Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.12 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2070 160195 147037 2026-07-21T12:24:15Z CommonsDelinker 686 Botti korvasi tiedoston Flag_of_Cape_Verde.svg tiedostolla Flag_of_Cape_Verde_(10-17).svg. 160195 wikitext text/x-wiki {{InterWiki|kielikoodi=pt|versio=Portugalin}} <center> {| |-- |[[Image:Flag of Portugal.svg|60px]] |[[Image:Flag of Brazil.svg|60px]] |[[Image:Flag of Mozambique.svg|60px]] |[[Image:Flag of Cape Verde (10-17).svg|60px]] |[[Image:Flag of Angola.svg|60px]] |[[Image:Flag of East Timor.svg|60px]] |[[Image:Flag of Guinea-Bissau.svg|60px]] |[[Image:Flag of São Tomé and Príncipe.svg|60px]] |-- |} </center> *[[Portugalin kieli/Johdanto|Johdanto]] *[[Portugalin kieli/Aakkoset ja ääntäminen|Aakkoset ja ääntäminen]] *[[Portugalin kieli/Kielioppi|Kielioppi]] == Linkkejä == *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Portugalin_kieli Wikipedian artikkeli portugalin kielestä] *[http://fi.wiktionary.org/wiki/Wikisanakirja:Portugalin_kielen_sanalista Portugalin kielen sanalista Wikisanakirjassa] [[Luokka:Portugalin kieli|*]] [[ca:Portuguès]] [[de:Portugiesisch: Übersicht]] [[en:Portuguese/Contents]] [[es:Portugués]] [[fr:Portugais]] [[he:פורטוגזית ברזילאית/הגיה]] [[nl:Portugees]] [[pl:Portugalski]] [[pt:Português]] [[zh:葡萄牙语]] atjwoowrzi7dg3aief6x2vmh4f3vefb 0 21671 160192 160189 2026-07-20T14:44:22Z ~2026-40820-48 12435 muokkaus 160192 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Björneborgarnas marsch, akvarell av Albert Edelfelt från 1900.jpg|pienoiskuva|Maalus "Porilaisten marssi" kuvaa Suomen soda Porin rykmenttiä.]] '''Suomen sota''' 1808-1809 käytiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Ruotsi-Suomi hävisi sodan. Tämä johtui joukkojen vähyydestä ja huonosta varustelusta. Venäläisiä kaatui ainakin noin 10000. Ruotsi-Suomen joukoista kuoli noin 20000: näistä puolet sairauksiin. Suomi jäi sodan loputtua Venäjän osaksi. Alkoi autonomian aika. === Tilanne ennen sotaa === Suomi oli Ruotsin vallan alla. venäläiset olivat vallanenet Suomen aiemmin pari kertaa, Isovihan ja Pikkuvihan aikoina 1700-luvulla. 1800-luvun alussa Euroopassa noussut valtaan itsevaltias Napoleon, joka kävi sotia ja hankki liittolaisia. Englanti oli ainoa merkittävä napoleonia vastustanut suurvalta. Suomen sota oli seurausta Ranskan keisari Napoleonin sodista. Venäjä oli tuolloin liitossa Ranskan kanssa. Ruotsi taas oli liitossa Englannin kanssa. Englanti oli Napoleonin Ranskan vihollinen. Napoleon oli pistänyt Englannin kauppasaartoon. === Sodan syy === Ranska kehotti Venäjää hyökkäämään Suomeen. Ranskan tarkoitus oli sodalla painostaa Ruotsinkin mukaan Englannin vastaiseen rintamaan. Venäjä ei kuitenkaan aivan halussa edes halunnut sotia Suomea vastaan. Myöskään sodan alussa Venäjän tarkoitus ei ollut vallata Suomea. Mutta pian sodan alettua Venäjä pyrki valtaamaan Suomen pysyvästi itselleen. Trakoitus oli luoda puskurivyöhyke pääkaupunki Pietarin suojaksi. Ruotsia johti tuolloin kuningas Kustaa Aadolf IV. Kustaa pelkäsi että Napoleonin joukot hyökkäävät etelästä. Näin Ruotsin armeijan pääosa oli etelässä, ei Suomessa. [[Tiedosto:Battle of Revolax 1808.jpg|pienoiskuva|Venäläisiä sotilaita Revonlahdessa.]] === Voimasuhteet === Suomen ja Venäjän raja kulki tuolloin Kymijoella. Venäjän suomen vastainen armeija oli noin kaksi kertaa Suomessa olevia joukkoja vahvempi. Suomi-Ruotsin joukot olivat laajalti alikoulutettuja ja surkeasti huollettuja: ne kun näkivät monesti nälkää. Upseerien taisteluinto oli myös melko laimea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Venäläiset olivat melko aggressiivisa hyökkäämään mm pistinten avulla. === Venäläisten hyökkäys sodan alussa === Venäjä ei julustanut sotaa enen hyökkäystä. Venäjän armeija marssi Kymijoen yli aamulla 21. helmikuuta ilman vastarintaa. Tämän jälkeen Loviisan kaupunki antautui ilman taisteluja. Talvi oli kylmä, pakkasta noihin aikoihin jopa -30 °C. Tämä esti nopeat merikuljetukset Ruotsista Suomessa olevien joukkojen avuksi. Suomessa oleva Ruotsin pääarmeija vetäytyi pohjoiseen. Tämä oli tarkoitus. Suomen puolustussuunnitelma kun edellytti vahvistusten odottamista vastahyökkäystä varten. Uudellamaalla Venäjän armeija eteni helposti Helsinkiin asti, koska Suomea etelässä puolustavat joukot pelkäsivät Venäjän joukkojen saartavan heidät. Erinäisten vetäytymisten, antautumisten ja taistelujen jälkeen Venäjä valvoi koko Etelä-Suomea 19. maaliskuuta 1808 Venäjän armeija oli edennyt Turkuun ja Poriin asti. Ruotsi-Suomen armeija perääntyi yhä huhti-toukokuussa. 24. huhtikuussa ruotsalaiset saivat venäläisistä murskaavan voiton Revonlahden taistelussa. Venäläisten yritys vallata Ahvenanmaa ja Götlanti meni mönkään. === Viaporin piiritys === Helsingin edustalla oli vahvasti aseistettu Viaporin linnoitus, jonka tarkoitus oli suojata Helsinkiä mereltä päin. Venäjän armeija piiritti Viaporia 2. maaliskuuta - 3. toukokuuta 1808. Alussa oli kovaa tulitusta puolin ja toisin. Alussa suomalaiset ja venäläiset tulittivat kiivaasti toisiaan: tappiot tulivoiman käyttöön nähden olivat malko pienet. Pian venäläiset alkoivat neuvotella antautumisehdoista. Lopulta sovittiin, että Viapori antautuu, jos ruotsalaiset eivät tule toukokuun alussa auttamaan. meri oli sinä kylmänä vuona yhä jäässä toukokuun kolmas, ja niin Viapori antautui. On kistelty siitä miksi Viapori antautui niin helposti. Mahdollisa syitä. Venäläiset olivat asettuneet Helsinkiin, jossa oli myös upseerien sukulaisa. Helsingin valtaus olis vaatinut tykkitulen avaamista kaupunkiin- myös suomalsia olisi kuollut, rakennuksia hajonnut. Linnoituksen komentaja ei myöskään luultavasti uskonut Ruotsi-Suomen voittavan sotaa. === Suomalaisten vastahyökkäys === Suomalaiset aloittivat keväällä suunnittelemasna vastahyökkäyksen. Tämä johtikin huhtikuussa voittoihin mm Siikajoella ja Revonlahdella. Porin prikaati kunnostautui näillä seuduikka: kurinalainen ja taistelukykyinen joukko. Toukokuussa Savon prikaati valtasi mm Kuopion takaisn. Osastoa johti kuuluisa marsalkka Johan August Sandels, joka oli melko taitava sodan johtaja. Kesällä Suomen pääsarmeija hykääsi suurella voimalla ajaen laajala alueella venäläisä taksin. Näille jäi silti Suomen eteläosa. Näin suomalaisten vastahyökkäys onnistui vain osittain. Sen sijaan ruotsalaisten yritykset nousta maihin Itämereltä Suomeen epäonnistuivat paikassa toisensa jälkeen. Kesällä oli suuria taisteluja mm Kauhajoella ja Karstulassa. Loppukesällä venäläiset toivat vahvistuksia taistelemaan. [[Tiedosto:Капитуляция шведов 1808 год.jpg|pienoiskuva|Ruotsi-Suomen joukkoja antautuu ja luovuttaa aseensa.]] [[Tiedosto:Koljonvirta 1808.jpg|pienoiskuva|Eversti Johan August Sandels komentaa joukkojaan Koljonvirran taistelussa.]] === Venäläisten hyökkäys: suomalaisten ja ruotsalaisten perääntyminen === Venäläiset toivat vahvistuksia rintamalle ja aloittivat puolestaan oman vastahyökkäyksensä. Tämä tapahtui elo-syyskuussa 1808. Tämän jälkeen Ruotsi-Suomen joukot yleensä hävisivät tai vetäytyivät voitettujen tappelujen jälkeen. Merkittäviä taisteluja käytiin mm Ruonan, Salmen ja Oravaisten seuduilla. Vaikka Ruotsi-Suomen armeija voitti kuuluisaan Koljonvirran taistelun. Suomalaisten tappiot olivat siinä suhteessa paljon isommat kuin venäläisillä. Suomalaista myös vetäytyivät taistelun jälkeen. Aselepo solmittiin mauuaskuun lopussa. Venäläiset jatkoivat sotatoimiaan vuonna 1809 hyökäten mm Ruotsin rannikolle. === Sodan lopputulos === Ruotsissa Suomen menetys oli suuri pettymys. Se aiheutti riitaa kuninkaan ja sotilaiden välillä. Kuningas syytti upseereja Suomen menetyksestä. Nämä taas syyttivät kuningasta siitä, ettei tämä antanut siirtää enemmän joukkoja Suomea puolustamaan. Ruotsin länsiarmeijan upseerit kaapapsivat vallan ja syrjäyttivät kuninkaan, joka joutui ensin kotiarestiin ja sitten maanpakoon. Suomi taas liitettiin Venäjään, mutta sai säilyttää melko paljon ei-venäläisiä piirteitä yhteiskunnassaan. Alkoi autonomian aika, jolloin Suomi oli itsehallinnollisena ruhtinaskuntana osana Venäjää. . 0f2xaccdrjmvjjicmn9tg6mosg6ikwd 160193 160192 2026-07-21T05:12:55Z ~2026-40570-08 12436 kuvia 160193 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Björneborgarnas marsch, akvarell av Albert Edelfelt från 1900.jpg|pienoiskuva|Maalus "Porilaisten marssi" kuvaa Suomen soda Porin rykmenttiä.]] '''Suomen sota''' 1808-1809 käytiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Ruotsi-Suomi hävisi sodan. Tämä johtui joukkojen vähyydestä ja huonosta huollosta. Venäläisiä kaatui ainakin noin 10000. Ruotsi-Suomen joukoista kuoli noin 20000: näistä puolet sairauksiin. Suomi jäi sodan loputtua Venäjän osaksi. Alkoi autonomian aika. === Tilanne ennen sotaa === Suomi oli 1800-luvun alussa Ruotsin vallan alla. Suomen sota oli seurausta Ranskan keisari Napoleonin sodista. Englanti vastusti Napoleonia, niin kuin Ruotsi-Suomi. Venäjä oli tuolloin liitossa Ranskan kanssa. Ruotsi taas oli liitossa Englannin kanssa. Englanti oli Napoleonin Ranskan vihollinen. Napoleon oli pistänyt Englannin kauppasaartoon. === Sodan syy === Ranska kehotti Venäjää hyökkäämään Suomeen. Ranskan tarkoitus oli sodalla painostamalla kääntää Ruotsi Napoleonin puolelle. Ruotsia johti tuolloin kuningas Kustaa Aadolf IV. Kustaa pelkäsi että Napoleonin joukot hyökkäävät etelästä Ruotsiin. Näin Ruotsin armeijan pääosa oli etelässä, ei Suomessa. Tästä on Kustaa IV Adolfia jälkikäteen arvostellut: "pelkäsi väärää vihollista". === Aikoiko Venäjä alussa vallata Suomen ? === Venäjä ei aivan halussa edes halunnut sotia Suomea vastaan. Myöskään sodan alussa Venäjän tarkoitus ei ollut vallata Suomea. Mutta pian sodan alettua Venäjä pyrki valtaamaan Suomen pysyvästi itselleen. Tarkoitus oli luoda puskurivyöhyke pääkaupunki Pietarin suojaksi. [[Tiedosto:Battle of Revolax 1808.jpg|pienoiskuva|Venäläisiä sotilaita Revonlahdessa.]] === Voimasuhteet === Suomen ja Venäjän raja kulki tuolloin Kymijoella. Venäjän Suomen vastainen armeija oli noin kaksi kertaa Suomessa olevia joukkoja vahvempi. Suomi-Ruotsin joukot olivat laajalti alikoulutettuja ja surkeasti huollettuja: ne kun näkivät monesti nälkää. Upseerien taisteluinto oli myös melko laimea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Venäläisillä se oli ainakin paikoin hyvin suuri. Toisaalta myös Ruotsi-Suomen puolustussuunnitelma edellytti alussa alivoimaisten joukkojen vetäytymistä, myöhempää mutta epävermaa vastahyökkäystä varten. === Venäläisten hyökkäys sodan alussa === Venäjä ei julustanut sotaa ennen hyökkäystä. Venäjän armeija marssi Kymijoen yli aamulla 21. helmikuuta ilman vastarintaa. Tämän jälkeen Loviisan kaupunki antautui ilman taisteluja. Talvi oli kylmä, pakkasta noihin aikoihin jopa -30 °C. Tämä esti nopeat merikuljetukset Ruotsista Suomessa olevien joukkojen avuksi. Suomessa oleva Ruotsin pääarmeija vetäytyi pohjoiseen. Tämä oli tarkoitus. Suomen puolustussuunnitelma kun edellytti vahvistusten odottamista vastahyökkäystä varten. Uudellamaalla Venäjän armeija eteni helposti Helsinkiin asti, koska Suomea etelässä puolustavat joukot pelkäsivät Venäjän joukkojen saartavan heidät. Erinäisten vetäytymisten, antautumisten ja taistelujen jälkeen Venäjä valvoi koko Etelä-Suomea 19. maaliskuuta 1808 Venäjän armeija oli edennyt Turkuun ja Poriin asti. Ruotsi-Suomen armeija perääntyi yhä huhti-toukokuussa. 24. huhtikuuuta ruotsalaiset saivat venäläisistä murskaavan voiton Revonlahden taistelussa. Venäläisten yritys vallata Ahvenanmaa ja Götlanti meni mönkään. [[Tiedosto:2023 Susisaari WMEE 061.jpg|pienoiskuva|Vanha tykki Suomenlinnan Susisaaressa.]] === Viaporin piiritys === Helsingin edustalla oli vahvasti aseistettu Suomenlinna, jota silloin sanottiin Viaporiksi. Sen tarkoitus oli suojata Helsinkiä mereltä päin tulevaa hyökkäystä vastaan. [[Tiedosto:FI Suomenlinna 0709 006 (17029175618).jpg|pienoiskuva|Suomenlinan eli Viaporin vallinsarvea.]] Venäjän armeija piiritti Viaporia 2. maaliskuuta - 3. toukokuuta 1808. Alussa suomalaiset ja venäläiset tulittivat kiivaasti toisiaan: tappiot tulivoiman käyttöön nähden olivat melko pienet. Vain muutama kuoli Viaporissa. Pian venäläiset alkoivat neuvotella antautumisehdoista. He olivat neuvotteluissa taitavia. Viaporin johto käsitti linnoituksen eristyneen aseman. Rintama oli kakana pohjoisessa. Lopulta sovittiin, että Viapori antautuu, jos ruotsalaiset eivät tule toukokuun alussa auttamaan. Meri oli sinä kylmänä vuona yhä jäässä toukokuun kolmas, ja niin Viapori antautui. On kiistelty siitä miksi Viapori antautui niin helposti. Mahdollisia syitä. Venäläiset olivat asettuneet Helsinkiin, jossa oli myös upseerien sukulaisia. Helsingin valtaus olis vaatinut tykkitulen avaamista kaupunkiin. myös suomalsia olisi kuollut,omia kotirakennuksia hajonnut. Linnoituksen komentaja ei myöskään luultavasti uskonut Ruotsi-Suomen voittavan sotaa. === Suomalaisten vastahyökkäys === Suomalaiset aloittivat keväällä suunnittelemasna vastahyökkäyksen. Tämä johtikin huhtikuussa voittoihin mm Siikajoella ja Revonlahdella. Siikajoella venäläiset menestyivät taistelun alussa ja yrittivät saartaa suomalaiset. Suomalaiset hyökkäsivät Adlercreuzin ja von Döbelnin johdolla venäläisten keskustaan ajaneen venäläiset perääntymään. Porin prikaati kunnostautui näillä seuduikka: kurinalainen ja taistelukykyinen joukko. Toukokuussa Savon prikaati valtasi mm Kuopion takaisin. Osastoa johti kuuluisa marsalkka '''Johan August Sandels''', joka oli melko taitava sodan johtaja. Kesällä Suomen pääarmeija hyökkäsi suurella voimalla ajaen laajalla alueella venäläisiä takaisin. Näille jäi silti Suomen eteläosa. Näin ruotsi-suomalaisten vastahyökkäys hyytyi alun menestyksen jälkeen. Ruotsalaisten yritykset nousta maihin Itämereltä Suomeen epäonnistuivat paikassa toisensa jälkeen. Kesällä oli suuria taisteluja mm Kauhajoella ja Karstulassa. Loppukesällä venäläiset toivat vahvistuksia taistelemaan. [[Tiedosto:Капитуляция шведов 1808 год.jpg|pienoiskuva|Ruotsi-Suomen joukkoja antautuu ja luovuttaa aseensa.]] [[Tiedosto:Koljonvirta 1808.jpg|pienoiskuva|Eversti Johan August Sandels komentaa joukkojaan Koljonvirran taistelussa.]] === Venäläisten hyökkäys: suomalaisten ja ruotsalaisten perääntyminen === Venäläiset toivat vahvistuksia rintamalle ja aloittivat puolestaan oman vastahyökkäyksensä. Tämä tapahtui elo-syyskuussa 1808. Tämän jälkeen Ruotsi-Suomen joukot yleensä hävisivät tai vetäytyivät voitettujen tappelujen jälkeen. Merkittäviä taisteluja käytiin mm. Ruonan, Salmen ja Oravaisten seuduilla. Ruotsi-Suomen armeija voitti kuuluisaan Koljonvirran taistelun. Suomalaisten tappiot olivat Koljonvirralla paljon isommat kuin venäläisillä. Suomalaista myös vetäytyivät taistelun jälkeen. Näin taistelulla ei ollut suurta merkitystä sodan kulkuun Aselepo solmittiin marraskuun lopussa. Venäläiset jatkoivat sotatoimiaan vuonna 1809 hyökäten mm. Ruotsin rannikolle. === Sodan lopputulos === Ruotsissa Suomen menetys oli suuri pettymys. Se aiheutti riitaa kuninkaan ja sotilaiden välillä. Kuningas syytti upseereja Suomen menetyksestä. Nämä taas syyttivät kuningasta siitä, ettei tämä antanut siirtää enemmän joukkoja Suomea puolustamaan. Ruotsin länsiarmeijan upseerit kaapapsivat vallan ja syrjäyttivät kuninkaan. Kuningas joutui ensin kotiarestiin ja sitten maanpakoon. Suomi taas liitettiin Venäjään, mutta sai säilyttää melko paljon ei-venäläisiä piirteitä yhteiskunnassaan. Alkoi autonomian aika, jolloin Suomi oli itsehallinnollisena ruhtinaskuntana osana Venäjää. 7yxnoiwi2fk1hq3g8y6wm8v5mmvpdcv 160194 160193 2026-07-21T07:54:54Z ~2026-40818-74 12437 Muokkaus 160194 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Björneborgarnas marsch, akvarell av Albert Edelfelt från 1900.jpg|pienoiskuva|Maalus "Porilaisten marssi" kuvaa Suomen soda Porin rykmenttiä.]] '''Suomen sota''' 1808-1809 käytiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Ruotsi-Suomi hävisi sodan. Tämä johtui joukkojen vähyydestä ja huonosta huollosta. Venäläisiä kaatui ainakin noin 10000. Ruotsi-Suomen joukoista kuoli noin 20000: näistä puolet sairauksiin. Suomi jäi sodan loputtua Venäjän osaksi. Alkoi autonomian aika. === Tilanne ennen sotaa === Suomi oli 1800-luvun alussa Ruotsin vallan alla. Suomen sota oli seurausta Ranskan keisari Napoleonin sodista. Englanti vastusti Napoleonia, niin kuin Ruotsi-Suomi. Venäjä oli tuolloin liitossa Ranskan kanssa. Ruotsi taas oli liitossa Englannin kanssa. Englanti oli Napoleonin Ranskan vihollinen. Napoleon oli pistänyt Englannin kauppasaartoon. === Sodan syy === Ranska kehotti Venäjää hyökkäämään Suomeen. Ranskan tarkoitus oli sodalla painostamalla kääntää Ruotsi Napoleonin puolelle. Ruotsia johti tuolloin kuningas Kustaa Aadolf IV. Kustaa pelkäsi että Napoleonin joukot hyökkäävät etelästä Ruotsiin. Näin Ruotsin armeijan pääosa oli etelässä, ei Suomessa. Tästä on Kustaa IV Adolfia jälkikäteen arvostellut: "pelkäsi väärää vihollista". === Aikoiko Venäjä alussa vallata Suomen ? === Venäjä ei aivan halussa edes halunnut sotia Suomea vastaan. Myöskään sodan alussa Venäjän tarkoitus ei ollut vallata Suomea. Mutta pian sodan alettua Venäjä pyrki valtaamaan Suomen pysyvästi itselleen. Tarkoitus oli luoda puskurivyöhyke pääkaupunki Pietarin suojaksi. [[Tiedosto:Battle of Revolax 1808.jpg|pienoiskuva|Venäläisiä sotilaita Revonlahdessa.]] === Voimasuhteet === Suomen ja Venäjän raja kulki tuolloin Kymijoella. Venäjän Suomen vastainen armeija oli noin kaksi kertaa Suomessa olevia joukkoja vahvempi. Suomi-Ruotsin joukot olivat laajalti alikoulutettuja ja surkeasti huollettuja: ne kun näkivät monesti nälkää. Upseerien taisteluinto oli myös melko laimea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Venäläisillä se oli ainakin paikoin hyvin suuri. Toisaalta myös Ruotsi-Suomen puolustussuunnitelma edellytti alussa alivoimaisten joukkojen vetäytymistä, myöhempää mutta epävermaa vastahyökkäystä varten. === Venäläisten hyökkäys sodan alussa === Venäjä ei julustanut sotaa ennen hyökkäystä. Venäjän armeija marssi Kymijoen yli aamulla 21. helmikuuta ilman vastarintaa. Tämän jälkeen Loviisan kaupunki antautui ilman taisteluja. Talvi oli kylmä, pakkasta noihin aikoihin jopa -30 °C. Tämä esti nopeat merikuljetukset Ruotsista Suomessa olevien joukkojen avuksi. Suomessa oleva Ruotsin pääarmeija vetäytyi pohjoiseen. Tämä oli tarkoitus. Suomen puolustussuunnitelma kun edellytti vahvistusten odottamista vastahyökkäystä varten. Uudellamaalla Venäjän armeija eteni helposti Helsinkiin asti, koska Suomea etelässä puolustavat joukot pelkäsivät Venäjän joukkojen saartavan heidät. Erinäisten vetäytymisten, antautumisten ja taistelujen jälkeen Venäjä valvoi koko Etelä-Suomea 19. maaliskuuta 1808 Venäjän armeija oli edennyt Turkuun ja Poriin asti. Ruotsi-Suomen armeija perääntyi yhä huhti-toukokuussa. 24. huhtikuuuta ruotsalaiset saivat venäläisistä murskaavan voiton Revonlahden taistelussa. Venäläisten yritys vallata Ahvenanmaa ja Götlanti meni mönkään. [[Tiedosto:2023 Susisaari WMEE 061.jpg|pienoiskuva|Vanha tykki Suomenlinnan Susisaaressa.]] === Viaporin piiritys === Helsingin edustalla oli vahvasti aseistettu Suomenlinna, jota silloin sanottiin Viaporiksi. Sen tarkoitus oli suojata Helsinkiä mereltä päin tulevaa hyökkäystä vastaan. [[Tiedosto:FI Suomenlinna 0709 006 (17029175618).jpg|pienoiskuva|Suomenlinan eli Viaporin vallinsarvea.]] Venäjän armeija piiritti Viaporia 2. maaliskuuta - 3. toukokuuta 1808. Alussa suomalaiset ja venäläiset tulittivat kiivaasti toisiaan: tappiot tulivoiman käyttöön nähden olivat melko pienet. Vain muutama kuoli Viaporissa. Pian venäläiset alkoivat neuvotella antautumisehdoista. He olivat neuvotteluissa taitavia. Viaporin johto käsitti linnoituksen eristyneen aseman. Rintama oli kakana pohjoisessa. Lopulta sovittiin, että Viapori antautuu, jos ruotsalaiset eivät tule toukokuun alussa auttamaan. Meri oli sinä kylmänä vuona yhä jäässä toukokuun kolmas, ja niin Viapori antautui. On kiistelty siitä miksi Viapori antautui niin helposti. Mahdollisia syitä. Venäläiset olivat asettuneet Helsinkiin, jossa oli myös upseerien sukulaisia. Helsingin valtaus olis vaatinut tykkitulen avaamista kaupunkiin. myös suomalsia olisi kuollut,omia kotirakennuksia hajonnut. Linnoituksen komentaja ei myöskään luultavasti uskonut Ruotsi-Suomen voittavan sotaa. === Suomalaisten vastahyökkäys === Suomalaiset aloittivat keväällä suunnittelemasna vastahyökkäyksen. Tämä johtikin huhtikuussa voittoihin mm Siikajoella ja Revonlahdella. Siikajoella venäläiset menestyivät taistelun alussa ja yrittivät saartaa suomalaiset. Suomalaiset hyökkäsivät Adlercreuzin ja von Döbelnin johdolla venäläisten keskustaan ajaneen venäläiset perääntymään. Porin prikaati kunnostautui näillä seuduikka: kurinalainen ja taistelukykyinen joukko. Toukokuussa Savon prikaati valtasi mm Kuopion takaisin. Osastoa johti kuuluisa marsalkka '''Johan August Sandels''', joka oli melko taitava sodan johtaja. Kesällä Suomen pääarmeija hyökkäsi suurella voimalla ajaen laajalla alueella venäläisiä takaisin. Näille jäi silti Suomen eteläosa. Näin ruotsi-suomalaisten vastahyökkäys hyytyi alun menestyksen jälkeen. Ruotsalaisten yritykset nousta maihin Itämereltä Suomeen epäonnistuivat paikassa toisensa jälkeen. Kesällä oli suuria taisteluja mm Kauhajoella ja Karstulassa. Ruotsi-Suomen voittoputki päättyi Karstulassa. Venäläiset saartoivat ruotsi-Suomen sotajoukot ajaen nämä pakoon. Ruotsin armeijan tappiot täällä olivat valtavat, 900 miestä kun alussa oli ollut 1250. Loppukesällä venäläiset toivat vahvistuksia taistelemaan. [[Tiedosto:Капитуляция шведов 1808 год.jpg|pienoiskuva|Ruotsi-Suomen joukkoja antautuu ja luovuttaa aseensa.]] [[Tiedosto:Koljonvirta 1808.jpg|pienoiskuva|Eversti Johan August Sandels komentaa joukkojaan Koljonvirran taistelussa.]] === Venäläisten hyökkäys: suomalaisten ja ruotsalaisten perääntyminen === Venäläiset toivat vahvistuksia rintamalle ja aloittivat puolestaan oman vastahyökkäyksensä. Tämä tapahtui elo-syyskuussa 1808. Tämän jälkeen Ruotsi-Suomen joukot yleensä hävisivät tai vetäytyivät voitettujen tappelujen jälkeen. Merkittäviä taisteluja käytiin mm. Ruonan, Salmen ja Oravaisten seuduilla. Oravaisisa oli venäläisä vastassa kokemattomia ruotsalaisia ja taistelujen väsyttämiä suomalaisia. Venäläiset hyökkäsivät raivokkaasti omista tappioista piittaamatta. Suomalaisten rohkeat vastahyökkäykset epäonnistuivat. Taistelu oli Suomen sodan suurin. Ruotsi-Suomi menetti 740, venäläiset 900 miestä. Oravaisten taistelu oli jättimäinen tappio Ruotsin Suomessa olevalle armeijalle niin käytännössä kuin henkisestikin. Tämän jälkeen harva enää uskoi voittoon. Ruotsi-Suomen armeija voitti kuuluisaan Koljonvirran taistelun. Suomalaisten tappiot olivat Koljonvirralla paljon isommat kuin venäläisillä. Suomalaista myös vetäytyivät taistelun jälkeen. Näin taistelulla ei ollut suurta merkitystä sodan kulkuun Aselepo solmittiin marraskuun lopussa. Venäläiset jatkoivat sotatoimiaan vuonna 1809 hyökäten mm. Ruotsin rannikolle. Siellä sota päättyi lopulta tulitaukoon. === Sodan lopputulos === Ruotsissa Suomen menetys oli suuri pettymys. Se aiheutti riitaa kuninkaan ja sotilaiden välillä. Kuningas syytti upseereja Suomen menetyksestä. Nämä taas syyttivät kuningasta siitä, ettei tämä antanut siirtää enemmän joukkoja Suomea puolustamaan. Ruotsin länsiarmeijan upseerit kaapapsivat vallan ja syrjäyttivät kuninkaan. Kuningas joutui ensin kotiarestiin ja sitten maanpakoon. Suomi taas liitettiin Venäjään, mutta sai säilyttää melko paljon ei-venäläisiä piirteitä yhteiskunnassaan. Alkoi autonomian aika, jolloin Suomi oli itsehallinnollisena ruhtinaskuntana osana Venäjää. e57vogtcuy42gm4opcaryspgzmdksix 0 21672 160196 2026-07-22T10:06:48Z ~2026-40756-08 12438 Tekstiä 160196 wikitext text/x-wiki Kansallisuusaate ja sortokaudet Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. === Kansallisuusaatteen nousu Suomessa 1800-luvulla === Kun venäjä liitetiin Suomeen 1809, Suomi sai tilaa olla itsekseen. Suomi oli itsehallintoalue, jolla oli laajat oikeudet päättää omista asioistaan. Tämä melko vapaa ilmapiiri nosti kansallisuusaatteen Suomessakin 1830-luvulta lähtien. 1800-luvun Suomen kielen ja kansan asemaa julistivat mm Kalevalan kokoaja '''Elias Lönnrot''', Suomen kielen tukija '''Johan Wilhelm Snellman''' ja isänmaallinen runoilija '''Johan Ludvig Runeberg'''. Johan Vilhelm Snellman oli yksi tärkeimmistä suomalaisuuden herättäjistä 1800-luvulla. Hän uskoi, että kansakunta voi menestyä vain, jos sillä on oma kieli, kulttuuri ja vahva kansallinen identiteetti. Hänen ajatuksensa vaikuttivat voimakkaasti suomalaisen kansallistunteen eli kansallisaatteen syntyyn. === Snellmanin merkitys === * Korosti, että '''suomen kielestä''' tuli tehdä sivistyksen, koulutuksen ja hallinnon kieli. * Kannusti suomalaisia arvostamaan omaa kulttuuriaan ja historiaansa. * Vaikutti siihen, että suomen kielen asema vahvistui. Vuonna 1863 keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jonka mukaan suomen kieli tuli vähitellen tasavertaiseksi ruotsin kanssa hallinnossa. * Oli keskeinen vaikuttaja '''fennomaanisessa liikkeessä''', joka ajoi suomalaisen kulttuurin ja kielen aseman parantamista. === Muita suomalaisuuden herättäjiä === * Elias Lönnrot ** Keräsi suomalaisia kansanrunoja ja julkaisi '''Kalevala''' vuonna 1835. ** Kalevala lisäsi suomalaisten ylpeyttä omasta historiastaan ja kulttuuristaan. * Johan Ludvig Runeberg ** Kirjoitti runoja, jotka vahvistivat isänmaallisuutta. ** Hänen teoksensa '''Vänrikki Stoolin tarinat''' lisäsi kiinnostusta Suomen historiaan. ** Runebergin runosta ''Maamme'' tuli myöhemmin Suomen kansallislaulu. * Zacharias Topelius ** Kirjoitti satuja, oppikirjoja ja historiallisia kertomuksia. ** Korosti rakkautta kotimaahan ja opetti suomalaisille yhteistä historiaa. === Yhteenveto === Suomalaisuuden herääminen perustui siihen, että suomalaiset alkoivat nähdä itsensä omana kansanaan. Tärkeimmät vaikuttajat olivat: * '''Snellman''' – suomen kielen ja kansallisaatteen puolestapuhuja. * '''Lönnrot''' – Kalevalan kokoaja ja suomalaisen kansanperinteen vaalija. * '''Runeberg''' – isänmaallisen kirjallisuuden luoja. * '''Topelius''' – Suomen historian ja isänmaallisuuden opettaja. Heidän työnsä vahvisti suomalaista identiteettiä ja loi pohjan myöhemmälle itsenäistymiselle vuonna 1917. === Kansallisuusaateen nousu Venäjällä: muut kansat tuli venäläistää === Suomalaisten epäonneksi kansallisuusaate nousi myös Venäjällä Venäläiset kansallismieliset usein ajattelivat, jotta maan vähemmistökansat tuli muuttaa venäläisiksi. 1830-luvulta lähtien Venäjällä nousi venäläisyyden korostus slavofilia, joka vastusti läntisiä vaikutetita maassa. 1850-luvulta lähtien nousi Venäjällä panslavismi, joka korosti Venäjän asemaa suurvaltana, joka yhdistää kaikki slaavit. Venäjän johto alkoi pelätä, että valtakunan kansallinen hajanaisuus hajottaisi Venäjän. === Suomen venäläistäminen ja sortokaudet === Vuonna 1881 valtaan noussut keisari Aleksenteri III alkoi venäläistää muita kansoja. Mutat vasta hänen seuraajansa Nikolai II aloitti sortokauden Suomessa. * '''Ensimmäinen sortokausi (1899–1905)''' käynnistyi Venäjän venäläistämistoimista ja johti voimakkaaseen vastarintaan sekä eduskuntauudistukseen. * '''Toinen sortokausi (1908–1917)''' jatkoi autonomian kaventamista, mutta päättyi Venäjän vallankumoukseen. == Ensimmäinen sortokausi (1899–1905) == Ensimmäinen sortokausi alkoi vuonna '''1899''', kun Venäjän keisari Nikolai II antoi '''Helmikuun manifestin'''. Venäjän tavoitteena oli yhtenäistää koko valtakunta ja vähentää Suomen autonomiaa. Taustalla olivat Venäjällä vahvistuneet panslavismi, slavofilia sekä pelko siitä, että valtakunnan eri kansat voisivat pyrkiä itsenäistymään. === Tärkeimmät venäläistämistoimet === * '''Helmikuun manifesti (1899):''' Venäjä sai oikeuden päättää myös Suomen asioista ilman Suomen valtiopäivien suostumusta. * '''Kielimanifesti (1900):''' Venäjän kielen käyttöä lisättiin hallinnossa. * '''Asevelvollisuuslaki (1901):''' Suomen oma armeija lakkautettiin, ja suomalaiset määrättiin palvelemaan Venäjän armeijassa. * Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov sai vuonna 1903 poikkeuksellisen laajat valtuudet rajoittaa sananvapautta, erottaa virkamiehiä ja valvoa hallintoa. === Suomalaisten vastarinta === Suomalaiset vastustivat venäläistämistä monin tavoin: * '''Suuri adressi (1899):''' Yli 500 000 suomalaista allekirjoitti vetoomuksen Helmikuun manifestia vastaan. * '''Passiivinen vastarinta:''' Monet kieltäytyivät noudattamasta venäläistämistoimia, esimerkiksi asevelvollisuuslakia. * '''Perustuslailliset''' vaativat Suomen lakien puolustamista laillisin keinoin. * '''Myöntyväisyysmiehet''' uskoivat, että yhteistyö Venäjän kanssa vähentäisi painostusta. * Vuonna 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin Senaatin portaikossa. === Ensimmäisen sortokauden päättyminen === Vuonna '''1905''' Venäjän tappio Venäjän–Japanin sodassa ja sitä seurannut vallankumous heikensivät keisarin asemaa. Suomessa järjestettiin '''suurlakko''', jonka seurauksena: * osa venäläistämistoimista peruttiin, * säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla, * vuonna 1906 säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Myös naiset saivat täydet poliittiset oikeudet ensimmäisten joukossa maailmassa. ---- == Toinen sortokausi (1908–1917) == Toinen sortokausi alkoi vuonna '''1908''', kun Venäjä ryhtyi jälleen rajoittamaan Suomen itsehallintoa. Tavoitteena oli liittää Suomi entistä tiiviimmin osaksi Venäjän valtakuntaa. === Tärkeimmät venäläistämistoimet === * Suomen eduskunnan valtaa kavennettiin. * Venäjän duuma sai oikeuden säätää Suomea koskevia lakeja. * Suomen virkoihin nimitettiin entistä enemmän venäläisiä virkamiehiä. * Hallintoa, oikeuslaitosta ja armeijaa pyrittiin yhdenmukaistamaan Venäjän kanssa. * Vuonna '''1912''' säädetty '''yhdenvertaisuuslaki''' antoi Venäjän kansalaisille Suomessa samat oikeudet valtion virkoihin kuin suomalaisille, mikä lisäsi Venäjän vaikutusvaltaa. === Suomalaisten vastarinta === * Eduskunta ja monet virkamiehet puolustivat edelleen Suomen perustuslakeja. * Lehdistö arvosteli venäläistämistoimia, vaikka sitä sensuroitiin. * Kansallinen yhtenäisyys vahvistui. * Osa suomalaisista liittyi '''jääkäriliikkeeseen''' ja lähti Saksaan sotilaskoulutukseen valmistautuen mahdolliseen irtautumiseen Venäjästä. === Toisen sortokauden päättyminen === Vuonna '''1917''' Venäjällä tapahtui helmikuun vallankumous, jossa keisari Nikolai II luopui vallasta. Myöhemmin samana vuonna lokakuun vallankumous heikensi Venäjän keskushallintoa entisestään. Suomi käytti tilanteen hyväkseen ja julistautui itsenäiseksi '''6. joulukuuta 1917''', jolloin myös sortokaudet päättyivät. 6g0kfsbyg49fyn9dm8xowv7xjcd4ivc 0 21673 160197 2026-07-23T08:02:39Z ~2026-41085-06 12440 Muokkaus 160197 wikitext text/x-wiki '''Francisco de Orellanan retki Amazon-joella 1541-1542''' oli ensimmäinen eurooppalaisten purjehdus trooppisella Amazon-joella'''.''' Tämä alkoi vahingossa, kun Pizarro ja Orellana etsivät kultamaata Etelä-Amerikasta. === Alku === Espanjalainen löytöretkeilijä ja vieraiden maiden valloittaja '''Francisco de Orellana''' oli mukana valtaamassa inkavaltakuntaa 1533 - 1535. Tämän jälkeen hän taisteli yhdessä '''Francisco Pizarro'''n kanssa '''Diego de Almagroa''' vastaan espanjalaisten välisissä yhteenotoissa. Orellana asui tämän jälkeen joitain vuosia Ecuadorissa. Tämän jälkeen Pizarron ja Orellana retkikunta lähti etsimään kultaa ja kanelia idästä. He etsivät kuviteltua Eldoradoa, kultakaupunkia. Kanelia pity löytymän Andien itärinteiltä. [[Tiedosto:Francisco de Orellana Amazon River voyage (1541-1542).svg|pienoiskuva|Orellana reitti Amazonia pitkin alas]] === Amazonille === Orellana oli retken kakkosmies. Mukana oli kymmenien espanjalaisten kanssa pari tuhatat intiaania. Kanelipuita ei kyllin löytynyt. Retki jatkoi Andeilta itään, yrittäen löytää Eldoradon. Nyt retkeläisltä loppuikin ruoka. Tällöin se jakautui kahtia. Orellanan oli määrä etsiä ruokaa 55 muun miehen kanssa kaanooteila joen alajuoksulta. Mutta virta oli hyvin nopea. Orellanan joukko ei kyennyt palaamaan takaisin Pizarron miehien luo. Pizarro miehineen näki nälkää ja monet kuolivat tauteihin: kun Orellanaa ei kuulunut päätti palata takaisin. Mutta Orellana päätti purjehtia pitkin jokea alas. === Amazonilla === Orellanan miehet rakensivat laivan jolla saattoivat purjehtia joella. Heillä oli pulaa ruuasta ja taudit uhkasivat. Miehet hankkivat ruokaa muun muassa kalastamalla ja ryöstämällä intiaanien viljelyksiä. Tämän takia he joutuivat taisteluihin intiaanien kanssa. Mutta yhtä hyvin intiaanit saattoivat laivan nähdessään pyrkiä hyökkäämään sen kimppuun. Ystävällisäkin heimoja tuli vastaan. Yhdessä tapauksessa naisia oli hyökkääjien joukossa. Näin Amazon-joki sai nimensaä Hiomeroksen kuvaavien amatsoni-naissoturien mukaan. Laivaa jouduttiin korjaamaan ja rakentamaan uudelleen. Purjehdus jokea pitkin vei noin kahdeksan kuukautta. Matkalla kuoli eri tietojen mukaan noin 5 - 10 espanjalaista. Saavuttuaan suistoon Orellana miehineen purjehti pohjoiseen espanjalaisten alueelle. === Toinen retki === Orellana sai Espanjan kruunulta Amazonin alueen valtaansa. Pizarro syytti Orellanaa miehensä hylkäämisestä. Orellana palasi jutkimaan Amazonin suistoa. Siellä hän kuoli luultavasti johonkin tautiin, ennen kuin ehti löytää Amazonin pääuoman. Orellana kertoi Amazonilla kohdanneensa suuria intiaanikyliä. Näitä ei löytynyt myöhemmissä euroopalaisten retkissä. Mutta tutkijat ovat löytäneen Amazonin varrelta paljon hedelmällistä maata. Tämä saattaa viitata tiheään asutukseen, ennen kuin eurooppalaisten tuomat taudit tappoivat suuren määrän intiaaneja. 8gn1o0qwt7okybdy8c31911tsifehp2