Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.11 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 3817 160190 159260 2026-07-20T10:36:43Z ~2026-40691-45 12434 /* Suomen historian jako eri aikakausiin */ Muokkaus 160190 wikitext text/x-wiki {{Wikijunior-linkki}} =='''Suomen historia'''== ==Johdanto== Suomen valtion historia on hyvin lyhyt, se alkaa maan itsenäistymisestä eli vasta vuodesta 1917. Suomen historia kansakuntana alkaa Porvoon maapäivistä vuonna 1809, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I:n sanoi tunnetun lauseensa, että vastedes Suomi on korotettu kansakuntien joukkoon. Toisaalta kansan historia alkaa myös tuhansia vuosia sitten, aina historian hämärästä, sillä Suomen aluetta ovat ihmiset asuneet aina jääkaudesta lähtien. Kuitenkin on varmasti parasta kertoa Suomen alueen historiasta, tai sen alueen historiasta, joka jossain historian vaiheessa sai nimekseen Suomi. Näin menemme uudelleen historian hämäriin aikakausiin ja tuhansien vuosien päähän omasta ajastamme. ==Suomen historian jako eri aikakausiin== Suomen alueen ja Suomen kansan ja valtion historia voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin: *'''[[Wikijunior Suomen historia/Esihistoria|Esihistoria]]''' **[[Wikijunior Suomen historia/Kivikausi|Kivikausi]] ***[[Wikijunior Suomen historia/Aika ennen jääkautta|Aika ennen jääkautta]] ****[[Wikijunior Suomen historia/Aika ennen jääkautta#Susiluola|Susiluola]] ***[[Wikijunior Suomen historia/Jääkausi|Jääkausi]] ***[[Wikijunior Suomen historia/Mesoliittinen kausi|Mesoliittinen kausi]] (esikeraaminen kausi) ***[[Wikijunior Suomen historia/Neoliittinen kausi|Neoliittinen kausi]] eli keraaminen kausi ****[[Wikijunior Suomen historia/Varhaisneoliittinen kausi|Varhaisneoliittinen kausi]] (5300 - 3200 eaa.) ****[[Wikijunior Suomen historia/Keskineoliittinen kausi|Keskineoliittinen kausi]] (3200 - 2500 eaa.) ****[[Wikijunior Suomen historia/Myöhäisneoliittinen kausi|Myöhäisneoliittinen kausi]] (2500 - 1500 eaa.) **[[Wikijunior Suomen historia/Pronssikausi|Pronssikausi]] ***[[Wikijunior Suomen historia/Varhaispronssikausi|Varhaispronssikausi]] (1500 - 1000 eaa.) ***[[Wikijunior Suomen historia/Myöhäispronssikausi|Myöhäispronssikausi]] (1000 - 500 eaa.) **[[Wikijunior Suomen historia/Rautakausi|Rautakausi]] ***[[Wikijunior Suomen historia/Varhaisrautakausi|Varhaisrautakausi]] (500 eaa - 400 jaa.) ***[[Wikijunior Suomen historia/Keskirautakausi|Kaskirautakausi]] (400 - 800 jaa.) ***[[Wikijunior Suomen historia/Myöhäisrautakausi|Myöhäisrautakausi]] (800 - 1150/1300 jaa.) *'''Ruotsin vallan aika''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Suomen sisällissota|Keskiaika]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Vaasojen aika|Vaasojen aika]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Suurvaltakausi|Suurvaltakausi]]''' **'''[[Wikijunior Suomen histopria/Vapauden aika|Vapauden aika]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Kustavilainen aika|Kustavilainen aika]]''' * '''Venäjän vallan aika''' ** [[Wikijunior Suomen historia/Suomen sota 1808-1809|'''Suomen sota 1808-1809''']] **'''[[Wikijunior Suomen historia/Autonomian rakentamisen aika|Autonomian rakentaminen]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Uudistusten aika|Uudistusten Suomi]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Kansallisaate ja sortokaudet|Kansallisaate ja sortokaudet]]''' *'''Itsenäisyyden aika''' **[[Wikijunior Suomen historia/Suomen sisällissota|'''Sisällissota vuonna''']] 1918 **'''[[Wikijunior Suomen historia/Itsenäinen valtio|Itsenäinen valtio]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Sotien aika|Sotien aika]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Jälleenrakennuskausi|Jälleenrakennuskausi]]''' **'''[[Wikijunior Suomen historia/Hyvinvointivaltion aika|Hyvinvointivaltio]]''' ** '''[[Wikijunior Suomen historia/Suomen presidentit|Suomen presidentit]]''' == Muita Suomen historiasta kertovia wikikirjoja == *[[Wikiopiskelu Suomen historia]] (yläkouluikäisille) *[[Suomen historia]] (aikuisille) ==Miten saamme tietoa Suomen historiasta== Historia on tiede kuten fysiikka, kemia tai filosofia. Tieteen pitää aina perustua olemassa oleviin tosiasioihin. Nämä tosiasiat pitää voida tarkastaa ja niiden perusteella tehdyn tulkinnan pitää olla oikein tehty. Esihistoriaa tutkii arkelogia, jota työtä tekeviä nimitämme arkeologeiksi. He tekevät kaivauksia entisilla asunpaikoilla, raunioilla ja hautausmailla. Usein he tonkivat myös erilaisia tuhansia vuosia sitten syntyneitä kaatopaikkoja, jotka ovat usein todella hyviä löytöpaikkoja. Myös vanhat, tuhansia vuosia vanhat rakennukset ja monumentit ovat arkeologien työmaita. Pienistä luunsisuista, kivenkappaleista ja kaikista vastaavista löydöistä tehdään huolelliset raportit ja ne yleensä julkaistaan kirjoina. Arkeologit, saadakseen tietoja, tekevät usein kenttätöytä, joka tarkoittaa kaivauksia ja maan tonkimista tietyssä paikassa. Historioitsijalla on usein helpompi tehdä työtään. Usein hän tekee työtään arkistossa johon varastoitu vanhat asiakirjat, jotka on syntyneet kirjoitustaidon aikana. Usein historioitsijat tekevät työtään myös kirjastoissa, sillä monet asiakirjat on myös julkaistu kirjoina. Lisäksi hänen pitää tutustua perusteellisesti kaikkiin tutkimusaiheeseen liittyviin kirjoihin. Painettuja ja yleensä kirjoitettuja asiakirjoja sanotaan ''lähteiksi'', sillä ne ovat yhtä tärkeitä historialle kuin lähde on janoiselle. Myös sanomalehdet ja muut lehdet ovat myös historian lähteitä. Ne kuitenkin ovat usein vain lähimenneisyyden lähteitä. Keskiajalla ei ollut kovin paljon sanomalehtiä, ei oikeastaan yhtään. Kuitenkin kirjoitettujen lähteiden lisäksi historioitsija voi käyttää lähteinään tapoja, kerrottua tietoa, runoja, kuten suomalaisten Kalevala. Myös lasten leikit ja lorut ovat nykyisin historian lähteitä. ==Kirjallisuutta== Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa ja artikkelia. Ilmeisesti kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta niitä on. Tässä jokunen aikuisten kirja, joista voi saada lisätietoja myös Suomen historiasta: *Suomen historian pikkujättiläinen, *Weilin+Göösin Suomen historia 1-8 osaa, *Suomen kulttuurihistoria 1-3 osaa, *Suomen taloushistoria 1-3 osaa. Lisäksi Otavalta on ilmestynyt kirja nimeltä Suomen lasten historia. [[Luokka:Wikijunior Suomen historia|*]] 2r4dmhuzf37qkrzdkbcnwavaqus2gxw 0 4119 160191 116026 2026-07-20T10:41:28Z ~2026-40691-45 12434 Muokkaus 160191 wikitext text/x-wiki Suomessa oli autonomian aika 1809-1917. Silloin Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta. Suomella oli oma itsehallinto, lait, raha. Mutat venäjän keisari määräsi Suomen ulkopolitiikan. Suomalaiset eivät kapinoineet autonomian ajan alusa pitkään aikaan. Vasta 1800-luvun lopussa alkaneet venäläistämistoimet nostivat suomalaiset ensi kertaa vastarintaan 1905. venäjällä tapahtunut kommunistivalalnkumous päätti autonomian ajan, mutat vei täälläkin tuhoisaan sisällissotaan. == Suomesta autonominen suuriruhtinaskunta == Kun Ruotsi oli hävinnyt [[Wikijunior Suomen historia/Suomen sota 1808-1809|Suomen sodan (1808-1809)]], Suomi liitettiin Venäjään. Suomi sai autonomian ja Suomesta tuli siis autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän keisari hallitsi Suomea suuriruhtinaana. Aluksi Suomen pääkaupunki oli Turku, mutta se vaihdettiin myöhemmin Helsinkiin. Kun Suomi oli kuulunut Venäjään muutaman vuoden, Suomi sai alueen, jota sanottiin "Vanhaksi Suomeksi". Vanha Suomi oli joutunut Venäjälle rauhoissa, jotka tehtiin Venäjän ja Ruotsin kanssa 1700-luvulla. Suomen sota Vuonna 1809 Venäjän hallitsijaksi tuli keisari Aleksanteri I. Venäjä halusi valloittaa Suomen. Vuonna 1808 syttyi sota Ruotsi-Suomea vastaan. Tätä sotaa sanotaan Suomen sodaksi. Virallisesti sota päättyi 17.9.1809 Haminan rauhaan. Suomesta tuli suuriruhtinaskunta Venäjän tsaarin alaisuuteen. Ruotsi-Suomi siis hävisi sodan ja Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Porvoon valtiopäivät Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809 Porvoossa valtiopäivillä: "Olen luvannut pitää voimassa valtiomuotonne, perustuslakinne; tämä kokouksenne on teille takeena lupaukseni täyttämisestä", lausui keisari ja antoi Suomen suuriruhtinaana hallitsijanvakuutuksen. Säätyjen oli sen jälkeen vannottava uskollisuudenvala hallitsijalle. Vala käännettiin myöhemmin suomeksi ja luettiin kirkoissa. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Aleksanterin seuraajat antoivat edelleen saman vakuutuksen valtaistuimelle noustessaan. Suomi sai autonomian eli itsehallinnon. Se tarkoittaa, että suomalaiset saivat itse päättää monista asioista. Venäjän keisari oli kuitenkin myös Suomen hallitsija. Aleksanteri I:n jälkeen Venäjän keisariksi tuli Nikolai I. Kun Nikolai I kuoli, hänen jälkeensä keisariksi tuli Aleksanteri II vuonna 1855. Kun Aleksanteri II oli keisarina, suomalaisten elämä kehittyi paljon: perustettiin uusia kauppoja ja tehtaita, rakennettiin rautatie ja uusia teitä Sortokaudet Vuonna 1894 Venäjän hallitsijaksi tuli Nikolai II. Venäjään kuului paljon eri kansoja ja venäläiset halusivat liittää Suomen tiiviimmin Venäjään, siksi venäläiset halusivat ottaa pois Suomen autonomian. Aikaa sanotaan sortokaudeksi. Kun sortokaudet alkoivat, suomalaiset eivät enää saaneet itse päättää asioistaan. Suomalaisten miesten oli pakko mennä venäläiseen armeijaan ja kaikkien oli pakko opiskella venäjän kieltä. Suomalaiset vastustivat sortokausia ja suomalaisten tahto itsenäistyä kasvoi. Vuonna 1905 Suomessa järjestettiin suurlakko, jolloin kukaan ei mennyt töihin. Ihmiset marssivat kaduilla ja vaativat, että itsehallinto annetaan takaisin. Lopulta keisari päätti, että Suomi saa oman eduskunnan. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin vuonna 1906. Suomalaiset naiset saivat äänestää ensimmäisinä Euroopassa. Sitä ennen vain rikkaat miehet olivat saaneet äänestää Suomessa. == Ensimmäinen sortokausi == [[Luokka:Wikijunior Suomen historia|{{SUBPAGENAME}}]] f1b0dj2dibcwhvvk2qo76ifvk7ul268 0 21671 160188 2026-07-20T10:09:40Z ~2026-40691-45 12434 Suomen sota 1808 160188 wikitext text/x-wiki '''Suomen sota''' 1808-1809 käytiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Ruotsi-Suomi hävisi sodan. Suomi jäi sodan loputtua Venäjän osaksi. Alkoi autonomian aika. === Sodan syy === Suomen sota oli seurausta Ranskan keisari Napoleonin sodista. Venäjä oli tuolloin liitossa Ranskan kanssa. Ruotsi taas oli liitossa Englannin kanssa. Englanti oli Napoleonin Ranskan vihollinen. Napoleon oli pistänyt Englannin kauppasaartoon. Ranska kehotti venäjää hyökkäämään Suomeen. Ranskan tarkoitus oli sodalla painostaa Ruotsinkin mukaan Englannin vastaiseen rintamaan. Venäjä ei kuitenkaan aivan halussa edes halunnut sotia Suomea vastaan. Alussa Venäjän tarkoitus ei ollut vallata Suomea. Mutta pian sodan alettua Venäjä pyrki valtaamaan Suomen pysyvästi itselleen. Ruotsia johti tuolloin kuningas Kustaa Aadolf IV. Kustaa pelkäsi että Napoleonin joukot hyökkäävät etelästä. Näin Ruotsin armeijan pääosa oli etelässä, ei Suomessa. === Sodan alku === Suomen ja Venäjän raja kulki tuolloin Kymijoella. Venäjän armeija oli noin kaksi kertaa Suomessa olevia joukkoja vahvempi. Suomi-Ruotsin joukot olivat laajalti alikoulutetuja ja surkeasti huolettuja: ne kun näkivät monesti nälkää.. Venäjän armeija marssi vastarinnatta Kymijoen yli 21. helmikuuta ilman vastarintaa. Tämän jälkeen Loviisan kaupunki antautui ilman taisteluja. Talvi oli kylmä, pakkasta noihin aikoihin jopa -30 C. Tämä esti merikuljetukset Ruotsista. Suomessa oleva Ruotsin pääarmeija vetäytyi pohjoiseen. Tämä oli tarkoitus. Suomen puolustussuunnitelma kun edellytti vahvistusten odottamista vastahyökkäystä varten. Erinäisten vetäytymistemn, antautumisten ja taistelujen jälkeen Venäjä valvoi koko Etelä-Suomea 19. maaliskuuta. venäjän armeija oli edennyt Turkuun ja Poriin asti. Ruotsi-Suomen armeija perääntyi yhä huhti-toukokuussa. 24. huhtikuussa ruotsalaiset saivat venäläisistä murskaavan voiton Revonlahden taistelussa. Venäläisten yritys vallata Ahvenanmaa ja Götlanti meni mönkään. === Viaporin piiritys === Venäjän armeija piiritti vahvasti aseistetua Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla 2. maaloskuuta - 3. toukokuuta 1808. Alussa oli kovaa tulitusta puolin ja tosin. venäläiset saivat neuvotteluin Viaporin antautumaan. Viaporia komentanut sotilasjohtaja ei jostain syystä halunnut taistella: ilmeisesti ei uskonut voittoon yksin, odotti avustusta jota ei saapunut. === Suomalaisten vastahyökkäys === Suomalaiset hyökkäsivät Savossa vallaten mm Kuopion takaisin. Eversti Sandels tuli tunnetuksi täällä. Ruotsi-Suomen armeija eteni myös muualla. Sen sijaan ruotsalaisten yritykset nousta maihin Itämereltä Suomeen epäonnistuivat paikassa toisensa jälkeen. Kesällä oli suuria taisteluja mm Kauhajoella ja Karstulassa. === Venäläisten hyökkäys, suomalaisten ja ruotsalaisten perääntyminen === Venäläiset toivat vahvistuksia rintamalle ja aloittivat puolestaan oman vastahyökkäyksensä. Tämä tapahtui elo-syyskuussa 1808. Tämän jälkeen ruotsi-Suomen joukot yleensä hävisivät tai vetäytyivät voitettujen tappelujen jälkeen. Vaikka Ruotsi-Suomen armeija voitti kuuluisaan Koljonvirran taistelun, suomalsiten tappiot olivat siinä suhteessa paljon isommat kuin venäläisillä. Suomelaiste myös vetäytyivät tsitelun jälkeen. Aselepo solmittiin mauuaskuun lopussa. Venäläiset jatkoivat sotatoimiaan vuona 1809. Ruotsissa Suomen menetys aiheutti riitaa kuninkaan ja sotilaiden välillä. Kuningas syytti upseereja Suomen menetyksestä. Nämä taas syyttivät kuningasta siitä, eteti tämä antanut siirtää enemmän joukkoja Suomea puolustamaan. Ruotsin länsiarmeijan upseerit kaapapsivat valaln ja syrjäyttivät kuninkaan, joka joutui ensin kotiarestiin ja sitten maanpakoon. suomi taas liitetiin venäjään, mutta sai säilyttää melko paljon ei-venäläisiä piirteitä yhteiskunnassaan. . o95vvih9xsfzrad5s04tcdjh94wqefc 160189 160188 2026-07-20T10:34:07Z ~2026-40691-45 12434 Muokkaus 160189 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Björneborgarnas marsch, akvarell av Albert Edelfelt från 1900.jpg|pienoiskuva|Maalus "Porilaisten marssi" kuvaa Suomen soda Porin rykmenttiä.]] '''Suomen sota''' 1808-1809 käytiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Ruotsi-Suomi hävisi sodan. Tämä johtui joukkojen vähyydestä ja huonosta varustelusta. Venäläisiä kaatui ainakin noin 10000. Ruotsi-Suomen joukoista kuoli noin 20000: näistä puolet sairauksiin. Suomi jäi sodan loputtua Venäjän osaksi. Alkoi autonomian aika. === Sodan syy === Suomen sota oli seurausta Ranskan keisari Napoleonin sodista. Venäjä oli tuolloin liitossa Ranskan kanssa. Ruotsi taas oli liitossa Englannin kanssa. Englanti oli Napoleonin Ranskan vihollinen. Napoleon oli pistänyt Englannin kauppasaartoon. Ranska kehotti Venäjää hyökkäämään Suomeen. Ranskan tarkoitus oli sodalla painostaa Ruotsinkin mukaan Englannin vastaiseen rintamaan. Venäjä ei kuitenkaan aivan halussa edes halunnut sotia Suomea vastaan. Myöskään sodan alussa Venäjän tarkoitus ei ollut vallata Suomea. Mutta pian sodan alettua Venäjä pyrki valtaamaan Suomen pysyvästi itselleen. Trakoitus oli luoda puskurivyöhyke pääkaupunki Pietarin suojaksi. Ruotsia johti tuolloin kuningas Kustaa Aadolf IV. Kustaa pelkäsi että Napoleonin joukot hyökkäävät etelästä. Näin Ruotsin armeijan pääosa oli etelässä, ei Suomessa. [[Tiedosto:Battle of Revolax 1808.jpg|pienoiskuva|Venäläisiä sotilaita Revonlahdessa.]] === Sodan alku === Suomen ja Venäjän raja kulki tuolloin Kymijoella. Venäjän armeija oli noin kaksi kertaa Suomessa olevia joukkoja vahvempi. Suomi-Ruotsin joukot olivat laajalti alikoulutettuja ja surkeasti huollettuja: ne kun näkivät monesti nälkää. Venäjän armeija marssi Kymijoen yli aamulla 21. helmikuuta ilman vastarintaa. Tämän jälkeen Loviisan kaupunki antautui ilman taisteluja. Talvi oli kylmä, pakkasta noihin aikoihin jopa -30 C. Tämä esti nopeat merikuljetukset Ruotsista Suomessa olevien joukkojen avuksi. Suomessa oleva Ruotsin pääarmeija vetäytyi pohjoiseen. Tämä oli tarkoitus. Suomen puolustussuunnitelma kun edellytti vahvistusten odottamista vastahyökkäystä varten. Erinäisten vetäytymisten, antautumisten ja taistelujen jälkeen Venäjä valvoi koko Etelä-Suomea 19. maaliskuuta 1808 Venäjän armeija oli edennyt Turkuun ja Poriin asti. Ruotsi-Suomen armeija perääntyi yhä huhti-toukokuussa. 24. huhtikuussa ruotsalaiset saivat venäläisistä murskaavan voiton Revonlahden taistelussa. Venäläisten yritys vallata Ahvenanmaa ja Götlanti meni mönkään. === Viaporin piiritys === Venäjän armeija piiritti vahvasti aseistetua Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla 2. maaliskuuta - 3. toukokuuta 1808. Alussa oli kovaa tulitusta puolin ja toisin. Venäläiset saivat neuvotteluin Viaporin antautumaan. Viaporia komentanut sotilasjohtaja ei jostain syystä halunnut taistella: ilmeisesti ei uskonut voittoon yksin, odotti avustusta jota ei saapunut. === Suomalaisten vastahyökkäys === Suomalaiset hyökkäsivät Savossa vallaten mm Kuopion takaisin. Eversti Johan Sandels tuli tunnetuksi täällä. Ruotsi-Suomen armeija eteni myös muualla. Sen sijaan ruotsalaisten yritykset nousta maihin Itämereltä Suomeen epäonnistuivat paikassa toisensa jälkeen. Kesällä oli suuria taisteluja mm Kauhajoella ja Karstulassa. [[Tiedosto:Капитуляция шведов 1808 год.jpg|pienoiskuva|Ruotsi-Suomen joukkoja antautuu ja luovuttaa aseensa.]] [[Tiedosto:Koljonvirta 1808.jpg|pienoiskuva|Eversti Johan August Sandels komentaa joukkojaan Koljonvirran taistelussa.]] === Venäläisten hyökkäys, suomalaisten ja ruotsalaisten perääntyminen === Venäläiset toivat vahvistuksia rintamalle ja aloittivat puolestaan oman vastahyökkäyksensä. Tämä tapahtui elo-syyskuussa 1808. Tämän jälkeen ruotsi-Suomen joukot yleensä hävisivät tai vetäytyivät voitettujen tappelujen jälkeen. Vaikka Ruotsi-Suomen armeija voitti kuuluisaan Koljonvirran taistelun. Suomalaisten tappiot olivat siinä suhteessa paljon isommat kuin venäläisillä. Suomalaista myös vetäytyivät taistelun jälkeen. Aselepo solmittiin mauuaskuun lopussa. Venäläiset jatkoivat sotatoimiaan vuonna 1809. Ruotsissa Suomen menetys oli suuri pettymys. Se aiheutti riitaa kuninkaan ja sotilaiden välillä. Kuningas syytti upseereja Suomen menetyksestä. Nämä taas syyttivät kuningasta siitä, ettei tämä antanut siirtää enemmän joukkoja Suomea puolustamaan. Ruotsin länsiarmeijan upseerit kaapapsivat vallan ja syrjäyttivät kuninkaan, joka joutui ensin kotiarestiin ja sitten maanpakoon. Suomi taas liitettiin Venäjään, mutta sai säilyttää melko paljon ei-venäläisiä piirteitä yhteiskunnassaan. Alkoi autonomian aika, jolloin Suomi oli itsehallinnollisena ruhtinaskuntana osana Venäjää. . 2fol3cy3lz7f71eqsib78e1tswfookk