloittavien kasvattajien lukea ainakin pariin kertaan läpi ennenkuin tulee kyselemään forumilta apuja. Hamppu.net:in etusivulta löytyy linkki html-muotoiseen harrastelijavoimin kyhättyyn (keskeneräiseen) kakkosversioon. Kakksoversiolle löytyy myös hamppuforumilta omat alueet, joilla kuka tahansa pääsee halutessaan mukaan kirjoitushommiin.\n\n; Kukitus : Kasvin kukitusvaihe. Kukitus/kasvuvaiheen välillä vaihdetaan muuttamalla kasvien saamaa valomäärää. Esimerkiksi kasvuvaiheessa kasvit saavat valoa 24h/vrk ja kukitusvaiheessa 12h/vrk.\n\n; Natikka, SpNa : Suurpainenatriumlamppu, sopii hyvin kasvien kasvatukseen koska se lähettää pääosin sen väristä valoa mitä viherkasvit pystyvät hyödyntämään. Kannabiskasvit, kuten muutkin viherkasvit kasvavat suuremmiksi ja tuuheammiksi sekä tuottavat enemmän satoa kun ne saavat enemmän valoa. SpNa-valaisimet tuottavat kuitenkin melko paljon lämpöä, joten kun niitä käytettään ahtaissa tiloissa, tulee tuuletus ja paloturvallisuus olla kunnossa.\n\n; Scrog : (screen of green=\"vihreä verkko\") Ahtaan tilan kasvatusmenetelmä, jossa kasvien latvoja taivutellaan läpi vaakatasossa olevasta verkosta, jolloin kasvi tuottaa useita latvuksia ja näin useita pieniä kukkaterttuja.\n\n; SoG : (Sea of Green = \"vihreä meri\") Kasvatusmenetelmä, jossa kasveille annetaan vain lyhyt vegetatiivinen vaihe. Kasveista tulee lyhyempiä ja pienempiä, jolloin satokin jää kasvia kohden pienemmäksi, mutta kasvit saadaan valmiiksi nopeammin.\n\n; Vege : Hampun kasvatuksessa kasvin kasvuvaihe. Englanninkielisestä sanasta vegetative state.\n\n; Vesiviljely, hydro : Englanniksi hydroponic(s). Tarkoittaa yleisesti vesiveljelyjärjestelmiä, joissa kasvit kasvavat jossain muussa väliaineessa kuin mullassa. Suosituin väliaine on kevytsora. Osassa vesiviljelyjärjestelmistä väliainetta ei ole ollenkaan, vaan kasvit kasvavat pelkässä hapetetussa ravinneliuoksessa.\n\n====Polttelusanasto====\n\nKannabiksen käyttöön liittyviä slangisanoja on valtava määrä ja uusia keksitään jatkuvasti — tässä on muutamia yleisimpiä, kaikkia ei ole yritettykään listata.\n\n\n; Agentti, venäläinen, hylsy : tavallisen kaupan tupakan kuoriin rakennettu kannabissavuke, jota voi poltella melko huomaamattomasti julkisillakin paikoilla.\n\n; Bongi, vesipiippu, vesibongi : Englannin sanasta \"bong\". Kannabiksen poltteluun tarkoitettu väline, usein lasinen, muovinen tai keraaminen. Vesibongissa on vesitila jonka läpi savu suodattuu viilentäen savuja sekä jättäen osan tervasta veteen. Vesipiippuja on melko helppo rakentaa myös itse helposti saatavista ja edullisista tarvikkeista. Erilaisia variaatioita löytyy runsaasti, mm. jääbongi, jossa on erillinen tila jääpaloja tai -murskaa varten sekä hookah.\n\n; Charas : Fingerhash, \"sormihasis\", esimerkiksi nepalilainen hasis. Valmistetaan hankaamalla ensin käsien välissä kukintoja, ja tämän jälkeen pyörittämällä hartsista palloja.\n\n; Chilu, chilumi : Hampun poltteluun tarkoitettu väline. Chilu on kuin tavallinen piippu mutta suora. Yksinkertaisimmillaan vain toisesta päästä kapeneva putki. Usein puuta tai keramiikkaa.\n\n; Fikti, putki : vaaka (joskus viitataan yleisiin Pesola-merkkisiin jousivaakoihin)\n\n; Ganja : mm. Keski-Amerikassa ja Intiassa käytettävä termi kannabiksesta.\n\n; Hasis, hasa, \"hassis\" : englannin sanasta \"hash\". Kannabiksesta saadusta hartsista puristettu valmiste. Vaihtelee mustasta vaalean ruskeaan ja kivikovasta sormiin tarttuvan löysään. Hyvä \"oikea\" hasis on usein erittäin voimakasta vahvuudeltaan, Suomessa laadukasta hasista ei juurikaan saa kuin itse tekemällä, kaduilla myytävästä hasiksesta voit lukea lisää kohdasta \"PL\"\n\n; Hitti [ottaa hitit] : (engl. hit = isku, lyönti, osuma) savut jotka imaistaan poltteluvälineestä, eli yhdet henkoset\nmyös Paukku [ottaa paukut] Pajarit, pajautukset [pajauttaa] hiisata, hiisinki, hiisailla, pössytellä = kaikilla viitataan vähän asiayhteydestä riippuen kannabiksen polttamiseen tai kannabikseen yleensä. [\"tuliko pajarit mukaan?\" tai \"tuutko meille hiisaamaan?\"]\n\n; Hithole : Usein bongeissa oleva reikä, joka päästetään irti samalla imien kun bongin savutilassa on tarpeeksi savua. Tällöin bongin savutilassa oleva savu tulee nopeasti keuhkoihin ja hitholen kautta savutilaan tulee tilalle ilmaa.\n\n; Hookah, shisha : eräs vesipiippuvariaatio. Hookaheilla on pitkä perinteet idässä, joten hienoja hookaheja voi nähdä esimerkiksi paikallisen kebab-puljun ikkunassa. Idea on sama kuin bongissa (eli vesipiipussa) mutta savu imetään keuhkoihin letkun avulla. Hookahissa saattaa olla useitakin latkuja, jolloin sitä voi käyttää monta ihmistä yhtäaikaa.\n\n; Jointti, joonas, jopo, jojo, jones, jouni, sätkä, spliffi... : Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tulee englannin sanasta \"joint\" ja tarkoittaa kannabissätkää. Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä kartiomaisen muotonsa ansiosta; jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua paperisiivua. Tavallinen filtteri on kuitenkin suositeltavampi, sillä vaikuttavien ainesosien lisäksi siihen jää mm. tervaa enemmän kiinni kuin paperista rullattuun filtteriin. Paperifilttereillä on kuitenkin oma fanaattinen kannattajajoukkonsa.\n\n; Kannabis : ks. marihuana\n\n; Keuhko, läpsy, (engl \"lung\") : Eräs variaatio \"älystä\". Usein 1-2L pullosta ja muovipussista rakennettu poltteluväline. Pullosta poistetaan pohja, johon teipataan ilmatiivis pussi. Pullon suuhun laitetaan pesä ja pesään poltettava materiaali. Vetämällä pussia ulos pullosta, savua tulee pulloon. Pesä irroitetaan ja pussia sisäänpäin työntämällä \"pakotetaan\" savu keuhkoihin.\n\n; Lehti, \"ruoho\" (engl. \"weed\") : Kannabiskasvin lehtiosa.\n\n; Kukka, kuku, kukinto, ququ, sinsemilla, simsemilla qq : Tarkoittaa naaraspuolisen kannabiskasvin hedelmöittämätöntä kukintoa, joka on kannabiskasvissa eniten huumaavia aineita sisältävä osa.\n\n; Marihuana, marijuana, \"mari\" : Marihuanalla tarkoitetaan kannabiskasvien huumaavia osia, eli lehtiä ja naaraskukintoja.\n\n; Mässyt, mäiskeet : engl. \"munchies\" Kannabiksen nauttimisesta usein seuraava akuutti lähes kyltymätön nälkä, jolloin tulee usein syötyä ihan uskomattomia määriä ruokaa. Mässyruokaa on useimmiten kaikki rasvainen, sokerinen jne mahdollisimman epäterveellinen ruoka. Mässyillä tarkoitetaan myös välillä \"hyvyyksiä\" eli herkkuja. [\"mennään hakemaan kaupasta vähän mässyjä\" tai \"huh, mitkä mässyt oli, söin kolme pussia sipsejä, 2 litraa kolaa ja paketin karjalanpiirakoita appelssiinimarmeladilla voideltuna, mitähän sit söisin?]\n\n; Pesä : Piipun tulipesä. Siis osa, johon poltettava tavara laitetaan. Pesä löytyy mm. piipusta ja bongeista.\n\n; PL, lätkä, läpy, läpykkä, laatta, kiekko, biitti, kengänpohja, paskalätkä, peruslätkä... jne. : PL:llä viitataan kadulla liikkuvaan useimmiten melko huonolaatuiseen hasikseen. Briteissä PL tunnetaan mm. nimellä \"soap\" tai \"soapbar\" eli saippua. Huonolaatuinen hasis voi käytännössä sisältää lähes mitä vain, ei ole kovin harvinaista, että lisäaineena on käytetty esimerkiksi pihkaa, vanhentuneita lääkkeitä, liuottimia, opiaatteja, lantaa, hiekkaa, kenkälankkia, moottoriöljyä ym. vain joitakin mainitakseni. Kadulta ostetusta hasiksesta on siis lähes mahdoton tietää mitä se sisältää kannabiksesta saadun hartsin lisäksi.\n\n; Vaporisaattori, vapo, \"kräkipiippu\" : Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyryämään ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle.\n\n; Äly, älyämpäri, kyykkä (engl. gravity bong) : Alipainetta hyväksi käyttävä laite, jossa ensin imetään savua (useimmiten) pulloon jonka jälkeen se imetään painetta hyväksi käyttäen keuhkoihin. Kokomattomalle polttelijalle äly voi helposti aiheuttaa liiankin vahvan pilven. Myös useita variaatioita kuten esimerkiksi vesiputous. Toimintaperiaate on kuitenkin lähestulkoon sama kaikissa.\n\n===Lähdeluettelo ===\n\n# Roy H. Hart: On the Cannabinoid Receptor: A study in Molecular Psychiatry (J. Psychiatric Times, July 1997, issue 7)\n# Rinaldi-Carmona M, Calandra B, Shire D, Bouaboula M, Oustric D, Barth F, Casellas P, Ferrara P, Le Fur G. Characterization of two cloned human CB1 cannabinoid receptor isoforms.. J Pharmacol Exp Ther. 1996;278(2):871-878.\n# Neil Goodman: An Overview of the Endogenous Cannabinoid System (http://www.erowid.org/plants/cannabis/cannabis_pharmacology2.shtml )\n# Karniol, I.G., Carlini, E.A.: Pharmacological Interaction between Cannabidiol and Delta 9-Tetrahydrocannabinol. Psychopharmacologia. Vol 33. 53-70, 1973.\n# Cunha, J.M., et al, 1980. Chronic Administration of Cannabidiol to Healthy Volunteers and Epileptic Patients. Pharmacology . 21 175-185.\n# Carlini, E.A., Masur, et al, 1979. Possivel Efeito Hipnotico do Cannabidiol no ser Humano. (In Portuguese) Ciencia E Cultura 3l (3) 315-322.\n# Sandyk, Consroe, et al, 1986. Effects of Cannabidiol in Huntington\'s Disease. Neurology. Vol.36 (Suppl. 1) 342.\n# Hollister LE, Gillespie H.: Interactions in man of delta-9-tetrahydrocannabinol. II. Cannabinol and cannabidiol, Clin Pharmacol Ther. 1975 Jul;18(1):80-3.\n# Mechoulam, R., ed. Marijuana: Chemistry, Pharmacology, Metabolism and Clinical Effects. New York: Academic Press, 1973.\n# Adams, I.B., and Martin, B.R. Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91(11):1585-1614, November 1996.\n# Kelly, P., and Jones, R.T. Metabolism of tetrahydrocannabinol in frequent and infrequent marijuana users. J Anal Toxicol 16:228-235, 1992.\n#Abel, E. : The relationship between cannabis and violence: A review. Psychological Bulletin 84 (1977) , 193-211.\n#Adams, I. & Martin, B. : Cannabis: Pharmacology and toxicology in animals and humans. Addiction 91 (1996) , 1585-1614.\n#English, D. & Hulse, G. : Maternal cannabis use and birth weight: A meta-analysis. Addiction 92 (1997) , 1553- 1560.\n#Hall, W. & Solowij, N. : Adverse effects of cannabis. Lancet 352 (1998) , 1611-1616.\n#Heishman, S. & Arasteh, K. & Stitzer, M. : Comparative effects of alcohol and marijuana on mood, memory and performance. Pharmacology, Biochemistry and Behavior 58 (1997) , 93-101.\n#Kiianmaa, K. & Hyytiä, P. : Päihteiden vaikutusten neurobiologinen perusta. Teoksessa: Salaspuro, M. & Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim. ) : Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim, 1998.\n#Kurzthaler, I. & Hummer, M. & Miller, C. & Sperner- Unterweger, B. & Günther, V. & Wechdorn, H. & Battista, H. -J. & Fleischhacker, W. : Effect of cannabis use on cognitive functions and driving ability. Journal of Clinical Psychiatry 60 (1999) , 395-399.\n#Lyketsos, C. & Garrett, E. & Liang, K. -Y. & Anthony, J. : Cannabis use and cognitive decline in persons under 65 years of age. American Journal of Epidemiology 149 (1999) , 794-800.\n#Tien, A. & Anthony, J. : Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Journal of Nervous and Mental Disease 178 (1990) , 473-480.\n\n===Tekijät ===\n[[Käyttäjä:Addic|Addic]]\n[[Käyttäjä:R_hitler|Reijo Hitler]]\n[[Käyttäjä:Troyhy|Troyhy]]\n[[Käyttäjä:heinahattu|heinahattu]]\n[[Käyttäjä:Cannon|cannon]]\n\nSekä lukuisat muut Hamppuforumin [http://www.hamppu.net/forum/] käyttäjät.','',35,'Cannon','20050306135102','',0,0,1,0,0.020349937672,'20050306135102','79949693864897');
INSERT INTO cur VALUES (1068,0,'Hupu_2:Kysytyimmät_aiheet','{{hupu2}}\n\n Tämän tekstin alla voit esittää kysymyksiä, joita haluaisit Hupu 2:n käsittelevän:\n\nRakas Puutarhuri, miksi...','revert',17,'Troyhy','20050110145811','',0,0,0,0,0.314720204269,'20050205175412','79949889854188');
INSERT INTO cur VALUES (1069,6,'Tapsa-sarjakuva.jpg','\"Traaginen sarjakuva aiheesta\"\n\nPiirtänyt: \'\'\'m a k e\'\'\' / Hamppuforum [http://p084.ezboard.com/fgrowguidefrm10.showMessage?topicID=1560.topic]\n\n[[Luokka:Hupu2-kuvat]]','',16,'Hupu2','20041231111318','',0,0,0,0,0,'20050315204955','79958768888681');
INSERT INTO cur VALUES (1070,0,'Hupu2','#REDIRECT [[Hupu 2]]','',16,'Hupu2','20041231111517','',0,1,0,1,0.010225947746,'20041231111517','79958768888482');
INSERT INTO cur VALUES (1071,14,'Hupu2-kuvat','[[Hupu2]]:een liittyviä kuvia','',16,'Hupu2','20041231111540','',0,0,0,1,0.001374334261,'20041231111620','79958768888459');
INSERT INTO cur VALUES (1072,10,'Hupu2','{| style=\"background-color: #f2fff2; border: solid 1px #bfffbf; padding: 1em;\" valign=top align=\"center\" |\n|+ [[Hupu 2|Hullun Puutarhurin kappaleet:]]\n|-\n|align=center |1.[[Hupu 2:Yleistä|Yleistä]]
\n\n|align=center | 2.[[Hupu 2:Sisäkasvatus|Sisäkasvatus]]
\n\n|align=center | 3.[[Hupu 2:Ulkoviljely|Ulkoviljely]]
\n\n|align=center | 4.[[Hupu 2:Hampun hyöty- ja viihdekäyttö|Hampun hyöty- ja viihdekäyttö]]
\n|-\n|align=center | 5.[[Hupu 2:Kannabislajikkeet|Kannabislajikkeet]]
\n\n|align=center | 6.[[Hupu 2:Linkit|Linkit]]
\n\n|align=center | 7.[[Hupu 2:Liitteet|Liitteet]]
\n\n|align=center | 8.[[Hupu 2:Kysytyimmät aiheet|Kysytyimmät aiheet]]
\n|}\n[[http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Template:Hupu2&action=edit Muokkaa]]','',0,'213.216.219.251','20050205175412','',0,0,0,0,0.570903575404,'20050205175412','79949794824587');
INSERT INTO cur VALUES (1073,0,'Sukupuolen_korjausprosessi_Suomessa','#REDIRECT [[Sukupuolenkorjausprosessi_Suomessa]]','',0,'85.76.234.213','20050203102101','',0,1,0,0,0.217442562024,'20050203102101','79949796897898');
INSERT INTO cur VALUES (1074,1,'Etusivu','','Revert',29,'Jannex','20050122111144','',0,0,1,0,0.168329287293,'20050122111144','79949877888855');
INSERT INTO cur VALUES (1075,0,'Ruotsin_kieli','[[Prepositiot|Prepositiot]]','',0,'82.128.203.47','20050201214543','',0,0,0,1,0.042483778332,'20050201214627','79949798785456');
INSERT INTO cur VALUES (1076,0,'Prepositiot','Till \nPå\nFrån - Jostain','',0,'82.128.203.47','20050201214627','',0,0,0,1,0.540113253892,'20050201214627','79949798785372');
INSERT INTO cur VALUES (1077,1,'Hupu_2:Hampun_hyöty-_ja_viihdekäyttö','Cannabutter -> Kannabisvoi?? Cannabutter on suora lainaus englannin kielisestä termistä, kannabisvoi on kyllä ihan käytetty suomen kielinen termi. Ellei kellään ole sitä vastaan, katsoisin asialliseksi vaihtaa tuon nimityksen suomen kieltä vastaavaksi.\n:Itsekin olen miettinyt samaa, kannattaa tietysti suosia suomalaista. Kuitenkin hyvä että mainitaan *eli cannabutter*. -C-\n\nHyvä muutos mielestäni, suomenkieli kunniaan. -Addic','',18,'Addic','20050219163706','',0,0,0,0,0.64479697236,'20050219163706','79949780836293');
INSERT INTO cur VALUES (1078,0,'Fysiikan_oppikirja:_Sisältö','#REDIRECT [[Fysiikan oppikirja:Sisältö]]\n','Fysiikan oppikirja: Sisältö moved to Fysiikan oppikirja:Sisältö',34,'Anssi','20050219175001','',0,1,0,1,0.23773889201,'20050219175001','79949780824998');
INSERT INTO cur VALUES (1079,0,'Fysiikan_oppikirja:Suureet','Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d\'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. \n\nSI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla. \n\nSI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen.\n\n==Suureet==\n\n\nTAULUKKO - \'\'\'SI-järjestelmän perusyksiköt\'\'\'\n\n| Mitattava suure | \nSuureen tunnus | \nYksikön nimi | \nYksikön tunnus | \n
\n\n| pituus ja etäisyys | s | \nmetri | \'\'\'m\'\'\' | \n
\n| Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia. (1983, 17. CGPM) |
\n\n| massa | m | \nkilogramma | \'\'\'kg\'\'\' | \n
\n| Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM) |
\n\n| aika | t | \nsekunti | \'\'\'s\'\'\' | \n
\n| Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM) |
\n\n| sähkövirta | I | \nampeeri | \'\'\'A\'\'\' | \n
\n| Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2·10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM) |
\n\n| termodynaaminen lämpötila | T | \nkelvin | \'\'\'K\'\'\' | \n
\n| Kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM) |
\n\n| ainemäärä | n | \nmooli | \'\'\'mol\'\'\' | \n
\n| Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM) |
\n\n| valovoima | I | \nkandela | \'\'\'cd\'\'\' | \n
\n| Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM) |
\n
\n\nCGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)\n\nLisää SI-järjestelmän yksiköitä löytyy Wikipediasta [[w:Kansainvälinen yksikköjärjestelmä|Kansainvälinen yksikköjärjestelmä]].','',34,'Anssi','20050219181118','',0,0,0,1,0.416861040509,'20050219181118','79949780818881');
INSERT INTO cur VALUES (1080,0,'Biologia','Biologia tutkii elävien olentojen (eliöiden) ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Sen alle kuuluvat biokemialliset ja luonnolliset luonnon prosessit mm. yhteyttäminen jossa syntyy hiilidioksidista ja vedestä energiaa. Biologia tutkii eläimiä ja niiden käyttäytymistä. Biologiaan kuuluvia osa-alueita, kuten eläintiede, kasvitiede, kudosoppi, biotekniikka ja ekologia.\n\n==Kirjat==\n* [[Yleinen biologia]]\n* [[Biokemia]]\n* [[Kasvitiede]]\n** [[Hupu 2|Hullu Puutarhuri 2]]\n* [[Solubiologia]]','',34,'Anssi','20050219214733','',0,0,1,0,0.378399387397,'20050314142741','79949780785266');
INSERT INTO cur VALUES (1081,0,'Yleinen_biologia:Yhteyttäminen','Yhteyttäminen eli fotosynteesi on biokemiallinen prosessi, jossa kasvit (ja muut eliöt) tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyenergian avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona. Yhteyttävää pigmenttiä kutsutaan lehtivihreäksi eli klorofylliksi. Klorofylliä on kasvien (lehti)solujen viherhiukkasissa eli kloroplasteissa.\n\n 6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2\n\nKuusi molekyyliä vettä H2O ja kuusi hiilidioksidia CO2 muodostavat glukoosin lisäksi kuusi happimolekyyliä. Perusreaktio aikaisemmin jo ennen yhteyttämistä oli sähköinen veden hajoittaminen vedyksi ja hapeksi ja yhteyttämisessä tämä toteutuu suoraan valokvantin energiasta. Toinen sähköinen eli ionisoiva reaktio on hiilidioksidin jakaminen CO- ja happi-ioneiksi.\n\nPerustuote on glukoosi eli rypälesokeri (C6H12O6). Glukoosi puolestaan on koko kasvien ainestuotannon lähtökohta. Yhteyttämiseen kuluva aika on sekunnista kolmeen sekuntiin valon aallonpituuden mukaan.\n\nSyanobakteerit olivat ensimmäisiä yhteyttäviä eliöitä. Kasvien kloroplastit ovat endosymbioositeorian mukaan syntyneet kasvisolujen sisään joutuneista syanobakteereista. Myös levät voivat yhteyttää (esim. sinilevät). Leviä on sekä yksi-, että monisoluisia. Jäkälä puolestaan on sienen ja mahdollisesti useammankin leväosakkaan symbioosi, jossa on ominaisuuksia molemmista.\n\nYhteyttämisen myötä happi tuli hiilidioksidin sijasta typen rinnalle ilmakehän toiseksi ainesosaksi. Happamuus väheni huomattavasti ilmasta ja vesistä, mikä mahdollisti monipuolisemman biodiversiteetin.\n\n==Sokerit==\nSokerit ovat laaja joukko kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään eliöissä energian varastointiin. Kasveissa olevat varastoidut sokerit toimivat ihmisten ja eläinten ravintoaineena. Ihmisen päivittäisestä energiantarpeesta yli puolet tulee erilaisista hiilihydraateista. Aivot käyttävät ensisijaisesti glukoosia energianlähteenään.\n\nYleisimmin käytetty sokeri on ruokosokeri (C12H22O11).\n\n===Monosakkaridit===\n\nMonosakkaridit ovat perussokereita, niissä on yksi sakkaridirengas, jossa on viisi tai kuusi hiilimolekyyliä ja liittyneenä muita ryhmiä. Viisihiiliset renkaat ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja.\n\nTärkeimmät heksoosit ovat:\n\n* glukoosi (rypälesokeri) (C6H12O6)\n* fruktoosi (hedelmäsokeri) (C6H12O6)\n* galaktoosi (C6H12O6)\n\nGlukoosissa, fruktoosissa ja galaktoosissa on rengasmuodossa hiilirenkaassa viisi hiilimolekyyliä ja yksi happimolekyyli. Renkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmiä, joiden sijainti vaikuttaa molekyylin ominaisuuksiin. Luonnossa heksoosit esiintyvät pääasiassa rengasmuodossa, mutta reagoivat avoketjuisina.\n\nGlukoosi on verenkierrossa käyttökelpoisessa muodossa, käytettäväksi soluissa energian tuotantoon. Glukoosia saadaan runsaasti makeista hedelmistä, marjoista ja hunajasta, sen pitoisuutta veressä säätelee insuliini. Fruktoosia on myös marjoissa, kasviksissa ja hunajassa. Maksa muuntaa galaktoosia ja fruktoosia glukoosiksi, joten ne imeytyvät hitaammin.\n\nPentooseja:\n\n* riboosi (C5H10O5)\n* deoksiriboosi (C5H10O4)\n\nRiboosi ja deoksiriboosi ovat DNA:n ja RNA:n rakennusaineita.\n\n===Disakkaridit===\n\nMonimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruuansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta.\n\nTärkeimmät disakkaridit ovat:\n\n* sakkaroosi (ruokosokeri) (C12H22O11)\n* maltoosi (mallassokeri) (C12H22O11)\n* laktoosi (maitosokeri) (C12H22O11)\n\nSakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja ruo\'osta.\n\nMaltoosi (glukoosi+glukoosi) esiintyy maltaissa, se on oluen valmistuksessa alkoholiksi käyvä sokeri.\n\nLaktoosi (glukoosi+galaktoosi) esiintyy maitotuotteissa. Se aiheuttaa vatsavaivoja ihmisille, joilta puuttuu laktoosia hajottava laktaasi-entsyymi, laktoosin hajoamisen estyessä paksusuolen bakteerit käyttävät sen ravintonaan.\n\n===Polysakkaridit===\n\nPolysakkaridit ovat useammasta kuin kahdesta sakkaridista muodostuvia polymeerejä. Niitä ei voi enää perinteisessä mielessä pitää \"sokereina\".\n\n* glykogeeni\n* tärkkelys\n* kuitu\n\nGlykogeeni on hiilihydraattien varastomuoto soluissa. Soluissa entsyymit varastoivat glykoosia haaroittuneeseen glykogeeni-molekyyliin, josta se vapautetaan tarvittaessa. Kasveilla varastomuoto on tärkkelys.\n\nTärkkelys koostuu kymmenistä-sadoista glukoosimolekyyleistä. Sitä esiintyy viljan jyvissä ja perunassa, jossa se toimii kasvien vararavinnon varastointimuotona. Ihmisen ruoansulatus pilkkoo tärkkelyksen glukoosiksi.\n\nSelluloosa kostuu jopa miljoonista glukoosimolekyyleistä. Sitä esiintyy kasvien varsissa ja puiden rungoissa. Se ei hajoa ihmisen ruoansulatuksessa, mutta on suoliston toiminnalle tärkeä kuitu. Kasvinsyöjien suolisto pystyy hajottamaan selluloosaa ravinnoksi. Eräs tärkeä selluloosan käyttötarkoitus on paperituotteiden valmistus.\n\nHarvinaisempia sokereita ihmisen elimistö ei pysty hajottamaan, vaan suoliston bakteerit käyttävät ne ravinnokseen tuottaen kaasua. Herneissä ja pavuissa on tälläisiä harvinaisista oligosakkarideja, joissa sakkarideihin sitoutuu myös aminohappoja.','',34,'Anssi','20050219205550','',0,0,0,1,0.632865636241,'20050219214200','79949780794449');
INSERT INTO cur VALUES (1082,0,'Biokemia','Biokemia tutkii elävissä organismeissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita sekä organismien perusosien kuten proteiinien, hiilihydraattien, lipidien, nukleohappojen ja muiden soluissa esiintyvien biomolekyylien rakennetta ja toimintaa.\n\n==Kappaleet==\n# [[Biokemia:Proteiini|Proteiini]]\n# [[Biokemia:Hiilihydraatti|Hiilihydraatti]]\n# [[Biokemia:Hormoni|Hormoni]]\n# [[Biokemia:DNA|DNA]]','',34,'Anssi','20050220162623','',0,0,1,0,0.006881532786,'20050220162623','79949779837376');
INSERT INTO cur VALUES (1083,0,'Biologia:Yhteyttäminen','#REDIRECT [[Yleinen biologia:Yhteyttäminen]]\n','Biologia:Yhteyttäminen moved to Yleinen biologia:Yhteyttäminen',34,'Anssi','20050219214200','',0,1,0,1,0.261633128683,'20050219214200','79949780785799');
INSERT INTO cur VALUES (1084,0,'Yleinen_biologia','Biologia tutkii elävien olentojen (eliöiden) ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Sen alle kuuluvat biokemialliset ja luonnolliset luonnon prosessit mm. yhteyttäminen jossa syntyy hiilidioksidista ja vedestä energiaa. Biologia tutkii eläimiä ja niiden käyttäytymistä.\n\n==Kappaleet==\n# [[Yleinen biologia:Yhteyttäminen|Yhteyttäminen]]\n# [[Yleinen biologia:Ravinto|Ravinto]]','Atomi ehkä kuuluu kemian puolelle?',34,'Anssi','20050221142649','',0,0,1,0,0.829661447271,'20050221142649','79949778857350');
INSERT INTO cur VALUES (1085,0,'Fysiikka','Fysiikka on tiede, joka tutkii luonnonilmiöitä, erityisesti aineen ja säteilyn käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia. Fysiikan ja muutamien toisten tieteiden, kuten tähtitieteen ja kemian välinen raja on usein häilyvä ja epämääräinen. Luonnontieteiden lisäksi on esimerkiksi yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Fysiikka voidaan jakaa karkeasti soveltavaan ja teoreettiseen fysiikkaan, mutta myös näiden raja on usein huonosti määritelty.\n\nFysiikka tutkii kaikkia luonnon ilmiöitä ja kappaleita sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia. Fysiikka tulee kreikan kielen sanoista episteme physike, joka tarkoittaa suomeksi oppi luonnosta.\n\n==Kirjat==\n\n* [[Klassinen mekaniikka]]\n* [[Yleinen suhteellisuus]]\n* [[Fysiikan oppikirja:Sisältö|Fysiikan oppikirja]]\n* Fysiikka: Laskentapohjainen','',34,'Anssi','20050219215125','',0,0,0,1,0.149507686015,'20050219215125','79949780784874');
INSERT INTO cur VALUES (1086,0,'Biokemia:DNA','Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin. Eliön lisääntyessä geneettinen materiaali kopioituu ja välitetään jälkeläisille.\n\nMonisoluisissa eliöissä ja joissain bakteereissa olevat solut ovat eukaryoottisia eli aitotumallisia. Niissä DNA on kromosomeissa solun tumassa. Prokaryoottisissa, eli alkeistumallisissa soluissa DNA on soluliman seassa. Myös solussa olevissa soluelimissä, mitokondrioissa ja kloroplasteissa on oma DNA:nsa.\n\n==Molekyylin rakenne==\n\nDNA koostuu kahdesta makromolekyylistä, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa typpiemäsosien välisin vetysidoksin muodostaen kaksoiskierteen. Nämä molekyylit koostuvat kolmenlaisista yksiköistä:\n\n* pentoosisokeri\n** deoksiriboosi\n* typpiemäkset\n**adeniini (A)\n** guaniini (G)\n** sytosiini (C)\n** tymiini (T)\n* fosforihappo\n\nKun sokeriin esteröityy fosforihappo, saadaan nukleotidi. Nukleotidit polymerisoituvat esterireaktiolla, jolloin syntyy nukleiinihappoketju.\n\nSekundaarirakenteena on kaksoiskierre, α-helix, jossa emäsparit liittyvät oikeakätisesti yhteen siten että muodostuu A-T ja C-G pareja. Yhdessä helixin kierteessä on kymmenen emäsparia.\n\n==Geeni==\n\nGeeni on perintötekijöitä, jotka periytyvät vanhemmilta lapsille lisääntymisessä. Suppeimmillaan geeni sisältää rakennusohjeet tietyn proteiinin rakentamiseen elimistössä. Geenit ja niiden aktivoituminen määräävät kaikkien eliöiden ulkoasun ja ominaisuudet. Ihmisellä geenit on tallennettu solun tumasta löytyviin kromosomeihin.\n\nGeeni, eli pätkä DNA:ta proteiniinin valmistuskoodina on esimerkki myös elämän tiedon koodista, sen tasoista ja siitä miten määrä muuttuu tietyn kynnyksen jälkeen laaduksi. Jos X on proteiinin koodaamiseen tarvittava määrä kodoneja (aminohappoja), niin pienemmillä määrillä ei ole vielä uutta merkitystä, ne ovat vain X - Y (Y\n! \" # $ % & \' ( ) * + , - . / 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 : ; < = > ? @ A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z [ \\ ] ^ _ ` a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z { | } ~ ¡ ¢ £ ¤ ¥ ¦ § ¨ © ª « ¬ ® ¯ ° ± ² ³ ´ µ ¶ · ¸ ¹ º » ¼ ½ ¾ ¿ À Á Â Ã Ä Å Æ Ç È É Ê Ë Ì Í Î Ï Ð Ñ Ò Ó Ô Õ Ö × Ø Ù Ú Û Ü Ý Þ ß à á â ã ä å æ ç è é ê ë ì í î ï ð ñ ò ó ô õ ö ÷ ø ù ú û ü ý þ ÿ Ā ā Ă ă Ą ą Ć ć Ĉ ĉ Ċ ċ Č č Ď ď Đ đ Ē ē Ĕ ĕ Ė ė Ę ę Ě ě Ĝ ĝ Ğ ğ Ġ ġ Ģ ģ Ĥ ĥ Ħ ħ Ĩ ĩ Ī ī Ĭ ĭ Į į İ ı IJ ij Ĵ ĵ Ķ ķ ĸ Ĺ ĺ Ļ ļ Ľ ľ Ŀ ŀ Ł ł Ń ń Ņ ņ Ň ň ʼn Ŋ ŋ Ō ō Ŏ ŏ Ő ő Œ œ Ŕ ŕ Ŗ ŗ Ř ř Ś ś Ŝ ŝ Ş ş Š š Ţ ţ Ť ť Ŧ ŧ Ũ ũ Ū ū Ŭ ŭ Ů ů Ű ű Ų ų Ŵ ŵ Ŷ ŷ Ÿ Ź ź Ż ż Ž ž ſ ƒ Ǻ ǻ Ǽ ǽ Ǿ ǿ ˆ ˇ ˉ ˘ ˙ ˚ ˛ ˝ ΄ ΅ Ά · Έ Ή Ί Ό Ύ Ώ ΐ Α Β Γ Δ Ε Ζ Η Θ Ι Κ Λ Μ Ν Ξ Ο Π Ρ Σ Τ Υ Φ Χ Ψ Ω Ϊ Ϋ ά έ ή ί ΰ α β γ δ ε ζ η θ ι κ λ μ ν ξ ο π ρ ς σ τ υ φ χ ψ ω ϊ ϋ ό ύ ώ Ё Ђ Ѓ Є Ѕ І Ї Ј Љ Њ Ћ Ќ Ў Џ А Б В Г Д Е Ж З И Й К Л М Н О П Р С Т У Ф Х Ц Ч Ш Щ Ъ Ы Ь Э Ю Я а б в г д е ж з и й к л м н о п р с т у ф х ц ч ш щ ъ ы ь э ю я ё ђ ѓ є ѕ і ї ј љ њ ћ ќ ў џ Ґ ґ Ẁ ẁ Ẃ ẃ Ẅ ẅ Ỳ ỳ – — ― ‗ ‘ ’ ‚ ‛ “ ” „ † ‡ • … ‰ ′ ″ ‹ › ‼ ‾ ⁄ ⁿ ₣ ₤ ₧ € ℅ ℓ № ™ Ω ℮ ⅛ ⅜ ⅝ ⅞ ← ↑ → ↓ ↔ ↕ ↨ ∂ ∆ ∏ ∑ − ∕ ∙ √ ∞ ∟ ∩ ∫ ≈ ≠ ≡ ≤ ≥ ⌂ ⌐ ⌠ ⌡ ─ │ ┌ ┐ └ ┘ ├ ┤ ┬ ┴ ┼ ═ ║ ╒ ╓ ╔ ╕ ╖ ╗ ╘ ╙ ╚ ╛ ╜ ╝ ╞ ╟ ╠ ╡ ╢ ╣ ╤ ╥ ╦ ╧ ╨ ╩ ╪ ╫ ╬ ▀ ▄ █ ▌ ▐ ░ ▒ ▓ ■ □ ▪ ▫ ▬ ▲ ► ▼ ◄ ◊ ○ ● ◘ ◙ ◦ ☺ ☻ ☼ ♀ ♂ ♠ ♣ ♥ ♦ ♪ ♫ fi fl','',35,'Cannon','20050305104942','',0,0,1,0,0.401387892425,'20050305104942','79949694895057');
INSERT INTO cur VALUES (1090,1,'Hupu_2:Linkit','Linkeissä on paljon toimimattomia osoitteita ja toimintansa lopettaneita yrityksiä. Näiden poistamisen jälkeen heräisi kysymys, voiko tai kannattaako osoitteet laittaa näin:\n\n[http://www.viherpeukku.com// Viherpeukku] - Puutarha-alan erikoisliike. Valaisimet, lannoitteet ja vesiviljelyjärjestelmät.\n\nTämä on esim. erittäin vaikea merkitä:\n\nhttp://www.jimmspc-store.fi/getpage.php?komponentit_fi&MainProdGroup=92&SubProdGroup=9203&MenuGroup= - hyvin vesiviljelyjärjestelmiin soveltuvia vesipumppuja.\n\nVai onko www-osoite kuitenkin parempi, mm. jos HuPu:sta joskus tehdään painoversio?\nMitä mieltä? -C-','',35,'Cannon','20050220120604','',0,0,0,0,0.379310568723,'20050220120604','79949779879395');
INSERT INTO cur VALUES (1091,0,'Biokemia:Hormoni','Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin. Hormonit ovat kemiallisia viestiaineita, jotka kulkeutuvat syntypaikastaan verenkierron mukana kaikkialle. Hormoni voi vaikuttaa vain sellaiseen soluun, jonka pinnassa on erikoistuneita vastaanottajia eli reseptoreja; erittäin pienet määrät vaikuttavat. Hormoneja tuottavat eri puolilla olevat umpirauhaset. Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa.\n\nKasvuhormoni rakentaa elimistöä, lisää valkuaisaineiden valmistusta, säätelee luiden pituuskasvua ja kasvattaa lihaskudosta. Kilpirauhashormonit määräävät aineenvaihdunnan perustahdin. Insuliini edistää verensokerin eli glukoosin sisäänottoa solujen varastoihin. Insuliinin vastavaikuttajahormoni on glukagoni, joka vapauttaa vereen sokeria maksasta.\n\nHermostolla ja hormonitoiminnalla on yhteinen keskus väliaivojen pohjassa. Sinne tulee sekä hermosolujen välittämää, että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme. Pitkittynyt stressi kuluttaa energiavarastoja, hidastaa ruuansulatusta ja nostaa verenpainetta.\n\n==Insuliini==\n\nInsuliini on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Insuliinia tuottavat haimassa sijaitsevat beetasolut. Rakenteeltaan insuliini on monimutkainen aminohappoketju, jonka aminohappojärjestyksessä on eri eläinlajien välillä pieniä eroja. Insuliinin vastavaikuttaja on glukagoni.\n\nInsuliinin puutoksesta tai insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä johtuvaa sairautta nimitetään diabetekseksi. Diabetesta hoidetaan insuliinipistoksilla tai insuliinin käyttöä tehostavilla lääkkeillä. Aiemmin hoitoon käytettiin eläinten haimoista uutettua insuliinia. Nykyisin käytetään pääasiassa bioteknisesti tuotettua ihmisinsuliinia.\n\nIhmisen luontaisen insuliinin kanssa samanlaisen ihmisinsuliinin lisäksi diabeteksen hoitoon on kehitetty insuliinianalogeja, joissa insuliinimolekyylin ominaisuuksia on muutettu. Muutoksilla nopeutetaan tai hidastetaan insuliinin vaikutusta elimistössä, ja näin tasoitetaan diabetesta sairastavan henkilön veren glukoosipitoisuuden vaihteluita.\n\nLispro on nopeavaikutteinen insuliinianalogi, jossa lysiinin ja proliinin paikkaa aminohappoketjussa on vaihdettu. Hidasvaikutteisia analogeja ovat glargiini ja detemir. Glargiinissa aminohappoketjuun on lisätty glysiini ja kaksi arginiinimolekyyliä. Detemirissä insuliinimolekyylin rasvahapposivuketjua on muutettu siten, että se sitoutuu verenkierrossa albumiiniin ja näin tasoittaa insuliinin imeytymistä.\n\n==Glukanoli==\n\nGlukagoni säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittyy haiman hangerhansin saarekkeesta. Sitä tuotetaan koko eliniän ajan. Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja. Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen.\n\n==Melatoniini==\n\nMelatoniini on ihmisen elimistön tuottama ns. \"pimeähormoni\", jota erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.\n\nMelatoniini toimii kehon biologisena kellona, eli säätelee unta ja auttaa unensaantia. Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se pääsee helposti solujen sisälle solukalvon läpi. Se säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vahvistaa puolustusjärjestelmää, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tulevia muutoksia elimistössä. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä.\n\nMelatoniinia erittyy aika tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti: Öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity ollenkaan. Kehon biologinen kello elää todellisuudessa n. 25h vuorokausirytmiä, jota maapallon vuorokausirytmi \"hienosäätää\". Siltikään biologinen vuorokausirytmi ei häviä, vaikka ihminen eläisi jatkuvasti hämärässä.\n\nTavallisesti melatoniinia erittyy eniten lapsena (7—12 -vuotiailla), ja iän myötä eritys vähenee (yli 70-vuotiaalla eritys on jo runsaasti vähentynyt).','',34,'Anssi','20050220161029','',0,0,1,0,0.479255205185,'20050220161029','79949779838970');
INSERT INTO cur VALUES (1092,0,'Biokemia:Hiilihydraatti','Hiilihydraatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatti on yksi kolmesta perusravintoaineesta.\n\nKemiassa hiilihydraatit ryhmitellään sokeriyksiköiden lukumäärän mukaan monosakkardeihin, disakkardeihin ja polysakkardeihin. Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun.\n\nMono- ja disakkaridien, sokerien ja niiden varastomuodon, kasveissa tärkkelyksen ja eläimissä glykogeenin tehtävä elimistössä on energian varastointi. Monimutkaisemmat polysakkaridit toimivat rakennusaineina kasveissa ja eläimissä.\n\nPuhtaiden hiilihydraattien empiirinen kaava on CxH2xOx.\n\n==Sokerit==\n\nSokerit ovat hiilestä, hapesta ja vedystä koostuvia rengasrakenteisia molekyylejä. Renkaiden lukumäärän mukaan sokerit jaotellaan ryhmiin: monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit.\n\n===Monosakkaridit===\n\nMonosakkaridit ovat perussokereita, niissä on yksi sakkaridirengas, jossa on viisi tai kuusi hiilimolekyyliä ja liittyneenä muita ryhmiä. Viisihiiliset renkaat ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja.\nGlukoosi rengasmuodossa\nGlukoosi rengasmuodossa\n\nTärkeimmät heksoosit ovat:\n\n* glukoosi (rypälesokeri) (C6H12O6)\n* fruktoosi (hedelmäsokeri) (C6H12O6)\n* galaktoosi (C6H12O6)\n\n===Disakkaridit===\n\nMonimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruuansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta.\nSakkaroosi\nSakkaroosi eli ruokosokeri\n\nTärkeimmät disakkaridit ovat:\n\n* sakkaroosi (ruokosokeri) (C12H22O11)\n* maltoosi (mallassokeri) (C12H22O11)\n* laktoosi (maitosokeri) (C12H22O11)\n\nSakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja ruo\'osta.\n\n===Polysakkaridit===\n\nPolysakkaridit ovat useammasta kuin kahdesta sakkaridista muodostuvia polymeerejä. Niitä ei voi enää perinteisessä mielessä pitää \"sokereina\".\n\n* glykogeeni\n* tärkkelys\n* kuitu','',34,'Anssi','20050220162319','',0,0,0,1,0.040880710144,'20050220162319','79949779837680');
INSERT INTO cur VALUES (1093,0,'Yleinen_biologia:Ravinto','Ravinto on ainetta, jota eliöt käyttävät energianlähteenä. Yleensä ravinto on peräisin eläimistä tai kasveista. Ravinto koostuu pääasiassa tärkeimmistä ravintoaineista hiilihydraatista, proteiinista ja rasvasta. Ravinnossa tulee olla myös hivenaineita ja vitamiineja, jotka ovat elämälle välttämättömiä. Ruoassa on myös kuituja, joita ihmisten elimistö ei pysty pilkkomaan, vaan ne kulkevat elimistön läpi sellaisenaan.\n\n==Ravintoaineet==\n\nHiilihydraateissa, kuten sokerissa ja tärkkelyksessä, on energiaa 17 kJ / g. Terveessä ravitsemuksessa suurin osa energiasta tulee hitaista hiilihydraateista, joita saa esimerkiksi täysjyväriisistä ja täysjyväviljasta. Yli puolet energiasta tulisi saada hiilihydraateista.\n\nProteiineissa, joita saa esimerkiksi lihasta, kalasta ja monista palkokasveista, on energiaa 17 kJ / g eli yhtä paljon kuin hiilihydraateissa. Terveellisessä ravitsemuksessa proteiineista saadaan 10 % - 15 % energiasta. Myös proteiinien laatu vaikuttaa: kala ja kasvikunnan proteiinit ovat punaista lihaa terveellisempiä valintoja.\n\nRasvassa on energiaa 38 kJ / g, eli yli kaksi kertaa enemmän kuin proteiineissa ja hiilihydraateissa. Suositusten mukaan päivittäisestä energiasta n. 30-40 % tulisi saada rasvasta, jotta välttämättömien rasvahappojen saanti tulisi taattua. Ihmisen elimistö osaa käsitellä parhaiten tyydyttymättömiä rasvahappoja, kuten oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Koska rasvassa on erittäin paljon energiaa, rasvaa tarvitaan tilavuutena ja painona ajatellen paljon vähemmän kuin hiilihydraatteja ja proteiineja. Veren rasva-arvot riippuvat enemmän rasvan laadusta kuin määrästä. Riittävällä hyvien rasvojen syömisellä arvot pysyvät helpommin hyvinä.\n\n==Lautasmalli==\n\nLautasmalli on käytännöllinen ohje hyvään ravitsemukseen. Mallin mukaan lautasesta pitää ruokaillessa peittää\n\n* Puolet vihanneksilla ja kasviksilla\n* Neljännes perunoilla, riisillä tai pastalla\n* Neljännes lihalla tai kalalla\n\nAterian kanssa sopii myös pari palaa leipää (suosi ruisleipää), sipaisu margariinia ja lasillinen maitoa. Jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä.\n\nSuomessa lautasmalli on yleisesti hyväksytty, ja lääkärit ja kansanterveysjärjestöt suosittelevat sen käyttöä. Tosin viralliset ravitsemussuositukset ovat kohdanneet viime vuosina ankaraa kritiikkiä ravitsemustieteen arvostetuimmiltakin tutkijoilta (katso alla kohta Tutkimusta ravinnosta).\n\n==Tutkimusta ravinnosta==\n\nYksittäiset tutkimukset ravinnosta antavat usein hyvinkin yllättäviä tuloksia verrattuna yleisiin ravintosuosituksiin. Ravinnosta annetut väestösuositukset taas kuvaavat useiden asiatuntijoiden ja organisaatioiden yhteistä käsitystä. Suositukset perustuvat useisiin tutkimuksiin ja laajoilla otoksilla pitkän ajan kuluessa tehtyihin kokeisiin. Siksi yhden tutkimuksen tuloksista ei pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta toisaalta viralliset suositukset saattavat laahata useita vuosia tutkimustiedon perässä ennen kuin niihin tehdään korjauksia. Virallisiin suosituksiin saattavat myös vaikuttaa maatalouspoliittisen intressit, jolloin suosituksia ei tehdä pelkästään lähtökohtana ihmisten terveys.\n\nWillett\'in mallin, ns. Harvardin ruokapyramidin mukaan pitäisi käyttää vain vähän sellaisia hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokerin nopeasti. Näillä ruoka-aineilla sanotaan olevan korkea glykeeminen indeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi perunaa tulisi syödä huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisten suositusten mukaan tehdään.\n\nHarvardin ruokapyramidi poikkeaa myös monissa muissa suhteissa virallisista suomalaisista ravitsemussuosituksista.','',34,'Anssi','20050220163250','',0,0,0,1,0.365952999579,'20050220163250','79949779836749');
INSERT INTO cur VALUES (1094,0,'Unix-järjestelmien_perusteet','Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä, joka syntyi vuonna 1969. Alkuperäistä Unix-käyttöjärjestelmää ei tiettävästi käytetä nykyään enää missään, mutta Unix elää siitä polveutuneiden ilmaisten ja kaupallisten käyttöjärjestelmien Solariksen muodossa.\n\nYksi uusimmista tulokkaista Unix-järjestelmien laajaan kirjoon on Linux. Linux ei kuitenkaan ole juurikaan sukua vanhoille Unix-järjestelmille, vaan on kirjoitettu lähes kokonaan uusiksi. Unixin käyttö oli aiemmin keskittynyt lähinnä suuriin monen käyttäjän keskuskoneympäristöihin, kunnes suomalainen Linus Torvalds alkoi 1991 kehitellä ilmaista Linuxia kalliin Unixin korvikkeeksi.\n\n==Historia==\n\nUnixin pääarkkitehteinä toimivat Brian Kernighan ja Dennis Ritchie, jotka kehittivät myös C-ohjelmointikielen Unix-järjestelmänsä pohjaksi. Kehitystyön aikana he olivat töissä AT&T -yhtiössä. AT&T kehitti Unix-järjestelmää aina viidenteen versioon, System V:hen asti. Tässä vaiheessa Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset pitivät AT&T:tä liian monialaisena yrityksenä ja käskivät sen jakaa liiketoimintonsa useampiin yrityksiin.\n\nUnix-järjestelmää pidettiin hyvänä keksintönä, mutta AT&T:llä ei ollut enää resursseja sen kehitykseen. Niinpä AT&T päätti tarjota Unix-järjestelmänsä lähdekoodin yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ilmaiseksi. Innokkaimpana Unix-järjestelmän kimppuun kävi Berkeleyn yliopisto Kaliforniassa, joka hiljalleen kirjoitti koko Unix-järjestelmän uusiksi. Myöhemmin AT&T sai jatkaa Unix-järjestelmän kehitystyötä System V-järjestelmästä.\n\nTästä syntyi vielä nykypäivänäkin selvästi näkyvä ero kahden Unix-päähaaran välillä. Osa nykyisistä Unix-järjestelmistä polveutuu Berkeleyn yliopiston Berkeley Software Distribution (BSD) -haarasta, osa taas System V Release 4 (SVR4) -haarasta.','',34,'Anssi','20050220165441','',0,0,1,1,0.470142682185,'20050220165441','79949779834558');
INSERT INTO cur VALUES (1095,1,'Hupu_2:Kannabislajikkeet','Nykyinen (alustava) lajikelista:
\nAfghan, AK-47, Big Bud, Blueberry, Haze, Lowryder, Northern Lights, Ruderalis Indica?, Skunk#1, White Widow (siinä olisi 10)\n\nLajikelistaan muutoksia?
\n\nLajikekuvauksiin:
\n* Perusteelliset tiedot
\n* Osa taulukkoon ja osa tekstiin
\n* Ei \"viinin arvostelua\"
\n\n-C-\n----\n\n\nNykyaikaistin kasviluokituksen. Urticales on nykyaikaisessa kasviluokituksessa siirretty Rosales-lahkoon, siten koko \"taulukko\" ja osa tekstistä menivät vaihtoon. :)
\n-C-','',35,'Cannon','20050305102858','',0,0,1,0,0.269327824953,'20050305102858','79949694897141');
INSERT INTO cur VALUES (1096,0,'Yleinen_kemia','Kemia on eksakti luonnontiede. Se tutkii aineiden ominaisuuksia, rakenteita ja käyttäytymistä sekä etsii keinoja aineiden tunnistamiseksi ja valmistamiseksi. Kemiantutkimuksen tuloksia ovat esimerkiksi muovit, maalit, lääkkeet, lannoitteet, polttoaineet, metalliseokset, ja torjunta-aineet, joista jotkin ovat ympäristömyrkkyjä.\n\n==Kappaleet==\n\n# [[Yleinen kemia:Perusteet|Perusteet]]\n# [[Yleinen kemia:Atomi|Atomi]]','typo',34,'Anssi','20050221142018','',0,0,1,0,0.323258711536,'20050221142142','79949778857981');
INSERT INTO cur VALUES (1097,0,'Yleinen_kemia:Perusteet','Kemiassa perushiukkasia ovat atomit, jotka koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroni|elektroneista. Kemiallisten aineiden moninaisuus pohjautuu atomien kykyyn yhdistyä molekyyli|molekyyleiksi. Yhdistävää voimaa sanotaan kemialliseksi sidokseksi.\n\nMolekyylin sisältämät aineet ilmoitetaan alkuaineet listaavassa kemiallisessa kaavassa. Esimerkiksi vesi, jonka kaava on H2O, koostuu kahdesta vety atomista ja yhdestä happiatomista. Alkuainekaava ei yksilöi molekyyliä: C2H6O voi olla joko etanoli tai dietyylieetteri. Atomien järjestyksen kertoo rakennekaava.\n\nAtomit, joissa on yhtä monta protonia, ovat samaa alkuainetta. Alkuaineet on järjestetty rakenteen perusteella alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään, jossa toisiaan kemiallisesti muistuttavat alkuaineet ovat samassa ryhmässä.\n\nKoska pienissäkin määrissä kemiallisia yhdisteitä on valtavasti molekyylejä, on otettu käyttöön ainemäärän yksikkö mooli. Esimerkiksi 50 grammassa metanolia on noin 940 000 000 000 000 000 000 000 molekyyliä eli 1,6 moolia.\n\n==Seokset==\nAineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Seosten tärkeä erityistapaus on liuos. Seosten osia voidaan erottaa esimerkiksi suodatus|suodattamalla, tislaus|tislaamalla, haihduttamalla tai uuttamalla.\n\n==Reaktiot==\n\nAineiden muuttumista toisiksi aineiksi sanotaan kemiassa reaktioksi. Olomuodon vaihtumista ei pidetä kemiallisena reaktiona vaan fysikaalisena prosessina, koska siinä ei synny uusia sidoksia. Reaktion nopeutta voidaan suurentaa lisäämällä reagoivia aineita, nostamalla lämpötilaa tai käyttämällä sopivaa katalyyttiä. Reaktiossa joko sitoutuu tai vapautuu]] lämpöä.\n\n==Nimeäminen==\n\nKemian alkuaikoina yhdisteitä ei nimetty minkään järjestelmän mukaan. Siksi vieläkin puhutaan triviaalinimin ilokaasusta tai muurahaishaposta, kun tarkoitetaan dityppimonoksidia tai metaanihappoa. Systemaattisen nimeämisen tavoitteena on, että jokainen yhdiste voidaan nimetä yksikäsitteisesti ja että jokaisesta nimestä selviää, miten yhdisteen atomit ovat järjestyneet. Systemaattisen nimistön pohjana ovat kemian järjestö IUPAC:n suositukset.\n\nMutkikkaiden yhdisteiden systemaattiset nimet ovat pitkiä, joten yhdisteille keksitään triviaalinimiä. Ibuprofeeni, englanniksi \'\'ibuprofen\'\', on saanut nimensä osiensa mukaan isobutyylistä (ibu), propaanihaposta (pro) ja fenyylistä (fen). Sen systemaattinen nimi on 2-(p-isobutyylifenyyli)propaanihappo.','',34,'Anssi','20050221141649','',0,0,0,1,0.111958802343,'20050221141649','79949778858350');
INSERT INTO cur VALUES (1098,0,'Yleinen_biologia:Atomi','#REDIRECT [[Yleinen kemia:Atomi]]\n','Yleinen biologia:Atomi moved to Yleinen kemia:Atomi',34,'Anssi','20050221142142','',0,1,0,1,0.684543815352,'20050221142142','79949778857857');
INSERT INTO cur VALUES (1099,0,'Öljyvärimaalausopas','\'\'\'Öljyvärimaalausopas\'\'\' Tässä artikkelissa on tietopaketti, jolla päästä alkuun öljyvärimaalauksessa.\n\n== Yleistä ==\n\nÖljyvärimaalaus on helpompaa kuin esimerkiksi vesivärimaalaus. Jos et pidä vesivärimaalauksesta niin se ei tarkoita sitä ettetkö pitäisi öljyvärimaalauksesta. Öljyväri on kuin hammastahnaa, sitä on helppo hallita ja sillä saa hyvin sekoitettua eri värisävyjä. Yleensä kaikkein hienoimmat ja todentuntuisimmat maalaukset on tehty öljyväreillä.\n\n== Varusteet ==\n\nMaalauspohjana voi käyttää paksua pahvia, kovalevyä (ei tietokoneen) tai kehykseen pingotettua kangasta. Pohja käsitellään aineella, joka ei päästä värin öljyä läpi esim. lateksimaalilla. Yleensä öljyvärimaalaukseen tarkoitetut pohjat ovat valmiiksi pohjustettuja eli käsiteltyjä. \n\nSiveltimiä tulee olla useita, eri kokoisia, tasapäisiä ja tiukkaharjaksisia. Niitä myydään alan erikoisliikkeissä. \n\nOhentimena käytetään tärpättiä - mieluiten hajutonta - pellavaöljyä ja sivellinten pesuun mielellään mäntysaippuaa. Tärpätti irroittaa myös värin siveltimistä mutta siveltimen karvat voivat tämän jälkeen alkaa sojottaa minne sattuu. \n\nPiirtämiseen hiiltä ja sen kiinnittämiseen fiksatiivia. Lyijykynän jälki katoaa nopeasti jo pienenkin maalikerroksen alle mutta sitä voi käyttää hahmottelemiseen. Mitään piiroksia ei välttämättä tarvi tehdä lainkaan. \n\nMaalauspaletti voi olla oikea tai alumiini-, voi-, tai pergamenttipaperia tms. Värien sekoittamiseen tarvitaan tasainen pohja.\n\n== Värit ==\n\nSeuraavassa on ammattilaiselle sopivat värit. Lihavoidulla ovat tärkeimmät värit jotka riittävät ainakin aluksi.\n\n1. Kadmiuminkeltainen vaalea ei sitruuna \'\'\'Cadmium\'\'\' \n\n2. Napolinkeltainen - monta eri sävyä - ei sekoiteväri mutta hyvä ruskeiden vaalentajana. \n\n3. Okra - ei mihinkään sellaisenaan - likainen, arkinen ja röyhkeä, vain joskus hyvä. \n\n4. Kadmiuminpunainen \'\'\'Cadmium Red Hue\'\'\' - vaalea ja lämmin. \n\n5. Alizarin tai crimsonin punainen \'\'\'Alizarin Crimson\'\'\' hyvä väri sekoitettaessa ruskeaa ei violettia on kuitenkin kylmä punainen. Violettiin permanet geraneum (Rowney) \n\n6. Ruskeat: \nPoltettu siena - komea ja kuultava. \nLuonnon umbra \'\'\'Raw Umber\'\'\' Hillitty ruskea sävy vaaleisiin lämpimiin sävyihin. \nCaput mortum(kuolleen kallo) violettisävyinen ruskea-sekoitusvärinä loistava. \n\n7. Permanenet mauve -violetti. \n\n8. Siniset: \nUltramariinin sininen \'\'\'French Ultramarine\'\'\' \nPreussin sininen tai pariisinsininen \'\'\'Prussian Blue\'\'\' (monastial bleau on sininen, kirkas, puhdas, sekoitusvärinä hyvä, yksin huono ei hyvä valkoiseen sekoitettuna.) \nKölnin sininen - vaalea, makea. Samanlainen on serulean sininen. \nKoboltin sininen on perussininen, ei sekoituksiin. \nKölnin sininen on käyttökelpoisempi vihreitä tehdessä. \nSiniset vierekkäin tuntuvat \"eri lämpöisiltä\".Punaiset ja keltaiset vierekkäin eivät ole yhtä tehokkaita. \n\n9. Vihreät: \nBecherin vihreä - lämpöisempi kuin viridian ja riittoisampi ja halvempi. \nTerra verte - maavihreä - hyvin käyttökelpoinen sellaisenna käytettävä, kuultava, sekoituksissa häviävä/alistuva, maavihreä tarvitsee allensa valkeaa. Terra vertellä on hyvä hillitä punaista ja sinistä (vihreän sekoituksissa) \n\n10. Valkoiset: \nAlusmaalausvalkoinen(alkylihartsi) on paksua öljymäistä nopeasti kuivuvaa, (merkkinä esim Crumbacher - Talas). Peittovalkoisena ja sekoituksessa Winsor Newton on valkoisuutensa säilyttävä \nTitaanivalkoinen \'\'\'Titanium White\'\'\' riittoisa ja peittävä. Sinkkivalkoinen on kuultavampaa. Valkoisilla väreillä on kaikilla taipumus kellastua vanhemmiten. \n\nTuoreet värit eivät tarvitse juuri ohenteita. Vanhat kuivemmat ohennetaan tärpätin ja pellavaöljyn sekoituksella. \n\nVärien valonkestävyys ilmoitetaan tähtimerkinnällä. Kolmen tähden merkintä takaa hyvän pysyvyyden. Halvat yhden tähden kiinalaiset värit eivät sekoitu kunnolla. \n\nHyviä värimerkkejä ovat Rowney, Rembrandt, Winsor Newton, Lefranc et Bourgeois, Becker, Talenz ja Blockx.\n\n== Valmistelu ==\n\nÖljyväreistä ja tärpätistä lähtee huuruja, joita haistellessa voi joutua pilveen. Tämän takia olisi hyvä työskennellä hyvin ilmastoidussa tilassa tai ulkona. Jos ilmastointi on huono, sinun ei kannata maalailla samassa tilassa montaa tuntia putkeen. Ennenkuin voit aloittaa maalaamisen, tarvitset edellämainittuja varusteita. Hiili ei ole välttämätön. Tarvitset myös talouspaperia, suttupaperia ja muovimukeja tärpättiä ja pellavaöljyä varten. Pidä kaikki tarvikkeet ulottuvillasi. Maalauspohja tulee sijoittaa pystyasentoon. Mitään erillistä maalaustelinettä ei tarvita jos olet kekseliäs - Pohjan voi kiinnittää vaikka sinitarralla isoon kukkapurkkiin pysyyn. Jos maalaat pöydän päällä, vuoraa se sanomalehdillä. älä pue parhaita vaatteita päällesi maalatessa sillä öljyväri ei lähde suosiolla.\n\n== Maalaus ==\n\n\'\'\'Tärpättiä\'\'\' käytetään vähän samaan tapaan kuin vesivärimaalauksessa vettä. Ensin kostutetaan sivellin tärpätissä, sitten vähän pellavaöljyä ja sitten otetaan maalia ja maalataan. Maali liukenee tärpättiin kuten vesiväri veteen. Tärpätti tulee vaihtaa suht usein kun se tulee likaiseksi. Maalia voi toki käyttää ilman tärpättiä, mutta silloin sitä kuluu enemmän jos se on paksua ja huonosti levittyvää. Pellavaöljyä hyvä ottaa vähän mukaan. Sitä tarvitaan vain hyvin vähän mukin pohjalla. Tärpättiä voi kaataa enemmän. Tärpättiä voi käyttää myös pyyhekumina. Laita tärpättiä talouspaperiin ja pyyhi pieleen mennyt kohta pois. Toinen tapa korjata virhe on se että odotat kunnes maali kuivuu ja maalaat uuden version päälle. \n\n\'\'\'Värit\'\'\' sekoitetaan ottamalla siveltimeen useaa väriä. Jos tarvitset jotain väriä paljon, voit sekoittaa värin erikseen ja ottaa sekoitetusta väriklimpistä aina siveltimelä. Kannattaa aina laittaa siveltimeen vähinään kahta väriä, jolloin väreistä tulee elävämpiä. \n\n[[Kuva:Variymp.gif|Väriympyrä]]
\n\nVäri vaalennetaan: \n# Pohjalla\n# Valkoisella värillä\n# Tummemmalla ympäristöllä\n\nVäri tummennetaan: \n# Luonnon umbran ruskealla. Ei mustalla.\n# Saman värin tummemmalla sävyllä.\n\nOheista väriympyrää voi käyttää apuna sekoittaessa värejä. Esimerkiksi violettia saa sekoittamalla punaista ja sinistä keskenään. Väriympyrässä vastakkaiset värit toistensa vastakohta, kuin musta ja valkoinen. Mustaa väriä saa sekoittamalla tummia värejä keskenään. Harmaata saa sekoittamalla mustaa ja valkoista keskenään.\n\nEnnen maalausta pohjaan voi myös piirtää luonnoksen kuvasta.\n\n== Lopputoimet ==\n\nPese siveltimet huolella. Jos jätät siveltimen pesemättä se menee piloille. Työn kuivuminen kestää noin kaksi viikkoa. Varo märkää maalia. Laita nimesi ja vuosiluku oikeaan alanurkkaan.\n\n== Ulkoiset linkit ==\n\n* Tämän artikkelin [http://jussi.tahti.net/oljyvari.html lähde] (on lupa kopioida)','kh',38,'Stonda','20050226010239','',0,0,1,0,0.013954990037,'20050226010239','79949773989760');
INSERT INTO cur VALUES (1100,6,'Variymp.gif','Väriympyrä\n\nPiirsin kuvan itse. Se on sama kuin Wikipedian puolella.\n--[[Käyttäjä:Tuike|Tuike]] 24. helmikuuta 2005 kello 21:42 (UTC)\n\n{{GFDL}}\n\nApua! Gnu-härän kuvaa ei tule vaikka laitoin tuon koodin ihan oikein!\n--[[Käyttäjä:Tuike|Tuike]] 24. helmikuuta 2005 kello 22:14 (UTC)','',37,'Tuike','20050224221419','',0,0,0,0,0,'20050226010254','79949775778580');
INSERT INTO cur VALUES (1101,0,'Matematiikan_kirjahylly','\'\'\'Matematiikka\'\'\' on tiede, joka käsittelee rakenteiden mallintamista, muutosta ja avaruuksia. Matemaattisen formalismin mukaan matemaatiikka on aksiomaattisesti määriteltyjen abstraktien rakenteiden tutkimista symbolisen logiikan ja matemaattisen merkintäjärjestelmän keinoin. Muitakin näkemyksiä on. Matematiikkaa voi ajatella fysikaalisten ja käsitteellisten suhteiden ilmaisemisen kielenä, jonka kielioppi ja käsitteistö on määritelty äärimmäisen tarkkaan. Tämä mahdollistaa asioiden ilmaisemisen tarkasti.\n\n== Kirjat ==\n\n* [[Matematiikan perusteita]]\n* [[Algebra]]\n* [[Abstrakti algebra]]\n* [[Diskreetti matematiikka]]\n* [[Geometria]]\n* [[Laskentatoimi]]\n* [[Lukion lisämateriaali]]\n* [[Talousmatematiikka]]','',0,'80.223.2.231','20050225180832','',0,0,0,1,0.055673501338,'20050225180832','79949774819167');
INSERT INTO cur VALUES (1102,0,'Yrityksen_perustaminen','\'\'\'Yrityksen perustaminen\'\'\' tulee yleensä kysymykseen silloin, kun on idea ja halua sen toteuttamiseksi. Suomessa on suuri joukko pieniä yrityksiä, jotka ovat yhden tai kahden ihmisen ylläpitämiä. Yritys on harvoin suuri ja runsaasti voittoa tuottava elin; suurin osa Suomessa olevista yrityksistä on pieniä.\n\n==Liikeidea==\n\nYrityksen perustaminen lähtee liikkeelle liikeideasta. Liikeidea on jokin palvelu, palvelukokonaisuus, tuote tai tuotteet, jota yritys markkinoi tai valmistaa. Yrityksen perustaminen keskittyy liikeideaan — on punnittava liikeidean kannattavuus. \n\nLiikeidea voidaan kopioida jo markkinoilla olevista malleista sallituissa rajoissa; esimerkiksi patentit voivat rajoittaa liikeideaa. Liikeidea voidaan myös kehittää jo markkinoilla olevasta liikeideasta seuraavalle vaiheelle tai siihen voidaan liittää lisää ominaisuuksia. Liikeidea kehitetään yleensä oman osaamisen varaan (esimerkiksi puuseppä perustaa yrityksen, joka on keskittynyt puun jalostamiseen).\n\n==Liikemuoto==\n\nLiikemuotoja on Suomessa useita. Yritysmuodot ovat: oma yritys, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Yksittäiselle yrittäjälle tavallisin vaihtoehto on oma yhtiö, joka on helpoin perustettava edellä mainituista. \n\nOman yhtiön perustaminen vaatii rekisteröitävän toiminimen, joka on yhtiön nimi. Osapuolia ollessa enemmän yritysmuotoja on enemmän valittavissa. Avoin yhtiö tai osakeyhtiö ovat tavallisimmat liikemuodot silloin, kun osapuolia on enemmän. Osakeyhtiö on kirjanpidon ja perustamisen puolesta vaikeampi, mutta helpompi ylläpidettävä.\n\n==Perustaminen==\n\nEdellä mainittujen kohtien jälkeen on perehdyttävä vielä kerran yrityksen voimavaroihin ja liikeidean kannattavuuteen ja niistä on mahdollisesti tehtävä asiakirjat pääoman saamiseksi.\n\n===Toimintasuunnitelma===\n\nToimintasuunnitelma on kirjallinen tai mietitty kokonaisuus yhtiön tavoitteista ja suunnitelmista. Toimintasuunnitelma ei välttämättä ole aina sama: sitä on kehitettävä mahdollisten markkinoiden vuoksi, tai muista syistä.\n\n===Pääoma===\n\nPääoma on yrityksessä joko omaa tai lainattua. Lisäksi valtiolta on saatavana starttirahaa yrityksen perustamiselle. Yrityksen menot ovat yleensä perustamisen alkuvaiheessa suuremmat kuin tulot. Toimintasuunnitelma on hyvä olla usein paperilla mahdollisten lainojen saamiseksi.\n\n====Kassa====\n\nKassavirta on yritykseen sisään tuleva omaisuus. Kassavirta on pidettävä positiivisena, tai yrityksen olemassaolo voi olla muuten vaarassa. Kassavirta koostuu yrityksen myymistä tuotteista.\n\n====Budjetti====\n\nYleensä yrityksen ylläpitoon liittyy budjetti, jonka rajoissa yritystä kehitetään ja siihen investoidaan. Budjetti antaa toimintaraamit eli rahamäärän käytettäviin investointeihin. Budjetista voidaan laatia minimibudjetti ja tavoitebudjetti. Lisäksi kuukausittain tehdään budjetti, jossa otetaan huomioon kuukaudessa olevat menot ja tulot ja hahmotellaan vuosibudjettia.\n\nMinimibudjetti on budjetti, joka määrää minimitavoitteen, jonka yli on päästävä. Se voi myös olla tehty pahimpia odotuksia odottaen.\n\nTavoitebudjetti on tehty tavoitteeksi, johon pyritään toimintakauden aikana. Tavoitebudjetti on usein viitteellinen.\n\n[[Luokka:liiketoiminta]]','fi-wikistä, tekijänä [[:fi:Käyttäjä:Anssi]]',0,'80.186.175.249','20050225231511','',0,0,0,1,0.177989012815,'20050225231511','79949774768488');
INSERT INTO cur VALUES (1103,0,'Öljyvärimaalaus_opas','#REDIRECT [[Öljyvärimaalausopas]]\n','Öljyvärimaalaus opas moved to Öljyvärimaalausopas',38,'Stonda','20050226005949','',0,1,0,1,0.003210239266,'20050226005949','79949773994050');
INSERT INTO cur VALUES (1104,10,'GFDL','\n{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style=\"border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE\"\n|- \n|[[Kuva:Heckert GNU white.png|70px|center|]]\n| style=\"font-size: 80%\" | Tämän dokumentin kopiointi, levittäminen sekä muokkaaminen on sallittua GNU Free Documentation Licensen version 1.2 tai uudemman Free Software Foundationin julkaiseman version mukaisesti, ilman muuttumattomuuslauseketta tai kansitekstejä. Tätä koskee [[Wikipedia:Vastuuvapaus|vastuuvapaus]].
Kopio lisenssistä (englanniksi) löytyy [[:en:Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License|täältä]].\n[[:en:Template:GFDL|English statement]]
\n|}\n[[Luokka:GFDL-kuvat|{{PAGENAME}}]]','wikipedian puolelta',38,'Stonda','20050226010224','',0,0,0,1,0.271816496807,'20050226010224','79949773989775');
INSERT INTO cur VALUES (1105,0,'Tieteen_kirjahylly','\'\'\'Tiede\'\'\' on järjestelmällistä toimintaa, jossa pyritään saavuttamaan uutta tietoa, joka selittää todellisuutta paremmin. Toisaalta tieteellä tarkoitetaan järjestelmällistä ja yhtenäistä tietojen kokonaisuutta, joka on hankittu tällä kriittisellä menetelmällä.\n\nTieteen tavoitteena on kuvata, selittää ja hallita todellisuutta. Tähän tiede pyrkii luomalla teorioita, jotka ovat käsitteiden avulla muodostettuja väitejoukkoja. Tieteellistä tietoa ei tulisi väittää täysin oikeaksi, sillä tieteellinen päättely perustuu havaintoihin, joita voidaan tulkita väärin.\n\nTiede pyrkii antamaan meille totuuteen perustuvan todellisuuskäsityksen. Samalla tiede tyydyttää uteliaisuuttamme.\n\n==Kirjat==\n\n*[[Yleinen tiede]]\n*[[Biologia]]\n**[[Yleinen biologia]]\n**[[Biokemia]]\n**[[Kasvitiede]]\n**[[Solubiologia]]\n*[[Yleinen kemia]]\n*[[Orgaaninen kemia]]\n*[[Fysiikka]]\n**[[Klassinen mekaniikka]]\n**[[Yleinen suhteellisuus]]\n**[[Fysiikan oppikirja]]\n**[[Fysiikka: Laskentapohjainen]]','',0,'80.223.2.231','20050226162509','',0,0,0,1,0.05073529321,'20050315171447','79949773837490');
INSERT INTO cur VALUES (1106,0,'Kielten_kirjahylly','\'\'\'Kieli\'\'\' on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia.\n\nKieli on kommunikoinnin ja abstaktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.\n\nKieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena.\n\n==Kirjat==\n\n*[[Äidinkieli]]\n*[[Suomi]]\n*[[Ruotsi]]\n*[[Englanti]]\n*[[Espanja]]\n*[[speranto]]\n*[[Indonesia]]\n*[[Ido]]\n*[[Iiri]]\n*[[Interlingua]]\n*[[Japani]]\n*[[Latina]]\n*[[Lojban]]\n*[[Puola]]\n*[[Ranska]]\n*[[Romania]]\n*[[Saksa]]\n*[[Fonetiikka]]\n*[[Thai]]','',0,'80.223.2.231','20050226163309','',0,0,0,1,0.350689522202,'20050226163309','79949773836690');
INSERT INTO cur VALUES (1107,6,'Cannabis_bottle.jpg','Kannabista sisältävä lääkepullo\n\nKuva on kotoisin täältä: http://www.conquestdesign.com/uncler/html/FluidExtracts/index.html','',35,'Cannon','20050305105610','',0,0,1,0,0,'20050305142757','79949694894389');
INSERT INTO cur VALUES (1108,0,'Miksi_käyttää_avoimia_tekstikirjoja','==Wikikirjasto==\n{{wikikirjasto-ohje}}\n===Ilmaisuus on vapautta===\nKirjat tällä sivustolla ovat vapaan lisenssin alaisia eli ne ovat siis ilmaisia. Kuka tahansa voi käyttää tätä materiaalia, jopa muokata ja julkaista sitä. Lisenssi siis antaa mahdollisuuden muokata materiaalia sinun haluamallasi tavalla ja valtuudet vapaasti julkaista sitä.\n\n===Ilmainen===\nOlisitko valmis uhraamaan kymmeniä euroja tekstikirjaan, jos saisit saman ilmaiseksi. Tämän kirjaston omistavat sen tekijät, muokkaajat ja lukijat.\n\n===Tekstin synty===\nWikikirjaston tekstit luovat Wikikirjaston käyttäjät, jotka haluavat luoda kiinnostuksenkohteestaan tekstin. Kirjan kirjoittamiseen tarvitaan valtava tietomäärä ja aikaa. Wikikirjaston käyttäjän ei tarvitse kuitenkaan kirjoittaa kaikkea, sillä muut kirjaston käyttäjät muokkaavat tekstiä ja täydentävät sitä. Tämä on Wikikirjaston idea.\n\n===Jatkuva prosessi===\nWikikirjojen käyttäjät muokkaavat kirjaston tekstejä kaiken aikaa. Kirjan luonti on siis jatkuva prosessi joka ei lopu koskaan. Kirjasta tehdään siis edelleen täydellisempää ja kattavampaa teosta.\n\n===Luominen===\nVälttämättä kaikki muutokset joita tehdään kirjastoon eivät tyydytä kaikkia. Riitatilanteissa voidaan keskustella kehittämisestä jokaisen kirjan keskustelusivulla. Wikikirjaston käyttäjät voivat vaihtaa mielipiteitään keskustelusivulla.\n\n===Vapaa saatavuus===\nWikikirjasto on avoin kaikille, jopa rekisteröimättömille käyttäjille, jotka voivat myös muokata tekstejä. Wikikirjastoa voivat käyttää kaikki!\n----\n===Katso myös===\n* [[Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin]]\n* [[Tekstikirjojen standardit]]\n\n__NOTOC__\n__NOEDITSECTION__','ohje template',34,'Anssi','20050303160811','',0,0,1,0,0.318623368513,'20050303160811','79949696839188');
INSERT INTO cur VALUES (1109,10,'Wikikirjasto-ohje',' \n
[[kuva:wikibooks.png|50px]] \'\'\'Opas Wikikirjastoon\'\'\'
\n\'\'\'Yleistä:\'\'\'\n* [[Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja|Miksi avoimia tekstikirjoja?]]\n* [[Miksi_osallistua_avoimeen_tekstikirjaprojektiin|Miksi osallistua?]]\n\n\'\'\'Artikkelien muokkaus:\'\'\'
\n* [[Wikibooks:Kuinka muokkaan sivua|Kuinka muokkaan sivua]]\n* [[Wikibooks:Kuinka aloitan uuden sivun|Kuinka aloitan uuden sivun]]\n* [[Tekstikirjojen standardit]]\n\'\'\'Lisäapua:\'\'\'
\n* [[Wikibooks:Community Portal|Kahvihuone]]\n* [[:w:Wikipedia:IRC-kanavat|Wikipedian IRC-kanava]]\n* [[:w:Wikipedia:Ohje|Wikipedian ohje]]\n
\'\'\'Wikikirjasto\'\'\' on [[:w:|Wikipedian]] sisarprojekti \n
\n[[# Wikiversity Osiot|Wikiversity Osiot]]
\n[[#Wikiversity muilla kielillä|Wikiversity muilla kielillä]]
\n[[# Wikiversity sisarprojektit|Wikiversity sisarprojektit ]]
\n
\n|}\n\n\n\n{| cellspacing=3 width=\"100%\"\n|- valign=\"top\"\n|width=\"65%\" bgcolor=\"#f0f0ff\" style=\"border:1px solid #c6c9ff;padding:1em;padding-top:0.5em;\"|\n==Recent material==\n*Revived [[Wikiversity:School of Economics]]\n*[[Wikiversity:School of Literature and English Studies]]\n*[[Wikiversity:Educational standards organisations]]\n*[[Wikiversidad:Departamento de Química]] - Spanish School of Chemistry\n*[[Wikiversity:School of Classics]]\n*[[Wikiversity:School of Music]]\n*[[Wikiversidad:Departamento de Lingüística]] - Spanish School of Linguistics\n*[[Wikiversity:Translation practice course]]\n*[[Wikiversity:School of Mathematics]]\n*[[Wikiversity:School of Project Management]]\n===Find a course===\n[[#Wikiversity Departments|Browse]] the courses below organized by department. If you cannot find a particular course, you can [[Wikiversity:Course_requests|request it]] or start [[Wikiversity:Adding_a_course|building it yourself]].\n\n|width=\"35%\" bgcolor=\"#ffffec\" style=\"border:1px solid #faf9b2;padding:1em;padding-top:0.5em;\"|\n===Tietoa Wikiversity===\nWikiversity on uusi idea luoda wiki pohjainen oppimisympäristö. Mistä löydät tekstejä ja voit luoda niitä itse. Wikiversityä kehitetään tällä hetkellä ensi sijassa Englanniksi, mutta tulevaisuudessa siitä on määrä tehdä monikielinen hanke.\n\n===Keskustelua Wikiversitystä===\nTällä hetkellä Wikiversity on kiinnitetty osaksi Wikikirjasto (WikiBooks) hanketta, mutta tulevaisuudessa se voi muodostua omaksi hankkeekseen. Aiheeseen voi paremmin tutustua englanniksi sivun linkeistä tai voit keskustella sivulla [[Wikiversity:Kehittäminen]] suomeksi.\n\n|-\n|colspan=2 bgcolor=\"#fffffc\" style=\"border:1px solid #cfcfcf;padding:1em;padding-top:0.5em;padding-bottom:0em;\"|\n===Wikiversity Osiot===\n\nIf you want to create a new department, you can read [[Wikiversity:Creating_a_new_School|this]].\n\n*Physical Sciences\n**[[Wikiversity:School of Astronomy]]\n**[[Wikiversity:School of Chemistry]]\n**[[Wikiversity:School of Computer Science]]\n**[[Wikiversity:School of Geology]]\n**[[Wikiversity:School of Mathematics]]\n**[[Wikiversity:School of Physics]]\n**[[Wikiversity:School of Electronics]] [[image:25%.png]]\n\n*Life Sciences\n**[[Wikiversity:School of Biology]]\n**[[Wikiversity:School of Botany]]\n**[[Wikiversity:School of Medicine]]\n**[[Wikiversity:School of Zoology]]\n\n*Humanities\n**[[Wikiversity:School of Art and Design]]\n**[[Wikiversity:School of Literature and English Studies]]\n**[[Wikiversity:School of Law]]\n**[[Wikiversity:School of Linguistics]]\n**[[Wikiversity:School of Music]]\n**[[Wikiversity:School of Philosophy]]\n**[[Wikiversity:School of Theology]]\n**[[Wikiversity:School of Classics]]\n*Practical Arts and Sciences\n**[[Wikiversity:School of Business]]\n**[[Wikiversity:School of Education]]\n**[[Wikiversity:School of Engineering]]\n**[[Wikiversity:School of Health Informatics]]\n**[[Wikiversity:School of Library and Information Science]]\n**[[Wikiversity:School of Public Service]]\n**[[Wikiversity:School of Governmental Theory]]\n**[[Wikiversity:School of Photography/ in German see wikibooks]]\n**[[Wikiversity:School of Project Management]]\n\n*Social Sciences\n**[[Wikiversity:School of Anthropology]]\n**[[Wikiversity:School of Communication]]\n**[[Wikiversity:School of Economics]]\n**[[Wikiversity:School of Geography]]\n**[[Wikiversity:School of History]]\n**[[Wikiversity:School of Political Science]]\n**[[Wikiversity:School of Psychology]]\n**[[Wikiversity:School of Sociology]]\n\n*Reading Lists\n**[[SLES Reading Lists|School of Literature and English Studies Reading Lists]]\n\n|- \n|colspan=2 bgcolor=\"#fffffc\" style=\"border:1px solid #cfcfcf;padding:1em;padding-top:0.5em;padding-bottom:0em;\"|\n===Wikiversity muilla kielillä===\n\n\n[[:de:Wikiversity Deutsch|Saksa]] - \n[[:es:Wikiversidad:Portada Español|Espanja]]\n|- \n|colspan=2 bgcolor=\"#fffffc\" style=\"border:1px solid #cfcfcf;padding:1em;padding-top:0.5em;padding-bottom:0em;\"|\n\n===Wikiversity sisarprojektit===\n{| align=\"center\" cellpadding=\"2\"\n|valign=top|\n[[:meta:|Meta-Wiki]]
\n\'\'Koordinoi Wikipedia projekteja\'\'\n|valign=top|\n[[:w:|Wikipedia]]
\n\'\'Tietosanakirja\'\'\n|valign=top|\n[[:wiktionary:|Wikisanakirja]]
\n\'\'Nonikielinen sanakirja\'\'\n|valign=top|\n[[:q:|Wikisitaatit]]
\n\'\'Kokoelma sitaatteja\'\'\n|}\n\n|}\n\n[[es:Wikiversidad]]\n[[fr:wikiversité]]\n[[it:Wikiversity]]','',34,'Anssi','20050303155136','',0,0,0,1,0.50645242186,'20050303155136','79949696844863');
INSERT INTO cur VALUES (1113,4,'Tietoja','==Wikikirjasto: Mikä Wikikirjasto on? ==\n\n{{wikikirjasto-ohje}}\nWikikirjasto on on vapaa ja ilmainen kirja-toietokanta, jota kuka tahansa, kuten sinä, voi muokata. Wikipedian sisältö noudattaa [[w:GNU Free Documentation License|GNU Free Documentation]] -lisenssin ehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että Wikikirjasto on ilmainen ja myös pysyy sellaisena ikuisesti. \n\nKatso [[w:Wikipedia ja tekijänoikeudet| Wikipedia ja tekijänoikeudet]] koskien yksityiskohtia ja avoimen ja vapaan sisällön taustoja. Voit myös lukea englanninkielisestä [[:en:Wikipedia:FAQ|FAQ:sta]] lisää taustatietoa projektista.\n\nWikikirjaston tavoitteena on kirjoittaa [[wikibooks:Moduuli|moduuleita]] eli tekstejä eri aiheisiin kirjoihin.\n\n=== Lue lisää Wikikirjastosta ===\n\n*Lue [[w:Wikikirjasto|Wikikirjasto]] ja [[w:Wikipedia|Wikipedia]] artikkelit lisää tietoa Wikikirjastosta ja sen historiasta.\n*[[Wikibooks:FAQ|FAQ]], usein kysytyt kysymykset.\n\n=== Wikikirjaston selaaminen ===\n\n*[[Toiminnot:Recentchanges|Tuoreet muutokset]] osiosta voit katsoa tuoreet muutokset koskien Wikikirjastoa.\n*[[Toiminnot:Randompage|Arvottu sivu]] palauttaa satunnaisen [[Wikibooks:Moduuli|moduuli]]n.\n*[[Toiminnot:Newpages|Uudet moduulit]] palauttaa listan uusimmista kirja-moduuleista.\n*[[Wikibooks:Kysy kirjastonhoitajalta|Kysy kirjastonhoitajalta]], voit kysyä muilta Wikikirjaston käyttäjiltä apua.\n\n=== Katso myös ===\n\n*[[Wikibooks:FAQ|Wikikirjasto FAQ]]\n*[[Wikibooks:Postituslistat|Postituslistat]]\n*[http://meta.wikipedia.com/ MetaWiki] toimii kaikkien Wikipedia projektien koordinoijana.\n\n=== Wikikirjasto muut kielet ===\n\nWikikirjasto on monikielinen hanke eli kirjoja kirjoitetaan usealla kielellä. Alkujaan Wikikirjasto oli englanninkielinen hanke (Wikibooks), ja myöhemmin se on käännetty muille kielille\n\n=== Sisarprojektit ===\n\n* [[w:|Wikipedia]]\n* Wikisanakirja\n* Wikisitaatit\n\n__NOTOC__','moka',34,'Anssi','20050304171905','',0,0,1,0,0.730558101607,'20050304171905','79949695828094');
INSERT INTO cur VALUES (1114,6,'00%.png','0%, en-wikibooks','0%, en-wikibooks',34,'Anssi','20050305122314','',0,0,0,1,0,'20050315154954','79949694877685');
INSERT INTO cur VALUES (1115,6,'75%.png','75%, en-wikibooks','75%, en-wikibooks',34,'Anssi','20050305122542','',0,0,0,1,0,'20050315154955','79949694877457');
INSERT INTO cur VALUES (1116,10,'Tiede','\'\'\'[[Tieteen kirjahylly|Tiede]]\'\'\'\n\'\'\'TIEDE\'\'\'\n- \'\'\'[[Yleinen tiede]] [[kuva:00%.png]]\n- \'\'\'BIOTIETEET\'\'\'\n- \'\'\'[[Biologia]]\'\'\' [[kuva:00%.png]]\n- [[Yleinen biologia]] [[kuva:25%.png]]\n- [[Biokemia]] [[kuva:25%.png]]\n- [[Kasvitiede]] [[kuva:00%.png]]\n- [[Solubiologia]] [[kuva:00%.png]]\n- \'\'\'KEMIA\n- [[Yleinen kemia]] [[kuva:25%.png]]\n- [[Orgaaninen kemia]] [[image:00%.png]]\n- \'\'\'FYSIIKKA\'\'\'\n- \'\'\'[[Fysiikka]] [[image:00%.png]]\n- [[Klassinen mekaniikka]] [[image:00%.png]]\n- [[Yleinen suhteellisuus]] [[image:00%.png]]\n- [[Fysiikan oppikirja:Sisältö|Fysiikan oppikirja]] [[image:25%.png]]\n- [[Fysiikka: Laskentapohjainen]] [[image:00%.png]]\n\n([http://en.wikibooks.org/w/wiki.phtml?title=Template:Tiede&action=edit Muokkaa])
[[Tieteen kirjahylly|\'\'\'Tieteiden kirjahylly...\'\'\']]
\n
','',34,'Anssi','20050315153130','',0,0,1,0,0.051613492401,'20050315171447','79949684846869');
INSERT INTO cur VALUES (1118,10,'Matematiikka','\'\'\'[[Matematiikan kirjahylly|Matematiikka]]\'\'\'\n\'\'\'MATEMATIIKKA\'\'\'\n- [[Matematiikan perusteita]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Algebra]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Abstrakti algebra]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Diskreetti matematiikka]] [[Kuva:00%.png]]\n- \'\'\'GEOMETRIA\n- \'\'\'[[Geometria]]\'\'\' [[Kuva:00%.png]]\n- \'\'\'TALOUSMATEMATIIKKA\n- [[Talousmatematiikka]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Laskentatoimi]] [[Kuva:00%.png]]\n- \'\'\'LISÄMATERIAALI\n- [[Lukion lisämateriaali]] [[Kuva:00%.png]]\n([http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Template:Matematiikka&action=edit Muokkaa])
[[Matematiikan kirjahylly|\'\'\'Matematiikan kirjahylly...\'\'\']]
\n
','',34,'Anssi','20050305142155','',0,0,1,0,0.13660379521,'20050305142155','79949694857844');
INSERT INTO cur VALUES (1119,10,'Kielet','\'\'\'[[Kielten kirjahylly|Kielet]]\'\'\'\n\'\'\'KIELET\'\'\'\n- \'\'\'[[Äidinkieli]]\'\'\' [[Kuva:25%.png]]\n- [[Suomi|Suomi]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Ruotsin kieli|Ruotsi]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Saamen kieli|Saame]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Englannin kieli|Englanti]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Espanjan kieli|Espanja]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Esperanton kieli|Esperanto]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Indonesian kieli|Indonesia]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Idon kieli|Ido]] [[Kuva:25%.png]]\n- [[Iirin kieli|Iiri]] [[Kuva:25%.png]]\n- [[Interlinguan kieli|Interlingua]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Japanin kieli|Japani]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Latinan kieli|Latina]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Lojban kieli|Lojban]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Puolan kieli|Puola]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Ranskan kieli|Ranska]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Romanian kieli|Romania]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Saksan kieli|Saksa]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Fonetiikka]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Thain kieli|Thai]] [[Kuva:00%.png]]\n- \'\'\'MAAT\'\'\'\n- [[Suomi]] [[Kuva:00%.png]]\n- [[Ruotsi]] [[Kuva:00%.png]]\n([http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Template:Kielet&action=edit Muokkaa])
[[Kielten kirjahylly|\'\'\'Kielten kirjahylly...\'\'\']]
\n
','',34,'Anssi','20050305142246','',0,0,1,0,0.816414218728,'20050305142246','79949694857753');
INSERT INTO cur VALUES (1120,0,'Ido','#REDIRECT [[Idon kieli]]\n','Ido moved to Idon kieli',34,'Anssi','20050305133804','',0,1,0,1,0.084173365103,'20050305133804','79949694866195');
INSERT INTO cur VALUES (1121,0,'Iiri','#REDIRECT [[Iirin kieli]]\n','Iiri moved to Iirin kieli',34,'Anssi','20050305133940','',0,1,0,1,0.009563768703,'20050305133940','79949694866059');
INSERT INTO cur VALUES (1122,1,'Iiri','#REDIRECT [[Keskustelu:Iirin kieli]]\n','Keskustelu:Iiri moved to Keskustelu:Iirin kieli',34,'Anssi','20050305133953','',0,1,0,1,0.495682644098,'20050305133953','79949694866046');
INSERT INTO cur VALUES (1125,10,'Sekalaiset','\'\'\'Sekalaiset\'\'\'\n[[Kommenttitekstit]] (annotated works)\n- \'\'\'OPINTO-OPPAAT\n- \'\'\'[[Opinto-oppaiden kirjahylly|Opinto-oppaiden kirjahylly...]]\'\'\'\n- [[Opinto-opas/Koulutus|Koulutus]]\n- [[Opinto-opas/Shakespeare|Shakespeare]]\n- [[Opinto-opas/Sherlock Holmesin seikkailut|Sherlock Holmesin seikkailut]]\n- [[Opinto-opas/The Once and Future King|The Once and Future King]]\n- \'\'\'SEKALAISET\'\'\'\n- [[Tietokonepelien läpipeluuohjeet]]\n- [[Keittokirja]] \n- [[Hupu 2]] [[Image:75%.png]] \n- [[Graafinen suunnittelu]]\n- [http://www.wikipedia.org/wiki/How-to How-to-tekstit]\n- [[m:MediaWiki User\'s Guide|MediaWikin käyttöopas]] [[Image:50%.png]]\n- [[Pulmat]] [[kuva:25%.png]]\n- [[Öljyvärimaalausopas]] [[kuva:50%.png]]\n- [[Yrityksen perustaminen]] [[kuva:50%.png]]\n- [[Sukupuolenkorjausprosessi Suomessa]] [[kuva:100%.png]]\n([http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Template:Sekalaiset&action=edit Muokkaa])\n
','',34,'Anssi','20050311174106','',0,0,1,0,0.218495581444,'20050311174106','79949688825893');
INSERT INTO cur VALUES (1126,0,'Etusivu/Uusi_etusivu','__NOTOC__ __NOEDITSECTION__\n\n
Terveluloa \'\'\'Wikikirjastoon\'\'\', avoimeen kokoelmaan, jota kuka tahansa voi muokata.
\nSuomen kielisessä kokoelmassa on \'\'\'{{NUMBEROFARTICLES}}\'\'\' teksti-moduulia.
\n
Kaikki kirjat löytyvät [[#Kirjat|otsikon alta]]\n{| width=\"100%\" cellspacing=\"3\" cellpadding=\"6\" \n|- valign=\"top\" \n| width=\"40%\" bgcolor=\"#FFF4F4\" style=\"border: solid 1px #ffc9c9; padding:1em;\" cellpadding=\"5\" cellspacing=\"5\" | \n{| cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\" \n| bgcolor=\"#FFF4F4\" |\n===Uusimmat kirjat===\n{{template:Uudet}}\n|} \n| width=\"60%\" bgcolor=\"#f0f0ff\" style=\"border: 1px solid #C6C9FF; padding: 1em;\" | \n{| cellspacing=\"0\" cellpadding=\"6\" \n| bgcolor=\"#f0f0ff\" | \n===Wikikirjasto=== \n[[Wikikirjat:Tervetuloa|Tervetuloa!]] \'\'\'Wikikirjasto\'\'\' on tarkoitettu \'\'\'[http://en.wikipedia.org/wiki/gratis ilmaisten], [http://en.wikipedia.org/wiki/open_content avoimen sisällön]\'\'\' tietokirjojen ja muiden opiskelutekstien kehittämiseen ja levittämiseen. Suomenkielinen Wikikirjat on hyvin tuore, ja sisältöä on siksi vähän. Mikään ei kuitenkaan estä sinua lisäämästä oppikirjamaista tietoa tänne, ja sisältöhän pysyy vapaana (ks. sivu [[w:Wikipedia:Wikipedia ja tekijänoikeudet|Wikipedia ja tekijänoikeudet]]). Wikikirjat on yksi suomenkielisen [[w:|Wikipedian]] sisarprojekteista.\n|} \n|}\n==Kirjat==\n
\'\'[[Kaikki kirjahyllyt]]\'\' -- \'\'[[Wikikirjat:Kysy kirjastonhoitajalta|Kysy kirjastonhoitajalta]]\'\' -- \'\'[[Wikikirjat:Toivotut Wikikirjat|Toivotut Wikikirjat]]\'\' -- \'\'[[Lista kaikista kirjoista|Kaikki kirjat]]\'\' \n\n
\'\' \'\'\'Huomaa:\'\'\' Pienet neliöt ([[Image:100%.png]]) kuvaavat kirjojen suhteellista \"täydellisyyttä\". Neljä neliötä tarkoittaa, että kirjan ensimmäinen luonnos on valmis.\'\' \n\n{{Tiede}}\n{{Matematiikka}}\n{{Kielet}}\n{{Sekalaiset}}\n\n==Mikä Wikikirjasto on?==\n\nWikibooks on [[:en:Wikimedia|Wikimedia]]-projekti, joka aloitettiin 10. heinäkuuta 2003. Suomenkielinen vastine Wikikirjat sai alkunsa englanninkielisen Wikibooksin puolella, ja siirtyi omaan osoitteeseensa 27. elokuuta 2004. Vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet {{NUMBEROFARTICLES}} suomenkielistä kirjamoduulia eri kirjoihin.\n\nLeiki mielesi mukaan [[Wikikirjat:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikolla]], paikassa jossa voit tehdä \'\'kaikkea\'\' ja saada vaikutelman siitä miten [[:en:Wiki|wiki]] toimii. Katso [[Wikikirjat:Postituslistat|postituslistaa]] tai [[tekstikirjojen suunnittelu|suunnittelu]]-sivua keskustellaksesi ajankohtaisista aiheista, tai jätä viestiä [[Wikibooks:Community_Portal|lounasravintolaan]].\n\nKun olet valmis muokkaamaan tai luomaan ensimmäisen sivusi, [[Wikibooks:Kuinka muokkaan sivua|Kuinka muokkaan sivua]] ja [[Wikibooks:Kuinka aloitan uuden sivun|Kuinka aloitan uuden sivun]]-sivut auttavat sinut alkuun. Ne toimivat myös kätevinä referensseinä Wikin syntaksiin ja merkkeihin.\n\nUusi projekti, [[Wikiversity]], on suunniteltu kaikenlaisten opetusmateriaalin kodiksi. Wikibooksia kuvataan tämän Wikiversityn \"kirjaosastoksi\".\n\n[[Miksi käyttää avoimia tekstikirjoja|Miksi avoimia tekstikirjoja?]] - [[Miksi osallistua avoimeen tekstikirjaprojektiin|Miksi osallistua?]] - [[Wikikirjat:Tekstikirjojen standardit|Tekstikirjojen standardit]]\n\n== Sisarprojektit ==\n[http://fi.wikipedia.org Wikipedia] - [http://fi.wiktionary.org Wikisanakirja] - [http://fi.wikiquote.org Wikisitaatit] - [http://wikisource.org/wiki/Main_Page:Suomi Wikitekstit] - [http://meta.wikipedia.org Meta-Wikipedia] - [[Wikibooks:Related Projects|Aiheeseen liittyviä projekteja]]\n\n[[aa:]]\n[[af:]]\n[[als:]]\n[[ar:]]\n[[de:]]\n[[as:]]\n\n[[ay:]]\n[[az:]]\n[[be:]]\n[[bg:]]\n[[bn:]]\n[[bo:]]\n[[bs:]]\n[[cs:]]\n[[co:]]\n[[cs:]]\n[[cy:]]\n[[da:]]\n[[el:]]\n[[en:]]\n[[eo:]]\n[[es:]]\n[[et:]]\n[[eu:]]\n[[fa:]]\n[[fr:]]\n[[fy:]]\n[[ga:]]\n[[gl:]]\n[[gn:]]\n[[gu:]]\n[[he:]]\n[[hi:]]\n[[hr:]]\n[[hy:]]\n[[ia:]]\n[[id:]]\n[[is:]]\n[[it:]]\n[[ja:]]\n[[ka:]]\n[[kk:]]\n[[km:]]\n[[kn:]]\n[[ko:]]\n[[ks:]]\n[[ku:]]\n[[ky:]]\n[[la:]]\n[[ln:]] \n[[lo:]]\n[[lt:]]\n[[lv:]]\n[[hu:]]\n[[mi:]]\n[[mk:]]\n[[ml:]]\n[[mn:]]\n[[mr:]]\n[[ms:]]\n\n[[my:]]\n[[na:]]\n[[nah:]]\n[[nds:]]\n[[ne:]]\n[[nl:]]\n[[no:]]\n[[oc:]]\n[[om:]]\n[[pa:]]\n[[pl:]]\n[[ps:]]\n[[pt:]]\n[[qu:]]\n[[ro:]]\n[[ru:]]\n[[sa:]]\n[[si:]]\n[[simple:]]\n[[sk:]]\n[[sl:]]\n[[sq:]]\n[[sr:]]\n[[sv:]]\n[[sw:]]\n[[ta:]]\n[[te:]]\n[[tg:]]\n[[th:]]\n[[tk:]]\n[[tl:]]\n[[tr:]]\n[[tt:]]\n[[ug:]]\n[[uk:]]\n[[ur:]]\n[[uz:]]\n[[vi:]]\n[[vo:]]\n[[xh:]]\n[[yo:]]\n\n[[zh:]]\n[[zu:]]','pientä korjausta',34,'Anssi','20050315154941','',0,0,1,0,0.924804338786,'20050315171447','79949684845058');
INSERT INTO cur VALUES (1127,6,'Valon_spektri.png','Valon spektri','Valon spektri',35,'Cannon','20050306102821','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949693897178');
INSERT INTO cur VALUES (1128,6,'Valon_värilämpötila.png','Valon_värilämpötila_(K)','Valon_värilämpötila_(K)',35,'Cannon','20050306102911','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949693897088');
INSERT INTO cur VALUES (1129,1,'Ohjelmoinnin_perusteet','Kaipaisin tietoa Javasta jdbc, odbc ja mysql yhteydessä','tiedonjanoinen',0,'80.221.26.157','20050306182604','',0,0,0,1,0.009910666812,'20050306182604','79949693817395');
INSERT INTO cur VALUES (1130,2,'Stonda','Tervehdys, olen opiskelija Savonlinnasta. Suosittelen mielummin tutustumista wikipedian puolella sijaitsevaan [[w:Käyttäjä:Stonda|käyttäjäsivuuni]].\n\n====Yhteystiedot====\n* http://stonda.emdia.fi/\n* stonda @ IRCnet, Quakenet, freenode','',38,'Stonda','20050308030537','',0,0,0,1,0.16019290894,'20050308030537','79949691969462');
INSERT INTO cur VALUES (1131,6,'ESL-kytkentä-1.gif','ESL-kykentä-1','ESL-kykentä-1',35,'Cannon','20050308143225','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949691856774');
INSERT INTO cur VALUES (1132,6,'ESL-kytkentä-2.gif','ESL-kykentä-2','ESL-kykentä-2',35,'Cannon','20050308143328','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949691856671');
INSERT INTO cur VALUES (1133,6,'Esl.jpg','Hamppu pienloisteputkien valossa.\n\n{{GFDL}}','copyright',33,'Huopa','20050310000133','',0,0,1,0,0,'20050316150841','79949689999866');
INSERT INTO cur VALUES (1134,6,'Pienloisteputkien_tulos.jpg','Pienloisteputkien alla kukintovaiheeseen asti kasvanut yksilö.\n\n{{GFDL}}','copyright',33,'Huopa','20050310001530','',0,0,1,0,0,'20050316150841','79949689998469');
INSERT INTO cur VALUES (1135,6,'Scrog.gif','Scrog','Scrog',35,'Cannon','20050312170702','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687829297');
INSERT INTO cur VALUES (1136,6,'Liittimet.jpg','Bubbler liittimet','Bubbler liittimet',35,'Cannon','20050312173630','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687826369');
INSERT INTO cur VALUES (1137,6,'Laatikko_porisee.jpg','Bubbler porisee','Bubbler porisee',35,'Cannon','20050312173906','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687826093');
INSERT INTO cur VALUES (1138,6,'Tarvikkeet.jpg','Tarvikkeet_Etola','Tarvikkeet_Etola',35,'Cannon','20050312180837','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687819162');
INSERT INTO cur VALUES (1139,6,'Kastelija2.jpg','Kastelija2','Kastelija2',35,'Cannon','20050312180955','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687819044');
INSERT INTO cur VALUES (1140,6,'Kasaus.jpg','Etola_kasaus','Etola_kasaus',35,'Cannon','20050312181041','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687818958');
INSERT INTO cur VALUES (1141,6,'Kastelija.jpg','Kastelija','Kastelija',35,'Cannon','20050312181135','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687818864');
INSERT INTO cur VALUES (1142,6,'Pumppulaatikossa.jpg','Etola_pumppu','Etola_pumppu',35,'Cannon','20050312181243','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687818756');
INSERT INTO cur VALUES (1143,6,'Laatikot.jpg','Laatikot','Laatikot',35,'Cannon','20050312181323','',0,0,0,1,0,'20050316150841','79949687818676');
INSERT INTO cur VALUES (1144,0,'Solubiologia','==Mitä elämä on?==\n\nElämä on moniulotteinen käsite, jolla ei ole yksinkertaista määritelmää.\n\nElämä voi tarkoittaa:\n* Meneillään olevaa prosessia, jonka osana elävät asiat ovat.\n* Aikaa organismin syntymän ja kuoleman välillä.\n* Tilaa, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella asialla, toisin sanoen \"mikä tekee jostain elävän?\"\n\nElämän määrittely olisi suhteellisen helppoa, jos pitäydyttäisiin vain siinä, millaista elämää maapallolla on nyt, mutta kun otetaan huomioon kysymykset elämän synnystä maapallolla, maan ulkopuolisesta eämästä ja keinotekoisesta elämästä.\n\n===Elämän synty===\n\nElämän synnyn selittämiseksi ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä, ilmiön kattavasti selittävää mallia. Useimmat elämän syntyä selittävät mallia pitävät sisällän kuitenkin seuraavat kolme ajatusta:\n\n* Maapallon olosuhteet synnyttivät nykyiselle elämälle välttämättömiä perusmolekyylejä.\n* Fosfolipidit muodostivat spontaanisti lipidikaksoiskalvoja, jotka ovat soluseinämien perusrakennusaineita.\n* Erityiset RNA-molekyylet, ribotsyymit ovat alkaneet monistaa itseään.\n\nSiitä, miten molekyylit ovat muodostuneet eläviä kokonaisuuksia, on kolme eri teoriaa.\n\n\'\'Geenit\'\' ensin tai \'\'RNA\'\'-maailma-teorian mukaan RNA oli ensimmäisten solujen ilmestymistä pääasiallinen tai todennäköisesti ainoa elämän muoto Maassa. Teoriaa tukee RNA:n kyky säilyttää, siirtää ja monistaa geneettistä tietoa ja sen lisäksi toimia kemiallisia reaktioita katalysoivana molekyylinä, ribotsyyminä.\n\nAineenvaihdunta ensin -teorian mukaan yksinkertaisia reaktioita ja aineenvaihduntaa on ollut ennen geenien syntyä. Aineenvaihdunta tarkoittaa tässä kemiallisten reaktioiden ketjua, jossa on yksistä prosesseista vapautuva energia siirtyy toisen prosessin käyttöön, mikä lopulta johtaa monimutkaisempien molekyylien syntyyn.\n\nSekamallit ovat suosiota lisääviä malleja, jotka yhdistävät ajatuksia molemmista edellä mainituista malleista.\n\n==Eliö==\n\nEliö eli organismi on yhdestä tai useammasta solusta koostuva elävä olento. Eliöt rakentuvat vain elollisessa luonnossa esiintyvistä hiilen orgaanisista yhdisteistä. Niille on ominaista aineenvaihdunta, syntymä, kuolema ja kyky (tarkoitus) lisääntyä. Eliöiden varhainen kehityshistoria on edelleen hämärän peitossa, mutta otaksutaan, että ne syntyivät Maan alkumerissä yli kolme miljardia vuotta sitten. Aikojen kuluessa eliökunta on monipuolistunut ja kehittynyt evoluution myötä.\n\nEliökunta on yhteisnimitys kaikille eliölajeille ja -luokille. Se jakaantuu kuntiin, joita vallalla olevan käsityksen mukaan on kuusi. Kunta on taksonomian korkein ryhmä.\n\n===Eliöiden luokittelun historia===\n\nEliöt on perinteisesti jaettu eläin- ja kasvikuntaan, ja sienten sekä bakteerien katsottiin kuuluvan kasveihin. Vuonna 1894 Ernst Haeckel ehdotti yksisoluisten alkueliöiden erottamista omaksi kunnakseen, mutta se sai yleisen hyväksynnän vasta paljon myöhemmin. Robert Whittaker erotti vuonna 1959 bakteerit muista alkueliöistä sekä sienet kasveista. Vuonna 1977 Carl Woese erotti vielä arkkibakteerit bakteereista RNA-tutkimusten perusteella. Vuonna 1990 hän esitti lisäksi kolmijakoa esitumallisiin bakteereihin ja arkkibakteereihin sekä aitotumallisiin eliöihin (Eucaryota). Woesen kuuden eliökunnan luokittelu on nykyään saavuttanut lähes standardin aseman.\n\n===Luokittelu===\n\nArkkieliöt eli arkkibakteerit (Archaebacteria)\n* \'\'\'Bakteerit\'\'\' eli alkeiseliöt (Eubacteria) \nmyös syanobakteerit eli sinilevät\n* \'\'\'Alkueliöt\'\'\' eli yksisoluiset eliöt eli protistit (Protista) \n* \'\'\'Hiivasienet\'\'\'\'\n** \'\'\'Levät\'\'\' (Algae)\n** \'\'\'Alkueläimet\'\'\' (Protozoa)\n* \'\'\'Eläinkunta\'\'\' (Animalia) \n** \'\'\'Sienieläinmäiset\'\'\' (Parazoa)\n** \'\'\'Agnotozoa\'\'\'\n** \'\'\'Monisoluiset\'\'\' eläimet (Metazoa, Histozoa)\n* \'\'\'Sienikunnan\'\'\' monisoluiset eliöt (Fungi)\n* \'\'\'Kasvikunta\'\'\' (Plantae) \n** \'\'\'Sammalet\'\'\' (Bryophyta)\n** \'\'\'Putkilokasvit\'\'\' (Tracheobionta, Cormobionta)\n\n==Solu==\n\nSolut voidaan jakaa esitumallisiin ja aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit, aitotumallisiin eläin- ja kasvisolut.\n\n===Solun rakenne===\n\n====Aitotumallisen solun rakenne====\n\nSolua rajaa solukalvo. Solukalvon sisäpuolelle jää solulima, jossa on useita soluorganelleja. Tuma sijaitsee solulimassa tumakalvon ympäröimänä. Tumalimassa on perintötekijät DNA:han koodattuna.\n\n====Esitumallisen ja aitotumallisen solun suurimmat erot====\n\nEsitumallinen solu tarkoittaa käytännössä tumatonta. Esitumallisilta puuttuu myös soluorganelleista ehkä tärkein: mitokondrio. Aitotumallisten solujen mitokondrio muistuttaakin esitumallista solua, ja epäillään mitokondrioiden syntyneen, kun aitotumallinen solu on kaapannut esitumallisen sisäänsä. Jatkossa käsitellään aitotumallista solua, mikäli ei toisin mainita.\n\n====Solukalvo====\n\nSolua rajaa solukalvo: rasvahappokaksoiskalvo, jossa rasvahappojen hydrofiiliset (\"vettä rakastavat\") osat ovat kalvon pinnoilla, hydrofobiset (\"vesikauhuiset\") osat kalvon keskellä. Solukalvo ympäröi solulimaa, joka käsittää kaiken solukalvon sisälle jäävän. Solukalvossa on runsaasti proteiineja, joista osa läpäisee solukalvon molemmilta puolilta, osa vain toiselta puolelta. Kalvoproteiineissa on myös kiinni hiilihydraattiosia. Esimerkkejä kalvoproteiineista ovat mm. ionikanavat, ionipumput ja reseptorit.\n\n====Tuma====\n\nTuma sijaitsee solulimassa ja sitä ympäröivä tumakalvo. Tumakalvo on solukalvon tavoin rasvahappokaksoiskalvo. Toisin kuin solukalvo, tumakalvo ei ole tiivis. Siinä on paljon tumahuokosia, joiden läpi mRNA ja muut molekyylit pääsevät solulimaan. Geenit sijaitsevat tuman kromosomeissa koodattuina DNA:han.\n\n====Solulima====\n\nSolulimassa sijaitsee useita soluorganelleja (soluelimiä). Solulimassa on myös runsaasti proteiineja ja RNA:ta. Proteiinisynteesi tapahtuu solulimassa. Soluliman ionipitoisuus poikkeaa huomattavasti solua ympäröivästä. Solukalvon Na-K-pumput kuljettavat jatkuvasti natriumia pois solusta ja kaliumia sisään. Tähän kuljetukseen tarvitaan ATP:n energiaa. Na-K-pumpun toiminnan seurauksena solulima on negatiivisesti varautunut solunulkopuoliseen matriksiin (Extracellular matrix, ECM) verrattuna. Varaus on edellytys hermo- ja muiden solujen toiminnalle, ja sen häviäminen johtaa solun kuolemaan.\n\n====Solun tukiranka====\n\nSolun tukirankana solulimassa on mikrotubuluksia, mikrofilamentteja ja välikokoisia säikeitä. Mikrotubulukset toimivat solun sisäisessä kuljetuksessa tuman ja solun reunaosien välillä: dyneiini ja kinesiini moottoriproteiinit liikkuvat mikrotubuluksia pitkin ja vievät mukanaan proteiineja tms. solun muihin osiin. Mikrofilamentteihin kuuluu mm. lihassolun aktiini. Lihassolun supistuessa limittäin järjestyneet myosiinimolekyylit tarttuvat aktiinimolekyyliin ja vetävät aktiineja hieman lähemmäs. Seurauksena on lihassolun lyheneminen. Vastaavaa aktiinin ja myosiinin interaktiota tapahtuu muissakin soluissa, mutta vähemmän dramaattisin seurauksin. Välikokoiset säikeet vaihtelevat solutyypin mukaan. Solun tukirangan komponentit toimivat yhdessä pitäen yllä solun muotoa.\n\n===Soluelimet===\n\n====Kalvorakenteiset soluelimet====\n* Solukalvo\n* Tumakotelo\n* Mitokondrio\n* Endoplasmakalvosto\n* Golgin laite\n* Eriterakkulat\n* Endosomit\n* Lysosomit\n* Peroksisomit\n* Kuljetusrakkulat\n\n====Kalvottomat soluelimet====\n\n* Mikrotubulukset\n* Mikrofilamentit\n* Välikokoiset filamentit\n* Sentriolit\n* Ribosomit\n* Glykogeeni\n* Rasvapisarat\n* Värekarvat\n\n===Solun toiminta===\n\n====Energian tuotanto====\n\nSolu ottaa energian ECM:stä pääosin glukoosina ja rasvahappoina. Rasvahapot pilkotaan solulimassa, jolloin syntyy NADH:ta. Glukoosi pilkotaan mitokondrion sitruunahappokierrossa, jolloin syntyy CO2:ta, NADH:ta ja FADH2:ta Mitokondrion hengitysketjussa NADH ja FADH2 luovuttavat protoninsa. Seurauksena mitokondrion sisemmän kalvon eri puolille syntyy protonikonsentraariogradientti. Protonipumppu antaa protonikonsentraation tasoittua tekemällä samalla ADP:sta ja fosfaatista ATP:ta. ATP on solun perusenergiavaluutta, jota entsyymit käyttävät reaktioihinsa. ATP:n huono puoli on, että sitä ei voida säilöä suuria määriä.\n\n====Endo- ja eksosytoosi====\n\nSolu ottaa aineita ympäristöstään endosytoosilla, joka voidaan jakaa kahteen: fagosytoosiin (\"solusyönti\") ja pinosytoosiin (\"solun juominen\"). Molemmissa tapahtumissa solun ulkopuolella olevat molekyylit kiinnittyvät solukalvon reseptoreihin ja saavat aikaan solukalvon vetäytymisen kuopalle. Kuoppa syvenee, ja lopulta kuoppa irtoaa solun sisälle endosomina ja solukalvo umpeutuu kiinnittymällä vastakkaiseen reunaan. Endosomi yhdistyy solussa lysosomin kanssa. Lysosomi sisältää entsyymejä, jotka hajottavat endosomin sisällön solun käyttöön. Esimerkkinä fagosytoosista on, kun fagosytoivat solut (makrofagit, neutrofiilit) syövät bakteereja ja tappavat ne sisällään. Jotkin bakteerit esim. tuberkuloosi ja shigella voivat elää solun sisällä estämällä endosomin ja lysosomin fuusiota. Fagosytoosin jälkeen ns. myöhäinen endosomi yleensä liitetään uudestaan kalvolle eksosytoosilla, jolloin sen sisältämät kuona-aineet vapautuvat soluvälitilaan. Eksosytoosi on käänteinen endosytoosille.','',34,'Anssi','20050314142741','',0,0,0,1,0.01380079998,'20050314142741','79949685857258');
INSERT INTO cur VALUES (1145,4,'Wikipedia_ja_tekijänoikeudet','==Wikikirjasto: Wikikirjasto ja tekijänoikeudet.==\n\nEnglanninkielinen alkuteksti: [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Copyrights wikipedia:copyrights]\n\nWikikirjasto-projektin tavoitteena on luoda vapaasti saatavissa oleva \'\'tietokirjasto\'\'. Käyttämämme lisenssi takaa vapaan pääsyn Wikikirjaston ja muihin Wikipedian sisarprojektien sisätöihin samaan tapaan kuin vapaaohjelmistoihin on vapaa pääsy. Wikikirjaston sisältöä saa siis kopioida, muokata ja levittää, mutta vain mikäli edelleenjaettavien versioiden lisenssiehdot ovat samat, ja selkeästi ilmoitetaan Wikikirjaston ja Wikipedia tietolähteeksi.\n\n\'\'\'Nykyisen tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön ja tekijänoikeutta koskevien käytäntöjen johdosta on lakiteknisiin seikkoihin kiinnitettävä huomiota. Siten voidaan varmistaa, että työn tuloksia voidaan pitää yleisön saatavilla, ja samalla pitää projekti lainmukaisena.\'\'\' Näiden päämäärien mahdollistamiseksi on kaikki Wikikirjastossa ja Wikipediassa julkaistava teksti yleisön saatavissa [http://www.wikipedia.org/wiki/GNU_FDL/ GNU Free Documentation License:n] (GFDL) ehtojen mukaisesti. Koko teksti on saatavissa (englanniksi, englanninkielinen muoto katsotaan laillisesti sitovaksi, koska Wikipedian palvelin sijaitsee Yhdysvalloissa) osoitteesta [http://www.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Text_of_the_GNU_Free_Documentation_License Wikipedia:Text of the GNU Free Documentation License].\n\nKaikkien Wikikirjasto artikkeleiden tekstiä saa kopioida, levittää ja muokata Free Software Foundationin julkaiseman \'\'GNU Free Documentation Licensen 1.1\'\' tai minkä hyvänsä myöhemmän version mukaisesti. GNU Free Documentation Licensen määritelmien mukaisia kansitekstejä (\"Cover Texts\") tai vakiolukuja (\"Invariant Sections\") ei saa käyttää. Yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta saa alla olevasta luvusta \"Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet\" sekä yllä mainitusta GNU Free Documentation License -dokumentista.\n\nOleellisesti tämä tarkoittaa sitä, että artikkelit tulevat pysymään ikuisesti ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti. Rajoitusten tarkoitus on varmistaa artikkelien pysyminen ilmaisina ja vapaasti levitettävinä.\n\nLue lisää aiheesta [[:w:|Wikipedian]] puolelta [[:w:Wikipedia:Wikipedia ja tekijänoikeudet|Wikipedia ja tekijänoikeudet]].','',34,'Anssi','20050314144846','',0,0,1,1,0.277242028669,'20050314144846','79949685855153');
INSERT INTO cur VALUES (1146,0,'Yleinen_tiede','Tieteen tavoitteena on kuvata, selittää ja hallita todellisuutta. Tähän tiede pyrkii luomalla teorioita, jotka ovat käsitteiden avulla muodostettuja väitejoukkoja. Tieteellistä tietoa ei tulisi väittää täysin oikeaksi, sillä tieteellinen päättely perustuu havaintoihin, joita voidaan tulkita väärin.\n\nTiede pyrkii antamaan meille totuuteen perustuvan todellisuuskäsityksen.\n\nTieteen tunnusmerkeiksi mainitaan usein järjestelmällisyys, objektiivisuus, kriittisyys, edistyvyys ja itsenäisyys. Monet tieteenfilosofit ovat kyseenalaistaneet nämä tunnusmerkit.\n\nTieteellisen tiedon on oltava puolueetonta ja hyvin perusteltua. Tutkimukset julkaistaan, jotta tulokset ovat yleisesti saatavilla ja tiedeyhteisö voi arvioida niiden merkityksen. Tutkimus on selostettava niin, että kokeet voidaan toistaa tai lähteet tarkistaa.\n\nAristoteleen mukaan tiede tutkii ilmiöiden perimmäisiä syitä ja on ehdottoman varmaa. Jo antiikin tähtitieteessä luovuttiin perimmäisten syiden etsimisestä. Tieteen varmuus kyseenalaistettiin lopullisesti 1800-luvulla.\n\nNäkemystä, jonka mukaan emme voi saavuttaa varmaa tietoa, sanotaan fallibilismiksi.\n\n==Tieteen lajit==\n\nTiede jaetaan tiedon laadun perusteella kahteen ryhmään: \'\'\'reaalitieteisiin\'\'\' ja \'\'\'käsitteellisiin tieteisiin\'\'\'. Reaalitieteet jaetaan usein luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin eli ihmistieteisiin sekä yhteiskuntatieteisiin. Käsitteellisiin tieteisiin sisältyy matematiikka ja logiikka.\n\nLuonnontieteiden pohjana pidetään luonnontieteellistä menetelmää. Hermeneutikot pitävät sen lisäksi pätevänä hermeneuttista menetelmää.\n\nYksi tieteenfilosofian kysymyksiä on, kuinka erilaisia luonnontieteet ja ihmistieteet loppujen lopuksi ovat. Realistisen käsityksen mukaan molemmissa voidaan vedota syysuhteellisiin (kausaalisiin) syihin, vaikka vain jälkimmäisessä on toimijoiden omilla käsityksillä merkitystä.\n\n===Tieteen filosofia===\n\nTieteenfilosofia on filosofian ala, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta ja tieteellistä toimintaa. Se tarkastelee tieteen käsitteitä, teorioita ja ongelmia sekä sitä, miten tieteessä päätellään tietoa ja keksitään teorioita. Tieteenfilosofia ei pelkästään kuvaile tiedettä vaan myös arvostelee sitä ja esittää uusia ajatustapoja.\n\nTieteenfilosofia tutkii paitsi tieteitä yleisesti myös yksittäisiä tieteenaloja. Esimerkiksi matematiikan filosofia selvittää matemaattisten väitteiden totuuksia ja matemaattisten objektien, kuten lukujen, olemassaoloa. Filosofian aloista tieteenfilosofia tukeutuu etenkin tieto-oppiin ja logiikkaan. Tieteen etiikka liittyy läheisesti tieteenfilosofiaan.\n\n===Humanistiset tieteet===\n\nHumanistiset tieteet ovat ryhmä akateemisia tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin. Humanistiset tieteet ovat tutkimustavaltaan usein kvalitatiivisia ja siten eivät useimmiten tuota tieteellisiä lainalaisuuksia.\n\nAkateemisessa maailmassa humanistiset tieteet ovat yksi kolmesta modernin länsimaisen tieteentutkimuksen osa-alueesta.\n\n====Humanististen tieteiden luokittelu====\n\nSuomalaisessa yliopistomaailmassa humanistisiin tieteisiin lasketaan kuuluvaksi\n\n* Arkeologia\n* Fonetiikka\n* Historia\n* Kansatiede\n* Kielitiede\n* Kirjallisuustieteet\n* Kulttuuriantropologia\n* Museologia\n* Taidehistoria\n* Uskontotiede\n\n===Luonnontieteet===\n\nLuonnontieteisiin kuuluvat muun muassa:\n\n* tähtitiede eli astronomia, joka tutkii tähtiä ja avaruutta\n* biologia, joka tutkii elävien olentojen, eliöiden ominaisuuksia ja käyttäytymistä\n* ekologia, joka tutkii eliöiden ja niiden luonnonympäristön välisiä suhteita\n* fysiikka, joka tutkii luonnonilmiöitä, erityisesti ainetta ja sen aiheuttamia vaikutuksia ja reaktioita\n* kemia, joka tutkii alkuaineiden ja niiden yhdisteiden rakennetta ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita\n* geotieteet eli maatieteet, jotka tutkivat Maata\n\n==Tieteen historia==\n\nTieteen historia on olennaisesti lineaarinen ja länsimainen. Se alkaa antiikin Kreikasta ja kulkee hellenismin ja Rooman imperiumin kautta arabikulttuurin lyhyeen kukoistukseen, minkä jälkeen painopiste siirtyy kristilliseen Eurooppaan. Isaac Newton toi matematiikan ja luonnonlakien esittämisen yhtälöinä tieteelliseen paradigmaan, ja 1900-luvun alussa Albert Einsteinin ajatukset siivittivät modernin fysiikan käyntiin.\n\n==Tieto==\n\nTieto on Filosofian tietoteorian (epistemologia) mukaan tosi, hyvin perusteltu uskomus. Epistemologia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja siitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on se laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa.\n\nSysteemiteorian mukaan tieto on ero, jolla on merkitystä systeemilleen.\n\nInformaatioteorian (ks. Claude Shannon) mukaan tieto on kyllä/ei-päätös ja yksi tiedon yksikkö on bitti. Tätä mallia käytetään myös viestinnän teorioissa.\n\n===Informaatioteoria===\n\nTeorian perustana on tiedon määritteleminen bittinä eli yhtenä kyllä/ei-päätöksenä. Tämän perusteella Shannon kehitti matematiikan haaran, jonka avulla tiedon määrää voidaan käsitellä tarkasti. Shannon määritteli mm. termit informaation entropia ja redundanssi.\n\nClaude Shannon (1916 - 2001) oli amerikkalainen matemaatikko. Shannonin työ on luonut pohjan mm. tietoliikenteen koodaukseen ja tiedon salaukseen. Shannon toimi MIT-yliopistossa ja Bell-laboratoriossa.\n\nShannon julkaisi 1948 artikkelin A Mathematical Theory of Communication, jossa tutkitaan tiedon perusolemusta.\n\nShannon kehitti myös Nyqvistin näytteenottoteoriaa, jonka mukaan analoginen signaali voidaan palauttaa näytteistä, jotka otetaan kaksinkertaisella taajuudella kuin mikä itse signaali on. Tätä hyödynnetään esimerkiksi digitaalisessa puhelintekniikassa siten, että koska puhelinkojeen toistama suurin taajuus on noin 4000 Hz, digitaalinen keskus lähettää toiseen päähän 8000 näytettä puheesta sekunnissa. Fourier-muunnosten avulla Shannon todisti Nyqvistin teorian, jonka mukaan analoginen signaali saadaan palautettua teoriassa täydellisesti näistä 8000 näytteestä. Teoria tunnetaankin nykyisin Nyqvistin-Shannonin näytteenottoteoreemana.','',34,'Anssi','20050315162538','',0,0,0,1,0.435438319169,'20050315162538','79949684837461');
INSERT INTO cur VALUES (1147,0,'Orgaaninen_kemia','Orgaaninen kemia tutkii orgaanisia yhdisteitä. Suurin osa tunnetuista yhdisteistä on orgaanisia. Orgaaniset yhdisteet sisältävät aina hiiltä.\n\nOrgaaninen yhdiste on jokin hiilen yhdiste. Suurin osa tunnetuista yhdisteistä on juuri orgaanisia yhdisteitä. Niistä muodostuvat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin.\n\n==Orgaanisen kemian rakennusaineet==\n\nHiilen lisäksi orgaanisissa yhdisteissä on lähes aina myös vetyä. Muita mahdollisia hiilirunkoon liittyneitä atomeja on esimerkiksi happi, typpi, rikki, kloori ja bromi. Pelkkä hiilen läsnäolo ei kuitenkaan tee yhdisteestä orgaanista: hiilidioksidi sisältää hiiltä, mutta sitä ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi orgaanisiin yhdisteisiin. Alun perin orgaanisilla yhdisteillä tarkoitettiinkin vain eloperäisiä yhdisteitä, kunnes huomattiin, että orgaanisia yhdisteitä voidaan syntetisoida myös epäorgaanisista lähtöaineista.\n\nOrgaanisten yhdisteiden yksinkertaisin muoto ovat alkaanit, joissa hiiliatomit ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisin sidoksin. Hiilirungossa voi olla myös kaksoissidoksia ja kolmoissidoksia. Kaksoissidoksellisia yhdisteitä kutsutaan alkeeneiksi ja kolmoissidoksellisia yhdisteitä alkyyneiksi. Orgaanisessa yhdisteessä voi olla myös monia substituentteja: alkoholi-, amiini-, karboksyylihappo- ja eetteriryhmiä jne. Yhdistettä, jossa on sekä karboksyylihappo- että amiiniryhmä, sanotaan aminohapoksi.\n\n===Alkaani===\n\nAlkaani on hiilivety, jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia. Koska alkaaneissa ei ole kaksois- eikä kolmoissidoksia, ne ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä.\n\nJos alkaanissa ei ole rengasta, sen yleinen kaava on C
nH2
n+2. Yksinkertaisin alkaani on metaani (CH
4).\n\n====Alkaanien ominaisuuksia====\n\nAlkaanit eivät reagoi kovin helposti, koska niiden hiili-hiili- ja vety-hiilisidokset ovat vakaita. Ne eivät liukene veteen myöskään käytännössä ollenkaan ja vettä kevyempiä.\nHaaroittumattomien alkaanien kiehumispisteet suurenevat hiiliketjun pituuden kasvaessa.\nHuoneenlämpötilassa ja normaalipaineessa suoraketjuiset alkaanit metaanista butaaniin ovat kaasuja, pentaanista C17H36:een nesteitä ja siitä eteenpäin kiinteitä aineita.\n\n===Aminohapot===\n\nAminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amiiniryhmä (-NH
2) että karboksyyliryhmä (-COOH). Amiiniryhmä on emäksinen ja karboksyyliryhmä hapan. Aminohapot esiintyvät tavallisimmin kahtaisioneina, jolloin karboksyyliryhmästä irronnut vetyatomi on liittynyt aminoryhmään. Näin muodostunut COO
--ryhmä voi sitten toimia emäksenä ja NH3
+-ryhmä happona. Koska aminohappo sekä happo että emäs, sitä sanotaan amfiproottiseksi yhdisteeksi.\n\nAlfa-aminohapot, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen, ovat biokemiassa keskeisiä molekyylejä.\n\n====Aminohappojen ominaisuuksia====\n\nAminohapovat voivat polymeroitua, jolloin ne muodostavat peptidejä. Kaikki proteiinit ovat muodostuneet useista kymmenistä, jopa sadoista tai tuhansista polymerisoituneista aminohapoista (polypeptidi). Proteiinien rakenneosina esiintyy noin 20 erilaista alfa-aminohappoa - kaikkia lajeja ei kuitenkaan ole mukana jokaisessa proteiinissa. Proteiinien aminohapot ovat optisesti aktiivisia ja kaikki L-isomeerejä lukuunottamatta yksinkertaisinta happoa eli glysiiniä, jonka alfa-hiiliatomiin on amino- ja karboksyyliryhmän lisäksi liittynyt kaksi vetyatomia.\n\n===Hiili===\n\nHiili on alkuaine. Hiili-12-isotoopin atomimassa on tasan 12 g/mol. Hiili-alkuaineen kemiallinen merkki on C ja järjestysluku on 6. Yleinen ei-metallinen, neliarvoinen alkuaine, hiili omaa useita allotrooppisia muotoja.\n\nHiili kemiallisesti mielenkiintoinen kyky sitoutua itseensä ja laajoin eri muodoin muihin alkuaineisiin muodostaen lähes 10 miljoonaa tunnettua yhdistettä. Kun yhdistetään happeen niin muodostaa hiilidioksisia joka on äärimmäisen tärkää kasveille. Kun ydistetetään vetyyn, saadaan hiilivetyjä, jotka ovat oleellisia teollisuudelle fossiilisten polttoaineiden muodossa. Kun yhdistetään sekä happeen että vetyyn, saadaan monia yhdisteitä, mm. rasvahappoja, jotka ovat oleellisia elämälle ja estereitä jo antaa aromit monille hedelmille. Isotooppia hiili-14 (C-14) käytetään radioaktiivisessa iänmäärityksessä, kuten arkeologiassa.\n\nHiili on merkittävä alkuaine monista syistä. Sen eri muotoihin sisältyy yksi pehmeimmistä aineista (grafiitti) ja yksi kovimmista aineista (timantti). Lisäksi sillä on suuri taipumus sitoutua muihin pieniin atomeiin, hiili itse mukaanluettuna, sen pieni koko tekee siitä kykenevän muodostamaan moninkertaisia sidoksia.\n\n===Vety===\n\nVety on erittäin kevyt ja tulenarka väritön kaasu. Sen toista ja kolmatta isotooppia käytetään tulevaisuudessa muun muassa fuusioreaktoreissa. Luonnossa vety esiintyy kaksiatomisina H2-molekyyleinä. Lisäksi luonnossa on vähäisiä määriä deuterium-isotooppia.\n\nTavallinen vety-atomin ydin muodostuu yhdestä protonista. Deuterium-isotoopissa on protonin lisäksi yksi neutroni.','',34,'Anssi','20050315171446','',0,0,0,1,0.053536353899,'20050315171446','79949684828553');
INSERT INTO cur VALUES (1148,0,'Esperanto','[http://www.lernu.net/lernu.php?lingvo=fi Lernu.net]','',0,'195.35.129.8','20050315181447','',0,0,0,1,0.12673737955,'20050315181447','79949684818552');