Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.48.0-wmf.3 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 42 160786 123941 2026-11-04T08:45:10Z Jcb 12574 160786 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Ontologia|Ontologia}} '''Ontologia''' eli oppi olevaisesta on filosofian osa-alue, jossa pohditaan millainen todellisuus perimmiltään on. Ontologia esittää kysymyksiä todellisuuden luonteesta ja siitä, mikä on todellista. == Perinteiset ontologiset näkökulmat == === Mitä todellisuus on? === * '''Materialismi''' eli aineellinen todellisuuskäsitys: todellisuus on ainetta tai energiaa. * '''Idealismi''' eli henkinen todellisuuskäsitys: todellisuus on henkeä tai ideoita. === Onko todellisuus olemassa? === * '''Realismi''': todellisuus on olemassa meistä riippumatta. * '''Antirealismi''': ihmisestä riippumatonta todellisuutta ei ole === Riippuuko todellisuus meistä vai onko se itsenäinen? === * '''Subjektivismi''': todellisuuden olemassaolo riippuu meistä. * '''Objektivismi''': todellisuus on olemassa meistä riippumatta. === Montako todellisuutta on olemassa? === * '''Monismi''': todellisuus on viime kädessä yksi. * '''Dualismi''' on olemassa kaksi itsenäistä olevaisen lajia eli perusainesta (substanssia). * '''Pluralismi''': on olemassa useita itsenäisiä perusaineksia. === Onko vapaa tahto vain harhaa? === * '''Determinismi''' eli lainalaisuusoppi. Kaikki tapahtuu välttämättä syyn ja seurauksen lain mukaisesti, vaikka ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia niistä seikoista, jotka heidän toimiaan ja tahtoaan ohjaavat. * '''Indeterminismi''' eli satunnaisuusoppi: on joko aitoja sattumia tai ihmisillä on vapaa tahto, jota he toteuttavat. == Mitä olemassaolo on? == Mitä olemassaolo tarkoittaa? Yleensä sitä, että jokin kuuluu todellisuuteen. Onko olemassaolo, oleminen tai todellisuuteen kuuluminen jonkin asian ominaisuus? Ominaisuuksilla on vastakkaisia ominaisuuksia, ja ei-olemassaolo tai ei-oleminen tai todellisuuteen kuulumattomuus ei ole minkään asian ominaisuus. Täten olemassa olevilla, todellisilla asioilla on ominaisuuksia, mutta olemassaolo tai todellisuuteen kuuluminen itsessään ei ole ominaisuus. Olemassaolo sisältyy kaikkeen. Antiikissa Parmenides ajatteli, että vain todellisuus on, ei-todellista ei ole. Todellisuus on ykseys, siitä erillistä todellista ei voi olla. == Mitä todellisuuteen kuuluu? == Mitä on olemassa? Materialistisen käsityksen mukaan aineellisia kappaleita. Idealismin mukaan puolestaan perusolevainen on aineetonta, esimerkiksi henkeä tai ajattelua. Tyypillisesti esimerkiksi uskonnolliset maailmankuvat ovat idealistisia (perusolevainen on Jumala), mutta filosofiassa tunnetaan myös uskonnottomia idealismeja (esimerkiksi Herakleitoksen käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmältään tulta, vertauskuvallisesti ymmärrettynä). Niiden lisäksi ihmiset voivat hahmottaa erilaisia luokitteluja, esimerkiksi olioiden ominaisuuksia, olioiden välisiä suhteita, käsitteellisiä olioita, tapahtumia, mahdollisuuksia ja niin edelleen. Ovatko kaikki nämä tai jotkin näistä todellisia? Luokittelun tulee nimetä todelliset ''perusluokat''. Kuinka paljon luokkia tarvitaan? Wilhelm Ockhamilainen esitti ''Ockhamin partaveitsenä'' tunnetun periaatteen: luokkia on oltava mahdollisimman vähän. Ockhamin partaveitsi on yksi muoto yksinkertaisuuden periaatteelle. Voidaan ajatella, että luokkia tarvitaan esimerkiksi vain yksi, esimerkiksi aineelliset kappaleet. Näillä olioilla on erilaisia ominaisuuksia. Ovatko kaikki nämä ominaisuudet todellisia? Jos ajatellaan, että on vain aineellisia kappaleita, muut oliot voidaan palauttaa yksilöolioiksi tai osoittaa epätodellisiksi. Ockhamilaisen mukaan yleisiä ominaisuuksia on vain sanoina ihmisten kielissä. == Yksi perusluokka == Yksinkertaisuusperiaatteen toteuttavat parhaiten todellisuuskäsitykset, joissa perusluokkia on vain yksi. * ''Aineellinen todellisuuskäsitys'': on vain yksi todellisuuden luokka, aineelliset oliot. ** ''Fysikalismi'': on vain yksi fysikaaliset ilmiöt. * ''Havaittaviin ilmiöihin perustuva todellisuuskäsitys'': on vain havaintoainesta tai mieliainesta. == Useita perusluokkia == * Kaksijakoinen todellisuuskäsitys: on aineellisia olioita ja sielullisia olioita * Monijakoinen todellisuuskäsitys == Oliot ja ominaisuudet == Todellisuutta on luokiteltu seuraavien luokkien kautta: * ''Yksilö''oliot * ''Yleiset'' ominaisuudet * Olio-olemassaolokäsitys: on vain yksilöolioita. * Ominaisuus-olemassaolokäsitys: yksilöolioiden lisäksi on yleisiä ominaisuuksia (tai vain yleisiä ominaisuuksia) == Käsitteelliset ominaisuudet == Yksilöoliot eivät ole sama asia kuin aineelliset kappaleet. Yleiset ominaisuudet eivät ole sama asia kuin käsitteelliset ominaisuudet. Aineelliset kappaleet sijaitsevat ajassa ja avaruudessa. Vain yksi aineellinen kappale voi sijaita yhdessä ajallis-avaruudellisessa paikassa. Aineellisen kappaleen sijasta voidaan puhua myös todellisesta kappaleesta. Todellisuuden kappale voi olla aineeton esimerkiksi havaittaviin ilmiöihin perustuvassa todellisuuskäsityksessä. == Kysymys yleisten ominaisuuksien olemassaolosta == Oliolla voi olla esimerkiksi käsitteellinen ominaisuus ''punaisuus''. Kysymys siitä, onko ominaisuus yhteinen kaikille punaisille olioille, kuuluu kiistaan yleisistä ominaisuuksista (kiista universaaleista). Onko moninaisuudessa mitään ykseyttä? Onko olemassa esimerkiksi samuutta? Vähintään on olemassa ''samankaltaisuutta'', osittaista samuutta, jonka monet eri ihmiset tunnistavat. Sen ansiosta voimme puhua mielekkäästi esimerkiksi väreistä. On siis joitain ominaisuuksia, jotka voidaan tunnistaa samanlaisina eri yksilöissä. Millä tavalla yleiset ominaisuudet voivat olla olemassa? Miten esimerkiksi mustuus "kytkeytyy" mustaan kissaan tai märkyys veteen? == Yleiset ominaisuudet == Ominaisuuksia voidaan jaotella monella tapaa: * alkukantaiset ja johdetut ominaisuudet * suhdeominaisuudet * mahdollisuutta ilmaisevat ominaisuudet * taipumukselliset ominaisuudet * ensisijaiset ja toissijaiset ominaisuudet Ominaisuus-olemassaolokäsitys (käsiterealismi): kaikki punaiset oliot ''jakavat'' saman yleisen ominaisuuden. Yleiset ominaisuudet ovat ''toistuvia'', sanotaan, että ne voivat ''toteutua'' useissa yksilöolioissa tai muissa yleisissä ominaisuuksissa. * Yksipaikkaiset yleiset ominaisuudet (ominaisuudet, tarvitsevat yksilöolion toteutuakseen) * Monipaikkaiset yleiset ominaisuudet (suhteet, tarvitsevat toteutuakseen useita yksilöolioita) Kielenkäyttömme vaatii ominaisuuksien tunnustamista. Nimisana ”nainen” nimeää yksilöolion. Nimisanamuotoinen sana ”kauneus” on yleisen ominaisuuden nimi. Lause ”Nainen on kaunis” voidaan kääntää lauseeksi ”nainen toteuttaa kauneuden”. Vanha ”toteutumisen” käsite on kuitenkin epämääräinen ja ongelmallinen. == Ykseys moneudessa == Parmenides ajatteli, että todellisuus on ykseys. Jos ykseyden ajatellaan toteutuvan, tarvitaan yleinen ominaisuus ''toteutuminen''. Jotta toteutumisen toteutuminen olisi mahdollista, tarvitaan ''toteutumisen toteutuminen'', ja niin edelleen. Millä tavoin yksilöolio ja sen ominaisuus ovat sidoksissa toisiinsa? Ominaisuus-olemassaolokäsitystä voidaan rajata. Voidaan ajatella, että toteutuminen ei ole yleinen ominaisuus, joka vaatii toteutumista. == Ominaisuus-olemassaolokäsityksen rajaaminen == Erilaisia ominaisuuksiin viittaavia käsitteitä on lukemattomia. Tulisiko hyväksyä, että kaikkia näitä käsitteitä vastaa jokin yleinen ominaisuus? Vai onko yleisiä ominaisuuksia vain rajallisesti käsitteisiin nähden? Esimerkiksi käsite ”kaunotar” on nimi yleiselle ominaisuudelle ”kaunotar”. Tämä ominaisuus koostuu toisista ominaisuuksista, se sisältää yleiset ominaisuudet ''naispuolinen'' ja ''kaunis''. Voidaanko käsite ”kaunotar” palauttaa ominaisuuksien ''naispuolinen'' ja ''kaunis'' yhdistelmäksi? Mitä ominaisuuksia on olemassa? Onko olemassa ''perustavia'' ominaisuuksia, joista on ''johdettu'' toisia ominaisuuksia? (Tieteessä käsitellään palauttamisen ongelmaa. Kari Enqvist on tehnyt tunnetuksi käsitteen ''karkeistus''. Ominaisuuksien täyttämä todellisuutemme on karkeistettu todellisuus. Emme näe alkeishiukkasia, joista todellisuus muodostuu. Kokonaisuus on vähemmän kuin osiensa summa.) == Olio-olemassaolokäsitys (nominalismi) == Olio-olemassaolokäsitys noudattaa yksinkertaisuusperiaatetta ja karsii yleiset ominaisuudet pois. === ”Karut” oliot === ”Karun” olio-olemassaolokäsityksen mukaan on vain todellisia yksilöolioita. Ominaisuuksia ei ole. Samankaltaisuuden eli tunnistettavan samuuden ominaisuus voidaan palauttaa yksilöolioihin, jotka ovat erilaisia. Ongelmana on, että ominaisuuksien ”kääntämistä” kielessä olioiksi ei pystytä tekemään järjestelmällisesti, ainoastaan tapaus kerrallaan. Selittäminen osoittautuu monimutkaiseksi. === Ominaisuudet yksilöolioiden joukkoina (joukkonominalismi) === ''Joukon'' tai ''luokan'' käsitteen avulla on pyritty ratkaisemaan ominaisuuksiin viittaaminen. Ominaisuudet palautetaan ''ominaisuuksien joukkoihin'', jotka muodostuvat ''yksilöolioiden joukoista''. ”Naispuolinen” määrittää tietyn yksilöolioiden joukon. Joukot ovat käsitteellisiä olioita, eivät todellisia. Ongelmana on joukkojen ja ominaisuuksien välinen suhde. Kuinka pystytään erottamaan kaksi joukkoa, joiden jäsenet ovat samat? Entä ominaisuudet, jotka viittaavat tyhjään yksilöolioiden joukkoon (yksisarviset)? === Ominaisuudet niminä (predikaattinominalismi) === Ominaisuus-olemassaolokäsityksessä ajatellaan, että ominaisuudet selittävät kielenkäytön, jossa viitataan ominaisuuksiin. Ominaisuudet voidaan kuitenkin päinvastoin selittää kielenkäytöllä: ominaisuudet palautuvat nimiin. Ominaisuuskäsitteet ovat metatason käsitteitä. Käsitystä on arvosteltu siitä, että se johtaa mielivaltaisuuteen merkityksellisen kielenkäytön sijaan. Keinotekoisia ominaisuuskäsitteitä voidaan sepittää mielin määrin. == Ominaisuus-ja-olio-olemassaolo eli ominaisuudet mielen koosteina (konseptualismi) == ‎ Konseptualismin mukaan kielen sanat viittaavat mielen käsitteisiin. Mielellä on luokittelukykyjä, mutta itsenäisiä yleisiä ominaisuuksia ei ole. Ongelmat ovat pääosin samat kuin edellä olevassa käsityksessä. Miten käsitteet ovat toistettavia? Jos toistettavuutta selitetään toisilla käsitteillä, joudutaan päättymättömään ketjuun. Arkielämässä käytetään ominaisuuskäsitteitä melko johdonmukaisesti. Osoittaako se, että yleisiä ominaisuuksia on aidosti olemassa? == Käsitteelliset yksilöoliot, yksilöominaisuuskäsitys (trooppiteoria) == Yksilöominaisuuskäsityksen mukaan ominaisuudet ovat yksilöolioista riippumattomia ''yksilöominaisuuksia'', ''käsitteellisiä yksilöolioita''. On sekä yksilöolioita että niiden käsitteellisiä ominaisuuksia. Käsitys on siis osittain olio-olemassaolokäsitystä edustava. Toisen, Stoutin käsityksen, mukaan todellisia yksilöolioita ei ole, ainoastaan käsitteellisten ominaisuuksien yhdistelmiä. Käsitykselle on esitetty perusteluna se, että yksilöolioissa ei voida havaita täydellistä samankaltaisuutta. Samuus on pelkästään laadullista, ei mitattavaa. Ominaisuuksia voidaan olettaa ilman toistettavuuden ja toteuttamisen ongelmia. == Yhteenveto == {| {{prettytable}} |- | '''1 luokka: käsitteelliset oliot''' || '''2 luokkaa: käsitteelliset ja avaruus-ajalliset oliot''' || '''1 luokka: avaruus-ajalliset oliot''' |- | Ei yksilöolioita, vain yleisiä ominaisuuksia || || || '''1 luokka: ominaisuudet''' |- | || ominaisuus-olemassaolokäsitys (käsiterealismi) || || '''2 luokkaa: ominaisuudet ja yksilöoliot''' |- | Stoutin yksilöominaisuuskäsitys (trooppiteoria) || ominaisuudet joukkoina (joukkonominalismi) / ominaisuudet yksilöolioiden joukkona (Locken trooppiteoria) || karut ominaisuudet / ominaisuudet niminä (predikaattinominalismi) / konseptualismi || '''1 luokka: yksilöoliot''' |} == Todellisuuden kiistäminen == Filosofi John Hick on todennut, että pelkän logiikan ja matematiikan avulla ei voida todistaa mitään tosiasioihin ja todellisuuteen liittyvää, vaan tosiasiat tulee selvittää kokemuksen kautta. Hick toteaa, että ihmiset elävät todellisuudessa, jonka esineet ovat tosiasioita, joita ei voida tietää ilman havaintoa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia (Hick)|Uskonnonfilosofia | Sivu=75 | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-625-167-6}}}}</ref> Hick toteaa, että nykyaikana on vastustettu niitä oletuksia, jotka René Descartesin ajasta lähtien olivat hallinneet suurta osaa länsimaista ajattelua. Descartes katsoi, että ihmisillä voi olla tietoa vain hänen olettamistaan itsestään selvistä totuuksista tai niistä tehdyistä johdonmukaisista päätelmistä. Hickin mukaan on vieläkin yleistä ajatella kartesiolaisesti, että asian tietäminen tarkoittaa samaa kuin kyky todistaa asian totuus. Lähtökohdastaan käsin Descartes oletti edelleen, että todellisuuden ja toisten ihmisten olemassaoloa on epäiltävä, kunnes ne on johdonmukaisesti todistettu. Hick toteaa, että todella perusteisiin menevää epäilyä ei kuitenkaan koskaan voida poistaa järkeilemällä, sillä tällainen epäily kyseenalaistaa myös järjenkäytön kyvyn. Hickin mukaan ainoa ulospääsy epäilystä on, että siihen hairahtuminen vältetään heti alussa. 1900-luvulla G. E. Mooren ja eräiden muiden vaikutuksesta valtasi alaa käsitys, että kartesiolainen epäily ei ole suinkaan järkiperäinen tiedonhankinnan menetelmä, vaan järjetön ja nurinkurinen. Mooren mukaan on mieletöntä ajatella, että ihmisten täytyisi todistaa sen todellisuuden todellisuus, jossa he elävät. Hänen mukaansa mikään ei ole ihmisille yhtä varmaa kuin heidän ympäristönsä olemassaolo. Ihmiset ovat kaikissa päättelyissään tietoisia todellisuudesta ja toisista yksilöistä, eikä tätä tosiseikkaa voida eikä tarvitse järkiperäisesti todistaa.<ref>Hick 1992, s. 76.</br>G. E. Mooren kirjoitukset ”Terveen järjen puolustus” (1925) ja ”Ulkomaailman olemassaolon todistus” (1939) on suomennettu teoksessa {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Etiikan peruskysymyksistä | Selite=Suomentaneet S. Albert Kivinen ja Jaakko Hintikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1965}}</ref> Hick esittää myös, että kaikenkattavuuden saavuttaessaan epäily muuttuu järjettömäksi. Hän esittää seuraavan päättelyn. Kun epäillään tietyn havaitun esineen todellisuutta epäillään sitä, onko se yhtä todellinen kuin muut havaittavat esineet. ”Onko tuo tuoli todella olemassa” tarkoittaa Hickin mukaan samaa kuin ”Onko se olemassa samalla tavoin kuin pöytä ja muut tuolit ovat olemassa?” Tällainen epäily on Hickin mukaan mieletöntä. Koska jos mikään ei ole todellista, ei myöskään väitteellä, että jokin on epätodellista, ole mitään sisältöä, Hick sanoo.<ref>Hick 1992, s. 77.</ref> Hick esittää ajatuksen myös toisella tavalla: jos sanalla 'todellinen' on ihmisille jokin merkitys, heidän tulee esittää joitakin esimerkkejä sen oikeasta käytöstä. Heidän tulee pystyä osoittamaan selkeä esimerkki siitä, että jokin on 'todellista'. Tällainen esimerkki ei Hickin mukaan juuri voi olla muuta kuin tavallinen aistein havaittavissa oleva kappale. Mikäli tällaiset aineelliset kappaleet hyväksytään esimerkeiksi todellisista asioista, on loogisesti ristiriitaista väittää, että koko aineellisten kappaleiden todellisuus olisi epätodellinen. Nämä kappaleet eivät määritelmän mukaan ole epätodellisia, koska ne ovat tavanomaisia esimerkkejä siitä, mitä ihmiset tarkoittavat todellisilla esineillä.<ref>Hick 1992, s. 77.</ref> Kun kielletään aistien yleinen epäily, ei Hickin mukaan väitetä, että aistiharhoja ei olisi tai että havaitsemiseen ei liittyisi lukuisia käsitteellisiä ongelmia. Hickin mukaan sen tietäminen, että jotkin aistien viestit ovat tosia, on eri kuin oikean tulkinnan löytyminen näille viesteille.<ref>Hick 1992, s. 77.</ref> == Jumalan olemassaolo == Jumalausko eli teismi on käsitys, jonka mukaan todellisuuteen kuuluu jumala tai jumalia.<ref>''”yleisnimitys uskonnoille, joissa jumaluus käsitetään persoonalliseksi ja maailmasta erilliseksi mutta siihen vaikuttavaksi”'' {{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: teismi | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatt.html#teismi | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=18.4.2007}} <br/>''oppi jonka mukaan kaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä on persoonallinen jumaluus.”'' {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Jumalattomuus eli ateismi tarkoittaa olemassaoloa koskevana käsitystä, jonka mukaan jumalaa tai jumalia ei ole olemassa.<ref>”jumalattomuus [– –] jumalauskon puuttuminen, käsitys, jonka mukaan Jumalaa t. jumalia ei ole olemassa[.]” {{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: jumalattomuus | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#jumalattomuus | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=16.4.2007}}</ref> Olemassaoloa koskevana käsitteenä jumalisuus on väitelause ”jumala tai jumalia on olemassa” ja jumalattomuus on väitelause ”jumalaa tai jumalia ei ole olemassa”''.<ref name="Smith, George H. 1979">{{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=Atheism: The case against god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|0-87975-124-X}} | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Esitelmä jumalattomuussta Luonnonfilosofian seurassa | Ajankohta=30.10.2003 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/jumalattomuus.htm | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Luettu=16.4.2007}}</ref><ref>Niiniluoto, Ilkka, Ateismi. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=130 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref> Michael Scriven on muotoillut tunnetun jumalauskoisen ja jumalattoman määritelmän.<ref name="Scriven 1966">{{Kirjaviite | Tekijä=Scriven, Michael | Nimeke=Primary philosophy | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=McGraw-Hill | Vuosi=1966 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}}}}. Painettu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Angeles, Peter (editor) | Nimeke=Critiques of god: Making the case against belief in god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}} | Kieli={{en}} }}</ref>. Tässä määritelmässä kiinnitetään huomio asian tieto-opilliseen. Scrivenin mukaan käsitys jumalisuuden ja jumalattomuuden suhteen voi olla eriasteinen. Michael Martin on muotoillut tieto-opillisen jaottelun positiiviseen ja negatiiviseen ateismiin.<ref name="Martin 1990">{{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael | Nimike=Atheism: A philosophical justification | Julkaisupaikka=Philadelphia, Pennsylvania | Julkaisija=Temple University Press | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|0-87722-943-0}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/jumalattomuus.htm | Otsikko=Ateismin määrittelemisestä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2001 | Numero=1/2001}}</ref> {| class="prettytable" ! Käsitys jumalan olemassaolosta !! Nimitys |- | 1. Suoraan todistuva vastaansanomattomilla tosiasioilla || vanhakantainen teisti |- | 2. Vahvoja todisteita puolesta eikä mitään todisteita vastaan. Todistuva tavanomaisessa mielessä || nykyaikainen teisti |- | 3. Vahvoja todisteita puolesta, silti ristiriitaisuuksia ja todisteita vastaan || Käytännön jumalauskoinen, agnostikko laajassa merkityksessä |- | 4. Todisteita puolesta ja vastaan yhtä paljon, todennäköisyys 50 % || Agnostismi|Agnostikko kapeassa merkityksessä, ei ota mitään kantaa kummankaan puolesta |- | 5. Joitakin yleisiä tai erityisiä perusteita puolesta, silti epätodennäköinen || Epäilijä, agnostikko laajassa merkityksessä, vaikka pitää jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää sitä mahdollisena |- | 6. Ei mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita puolesta || Negatiivinen ateisti |- | 7. Vahvoja todisteita olemassaoloa vastaan, ei mitään todisteita puolesta || Positiivinen ateisti |} Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita. Positiivisten ateistien tai tieteellisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena.<ref>Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=136 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Cooke, Bill | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html | Otsikko=Agnostismin nousu ja tuho | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=3/2000}}</ref> Agnostikkoja laajassa mielessä on Scrivenin mukaan kolmea lajia. Epäilijöiden mielestä jumalan olemassaolon puolesta on joitakin todisteita, mutta jumalan olemassaolo on epätodennäköistä. Agnostikkoja kapeassa mielessä ovat ne, joiden mielestä jumalan olemassaolon todennäköisyys on 50 %. Käytännön teistien mukaan on paljon todisteita jumalan olemassaolosta, mutta muitakin vaihtoehtoja on.<ref name="et">Teksti julkaisussa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (vastaava toim.) | Nimeke=Yläasteen etiikka: Peruskoulun uskontojen historian ja etiikan oppikirja 1–3 | Selite=(Kouluhallituksen hyväksymä kokeilumoniste lukuvuosiksi 1982–83, 1983–84, 1984–85.) Lisäpainos 1985 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa ajatus | Vuosi=1982}} ja sen pohjalta tehdyssä internet-oppimateriaalissa {{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Nimeke=Elämänkatsomustiedon oppikirjat: Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 (ET 11) | Ajankohta=2007 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682124 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Luettu=16.4.2007}}</ref> Myös teistit jakaantuvat kahteen ryhmään. Nykyaikaisten teistien mukaan jumalan olemassaolo on todistettu. Vanhakantaisten teistien mielestä jumalan olemassaolo on ehdottoman varmasti todistettu.<ref name="et"/> Michael Scriven jaottelee agnostikot kahteen joukkoon myös toisella tavalla. Positiivisten agnostikkojen mukaan on runsaasti todisteita sekä jumalan olemassaolon puolesta että jumalan olemassaoloa vastaan. Negatiiviset agnostikot eivät halua ottaa kantaa jumalan olemassaoloon vaan vetoavat tietämättömyyteen.<ref name="et"/> == Jumalatodistukset == Ajattelijoiden piirissä on antiikin ajoista pyritty eri tavoin todistamaan jumalan olemassaolo. Ensimmäiset merkittävät jumalatodistukset muotoili Aristoteles<ref name=Russell1>{{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia | Selite=(History of western philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17867-5}}}}</ref> ja erityisesti keskiajan jumaluusopissa jumalatodistuksilla oli keskeinen asema.<ref name=Russell1 /> Jumalatodistuksia ovat muun muassa ontologinen todistus, kaikkeuden luojaan tai ensimmäiseen syyhyn perustuva todistus, luonnon järjestyksen todistus, historiallinen todistus ja siveellinen todistus.<ref>Jumalatodistuksia lyhyesti käsittelevä suomenkielinen uskonnonfilosofian oppikirja: {{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-37-2034-9}}}}</ref> === Ontologinen todistus === Eräs tunnettu todistus on Anselm Canterburylaisen esittämä ontologinen todistus. Ontologisessa todistuksessa päättely etenee seuraavasti:<ref name="IEP-Ontological">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/o/ont-arg.htm | Tekijä=Himma, Kenneth Einar | Nimeke=Ontologival argument | Julkaisu=Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> # Ihmisellä voi olla ajatus olennosta, jota suurempaa ei voi ajatella. # Oletetaan, että tämä olento on olemassa ainoastaan ajatuksena ihmisen mielessä. # Olemassaolo todellisuudessa on suurempaa kuin olemassaolo ainoastaan mielessä. # Voidaan siis ajatella olentoa joka on suurempi kuin olento jota suurempaa ei voi ajatella: olentoa, joka on olemassa myös todellisuudessa. # Ei voi olla olentoa joka on suurempi kuin olento, jota suurempaa ihminen ei voi ajatella. # Siksi olennon jota suurempaa ei voida ajatella täytyy olla olemassa myös todellisuudessa. Charles Hartshorne on kehittänyt edelleen ontologista todistusta. Hartshornen mukaan vaikka olemassaoloa ei voida pitää ominaisuutena, ''välttämätöntä'' olemassaoloa voidaan. Siispä jos jumala todella on suurin mahdollinen olento, hänellä täytyy olla ominaisuutenaan välttämätön olemassaolo, sillä jos hän ei olisi välttämättä olemassa oleva, olisi hän ei-välttämätön, ja silloin taas olisi oltava jotain suurempaa, välttämättä olemassaoloa. Myös Kurt Gödel, Norman Malcolm ja Alvin Plantinga ovat esittäneet uusia versioita ontologisesta todistuksesta.<ref name="SEP-Ontological">{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/ontological-arguments/ | Tekijä=Oppy, Graham | Nimeke=Ontological Arguments | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> ==== Arvostelu ==== Anselmin todistuksen suurimpana ongelmana on se, että se pitää olemassaoloa olion ominaisuutena. Tunnetuimpana Immanuel Kant totesi, että olemassaolo ei ole ominaisuus.<ref name="IEP-Ontological"/> Hänen käyttämänsä vertauksen mukaan voimme kuvitella sata kolikkoa, joilla voi (kuvittelussa) olla kaikki samat ominaisuudet kuin sadalla todellisella kolikolla ilman, että niiden silti tarvitsisi olla olemassa. Aivan samoin voimme hänen mukaansa kuvitella jumalalle mitä tahansa ominaisuuksia ilman että niistä voitaisiin päätellä hänen olevan olemassa.<ref name=Russell2>{{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia 2: Uuden ajan filosofia | Selite=(History of western philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17886-1}}}}</ref> Anselmin kiistakumppani munkki Gaunilo pyrki osoittamaan, että todistuksella voidaan todistaa lähes mitä tahansa kuviteltavissa olevaa myös olemassa olevaksi: voimme kuvitella jonkin esineen, joka täydellisimpänä mahdollisimpanakin mutta kuitenkin ilman olemassaoloa, on vähemmän täydellinen kuin sama esine olemassa olevana.<ref name="IEP-Ontological"/> Nykyisten arvostelijoiden mukaan minkään muun kuin käsitteen olemassaoloa ei voida todistaa pelkällä päättelyllä. Olemassaolo voidaan todistaa vain sellaisilla menetelmillä, jotka ovat ainakin osittain kokemusperäiset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Sivu=236 | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|952-5202-96-8}}}}</ref> === Kaikkeuden luojaan tai ensimmäiseen syyhyn perustuva todistus === Jumala on pyritty osoittamaan kaikkeuden ensimmäiseksi tai synnyn kannalta välttämättömäksi olioksi. Esimerkiksi seuraava päättelyketju edustaa ensimmäiseen syyhyn perustuvaa todistusta: # Kaikella, mikä alkaa olla olemassa, on joku syy olemassaoloonsa. # Kaikkeus on alkanut olla olemassa. # Siispä kaikkeudella on syy olemassaoloonsa. Kuuluisin tällainen jumalatodistus on Tuomas Akvinolaisen esittämä. Tuomaan esittämä todistus ei pyri löytämään ajallisesti ensimmäistä syytä vaan johdonmukaisesti ensimmäisen. Todistus voidaan esittää seuraavasti:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.newadvent.org/summa/1002.htm | Tekijä=Tuomas Akvinolainen | Nimeke=The existence of God (Ia, kvestio 2) | Julkaisu=Summa theologiae | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> # On olemassa ei-välttämätön olio. # Tämän ei-välttämättömän olion olemassaololle on syy. # Syy olion olemassaoloon on joku muu kuin se itse. # Sen, mikä aiheuttaa tämän ei-välttämättömän olion olemassaolon, täytyy joko koostua ei-välttämättömistä olioista tai vähintään yhdestä ei-välttämättömästä, eli välttämättömästä oliosta. # Ei-välttämättömät oliot eivät voi aiheuttaa tämän ei-välttämättömän olion olemassaoloa. # Siksi sen, joka aiheuttaa tämän ei-välttämättömän olion olemassaolon, täytyy koostua vähintään yhdestä ei-välttämättömästä oliosta. # Siis on olemassa välttämätön olio. ==== Arvostelu ==== Immanuel Kant totesi, että Tuomaan esittämien todisteiden virheenä on siihen sisältyvä ajatus loputtoman sarjan mahdottomuudesta. Kant huomautti, että nämä sarjat voidaan yhtä hyvin käsittää loputtomiksi ja viittasi esimerkkeinä suuretutkimuksen äärettömiin lukusarjoihin, joista esimerkiksi negatiivisten lukujen sarjalla on loppu (-1), mutta ei alkua<ref name=Russell2 /> === Luonnon järjestyksen todistukset === Luonnon järjestyksen todistukset pyrkivät vetoamaan selityksenään kaiken väitettyyn tarkoituksenmukaisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/teleological-arguments/ | Tekijä=Ratzsch, Del | Nimeke=Teleological Arguments for God's Existence | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Yleinen luonnon järjestyksen todistus vetoaa elämän kehittymisen äärimmäiseen epätodennäköisyyteen ja elävien olentojen monimutkaisuuteen. Todistuksen mukaan tarvitaan jumala, joka ohjaa kehitystä haluamaansa suuntaan. Tähän perustuu myös William Paleyn esittämä kelloseppävertaus.<ref name="dawkins3">{{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Sokea kelloseppä | Selite=(The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15863-1}}}}</ref> ==== Arvostelu ==== Luonnon järjestyksen todistusta on arvosteltu muun muassa siitä, että sen pohjalta epätodennäköinen mutta mahdollinen tapahtuma voitaisiin aina perustella jonkun ohjaamaksi. Lisäksi todellisuustutkimus on Charles Darwinin ajoista lähtien selittänyt elollisten olentojen monimutkaisuuden luonnonvalintaan perustuvalla luonnonkehityksellä.<ref name="dawkins3"/> David Hume arvosteli luonnon järjestyksen todistusta monin tavoin. Hän esimerkiksi kirjoitti, että koska kaikkeudessa on myös paljon vikoja, voitaisiin ajatella, että kaikkeutemme onkin ”jumalakoulun alkeisluokalla olevan lapsijumalan tekemä epäonnistunut harjoituskappale, joka kelpaa korkeintaan roskakoriin heitettäväksi”.<ref name="hume">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.gutenberg.org/etext/4583| Nimeke=Dialogues concerning Natural Religion | Tekijä=Hume, David | Viitattu=4.6.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> == Väitteitä jumalan olemassaolemattomuuden puolesta == Raimo Tuomelan mukaan Jumalan ei-olemassaolo voidaan osoittaa laskujohtoisella päättelyllä, jos jumala määritellään henkilöksi tai toimijaksi, jolla ei ole ruumista eli on vain henkeä, joka on ikuinen, täydellisen vapaa, kaikkivoipa ja -tietävä, täydellisen hyvä ja kaikkien olioiden luoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Sivu=66 | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref> === Pahan ongelma === ''Pahan ongelma'' esitetään yleensä jumalauskon vastattavaksi seuraavassa muodossa: jos jumala on täydellisen hyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=53 | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-625-167-6}}}}</ref> === Kaikkivoipaisuuden paradoksi === ''Kaikkivoipaisuuden paradoksi'' eli kaikkivoivan paradoksi on ryhmä paradokseja, jotka käsittelevät sitä, mitä kaikkivoipa olento voi tehdä. Erityisesti ne käsittelevät sitä, pystyykö kaikkivoipa olento toimimaan siten, että se rajoittaa hänen kaikkivoipaisuuttaan. Pystyi olento siihen tai ei, kaikkivoipaisuus voidaan kyseenalaistaa molemmissa tapauksissa.<ref name="Suber">{{Kirjaviite | Tekijä=Suber, Peter | Nimeke=The paradox of self-amendment: A study of law, logic, omnipotence, and change | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Peter Lang Publishing | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|0-8204-1212-0}} | www=http://www.earlham.edu/~peters/writing/psa/sec01.htm#C | Kieli={{en}} }}</ref> Paradoksi esitetään usein muodossa ”Voiko jumala luoda niin suuren kiven, ettei hän itsekään voi sitä nostaa?”. Jos hän voi luoda sellaisen kiven, hän ei voi nostaa sitä ja kääntäen. Molemmissa tapauksissa on olemassa teko, jota hän ei voi tehdä, joten hän ei ole kaikkivoipa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Savage, C. Wade | Otsikko=The paradox of the stone | Julkaisu=Philosophical Review | Vuosi=1967 | Vuosikerta=76 | Numero=1 | Sivut=74–79 | Julkaisupaikka=Menasha, Wisconsin | Julkaisija=Cornell University Press | Tunniste=doi:10.2307/2182966 | Kieli={{en}} }}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu|Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-35443-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=2. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1980 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId215732}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus|Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}} [[Luokka:Filosofia|{{SUBPAGENAME}}]] m6bwu2wwhvsyswjzbh26ayhy2lh9s7s 12 120 160809 111171 2026-11-04T09:29:47Z Jcb 12574 160809 wikitext text/x-wiki {{Wikikirjaston ohje}} {{TOCoikea}} Tämä '''koodiopas''' sisältää keskeisimmät Wikikirjaston artikkelien kirjoittamisessä käytettävät wikikoodit. Wikikoodi on käytännössä HTML-koodia, mutta se merkitään erilaisella syntaksilla. == Luvut, kappaleet, listat ja viivat == Uudet luvut ja kohdat aloitetaan otsikkoriveillä: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- | <pre> == Uusi luku == === Kohta === ==== Alikohta ==== </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | == Uusi luku == === Kohta === ==== Alikohta ==== |} ---- Kappaleenvaihto :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Yhdellä rivinvaihdolla ei ole vaikutusta. Mutta kaksi rivinvaihtoa aloittaa uuden kappaleen. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Yhdellä rivinvaihdolla ei ole vaikutusta. Mutta kaksi rivinvaihtoa aloittaa uuden kappaleen. |} ---- Pakotettu rivinvaihto :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Rivin voi br-tagilla vaihtaa<br /> aloittamatta uutta kappaletta. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Rivin voi br-tagilla vaihtaa<br /> aloittamatta uutta kappaletta. |} ---- Numeroimaton lista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> * Listoja voi tehdä helposti: ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | * Listoja voi tehdä helposti: ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa |} ---- Numeroitu lista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> # Numeroiduilla listoilla voi ## myös tehdä listoja, ## joita on helppo seurata. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | # Numeroiduilla listoilla voi ## myös tehdä listoja, ## joita on helppo seurata. |} ---- Yhdistelmälista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> * Listoja voi myös sekoittaa *# ja sekoittaa *#* niin kuin tässä on tehty. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | * Listoja voi myös sekoittaa *# ja sekoittaa *#* niin kuin tässä on tehty. |} ---- Määrittelylista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> ; Määrittelylista : lista määrittelyjä ; asia : asian määrittely </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | ; Määrittelylista : lista määrittelyjä ; asia : asian määrittely |} ---- Sisennys :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> :Kaksoispiste sisentää rivin tai kappaleen. Sisennyksen tai luettelon jälkeen jo yksi rivinvaihto aloittaa uuden kappaleen. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | :Kaksoispiste sisentää rivin tai kappaleen. Sisennyksen tai luettelon jälkeen jo yksi rivinvaihto aloittaa uuden kappaleen. |} ---- Vaakaviiva :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Vaakaviiva: yläpuoli ---- ja alapuoli. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Vaakaviiva: yläpuoli ---- ja alapuoli. |} ---- Allekirjoituksen lisääminen onnistuu helposti lisäämällä neljä tildeä ja lisäksi alkuun erotukseksi kaksi väliviivaa eli <nowiki>--~~~~</nowiki>. Tuloksena on linkki käyttäjäsivulle ja muutoksen ajankohta. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> --~~~~ </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | -- [[Käyttäjä:Käyttäjänimi|Käyttäjänimi]] 18. elokuuta 2008 kello 24.12 (EEST) |} Jos kuvat tai taulukot työntyvät toistensa päälle, voi niiden väliin lisätä katkaisukoodin, jolloin alempi objekti ei saa piirtyä ennen ylemmän päättymistä <pre> <div style="clear: both"></div></nowiki> </pre> == Wikikirjaston sisäinen linkitys == Artikkelin nimi alkaa automaattisesti versaalilla kirjaimella, joten ensimmäisessä kirjaimessa aakkoslajilla ei ole väliä mutta muissa kirjaimissa on. Eli [[tervetuloa Wikikirjastoon]] ja [[tervetuloa wikikirjastoon]] ovat eri sivuja. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- | <pre>[[Tervetuloa Wikikirjastoon]] tai [[tervetuloa Wikikirjastoon]]</pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Tervetuloa Wikikirjastoon]] tai [[tervetuloa Wikikirjastoon]]. |} ---- Sama artikkeli, mutta eri teksti: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- | <pre> [[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]] |} ---- Päätteet yhdistetään linkin tekstiin mutta ei etumäärettä: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> [[metri]]ä, [[koira]]lla mutta Esi[[merkki]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[metri]]ä, [[koira]]lla mutta Esi[[merkki]] |} ---- "Putkitrikillä" voidaan nopeuttaa linkittämistä kahdessa eri tapauksessa. Kun sivun nimelle on annettu lisämäärite sen vuoksi että samalla nimella on kaksi sivua ja kun viitataan muuhun kuin päänimiavaruuteen, riittää että kirjoittaa sivun kokonimen ja sen jälkeen putken (|). Palvelin täydentää linkin automaattisesti. '''Koodi''': :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre>[[Kunta (matematiikka)|]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Kunta (matematiikka)|Kunta]] |} '''Koodi''': :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre>[[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikko]] |} ---- [[Olemattoman sivun linkki]] näkyy oletuksena punaisena ja sitä klikkaamalla pääsee suoraan muokkaustilaan, jossa sen voi luoda. ---- <span id="ohjaus"></span> Lukija voidaan ohjata suoraan toiseen artikkeliin sijoittamalla seuraavanlainen teksti sen ensimmäiselle riville. Huomaa, että sivulla ei saa olla muuta tekstiä, jotta ohjaus toimisi varmasti. Toisen sivun tiettyyn osioon voidaan viitata lisäämällä sivun nimen perään risuaita (#) ja osion nimi. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> #OHJAUS [[Toinen sivu]] #OHJAUS [[Toinen sivu#Tietty osio]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | #OHJAUS [[Toinen sivu]] #OHJAUS [[Toinen sivu#Tietty osio]] |} == Ulkoinen linkki minne tahansa WWW:ssä == Koko URL-oseitteella linkittäessä tulee jokaisen merkin kuulua seuraaviin: A–Z a–z 0–9 ._\/~%-+&amp;#?!=()@ \x80-\xFF. Jos URL:ssä on muita merkkejä, ne on esitettävä koodina, esim. ^ pitää kirjoittaa %5E (Katso [[w:ASCII]]). :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Linkki Wikipedian ulkopuolelle: *[http://www.google.fi/ Google] *[http://www.google.fi/] *http://www.google.fi/ </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Linkki Wikipedian ulkopuolelle: *[http://www.google.fi/ Google] *[http://www.google.fi/] *http://www.google.fi/ |} == Samankielisten projektien välinen linkitys == Sisarprojekteihin linkitetään alla olevan taulukon mukaisesti. Muihin kuin päänimiavaruuteen linkitetään kohteen mukaisella kokonimellä Esimerkiksi * <nowiki>[[w:Luokka:Wikipedia]]</nowiki> * [[w:Luokka:Wikipedia]] {| class="wikitable" !Projekti !! Avainsana !! Esimerkki !! Tulos |- | Wikipedia || w || <nowiki>[[w:sana|sana]]</nowiki> || [[w:sana|sana]] |- | Wikisitaatit / Wikiquote || q || <nowiki>[[q:Bertrand Russell|Bertrand Russell]]</nowiki> || [[q:Bertrand Russell|Bertrand Russell]] |- | Wikisanakirja / Wiktionary || wikt || <nowiki>[[wikt:yhdyssana|yhdyssana]]</nowiki> || [[wikt:yhdyssana|yhdyssana]] |- | Wikiaineisto / Wikisource || s || <nowiki>[[s:Valokuvaus matkoilla|Valokuvaus matkoilla]]</nowiki> || [[s:Valokuvaus matkoilla|Valokuvaus matkoilla]] |- | Metawiki || m || <nowiki>[[m:Mission|Mission]]</nowiki> || [[m:Mission|Mission]] |- | Wikimedia Commons || commons || <nowiki>[[commons:Project Apollo|Project Apollo]]</nowiki> || [[commons:Project Apollo|Project Apollo]] |- | Wikiuutiset / Wikinews || n || <nowiki>[[n:Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi|Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi]]</nowiki> || [[n:Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi|Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi]] |- | Wikispecies || wikispecies || <nowiki>[[wikispecies:Tonicella venusta|Tonicella venusta]]</nowiki> || [[wikispecies:Tonicella venusta|Tonicella venusta]] |- | Wikimedia Incubator || incubator || <nowiki>[[incubator:Main Page|Main Page]]</nowiki> || [[incubator:Main Page|Main Page]] |} ==Kielten välinen linkitys ja Interwiki== Kieltenväliseen linkitykseen tarvitaan hankkeen kielitunnus. Esimerkiksi englannin kielistä tarkoittaa tunnus en. (kaikki [[m:List of Wikibooks|Wikikirjastojen kielitunnukset]]) Wikikirjastojen kieliversioiden välinen linkitys * Koodi: <nowiki>[[:en:Wikijunior]]</nowiki> * Tulos: [[:en:Wikijunior]] Varsinainen interwikilinkki, joka tulee vasempaan sivupalkkiin * Koodi: <nowiki>[[en:Wikijunior]]</nowiki> Linkki johonkin muuhun ja muunkieliseen projektiin * Koodi: <nowiki>[[:w:en:Main Page]]</nowiki> * Näyttää tältä [[:w:en:Main Page]] Luokan linkitys muun kieliseen wikikirjastoon. *Koodi: <nowiki>[[:en:Category:Wikibooks]]</nowiki> *Tulos: [[:en:Category:Wikibooks]] Luokan linkitys muunkieliseen muuhun projektiin. *Koodi: <nowiki>[[:w:en:Category:Wikipedia]]</nowiki> *Tulos: [[:w:en:Category:Wikipedia]] == Erikoislinkkejä == Kirjojen linkittämiseen voi käyttää [[ISBN|ISBN]]-linkkejä. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> {{ISBN|0-12-345678-9}} </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | {{ISBN|0-12-345678-9}} |} == Kuvat ja muut tiedostot == Vain Commonsiin tai Wikikirjastoon tallennettuja kuvia tai muita tiedostoja voi käyttää. Kuvia tai muita tiedostoja voi tallentaa [[Toiminnot:Upload|tallennussivulla]]. Tallennetut kuvat on lueteltu [[Toiminnot:Imagelist|luettelossa kuvista]]. Aiheesta tarkemmin sivulla [[Ohje:Kuvat]]. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Kuva: [[Tiedosto:Wikibooks-logo.svg|50px|Wikikirjaston logo]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Kuva: [[Tiedosto:Wikibooks-logo.svg|50px]] |} Kuvat on yleensä syytä lisätä tekstin kanssa, koska se *näkyy tekstipohjaisilla selaimilla (mm. [[Lynx (selain)]]) *näkyy selaimilla, kun käyttäjä on estänyt kuvien näyttämisen. *muutetaan puheeksi mm. sokeiden käyttämissä puheselaimissa. *näkyy monissa selaimissa ponnahdustekstinä, kun kursoria pidetään hetken aikaa kuvan päällä *tulostetaan kuvatekstinä. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> [[Tiedosto:Wikibooks-logo.svg|50px|Wikikirjaston logo]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Tiedosto:Wikibooks-logo.svg|50px|Wikikirjaston logo]] |} Tallennetun kuvan klikkaaminen näyttää kuvan oman sivun, johon voi myös linkittää suoraan lisäämällä koodiin kaksoispiste: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre>[[:Tiedosto:Wikibooks-logo.svg]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[:Tiedosto:Wikibooks-logo.svg]] |} Ääni- ja videotallenteita voidaan lisätä sivulle samalla tavalla kuin kuvia. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> [[Tiedosto:Marriage of Figaro.ogg|200px|Marriage of Figaro.ogg]] [[:Tiedosto:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]] [[Tiedosto:Apollo 15 launch.ogv|thumb|left|200px|Apollo 15:n laukaisu.]] [[:Tiedosto:Apollo 15 launch.ogv|Apollo 15 launch.ogv]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Tiedosto:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]] [[:Tiedosto:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]] [[Tiedosto:Apollo 15 launch.ogv|thumb|left|200px|Apollo 15:n laukaisu.]] [[:Tiedosto:Apollo 15 launch.ogv|Apollo 15 launch.ogv]] |} == Merkkien muotoilu == <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0"> <tr> <th>Muotoiltu teksti</th> <th>Kirjoitettu teksti</th> </tr> <tr valign="top"><td> ''Painota'', '''voimakkaasti''', '''''hyvin voimakkaasti'''''. *Nämä ovat siis moninkertaisia heittomerkkejä ('), eivät lainausmerkkejä ("). </td> <td> <pre><nowiki>''Painota'', '''voimakkaasti''', '''''hyvin voimakkaasti'''''.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign="top"><td> Voit myös kirjoittaa <i>kursiivia</i> ja <b>lihavoitua</b> jos et halua muuttaa painotusta vaan kirjasintyyppiä, kuten matemaattisissa kaavoissa: :<b>F</b> = <i>m</i><b>a</b> *Näiden kahden välinen ero on pieni, eivätkä useimmat ota sitä huomioon. </td> <td> <pre><nowiki>Voit myös kirjoittaa <i>kursiivia</i> ja <b>lihavoitua</b> jos et halua muuttaa painotusta vaan kirjasintyyppiä, kuten matemaattisissa kaavoissa: :<b>F</b> = <i>m</i><b>a</b></nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign=top> <td><tt>Tekniset termit</tt> kirjoitetaan tasavälisellä kirjasimella. </td> <td><pre><nowiki><tt>Tekniset termit</tt> kirjoitetaan tasavälisellä kirjasimella.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign=top> <td>Voit käyttää <small>tätä</small> tyyliä mm. <small>kuvateksteissä</small>. </td> <td><pre><nowiki> Voit käyttää <small>tätä</small> tyyliä</nowiki><br/> <nowiki>mm. <small>kuvateksteissä</small>. </nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign="top"><td>Voit <strike>yliviivata poistettavaa tekstiä</strike> ja <u>alleviivata uutta</u>. *Hyödyllinen muokatessa artikkeleita.</td> <td><pre><nowiki> Voit <strike>yliviivata poistettavaa tekstiä</strike> ja <u>alleviivata uutta</u>. </nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Pilkkuja, pisteitä ja aksentteja:''' (Katso [[wikipedia:Special characters]])<br/> &Agrave; &Aacute; &Acirc; &Atilde; &Auml; &Aring; <br/> &AElig; &Ccedil; &Egrave; &Eacute; &Ecirc; &Euml; <br/> &Igrave; &Iacute; &Icirc; &Iuml; &Ntilde; &Ograve; <br/> &Oacute; &Ocirc; &Otilde; &Ouml; &Oslash; &Ugrave; <br/> &Uacute; &Ucirc; &Uuml; &szlig; &agrave; &aacute; <br/> &acirc; &atilde; &auml; &aring; &aelig; &ccedil; <br/> &egrave; &eacute; &ecirc; &euml; &igrave; &iacute;<br/> &icirc; &iuml; &ntilde; &ograve; &oacute; &ocirc; <br/> &otilde; &ouml; &oslash; &ugrave; &uacute; &ucirc; <br/> &uuml; &yuml;</td> <td><pre><nowiki> &amp;Agrave; &amp;Aacute; &amp;Acirc; &amp;Atilde; &amp;Auml; &amp;Aring; &amp;AElig; &amp;Ccedil; &amp;Egrave; &amp;Eacute; &amp;Ecirc; &amp;Euml; &amp;Igrave; &amp;Iacute; &amp;Icirc; &amp;Iuml; &amp;Ntilde; &amp;Ograve; &amp;Oacute; &amp;Ocirc; &amp;Otilde; &amp;Ouml; &amp;Oslash; &amp;Ugrave; &amp;Uacute; &amp;Ucirc; &amp;Uuml; &amp;szlig; &amp;agrave; &amp;aacute; &amp;acirc; &amp;atilde; &amp;auml; &amp;aring; &amp;aelig; &amp;ccedil; &amp;egrave; &amp;eacute; &amp;ecirc; &amp;euml; &amp;igrave; &amp;iacute; &amp;icirc; &amp;iuml; &amp;ntilde; &amp;ograve; &amp;oacute; &amp;ocirc; &amp;otilde; &amp;ouml; &amp;oslash; &amp;ugrave; &amp;uacute; &amp;ucirc; &amp;uuml; &amp;yuml;</nowiki></pre></td> </tr> <tr valign=top> <td> '''Välimerkkejä:'''<br/> &iquest; &iexcl; &laquo; &raquo; &sect; &para;<br/> &dagger; &Dagger; &bull; &mdash; </td> <td><pre><nowiki> &amp;iquest; &amp;iexcl; &amp;laquo; &amp;raquo; &amp;sect; &amp;para; &amp;dagger; &amp;Dagger; &amp;bull; &amp;mdash; </nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Kaupallisia merkkejä:'''<br/> &trade; &copy; &reg; &cent; &euro; &yen; <br/> &pound; &curren;</td> <td><pre><nowiki> &amp;trade; &amp;copy; &amp;reg; &amp;cent; &amp;euro; &amp;yen; &amp;pound; &amp;curren; </nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"><td>Alaindeksi: x₂<br/> Yläindeksi: x² tai x&sup2; *Jälkimmäinen tapa tehdä yläindeksi ei ole kaikkein yleiskäyttöisin, mutta sitä suositellaan milloin mahdollista (esim. mittayksiköissä). Useimpien selainten on helpompi muotoilla rivit sitä käytettäessä. &epsilon;₀ = 8.85 &times; 10^&minus;12 C&sup2; / J m.</td> <td><pre><nowiki>Alaindeksi: x₂ Yläindeksi: x² tai x&amp;sup2; &amp;epsilon;₀ = 8.85 &amp;times; 10^{&amp;minus;12} C&amp;sup2; / J m.</nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"><td>'''Kreikkalaiset kirjaimet:''' <br/> &alpha; &beta; &gamma; &delta; &epsilon; &zeta; <br/> &eta; &theta; &iota; &kappa; &lambda; &mu; &nu; <br/> &xi; &omicron; &pi; &rho; &sigma; &sigmaf; <br/> &tau; &upsilon; &phi; &chi; &psi; &omega;<br/> &Gamma; &Delta; &Theta; &Lambda; &Xi; &Pi; <br/> &Sigma; &Phi; &Psi; &Omega; </td> <td><pre><nowiki> &amp;alpha; &amp;beta; &amp;gamma; &amp;delta; &amp;epsilon; &amp;zeta; &amp;eta; &amp;theta; &amp;iota; &amp;kappa; &amp;lambda; &amp;mu; &amp;nu; &amp;xi; &amp;omicron; &amp;pi; &amp;rho; &amp;sigma; &amp;sigmaf; &amp;tau; &amp;upsilon; &amp;phi; &amp;chi; &amp;psi; &amp;omega; &amp;Gamma; &amp;Delta; &amp;Theta; &amp;Lambda; &amp;Xi; &amp;Pi; &amp;Sigma; &amp;Phi; &amp;Psi; &amp;Omega; </nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Matemaattisia merkkejä:''' <br/> &int; &sum; &prod; &radic; &minus; &plusmn; &infin;<br/> &asymp; &prop; &equiv; &ne; &le; &ge; &rarr;<br/> &times; &middot; &divide; &part; &prime; &Prime;<br/> &nabla; &permil; &deg; &there4; &alefsym; &oslash;<br/> &isin; &notin; &cap; &cup; &sub; &sup; &sube; &supe;<br/> &not; &and; &or; &exist; &forall; &rArr; &hArr;<br/> (Katso myös: [[Wikipedia:TeX markup]], [[wikipedia:Special characters|Special characters]] ja [[Wikipedia:WikiProject Mathematics|WikiProject Mathematics]]) </td> <td valign="middle"><pre><nowiki> &amp;int; &amp;sum; &amp;prod; &amp;radic; &amp;minus; &amp;plusmn; &amp;infin; &amp;asymp; &amp;prop; &amp;equiv; &amp;ne; &amp;le; &amp;ge; &amp;rarr; &amp;times; &amp;middot; &amp;divide; &amp;part; &amp;prime; &amp;Prime; &amp;nabla; &amp;permil; &amp;deg; &amp;there4; &amp;alefsym; &amp;oslash; &amp;isin; &amp;notin; &amp;cap; &amp;cup; &amp;sub; &amp;sup; &amp;sube; &amp;supe; &amp;not; &amp;and; &amp;or; &amp;exist; &amp;forall; &amp;rArr; &amp;hArr;</nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"><td><i>x</i>²&nbsp;&nbsp;&nbsp;&ge;&nbsp;&nbsp;&nbsp;0 true. *Jos tarvitaan tilaa, käytä katkeamatonta välilyöntiä - <tt>&amp;nbsp;</tt>. *<tt>&amp;nbsp;</tt> estää myös kesken kaiken tapahtuvat rivinvaihdot, mikä on hyödyllistä kaavoja muokatessa. </td> <td><pre><nowiki> <i>x</i>²&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;ge;&amp;nbsp;&amp;nbsp;0 true. </nowiki></pre></td> </tr> <tr> <td> '''Monimutkaiset kaavat:'''<br/> &nbsp;&nbsp;<math>\sum_{n=0}^\infty \frac{x^n}{n!}</math> * Katso: [[Wikipedia:TeX markup]] </td> <td><pre><nowiki> <math>\sum_{n=0}^\infty \frac{x^n}{n!}</math> </nowiki></pre> </td> </tr> </table> == Taulukot == :Pääartikkeli:''[[Wikipedia:Taulukoiden lisääminen]]'' Taulukoita voi tehdä joko wikipedian omalla wikimerkinnällä tai HTML:llä. Alla yksinkertainen esimerkkitaulukko kummallakin tavalla tehtynä. {| border="1" |+ Esimerkkitaulukko wikimerkinnällä !Ensimmäinen otsikko !Toinen otsikko !Kolmas otsikko |- | vasen ylänurkka | yläreunan keskiosa | rowspan=2 | oikea reuna |- | vasen reuna | keskikenttä |- | colspan="3" align="center" | alarivi |} <table border="1"> <caption>Esimerkkitaulukko HTML:llä</caption> <tr> <th>Ensimmäinen otsikko</th> <th>Toinen otsikko</th> <th>Kolmas otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>yläreunan keskiosa</td> <td rowspan=2>oikea reuna</td> </tr> <tr> <td>vasen reuna</td> <td>keskikenttä</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center">alarivi</td> </tr> </table> <!-- esimerkkitaulukoiden lähdekoodit --> {| style="background:#C0C0C0; margin: 0 1em;" |+ style="background:#A0A0A0;" | Taulukoiden lähdekoodit | <pre><nowiki> {| border="1" |+ Esimerkkitaulukko wikimerkinnällä !Ensimmäinen otsikko !Toinen otsikko !Kolmas otsikko |- | vasen ylänurkka | yläreunan keskiosa | rowspan=2 | oikea reuna |- | vasen reuna | keskikenttä |- | colspan="3" align="center" | alarivi |} </nowiki></pre> | <!-- vasen solu --> <pre><nowiki> <table border="1"> <caption>Esimerkkitaulukko HTML:llä</caption> <tr> <th>Ensimmäinen otsikko</th> <th>Toinen otsikko</th> <th>Kolmas otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>yläreunan keskiosa</td> <td rowspan=2>oikea reuna</td> </tr> <tr> <td>vasen reuna</td> <td>keskikenttä</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center">alarivi</td> </tr> </table></nowiki></pre> |} <!-- esimerkkitaulukkojen lähdekoodi päättyy --> === Wikitaulukko === Taulukko tehdään merkinnällä : <nowiki>{|</nowiki> ''parametrit'' : <nowiki>|}</nowiki> Näiden rivien väliin tulevat kaikki muut merkinnät. Jos taulukolle halutaan antaa otsikko, se merkitään ensinnä: : <nowiki>|+</nowiki> ''otsikko'' tai, mikäli otsikko halutaan määritellä tarkemmin : <nowiki>|+</nowiki> ''parametrit'' | ''otsikko'' Solut merkitään riveittäin vasemmalta oikealle. Uuden rivin aloittaa : <nowiki>|-</nowiki> ''parametrit'' jossa ''parametrit'' voi jättää pois. Ensimmäisen rivin alkua (heti taulukon alun tai otsikon jälkeen) ei tarvitse merkitä, koska sen voi olettaa alkavan taulukon ensimmäisestä solusta. Solut merkitään joko kukin omalle rivilleen: : <nowiki>|</nowiki> ''1. solun sisältö'' : <nowiki>|</nowiki> ''2. solun sisältö'' tai useita samalle riville kahden pystyviivan erottamina: : <nowiki>|</nowiki> ''1. solun sisältö'' <nowiki>||</nowiki> ''2. solun sisältö'' Merkintätapoja voi vapaasti yhdistellä tarpeen mukaan : <nowiki>|</nowiki> ''lyhyt'' <nowiki>||</nowiki> ''lyhyt'' : <nowiki>|</nowiki> ''huomattavasti pitempi solun sisältö omalla rivillään'' Mahdolliset parametrit kirjoitetaan tuttuun tapaan solun alkumerkin ja sisällön väliin, ja ne päättyvät yhteen pystyviivaan: : <nowiki>|</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''1. solu'' : <nowiki>|</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''2. solu'' <nowiki>||</nowiki> ''3. solu'' Otsikkosolut merkitään kuten tavallisetkin solut, mutta pystyviivan sijasta käytetään huutomerkkiä. Parametrit erotetaan solun sisällöstä kuitenkin pystyviivalla. : <nowiki>!</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''1. otsikkosolu'' <nowiki>!!</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''2. otsikkosolu'' Parametreiksi kelpaavat kaikki HTML-taulukoiden parametrit, ja ne annetaan siis HTML-merkinnällä. === HTML-taulukko === Jos taulukkosi näyttää virheelliseltä, varmista että kaikki <nowiki><tr></nowiki>- ja <nowiki><td></nowiki>-tagit on suljettu vastaavilla <nowiki></tr></nowiki>- ja <nowiki></td></nowiki>-tageilla. Rivejä ei pidä sisentää, eikä taulukoihin pidä tehdä tyhjiä rivejä. Muuten taulukon yläpuolelle tulee ylimääräistä tilaa, tai pahimmassa tapauksessa selain saattaa kaatua. Toisessa hieman monimutkaisemmassa esimerkissä esitellään muutamia muita tapoja taulukoiden muotoiluun. Voit kokeilla näitä omilla taulukoilla, esim. [[Wikipedia:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]. Muista, että värejä on parasta käyttää säästeliäästi. <thead>, <tfoot> ja <tbody> -elementit eivät ole käytettävissä. Yllä esiteltyjä tekstinmuotoilumenetelmiä voi käyttää myös taulukoiden soluissa olevaan tekstiin. <table border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" align="center"> <caption>'''Esimerkkitaulukko'''</caption> <tr> <th style="background:#efefef;">Ensimmäinen otsikko</th> <th colspan="2" style="background:#ffdead;">Toinen otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>&nbsp;</td> <td rowspan=2 style="border-bottom:3px solid grey;" valign="top">oikea reuna</td> </tr> <tr> <td style="border-bottom:3px solid grey;">vasen alanurkka</td> <td style="border-bottom:3px solid grey;">alareuna</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center"> <table border="0"> <caption>''Taulukko taulukossa''</caption> <tr> <td align="center" width="150px">[[Tiedosto:Wikipedia-logo-fi.png]]</td> <td align="center" width="150px">[[Tiedosto:Wikipedia-logo-fi.png]]</td> </tr> <tr> <td align="center" colspan="2" style="border-top:1px solid red; border-right:1px solid red; border-bottom:2px solid red; border-left:1px solid red;">Kaksi Wikipedian logoa</td> </tr> </table> </td> </tr> </table> <pre><nowiki> <table border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" align="center"> <caption>'''Esimerkkitaulukko'''</caption> <tr> <th style="background:#efefef;">Ensimmäinen otsikko</th> <th colspan="2" style="background:#ffdead;">Toinen otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>&nbsp;</td> <td rowspan=2 style="border-bottom:3px solid grey;" valign="top">oikea reuna</td> </tr> <tr> <td style="border-bottom:3px solid grey;">vasen alanurkka</td> <td style="border-bottom:3px solid grey;">alareuna</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center"> <table border="0"> <caption>''Taulukko taulukossa''</caption> <tr> <td align="center" width="150px">[[Image:wiki.png]]</td> <td align="center" width="150px">[[Image:wiki.png]]</td> </tr> <tr> <td align="center" colspan="2" style="border-top:1px solid red; border-right:1px solid red; border-bottom:2px solid red; border-left:1px solid red;">Kaksi Wikipedian logoa</td> </tr> </table> </td> </tr> </table> </nowiki></pre> == Avainsanoja == :Kattavampi lista Wikipediassa sivulla [[w:Ohje:Malline]]. Sivuille joilla on ainakin neljä otsikkoa, luodaan automaattisesti sisällysluettelo. Jos tämä ei ole toivottavaa (esim. lyhyet artikkelit, luettelot), voit lisätä sivulle avainsanan <nowiki>__NOTOC__ </nowiki>, joka piilottaa sisällysluettelon. == Taikasanoja == :Kattavampi lista Wikipediassa sivulla [[w:Ohje:Malline]]. ===Aika=== {| |- ! Koodi ! Tulos |- | <nowiki>{{CURRENTMONTH}}</nowiki> || {{CURRENTMONTH}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAME}}</nowiki> || {{CURRENTMONTHNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAMEGEN}}</nowiki> || {{CURRENTMONTHNAMEGEN}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAY}}</nowiki> || {{CURRENTDAY}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAYNAME}}</nowiki> || {{CURRENTDAYNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTYEAR}}</nowiki> || {{CURRENTYEAR}} |- | <nowiki>{{CURRENTTIME}}</nowiki> || {{CURRENTTIME}} |- | <nowiki>{{CURRENTWEEK}}</nowiki> || {{CURRENTWEEK}} |- |} ===Muita=== {| |- ! Koodi ! Tulos ! Selitys |- | <nowiki>{{NUMBEROFARTICLES}}</nowiki> | {{NUMBEROFARTICLES}} | tietokannassa olevat artikkelit, joissa on linkki ja jotka eivät ole uudelleenohjaussivuja. |- | <nowiki>{{PAGENAME}}</nowiki> || {{PAGENAME}} |- | <nowiki>{{NAMESPACE}}</nowiki> || {{NAMESPACE}} |- | <nowiki>{{FULLPAGENAME}}</nowiki> || {{FULLPAGENAME}} |- | <nowiki>{{localurl:pagename}}</nowiki> | {{localurl:pagename}} |- | <nowiki>{{localurl:</nowiki>''Wikikirjasto:Hiekkalaatikko''<nowiki>|action=edit}}</nowiki> | {{localurl:Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|action=edit}} |- | <nowiki>{{SERVER}}</nowiki> || {{SERVER}} |- |} ===Nimiavaruudet=== {| |- ! Koodi ! Tulos |- | <nowiki>{{ns:1}}</nowiki> || {{ns:1}} |- | <nowiki>{{ns:2}}</nowiki> || {{ns:2}} |- | <nowiki>{{ns:3}}</nowiki> || {{ns:3}} |- | <nowiki>{{ns:4}}</nowiki> || {{ns:4}} |- | <nowiki>{{ns:5}}</nowiki> || {{ns:5}} |- | <nowiki>{{ns:6}}</nowiki> || {{ns:6}} |- | <nowiki>{{ns:7}}</nowiki> || {{ns:7}} |- | <nowiki>{{ns:8}}</nowiki> || {{ns:8}} |- | <nowiki>{{ns:9}}</nowiki> || {{ns:9}} |- | <nowiki>{{ns:10}}</nowiki> || {{ns:10}} |- | <nowiki>{{ns:11}}</nowiki> || {{ns:11}} |- | <nowiki>{{ns:12}}</nowiki> || {{ns:12}} |- | <nowiki>{{ns:13}}</nowiki> || {{ns:13}} |- | <nowiki>{{ns:14}}</nowiki> || {{ns:14}} |- | <nowiki>{{ns:15}}</nowiki> || {{ns:15}} |- | <nowiki>{{ns:-1}}</nowiki> || {{ns:-1}} |- | <nowiki>{{ns:-2}}</nowiki> || {{ns:-2}} |- | <nowiki>{{SITENAME}}</nowiki> || {{SITENAME}} |} [[Luokka:Wikikirjaston ohje|{{PAGENAME}}]] a340qdqmhr81kcx5xuquyl230r2tnae 1 1307 160787 16970 2026-11-04T08:45:28Z Jcb 12574 160787 wikitext text/x-wiki Mistä saisin mahdollisimman paljon tietoa ydinsäteilystä? -iina ::Aluksi vaikka ''Alonso-Finn: Fundamental University Physics, Volume III Quantum and Statistical Physics'', Addison-Wesley, {{ISBN|0-201-00262-0}}. Muita asiaa sivuavia: ''Ashok Das, Thomas Ferber: Introduction to Nuclear and Particle Physics'' ja ''Stephen Gasiorowicz: Quantum Physics''. ip4e63dp2i0d9tk66lkmpxjn0vj0dv5 0 1387 160808 105307 2026-11-04T09:29:19Z Jcb 12574 160808 wikitext text/x-wiki ==Lisätietoa== {{wikipedia|huonekasvit|huonekasvit}} ===Internetistä=== *[http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/AA597DDEC42DBE95C2256E0B003551F1?opendocument&View=1&Start=1&Count=90&Expand=1.1 Finfood] - Yleisimmät kukkivat koristekasvit. *[http://www.viherviisikko.fi/kuvastot/viherkasvit/ Viherviisikko] - Kuvia yleisistä ruukkukasveista. *[http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp? Kasvikortisto] - Tietoa eri kasveista. *[http://puutarha.net/suorakanava/alku.aspx Puutarha.net] - Asiantuntevaa tietoa pihasta ja puutarhasta. *[http://www.huiskula.fi/kukkienystava.asp?viewID=1276 Kukkien Ystävä] - Hoito-ohjeita. *[http://www.viherpiha.fi/vastaa/ Viherpiha vastaa] *[http://web.archive.org/web/20070703102954/http://www.kolumbus.fi/antti-pentti.vainio/bonsai/ Antsan bonsai-sivut] - Tietoa bonsaipuista. *[http://www.orchidehuset.se/ Orchidéhuset] - orkideojen hoito-ohjeita, galleria yms. {{sv}} ===Kirjoista=== *Månsson, Lena (1999): ''Ruukkukasvit. Yli 500 kaunista kasvia.'' Otava. {{ISBN|951-1-15519-9}}. *Rosén, Susanna; Skoog, Anna & Göttfert Peter (2004). ''Upeat, helpot orkideat''. Atena kustannus. {{ISBN|951-796-361-0}}. *Sivonen, Martti (1998). ''Bonsai. Johdatus ruukkupuiden kasvatukseen''. Kustannusosakeyhtiö Kureeri. {{ISBN|951-97841-0-1}}. *Svartström, Carin (1990). ''Suuri ruukkukasvikirja''. ICA-förlaget AB. {{ISBN|952-9562-00-4}}. ===Keskustelupalstoilta=== *[http://www.kotipuutarhuri.com/keskustelu Kotipuutarhurin keskustelupalsta] *[http://puutarha.net/keskustelukanava/ Puutarha.netin keskustelupalsta] ==Tarvikkeita ja kasveja== *[http://www.viherrinki.fi/ Viherrinki] *[http://www.viherpaja.fi Viherpaja] *[http://www.plantagen.fi Plantagen] {{Kodin ruukkukasvit}} [[Luokka:Kodin ruukkukasvit|{{SUBPAGENAME}}]] pq47qtlg95xeoumz666q1i7mpbq8pm9 0 3599 160784 76968 2026-11-04T08:41:50Z Jcb 12574 160784 wikitext text/x-wiki ==Uskonnon määrittelemisestä== Uskonnon käsite on uskontotieteessä perinteisesti herättänyt monenlaista keskustelua. Määrittely on yllättävän vaikeaa. Uskontoihin tuntuu liittyvän tietynlaista perheyhtäläisyyttä, mutta ei yhtä kaikille uskonnoille yhteistä, ne muista ilmiöistä erottavaa määrettä. Perinteisesti uskonnot on määritelty suhteena yliluonnolliseen. William James korosti omassa uskonnon määritelmässään uskonnon henkilökohtaista ja kokemuksellista puolta. Hänen mukaansa uskonnossa olennaista on ihmisten tuntema yhteys johonkin, mikä koetaan jumaluudeksi. Tuoreessa kognitiivisessa uskontotieteellisessä keskustelussa on viitattu siihen, että uskonnoissa rikotaan luonnollisen intuition rajoja ja luonnollisia luokituksia. Eri määritelmissä voidaan korostaa myös uskontojen yhteisöllistä, moraalista tai rituaalista ulottuvuutta. Esimerkiksi buddhalaisuuteen tai kungfutselaisuuteen ei sinänsä liity oppia jumalasta tai jumaluudesta, mutta niitä pidetään silti usein uskontoina. Keesingin mukaan kaikkiin uskontoihin liittyy kolme piirrettä. Ne antavat selityksiä olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Ne oikeuttavat toimintaa ja perustelevat yhteisön moraalikäsityksiä. Lisäksi ne auttavat ihmisiä vaikeuksissa ja vahvistavat selviytymiskykyä. Ludvig Feuerbach selitti uskontojen synnyn kuolemanpelolla. Karl Marxin mukaan uskonto oli köyhän kansan omaa oopiumia, jolla selvittiin sietämättömästä todellisuudesta. Uskontoihin läheisesti liittyvä käsite on pyhän käsite. Pyhä ymmärretään yleensä tuonpuoleisena, tuntemattomana ja ihmistä arvokkaampana. Uskonnot erotetaan perinteisesti magiasta eli taikuudesta, joka on uskoa siihen, että yliluonnollinen on ihmisen hallittavissa. Tieteet erkaantuivat uskontojen mytologisesta tavasta selittää maailman ja sen asioiden syntyä antiikin aikaan. Uskontojen pääfunktiona ei nähdä enää sitä, että ne selittäisivät maailman rakenteita tai syntyä vaan ne antavat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Usein uskontoihin liittyy eksklusiivisuus eli usko siihen, että oma uskonto on ainoa oikea. Osa uskonnoista taas on tietoisen synkretistisiä. Uskonnolliselle kielelle on tyypillistä vertauskuvallisuus. Tämän vuoksi uskonnollisia väitelauseita ei ole helppoa arvioida normaalin logiikan välinein. Fundamentalismi eli uskonnon ja sen pyhien kirjoitusten kirjaimellinen noudattaminen on erityisesti länsimaissa vain kapea osa vallitsevaa uskonnollisuutta. [http://www.hum.utu.fi/uskontotiede/rajat/kirja/veikko.htm Uskonnon määrittelemisen ongelmista / Veikko Anttonen] [http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/uskonto1.html Kulttuuriantropologinen näkökulma uskonnollisuuden olemukseen] ==Uskonnollisuuden vaikutuksia tutkimusten mukaan== Mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhteista yksilötasolla on tehty lukuisia, osin ristiriitaisia tutkimuksia. Niiden perusteella voidaan päätellä, että mielenterveyden häiriöt muuttavat uskonnollisuutta ristiriitaisempaan suuntaan. Uskonnollinen herääminen voi myös joillakin yksilöillä liittyä henkisen kuormituksen lisääntymiseen. Monilla uskonnollisilla ihmisillä uskonto suojaa psyykkistä tasapainoa, jolloin se ilmenee mielenterveyttä tukevana. Kristillisten tutkijoiden mukaan, mitä ulkokohtaisempaa uskonnollisuus on, sitä enemmän siihen liittyy ahdistunutta kuolemanpelkoa. Jotkut tutkimukset liittävät uskonnollisuuden kuolemanpelon vähenemiseen. Myös uskontoihin usein liittyvä vapaaehtoistyö korreloi useissa tutkimuksissa yksilön onnellisuuden kanssa. Batsonin ja Ventiksen tutkimuksen (1982) lähtökohtana oli mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhteista tehtyjen tutkimusten ristiriitaiset tulokset. He halusivat selvittää, miksi aktiivinen uskonnollisuus välillä näytti yhdistyvät huonoon ja välillä hyvään mielenterveyteen. Heidän mukaansa aktiivinen uskonnollisuus korreloi vahvasti sairauden puuttumiseen, mutta toisaalta uskonnollisilla ihmisillä oli keskimääräistä vähemmän koettua kontrollin tunnetta sekä avointa ja joustavaa elämänasennetta kuin ei-uskonnollisilla. "Sisäistynyt" ja "etsivä" uskonnollisuus liittyi melko hyvään mielenterveyteen. Uskonnollisuuden laatu vaikutti siis heidän mukaansa enemmän kuin sen määrä. (Lisätietoja esim: Harri Heino - Pirkko Lahti - Kristina Salonen (toim.): Uskonnon kahdet kasvot 1995, Carl Williams, Religion and Psychology teoksessa Encountering Religion 2001, Tieteen kuvalehti 16/2004) ==Uskontojen syntyteorioita== "Uskonto on syntynyt hölmön ja veijarin kohtaamisesta." (Ludwig Feuerbach) Uskontojen syntyä on selitetty uudella ajalla hyvin monista eri lähtökohdista. Totemistisen selityksen mukaan heimon toteemieläin on muuntunut jumaliksi ja palvonnan kohteeksi. Animistisen teorian mukaan animismi eli usko henkiin on jumalauskon ensimmäinen vaihe. Funktionalistiset selitykset ovat yleisiä sosiologiassa ja antropologiassa. Niiden mukaan uskonnolla on yhteisölle jokin funktio, tarkoitus jota ne palvelevat. Erilaiset biologiset selitysmallit ovat yleistyneet viime vuosina. On esimerkiksi löydetty uskonnollisuuden kanssa korreloiva geeni. Jotkut tutkijat ovat löytäneet uskonnollisten ihmisten aivoista eron tietystä tumakkeesta verrattuna ei-uskonnollisiin ihmisiin. Aivojen tai geenien erot eivät kuitenkaan selitä sitä, miksi uskonnollisuuden vaihtelu voi olla suurta lyhyen ajan sisällä, kuten on tapahtunut monissa länsimaissa parissakymmenessä vuodessa, kun ateistien määrä on moninkertaistunut. Uskontojen syntyä on pyritty selittämään myös evoluutiolla. Eläintutkija ''Jussi Viitala'' kuvailee teoksessaan ''Vapaasta tahdosta?'' uskontoja ja riittejä yhteisöllisyyttä ja terveyttä, siis sopeutumista lisäävänä tekijänä. Myös monilla eläinlajeilla on alkeellisia rituaaleja, jotka lisäävät ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihmisillä riittien mahtia voimistaa kieli, joka on mahdollistanut myytit, yhteisön yhteiset tarinat. == Taikausko == Taikauskoksi kutsutaan tavallisesti käsityksiä, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja lluonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Dosentti Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia käsityksiä voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla.<ref name="Lindeman">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 | Nimeke=Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta | Ajankohta=29.11.2006 | Julkaisija=Suomen Akatemian viestintä | Viitattu=27.2.2010}}</ref> Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Nojautuminen lapsuudenaikaisiin käsityksiin todellisuudesta liittyy yksilön taipumukseen ajatella tiedostamattomasti.<ref name="Lindeman"/>. Lindeman kysyy: ”Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä.”<ref name="Lindeman"/>. Kokeellisen psykologian professorin Bruce Hoodin mukaan taipumus taikauskoisuuteen on pinttynyt syvälle ihmisten aivoihin. Jopa kaikkein järkevimmät ihmiset saattavat joskus käyttäytyä vähemmän järkevällä tavalla. Hän havaitsi suorittamissaan kokeissa aikuisen ihmisen aivojen näkökeskuksen lisäävän havaintoihin yksityiskohtia, joita koehenkilöille näytetyissä kuvissa ei ole. Samoin toimivat pienten lasten aivot. Hoodin mukaan jo lapsissa havaittu vaistonvarainen informaation järjestäminen selittää myös sen, miten aikuiset ovat taikauskoisia. Hänen mukaansa taikausko selittyy sillä, että ihmisaivot ovat luonnonkehityksen saatossa ohjelmoituneet niin, että sattumat saavat suuren merkityksen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Henderson, Mark | Nimeke=Human brain naturally inclined towards the supernatural | Ajankohta=September 4, 2006 | Osoite=http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article627877.ece | Julkaisija=Times Online | Viitattu=2.7.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} {{Elämänkatsomustieto}} r238awkgd1plwe9lf9rxysnz8f438zw 0 3600 160785 82599 2026-11-04T08:43:52Z Jcb 12574 160785 wikitext text/x-wiki [[Kuva:Harpe de lumiere.jpg|thumb|right|200px|Richard Dawkins on pohtinut luonnontutkimuksen merkitystä teoksessaan ''Unweaving the rainbow'' (Sateenkaaren paljastus).]] Uskontoja voidaan tarkastella ja arvostella muun muassa yhteiskunnallisena ilmiönä, moraaliselta kannalta, luonnonkehityksen kautta syntyneenä sekä ihmisen mielen luomuksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.feto.fi/ops_et.htm | Nimeke=OPS 2003 Elämänkatsomustieto | Viitattu=17.6.2009}}</ref> == Historiaa == Uskonnon arvostelijoiden mielestä usko on vaarallista ja uskonnot ylläpitävät väkivaltaa maailmassa. Uskontojen sijasta ihmisten on itsensä ratkaistava maailman ongelmat. Uskonnot ovat usein autoritaarisia ja muodostavat siten uhkan ihmisten vapaudelle ja turvallisuudelle.<ref>Eskola 2009, s. 10, 11.</ref> Ateistien mukaan on lähes varmaa, että jumalaa ei ole olemassa. Uskontoa ei tarvita todellisuuden selittämisessä. Uskontoja ja uskoa voidaan tarkastella luonnonilmiöinä evoluution valossa. Uskonto ei sovi yhteen tieteen kanssa, moraalin perustelemiseksi ei tarvitse olettaa jumalan olemassaoloa ja uskontojen väitteet elämän tarkoituksesta ovat virheellisiä.<ref name="11–12">Eskola 2009, s. 11–12.</ref> Eräs kuuluisimmasta nykyisistä ateisteista on brittiläinen, etenkin biologiaa ja evoluutiota työkseen yleistajuistanut Richard Dawkins. Hänen kirjansa ''Jumalharha'' on synnyttänyt paljon keskustelua. Muita 2000-luvulla esille tulleita kirjoittajia ovat yhdysvaltalaiset Daniel Dennett ja Sam Harris sekä brittiläinen filosofi A. C. Grayling ja brittiläis-amerikkalainen kirjailija Christopher Hitchens. Keskustelua ovat synnyttäneet myös filosofit Michael Martin, Paul Kurtz, Kai Nielsen, Paul Churchland, Patricia Churchland ja Julian Baggini.<ref name="11–12"/> Esimerkiksi Richard Dawkinsin mukaan uskonto on alkukantainen, yksilöä rajoittava ja sitova aatejärjestelmä. Hän katsoo uskonnon manipuloivan ihmisiä ja perustuvan olennaisesti riistoon. Täten kristinusko on lukuisten länsimaista yhteiskuntaa kurjistavien tekijöiden, kuten alistamisen ja suvaitsemattomuuden lähde. Vastaavasti Kari Saari kirjoittaa ''Vapaa-ajattelijan käsikirjassa'': ''”Jos ihmisen maailmankatsomus rakentuu erheen varaan, johtaa se myös haitallisiin seuraamuksiin sekä yhteisön tasolla (sodat, vainot, yksilön oikeuksien polkeminen) että yksilötasolla (suvaitsemattomuus, ahdasmielisyys, syntiajattelu, kuolemanjälkeisen elämän odotukseen kiinnittyminen jne).”''<ref>Eskola 2009, s. 14.</ref> Sam Harrisin mukaan esimerkiksi feodalismi, orjuus, lapsityö tai ihmissyönti voidaan johtaa kritiikittömästä uskosta johonkin kyseenalaistamattomaan uskonkappaleeseen. ''”Kun ihmisillä on erilaisia, yhteen sovittamattomia ja testaamattomia käsityksiä kuolemanjälkeisistä tapahtumista ja heidät pakotetaan elämään yhdessä varsin köyhissä oloissa, tulos on näkemämme: loputon murhien ja tulitaukojen kierre.”'' (''Uskon loppu''<ref>Harris 2007, s. 24.</ref>)<ref>Eskola 2009, s. 40.</ref> == Tieteen ja uskonnon välinen kiista == Luonnontieteiden kasvun lähdettyä länsimaissa 1600-luvulla nousuun kirkko yliluonnollisine Raamattuineen tuli sivistyneistön arvostelun kohteeksi. Näitä arvostelijoita on löytynyt sekä kristinuskon että sen vastustajien piiristä. Teologien omasta historiasta muistetaan esimerkiksi Hermann Samuel Reimarus (1694–1768). Reimarus kiinnitti huomiota siihen, että Raamatun kertomuksia on mahdoton sovittaa yhteen luonnontieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa. Hänen mukaansa tekstien ennakkoluuloton lukija huomaa, että Raamattu on ”vanhojen satujen kokoelma”, se on ”hulluuden ja pahuuden historia”, kiihkomielien kirjoittama ja ”täynnä pappien petoksia”. Raamatun väkivaltaiset kertomukset eivät ole hyväksyttäviä sen paremmin kuin yleisen historian väkivaltaiset kertomukset. Koska Raamattu perustuu valehteluun, koko kristinusko on suurelta osin petosta. Raamattu on kokoelma satuja, murhenäytelmiä ja turhia tarinoita. Deismin kannattajana Reimarus ehdotti, että uskonto tulisi tulkita luonnon näytelmäksi ja ainoa jumala, josta voidaan puhua, on kaikkeuden tapahtumiin puuttumaton luojajumaluus. Kolme vuosisataa myöhemmin liberaaliteologinen piispa John Shelby Spong kuvailee samaa asiaa: ''”Raamatun kertomus täydellisestä ja päättyneestä luomisteosta, jonka piiristä ihmiset lankesivat syntiin, on esi-darvinilaista jumalaistarua ja jälki-darvinilaista hölynpölyä”''.<ref>Eskola 2009, s. 15–16.</ref> === Friedrich Nietzsche === 1800-luvun lopulla saksa]]lainen Friedrich Nietzsche vastusti kirjoituksissaan ankarasti kristinuskoa.<ref name="Eskola14">Eskola 2009, s. 14.</ref> Hänen kirjansa heijastivat runsaasti esillä ollutta, luonnontieteiden edistämää kirkkokritiikkiä, jossa jumalalle ei enää ollut tilaa. Deistit olivat ehdottaneet, että jumalan käsite säilytettäisiin kaiken arvostelun jälkeen vielä ”ensimmäisenä liikuttajana”, joka laittaa kaiken alulle. Nietzsche hyökkäsi tätäkin vastaan.<ref name="Eskola32">Eskola 2009, s. 32.</ref> Raamattua tai kristinuskoa ei tarvitse hänen mielestään edes enää perustella järkiperustein. ''”Nyt ratkaisee makumme kannanoton kristinuskoa vastaan, eivät enää meidän perusteemme.”'' (''Iloinen tiede''<ref>Nietzsche 2004, s. 132.</ref>)<ref name="Eskola32">Eskola 2009, s. 34.</ref> Nietzsche asetti vastakkain kristillisen käsityksen moraalista ja siitä vapautuneen ihmisen oman moraalin. Hän väitti, että kristinusko on yksilöä alistava ja riistävä uskonto. Länsimaisen ihmisen tulee kasvaa ulos perusteettomista määräyksistä.<ref name="Eskola14"/> Nietzschen mukaan ”''kristinusko on ollut tuhoisinta ylimielisyyttä, mitä tähän mennessä on esiintynyt''”. (''Hyvän ja pahan tuolla puolen''<ref>Nietzsche 2007, s. 36.</ref>)<ref>Eskola 2009, s. 39.</ref> Hän asetti tavoitteekseen kristinuskon perkaamiseen pois eurooppalaisesta kulttuurista. ''”Milloin saamme luonnosta poistetuksi kaiken jumalallisen! Milloin saamme käydä luonnollistamaan itseämme, ihmisiä, puhtaalla, jälleen löydetyllä, jälleen lunastetulla luonnolla!”''<ref name="Eskola32"/> Nietzschen mukaan synnin käsite on pappien apuväline ihmisten alistamisessa. Synnistä puhuminen pakottaa ihmiset nöyristelemään kuvitellun jumalan edessä. Hyvät ihmiset joutuvat katumaan aivan tavallisia elämän asioita. Heidät pakotetaan katumaan itsenäisyyttään ja arvokkuuttaan. He joutuvat katumaan omaa itseään ja itsenäistymistään keskenkasvuisesta aikuiseksi. Raamattu väittää Nietzschen mukaan synnin olevan vain sitä, että jumalan kunniaa loukataan. Synti on pelkkä majesteettirikos. Jumala on pikkumainen hirmuvaltias, joka antaa armoa vain nöyristelijöille. Näin rikotaan ihmisen vapautta vastaan ja turmellaan humanismin perintö, jonka kreikkalainen filosofia on maailmalle antanut.<ref>Eskola 2009, s. 36.</ref> Raamattu pyrkii ohjaamaan ihmiset hirmuvaltaisen jumalan vallan alle. Jumalan käskyt ovat vallan tavoittelun välineitä. Jumala piinaa käskyillään ihmisiä, koska hän haluaa alistaa kaikki mielivaltansa alle. Jumala ei ole kiinnostunut siitä, mitä seurauksia väärällä käyttäytymisellä on ihmisten elämässä. Synti on vain rikos jumalaa vastaan, ei ihmisiä vastaan. ''”Kristillisellä moraalilla ja kristinuskolla ei ole yhtään kosketuskohtaa todellisuuden kanssa.”'' (''Antikristus'' <ref>Nietzsche 2001, s. 15.</ref>)<ref>Eskola 2009, s. 37.</ref> Kristinusko perustuu pelotteluun ja rangaistuksiin. ”Ei se työnnä meitä pois, että emme löydä jumalaa historiassa tai luonnossa tai luonnon takana – vaan se, että emme tunne 'jumalalliseksi' sitä, mitä jumalana kunnioitetaan, vaan pidämme sitä surkuteltavana, mielettömänä, vahingollisena, emme ainoastaan erhetyksenä, vaan rikoksena elämää vastaan.” (''Antikristus''<ref>Nietzsche 2001, s. 40.</ref>)<ref>Eskola 2009, s. 40.</ref> ”Yli-ihminen” on ''Iloisen tieteen'' ja ''Antikristuksen'' sisältämän uskontokritiikin julistaja. ''Näin puhui Zarathustra'' -kirjan nimihenkilön jumala on kuollut. Hänen tehtävänään on julistaa ihmisille jumalan kuolemaa ja uuden ajan koittamista. Koska kristinuskon julistamaa taivasta ei ole, Zarathustra ylistää Maata. Maa edustaa Nietzschelle aitoa ihmisyyttä. Se on vertauskuva ihmisen kapinalle ja paluulle väkevään elämään.<ref>Eskola 2009, s. 44–45.</ref> == Moraalinen uskontokritiikki == Kun sanotaan, että on järkevää pitää jotain olemassaolevana, tarkoitetaan yleensä sitä, että käsitykselle on riittäviä todisteita eli hyviä, johdonmukaisia perusteita.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 104.</ref> Esimerkiksi jumalatodistusten arvostelulla on pyritty osoittamaan, että jumalan olemassaololle ei ole perusteita.<ref>Esimerkiksi Baggini 2005.</ref> Christopher Hitchensin mukaan historiantutkimus, muinaistutkimus ja luonnontutkimus ovat osoittaneet uskonnolliset tarut vääriksi.<ref>Hitchens 2008, s. 178.</ref> Monet uskovaiset ajattelevat, että uskoa jumalan olemassaoloon ei tarvitse perustella. Jumalaan uskominen on heille uskonkappale, käsitys joka otetaan annettuna. Uskontoja arvostelevat taas pitävät uskontojen uskoa niiden keskeisenä ongelmana. He kysyvät, miksi jumalan olemassaoloon pitäisi uskoa, kun jumalauskolle ei ole perusteita. Arvostelun mukaan uskonnollisiin uskonkappaleisiin sitoutuminen on lähtökohtaisesti järjetön asenne ja siihen liittyy usein kielteisiä käyttäytymismuotoja.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 110.</ref> Uskonnottomat ajattelevat, että uskovien tulisi osoittaa, että jumala on olemassa. Jos tähän ei pystytä, ei ole järkevää uskoa jumalan olemassaoloon. Blaise Pascal totesi, että kantaaottamattomuus on epäuskon valitsemista, koska se, joka ei ota kantaa jumalan olemassaoloon, ei usko jumalan olemassaoloon. Täten on pakko valita joko usko tai epäusko.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 105.<br>{{Kirjaviite | Tekijä=Pascal, Blaise | Nimeke=Mietteitä | Selite=(Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21208-3}}}}</ref> Jumalattomuutta on puolustettu esimerkiksi seuraavankaltaisella perusteluketjulla. On järjetöntä vaatia, että olisi todistettava, että jumalaa ei ole olemassa. Jonkin todistaminen olemassaolemattomaksi ei ole mahdollista. Täten niillä, jotka väittävät jumalan olevan olemassa, on velvollisuus todistaa se, eli heillä on todistuksen taakka. Jos todistusta ei pystytä antamaan, ei ole syytä uskoa jumalan olemassaoloon.<ref>Koistinen & Räikkä 1997, s. 111–112.</ref> Monet siis ajattelevat, että koska jumalten olemassaololle ei ole tiedollisia perusteita, on järkevää olla uskonnoton. Uskonnollisesti asennoituneet ihmiset saattavat silti haluta, että jumala olisi olemassa. Käsityksen arvostelijat voivat kysyä, onko halu uskoa jumalan olemassaoloon tiedollisesti ja siveellisesti hyväksyttävää. He esittävät, että todellisuuskäsitys menisi sekaisin, jos ihmiset uskoisivat tai toivoisivat kaikkien mahdollisten olioiden olevan todellisia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sihvola, Juha | Nimeke=Maailmankansalaisen etiikka | Sivu=247–248 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-1-18364-8}}}}</ref> Daniel Dennettin ja Richard Dawkinsin mukaan uskonnon puolustajat pyrkivät usein väistämään uskonnon tiedollisen arvostelun esittämällä uskonnon kyseenalaistamisen loukkauksena, epäkohteliaisuutena tai pahempana. Heidän mukaansa taktiikassa hyödynnetään ihmisten yleistä halua olla loukkaamatta.<ref>Dennett 2007, s. 349.</ref> Ihmiset noudattavat tiedostamattaan yhteiskunnan käytäntöä, että uskontoa kohtaan on oltava erityisen kohteliaita ja kunnioittavia.<ref>Dawkins 2007, s. 15.</ref> Dawkinsin ja Dennettin mukaan koko uskonnollisen uskon ydin ja voima on siitä, että se on suljettu järkiperäiseltä perustelulta ja arvostelulta.<ref>Dawkins 2007, s. 41.</ref> == Tieteellinen todellisuuskäsitys == Kokemukseen ja tutkimukseen perustuvaa todellisuuskäsitystä pidetään usein uskonnollisen ajattelun vastakohtana<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Puolimatka, Tapio | Nimeke=Usko, tieto ja myytit | Sivu=48 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-26-5347-8}}}}</ref>. Monet uskonnottomat ajattelijat ovat sitä mieltä, että nykyaikainen luonnontutkimus on vastannut tyydyttävästi kaikkiin perinteisiin todellisuuden tutkimuksen kysymyksiin, eikä tämä vastaus jätä tilaa uskonnoille, paitsi ”historiallisesti ja valtarakenteiden kannalta tärkeänä todellisuuspaon muotona”<ref>Putnam, Hilary: God and the Philosophers. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=French, Peter A. & Uehling, Theodore E. & Wettstein, Howard K. (toim.) | Nimeke=Philosophy of religion | Sivu=175–187 | Selite=Midwest studies in philosophy 21 | Julkaisupaikka=Minnesota | Julkaisija=University of Minnesota Press | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|978-0268014292}} | Kieli={{en}} }}</ref>. Uudella ajalla luonnontutkimuksen avulla saatu tieto on kasvanut suuresti, ja tällä on ollut syvällinen vaikutus uskontoon. Länsimaisen elämänmuodon tärkeä yleispiirre on kasautuva arvostelu uskontoa kohtaan. Renessanssista lähtien tieto todellisuudesta on jatkuvasti laajentunut esimerkiksi tähtitutkimuksen, ainetutkimuksen, maaperätutkimuksen ja elämätutkimuksen aloilla. Tutkimukseen pohjautuva ajattelu on vaikuttanut erityisesti länsimaissa vaikuttaneeseen kristinuskoon.<ref>Hick 1992, s. 49.</ref> Luonnontutkimuksen tiedon kanssa ristiriidassa olevat, havaintojen ja kokeiden sijasta Raamatun arvovaltaan perustuvat väitteet on hylätty toinen toisensa jälkeen. Tällainen on esimerkiksi Raamatun kolmikerroksinen käsitys kaikkeudesta, jossa jumalan asuinpaikka sijaitsee pilvien yläpuolella, helvetti maan pinnan alla ja jossa aurinko kiertää maata. Myöskään käsitystä, että kaikkeus luotiin 6000 vuotta sitten ja ihminen ja muut eläinlajit syntyivät samanaikaisesti nykyisen muotoisina, ei enää pidetä länsimaissa yleisesti hyväksyttävänä. Kaikissa näissä tapauksissa kristillisen kirkon edustajat ovat kuitenkin ensin asettuneet vastustamaan sellaisia luonnontieteen väitteitä, jotka ovat olleet ristiriidassa heidän totunnaisten käsitystensä kanssa.<ref>Hick 1992, s. 47–50.</ref> Tieteen edistymisen ja jumaluusopin peräytymisen pitkä tapahtumasarja on ollut nykyajalle tyypillinen piirre länsimaisen ajattelun piirissä, ja tästä on jäänyt perinnöksi yleisluonteinen käsitys, että luonnontieteet ovat valaisseet todellisuutta niin, että uskoa voidaan nykyisin pitää pelkkänä yksittäisten ihmisten harmittomana kuvitelmana. Uskonto nähdään häviävänä käsityksenä, joka joutuu tähdistäennustamisen tavoin perääntymään inhimillisen tiedon alueelta ja säilyy yhteiskunnassa jäänteenä aikaisemmilta ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa. Ihmisen kehitys on jäljitetty muuhun eläinkuntaan, elämän synty on liitetty aineen vasteisiin ja mahdollisuuteen tuottaa ne uudelleen keinotekoisesti, ja ulkoavaruuden tutkiminen on tuonut esille mahdollisuuden, että toisista maailmoista löytyy kehittyneitä elämänmuotoja. Luonnontutkimus on yhä enemmän tukenut käsitystä kaikkeuden ja luonnon järjestyksen itseriittoisuudesta.<ref>Hick 1992, s. 50–52.</ref> Victor Stengerin mukaan nykyinen luonnontutkimus pystyy osoittamaan, että jumalaa ei ole olemassa.<ref>Stenger 2007.</ref> Muun muassa kanadalainen ajattelija Kai Nielsen on toivonut oppineistolta suurempaa toimeliaisuutta uskonnosta ja uskonnottomuudesta käydyssä keskustelussa. Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että eräät oppineet ajattelijat saattavat kannattaa jumalauskoisia näkemyksiä kaikkeuden luoneesta ikuisesta, aineettomasta, kaikkitietävästä ja kaikkihyvästä olennosta, jumalasta. Nielsenin mielestä luontoon perustuvaan todellisuuskäsitykseen luontevasti liittyvä jumalattomuus on nykyajan järkevän ihmisen valinta. Ihmisten ei pitäisi lohduttaa itseään saduilla, vaan kohdata kuolevaisuutensa osana yleissivistystään. Jumalan ja kuolemattoman sielun kaltaiset henkiolennot ovat Nielsenin mukaan hyvin ongelmallisia oletuksia: niitä koskevat väitteet ja käsitykset ovat tavallisesti sisäisesti ristiriitaisia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nielsen, Kai | Nimeke=Naturalism without foundations | Selite=Prometheus lectures | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|1-57392-076-2}} | Kieli={{en}} }}</ref> Nielsen kuitenkin sanoo, että jumalattomuutta ei pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan. Nielsen toteaa, että vaikka monet amerikkalaiset ajattelijat ovat uskonnottomia, he eivät vaivaudu todistelemaan jumalauskon torjumiseksi ja suuntaavat huomionsa muualle.<ref name="Pihlström/17">Pihlström 2001, s. 17.</ref> Esimerkiksi yhdysvaltalaisen ajattelijan Willard Van Orman Quinen laajasta tuotannosta, jonka vaikutus 1900-luvun jälkipuoliskon yliopistollisessa ajattelussa on ollut erittäin suuri, ei juuri löydy uskontoa käsitteleviä huomautuksia. Quine näytti ajattelevan, että uskonnot ovat niin ilmeisellä tavalla väärässä, ettei niitä kannata lainkaan tarkastella. Vakavan ajattelun harjoittajalle jumalattomuuden puolustaminen olisi silkkaa ajanhukkaa, sillä sillä ei ole järkeviä kilpailijoita. Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan, eivätkä jumalaan uskovat ole vakavasti otettavia kiistakumppaneita.<ref name="Pihlström/17"/> Eläintutkija ja todellisuustutkimuksen kansantajuistamisen professori Richard Dawkins on esittänyt, että jumaluusoppineet astuvat usein todellisuustutkimuksen alueelle.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Otsikko=[http://www.secularhumanism.org/library/fi/dawkins_18_2.html When Religion Steps on Science's Turf] | Julkaisu=Free Inquiry | Vuosi=1998 | Numero=Volume 18, Number 2 | Sivut=18–19}} {{en}}</ref> Teoksessaan ''Sokea kelloseppä''<ref>Dawkins 1989.</ref> Dawkins esittää, että kehitysoppi selittää aikaisemmin arvoituksena pidetyn ihmisen olemassaolon. Koska uskonnot pitävät kiinni näkemyksestään, että jumala ohjaa kaikkea elämää ja inhimillistä kehitystä, ovat uskonto ja tiede kilpailijoita, jotka esittävät yhteensovittamattomia väitteitä todellisuudesta.<ref name="Swindal">{{Verkkoviite | Tekijä=Swindal, James | Nimeke=Faith and Reason | Osoite=http://www.iep.utm.edu/f/faith-re.htm | Julkaisija=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Luettu=23.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Uskonnolliset fundamentalistit ajattelevat, että kokemusperäisen tutkimuksen todistusaineisto voi tukea uskonnollisia käsityksiä. Luomisoppi, jonka mukaan Raamatun kertomus kaikkeuden luomisesta ja elämän syntymisestä on tosi ja että siksi elämän synty elottomasta ja kehitysoppi, on esimerkki uskonnollisesta fundamentalismista. Tieteen piirissä katsotaan yleisesti luomisopin ja niin sanotun älykkään suunnittelun kannattajien epäonnistuneen pyrkimyksessään esittää käsityksilleen tieteellisiä perusteluja.<ref>Pihlström 2001.<!-- sivunumero puuttuu --></ref> Sami Pihlströmin arvion mukaan yritykset tehdä jumalauskosta luonnontutkimuksessa hyväksyttävä, havaittavaa todellisuutta selittävä selitysjärjestelmä ovat erittäin epäuskottavia. Pihlströmin mielestä on vaikea nähdä, kuinka mikään näistä kristillisistä koulukunnista voitaisiin ottaa vakavasti nykyaikana. Hänen mielestään mitä ilmeisimmin kaikkeuden olemassaoloa tai mitään todellisuudessa tapahtuvaa ei voida selittää (”missään edes etäisesti tieteellistä selittämisen käsitettä muistuttavassa mielessä”) viittaamalla jumalalliseen luomistekoon.<ref>Pihlström 2001.<!-- sivunumero puuttuu --></ref> [[Kuva:NGC 4414 (NASA-med).jpg|thumb|250px|Sb-luokan kierteisgalaksi NGC 4414 sijaitsee noin 60 miljoonan valovuoden päässä Bereniken hiusten tähdistön alueella.]] Neuvostoliittolainen tähtitutkija Viktor Ambarzumjan arvosteli uskonnollisia tulkintoja kaikkeudesta, kuten alkuräjähdyskäsityksen uskonnollisia tulkintoja. Ambarzumjanin mukaan aine pyrkii muodostamaan yhä uudenlaisia järjestelmiä, kun siirrytään pienemmistä järjestelmistä suurempiin. Ambarzumjanin mukaan voidaan kuvitella, että aine voi muodostaa äärettömän määrän erilaisia, sisäkkäisiä järjestelmiä, joista ihminen on toistaiseksi havainnut kvarkkien ja havaitsemamme kaikkeuden väliset järjestelmät. Ambarzumjanin mukaan mikään ei estä ajattelemasta kaikkeutta äärettömäksi ja ikuiseksi. Ambarzumjanin mielestä havaitsemaamme osaa kaikkeudesta ei voida kutsua kaikkeudeksi, koska on täysin mahdollista, että havaitsemamme osa kaikkeutta on vain osa suurempaa järjestelmää, joka voi puolestaan olla osa suurempaa järjestelmää ja niin edelleen. Ambarzumjan varoitti tekemästä lähiympäristöämme koskevista havainnoista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä koko kaikkeuden suhteen. Havaitsemaamme kaikkeuden osaa Ambarzumjan kutsui metagalaksiksi. Ambarzumjanin mukaan aivan hyvin voi olla muita samanlaisia metagalakseja, jopa ääretön määrä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ambarzumjan, V. A. (toim.) | Nimeke=Struktur und Formen der Materie: Dialektischer Materialismus und moderne Naturwissenschaft | Selite=Wissenschaftlicher Rat für philosophische Fragen der Naturwissenschaft beim Institut für Philosophie der Akademie der Wissenschaften der UdS | Selite=Berlin | Julkaisija=VEB Deutscher Verlag der Wissenschaften | Vuosi=1969 | Kieli={{de}} }}</ref> Ilkka Niiniluodon mukaan ”rauhanomainen rinnakkaiselo” uskonnon ja tieteen välillä ei ole mahdollista koko todellisuuskäsityksen kannalta. Uskontojen pyhiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on väistämättä ristiriidassa todellisuuden tutkimuksen menetelmän kanssa. Niiniluodon mukaan tutkimukseen perustuvan todellisuuskäsityksen edustaja hyväksyy arvokäsityksen, jonka mukaan tieteen keskeinen arvopäämäärä on totuus ja tietokäsityksen, jossa hyväksytään vain arvosteleva, itseään korjaava menetelmä todellisuutta koskevan tiedon muodostamisen välineeksi.<ref>Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=128 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Sivu=64 | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref> Niiniluodon mukaan käsitys todellisuudesta on uskonnollinen, jos siihen sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin arvovaltoihin (esimerkiksi Raamatun kaltaisiin uskonnollisiin kirjoituksiin) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin. Todellisuuskäsitys on totuudenvastainen, jos se sisältää tutkimukseen perustuvan todellisuuskäsityksen kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Vaikka todellisuuden tutkimuksessa ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, tällaisessa ristiriitatilanteessa on Niiniluodon mukaan järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu arvostelevan, itseään korjaavan ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla.<ref name="Niiniluoto 1984">Niiniluoto 1984, s. 80–81.</ref> Uskonnollisiin arvovaltoihin tai elämyksiin vetoavia perusteluja ei voi Niiniluodon mukaan pitää todistusvoimaisina, sillä ne rikkovat tiedonhankinnan menetelmää koskevia arvostelevuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia. Mikään tai kukaan arvovalta ei voi vaatia tutkimuksessa itselleen ikuista asemaa. Vetoaminen uskonnollisiin arvovaltoihin sisältää lisäksi kehäpäätelmän. Yksityisten henkilöiden omat kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti koeteltavissa, joten ne eivät myöskään kelpaa julkiseksi todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Itse nämä elämykset voidaan kylläkin asettaa mielitutkimuksen tutkimuskohteeksi, ja niiden syntytavalle voidaan yrittää antaa kokemusperäisesti todennettu selitys.<ref name="Niiniluoto 1984"/> Uskonnollinen todellisuuskäsitys on Niiniluodon mukaan edellä mainitussa mielessä epätosi, jos se sisältää väitteitä, jotka ovat ristiriidassa todellisuustutkimuksen tulosten kanssa. Uskonnollinen ja tieteellinen todellisuuskäsitys voivat tässä suhteessa joutua ristiriitaan keskenään. Uskontojen arvovaltoina pitämiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on Niiniluodon mukaan välttämättä ristiriidassa menetelmän kanssa, joka hylkää uskonkappaleet. Todellisuuden tutkimuksessa hyväksytään arvokäsitys, jonka mukaan tutkimuksen keskeinen tavoite on totuus, ja käsitysten muodostamista koskeva käsitys, jossa sallitaan vain itseään korjaava, kokemusperäinen menetelmä todellisuutta koskevien käsitysten muodostamisen välineeksi.<ref>Niiniluoto 1984, s. 88.</ref> [[Kuva:EarthOverAfrica.jpg|240px|thumb|right|Antiikin roomalainen runoilija Lucretius esitti teoksessaan ''Maailmankaikkeudesta'' muun muassa, että kaikki todellisuudessa koostuu pienistä äärettömyydessä liikkuvista atomeista, sen sijaan että olisi jumalien luomaa.]] Sami Pihlström luonnehtii tieteen tehtäväksi todellisuuden yhä syvemmän kuvaamisen: havaittujen ilmiöiden selittämisen ja ennustamisen sekä selitysjärjestelmien muodostaminen ilmiöiden syistä. Todellisuustutkimus pyrkii kertomaan millainen todellisuus on, etsimään totuutta, hankkimaan tietoa todellisuudesta. Todellisuustutkimuksen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan avoimesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on tutkimukseen perustuvan todellisuuskäsityksen kannattajien mielestä tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi Charles S. Peirce korosti itseäänkorjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”arvovallan” ja kokemuksesta riippumattoman” käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.<ref>Pihlström 2001 <!-- sivunumero puuttuu --> Niiniluoto 1984, s. 88.</ref> Pihlströmin mukaan uskonnollisen todellisuuskäsityksen perustava ongelmallisuus suhteessa todellisuustutkimukseen näyttää olevan seurausta siitä, etteivät todellisuuden kuvaileminen ja selittäminen, jotka ovat tieteen keskeisiä tehtäviä, edellytä uskonnollisia oletuksia. Todellisuustutkimus voi periaatteessa vastata kaikkiin kysymyksiin olettamatta mitään ”henkistä” tai ”jumalallista” ainesta selitystensä taakse.<ref>Pihlström 2001, s. 68-69.</ref> Pihlströmin mukaan uskonto on inhimillisen elämän ongelmallinen osa, jonka hyväksyttävyyden arvioinnista jokaisen, niin uskovan kuin ei-uskovankin, on otettava omassa elämässään sekä älyllinen että siveellinen vastuu. Kaiken uskontojen arvostelun lähtökohtana on omakohtainen älyllinen vastuu, jatkuva valmius itsensä arvosteluun, sekä yksilön että yhteisön tasolla.<ref>Pihlström 2001, s. 28.</ref> Pihlströmin mukaan se käytännöllinen jumalausko, joka on hänen mielestään periaatteessa (ongelmallisesti) oikeutettavissa, ei nojaudu mihinkään tiedolliseen arvovaltaan. Se nousee hänen mukaansa ihmisen aidoista uskonnollisista kokemuksista. Pihlström toteaa, että jos joku kykenee omasta elämästään kumpuavilla kysymyksillä rakentamaan uskontonsa, jumalansa, hänellä on siihen oikeus. Mutta jos hän sortuu tukeutumaan pelkästään järjestäytyneiden uskontojen arvovaltaisina pitämien kirjoitusten välityksellä itsensä ilmaisevaan jumaluuteen, hän Pihlströmin mukaan ”epäinhimillistää uskonnon”, koska kaikki uskonnot ovat ihmisen luomuksia.<ref>Pihlström 2001 <!-- sivunumero puuttuu --></ref> Uskontoa koskevat käsitykset kytkeytyvät Pihlströmin mukaan usein yleisempiin ajattelutaipumuksiin, jotka voivat muuttua vain vähitellen, jatkuvan keskustelun ja kyseenalaistamisen myötä. Uskontoja arvostelevan älymystön edustajan on Pihlströmin mukaan turha kuvitella, että uskova henkilö olisi kovinkaan kiinnostunut hänen todisteluistaan. Pihlströmin mielestä hänen olisi siltikin jatkettava keskustelua siitä, kuinka todellisuus tulisi mahdollisimman vastuullisesti hahmottaa. Samalla uskonnon arvostelusta välittämistä voidaan Pihlströmin mielestä pitää elämänsä ja toimintansa perustasta kiinnostuneen uskovan ihmisen keskeisenä älyllisenä velvollisuutena. Uskova ei saisi sulkea silmiään ja jättää ateistisia vastaväitteitä sikseen. Keskustelusta kieltäytymistä seuraa hänen mielestään helposti uppoaminen näkemykseen, jonka mukaan kaikki käsitykset ovat yhtä oikeutettuja.<ref>Pihlström 2001, s. 28.</ref> Ilkka Niiniluoto taas pitää vaatimusta liian suurena: uskovat eivät ole välttämättä tästä kiinnostuneita.<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.</ref> Ihmiskeskeisen ajattelun arvostelijoiden mielestä esimerkiksi useissa uskonnoissa ihmisen merkitystä kaikkeuden osana liioitellaan tai ihminen käsitetään suorastaan kaikkeuden keskukseksi tai lopulliseksi tavoitteeksi. Luontokeskeisessä todellisuuskäsityksessä ihmisenä olemisen pohdinta on silti merkityksellistä. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi ihmisen suhde luontoon sekä yksilön suhde yhteisöön.<ref>Hakusana filosofinen antropologia teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 3, Eng–Hiu | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|951-0-07242-7}}}}</ref> Näitä kysymyksiä pohditaan etiikassa. === Vertauskuvallisen uskonnontulkinnan arvostelua === Uskontotutkija Ilkka Pyysiäinen on huomauttanut, että kristilliset jumaluusoppineet torjuvat usein uskontoarvostelun väittämällä, että kristinuskoon ei kuulu todellisuustutkimuksen kanssa ristiriidassa olevia käsityksiä. Pyysiäisen mielestä uskontoarvostelu nostaa kuitenkin esiin ongelmia, joita uskovaiset eivät ole käsitelleet riittävän vakavasti. Pyysiäisen mielestä erityisesti uskonnon kristilliset puolustajat välttävät rehellistä keskustelua uskontojen totuusväitteistä.<ref name="Pyysiäinen 2007">{{Lehtiviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Otsikko=Uskonto, totuus ja kulttuuri | Julkaisu=Vartija | Numero=5–6/2007 | Sivut=187–191}}</ref> Jotkut jumaluusoppineet väittävät, että uskonnot eivät väitä mitään todellisuudesta. Pyysiäinen huomauttaa, että mikäli tämä pitäisi paikkansa, ei Galileo Galileita olisi koskaan tuomittu arestiin ja kehitysopin ja luomisuskon välillä ei olisi ristiriitaa. Pyysiäisen mukaan uskovaisten enemmistö on aina ajatellut, että heidän uskonnolliset käsitteensä ja käsityksensä viittaavat todellisuuteen, vastaavat todellisuutta ja ovat tosia. Ateisteille nämä uskontojen väitteet ovat erehdyksiä, virheellisiä käsityksiä tai valheita. Jumaluusoppineiden väitteet uskonnollisten oppien vertauskuvallisuudesta ovat Pyysiäisen mukaan seurausta todellisuustutkimuksen edistymisestä, yritys pelastaa uskonto kasautuvan tiedon edessä. Todellisuustutkimuksen edistyessä uskontoa muutetaan, koska on pakko.<ref name="Pyysiäinen 2007"/> Pyysiäisen mielestä on perusteltua sanoa, että uskonnollisiin käsityksiin sisältyy todellisuutta koskevia käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa todellisuustutkimuksen kanssa. Olisi ihme, jos näin ei olisi. Uskonto on vanhempi kuin nykyaikainen luonnontutkimus ja tutkimus on edistynyt nimenomaan korjaamalla aiempia kansanomaisia käsityksiä. Uskonto on osa arkiajattelua, joka on ristiriidassa todellisuustutkimuksen kanssa. On eri asia, että jotkut jumaluusoppineet yrittävät rakentaa uskontoa, joka ei olisi ristiriidassa todellisuuden kanssa.<ref name="Pyysiäinen 2007"/> Pyysiäisen mukaan ''Homo sapiens'' -laji on kehittynyt ympäristössä, joka ei ole suosinut nimenomaan todellisuutta tutkivan ajattelun kehitystä. Monien ihmisten on edelleen helpompi uskoa esimerkiksi ihmeisiin kuin suhtautua arvostelevasti omiin käsityksiinsä. Siksi uskonnottomien sanoma puhuttelee toistaiseksi vain vähemmistöä. Nykyisin ihmisen ympäristö on kuitenkin erilainen. Kun tutkimustieto leviää hyvin laajalle ihmisten keskuuteen, siitä tulee eräänlainen sääntö ja mittapuu: tietämättömien alkaa olla vaikeaa saada muiden luottamusta ja menestyä yhteisössä.<ref name="Pyysiäinen 2007"/> Uskontotieteilijä Matti Kamppisen mukaan uskontojen tuntomerkkinä on yliluonnollisten toimijoiden kuten jumalien olettaminen ja vanhentuneiden ajattelutapojen tuominen nykypäivän yhteiskuntaan. Hänen mukaansa näiden molempien piirteiden oikeutus voidaan kyseenalaistaa kriittisen uskontotieteen keinoin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/mita_uskonnoista_saa_sanoa.html | Nimeke=Mitä uskonnoista saa sanoa? | Julkaisu=Utuonline | Ajankohta=25.9.2009 | Viitattu=5.2.2011}}</ref> == Sodat ja tappaminen == Uskontoa vastaan on esitetty arvostelua myös yhteiskuntaeettisin perustein: monet uskonnolliset näkemykset esimerkiksi uskonnon oppien mukaan elämisen palkitsemisesta ikuisessa elämässä edustavat arvostelijoiden mukaan itsekästä nautinnontavoittelua, uskonnot saavat aikaan sotia ja niin edelleen. Ruumiillisen kärsimyksen tuottaminen tai edes tappaminen eivät ole ikuiseen, ei-ruumiilliseen elämään uskovalle moraalisesti kauhistuttavimpia asioita.<ref>Bunge 1989.</ref> Sokea usko on arvostelijoiden mukaan johtanut liian usein siihen, että ihmiset ovat ryöstäneet, tuhonneet ja tappaneet. Historiallisista esimerkeistä tunnetuimpia ovat ristiretket, uskonnolliset sodat, inkvisitio ja noitavainot.<ref name="Räikkä12">Koistinen & Räikkä 1997, s. 12. Artikkeli on julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä=Räikkä, Juha | Nimeke=Moraalin kanssa: Esseitä hyvästä yhteiskunnasta | Sivu=45–73 | Selite=2. painos (1. painos 1998) | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-579-222-3}}}}</ref> Nykyisissäkin yhteiskunnissa on arvostelijoiden mukaan uskonnollisen perinteen kielteisiä seurauksia. Uskonnot aivopesevät ihmisiä, riistävät heidän itsemääräämisoikeutensa, käyttävät heitä taloudellisesti hyväkseen, ajavat itsemurhiin, syrjivät toisuskoisia, syrjivät homoseksuaaleja, tukahduttavat ilmaisunvapautta ja tuhoavat alkuperäiskansojen elämäntapaa. Esimerkkejä ovat myös kirkoissa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, avioliittojen rikkoutuminen uskonnollisen heräämisen vuoksi, kirkkojen harjoittama sodanlietsonta ja juutalaisten osuus Lähi-idän selkkauksissa. Usein sanotaan, että kristinusko on vaikuttanut muun luonnon ja toisten eläinten alistamiseen sekä oppiin miesten ylempiarvoisuudesta naisiin nähden. Uskonnollisella perinteellä voi olla kielteinen vaikutus ihmisten mieliin. Uskovainen voi kärsiä jatkuvista turhista syyllisyydentunteista, hän voi olla kohtalouskoinen ja nöyryys-käsitteen korostamisen vuoksi menettää vaikuttimensa toimia itsenäisesti, hän vaipua teeskentelyyn tai pelkotiloihin. Uskonto on puuttunut politiikkaan ja tukenut vallankäyttöä: uskovat ovat usein vastustaneet yhteiskunnallisia uudistuksia.<ref name="Räikkä12"/> Tutkimusten mukaan ei ole olemassa siveellisiä periaatteita, jotka olisivat yhteisiä kaikille uskonnoille mutta puuttuisivat uskonnottomilta.<ref name="Hauser">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wjh.harvard.edu/~mnkylab/publications/recent/HauserSingerMoralRelig05.pdf | Tekijä=Hauser, Marc & Singer, Peter | Nimeke=Morality without religion | Viitattu=18.12.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> Pascal Boyerin mukaan lapsille siveelliset käsitykset syntyvät luonnollista tietä ilman mitään mielleyhtymiä yliluonnollisiin toimijoihin. Uskovienkin ihmisten siveyskäsityksiin vaikuttavat enemmän muiden ihmisten kanssa jaetut käsitykset, kuin heidän omien uskontojensa viralliset säädökset ja esikuvat.<ref>Boyer 2007, s. 218.</ref> Boyerin mukaan ihmisillä on taipumus tulkita moraaliset käsityksensä yliluonnollisten toimijoiden aiheuttamiksi.<ref>Boyer 2007, s. 320.</ref> Richard Dawkins kertoo kirjassaan ''Jumalharha'' tutkimuksesta, jossa israelilaiset lapset lukivat, kuinka Raamatun kertomuksessa israelilaiset Joosuan johdolla hyökkäsivät Jerikoon ja tappoivat kaikki kaupungin asukkaat. Yli 65 prosenttia hyväksyi kansanmurhan ja perusteli sitä uskonnollisilla syillä (Jumala käski tehdä niin, uhrit elivät juutalaisille luvatulla maalla ja niin edelleen). 26 % ei hyväksynyt murhaamista ja perusteli tätä muilla syillä: esimerkiksi eläimet, jotka tapettiin kaikkien ihmisten mukana, olisi pitänyt jättää sotasaaliiksi. Toinen oppilas totesi samaa omaisuudesta. Kolmas totesi että arabit ovat epäpuhtaita, joten epäpuhtaalle maalle meneminen tekee epäpuhtaaksi ja langettaa saman kirouksen israelilaisten päälle. Sama teksti esitettiin uudelleen, mutta nimet muutettiin kiinalaisiksi ja 3000 vuotta vanhaksi tapahtumaksi. Tällöin vain seitsemän prosenttia hyväksyi kansanmurhan, mutta jopa 75 ei hyväksynyt sitä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tamarin, G. R. | Otsikko=The Influence of Ethnic and Religious Prejudice on Moral Judgment | Julkaisu=New Outlook | Vuosi=1966 | Numero=9:1 | Sivut=49–58}}<br>{{kirjaviite | Tekijä=Tamarin, G. R. | Nimeke=The Israeli dilemma: Essays on a warfare state | Julkaisupaikka=Rotterdam | Julkaisija=Rotterdam University Press | Vuosi=1973 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}}<br>Selostusta tutkimuksesta on artikkelissa {{Lehtiviite | Tekijä=Hartung, John | Otsikko=[http://www.lrainc.com/swtaboo/taboos/ltn01.html Love Thy Neighbor: The Evolution of In-Group Morality] | Julkaisu=Skeptic | Vuosi=1995 | Numero=Vol. 3, No. 4, 1995 | Kieli={{en}} }}</ref> Inkvisitio oli katolisen kirkon laitos, joka toimi sen määrittelemää harhaoppisuutta vastaan.<ref name="Kervinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/inkvisitio.html | Nimeke=Inkvisitio – mainettaan parempi | Julkaisu=Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa | Viitattu=10.12.2010}}</ref>Harhaoppisia saatettiin kiduttaa julmasti inkvisition toimesta<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 4, Hob–Kak | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste={{ISBN|951-0-07243-5}}}}</ref>. [[Kuva:Torture Inquisition.jpg|thumb|200px|right|Kaksi pappia vaatii kidutettua harhaoppista katumaan.]] [[Kuva:Steyrer Waldenserdenkmal.jpg|thumb|200px|Gerald Brandstötter, valdolaisten polttamisen muistomerkki, 1997.]] Kun kristinusko nousi valtionuskonnoksi, harhaoppiset pakotettiin karkotuksen uhalla oikeaan uskontoon. Kirkkoisä Augustinus opetti, että [[kirkko]] voi pakottaa harhaoppiset kirkon jäseniksi.<ref name="Suomalainen">{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-35-4647-0}}}}</ref> Keskiajalla kehittyi pysyvä järjestelmä harhaoppeja vastaan.<ref name="Spectrum"/>. Kidutus harhaoppisten kuulustelun yhteydessä sallittiin 1252 paavin määräyksellä. Kidutuksessa voitiin käyttää muun muassa niin sanottua [[strappado]]a, jossa kuulusteltava ripustettiin köydellä käsistään kattoon<ref name="Kervinen"/>. Laitteella pudottaminen aiheutti kidutettavalle lapojen erittäin tuskallisen sijoiltaan menon<ref name="Kervinen"/>. Virallisesti lasten ja vanhusten kidutus oli kiellettyä, mutta kieltoa ei aina noudatettu<ref name="mtv3"/>. Verenvuodatus tai kuulustellun tappaminen oli kielletty. Koska harhaoppisuus oli myös maallisen oikeuden vastaista, inkvisitio saattoi kuitenkin luovuttaa epäillyn maalliselle tuomioistuimelle kidutettavaksi. Myös inkvisition langettaman [[kuolemantuomio]]n täytäntöönpano oli maallisen hallinnon vastuulla<ref name="Kervinen"/>. Tällä tavalla kirkko tavallaan välttyi kantamasta vastuuta tapahtumasta<ref name="mtv3"/>. Inkvisition oikeuskäytännössä syytetyllä oli vain vähäiset mahdollisuudet puolustautua. Tavallisesti tuomari ja syyttäjä olivat sama henkilö.<ref name="Suomalainen"/> Espanjassa inkvisition toiminta oli verisintä<ref name="mtv3"/>. Tunnetuin inkvisiittori oli dominikaanipriori Tomás de Torquemada.<ref name="Spectrum"/>. Vuonna 1600 Rooman inkvistio tuomitsi Giordano Brunon poltettavaksi roviolla<ref name="Spectrum"/>. Galileo Galilei perui väitteensä Maan kiertämisetä Aurinkoa 1633, inkvisition kuulustelun jälkeen<ref name="Prause">{{Kirjaviite | Tekijä=Prause, Gerhard | Nimeke=Historian harhaluuloja ja totena esitettyjä taruja | Luku=Galilei ei ollut tieteen marttyyri | Selite=(Niemand hat Kolumbus ausgelacht: Populäre Irrtümer der Geschichte richtiggestellt, 1969.) Suomentanut Antti Nuuttila | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1969}}</ref>. Mahdollisesti häntä uhkailtiin näyttämällä kidutusvälineitä.<ref name="mtv3"/>. Italialainen historiantutkija Pierluigi Canovi on arkistotyön tuloksena ennallistanut pari sataa erilaista inkvisition käyttämää kidutuskojetta. Eri puolilla Eurooppaa kiertänyt inkvisitionäyttely oli 2000-luvulla yleisömenestys.<ref name="mtv3">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2006/07/456873/keskiaikaiset-kidutuskoneet-esilla-pietarin-inkvisitionayttelyssa | Nimeke=Keskiaikaiset kidutuskoneet esillä Pietarin inkvisitionäyttelyssä | Tekijä=MTV3-STT | Ajankohta=14.7.2006 | Julkaisija=MTV3 | Viitattu=10.12.2010}}</ref> Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäinen nostaa kirjassaan ''Jumalaa ei ole'' esiin noitavainot. Pyysiäisen mukaan nykyaikanakin voi pohtia, mikä uskonnossa on mahdollistanut tällaisen pahan, voisiko se toistua ja tapahtuuko samaa koko ajan, tavalla jota ei yhtä selvästi tuomita. Pyysiäisen mukaan noitien vainoissa on yhteistä sen kanssa, miten katolinen kirkko valvoo naisten seksuaalisuutta. Myös seuraukset ovat samoja: eristäminen, kuolema, ilmiannot, väkivalta ja häpeä.<ref name="Silfverberg">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/uutiset/jumalaton-0 | Nimeke=Jumalaton | Tekijä=Silfverberg, Anu | Julkaisu=Vihreä lanka | Ajankohta=26.11.2010 | Viitattu=10.12.2010}}</ref> Pyysiäinen toteaa, että uskonnollisen vallankäytön ongelma on, että keskustelu oikeasta ja väärästä perustuu asioihin, joista ei voi keskustella. ”Kun paavi päättää ihmisten kohtaloista, oikeutus nousee nimenomaan uskosta. Sen myötä kuvaan tulee ehdoton auktoriteetti: mikä tahansa on oikein, jos jumala niin määrää.” Pahuudesta keskustelu on vaikeaa, kun mikään tapahtunut ei horjuta uskovaisen käsitystä siitä, että tapahtunut on oikein, koska jumala on niin halunnut. Uskonnolliseen kieleen ei kuulu kokemukseta oppiminen ja itsekorjaavuus. On kyseenalaista sanoa, että ”uskonto on yksityisasia”. Uskonto on erittäin vahva poliittinen voima, joten se on yhteisöllinen asia.<ref name="Silfverberg"/> Sam Harris pohti kirjassaan ''Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus'' (2004) uskonnollisen fundamentalismin suvaitsemisen ongelmia. Kirja on kirjoitettu syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. [[Kuva:National_Park_Service_9-11_Statue_of_Liberty_and_WTC_fire.jpg|right|thumb|200px|New Yorkin korkeimmat pilvenpiirtäjät tulessa ennen sortumistaan.]] {{sitaatti|”Vastustaessamme islamin todellisuuskäsitystä kohtaamme valtarakenteen, jonka historia on pysähtynyt. On kuin ajassa olisi avautunut portti ja 1300-luvun laumat tunkeutuisivat sen kautta maailmaamme. Valitettavasti niillä on nyt 2000-luvun aseet.”|<ref name="Alenius"/>}} Harrisin sanoma on, että jumalaan uskomiseen perustuvissa uskonnoissa ei ole mitään hyvää. Hän vaatii arvostelevaa, järkiperäistä ajattelua. Mitään todellisuutta koskevaa väitettä ei tule hyväksyä ilman kunnollisia perusteluja. Uskonnot, jotka saavat ihmiset ajamaan matkustajakoneita päin pilvenpiirtäjiä, ovat yhtä vaarallisia kuin tappavat virukset, ja niitä vastaan on taisteltava.<ref name="Alenius">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Filosofi+suomii+jumaluskontojaSam+Harrisin+mukaan+maltillinen+uskonnollisuuson+portti+fanatismiin/HS20070629SI1KU03cf3 | Nimeke=Filosofi suomii jumaluskontoja | Tekijä=Alenius, Jyrki | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=29.6.2007 | Viitattu=4.12.2008}}</ref> Harrisin mukaan on etsittävä keino uskonnonlevittäjien pysäyttämiseksi, jotta ihmiset pystyisivät kasvamaan jumalauskosta riippumattomiksi, henkisesti täysikasvuisiksi olennoiksi.<ref name="Alenius"/> Harris sanoo: {{sitaatti|”Todellisuutta koskevassa ajattelussamme on varmaankin mahdollista yhdistää järki, henkisyys ja siveys. Siitä alkaisi syvimpien henkilökohtaisten huolenaiheidemme järkiperäinen käsittely. Se olisi myös uskon loppu.”|<ref name="Alenius"/>}} === Uskonto ja naiset === Erityisesti suuria yksijumalisia uskontoja, juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia, on syytetty naisten asettamisesta toisen luokan kansalaisiksi. Esimerkiksi Raamatussa nainen kerrotaan luodun miehen kylkiluusta.<ref>[http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.2.html#o2 1. Moos. 1:22]</ref> Uskontojen on katsottu historian aikana toimineet yhteistyössä taloudellisten ja poliittisten voimien kanssa ja lisänneen naisten kärsimystä muun muassa:<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=The Roots of Sexism in Religion | Osoite=http://www.rootsofsexism.freeuk.com | Viitattu=25.6.2007 | Kieli={{en}}}}<br>{{Verkkoviite | Tekijä=Chiang Mai | Nimeke=Religion and Women: An Agenda for Change | Ajankohta=29.2.-3.3.2004 | Osoite=http://www.awid.org/frontlines/religion_march2004.doc | Julkaisija=The Association for Women's Rights in Development (AWID) | Viitattu=25.6.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> # estämällä naisilta koulutuksen ja sulkemalla heidät päätöksenteon ulkopuolelle # suvaitsemalla naisten hyväksikäytön, riiston ja heihin kohdistuvan väkivallan # suvaitsemalla raiskauksia, insestiä, naisten sukuelinten silpomista ja seksuaalisten vähemmistöjen sortoa # jättämällä huomiotta naisten mielipiteet erityisesti heidän seksuaalisuuteensa ja lisääntymiseen liittyvissä kysymyksissä Esimerkiksi eräät naisasialiikkettä edustavat tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Raamatun Maria Magdaleena -hahmo leimattiin kristillisen kirkon piirissä jo 200-luvulla prostituoiduksi. Hannele Koivunen syyttää väitöskirjaansa pohjautuvassa ''Madonna ja huora'' -teoksessaan kirkkoa siitä, että Magdalan Mariasta on tehty katuvan huoran peruskuva, jonka kautta miehet säätelevät naisen seksuaalisuutta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Hannele | Nimeke=Madonna ja huora | Selite=Pohjautuu tekijän väitöskirjaan ''The woman who understood completely'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-1-13525-2}}}}</ref> Ranskan valtio on kieltänyt naisten islamilaisen täyshunnun käytön. Lain tarkoitus on suojella musliminaisia miehiltä jotka pakottavat käyttämään huntua. Jos aviomies pakottaa uskonnon vuoksi vaimonsa tai tyttärensä peittämään kasvonsa hän voi saada yli 40 000 euron sakot ja jopa vuoden mittaisen vankeustuomion.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/paivan-kuva-ranskan-kiistelty-burkalaki-tuo-sakkoja-ja-vankeutta | Nimeke=Ranskan kiistelty burkalaki tuo sakkoja ja vankeutta | Tekijä=Anttila, Pekka | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=15.9.2010 | Viitattu=13.2.2011}}</ref> === Homoseksuaalien kohtelu === Monille uskonnoille on ominaista kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen ja erityisesti homoseksuaalisuuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lehto, Juhani E. & Kovero, Camilla | Nimeke=Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana | Sivu=273, 277 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lilith | Vuosi=2010 | Tunniste={{ISBN|978-951-98810-4-1}}}}</ref> Kristinuskossa homoseksuaalisuuden harjoittamista on perinteisesti pidetty pahana tekona.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nissinen, Martti | Nimeke=Homoerotiikka Raamatun maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-570-194-5}}}}</ref> Raamatussa jumala antaa määräyksen, jonka mukaan homoseksuaalisuutta harjoittavat ihmiset on tapettava<ref>3. Moos 20:13</ref>. Islamilaisissa maissa homoseksuaalisuudesta on määrätty kuolemantuomioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religioustolerance.org/hom_isla1.htm | Nimeke=Homosexuality in the Qur'an and Hadith; Differences between the Qur'an and Bible; Penalties for homosexual activity | Tekijä=Robinson, B. A. | Ajankohta=31.12.2005 | Julkaisija=Ontario Consultants on Religious Tolerance | Viitattu=29.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> === Kirkon ja valtion ero === Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan julkisen vallan tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.<ref name="uskomaton">{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Suomessa kirkon ja valtion eron kannattajien mielestä kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.<ref name="uskomaton"/> Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin: {{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/vanhoja_ohjelmia/periaatteet_1903 | Nimeke=Forssan ohjelma | Selite=Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa | Julkaisija=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Viitattu=17.12.2008}}</ref>}} Suomessa vasta vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi ateisteille täydet kansalaisoikeudet.<ref>Niiniluoto 128, s. 128.</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan<ref>Pikkusaari 1998.</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien katsomuspolitiikalle<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.</ref>. Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja Erkki Hartikainen on sanonut, että jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan.<ref name="ateistiyhdistys">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 | Nimeke=Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=3.2.2008 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=30.6.2009}}</ref> Tämäkään ei vielä Hartikaisen mukaan merkitse täydellisen ajatuksenvapauden toteutumista. Laeissa saattaa olla uskonnoista peräisin olevia oikeuskäsityksiä ja viranomaiset voivat antaa uskonnollisten käsitystensä vaikuttaa päätöksentekoon.<ref name="ateistiyhdistys"/> Hartikaisen mukaan Ruotsissa ja Suomessa valtiokirkko on jo pelkästään sillä perusteella, että uskonnoista puhutaan laeissa. Voidaan sanoa, että Ruotsissa ja Suomessa on vahva valtiokirkko muun muassa seuraavista syistä:<ref name="ateistiyhdistys"/> # Kouluissa on pakollista uskonnon tai uskontojen opetusta, joka suosii vahvasti uskontoja ja erityisen vahvasti kristinuskoa. # Hautaustoimi on annettu evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi ja kilpailu hautaustoimen alalla on lailla estetty. # Useilla uskonnoilla on veronkanto-oikeus eli oikeus kerätä jäsenmaksunsa verotuksen yhteydessä. # Valtio kustantaa pappien ja valtiokirkkojen työntekijöiden koulutuksen. # Valtio pitää yllä teologisia tiedekuntia. # Uskontokunnilla on valtiolle ja muille yhteiskunnan tahoille kuuluvia tehtäviä kuten oikeus vihkiä avioliittoon. # Valtio tukee valtiokirkkoja muilla tavoilla.<ref name="ateistiyhdistys"/> Hartikaisen mukaan jo näiden epäkohtien korjaaminen muuttaisi Ruotsin ja Suomen valtiokirkot vahvoista valtiokirkoista heikoiksi valtiokirkoiksi. Kirkkojen vaikutusvalta olisi entisellään, mutta kansalaisten elämä olisi entistä vähemmän riippuvaista valtiokirkoista.<ref name="ateistiyhdistys"/> Ruotsin valtakunnan lakeihin kuului uskontopakon periaate ja valtion velvollisuus kouluttaa papit kustannuksellaan.<ref name="Toivonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnottoman oikeusopas | Sivu=124 | Luku=Säätyerioikeudet | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=R. Toivonen | Vuosi=1997}}</ref> Säätyerioikeudet lakkautettiin kokonaan vuonna 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä lain valmistelutöiden mukaan vanhentuneina, tarpeettomina ja epätasa-arvoisina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950971 | Nimeke=Laki säätyjen erioikeuksien lakkauttamisesta (971/1995) | Julkaisija=Finlex | Viitattu=9.4.2009}}</ref><ref name="Toivonen"/> Vapaa-ajattelijoiden mielestä luterilaisen kirkon etuoikeutettu asema perustuu pappissäädyn erivapauksiin, ja tältä osin säätyerioikeuksia ei ole vielä kumottu. Kun perustuslain vahvuiset papiston erioikeudet on muodollisesti kumottu laissa, esimerkiksi teologisten tiedekuntien poistaminen yliopistoista ja siirtäminen kirkon itsensä hoidettaviksi ja kustannettavaksi ei vaatisi enää perustuslainsäätämisjärjestystä eduskunnassa<ref name="Toivonen"/> Kansanedustaja Erkki Tuomioja vaati teologisten tiedekuntien poistamista yliopistoista ja korkeakouluista Skepsis ry:n tilaisuudessa pitämässä puheessaan vuonna 2007. Tuomiojan mukaan julkisin varoin ylläpidettävät yliopistot ovat tieteen tekemistä varten, ei teologisia tiedekuntia varten. Tuomiojan mukaan uskonnon ja uskomusten tutkimuksella on paikkansa yliopistoissa muissa tiedekunnissa, esimerkiksi uskontotieteenä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Järvinen, Risto K. | www=http://www.skepsis.fi/lehti/2007/2007-4-jarvinen2.html | Otsikko=Myös uskonnotonta vakaumusta on kunnioitettava | Julkaisu=Skeptikko | Numero=4 | Vuosi=2007}}</ref><ref>{{Lehtiviite | www=http://www.helsinki.fi/jarj/tyt/kyyhkynen/lehdet/2008-1.pdf | Tekijä=Mustakallio, Pekka | Otsikko=Erkki Tuomioja, vakaumus ja sen oopiumi | Julkaisu=Kyyhkynen | Numero=1 | Vuosi=2008}}</ref> Vuoden 1978 kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan Vapaa-ajattelijain liitto vaati, että uskonnon ja vakaumuksen vapauden toteutumista on tutkittava yliopistotasolla. Ohjelmassa muun muassa arvosteltiin sitä, että yliopistoissa ei ole tarjolla ateismin opetusta. Ohjelma vaati tieteellisen ateismin opetusta antavien professorien tai lehtorien nimittämistä yliopistojen filosofian laitoksille. Ohjelman mukaan myöskään aikuiskasvatusjärjestelmä ei välitä ateistien kannalta tärkeää tietoa. Ohjelman mukaan ”esimerkiksi tieteellistä ateismia käsittelevää kirjallisuutta muun muassa itseopiskelutarpeita varten ei ole Suomen markkinoilla juuri ollenkaan” ja ohjelma ehdotti ratkaisuksi valtion tukea.<ref name="ohjelma1978">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId410823 | Nimeke=Kulttuuripoliittinen ohjelma | Selite=Hyväksytty Vapaa-ajattelijain liiton XIV liittokokouksessa Vaasassa 17.6.1978 | Viitattu=11.3.2011}}</ref> === Ajatuksen- ja sananvapaus === Vapaa-ajattelijain liitto on arvostellut päiväkodeissa tapahtuvaa lasten ääneen rukoiluttamista. Vapaa-ajattelijoiden mukaan rukoiluttaminen loukkaa lapsen perusihmisoikeuksiin kuuluvaa ajatuksenvapautta, jota tulee kunnioittaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Saako-lapsia-rukoiluttaa-paivakodissa_/819324 | Nimeke=Saako lapsia rukoiluttaa päiväkodissa? | Tekijä=Goman, Antti | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=15.10.2009 | Viitattu=2.11.2009}}</ref> Suomessa vuoden vuoden 1734 lain rikoskaari määräsi jumalanpilkasta kuolemantuomion.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/jumalanpilkka.html | Nimeke= Jumalanpilkka | Ajankohta=4.2.2009 | Julkaisupaikka=Uskonnonvapaus.fi | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref> Vuoden 1889 Suomen rikoslaki|rikoslaissa oli jumalanpilkkaa koskeva pykälä. Vuodesta 1890 eteenpäin enimmäisrangaistus jumalanpilkasta oli neljä vuotta vankeutta ja vuodesta 1970 eteenpäin kaksi vuotta.<ref name="Toivonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/jumalanpilkka.html | Nimeke=Jumalanpilkka taas kerran | Tekijä=Toivonen, Raimo | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4–5/2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref> Vuonna 1999 tuli voimaan Suomen rikoslain 17 luvun 10 § uskonrauhan rikkomisesta. Lain mukaan uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy mikäli<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 | Nimeke=Rikoslaki 19.12.1889/39 | Julkaisu=Finlex | Julkaisija=Edita | Viitattu=8.9.2009}}</ref> ”julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.” Uskonnonvapauslain 2 §:n mukaisesti uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tuomioistuimet/arkisto?333_m=1378 | Nimeke=I-SHO:2008:6 Uskonrauhan rikkominen – Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate | Ajankohta=3.7.2008 | Julkaisija=Suomen Asianajajaliitto | Viitattu=8.9.2009}}</ref> Vapaa-ajattelijain liitto on arvostellut rikosnimikettä tarpeettomana, koska muut lait suojelevat uskonnon harjoittamista häiritsemiseltä.<ref name="va">{{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=Liite: Vapaa-ajattelijain liiton kannanotto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}</br/>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_04/jumalanpilkan_maallinen_paluu.html | Nimeke=Jumalanpilkan maallinen paluu | Tekijä=Vainio, Janne | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref> Vuonna 2009 järjestettiin 30. syyskuuta kansainvälinen jumalanpilkkapäivä. Kampanjan perustajien mukaan päivän tarkoitus on ”muistuttaa maailmaa siitä, että uskonnon ei tule enää koskaan olla avoimen ja rehellisen keskustelun ulkopuolella”. Päivä on eri puolilla maailmaa tapahtuneisiin mellakoihin johtaneiden Muhammad-pilapiirrosten julkaisun vuosipäivä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/6247329/International-blasphemy-day-from-Danish-cartoons-to-Jerry-Springer---The-Opera.html | Nimeke=International Blasphemy Day: from Danish cartoons to Jerry Springer - The Opera | Tekijä=Chivers, Tom | Julkaisu=Telegraph | Ajankohta=30.9.2009 | Viitattu=2.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.blasphemyday.com/ | Nimeke=International Blasphemy Day | Viitattu=2.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> === Uskonnottomien syrjintä === Suomalaisessa yhteiskunnassa uskonnottomat voivat kokea olevansa ei-tasavertaisessa asemassa muihin nähden. Uskonnottomat saattavat kokea arvostuksen puutetta, vääryyttä ja suoranaista arkipäivän sortoa uskonnottomuutensa vuoksi. Uskonnottomat voivat kokea olevansa syrjittyjä kouluissa kiusaamisen, koulujen uskonnollisten tilaisuuksien, koulujen uskonnonopetuksen käytäntöjen, oman katsomusopetuksen puuttumisen, uskontojen edustajien suosimisen ja tapakulttuurin mahdollisuuksien puutteen vuoksi. Aikuisena ongelmia voivat olla omien lasten opetusjärjestelyt. Kaisa Virkkunen sanoo pro gradu -työssään uskonnottomien kohtaavan aikuisenakin yhteiskunnassa ennakkoluuloja ja ikäviä asenteita uskonnottomuutensa vuoksi. Uskonnottomuus saattaa vaikuttaa myös työnsaantiin.<ref name="Tuovinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://home.brotherus.net:8080/display/hum/Uskonnottomana+koulumaailmassa+ja+yhteiskunnassa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Tekijä=Tuovinen, Jussi | Ajankohta=31.8.2009 | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=20.10.2009}}</br>* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkkunen, Kaisa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Selite=Pro gradu -työ: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, kasvatustiede | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=K. Virkkunen | Vuosi=2008}}</ref> Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä oli vuonna 2008 vain 3 prosenttia kaikista Suomen koululaisista. Määrä on erittäin pieni, sillä uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia.<ref name="Tuovinen"/> === Uskontokritiikki kirjallisuudessa ja taiteessa === [[Kuva:Invisible Pink Unicorn.png|thumb|Näkymätön vaaleanpunainen yksisarvinen|Näkymätöntä vaaleanpunaista yksisarvista kuvataan usein ”tyhjänä ruutuna”.]] Uskontokritiikkiä löytyy myös kaunokirjallisuudesta. Satiirin asein uskonnon arvosteluun ovat osallistuneet esimerkiksi kirjailijat Ambrose Bierce ja Mark Twain. Biercen ''Saatanan sanakirja''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Bierce, Ambrose | Nimeke=Laajennettu saatanan sanakirja | Selite=(Enlarged Devil’s dictionary, 1911, 1967.) Suomentanut Asmo Koste | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nastamuumio | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5083-22-4}}}}</ref> ilmestyi 1911, mutta Twainin ''Matkakirjeitä Maasta''<ref>Twain 2005.</ref> vasta 1962.<ref>Niiniluoto 2003, s. 126.</ref> Philip Pullmanin nuortenkirjatrilogia ''Universumien tomu'' käsittelee tekijän mukaan Jumalan tappamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.smh.com.au/articles/2003/12/12/1071125644900.html | Nimeke=The shed where God died | Tekijä=Meacham, Steve | Julkaisu=Sydney Morning Herald Online | Ajankohta=13.12.2003 | Viitattu=13.12.2003 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="truecourse">{{Verkkoviite | Osoite=http://entertainment.timesonline.co.uk/tol/arts_and_entertainment/film/article2982762.ece | Nimeke=My Golden Compass sets a true course | Tekijä=Pullman, Philip | Julkaisu=Times Online | Ajankohta=2.12.2007 | Viitattu=12.3.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> == Yhteiskuntatieteellinen uskontokritiikki == Émile Durkheim ja muut ranskalaiset yhteiskuntatutkijat kehittivät 1900-luvun alkupuolella uskonnon selitysmallin yhteiskunta|yhteiskunnallisena ilmiönä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Durkheim, Émile | Nimeke=Uskontoelämän alkeismuodot: Australialainen toteemijärjestelmä | Selite=(Les formes élémentaires de la vie religieuse, 1912.) Suomentanut Seppo Randell | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-30-5061-0}}}}</ref> Yhteiskunta pystyy muokkaamaan jäsentensä tietoisuutta eri suuntiin. Yleisesti ottaen Durkheimin mukaan ihmisten palvomat jumalat ovat kuviteltuja olentoja, jotka yhteiskunta on tiedostamattomasti luonut välineiksi, joilla valvotaan yksilön ajattelua ja ihmisen toimintaa.<ref>Hick 1992, s. 43, luku ”Epäuskon perusteet”, Sosiologinen uskonnon teoria.</ref> Monilla ihmisillä on uskonnollinen tunne, jonka mukaan he ovat alaisina yliluonnollisille olennoille, jotka antavat heidän toiminnalleen käskyjä. Durkheimilaisen käsityksen mukaan he tuntevat tällöin yliluonnollisen mahdin sijaan heitä voimakkaamman luonnollisen yhteiskunnan voiman. Yksilön sisäänsä sulkeva yhteiskunta synnyttää jäsentensä mieliin ajatuksen jumalasta, joka on tosiasiassa heijastus yhteiskunnasta.<ref>Hick 1992, s. 43.</ref> Yhteiskunta kohdistaa Durkheimin mukaan jäseniinsä ehdottoman tottelevaisuuden vaatimuksen, ja tämä heijastuu ihmisten käsityksenä pyhä|pyhistä asioista sekä jumalasta, joka koetaan pyhäksi asettamisen vaatimuksen lähteeksi. alkukantainen kulttuuri|Alkukantaisissa yhteiskunnissa tämä tunne yhteisön vaatimuksesta ehdottomaan kuuliaisuuteen on Durkheimin mukaan hyvin voimakas. Heimon käsityksillä ja tavoilla on ehdoton valta yli yksilöiden. Myös kehittyneissä yhteiskunnissa tämä alkukantainen ykseyden tuntu palaa osittain henkiin esimerkiksi sodan aikana, jolloin tunne kansallisesta yhteenkuuluvuudesta saa yksilöihin lähes rajattoman vaikutusvallan.<ref>Hick 1992, s. 43–44.</ref> Jumala koetaan myös yksilön viimeiseksi avunantajaksi. Ihminen on Durkheimin käsityksen mukaan olemukseltaan yhteisöllinen, riippuvainen laumastaan ja onneton joutuessaan siitä eroon. Yhteisö on ihmisen henkisen elinvoiman tärkein lähde. Durkheimin mukaan yksilö vahvistuu suorittaessaan ryhmän toisten jäsenten kanssa samaa ryhmää yhdistävän uskonnon palvontamenoja. Esimerkiksi latinan sanan ''religio'' kantana on ''ligare'', joka tarkoittaa sitomista tai yhteenliittämistä.<ref>Hick 1992, s. 44.</ref> Jumala on siis Durkheimin mielestä vertauskuva yhteiskunnalliselle todellisuudelle, tekijälle joka on ollut olemassa kauan ennen yksilöä ja joka säilyy kauan hänen jälkeensä. Yhteiskunnan luonnollinen paine muuttuu käsityksesi jumalan yliluonnollisesta läsnäolosta, koska ihmisen tietoisuus|mielellä on yleinen taipumus luoda mielteitä ja vertauskuvia. Jumala on tämän käsityksen mukaan ''homo sapiens'' -eläimen luomus, jonka tarkoituksena on säilyttää tämän olennon yhteiskunnallinen olemassaolo.<ref>Hick 1992, s. 44.</ref> Sosiologi Phil Zuckerman on kiinnittänyt huomiota uskonnollisuuden yhteisölliseen luonteeseen (esimerkiksi lapsuuden kasvuympäristö vaikuttaa siihen, mistä käsityksistä lapsi pitää kasvaessaan kiinni) sekä uskontojen ja muun yhteiskunnan vaikutusta toisiinsa. Hänen mukaansa lahkojen, kirkkojen ja kulttien välillä ei oikeastaan ole eroa: kaikilla kolmella on karismaattiset johtajat joita totellaan, niillä on pyhä kirja|pyhät kirjat ja omat sääntönsä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Zuckerman, Phil | Nimeke=Invitation to the sociology of religion | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0-415-94126-1}} | Kieli={{en}} }}</ref> == Antropologinen uskontokritiikki == Eläintutkija ja tietokirjailija Richard Dawkins on pohtinut syitä siihen suunnattomaan voimavarojen tuhlaukseen, jota ihmisen uskonnot kehitysopin näkökulmasta näyttävät hänen mukaansa edustavan. Dawkins esittää käsityksensä vain eräänä mahdollisena Hypoteesi|oletuksena.<ref name="Free Inquiry">{{Lehtiviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Otsikko=[http://www.secularhumanism.org/library/fi/dawkins_24_5.htm What Use Is Religion?] | Julkaisu=Free Inquiry | Vuosi=2004 | Numero=August/September 2004 – Volume 24, No. 5}} {{en}}</ref> Dawkins kuvailee asiaa seuraavasti. Eläimiin on luonnonvalinnan seurauksena jäänyt pääasiassa niitä ominaisuuksia, joista niille on hyötyä olemassaolon taistelussa selviämisessä. Muutenkin eläimet yleensä säästävät voimavaroja. Ihmiset ovat rakentaneet uskontojen vaikutuksesta valtavan määrän kirkkoja, pyramideja ja muita rakennelmia, joista ei luonnonkehityksen näkökulmasta ole mitään hyötyä. Miljoonat ihmiset ovat kuolleet uskonsodissa ja uskonnollisissa vainoissa. Uskontojen vaikutuksesta ihmiset ovat kieltäytyneet sukupuolisuhteista ja alistuneet luostareiden ja muiden uskonnollisten laitosten luonnottomalta tuntuvaan elämään.<ref name="Free Inquiry"/> Dawkins pohtii erilaisia uskonnoille ehdotettuja kehitysopillisia selityksiä ja toteaa ne toteennäyttämättömiksi. Hän sanoo, että uskonnoista ei ole edes lumevaikutuksen aiheuttajiksi. Dawkins torjuu myös ajatuksen, että jonkinlainen ”jumalakeskus” ihmisen aivoissa selittäisi jotain. Jos sellainen olisi olemassa, miksi se olisi olemassa? Ihmisen lähisukulaisilla ei sellaista ole.<ref name="Free Inquiry"/> Dawkinsin mielestä tähän asti asetetut kysymykset ovat vääriä. Jotta ymmärrettäisiin oikeiden kysymysten luonne, Dawkins ottaa esimerkiksi sen ilmiön, että |hyönteiset pyörivät tuli|tulen ympärillä ja lentävät kohti omaa kuolemaansa. Selitys tähän ilmiöön on, että menneinä aikoina ihmisten tekemiä tulia ei ole ollut hyönteisiä harhauttamassa. Hyönteiset ovat lentäneet yöllä johonkin suuntaan käyttäen suunnistusvälineinä kaukana olevia valoja kuten kuuta ja tähtiä. Saman suunnistusmenetelmän soveltaminen lähellä olevaan kohteeseen aiheuttaa sen, että hyönteinen lentää logaritmisen kierteen muotoista rataa, ja jos kohde on tuli, hyönteinen tuhoutuu. Hyönteisen tuhoon johtava käyttäytyminen on uusissa olosuhteissa ilmenevä sivuvaikutus sellaisesta käyttäytymisestä, joka on tavallisissa olosuhteissa aivan järkevää. Dawkinsin mielestä uskonnot ovat tällaisia haitallisia sivuvaikutuksia, joilla ei ole luonnonkehityksen näkökulmasta mitään merkitystä.<ref name="Free Inquiry"/> Toisin kuin melkein kaikki muut eläimet, ihmiset välittävät kasaantuvaa kokemustietoa sukupolvelta toiselle. On ainakin lapsille (luultavasti myös aikuisille) eduksi, jos he tottelevat suuremmin kyselemättä kieltoa uida vedessä, jossa on krokotiileja. Luonnonvalinnan tuloksena ihmislapsen aivot ovat kehittyneet sellaisiksi, että ne oppivat kielen, ja ihmislapset luottavat aikuisten antamaan informaatioon. Eri alueilla eri ihmiset siirtävät jälkeläisilleen erilaisia kieliä ja erilaisia uskontoja. Dawkinsin mukaan uskonnoilla ei ole yksilöille tai yhteisöille mitään arvoa olemassaolon taistelun näkökulmasta vaan uskonnot ovat haitallisia sivuvaikutuksia aivan samaan tapaan kuin hyönteisten lentäminen tuleen.<ref name="Free Inquiry"/> ''Free Inquiryn'' numerossa 5/2004 muutamat kirjoittajat esittävät Dawkinsille vastaväitteitä. Vastaväittäjät ovat Dawkinsin kanssa pääasiassa samaa mieltä siitä, että uskonnot ovat luonnonkehityksen kannalta merkityksettömiä sivuvaikutuksia, mutta he eivät ole Dawkinsin kanssa täysin samaa mieltä siitä, minkä ilmiön sivuvaikutuksia uskonnot ovat. Anthony C. Lunn sanoo, että ilmiö on hänen mielestään paljon monimutkaisempi kuin Dawkins olettaa. Eräänä omana selityksenään hän esittää, että ihmisellä on luonnollisen valinnan ansiosta kehittynyt kyky etsiä ilmiöiden syitä ja uskontojen näennäisselitykset ovat tämän ominaisuuden sivuvaikutuksia.<ref name="Free Inquiry"/> == Psykologinen uskontokritiikki == Sigmund Freud piti uskonnollisia käsityksiä ”harhoina, ihmiskunnan vanhimpien, voimakkaimpien ja sitkeimpien toiveiden kuviteltuina toteutumina”.<ref>Hick 1992, s. 46, luku ”Epäuskon perusteet”, Freudilainen uskonnon teoria</br>{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Toteemi ja tabu: Eräitä yhtäläisyyksiä villien ja neuroottisten sielunelämässä | Selite=(Totem und Tabu, 1913.) Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love kirjat | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-8978-00-X}}}}</br>{{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Ahdistava kulttuurimme | Selite=(Das Unbehagen in der Kultur, 1930.) Suomentanut Erkki Puranen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1982 | Tunniste={{ISBN|951-35-0855-2}}}}</br>''Die Zukunft einer Illusion'' (1930), ''Der Mann Moses und die monotheistische Religion'' (1939), ''Das Ich und das Es'' (1923).</ref> Uskonto on Freudin mukaan ihmismielen puolustuskeino pelottavia luonnonilmiöitä – maanjäristyksiä, tulvia, myrskyjä, sairautta ja kuolemaa – vastaan. ”Näissä voimissa luonto nousee meitä vastaan majesteettisena, julmana ja armottomana.”<ref>''Die Zukunft einer Illusion'', luku 30.</ref> Ihmisen mielikuvitus muuntaa luonnonvoimat henkilöllisiksi, yliluonnollisiksi valloiksi.<ref>Hick 1992, s. 46.</ref> {{sitaatti|Henkilöttömiä voimia ja kohtaloita ei voida lähestyä, ne jäävät ikuisesti kaukaisiksi. Mutta jos luonnonvoimilla on samanlaisia raivoavia intohimoja kuin meillä omassa sielussamme, jos kuolema ei tapahdu itsestään, vaan on pahan Tahdon väkivaltainen teko, jos meitä ympäröivät kaikkialla luonnossa olennot, jotka muistuttavat oman yhteiskuntamme olentoja, silloin voimme hengittää vapaasti, yliluonnollisenkin keskellä tuntea olomme kotoisaksi ja käsitellä mieletöntä ahdistustamme henkisin keinoin. Olemme ehkä vieläkin suojattomia, mutta emme enää avuttoman lamaannuksen tilassa – voimmehan ainakin vastata tilanteeseen. Ehkä emme oikeastaan ole edes suojattomia. Voimme käyttää noita ulkopuolisia yli-ihmisiä vastaan samoja menetelmiä, joita käytämme omassa yhteisössämme; voimme yrittää rukoilla niitä, lepytellä niitä, lahjoa niitä, ja vaikuttamalla tällä tavoin voimme ryöstää niiltä osan niiden valtaa.|''Die Zukunft einer Illusion'' (1927), luku 16.}} Juutalais-kristillisessä uskonnossa ihmiset heijastavat kaikkeuteen muiston isästä suurena suojelevana voimana. Lapsuudesta tutut kasvot ovat suurentuneet taivaassa äärettömiksi. Uskonto on ”ihmiskunnan yleinen pakko-oireinen häiriö”,<ref>''Die Zukunft einer Illusion'', luku 44.</ref> josta päästää eroon, kun ihmiset vihdoin tutkimuksen avulla oppivat hahmottamaan todellisuuden ilman harhaluuloja.<ref>Hick 1992, s. 47.</ref> Freud antoi myös erityisen selityksen uskonnon synnylle käyttäen oidipuskompleksin käsitettä, mutta tätä selitystä ei yleensä hyväksytä.<ref>Hick 1992, s. 48.</ref> Monet Freudin arvostelijat ovat kuitenkin hyväksyneet hänen yleisnäkemyksensä, jonka mukaan usko on eräänlainen ”mielen kainalosauva” ja että se on kuvittelua.<ref>Hick 1992, s. 47.</ref> Englantilainen ajattelija Bertrand Russell arvosteli uskon käsitettä. Russell kirjoitti sekä kristittyjen että kommunistien pitävän omaa uskoaan hyvänä. Hänen mukaansa usko on kuitenkin aina vahingollista, jos se on lujaa uskoa johonkin, josta ei ole todisteita. Russellin mukaan uskosta puhutaan silloin, kun todisteita ei ole. Tällöin todisteet korvataan hänen mukaansa tunteella.<ref>''” Christians hold that their faith does good, but other faiths do harm. At any rate, they hold this about the Communist faith. What I wish to maintain is that all faiths do harm. We may define 'faith' as a firm belief in something for which there is no evidence. When there is evidence, no one speaks of 'faith.' We do not speak of faith that two and two are four or that the earth is round. We only speak of faith when we wish to substitute emotion for evidence.”'' Suomeksi teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Etiikka ja politiikka | Selite=(Human Society in ethics and politics, 1954.) Suomentanut Kai Kaila | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1955}}</ref> Nykyisin uskontoa tutkitaan erityisesti ihmisen mielen toimintana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/2369/2207 | Nimeke=Uskonto, kulttuuri ja ihmisluonto: katsaus evolutiiviseen uskonnontutkimukseen | Tekijä=Ketola, Kimmo | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=4-5/2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tieteellisten seurain valtuuskunta | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=12.9.2009}}</ref> Uskontotutkija Pascal Boyerin mukaan ”Uskonto on kognitiivinen loinen, joka pesii aivoissa.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/teema/tiede/arkitiede/id16442.html | Nimeke=YLE Teema: Ihmisen luonto – tieteellinen haaste | Viitattu=1.2.2009}}</ref> Pascal Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niiden arkiajattelun vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielen muodostamien todellisuuskäsityksen luokkien jäsenten ominaisuuksia. Arkiajattelua vastaamaton piirre voi olla esimerkiksi kuollut esivanhempi, joka vaeltaa näkymättömänä ihmisten keskuudessa. Arkiajattelun vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian arkiajattelun vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin arkiajattelun vastaiset käsitykset loisivat aivoissa myötäsyntyisten todellisuuden luokitusten loukkauksina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref> Boyerin mukaan uskonnossa on jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta, jota on luonnehdittu meemin eli mielen viruksen käsitteen avulla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Otsikko=Mielen virukset | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1999 | Numero=4/99 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html}}</ref> Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa-ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=24-26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref> Meemit eivät kuitenkaan geenien eli perintötekijöiden tavoin monistu äärettömiin samanlaisina, vaan siirtyminen synnyttää muunnelmia.<ref>Boyer 2007, s. 53, 58.</ref> Dosentti Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tutkimukseen perustuvan tiedon rinnalla.<ref name="Lindeman">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 | Nimeke=Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta | Ajankohta=29.11.2006 | Julkaisija=Suomen Akatemian viestintä | Viitattu= }}</ref> Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Nojautuminen lapsuudenaikaisiin käsityksiin todellisuudesta liittyy yksilön taipumukseen ajatella tiedostamattomasti.<ref name="Lindeman"/>. Tutkimukseen osallistui suuri määrä eri koulutustasojen opiskelijoita ympäri Suomea. Tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Koska yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, niin vaikka koulutustaso selkeästi vähentää niitä, se ei kuitenkaan aina itsellään riitä kumoamaan voimakasta taikauskoista tunneperäistä vakaumusta.<ref name="Lindeman"/>. Lindeman kysyy: ”Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä.”<ref name="Lindeman"/>. Kokeellisen mielitutkimuksen professorin Bruce Hoodin mukaan taipumus taikauskoisuuteen on pinttynyt syvälle ihmisten aivot|aivoihin. Jopa kaikkein järkevimmät ihmiset saattavat joskus käyttäytyä vähemmän järkevällä tavalla. Hän havaitsi suorittamissaan kokeissa aikuisen ihmisen aivojen näkökeskuksen lisäävän havaintoihin yksityiskohtia, joita koehenkilöille näytetyissä kuvissa ei ole. Samoin toimivat pienten lasten aivot. Hoodin mukaan jo lapsissa havaittu vaistonvarainen informaation järjestäminen selittää myös sen, miten aikuiset ovat taikauskoisia. Hänen mukaansa taikausko selittyy sillä, että ihmisaivot ovat luonnonkehityksen saatossa ohjelmoituneet niin, että sattumat saavat suuren merkityksen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Henderson, Mark | Nimeke=Human brain naturally inclined towards the supernatural | Ajankohta=September 4, 2006 | Osoite=http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article627877.ece | Julkaisija=Times Online | Viitattu=2.7.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> == Esimerkki uskontokriittisistä ajatuksista: Kari Cantell == Lääketieteen tutkija, professori Kari Cantell julkaisi vuonna 1993 kirjan ''Tiedemiehen mietteitä uskosta'', jossa hän pohtii häntä askarruttaneita uskontoa koskevia kysymyksiä. Kari Cantell sai teoksensa perusteella Vapaa-ajattelijain liiton Väinö Voipio -tunnustuspalkinnon 1997. Cantellin lähtökohtana on epäily. Kari Cantellin isänpuoleisessa suvussa on ollut paljon kirkollisten virkojen haltijoita, ja Cantell kasvoi uskonnollisessa kodissa. Cantell toteaa olevansa Suomen luterilaisen kirkon jäsen, mutta että hänen jäsenyytensä on melko nimellistä. Lapsuudessaan ja nuoruudessaan hän mietti paljon uskonnollisia asioita, ja kirjan kirjoittamisen takana oli halu selvittää nykyinen suhtautumisensa uskontoon, vaikka tuloksena ei olisikaan mitään erityisen uutta ja omaperäistä.<ref>Cantell 1996, s. 9.</ref> === Tausta === Kirjoittajan mukaan teoksen nimivalintaan vaikutti se, että 40 vuoden tutkimustyö opetti hänet hyvin kriittiseksi. Luotettavaa tietoa on vähän, sitä on vaikea saavuttaa, ja käsitykset ovat suhteellisia ja epävarmoja. Cantell toteaa, että huippututkijoiden joukossa on sekä vakaumuksellisia uskovaisia että sellaisia, jotka pitävät uskontoa niin turhana, etteivät vaivaudu käyttämään aikaansa edes sen arvostelemiseen. Itse hän katsoo olevansa näiden ryhmien välissä ja suhtautuvansa uskontoon arvostelevasti mutta kiinnostuneena.<ref>Cantell 1996, s. 10–11.</ref> Cantell kertoo käsittelevänsä erityisesti hänelle tutuinta uskonnon muotoa, evankelis-luterilaista kristinuskoa. Suuren osan arvostelustaan hän sanoo sopivan yhtä lailla muihinkin uskontoihin. Hänen mielestään monet hänen lukemansa ammattiteologien selitykset kristinuskosta tuntuvat epätyydyttäviltä ja väisteleviltä. Kirjansa hän haluaa suunnata tavallisille ihmisille, joista suurimman osan arkielämää uskonto ei hänen mukaansa juuri kosketa, mutta joita elämän peruskysymykset luultavasti kiinnostavat.<ref>Cantell 1996, s. 10–12.</ref> Alkusanoissa Cantell epäilee, että hänen päälukijakuntansa tulee muodostamaan uskovaisten piiri ja että kirja tulee loukkaamaan, suututtamaan ja järkyttämään monen uskovaisen mieltä, vaikka se ei ole kirjan tarkoitus. Hänestä kirkon työntekijöiden tai teologian opiskelijoiden kannattaisi kuitenkin lukea hänen kirjansa muodostaakseen käsityksen niistä vaikeuksista, joihin ajatteleva ihminen voi joutua pohtiessaan kristinuskoa. Uskonnollisesta vakaumuksesta ei usein puhuta, sillä se koetaan liian henkilökohtaiseksi ja arkaluonteiseksi. Useimpien ihmisten käsityksen uskonnosta Cantell arvelee olevan epämääräinen. Se perustuu luultavasti enemmän lapsuuden ja nuoruuden kokemukseen kuin vanhemmalla iällä tehtyyn pohdintaan. Kirjoittaja toivoo, että teosta lähestytään ennakkoluulottomasti ja että se herättää pohdintaa, keskustelua ja palautetta. Cantellin mielestä ihmisellä on oikeus ja velvollisuus käyttää vajavaista ajattelun kykyään aina sen äärirajoille saakka.<ref>Cantell 1996, s. 12–14.</ref> === Usko === Cantell kasvoi herännäisessä perheessä, mutta ei pystynyt uskomaan. Hän muistaa pitäneensä konfirmaatiota kiusallisena, kun hänen uskonsa ei ollut vakaalla pohjalla. Vanhempia hänen arvostelevat käsityksensä järkyttivät ja suututtivat, eikä kunnollista keskustelua aiheesta juuri syntynyt. Täydellinen uskonvarmuus on pysynyt Cantellille tämän sanojen mukaan käsittämättömänä. Epäily ja epäusko ovat hänestä paljon luonnollisempia ja inhimillisempiä suhtautumistapoja.<ref>Cantell 1996, s. 17.</ref> Jos Pyhä Henki synnyttää uskon, niin sen toiminta on käsittämätöntä. Ei voi uskoa, kun ei pysty uskomaan, Cantell sanoo. Vuosikymmenien kuluessa hänelle itselleen on selventynyt ja vakiintunut uskonnoton käsitys todellisuudesta ja elämästä. Uskonnosta irtautuminen on hänen mielestään vähintään samanarvoinen saavutus kuin uskoon tuleminen tai lapsuuden uskon säilyttäminen.<ref>Cantell 1996, 22.</ref> Cantell toteaa, että kirkkoon kuuluminen [[Ateismi|ateistina]] on luultavasti moraalisesti kyseenalaista, mutta hän on pysynyt kirkossa lähinnä perinteen vuoksi.<ref>Cantell 1996, s. 24.</ref> === Todellisuus === Cantell kuvaa suppeasti todellisuuden rakennetta kuvatakseen suhtautumistaan uskonnollisiin käsityksiin kaikkeudesta. Ihmiset nimittävät kaikkeuden osia galakseiksi. Ihmisten asuttama galaksi on vain pieni hiukkanen satojen miljardien samanlaisten joukossa. Ihmisten aurinkokunta on häviävän pieni hitu tähtisumussa. Asiantuntijoiksi kutsutut ihmiset sanovat, että tärkein ja varmin tiedon lähde tästä todellisuudesta on kirja nimeltä Raamattu. Raamatun mukaan Jumala loi ”taivaan ja maan”.<ref>Cantell 1996, s. 34.</ref> Cantell katsoo, että ajatus Jumalasta kaikkeuden luojana ei auta häntä henkilökohtaisesti lainkaan kaikkeuden ymmärtämisessä. Päinvastoin se tekee sen entistä vaikeammaksi, kun käsittämätöntä ruvetaan selittämään vielä käsittämättömämmän avulla. Se työntää kysymykset kauemmaksi, antaa ongelmille uuden nimen mutta nostaa samalla esiin uusia kysymyksiä.<ref>Cantell 1996, s. 38.</ref> Sattuma ei näytä sopivan uskovaisten todellisuuskäsitykseen. He haluavat ajatella, että Jumala ohjaa pienimpiäkin kaikkeuden tapahtumia. Cantell hyväksyy tutkijana sattuman osuuden, eikä hän pidä sitä ihmeenä. Toisin kuin esimerkiksi kristitty tutkija K. V. Laurikainen, Cantell ei näe sen, että alkeishiukkasten liikkeet ovat vain tilastollisesti ennustettavissa, olevan merkki Jumalan toiminnasta. Cantell arvelee, että tällaiset tulkinnat juontuvat voimakkaasta halusta uskoa Jumalaan ja selittää mahdollisimman monet asiat Jumalan avulla.<ref>Cantell 1996, s. 41–42.</ref> === Elämä ja kuolema === Alkeellisten solujen, maapallon elämän perusyksiköiden, synty on Cantellista tärkein merkkipaalu elämän kehityshistoriassa. Biologiaan perehtymätöntä saattaisi hämmästyttää esimerkiksi nykyisten elämänmuotojen moninaisuus. Biologinen tutkimus on kuitenkin paljastanut erittäin suurta samankaltaisuutta kaikkien elämänmuotojen kesken. Solujen perintötekijöissä tapahtuvat mutaatiot ja luonnonvalinta ovat tuottaneet elämän nykyisen monimuotoisuuden. Tutkimus on työntänyt mystiikkaa kauemmaksi, mutta edelleen on ihmisiä, jotka pitävät uskontonsa luomiskertomusta totuutena. Luontoa ja sen tapahtumia on pidetty osana niin sanottua yleistä ilmoitusta Jumalan olemassaolosta. Cantell toteaa tähtitarhojen valtavuuden ja elämän monimuotoisuuden järisyttävän ja ihastuttavan hänen mieltään, mutta Jumalan olemassaolosta ne eivät häntä vakuuta. Ludwig Feuerbach kirjoitti 1800-luvulla, että ”kaikki jumalat häipyvät loppujen lopuksi taivaan sineen”. Cantell toteaa, että hänelle ei ole voittamaton ongelma kuvitella maapallolla ilman Jumalan ohjausta tapahtunutta kehitystä, jonka tuloksena on ollut ihminen. Lukemattomat sattumat ovat vaikuttaneet kehityksen suuntaan, ja pienten sattumien vuoksi kehityksen tulos olisi voinut olla aivan toisenlainen kuin se nyt on.<ref>Cantell 1996, s. 42.</ref> Kuoleman jälkeen ei Cantellin mielestä tule mitään. Kun ihmisen aivotoiminta loppuu, hän ei edes pysty tiedostamaan, että tämä on loppu. Kuoleman hetkellä ihminen lakkaa olemasta yksilö. Kuolleiden sieluista ei ole mitään näyttöä. Puheet ruumiin Ylösnousemuksesta ovat hänen mielestään jonninjoutavaa hölynpölyä. Ihmisillä on vain yksi elämä, joka on pyrittävä elämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeimmiksi asioiksi elämässä Cantell on vanhetessaan kokenut läheiset ihmissuhteet.<ref>Cantell 1996, s. 26.</ref> Raamatun mukaan ihmiset ovat kuolemattomia, toisin kuin kaikkien muiden lajien yksilöt. Cantell on havainnut, että tämä on vaikea asia joillekin voimakkaasti lemmikkieläimiin kiintyneille uskovaisille. He toivovat tapaavansa eläinystävänsä taivaassa. Cantellin mielestä ihmisen ainutlaatuisen korostus tuntuu kiusalliselta. Ihmisen ja muiden lajien eroa liioitellaan suuresti. Cantell näkee erot pikemminkin liukuvana sarjana pieniä aste-eroja. Ihmisen vaistot ohjaavat hänen arvelunsa mukaan toimintaa voimakkaammin kuin ihmiset itse yleensä tiedostavat. Omatunto on Cantellista voimakkaasti kulttuurin, kasvatuksen ja ympäristön muovaama. Sanoilla henki ja sielu on yritetty kuvata huonosti tunnettua ihmisaivojen toimintaa.<ref name="48-50">Cantell 1996, s. 48–50.</ref> Kristinuskon historia on lyhyt verrattuna ihmisen kehityshistoriaan. Ihmisen esivanhemmat osasivat käyttää työkaluja ainakin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, ja eräillä muillakin eläimillä on vastaava taito. Cantell kysyy, missä vaiheessa ihminen sai Jumalalta kuolemattoman sielun. Luonnontutkijana Cantell näkee ihmisen kehityksen vähäisten muutosten liukuvana sarjana. Ruumiista erillistä sielua tai henkeä ei hänestä ole olemassa. Ihmisen henkinen ja ruumiillinen puoli liittyvät saumattomasti toisiinsa. Kaikki ihmisaivojen toiminta on aineellista, vaikka sen toimintaa ei vielä tunnetakaan alkeishiukkasten tasolla. Kaikki henkiseksi kutsuttu toiminta on hänen käsityksensä mukaan aineeseen kuuluvaa. Mitään aineesta riippumatonta hengen maailmaa hän ei näe olevan olemassa. Ruumiin ylösnouseminen on hänestä mieletön ajatus.<ref>Cantell 1996, s. 97–98, 101.</ref> Kun kristinusko korostaa nöyryyttä ja vaatimattomuutta, tätä asennetta tarvittaisiin Cantellin mielestä erityisesti ihmisen suhtautumisessa luontoon. Maapallo ei ole mikään kaikkeuden keskus, ja ihminen on vain valtavan kokonaisuuden mitätön osanen. Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja. Ajatus ihmisestä ”Jumalan kuvana” on ihmisaivoissa syntynyt toivekuvitelma. Cantellin mielestä tämä on järjetöntä ja kohtuutonta ihmisen itsensä ylentämistä koko muun elävän luonnon yläpuolelle. Luonnontieteilijänä hän kokee kristinuskon voimakkaan [[Ihmiskeskeisyys|ihmiskeskeisyyden]] outona, vieraana ja vastenmielisenä.<ref name="48-50" /> === Uskonto === Cantell arvelee, että alkeellisissa oloissa eläneiden entisaikojen ihmisten elämää painostivat varmaan erilaiset ahdistuksen ja pelon aiheet. Ympäröivän todellisuuden ilmiöt olivat outoja ja pelottavia. Luonnonilmiöihin ja elämänkulkuun liittyi suunnattomasti taikauskoa. Ihmisluontoon kuuluu, että vaikeallekin asialle täytyy yrittää löytää selitys. Jumalten palvonta ja lepyttäminen syntyivät näistä tarpeista. Kertyvä tieto on antanut ihmiskunnalle tarkemman käsityksen maapallosta ja sen ympäristöstä. Ihminen on oppinut ymmärtämään paremmin myös omaa mieltään ja sen pelkoja. Taikausko on väistynyt tiedon tieltä. Henkien ja jumalien määrä on vähentynyt ja yksijumalisuus on saanut lisääntyvää kannatusta. Selityksenä sille, että järki ei ole kokonaan syrjäyttänyt uskoa, on pohdittu mahdollisuutta, että uskonnosta olisi ehkä ollut luonnonkehityksessä hyötyä. Ongelmissaan ja kaipuussaan parempaan elämään ihminen on luonut jumalan. Inhimilliset tarpeet ”pitävät hengissä kaikkia uskontoja lukemattomine versioineen ja keskenään riitelevine kuppikuntineen”.<ref>Cantell 1996, s. 50–55, 65.</ref> === Moraali === Cantellin oma havainto on, että suomalaiset uskovaiset ovat aivan samanlaisia kuin suomalaiset uskonnottomatkin. Hän kertoo saaneensa käsityksen, että monet uskovaiset pitävät mielessään itseään hieman uskonnottomia parempina. Monen uskovaisen suhtautumisessa toisiin ihmisiin on hienoisesti näkyvissä tietoinen tai tiedostamaton tunne omasta paremmuudesta. Nämä ovat henkilökohtaisia vaikutelmia, joiden Cantell toteaa voivan olla oikeita tai vääriä.<ref>Cantell 1996, s. 81–82.</ref> Cantell esittää, että evoluution kuluessa ihmisen perintötekijöihin on vähitellen varastoitunut hyödylliseksi osoittautunutta informaatiota, Jonkinlaisen yleiskäsitys inhimillisestä hyvästä ja pahasta saattaa hänen mielestään olla perintötekijöissämme. Tällainen informaatio voisi säilyä ja kehittyä, koska ihminen on ajatteleva laumaeläin ja koska tällaisen informaation avulla ihmiset ovat parhaiten tulleet toimeen keskenään. Niin sanottu omatunto on Cantellista kuitenkin vain suhteellinen, ja se voi antaa vain karkeita yleissääntöjä. Enemmän ohjeita siirtyy hänen käsityksensä mukaan kulttuurin välityksellä.<ref>Cantell 1996, s. 97–98.</ref> === Jumala === Deistisen jumalakäsityksen ja täyden ateismin välinen ero on Cantellista mitätön. Panteistinen ajatus jumalasta jää hänen mielestään kovin epämääräiseksi. Cantell on samaa mieltä Arthur Schopenhauerin kanssa, että kyse on vain ”kohteliaasta ateismista”. Kolmas keskeinen vaihtoehto tässä yhteydessä on perinteisen länsimaisen jumalauskon Jumala, joka loi kaikkeuden ja seuraa tarkasti kaikkia sen tapahtumia.<ref name="55-56">Cantell 1996, s. 55–56.</ref> Monet ajattelijat ovat pyrkineet todistamaan Jumalan olemassaolon, mutta tällainen toiminta ei Cantellista ole johtanut mihinkään. Jos Jumala on olemassa, miksi hän ei ole antanut tietoa itsestään, Cantell kysyy. Usko Jumalaan perustuu hänestä vain henkilökohtaiseen kokemukseen.<ref name="55-56"/> === Jeesus === Käytännöllisesti katsoen kaikki käsitykset Jeesuksesta perustuvat Raamattuun. Evankeliumien kirjoittajista tiedetään hyvin vähän. Esimerkiksi vuonna 1945 löydetty Tuomaan evankeliumi ei ole Cantellin tiedon mukaan tuonut olennaista lisätietoa Jeesuksesta. Siinä esitetyt Jeesuksen ajatukset tuntuvat hänestä epämääräisiltä ja moniselkoisilta. Uusi testamentti on Cantellista tiedonlähteensä ristiriitainen, epäselvä ja epäluotettava. Cantell toteaa, että hänen tietonsa eivät riitä erottelemaan Jeesuksen sanomisista niitä, jotka olivat siihen aikaan uusia, niistä, joita oli esitetty jo ennen hänen aikaansa.<ref>Cantell 1996, s. 60–70.</ref> Tutkijat ovat pyrkineet etsimään olennaisimmat asiat Jeesuksen puheista. Cantell epäilee, kuinka luotettavasti Jeesuksen opetusten esitykset kuvaavat Jeesuksen omaa sanomaa. Hänestä näyttää, että sanomisten valinnassa on käytetty tarkoitushakuista jälkiviisautta. Jeesuksen ristiriitaisista lausunnoista on otettu mukaan sopivimpina pidetyt. Monet Uuden testamentin esittämät Jeesuksen ajatukset ovat Cantellista epämääräisiä ja vaikeaselkoisia. Hän on kuullut lukuisia saarnoja koskien tarinaa Martasta ja Mariasta, mutta ei ole koskaan kuullut arvosteltavan Jeesuksen Cantellin mielestä epäreilua ja kehnoa toimintaa sen yhteydessä. Vuorisaarnan ohjeet ovat Cantellista liian kärjistettyjä yksilöiden ja yhteisöjen suhteiden perustaksi.<ref>Cantell 1996, s. 60–76.</ref> === Helvetti === Cantell toteaa erityisesti ajatuksen helvetistä päästäneen ihmisen mielikuvituksen valloilleen. Hänen mielestään kirkon suhtautumisessa helvettiin paljastuu inhimillinen alhaisuus ja pahansuopuus. Helvetin tulella on ahdistettu ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Sitä on käytetty uhkana, kostona ja vallankäytön välineenä. Cantellista helvetti kertoo ehkä myös joidenkin ihmisten sairaalloisen ahdistuneesta masokismista. Helvetin yhteensopiminen kaikkihyvän ja kaikkivaltiaan jumalan kanssa tuntuu hänestä mahdottomalta.<ref>Cantell 1996, s. 88–89.</ref> Ihmisten jakaminen taivaaseen ja helvettiin meneviin tuntuu Cantellista mielettömältä ja ihmisten oikeudenmukaisuuden tajua syvästi loukkaavalta. Ihmisten välillä on hänen havaintojensa mukaan vain aste-eroja, eikä hän katso tuntevansa täysin pahoja tai täysin hyviä ihmisiä. Cantellin mielestä helvettiajatuksen kautta on tehty ihmiskunnalle suunnatonta vahinkoa. Tämän vuoksi se pitäisi nopeasti poistaa kristinuskon opinkappaleista. Tämän hän toteaa vaikeaksi, koska helvettioppi perustuu Jeesuksen sanoihin Raamatussa. Jos helvetti otettaisiin pois, kristinuskosta putoaisi pois muitakin asioita.<ref>Cantell 1996, s. 88–92.</ref> == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=Ateismi: Lyhyt johdanto | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Sivu=53, 58 | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Bunge, Mario | Nimeke=Ethics: The good and the right | Selite=Treatise on Basic Philosophy, vol. 8 | Julkaisupaikka=Dordrecht | Julkaisija=D. Reidel | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|0-7923-0551-5}} | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Cantell, Kari | Nimeke=Tiedemiehen mietteitä uskosta: Kutsu elämänkatsomukselliseen pohdiskeluun | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21018-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Sokea kelloseppä | Selite=(The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15863-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Timo | Nimeke=Ateismin sietämätön keveys: Jumalankieltämisen heikoista perusteista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi Tie | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-619-522-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-625-167-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens, Christopher | Nimeke=Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken | Selite=(God is not great: How religion poisons everything, 2007). Suomentanut Matti Kinnunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-34140-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-37-2034-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nietzsche, Friedrich | Nimeke=Iloinen tiede | Selite=(Die fröhliche Wissenschaft, 1882.) Suomentanut J. A. Hollo. Säkeiden suomennokset: Aarno Peromies ja Toivo Lyy. Uusi painos (1. painos 1963) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-1-15129-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nietzsche, Friedrich | Nimeke=Hyvän ja pahan tuolla puolen: Erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös | Selite=(Jenseits von Gut und Böse, 1886.) Suomentanut J. A. Hollo. 3. painos (1. painos 1966) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-1-22231-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nietzsche, Friedrich | Nimeke=Antikristus | Selite=(Antichrist, 1888.) Suomentanut Aarni Kouta. Täydennetty näköispainos (Antikristus: Arvostelukoe kristinopista. Helsinki: Vihtori Kosonen, 1908). 3. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Esoterica Publishing | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9586-01-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}} * Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Sivu=16 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-710-085-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Stenger, Victor J. | Nimeke=God: The failed hypothesis: How science shows that God does not exist | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|9781591024811}} | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Twain, Mark | Nimeke=Matkakirjeitä maasta | Selite=(Letters from the earth, 1962.) 4. [i.e. 5.] painos (1. painos 1963). Valikoima Bernard DeVoton toimittamasta kokoelmasta. Suomentanut Kristiina Kivivuori. Kuvittanut R. Westrén-Doll | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-20-7005-7}}}} === Viitteet === {{viitteet}} {{Elämänkatsomustieto}} 7fn1lz4vydbxsu7bkb3fe68jew9ra06 0 3601 160782 73401 2026-11-04T08:40:53Z Jcb 12574 160782 wikitext text/x-wiki == Uskonnoton todellisuuskäsitys == ==Käsitteiden määrittelyä== Ateisti (atheistos) tarkoitti aluksi henkilöä, joka kielsi perinteisen kreikkalaisen uskonnon. Ensimmäisiä kristittyjä syytettiin siten juuri ateismista, samoin Sokratesta. Nykyisin sanan ensisijainen käyttö kuvaa henkilöä, joka kieltää jumalien olemassaolon. Sanan agnostismi toi yleiseen käyttöön ''Thomas Huxley'' 1800-luvulla. Hän tarkoitti agnostikolla henkilöä, joka ei usko, että elämän suuret kysymykset ratkeavat tieteen keinoin. Sana tulee kreikan sanoista a (kielto) ja gnosis (tieto). Sillä siis tarkoitetaan käytännöllistä tai filosofista asennetta, jonka mukaan jumalien olemassaolosta ei voida tietää mitään. Huxley kritisoi sekä teismiä että ateismia väärästä metafyysisestä varmuudesta. Joskus erotetaan heikko ja vahva ateismi. Heikko ateismi on ei-teismiä. Teisti on ihminen, joka uskoo persoonalliseen jumalaan. Ateisti ei ole tällainen. Heikkoon ateismiin ei siis sisälly mitään oletuksia. Näin se on hyvin lähellä agnostismia. Vahva ateismi taas olettaa jumalan olemattomuuden, ja pitää sitä hyvin perusteltuna, koska tiede ei ole havainnut jumalaa. Heikko ateisti siis "ei ole ihminen, joka uskoo jumalaan" ja vahva ateisti "on ihminen, joka uskoo, että jumalia ei ole". Toisinaan puhutaan myös käytännöllisestä ateismista: useille ihmisille uskonnot eivät merkitse mitään eivätkä he osallistu uskonnollisiin toimintoihin ainakaan vapaaehtoisesti, vaikka he eivät ole maailmankatsomustaan erityisesti pohtineetkaan. ==Ateismin historiaa== Kuuluisia ateisteja: * markiisi de Sade 1700-luvulla julisti romaanihenkilöidensä kautta, että ateismi on tie moraalin kahleista aisti-iloihin * Karl Marx uskoi, että uskonnot häviävät kun yhteiskunnalliset olot uudistuvat * Friedrich Nietzsche julisti, että jumala on kuollut * Albert Camus ei uskonut ateismin ratkaisevan ihmisyyden kriisiä ja varoitti siitä, että ihmiset jumalat kiellettyään tekevät itsestään jumalan luomalla suuria missioita ja valheellisia kuvia elämän tarkoituksesta. Paratiisin rakentaminen on mahdotonta. Elämä on absurdia ja mieletöntä. Tämä on vain hyväksyttävä. * Madalyn Murray O'Hair oli värikäs hahmo ja American Atheists -järjestön perustaja, joka vielä kuolleenakin on esiintynyt urbaaneissa legendoissa. Hänen ateisminsa edustaa kohtuullisen jyrkkää ja taistelevaa laatua, ja järjestön historia oli O'Hairin eläessä sangen riitaisa ja värikäs. Modernin ateismin historia menee monelta osin päällekkäin humanismin historian kanssa, mutta kaikki ateistit eivät ole väistämättä humanisteja, eivätkä kaikki humanistit toki ole puolestaan ateisteja. Monet nykyiset tiedemiehet ovat julkiateisteja ja paljolti heidän ansiostaan yleisessä keskustelussa pohditaan usein tieteellisen ja katsomuksellisen ajattelun suhdetta. Suomalaisista keskustelijoista ja tiedemiehistä esimerkiksi Kari Cantell ja Kari Enqvist ovat edustaneet jonkinasteista ateismia. ==Sekularisaatio tutkimusten valossa== Sekularisaatiotutkimuksen suurimpia ongelmia on sanaston moniselitteisyys sekä joissakin maissa se, että ihmiset eivät uskalla rehellisesti myöntää olevansa ei-uskonnollisia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että erityisesti rikkaissa länsimaissa sekularisaatio on edennyt 1900-luvulla merkittävästi. Yhä ateismi on terminä monien vierastama - useissa maissa ateistiksi luokittelee itsensä vain murto-osa niistä, jotka eivät usko jumalaan tai jumaliin. Tilastoissa sekularisaatio johtavat pohjoismaat (erityisesti Ruotsi, Tanska ja Norja), Vietnam sekä Japani. Entiset itäblokin maat ovat myös huomattavan ateistisia västöltään. Läntisen Euroopan maista Ranskassa ei-uskovien määrä on korkealla. Merkittävä ateistinen väestäosuus on myös Israelissa, jota moni kuvittelee erityisen uskonnolliseksi valtioksi. Sellaiset maat, joissa ateismi on ollut voimakkaasti valtion ohjaamaa, kuten entisissä kommunistisissa diktatuureissa, olot eroavat merkittävästi rikkaista sekularisoituneista maista, joissa sekularisaatio tuntuu liittyvän sosiaaliseen hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tutkijat puhuvat tällöin orgaanisesta ateismista koersiivisen sijaan. Tällainen ateismi tuntuu olevan enemmän hyvinvoinnin seuraus kuin syy. Selkein tutkimusten osoittama negatiivinen korrelaatio sekularisaation kanssa on miesten itsemurhien korkea määrä. Muuten korkeaan orgaanisen ateismin asteeseen valtioissa tuntuu liittyvän se, että lapsikuolleisuus, murhien määrä, köyhyys ja lukutaidottomuus ovat alhaisella asteella ja maassa vallitsee vauraus, korkea eliniän odotus, hyvä koulutustaso sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Yleinen vaurastuminen saattaa siten olla yksi sekularisaatiota kiihdyttävä tekijä. Tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan ainakin puoli miljardia ateistia tai ei-uskovaa. Sekularisaatio ei kuitenkaan ole juuri edennyt koko maailman laajuiseksi liikkeeksi, vaan rajoittuu rikkaisiin länsimaihin. [http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html Zuckerman: Atheism] == Kirjallisuutta == Ateistista kirjallisuutta on ilmestynyt suomeksi vähän, [[englannin kieli|englanniksi]] runsaammin. Ateismin oppikirjoista George H. Smithin ''Atheism: The Case Against God'' ja Michael Martinin ''Atheism: A Philosophical Justification'' ovat pitkään olleet kansainvälisesti tunnetuimmat. Martinin ''Atheism'' on edelleen ainoa ateismin oppikirja, joka käsittelee perinpohjaisesti kaikki tunnetuimmat jumalatodistukset. Suomalaisista filosofeista ateismia ovat käsitelleet teoksissaan tieteenfilosofit Ilkka Niiniluoto ja Raimo Tuomela. Julian Bagginin teos ''Ateismi: Lyhyt johdanto'' on ensimmäinen suomenkielinen ateismin oppikirja. Baggini esittelee lyhyesti ateismin ja uskonnottoman etiikan perusteet. Viime aikoina keskustelua herättäneitä ateistisia uskontokriittisiä teoksia ovat Sam Harrisin ''Uskon loppu'' (2004) ja Daniel C. Dennettin ''Lumous murtuu'' (2006) sekä Richard Dawkinsin ''Jumalharha'' (2006). Kovin monia ateismin historioita ei ole julkaistu. James Throwerin ''Western Atheism: A Short History'' (Prometheus Books, 2000) on tunnetuin alan teos. * {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=Ateismi: Lyhyt johdanto | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Cantell, Kari | Nimeke=Tiedemiehen mietteitä uskosta: Kutsu elämänkatsomukselliseen pohdiskeluun | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21018-8}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the Spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Valo ja varjo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-0-25063-5}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Harris, Sam | Nimike=Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus | Selite=(The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-99-1}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimike=Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin | Julkaisija=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30141-8}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Selite=Filosofian kirjasto 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}} {{Elämänkatsomustieto}} d8lyzt49asrw5yvhhmkndy5e4zl898f 0 3602 160781 124180 2026-11-04T08:40:12Z Jcb 12574 160781 wikitext text/x-wiki Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Erityisesti valistuksen ajan ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli yhteistä arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt ''Systéme de la Nature'' (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=On humanism | Sivu=11–12 | Julkaisupaikka=London; New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0-415-30523-3}} | Kieli={{en}} }}</ref> 1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.<ref>Norman 2004, s. 13.</ref> == Vapaa-ajattelu == Vapaa-ajattelu on perinteinen nimitys uskonnosta vapaalle ajattelulle, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref>. Vapaa-ajattelijain liiton edesmenneen puheenjohtajan Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat perustivat käsityksensä kokemukseen, järkipäättelyyn ja omaan ymmärrykseensä.<ref>Saari 1993, s. 4.</ref> Kirjailija Väinö Voipio määritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963): {{sitaatti|Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen.<ref>Lainaus teoksessa Saari 1993.</ref>}} Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu määritellään nykyisin käsitykseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa-ajattelijat eivät pidä totena mitään muuta kuin sellaista, mikä on älyllisesti perusteltua. W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.<ref>Saari 1993, s. 4.</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://ajburger.homestead.com/ethics.html | Nimeke=The Ethics of Belief | Tekijä=William Kingdon Clifford | Ajankohta=1877 | Viitattu=7.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> === Historiaa === Kansallisella tasolla vapaa-ajattelijat järjestäytyivät ensin 1860-luvulla Englannissa. 1870-luvulla järjestäytyminen jatkui Yhdysvalloissa ja Saksassa. Manner-Euroopan maista vapaa-ajattelijat järjestäytyivät parhaiten Belgiassa. Sen voimaa edisti liberalistien ja sosialistien yhteinen taistelu katolista kirkkoa vastaan. Ranskassa vaikutti vahva tasavaltalainen vapaa-ajattelun perinne, mutta liikkeen voimaa heikensi jakautuminen liberalistiseen ja sosialistiseen siipeen. Kirkonvastainen perinne oli vahva myös Espanjassa ja Italiassa, mutta järjestäytyminen oli vähäistä.<ref name="Mustakallio">{{Lehtiviite | Tekijä=Mustakallio, Hannu | Otsikko=Kansainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen alkuvaiheet | Julkaisu=Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja | Ajankohta=1999 | Numero=87–88 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Tunniste=ISSN 0356-0767}}</ref> Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, alkuaan Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880 Brysselissä. Liiton tarkoituksia oli pyrkiä ajatuksenvapauden turvaamiseen ja ihmiskunnan vapauttamiseen uskonnollisista ennakkoluuloista. Jäsenjärjestöjä ovat eri maiden kansalliset liitot.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Suvielise | Nimeke=Katsomukset kohtaavat | Sivu=210 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-26-3896-7}}}}</ref> Vapaa-ajattelijat sanoivat pyrkivänsä totuuteen tieteen, hyvyyteen etiikan ja kauneuteen taiteen avulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880–1905 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-9021-83-3}}}}</ref> Tärkein toimintamuoto on ollut yhteiset kongressit.<ref name="Mustakallio"/> Suomesta liittoon kuului aikaisemmin Vapaa-ajattelijain liitto 1946–1994.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti129.html | Nimeke=Wikipedian artikkelissa Vapaa-ajattelijain liitosta virheitä | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=26.2.2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit | Viitattu=8.4.2009}}</ref> === Nimityksen arvostelua === Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Hartikainen pitää sanaa 'vapaa-ajattelija' huonona peitenimenä. Myös 'rationalisti', 'humanisti' ja 'bright' ovat sekaannuksia aiheuttavia peitenimiä. Kun bright-sanaa levitettiin, hän sanojensa mukaan esitti Kansainväliselle ateistiliitolle vastalauseen moiselle sanahölmöilylle. Ateismin aatetta ei voida Hartikaisen mielestä tehokkaasti edistää peitenimillä. Ateismista on puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.<ref name="ateismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/suomennokset.html | Nimeke=Ateismi on sivistyksen mitta | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Uskonnottomien piilotteleminen peitenimien takana on hänestä ”imagofasismia”, ryhmän imagon nostamisen asettamista kaikkien muiden asioiden edelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId845360 | Nimeke=Imagofasismin arkipäivää | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.<ref name="ateismi"/> == Sekulaarihumanismi == Sekulaarihumanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: ”Sekulaarihumanismin maailmankuva”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton (International Humanist and Ethical Union, IHEU) määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/Posthumanismi.htm | Viitattu=3.7.2008}}</ref> == Ateismi Suomessa == Suomessa 1800-luvun lopulla uskonnotonta aineellista todellisuuskäsitystä edusti akateemisessa ajattelussa yksinään Wilhelm Bolin, Baruch Spinozan ajattelusta väitellyt Ludwig Feuerbachin ystävä, joka toimi Helsingin yliopiston kirjastonhoitajana. Bolin kuului Suomessa tuhkauslaitostoiminnan alkuunpanijoihin.<ref name="niiniluoto127">Niiniluoto 2003, s. 127.</ref> Kehitysoppi innoitti Suomessa jo 1880-luvulta lähtien muun muassa Hjalmar Neiglickia ja Edvard Westermarckia<ref name="niiniluoto127" /><ref>{{kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-1-15356-0}}}}</ref>. Työväenliike omaksui Suomessa marxilaisen ateismin ohjelman haasteena valtionkirkolle.<ref name="niiniluoto127" /> Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin: {{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Forssan_ohjelma Forssan ohjelma]. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.</ref>}} Vuonna 1905 aloitti toimintansa Prometheus-seura, jonka tavoitteena oli ajatuksenvapauden toteuttaminen. Erityinen tavoite oli siviiliavioliiton hyväksyminen. 1910-luvun puolivälin kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikutti seuran toiminnan heikkenemiseen.<ref name="Taarna">Taarna, Jorma: ”Aatteellisen humanismin historiaa Suomessa”. ''Humanisti'' 4/1992. Julkaistu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=59–62 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-710-085-X}}}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien politiikalle<ref name="niiniluoto127" />. Itsenäisen Suomen tasavallassa tuli vuoden 1923 alusta voimaan uskonnonvapauslaki, joka salli kansalaisten kuulua uskonnollisiin yhdyskuntiin tai olla niihin kuulumatta. Vasta tämä laki antoi myös ateisteille täydet kansalaisoikeudet.<ref name="niiniluoto127" /> Ihmisiä alkoi [[Kirkosta eroaminen Suomessa|erota kirkosta]].<ref name="Taarna"/> Jotkut kirkosta eronneet perustivat eri puolille maata siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä. Muutamilla niistä oli samalla myös poliittisia tavoitteita, lähinnä työväenliikkeen mukaisia näkemyksiä. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla yhdistysten toiminta jatkui jopa vilkkaana. Ne perustivat 1937 valtakunnalliseksi yhteiselimeksi Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistysten liiton. Kansainvälistä, 65 vuoden ikäistä alan liittoa seuraten järjestö otti vuonna 1945 nimen Vapaa-ajattelijain liitto. Liitto alkoi julkaista ''Vapaa ajattelija'' -lehteä.<ref name="Taarna"/> Liiton sääntöjen mukaan järjestön aatteellisena perustana on ”tieteeseen perustuva uskonnoton todellisuuskäsitys. Yksilön ja ajatuksen vapaus, etuoikeudeton tasa-arvo, suvaitsevaisuus sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä ovat osa tätä katsomusta.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/saannot | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt | Ajankohta=11.12.2008 | Viitattu=17.8.2009}}</ref> Uskontokritiikistä ja tieteellisestä todellisuuskäsityksestä käytävään keskusteluun ovat älymystön edustajista Suomessa osallistuneet muun muassa Eino Kaila, Ilkka Niiniluoto<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}}</br>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}}</ref> ja [[Raimo Tuomela]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Selite=Filosofian kirjasto 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Sivu=16 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref>. Johtavia ateistisia vapaa-ajattelijoita ovat olleet V. T. Aaltonen, Väinö Voipio, Erkki Hartikainen ja Kari Saari.<ref>Niiniluoto 2003, s. 129.</ref> '''Humanismin historia''' (Pohjana paljolti Barbara Smokerin kirja Humanismi) == Antiikin Kreikka== Humanismin katsotaan syntyneen antiikin Kreikassa. ''Protagorasta'' sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi: ”Ihminen on kaiken mitta.” Tämä on perusta modernille humanismille. Tässä tehdään pesäero (sekulaarin) humanismin ja uskonnollisen uskon välille. Protagoraan jälkiä seurasi ''Demokritos'', joka kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykset ja lähti tutkimaan luontoa. Samoin kuin nykytiede, hän katsoi, että kaikki koostuu aineellisista pienistä osasista, atomeista. Myös ''Hippokrates'' oli antiikin humanisteja. Sairauksia pidettiin häneen asti jumalallisen tahdon osoituksena. Hippokrates alkoi havainnoida oireita tarkkaan ja hakea niille täsmällisiä, ei-jumallallisia selityksiä. Eräät hänen sairastapauksistaan on kuvattu niin täsmällisesti, että niistä kyetään tänä päivänä määrittelemään sairaudet. Samoihin aikoihin eli myös ''Sokrates''. Hänen tärkein antinsa humanismille oli kyseleminen. Sokraattisella menetelmällä pyrittiin kyselemisen ja keskustelemisen avulla löytämään totuus. Humanistinen vaatimus vapaasta kyselemisestä täyttyi. Sokrateen seuraaja Platon ei istu humanistiksi yhtä hyvin. Platon oppi ikuisista, muuttumattomista ideoista lähestyy uskonnollista käsitystä taivaasta. ''Aristoteles'' taas pudotti ideat luonnollisiksi asioiksi, muodoiksi. Asioilla on tietty muoto, mutta ne eivät ole olemassa millään ideaalisella tasolla. Aristoteleen suurimmat saavutukset humanistina olivat ihmisen tutkimuksen sisällyttäminen luonnontieteisiin, ihmisen hyvinvoinnin ottaminen moraalin mittariksi ja sen myöntäminen, että ihmiskunnassa on suuri potentiaali, jos se vapautetaan jumalin pelosta. Keskiajalla nämä Aristoteleen ajatukset jäivät syrjään. ''Epikuros'' uskoi atomioppiin, ja hänen teksteistään voisi päätellä, että hän ei uskonut jumaliin, vaikka niistä puhuikin (se oli mahdollisesti hankaluuksien välttämiseksi). Häntä voisikin pitää ateistisena materialistina. Epikurolaisten hautakirjoituksista näkyy heidän suhtautumisensa elämään ja kuolemaan: ”En ollut – olen ollut – en ole – en välitä”. Epikuroksen mielestä hyvä elämä on mielihyvän täyteistä elämää, jossa on nautintoa, mielenrauhaa ja ystävyyttä, ja josta puuttuu kipu. Modernissa humanismissa on paljon epikurolaista. Siihen kuuluu mielihyvän arvostaminen, mutta toisaalta stoalaisuudesta tulee tyyni asenne huonossa tilanteessa, kun mitään ei ole tehtävissä. == Keskiaika == Keskiaika on sekulaarin humanismin kannalta pimeää aikaa. Renessanssinkin humanistit olivat vielä kristillisiä (''Erasmus'' ja ''Thomas More''). Suuret taiteilijat kuten ''Leonardo'' ja ''Michelangelo'' kuvasivat kristillisiä aiheita, mutta inhimillisen näköisesti. Tänä aikana rakkaus taiteisiin yhdistyikin sanaan ”humanismi”. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita musiikista, kirjallisuudesta ja kuvataiteista, kutsuvat itseään humanisteiksi, vaikka todelliseen humanismiin kuuluu myös kiinnostus tieteestä ja sen menetelmistä. Tieteellinen menetelmä on humanistinen tapa saada selville, kuinka asiat ovat. Sekä tiedemiesten että humanistien on oltava valmiita muuttamaan ajatuksiaan, jos ne eivät vastaa tosiasioita. == Uusi aika == Uuden ajan tieteenfilosofia (''Locke, Berkeley, Hume''), empirismi oli tärkeä askel kohti humanismia, vaikka useimmat 1600-luvun empiristeistä olivat vielä kristittyjä. Ranskassa kirjailija ''Voltaire'' ja ensyklopedisti ''Diderot'' aloittivat ei-kristillisen liikkeen, jota kutsuttiin valistukseksi. Liike levisi muuallekin Eurooppaan ja maailmalle, eikä kirkko pystynyt patoamaan uskonnottomuuden tulvaa. 1700-luvulla nämä ihmiset käyttivät itsestään nimityksiä naturalisti, rationalisti ja vapaa-ajattelija. Kristityt kutsuivat heitä epäilijöiksi (skeptikoiksi) tai epäuskoisiksi. == 1800-luku == 1800-luvulla humanismin kehitykseen liittyivät utilitaristit ''Jeremy Bentham'', ''James'' ja ''John Stuart Mill'', ''Herbert Spencer'' ym. Utilitaristit palasivat epikurolaiseen ajatteluun, ja hakivat moraalilaille perusteet hyödystä ja mielihyvästä. Vuosisadan puolessa välissä Darwin tutkimuksineen edisti tieteellistä käsitystä ihmisestä. 1840 vapaa-ajattelija ''G. J. Holyoake'' keksi sanat ”sekularismi” ja ”sekularisti” ranskan kielen maallista tarkoittavasta sanasta. Näitä sanoja käytetään vieläkin. Nykyään radikaalimmilla humanisteilla on tapana kutsua itseään ateisteiksi, vapaa-ajattelijoiksi tai sekularisteiksi. Sovittelevammat taas kutsuvat itseään humanisteiksi tai agnostikoiksi. == 1900-luku == 1900-luvun alkupuoliskon suurimmaksi humanistiksi nousi ''Bertrand Russell''. Filosofina toimimisen lisäksi Russell lähti kansalaisaktivistiksi, kirjoitti, aloitti kampanjan ydinaseriisunnan puolesta, otti osaa mielenosoituksiin. Sokrates siirrettynä nykymaailmaan, tuomittuna kansalaistottelemattomuudesta. 1900-luvun tieteessä DNA-tutkimus on ollut tärkeää. Se on osoittanut, että luojajumalalle ei jää mitään tekemistä. Tutkija ''Jacques Monodin'' kirjan otsikko on lainaus Demokritokselta 2400 vuoden takaa: ”Kaikki mitä maailmankaikkeudessa on olemassa on sattuman ja välttämättömyyden tulosta.” Nyt näiden ajatusten takana oli jo vankkoja tieteellisiä tosiasioita. == 2000-luku == Uusimmassa keskustelussa on esiintynyt uusi termi, "välkky" (englannin "bright") tarkoittamassa ihmistä, joka ei usko yliluonnollisiin asioihin vaan selittää kaiken luonnollisesti. Käsitettä on levittänyt joukko amerikkalaisia filosofeja (''Richard Dawkins'', ''Dan Dennett''). [[Bangladesh]]ilaisen kirjailija Taslima Nasrin on sanonut kalkuttalaiselle ''Statesman''-sanomalehdelle: {{Sitaatti|Näkemykseni tästä asiasta on selkeä ja ehdoton. Pidän vanhanaikaisina Koraania, Vedoja, Raamattua ja kaikkia uskonnollisia tekstejä, jotka määräävät niiden seuraajien elämää. Olemme ohittaneet sen sosiohistoriallisen ympäristön, jossa nämä kirjoitettiin ja siksi niiden näkemysten ei tule ohjata meitä. Kysymys tarkistuksesta, perinpohjaisesta tai muunlaisesta ei ole asiaan kuuluva. Meidän on ylitettävä nämä muinaiset kirjoitukset, mikäli haluamme edistyä. Vastataksemme henkisiin tarpeisiimme, tulkoon humanismista uusi elämänkatsomuksemme.”}} Lausunto nosti uskonnollista vihamielisyyttä Bangladeshissa. Nasrin joutui poliittisen fatwan uhriksi romaanillaan ''Häpeä''. Siinä kuvataan hinduperhettä, jonka kimppuun muslimit käyvät [[Ayodhyanin moskeija]]n hävityksen jälkeen.<ref>''Kansanhumanismin ABC'', s. 1.</ref> ==Suomalaisen vapaa-ajattelun historiaa== Suomeen vapaa-ajattelu rantautui 1800-luvun lopulla. Sen ensimmäisiä merkkejä oli älymystön vaatimus siviilivihkimisen sallimisesta, koska kirkollisen vihkimisen edellytys oli ehtoollisen vietto. 1900-luvun alussa vapaa-ajattelua tuki voimakkaasti työväenliikkeen johto. Sosialidemokraattisen puolueen perustavassa Forssan kokouksessa 1903 vaadittiin kirkon ja valtion eroa. Työväestön ruohonjuuritaso ei Työväenarkiston käsinkirjoitettujen lehtisten mukaan näyttäydy kuitenkaan niin uskonnonvastaisena kuin sen ajan agitaattorien julistus. Suomen itsenäistyttyä ensimmäisiä perustuslakimuutoksia oli uskonnonvapauden toteuttaminen. Kirkosta eronneiden määrä oli alkuun pieni, ja koski eniten vakaumuksellisia kommunisteja ja vapaiden suuntien kannattajia. Nykyisin luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee tasaisesti. Vuoden 2005 lopussa 83,1% suomalaisista kuului ev.lut. kirkkoon. Helsingissä kirkon jäsenmäärä putosi jo alle 70%:n. Vapaa-ajattelijoiden rekisteröityminen omiin yhdistyksiin tapahtui aluksi monissa paikallisissa järjestöissä, mutta valtakunnallinen Vapaa-ajattelijain liitto on toiminut 1930-luvulta alkaen vapaa-ajattelun äänenkannattajana ja pyrkinyt edistämään uskonnottomien asiaa ja tasaveroisia toimintamahdollisuuksia Suomessa. == Lähteet == * Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} {{Elämänkatsomustieto5}} p5hpq1fbaibo3bn84mn6c8b13mdxgnh 0 3603 160783 130454 2026-11-04T08:41:38Z Jcb 12574 160783 wikitext text/x-wiki Suomessa noin 830 000 henkilöä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kirkkoon-kuulumattomia-jo-yli-miljoona/245422 | Nimeke=Kirkkoon kuulumattomia jo yli miljoona | Tekijä=STT | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=28.9.2008 | Viitattu=19.5.2009}}</ref> Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestönä toimii Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto ry.<ref name="Huotari">{{Lehtiviite | Tekijä=Huotari, Eino | Otsikko= Liiton juhlavuosi 2007 – 70 vuotta toimintaa uskonnottomien etujärjestönä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/juhlavuosi.html | Viitattu=12.6.2009}}</ref> == Uskonnottomien syrjintä == Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.<ref name="uskomaton">{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Valtio ja uskonto on erotettu tarkkaan toisistaan muun muassa Yhdysvalloissa ja Ranskassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}}</ref> Euroopan neuvosto antoi parlamentaarisessa yleiskokouksessaan 2007 suosituksen ”Valtio, uskonto, sekularismi, ihmisoikeudet” (suositus nro 1804).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/AdoptedText/ta07/EREC1804.htm | Nimeke=Recommendation 1804 (2007)1: State, religion, secularity and human rights | Ajankohta=29.6.2007 | Julkaisija=Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous | Viitattu=29.11.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Suosituksessa Euroopan neuvosto toteaa kirkon ja valtion eron olevan Euroopan yhteisiä arvoja (artikla 4). Suosituksen pohjatekstissä ennen kokousta suositeltiin Euroopan valtioille kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Pohjateksti muuttui Suomen valtion aloitteesta. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=STT | Nimeke=Suomi sai tahtonsa läpi valtionkirkosta | Ajankohta=29.6.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+sai+tahtonsa+läpi+valtionkirkosta/1135228368137 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=30.6.2007}}</ref> Ateismia ja kirkosta eroamista on Suomessa leimannut mies- ja kaupunkivaltaisuus. Miehet eroavat kirkosta naisia useammin ja eroaminen on yleisempää kaupungissa kuin maaseudulla. Uskonnollisuuden arvostamisen on katsottu säilyneen paremmin maaseudulla kuin suurissa kaupungeissa ja tytöt ovat nuorisotutkimusten mukaan uskonnollisempia kuin pojat.<ref name="Tuovinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://home.brotherus.net:8080/display/hum/Uskonnottomana+koulumaailmassa+ja+yhteiskunnassa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Tekijä=Tuovinen, Jussi | Ajankohta=31.8.2009 | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=20.10.2009}}</br>* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkkunen, Kaisa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Selite=Pro gradu -työ: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, kasvatustiede | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=K. Virkkunen | Vuosi=2008}}</ref><ref>Taira, Teemu: ”Ateismi kieltäytymisen historiana”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Niemi, Mari K. (toim.) | Nimeke=Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-20-7576-8}}}}</ref> Uskonnottomien etujärjestöjen mukaan uskonnottomat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa suuri ja kasvava vähemmistöryhmä, mutta he joutuvat kokemaan usein suoraa halveksuntaa ja syrjintää. Kaisa Virkkunen sanoo pro gradu -tutkielmassaan, että monet uskonnottomat uskonnottomat voivat kokea olevansa epätasa-arvoisessa asemassa muihin nähden. He saattavat kokea arvostuksen puutetta, vääryyttä ja suoranaista arkipäivän sortoa uskonnottomuutensa vuoksi. Uskonnottomat voivat kokea olevansa syrjittyjä kouluissa kiusaamisen, koulujen uskonnollisten tilaisuuksien, koulujen uskonnonopetuksen, oman katsomusopetuksen puuttumisen, uskontojen edustajien suosimisen ja tapakulttuurin mahdollisuuksien suhteen. Virkkusen mukaan uskonnottomat voivat kohdata aikuisenakin yhteiskunnassa ennakkoluuloja ja ikäviä asenteita uskonnottomuutensa vuoksi. Uskonnottomuus saattaa vaikuttaa myös työnsaantiin.<ref name="Tuovinen"/> Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä oli vuonna 2008 vain 3 prosenttia kaikista Suomen koululaisista. Määrä on erittäin pieni, sillä uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia.<ref name="Tuovinen"/> Vapaa-ajattelijain liiton entisen toimistonhoitajan ja Pääkaupunkiseudun ateistit ry:tä edustavan Kimmo Sundströmin mukaan (2009) uskonnottomien syrjintä on jo vähentynyt, mutta se loppuu vasta sitten, kun Suomesta tulee oikeudellisesti uskontoriippumaton valtio.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti091117.html | Nimeke=Liittovaltuusto kokoontuu Helsingissä 21.11.2009 | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=17.11.2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Viitattu=13.2.2010}}</ref> == Uskonnottomien osuuksia eri maiden väestöstä == {| class="wikitable sortable" style="text-align:right;" ! Country!!Gallup<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://worldview.gallup.com/default.aspx | Nimeke=GALLUP WorldView | Viitattu=17.1.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> (2007–2008)!!Dentsu<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ttcn.ne.jp/~honkawa/9460.html | Nimeke=Dentsu Communication Institute | Kieli={{ja}} }}</ref> (2006)!!Zuckerman<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.adherents.com/largecom/com_atheist.html | Nimeke=The Largest Atheist / Agnostic Populations | Tekijä=Zuckerman, Phil | Ajankohta=Luku ”Atheism: Contemporary Rates and Patterns” teoksessa ''The Cambridge Companion to Atheism'', toimittanut Michael Martin, Cambridge University Press, 2005 | Viitattu=20.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> |- |align="left"| Kiina||||93%||8 – 14% |- |align="left"| Viro||84%||76%||49% |- |align="left"| Ruotsi||83%||25%||46 – 85% |- |align="left"| Tanska||80%||10%||43 – 80% |- |align="left"| Norja||78%||||31 – 72% |- |align="left"| Azerbaidžan||74%|||| |- |align="left"| Tšekki||74%||64%||54 – 61% |- |align="left"| Ranska||73%||43%||43 – 54% |- |align="left"| Japani||73%||52%||64 – 65% |- |align="left"| Britannia||71%||||31 – 44% |- |align="left"| Suomi||69%||12%||28 – 60% |- |align="left"| Mongolia||69%||||9% |- |align="left"| Australia||68%||||24 – 25% |- |align="left"| Alankomaat||66%||55%||39 – 44% |- |align="left"| Uusi-Seelanti||66%||||20 – 22% |- |align="left"| Valko-Venäjä||65%||48%||17% |- |align="left"| Kuuba||64%||||7% |- |align="left"| Venäjä||63%||48%||24 – 48% |- |} == Kirkon ja valtion ero == Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.<ref name="uskomaton">{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Suomessa kirkon ja valtion eron kannattajien mielestä kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä Kirkollisvero|kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tule olla Julkisyhteisö|julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.<ref name="uskomaton"/> Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin: {{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/vanhoja_ohjelmia/periaatteet_1903 | Nimeke=Forssan ohjelma | Selite=Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa | Julkaisija=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Viitattu=17.12.2008}}</ref>}} Suomessa vasta vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi ateisteille täydet kansalaisoikeudet.<ref>Ilkka Niiniluoto: ”Ateismi”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=128 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-710-085-X}}}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien katsomuspolitiikalle<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.</ref>. Euroopan neuvosto antoi parlamentaarisessa yleiskokouksessaan 2007 suosituksen ”Valtio, uskonto, sekularismi, ihmisoikeudet” (suositus nro 1804).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/AdoptedText/ta07/EREC1804.htm | Nimeke=Recommendation 1804 (2007)1: State, religion, secularity and human rights | Ajankohta=29.6.2007 | Julkaisija=Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous | Viitattu=29.11.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Suosituksessa Euroopan neuvosto toteaa kirkon ja valtion eron olevan Euroopan yhteisiä arvoja (artikla 4). Suosituksen pohjatekstissä ennen kokousta suositeltiin Euroopan valtioille kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Pohjateksti muuttui Suomen aloitteesta. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=STT | Nimeke=Suomi sai tahtonsa läpi valtionkirkosta | Ajankohta=29.6.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+sai+tahtonsa+läpi+valtionkirkosta/1135228368137 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=30.6.2007}}</ref> Kun Suomi liittyi 1990-luvun alussa Euroopan neuvostoon, perusoikeudet tuli kirjata perustuslakiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämällä tavalla. Ihmisoikeussopimuksessa mainitaan perusoikeutena ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus. Suomen perustuslaissa mainitaan ”uskonnon ja omantunnon vapaus”. Eduskunnan perustuslakivaliokunta mainitsi 1994 mietinnössään, että jos lakiin olisi kirjattu ehdotettu ilmaus ”vakaumuksenvapaus”, se olisi merkinnyt korostetusti ”uskonnottoman vakaumuksen” vapautta. Valiokunnan mielestä uskonnottomuuden vapautta ei voitu Suomessa ilmaista näin. Vapaa-ajattelijain liiton mukaan lakiin on täten jäänyt virhe, joka suosii uskontoja. Liiton mukaan tämä virhe ei myöskään ole peruste uskonnon tai uskonnollisten yhdyskuntien erityisasemalle Suomessa.<ref name="Kukkonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomessa++syrjit%C3%A4%C3%A4n++uskonnottomia/HS20040613SI1VS07b23 | Nimeke=”Suomessa syrjitään uskonnottomia” | Tekijä=Kukkonen, Juha | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=13.6.2004 | Viitattu=29.11.2009}}</ref> Sääntöjensä mukaan Vapaa-ajattelijain liitto vaatii lainsäädännössä<ref name="säännöt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/saannot | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt | Ajankohta=11.12.2008 | Viitattu=7.12.2009}}</ref> # valtionkirkkojärjestelmän purkamista niin, että missään yhteiskunnallisissa toimissa ei edellytetä eikä harjoiteta minkäänlaista uskonnollista toimintaa # [[Kirkollisvero|kirkkojen jäsenmaksun kannon]] poistamista verotuksen yhteydestä # kaiken uskontokunnille jaettavan rahallisen valtionavun tai muun yhteiskunnallisen tuen lopettamista # uskonnon opetuksen lopettamista päiväkodeista, kouluista ja teologisten tiedekuntien lakkauttamista valtion yliopistoista # uskonrauha- ja jumalanpilkkalakien kumoamista # yleisen hautaustoimen siirtämistä valtiolle ja kunnille. Vapaa-ajattelijoiden mukaan suomalaisille tärkein syy kuulua kirkkoon on kirkolle annettu hautausmaiden ylläpito, vaikka monissa eurooppalaisissa maissa kunnat hoitavat hautaustoimen. Liiton mielestä kirkon määräävä markkina-asema hautaustoimessa rajoittaa suomalaisten ajatuksenvapautta. Vapaa-ajattelijoiden mukaan kirkolle on annettu käytännössä mahdollisuus hautaustoimen monopoliin, sillä kirkko saa yhteisöveroa vuosittain noin kaksi kertaa sen verran kuin kirkolta kuluu hautaustoimen ylläpitoon.<ref name="Kukkonen"/> Evankelisluterilaisen kirkon ja uskonnon syrjivää erityisasemaa kuvaa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä se, että yritykset maksavat Suomessa veroa kirkolle. Tämä on liiton mukaan kansainvälisesti ainutlaatuista.<ref name="Kukkonen"/> Uskontokunnilla on myös mahdollisuus saada oikeus vihkiä avioliittoon, vaikka avioliitto ei liiton mukaan liity mitenkään uskontoon.<ref name="Kukkonen"/> Erityisasemaa merkitsee liiton mukaan myös kirkon veronkanto-oikeus. Kun kirkko alkoi 1950-luvun lopulla menettää jäseniään kirkollisveron vuoksi, säädettiin laki, jonka mukaan vero peritään valtionveron yhteydessä.<ref name="Kukkonen"/> Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja Erkki Hartikainen on sanonut, että jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan.<ref name="ateistiyhdistys">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 | Nimeke=Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=3.2.2008 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=30.6.2009}}</ref> Tämäkään ei vielä Hartikaisen mukaan merkitse täydellisen ajatuksenvapauden toteutumista. Laeissa saattaa olla uskonnoista peräisin olevia oikeuskäsityksiä ja viranomaiset voivat antaa uskonnollisten käsitystensä vaikuttaa päätöksentekoon.<ref name="ateistiyhdistys"/> Hartikaisen mukaan Ruotsissa ja Suomessa valtiokirkko on jo pelkästään sillä perusteella, että uskonnoista puhutaan laeissa. Voidaan sanoa, että Ruotsissa ja Suomessa on vahva valtiokirkko muun muassa seuraavista syistä:<ref name="ateistiyhdistys"/> # Kouluissa on pakollista uskonnon tai uskontojen opetusta, joka suosii vahvasti uskontoja ja erityisen vahvasti kristinuskoa. # Hautaustoimi on annettu evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi ja kilpailu hautaustoimen alalla on lailla estetty. # Useilla uskonnoilla on veronkanto-oikeus eli oikeus kerätä jäsenmaksunsa verotuksen yhteydessä. # Valtio kustantaa pappien ja valtiokirkkojen työntekijöiden koulutuksen. # Valtio pitää yllä teologisia tiedekuntia. # Uskontokunnilla on valtiolle ja muille yhteiskunnan tahoille kuuluvia tehtäviä kuten oikeus vihkiä avioliittoon. # Valtio tukee valtiokirkkoja muilla tavoilla.<ref name="ateistiyhdistys"/> Hartikaisen mukaan jo näiden epäkohtien korjaaminen muuttaisi Ruotsin ja Suomen valtiokirkot vahvoista valtiokirkoista heikoiksi valtiokirkoiksi. Kirkkojen vaikutusvalta olisi entisellään, mutta kansalaisten elämä olisi entistä vähemmän riippuvaista valtiokirkoista.<ref name="ateistiyhdistys"/> Vapaa-ajattelijain liitto on arvostellut päiväkodeissa tapahtuvaa lasten ääneen rukoiluttamista. Vapaa-ajattelijoiden mukaan rukoiluttaminen loukkaa lapsen ihmisoikeuksiin kuuluvaa ajatuksenvapautta, jota tulee kunnioittaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Saako-lapsia-rukoiluttaa-paivakodissa_/819324 | Nimeke=Saako lapsia rukoiluttaa päiväkodissa? | Tekijä=Goman, Antti | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=15.10.2009 | Viitattu=2.11.2009}}</ref> == Vapaa-ajattelijain liitto == Vapaa-ajattelijain liitto on [vuonna 1937 perustettu uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja aatteellinen järjestö.<ref name="Huotari">{{Lehtiviite | Tekijä=Huotari, Eino | Otsikko=Liiton juhlavuosi 2007 – 70 vuotta toimintaa uskonnottomien etujärjestönä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/juhlavuosi.html | Viitattu=12.6.2009}}</ref> Järjestön tavoitteena on kirkon ja valtion ero sekä tieteellisen todellisuuskäsityksen edistäminen.<ref name="säännöt"/> Liiton jäsenyhdistyksiin kuuluu noin 1&nbsp;500 jäsentä<ref name="jäsenmäärä"/>. Sääntöjensä mukaan liitto on uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien henkilöiden muodostamien yhdistysten keskusjärjestö. Liitto on poliittisesti sitoutumaton. Sen tavoitteena on ajaa uskonnottomien etuja, oikeuksia ja oikeusturvaa sekä edistää tieteeseen perustuvan uskonnottoman todellisuuskäsityksen leviämistä ja ajatuksenvapautta.<ref name="säännöt"/> === Historiaa === Järjestäytynyt ateismi vakiintui Suomeen 1800- ja 1900-lukujen taitteesta lähtien. Sosialismin mukana Suomeen tuli marxilainen ateismi. Forssan kokouksen julistuksessa sosiaalidemokraattien työväenpuolue vaati valtion ja kirkon erottamista. Valtakunnallista toimintaa pyrki aloittamaan vuonna 1906 ylioppilasyhdistys Prometheus, mutta valtiovalta esti pyrkimykset. 1900-luvun alussa julkaistiin kaksi osaa ''Prometheuksen kirjoitussarjaa'', S. E. (Sven Elof) Kristianssonin vuosina 1910–1917 julkaisema lehti ''Vapaa Ajatus'', sekä Alfred Bernhard Sarlinin nimimerkillä Asa Jalas kirjoittamat kirjat.<ref name="Huotari"/> Talvisodan lähestyessä hallitusta vaadittiin lakkauttamaan epäilyttäviksi katsottuja järjestöjä. Keskeisen Tampereen yhdistyksen lakkauttaminen lähes lopetti siviilirekisteriläisliikkeen toiminnan jo hieman ennen talvisotaa. Liiton kotipaikka siirrettiin Turkuun, ja tiettävästi varsinaista toimintaa liiton tasolla oli seuraavan kerran vasta keväällä 1942. Kunnolla toiminta jatkui vasta jatkosodan jälkeen 1945. Tällöin liiton kotipaikaksi tuli Helsinki.<ref name="Huotari"/> Vapaa-ajattelijain liitto oli Vapaa-ajattelijain maailmanliiton jäsen 1946–1994.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Vapaa-ajattelijaliikkeen organisoituminen ja sen herättämä kiista Suomessa 1936–1946 | Sivu=148 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 156 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-9021-86-8}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti129.html | Nimeke=Wikipedian artikkelissa Vapaa-ajattelijain liitosta virheitä | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=26.2.2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit | Viitattu=8.4.2009}}</ref> === Tavoitteet === Liiton sääntöjen mukaan liiton tavoitteena on arvostelevuuden lisääminen uskontoja kohtaan. Liitto edistää ajatuksenvapautta ja vastuuta muista ihmisistä ja luonnosta.<ref name="säännöt"/> Vapaa-ajattelijoiden mielestä julkisen vallan tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Tavoitteena on lainsäädännöllisin muutoksin valtiokirkkojärjestelmän purkaminen ja uskonnonopetuksen poistaminen kouluista, päivähoidosta sekä valtion yliopistoista. Kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.<ref name="säännöt"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref> === Toimintamuodot === Sääntöjensä mukaan tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto<ref name="säännöt"/> * omassa toiminnassaan : 1. harjoittaa itse sekä tukee jäsenyhdistystensä aatteellista ja käytännön neuvonta-, opastus-, koulutus-, valistus- ja edunvalvontatoimintaa, ja kampanjoi tavoitteidensa puolesta julkisuudessa : 2. julkaisee tavoitteita tukevia lehtiä, kirjoja ja muita painotuotteita sekä muuta aineistoa : 3. tukee uskonnottoman elämäntavan sekä uskonnottoman tapakulttuurin leviämistä ja uudistamista : 4. toimii yhteistyössä sellaisten koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa, joilla on samoja tavoitteita kuin liitolla : 5. harjoittaa uskontoarvostelua ja tukee tähän liittyvää tutkimustoimintaa : 6. seuraa ajatuksenvapauden toteutumista, tuo esille sen loukkaukset ja puolustaa uskonnottomien oikeuksia : 7. ajaa lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla turvataan uskonnottomuuden vapaus ja uskonnottomien tasa-arvoinen kohtelu * lainsäädännössä vaatii : 8. valtionkirkkojärjestelmän purkamista niin, että missään yhteiskunnallisissa toimissa ei edellytetä eikä harjoiteta minkäänlaista uskonnollista toimintaa : 9. kirkkojen jäsenmaksun kannon poistamista verotuksen yhteydestä : 10. kaiken uskontokunnille jaettavan valtionavun tai muun yhteiskunnallisen tuen lopettamista : 11. uskonnonopetuksen lopettamista päiväkodeista, kouluista ja teologisten tiedekuntien lakkauttamista valtion yliopistoista : 12. uskonrauha- ja jumalanpilkkalakien kumoamista : 13. yleisen hautaustoimen siirtämistä valtiolle ja kunnille === Puheenjohtajat === * Kusti Kulo]] 1945–1954 * V. T. Aaltonen 1954–1955 * Yrjö Ruutu 1955–1956 * Kaarlo Viilma 1956–1958 * Väinö Voipio 1958–1963 * Lauri Sievänen 1963–1969 * Timo I. Vasama 1969–1990 * Taina Hollo 1991–1993 * Kari Saari 1993–1998 * Juha Kukkonen 1998–1999 (viransijainen) * Erkki Hartikainen 1999–2005 * Robert Brotherus 2005–2008 * Jussi K. Niemelä 2008–<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/uuti163.pdf | Nimeke=Luetteloita (1.7.2007) | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=Päivitetty 21.7.2008 | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Viitattu=16.5.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> == Kansainvälinen ateistiliitto == Atheist Alliance International (AAI) on ateismia kannattavien järjestöjen liittouma. Siihen kuuluu 58 järjestöä, joista 46 sijaitsee Yhdysvalloissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.atheistalliance.org/aai/members.php | Nimeke=AAI member organizations | Julkaisija=Atheist Alliance International | Viitattu=19.2.2009 | Kieli={{en}}}}</ref> AAI julkaisee neljännesvuosittain ''Secular Nation'' -lehteä ja järjestää vuosittain jäsentapaamisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.atheistalliance.org/secular/index.php | Nimeke=Secular Nation | Julkaisija=Atheist Alliance International | Viitattu=19.2.2009 | Kieli={{en}}}}</ref> Järjestö on perustettu vuonna 1991. Suomessa Atheist Alliance Internationaliin kuuluu Suomen ateistiyhdistys, jonka puheenjohtaja on Erkki Hartikainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://atheistalliance.org/aai/members.php | Nimeke=The Atheist Alliance Member Organizations | Julkaisija=Atheist Alliance International | Viitattu=19.2.2009 | Kieli={{en}}}}</ref> == Uskonnoton tapakulttuuri == Uskonnottomaan tapakulttuuriin kuuluvat vuodenaikajuhlat sekä ennen kaikkea elämänkaarijuhlat kuten häät, nimiäiset, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa.<ref>Elo ym. 1996, s. 21.</ref> Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.<ref>Elo ym. 1996, s. 22.</ref> Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Pyyntitaloudessa juhlat aloittivat ja lopettivat pyyntikauden. Maanviljelijät juhlivat satokauden alkua ja loppua.<ref>''Humanistin juhlat'', s. 21.</ref> Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.<ref>''Humanistin juhlat'', s. 22.</ref> === Suomessa === Uskonnotonta tapakulttuuria on kehittänyt Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto. Vuonna 1999 perustettiin Prometheus-seremoniat Oy, jonka yhteistyökumppaneina ovat Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Prometheus-leirin tuki.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Pro-seremoniat tarjoaa uskontokuntiin sitoutumattomien juhliin tietoa ja palveluita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=713423 | Nimeke=Harva hautaan maallisin menoin | Tekijä=Saari, Susanna | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=24.2.2008 | Viitattu=12.12.2009}}</ref> == Nimiäiset == Nimiäiset tai nimenantojuhla on [[Lapsi|lapsen]] [[Nimi|nimenannon]] yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Lapsen vanhemmat päättävät hyvin vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}}</ref> === Hautausohjekortti === Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Pro-seremoniat ovat julkaisseet mukana pidettävän hautausohjekortin ja täydentävän yksityiskohtaisen lomakkeen, joilla kortin haltija voi kertoa läheisilleen, kuinka hän on halunnut hoidettavan kuolemaansa ja hautajaisiinsa liittyvät asiat. Hautausohjekortin esikuvana on terveysjärjestöjen ”Lahja Elämälle” -elinsiirtokortti. Tarkoituksena on, että luottokortin kokoisena kulkee haltijansa lompakossa, jolloin omaiset ja hoitohenkilökunta löytävät sen tarvittaessa ja näiden on helpompi tietää kuinka toimia vainajan toiveiden mukaisesti.<ref name="siviilihautajaiset.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.siviilihautajaiset.fi/ | Selite=Sivut ”Tahdon siviilihautajaiset” ja ”Milloin siviilihautajaiset?” | Nimeke=Siviilihautajaiset.fi | Viitattu=12.12.2009}}</ref> Taustalla on se, että hoitolaitosten perinteisistä käytänteistä osa on uskontoon sidonnaisia ja siten ristiriidassa monen hoidettavan oman vakaumuksen kanssa, ja usein potilaalta itseltään ei voida kysyä hänen tahtoaan. Kortin avulla hoitajat voivat korvata tilanteeseen sopimattoman toimen muulla. Kirjallinen tahdonilmaus on avuksi myös silloin, jos joku omaisista pyytäisi kirkollista ruumiinsiunausta, vaikka vainaja ei ollut kirkkokunnan jäsen. Tällöin papin ei tarvitse ryhtyä päättelemään pelkästään omaisten kertoman varassa, olisiko vainaja sittenkin toivonut kirkollista siunausta. Mikäli pappi siunaisi vainajan tietäen toimituksen olevan vastoin tämän eläessään ilmaisemaa vakaumusta, hän rikkoisi Kirkkojärjestystä.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055 | Nimeke=Kirkkojärjestys 8.11.1991/1055 v. 1993 | Julkaisija=Finlex | Viitattu=12.12.2009}}</ref> Kortin julkaisijoiden mukaan hautajaisjärjestelyjen tulee perustua vainajan omaan tahtoon ja vakaumukseen. Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys tai jäsenyyden puuttuminen olisi luontevin ensisijainen tahdonilmaus. Julkaisijat toivovat, että tämä periaate vakiintuisi käytännöksi ja että hautausohjekortti ”osaltaan auttaisi ihmisiä kunnioittamaan toistensa katsomusoikeuksia silloinkin, kun nämä eivät enää itse ole niitä puolustamassa”.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/> === Kuolinilmoitus === Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia kuolinilmoituksissa ovat siviilirekisteriin kuuluvien lehvä sekä vapaa-ajattelijoiden liekkimalja.<ref name="Aurejärvi_158">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.</ref> Kristinuskoon viittaavan ristin käyttämistä uskonnottomien kuolinilmoituksessa pidetään sopimattomana. Suomessa ristikuviot ovat olleet vanhastaan runsaassa käytössä, koska sanomalehdet ovat säädelleet tiukasti ilmoituksia ja niiden kuva-aiheiden valikoimaa. Ruotsissa ilmoitukset ovat monimuotoisempia.<ref name="Aurejärvi_158"/> Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen.<ref name="Tunnukset">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja-surukiitos/article38135.ece?token=-547155152 | Nimeke=2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Savon sanomat | Viitattu=16.11.2009}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://asiakaspalvelu.hs.fi/documents/5/kuolinilmoitusristit_ja_tunnukset.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ess.fi/kuolinilmoitus/img/Kuolinilm_ESS.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Etelä-Suomen sanomat | Sivu=3 | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/palvelut/kuolinilmoitukset/mallitjahinnat.shtml | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Aamulehti | Selite=PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat | Viitattu=16.11.2009}}</ref> Esikristilliseen suomalaiseen kansanperinteeseen viittaa esimerkiksi veneaihe, etenkin soutuvene tai ruuhi.<ref name="Aurejärvi_158"/> === Saatto- ja muistotilaisuus === Hautaustilaisuuteen liittyy usein musiikki, esimerkiksi [[Urut|uruilla]] tai [[piano]]lla. Yleistä saattohetken musiikkia on Albinonin Adagio tai Bachin Air. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia. Suomessa suosittuja muistotilaisuuden kappaleita ovat esimerkiksi Rakastan elämää, Ystävän laulu ja Elämälle kiitos.<ref name="Saarinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja | Nimeke=Muistojuhla ilman uskonrituaaleja | Tekijä=Saarinen, Taina | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=26.3.2009 | Viitattu=16.12.2009}}</ref> Uskonnollisesta hautauksesta uskonnoton tilaisuus eroaa siinä, että uskonnolliset tunnukset kuten ristit, virret ja uskonnollinen puhe ovat poissa.<ref name="Saarinen"/> == Humanismi == Humanismi on elämänasenne. Humanisti pitää jokaista yksityistä ihmistä itsessään arvokkaana. Humanistit ovat rationalisteja, koska pitävät ihmisjärkeä parhaana oppaana elämän ongelmia kohdatessa. He ovat sekularisteja, koska haluavat vapauttaa yhteiskunnan uskonnollisten uskomusten kuristusotteesta. He ovat vapaa-ajattelijoita, koska eivät halua jättää ymmärrystään minkään instituution haltuun. He ovat materialisteja metafyysiseltä kannaltaan, empiristejä tiedonhankinnassaan, utilitaristeja moraalissa ja epikurolaisia elämäntaidossa. Humanistien mielestä jokaisen vastuullisen ihmisen tulisi tehdä valintansa itse. Humanistiset hyveet ovat totuuden kunnioitus, henkilökohtainen vastuu, suvaitsevaisuus, huomaavaisuus, avara myötätunto, yhteiskunnallinen valveutuneisuus, pyrkimys yhteistyöhön ja huolenpito luonnosta. Kansainvälisen humanistiliiton (IHEU) edustama aatteellinen humanismi on määritelty seuraavasti: ”Humanismi on kansanvaltainen siveellinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.” Aatteellisessa humanismissa on keskeistä luontoon perustuva todellisuuskäsitys ja yksilön siveellinen itsenäisyys. Näitä peruslähtökohtia voidaan kutsua aatteellisen humanismin ytimeksi. Humanistisen elämänkäsityksen keskeinen lähtökohta on luontoon perustuva todellisuuskäsitys. Sellaisia todellisuuskäsityksiä ja elämänkäsityksiä, jotka eivät hyväksy kaikkeuden jakamista luonnolliseen ja yliluonnolliseen, vaan katsovat että vain luonnollisia tapahtumia ja olioita on olemassa, kutsutaan luontoperustaisiksi eli naturalistisiksi. Luonnon ulko- ja yläpuolella ei ole mitään. On olemassa yksi todellisuus, ja tiede on tämän todellisuuden kuvaamisen ja selittämisen ainoa luotettava väline. Kaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen (sen tapahtumat voidaan selittää siitä itsestään käsin) eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Ihminen fyysisenä, psyykkisenä ja yhteisöllisenä olentona on sinänsä tarkoituksettoman kaikkeuden tuote. Maapallo ja sen elokehä ovat syntyneet kosmisen ja kemiallisen kehityksen ja biologisen evoluution tuloksena. Evoluutiolla ei ole ollut, eikä ole päämäärää, eikä ehdotonta suuntaa. Elämän evoluutio on ollut ainutkertainen historiallinen tapahtumasarja. Kaikkeuden toimintaa ei ohjaa mikään tavoite. Yliluonnollisesta meillä ei ole mitään tieteelliset arviointiperusteet läpäisevää näyttöä ja siksi yliluonnollisen olettaminen on perusteetonta ja virheellistä. Todellisuus on luonnollisesti myös tietoisten olentojen tietoisuudesta riippumaton. Jos kaikki tietoiset olennot häviäisivät, niin heitä lukuun ottamatta muu todellisuus jäisi. Luonnontieteet vastaavat siihen kysymykseen, mistä eri ilmiöt ovat saaneet alkunsa ja millaisten tekijöiden vaikutuksesta ne tapahtuvat. Todellisuuden rakenne on luultavasti rajattoman monimutkainen ja monikerroksinen. Luonnontieteiden menetelmällinen lähtökohta on aineellinen todellisuuskäsitys, joka on periaatteessa sama asia kuin luontoon perustuva todellisuuskäsitys: on olemassa havaitsijasta riippumaton todellisuus, jota voidaan kuvata ja selittää olettamatta aineesta riippumatonta henkeä. Aineellisen todellisuuskäsityksen joutuvat ottamaan lähtökohdakseen myös ne tutkijat, jotka vastustavat aineellista todellisuuskäsitystä. Tutkimuksen edistyessä ja tietojemme lisääntyessä on aineellisen todellisuuskäsityksen vastaisille selityksille jäänyt yhä vähemmän tilaa. Humanismi hyväksyy luonnontieteellisen ihmiskäsityksen, jonka professori Erkki Lagerspetz on muotoillut seuraavalla tavalla (Lagerspetz, 1988): 1) Ihminen on luonnon osa. Elävä ihmisruumis koostuu samoista aineista kuin muukin elävä luonto. Ympäristötekijät vaikuttavat ihmiseen samoin kuin muuhunkin elävään luontoon. Kulttuurin kehitys ei ole vapauttanut ihmistä luonnosta. 2) Kaikki tajunnalliset olennot ovat biologisia olentoja. Psyykkistä toimintaa ei voi olla aineesta riippumattomana ja erillisenä. Psyykkisen toiminnan välttämätön edellytys on tietty aineen, energian ja informaation muodostuma, elävä eläin, jonka aivotoiminnot ovat erityisellä tavalla mutkikkaita. Sellaista, mitä kutsutaan ”hengeksi” ei voi olla olemassa ilman aineellista, biologista kantajaa, elävää eliötä. Kulttuuriin kuuluvia hengenelämän tuotteita voi tietysti olla olemassa eri tavoin tallentuneina, mutta kulttuuri on elävien ihmisten ylläpitämä ilmiö. 3) Ihmisen synty on seurausta luonnossa vallitsevista yleisistä lainalaisuuksista ja satunnaistapahtumista. Ihminen, kuten muutkin eliölajit, on kehittynyt luonnon evoluution tuloksena. 4) Ihminen ja muut eliöt ovat ilmiöitä, joilla on alku ja loppu. Ihmisen kuolema on luonnollinen seuraus hänen syntymästään. Vain ihmisen jälkeläiset ja hänen työnsä tulokset sekä muiden ihmisten muistikuvat hänestä voivat säilyä ihmisen kuoleman jälkeen jonkin aikaa. Ihmisyksilö itse on ainutkertainen ja loppuu. Ihmisen yksilölliset kokemukset alkavat hedelmöittymisen ja varhaislapsuuden välisenä aikana ja ne päättyvät kuolemaan. Ihminen on yhtä olematon kuolemansa jälkeen kuin hän oli ennen hedelmöitystä, jossa hänet saatettiin alkuun. 5) Ihminen on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan yksi eläinlaji. Ihmisen erityispiirteinä on paitsi välineiden käyttö myös oppimis- ja viestintäkyvyn erinomaisuus. Ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää kirjoitettua historiaansa. Nämä ominaisuudet ovat tehneet mahdolliseksi yhteiskunnan synnyn. == Suomen humanistiliiton toiminta == Humanistiliitto edistää vapaata keskustelua ja maailmankatsomuksellista pohdintaa ja tuo samalla esille uskontokuntiin sitoutumattomien kannan. Liitto pyrkii edistämään katsomuksellista tasa-arvoa ja tuomaan esille humanistista tapakulttuuria. Humanistit ovat suvaitsevaisia, ihmisyyttä kunnioittavia, kriittisiä ja keskustelulle avoimia. Kansainväliselle humanistiliikkeelle ja myös Suomen humanisteille ovat tärkeitä ihmisen arvo ja vastuu: humanisti uskoo elämään ennen kuolemaa. Liitto julkaisee ''Humanisti''-lehteä. == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} {{elämänkatsomustieto}} hzgcwjuahvxad749jyqz22s5dcd1apb 0 3605 160779 82385 2026-11-04T08:30:00Z Jcb 12574 160779 wikitext text/x-wiki == Uskonnottomuus == * [http://www.dlc.fi/~etkirja/ Elämänkatsomustiedon oppikirjat]. Suomen ateistiyhdistys. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto]. * [http://fi.wikisource.org/wiki/Ateistinen_kirjallisuus Ateistinen kirjallisuus]. * [http://www.skepsis.fi Skepsis ry]. * [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen Ihmeellinen maailma – Skeptikon tietosanakirja]. === Ateismi === * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_02/ateismi.html Ateismi ja aatteet]. Vapaa ajattelija 2/2000. * Bill Cooke: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html Agnostismin nousu ja tuho]. Vapaa ajattelija 3/2000. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/ateismi.html Ateismin määrittelemisestä]. Vapaa ajattelija 1/2001. * Erkki Hartikainen & Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/kannattaako_jumalaan_uskoa.html Kannattaako Jumalaan uskoa?] Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa]. 30.10.2003. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/vapaa-ajattelun_kasitteesta.html Vapaa-ajattelun käsitteestä]. Vapaa ajattelija 2–3/2004. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm Erehtymätön ateisti]. Vapaa ajattelija 4/2005. * Sampo Syreeni: [http://decoy.iki.fi/atheist/no-ghost-c-04.fi.html Tyly ateismi-faq]. * [http://www.edu.fi/peruskoulu/et/ateistinen_katsomus.pdf Ateistinen maailman- ja elämänkatsomus]. Ensyklopedia elämänkatsomustietoon, Feto ry:n vuosikirja 2007. (PDF) * Matti Kamppinen: [http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3194949 ”Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa”]. Helsingin sanomat 29.3.2009. === Uskontokritiikki === * Raimo Tuomela: [http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/luku10.html Tiede, esitiede, pseudotiede]. Teoksesta Tiede, toiminta ja todellisuus, 1983. * Raimo Tuomela: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/kuoleman.html Tieteellinen maailmankäsitys ja kuoleman ongelma]. * Raimo Tuomela & Ari Peuhu: [http://pp.kpnet.fi/seirioa/pelkkaa.htm Onko maailma pelkkää ainetta? Tieteen menetelmä olevaisen mittana]. Niin & näin 2/1995. * Eero Haapanen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/helvetin_rangaistukset.html Helvetin rangaistuksista kristinuskossa]. Vapaa ajattelija. * Robert Brotherus: [http://home.brotherus.net:8080/pages/viewpage.action?pageId=1998899 Elämänasenteena epäilys]. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html Mielen virukset]. Vapaa ajattelija 4/1999. * Richard Dawkins: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/ohjukset.html Väärin ammutut ohjukset]. Vapaa ajattelija 4/2000. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/etiikka.html Vapaa-ajattelijat ja etiikka]. Vapaa ajattelija 4–5/2000. * Vihreä rouva: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_03/vihrearouva_1.html Vapaa-ajattelun puolustus]. Vapaa ajattelija 3/2001. * Noora Jokinen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Ateistijohtaja+tuli+Suomeen+sukuloimaan/HS20020726SI1HU01rla Ateistijohtaja tuli Suomeen sukuloimaan]. Helsingin sanomat 26.7.2002. * Richard Dawkins: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/lasten_todellinen_hyvaksikaytto.html Lasten todellinen hyväksikäyttö]. Vapaa ajattelija 1/2003. * Kari Enqvist: [http://www.physics.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm Taivaalliset todisteet]. Kanava 2/2003. * Christopher Hitchens: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/tyhmin_uskonto.html Tyhmin uskonto]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_06/totuus.html Totuus]. Vapaa ajattelija 6/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/posthumanismi.html Posthumanismi]. Vapaa ajattelija 1/2004. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/aineellinen_todellisuuskasitys.html Aineellinen todellisuuskäsitys]. Vapaa ajattelija 4/2005. * Salman Rushdie: [http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2005-05-15,104:3:302437,1:0:0:0:0:0: Uskonnon vaarat ovat haaste]. Turun sanomat 15.5.2005. * [http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2006-03-02,104:3:362579,1:0:0:0:0:0: Rushdie vastustaa ”islamilaista totalitarismia”]. Turun sanomat 2.3.2006. * Paul Kurtz: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2006_04/miksi_olen_skeptikko_uskonnollisten_vaittamien_suhteen.html Miksi olen skeptikko uskonnollisten väittämien suhteen?] Vapaa ajattelija 4/2006. * Risto Nieminen: [http://www.acatiimi.fi/2006/7_2006/02_06_5.htm Usko tai älä]. Acatiimi 7/2006. * Jaakko Wallenius: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_01/kritisoida.html Uskontoja pitää voida kritisoida]. Vapaa ajattelija 1/2007. * Jaakko Belt: [http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/arkisto/207/paatos20711.html The Atheist Manifesto]. Paatos 2/2007. * Kimmo Sundström: [http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti137.html Ateisti José Saramago esiintyi Helsingissä]. Pääkaupunkiseudun ateistit ry 27.3.2007. * Hannu Reime: [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=&a=5221 Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankatsomus]. Ylen Elävä arkisto. * Richard Dawkins: [http://mikaylianttila.blogspot.com/2009/10/teologian-tyhjyys.html Teologian tyhjyys]. Free Inquiry 2006. * Pasi Toiviainen: [http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiede-blogit/ilmastonmuutos/pitkamaelle-pronssia-jumala-ei-taysin-tyytyvainen Pitkämäelle pronssia – Jumala ei täysin tyytyväinen]. Yle.fi. * [http://www.pod.fi/drupal/?q=node/153 Richard Dawkins puolustaa anglikaanista kirkkoa katolisia vastaan]. Pod.fi 17.11.2009. * Jaakko Wallenius: [http://uskoitseesi.blogs.fi/ Ajatuksia olemisesta -blogi] ja [http://koti.mbnet.fi/hjw/ artikkeleita]. * [http://www.vihrearouva.net/index.html Vihreän rouvan turvapaikka]. * [http://jussikniemela.blogspot.com/ Go Rin No Sho]. Jussi K. Niemelän blogi. * [http://micchaditthi.blogspot.com/ Janne Vainion kirjoituksia]. * Esko Valtaoja: [http://vartija-lehti.fi/val20024.html Seitsemän prosenttia, eli miksi tutkija ei usko]. Vartija 4/2002. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan!] Skeptikko 4/2009. * [http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkelit.html Kari Enqvistin artikkeleita]. * [http://humanisti.wordpress.com/ Humanisti-lehden blogi]. * [http://freepathways.wordpress.com/2010/02/04/kirkko-peitteli-vakivaltaa/ Kirkko peitteli hengellistä väkivaltaa 30 vuotta]. Omat polut 4.2.2010. * [http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=4064 Moraali ei ole uskonnon tuote]. Tiede 8.2.2010. * Uutispalvelu Duodecim: [http://www.duodecim.fi/kotisivut/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=13655 Uskonnot eivät olekaan terveysvaikutteisia?] 11.2.2010. * Esko Valtaoja: [http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/111691.html Kirkon seksiongelmat]. Turun sanomat 16.2.2010. * [http://www-hotel1.it.helsinki.fi/yliopistolehti/?article=5652 Moraali tulee ihmisestä, ei uskonnosta]. Yliopisto-lehti 2/2010. * Kari Enqvist: [http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=4692767 ”Lapsikaste on kirkolta moraaliton käytäntö”]. Helsingin sanomat 21.3.2010. * [http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/89650-uusi-kaanne-pedofiilikohussa-%E2%80%9Dpaavi-on-pidatettava%E2%80%9D Uusi käänne pedofiilikohussa: ”Paavi on pidätettävä”]. Uusi Suomi 11.4.2010. * [http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/09/stephen_hawking_jumalalla_ei_ole_sijaa_maailman_synnyssa_1950232.html Stephen Hawking: Jumalalla ei ole sijaa maailman synnyssä]. Ylen uutiset 2.9.2010. === Lestadiolaisuus === * Aini Linjakumpu: [http://www.kaltio.fi/index.php?134 Lestadiolaisuus suomalaisena ääriliikkeenä]. Kaltio-lehti 1/2000. * {{Verkkoviite | Osoite=http://www.ihmisoikeusliitto.fi/Ehkaisykielto.pdf | Nimeke=Ehkäisykielto loukkaa ihmisoikeuksia | Ajankohta=4.3.2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ihmisoikeusliitto | Tiedostomuoto=PDF}} * Outi Salovaara: [http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=66&news_id=200916909451&comAct=email Ehkäisykielto, kätevää vallankäyttöä]. Etelä-Saimaa 14.4.2009. === Tapakulttuuri === * [http://www.pro-seremoniat.fi/ Pro-seremoniat]. * [http://www.protu.fi/ Prometheus-leirin tuki ry]. * [http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html Suvivirrestä neutraali suvilaulu]. Uskonnonvapaus.fi. * Marketta Ollikainen: [http://yliopistolehti.helsinki.fi/1999_20/kulttuuri.html#PERHEJUHLA%20ILMAN%20KRISTILLISI%C3%84%20RIITTEJ%C3%84 Perhejuhla ilman kristillisiä riittejä]. Yliopisto-lehti 20/1999. * Anneli Aurejärvi-Karjalainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/perhe.html Uskonnonvapaus perhejuhlissa]. Vapaa ajattelija 1/2001. * Henrik Sawela: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/juhlat.html Juhlat elämän taitekohdissa]. Vapaa ajattelija 4/2001. * Marketta Ollikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/proseremoniat.html Mitä kuuluu Pro-Seremonioille?] Vapaa ajattelija 4/2001. * Johanna Liukkonen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vain+seremonian+sis%C3%A4lt%C3%B6++erottaa+siviilih%C3%A4%C3%A4t+kirkollisista/HS20010716SI1YO02nls Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista]. Helsingin sanomat 16.7.2001. * Suvi Kuparinen: [http://www.kouvolansanomat.fi/page.php?page_id=5&news_id=200825559866&comAct=email ”Uskossa oleminen tai uskonnottomuus on jokaisen oma asia”]. Kouvolan sanomat 18.7.2008. * Matias Manner: [http://www.uta.fi/utain/2004k/7/10918.html Siviilijuhlien seremonioissa tärkein on ihminen, ei uskonto]. Utain 1.4.2004. ==== Nimiäiset ==== * Katriina Pajari: [http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ohtoa+ei+kasteta+mutta+rippikouluun+saa+menn%C3%A4/1135237904346 Ohtoa ei kasteta, mutta rippikouluun saa mennä]. Helsingin sanomat 15.7.2008. * Leila Närhinen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/eetumatias.html Surujuhlasta ilojuhlaan eli kertomus Eetu Matiaksen nimiäisistä]. Vapaa ajattelija 4-5/2000. * [http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=256 Nimenantojuhla eli nimiäiset]. Bebesinfo. * Ina Mikkola: [http://suomenkuvalehti.fi/blogit/megafoni/kaste-rikkoo-lapsen-uskonnonvapautta Kaste rikkoo lapsen uskonnonvapautta]. Suomenkuvalehti.fi 24.12.2009. ==== Hautajaiset ==== * [http://www.siviilihautajaiset.fi/ Siviilihautajaiset.fi]. * Milka Sauvala: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Uskonnottomat+kaipaavat+tiloja+siviilihautajaisiin/HS20050629SI1KA02666 Uskonnottomat kaipaavat tiloja siviilihautajaisiin]. Helsingin sanomat 29.6.2005. * Taina Saarinen: [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja Muistojuhla ilman uskonrituaaleja]. Kansan uutiset 26.3.2009. * [http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/519491 Tunnustuksettomat hautausmaat yhä autioina]. MTV3-STT 14.4.2007. ==== Joulu ==== * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnottomista_joululauluista Luettelo uskonnottomista joululauluista]. * Erkki Hartikainen (toim.): [http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId933903 Pikkujoulu, joulu ja talvipäivän seisaus]. Elämänkatsomustiedon oppikirjat. * Ilkka Pernu: [http://utain.uta.fi/2007s/13/42102.html Ateistin joulujuhlassa syödään hyvin]. Utain 29.11.2007. * Tarja Kovanen: [http://www.viikkosavo.fi/pdf//200793/11VISA0119P0.pdf Koulun joulujuhla muuttuu helposti kaikille sopivaksi]. Viikkosavo 1.12.2007. (PDF) * Jaakko Wallenius: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php/mielipiteet/220-joulu-ilman-jeesusta Joulu ilman Jeesusta]. Ajatuksia olemisesta 1.12.2007. * Jarkko Tontti: [http://www.vihrealanka.fi/node/958 Pakanan joulu]. Tontilta 21.12.2007. * [http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0cd2494c-43ef-43d7-9547-d49011494d2f Löytyisikö jouluevankeliumille ei-uskonnollista korvaajaa?] Kirjastot.fi 22.10.2009. * Vesa Sisättö: [http://www.vihrealanka.fi/uutiset/uskonto-pois-joulusta Uskonto pois joulusta!] Vihreä lanka 11.12.2009. === Yhteiskunta === * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/uskonnottomuus.html Jumaluusoppineet vastustavat uskonnottomuuden vapautta]. Vapaa ajattelija 3/2000. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_02/ettutkimus.html Tulossa kelvoton tutkimus elämänkatsomustiedon opetuksesta]. Vapaa ajattelija 2/2001. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_02/et.html Raju hyökkäys elämänkatsomustietoa vastaan]. Vapaa ajattelija 2/2001. * Markku Myllykangas: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/puoskarointi.html Puoskarointi käy kaupan]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/katsomusopetus.html Hallituksen ehdotukset katsomusopetuksesta]. Vapaa ajattelija 5/2002. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/uskonnonvapauslakiesitys.html Katsomusvapautta aiotaan kaventaa]. Vapaa ajattelija 5/2002. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/ateistikirkko.html Ateistien kirkko?] Vapaa ajattelija 5/2002. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/stm_vaatii_lasten_silpomista.html STM vaatii lasten silpomista]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_04/eun_perustuslakiluonnos_syrjii_ateisteja.html EU:n perustuslakiluonnos syrjii ateisteja]. Vapaa ajattelija 4/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_05/paarma_valehtelee.html Paarma valehtelee]. Vapaa ajattelija 5/2003. * Bobbie Kirkhart: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_05/jeffersonista_bushiin.html Kirkon ja valtiovallan erottaminen Amerikassa]. Vapaa ajattelija 5/2003. * Juha Kukkonen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomessa++syrjit%C3%A4%C3%A4n++uskonnottomia/HS20040613SI1VS07b23 ”Suomessa syrjitään uskonnottomia”]. Helsingin sanomat 13.6.2004. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/old_kannanottoja/uskonnottomuusmediassa.html Miksi uskonnottomuus ei näy mediassa?] Vapaa-ajattelijain liitto 28.10.2004. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/ajatuksenvapauden_viholliset.html Ajatuksenvapauden viholliset]. Vapaa ajattelija 2–3/2004. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_01/100_vuotta_valtion_ja_kirkon_eroa.html 100 vuotta valtion ja kirkon eroa]. Vapaa ajattelija 1/2005. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_02/uskonnonvapaus_ruotsissa.html Uskonnonvapaus Ruotsissa]. Vapaa ajattelija 2/2005. * Teija Laakso: [http://www.uta.fi/utain/2005k/8/20878.html Uskonto jyllää koulujen arjessa]. Utain 21.4.2005. * Leila Oksa: [http://www.uta.fi/utain/2005k/8/21029.html Päämääränä vakaumusten tasa-arvo]. Utain 21.4.2005. * Leila Oksa: [http://www.uta.fi/utain/2005k/8/21027.html Mäntysalon perhe ei usko jumaliin]. Utain 21.4.2005. * Maijastina Kahlos: [http://www.maijastinakahlos.net/b/kirjoituksia/varia/tunnustuksettomuus/ Vankat perustelut valtion tunnustuksettomuudelle]. Vartija 1/2007. * Anniina Tapioharju: [http://uskomaton.fi/main/tietoa/88-uskonnottomien-asema-suomalaisessa-yhteiskunnassa Uskonnottomien asema suomalaisessa yhteiskunnassa]. Uskomaton.fi 2009. * Anne Savolainen: [http://turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-01-30,104:2:590438,1:0:0:0:0:0 Espoossa uskonnottomien saattotilaisuudet vain taivasalla]. Turun sanomat 30.1.2009. * Jarkko Tontti: [http://www.vihrealanka.fi/node/931 Kirkko irti valtiosta, Tuija?]. Vihreä lanka 14.12.2007. * Heikki Rusama: [http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=4937&Itemid=38 Piispa ja professori: Uskonpuhdistus sanana historiaan]. Kotimaa 22.4.2008. * Erkki Tuomioja: [http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1562&category=4 Sekulaarin yhteiskunnan tulevaisuus]. Darwin-symposio 14.11.2008, Helsingin normaalilyseo. * Erkki Hartikainen: [http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto?] Jumalaton 28/2008. * Jyrki Kiiskinen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Jumalan+s%C3%A4%C3%A4d%C3%B6ksi%C3%A4+arvosteltaessa+on+k%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4+harkintaa/1135250518614 ”Jumalan säädöksiä arvosteltaessa on käytettävä harkintaa”]. Helsingin sanomat 5.11.2009. * [http://fi.wikinews.org/wiki/Euroopan_ihmisoikeustuomioistuin_kehotti_Italiaa_poistamaan_koulujen_ristiinnaulitunkuvat Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti Italiaa poistamaan koulujen ristiinnaulitunkuvat]. Wikiuutiset 5.11.2009. * Markku Soikkeli: [http://aikalainen.uta.fi/2010/04/23/yliopiston-kappeli-kaikkien-kayttoon/ Yliopiston kappeli kaikkien käyttöön]. Aikalainen 23.4.2010. * Pekka Vehviläinen: [http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/07/artikkelit/suvaitseva_pakanapomo/ Suvaitseva pakanapomo]. Journalisti 7/2010. * Antti Goman: [http://www.kaleva.fi/uutiset/srk-pohjoisessa-tuore-pedofiliaepaily/852293 SRK: Pohjoisessa tuore pedofiliaepäily]. Kaleva 2.5.2010. * [http://www.pod.fi/drupal/?q=node/694 Piispa: Pedofiliaskandaalin syynä naisten pieni rooli kirkossa]. Pod.fi 28.4.2010. * Arno Kotro: [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Koulu+ei+kasvata+huuhaa-kriittisyyteen/1135258135114 Koulu ei kasvata huuhaa-kriittisyyteen]. Helsingin sanomat 25.6.2010. * [http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2226030 Muslimibussikuskit eivät huoli opaskoiria kyytiin Britanniassa]. Ilta-sanomat 19.7.2010. * STT: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vapaa-ajattelijat+Valtion+palkkaamat+papit+pois+armeijasta/1135263766838 Vapaa-ajattelijat: Valtion palkkaamat papit pois armeijasta]. Helsingin sanomat 12.2.2011. === Ajatuksenvapaus kouluissa === * [http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/paivanavaus.html Päivänavaus]. Uskonnonvapaus.fi. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/old_kannanottoja/paivanav.html Päivänavaus ei voi olla pakollinen]. Vapaa-ajattelijain liitto. * Milla Bouquerel: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Opettaja+suositteli+korvatulppia+uskonnottomalle+aamunavaukseen/1135234492170 Opettaja suositteli korvatulppia uskonnottomalle aamunavaukseen]. Helsingin sanomat 2.3.2008. * [http://www.turunsanomat.fi/extreme/?ts=1,3:1011:0:0,4:11:0:1:2008-05-24,104:11:542674,1:0:0:0:0:0: Aamunavauksille uskottomat]. Turun sanomat 24.5.2008. * Erkki Hartikainen: [http://etkirja.pp.fi/Jumalaton46.html#mozTocId916965 Opettajat tietämättömiä Suomen ja kansainvälisestä lainsäädännöstä]. Jumalaton 10.1.2010. * Erkki Hartikainen: [http://etkirja.pp.fi/Jumalaton47.html#mozTocId750874 Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus]. Jumalaton 7.2.2010. === Koulut ja päiväkodit === * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId949334 Uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus pois lukiosta!] Jumalaton 27.4.2007. * [http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/vapaa-ajattelijat_ruokarukous_ei_kuulu_paivakoteihin_1049824.html Vapaa-ajattelijat: Ruokarukous ei kuulu päiväkoteihin]. Ylen uutiset 2.10.2009. * [http://www.iltalehti.fi/perhe/2009121610762917_pr.shtml Ruokarukous kiusaa monia vanhempia koulussa]. Ilkka 11.10.2009. * [http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Saako-lapsia-rukoiluttaa-paivakodissa_/819324 Saako lapsia rukoiluttaa päiväkodissa?]. Kaleva 15.10.2009. * Laura Rantanen: [http://www.iltalehti.fi/perhe/2009121610762917_pr.shtml Pitääkö päiväkodissa rukoilla?] Iltalehti 16.12.2009. * Anni Kakkola: [http://www.iltalehti.fi/perhe/2009121610762917_pr.shtml Päiväkotien uskontokasvatus närästää monissa perheissä]. Aamuposti 26.6.2008. * Mikko Haapanen: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/El%C3%A4m%C3%A4nkatsomustiedon+opetukseen+on+joissakin+kouluissa+vaikea+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/1135241864846 Elämänkatsomustiedon opetukseen on joissakin kouluissa vaikea päästä]. Helsingin sanomat 10.12.2008. * Tuukka Tomperi: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=3906305 Elämänkatsomustiedon ja uskonnon pitäisi olla valinnaisia peruskoulussa]. Aviisi 1/2010. * Marika Honkatukia: [http://utain.uta.fi/2010k/7/60572.html Elämänkatsomustiedon opetuksessa yhä puutteita]. Utain 25.2.2010. === Jumalanpilkkalait === * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_01/juttu12.html Jumalanpilkkapykälän rikoslaissa säilyttämisen puolesta äänestäneet kansanedustajat]. Vapaa ajattelija 1/1999. * [http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2001-4/pilkka.htm Jumalanpilkkalaki ja miksi se pitäisi kumota]. Pakanasanomat 4/2001. * Christopher Hitchens: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/tyhmin_uskonto.html Tyhmin uskonto]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * [http://hightechforum.kaleva.fi/index.cfm?alue=10&Id1=502164&OpenStory=1&lang=1&scs=2 Jumalan pilkkaaminen Internetissä toi syytteen]. Kaleva 17.8.2005. * Suvi Ahola: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vapaa-ajattelijoiden+pilakuvia+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4njumalanpilkasta/HS20060711SI1KU016dz Vapaa-ajattelijoiden pilakuvia epäillään jumalanpilkasta]. Helsingin sanomat 11.7.2006. * Ilkka Pyysiäinen: [http://www.helsinki.fi/collegium/events/teach-in_pyysiainen.pdf Jumalanpilkka ja uskonnonvapaus]. Helsingin yliopisto. (PDF) * Kimmo Sundström: [http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti154.pdf Sananvapaudesta ja jumalanpilkasta keskusteltiin]. Pääkaupunkiseudun ateistit 11.6.2007. (PDF) * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton18.html#mozTocId986090 Jumalanpilkkalaeista]. Jumalaton 30.6.2007. * Janne Vainio: [http://micchaditthi.blogspot.com/2007/12/sananvapaus-ja-jumalanpilkka.html Sananvapaus ja jumalanpilkka]. 27.12.2007. * Ilkka Pyysiäinen: [http://www-hotel1.it.helsinki.fi/~optek/podcast/?id=32 Jumalanpilkka – skandaaleista pahin?] HY-Podcast 3.10.2008. * Mikko Välimaa: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+Rikoslain+uskonrauhapyk%C3%A4l%C3%A4t+aikansa+el%C3%A4neit%C3%A4/1135249708802 Professori: Rikoslain uskonrauhapykälät aikansa eläneitä]. Helsingin sanomat 30.9.2009. * [http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/yk-uskontojen-herjaaminen-on-ihmisoikeusrikkomus YK: Uskontojen herjaaminen on ihmisoikeusrikkomus]. Suomen kuvalehti 1.4.2009. * Lauri Otonkoski ja Jarkko Tontti: [http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:1:2009-04-11;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:604312,1:0:0:0:0:0: Sananvapautta ja taiteenvapautta rajoitetaan Suomessa nykyään liian herkästi]. Turun sanomat 11.4.2009. * Kimmo Nuotio: [http://www.haaste.om.fi/46014.htm Jumalanpilkasta viharikoksiin]. Haaste 1/2009. * Mikko Välimaa: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+Rikoslain+uskonrauhapyk%C3%A4l%C3%A4t+aikansa+el%C3%A4neit%C3%A4/1135249708802 Professori: Rikoslain uskonrauhapykälät aikansa eläneitä]. Helsingin sanomat 30.9.2009. * [http://www.vino.fi/kannanotot-ja-tiedotteet/367-vino-jumalanpilkkaa-koskeva-lakipykaelae-uusittava ViNO: Jumalanpilkkaa koskeva lakipykälä uusittava]. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 15.10.2009. * Ville Seuri: [http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Piraattipuolue+haluaa+poistaa+jumalanpilkan+laista/1135256863446 Piraattipuolue haluaa poistaa jumalanpilkan laista]. Helsingin sanomat 14.5.2010. === Rippisalaisuus === * Pihla Tiihonen: [http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/uutiset-ja-ilmiot/5826/ Rippisalaisuus suojaa yhä pedofiilia]. Kirkko ja kaupunki 27.8.2007. * [http://www1.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/rippisalaisuus_antaa__v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4_suojaa_4643768.html Rippisalaisuus antaa väärää suojaa?] Karjalainen 20.9.2008. * [http://freepathways.wordpress.com/2010/04/21/alinta-kastia-naiset-ja-lapset/ Alinta kastia ovat naiset ja lapset]. 21.4.2010. * [http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010050311582945_uu.shtml Rippisalaisuus voi estää hyväksikäytön paljastumisen]. Iltalehti 3.5.2010. * [http://yle.fi/alueet/turku/2010/05/laki_on_yksiselitteinen_rippisalaisuuden_voi_murtaa_1653576.html Laki on yksiselitteinen: rippisalaisuuden voi murtaa]. Ylen uutiset 4.5.2010. * Katja Kuokkanen: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Brax+Kirkko+ei+saa+piilotella+ripin+takana/1135256704877 Brax: Kirkko ei saa piilotella ripin takana]. Helsingin sanomat 9.5.2010. * [http://www.kaleva.fi/uutiset/oikeustieteilija-rippisalaisuus-on-ongelma-lastensuojelulle/854130 Oikeustieteilijä: Rippisalaisuus on ongelma lastensuojelulle]. Kaleva 13.5.2010. * [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/hs_rippisalaisuus_murtumassa_lasten_suojelemiseksi_1683569.html?origin=rss HS: Rippisalaisuus murtumassa lasten suojelemiseksi]. Ylen uutiset 15.5.2010. * [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6+pit%C3%A4%C3%A4+kitke%C3%A4+pois/1135256866415 Hyväksikäyttö pitää kitkeä pois]. Helsingin sanomat 16.5.2010. * Sari Sarkomaa: [http://sarisarkomaa.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/17/kirkko-ei-voi-eika-saa-suojella-pedofiileja/ Kirkko ei voi, eikä saa suojella pedofiilejä]. Uuden Suomen blogit 17.5.2010. * [http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/92680-lehti-he-tukevat-kirkon-vaikenemista-pedofiileista Lehti: He tukevat kirkon vaikenemista pedofiileistä]. STT – Uusi Suomi 18.5.2010. * Reino Suni: [http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/05/18/Rippisalaisuus++perustuu+petokseen/201039015167/69 Rippisalaisuus perustuu petokseen]. Mielipidekirjoitus. Kymen sanomat 18.5.2010. * [http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/05/1125352 Poliitikot: Rippisalaisuus unohdettava pedofiliatapauksissa]. MTV3-STT 17.5.2010. * [http://www.utuonline.fi/sisalto/argumentti/Ristiriitainen_rippisalaisuus2010.html Ristiriitainen rippisalaisuus]. Utuonline 2010. === Punainen kristalli === * [http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2009/07/912386 Avustusjärjestöjen punainen kristalli sai lain suojan]. MTV3 9.7.2009. * [https://www.redcross.fi/ajankohtaista/uutiset/fi_FI/uusi_kansainvalinen_suojamerkki/ Uusi kansainvälinen suojamerkki voimaan Suomessa]. Suomen Punainen risti 9.7.2009. * P. R. Kumaraswamy: [http://www.asiantribune.com/node/1720 Time for India to ”Cross” over to Crystal]. Asian Tribune 25.8.2006. {{en}} === Kirja-arvosteluja === * Osmo Tammisalo: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/988/tammisalo.htm Tieteen runollisuus]. Tieteessä tapahtuu 8/1998. * Otto Lappi: [http://blogit.helsinki.fi/homunculus/1-04_dawkins.htm Richard Dawkins: Unweaving the Rainbow: Science,Delusion and the Appetite for Wonder]. Homonculus 2004. * Jukka Paastela: [http://www.netn.fi/195/netn_195_kirja1.html Haastetta kerrakseen]. Niin & näin 1/1995. * Jari Koponen: [http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_10/ylkir.htm#a3 Lennokkaasti ja huumorilla]. Yliopisto 10/1997. * Kari Enqvist: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/006/enqvist.htm Steven Weinberg: Terveen järjen ja valistuksen terävä saarnamies]. Tieteessä tapahtuu 6/2000. * Ilkka Pyysiäinen: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Uskonto+saa++selityksen+mielest%C3%A4++ja+evoluutiosta/HS20010811SI1AT01td5 Uskonto saa selityksen mielestä ja evoluutiosta]. Helsingin sanomat 11.8.2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Unelma+tiedon+ykseydest%C3%A4/HS20011215SI1AT01jd6 Unelma tiedon ykseydestä]. Helsingin sanomat 15.12.2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/luettua.html#pimea Uskontojen pimeä puoli]. Vapaa ajattelija 5/2002. * Marketta Ollikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/images/stories/lehdet/Jarjen_Aani_1-2002.pdf Palkittu lastenkirjailija tappoi jumalan]. Järjen ääni 1/2002. (PDF, s. 12–13) * Kari Enqvist: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Py%C3%B6ritt%C3%A4%C3%A4k%C3%B6+luonto+meit%C3%A4+vai+me+luontoa/HS20021109SI1AT015y9 Pyörittääkö luonto meitä vai me luontoa?] Helsingin sanomat 9.11.2002. * Erkki A. Kauhanen: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kosmoksen+hahmo+ei+anna+jumalille+tilaa/HS20030705SI1AT01x1a Kosmoksen hahmo ei anna jumalille tilaa]. Helsingin sanomat 5.7.2003. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Totuuden-puolustajaFilosofi+Ilkka+Niiniluodon+rauhallisissa+esseiss%C3%A4totuus+ei+katoa+ulottuvuuksiinsa/HS20030531SI1KU02f2d Totuuden puolustaja]. Helsingin sanomat 31.5.2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/herja.htm Ateismin pitkä herja]. Vapaa ajattelija 6/2004. * Johan Lahdenperä: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/T%C3%A4n%C3%A4+y%C3%B6n%C3%A4+humanistit+ovat+levottomiaKari+Enqvistin+esseet+yhdist%C3%A4v%C3%A4t+intensiivisen+tiedon+jakaunokirjallisen+lauseen/HS20041120SI1KU02h9t Tänä yönä humanistit ovat levottomia]. Helsingin sanomat 20.11.2004. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Filosofi+suomii+jumaluskontojaSam+Harrisin+mukaan+maltillinen+uskonnollisuuson+portti+fanatismiin/HS20070629SI1KU03cf3 Filosofi suomii jumaluskontoja]. Helsingin sanomat 29.6.2007. * Vesa Vanhalakka: [http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/30692.shtml Armoton tykitys uskontoja vastaan]. Aamulehti 25.5.2008. * Kimmo Ketola: [http://www.uskonnontutkija.fi/arkisto/2007_2/usko-pahan-alkujuurena Usko pahan alkujuurena]. Uskonnontutkija 2/2007. * Jussi K. Niemelä: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_01/hampaissa.html Uskonto vihdoinkin luonnontieteen hampaissa]. Vapaa ajattelija 1/2007. * Pekka Wahlstedt: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Darwinin+opein+uskontojen+kimppuun/HS20070515SI1AT03ei1 Darwinin opein uskontojen kimppuun]. Helsingin sanomat 15.5.2007. * Tommi Sarlin: [http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=5775&deptid=127&languageid=3&NEWS=1 Jos usko onkin vain humpuukia]. Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen haastattelu. Kirkko & kaupunki 20.8.2007. * Kimmo Ketola: [http://www.uskonnontutkija.fi/arkisto/2007_2/usko-pahan-alkujuurena Usko pahan alkujuurena]. Uskonnontutkija 2/2007. * Ilkka Pyysiäinen: [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/117/94 Epäilyksen varjo]. Tieteessä tapahtuu 2/2007. (PDF) * Jarkko Tontti: [http://www.jarkkotontti.net/blog/esseita-ja-arvostelua/uskonnot-ihmisen-uhkana-niin-nain-42008/ Uskonnot ihmisen uhkana]. Niin & näin 4/2008. * [http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=41337 Usko, toivo ja huijaus – rohkaisua, johdattelua vai psykoterroria?] Terveysportti. * Maija Tammi: [http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2006-12-09,104:10:424605,1:0:0:0:0:0: Onko vapaaehtoisia?] Turun sanomat 9.12.2006. * Matti Kamppinen: [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/704/584 Uskon asia, tai sitten ei]. Tieteessä tapahtuu 7/2008. (PDF) * Martti-Tapio Kuuskoski: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Uskonnottomien++kiihke%C3%A4+puolustus/HS20061024SI1AT02zly Uskonnottomien kiihkeä puolustus]. Helsingin sanomat 24.10.2006. * Vesa Vanhalakka: [http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/30691.shtml Evoluutiobiologin korkeampi veisu]. Aamulehti 25.5.2007. * Putte Wilhelmsson: [http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/arvostelut/?ts=1,3:2019:0:0,4:107:0:0:0;4:61:0:0:0;4:85:141:1:2007-06-03;4:100:0:0:0;4:99:0:0:0;4:87:0:0:0;4:62:0:0:0;4:78:0:0:0;4:82:0:0:0,104:85:463388,1:0:0:0:0:0: Eliitin väittelyä rahvaan jumalista]. Turun sanomat 3.6.2007. * Jussi K. Niemelä: [http://jussikniemela.blogspot.com/search?q=Jumala+on+turha+hypoteesi Jumala on turha hypoteesi]. Vapaa ajattelija 6/2006. * Martti Mäkisalo: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Aivojen+rakenne+selitt%C3%A4%C3%A4+uskonnotKognitiotieteen+valossamonet+uskontojen+perinteiset+selitysmallit+n%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4tk%C3%B6mpel%C3%B6ilt%C3%A4/HS20071202SI1KU020q5 Aivojen rakenne selittää uskonnot]. Helsingin sanomat 2.12.2007. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Uskonto+maailman+surkeuksien+syy/HS20081012SI1KU02sef Uskonto, maailman surkeuksien syy]. Helsingin sanomat 12.10.2008. * Petja Savoila: [http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/jumala-ei-ole-suuri-kuinka-uskonto-myrkyttää-kaiken-christopher-hitchens/264341 Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken]. Keskisuomalainen 19.10.2008. * Pekka Wahlstedt: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kattavasti+evoluutiosta/HS20090421SI1AT02kfa Kattavasti evoluutiosta]. Helsingin sanomat 21.4.2009. * Risto Laine: [http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2009-05-03,104:5:608361,1:0:0:0:0:0: Arabit taistelevat aina, mutta tulokset näyttävät laihanlaisilta]. Turun Sanomat 3.5.2009. * Anni-Helena Leppälä: [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/k%E4%E4nteinen_jumaluusoppi_1694790.htmln Käänteinen jumaluusoppi]. Kansan uutiset 31.10.2008. * Pertti Orhanen: [http://www.ilkka.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?article=452591 Uskonnoton kuoleman äärellä]. Ilkka 8.10.2009. * Elias Krohn: [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/2054476.html Fyysikko ihmettelee uskontoa]. Kansan uutiset 22.11.2009. * Pekka Kymäläinen: [http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/enqvistin-kuoleman-ja-unohtamisen-aikakirjat-tutkii-kuolemaa-ja-uskoa/160053 Enqvistin Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat tutkii kuolemaa ja uskoa]. Aamulehti 29.10.2009. * Tuulikki Strand-Niemelä: [http://www.valkeakoskensanomat.fi/cs/Satellite?c=CT_Content_C&childpagename=VKS_newssite%2FAMLayout&cid=1194616741039&p=1194616740345&packedargs=packedargs%3DAMDefaultBlogPage%25253AblogEntryId%253D1195128045118&pagename=VKSWrapper Aikakirjat]. Valkeakosken sanomat 18.11.2009. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lohduttaa+kun+fyysikko+ei+lupaa+mit%C3%A4%C3%A4n/HS20091224SI1KU01gho Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään]. Helsingin sanomat 24.12.2009. * Heikki Jokinen: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4+pystyyn+ei+k%C3%A4det/HS20041215SI1KU031k1 Pää pystyyn, ei kädet]. Helsingin sanomat 15.12.2004. * Marjatta Ripsaluoma: [http://sites.google.com/site/kotisivut2/kritiikkejae/kari-enqvist Molekyylien kuolema ja elämä]. Keskipohjanmaa 2009. * Hannu Reime: [http://www.lausti.com/articles/kolumnit/sattuma.html Sattuma ja vapaa tahto]. Ylen Ykkösaamu 22.9.2009. * Pauli Vesakas: [http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/richard-dawkinsilla-maailman-hienoin-esitys-evoluution-todisteet/513145 Maailman hienoin esitys]. Savon sanomat 14.12.2009. * Mari Paalosalo-Jussinmäki: [http://www.olivialehti.fi/Kulttuuri/Kirjablogi/tabid/246/PostId/480/Default.aspx?TagId=509 Uskonto on virus ja minä olen immuuni]. Kirjablogi Kirjosieppo 18.1.2010. === Taikausko === * Pete Pakarinen: [http://www.skepsis.fi/jutut/homppa.html Miksi rajatieto kiinnostaa?] Nykypäivä 1995. * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/taikausko.html Taikausko]. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * Roope Lipasti: [http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2006-09-09,104:10:403820,1:0:0:0:0:0: Taikauskoinen Suomi]. Turun sanomat 10.9.2006. * Jussi Kaksonen: [http://www.ess.fi/?article=110780 Maaginen maailmankatsomus elää vahvana]. Etelä-Suomen sanomat 24.9.2006. * [http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta]. Suomen Akatemia 29.11.2006. * Ulla Järvi: [http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=4287/news_db=web_lehti2006/type=1 Älykkyys tai persoonallisuus eivät selitä taikauskoa]. Suomen lääkärilehti 28.12.2006. * [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=754&vl=2007 Taikausko juontaa ydintiedon sekasotkusta]. Tiede 2/2007. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2008/2008-1-jarvinen1.html Älä usko kaikkeen mitä ajattelet]. Skeptikko 1/2008. * [http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3483 Taikausko kehittyi pitämään meidät hengissä]. Tiede 13.09.2008. === Noitavainot === * Timo Kervinen: [http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/9.huhtikuu/NOIT1498.HTM Väärää tietoa pääsiäisnoidista]. Verkkouutiset 9.4.1998. * [http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Lyhyt_katsaus_noitavainoihin.html Lyhyt katsaus noitavainoihin]. Harmaasusien airut 1.1.1998. * [http://www.keskiaika.org/kirjasto/noitav.htm Noitavainot keskiajalla]. Elävä keskiaika ry. * [http://yle.fi/alueet/oulu/2010/10/noitavaino_elaa_ja_voi_hyvin_2059205.html Noitavaino elää ja voi hyvin]. Yle Oulu 14.10.2010. === Luomisoppi === * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kreationismi.html Kreationismi]. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Julkaisija=Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/alykas_suunnitelma.html Älykäs suunnitelma]. Teoksessa Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursa, 2001. * Kari Enqvist: [http://www.physics.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm Taivaalliset todisteet]. Kanava 2/2003. * Bruce Martin: [http://www.skepsis.fi/lehti/2004/2004-4mart.html Ei älykäs eikä suunnitelma]. Skeptikko 4/2004. * Esa Mäkinen: [http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/10/29/jumala-vai-avaruusoliot-evoluutioon-takana/ Jumala vai avaruusoliot evoluutioon takana?], Ylioppilaslehti 29.10.2004. * Sami Torssonen: [http://tyl.utu.fi/arkisto/2005/17/juttu3.htm Oliko Darwin väärässä?]. Turun ylioppilaslehti 17/2005. * Anssi Saura: [http://www.skepsis.fi/lehti/2005/2005-1saur.html Tuplapalkittu luomisoppi]. Skeptikko 1/2005. * Jussi K. Niemelä & Osmo Tammisalo: [http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-2-niemela.html Historiallinen ennakkopäätös Yhdysvalloissa & Miksi älykäs suunnittelija vetoaa?]. Skeptikko 2/2006. * Johannes Ijäs: [http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=1136&Itemid=38 Älykäs suunnittelu pannaan Englannin kouluissa]. Kotimaa 13.12.2006. * Elisa Järnefelt: [https://oa.doria.fi/handle/10024/6104?show=full Älykkään suunnittelun teoria: Tutkimus kansanomaisen psykologian ja biologian yhteydestä kreationistiseen ajatteluun]. Uskontotieteen pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto 2007. * Sampo Marski: [http://www.oulu.fi/hutk/historia/opiskelu/Havina/Marski.htm Kreationismi – aukkojen tiede]. Havina 1/2010. === Muuta === * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/robert.html Robert Ingersollin ajatuksia järjestä]. Vapaa ajattelija. * Marjaana Lindeman: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/597/lindema.html Elämysperäinen ja rationaalinen ajattelu]. Tieteessä tapahtuu 5/1997. * Esko Valtaoja: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/982/Valtaoja.html Oxfordin moottorisahamurhat]. Tieteessä tapahtuu 2/1998. * Janne Vainio: [http://web.archive.org/web/20051128111654/http://www.helsinki.fi/jarj/sitvas/toimenpide98/janne2.html Tarvitaanko vapautuksen buddhologiaa?]. Toimenpide 1998. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_03/ihminen.html Ihminen on itsensä kesyttämä]. Vapaa ajattelija 3/2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/eriarvoisuus.html Evoluutio ja eriarvoisuus]. Vapaa ajattelija 4/2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/kolumni.html Geenin pitkä koura]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/hume.html Humen giljotiini]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Ilkka Pyysiäinen: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Eliitit+suojelevat+kansan+moraalia+pahalta+tiedolta/HS20030531SI1AT02exc Eliitit suojelevat kansan moraalia pahalta tiedolta]. Helsingin sanomat 31.5.2003. * Peter Singer: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/voimmeko_luottaa_moraaliseen_vaistoomme.html Voimmeko luottaa moraaliseen vaistoomme?] Vapaa ajattelija 1/2003. * Pertti Lindfors, Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/wienin_piiri_vastusti_metafysiikkaa.html Wienin piiri vastusti metafysiikkaa]. Vapaa ajattelija 1/2003. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/demokratian_jatkuva_vallankumous.html Demokratian jatkuva vallankumous]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Suvi Laukkanen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/seksin_ostokielto_puhutti_helsingissa.html Seksin ostokielto puhutti Helsingissä]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/logiikka_pettaa_ennustuksissa.html Seksi ja Humen giljotiini]. Vapaa ajattelija 6/2003. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_06/westermarck_ratsastaa_jalleen.html Westermarck ratsastaa jälleen]. Vapaa ajattelija 6/2003. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2003/2003-4jarv.html James Randi otti yleisönsä Suomessa]. Skeptikko 4/2003. * Marja Ollila: [http://www.polyteekkari.fi/pt.pl?juttu=715 Leibnitzin unelman rakentaja]. Polyteekkari 6/2004. * [http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/ulkomaat/2004/06/303702 Laittomat abortit tappavat Latinalaisessa Amerikassa]. MTV3-STT 24.6.2004. * Laura Vähäsarja: [http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-06/ajankohtaista/Elamaa_uskonnon_varjossa Elämää uskonnon varjossa]. Vantaan Lauri 6.3.2008. * Jarmo Boberg: [http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2008/07/muut/takasivunhenkilo.html Tähdistä suomalaista hyvinvointia]. Kirjatyö 12.6.2008. * Annikka Mutanen: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1014&vl=2008 Mistä moraali syntyy?] Tiede 8/2008. * Johanna Vehkoo: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=40901f2 Mitäs me närkästyneet]. Aamulehti 5.12.2008. * Anto Leikola: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1086&vl=2009 Ihminen on osa luontoa, sanoi Darwin]. Tiede 1/2009. * Otto Favén: [http://fifi.voima.fi/artikkeli/Uskomaton-vapaus/2762 Uskomaton vapaus]. Voima 27.2.2009. * Hannu Virtanen: [http://fifi.voima.fi/artikkeli/L%C3%A4nsi-L%C3%A4hi-it%C3%A4-ja-Raamatun-varjo/122 Länsi, Lähi-itä ja Raamatun varjo]. Voima 20.1.2009. * Jenni Järventaus: [http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/Jeesuksella-p%C3%A4%C3%A4h%C3%A4n/605 Jeesuksella päähän]. Voima 16.11.2009. === Jeesuksen historiallisuus === * Earl Doherty: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/jeesuksen_arvoitus/index.html Jeesuksen arvoitus]. * Robert M. Price: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/jeesus_on_satuolento.html Jeesus on satuolento]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. === Islam === * Hannu Reime: [http://www.lausti.com/articles/Mideast/islam.html Lafif Lakhdar — uskonnoton ääni islamin maailmasta]. Ylen radiouutiset, Maailmanpolitiikan arkipäivää 13.12.2002. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/vaarauskoisena_saudeissa.html ”Vääräuskoisena” Saudeissa]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Roy Brown: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/poliittista_islamia_vastaan.html Poliittista islamia vastaan]. Vapaa ajattelija 1/2004. * John L. Perkins: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_04/islam_kehityksen_esteena.html Islam kehityksen esteenä]. Vapaa ajattelija 4/2004. === Taslima Nasrin === * [http://www.kepa.fi/kumppani/3149/ Kirjat: Kielletty hedelmä maistuu]. Kumppani 9.9.1995. * Sanal Edamaruku: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/intian.html Taslima Nasreen ja Intian rationalistiyhdistys]. Vapaa ajattelija. * Jan Erola: [http://www.ylioppilaslehti.fi/1995/031195/taslima.html Fatwan varjossa]. Ylioppilaslehti 3.11.1995. * Arto Jokinen: [http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9515/hapea.html Rasismi yhdistää ihmisiä]. Aviisi 15/1995. * [http://www.taksvarkki.fi/bangladesh/su309.html Taslima Nasrin raivostuttaa äärimuslimeja]. Helsingin sanomat 8.10.1998. * Sole Lahtinen: [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Intian+poliitikot+pallottelevat+kiistellyn+kirjailijan+kohtalolla/1135232943870?ref=rss Intian poliitikot pallottelevat kiistellyn kirjailijan kohtalolla]. Helsingin sanomat 1.1.2008. === Ayaan Hirsi Ali === * Tomi Ervamaa: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Isku+islamin+ytimeenArmotta+k%C3%A4rjist%C3%A4v%C3%A4nAyaan+Hirsi+Alin+mielest%C3%A4naisten+sorto+on+osa+islamia/HS20050918SI1KU026vi Isku islamin ytimeen]. Helsingin sanomat 18.9.2005. * [http://www-fi.valitutpalat.fi/lehti/tiedotteet/20060105.html Musliminaisten puolestapuhuja: Ayaan Hirsi Ali on Vuoden eurooppalainen]. Valitut palat 5.1.2006. * Joel Kuortti: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=973 Epämiellyttävä neitsythäkki]. Agricola 29.1.2006. * Jussi K. Niemelä: [http://jussikniemela.blogspot.com/2007/12/taisteleva-feministi.html Taisteleva feministi]. Skeptikko 1/2006. * Jussi K. Niemelä: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/38 Epäilijän omakuva – Ayaan Hirsi Ali: Infidel]. Vapaa ajattelija 2/2007. * Jaakko Wallenius: [http://uskomaton.fi/main/islam-kritiikki/90-miksi-ayaan-hirsi-ali-luopui-islamista Miksi Ayaan Hirsi Ali luopui islamista?]. Uskomaton.fi. * Iivi Anna Masso: [http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/hirsi-ali Hirsi Ali]. Uusi Suomi 22.11.2007. * Tiina Tarvainen: [http://www.ulkopolitiikka.fi/article/160/ Kirjatutka: Hijabinsa hylännyt feministi]. Ulkopolitiikka 2/2008. === Uutisia === * [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Kirkasj%C3%A4rkiset++ateistit+tulkaa++ulos+kaapista/HS20031007SI1AT028ol Kirkasjärkiset ateistit, tulkaa ulos kaapista]. Helsingin sanomat 7.10.2003. * STT: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+sai+tahtonsa+l%C3%A4pi+valtionkirkosta/1135228368137 Suomi sai tahtonsa läpi valtionkirkosta]. Helsingin sanomat 29.6.2007. * Jyrki Räikkä: [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tietokirjojen+k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen+suomeksi+yh%C3%A4+vaikeampaa/1135229085265 Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa]. Helsingin sanomat 30.7.2007. * [http://www.hs.fi/artikkeli/L%C3%A4ht%C3%B6k%C3%A4sky/1135234140215 Lähtökäsky]. Helsingin sanomien Nyt-liite 1.2.2008. * STT: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalainen+uskoo+Jumalaan+eri+tavalla+kuin+kirkko+opettaa/1135249482739 Suomalainen uskoo Jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa]. Helsingin sanomat 22.9.2009. * [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkija+Raamattu+ei+kerro+ajan+alusta/1135249913985 Tutkija: Raamattu ei kerro ajan alusta]. Helsingin sanomat 9.10.2009. * [http://www.pod.fi/drupal/?q=node/237 Britanniassa uusi ateistinen mainoskampanja]. Pod.fi 19.11.2009. * [http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/10/italialaistutkijat_osoittivat_torinon_kaarinliinan_vaarennokseksi_1058451.html Italialaistutkijat osoittivat Torinon käärinliinan väärennökseksi]. Yle uutiset 6.10.2009. === Keskustelua === * [http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=1417710&t=1417710 Lääkäri ei anna ehkäisyä] ja [http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=1423177&t=1423177 Lääkäri ei anna ehkäisyä 2]. Hevostalli.netin keskustelupalsta. === Uskomuslääkintä === * Heta Häyry: [http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/luku8.html Vaihtoehtolääkintä: huomioita ja arviointia]. Artikkeli teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}}}} * Mikko Ervasti: [http://www.ts.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-10-13,104:7:57251,1:0:0:0:0:0: Poppamiesten paluu]. Turun sanomat 13.10.2000. * Jorma Metsäranta: [http://www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas/2000_4/15.htm Uskomuslääkintä elää tieteen ulkopuolella]. Mielekäs 4/2000. * Markku Myllykangas: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/puoskarointi.html Puoskarointi käy kaupan]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/uskomuslaakinta.html Uskomuslääkintä]. Artikkeli teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * Arno Forsius: [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/uskomush.html Uskomuslääkintä vai uskomushoito?]. Suomen Lääkärilehti 46/2002. * Ritva Korpimo: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Humpuukiin+on+helppo+hurahtaa/HS20030411SI1TL01fjf Humpuukiin on helppo hurahtaa]. Helsingin sanomat 11.4.2003. * Veijo Saano: [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00061 Vaihtoehtolääkintä]. Terveyskirjasto 18.7.2005. * Veijo Saano: [http://www.skepsis.fi/lehti/2005/2005-3saan.html Tarvitaanko Suomeen puoskarilakia?] Skeptikko 3/2005. * [http://www.sivistys.net/uutiset/skepsiksen_epatunnustus_kansanopistoille.html Skepsiksen epätunnustus kansanopistoille]. Sivistys.net 7.12.2005. * Veijo Saano & Markku Myllykangas: [http://www.verkkohaavi.fi/medikalisaatio/uskomus.php Uskomuslääkintä, terveydenhoidon villi rinnakkaisjärjestelmä], Suomen Lääkärilehti 40/2006. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-4-jarvinen3.html Miksi ihmeessä käytämme uskomushoitoja?] Skeptikko 4/2006. * Tero Kivelä & Juhani Kellosalo: [http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo96803.pdf Uskomuslääkintä on käypää ammattisanastoa]. Duodecim 19/2007. (PDF) * [http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=1571/news_db=web_sll2005/type=2 Suomen Lääkäriliitto kuluttajien suojelemiseksi: Puoskarointi kuriin lailla]. 28.6.2007. * [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article242397.ece Lääkäriliitto haluaa uskomushoidot kuriin]. Yle Uutiset 28.6.2007. * Markku Myllykangas: [http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS130707Myll.pdf Puoskarit savustettava terveydenhuollosta]. Helsingin sanomat 13.7.2007. (PDF) * Tehyn eettinen toimikunta: [http://www.tehy.fi/%40Bin/15985578/eettinen_Uskomushoidot.pdf Tunne uskomushoidot]. Tehy-lehti 6/2008. * [http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=1895/news_db=web_sll2005/type=2 Terveydenhuollon järjestöt: Uskomushoitoja ei saa antaa alaikäisille tai vakavasti sairaille potilaille]. Suomen lääkäriliitto 4.3.2009. * Eeva Törmänen: [http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/vapaa-aika/article252068.ece Skepsis epäilee uskomushoitoja]. 13.3.2009. * Johannes Ijäs: [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8192&Itemid=38 Katteettomat lupaukset halutaan kitkeä uskomushoidoista]. Kotimaa 19.3.2009. * Pekka Louhiala & Raimo Puustinen: [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/L%C3%A4%C3%A4ketieteelle+ei+ole+tieteen+kriteerit+t%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4vaihtoehtoa/HS20090525SI1MA01hr4 Vieraskynä: Lääketieteelle ei ole tieteen kriteerit täyttävää vaihtoehtoa]. Helsingin sanomat. 25.5.2009. === Pahuus === * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/et10.htm#mozTocId512351 Pahuus]. Vapaa ajattelija 4/2004. * Jussi Valtonen: [http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/paakirjoitus-ja-kolumnit/6276/ Pahuuden ytimessä]. Kirkko ja kaupunki 38/2007. * Jussi Valtonen: [http://www.hs.fi/artikkeli/Kuka+on+vastuussa+kun+sotilas+kiduttaa+vankia/1135230323901 Kuka on vastuussa, kun sotilas kiduttaa vankia?] Helsingin sanomat 16.9.2007. * Tuija Matikka: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1177&vl=2009 Pahuus puhkeaa helposti]. Tiede 30.6.2009. * Ulla-Maija Vilmi: [http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2009/2009-09-24/teemat/Pahan-varjossa Pahan varjossa]. Vantaan Lauri 24.9.2009. * Pekka Wahlstedt: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Onko+ihminen+el%C3%A4imi%C3%A4+parempi/HS20090512SI1KU036pp Onko ihminen eläimiä parempi?] Helsingin sanomat 12.5.2009. * Jukka Kemppinen: [http://kemppinen.blogspot.com/2009/05/lauerma-ja-pahuus.html Lauerma ja pahuus]. Kemppinen 25.5.2009. * Pauli Vesakas: [http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/hannu-lauerma-pahuuden-anatomia-pahuus-hulluus-poikkeavuus/451708 Pahuuden anatomia]. Savon sanomat 2.6.2009. === Sananvapaus === * [http://www.ihmisoikeudet.net/mielipiteen-ja-sananvapaus Mielipiteen- ja sananvapaus]. Ihmisoikeudet.net. * [http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/sananvapaus/ Suomen journalistiliitto]. * [http://www.effi.org/sananvapaus/ Electronic Frontier Finland]. * [http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/ Sananvapauden puolesta]. * [http://www.vapaansananyhdistys.fi Vapaan sanan yhdistys]. * [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kustantajat+eiv%C3%A4t+uskalla+julkaista+kirjaa+Muhammedin+morsiamesta/1135238834872 Kustantajat eivät uskalla julkaista kirjaa Muhammedin morsiamesta]. Helsingin sanomat 21.8.2008. * [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ennakkosensuuriloukkaa+muslimeja/1135239081097 Kirja Muhammedin lapsivaimosta julki ehkä Tanskassa]. Helsingin sanomat 31.8.2008. * Irshad Manji: [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ennakkosensuuriloukkaa+muslimeja/1135239081097 Ennakkosensuuri loukkaa muslimeja]. Helsingin sanomat 31.8.2008. * Jyrki Räikkä: [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Otava+harkitsee+Medinan+jalokiven+julkaisemista/1135239107732 Otava harkitsee ”Medinan jalokiven” julkaisemista]. Helsingin sanomat 2.9.2008. * Vesa Jaakola: [http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=141923&nodeid=15631&culture=fi-FI&contentlan=1 Onko sananvapaus rajaton oikeus?] Pohjolan sanomat 5.11.2008. * Johanna Vehkoo: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=40901f2 Mitäs me närkästyneet]. Aamulehti 5.12.2008. * Lauri Otonkoski ja Jarkko Tontti: [http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:1:2009-04-11;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:604312,1:0:0:0:0:0: Sananvapautta ja taiteenvapautta rajoitetaan Suomessa nykyään liian herkästi]. Turun sanomat 11.4.2009. === Englanniksi === * [http://www.atheistalliance.org/ Atheist Alliance International]. * [http://www.bbc.co.uk/religion/religions/atheism/ Atheism]. BBC. * [http://www.infidels.org/ Secular Web]. Internet Infidels. * [http://www.secularism.org.uk/ National Secular Society]. Iso-Britannia. * [http://atheists.org/ American Atheists]. * Phil Zuckerman: [http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html Atheism: Contemporary Rates and Patterns]. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Michael Martin (toim.) | Nimeke=Cambridge companion to atheism | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|0-521-60367-6}}}} * [http://www.richarddawkinsfoundation.org The Richard Dawkins Foundation for Reason and Science]. {{en}} {{elämänkatsomustieto}} 4za3fn962prrccv27vard9bz71bdaku 4 3930 160806 157517 2026-11-04T09:26:08Z Jcb 12574 160806 wikitext text/x-wiki {{Arkisto}} [[Kuva:Kahvihuone.jpg|thumb|right|200px|Kahvin nauttimista palestiinalaisessa kahvilassa]] '''''Tämä sivu on [[Wikikirjasto:Kahvihuone|kahvihuoneen]] arkisto, josta löydät yli kuukauden vanhat keskustelut.''''' <br> <br> <br> <br> <br> <br /> <!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------> == Moduulit sivuksi? == Kuten keskustelua on jo aikaisemmin käyty, niin olisiko nämä "muduulit" korvattava nyt sitten sivuilla. Onko tämä liian tavannomainen? Kuvainnollinen se nyt ainakin olisi. Itse ainakin kannatan moduuleiden muuttamista sivuiksi. Olisiko vielä kuvainnollisempaa nimeä? --[[Käyttäjä:Anssi|Anssi]] 5. toukokuuta 2005 kello 16:46:15 (UTC) Mielestäni ainoa toimiva. Moduuli ei kerro kenellekään mitään, kirja tarkoittaisi kokonaista kirjaa. Höm, wikikirjastossa on noin 30 kirjaa, mutta kuitenkin 85 ns. moduulia? Sivu on tavanomainen, ehkäpä hieman tylsäkin, mutta mielestäni sopiva nimitys. Kaikki ainakin ymmärtävät mitä tarkoitetaan. Artikkeleitahan Wikikirjastossa ei ole, mutta kirjassa on sivuja. Kunhan pääsisimme eroon sanasta moduuli. Jos joku keksii paremman nimityksen kuin sivu, niin nyt on aika sanoa. &mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 5. toukokuuta 2005 kello 19:53:46 (UTC) == Käännökset == Voiko tänne kääntää Wikikirjoja englanninkielisestä Wikibooksista? --[[Käyttäjä:193.229.41.107|193.229.41.107]] 14. toukokuuta 2005 kello 17:21:54 (UTC) Tietysti voi! Itse asiassa erittäin hienoa jos ryhdyt kääntämään tekstiä. Käännöstyön aloittaessasi kehottaisin sinua hankkimaan käyttäjätunnuksen (et mm. näkyisi vain numerosarjana). &mdash; [[Käyttäjä:Hupu23ditor|Hupu23ditor]] 14. toukokuuta 2005 kello 17:59:37 (UTC) :Kannattaa myös seurata kääntämääsi kirjaan tehtyjä myöhempiä muutoksia, että saadaan ne siirrettyä tännekin. -[[Käyttäjä:Hapsiainen|Hapsiainen]] 5. kesäkuuta 2005 kello 20:22:56 (UTC) == Kodin ruukkukasvit == Hei - kodin ruukkukasvit -sivulla oleva linkki Apostolinmiekasta "Wikimedia Commonsissa on materiaalia aiheesta apostolinmiekka", vie kuviin, joissa EI ole Apostolinmiekka (Neomarica northiana)!!! http://www.odla.nu/fs/article/file_10594.html http://www.kukkamaa.com/huonekasvit/Apostolinmiekka.htm http://www.ibiblio.org/herbmed/pictures/p09/pages/neomarica-northiana.htm http://davesgarden.com/pf/showimage/14096/ http://www.magnoliagardensnursery.com/productdescrip/Neomarica.html :Otan asian puheeksi commonsissa ja poistan väärän linkin. &ndash; [[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 3. heinäkuuta 2005 kello 21:57:09 (UTC) == Napskuloita == Lisäsin tännekin nappuloita vähän Wikipedian tyyliin, mutta ”oikealla tavalla”. Kommentteja otetaan vastaan. Jokainen käyttäjä voi luoda omanlaisensa työkalurivin muokkaamalla omia Käyttäjä:A/monobook.js ja -css tiedostojaan. Alue on oletuksena piilotettu css:llä ja javascript aktivoi sen, joten sen pitäisi olla mahdollisimman huomaamaton myös rajoittuneempia selaimia käyttäville. Lisäapua saa minulta. Ylläpitäjät voivat muokata nappuloita ja niiden ulkoasua, siis sitä joka näkyy oletuksena kaikille. Tietysti voi pyytää minua jos ei uskalla koskea viritykseen :). --[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 21. heinäkuuta 2005 kello 19:29:45 (UTC) == Miten tänne voi kirjoittaa? == Miten tänne voi oikein kirjoittaa? Löytyykö mistään jotain Wikikirjaston rakennetta selventävää? Kiitos etukäteen!--[[Käyttäjä:BonsaiPuu|BonsaiPuu]] 17. tammikuuta 2006 kello 14.26 (UTC) :Ohjeistus on vielä vähän "vaiheessa", mutta tässäpä jotakin aluksi [[Ohje:Ohje]]. --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 10. maaliskuuta 2006 kello 22.05 (UTC) == Ylläpitäjyys == Täällä ei siivota edes roskia! Mites tänne puolelle pääsee ylläpitäjäksi? Joku voisi antaa jollakin perusteella mullekin bitit ylläpitoon, jotta voisin vähän siivoilla. Lienen tuolla fi-wikipedian ja fi-wikisanakirjan puolella todistaneeni luotettavuuteni sellaisiin hommiin. [[:w:Käyttäjä:Aulis Eskola]] --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 10. maaliskuuta 2006 kello 22.05 (UTC) :[[Käyttäjä:Nikerabbit|Nikerabbit]] ja [[Käyttäjä:TJ|TJ]] näyttää olevan ylläpitäjiä. [[meta:Requests for permissions|Metasta]] varmaan kannattaa kysellä oikeuksia. --[[Käyttäjä:Kompak|Kompak]] 14. maaliskuuta 2006 kello 10.15 (UTC) : [[Wikikirjasto:Ylläpitäjät]]. Olen byrokraatti täällä myös, joten ei tarvitse hakea metan kautta. Tässä vaiheessa ei varmaan tarvinne vielä suurensuuria äänestyksiä, etenkin jos on jo ylläpitäjä Wikipedian puolella. Innokkaita väsääjiä tänne tarvittaisiinkin, Wikikirjasto olisi hieno projekti jos se lähtisi suomen kielelläkin vähän paremmin vauhtiin. Kaikki opettajatutut vain mukaan... -- [[Käyttäjä:TJ|TJ]] 16. maaliskuuta 2006 kello 14.22 (UTC) == Kirjojen luvut == Kun kirjan luvut ovat omilla sivuillaan, miten sivut tulisi nimetä? [[Saksan kieli|Saksan kieltä]] kun katsoo, niin siellä on erotettu kaksoispisteellä. Jossain ohjeessa, en enää muista missä, ehdotettiin kauttaviivaa. Kuis o? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 5. huhtikuuta 2006 kello 15.41 (UTC) : Mielestäni /-viivan käyttö on selkeämpää. Englanninkielisessä Wikikirjastossa näkyy käytettävän molempia tapoja, mutta [http://en.wikibooks.org/wiki/Wikibooks:Naming_policy#The_policy virallinen käytäntö] ([http://en.wikibooks.org/wiki/Wikibooks:Policy/Vote/Naming_policy#Reasoning käytännön edut]) suosittelee mallia "kirjannimi/osionnimi". Samaa ehdottaa [[Ohje:Kuinka aloitan uuden kirjan]]. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 18. huhtikuuta 2006 kello 09.26 (UTC) == Kysymys estolistasta == Pyydän selvitystä porttikieltoon. Väitetään että IP-osoitteet 192.89.77.224 137.163.22.51 käyttää samaa nimimerkkiä kun minäkin ja näillä on myös esto päällä. Minulla on kiinteä IP-osoite 62.121.44.87 jo pelkästään sen takia että sähköpostipalvelin ei toimi vaihtuvassa IP:ssä. Pidän porttikieltoa poliittisena päätöksenä kunnes toisin todistetaan. Terv. risto_so 200604.20 kello 18.40 (UTC) :Täällä ei ole tuollaisia estoja. Jos kyse on Wikipediasta, ota yhteyttä sen ylläpitäjiin, koska sen asiat eivät kuulu tänne. — [[Käyttäjä:Nikerabbit|Nahru]] 24. huhtikuuta 2006 kello 11.21 (UTC) == Moottorien simulointi ohjelmat == Onko kellään kokemusta näistä moottorien simulointi ohjelmista Viritys käytössä? Netin kautta näyttää olevan tarjolla useita vaihtoehtoja ja eri hintaisia == Kymmenluokittelu == Voisiko kirjahyllyn järjestää [[:w:yleinen kymmenluokittelu|yleisten kirjastojen kymmenluokittelun]] (YKL) [http://ykl.kirjastot.fi/] mukaisesti? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 24. toukokuuta 2006 kello 12.50 (UTC) :Kuulostaa mielekkäältä! Kategoriat voisi näin aluksi koostaa siten, että mahdollisimman vähän yhden–kahden kirjan kategorioita syntyisi. Kirjahyllyjä voi kategorioita jakamalla syventää ajan mittaan, esimerkiksi kategorian paisuessa noin kymmenen kirjan kattavaksi? –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 24. toukokuuta 2006 kello 20.01 (UTC) ::Siirsin sivun "Kaikki kirjahyllyt" sivulle [[Kirjahylly]] (ja vielä pitäisi varmaan siirtää se sivulle (Wikikirjasto:Kirjahylly). Siellä on nyt melkein kaikki kirjat luokiteltuna, mutta jäin vähän miettimään, että mitä teen noille muille kirjahyllyille, etenkin sekalaisten kirjojen. Pitääkö sellaista olla? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 12.02 (UTC) :::Vaikuttaa oikein hyvältä. "Luokittelemattomat" riittänee mainiosti, sieltähän voi sitten siirtää paikalleen jos sellainen löytyy. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 25. toukokuuta 2006 kello 13.24 (UTC) Siirsin nyt kirjahyllyn wikikirjasto-avaruuteen, koska kyseessä ei siis ole kirja vaan metasivu, jolla ylläpidetään projektia. Ajattelin tehdä saman myös muille kirjahyllyille. Ehkä hieman isompi asia on se, että haluaisin tehdä joistain sivuista, joita ei ole nimetty kirjahyllyiksi, kirjahyllyjä. Tällaisia ovat mahdollisesti ainakin [[Maantiede]] ja [[Unix/Linux]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 18.36 (UTC) :Viittilöin kannatusta, vaikken tiiä tarviiko kerta tyyppi tietää mitä tekee :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.16 (UTC) ===Luokittelu MediaWikiin=== Siivoisinpa tällä innolla kotona... Mutta, joo. Kirjoja on kadoksissa, ja se on kurja juttu. Satunnaista käyttäjää ei voi pyyttää käyttämään sivua [http://fi.wikibooks.org/wiki/Toiminnot:Allpages Toiminnot/Allpages]. Jotta kirjat löytyisivät nyt ja tulevaisuudessa, ajattelin alkaa luokittelemaan niitä MediaWikin tapaan, eli [[:Luokka:68.22]] (kasvisuoat, sieniruoat). Lisäksi alasivut eli luvut (/-merkillä erotetut) ajattelin luokitella pääsivun luokkaan. Tässä ei kai ole mitään ongelmaa? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 18.54 (UTC) :Tämmöistä näköjään oli tehtykin jo: [[:Luokka:Keittokirja]]. Tein esimerkin vuoksi koko sarjan kirjalle [[Ranskan kielioppi]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 25. toukokuuta 2006 kello 21.14 (UTC) :Oisko pelkkä numero luokan nimenä vähän epäselvä? Mieluummin ehkä [[:Luokka:68.22 Kasvisruoat, sieniruoat]] tai jotain muuta mistä luokan nimestä näkee mitä asia koskee? (en oo perehtynyt luokkien mekaniikkaan joten voin olla ihan pihallakin.) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.16 (UTC) ::Eikun okei nyt tajuan mistä oli kysymys. Siis numeroluokat on luokkia luokille. Ihan toimivaa kai. Top-down-selaaminen onnistuisi kaiketi kirjahyllyjen, ei luokkien avulla. Tres bien. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.19 (UTC) :::Alkuperäinen ajatus oli, että panisin kirjan pääsivun luokkaan, mutta se ei ihan toiminut. Otin kuitenkin käyttöön nuo nimet tarkimmalla tasolla, se oli hyvä ajatus. Kun nimet voivat muuten olla aika pitkiä, muihin luokkiin voi tehdä samanlaisen listan kuin nyt on luokassa [[:Luokka:Kaikki kirjat]]. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 26. toukokuuta 2006 kello 09.42 (UTC) Wikikirjastossa luokkien käyttöä voisi muuttaa. Jos tehtäisiin pääluokiksi kirjastoluokittelun mukaiset numeroluokat, ja niihin aliluokiksi aina yksi kirja. Kirjan sisällysluettelon voisi tehdä sen kirjan oman luokan etusivuksi. Näin nuo kirjat pysyisi jotenkin järjestyksessä ja luokittelu olisi selkeä. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC) :Ajatus siitä, että pääluokassa olisi vain yksi kirja, ei ikävä kyllä toimi. Esimerkiksi [[:Luokka:61.3 Ohjelmointi. Ohjelmointikielet]] on sellainen - sinne kuuluvat kaikki ohjelmointikielet, muut ohjelmointiin liittyvät aiheet ja vieläpä tietokoneohjelmat. Koska luokkien kautta ei myöskään käyttäjän yleensä ole tarkoitus kulkea, ei sisällysluetteloa kannata panna luokkaan. Uskon, että nyt aloitettu järjestelmä toimii. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 28. toukokuuta 2006 kello 14.48 (UTC) :: Onpa harvinaisen epäselvästi tullut kirjoitettua. En siis tarkoittanut että kussakin pääluokassa olisi vain yksi kirja, vaan tietysti kaikki luokkaan kuuluvat kirjat sinne. Mutta muuten, miksei käyttäjän olisi tarkoitus kulkea luokan kautta? Tai siis, kirjalle voisi tehdä etusivu/sisällysluettelosivun erikseen, mutta luokka voisi toimia kirjan "hakemistona". Vai? --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. toukokuuta 2006 kello 15.39 (UTC) :::Käyttäjä voi kulkea luokkien kautta, mutta pitäisin parempana sitä, että etusivusta lähtien luodaan parempi (helpompi, nopeampi) tapa navigoida ja löytää kirjoja, tyyliin [[Wikikirjasto:Luonnontieteen kirjahylly]]. Käyttäjälle voi luokasta olla hyötyäkin, mutta erityisesti luokkia tarvitsee ylläpito. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 28. toukokuuta 2006 kello 15.46 (UTC) Entäpä kun kirja koostuu vain yhdestä sivusta (esim. [[Tietokoneet]]). Tehdäänkö tällaisellekin kirjalle oma luokkansa ([[:Luokka:Tietokoneet]]) vai isketäänkö suoraan YKL:n mukaiseen luokkaan ([[:Luokka:61.4 Tietokoneet]]). Ensin mainittu tapa - jota siis itse olen käyttänyt - helpottaa kirjan tulevaa laajentamista useille sivuille, mutta luo nykyiseen luokitteluun "ylimääräisen" askeleen, joka hidastaa kirjan löytymistä. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 29. toukokuuta 2006 kello 18.09 (UTC) :Kannattaa tehdä ensin mainitsemallasi tavalla. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 29. toukokuuta 2006 kello 20.09 (UTC) == Etusivun parantaminen == Etusivu siistimmäksi. Tuo nykyinen etusivu ei ole ulkoisesti erityisen kaunis, eikä järjestelyltäänkään erityisen hyvä. Teinpä uuden [[Etusivu/uusimisehdotus|etusivuehdotuksen]]. Mitä mieltä olette? Jätin tuolta etusivulta pois kaikki kirjat, sillä satunnaista tänne tulijaa ei varmaankaan kiinnosta joku erityisen keskeneräinen kirja. Nuo viisi valittua on aina kustakin aihekokonaisuudesta valittu parhaalla mallilla oleva / kenties kiinnostavin kirja, kun saadaan hyviä ja valmiihkoja kirjoja lisää niitä kannattaa sitä mukaa nostaa etusivulle. Tietysti kaikki kirjatkin voisi sisällyttää etusivulle, jos tehtäisiin se samalla tavoin kun Wikipedian etusivulla on ne aihealueet (näytä/piilota). Tässäpä näitä aluksi. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC) : Näyttää hyvältä, kaikkien kirjojen ei todellakaan tarvitse olla etusivlla heti näkyvillä. Ehkäpä kuitenkin vähän enemmän kirjoja voidaan laittaa? Jotain väriäkin se vielä kaipaisi. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 28. toukokuuta 2006 kello 17.06 (UTC) :: Värittelin kevyesti. Voi toki laittaa enemmän kirjoja, nuo vaan näyttivät tähän kulmaan sopivilta. Kirjat voi laittaa erikseen mallineessa [[Malline:Etusivun kirjat]], niin ei tarvitse tuota koko sivua muokata. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 28. toukokuuta 2006 kello 17.42 (UTC) ::: Mun mielestä ei ole syytä häpeillä sitä, että täällä ei toistaiseksi ole juurikaan valmiita kirjoja. Oleellisempaa on näyttää, että kirjoja vähän joka aihepiiristä on aloitettu ja niiden kirjoittamiseen voi osallistua. Mielestäni jonkinlaisen kattavan kirjalistan (jos nyt ei ihan kaikken kirjojen) näyttäminen heti etusivulla palvelee paitsi tätä tarkoitusta myös yleistä käytettävyyttä hyvin. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 29. toukokuuta 2006 kello 07.10 (UTC) :::: Jep, molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa. Kaikkien kirjojen lista olisi hyvä saada näkyviin hyvälle paikalle, olen siinä ihan samaa mieltä. Etusivu on siinä mielessä hankala sivu, että sen on tarkoitus palvella kaikkia, sekä yhtä kirjaa lukemaan tulleita että muokkaajia. Minusta paras vaihtoehto olisi, jos ne laitettaisiin Näytä/Piilota -linkin taakse (ks. [[w:Etusivu|fi.wikin etusivu, Wikipedian aihealueet]]). --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 29. toukokuuta 2006 kello 08.18 (UTC) :::::Kannatan näytä/piilota -vaihtoehtoa. On hyvä, että kaikki kirjat ovat etusivulla, mutta ne vievät aivan valtavasti tilaa, ja en uskalla ajatellakaan etusivua, kun kirjoja tulee lisää, mikäli jokainen kirja on etusivulla ilman Näytä/Piilota -linkkiä. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 10. kesäkuuta 2006 kello 05.25 (UTC) ---- : Voisiko muutaman kirjan otsikon sijasta etusivulla olla (päivittäin, viikottain, sattumanvaraisesti) vaihtuva esittely jostain kirjasta? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.19 (UTC) :: Entä jos laitetaan molemmat? Esimerkiksi viikon välein vaihtuva "Suositeltu kirja" (vrt. [[w:Wikipedia:Suositellut sivut|Suositeltu sivu]]) sekä lista kaikista esittelykelpoisista(?) kirjoista. Tällainen käytäntö näyttäisi olevan [[:en:Main Page|englanninkieliselläkin]] puolella. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.13 (UTC) ::: Niin, tai meneekö (liian) sekavaksi jos laitettaisiin kaikki kolme. Se suositeltu kirja voisi tulla näkyvimmälle paikalle, nuo "hyvät kirjat" tai "etusivukelpoiset kirjat" tai joku muu termi voisi tulla kohtaan Muita kirjoja, ja sitten tämänhetkinen tilanne (kaikkien kirjahyllyjen kaikki kirjat) tulisi tuolleen näytä/piilota -valinnan alle. Voisin tehdä visuaalisen esityksen tilanteesta lähiaikoina. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.58 (UTC) :::: Uusi ehdotus luotu: [[Etusivu/uusimisehdotus]]. Tässä on yksi Suositeltu kirja, joka tulee kuukaudenpäivän mukaan. Eli laitetaan 31 kirjaa kiertämään, ja yksi kirja pääsee näkyville aina kerran kuukaudessa. Päädyin siksi esittämään tälläistä, että yksi kirja ei viivy pitkään etusivulla (kuten kävisi siinä tapauksessa että aika olisi yksi viikko. :::: Tuossa on nyt myös kaikki Wikikirjaston kirjat etusivulla. Etusivu on valmiina siihen näytä/piilota -toimintoon, mutta Wikikirjaston CSS- ja JS-asetukset eivät. Sinne pitäisi saada sen toiminnon koodit niin alkaisi toimimaan. Jos jollain ylläpito-oikeudellisella on kiinnostusta, se onnistuu lisäämällä [[MediaWiki:Monobook.js]]:n ja [[MediaWiki:Monobook.css]]:n alle asetukset, jotka löytyvät mm. suomenkielisen Wikipedian vastaavista tiedostoista. Mutta perusajatuksena se, että samannäköinen, paitsi että sivun tullessa näyttöön niitä kaikkia kirjoja ei näy, vaan siinä on "Näytä"-linkki, jota painamalla ne tulee näkyviin (vrt. Wikipedian etusivu, kohta Wikipedian aihealueet). Mitäs ootte tuosta mieltä? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 17.45 (UTC) :::: [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]]. Kehittelin vielä tuollaisen sivun missä näkyy kaikki päiväkirjat jne. Tuon sivun alalaitaan voisi heitellä ehdotuksia kirjoista, jotka ovat sitä tasoa, että ne sopisi etusivulle siihen lilaan laatikkoon ("etusivun kirjat"). -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 18.00 (UTC) ::Voisiko suositellun kirjan sijasta käyttää jotain muuta "titteliä". Ei täällä juuri ole - ei ainakaan kolmeakymmentä - kirjaa, joita voisi suositella :) -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 18.11 (UTC) :::Jep, täyttä asiaa. Mikähän voisi olla parempi nimi? Olisiko se ihan perinteinen, esim. päivän kirja, vai halutaanko jotain erikoisempaa? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 2. kesäkuuta 2006 kello 06.56 (UTC) '''Yhteenvetoa tähän paikalleen jääneeseen keskusteluun:''' Tein tuon etusivun uusimisehdotuksen niin, että siinä on tuo Näytä/Piilota-toiminne (ks. viivan yläpuolella oleva keskustelu). Vaihdoin (aikaa sitten) tuon nimen Suositeltu kirja -> Etusivun kirja. Nyt tuo etusivu on mielestäni pääosin julkaisukunnossa. Eli nyt odotan keskustelua (mielipiteitä) siitä, siirretäänkö tuo uusimisehdotus etusivuksi - tai mitä noita aikaisempia viestejä luin, ei tälle vastustusta löytynyt. Sitä ennen voitaisiin listata noita etusivunkirjoja (päiväkohtaisia, ja vakiokirjoja). Nämä näkyvät kaikki sivulla [[Wikikirjasto:Etusivun kirjat]], jossa niitä pystyy muokkaamaan. Otetaanko tavoitteeksi uusi etusivu ennen juhannusta? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 11.15 (UTC) : Hyvältä näyttää. Voisiko tuota "Kaikki Wikikirjaston kirjat" -kohtaa levittää hieman, jotta palkki olisi yhtä leveä muiden kanssa.-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.47 (UTC) :: Levitin hieman. Tuon saisi ihan kiinni reunoihin, mutta minusta tuo on noin parempi (että jää ihan pienet vaaleat sinne päihin) - vai? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 20.01 (UTC) ::: Nyt näyttää vielä paremmalta. Enää täytyy kirjoittaa esittelyt noihin Etusivun kirja - mallineisiin. Kirjoitin [[:Malline:EtusivuKirja 16|lyhyen pätkän]] [[Tietoturva]]-kirjasta. (katso [http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Etusivu/uusimisehdotus&oldid=13903 etusivulla.]) Teksti on lähinnä keskustelun pohjaksi.-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 16. kesäkuuta 2006 kello 10.42 (UTC) Noniin, eli siis yleisesti ottaen etusivun uusimisehdotus siis sopii nyt kaikille, eli voisiko sen laittaa sitten varsinaiseksi etusivuksi?</br> --[[Kuva:Nuvola apps bug2.svg|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ^{<small>([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])</small>} 21. elokuuta 2006 kello 16.47 (UTC) :Juu. Haluaisin kuitenkin että saataisiin kaikille päiville joku päivän kirja, sillä esimerkiksi huomenna se kohta tulisi olemaan tyhjä. Muutenhan tuon voi siirtää vaikkapa saman tien. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 21. elokuuta 2006 kello 18.25 (UTC) ::Aloitin sen homman eilen, tein noin 10 mallinetta. Voin tehdä esimerkiksi tulevien päivien kirjoista enemmän mallineita, niin ei tule kiire niitä tehdessä, vaikka etusivu muutettaisiinkin jo. --[[Kuva:Nuvola apps bug2.svg|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ^{<small>([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])</small>} 22. elokuuta 2006 kello 05.01 (UTC) :::Jos ei kellään ole mitään sitä vastaan, niin siirrän uusimisehdotuksen koodin etusivulle. Mielipiteitä, kiitos!</br> :::--[[Kuva:Nuvola apps bug2.svg|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ^{<small>([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])</small>} 22. elokuuta 2006 kello 08.57 (UTC) :::: Etusivu olikin aika uusia, olihan tuo ehdotus lojunut jo useamman kuukauden. Wikissä ei koskaan saisi tehdä copy-paste-siirtoja, niin kumosin sen ja siirsin tuon sivun nyt paremmalla tavalla. Tuon haittapuolena on se, että näyttää hassulta kun muokkaushistoriassa on molempien sivujen muutokset, mutta nyt on ainakin kaikki vanhat versiot saatavilla ja ehdotussivu poistettu. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 22. elokuuta 2006 kello 11.10 (UTC) ::::: Nyt näyttääkin paljon paremmalta tuo etusivu. Hyvä idea tuo suojaus, Wikipediassakin etusivu on suojattu, ja hyvin on toiminut. --[[Kuva:Nuvola apps bug2.svg|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] ^{<small>([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])</small>} 22. elokuuta 2006 kello 14.29 (UTC) ==MediaWikin viestit kuntoon== MediaWikin viestit kuntoon. Muutama viesti on jäänyt silmään. Esimerkkinä vaikkapa muokkaustilanteessa näkyvän Kommentti-valinnan työkaluvihje "Lisää sivulle kommentti, joka ei näy jossain". --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 27. toukokuuta 2006 kello 13.33 (UTC) :Em. viesti sekä monia muita korjattu, ja englanninkielisiä muutettu/käännetty suomenkielisiksi. Jos on vielä jotain puutteita niin kannattaa huomautella täällä. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 16.39 (UTC) :: Kommenttinamiskan vieressä on painike, jonka vihje on "Rötös". Namiska siis tuottaa tekstin "<nowiki>*~~~~~ — ! – ~~~</nowiki>" eli päivämäärän ja nimimerkin. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.12 (UTC) ::: Jep - tämä lienee tarkoitettu lisättäväksi IP:eille, joista on paljon vandalismia, lisättäväksi uuden tapauksen löytyessä. Mikähän olisi sopivampi työkaluvihje? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.19 (UTC) :::: Onkohan tämä nappi täällä tarpeellinen? Tällaiset sarjavandaalit ovat harvinaisia (ainakin vielä). Wikipediassa on yleensä kirjoitettu vain "sotkua -<nowiki>~~~~</nowiki>" tyylisesti. Ehkäpä "Toistuvaa vandalismia" toimisi, mikäli painike säästetään. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. kesäkuuta 2006 kello 17.29 (UTC) == Esitys suomen kieltä koskevien kirjojen yhdistämisestä osittain == Esittäisin, että Suomen kieleä koskevat kirjat (tällä hetkellä 4) yhdistettäisiin niin, että niitä olisi 2; Äidinkieli ja Suomen kieli. Kirja Äidinkieli olisi Suomen kielen asioista sille kohderyhmälle, joka puhuu äidinkielenään suomea (kuten tällä hetkellä). Kaikki muut kirjat (tällä hetkellä Suomen kieli, Suomen kieli käyttöön ja Suomen kieli ulkomaalaisille) yhdistettäisiin kirjaksi nimeltään Suomen kieli. --[[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 10.59 (UTC) :Noista neljästä kirjasta kolme kaipaa todella paljon työtä. :*[[Äidinkieli]] on pelkkä kirjalista, oikeastaan äärimmäisen huonosti nimetty kirjahylly :*[[Suomen kieli|Suomen kielellä]] ei ole sisältöä :*[[Suomen kieli käyttöön]] on melkein kuin tajunnanvirtaa enkä yllättyisi, jos se paljastuisi copyvioksi jostain kirjasta. :Kuitenkaan en kannata kahtiajakoa esitetyllä tavalla. 1) Kirjoissa kannattaa mielestäni olla näkökulma, eikä nimiä ja sisältöja kannata pakottaa liian laveaksi. Tässä mielessä neljäs kirja, [[Selkeän tekstin opas]], on esimerkillinen. 2) Vaikka äidinkieli on koulussa oppiaine, ei kuitenkaan yleisesti ole yo. kaltaista jakoa äidinkieleen ja suomen kieleen. Äidinkielen opetusta annetaan Suomessa muillakin kielillä kuin suomeksi ja ainakin yliopistoissa ei puhuta äidinkielen opetuksesta vaan suomen kielestä. :Itse ehdottisin seuraavaa menettelytapaa: :*Poistetaan [[Äidinkieli]] kirjalistasta. Se ei ole kirja. :*Poistetaan [[Suomen kieli]] kirjalistasta. Sen ainoa sisältö on suomen lippu. :*Rukoillaan, että joku korjaa kirjan [[Suomen kieli käyttöön]] ja jos rukouksiimme ei vastata, poistetaan kirjasta rikkaruohosivut. :-[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC) ::Monilta osin samaa mieltä, mutta perustelenpa esitystäni hieman tarkemmin. ::1) Noissa Äidinkieli ja Suomen kieli -kirjoissahan nimenomaan on näkökulma. Toinen on tehty ihmiselle, joka puhuu suomea äidinkielenään, eli varmasti osaa käyttää sitä. Sinne voisi laittaa jonkun taulukon eri sijamuodoissa, ja juuri noita Selkeän tekstin opas jne. Suomen kieli taas sisältäisi lähinnä noita asioita, mitä Suomen kieli ulkomaalaisille sisältää tällä hetkellä. ::2) Minusta suomenkielisessä Wikikirjastossa voidaan pitää kirjaa Äidinkieli, tuskin kenellekään jää epäselväksi mistä kielestä siinä puhutaan. <pilkunviilaus>Suomen kouluissa opetellaan äidinkieltä vain suomeksi, ne suomenruotsalaiset opiskelevat modersmål:ia.</pilkunviilaus> ::3) Eikös Suomen kieli käyttöön -kirja ole jostain en.wikibooksista? Siltä ainakin näyttäisi, ja tuo malline ylälaidassa voisi viitata siihen. :::<small>Malline on kyllä mun jättämä :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 3. kesäkuuta 2006 kello 16.37 (UTC)</small> ::4) Päädyin esittämään Suomen kieli käyttöön ja Suomen kieli ulkomaalaisille -kirjojen yhdistämistä sillä perusteella, että niiden näkökulmahan on melko sama. ::5) Tässä lienee nyt kysymys isommastakin periaatepäätöksestä. Itse olen ajatellut Wikikirjaston tekevän aina kirjan yhdestä aihekokonaisuudesta, jonka sisällä voi olla pienempiä moduuleita/kappaleita/lukuja/oppaita millä nimellä niitä halutaankaan kutsua. (Esimerkkinä aihekokonaisuus Äidinkieli, jonka sisälle tulisi Selkeän tekstin opas.) Ilmeisesti Samulilin näkemys on että Selkeän tekstin opas on yksi kirja. Kumpaa näistä malleista halutaan käyttää jatkossa? ::Yhteenvetona tästä puheenvuorosta pitäydyn aikaisemmassa esityksessäni sillä varauksella, että Wikikirjaston yleinen linja on tuo 5-kohdan ensimmäinen idea, eli että suositaan "laajoja" kirjoja, eikä tehdä montaa yksittäistä kirjaa. Tämä suomea käsittelevien kirjojen kohtalosta tehtävä päätöshän vaatii ensiksi tuon yleisen linjan selviämisen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 1. kesäkuuta 2006 kello 12.54 (UTC) ::: Kannatan MZllan ehdotusta, mieluummin laajoja kokonaisuuksia kuin pieniä yhden sivun "kirjoja". Suomea äidinkielenään puhuvien kirjalle voidaan toki kehittää parempikin nimi. Tietysti, jos tähän on virallinen ohje olemassa, niin se muuttaa asiaa. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 1. kesäkuuta 2006 kello 16.04 (UTC) ::::Kannatan laajoja, oikean kokoisia kirjoja, mutta mikä on oikea laajuus? Mikä on "aihekokonaisuus"? Otan esimerkkiä parilta alueelta, joita olen miettinyt. ::::Aloitan [[Ranskan kielioppi]] -kirjasta. Kuten huomaatte, se ei ole nimeltään "Ranskan kieli". Tämä kirja keskittyy vain ranskan kielioppiin. Muita ranskan kieleen liittyviä kirjoja voisivat olla esimerkiksi "Ranskan kielen historia" (ml. oikeinkirjoitusreformit), "Kohteliasta ranskaa", "Ranskan oppikirja" (ala-aste, ylä-aste, lukio, yliopisto - lukiossakin eri kirjat A-, B2- ja B3-tasoille), "Liike-elämän ranskaa", "Terveydenhuollon ranskaa", "Ranskan suosituimmat vitsit selitettyinä", "Ranskan murteet", "Opi ääntämään ranskaa" jne. En näe, miten olisi mielekästä yrittää sovittaa nämä samaan kirjaan. ::::Toinen esimerkki olkoon suomen kieli. Selkeän tekstin opas on nyt vielä pienehkö - tosin yksi wikikirjaston suurimmista. Kirjastosta kuitenkin löytyy aihepiiriin satojen sivujen kirjoja. Samoin on olemassa kirjoja tieteellisestä viestinnästä sekä suullisesta viestinnästä (erikseen puhe- ja kokoustilanteet). Suomen kieleen kuuluvat vielä kielioppi, historia, murteet, oikeinkirjoitus, oppikirjat jne. Jokaisesta näistä löytyy pitkiä teoksia. Näiden ja monien muiden kirjojen paneminen yhteen synnyttää kirjan, jossa on mahdollisesti kymmeniä tuhansia sivuja ja jonka sisällysluettelo on jo yksi kirja. Onko tästä iloa kellekään? Onhan kuitenkin niin, että eri tarkoitusta varten täytyy samastakin asiasta kirjoittaa eri näkökulmasta ja eri tavalla. ::::Viimeisenä esimerkkinä biologia. Hyllyssäni on 4 noin 500-1000 sivuista kirjaa. Ne raapaisevat vasta pintaa ja kattavat vain pienen osan biologian tutkimusalasta. Esimerkiksi Ernst Mayrin pintapuolinen katsaus biologian 2400 vuotiseen historiaan on 1000-sivuinen (tämä ei ole yksi hyllyssäni olevista kirjoista). ::::Summa summarum, kirjat ovat pituudeltaan vaihtelevia. 50-sivuinen opus on kirja, 1000-sivuinen opus on kirja. 10&nbsp;000-sivuinen opus on hirviö. Kirja ei palvele lukijaansa, jos siinä ei ole näkökulmaa. Kirjaa ei mielestäni pidä tehdä 1/aihe vaan 1/näkökulma aiheeseen. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 2. kesäkuuta 2006 kello 10.27 (UTC) ::::: 1/näkökulma, jep. Sillähän tuo minunkin esitys on toki perusteltavissa, yksi suomenkielisten näkökulmasta ja yksi muiden. Mehän käynemme nyt keskustelua siitä, mikä on sopivan kokoinen näkökulma. Yleensä ottaen oma kantani on se, että esimerkiksi ranskan kirjasarjasta ei kannata tehdä noin montaa lukua, vaan noita täytyy yhdistää, mutta eikö yhdessä kirjassa voi olla monta lukua. Tuohon sinun esimerkkiisi viitaten, eikö liike-elämän ranska voi olla kohteliasta. Tässä törmätään juuri siihen, että tuo rajanveto on melko vaikeaa. Tässä tapauksessa rajanveto olisi helpompaa, en väitä että helppoa siltikään. ::::: Sitten tulee tietenkin joltakin kohta vastaus, eikö Internetissä voi linkittää. Voi. Mutta jos me pyritään englanninkielistä projektia seuraamaan, eli tekemään PDF-tiedostoja, niissä ei näy ne linkit. Yhden kirjan sisällä taas voi linkittää tyyliin ks. luku kohteliaasta ranskasta jne. Yhteenvetona siis esitän samaa, että kannatan laajoja, oikeankokoisia kirjoja. Ymmärrän täysin tuon sinun näkökulman, ja monessa asiassa olen, ja haluaisinkin olla samaa mieltä, mutta siinä on ongelmia. Suurimpana niistä lienee se aiheiden jaottelu. Rajanveto juuri esimerkiksi liike-elämän ranskan ja kohteliaan ranskan välillä joissakin kohdissa on melko vaikeata. -- [[Käyttäjä:80.223.108.182|80.223.108.182]] 2. kesäkuuta 2006 kello 13.21 (UTC) ::::::Kaikki ranska on aina kohteliasta :) Mutta liikekieli ja kohtelias ranska ovat vain hyvin pienissä määrissä päällekkäiset aiheet. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 2. kesäkuuta 2006 kello 17.04 (UTC) :::::Kirjat ovat pituuksiltaan vaihtelevia, kyllä. Mielestäni Wikikirjastoa ei tule kuitenkaan ajatella ainoastaan lopputuloksen kannalta, vaan myös prosessina. Kirjoittamisen prosessiin kuuluu, että sisältö ja kirjoittamisen pohjana olleet lähtökohdat saattavat helposti muovautua ja muuttua sitä mukaa, kun tekstiä syntyy. Lähtökohtien ehdoton lukkoonlyöminen ja kategorisointi ei siis tee kirjoitusprosessille hyvää. Nämä mainitsemani ilmiöt vain korostuvat, kun kyseessä on yhteisöllinen wikityökalu ja usean kirjoittajan yhteinen projekti. :::::Käytännön tasolla olen sitä mieltä, että kirjat voivat hyvinkin lähteä kehittymään yhden teoksen alta. Wikikirjastossa 10 000-sivuisen kirjan ja kirjahyllyn välillä ei ole suurta eroa – kirjan sisältöjä ei ole vaikea kirjoittamisen myöhemmässä vaiheessa erottaa omiksi teoksikseen. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 22.01 (UTC) Tässä vaiheessa voidaan todeta, että olemme varmaan yksimielisiä siitä, että [[Suomen kieli käyttöön]] ja [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] voidaan yhdistää. Kohdenimeksi ehdotan helppouden vuoksi Suomen kieli käyttöön, mutta jos tästä ollaan eri mieltä niin Suomen kieli ulkomaalaisille on minusta tsiljoona kertaa parempi nimi. Helpoiten yhdistämine onnistuu heittämällä SKK:lla jotain elotonta esinettä mieluummin kuin lintua. Olemmeko samaa mieltä siitä, että sekä "kirjat" [[Äidinkieli]] että [[Suomen kieli]] voidaan poistaa, koska niissä ei ole sisältöä. Olemme vielä ilmeisesti eri mieltä siitä, mikä on kirjan [[Selkeän tekstin opas]] kohtalo? Kirjasta "[[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]]" emme ole keskustelleet. Hätäratkaisuna ehdotan sen siirtämistä sivulle "[[Suomen kielen oikeinkirjoitusopas]]" (sen aiheet muistuttavat pitkälti kirjahyllyni "Apulainen - oikeakielisyysopas"-teoksen sisältöä). -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 3. kesäkuuta 2006 kello 17.35 (UTC) :Kyllä, [[Suomen kieli käyttöön]] ja [[Suomen kieli ulkomaalaisille]] voidaan yhdistää, sitähän tässä ei liene kukaan vastustanutkaan. Nimenä Suomen kieli sopii ainakin minulle, jolloin siinä oleva kirja tietenkin voidaan poistaa. Mutta tuon kirjan [[Äidinkieli]] kohtalosta, oma ehdotukseni on että se pidetään, ja nuo [[Selkeän tekstin opas]] ja [[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]] siirtyisi sen alle. Perusteena se, että esimerkiksi tuo [[Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä]] ei voi millään kasvaa niin isoksi, että se olisi itsessään kirjan kokoinen. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 3. kesäkuuta 2006 kello 22.42 (UTC) ::Ylläolevaan kommenttiini viitaten pitäisin selkeän tekstin oppaan ja oikeinkirjoitusoppaan (jonka uudelleennimeämistä kyllä kannatan) toistaiseksi yhdessä. Ei ole todennäköistä, että niiden sisällöt varsinaisesti sekoittuisivat keskenään, mutta kirjoittaminen voi saada (toistaisesta) yhdessä pitämisestä synergiaa. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 22.01 (UTC) ::Minun mielestäni ei ole asiantunteva lausunto sanoa, että "Tyypillisiä virheitä opinnäytetöissä" aka "Suomen kielen oikeinkirjoitusopas" ei voi kasvaa kirjan kokoiseksi. Ks. esimerkiksi "Apulainen. Oikeakielisyysopas." {{ISBN|951-9062-30-0}}. -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 6. kesäkuuta 2006 kello 11.05 (UTC) == Wikijunior suomeksi? == Voisiko tänne wikikirjastoon kääntää vastaavan "projektin" kuin englanninkielisen wikibooksin Wikijunior? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 2. kesäkuuta 2006 kello 17.55 (UTC) :Saisinko kommentteja, kiitos? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 15.59 (UTC) ::Ilman muuta voisi. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 3. kesäkuuta 2006 kello 16.31 (UTC) :::Miten kyseisen projektin voisi toteuttaa? Laittaa vain sivun Wikijunior ja siihen kirjat alasivuiksi, vai? Toimisiko se? Vai pitäisikö tehdä niinkuin englanninkielisessä, että projektiin kuuluvat kirjat alkavat wikijunior, ja sitten tulee nimi, niin kuin <br/> :::"Wikijunior Dinosaurs"? Lisää keskustelua vaan! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 06.36 (UTC) ::::Esimerkiksi. Kyllähän sitten projektin laajetessa sivuja voi helposti siirrellä ja järjestellä uudestaan. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC) :::Niin, ja muuten, mikä sen nimeksi laitettaisiin? --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 06.44 (UTC) ::::Wikijunnu? Wikinapero? :) –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC) ::::Veikkaisin, että Wikijuniori menisi ihan hyvin. Hyviä ehdotuksia, muuten! :) --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 4. kesäkuuta 2006 kello 14.52 (UTC) :Tein Wikijuniorille suomenkielisen sivun. Se löytyy [[Wikijunior|täältä.]] --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 5. kesäkuuta 2006 kello 05.06 (UTC) Olisi mukava kyllä jos Wikijuniorilla olisi enemmän suomalainen nimi. Tuo juniori ei välttämättä taivu kovin tehokkaasti juniorien suussa. Ehdotukia en osaa tähän hätään keksiä, mutta olisi mukava jos sille saataisiin oma nimi eikä vaan suoraa väännöstä englanninkielisestä. :) (Tietysti juniori on suomeksikin käytössä paljon, mutta se ei aina tarkoita lasta. :P) &ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. kesäkuuta 2006 kello 10.05 (UTC) == Paleontologia -kirja == Kannattaisiko tänne aloittaa paleontologia -aiheista kirjaa, vai kuuluuko sellainen enemmän wikipedian piiriin? Kommentteja, kiitos! --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 06.13 (UTC) :Paleontologia on sopiva aihe. Kunhan vain mietit etukäteen, mitä aiot kirjoittaa. Tähän liittyen kopsaan tuolta yhdeltä sivulta pienen ohjeen: :#Mieti, miksi ja kelle kirjoitat. Kirjaa tämä ajatuksesi kirjan johdantoon. :#Mieti, mistä kaikesta aiot kirjoittaa. Kirjaa suunnitelmasi joko kirjan keskustelusivulle tai kirjan sisällysluetteloksi kirjan alkuun. :#Keksi kirjalle kuvaava nimi. Nimen tulisi kertoa kirjahyllyä selaavalle henkilölle, kannattaako hänen edes avata kirjaa. :-[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 3. kesäkuuta 2006 kello 10.55 (UTC) ::Aloitin kirjan, kiitos ohjeista. Se löytyy [[Paleontologia|täältä]]. Kirja on vain perusteos, esimerkiksi dinosauruksista voisi tehdä oman kirjan. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 3. kesäkuuta 2006 kello 15.50 (UTC) == PDF-muotoisia kirjoja? == Nyt kun allekirjoittanut sai tunnukset Wikimedia Toolserverille, joka pystyy suoraan käyttämään kaikkien projektien tietokantoja niin pystyn toteuttamaan erilaisia työkaluja. Tuli mieleeni, että olisiko meillä kiinnostusta englanninkielisen sisaremme tapaan tehdä kirjoista PDF-tiedostoja. Tämä voisi käydä vaikkapa niin, että botti tekisi kirjoista PDF:iä tietyin väliajoin (joka voi riippua esim. siitä, miten usein kyseistä kirjaa käydään muokkaamassa). PDF-tiedostoja ei varmaan kannata tehdä kaikista kirjoista, mutta muutaman hyvällä mallilla olevan kirjan voisi kääntää myös PDF:ksi, jolloin käyttäjät voivat ladata ne tietokoneelle ja lukea ilman Internet-yhteyttä tai tulostaa helpommin. Mitä olette mieltä onko tämä "vaivan arvoista"? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 4. kesäkuuta 2006 kello 18.38 (UTC) :Varsinkin valmiimpien kirjojen lukeminen PDF-formaatissa on usein miellyttävämpää ja käytettävämpää. PDF soveltuu myös laajemmin muuhun käyttöön, joten uudistus monimuotoistaisi Wikikirjastoa. Jos vaan intoa tekemiseen löytyy niin kannatan hanketta. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 4. kesäkuuta 2006 kello 21.29 (UTC) :Kannatan. --[[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] 7. kesäkuuta 2006 kello 04.02 (UTC) :Kannatan myös. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13.10 (UTC) :Kannatan samoin. Edellyttääkö tämä jotain toimenpiteitä tai huomioita niiltä, jotka muokkaavat kirjoja? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 7. kesäkuuta 2006 kello 15.31 (UTC) ::En tiedä vielä. Pyrin toteuttamaan sen niin, että tarvitaan mahdollisimman vähän erityisiä toimenpiteitä, mutta aika näyttää. Kun saan projektia eteenpäin, teen tänne sivun, jolla kerrotaan tarkemmin toiminnasta. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 7. kesäkuuta 2006 kello 20.52 (UTC) :PDF-kirjat olisivat hieno juttu. Varsinkin, kun niiiden taittoon pystyyn vaikuttamaan enemmän kuin wikisivujen. Olisi mukava saada nätti ja selkeä ja eheä kirja joistakin aiheista. Sillä juuri se on wikikirjaston valtti Wikipediaa vastaan, missä kaikki tieto on ripoteltuna ympärinsä. Olisi myös kiva, jos muidenkin kirjojen navigointiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. :) &ndash; [[Käyttäjä:Linnea|linnea]] 17. kesäkuuta 2006 kello 10.08 (UTC) == [[:Malline:Suunnitelma puuttuu]] == Meillä on muutamia ongelmasivuja, joista ei tiedä, ovatko ne lintua vai kalaa, ainakin nämä: *[[OpenNTPD]] <small>Sivu on siirretty nimelle [[Unix/Linux/Ohjelmat/OpenNTPD]]--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] <small>([[Keskustelu käyttäjästä:Tigru|Keskustelu]]) ([[Käyttäjä:Tigru/Projektit|Projektit]])</small> 25. marraskuuta 2006 kello 06.13 (UTC)</small> *[[Matemaattisia ongelmia]] *[[Lazaruksen asennus]] Näille ja uusille vastaaville mitä tulee, suunnittelin tällaista mallinetta: [[:Malline:Suunnitelma puuttuu]]. Näyttääkö hyvältä? -[[Käyttäjä:Samulili|Samulili]] 9. kesäkuuta 2006 kello 07.43 (UTC) :Jepjep! Ruttasin sinne vielä osallistumiskehotuksen, muut päättäkööt tarvitseeko moista. –[[Käyttäjä:Dilaudid|Dilaudid]] 9. kesäkuuta 2006 kello 11.54 (UTC) == Kysymys keittokirjasta == Onko resepteillä tekijänoikeuksia? Eli voinko kopioida (en ehkä sanasta sanaan) jostain muusta keittokirjasta? --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. kesäkuuta 2006 kello 15.56 (UTC) :Tähän ei voi oikein yksinkertaisesti vastata. Periaatteessa ei, mutta niiden kirjoitetulla muodolla on. Täysin vapaasti saat kirjoittaa käyttämäsi reseptin (jonka olet aikoinasi lukenut jostain kirjasta), ja tätä kirjoittaessasi saat myös tarkastaa kirjasta menikö eri aineiden määrät oikein. Hieman kyseenalaista on, jos avaat keittokirjan ja kirjoitat siinä olevaa tekstiä suoraan Wikikirjastoon, vaikkakin pienin muutoksin. Sanasta sanaan kopiointi on selkeä tekijänoikeusrikkomus/-rikos. Selvensikö tämä kysymystäsi? -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 14. kesäkuuta 2006 kello 18.13 (UTC) Joo selkisi ja sn kuin kirjoittamaan reseptejä. Vaikkakin eri muodossa --[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 15. kesäkuuta 2006 kello 05.13 (UTC) == Wikijunior kirjahyllyyn == Wikijunior ei ole kirja hyllyssä joku joka osaa niin voisi lisätä sen--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 25. kesäkuuta 2006 kello 18.51 (UTC) Osaaako joku laittaa sen sinne ???--[[Käyttäjä:Tigru|Tigru]] 14. heinäkuuta 2006 kello 07.32 (UTC) :Eiköhän se ole oma kirjahyllynsä? --[[Kuva:Nuvola apps bug2.svg|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] <small>([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])</small> 2. elokuuta 2006 kello 15.08 (UTC) Laitoin Wikijuniorin etusivulle kirjahyllyjen joukkoon. --[[Kuva:Nuvola apps bug2.svg|20px]] [[Käyttäjä:Jääpingviini|Jääpingviini]] <small>([[Keskustelu käyttäjästä:Jääpingviini|Valitukset tänne.]])</small> 05:25, 3 elokuu 2006 (UTC) == Muokkaussivulla on linkki väärään paikkaan == Kun muokkaa sivua, on muokkausikkunan alapuolella huomautus tekijänoikeuksista. Tekstissä viitataan sivulle [[Wikikirjasto:Tekijänoikeudet]] vaikka oikea sivu on [[Wikikirjasto:Wikikirjasto ja tekijänoikeudet]]. Joku, jolla on sopivat oikeudet, voisi käydä muuttamassa ko. linkin. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 3. heinäkuuta 2006 kello 06.20 (UTC) :Linkki korjattu, kiitos huomautuksesta. :) -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 17. heinäkuuta 2006 kello 22.10 (UTC) iua92eyr7yg5xfxikbjldsx38rhrrwz 10 5901 160807 158872 2026-11-04T09:28:28Z Jcb 12574 160807 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{ #if: {{{tekijä|{{{Tekijä|}}}}}} | {{{tekijä|{{{Tekijä}}}}}}:&nbsp;}}{{ #if: {{{kappale|{{{Kappale|}}}}}} | "{{{kappale|{{{Kappale}}}}}}",&nbsp;}}''{{{nimeke|{{{Nimeke|{{{Nimike}}}}}}}}}''{{ #if:{{{sivu|{{{Sivu|}}}}}}|, s. {{{sivu|{{{Sivu}}}}}}}}. {{#if: {{{selite|{{{Selite|}}}}}}|{{{selite|{{{Selite}}}}}}.}} {{ #if: {{{julkaisupaikka|{{{Julkaisupaikka|<noinclude>-</noinclude>}}}}}} | {{{julkaisupaikka|{{{Julkaisupaikka}}}}}}:&#32; }} {{{julkaisija|{{{Julkaisija}}}}}}, {{{vuosi|{{{Vuosi}}}}}}. {{ #if: {{{tunniste|{{{Tunniste|}}}}}}|{{{tunniste|{{{Tunniste}}}}}}. }} {{ #if: {{{ISBN|{{{isbn|{{{Isbn|}}}}}}}}}|{{ISBN|{{{ISBN|{{{isbn|{{{Isbn}}}}}}}}}}}. }} {{ #if: {{{www|{{{Www|<noinclude>-</noinclude>}}}}}} | [{{{Www|{{{www}}}}}} {{ #if: {{{Www-teksti|{{{www-teksti|}}}}}} | {{{Www-teksti|{{{www-teksti}}}}}} |{{#ifeq: {{#invoke:String|find|{{{Www|{{{www}}}}}}|worldcat}}| 0 | Teoksen verkkoversio | Worldcat }} }}]{{ #if: {{{tiedostomuoto|{{{Tiedostomuoto|}}}}}} | &#32;<small>({{{tiedostomuoto|{{{Tiedostomuoto}}}}}})</small> }}{{ #if: {{{viitattu|{{{Viitattu|{{{Luettu|}}}}}}}}} | &#32;(viitattu {{Kotoista päiväys|{{{viitattu|{{{Viitattu|{{{Luettu|}}}}}}}}}}}) }}. }} {{ #if: {{{kieli|{{{Kieli|<noinclude>-</noinclude>}}}}}} | {{{kieli|{{{Kieli}}}}}}|{{#if: {{{ietf-kielikoodi|{{{Ietf-kielikoodi|}}}}}}| {{IETF-kielisymboli|{{{ietf-kielikoodi|{{{Ietf-kielikoodi|}}}}}} }} }} }}</includeonly><noinclude> __NOTOC__ Mallineen koodi: <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</nowiki> == Parametrit == {| class="wikitable" ! Parametri !! Parametrin tyyppi !! Ohje !! Esimerkkejä |- ! Tekijä | valinnainen || Teoksen kirjoittaja(t) muodossa sukunimi, etunimi. Jos teoksella on kaksi tai kolme kirjoittajaa, erotetaan ne toisistaan &amp;-merkillä. Jos kirjoittajia on neljä tai enemmän, merkitään ensimmäinen tai tärkein sekä "et al." || Nurmi, Suvielise; Silberschatz, Abraham &amp; Galvin, Peter Baer &amp; Gagne, Greg |- ! Nimeke | '''pakollinen''' || Teoksen nimi || |- ! Kappale | valinnainen || || |- ! Julkaisupaikka | valinnainen || Teoksen julkaisupaikka || Helsinki; New York, NY |- ! Julkaisija | '''pakollinen''' || Teoksen kustantaja tai muu julkaisija. Tähän ei merkitä teoksen painanutta kirjapainoa, ellei se ole myös teoksen kustantaja tai julkaisija. || Werner Söderström Osakeyhtiö |- ! Vuosi | '''pakollinen''' || Teoksen julkaisuvuosi. Joissain tilanteissa voidaan merkitä myös tarkemmin, esimerkiksi kuukauden tai päivän tarkkuudella. Vuotta ei linkitetä. || 2007; heinäkuu 2007; 15.7.2007 |- ! Selite | valinnainen || Mahdollinen tarkentava selite, esimerkiksi tieto suomentajasta tai painoksesta || |- ! Sivu | valinnainen || Sivu tai sivut, joihin viitataan || |- ! Tunniste | valinnainen || Teoksen [[ISBN]]-numero tai muu tunniste || |- ! Kieli | valinnainen || Teoksen julkaisukieli, jos muu kuin [[suomen kieli|suomi]], [[:Luokka:Kielisymbolimallineet|kielisymbolimallineena]] || <nowiki>{{en}}</nowiki> |- ! www | valinnainen || Teoksen verkkoversion [[URL]] || |- ! www-teksti | valinnainen || Teksti verkkoversion linkkiin (oletuksena "Teoksen verkkoversio"). Tulostuu vain, jos myös parametri www on määritelty. || |- ! Tiedostomuoto | valinnainen || Verkkoversion tiedostomuoto, jos muu kuin [[HTML]]. Tulostuu vain, jos myös parametri www on määritelty. || PDF |- ! Viitattu tai Luettu | valinnainen || Viittauspäivä verkkoversioon. Tulostuu vain, jos myös parametri www on määritelty. || |} * Päivämäärät merkitään muodossa p.k.vvvv, esimerkiksi 31.1.2007. Päivämääriä ei linkitetä. * Kielen merkitsemiseen käytetään ensisijaisesti [[:Luokka:Kielisymbolimallineet|kielisymbolimallineita]] muodossa <nowiki>{{koodi}}</nowiki>, jossa koodi on kyseisen kielen ISO 639 -kielikoodi, esimerkiksi <nowiki>{{sv}}</nowiki> tuottaa {{sv}}. == Esimerkkejä == === Vain pakolliset parametrit === Koodi <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Cicero | Nimike = Laeista | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004}}</nowiki> tuottaa seuraavan viittauksen: : {{Kirjaviite | Tekijä = Cicero | Nimike = Laeista | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004}} === Myös valinnaisia parametreja mukana === Koodi <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Cicero | Nimike = Laeista | Sivu = 25 | Selite = Suomennos ja selitykset Veli-Matti Rissanen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | Tunniste = {{ISBN|951-0-29140-4}}}}</nowiki> tuottaa seuraavan viittauksen: : {{Kirjaviite | Tekijä = Cicero | Nimike = Laeista | Sivu = 25 | Selite = Suomennos ja selitykset Veli-Matti Rissanen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | Tunniste = {{ISBN|951-0-29140-4}}}} Koodi <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Remes, Ilkka | Nimeke = 6/12 | Vuosi = 2006 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Tunniste = {{ISBN|951-0-32050-1}} }}</nowiki> tuottaa seuraavan viittauksen: : {{Kirjaviite | Tekijä = Remes, Ilkka | Nimeke = 6/12 | Vuosi = 2006 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Tunniste = {{ISBN|951-0-32050-1}} }} Koodi <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Lähteenmäki, Esko et al. | Nimeke = Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton yhteentörmäys valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004 | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Onnettomuustutkintakeskus | Tunniste = {{ISBN|951-836-164-9}}. {{ISSN|1239-5315}}. Tutkintaselostus A 1/2004 Y | www = http://www.onnettomuustutkinta.fi/33635.htm | www-teksti = Tutkintaselostuksen verkkoversio | Viitattu = 18.7.2007 }}</nowiki> tuottaa seuraavan viittauksen: : {{Kirjaviite | Tekijä = Lähteenmäki, Esko et al. | Nimeke = Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton yhteentörmäys valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004 | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Onnettomuustutkintakeskus | Tunniste = {{ISBN|951-836-164-9}}. {{ISSN|1239-5315}}. Tutkintaselostus A 1/2004 Y | www = http://www.onnettomuustutkinta.fi/33635.htm | www-teksti = Tutkintaselostuksen verkkoversio | Viitattu = 18.7.2007 }} == Templatedata == <templatedata> { "description": "Tätä mallinetta voi käyttää kirjaviitteiden merkitsemiseen. Yleisimmin mallinetta käytetään alaviitteenä ref-tagien sisällä.", "params": { "Tekijä": { "label": "Tekijä", "description": "Teoksen kirjoittaja(t) muodossa sukunimi, etunimi. Jos teoksella on kaksi tai kolme kirjoittajaa, erotetaan ne toisistaan &-merkillä. Jos kirjoittajia on neljä tai enemmän, merkitään ensimmäinen tai tärkein sekä 'et al.'", "type": "string", "required": false, "suggested": true, "aliases": [ "tekijä" ] }, "Kappale": { "label": "Kappale", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "kappale" ] }, "Nimeke": { "label": "Nimeke", "description": "Teoksen nimi", "type": "string", "required": true, "aliases": [ "nimeke" ] }, "Sivu": { "label": "Sivu", "description": "Sivu (yksi sivu), johon viitataan. Parametri on vaihtoehtoinen parametrin Sivut kanssa.", "type": "string", "required": false, "suggested": true, "aliases": [ "sivu" ] }, "Selite": { "label": "Selite", "description": "Mahdollinen tarkentava selite, esimerkiksi alkuteoksen nimi, tieto painoksesta tai tieto sarjasta, jossa julkaisu on ilmestynyt", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "selite" ] }, "Julkaisupaikka": { "label": "Julkaisupaikka", "description": "Teoksen julkaisupaikka", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "julkaisupaikka" ] }, "Julkaisija": { "label": "Julkaisija", "description": "Teoksen kustantaja tai muu julkaisija. Tähän ei merkitä teoksen painanutta kirjapainoa, ellei se ole myös teoksen kustantaja tai julkaisija.", "type": "string", "required": true, "aliases": [ "julkaisija" ] }, "Vuosi": { "label": "Vuosi", "description": "Teoksen julkaisuvuosi. Joissain tilanteissa voidaan merkitä myös tarkemmin, esimerkiksi kuukauden tai päivän tarkkuudella. Vuotta ei linkitetä.", "type": "string", "required": false, "suggested": true, "aliases": [ "vuosi" ] }, "Tunniste": { "label": "Tunniste", "description": "Teoksen tunniste (ISBN:lle on oma parametrinsa)", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "tunniste" ] }, "www": { "label": "www", "description": "Teoksen verkkoversion URL", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "Www" ] }, "www-teksti": { "label": "www-teksti", "description": "Teksti verkkoversion linkkiin (oletuksena 'Teoksen verkkoversio'). Tulostuu vain, jos myös parametri www on määritelty.", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "Www-teksti" ] }, "Tiedostomuoto": { "label": "Tiedostomuoto", "description": "Verkkoversion tiedostomuoto, jos muu kuin HTML. Tulostuu vain, jos myös parametri www on määritelty.", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "tiedostomuoto" ] }, "Viitattu": { "label": "Viitattu", "description": "Viittauspäivä verkkoversioon. Tulostuu vain, jos myös parametri www on määritelty.", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "viitattu" ] }, "Kieli": { "label": "Kieli", "description": "Teoksen julkaisukieli kielisymbolimallineena.", "type": "string", "required": false, "aliases": [ "kieli" ] }, "Kääntäjä": { "type": "string", "aliases": [ "kääntäjä" ], "label": "Kääntäjä" }, "ietf-kielikoodi": { "label": "IETF-kielikoodi", "description": "sivun kieli ietf-kielikoodilla, mikäli kieli-parametri on määritetty käytetään sitä. Visualinen muokkain lisää tämän automaattisesti luodessaan viitteen.", "type": "string", "aliases": [ "Ietf-kielikoodi" ] }, "oclc": { "aliases": [ "Oclc" ], "label": "oclc", "description": "oclc-tunniste", "type": "number" }, "isbn": { "aliases": [ "Isbn", "ISBN" ], "label": "isbn" } }, "maps": { "citoid": { "title": "Nimeke", "bookTitle": "Nimeke", "url": "www", "ISBN": "isbn", "pages": "Sivu", "place": "Julkaisupaikka", "seriesNumber": "Kappale", "oclc": "oclc", "contributor": "Tekijä", "author": "Tekijä", "translator": "Kääntäjä", "publisher": "Julkaisija", "date": "Vuosi", "accessDate": "Viitattu", "language": "ietf-kielikoodi" } }, "paramOrder": [ "Tekijä", "Nimeke", "Vuosi", "Kappale", "Sivu", "Selite", "Julkaisupaikka", "Julkaisija", "Tunniste", "Kieli", "www", "www-teksti", "Tiedostomuoto", "Viitattu", "Kääntäjä", "ietf-kielikoodi", "oclc", "isbn" ] } </templatedata> [[Luokka:Viitemallineet|Kirjaviite]] </noinclude> 60id01wvlgrqaacxj6o86wgh9elhsc6 0 7846 160771 88576 2026-11-04T08:14:18Z Jcb 12574 160771 wikitext text/x-wiki {{Digitaalipiirit}} '''Karnaugh'n kartta''' (Karnaugh map / K-map) avulla voidaan esittää ja sieventää graaffisesti loogisia lausekkeita. Lausekkeen muuttujien määrää ei ole rajoitettu,mutta käytännössä menetelmä soveltuu enintään viiden muuttujan lausekkeiden sieventämiseen. Karnaugh'n kartta sisältää täsmälleen saman informaatioin kuin totuustaulu, mutta sieventämistä varten se on järjestetty tietyllä tavalla kaksiulotteiseksi ruudukoksi. Totuustaulun vaakariviä vastaa kartan yksi ruutu,joka sisältää funktion arvon. ==Karnaugh'n kartan laatiminen== Tässä osassa käydään läpi kuinka kartta laaditaan ja miten totuustaulu muunnetaan Karnaugh'n kartaksi, kun muuttujia on 2-5. Kartan ruudukko on laadittava siten,että liikuttaessa ruudusta toiseen vaaka- tai pystysuunnassa vain yhden muuttujan arvo vaihtuu. Kuvassa 1-1 (a) on kahden muuttujan funktion F(a,b) = Σm(1,2) = !ab + a!b totuustaulu,joka on kuvissa (b) ja (c) munnettu Karnaugh'n kartan muotoon. Kartan ruudut on numeroitu; numerot ovat kunkin ruudun vasemmassa yläkulmassa. Totuustaulun rivi vastaa samannumeroista kartan ruutua. Funktion arvo on ruudun keskellä. Muuttujien arvot voidaan merkitä Karnaugh'n karttaan kahdella eri tavalla. Kuvassa 1-1 (b) on kaarisuluilla merkitty se sarake ja rivi, joissa muuttuja saa arvon 1. Kuvassa 1-1 ( c) on esitetty vakioarvoisen muuttujan arvo kullakin vaaka- ja pystyrivillä. Kartasta havaitaan, että vierekkäiset ruudut vaaka- ja pystysuunnassa eroavat vain toisen muuttujan arvon osalta. [[Kuva:1-1.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-1.''' ''Kahden muuttujan funktion (a) totuustaulu sekä (b) ja (c) Karnaughn´n kartan eri merkintätavat'' Kuvassa 1-2 on kolmen muuttujan funktion F(a,b,c)=Σm(1,3,4,6)=!a!bc + !abc + a!b!c + ab!c totuustaulu ja Karnaugh'n kartta molemmilla tavoilla. Ruudut numeroitu kuten kahden muuttujan tapauksessa ja funktion arvot sijoitettu ruutuihin. Kuvan 1-2 kahden muuttujan tapauksessa ja funktion arvot sijoitettu ruutuihin. kuvan 1-2 (b) kaarisuluilla on taas osoitettu ne ruudut,joissa muuttujalla on arvo 1. On erityisesti huomattava ruutujen 4-7 järjestys. Sen on oltava kuten kuvassa,muuten kartan idea ei toteudu. Kartasta havaitaan miten vain yksi muuttuja vaihtaa arvoaan siirtyessä ruudusta toiseen vaaka- pystysuunnassa. Tämä pätee myös kun siirrytään ruudusta 4 ruutuun 0 tai ruudusta 1 ruutuun 5. Karnaugh'n kartan voi ajatella jatkuvan reunojensa yli ikään kuin paperi olisi taivutettu lieriöksi(kt. kuva 1-5). Kun luetaan ruutuja järjestyksessä vasemmalta oikealle tulee esimerkiksi ruudun 4 jälkeen ruutu 0. [[Kuva:1-2.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-2.''' ''Kolmen muuttujan funktion totuustaulu, (b) ja (c) Karnaughn´n kartan esitystavat'' Kahdesta Karnaughn´n kartan esitysmuodosta on kohdan (b) mukainen yksinkertaisempi ja havainnollisempi. Tavallisesti ruutuja ei numeroida, mutta joissakin tapauksissa siitä on hyötyä. Kuvissa 1-3 ja 1-4 on neljän ja viiden muuttujan kartat. Ruutujen numeroinnissa esiintyy hyppy nyt myös pystysuunnassa. Viiden muuttujan kartta muodostuu kahdesta osakartasta,joista toisessa yksi muuttuja (A) on aina 0 ja toisessa aina 1. Karttaa käytettäessä osakartat kuvitellaan siirretyiksi toisensa päälle. Viiden muuttujan kartan käyttö lausekkeen sieventämiseen on jo hankalaa. kuuden ja sitä useamman muuttujan kartan käyttö on liian monimutkaista,joten sieventäminen on suoritettava muilla menetelmillä. [[Kuva:1-3.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-3.''' ''Neljän muuttujan (a) totuustaulu, (b) ja (c) Karnaughn´n kartta'' [[Kuva:1-4.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-4.''' ''Viiden muuttujan Karnaughn´n kartta'' Kolmen muuttujan kartan voi kuvitella lieriöksi. Neljän muuttujan kartan voi ajatella taivutetun toroidin muotoiseksi doniksiksi (kuva 1-5) [[Kuva:1-5.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-5.''' ''Kolmen ja neljän muuttujan kartan havainnollistus'' Karnaughn´n kartta voidaan piirtää myös usealla muulla tavalla. Mitkä tahansa kaksi muuttujaa voidaan vaihtaa keskenään tai minkä tahansa muuttujan 0- ja 1-alueet voidaan vaihtaa keskenään. ==Loogisten lausekkeiden sieventäminen Karnaugh'n kartalla== ===Sieventämisen periaatteet=== Lausekkeiden sieventämisellä voidaan pienentää toteutukseen tarvittavaa komponenttimäärää ja mahdollisesti poistaa tarpeettomia termejä ja muuttujia, jolloin piiristä tulee halvempi,luotettavampi ja selkeämpi. Kahdesta viiteen muuttujaa sisältävät lausekkeet voidaan sieventää Karnaugh'n kartalla. Enemmän muuttujaa sisältävät lausekkeet on sievennettävä tietokonemenetelmillä. Aikasemmin on esitetty erimerkkejä lausekkeiden sieventämisestä kytkentäalgebran avulla. Yleensä siitä ei kannata tehdä, sillä on vaikeaa nähdä mitä aksioomia ja teoreemoja ja missä järjestyksessä niitä kannattaa käyttää. ===Karnaugh'n kartan täyttäminen=== Funktion arvot on ensin sijoitettava kartalle. Kartan täyttö on helppoa, jos funktion totuustaulu tunnetaan. Nollat ja ykköset sijoitetaan totuustaulun funktiosarakkeesta kukin omaa vaakariviään vastaavan kartan ruutuu. Jos totuustaulua ei tunneta, kartta voidaan laatia esimerkin 1-1 kuvaamalla tavalla, jos funktio on esitetty tulojen summa-muodossa. Mikäli funktio on esitetty summien tulo-muodossa,karttaan saadaan jokaisesta summatermistä nolla niihin ruutuihin, joissa kyseinen termi saa arvon 0. ===Sieventäminen Karnaugh'n kartalla=== Sen jälkeen kun arvot on sijoitettu kartalle, aloitetaan sieventäminen. Sieventämisellä on mahdollista saada joko yksinkertaisin tulojen summamuotoinen lauseke tai summien tulomuotoinen lauseke. Tapauksessa 1-6 tarkastellaan ruutuja,joissa funktiolla on arvo 1, kuvassa 1-7 ruutuja, joissa arvo on 0. [[Kuva:1-6.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-6.''' ''Funktion F(A,B,C,D) = !AB + AC!D + AB!CD + CD Karnaugh'n kartta'' [[Kuva:1-7.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-7.''' ''Kuvan 1-6 kartan kaikki ykköset on peitetty mahdollisimman vähillä ja mahdollisimman suurilla alueilla.'' Sieventäminen perustuu siihen, että kaikki ykköset (nollat) peitetään mahdollisimman suurilla alueilla, jolloin termeissä on vähän muuttujia. Alue muodostuu vierekkäisistä ruuduista, joissa lausekkeella on arvo yksi (nolla). Alueen koon tulee olla 2^n (1,2,4,8, tai 16) ruutua,joissa n kokonaisluku, ja sen tulee vastata tulotermiä (summatermiä). Sama ruutu voi kuulua useampaan alueeseen. Esimerkki kuvan 1-6 kartan kaikki ykköset voidaan peittää kuvan 1-7 alueilla. Kuvaan 1-7 on merkitty mikä tulotermi kuvaa mitäkin aluetta. Kutakin aluetta vastaava tulotermi valitaan niin, että se saa kyseisellä alueella arvon 1. !AB:llä merkityllä aluella A = O ja B = 1, AC-alueella A= C = 1, BD:llä B = D = 1 ja CD:llä C = D = 1. Sievennetty lauseke on tulotermien summa eli F(A,B,C,D) = !AB + AC + BD + CD. Vaikka sievennetyn lausekkeen tulotermien määrä ei ole vähentynyt alkuperäiseen lausekkeeseen verrattuna, on se kuitenkin selvästi yksinkertaisempi, koska termeissä on vähemmän muuttujia. Jos tuloksesta halutaan mahdollisimman yksinkertainen summien tulomuotoinen lauseke,niin menetellään seuraavasti. Koska nyt on peitettävä kaikki nollat, alueet muodostuvat kuvan 1-8 mukaisesti. [[Kuva:1-8.PNG|Kuvaus]] '''Kuva 1-8.''' ''Summien tulomuotoisen lausekkeen muodostaminen.'' Alueiden termit ovat nyt summamuotoisia. Lisäksi on huomattava, että muuttuja invertoidaan, jos sillä on alueessa arvo 1, sillä summatermin on saatava arvo 0. ==Lähteet== * {{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Haltsonen, Jaakko Levomäki, Esko T. Rautanen|Nimeke=Digitaalitekniikka|Julkaisija=Edita|Vuosi= 2004|Tunniste= {{ISBN|951-37-3886-8}}}} [[en:Digital Circuits/Karnaugh Maps]] m5hcok4p0rnxbzrn24j9g9flu6af5my 0 7847 160772 85823 2026-11-04T08:14:29Z Jcb 12574 160772 wikitext text/x-wiki {{Digitaalipiirit}} ==Rekisterit== Rekistereitä käytetään tiedon tallentamiseen. Ne kootaan kiikuista. Koska bitillä on kaksi arvoa ja kiikuilla kaksi tilaa, voidaan rekisterin jokaiseen kiikkuun tallettaa yksi bitti. Rekisterit voidaan jaotella kahteen ryhmään sen mukaan, miten tieto ladataan rekisteriin ja miten rekisterin sisältö saadaan luettua. Ryhmät ovat rinnakkaisrekisteri ja erilaiset siirtorekisterit. ===Rinnakkaisrekisteri=== Yleisimmin käytetty rekisterirakenne on rinnakkaisrekisteri (parallel register), johon tieto kopioidaan kellosignaalin reunalla. Tallennettu tieto on jatkuvasti saatavilla kiikkujen lähdöistä. Rinnakkaisrekisteriin liittyy usein asynkroninen nollaus R-tulon avulla ja toiminnan salliminen ja estäminen sallintatulon EN avulla. Myös asetus S-tulon avulla on mahdollinen. [[Image:rinnakkais.PNG|frame|center|4-Bittisen rinnakkaisrekisterin piirrosmerkki. Yhteinen ohjauslohko ja neljä D-kiikkua.]] ===Siirtorekisterit=== Useissa digitaalitekniikan sovelluksissa tarvitaan rekisterin sisällön sivuttaissiirtoa. Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty SIPO-tyyppisen (serial-in paraller-out) siirtorekisterin rakenne D-kiikkuja käyttäen. Rekisteriin talletettavat bitit tuodaan yksi kerrallaan vasemmanpuolimmaisen kiikun tuloon ja siirretään eteenpäin kellopulssien avulla. Koska kellopulssi tulee samanaikaisesti kaikkiin kiikkuihin ja kiikuilla on riittävän suuri viive, siirtyy jokaisen kiikun nykyinen tila seuraavaan kiikkuun. Vaikka edellisen kiikun lähtö muuttuisi kiikun viiveen jälkeen, kellopulssi ei enää vaikuta seuraavaan kiikun kellotulossa, eikä kiikun seuraava tila pääse vaikuttamaan seuraavan kiikun tilamuutokseen. Siirtorekisterin bittien määrällä ei ole rajoitusta. Kun rekisteri on täynnä, bitit voidaan lukea samanaikaisesti kiikkujen lähdöistä. Siirtorekisterin sisältö saadaan luettua myös sarjamuodossa viimeisen kiikun lähdöstä bitti kerrallaan tuomalla täyteen rekisteriin kellopulsseja. Mikäli vain viimeisen kiikun lähtö on luettavissa, on kyseessä SISO-tyyppinen (serial-in serial out, kuva 1.) siirtorekisteri. PISO-tyyppinen (parallel-in serial-out, kuva 2.) siirtorekisteri on kyseessä silloin, kun rekisterin sisällä tapahtuu rinnakkais-sarjamuunnos. [[Kuva:SISO4bitshiftc.PNG|frame|left|kuva 1. 4-bittinen SISO-siirtorekisteri.]] <br style="clear:both;" /> [[Image:4-Bit PISO Shift Register.png|frame|left|kuva 2. 4-bittinen PISO-Siirtorekisteri]] [[Image:4-Bit SIPO Shift Register.png|frame|left|kuva 3. 4-bittinen SIPO-Siirtorekisteri]] <br style="clear:both;" /> == Laskurit == Laskurit ovat sekvenssipiirejä, joissa tietty tilasekvenssi toistuu jatkuvasti. Tärkeä laskurien ryhmä ovat binaarilaskurit. Niiden binaariluvuksi tulkittu sisältö kasvaa tai vähenee yhdellä jokaisella kellopulssin aktiivisella reunalla. ===Binaarilaskurit=== Binaarilaskurit (binary counter) ovat sekvenssipiirejä, jotka käyvät läpi piirin kaikki tilat suuruusjärjestyksessä, kun piirin tila tulkitaan binaariluvuksi. Binaarilukulaskureita on useita erilaisia. Ylöspäin laskevassa binaarilaskurissa tilat kierretään suuruusjärjestyksessä nollasta ylöspäin, joten esimerkiksi neljäbittisessä binaarilaskurissa peräkkäiset tilat ovat 0000, 0001, 0010, 0011, 0100, 0101, 0110, 0111, jne. Neljäibittisen alaspäin laskevan binaarilaskurin tilat ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Kaksisuuntainen laskuri laskee molempiin suuntiin. Sen laskemissuunta valitaan ohjastulon avulla. Mikäli ylöspäin laskevan binaarilaskurin alkuarvo on 0, sen voidaan tulkita laskevan saapuvien kellopulssien määrää. [[Image:4 bit counter.svg|thumb|500px|center|4-bittinen binaarilaskuri]] ===Rengaslaskuri=== Jos siirtorekisterin viimeisen kiikun lähtö kytketään sen ensimmäisen kiikun tuloon, saadaan rengaslaskuri (ring counter). Rengaslaskurin sisältönä oleva bittikuvio kiertää niin, että n-bittisen laskurin sisältö on ennallaan n:n kellopulssin jälkeen. Useissa digitaalisissa laitteissa tarvitaan joukkoa ohjauspulsseja, joista kukin vuorollaan on ykkönen ja muut nollia. [[Kuva:ohjaus.PNG|thumb|500px|center|Ohjauspulssijonon muodostaminen rengaslaskurilla]] [[Kuva:ring.PNG|thumb|500px|center|Rengaslaskuri D-kiikulla toteutettuna]] ===Johnson-laskuri=== JK-kiikuilla toteutettu Johnson-laskuri (Johnson counter) muodostetaan niin, että siirtorekisterin viimeisen kiikun lähtö kytketään ensimmäisen kiikun K-tuloon ja viimeisen kiikun lähdön komplementti ensimmäisen kiikun J-tuloon. Johnson-laskurissa kopioituu kellopulssin reunalla viimeisen kiikun tilan komplementti ensimmäiseen kiikkuun. Jos Johnson-laskuri on täynnä nollia, se alkaa täyttyä vasemmalta lukien ykkösillä. Kun se on täynnä ykkösiä, se täyttyy vasemmalta lukien nollilla. n-bittisessä Johnson-laskurissa on käytössä 2n tilaa. [[Kuva:john.PNG|thumb|500px|center|Johnson laskuri JK-kiikuilla toteutettuna]] ==Lähteet== * {{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Haltsonen, Jaakko Levomäki, Esko T. Rautanen|Nimeke=Digitaalitekniikka|Julkaisija=Edita|Vuosi= 2004|Tunniste= {{ISBN|951-37-3886-8}}}} [[en:Digital Circuits/Registers and Counters]] i0delil4htv0ncfvyv78o7lb6oqtrf2 0 7878 160773 127020 2026-11-04T08:14:41Z Jcb 12574 160773 wikitext text/x-wiki {{Digitaalipiirit}} == Puolisummain == Kahden yksibittisen binaariluvun yhteenlaskun tekevää piiriä nimitetään puolisummaimeksi(Half adder). Sen porttipiiritoteutus on seuraavassa kuvassa [[Kuva:Puoli_summain1.jpg|thumb|centre|Puolisummaimen porttipiiritoteutus]] == Kokosummain == Digitaalipiiriä, joka muodostaa yhteenlaskettavista biteistä Pi, Q ja Ci summabitin Si ja muistibitin Ci+1, nimitetään kokosummaimeksi(Full adder). Sen porttipiiritoteutus on esitetty seuraavassa kuvassa.Kuvassa esitetyssä kokosummaimessa on jätetty signaalinimistä indeksi i pois. Tulevan muistibitin nimeksi on otettu Cin ja lähtevän Cout. [[Kuva:Kokosummain.jpg|thumb|centre|Kokosummaimen porttipiiritoteutus]] Kokosummain voidaan muodostaa myös kahdesta puolisummaimesta ja yhdestä kaksituloisesta TAI-portista. Tämä on yksinkertaisin kokosummaimen porttipiiritoteutus. == Ketjutettu summain == Kokosummaimia yhdistämällä voidaan koota piiri, joka laskee yhteen kaksi halutun mittaista etumerkitöntä binäärilukua.Kuvassa 1 on esitetty kokosummaimista koottu nelibittinen binääri summain(4-bit binary adder)ja sen porttipiiritoteutus. Tälläistä summainta voidaan nimittää ketjutetuksi summaimeksi, koska kokosummaimet on kytketty ketjuksi. Englanninkielinen nimitys on ripple-carry adder, koska nimenomaan muistibitti etenee ketjussa,. [[Kuva:The_4_bit_ripple_carry_adder_circuit.jpg|thumb|centre|Nelibittinen ketjutettu summain]] == Kurkistussummain == Yhteenlaskupiiri, jossa on käytetty muistinumeron kurkistuspiiri, voidaan nimittää kurkistussummaimeksi (carry look-ahead adder).Pitkissä kurkistussummaimissa käytetään monitasoista kurkistuspiiriä,jolloin summaimen viive kasvaa mutta piirin mutkikkuus säilyy kuitenkin kohtuullisena.Suurin mahdollinen nopeus saadaan aikaan muodostamalla kaikkisummabitit ja lähtevä muistibitti kahden tason piirille. Tällöin toteutukseen kuuluu hyvin paljon portteja etenkin, jos sananpituus on suuri. Käytännössö rajoitukseksi ei muodostu niinkään porttien lukumäärä vaan yhdessä portissa olevien tulojen lukumäärä, jota ei voida kasvattaa kovin suureksi [[Kuva:Kurkistus_summain.jpg|thumb|centre|Kurkistussummaimen porttipiiritoteutus]] {{Digital Circuits Stub}} [[en:Digital Circuits/Adders]] ==Lähteet== * {{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Haltsonen, Jaakko Levomäki, Esko T. Rautanen|Nimeke=Digitaalitekniikka|Julkaisija=Edita|Vuosi= 2004|Tunniste= {{ISBN|951-37-3886-8}}}} dz2woutn5zz5vsmiqov44xy10gxfqgr 0 9286 160790 103466 2026-11-04T08:48:40Z Jcb 12574 160790 wikitext text/x-wiki '''Etiikka''' ([[w:muinaiskreikka|muin. kreik.]] ἠθική φιλοσοφία, ''moraalifilosofia'') on tutkimusala, joka tutkii [[w:moraali|moraali]]a ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, [[w:hyvä elämä|hyvää elämää]], sekä [[w:arvo|arvo]]jen ja eettisten väittämien luonnetta.<ref name="REP">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rep.routledge.com/article/L132 | Tekijä=Crisp, Roger | Nimeke=Ethics | Julkaisu=Routledge Encyclopedia of Philosophy | Julkaisija=Lontoo: Routledge | Viitattu=13. elokuuta 2007}}</ref> Etiikka on sidoksissa muuhun ajatteluun siten, että vastaukset eettisiin kysymyksiin riippuvat usein vastauksista todellisuuskäsitystä tai muita ajattelun osa-alueita koskeviin kysymyksiin.<ref name="REP"/> [[w:Etiikka|Etiikka]] ja [[w:moraali|moraali]] käsitetään usein lähes synonyymeiksi. Ne erotetaan kuitenkin joskus niin, että etiikalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hetemäki, Ilari (toim.) | Nimeke=Filosofian sanakirja | Julkaisupaikka=Porvoo: Helsinki: Juva: | Julkaisija=WSOY | Sivu=53-54 | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23766-3}}}}</ref> == Etiikan osa-alueita ja suuntauksia == Länsimaisen analyyttisen filosofian piirissä tutkitun etiikan kolme keskeistä osa-aluetta ovat '''[[w:metaetiikka|metaetiikka]]''', joka tutkii eettisiä käsitteitä ja moraalisen kielen luonnetta ja perustaa, '''[[w:normatiivinen etiikka|normatiivinen etiikka]]''', joka määrittää eettisiä [[w:normi (filosofia)|normeja]] eli sääntöjä, sekä '''[[w:soveltava etiikka|soveltava etiikka]]''', joka tutkii eettisten arvojen soveltamista.<ref name="IEP">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/e/ethics.htm | Tekijä=Fieser, James | Nimeke=Ethics | Julkaisu=The Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=13. elokuuta 2007}}</ref> Etiikan muihin osa-alueisiin kuuluu [[w:deskriptiivinen etiikka|deskriptiivinen eli kuvaileva etiikka]], joka pyrkii selittämään ihmisen toimintaa käytännössä. [[w:arvoteoria|Arvoteoria]] tutkii arvojen luonnetta. === Metaetiikka === {{Katso Wikipediasta|[[w:Metaetiikka|Metaetiikka]]}} Metaetiikka on etiikan osa-alue, joka tutkii moraalisten arvostelmien ja [[w:teoria|teorioiden]] luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä eettisten käsitteiden alkuperää ja merkitystä. Metaetiikan suuntauksia ovat muun muassa [[w:moraalinen realismi|eettinen realismi]] (objektiivinen moraali), [[w:moraalinen subjektivismi|eettinen subjektivismi]] (subjektiivinen moraali) ja [[w:eettinen konsensusteoria]] (absoluuttinen moraali). === Normatiivinen etiikka === {{Katso Wikipediasta|[[w:Normatiivinen etiikka]]}} ''Normatiivinen etiikka'' on eettisten [[w:normi (filosofia)|normien]] tutkimusta. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, mitkä ovat oikeat eettiset säännöt, joita yksilön tulisi noudattaa. Normatiivisen etiikan teoriat ilmaisevat, luovat ja puolustavat aina joitakin tiettyjä moraalisia sääntöjä ja [[w:arvo|arvoja]]. Normatiiviset teoriat jaetaan tavallisesti kolmeen luokkaan: [[w:velvollisuusetiikka|velvollisuusetiikka]], [[w:seurausetiikka|seurausetiikka]] ja [[w:hyve-etiikka|hyve-etiikka]].<ref name="IEP"/> Myös [[w:sopimusteoriat|sopimusteoriat]] saatetaan ajatella omaksi luokakseen. ==== Velvollisuusetiikka ==== {{Katso Wikipediasta|[[w:Velvollisuusetiikka|Velvollisuusetiikka]]}} ''Velvollisuusetiikka'' eli ''deontologinen etiikka'' määrittää tekojen moraalisen arvon teot oikeuttavan säännön perusteella. Velvollisuuseettinen teoria voi antaa esimerkiksi tietyn luettelon teoista, joita saa tai ei saa tehdä &ndash; sääntö voi olla esimerkiksi "tietoisen yksilön tappaminen on kiellettyä". Velvollisuusetiikka voi myös antaa yhden perustavan eettisen säännön, jonka nojalla muut pysyvät eettiset säännöt johdetaan. Velvollisuusetiikan alalajeja ovat [[w:kantilainen velvollisuusetiikka|kantilainen velvollisuusetiikka]], [[w:eettinen intuitionismi|intuitionistiset etiikat]], [[w:oikeusetiikka|oikeusetiikat]] ja [[w:libertarismi|libertaristinen etiikka]]. ==== Seurausetiikka ==== {{Katso Wikipediasta|[[w:Seurausetiikka|Seurausetiikka]]}} ''Seurausetiikka'' eli ''teleologinen etiikka'' määrittää tekojen moraalisen arvon näiden tekojen tarkoitettujen seurausten perusteella. Seurausetiikan tunnetuin muoto on [[w:utilitarismi|utilitarismi]] ([[w:englannin kieli|engl.]] ''utility'', hyöty). Seurausetiikka voi asettaa esimerkiksi eettisen toiminnan johtavaksi periaatteeksi, että on pyrittävä tekemään tilanteessa aina se teko, jonka seurauksena on kaikkien ihmisten kannalta suurin mahdollinen hyöty. Tämänkaltaiset periaatteet eroavat velvollisuusetiikasta siinä, että velvollisuusetiikan mukaan jotkut tietyt teot ovat aina kiellettyjä, kun taas seurausetiikan perusperiaatteesta seuraa, että joku normaalisti kielletty teko voi olla jossain tietynlaisissa tilanteissa sallittu. Utilitarismin alalajeja ovat [[w:tilanneutilitarismi|tilanneutilitarismi]] ja [[w:sääntöutilitarismi|sääntöutilitarismi]]. ==== Hyve-etiikka ==== [[Kuva:Raffael 054.jpg|thumb|440px|[[Hyve]]en [[allegoria]]. [[Rafael]]in [[fresko]], 1511. Stanza della Segnatura, Vatikaani.]] {{Katso Wikipediasta|[[w:Hyve-etiikka|Hyve-etiikka]]}} ''Hyve-etiikassa'' kysytään, mitä [[w:hyve|hyve]]itä moraalisesti toimivalla yksilöllä tulee olla. Hyveinä pidettyjä ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi [[w:hyväntahtoisuus|hyväntahtoisuus]], [[w:rohkeus|rohkeus]], [[w:isänmaallisuus|isänmaallisuus]] ja [[w:kohtuullisuus|kohtuullisuus]]. Hyve-etiikan edustajiin kuuluu [[w:Aristoteles|Aristoteles]]. Aristoteleksen mukaan yksilön tulee käyttäytyä hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja. Aristoteleksen teos ''[[Nikomakhoksen etiikka]]'' painottaa esimerkiksi myöhemmän tilanne-utilitarismin tavoin asiayhteyttä — teko, joka on oikein jossain tilanteessa, saattaa olla jossain toisessa tilanteessa väärin. Tällaisen ajattelun vastakohtana voidaan pitää [[w:Immanuel Kant|Immanuel Kant]]in etiikkaa, joka keskittyy lähinnä yksittäisiin tekoihin. ==== Sopimusteoriat ==== {{Katso Wikipediasta|[[w:Sopimusteoriat|Sopimusteoriat]]}} ''Sopimusteoriat'' lähestyvät moraalisuutta [[w:yhteiskunta|yhteiskunnalliselta]] kannalta ja perustelevat ihmisten perimmäisen luonteen avuin [[w:valtio|valtio]]n välttämättömyyttä tai tarpeettomuutta. Suuntauksen tärkeimmät kannattajat ovat [[w:Thomas Hobbes|Thomas Hobbes]] sekä [[w:John Locke|John Locke]] 1600-1700-luvuilla. He molemmat loivat omat teoriansa niin sanotusta [[w:luonnontila|luonnontila]]sta ja sitä kautta perustelivat [[w:yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimus]]ta. [[w:yhteiskuntafilosofia|Yhteiskuntafilosofia]] ja etiikka yhdistyvät mainittujen filosofien ajattelussa hyvin lähelle toisiaan ja voi olla vaikea vetää niiden välille rajaa. Sopimusteoriat lasketaan kuitenkin usein yhdeksi neljästä etiikan pääsuuntauksesta. === Deskriptiivinen etiikka === {{Katso Wikipediasta|[[w:Deskriptiivinen etiikka|Deskriptiivinen etiikka]]}} ''Deskriptiivinen'' eli ''kuvaileva etiikka'' on arvovapaata ihmisten eli moraalisten agenttien tekemien moraalisten valintojen tutkimista. Deskriptiiviseen etiikkaan voi kuulua esimerkiksi eettisten koodien ja [[w:etiketti|etiketti]]en, oikeus- ja sovittelukäytäntöjen ja tavallisten yksilöiden tavallisissa elämäntilanteissa tekemien arvovalintojen tutkimista. Samalla deskriptiivinen etiikka lähestyy [[w:sosiologia|sosiologia]]a, [[w:yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteitä]], [[w:politiikan tutkimus|politiikan tutkimusta]] ja [[w:taloustiede|taloustieteitä]]. === Soveltava etiikka === {{Katso Wikipediasta|[[w:Soveltava etiikka|Soveltava etiikka]]}} ''Soveltava etiikka'' on erityisesti [[w:1900-luku|1900-luvun]] lopulla kehittynyt filosofinen suuntaus, jossa pyritään etsimään vastauksia käytännön eettisiin ongelmiin soveltamalla filosofisen etiikan teorioita käytännön tilanteiden analysoinnissa. Esimerkkejä käytännön eettisistä ongelmista ovat [[w:abortti|abortti]], [[w:eläinten oikeudet|eläinten oikeudet]], [[w:eutanasia|eutanasia]] ja [[w:kloonaus|kloonaus]]. Käytännön ongelmiin voidaan soveltaa normatiivisen etiikan teorioita, kuten velvollisuusetiikkaa tai utilitarismia. Yksi soveltavan etiikan muoto on niin kutsuttu [[w:kasuistiikka|kasuistiikka]] eli tapauskohtainen etiikka. Perinteisiä teorioita saatetaan pitää huonosti soveltuvina käytännön monimutkaisiin ongelmiin. Kuitenkin moraalifilosofisten ongelmien ja periaatteiden tuntemista pidetään hyödyllisenä käytännön eettisiä ongelmia ratkottaessa. Soveltavan etiikan aloja ovat muun muassa [[w:lääketieteen etiikka|lääketieteen etiikka]], [[w:biotekniikka|bioetiikka]], [[w:liike-elämän etiikka|liike-elämän etiikka]], [[w:ympäristöetiikka|ympäristöetiikka]], [[w:ihmisoikeudet|ihmisoikeudet]], [[w:eläinten oikeudet|eläinten oikeudet]], [[w:viestinnän etiikka|viestinnän etiikka]], [[w:tutkimusetiikka|tutkimusetiikka]], [[w:lainsäädännön etiikka|lainsäädännön etiikka]], [[w:urheilun etiikka|urheilun etiikka]] ja [[w:kansainvälinen etiikka|kansainvälinen etiikka]]. === Muita etiikan suuntauksia === Lisäksi on olemassa muunlaisia länsimaisen etiikan suuntauksia, jotka ovat syntyneet osaksi vastavaikutuksena edellä esiteltyihin käsityksiin. Näihin uudempiin lähestymistapoihin kuuluvat mm. [[w:feministinen etiikka|Feministinen etiikka]], [[w:mannermainen etiikka|Mannermainen etiikka]] sekä [[w:pragmatistinen etiikka|Pragmatistinen etiikka]]. == Etiikan peruskysymyksiä == * Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella? Mitä tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin? * Mikä tekee teosta oikean tai väärän? Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että meidän pitäisi tehdä jotakin tai että emme saisi tehdä jotakin? * Minkä periaatteen mukaan toimijan pitäisi valita, mitä tekoja hän tekee? Mitä eettisiä sääntöjä hänen tulisi noudattaa? === Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä === * [[Altruismi]] tarkoittaa muiden edun panemista oman edun edelle. Se on [[egoismi]]n eli itsekkyyden vastakohta. * [[Antroposentrinen]] tarkoittaa ihmiskeskeistä näkökulmaa etiikkaan. Tämän perinteisen näkemyksen mukaan muita luontokappaleita kuin ihmistä ei pidetä itseisarvoisina. * [[Arvo]] ilmaisee ihannetta, tavoiteltavana pidettyä asiaa, ominaisuutta tai asiaintilaa. Usein arvot jaetaan niiden itsensä takia tavoiteltaviin [[itseisarvo (filosofia)|itseisarvoihin]] ja asetettujen päämäärien saavuttamiseen tähtääviin [[välinearvo]]ihin. Joskus puhutaan myös ei-toivotuista [[epäarvo]]ista. * [[Biosentrinen]] eli luontokeskeinen. Näkemys, joka pitää elävän luonnon itseisarvoa lähtökohtana. Sen vastakohta on [[antroposentrinen]] etiikka. * [[Hedonismi]] tarkoittaa mielihyvän tavoittelua ja mielihyvän arvostamista moraalisena päämääränä. * [[Hyve]] on moraalisesti arvokas luonteenpiirre, esim. rohkeus tai oikeamielisyys. * [[Individualismi]] on yksilökeskeisyyttä, kun taas [[kollektivismi]] keskittyy koko yhteisön moraaliin. * [[Kategorinen imperatiivi]] = toimi aina niin, että voisit toivoa toimintaasi ohjaavan periaatteen tulevan yleiseksi laiksi. * [[Kultainen sääntö]] = kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. * [[Normi]] eli moraalisääntö, esim. älä varasta. * [[Tabu]] on uskonnollismoraalinen käsite, joka tarkoittaa kiellettyä, pyhää tai sellaista, mistä ei puhuta. Esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyy useimmissa kulttuureissa monia tabuja. == Viitteet == <references/> == Kirjallisuutta == {{Wikiaineisto|Etiikkaa käsittelevää kirjallisuutta}} * {{kirjaviite | Tekijä=Timo Airaksinen | Nimike=Moraalifilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-0-14505-X}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Heta Häyry & Matti Häyry | Nimeke=Hyvä, kaunis, tosi – arvojen filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-357-3}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Matti Häyry | Nimeke=Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-570-517-7}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Pietarinen, Juhani & Poutanen, Seppo | Nimike=Etiikan teorioita | Selite=(4. painos, 1. painos 1996) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-662-741-2}}}} == Aiheesta muualla == * [http://www.iep.utm.edu/e/ethics.htm Internet Encyclopedia of Philosophy: Ethics] {{en}} * Stanford Encyclopedia of Philosophy: {{en}} ** [http://plato.stanford.edu/entries/ethics-ancient/ Ancient Ethics] ** [http://plato.stanford.edu/entries/ethics-environmental/ Environmental Ethics] ** [http://plato.stanford.edu/entries/feminism-ethics/ Feminist Ethics] ** [http://plato.stanford.edu/entries/natural-law-ethics/ Natural Law Tradition in Ethics] ** [http://plato.stanford.edu/entries/ethics-virtue/ Virtue Ethics] * [http://www.newadvent.org/cathen/05556a.htm Catholic Encyclopedia: Ethics] {{en}} njtfcy6almuc55ortkn3guzdw2h1h3u 0 9483 160811 101796 2026-11-04T09:37:07Z Jcb 12574 160811 wikitext text/x-wiki Kirjallisuutta tavoista ja käyttäytymisestä. * {{Kirjaviite | Tekijä=Aittoniemi, Anu & Salminen, Kerstin & Yliniemi, Marketta | Nimeke=Bisnesetiketti: Liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri | Selite=Yritysjulkaisut. 2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-37-3132-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Allen, Ted ym. | Nimeke=Sillä silmällä: Fab Five -viisikon opas miehelle | Selite=(Queer eye for the straight guy: The Fab Five’s guide to looking better, cooking better, dressing better, behaving better, and living better, 2004.) Suomennos: Tarja Kontro | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-1-23059-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Asserate, Asfa-Wossen | Nimeke=Sivistynyt käytös | Selite=(Manieren, 2003.) Suomentanut toimittaen Riitta Virkkunen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-20-6733-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Bäckström, Bror | Nimeke=Mistä tyyli? Bror Bäckström ja miehen elämää | Selite=Toimittanut Jorma K. Meller | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-29409-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Eilenberger, Marianne | Nimeke=Epävirallinen miehen käyttöopas: Käytösohjeita lähinnä naisille; Epävirallinen naisen käyttöopas: Käytösohjeita lähinnä miehille | Selite=(Kvinders fejl og mangler, 1999.) Suomentanut Virpi Vainikainen. Kääntökirja | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-23-4270-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Erasmus Rotterdamilainen | Nimeke=[[De civilitate morum puerillum|Kultainen kirja: Nuorten hyvistä tavoista]] | Selite=(De civilitate morum puerilium, 1530.) Suomennos: Heli Paalumäki ja Hannu Salmi. Jälkisanat Hannu Salmi | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Faros | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-98968-9-9}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Fink, Thomas | Nimeke=Miehenä olemisen taito | Selite=(The man’s book, 2007.) Suomeksi toimittanut Juha Virkki | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-796-499-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Frisk, Outi & Tulkki, Heikki | Nimeke=Kulttuuriavain | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-1-19422-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hillis, Marjorie | Nimeke=Elä yksin ja nauti: Klassikko-opas yksineläjälle | Selite=(Live alone and like it: The classic guide for the single woman, 1936.) Esipuhe: Lisa Hilton. Suomennos: Mari Hyypiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-37-5319-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Jacobson, David | Nimeke=Exit: Tyylikkäästi takavasemmalle | Selite=(Get me out of here! Exit strategies for all occasions, 2007.) Suomentanut Henna Kaarakainen. Piirroskuvitus: David Eaton | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helmi | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-556-130-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Karumo, Veikko & Järvi, Olavi | Nimeke=Miehen kirja: Käytöstavat, pukeutuminen, pöydän antimet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1953}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Teppo | Nimeke=Tervehdys ja hyvästely | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen antropologinen seura | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|952-9573-14-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kujala, Elina & Rannela, Terhi | Nimeke=Apua! Mitä mä sanon? Sanoja hankaliin tilanteisiin | Selite=Kuvat: Kati Vuorento | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-482-046-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kämäräinen, Eija | Nimeke=Hyvä käytös, hyvät tavat: Käytöksen kultainen kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-28169-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Larsson, Sofia | Nimeke=Nykypäivän etiketti: Tavat, tyyli, käytös | Selite=(Moderna etikettboken, 2008.) Esipuhe: Kaarina Suonperä. Ruotsin kielestä suomentanut Mirja Lahtinen. Piirrokset: Moa Lindqvist Bartling | Julkaisupaikka=Helsinki Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-492-190-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leinonen, Pekka & Merimaa, Erkki | Nimeke=Elämän keväässä: Käytösopas nuorille, opiskelijan abc, elämäntaitoa, aforismeja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-0-17909-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nieminen, Marjut | Nimeke=Sincerely yours – and even more: Kohteliaisuuskoodit harjoituksineen englanniksi | Selite=WSOY sanakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30188-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nilsson, Per | Nimeke=Tyyliä! Pukeutumis- ja tapaopas miehelle | Selite=(Snyggt: En stilguide för män, 2002.) Suomennos: Raija Sairanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-28106-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nykänen, Anssi (päätoim.) | Nimeke=Ossootkos ottoo? Opas hienoihin juomiin ja sulavaan käytökseen | Julkaisupaikka=Pieksämäki | Julkaisija=Pieksämäen nuorkauppakamari | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|952-90-9810-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Roetzel, Bernhard | Nimeke=Täydellinen herrasmies: Klassisen miestenmuodin käsikirja | Selite=(Der Gentleman: Handbuch der klassischen Herrenmode, 1999.) Valokuvat: Günter Beer | Julkaisupaikka=Köln | Julkaisija=Könemann | Vuosi=2000 (2. painos 2005) | Tunniste={{ISBN|3-8290-4527-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ruoppila-Martinsen, Marketta (toim.) | Nimeke=Uuden kodin kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-625-517-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Salminen, Kerstin & Poutanen, Päivi | Nimeke=Kulttuurikompassi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-2024-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Seppälä, Anu & Virkkunen, Anu | Nimeke=Käytös- ja tapatieto | Selite=Piirroskuvitus: Pekka Vuori. Kodin käyttökirjasto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste={{ISBN|951-0-05967-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Strandén, Kaisa | Nimeke=Kodin juhlat | Selite=Piirrokset: Kaisa Strandén | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-30-9774-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Särkikoski-Pursiainen, Hilkka | Nimeke=Bisnespukeutuminen | Selite=Yritysjulkaisut | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-37-3500-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tetri, Juha E. | Nimeke=Kunniamerkkikirja | Selite=3. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-20-6404-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Ari & Partanen, Markus | Nimeke=Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-796-477-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvä käytös huomataan! Uusi tapatiedon opas | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 (3. painos 2000) | Tunniste={{ISBN|951-20-5088-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvä minä: Luontevan käytöksen kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Majakka | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-9260-72-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvät tavat, luonteva käytös | Selite=Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen julkaisuja 163 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maa- ja kotitalousnaisten keskus | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-97432-2-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Liike-elämän tavat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-566-002-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terveys | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5193-20-9}}}} [[Luokka:Käytös- ja tapatieto|Kirjallisuutta]] b0rcnkatw1mk2e84o8ovke0h5gmzq3p 0 9703 160810 101795 2026-11-04T09:35:57Z Jcb 12574 160810 wikitext text/x-wiki '''Lainaaminen''' Kysy aina lupa, ennen kuin otat toisen omaisuutta käyttöösi. Sovi ennen lainaamista, milloin lainattava tavara on palautettava.<ref name="Valonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Valonen, Helena | Nimeke=Hyvä minä: Luontevan käytöksen kirja | Julkaisupaikka=Routio | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Helena Valonen | Vuosi=2010 | Tunniste={{ISBN|978-952-67365-2-5}}}}</ref> == Esittely == Esittelyn tekee se, joka tuntee ennalta kummatkin esiteltävät. Nuorempi esitellään vanhemmalle. Kätellessä se, jolle esitellään ojentaa kätensä ensin ja nousee tarvittaessa seisomaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nykänen, Anssi (päätoim.) | Nimeke=Ossootkos ottoo? Opas hienoihin juomiin ja sulavaan käytökseen | Julkaisupaikka=Pieksämäki | Julkaisija=Pieksämäen nuorkauppakamari | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|952-90-9810-3}}}}</ref> Esittäydyttäessä tervehditään ja kerrotaan selvällä äänellä oma etu- ja sukunimi.<ref name="Valonen"/> == Juhlissa == Jos on epävarma kuinka pukeutua johonkin tilaisuuteen, voi kysyä juhlan isännältä tai emännältä.<ref>Simpson-Giles 2006, s. 23.</ref> == Kaupungilla == Jos kadulla tönäisee vastaantulijaa, tulee kääntyä katsomaan häntä, nyökätä ja pyytää anteeksi.<ref name="Valonen"/> Kun teatterissa omalle paikalle mennessä joutuu ohittamaan samalla rivillä istuvia, kuljetaan kasvot heihin päin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Simpson-Giles, Candace | Nimeke=Kuinka olla leidi | Sivu=21 | Selite=(How to be a lady: A contemporary guide to common courtesy, 2001.) Suomentaneet Päivi Liski ja Pasi Jääskeläinen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-20-7050-2}}}}</ref> Jos haluat tupakansavusta vapaata hengitysilmaa, voit suosia savuttomia baareja ja ravintoloita ja boikotoida liikkeitä, jotka sallivat tupakoinnin terasseilla ja sisäänkäyntien lähellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsissa+halutaan+kielt%C3%A4%C3%A4+tupakointi+my%C3%B6s+terasseilla/1135246397512 | Nimeke=Ruotsissa halutaan kieltää tupakointi myös terasseilla | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=1.6.2009 | Viitattu=23.1.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/49948/Tupakointi+ravintolan+terassilla+ei+ole+itsestaan+selva+asia | Tekijä=Arbelius, Jenni | Nimeke=Tupakointi ravintolan terassilla ei ole itsestään selvä asia | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=1.6.2009 | Viitattu=23.1.2013}}</ref> Kovaääninen karaoke voi olla haitallista melua. Sisätiloissa melu voi aiheuttaa jopa kuulovaurion. Jos karaokebaarin yläkerrassa on asuntoja, se haittaa ihmisten elämää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194737759060/artikkeli/kuulovaurio+uhkaa+nain+kovaa+soi+musiikki+karaokeravintoloissa+tampereella.html | Nimeke=Kuulovaurio uhkaa: Näin kovaa soi musiikki karaokeravintoloissa Tampereella | Tekijä=Vaarne, Ville | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=12.4.2012 | Viitattu=23.1.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lily.fi/juttu/pub| Nimeke=Pub | Julkaisu=Lily | Ajankohta=5.6.2012 | Viitattu=23.1.2013}}</ref> == Lähteet == {{viitteet}} == Aiheesta muualla == * [http://www.arlainst.fi/nettipeili/kaytos/index.html Käytöstavat ja etiketti]. Arlainstituutti. * Suvi Sinervo: [http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3828803.shtml Voi hyvä tavaton!] Aamulehti 20.9.2006. * Tiina Metso: [http://web.archive.org/web/20090920011149/http://www.tky.fi/files/7/7137648af17611dbaebfd51e78e0c785c785_kaytosopas.pdf Tavoistaan teekkari tunnetaan]. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta 2001. (PDF) * [http://kotiliesi.fi/vanhat-ajat/etiketti/ Vanhat ajat: Etiketti]. [[Luokka:Käytös- ja tapatieto|Hyvä käytös]] 4kxfg5dyho3fyvlkohtdbln4a1kz1ge 0 9704 160769 115034 2026-11-04T07:11:51Z Jcb 12574 160769 wikitext text/x-wiki Tämä oppikirja on johdanto ateismiin ja uskonnottomaan ajatteluun. Suomessa noin 830 000 henkilöä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kirkkoon-kuulumattomia-jo-yli-miljoona/245422 | Nimeke=Kirkkoon kuulumattomia jo yli miljoona | Tekijä=STT | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=28.9.2008 | Viitattu=19.5.2009}}</ref> Uskonnottomien etu-, [[oikeusturva]]- ja kulttuurijärjestönä toimii Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto ry.<ref name="Huotari">{{Lehtiviite | Tekijä=Huotari, Eino | Otsikko=Liiton juhlavuosi 2007 – 70 vuotta toimintaa uskonnottomien etujärjestönä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/juhlavuosi.html | Viitattu=12.6.2009}}</ref> == Historiaa == Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Erityisesti valistuksen ajan ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli yhteistä arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt ''Systéme de la Nature'' (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=On humanism | Sivu=11–12 | Julkaisupaikka=London; New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0-415-30523-3}} | Kieli={{en}} }}</ref> 1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.<ref>Norman 2004, s. 13.</ref> == Vapaa-ajattelu == Vapaa-ajattelu on perinteinen nimitys uskonnosta vapaalle ajattelulle, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref>. Vapaa-ajattelijain liiton edesmenneen puheenjohtajan Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat perustivat käsityksensä kokemukseen, järkipäättelyyn ja omaan ymmärrykseensä.<ref>Saari 1993, s. 4.</ref> Kirjailija Väinö Voipio määritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963): {{sitaatti|Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen.<ref>Lainaus teoksessa Saari 1993.</ref>}} Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu määritellään nykyisin käsitykseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa-ajattelijat eivät pidä totena mitään muuta kuin sellaista, mikä on älyllisesti perusteltua. W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.<ref>Saari 1993, s. 4.</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://ajburger.homestead.com/ethics.html | Nimeke=The Ethics of Belief | Tekijä=William Kingdon Clifford | Ajankohta=1877 | Viitattu=7.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> === Historiaa === Kansallisella tasolla vapaa-ajattelijat järjestäytyivät ensin 1860-luvulla Englannissa. 1870-luvulla järjestäytyminen jatkui Yhdysvalloissa ja Saksassa. Manner-Euroopan maista vapaa-ajattelijat järjestäytyivät parhaiten Belgiassa. Sen voimaa edisti liberalistien ja sosialistien yhteinen taistelu katolista kirkkoa vastaan. Ranskassa vaikutti vahva tasavaltalainen vapaa-ajattelun perinne, mutta liikkeen voimaa heikensi jakautuminen liberalistiseen ja sosialistiseen siipeen. Kirkonvastainen perinne oli vahva myös Espanjassa ja Italiassa, mutta järjestäytyminen oli vähäistä.<ref name="Mustakallio">{{Lehtiviite | Tekijä=Mustakallio, Hannu | Otsikko=Kansainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen alkuvaiheet | Julkaisu=Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja | Ajankohta=1999 | Numero=87–88 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Tunniste=ISSN 0356-0767}}</ref> Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, alkuaan Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880 Brysselissä. Liiton tarkoituksia oli pyrkiä ajatuksenvapauden turvaamiseen ja ihmiskunnan vapauttamiseen uskonnollisista ennakkoluuloista. Jäsenjärjestöjä ovat eri maiden kansalliset liitot.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Suvielise | Nimeke=Katsomukset kohtaavat | Sivu=210 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-26-3896-7}}}}</ref> Vapaa-ajattelijat sanoivat pyrkivänsä totuuteen tieteen, hyvyyteen etiikan ja kauneuteen taiteen avulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880–1905 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-9021-83-3}}}}</ref> Tärkein toimintamuoto on ollut yhteiset kongressit.<ref name="Mustakallio"/> Suomesta liittoon kuului aikaisemmin Vapaa-ajattelijain liitto 1946–1994.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti129.html | Nimeke=Wikipedian artikkelissa Vapaa-ajattelijain liitosta virheitä | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=26.2.2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit | Viitattu=8.4.2009}}</ref> === Nimityksen arvostelua === Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Hartikainen pitää sanaa 'vapaa-ajattelija' huonona peitenimenä. Myös 'rationalisti', 'humanisti' ja 'bright' ovat sekaannuksia aiheuttavia peitenimiä. Kun bright-sanaa levitettiin, hän sanojensa mukaan esitti Kansainväliselle ateistiliitolle vastalauseen moiselle sanahölmöilylle. Ateismin aatetta ei voida Hartikaisen mielestä tehokkaasti edistää peitenimillä. Ateismista on puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.<ref name="ateismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/suomennokset.html | Nimeke=Ateismi on sivistyksen mitta | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Uskonnottomien piilotteleminen peitenimien takana on hänestä ”imagofasismia”, ryhmän imagon nostamisen asettamista kaikkien muiden asioiden edelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId845360 | Nimeke=Imagofasismin arkipäivää | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.<ref name="ateismi"/> == Sekulaarihumanismi == Sekulaarihumanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: ”Sekulaarihumanismin maailmankuva”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton (International Humanist and Ethical Union, IHEU) määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/Posthumanismi.htm | Viitattu=3.7.2008}}</ref> == Uskonnottomien osuuksia eri maiden väestöstä == {| class="wikitable sortable" style="text-align:right;" ! Country!!Gallup<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://worldview.gallup.com/default.aspx | Nimeke=GALLUP WorldView | Viitattu=17.1.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> (2007–2008)!!Dentsu<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ttcn.ne.jp/~honkawa/9460.html | Nimeke=Dentsu Communication Institute | Kieli={{ja}} }}</ref> (2006)!!Zuckerman<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.adherents.com/largecom/com_atheist.html | Nimeke=The Largest Atheist / Agnostic Populations | Tekijä=Zuckerman, Phil | Ajankohta=Luku ”Atheism: Contemporary Rates and Patterns” teoksessa ''The Cambridge Companion to Atheism'', toimittanut Michael Martin, Cambridge University Press, 2005 | Viitattu=20.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> |- |align="left"| Kiina||||93%||8 – 14% |- |align="left"| Viro||84%||76%||49% |- |align="left"| Ruotsi||83%||25%||46 – 85% |- |align="left"| Tanska||80%||10%||43 – 80% |- |align="left"| Norja||78%||||31 – 72% |- |align="left"| Azerbaidžan||74%|||| |- |align="left"| Tšekki||74%||64%||54 – 61% |- |align="left"| Ranska||73%||43%||43 – 54% |- |align="left"| Japani||73%||52%||64 – 65% |- |align="left"| Britannia||71%||||31 – 44% |- |align="left"| Suomi||69%||12%||28 – 60% |- |align="left"| Mongolia||69%||||9% |- |align="left"| Australia||68%||||24 – 25% |- |align="left"| Alankomaat||66%||55%||39 – 44% |- |align="left"| Uusi-Seelanti||66%||||20 – 22% |- |align="left"| Valko-Venäjä||65%||48%||17% |- |align="left"| Kuuba||64%||||7% |- |align="left"| Venäjä||63%||48%||24 – 48% |- |} == Ateistien toiminta == Nykyisin Atheist Alliance International (AAI) on ateismia kannattavien järjestöjen liittouma. Siihen kuuluu 58 järjestöä, joista 46 sijaitsee [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.atheistalliance.org/aai/members.php | Nimeke=AAI member organizations | Julkaisija=Atheist Alliance International | Viitattu=19.2.2009 | Kieli={{en}}}}</ref> AAI julkaisee neljännesvuosittain ''Secular Nation'' -lehteä ja järjestää vuosittain jäsentapaamisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.atheistalliance.org/secular/index.php | Nimeke=Secular Nation | Julkaisija=Atheist Alliance International | Viitattu=19.2.2009 | Kieli={{en}}}}</ref> Järjestö on perustettu vuonna 1991. Atheist Alliance on jakanut vuodesta 2003 lähtien Richard Dawkins -palkinnon vuosittaisten tapaamisten yhteydessä. Palkinnon ovat saaneet: * 2003: James Randi * 2004: Ann Druyan * 2005: Penn & Teller * 2006: Julia Sweeney * 2007: Daniel Dennett * 2008: Ayaan Hirsi Ali Suomessa Atheist Alliance Internationaliin kuuluu Suomen ateistiyhdistys, jonka puheenjohtaja on Erkki Hartikainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://atheistalliance.org/aai/members.php | Nimeke=The Atheist Alliance Member Organizations | Julkaisija=Atheist Alliance International | Viitattu=19.2.2009 | Kieli={{en}}}}</ref> == Ateismi Suomessa == Suomessa 1800-luvun lopulla uskonnotonta aineellista todellisuuskäsitystä edusti akateemisessa ajattelussa yksinään Wilhelm Bolin, Baruch Spinozan ajattelusta väitellyt Ludwig Feuerbachin ystävä, joka toimi Helsingin yliopiston kirjastonhoitajana. Bolin kuului Suomessa tuhkauslaitostoiminnan alkuunpanijoihin.<ref name="niiniluoto127">Niiniluoto 2003, s. 127.</ref> Kehitysoppi innoitti Suomessa jo 1880-luvulta lähtien muun muassa Hjalmar Neiglickia ja Edvard Westermarckia<ref name="niiniluoto127" /><ref>{{kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-1-15356-0}}}}</ref>. Työväenliike omaksui Suomessa marxilaisen ateismin ohjelman haasteena valtionkirkolle.<ref name="niiniluoto127" /> Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin: {{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Forssan_ohjelma Forssan ohjelma]. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.</ref>}} Vuonna 1905 aloitti toimintansa Prometheus-seura, jonka tavoitteena oli ajatuksenvapauden toteuttaminen. Erityinen tavoite oli siviiliavioliiton hyväksyminen. 1910-luvun puolivälin kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikutti seuran toiminnan heikkenemiseen.<ref name="Taarna">Taarna, Jorma: ”Aatteellisen humanismin historiaa Suomessa”. ''Humanisti'' 4/1992. Julkaistu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=59–62 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-710-085-X}}}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien politiikalle<ref name="niiniluoto127" />. Itsenäisen Suomen tasavallassa tuli vuoden 1923 alusta voimaan uskonnonvapauslaki, joka salli kansalaisten kuulua uskonnollisiin yhdyskuntiin tai olla niihin kuulumatta. Vasta tämä laki antoi myös ateisteille täydet kansalaisoikeudet.<ref name="niiniluoto127" /> Ihmisiä alkoi [[Kirkosta eroaminen Suomessa|erota kirkosta]].<ref name="Taarna"/> Jotkut kirkosta eronneet perustivat eri puolille maata siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä. Muutamilla niistä oli samalla myös poliittisia tavoitteita, lähinnä työväenliikkeen mukaisia näkemyksiä. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla yhdistysten toiminta jatkui jopa vilkkaana. Ne perustivat 1937 valtakunnalliseksi yhteiselimeksi Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistysten liiton. Kansainvälistä, 65 vuoden ikäistä alan liittoa seuraten järjestö otti vuonna 1945 nimen Vapaa-ajattelijain liitto. Liitto alkoi julkaista ''Vapaa ajattelija'' -lehteä.<ref name="Taarna"/> Liiton sääntöjen mukaan järjestön aatteellisena perustana on ”tieteeseen perustuva uskonnoton todellisuuskäsitys. Yksilön ja ajatuksen vapaus, etuoikeudeton tasa-arvo, suvaitsevaisuus sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä ovat osa tätä katsomusta.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/saannot | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt | Ajankohta=11.12.2008 | Viitattu=17.8.2009}}</ref> Uskontokritiikistä ja tieteellisestä todellisuuskäsityksestä käytävään keskusteluun ovat älymystön edustajista Suomessa osallistuneet muun muassa Eino Kaila, Ilkka Niiniluoto<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}}</br>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}}</ref> ja [[Raimo Tuomela]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Selite=Filosofian kirjasto 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Sivu=16 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref>. Johtavia ateistisia vapaa-ajattelijoita ovat olleet V. T. Aaltonen, Väinö Voipio, Erkki Hartikainen ja Kari Saari.<ref>Niiniluoto 2003, s. 129.</ref> == Uskonnoton tapakulttuuri == Uskonnottomaan tapakulttuuriin kuuluvat vuodenaikajuhlat sekä ennen kaikkea elämänkaarijuhlat kuten häät, nimiäiset, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa.<ref>Elo ym. 1996, s. 21.</ref> Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.<ref>Elo ym. 1996, s. 22.</ref> == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} * Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == === Suomeksi === * {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=Ateismi: Lyhyt johdanto | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Björklund, Mats | Nimeke=Evoluutiobiologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-076-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-284-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Bury, J. B. | Nimeke=Ajatuksen vapauden historia | Selite=(History of freedom of thought, 1914.) Suomentanut Huvi Vuorinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1917}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Cantell, Kari | Nimeke=Tiedemiehen mietteitä uskosta: Kutsu elämänkatsomukselliseen pohdiskeluun | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21018-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimike=Neurofilosofia | Selite=(Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-81-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Damasio, Antonio | Nimeke=Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot | Selite=(Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-49-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Damasio, Antonio | Nimeke=Spinozaa etsimässä: Ilo, suru ja tuntevat aivot | Selite=(Looking for Spinoza: Joy, sorrow and the feeling brain.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-69-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Damasio, Antonio | Nimeke=Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy | Selite=(The feeling of what happens, 1999.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|952-5202-41-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Geenin itsekkyys | Selite=(The selfish gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-884-107-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Sokea kelloseppä | Selite=(The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15863-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Viesti miljardien vuosien takaa | Selite=(River out of Eden, 1995.) Suomentanut Risto Varteva. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-20552-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet | Selite=(The greatest show on Earth: The evidence for evolution, 2009.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-27-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Tietoisuuden selitys | Selite=(Consciousness explained, 1991.) Suomentanut Tiina Kartano | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-190-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Miten mieli toimii | Selite=(Kinds of minds: Towards an understanding of consciousness, 1997.) Suomentanut Leena Nivala. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-0-21531-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Deutsch, David | Nimeke=Todellisuuden rakenne | Selite=(The fabric of reality: The science of parallel universes and its implications, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|952-5202-05-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Kolmas simpanssi: Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus | Selite=(The third chimpanzee: The evolution and future of the human animal, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-92-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot | Selite=(Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. 3. painos 2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-56-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka ym. (toim.) | Nimeke=Ensyklopedia elämänkatsomustietoon | Selite=Feto ry:n vuosikirja 2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat: Suomen humanistiliitto | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-97679-3-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-32679-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Näkymätön todellisuus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21363-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Valo ja varjo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-0-25063-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Vien rucolan takaisin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-29692-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-35443-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Fearn, Nicholas | Nimeke=Miten ajatella kuin filosofi | Selite=(Zeno and the tortoise: How to think like a philosopher, 2001.) Suomentanut Maarit Tillman | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-884-377-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Feuerbach, Ludwig | Nimeke=Uskonnon olemuksesta | Selite=(Das Wesen der Religion, 1845.) Suomentanut, esipuheella ja selityksillä varustanut Vesa Oittinen. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-1-05657-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Gould, Stephen Jay | Nimeke=Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku | Selite=(Wonderful life: The Burgess shale and the nature of history, 1989.) Suomentaneet Outi Nummi ja Markus Nummi | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-884-088-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Gribbin, John | Nimeke=Syvä yksinkertaisuus: Kaaos, kompleksisuus ja elämän synty | Selite=(Deep simplicity: Chaos, complexity and the emergence of life, 2004.) Suomentanut Arja Hokkanen. Ursan julkaisuja 95 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5329-41-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haaparanta, Leila & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteelliseen ajatteluun | Selite=6., korjattu painos. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-45-4077-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hamilo, Marko (toim.) | Nimeke=Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa: Suomalaisen psykokulttuurin kritiikki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-20-7202-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Sam | Nimike=Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus | Selite=(The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-991}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=2. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1980 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId215732}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Himanen, Pekka | Nimeke=Bertrand Russellin haaste: Russellilainen uskontokritiikki esimerkkinä aikalaiskriittisestä filosofiasta | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-662-606-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens, Christopher | Nimeke=Rakkaus, köyhyys ja sota | Selite=(Love, poverty and war: Journeys and essays, 2004.) Suomentaneet Kimmo Paukku ja Hanna Sola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|952-5524-34-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens, Christopher | Nimeke=Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken | Selite=(God is not great: How religion poisons everything, 2007). Suomentanut Matti Kinnunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-34140-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffer, Eric | Nimeke=Tosiuskovainen: Ajatuksia joukkoliikkeiden luonteesta | Selite=(The true believer, 1951.) Suomentanut Auli Tarkka. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1968}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}} | www=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Missä sielu sijaitsee? Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta | Selite=Prometheus-sarja | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-749-180-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kaila, Eino | Nimeke=Syvähenkinen elämä: Keskusteluja viimeisistä kysymyksistä | Selite=Esipuhe: Ilkka Niiniluoto. 3. täydennetty painos (1. painos 1943) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti (toim.) | Nimeke=ET: Elämänkatsomustieto | Selite=Humaniora-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-662-427-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Nimeke=Se pyörii sittenkin: Tieteenfilosofian peruskysymyksiä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|951-0-07353-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kiiskinen, Terhi & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Kuoleman filosofia | Selite=Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, filosofian laitos | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-10-0522-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Paha tieto: Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5180-58-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Kari ym. | Nimeke=Katoavatko ufot? Ufoilmiön kriittistä tarkastelua | Selite=Ursan julkaisuja 48 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-9269-67-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Labinger, Jay A. & Collins, Harry (toim.) | Nimike=Ainoa kulttuuri? | Selite=(The one culture?: A conversation about science, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5202-61-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Laihonen, Pasi & Salo, Jukka & Vuorisalo, Timo | Nimeke=Evoluutio: Miten elämä kehittyy | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste={{ISBN|951-1-08486-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=La Mettrie, Julien Offray de | Nimeke=Ihmiskone | Selite=(L'homme machine, 1747.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5503-02-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lauerma, Hannu | Nimeke=Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-656-201-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä | Selite=(Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1978 | Tunniste={{ISBN|951-26-1524-X}} | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. | Nimeke=Ihmisen jäljillä | Selite=(The making of mankind, 1981.) Suomentanut Irma Rostedt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-26-2059-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard | Nimeke=Ihmiskunnan juuret | Selite=(The origin of humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-0-20039-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisyyden synty | Selite=(Origins reconsidered: In search of what makes us human, 1992.) Suomentanut Heikki Eskelinen. Lisäpainos 1994 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-1-11227-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimike=Tieteen rannalla: Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä | Selite=Ursan julkaisuja 94 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-61-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.) | Nimeke=Toden näköiset harhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-8917-70-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimeke=Leijonan häntä: Luoko tietoa luonto vai ihminen? | Selite=Ursan julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-10-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lucretius, Carus Titus | Nimeke=Maailmankaikkeudesta | Selite=(De rerum natura.) Suomentanut sekä johdannon ja selitykset kirjoittanut Paavo Numminen. Antiikin klassikot | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1965}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Mayr, Ernst | Nimeke=Evoluutio | Selite=(What evolution is, 2001.) Suomentanut Jani Kaaro. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27897-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-1-05435-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tieteellinen päättely ja selittäminen | Selite=Jatko teokseen: ''Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus'' | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-1-07379-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi | Selite=5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1997-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}} * Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niskanen, Vesa A. (toim.) | Nimeke=Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä: Opiskelijan opas | Selite=3. painos 1997 | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-45-6606-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Närvä, Jaakko | Nimeke=Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus | Selite=Väitöskirja. Uskontotiede 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-10-5160-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Megaevoluutio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-0-26913-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Panella, Carlo | Nimeke=Islamin musta kirja | Selite=(Il libro nero dei regimi islamici: 1914-2006 oppressione, fondamentalismo, terrore, 2006.) Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä | Julkaisupaikka= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-33865-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pihkala, Juha & Valtaoja, Esko | Nimeke=Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-607-114-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-710-085-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.) | Nimeke=Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa | Selite=S. 236–242: Sanasto | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-29-3666-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalten keinu: Kiertoajelu uskontotieteessä | Julkaisija=Helsinki: Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-662-987-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalan selitys: 'jumala' kognitiivisena kategoriana | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-1-14940-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimike=Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30141-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/ | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 63 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-9269-88-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880–1905 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-9021-83-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnottoman oikeusopas | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=R. Toivonen | Vuosi=1997}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnonvapauslaki, hautaustoimilaki, peruskoululaki 13§ ym., kriittinen tutkimus | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=R. Toivonen | Vuosi=2008}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Seppo | Nimeke=Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa: Esseitä ihmisen biologiasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-31-4047-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Waal, Frans de | Nimeke=Hyväluontoinen: Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä | Selite=(Good natured: The origins of right and wrong in humans and other animals, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|952-5202-10-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valste, Juha | Nimeke=Apinasta ihmiseksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-26538-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Kotona maailmankaikkeudessa | Selite=Ursan julkaisuja 80. - 10. painos 2007 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-15-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Weinberg, Steven | Nimeke=Unelmia viimeisestä teoriasta | Selite=(Dreams of a final theory: The scientist's search for the ultimate laws of nature, 1993.) Suomentanut Jukka Maalampi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-244-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 (6. painos 2005) | Tunniste={{ISBN|951-37-1796-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-301-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wheen, Francis | Nimeke=Kuinka humpuuki valloitti maailman: Nykyajan harhojen lyhyt historia | Selite=(How mumbo-jumbo conquered the world: A short history of modern delusions, 2004.) Suomentanut Seppo Hyrkäs | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-20-7026-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikoski, Petri | Nimeke=Evoluutio ja ihmisluonto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-043-5}}}} === Etiikka === * {{Kirjaviite | Tekijä=Demokritos & Epikuros | Nimeke=Riippumaton nautinto | Selite=Suomennos Arto Kivimäki, Tua Korhonen ja Sampo Vesterinen. Selitykset ja jälkisanat Tua Korhonen ja Arto Kivimäki. Olympos-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-31-3575-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun (toim.) | Nimeke=Humanistin maailman etiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|952-90-7464-6}}}} * {{kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Abortti ja eutanasia | Selite=Artikkelit ilmestyneet julkaisussa Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-354-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä, kaunis, tosi – arvojen filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-357-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti & Häyry, Heta | Nimeke=Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-26-3126-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-570-517-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Mahdollisimman monen onnellisuus: Utilitarismin historia, teoria ja sovellukset | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-0-25858-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Nimeke=Ihmisenä olemisesta | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-1-06540-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Nimeke=Rajalla: Ihmisen kohtalon pohdintaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-1-05726-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul (toim.) | Nimeke=Humanistimanifestit I ja II | Selite=(Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul | Nimeke=Sekulaarihumanistinen julistus | Selite=(A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Marcus Aurelius | Nimeke=Itselleni: Keisarin mietteitä elämästä | Selite=(Ta eis heauton.) Suomentanut Marke Ahonen. Julkaistu aiemmin nimellä ''Itsetutkisteluja'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-9842-98-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha (toim.) | Nimeke=Nykyajan etiikka: Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-662-939-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Sangharakshita, sthavira (D. P. E. Lingwood) | Nimeke=Buddhalaisuus ja jumalanpilkka | Selite=(Buddhism and blasphemy: Buddhist reflections on the 1977 blasphemy trial, 1978.) Suomennos: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, FWBO ry. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1987}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smoker, Barbara | Nimeke=Humanismi | Selite=(Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tenkku, Jussi | Nimeke=Vanhan- ja keskiajan moraalifilosofian historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-662-307-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=Kristinusko ja moraali | Selite=(Christianity and morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-07752-X}}}} === Tapakulttuuri === * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Klementjeff, Helena & Saari, Kari (koonneet) | Nimeke=Ajatuksia, mietelmiä ja muistolauseita surun kohdatessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993}} === Lehtiä === * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Skeptikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Skepsis | Vuosi=1988– | Tunniste={{ISSN 0786-2571}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Humanisti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1989– | Tunniste={{ISSN 0787-5428}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Uskontotiede | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos | Vuosi=1997– | Tunniste={{ISSN 1455-4305}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1945– | Tunniste={{ISSN 0355-8703}}}} === Englanniksi === * {{Kirjaviite | Tekijä=Angeles, Peter (toim.) | Nimeke=Critiques of God | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=What’s it all about? Philosophy and the meaning of life | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Granta Books | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|1-86207-661-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Berman, David | Nimeke=A history of atheism in Britain: From Hobbes to Russell | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=1988 | Tunniste={{ISBN|0-415-04727-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Buckley, M. J. | Nimike=At the origins of modern atheism | Julkaisupaikka=New Haven, Connecticut | Julkaisija=Yale University Press | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|0300048971}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Unweaving the rainbow: Science, delusion and the appetite for wonder | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Allen Lane | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-713-99214-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Flynn, Tom (toim.) | Nimeke=The new encyclopedia of unbelief | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|1-59102-391-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Everitt, Nicholas | Nimike=The non-existence of god: An introduction | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0415301076}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Gaskin, J. C. A. (toim.) | Nimeke=Varieties of unbelief: From Epicurus to Sartre | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Macmillan | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|0-02-340681-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Harbour, Daniel | Nimeke=An intelligent person's guide to atheism | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Duckworth | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|0-7156-2915-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Joshi, S. T. (editor) | Nimeke=Atheism: A reader | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|1-57392-855-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Krueger, Douglas E. | Nimeke=What is atheism? A short introduction | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|1-57392-214-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Mackie, J. L. | Nimike=The miracle of theism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1982 | Tunniste={{ISBN|019824682X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael | Nimeke=Atheism: A philosophical justification | Julkaisupaikka=Philadelphia | Julkaisija=Temple University Press | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|0-87722-642-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael | Nimeke=Atheism, morality, and meaning | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|1573929875}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael (toim.) | Nimeke=The Cambridge companion to atheism | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|0-521-60367-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael & Monnier, Ricki (toim.) | Nimike=The impossibility of god | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|1591021200}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael & Monnier, Ricki (toim.) | Nimike=The improbability of god | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|1591023815}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nielsen, Kai | Nimeke=Naturalism and religion | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|1-57392-853-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nielsen, Kai | Nimeke=Philosophy & atheism | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1985 | Tunniste={{ISBN|0-87975-289-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Onfray, Michel | Nimeke=Atheist manifesto | Selite=(Traité d’athéologie, 2005.) Kääntänyt Jeremy Leggatt | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Arcade Publishing | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|1559708204}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Oppy, Graham | Nimeke=Arguing about gods | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|0521863864}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Paulos, John Allen | Nimeke=Irreligion: A mathematician explains why the arguments for God just don’t add up | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Hill and Wang | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|0809059193}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Sharpe, R. A. | Nimeke=The moral case against religious belief | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=SCM Press | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|0809059193}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=Atheism: The case against god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|0-87975-124-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=Atheism, Ayn Rand and other heresies | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|0-87975-577-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=Why atheism? | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|1573922684}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-312-19545-1}} | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Stein, Gordon (toim.) | Nimeke=The encyclopedia of unbelief 1–2 | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1985 | Tunniste={{ISBN|0-87975-307-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Stenger, Victor J. | Nimeke=God: The failed hypothesis: How science shows that God does not exist | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|9781591024811}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Thrower, James | Nimeke=A short history of western atheism | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Pemberton | Vuosi=1971 | Tunniste={{ISBN|0-301-71102-X}}}} == Aiheesta muualla == * [http://www.dlc.fi/~etkirja/ Elämänkatsomustiedon oppikirjat]. Suomen ateistiyhdistys. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto]. * [http://uskomaton.fi/ Uskomaton.fi]. * [http://www.et-opetus.fi/ Et-opetus.fi]. * [http://www.uskonnonvapaus.fi/ Uskonnonvapaus.fi]. === Artikkeleita === * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/ateismi.html Ateismin määrittelemisestä]. Vapaa ajattelija 1/2001. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa]. 30.10.2003. * Hannu Reime: [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=&a=5221 Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankatsomus]. Yle Radio 1 11.03.2005. * Bill Cooke: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html Agnostismin nousu ja tuho]. Vapaa ajattelija 3/2000. * Matti Kamppinen: [http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3194949 ”Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa”]. Helsingin sanomat 29.3.2009. === Tapakulttuuri === * [http://www.pro-seremoniat.fi/ Pro-seremoniat]. * [http://www.siviilihautajaiset.fi/ Siviilihautajaiset.fi]. * [http://www.protu.fi/ Prometheus-leirin tuki ry]. * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnottomista_joululauluista Luettelo uskonnottomista joululauluista]. * [http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html Suvivirrestä neutraali suvilaulu]. Uskonnonvapaus.fi. === Englanniksi === * [http://www.bbc.co.uk/religion/religions/atheism/ Atheism]. BBC. * [http://www.infidels.org/ Secular Web]. Internet Infidels. * [http://www.secularism.org.uk/ National Secular Society] * Phil Zuckerman: [http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html ”Atheism: Contemporary Rates and Patterns”], teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Michael Martin (toim.) | Nimeke=Cambridge companion to atheism | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|0-521-60367-6}}}} [[Luokka:11 FILOSOFIA]] 9rpsgl405ek0oauuzrymvizc2mhp2r3 0 9723 160780 76267 2026-11-04T08:39:25Z Jcb 12574 160780 wikitext text/x-wiki == Uskonnottomuus ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=Ateismi: Lyhyt johdanto | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Cantell, Kari | Nimeke=Tiedemiehen mietteitä uskosta: Kutsu elämänkatsomukselliseen pohdiskeluun | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21018-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Sam | Nimike=Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus | Selite=(The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-991}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=2. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1980 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId215732}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens, Christopher | Nimeke=Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken | Selite=(God is not great: How religion poisons everything, 2007). Suomentanut Matti Kinnunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-34140-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul (toim.) | Nimeke=Humanistimanifestit I ja II | Selite=(Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul | Nimeke=Sekulaarihumanistinen julistus | Selite=(A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lucretius, Carus Titus | Nimeke=Maailmankaikkeudesta | Selite=(De rerum natura.) Suomentanut sekä johdannon ja selitykset kirjoittanut Paavo Numminen. Antiikin klassikot | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1965}} * Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/ | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Sangharakshita, sthavira (D. P. E. Lingwood) | Nimeke=Buddhalaisuus ja jumalanpilkka | Selite=(Buddhism and blasphemy: Buddhist reflections on the 1977 blasphemy trial, 1978.) Suomennos: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, FWBO ry. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1987}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smoker, Barbara | Nimeke=Humanismi | Selite=(Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=Kristinusko ja moraali | Selite=(Christianity and morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-07752-X}}}} == Tiede ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}} | www=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Kari ym. | Nimeke=Katoavatko ufot? Ufoilmiön kriittistä tarkastelua | Selite=Ursan julkaisuja 48 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-9269-67-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimeke=Leijonan häntä: Luoko tietoa luonto vai ihminen? | Selite=Ursan julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-10-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimike=Tieteen rannalla: Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä | Selite=Ursan julkaisuja 94 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-61-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-1-05435-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tieteellinen päättely ja selittäminen | Selite=Jatko teokseen: ''Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus'' | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-1-07379-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 63 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-9269-88-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1796-8}}}} == Luonnontiede ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-32679-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Näkymätön todellisuus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21363-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Valo ja varjo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-0-25063-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Vien rucolan takaisin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-29692-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-35443-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Kotona maailmankaikkeudessa | Selite=Ursan julkaisuja 80 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-15-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Weinberg, Steven | Nimeke=Unelmia viimeisestä teoriasta | Selite=(Dreams of a final theory: The scientist's search for the ultimate laws of nature, 1993.) Suomentanut Jukka Maalampi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-244-2}}}} == Psykologia ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-284-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimike=Neurofilosofia | Selite=(Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-81-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Missä sielu sijaitsee? Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta | Selite=Prometheus-sarja | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-749-180-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kiiskinen, Terhi & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Kuoleman filosofia | Selite=Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, filosofian laitos | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-10-0522-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Liimatainen, Ari (toim.) | Nimeke=Sinä kuolet | Selite=Hyve-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-26-5280-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.) | Nimeke=Toden näköiset harhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-8917-70-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalten keinu: Kiertoajelu uskontotieteessä | Julkaisija=Helsinki: Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-662-987-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalan selitys: 'jumala' kognitiivisena kategoriana | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-1-14940-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimike=Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30141-8}}}} == Yhteiskuntatutkimus ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hoffer, Eric | Nimeke=Tosiuskovainen: Ajatuksia joukkoliikkeiden luonteesta | Selite=(The true believer, 1951.) Suomentanut Auli Tarkka. Delfiinikirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1968}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Paha tieto: Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5180-58-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lauerma, Hannu | Nimeke=Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-656-201-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Panella, Carlo | Nimeke=Islamin musta kirja | Selite=(Il libro nero dei regimi islamici: 1914-2006 oppressione, fondamentalismo, terrore, 2006.) Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä | Julkaisupaikka= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-33865-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wheen, Francis | Nimeke=Kuinka humpuuki valloitti maailman: Nykyajan harhojen lyhyt historia | Selite=(How mumbo-jumbo conquered the world: A short history of modern delusions, 2004.) Suomentanut Seppo Hyrkäs | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-20-7026-X}}}} == Etiikka ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Demokritos & Epikuros | Nimeke=Riippumaton nautinto | Selite=Suomennos Arto Kivimäki, Tua Korhonen ja Sampo Vesterinen. Selitykset ja jälkisanat Tua Korhonen ja Arto Kivimäki. Olympos-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-31-3575-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun (toim.) | Nimeke=Humanistin maailman etiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|952-90-7464-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Abortti ja eutanasia | Selite=Artikkelit ilmestyneet julkaisussa Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-354-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä, kaunis, tosi – arvojen filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-357-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti & Häyry, Heta | Nimeke=Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-26-3126-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-570-517-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Mahdollisimman monen onnellisuus: Utilitarismin historia, teoria ja sovellukset | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-0-25858-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Nimeke=Ihmisenä olemisesta | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-1-06540-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Nimeke=Rajalla: Ihmisen kohtalon pohdintaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-1-05726-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul (toim.) | Nimeke=Humanistimanifestit I ja II | Selite=(Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul | Nimeke=Sekulaarihumanistinen julistus | Selite=(A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Marcus Aurelius | Nimeke=Itselleni: Keisarin mietteitä elämästä | Selite=(Ta eis heauton.) Suomentanut Marke Ahonen. Julkaistu aiemmin nimellä ''Itsetutkisteluja'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-9842-98-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha (toim.) | Nimeke=Nykyajan etiikka: Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-662-939-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smoker, Barbara | Nimeke=Humanismi | Selite=(Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tenkku, Jussi | Nimeke=Vanhan- ja keskiajan moraalifilosofian historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-662-307-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=Kristinusko ja moraali | Selite=(Christianity and morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-07752-X}}}} == Historiantutkimus ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-710-085-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880–1905 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-9021-83-3}}}} == Biologia ja uskontokritiikki == * {{Kirjaviite | Tekijä=Björklund, Mats | Nimeke=Evoluutiobiologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-076-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-284-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Browne, Janet | Nimeke=Darwinin Lajien synty | Selite=(Darwin’s Origin of species, 2007.) Suomentanut Riitta Virkkunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-20-7441-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimike=Neurofilosofia | Selite=(Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-81-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Geenin itsekkyys | Selite=(The selfish gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-884-107-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Sokea kelloseppä | Selite=(The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15863-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Viesti miljardien vuosien takaa | Selite=(River out of Eden, 1995.) Suomentanut Risto Varteva. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-20552-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet | Selite=(The greatest show on Earth: The evidence for evolution, 2009.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-27-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Kolmas simpanssi: Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus | Selite=(The third chimpanzee: The evolution and future of the human animal, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-92-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot | Selite=(Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-56-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Laihonen, Pasi & Salo, Jukka & Vuorisalo, Timo | Nimeke=Evoluutio: Miten elämä kehittyy | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste={{ISBN|951-1-08486-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä | Selite=(Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1978 | Tunniste={{ISBN|951-26-1524-X}} | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. | Nimeke=Ihmisen jäljillä | Selite=(The making of mankind, 1981.) Suomentanut Irma Rostedt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-26-2059-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard | Nimeke=Ihmiskunnan juuret | Selite=(The origin of humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-0-20039-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisyyden synty | Selite=(Origins reconsidered: In search of what makes us human, 1992.) Suomentanut Heikki Eskelinen. Lisäpainos 1994 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-1-11227-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Mayr, Ernst | Nimeke=Evoluutio | Selite=(What evolution is, 2001.) Suomentanut Jani Kaaro. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27897-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.) | Nimeke=Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa | Selite=S. 236–242: Sanasto | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-29-3666-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Seppo | Nimeke=Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa: Esseitä ihmisen biologiasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-31-4047-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Waal, Frans de | Nimeke=Hyväluontoinen: Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä | Selite=(Good natured: The origins of right and wrong in humans and other animals, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|952-5202-10-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valste, Juha | Nimeke=Apinasta ihmiseksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-26538-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-301-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikoski, Petri | Nimeke=Evoluutio ja ihmisluonto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-043-5}}}} == Tapakulttuuri == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Klementjeff, Helena & Saari, Kari (koonneet) | Nimeke=Ajatuksia, mietelmiä ja muistolauseita surun kohdatessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993}} == Lehtiä == * {{Kirjaviite | Nimeke=Skeptikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Skepsis | Vuosi=1988– | Tunniste={{ISSN 0786-2571}}}} * {{Kirjaviite | Nimeke=Humanisti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1989– | Tunniste={{ISSN 0787-5428}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1945– | Tunniste={{ISSN 0355-8703}} }} === Samanismi === * {{Kirjaviite | Tekijä=Drury, Nevill | Nimeke=Šamanismi | Selite=(The elements of shamanism, 1989.) Suomentanut Eero Mänttäri | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-23-3309-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hoppál, Mihály | Nimeke=Šamaanien maailma | Selite=Suomentanut Juhani Huotari | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-299-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Samaanit: Pohjoisten kansojen elämäntaistelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97889-1-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Remes, Marjo | Nimeke=Katseen kulttuuriset rajat: Shamanismista uusshamanismiin | Selite=Väitöskirja, Lapin yliopisto, Acta Universitatis Lapponiensis 87 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-634-974-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Anna-Leena | Nimeke=Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1992 (2. tarkistettu painos 1994) | Tunniste={{ISBN|951-717-704-6}}}} == Suomalainen tarusto == * {{Kirjaviite | Tekijä=Autio, Eero | Nimeke=Karjalan kalliopiirrokset | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-1-06537-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ganander, Christfrid | Nimeke=Mythologia Fennica | Selite=(Mythologia Fennica, 1789.) Toimittanut Juha Pentikäinen. Käännös: Brita Löflund | Julkaisupaikka=Klaukkala | Julkaisija=Recallmed | Vuosi=1995 (2. painos 2003) | Tunniste={{ISBN|951-9221-72-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Suomalainen mytologia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WS | Vuosi=1967}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Väinämöinen: Suomalaisten runojen keskushahmo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1950}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Kuolematonten lehdot: Sämpsöi Pellervoisen arvoitus | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1961}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Harva, Uno | Nimeke=Suomalaisten muinaisusko | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1948}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Huurre, Matti | Nimeke=9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Selite=5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 (9. painos 2005) | Tunniste={{ISBN|951-1-13753-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hyry, Katja & Pentikäinen, Antti & Pentikäinen, Juha | Nimeke=Lumen ja valon kansa: Suomalainen kansanusko | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-0-20101-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivikäs, Pekka | Nimeke=Kalliomaalaukset: Muinainen kuva-arkisto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-9362-81-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivikäs, Pekka | Nimeke=Kalliomaalausten kuvamaailma | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-796-036-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivikäs, Pekka | Nimeke=Kallio, maisema ja kalliomaalaus | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5478-61-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kovalainen, Ritva & Seppo, Sanni | Nimeke=Puiden kansa | Julkaisupaikka=Kemiö: Helsinki | Julkaisija=Hiilinielu tuotanto: Miellotar | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-99113-1-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Julius | Nimeke=Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus: Neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluus-oppia | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1894 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-5774-00-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Kaarle | Nimeke=Suomalaisten runojen uskonto | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1915 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-5774-04-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Kalevalan maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-662-403-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Karhun kannoilla: Metsänpitäjä ja mies | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-97889-3-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Suomalaisen kansanperinteen ihmiskuva ja käsitys luonnosta | Selite=Uskontotieteen laitoksen toimitteita 3. – 4. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uskontotieteen laitos, Helsingin yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-45-4171-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Samaanit: Pohjoisten kansojen elämäntaistelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=1998 (3. painos 2006) | Tunniste={{ISBN|951-97889-1-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha & Miettinen, Timo | Nimeke=Pyhän merkkejä kivessä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-97889-2-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pöyhönen, Anne | Nimeke=Yläkuu ja alakuu: Ajoituksen taito suomalaisessa kansanperinteessä | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Yläkuu | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-99624-0-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Anna-Leena | Nimeke=Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-717-704-6}}}} * Siikala, Anna-Leena: Uralilainen ja saamelainen mytologia. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Fogelberg, Paul (toim.) | Nimeke=Pohjan poluilla: Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen tiedeseura | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-653-294-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Talve, Ilmar | Nimeke=Suomen kansankulttuuri | Selite=3. tarkennettu ja täydennetty painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 514 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-717-553-1}}}} {{Elämänkatsomustieto5}} kc3gdadwqdsdlx7y5gssi1pty2hqp78 0 9876 160813 101801 2026-11-04T09:37:33Z Jcb 12574 160813 wikitext text/x-wiki Sivistynyt käytös sisältää myös luonnon huomioon ottamisen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kämäräinen, Eija | Nimeke=Hyvä käytös, hyvät tavat: Käytöksen kultainen kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-28169-7}}}}</ref> Tässä on mainittu joitakin näkökohtia ympäristövaikutuksista oman harkinnan pohjaksi. == Kuluttaminen == Fleecekankaat ovat ympäristölle haitallisia. Aina kun fleecepusero pestään, siitä irtoaa liki kaksituhatta muovihiukkasta. Nämä mikromuovit ovat suuri uhka esimerkiksi Itämerelle.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkija+Fleecevaatteet+lis%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+It%C3%A4meren+muovikuormitusta/a1364611496764 | nimeke = (Ympäristökeskuksen) Tutkija (Jan-Erik Bruun): Fleecevaatteet lisäävät Itämeren muovikuormitusta | tekijä = Ahola, Suvi | julkaisu = hs.fi | ajankohta = 30.3.2013 | julkaisija = Sanoma Oy | viitattu = 11.6.2013}}</ref> ''Turhake'' on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turha ja tarpeeton tavara tai laite, hyödykkeen vastakohta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke= Lehtipuhallin on Vuoden turhake | Osoite=http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2000/Turhake.html | Ajankohta=29.11.2000 | Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto | Viitattu=22.2.2008}}</ref> Yleisöäänestyksessä vuoden turhakkeiksi on ehdotettu muun muassa seuraavia: alkoholi, autojen tuunaaminen, digitaalinen valokuvakehys, graffitit, hiusgeeli, hiusten pidennykset, hiusvärit, iltapäivälehdet, kanta-asiakaskortti, lentomatkailu, moottorikelkka-ajelut, muovikuorinen hautakynttilä, mönkijäsafarit, paristokäyttöinen hautakynttilä, risteilyt, tupakka, turkikset, tähtisädetikku, vesiskootteri ja värikuulasota<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomenluonto.fi/turhake/vuoden-2010-turhake/turhake-ehdotukset-2010 | Nimeke=Turhake-ehdotukset 2010 | Julkaisija=Suomen luonnonsuojeluliitto | Viitattu=23.12.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomenluonto.fi/turhake/vuoden-2009-turhake/Vuoden%20turhake%202009%20ehdokkaat.pdf | Nimeke=Turhake-ehdotukset 2009 | Julkaisija=Suomen luonnonsuojeluliitto | Viitattu=23.12.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> == Sormukset == Kultasormuksen valmistus uudesta raaka-aineesta on satoja kertoja kuluttavampaa kuin kierrätetystä kullasta valmistetun sormuksen tekeminen. Uuden kullan tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja. Sormusta varten saatetaan louhia kolme-neljä tonnia malmia, ja se käsitellään sähköllä ja puhtaalla vedellä. Kulta on periaatteessa ikuista, eikä romukullan työstämisessä synny hävikkiä. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli.php3?a=192 | Nimeke=Uusi sormus, vanha kulta | Tekijä=Kupari, Ritva | Julkaisu=Suomen luonto | Ajankohta=11/2003 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen luonnonsuojeluliitto | Viitattu=26.10.2009}}</ref> Jos itsellä ja sukulaisilla ei ole käytettyä kultaa uuden kihla- tai vihkisormuksen tekemistä varten, sitä voi ostaa verkkohuutokaupoista ja panttilainaamoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?showtopic=44551 | Nimeke='Ekologinen' sormus | Julkaisupaikka=Naimisiin.info-sivuston keskustelupalsta | Viitattu=26.10.2009}}</ref> == Liikunta ja urheilu == Monia nykyaikaisia urheilun ja kuntoilun muotoja on arvosteltu siitä, että ne vaativat turhia välineitä, tuhlaavat luonnonvaroja ja saastuttavat ympäristöä. Ympäristöä kuluttaviin liikuntamuotoihin lasketaan muun muassa golf, jääkiekko ja laskettelu. Niiden harrastamiseen tarvitaan kalliita varusteita. Jäähallien viilentäminen ja laskettelurinteiden lumettaminen kuluttaa energiaa. Näiden lajien vuoksi luonnonmukaista maisemaa on usein jouduttu muokkaamaan rankasti.<ref name="Vihreapolku"/> Suurimmat ympäristövaikutukset aiheuttaa lajien harrastamiseen liittyvä liikenne.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.slu.fi/reilu_peli/ymparistotyo/liikunta_ja_ymparisto/ | Nimeke=Liikunta ja ympäristö | Julkaisija=Suomen liikunta ja ympäristö ry | Viitattu=23.5.2009}}</ref> Käynti uima- tai hiihtohallissa kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin sähkösaunan lämmittäminen kotona.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Nousiainen, Anu | Otsikko=Onko sisähiihto syntiä? | Julkaisu=Helsingin sanomien kuukausiliite | Vuosi=2009 | Numero=1 | Sivut=16}}</ref> Kestävän kehityksen mukaista on erityisesti hyötyliikunta sekä luonnossa liikkuminen: lenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, melonta, marjastus, avantouinti ja luistelu. Liikuntapaikalle kulkeminen kävellen, polkupyörällä tai linja-autolla on luontoystävällisempää kuin autoilu.<ref name="Vihreapolku">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihreapolku.info/kestava_kehitys/parempia_valintoja_-_turkulaisen_toiminta-_ja_kulutusopas/kuntoillaan_kestavasti_ja_nautitaan_lahiluonnosta | Nimeke=Kuntoillaan kestävästi ja nautitaan lähiluonnosta | Selite=Vihreäpolku.info, Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijoiden tuottama ja ylläpitämä ympäristösivusto | Viitattu=23.5.2009}}</ref> == Harrastukset == Suurten massatapahtumien kuten musiikkifestivaalien haittapuolia ovat liikenneongelmat, hiilidioksidi- ja saastepäästöt, tallautuneet pellot ja metsiköt, pelästyneet eläimet, melu ja muu ympäristön asukkaiden kokema häiriö. Suurimpien tapahtumien kävijät eivät välttämättä ole juuri musiikinystäviä, vaan tapahtuma on vain taustana esimerkiksi alkoholin käytölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.desibeli.net/juttu/1911 | Nimeke=Musiikin harrastajan itsetutkiskelua ympäristöheräämisen kourissa | Tekijä=Kuitunen, Ville | Ajankohta=8.11.2009 | Julkaisija=Desibeli.net | Viitattu=24.5.2010}}</ref> Videopelit lisäävät osaltaan maailman sähkönkulutusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Amerikkalaisten+videopelit+kuluttavat+s%C3%A4hk%C3%B6%C3%A4+suurkaupungin+verran/1135262563590 | Nimeke=Amerikkalaisten videopelit kuluttavat sähköä suurkaupungin verran | Tekijä=Kaaro, Jani | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=22.12.2010 | Viitattu=22.12.2010}}</ref> == Juhlat== Joulukinkun voi jättää ostamatta. Joulukoristeet voi askarrella itse. Joulukuusen hankkimisen sijasta voi valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/teemat/viherra-joulusi | Nimeke=Viherrä joulusi | Tekijä=Hallivuori, Laura | Ajankohta=27.11.2008 | Julkaisija=Vihreä lanka | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Ilotulituksen voi jättää väliin. Uudenvuodentinat voi jättää valamatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/teemat/viherra-joulusi | Nimeke=Viherrä uudenvuodenviettosi | Tekijä=Hallivuori, Laura | Ajankohta=16.12.2008 | Julkaisija=Vihreä lanka | Viitattu=13.2.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomenluonto.fi/turhake/vuoden-2009-turhake | Nimeke=Vuoden turhake on ilotulite | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Suomen luonto | Viitattu=23.12.2010}}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * Antti Manninen: [http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Puuseinien+muovimaali+oli+vuosisadan+erehdys/HA20081026SI1FA03ji6 Puuseinien muovimaali oli vuosisadan erehdys]. Helsingin sanomat 26.10.2008. * Saija Räsänen: [http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ei-otsikkoa-48 Elä ilman: Untuvatyyny]. Vihreä lanka 28.8.2009. * Saija Räsänen: [http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ei-otsikkoa-16 Elä ilman: Shampoo]. Vihreä lanka 9.10.2009. [[Luokka:Käytös- ja tapatieto|Ympäristö]] n5z6jbujrv2zdc1igx45ku37j8cxxby 0 10707 160799 103145 2026-11-04T09:21:07Z Jcb 12574 160799 wikitext text/x-wiki '''Nimiäiset''' tai '''nimenantojuhla''' on lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}}</ref> == Musiikkivaihtoehtoja nimiäisiin == * Aamu (Grieg: Peer Gynt) * Aa tuuti lasta (kansanlaulu) * Alouette (Leivo pieni, lintu kaunokainen) * Ballade pour Adeline * Berceuse de la Poupèe (Grovlez) * Le Diable et le Vent (de Bercy) * Dolly (Faurè) * Les Enfants (Massenet) * Kehtolaulu (Brahms) * Kevät (Vivaldi: Neljä vuodenaikaa) * Kukkiva laaksorinne (Mozart: Don Giovanni) * Kulkuri ja joutsen * Lapin äidin kehtolaulu * Lapset (Brel) * Laps' Suomen * Lintu ja lapsi * Lohikäärme Puff * Lounatuulen laulu * Maailman valot * Maailma on kaunis (Halonen – Salmi) * Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa * Makeasti oravainen (Timon laulu) * Marce hèroïque (Saint-Saëns) * Moldau (Smetana) * Olkoon polkusi sileä (Mikko Perkoila) * Onnelliset * Paljon onnea vaan (yhteislauluna) * Paistaa aurinko aina * Pellavatukkainen tyttö (Debussy) * Le Petit Négre (Debussy) * Pieni ankanpoikanen (Malmstèn) * Pieni nukke * Pienten joutsenten tanssi (Tšaikovski, Joutsenlampi) * Pikkumies * Prinsessa Ruusunen -elokuvamusiikkia * Päivänsäde ja menninkäinen * Que Sera, Sera * Rakastakaa (Brel) * Ronde (Rameau) * Scarborough Fair (Lilja, ruusu ja kirsikkapuu) * Seitsemän miehen voima * Sininen uni * Sinua, sinua rakastan * Somewhere Over the Rainbow * Summertime (Gershwin: Porgy & Bess) * Tiedän paikan armahan * Wonderful world (Louis Armstrong) == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * [http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml Nimiäiset]. Pro-seremoniat. * Leila Närhinen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/eetumatias.html Surujuhlasta ilojuhlaan eli kertomus Eetu Matiaksen nimiäisistä]. Vapaa ajattelija 4-5/2000. * Katriina Pajari: [http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ohtoa+ei+kasteta+mutta+rippikouluun+saa+menn%C3%A4/1135237904346 Ohtoa ei kasteta, mutta rippikouluun saa mennä]. Helsingin sanomat 15.7.2008. * [http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=256 Nimenantojuhla eli nimiäiset]. Bebesinfo. [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] ilpxf3g0dfjmor6o4zzms6kxxljbx6p 0 10721 160794 129279 2026-11-04T08:53:04Z Jcb 12574 160794 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Backlight-wedding.jpg|thumb|250px|right|Hääpari.]] == Avioliiton solmiminen == Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen yhteiselämän muoto.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Suomessa avioliittoa säätelee avioliittolaki. Suomessa avioliittoon voivat mennä mies ja nainen, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta.<ref name="om">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Avioliitonsolmiminen | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Julkaisija=Oikeusministeriö | Viitattu=5.12.2009}}</ref><ref name="avioliittolaki">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliittolaki | Nimeke=Avioliittolaki (1929/234) | Julkaisija=Finlex | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliittoon aikovien on tällöin vakuutettava, etteivät he ole lähisukulaisia ja että he eivät ole avioliitossa. Mikäli toinen osapuolista on ollut aiemmin avioliitossa, myös tämä on ilmoitettava.<ref name="om"/> Avioliiton esteiden tutkija tarkistaa väestötietojärjestelmästä, pitävätkö tiedot paikkansa. Mikäli esteitä ei ole, tutkija antaa avioliittoon aikoville todistuksen esteettömyydestä. Todistus annetaan aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua tutkinnan aloittamisesta ja se on voimassa neljä kuukautta.<ref name="om"/> Vihkiminen voidaan toimittaa, kun avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on annettu tästä todistus.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#mozTocId793912 | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7 | Ajankohta=5.2.2009 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Siviiliviranomaisena vihkimisen toimittaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja.<ref name="om"/> Vihkimisellä tulee olla vähintään kaksi todistajaa. Vihkimisessä kihlakumppaneiden tulee olla läsnä, ja heidän on vastattava myönteisesti heille tehtyihin kysymyksiin, minkä jälkeen vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi.<ref name="avioliittolaki"/> Avioliittoon vihittävät voivat valintansa mukaan joko säilyttää avioliitossa omat sukunimensä tai ottaa yhteisen sukunimen tai kaksoisnimen.<ref name="om"/><ref name="etkirja"/> Puolisoilla on keskinäinen avio-oikeus joka oikeuttaa puolison ensimmäiseksi edunsaajaksi omaisuuden jaossa. Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, että avioliiton päättyessä heidän omaisuuttaan ei jaeta tasan heidän keskensä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.maistraatti.fi/avioehto.html | Nimeke=Avioehtosopimus: Lyhyesti | Julkaisija=Maistraatit | Viitattu=5.12.2009}}</ref> == Häät == Häät eli vihkiäiset on juhla avioliittoon vihittäessä.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> == Häämusiikkia == Häämarsseja: * J. S. Bach: Air orkesterisarjasta D-duuri * J. S. Bach: Preludi C-duuri BWV 553 * J. S. Bach: Preludi F-duuri BWV 556 * Grave teoksesta ”Piéce d’orgue” BWV 572 * Jeremiah Clarke: Trumpet voluntary * Edward Elgar: Maa tulevaisuuden (Land of hope and glory) sarjasta ”Pomp and circumstance” * Marko Hakanpää: Trumpettisävelmä * Joonas Kokkonen: Hääsoitto * Toivo Kuula: Häämarssi * Erkki Melartin: Juhlamarssi (Prinsessa Ruusunen) * J. Pachelbel: Canon in D * Henry Purcell: Trumpet tune in D * Giuseppe Verdi: Juhlamarssi oopperasta ”Aida” * Richard Wagner: Morsiuskuoro oopperasta ”Lohengrin” Häälauluja: * Saku Sammakko kosiomatkallaan == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * [http://www.haahumu.fi/ Häähumu.fi - Kaikki häistä] * [http://www.amoriini.com/ Amoriini.com]. * [http://www.meidanhaat.fi/ Meidanhaat.fi - Häiden koko valtakunta verkossa]. * [http://www.naimisiin.info/ Naimisiin.info]. * [http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/haat.phtml Pro-seremoniat]. * [http://www.hyvinkaanmaistraatti.fi/vinkkeja_vihkimisen_jarjestajille.htm Käytännön vinkkejä häätilaisuuden järjestäjille]. Hyvinkään maistraatti. * [http://www.morsiuspari.fi/ morsiuspari.fi - Kaikki morsiusparin palvelut samassa osoitteessa!]. * [https://www.haatori.fi/ Häätori.fi - Käytetyt hääpuvut ja -tarvikkeet sekä hääpalveluhakemisto] [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] asa2v6oflc4dn3ihzebrt2vsnhjdoy3 0 10722 160802 131022 2026-11-04T09:23:48Z Jcb 12574 160802 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Uskonnoton tapakulttuuri}} == Taustaa == Uskonnottomiin juhlatapoihin kuuluvat elämänkaarijuhlat kuten häät, nimiäiset, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Pyyntitaloudessa juhlat aloittivat ja lopettivat pyyntikauden. Maanviljelijät juhlivat satokauden alkua ja loppua. Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.<ref>''Humanistin juhlat'', s. 21–22.</ref> Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref> Yleisten juhlakirjojen lisäksi aiheesta on julkaistu Anneli Aurejärvi-Karjalaisen kirja ''Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin'' (WSOY 1999). Aurejärvi-Karjalainen on perustanut uskonnottomien perhejuhlien puhujapalvelun Prometheus-seremoniat oy:n, jonka yhteistyökumppaneina ovat Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Prometheus-leirin tuki. Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> == Kevät == Eri puolilla maailmaa on vietetty kevään hedelmällisyyden juhlia. Nykyiseen pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kat eli puput. Uutta elämää kuvaavat myös hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden: vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf | Nimeke=Pääsiäinen – yhteinen juhla | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys | Viitattu=12.3.2011 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Pääsiäisen tai tasauspäivän yleiset koristeet, pääsiäispuput, pääsiäismunat ja rairuohot ovat kevään kasvukauden ja hedelmällisyyden vertauskuvia. Illansuussa saatetaan sytyttää lyhtyjä ja muut kynttilöitä esimerkiksi parvekkeella vanhan ajan kokkotulien sijasta.<ref name="Hiitola">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hiitola-foorumi.net/v3/viewtopic.php?f=42&t=599 | Nimeke=Suomalainen pääsiäinen | Julkaisu=Hiitola | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=10.9.2010}}</ref> Virvonta tai virpominen on lasten perinne, jossa käydään pääsiäisaikaan koskettamassa koristelluilla pajunkissavitsoilla toivottaen onnea ja terveyttä omaisille ja naapureille.<ref name="Nurmi">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-20-6541-X}}}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Usein lapset ovat pukeutuneina pääsiäisnoidiksi<ref name="Nurmi"/>. Pojat voivat olla pääsiäispupuja, jotka tulevat ruotsalaisesta perinteestä. Myös Harry Potter -asuja on nähty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-13/paivaelamaa/Vitsa_sulle_palkka_mulle | Nimeke=Vitsa sulle, palkka mulle | Tekijä=Aho, Elisabet | Julkaisu=Vantaan Lauri | Ajankohta=13.3.2008 | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Muualta maailmasta tunnetaan vastaavia menoja. Niissä joukko lapsia tai nuoria kulkee näyttämässä kevään ihmettä: ensimmäistä vihantaa oksaa.<ref name="Hiitola"/> Suomen ateistiyhdistyksen taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista.” Vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin.<ref name="etkirja"/> On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin noitien ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja noitavainoissa tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> Pääsiäisnoidat kaupallisessa tuotannossa stereotyyppisesti esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto | Sivu=260 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Green Spot | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5459-04-7}}}}</ref> Pääsiäinen on juhlapäivä luonnon heräämisen kunniaksi. Sen voi nähdä luonnonsuojelullisena teemapäivänä, joka tähdentää luonnon tasapainon, terveyden ja monimuotoisuuden tärkeyttä.<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Nimeke=”Pääsiäinen” | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Jos päivää vietettäisiin kevätpäiväntasauksen aikoihin, suuret vuotuisjuhlat sijoittuisivat tasaisemmin väliajoin. Nykyisin pääsiäisen välimatka vappuun voi olla vain viikon verran.<ref name="nic.funet.fi"/> Pääsiäinen on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina.<ref name="etkirja"/> Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa pääsiäisenä. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä kristillinen juhla sotkee myös ateistien elämää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mysanantonio.com/news/metro/stories/MYSA041506.3B.athiestconfab.21b5e071.html | Nimeke=Atheists meeting in S.A. while others observe Easter | Ajankohta=14.4.2008 | Julkaisija=San Antonio Express-News | Viitattu=7.3.2010 | Julkaisu={{en}} }}</ref> === Talvi === Suomen kielen sana ''joulu'' ja ''juhla'' ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja | Sivu=285 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 (4. painos 2007) | Tunniste={{ISBN|951-0-27108-X}}}}</ref> Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188"/> Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref> Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189"/> Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta, jonka useat perinteet ovat siirtyneet jouluun.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen192">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 192.</ref>. Syksyn kekristä juontuu myös kuolleiden muistaminen, joka ilmenee nykyisin yleisenä hautakynttilöiden sytyttämisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref> Jouluun liittyy [[w:Luettelo uskonnottomista joululauluista|uskonnottomia joululauluja]]. Muuta perinteistä joulumusiikkia on esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin baletti ''Pähkinänsärkijä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref> == Nimiäiset == Nimiäiset tai nimenantojuhla on lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Lapsen vanhemmat päättävät hyvin vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}}</ref> Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti. Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen. Äiti julkistaa lapsen nimen ja isä laskee vauvan päähän kukkaseppeleen. Vieraat allekirjoittavat onnentoivotuksen lapselle. Lapselle voidaan myös istuttaa oma puu. Kahvitarjoilu ja pienet lahjat ovat yleisiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2006}}</ref> Vanhemmat saattavat haluta lapselle nimen, joka ei viittaa kristinuskoon. Alkuperäinen suomalainen nimiperinne katkesi kristinuskon valtakaudella. Omakielisiä etunimiä alettiin ottaa uudestaan käyttöön 1800-luvulta alkaen. Kristillisten nimien taustalla on usein pakanallinen historia. Monilla nimillä on myös useita eri kantamuotoja.<ref name="Aurejärvi-Karjalaine88">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 88.</ref> == Aikuistuminen == [[Kuva:Prometheus-koru.jpg|120px|thumb|Prometheus-koru.]] Nuoria aikuisuuteen valmistavaa koulutusta on järjestetty uskonnottomien järjestöjen toimesta 1800-luvulta alkaen.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 118–128.</ref> Vuonna 1990 perustettiin uskonnottomien nuorten aikuistumisleirejä järjestämään Prometheus-leirin tuki ry.<ref name="Niemelä">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/kkh/ktk/rippikoul.htm | Nimeke=Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä | Tekijä=Niemelä, Kati | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Viitattu=26.8.2007}} Julkaistu teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.) | Nimeke=Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-33-1303-4}}}}</ref> Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/esite/ | Nimeke=Prometheus-leirit kesällä 2009 | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=10.3.2009}}</ref> Vuonna 2008 leirin kävi lähes 1000 nuorta eli noin 1,5&nbsp;% ikäluokasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kotkanpesa.net/protu/protu-ukk.php | Nimeke=Protu-UKK | Julkaisija=Kotkanpesä | Viitattu=3.10.2009}}</ref> Nimensä Prometheus-leiri on saanut kreikkalaisen jumaltaruston Prometheus-titaanilta, joka varasti tulen jumalilta ja antoi sen ihmisille. Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa elämänkatsomustaan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/yhdistys/periaatteet.html | Nimeke=Prometheus-leiritoiminnan periaatteet | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=28.7.2007}}</ref> Leirin lopuksi järjestetään juhla, johon leiriläisten perheenjäsenet voivat osallistua. Juhlassa leiriläiset saavat päähänsä tuoreista oksista tai kukista tehdyn seppeleen ja kaulaansa hopeisen Prometheus-korun, jonka taakse on kaiverrettu leiriläisen nimi, leiripaikka ja leirin päättymispäivä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/kysyttya.html#6 | Nimeke=Mikä on Prometheus-koru? | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=1.6.2010}}</ref> == Avioliitto == [[Kuva:Human-etisk vielse.JPG|thumb|250px|Ulkona pidetty humanistinen häätilaisuus Norjassa.]] Suomessa avioliittoon vihkimisen toimittaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja.<ref name="om">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Avioliitonsolmiminen | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Julkaisija=Oikeusministeriö | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Vihkimisellä tulee olla vähintään kaksi todistajaa. Todistajat voivat olla morsiusparin sukulaisia tai esimerkiksi maistraatin henkilökuntaa. Vihkimisessä kihlakumppaneiden tulee olla läsnä, ja heidän on vastattava myönteisesti heille tehtyihin kysymyksiin, minkä jälkeen vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi.<ref name="avioliittolaki">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliittolaki | Nimeke=Avioliittolain 19 § (16.4.1987/411) | Julkaisija=Finlex | Viitattu=5.12.2009}}</ref><ref name="naimisiin.info">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.naimisiin.info/haaopas/siviilivihkiminen.html | Nimeke=Siviilivihkiminen | Julkaisija=Naimisiin.info | Viitattu=4.1.2011}}</ref> Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa maistraatilta.<ref name="om"/> Todistajien läsnäollessa vihkijä lausuu vihittäville: ”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.” Kihlakumppaneilta kysytään erikseen seuraavaa (ensin mieheltä): ”Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (nimi): tahdotteko ottaa tämän (nimi) aviovaimoksenne (aviomieheksenne) rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?” (Vastaus: Tahdon) ”Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi.” Jos sormuksia vaihdetaan, lausutaan: ”Ottakaa (nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne (vaimoltanne).” Lopuksi ilmoitetaan: ”Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.”<ref name="naimisiin.info"/> Henkikirjoittaja voidaan myös kutsua vihkimään juhlapaikalle. Vihkikaavan lisäksi vihkijä saattaa pitää puheen tai lausua tilanteeseen sopivan runon. Häissä voivat puhua myös esimerkiksi morsiusparin vanhemmat, isovanhemmat, kaaso, puhemies tai ammattimainen juhlapuhuja. Toimitukseen voi liittyä myös musiikkiesitys. Kokonaisuutena vihkijuhla voi muodostua esimerkiksi seuraavista aineksista: Morsiusparin tai morsiamen sisääntulo musiikin soidessa. Tervetulotoivotus ja johdanto. Lauluesitys tai lausuntaa. Vihkikaava puolisoiksi julistamiseen asti. Sormusten vaihto, suudelma. Vihkitodistus allekirjoitetaan ja luovutetaan hääparille. Vihkikaavan loppusanat. Vihkipari siirtyy onniteltavaksi.<ref name="naimisiin.info"/> Uusimmissa maistraateissa on juhlavia vihkihuoneita. Ne ovat kuitenkin varsin pieniä, noin 10-20 hengen hääseurueen saleja. Käräjäoikeuden istuntosaliin voi sopia yli 50 henkeä.<ref name="naimisiin.info"/> Samaa sukupuolta olevien avioliitto on sallittu useissa maissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7978495.stm | Nimeke=Sweden allows same-sex marriage | Ajankohta=2.4.2009 | Julkaisija=BBC | Viitattu=5.12.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Suomessa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen rekisteröity parisuhde. Myös Suomessa avioliittolakia on ehdotettu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.<ref name="Tynkkynen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.orastynkkynen.fi/?p=650 | Nimeke=Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta | Tekijä=Tynkkynen, Oras | Ajankohta=3.4.2009 | Julkaisija=Oras Tynkkynen.fi | Viitattu=5.12.2009}}</ref> == Hautajaiset == Uskonnottomille on Suomessa muutamia yksityisiä hautausmaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/hautajaisten_viettotavat_monipuolistuvat_2129159.html | Nimeke=Hautajaisten viettotavat monipuolistuvat | Tekijä=Tiittula, Markus | Ajankohta=18.11.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=4.1.2011}}</ref> === Kuolemaan valmistautuminen === Elinluovutustahto antaa luvan käyttää kortin täyttäneen henkilön elimiä ja kudoksia kuoleman jälkeen toisten henkilöiden hengen pelastamiseksi tai terveyden parantamiseksi. Vuonna 2011 Suomessa valmistuu kansallinen terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, johon jokainen voi itse merkitä elinluovutustahtonsa.<ref name="ukk">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lahjaelamalle.net/fin/kysyttya/ | Nimeke=Usein kysyttyjä kysymyksiä elinluovutuksesta | Julkaisija=Lahja elämälle | Viitattu=8.4.2009}}</ref> Ruumiinsa voi testamentata myös tutkimuskäyttöön. Tämä tapahtuu ruumiinluovutuskirjalla, jonka allekirjoittamalla henkilö sitoutuu antamaan kehonsa kuoleman jälkeen opetuskäyttöön. Lomakkeita voi tilata yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista. Testamentin voi peruuttaa soittamalla laitokselle. Anatomian laitos maksaa tarvittaessa ruumiin tuhkaamisen. Ruumiin kuljetusmatkan yliopistolle ei tulisi olla liian pitkä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/lahjoitetaan-ruumis-tieteelle | Nimeke=Lahjoitetaan: ruumis tieteelle | Tekijä=Pietiläinen, Viivi | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=25.10.2009 | Viitattu=8.4.2010}}</ref> === Hautausohjekortti === Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Pro-seremoniat ovat julkaisseet mukana pidettävän hautausohjekortin ja täydentävän yksityiskohtaisen lomakkeen, joilla kortin haltija voi kertoa läheisilleen, kuinka hän on halunnut hoidettavan kuolemaansa ja hautajaisiinsa liittyvät asiat. Hautausohjekortin esikuvana on terveysjärjestöjen ”Lahja Elämälle” -elinsiirtokortti. Tarkoituksena on, että luottokortin kokoisena kulkee haltijansa lompakossa, jolloin omaiset ja hoitohenkilökunta löytävät sen tarvittaessa ja näiden on helpompi tietää kuinka toimia vainajan toiveiden mukaisesti.<ref name="siviilihautajaiset.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.siviilihautajaiset.fi/ | Selite=Sivut ”Tahdon siviilihautajaiset”, ”Milloin siviilihautajaiset?” ja ”Hautausohjeet omaisille” | Nimeke=Siviilihautajaiset.fi | Viitattu=12.12.2009}}</ref> Taustalla on se, että hoitolaitosten perinteisistä käytänteistä osa on uskontoon sidonnaisia ja siten ristiriidassa monen hoidettavan oman vakaumuksen kanssa, ja usein potilaalta itseltään ei voida kysyä hänen tahtoaan. Kortin avulla hoitajat voivat korvata tilanteeseen sopimattoman toimen muulla. Kirjallinen tahdonilmaus on avuksi myös silloin, jos joku omaisista pyytäisi kirkollista ruumiinsiunausta, vaikka vainaja ei ollut kirkkokunnan jäsen. Tällöin papin ei tarvitse ryhtyä päättelemään pelkästään omaisten kertoman varassa, olisiko vainaja sittenkin toivonut kirkollista siunausta. Mikäli pappi siunaisi vainajan tietäen toimituksen olevan vastoin tämän eläessään ilmaisemaa vakaumusta, hän rikkoisi Kirkkojärjestystä.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055 | Nimeke=Kirkkojärjestys 8.11.1991/1055 v. 1993 | Julkaisija=Finlex | Viitattu=12.12.2009}}</ref> Kortin julkaisijoiden mukaan hautajaisjärjestelyjen tulee perustua vainajan omaan tahtoon ja vakaumukseen. Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys tai jäsenyyden puuttuminen olisi luontevin ensisijainen tahdonilmaus. Julkaisijat toivovat, että tämä periaate vakiintuisi käytännöksi ja että hautausohjekortti ”osaltaan auttaisi ihmisiä kunnioittamaan toistensa katsomusoikeuksia silloinkin, kun nämä eivät enää itse ole niitä puolustamassa”.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/> Kortti ja lomake voidaan tulostaa internetistä. Ohjeet voi kirjata myös vapaamuotoisesti. Korttia voi tulostaa useitakin kappaleita lähipiirin säilytettäväksi, jotta tieto varmasti tavoittaa kaikki asianosaiset. Valmiiksi painettua hautausohjekorttia voi noutaa pääkaupunkiseudulla Helsingin Vapaa-ajattelijoiden ja Prometheus-leirin tuki ry:n toimistoista. Korttia on saatavana myös hautaustoimistoista.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/> === Ruumisarkku === Vainaja haudataan tai tuhkataan ruumisarkussa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Hautajaiset: Valmistamme surujuhlan | Sivu=244 | Selite=4. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-607-127-9}}}}</ref> Muistotilaisuuden ajaksi arkulle voidaan levittää arkkupeitto. Arkkupeitto on noin 2,5 x 1,6 metrin kokoinen, kulmista pyöristetty peite. Arkkupeiton käyttö sopii yksinkertaiselle ruumisarkulle ja tilaisuuksiin, joissa arkkua ei kanneta hautaan. Arkkupeitto voi olla vainajan omaisten tai se voidaan vuokrata hautaustoimistosta.<ref>Korpela 2005, s. 48–51, 52.</ref> === Kuolinilmoitus === Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia kuolinilmoituksissa ovat siviilirekisteriin kuuluvien lehvä sekä vapaa-ajattelijoiden liekkimalja.<ref name="Aurejärvi_158">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.</ref> Kristinuskoon viittaavan ristin käyttämistä uskonnottomien kuolinilmoituksessa pidetään sopimattomana. Suomessa ristikuviot ovat olleet vanhastaan runsaassa käytössä, koska sanomalehdet ovat säädelleet tiukasti ilmoituksia ja niiden kuva-aiheiden valikoimaa. Ruotsissa ilmoitukset ovat monimuotoisempia.<ref name="Aurejärvi_158"/> Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen.<ref name="Tunnukset">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja-surukiitos/article38135.ece?token=-547155152 | Nimeke=2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Savon sanomat | Viitattu=16.11.2009}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://asiakaspalvelu.hs.fi/documents/5/kuolinilmoitusristit_ja_tunnukset.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ess.fi/kuolinilmoitus/img/Kuolinilm_ESS.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Etelä-Suomen sanomat | Sivu=3 | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/palvelut/kuolinilmoitukset/mallitjahinnat.shtml | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Aamulehti | Selite=PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat | Viitattu=16.11.2009}}</ref> Esikristilliseen suomalaiseen kansanperinteeseen viittaa esimerkiksi veneaihe, etenkin soutuvene tai ruuhi.<ref name="Aurejärvi_158"/> == Koulun juhlat == === Suvilaulu === ''Jo joutui armas aika'' tunnetaan myös nimellä ''Suvivirsi''. Sen säveltä pidetään yleisesti kansansävelenä.<ref name="Sohlman">”Jo joutui armas aika”, teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Otavan iso musiikkitietosanakirja. 3, Herz–laudes | Selite=(Sohlmans musiklexikon.) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1978 | Tunniste={{ISBN|951-1-04553-9}}}}</ref>. Kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa joka vuosi koulujen kevätjuhlissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=639&a=5600 | Nimeke=Suvivirsi | Tekijä=Rytsä, Paavo | Julkaisupaikka=Ylen Elävä arkisto | Viitattu=29.9.2009}}</ref> Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena sovi kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan uskontoriippumaton muunnelma, Suvilaulu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html | Nimeke=Suvivirrestä neutraali suvilaulu | Ajankohta=28.11.2004 | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=29.9.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/suvivirsi.html | Tekijä=Ollikainen, Marketta | Nimeke=Jo joutui armas aika | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=29.9.2009}}</ref> Ehdotuksen Suvilaulun sanoiksi on tehnyt sanoittaja Miiroskari vuonna 2003.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/suvivirsi.phtml | Nimeke=Jo joutui armas aika – tasa-arvoisesti kaikille kevätjuhlaan osallistujille! | Julkaisija=Prometheus-seremoniat Oy | Viitattu=29.9.2009}}</ref> 1. Jo joutui armas aika<br> ja suvi suloinen,<br> kauniisti joka paikkaa<br> koristaa kukkanen.<br> Nyt lämpöänsä suopi<br> taas säteet auringon,<br> ne luonnon uudeks luopi,<br> sen kutsuu elohon.<br> <br> 2. Taas niityt vihannoivat<br> ja laiho laaksossa,<br> puut metsän huminoivat<br> jo lehtiverhossa.<br> Nyt linnut sinitaivaan<br> kauniisti visertää,<br> ja aallon kaarnalaivaan<br> käy reima tuulispää.<br> <br> 3. Jo joutui armas aika<br> ja suven ihanuus,<br> tää vehreys, sen taika<br> on aina ihan uus.<br> Se vuosi vuoden jälkeen<br> mun valtahansa saa,<br> oot vehmastoista kaunein,<br> sä kesäöiden maa! == Katso == * [[Juhlakirja/Häät|Häät]] * [[Juhlakirja/Nimiäiset|Nimiäiset]] * [[Juhlakirja/Uskonnottomat hautajaiset|Hautajaiset]] * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnottomista_joululauluista Luettelo uskonnottomista joululauluista] == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * [http://www.pro-seremoniat.fi/ Pro-seremoniat]. * [http://www.protu.fi/ Prometheus-leirin tuki ry]. * [http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html Suvivirrestä neutraali suvilaulu]. Uskonnonvapaus.fi. * Kari Saari: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/tapakult1.html Uskonnoton tapakulttuuri]. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * Marketta Ollikainen: [http://yliopistolehti.helsinki.fi/1999_20/kulttuuri.html#PERHEJUHLA%20ILMAN%20KRISTILLISI%C3%84%20RIITTEJ%C3%84 Perhejuhla ilman kristillisiä riittejä]. Yliopisto-lehti 20/1999. * Anneli Aurejärvi-Karjalainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/perhe.html Uskonnonvapaus perhejuhlissa]. Vapaa ajattelija 1/2001. * Marketta Ollikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/proseremoniat.html Mitä kuuluu Pro-Seremonioille?] Vapaa ajattelija 4/2001. * Johanna Liukkonen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vain+seremonian+sis%C3%A4lt%C3%B6++erottaa+siviilih%C3%A4%C3%A4t+kirkollisista/HS20010716SI1YO02nls Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista]. Helsingin sanomat 16.7.2001. * Katriina Pajari: [http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ohtoa+ei+kasteta+mutta+rippikouluun+saa+menn%C3%A4/1135237904346 Ohtoa ei kasteta, mutta rippikouluun saa mennä]. Helsingin sanomat 15.7.2008. * Ilkka Pernu: [http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/989AAB8E216356A3C22570830045EB23?openDocument&lang=FI Ateistin joulujuhlassa syödään hyvin]. Utain 29.11.2007. * Suvi Kuparinen: [http://www.kouvolansanomat.fi/page.php?page_id=5&news_id=200825559866&comAct=email ”Uskossa oleminen tai uskonnottomuus on jokaisen oma asia”]. Kouvolan sanomat 18.7.2008. * Matias Manner: [http://www.uta.fi/utain/2004k/7/10918.html Siviilijuhlien seremonioissa tärkein on ihminen, ei uskonto]. Utain 1.4.2004. * [http://www.dlc.fi/~etkirja/Hautajaiset.html Esimerkki muistotilaisuudesta]. Elämänkatsomustiedon oppikirjat. === Joulu === * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnottomista_joululauluista Luettelo uskonnottomista joululauluista]. * Erkki Hartikainen (toim.): [http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId933903 Pikkujoulu, joulu ja talvipäivän seisaus]. Elämänkatsomustiedon oppikirjat. * Tarja Kovanen: [http://www.viikkosavo.fi/pdf//200793/11VISA0119P0.pdf Koulun joulujuhla muuttuu helposti kaikille sopivaksi]. Viikkosavo 1.12.2007. (PDF) * Jaakko Wallenius: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php/mielipiteet/220-joulu-ilman-jeesusta Joulu ilman Jeesusta]. Ajatuksia olemisesta 1.12.2007. * Jarkko Tontti: [http://www.vihrealanka.fi/node/958 Pakanan joulu]. Tontilta 21.12.2007. * Vesa Sisättö: [http://www.vihrealanka.fi/uutiset/uskonto-pois-joulusta Uskonto pois joulusta!] Vihreä lanka 11.12.2009. * [http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf Pääsiäinen – yhteinen juhla]. Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys, 2009. (PDF) [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] gg5gy7dhh9d7vj9fpbtii6v58ynaw7e 0 10723 160792 103137 2026-11-04T08:51:45Z Jcb 12574 160792 wikitext text/x-wiki == Kuolinilmoitus == Kuolinilmoitus on lehti-ilmoitus henkilön kuolemasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-20-6541-X}}}}</ref> Ilmoitus voi olla kutsu hautajaisiin tai niiden jälkeen julkaistu tiedonanto ja kiitos osanotosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://asiakaspalvelu.hs.fi/ilmoitus/kuolinilmoitukset/ | Nimeke=Kuolinilmoitukset Helsingin sanomissa | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=16.11.2009}}</ref> Sairaalaa tai muuta laitosta ei suositella kuolinilmoituksessa ilmoitettavan kuolinpaikkana, pelkkä paikkakunta riittää. Koska kuolinilmoitus on yleensä perheen, suvun tai lähiomaisten ilmoitus henkilön kuolemasta, ilmoituksen allekirjoittaneiden joukkoon ei ole tapana sisällyttää ystäviä ja tuttavia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lampinen, Anne | Nimeke=Kun ihminen kuolee: Toimintaopas surussa | Sivu=23 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Perhemediat | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-210-126-5}} | www=http://www.perhemediat.fi/pdfbinder/KunIhminenKuoleebinder11.pdf | www-teksti=Teoksen toinen luku verkossa | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen.<ref name="Tunnukset">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja-surukiitos/article38135.ece?token=-547155152 | Nimeke=2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Savon sanomat | Viitattu=16.11.2009}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://asiakaspalvelu.hs.fi/documents/5/kuolinilmoitusristit_ja_tunnukset.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ess.fi/kuolinilmoitus/img/Kuolinilm_ESS.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Etelä-Suomen sanomat | Sivu=3 | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/palvelut/kuolinilmoitukset/mallitjahinnat.shtml | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Aamulehti | Selite=PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat | Viitattu=16.11.2009}}</ref> Suomalaiseen kansanperinteeseen viittaa esimerkiksi veneaihe, etenkin soutuvene tai ruuhi.<ref name="Aurejärvi_158">{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Sivu=158 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}}</ref> === Kuva-aiheita === * auringonlasku * joutsen * kyyhkyt * linnut * lumme * purjevene * tähkät * vene Henkilöhistoriaan liittyviä: * lyyra * nuotit tai nuottiavain * tunturimaisema * sulkakynä == Lähteet == {{viitteet}} [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] fy3pcr11istnbshzysbw6spralqhz2e 0 10724 160795 127819 2026-11-04T09:18:43Z Jcb 12574 160795 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Joulu}} Kun yö oli pisimmillään ja päivänvalo alkoi taas lisääntyä, monet pohjoiset kansat juhlivat. Heihin kuuluivat germaanit ja skandinaavit, joilta suomalaiset ovat lainanneet sekä sanan juhla että joulu.<ref name="Aurejärvi183">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Joulua vietetään 25. joulukuuta, joka oli roomalaisen talvipäivänseisauksen päivämäärä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Nykyisin joulun väri on punainen. Myös vihreä, kulta, valkoinen ja hopea yhdistetään jouluun. Yleisiä joulukoristeita ovat esimerkiksi Suomessa kuusenoksat, joulukuusi, joulukranssit, olkipukit, omenat, kynttilät, joulun pöytäliinat, joulukukat, ulkosoihdut, jäälyhdyt ja lyhteet.<ref name="Thuleia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.thuleia.com/yule.html | Nimeke=Yule (talvipäivänseisaus) | Julkaisija=Thuleian tupa | Viitattu=24.12.2010}}</ref> == Lucia eli Valotar == [[Kuva:LuciaCrowning.JPG|thumb|right|Lucian kruunaus ruotsalaisessa kaupungissa.]] Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta, pikkujoulujuhlana.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen187">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 187.</ref> Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/lucianpaiva/lucianpaiva.html | Nimeke=Lucian päivä | Tekijä=Savolainen, Irma | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=14.12.2009}}</ref> Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (latinan ''lux'', valo) on suomennettuna Valotar<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html | Nimeke=Pyhä Lucia | Tekijä=Forsius, Arno | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=14.12.2009}}</ref>.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen187"/>. Vanhassa juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian päiväksi, ja tämän vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyi vanhastaan perinteitä. Lucian päivän kynttilänvalo voidaan tulkita auringonpaisteen ja ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen187"/> Lucian päivän viettoa on kutsuttu ruotsalaiseksi lisäksi kansainvälisiin juhlatapoihin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat | Sivu=63 | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-607-651-8}}}}</ref>. Suomessa valtakunnallinen Lucia-neito valitaan kansalaisjärjestö Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo</ref> Lucia kruunataan Helsingin keskustassa ja esiintyy kulkueessa tonttujen kanssa.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo"/>. == Joulukoristeet == Joulukoristeet ovat jouluruokien ohella tärkeitä tunnelman luojia. Joulusomistus voi perustua pelkästään väreihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Brotherus, Natalia | Nimeke=Joulun kuvia: Kohti joulun tunnelmaa | Sivu=65 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-33713-4}}}}</ref> Perinteisiä oljesta tehtyjä joulukoristeita ovat himmeli ja olkipukki. === Himmeli === [[Kuva: Himmeli.JPG|thumb|Olkihimmeli.]] Himmeli on oljista tehty katosta riippuva koriste-esine.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite| Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Perinteinen himmeli tehdään viljakasvin hyvin valikoiduista oljista pujottamalla lanka korrenpätkän sisään ja muotoilemalla näistä korrenpätkistä kolmiulotteinen teos. Himmelit ovat yleensä pyörähdyssymmetrisiä ja ne ripustetaan ylimmästä pisteestään ohuen ompelulangan varaan kattoon. Himmeli pyörii lievässä ilmavirtauksessa. Nykyisin himmeliä pidetään esillä yleensä joulun aikaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kirjastovirma.net/joulu/himmeli.html | Nimeke=Himmeli | Julkaisu=Tulkoon joulu | Julkaisija=Kirjastovirma | Viitattu=24.5.2009}}</ref> === Olkipukki === Olkipukki on himmelin ohella toinen tunnettu jouluinen olkikoriste.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pori.fi/smu/olkipukki.html | Nimeke=Joulun esine – olkipukki | Ajankohta=Joulukuu 2004 | Julkaisija=Satakunnan museo | Viitattu=6.12.2009}}</ref> Vanhassa Suomessa joulupukki (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysmenon hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki.<ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-22920-2}}}}</ref> Nykyaikaisen joulupukin asusta sarvet ovat jääneet pois.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tunturisusi.com/joulu/pukkihistoria.htm | Nimeke=Miksi joulupukki on pukki? | Julkaisija=Tunturisuden joulusivut | Viitattu=6.12.2009}}</ref> Gävlen kaupunki Ruotsissa tunnetaan joka vuosi pystytettävästä 13 metriä korkeasta olkipukista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/ulkomaat/137650.html | Nimeke=Olkipukki uskoo selviävänsä | Julkaisu=Verkkouutiset | Ajankohta=7.11.2008 | Viitattu=6.12.2009}}</ref> <gallery> Tiedosto:Julbock gransmycke.jpg|Olkipukkeja kuusenkoristeena. Tiedosto:Julbocken 1912.jpg|John Bauer, ''Joulupukki'', 1912. Tiedosto:Gavle christmas billy goat.jpg|Suuri olkipukki Gävlessä Ruotsissa. </gallery> == Suomalaisia jouluperinteitä == [[Tiedosto:Julbocken 1912.jpg|right|thumb|200px|John Bauer, ''Joulupukki'', 1912.]] Joulun aikaan esitetään tai kuunnellaan joululauluja. Niiden lisäksi joulumusiikki]]a ovat esimerkiksi monet taidemusiikin teokset kuten J. S. Bachin ''Jouluoratorio'' ja Pjotr Tšaikovskin baletti ''Pähkinänsärkijä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref> Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref> Suomessa jouluun on liitetty vanhan [[Juhlakirja/Pyhäinpäivä|pyhäinpäivän]] tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, [[Juhlakirja/Kekri|kekrin]] piirteitä.<ref name="Karjalainen"/> Lintujen ruokkiminen jouluna oli tapana jo muinaissuomalaisilla.<ref name="Lempiäinen">{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat | Sivu=96 | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-607-651-8}}}}</ref> Luontoa säästäkseen jotkut voivat joulukuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/teemat/viherra-joulusi | Nimeke=Viherrä joulusi | Tekijä=Hallivuori, Laura | Ajankohta=27.11.2008 | Julkaisija=Vihreä lanka | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille, yhteisenä kokemuksena vainajien muiston kunnioittamiseksi.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref><ref name="Ellit">{{Verkkoviite | Osoite=http://plaza.fi/ellit/juhlat/joulu/joulunvietto/rakas-tuttu-ja-tunnelmallinen-suomalainen-joulu-jouluperinteet | Nimeke=Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – jouluperinteet | Ajankohta=14.11.2007 | Julkaisija=Plaza.fi | Viitattu=6.12.2009}}</ref> Saunominen eli joulusaunassa käyminen on vanha ja edelleen yleinen tapa.<ref name="Ellit"/> Tapa syödä runsaasti jouluna periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoilla vietettyyn valon juhlaan.<ref name="Lempiäinen"/> Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen193">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 193.</ref> == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} === Viitteet === {{Viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * [http://fi.wikisource.org/wiki/Kirjallisuutta_joulusta Wikiaineisto: Kirjallisuutta joulusta]. === Joulukoristeet === * {{Kirjaviite | Tekijä=Aydemir, Johanna (päätoim.) | Nimeke=Taito tehdä, ilo onnistua | Selite=Toimittaja: Hilkka Opas. Piirrokset: Sinikka Ustinov-Jones | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-33034-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lindén, Eevi & Talvitie, Tuulikki | Nimeke=Olkityöt: 50 perinteistä ja uutta olkikoristetta | Selite=Mallit:] Eevi Lindén. Teksti ja piirrokset: Tuulikki Talvitie | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-31-2354-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Seinäjoen kalevalaiset naiset r.y:n työryhmä: Marja-Liisa Haveri ym. (toim.) | Nimeke=Himmeli | Julkaisupaikka=Seinäjoki | Julkaisija=Seinäjoen kalevalaiset naiset | Vuosi=1982 | Tunniste={{ISBN|951-99386-3-X}}}} == Aiheesta muualla == * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnottomista_joululauluista Luettelo uskonnottomista joululauluista]. * [http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId933903 Pikkujoulu, joulu ja talvipäivän seisaus]. Elämänkatsomustiedon oppikirjat. * Jaakko Wallenius: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php/mielipiteet/220-joulu-ilman-jeesusta Joulu ilman Jeesusta]. * [http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0cd2494c-43ef-43d7-9547-d49011494d2f Löytyisikö jouluevankeliumille ei-uskonnollista korvaajaa?] Kirjastot.fi 22.10.2009. === Joulukoristeet === * [http://www.vastaranta.net/himmeli/ Tutkielma himmelistä]. * [http://www.sarka.fi/kuukaudenesine.asp?yv=&av=88&esid=26&kieli=1 Kuukauden esine: Himmeli]. Suomen maatalousmuseo Sarka. * [http://www.kaspaikka.fi/video/himmeli/ Kaspaikan himmelinteko-ohje]. * Mervi Pasanen: [http://www.savonsanomat.fi/vapaalla/itse-tehty/askartelu/kirkon-katosta-koteihin/505095 Olkikruunu tuo onnea ja menestystä]. Savon sanomat. * Annika Saarikko: [http://www.turunseurakunnat.fi/files/attachments/kirkkojame/11-07/11-07sivut8-9.pdf Maamiehen kullasta olkikruunu]. Kirkko ja me 20.12.2007. (PDF) * [http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/olkipukki/etusivu_olki.html Olkipukin ohje]. Käspaikka. [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] ov6ou8wdlvteuq2aikanfgq5ptz3j3w 0 10737 160801 103147 2026-11-04T09:22:13Z Jcb 12574 160801 wikitext text/x-wiki Uskonnottomille on Suomessa muutamia yksityisiä hautausmaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/hautajaisten_viettotavat_monipuolistuvat_2129159.html | Nimeke=Hautajaisten viettotavat monipuolistuvat | Tekijä=Tiittula, Markus | Ajankohta=18.11.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=4.1.2011}}</ref> == Hautausohjekortti == Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Pro-seremoniat ovat julkaisseet mukana pidettävän hautausohjekortin ja täydentävän yksityiskohtaisen lomakkeen, joilla kortin haltija voi kertoa läheisilleen, kuinka hän on halunnut hoidettavan kuolemaansa ja hautajaisiinsa liittyvät asiat. Hautausohjekortin esikuvana on terveysjärjestöjen ”Lahja Elämälle” -elinsiirtokortti. Tarkoituksena on, että luottokortin kokoisena kulkee haltijansa lompakossa, jolloin omaiset ja hoitohenkilökunta löytävät sen tarvittaessa ja näiden on helpompi tietää kuinka toimia vainajan toiveiden mukaisesti.<ref name="siviilihautajaiset.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.siviilihautajaiset.fi/ | Selite=Sivut ”Tahdon siviilihautajaiset”, ”Milloin siviilihautajaiset?” ja ”Hautausohjeet omaisille” | Nimeke=Siviilihautajaiset.fi | Viitattu=12.12.2009}}</ref> Taustalla on se, että hoitolaitosten perinteisistä käytänteistä osa on uskontoon sidonnaisia ja siten ristiriidassa monen hoidettavan oman vakaumuksen kanssa, ja usein potilaalta itseltään ei voida kysyä hänen tahtoaan. Kortin avulla hoitajat voivat korvata tilanteeseen sopimattoman toimen muulla. Kirjallinen tahdonilmaus on avuksi myös silloin, jos joku omaisista pyytäisi kirkollista ruumiinsiunausta, vaikka vainaja ei ollut kirkkokunnan jäsen. Tällöin papin ei tarvitse ryhtyä päättelemään pelkästään omaisten kertoman varassa, olisiko vainaja sittenkin toivonut kirkollista siunausta. Mikäli pappi siunaisi vainajan tietäen toimituksen olevan vastoin tämän eläessään ilmaisemaa vakaumusta, hän rikkoisi Kirkkojärjestystä.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055 | Nimeke=Kirkkojärjestys 8.11.1991/1055 v. 1993 | Julkaisija=Finlex | Viitattu=12.12.2009}}</ref> Kortin julkaisijoiden mukaan hautajaisjärjestelyjen tulee perustua vainajan omaan tahtoon ja vakaumukseen. Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys tai jäsenyyden puuttuminen olisi luontevin ensisijainen tahdonilmaus. Julkaisijat toivovat, että tämä periaate vakiintuisi käytännöksi ja että hautausohjekortti ”osaltaan auttaisi ihmisiä kunnioittamaan toistensa katsomusoikeuksia silloinkin, kun nämä eivät enää itse ole niitä puolustamassa”.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/> Kortti ja lomake voidaan tulostaa internetistä. Ohjeet voi kirjata myös vapaamuotoisesti. Korttia voi tulostaa useitakin kappaleita lähipiirin säilytettäväksi, jotta tieto varmasti tavoittaa kaikki asianosaiset. Valmiiksi painettua hautausohjekorttia voi noutaa pääkaupunkiseudulla Helsingin Vapaa-ajattelijoiden ja Prometheus-leirin tuki ry:n toimistoista. Korttia on saatavana myös hautaustoimistoista.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/> == Kuolinilmoitus == Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia kuolinilmoituksissa ovat siviilirekisteriin kuuluvien lehvä sekä vapaa-ajattelijoiden liekkimalja.<ref name="Aurejärvi_158">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.</ref> Kristinuskoon viittaavan ristin käyttämistä uskonnottomien kuolinilmoituksessa pidetään sopimattomana. Suomessa ristikuviot ovat olleet vanhastaan runsaassa käytössä, koska sanomalehdet ovat säädelleet tiukasti ilmoituksia ja niiden kuva-aiheiden valikoimaa. Ruotsissa ilmoitukset ovat monimuotoisempia.<ref name="Aurejärvi_158"/> Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen.<ref name="Tunnukset">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja-surukiitos/article38135.ece?token=-547155152 | Nimeke=2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Savon sanomat | Viitattu=16.11.2009}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://asiakaspalvelu.hs.fi/documents/5/kuolinilmoitusristit_ja_tunnukset.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ess.fi/kuolinilmoitus/img/Kuolinilm_ESS.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Etelä-Suomen sanomat | Sivu=3 | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/palvelut/kuolinilmoitukset/mallitjahinnat.shtml | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Aamulehti | Selite=PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat | Viitattu=16.11.2009}}</ref> Esikristilliseen suomalaiseen kansanperinteeseen viittaa esimerkiksi veneaihe, etenkin soutuvene tai ruuhi.<ref name="Aurejärvi_158"/> == Hautajaismusiikki == Saatto- ja muistotilaisuuteen liittyy useimmiten musiikki. Urut ja piano ovat yleisiä soittimia, muistotilaisuudessa myös esimerkiksi harppu ja kitara. Musiikki luo tunnelmaa ja tutut sävelmät lohduttavat. Saattotilaisuus alkaa usein mollisävelmällä ja päättyy valoisampaan duuriin. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia. Ammattimuusikko osaa tehdä kappaleista tilaisuuteen soveliaat sovitukset.<ref name="Saarinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja | Nimeke=Muistojuhla ilman uskonrituaaleja | Tekijä=Saarinen, Taina | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=26.3.2009 | Viitattu=16.12.2009}}</ref> Yleistä saattohetken musiikkia on Albinonin Adagio tai Bachin Air. Suosittuja kappaleita ovat Rakastan elämää, Ystävän laulu ja Elämälle kiitos.<ref name="Saarinen"/> === Musiikkiehdotuksia === Ehdotukset ovat eri tyyppisiin hautaus- ja muistotilaisuuksiin ja eri osiin hautaustilaisuutta.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 174.</ref> * Air (Bach) * Adagio – teemaosasovitus (Giazotto – Albinoni) * Adagio for Strings/Adagio jousille (Barber) * Adagio (Kuutamosonaatti) (Beethoven) * Greensleeves * Largo (Händel) * Largo (Chopin) * Soolosellosarjat (Bach) * Syksy/Talvi (Vivaldi: Neljä vuodenaikaa) * Tuonelan joutsen (Sibelius) * Valse trieste (Sibelius) * Yö meren rannalla (Kaski) * Åsen kuolema (Grieg: Peer Gynt) Erityisesti lapsen hautajaistilaisuuteen sopivaa musiikkia: * Kehtolaulu/Berceuse (A. Järnefelt) * Nuku, nuku nurmilintu * Tuonen lehto öinen lehto (Aleksis Kivi) * Tuuti lasta tuonelahan Lauluja: * Elämälle kiitos (Violeta Parra) * Hautalaulu (Leino) * Jälkeenpäin (Rautee – Meriluoto) * Niin kaunis on maa (Rydman) * Rakastan elämää (Kulmanovski) * Ristilukki (Sibelius) * Soi vienosti murheeni soitto (Merikanto) * Surun pisaroita * Syyslaulu (Tauro – Jansson) * Uralin pihlaja * Vaiennut viulu (Jylhä) * Viimeinen kevät * Wonderful World (Louis Armstrong) * Väliaikainen * Yksinäinen harmonikka * Ystävän laulu == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * [http://www.pro-seremoniat.fi/ Pro-seremoniat]. * [http://www.siviilihautajaiset.fi/ Siviilihautajaiset.fi]. ** [http://www.siviilihautajaiset.fi/hautausohjelomake Tulostettava hautausohjekortti]. * Kari Saari: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/tapakult1.html Uskonnoton tapakulttuuri]. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * Anneli Aurejärvi-Karjalainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/perhe.html Uskonnonvapaus perhejuhlissa]. Vapaa ajattelija 1/2001. * Milka Sauvala: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Uskonnottomat+kaipaavat+tiloja+siviilihautajaisiin/HS20050629SI1KA02666 Uskonnottomat kaipaavat tiloja siviilihautajaisiin]. Helsingin sanomat 29.6.2005. * Taina Saarinen: [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja Muistojuhla ilman uskonrituaaleja]. Kansan uutiset 26.3.2009. * Anne Savolainen: [http://turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-01-30,104:2:590438,1:0:0:0:0:0 Espoossa uskonnottomien saattotilaisuudet vain taivasalla]. Turun sanomat 30.1.2009. * [http://www.dlc.fi/~etkirja/Hautajaiset.html Esimerkki muistotilaisuudesta]. Elämänkatsomustiedon oppikirjat. [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] 88hjj5hi2usiyzhy4a0a0ucyj328scz 0 11047 160798 103144 2026-11-04T09:20:42Z Jcb 12574 160798 wikitext text/x-wiki [[Kuva:Winter_activities_on_ice.jpg|thumb|200px|Napakelkka on osa suomalaista laskiaisperinnettä.]] '''Laskiainen''' on kevättalven juhlia.<ref name="SKS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/laskiainen.htm | Nimeke=Vuotuisjuhlat: Laskiainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja.<ref name="SKS"/> Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa ''Vuotuinen ajantieto'', että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Talonpoikainen ilonpito keskittyi mäenlaskuun. Mäkeä laskettaessa toivottiin tulevalle vuodelle onnea huutamalla ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja lautasenkokoisia nauriita”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=8. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-1-13320-9}}}}</ref> Suomalaisen laskiaisen perinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa [[kevät]]tä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ajasto.fi/ajastaika/2002-1/Laskiainen%20laulattaa,%20siansorkka%20naurattaa | Nimeke=”Laskiainen laulattaa, siansorkka naurattaa” | Tekijä=Nieminen, Kirsti | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Ajastaika 1/2002, Ajasto | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeitto ja laskiaispullat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/ruoka/juhlaruoka/laskiaispulla-on-keskitalven-herkku | Nimeke=Laskiainen on koko perheen talvijuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=13.2.2010}}</ref> [[Kuva:Cream puff.jpg|200px|right|thumb|Laskiaispulla.]] {{Wikipedia|Laskiainen}} == Lähteet == {{Viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] 758ymidc5o23bfjpz8xsz2jpcekpp9t 0 11056 160797 131099 2026-11-04T09:20:29Z Jcb 12574 160797 wikitext text/x-wiki Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Vuodenaikaisjuhlat toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Pyyntitaloudessa juhlat aloittivat ja lopettivat pyyntikauden. Maanviljelijät juhlivat satokauden alkua ja loppua.<ref name="Humanistin juhlat">{{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Sivu=21–22 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} </ref> Aurinkovuoteen kuuluvat talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat kautta maailman olleet huomattavia taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu joistakin niistä alkavaksi.<ref name="Aurejärvi183">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref> == Kevät == === Laskiainen === Muinaiseurooppalainen vuodenvaihde sijoittui kevättalven laskiaisen tienoille.<ref name="SKS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/laskiainen.htm | Nimeke=Vuotuisjuhlat: Laskiainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa ''Vuotuinen ajantieto'', että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Talonpoikainen ilonpito keskittyi mäenlaskuun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=8. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-1-13320-9}}}}</ref> Suomalaisen laskiaisen perinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Nykyisin laskiaisena hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ajasto.fi/ajastaika/2002-1/Laskiainen%20laulattaa,%20siansorkka%20naurattaa | Nimeke=”Laskiainen laulattaa, siansorkka naurattaa” | Tekijä=Nieminen, Kirsti | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Ajastaika 1/2002, Ajasto | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeitto ja laskiaispullat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/ruoka/juhlaruoka/laskiaispulla-on-keskitalven-herkku | Nimeke=Laskiainen on koko perheen talvijuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=13.2.2010}}</ref> === Kevätpäiväntasaus ja pääsiäinen === Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> [[Kuva:Paasiaiskokko.jpg|thumb|right|150px|Pääsiäiskokko on näyttävä näky illan hämärässä.]] Pääsiäinen on juhlapäivä luonnon heräämisen kunniaksi.<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Nimeke=”Pääsiäinen” | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=8.3.2010}}</ref> [[Kuva:Easter witch Sk12 pääsiäisnoita C.jpg|thumb|150px|Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.]] Pääsiäiseen kuuluvat vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen.<ref name="etkirja"/> Virvonta tai virpominen on lasten perinne, jossa käydään pääsiäisaikaan koskettamassa koristelluilla pajunkissavitsoilla toivottaen onnea ja terveyttä omaisille ja naapureille.<ref name="Nurmi">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-20-6541-X}}}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Usein lapset ovat pukeutuneina pääsiäisnoidiksi<ref name="Nurmi"/>. Pojat voivat olla pääsiäispupuja. Myös Harry Potter -asuja on nähty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-13/paivaelamaa/Vitsa_sulle_palkka_mulle | Nimeke=Vitsa sulle, palkka mulle | Tekijä=Aho, Elisabet | Julkaisu=Vantaan Lauri | Ajankohta=13.3.2008 | Viitattu=8.3.2010}}</ref> On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin noitien ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja noitavainoissa tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> Pääsiäisnoidat kaupallisessa tuotannossa stereotyyppisesti esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto | Sivu=260 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Green Spot | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5459-04-7}}}}</ref> Pääsiäisen voi nähdä luonnonsuojelullisena teemapäivänä, joka tähdentää luonnon tasapainon, terveyden ja monimuotoisuuden tärkeyttä.<ref name="nic.funet.fi"/> === Helluntai ja helajuhla === Suomen luonto on kauneimmillaan alkukesästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/helluntai/helluntai.html | Nimeke=Helluntai | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/tanaan_vietetaan_helluntaita_1703819.html | Nimeke=Tänään vietetään helluntaita | Ajankohta=23.5.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=23.5.2010}}</ref>. Eteläisessä Suomessa on poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkivat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/helatorstai.htm | Nimeke=Helatorstai ja helluntai | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Sivu=137–144 | Selite=24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-1-12544-3}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=1008 | Nimeke=Ajastaika: Helatorstai ja Helluntai | Ajankohta=3.3.2010 | Julkaisija=Taivaankannen takojat | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Suomessa sytytettiin aikaisemmin kokkoja, helavalkeita eli toukovalkeita pelloille ja muille avoimille paikoille ''helajuhlan'' eli ''toukojuhlan'' aikana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kantalainen, Merja | Osoite=http://www.kantalainen.fi/sanottua.php?id=16 | Nimeke=Vappupuhe | Ajankohta=1.5.2005 | Viitattu=2.6.2009}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.6.2009}}</ref> Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2002-04-27,104:10:104570,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään | Tekijä=Hätönen, Paula | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=27.4.2002 | Viitattu=5.6.2009}}</ref> Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 (4. painos 1998) | Tunniste={{ISBN|951-0-07190-0}}}}</ref> Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyläyhteisö järjesti keväällä vakkajuhlat. Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5.<ref name="Haavio">{{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Suomalainen mytologia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1967}}</ref> == Kesä == === Kesäpäivänseisaus === Keskikesän juhlan suomalainen nimitys on juhannus.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-35-6642-0}}}}</ref> Juhannuskokko, juhannuskoivut ja ruotsinkielisten alueiden juhannussalko liittyvät suomalaiseen juhannukseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Selite=4. painos 1998 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste={{ISBN|951-0-07190-0}}}}</ref> == Syksy == === Syyspäiväntasaus === Syyspäiväntasauksen juhlien teemoihin liittyy kuolema, kuten muuhunkin vuodenkiertoon. Vainajien juhlassa kunnioitettiin ja muisteltiin suvun edesmenneitä jäseniä.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 184.</ref> Toisaalta oli sadonkorjuun juhlinnan aika. Suomalaisilla kekrijuhla oli sadonkorjuun juhla. Kekrin tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana ''kekri'' tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.<ref name="Museovirasto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nba.fi/fi/skm_tapahtumat_kekri | Nimeke=Kekri | Ajankohta=8.11.2005 | Julkaisija=Museovirasto | Viitattu=14.8.2009}}</ref> == Talvi == === Talvipäivänseisaus === Kun yö oli pisimmillään ja päivänvalo alkoi taas lisääntyä, monet pohjoiset kansat juhlivat. Heihin kuuluivat germaanit ja skandinaavit, joilta suomalaiset ovat lainanneet sekä sanan juhla että joulu.<ref name="Aurejärvi183"/> [[Kuva:LuciaCrowning.JPG|thumb|150px|Lucian kruunaus ruotsalaisessa kaupungissa.]] [[Juhlakirja/Joulu#Lucia_eli_Valotar|Lucian päivää]] vietetään 13. joulukuuta, pikkujoulujuhlana.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo.</ref> Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (latinan ''lux'', valo) on suomennettuna Valotar<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html | Nimeke=Pyhä Lucia | Tekijä=Forsius, Arno | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=14.12.2009}}</ref><ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref>. Lucian päivän kynttilänvalo voidaan tulkita auringonpaisteen ja ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Suomessa valtakunnallinen Lucia-neito valitaan kansalaisjärjestö Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo</ref> Lucia kruunataan Helsingin keskustassa ja esiintyy kulkueessa tonttujen kanssa.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo"/>. Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Voittamattoman auringon päivä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref> Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta, jonka useat perinteet ovat siirtyneet jouluun.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen192">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 192.</ref>. Syksyn kekristä juontuu myös kuolleiden muistaminen, joka ilmenee nykyisin yleisenä hautakynttilöiden sytyttämisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref> Jouluna lauletaan [[w:Luettelo uskonnottomista joululauluista|joululauluja]]. Muuta perinteistä joulumusiikkia on esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin baletti ''Pähkinänsärkijä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref> [[Tiedosto:Gavle christmas billy goat.jpg|thumb|150px|Suuri olkipukki Gävlessä Ruotsissa.]] Suomessa jouluun on liitetty kekrin piirteitä, koska muinaissuomalaiset vaihtoivat vanhan vuoden uuteen jo syksyllä.<ref name="Aurejärvi183"/> Ruotsalaisilla ja suomalaisilla joulupukki (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen samanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki. Nykyaikaisen joulupukin asusta sarvet ovat jääneet pois.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-22920-2}}}}</ref> Myös olkipukki kuuluu tähän perinteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pori.fi/smu/olkipukki.html | Nimeke=Joulun esine – olkipukki | Ajankohta=Joulukuu 2004 | Julkaisija=Satakunnan museo | Viitattu=6.12.2009}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-22920-2}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tunturisusi.com/joulu/pukkihistoria.htm | Nimeke=Miksi joulupukki on pukki? | Julkaisija=Tunturisuden joulusivut | Viitattu=6.12.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/ulkomaat/137650.html | Nimeke=Olkipukki uskoo selviävänsä | Julkaisu=Verkkouutiset | Ajankohta=7.11.2008 | Viitattu=6.12.2009}}</ref> == Suomalaisia juhlapäiviä == * Huhti-toukokuu: helavalkeat eli helajuhla tai toukojuhla<ref name="Lehto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/suomenusko.html | Nimeke=Suomenusko | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}</ref><ref name="Kalenteri">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/kalenteri.php | Nimeke=Taivaannaula – Kalenteri | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}</ref> * Kesäkuu: keskikesä<ref name="Lehto"/>, suviyö * Heinäkuu: karhunpäivä 13.7.<ref name="Kalenteri"/> * Syys-marraskuu: kekri (nykyisin 31.10. tai 1.11.] eli marrasyö<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/marras/ | Nimeke=Marras, marrasyö, kekri, samhain, halloween | Tekijä=Grönroos, Marko | Ajankohta=2000 | Viitattu=27.5.2009}}</ref> * Joulukuu: joulu tai talvipäivänseisaus<ref name="Lehto"/> * Tammikuu: 13.1. talvennapa, talvijuhla<ref name="Lehto"/><ref name="Kalenteri"/> == Aurinkopyhät == Aurinkopyhiksi kutsutaan seuraavia päivämääriä:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/355422?kuudesaisti-tarua_vai_totta-noituus | Nimeke=Kevät riehaannuttaa rituaaleihin | Tekijä=Tiitto, Marjo | Ajankohta=20.3.2008 | Julkaisija=MTV3 Helmi | Viitattu=14.8.2009}}</ref> * 31.10. kekri: viimeinen kolmesta sadonkorjuujuhlasta. Kuolleiden juhla. * 21.-22.12. joulu, talvipäivänseisaus: valon ja kevään toivon juhla, vuoden pisin yö. * 1.-2.2. kyntteli: ensimmäinen kevään tulon juhla. * 19.-21.3. kevätpäiväntasaus: toinen kevään tulon juhla. * 1.5. toukoyö, vappu: kolmas kevään tulon juhla. * 20.-22.6. kesäpäivänseisaus: vuoden pisin päivä. * 1.-2.8. elojuhla: ensimmäinen sadonkorjuu. * 22.-23.9. syyspäiväntasaus: toinen sadonkorjuu. == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Satu (toim.) | Nimeke=Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-23-3963-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hautala, Jouko (toim.) | Nimeke=Vanhat merkkipäivät | Selite=7. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-746-162-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Isotalo, Merja | Nimeke=Joulusta juhannukseen, häistä läksiäisiin: Suomalaisen juhlaperinteen ja kansanhuvien opinto-opas | Selite=Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen julkaisuja no 174 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maa- ja kotitalousnaisten keskus | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|952-5302-02-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Juvonen, Riikka | Nimeke=Pieni perinnekirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-607-038-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-22920-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J. U. E. | Nimeke=Uusi ajantieto | Selite=3. ajantasaistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-0-17424-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Raija & Vuolio, Kaisu | Nimeke=Suomalaiset juhlat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15709-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mysi | Nimeke=Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-31-3151-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nirkko, Juha (toim.) | Nimeke=Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin | Selite=Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-746-587-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niskala, Meiju | Nimeke=Juhlapäiväkirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5524-44-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.) | Nimeke=Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-28965-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomikoski, Pekka | Nimeke=Päivästä päivään: Kalenterimme merkkipäivät | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-37-4792-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vento, Urpo (toim.) | Nimeke=Juhlakirja: Suomalaiset merkkipäivät | Selite=Kalevalaseuran vuosikirja 59 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|951-717-178-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=Kuvittanut Erkki Tanttu. 24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-1-12544-3}}}} [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] eqreg292cka6uygz34pmiz330m9o4zw 0 11064 160778 124071 2026-11-04T08:28:55Z Jcb 12574 160778 wikitext text/x-wiki == ET2 Todellisuuskäsitys == Kurssilla pohditaan todellisuuskäsityksen muodostumista ja todellisuuskäsitysten eroja. Kurssilla perehdytään todellisuuden tutkimiseen itseään korjaavan menetelmän avulla, totuuden merkitykseen ja yhteiskunnan valtarakenteiden vaikutukseen todellisuuskäsitykseen. === Tavoitteet === Kurssin tavoitteena on, että opiskelija * oppii tuntemaan erilaisia todellisuuskäsityksiä * oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden perusteluja * kehittää ymmärrystään valtarakenteiden merkityksestä todellisuuskäsitysten muokkaajana ja välittäjinä * jäsentää omaa todellisuuskäsitystään pitäen sen avoimena järkiperäisille perusteilla ja siveelliselle keskustelulle. === Keskeiset sisällöt === * todellisuuskäsityksen, elämänkäsityksen ja arvokäsityksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde * todellisuuskäsityksen eri osat: luontokäsitys, yhteiskuntakäsitys, ihmiskäsitys * uskonnot ja uskonnottomuus todellisuuskäsityksen perustana * rajanveto todellisuustutkimuksen sekä valetutkimuksen ja uskontojen välillä * koulutus, viestintävälineet ja taide todellisuuskäsitystä muokkaavina ja välittävinä laitoksina * länsimaisen todellisuuskäsityksen muutokset * käsitysten synty ja luotettavuus * todellisuuskäsitysten ja käsitysten muodostamisen keinojen järkiperäinen arviointi == Todellisuus ja todellisuuskäsitys == [[Kuva:VanGogh-starry night ballance1.jpg|thumb|280px|Vincent van Gogh, ''[[Tähtikirkas yö]]'', 1889.]] '''Todellisuus''' tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.<ref>''”todellisuus: 1. se mikä on todellista, todella olemassa olevaa;”'' {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Todellisuuskäsitys on laajin mahdollisin ihmisen muodostama käsitys todellisuudesta. Todellisuuskäsitys sisältää perustavat käsitykset todellisuuden luonteesta sekä tiedosta.<ref>Kallio-Tamminen 2006, s. 205–206, luku Todellisuuskäsityksen luonne: ''”Historiallisen ja tieteenfilosofisen aineiston pohjalta todellisuuskäsitys tai maailmankuva voidaan ymmärtää jonkinlaiseksi metateoriaksi, laajimmaksi kulttuurissa yleisesti vaikuttavaksi paradigmaksi, jonka kanssa tietyn aikakauden toiminta ja tieteelliset käsitykset ovat sopusoinnussa. Todellisuuskäsitys sisältää kulttuurissa vaikuttavat ontologiset ja epistemologiset perususkomukset sekä käsitykset niiden suhteesta. [ – – ] Jo varhaisessa kasvuiässä omaksutut todellisuuden luonnetta koskevat perusoletukset antavat kehyksen yksittäisen ihmisen olemassaololle, ja sen kautta hän jäsentää kohtaamansa ilmiöt.”'' ''”Laajimpana kulttuurisena paradigmana todellisuuskäsitys läpäisee koko aikakauden kulttuurin ja jättää jälkensä sen eri osa-alueisiin”.''</ref> Todellisuuskäsitys vaikuttaa ajatteluun, toimintaan ja yhteiskuntaan.<ref>Kallio-Tamminen 2006, s. 240.</ref> Ihmiskunnan historiassa todellisuuskäsitys on perustavasti muuttunut länsimaissa niin antiikin aikana kuin uuden ajan taitteessakin.<ref>Kallio-Tamminen 2006, s. 232.</ref> == Todellisuuden tutkimus == [[Kuva:Milky Way 2005.jpg|thumb|200px|Taiteilijan näkemys Linnunradan tähtisumusta.]] Todellisuustutkimuksen avulla on pyritty muodostamaan yhä luotettavampi ja totuudenmukaisempi käsitys todellisuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kallio-Tamminen, Tarja | Nimeke=Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Sivu=232 | Tunniste={{ISBN|951-570-625-4}}}}</ref> Nykyaikaisen käsityksen mukaan pelkän ajattelun ja suuretutkimuksen avulla ei voida todistaa mitään tosiasioihin ja todellisuuteen liittyvää, vaan todellisuutta tulee tutkia kokemuksen kautta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=75 | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-625-167-6}}}}</ref> == Lainauksia == :<cite>””Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.”</cite> – [[Philip K. Dick]]<ref>''”Reality is that which, when you stop believing in it, doesn't go away.”'' Philip K. Dick: ''Do androids dream of electric sheep?'' (1968). Suom. {{Kirjaviite | Tekijä=Dick, Philip K. | Nimeke=Palkkionmetsästäjä | Selite=Suomentanut Kari Nenonen. Jalavan scifi-sarja 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-8954-13-5}}}}</ref> == Uskonnollinen ja uskonnoton todellisuuskäsitys == Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtajan Erkki Hartikaisen mielestä ”jumalaton” eli ateisti on parempi sana kuin ”uskonnoton”, koska sanalla ”usko” on niin paljon tunnemerkityksiä, että järkevien ihmisten pitäisi lakata kokonaan käyttämästä tätä sanaa. ”Tahraton, syytön, viaton, tupakoimaton, alkoholiton jne. ovat myönteisiä ominaisuuksia. Sana 'jumalaton' on hyvä sana täysin samassa merkityksessä kuin 'tahraton'.” Richard Dawkins on muodostanut sanaa geeni eli perintötekijä käyttäen uuden sanan ”meemi” eli mielen virus, jolla hän tarkoittaa helposti leviävää ja suosittua harhakäsitystä. ”Meemitön” olisi siis ihminen, joka on esimerkiksi jumalaton, ufoton tai horoskoopiton.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton3.htm#_Toc132015891 | Nimeke=Miksi ”jumalaton” on hyvä sana | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=maaliskuu 2006 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=30.10.2003 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010}}</ref> == Käsitykset jumalan olemassaolosta == Jumalausko eli teismi on käsitys, jonka mukaan todellisuuteen kuuluu jumala tai jumalia.<ref>''”yleisnimitys uskonnoille, joissa jumaluus käsitetään persoonalliseksi ja maailmasta erilliseksi mutta siihen vaikuttavaksi”'' {{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: teismi | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatt.html#teismi | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=18.4.2007}} <br/>''oppi jonka mukaan kaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä on persoonallinen jumaluus.”'' {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Jumalattomuus eli ateismi tarkoittaa olemassaoloa koskevana käsitystä, jonka mukaan jumalaa tai jumalia ei ole olemassa.<ref>”jumalattomuus [– –] jumalauskon puuttuminen, käsitys, jonka mukaan Jumalaa t. jumalia ei ole olemassa[.]” {{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: jumalattomuus | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#jumalattomuus | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=16.4.2007}}</ref> Olemassaoloa koskevana käsitteenä jumalisuus on väitelause ”jumala tai jumalia on olemassa” ja jumalattomuus on väitelause ”jumalaa tai jumalia ei ole olemassa”''.<ref name="Smith, George H. 1979">{{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=Atheism: The case against god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|0-87975-124-X}} | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Esitelmä jumalattomuussta Luonnonfilosofian seurassa | Ajankohta=30.10.2003 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/jumalattomuus.htm | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Luettu=16.4.2007}}</ref><ref>Niiniluoto, Ilkka, Ateismi. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=130 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref> == Käsitykset tiedosta jumalan olemassaolosta == Michael Scriven on muotoillut tunnetun jumalauskoisen ja jumalattoman määritelmän.<ref name="Scriven 1966">{{Kirjaviite | Tekijä=Scriven, Michael | Nimeke=Primary philosophy | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=McGraw-Hill | Vuosi=1966 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}}}}. Painettu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Angeles, Peter (editor) | Nimeke=Critiques of god: Making the case against belief in god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}} | Kieli={{en}} }}</ref>. Tässä määritelmässä kiinnitetään huomio asian tieto-opilliseen. Scrivenin mukaan käsitys jumalisuuden ja jumalattomuuden suhteen voi olla eriasteinen. Michael Martin on muotoillut tieto-opillisen jaottelun positiiviseen ja negatiiviseen ateismiin.<ref name="Martin 1990">{{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael | Nimike=Atheism: A philosophical justification | Julkaisupaikka=Philadelphia, Pennsylvania | Julkaisija=Temple University Press | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|0-87722-943-0}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/jumalattomuus.htm | Otsikko=Ateismin määrittelemisestä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2001 | Numero=1/2001}}</ref> {| class="prettytable" ! Käsitys jumalan olemassaolosta !! Nimitys |- | 1. Suoraan todistuva vastaansanomattomilla tosiasioilla || vanhakantainen teisti |- | 2. Vahvoja todisteita puolesta eikä mitään todisteita vastaan. Todistuva tavanomaisessa mielessä || nykyaikainen teisti |- | 3. Vahvoja todisteita puolesta, silti ristiriitaisuuksia ja todisteita vastaan || Käytännön jumalauskoinen, agnostikko laajassa merkityksessä |- | 4. Todisteita puolesta ja vastaan yhtä paljon, todennäköisyys 50 % || Agnostismi|Agnostikko kapeassa merkityksessä, ei ota mitään kantaa kummankaan puolesta |- | 5. Joitakin yleisiä tai erityisiä perusteita puolesta, silti epätodennäköinen || Epäilijä, agnostikko laajassa merkityksessä, vaikka pitää jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää sitä mahdollisena |- | 6. Ei mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita puolesta || Negatiivinen ateisti |- | 7. Vahvoja todisteita olemassaoloa vastaan, ei mitään todisteita puolesta || Positiivinen ateisti |} Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita. Positiivisten ateistien tai tieteellisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena.<ref>Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=136 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Cooke, Bill | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html | Otsikko=Agnostismin nousu ja tuho | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=3/2000}}</ref> Agnostikkoja laajassa mielessä on Scrivenin mukaan kolmea lajia. Epäilijöiden mielestä jumalan olemassaolon puolesta on joitakin todisteita, mutta jumalan olemassaolo on epätodennäköistä. Agnostikkoja kapeassa mielessä ovat ne, joiden mielestä jumalan olemassaolon todennäköisyys on 50 %. Käytännön teistien mukaan on paljon todisteita jumalan olemassaolosta, mutta muitakin vaihtoehtoja on.<ref name="et">Teksti julkaisussa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (vastaava toim.) | Nimeke=Yläasteen etiikka: Peruskoulun uskontojen historian ja etiikan oppikirja 1–3 | Selite=(Kouluhallituksen hyväksymä kokeilumoniste lukuvuosiksi 1982–83, 1983–84, 1984–85.) Lisäpainos 1985 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa ajatus | Vuosi=1982}} ja sen pohjalta tehdyssä internet-oppimateriaalissa {{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Nimeke=Elämänkatsomustiedon oppikirjat: Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 (ET 11) | Ajankohta=2007 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682124 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Luettu=16.4.2007}}</ref> Myös teistit jakaantuvat kahteen ryhmään. Nykyaikaisten teistien mukaan jumalan olemassaolo on todistettu. Vanhakantaisten teistien mielestä jumalan olemassaolo on ehdottoman varmasti todistettu.<ref name="et"/> Michael Scriven jaottelee agnostikot kahteen joukkoon myös toisella tavalla. Positiivisten agnostikkojen mukaan on runsaasti todisteita sekä jumalan olemassaolon puolesta että jumalan olemassaoloa vastaan. Negatiiviset agnostikot eivät halua ottaa kantaa jumalan olemassaoloon vaan vetoavat tietämättömyyteen.<ref name="et"/> == Jumalatodistukset == Ajattelijoiden piirissä on antiikin ajoista pyritty eri tavoin todistamaan jumalan olemassaolo. Ensimmäiset merkittävät jumalatodistukset muotoili Aristoteles<ref name=Russell1>{{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia | Selite=(History of western philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17867-5}}}}</ref> ja erityisesti keskiajan jumaluusopissa jumalatodistuksilla oli keskeinen asema.<ref name=Russell1 /> Jumalatodistuksia ovat muun muassa ontologinen todistus, kaikkeuden luojaan tai ensimmäiseen syyhyn perustuva todistus, luonnon järjestyksen todistus, historiallinen todistus ja siveellinen todistus.<ref>Jumalatodistuksia lyhyesti käsittelevä suomenkielinen uskonnonfilosofian oppikirja: {{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-37-2034-9}}}}</ref> === Ontologinen todistus === Eräs tunnettu todistus on Anselm Canterburylaisen esittämä ontologinen todistus. Ontologisessa todistuksessa päättely etenee seuraavasti:<ref name="IEP-Ontological">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/o/ont-arg.htm | Tekijä=Himma, Kenneth Einar | Nimeke=Ontologival argument | Julkaisu=Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> # Ihmisellä voi olla ajatus olennosta, jota suurempaa ei voi ajatella. # Oletetaan, että tämä olento on olemassa ainoastaan ajatuksena ihmisen mielessä. # Olemassaolo todellisuudessa on suurempaa kuin olemassaolo ainoastaan mielessä. # Voidaan siis ajatella olentoa joka on suurempi kuin olento jota suurempaa ei voi ajatella: olentoa, joka on olemassa myös todellisuudessa. # Ei voi olla olentoa joka on suurempi kuin olento, jota suurempaa ihminen ei voi ajatella. # Siksi olennon jota suurempaa ei voida ajatella täytyy olla olemassa myös todellisuudessa. Charles Hartshorne on kehittänyt edelleen ontologista todistusta. Hartshornen mukaan vaikka olemassaoloa ei voida pitää ominaisuutena, ''välttämätöntä'' olemassaoloa voidaan. Siispä jos jumala todella on suurin mahdollinen olento, hänellä täytyy olla ominaisuutenaan välttämätön olemassaolo, sillä jos hän ei olisi välttämättä olemassa oleva, olisi hän ei-välttämätön, ja silloin taas olisi oltava jotain suurempaa, välttämättä olemassaoloa. Myös Kurt Gödel, Norman Malcolm ja Alvin Plantinga ovat esittäneet uusia versioita ontologisesta todistuksesta.<ref name="SEP-Ontological">{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/ontological-arguments/ | Tekijä=Oppy, Graham | Nimeke=Ontological Arguments | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> ==== Arvostelu ==== Anselmin todistuksen suurimpana ongelmana on se, että se pitää olemassaoloa olion ominaisuutena. Tunnetuimpana Immanuel Kant totesi, että olemassaolo ei ole ominaisuus.<ref name="IEP-Ontological"/> Hänen käyttämänsä vertauksen mukaan voimme kuvitella sata kolikkoa, joilla voi (kuvittelussa) olla kaikki samat ominaisuudet kuin sadalla todellisella kolikolla ilman, että niiden silti tarvitsisi olla olemassa. Aivan samoin voimme hänen mukaansa kuvitella jumalalle mitä tahansa ominaisuuksia ilman että niistä voitaisiin päätellä hänen olevan olemassa.<ref name=Russell2>{{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia 2: Uuden ajan filosofia | Selite=(History of western philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17886-1}}}}</ref> Anselmin kiistakumppani munkki Gaunilo pyrki osoittamaan, että todistuksella voidaan todistaa lähes mitä tahansa kuviteltavissa olevaa myös olemassa olevaksi: voimme kuvitella jonkin esineen, joka täydellisimpänä mahdollisimpanakin mutta kuitenkin ilman olemassaoloa, on vähemmän täydellinen kuin sama esine olemassa olevana.<ref name="IEP-Ontological"/> Nykyisten arvostelijoiden mukaan minkään muun kuin käsitteen olemassaoloa ei voida todistaa pelkällä päättelyllä. Olemassaolo voidaan todistaa vain sellaisilla menetelmillä, jotka ovat ainakin osittain kokemusperäiset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Sivu=236 | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|952-5202-96-8}}}}</ref> === Kaikkeuden luojaan tai ensimmäiseen syyhyn perustuva todistus === Jumala on pyritty osoittamaan kaikkeuden ensimmäiseksi tai synnyn kannalta välttämättömäksi olioksi. Esimerkiksi seuraava päättelyketju edustaa ensimmäiseen syyhyn perustuvaa todistusta: # Kaikella, mikä alkaa olla olemassa, on joku syy olemassaoloonsa. # Kaikkeus on alkanut olla olemassa. # Siispä kaikkeudella on syy olemassaoloonsa. Kuuluisin tällainen jumalatodistus on Tuomas Akvinolaisen esittämä. Tuomaan esittämä todistus ei pyri löytämään ajallisesti ensimmäistä syytä vaan johdonmukaisesti ensimmäisen. Todistus voidaan esittää seuraavasti:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.newadvent.org/summa/1002.htm | Tekijä=Tuomas Akvinolainen | Nimeke=The existence of God (Ia, kvestio 2) | Julkaisu=Summa theologiae | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> # On olemassa ei-välttämätön olio. # Tämän ei-välttämättömän olion olemassaololle on syy. # Syy olion olemassaoloon on joku muu kuin se itse. # Sen, mikä aiheuttaa tämän ei-välttämättömän olion olemassaolon, täytyy joko koostua ei-välttämättömistä olioista tai vähintään yhdestä ei-välttämättömästä, eli välttämättömästä oliosta. # Ei-välttämättömät oliot eivät voi aiheuttaa tämän ei-välttämättömän olion olemassaoloa. # Siksi sen, joka aiheuttaa tämän ei-välttämättömän olion olemassaolon, täytyy koostua vähintään yhdestä ei-välttämättömästä oliosta. # Siis on olemassa välttämätön olio. ==== Arvostelu ==== Immanuel Kant totesi, että Tuomaan esittämien todisteiden virheenä on siihen sisältyvä ajatus loputtoman sarjan mahdottomuudesta. Kant huomautti, että nämä sarjat voidaan yhtä hyvin käsittää loputtomiksi ja viittasi esimerkkeinä suuretutkimuksen äärettömiin lukusarjoihin, joista esimerkiksi negatiivisten lukujen sarjalla on loppu (-1), mutta ei alkua<ref name=Russell2 /> === Luonnon järjestyksen todistukset === Luonnon järjestyksen todistukset pyrkivät vetoamaan selityksenään kaiken väitettyyn tarkoituksenmukaisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/teleological-arguments/ | Tekijä=Ratzsch, Del | Nimeke=Teleological Arguments for God's Existence | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Yleinen luonnon järjestyksen todistus vetoaa elämän kehittymisen äärimmäiseen epätodennäköisyyteen ja elävien olentojen monimutkaisuuteen. Todistuksen mukaan tarvitaan jumala, joka ohjaa kehitystä haluamaansa suuntaan. Tähän perustuu myös William Paleyn esittämä kelloseppävertaus.<ref name="dawkins3">{{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Sokea kelloseppä | Selite=(The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15863-1}}}}</ref> ==== Arvostelu ==== Luonnon järjestyksen todistusta on arvosteltu muun muassa siitä, että sen pohjalta epätodennäköinen mutta mahdollinen tapahtuma voitaisiin aina perustella jonkun ohjaamaksi. Lisäksi todellisuustutkimus on Charles Darwinin ajoista lähtien selittänyt elollisten olentojen monimutkaisuuden luonnonvalintaan perustuvalla luonnonkehityksellä.<ref name="dawkins3"/> David Hume arvosteli luonnon järjestyksen todistusta monin tavoin. Hän esimerkiksi kirjoitti, että koska kaikkeudessa on myös paljon vikoja, voitaisiin ajatella, että kaikkeutemme onkin ”jumalakoulun alkeisluokalla olevan lapsijumalan tekemä epäonnistunut harjoituskappale, joka kelpaa korkeintaan roskakoriin heitettäväksi”.<ref name="hume">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.gutenberg.org/etext/4583| Nimeke=Dialogues concerning Natural Religion | Tekijä=Hume, David | Viitattu=4.6.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> === Historialliset todistukset === Historiallisilla todistuksilla tarkoitetaan väitteitä, joiden mukaan yleinen historiallinen kehitys tai jotkin historian tapahtumat todistavat jumaluuden olemassaolosta. Roomalainen Cicero piti sitä seikkaa, että usko yhteen tai useampaan jumalaan esiintyy kaikkien kansojen keskuudessa, todisteena jumalien olemassaolosta.<ref name=IsoTieto>Artikkeli Jumala teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1933}} </ref> Kristinuskon piirissä on väitetty, että Raamatussa kerrotut ihmeet, erityisesti Jeesuksen ihmeteot ja Jeesuksen ylösnousemus|ylösnousemus ovat niin hyvin dokumentoituja, että niitä on pidettävä tosiasioina, ja että ne ihmeellisyytensä vuoksi todistavat Jumalan olemassaolon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Räisänen, Heikki | Nimeke=Miten ymmärrän raamattua oikein | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-621-292-1}}}}</ref> === Siveellinen todistus === Siveellisen jumalatodistuksen on esittänyt muun muassa Immanuel Kant. Todistuksen mukaan eri kansojen ja uskontojen yhtenevät siveyskäsitykset todistavat jumalallisen lainsäätäjän olemassaolon puolesta. Immanuel Kant ajatteli, että jumalan täytyy olla olemassa, jotta kuoleman jälkeinen palkkio tai rangaistus toisi maailmaan oikeudenmukaisuutta.<ref name="Kannisto">Kannisto, Heikki: Kant ja järjen itsekritiikki. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Korkman, Petteri & Yrjönsuuri, Mikko (toim.) | Nimeke=Filosofian historian kehityslinjoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-662-708-0}}}}</ref> ==== Arvostelu ==== Arvostelijoiden mukaan yhtenevät siveyssäännöt voidaan kuitenkin selittää myös muilla tavoin edellyttämättä niiden taustalle mitään jumalallista. Toiseksi lähes jokaiselle moraalisäännölle löytyy myös vastaesimerkkejä muista valtarakenteista.<ref name="Kannisto"/> Näkemykseen, että uskonto on siveyden lähde liittyy ongelmia. On ongelmallista väittää, että jumalat ovat hyviä ja samaan aikaan väittää, että he antavat ymmärryksen hyvän ja pahan suhteen, koska niin ei voi sanoa syyllistymättä tautologiaan. Toisin sanoen jumalat voivat tehdä mitä tahansa ja se olisi silloin hyvä, koska jumalat itse määräävät siveyden.<ref name="Hauser">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wjh.harvard.edu/~mnkylab/publications/recent/HauserSingerMoralRelig05.pdf | Tekijä=Hauser, Marc & Singer, Peter | Nimeke=Morality without religion | Viitattu=18.12.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> Uskonnolliset tekstit voivat yhtä hyvin yllyttää väkivaltaan kuin kehottaa lähimmäisenrakkauteen.<ref name="Tiede">{{Lehtiviite | Tekijä=Mutanen, Annikka | Otsikko=Mistä moraali syntyy? | Julkaisu=Tiede | Ajankohta=12.8.2008 | Vuosi=2008 | Vuosikerta=8/2008 | Numero=8 | Sivut=48-53 | www=http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1014&vl=2008}}</ref> Uskonto on johtanut ihmisiä tekemään rikoksia. Raamatussa Mooses tapatti Jumalan käskystä kaikki midianilaiset miehet, naiset, pojat ja tytöt, jotka eivät olleet neitsyitä. Myöhempää rikollisuutta edustavat esimerkiksi ristiretket, kolmikymmenvuotinen sota, lukemattomat selkkaukset sunni- ja shiiamuslimien välillä ja terroristit, jotka räjäyttävät itsensä uskoen varmasti pääsevänsä suoraan paratiisiin.<ref name="Hauser"/>. == Väitteitä jumalan olemassaolemattomuuden puolesta == Raimo Tuomelan mukaan Jumalan ei-olemassaolo voidaan osoittaa laskujohtoisella päättelyllä, jos jumala määritellään henkilöksi tai toimijaksi, jolla ei ole ruumista eli on vain henkeä, joka on ikuinen, täydellisen vapaa, kaikkivoipa ja -tietävä, täydellisen hyvä ja kaikkien olioiden luoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Sivu=66 | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref> === Pahan ongelma === ''Pahan ongelma'' esitetään yleensä jumalauskon vastattavaksi seuraavassa muodossa: jos jumala on täydellisen hyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=53 | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-625-167-6}}}}</ref> === Kaikkivoipaisuuden paradoksi === ''Kaikkivoipaisuuden paradoksi'' eli kaikkivoivan paradoksi on ryhmä paradokseja, jotka käsittelevät sitä, mitä kaikkivoipa olento voi tehdä. Erityisesti ne käsittelevät sitä, pystyykö kaikkivoipa olento toimimaan siten, että se rajoittaa hänen kaikkivoipaisuuttaan. Pystyi olento siihen tai ei, kaikkivoipaisuus voidaan kyseenalaistaa molemmissa tapauksissa.<ref name="Suber">{{Kirjaviite | Tekijä=Suber, Peter | Nimeke=The paradox of self-amendment: A study of law, logic, omnipotence, and change | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Peter Lang Publishing | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|0-8204-1212-0}} | www=http://www.earlham.edu/~peters/writing/psa/sec01.htm#C | Kieli={{en}} }}</ref> Paradoksi esitetään usein muodossa ”Voiko jumala luoda niin suuren kiven, ettei hän itsekään voi sitä nostaa?”. Jos hän voi luoda sellaisen kiven, hän ei voi nostaa sitä ja kääntäen. Molemmissa tapauksissa on olemassa teko, jota hän ei voi tehdä, joten hän ei ole kaikkivoipa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Savage, C. Wade | Otsikko=The paradox of the stone | Julkaisu=Philosophical Review | Vuosi=1967 | Vuosikerta=76 | Numero=1 | Sivut=74–79 | Julkaisupaikka=Menasha, Wisconsin | Julkaisija=Cornell University Press | Tunniste=doi:10.2307/2182966 | Kieli={{en}} }}</ref> == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Kallio-Tamminen, Tarja | Nimeke=Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-570-625-4}}}} == Viitteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu|Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ganten, Detlev & Deichmann, Thomas & Spahl, Thilo | Nimeke=Luonto, tiede ja elämä: Kaikki, mitä tulee tietää | Selite=(Leben, Natur, Wissenschaft, 2003.) Suomentanut Mervi Ovaska | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-20-7284-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Näkymätön todellisuus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21363-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-35443-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=2. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1980 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId215732}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Totuuden rakastaminen: Tieteenfilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-1-18589-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus|Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}} [[Luokka:Elämänkatsomustieto]] iej5905qtlvkdgn2xo40zvc82r8h2ft 0 11066 160800 103146 2026-11-04T09:21:44Z Jcb 12574 160800 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Pääsiäinen}} [[Kuva:Easter witch Sk12 pääsiäisnoita C.jpg|thumb|200px|Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.]] Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Pääsiäisen tai tasauspäivän yleiset koristeet, pääsiäispuput, pääsiäismunat ja rairuohot ovat kevään kasvukauden ja hedelmällisyyden vertauskuvia. Illansuussa saatetaan sytyttää lyhtyjä ja muut kynttilöitä esimerkiksi parvekkeella vanhan ajan kokkotulien sijasta.<ref name="Hiitola">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hiitola-foorumi.net/v3/viewtopic.php?f=42&t=599 | Nimeke=Suomalainen pääsiäinen | Julkaisu=Hiitola | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=10.9.2010}}</ref> Eri puolilla maailmaa on vietetty kevään hedelmällisyyden juhlia. Nykyiseen pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kat eli puput. Uutta elämää kuvaavat myös hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden: vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf | Nimeke=Pääsiäinen – yhteinen juhla | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys | Viitattu=12.3.2011 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Muinaisessa Suomessa kevättä on luultavasti otettu vastaan ulkona luonnossa, ehkä korkeiden mäkien tai kallioiden laella onnea tuovia valkeita polttaen. Kevät on ollut lemmentaikojen ja toukokylvöjä suojelevan Ukon palvontamenojen aikaa. Suomalaisessa tarustossa kuolleista nousemisen aihe näkyy ainakin Lemminkäisen kuolemassa ja henkiin herättämisessä. Lemminkäisen äiti haravoi Tuonen virrasta poikansa silpoutuneet osat ja loihtii taidoillaan poikansa henkiin. Kristinuskossa pääsiäistä vietetään Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksen muistoksi.<ref name="Hiitola"/> Virvonta tai virpominen on lasten perinne, jossa käydään pääsiäisaikaan koskettamassa koristelluilla pajunkissavitsoilla toivottaen onnea ja terveyttä omaisille ja naapureille.<ref name="Nurmi">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-20-6541-X}}}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Usein lapset ovat pukeutuneina pääsiäisnoidiksi<ref name="Nurmi"/>. Pojat voivat olla pääsiäispupuja, jotka tulevat ruotsalaisesta perinteestä. Myös Harry Potter -asuja on nähty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-13/paivaelamaa/Vitsa_sulle_palkka_mulle | Nimeke=Vitsa sulle, palkka mulle | Tekijä=Aho, Elisabet | Julkaisu=Vantaan Lauri | Ajankohta=13.3.2008 | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Muualta maailmasta tunnetaan vastaavia menoja. Niissä joukko lapsia tai nuoria kulkee näyttämässä kevään ihmettä: ensimmäistä vihantaa oksaa.<ref name="Hiitola"/> Suomen ateistiyhdistyksen taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista.” Vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin.<ref name="etkirja"/> On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin noitien ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja noitavainoissa tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> Pääsiäisnoidat kaupallisessa tuotannossa stereotyyppisesti esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto | Sivu=260 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Green Spot | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5459-04-7}}}}</ref> Pääsiäinen on juhlapäivä luonnon heräämisen kunniaksi. Sen voi nähdä luonnonsuojelullisena teemapäivänä, joka tähdentää luonnon tasapainon, terveyden ja monimuotoisuuden tärkeyttä.<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Nimeke=”Pääsiäinen” | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Jos päivää vietettäisiin kevätpäiväntasauksen aikoihin, suuret vuotuisjuhlat sijoittuisivat tasaisemmin väliajoin. Nykyisin pääsiäisen välimatka vappuun voi olla vain viikon verran.<ref name="nic.funet.fi"/> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Satu (toim.) | Nimeke=Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 (5. painos 2005) | Tunniste={{ISBN|951-23-3963-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hautala, Jouko (toim.) | Nimeke=Vanhat merkkipäivät | Selite=7. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-746-162-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-22920-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Koskinen, Raija & Vuolio, Kaisu | Nimeke=Suomalaiset juhlat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15709-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mysi | Nimeke=Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-31-3151-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nirkko, Juha (toim.) | Nimeke=Pääsiäinen: Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia | Selite=Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-717-952-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nirkko, Juha (toim.) | Nimeke=Pääsiäispilke: Alkuvuoden juhlakappaleita | Selite=Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-746-150-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nirkko, Juha (toim.) | Nimeke=Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin | Selite=Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-746-587-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.) | Nimeke=Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-28965-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vento, Urpo (toim.) | Nimeke=Juhlakirja: Suomalaiset merkkipäivät | Selite=Kalevalaseuran vuosikirja 59 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|951-717-178-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-1-12544-3}}}} == Aiheesta muualla == * [http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/index.htm Pääsiäistietoa]. Suomalaisen kirjallisuuden seura. * Hanna Myllys: [http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/893726 Pääsiäisnoidat ja pääsiäistaiat]. MTV3 Helmi. * Tiia Koskimies: [http://umami.fi/kulttuuri/tiia/noidat-ja-trullit/ Noidat ja trullit]. Umami.fi 2.4.2009 * [http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf Pääsiäinen – yhteinen juhla]. Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys, 2009. (PDF) * Leena Joki: [http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2557 Virpomalla virkeäksi]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] dc0nsmrxlr5t0y294aa43xhna17mwjh 0 11068 160796 126462 2026-11-04T09:19:03Z Jcb 12574 160796 wikitext text/x-wiki Keskikesän juhlan suomalainen nimitys on juhannus.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-35-6642-0}}}}</ref> Juhannuskokko, juhannuskoivut ja ruotsinkielisten alueiden juhannussalko liittyvät suomalaiseen juhannukseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Selite=4. painos 1998 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste={{ISBN|951-0-07190-0}}}}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] mad90tguu8mbzduuh6d42ixpkv3maip 0 11131 160775 83468 2026-11-04T08:18:34Z Jcb 12574 160775 wikitext text/x-wiki == Uskonnottomuus == * [http://www.dlc.fi/~etkirja/ Elämänkatsomustiedon oppikirjat]. Suomen ateistiyhdistys. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto]. * [http://uskomaton.fi/ Uskomaton.fi]. * [http://www.et-opetus.fi/ Et-opetus.fi]. * [http://www.uskonnonvapaus.fi/ Uskonnonvapaus.fi]. * [http://fi.wikisource.org/wiki/Ateistinen_kirjallisuus Ateistinen kirjallisuus]. * [http://www.skepsis.fi Skepsis ry]. * [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen Ihmeellinen maailma – Skeptikon tietosanakirja]. * [http://humanistiliitto.fi/ Suomen humanistiliitto]. === Ateismi === * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_02/ateismi.html Ateismi ja aatteet]. Vapaa ajattelija 2/2000. * Bill Cooke: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html Agnostismin nousu ja tuho]. Vapaa ajattelija 3/2000. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/ateismi.html Ateismin määrittelemisestä]. Vapaa ajattelija 1/2001. * Erkki Hartikainen & Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/kannattaako_jumalaan_uskoa.html Kannattaako Jumalaan uskoa?] Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa]. 30.10.2003. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/vapaa-ajattelun_kasitteesta.html Vapaa-ajattelun käsitteestä]. Vapaa ajattelija 2–3/2004. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm Erehtymätön ateisti]. Vapaa ajattelija 4/2005. * Sampo Syreeni: [http://decoy.iki.fi/atheist/no-ghost-c-04.fi.html Tyly ateismi-faq]. * [http://www.edu.fi/peruskoulu/et/ateistinen_katsomus.pdf Ateistinen maailman- ja elämänkatsomus]. Ensyklopedia elämänkatsomustietoon, Feto ry:n vuosikirja 2007. (PDF) * Matti Kamppinen: [http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3194949 ”Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa”]. Helsingin sanomat 29.3.2009. === Uskontokritiikki === * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/robert.html Robert Ingersollin ajatuksia järjestä]. * Raimo Tuomela: [http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/luku10.html Tiede, esitiede, pseudotiede]. Teoksesta Tiede, toiminta ja todellisuus, 1983. * Raimo Tuomela: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/kuoleman.html Tieteellinen maailmankäsitys ja kuoleman ongelma]. * Raimo Tuomela & Ari Peuhu: [http://pp.kpnet.fi/seirioa/pelkkaa.htm Onko maailma pelkkää ainetta? Tieteen menetelmä olevaisen mittana]. Niin & näin 2/1995. * Eero Haapanen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/helvetin_rangaistukset.html Helvetin rangaistuksista kristinuskossa]. Vapaa ajattelija. * Robert Brotherus: [http://home.brotherus.net:8080/pages/viewpage.action?pageId=1998899 Elämänasenteena epäilys]. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html Mielen virukset]. Vapaa ajattelija 4/1999. * Aini Linjakumpu: [http://www.kaltio.fi/index.php?134 Lestadiolaisuus suomalaisena ääriliikkeenä]. Kaltio-lehti 1/2000. * Richard Dawkins: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/ohjukset.html Väärin ammutut ohjukset]. Vapaa ajattelija 4/2000. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/etiikka.html Vapaa-ajattelijat ja etiikka]. Vapaa ajattelija 4–5/2000. * Vihreä rouva: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_03/vihrearouva_1.html Vapaa-ajattelun puolustus]. Vapaa ajattelija 3/2001. * Noora Jokinen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Ateistijohtaja+tuli+Suomeen+sukuloimaan/HS20020726SI1HU01rla Ateistijohtaja tuli Suomeen sukuloimaan]. Helsingin sanomat 26.7.2002. * Richard Dawkins: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/lasten_todellinen_hyvaksikaytto.html Lasten todellinen hyväksikäyttö]. Vapaa ajattelija 1/2003. * Kari Enqvist: [http://www.physics.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm Taivaalliset todisteet]. Kanava 2/2003. * Christopher Hitchens: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/tyhmin_uskonto.html Tyhmin uskonto]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_06/totuus.html Totuus]. Vapaa ajattelija 6/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/posthumanismi.html Posthumanismi]. Vapaa ajattelija 1/2004. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/aineellinen_todellisuuskasitys.html Aineellinen todellisuuskäsitys]. Vapaa ajattelija 4/2005. * Salman Rushdie: [http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2005-05-15,104:3:302437,1:0:0:0:0:0: Uskonnon vaarat ovat haaste]. Turun sanomat 15.5.2005. * [http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2006-03-02,104:3:362579,1:0:0:0:0:0: Rushdie vastustaa ”islamilaista totalitarismia”]. Turun sanomat 2.3.2006. * Paul Kurtz: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2006_04/miksi_olen_skeptikko_uskonnollisten_vaittamien_suhteen.html Miksi olen skeptikko uskonnollisten väittämien suhteen?] Vapaa ajattelija 4/2006. * Risto Nieminen: [http://www.acatiimi.fi/2006/7_2006/02_06_5.htm Usko tai älä]. Acatiimi 7/2006. * Jaakko Wallenius: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_01/kritisoida.html Uskontoja pitää voida kritisoida]. Vapaa ajattelija 1/2007. * Jaakko Belt: [http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/arkisto/207/paatos20711.html The Atheist Manifesto]. Paatos 2/2007. * Kimmo Sundström: [http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti137.html Ateisti José Saramago esiintyi Helsingissä]. Pääkaupunkiseudun ateistit ry 27.3.2007. * Hannu Reime: [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=&a=5221 Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankatsomus]. Ylen Elävä arkisto. * Richard Dawkins: [http://mikaylianttila.blogspot.com/2009/10/teologian-tyhjyys.html Teologian tyhjyys]. Free Inquiry 2006. * Pasi Toiviainen: [http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiede-blogit/ilmastonmuutos/pitkamaelle-pronssia-jumala-ei-taysin-tyytyvainen Pitkämäelle pronssia – Jumala ei täysin tyytyväinen]. Yle.fi. * [http://www.pod.fi/drupal/?q=node/153 Richard Dawkins puolustaa anglikaanista kirkkoa katolisia vastaan]. Pod.fi 17.11.2009. * Jaakko Wallenius: [http://uskoitseesi.blogs.fi/ Ajatuksia olemisesta -blogi] ja [http://koti.mbnet.fi/hjw/ artikkeleita]. * [http://www.vihrearouva.net/index.html Vihreän rouvan turvapaikka]. * [http://jussikniemela.blogspot.com/ Go Rin No Sho]. Jussi K. Niemelän blogi. * [http://micchaditthi.blogspot.com/ Janne Vainion kirjoituksia]. * Esko Valtaoja: [http://vartija-lehti.fi/val20024.html Seitsemän prosenttia, eli miksi tutkija ei usko]. Vartija 4/2002. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan!] Skeptikko 4/2009. * [http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkelit.html Kari Enqvistin artikkeleita]. * [http://humanisti.wordpress.com/ Humanisti-lehden blogi]. * [http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=4064 Moraali ei ole uskonnon tuote]. Tiede 8.2.2010. * Uutispalvelu Duodecim: [http://www.duodecim.fi/kotisivut/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=13655 Uskonnot eivät olekaan terveysvaikutteisia?] 11.2.2010. * Esko Valtaoja: [http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/111691.html Kirkon seksiongelmat]. Turun sanomat 16.2.2010. * [http://www-hotel1.it.helsinki.fi/yliopistolehti/?article=5652 Moraali tulee ihmisestä, ei uskonnosta]. Yliopisto-lehti 2/2010. * Kari Enqvist: [http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=4692767 ”Lapsikaste on kirkolta moraaliton käytäntö”]. Helsingin sanomat 21.3.2010. * [http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/89650-uusi-kaanne-pedofiilikohussa-%E2%80%9Dpaavi-on-pidatettava%E2%80%9D Uusi käänne pedofiilikohussa: ”Paavi on pidätettävä”]. Uusi Suomi 11.4.2010. * Veli-Pekka Tynkkynen: [http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=68&news_id=200918153727 Uskonto, valta ja hyvinvointiyhteiskunta]. Etelä-Saimaa 27.12.2009. * Veli-Pekka Tynkkynen: [http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/130701.html Teologien valtapuhe nojaa fobioihin ja ulossulkemiseen]. Turun sanomat 11.5.2010. === Tapakulttuuri === * [http://www.pro-seremoniat.fi/ Pro-seremoniat]. * [http://www.protu.fi/ Prometheus-leirin tuki ry]. * [http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html Suvivirrestä neutraali suvilaulu]. Uskonnonvapaus.fi. * Marketta Ollikainen: [http://yliopistolehti.helsinki.fi/1999_20/kulttuuri.html#PERHEJUHLA%20ILMAN%20KRISTILLISI%C3%84%20RIITTEJ%C3%84 Perhejuhla ilman kristillisiä riittejä]. Yliopisto-lehti 20/1999. * Anneli Aurejärvi-Karjalainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/perhe.html Uskonnonvapaus perhejuhlissa]. Vapaa ajattelija 1/2001. * Henrik Sawela: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/juhlat.html Juhlat elämän taitekohdissa]. Vapaa ajattelija 4/2001. * Marketta Ollikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/proseremoniat.html Mitä kuuluu Pro-Seremonioille?] Vapaa ajattelija 4/2001. * Johanna Liukkonen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vain+seremonian+sis%C3%A4lt%C3%B6++erottaa+siviilih%C3%A4%C3%A4t+kirkollisista/HS20010716SI1YO02nls Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista]. Helsingin sanomat 16.7.2001. * Suvi Kuparinen: [http://www.kouvolansanomat.fi/page.php?page_id=5&news_id=200825559866&comAct=email ”Uskossa oleminen tai uskonnottomuus on jokaisen oma asia”]. Kouvolan sanomat 18.7.2008. * Matias Manner: [http://www.uta.fi/utain/2004k/7/10918.html Siviilijuhlien seremonioissa tärkein on ihminen, ei uskonto]. Utain 1.4.2004. ==== Nimiäiset ==== * Katriina Pajari: [http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ohtoa+ei+kasteta+mutta+rippikouluun+saa+menn%C3%A4/1135237904346 Ohtoa ei kasteta, mutta rippikouluun saa mennä]. Helsingin sanomat 15.7.2008. * Leila Närhinen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/eetumatias.html Surujuhlasta ilojuhlaan eli kertomus Eetu Matiaksen nimiäisistä]. Vapaa ajattelija 4-5/2000. * [http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=256 Nimenantojuhla eli nimiäiset]. Bebesinfo. * Ina Mikkola: [http://suomenkuvalehti.fi/blogit/megafoni/kaste-rikkoo-lapsen-uskonnonvapautta Kaste rikkoo lapsen uskonnonvapautta]. Suomenkuvalehti.fi 24.12.2009. ==== Hautajaiset ==== * [http://www.siviilihautajaiset.fi/ Siviilihautajaiset.fi]. * Milka Sauvala: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Uskonnottomat+kaipaavat+tiloja+siviilihautajaisiin/HS20050629SI1KA02666 Uskonnottomat kaipaavat tiloja siviilihautajaisiin]. Helsingin sanomat 29.6.2005. * Taina Saarinen: [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja Muistojuhla ilman uskonrituaaleja]. Kansan uutiset 26.3.2009. * [http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/519491 Tunnustuksettomat hautausmaat yhä autioina]. MTV3-STT 14.4.2007. ==== Joulu ==== * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnottomista_joululauluista Luettelo uskonnottomista joululauluista]. * Erkki Hartikainen (toim.): [http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId933903 Pikkujoulu, joulu ja talvipäivän seisaus]. Elämänkatsomustiedon oppikirjat. * Ilkka Pernu: [http://utain.uta.fi/2007s/13/42102.html Ateistin joulujuhlassa syödään hyvin]. Utain 29.11.2007. * Tarja Kovanen: [http://www.viikkosavo.fi/pdf//200793/11VISA0119P0.pdf Koulun joulujuhla muuttuu helposti kaikille sopivaksi]. Viikkosavo 1.12.2007. (PDF) * Jaakko Wallenius: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php/mielipiteet/220-joulu-ilman-jeesusta Joulu ilman Jeesusta]. Ajatuksia olemisesta 1.12.2007. * Jarkko Tontti: [http://www.vihrealanka.fi/node/958 Pakanan joulu]. Tontilta 21.12.2007. * [http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0cd2494c-43ef-43d7-9547-d49011494d2f Löytyisikö jouluevankeliumille ei-uskonnollista korvaajaa?] Kirjastot.fi 22.10.2009. * Vesa Sisättö: [http://www.vihrealanka.fi/uutiset/uskonto-pois-joulusta Uskonto pois joulusta!] Vihreä lanka 11.12.2009. === Yhteiskunta === * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_02/ettutkimus.html Tulossa kelvoton tutkimus elämänkatsomustiedon opetuksesta]. Vapaa ajattelija 2/2001. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_02/et.html Raju hyökkäys elämänkatsomustietoa vastaan]. Vapaa ajattelija 2/2001. * Markku Myllykangas: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/puoskarointi.html Puoskarointi käy kaupan]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/katsomusopetus.html Hallituksen ehdotukset katsomusopetuksesta]. Vapaa ajattelija 5/2002. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/uskonnonvapauslakiesitys.html Katsomusvapautta aiotaan kaventaa]. Vapaa ajattelija 5/2002. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/ateistikirkko.html Ateistien kirkko?] Vapaa ajattelija 5/2002. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/stm_vaatii_lasten_silpomista.html STM vaatii lasten silpomista]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_04/eun_perustuslakiluonnos_syrjii_ateisteja.html EU:n perustuslakiluonnos syrjii ateisteja]. Vapaa ajattelija 4/2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_05/paarma_valehtelee.html Paarma valehtelee]. Vapaa ajattelija 5/2003. * Bobbie Kirkhart: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_05/jeffersonista_bushiin.html Kirkon ja valtiovallan erottaminen Amerikassa]. Vapaa ajattelija 5/2003. * Juha Kukkonen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomessa++syrjit%C3%A4%C3%A4n++uskonnottomia/HS20040613SI1VS07b23 ”Suomessa syrjitään uskonnottomia”]. Helsingin sanomat 13.6.2004. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/old_kannanottoja/uskonnottomuusmediassa.html Miksi uskonnottomuus ei näy mediassa?] Vapaa-ajattelijain liitto 28.10.2004. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/ajatuksenvapauden_viholliset.html Ajatuksenvapauden viholliset]. Vapaa ajattelija 2–3/2004. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_01/100_vuotta_valtion_ja_kirkon_eroa.html 100 vuotta valtion ja kirkon eroa]. Vapaa ajattelija 1/2005. * Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_02/uskonnonvapaus_ruotsissa.html Uskonnonvapaus Ruotsissa]. Vapaa ajattelija 2/2005. * Teija Laakso: [http://www.uta.fi/utain/2005k/8/20878.html Uskonto jyllää koulujen arjessa]. Utain 21.4.2005. * Leila Oksa: [http://www.uta.fi/utain/2005k/8/21029.html Päämääränä vakaumusten tasa-arvo]. Utain 21.4.2005. * Leila Oksa: [http://www.uta.fi/utain/2005k/8/21027.html Mäntysalon perhe ei usko jumaliin]. Utain 21.4.2005. * Maijastina Kahlos: [http://www.maijastinakahlos.net/b/kirjoituksia/varia/tunnustuksettomuus/ Vankat perustelut valtion tunnustuksettomuudelle]. Vartija 1/2007. * Anniina Tapioharju: [http://uskomaton.fi/main/tietoa/88-uskonnottomien-asema-suomalaisessa-yhteiskunnassa Uskonnottomien asema suomalaisessa yhteiskunnassa]. Uskomaton.fi 2009. * Anne Savolainen: [http://turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-01-30,104:2:590438,1:0:0:0:0:0 Espoossa uskonnottomien saattotilaisuudet vain taivasalla]. Turun sanomat 30.1.2009. * Jarkko Tontti: [http://www.vihrealanka.fi/node/931 Kirkko irti valtiosta, Tuija?]. Vihreä lanka 14.12.2007. * Erkki Tuomioja: [http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1562&category=4 Sekulaarin yhteiskunnan tulevaisuus]. Darwin-symposio 14.11.2008, Helsingin normaalilyseo. * Erkki Hartikainen: [http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto?] Jumalaton 28/2008. * Jyrki Kiiskinen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Jumalan+s%C3%A4%C3%A4d%C3%B6ksi%C3%A4+arvosteltaessa+on+k%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4+harkintaa/1135250518614 ”Jumalan säädöksiä arvosteltaessa on käytettävä harkintaa”]. Helsingin sanomat 5.11.2009. * [http://fi.wikinews.org/wiki/Euroopan_ihmisoikeustuomioistuin_kehotti_Italiaa_poistamaan_koulujen_ristiinnaulitunkuvat Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti Italiaa poistamaan koulujen ristiinnaulitunkuvat]. Wikiuutiset 5.11.2009. * Pekka Vehviläinen: [http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/07/artikkelit/suvaitseva_pakanapomo/ Suvaitseva pakanapomo]. Journalisti 7/2010. === Ajatuksenvapaus kouluissa === * [http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/paivanavaus.html Päivänavaus]. Uskonnonvapaus.fi. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/old_kannanottoja/paivanav.html Päivänavaus ei voi olla pakollinen]. Vapaa-ajattelijain liitto. * [http://www.turunsanomat.fi/extreme/?ts=1,3:1011:0:0,4:11:0:1:2008-05-24,104:11:542674,1:0:0:0:0:0: Aamunavauksille uskottomat]. Turun sanomat 24.5.2008. * Erkki Hartikainen: [http://etkirja.pp.fi/Jumalaton46.html#mozTocId916965 Opettajat tietämättömiä Suomen ja kansainvälisestä lainsäädännöstä]. Jumalaton 10.1.2010. * Erkki Hartikainen: [http://etkirja.pp.fi/Jumalaton47.html#mozTocId750874 Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus]. Jumalaton 7.2.2010. === Koulut ja päiväkodit === * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId949334 Uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus pois lukiosta!] Jumalaton 27.4.2007. * [http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/vapaa-ajattelijat_ruokarukous_ei_kuulu_paivakoteihin_1049824.html Vapaa-ajattelijat: Ruokarukous ei kuulu päiväkoteihin]. Ylen uutiset 2.10.2009. * [http://www.iltalehti.fi/perhe/2009121610762917_pr.shtml Ruokarukous kiusaa monia vanhempia koulussa]. Ilkka 11.10.2009. * [http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Saako-lapsia-rukoiluttaa-paivakodissa_/819324 Saako lapsia rukoiluttaa päiväkodissa?]. Kaleva 15.10.2009. * Laura Rantanen: [http://www.iltalehti.fi/perhe/2009121610762917_pr.shtml Pitääkö päiväkodissa rukoilla?] Iltalehti 16.12.2009. * Anni Kakkola: [http://www.iltalehti.fi/perhe/2009121610762917_pr.shtml Päiväkotien uskontokasvatus närästää monissa perheissä]. Aamuposti 26.6.2008. * Tuukka Tomperi: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=3906305 Elämänkatsomustiedon ja uskonnon pitäisi olla valinnaisia peruskoulussa]. Aviisi 1/2010. === Jumalanpilkkalait === * Ilkka Pyysiäinen: [http://www-hotel1.it.helsinki.fi/~optek/podcast/?id=32 Jumalanpilkka – skandaaleista pahin?] HY-Podcast 3.10.2008. * Kimmo Nuotio: [http://www.haaste.om.fi/46014.htm Jumalanpilkasta viharikoksiin]. Haaste 1/2009. * [http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/yk-uskontojen-herjaaminen-on-ihmisoikeusrikkomus YK: Uskontojen herjaaminen on ihmisoikeusrikkomus]. Suomen kuvalehti 1.4.2009. * Lauri Otonkoski ja Jarkko Tontti: [http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:1:2009-04-11;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:604312,1:0:0:0:0:0: Sananvapautta ja taiteenvapautta rajoitetaan Suomessa nykyään liian herkästi]. Turun sanomat 11.4.2009. * Mikko Välimaa: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+Rikoslain+uskonrauhapyk%C3%A4l%C3%A4t+aikansa+el%C3%A4neit%C3%A4/1135249708802 Professori: Rikoslain uskonrauhapykälät aikansa eläneitä]. Helsingin sanomat 30.9.2009. * [http://www.vino.fi/kannanotot-ja-tiedotteet/367-vino-jumalanpilkkaa-koskeva-lakipykaelae-uusittava ViNO: Jumalanpilkkaa koskeva lakipykälä uusittava]. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 15.10.2009. === Kirja-arvosteluja === * Jukka Paastela: [http://www.netn.fi/195/netn_195_kirja1.html Haastetta kerrakseen]. Niin & näin 1/1995. * Jari Koponen: [http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_10/ylkir.htm#a3 Lennokkaasti ja huumorilla]. Yliopisto 10/1997. * Kari Enqvist: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/006/enqvist.htm Steven Weinberg: Terveen järjen ja valistuksen terävä saarnamies]. Tieteessä tapahtuu 6/2000. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_05/luettua.html#pimea Uskontojen pimeä puoli]. Vapaa ajattelija 5/2002. * Osmo Tammisalo: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Unelma+tiedon+ykseydest%C3%A4/HS20011215SI1AT01jd6 Unelma tiedon ykseydestä]. Helsingin sanomat 15.12.2001. * Kari Enqvist: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Py%C3%B6ritt%C3%A4%C3%A4k%C3%B6+luonto+meit%C3%A4+vai+me+luontoa/HS20021109SI1AT015y9 Pyörittääkö luonto meitä vai me luontoa?] Helsingin sanomat 9.11.2002. * Erkki A. Kauhanen: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kosmoksen+hahmo+ei+anna+jumalille+tilaa/HS20030705SI1AT01x1a Kosmoksen hahmo ei anna jumalille tilaa]. Helsingin sanomat 5.7.2003. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Totuuden-puolustajaFilosofi+Ilkka+Niiniluodon+rauhallisissa+esseiss%C3%A4totuus+ei+katoa+ulottuvuuksiinsa/HS20030531SI1KU02f2d Totuuden puolustaja]. Helsingin sanomat 31.5.2003. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/herja.htm Ateismin pitkä herja]. Vapaa ajattelija 6/2004. * Johan Lahdenperä: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/T%C3%A4n%C3%A4+y%C3%B6n%C3%A4+humanistit+ovat+levottomiaKari+Enqvistin+esseet+yhdist%C3%A4v%C3%A4t+intensiivisen+tiedon+jakaunokirjallisen+lauseen/HS20041120SI1KU02h9t Tänä yönä humanistit ovat levottomia]. Helsingin sanomat 20.11.2004. * [http://uskoitseesi.blogs.fi/?tag=sam-harris Sam Harris Walleniuksen blogissa]. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Filosofi+suomii+jumaluskontojaSam+Harrisin+mukaan+maltillinen+uskonnollisuuson+portti+fanatismiin/HS20070629SI1KU03cf3 Filosofi suomii jumaluskontoja]. Helsingin sanomat 29.6.2007. * Vesa Vanhalakka: [http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/30692.shtml Armoton tykitys uskontoja vastaan]. Aamulehti 25.5.2008. * Kimmo Ketola: [http://www.uskonnontutkija.fi/arkisto/2007_2/usko-pahan-alkujuurena Usko pahan alkujuurena]. Uskonnontutkija 2/2007. * Jussi K. Niemelä: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_01/hampaissa.html Uskonto vihdoinkin luonnontieteen hampaissa]. Vapaa ajattelija 1/2007. * Pekka Wahlstedt: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Darwinin+opein+uskontojen+kimppuun/HS20070515SI1AT03ei1 Darwinin opein uskontojen kimppuun]. Helsingin sanomat 15.5.2007. * Tommi Sarlin: [http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=5775&deptid=127&languageid=3&NEWS=1 Jos usko onkin vain humpuukia]. Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen haastattelu. Kirkko & kaupunki 20.8.2007. * Kimmo Ketola: [http://www.uskonnontutkija.fi/arkisto/2007_2/usko-pahan-alkujuurena Usko pahan alkujuurena]. Uskonnontutkija 2/2007. * Ilkka Pyysiäinen: [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/117/94 Epäilyksen varjo]. Tieteessä tapahtuu 2/2007. (PDF) * Jarkko Tontti: [http://www.jarkkotontti.net/blog/esseita-ja-arvostelua/uskonnot-ihmisen-uhkana-niin-nain-42008/ Uskonnot ihmisen uhkana]. Niin & näin 4/2008. * [http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=41337 Usko, toivo ja huijaus – rohkaisua, johdattelua vai psykoterroria?] Terveysportti. * Maija Tammi: [http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2006-12-09,104:10:424605,1:0:0:0:0:0: Onko vapaaehtoisia?] Turun sanomat 9.12.2006. * Matti Kamppinen: [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/704/584 Uskon asia, tai sitten ei]. Tieteessä tapahtuu 7/2008. (PDF) * Martti-Tapio Kuuskoski: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Uskonnottomien++kiihke%C3%A4+puolustus/HS20061024SI1AT02zly Uskonnottomien kiihkeä puolustus]. Helsingin sanomat 24.10.2006. * Vesa Vanhalakka: [http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/30691.shtml Evoluutiobiologin korkeampi veisu]. Aamulehti 25.5.2007. * Putte Wilhelmsson: [http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/arvostelut/?ts=1,3:2019:0:0,4:107:0:0:0;4:61:0:0:0;4:85:141:1:2007-06-03;4:100:0:0:0;4:99:0:0:0;4:87:0:0:0;4:62:0:0:0;4:78:0:0:0;4:82:0:0:0,104:85:463388,1:0:0:0:0:0: Eliitin väittelyä rahvaan jumalista]. Turun sanomat 3.6.2007. * Jussi K. Niemelä: [http://jussikniemela.blogspot.com/search?q=Jumala+on+turha+hypoteesi Jumala on turha hypoteesi]. Vapaa ajattelija 6/2006. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Uskonto+maailman+surkeuksien+syy/HS20081012SI1KU02sef Uskonto, maailman surkeuksien syy]. Helsingin sanomat 12.10.2008. * Petja Savoila: [http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/jumala-ei-ole-suuri-kuinka-uskonto-myrkyttää-kaiken-christopher-hitchens/264341 Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken]. Keskisuomalainen 19.10.2008. * Pekka Wahlstedt: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kattavasti+evoluutiosta/HS20090421SI1AT02kfa Kattavasti evoluutiosta]. Helsingin sanomat 21.4.2009. * Risto Laine: [http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2009-05-03,104:5:608361,1:0:0:0:0:0: Arabit taistelevat aina, mutta tulokset näyttävät laihanlaisilta]. Turun Sanomat 3.5.2009. * Anni-Helena Leppälä: [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/k%E4%E4nteinen_jumaluusoppi_1694790.htmln Käänteinen jumaluusoppi]. Kansan uutiset 31.10.2008. * Pertti Orhanen: [http://www.ilkka.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?article=452591 Uskonnoton kuoleman äärellä]. Ilkka 8.10.2009. * Elias Krohn: [http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/2054476.html Fyysikko ihmettelee uskontoa]. Kansan uutiset 22.11.2009. * Pekka Kymäläinen: [http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/enqvistin-kuoleman-ja-unohtamisen-aikakirjat-tutkii-kuolemaa-ja-uskoa/160053 Enqvistin Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat tutkii kuolemaa ja uskoa]. Aamulehti 29.10.2009. * Tuulikki Strand-Niemelä: [http://www.valkeakoskensanomat.fi/cs/Satellite?c=CT_Content_C&childpagename=VKS_newssite%2FAMLayout&cid=1194616741039&p=1194616740345&packedargs=packedargs%3DAMDefaultBlogPage%25253AblogEntryId%253D1195128045118&pagename=VKSWrapper Aikakirjat]. Valkeakosken sanomat 18.11.2009. * Jyrki Alenius: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lohduttaa+kun+fyysikko+ei+lupaa+mit%C3%A4%C3%A4n/HS20091224SI1KU01gho Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään]. Helsingin sanomat 24.12.2009. * Heikki Jokinen: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4+pystyyn+ei+k%C3%A4det/HS20041215SI1KU031k1 Pää pystyyn, ei kädet]. Helsingin sanomat 15.12.2004. * Marjatta Ripsaluoma: [http://sites.google.com/site/kotisivut2/kritiikkejae/kari-enqvist Molekyylien kuolema ja elämä]. Keskipohjanmaa 2009. === Taikausko === * Pete Pakarinen: [http://www.skepsis.fi/jutut/homppa.html Miksi rajatieto kiinnostaa?] Nykypäivä 1995. * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/taikausko.html Taikausko]. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * Roope Lipasti: [http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2006-09-09,104:10:403820,1:0:0:0:0:0: Taikauskoinen Suomi]. Turun sanomat 10.9.2006. * Jussi Kaksonen: [http://www.ess.fi/?article=110780 Maaginen maailmankatsomus elää vahvana]. Etelä-Suomen sanomat 24.9.2006. * [http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta]. Suomen Akatemia 29.11.2006. * Ulla Järvi: [http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=4287/news_db=web_lehti2006/type=1 Älykkyys tai persoonallisuus eivät selitä taikauskoa]. Suomen lääkärilehti 28.12.2006. * [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=754&vl=2007 Taikausko juontaa ydintiedon sekasotkusta]. Tiede 2/2007. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2008/2008-1-jarvinen1.html Älä usko kaikkeen mitä ajattelet]. Skeptikko 1/2008. * [http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3483 Taikausko kehittyi pitämään meidät hengissä]. Tiede 13.09.2008. === Noitavainot === * Timo Kervinen: [http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/9.huhtikuu/NOIT1498.HTM Väärää tietoa pääsiäisnoidista]. Verkkouutiset 9.4.1998. * [http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Lyhyt_katsaus_noitavainoihin.html Lyhyt katsaus noitavainoihin]. Harmaasusien airut 1.1.1998. * [http://www.keskiaika.org/kirjasto/noitav.htm Noitavainot keskiajalla]. Elävä keskiaika ry. === Muuta === * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/robert.html Robert Ingersollin ajatuksia järjestä]. Vapaa ajattelija. * Marjaana Lindeman: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/597/lindema.html Elämysperäinen ja rationaalinen ajattelu]. Tieteessä tapahtuu 5/1997. * Esko Valtaoja: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/982/Valtaoja.html Oxfordin moottorisahamurhat]. Tieteessä tapahtuu 2/1998. * Janne Vainio: [http://web.archive.org/web/20051128111654/http://www.helsinki.fi/jarj/sitvas/toimenpide98/janne2.html Tarvitaanko vapautuksen buddhologiaa?]. Toimenpide 1998. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_03/ihminen.html Ihminen on itsensä kesyttämä]. Vapaa ajattelija 3/2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/eriarvoisuus.html Evoluutio ja eriarvoisuus]. Vapaa ajattelija 4/2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/kolumni.html Geenin pitkä koura]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/hume.html Humen giljotiini]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Ilkka Pyysiäinen: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Eliitit+suojelevat+kansan+moraalia+pahalta+tiedolta/HS20030531SI1AT02exc Eliitit suojelevat kansan moraalia pahalta tiedolta]. Helsingin sanomat 31.5.2003. * Peter Singer: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/voimmeko_luottaa_moraaliseen_vaistoomme.html Voimmeko luottaa moraaliseen vaistoomme?] Vapaa ajattelija 1/2003. * Pertti Lindfors, Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/wienin_piiri_vastusti_metafysiikkaa.html Wienin piiri vastusti metafysiikkaa]. Vapaa ajattelija 1/2003. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/demokratian_jatkuva_vallankumous.html Demokratian jatkuva vallankumous]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Suvi Laukkanen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/seksin_ostokielto_puhutti_helsingissa.html Seksin ostokielto puhutti Helsingissä]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Janne Vainio: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/logiikka_pettaa_ennustuksissa.html Seksi ja Humen giljotiini]. Vapaa ajattelija 6/2003. * Osmo Tammisalo: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_06/westermarck_ratsastaa_jalleen.html Westermarck ratsastaa jälleen]. Vapaa ajattelija 6/2003. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2003/2003-4jarv.html James Randi otti yleisönsä Suomessa]. Skeptikko 4/2003. * Marja Ollila: [http://www.polyteekkari.fi/pt.pl?juttu=715 Leibnitzin unelman rakentaja]. Polyteekkari 6/2004. * [http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/ulkomaat/2004/06/303702 Laittomat abortit tappavat Latinalaisessa Amerikassa]. MTV3-STT 24.6.2004. * Laura Vähäsarja: [http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-06/ajankohtaista/Elamaa_uskonnon_varjossa Elämää uskonnon varjossa]. Vantaan Lauri 6.3.2008. * Jarmo Boberg: [http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2008/07/muut/takasivunhenkilo.html Tähdistä suomalaista hyvinvointia]. Kirjatyö 12.6.2008. * Annikka Mutanen: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1014&vl=2008 Mistä moraali syntyy?] Tiede 8/2008. * Johanna Vehkoo: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=40901f2 Mitäs me närkästyneet]. Aamulehti 5.12.2008. * Anto Leikola: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1086&vl=2009 Ihminen on osa luontoa, sanoi Darwin]. Tiede 1/2009. * Otto Favén: [http://fifi.voima.fi/artikkeli/Uskomaton-vapaus/2762 Uskomaton vapaus]. Voima 27.2.2009. * Hannu Virtanen: [http://fifi.voima.fi/artikkeli/L%C3%A4nsi-L%C3%A4hi-it%C3%A4-ja-Raamatun-varjo/122 Länsi, Lähi-itä ja Raamatun varjo]. Voima 20.1.2009. * Jenni Järventaus: [http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/Jeesuksella-p%C3%A4%C3%A4h%C3%A4n/605 Jeesuksella päähän]. Voima 16.11.2009. === Taslima Nasrin === * [http://www.kepa.fi/kumppani/3149/ Kirjat: Kielletty hedelmä maistuu]. Kumppani 9.9.1995. * Sanal Edamaruku: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/artikkeleita/intian.html Taslima Nasreen ja Intian rationalistiyhdistys]. Vapaa ajattelija. * Jan Erola: [http://www.ylioppilaslehti.fi/1995/031195/taslima.html Fatwan varjossa]. Ylioppilaslehti 3.11.1995. * Arto Jokinen: [http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9515/hapea.html Rasismi yhdistää ihmisiä]. Aviisi 15/1995. * [http://www.taksvarkki.fi/bangladesh/su309.html Taslima Nasrin raivostuttaa äärimuslimeja]. Helsingin sanomat 8.10.1998. * Sole Lahtinen: [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Intian+poliitikot+pallottelevat+kiistellyn+kirjailijan+kohtalolla/1135232943870?ref=rss Intian poliitikot pallottelevat kiistellyn kirjailijan kohtalolla]. Helsingin sanomat 1.1.2008. === Ayaan Hirsi Ali === * Tomi Ervamaa: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Isku+islamin+ytimeenArmotta+k%C3%A4rjist%C3%A4v%C3%A4nAyaan+Hirsi+Alin+mielest%C3%A4naisten+sorto+on+osa+islamia/HS20050918SI1KU026vi Isku islamin ytimeen]. Helsingin sanomat 18.9.2005. * [http://www-fi.valitutpalat.fi/lehti/tiedotteet/20060105.html Musliminaisten puolestapuhuja: Ayaan Hirsi Ali on Vuoden eurooppalainen]. Valitut palat 5.1.2006. * Joel Kuortti: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=973 Epämiellyttävä neitsythäkki]. Agricola 29.1.2006. * Jussi K. Niemelä: [http://jussikniemela.blogspot.com/2007/12/taisteleva-feministi.html Taisteleva feministi]. Skeptikko 1/2006. * Jussi K. Niemelä: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/38 Epäilijän omakuva – Ayaan Hirsi Ali: Infidel]. Vapaa ajattelija 2/2007. * Jaakko Wallenius: [http://uskomaton.fi/main/islam-kritiikki/90-miksi-ayaan-hirsi-ali-luopui-islamista Miksi Ayaan Hirsi Ali luopui islamista?]. Uskomaton.fi. * Iivi Anna Masso: [http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/hirsi-ali Hirsi Ali]. Uusi Suomi 22.11.2007. * Tiina Tarvainen: [http://www.ulkopolitiikka.fi/article/160/ Kirjatutka: Hijabinsa hylännyt feministi]. Ulkopolitiikka 2/2008. === Jeesuksen historiallisuus === * Earl Doherty: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/jeesuksen_arvoitus/index.html Jeesuksen arvoitus]. * Robert M. Price: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/jeesus_on_satuolento.html Jeesus on satuolento]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. === Islam === * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/vaarauskoisena_saudeissa.html ”Vääräuskoisena” Saudeissa]. Vapaa ajattelija 2–3/2003. * Roy Brown: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/poliittista_islamia_vastaan.html Poliittista islamia vastaan]. Vapaa ajattelija 1/2004. * John L. Perkins: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_04/islam_kehityksen_esteena.html Islam kehityksen esteenä]. Vapaa ajattelija 4/2004. === Uutisia === * [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Kirkasj%C3%A4rkiset++ateistit+tulkaa++ulos+kaapista/HS20031007SI1AT028ol Kirkasjärkiset ateistit, tulkaa ulos kaapista]. Helsingin sanomat 7.10.2003. * STT: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+sai+tahtonsa+l%C3%A4pi+valtionkirkosta/1135228368137 Suomi sai tahtonsa läpi valtionkirkosta]. Helsingin sanomat 29.6.2007. * Jyrki Räikkä: [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tietokirjojen+k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen+suomeksi+yh%C3%A4+vaikeampaa/1135229085265 Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa]. Helsingin sanomat 30.7.2007. * [http://www.hs.fi/artikkeli/L%C3%A4ht%C3%B6k%C3%A4sky/1135234140215 Lähtökäsky]. Helsingin sanomien Nyt-liite 1.2.2008. * STT: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalainen+uskoo+Jumalaan+eri+tavalla+kuin+kirkko+opettaa/1135249482739 Suomalainen uskoo Jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa]. Helsingin sanomat 22.9.2009. * [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkija+Raamattu+ei+kerro+ajan+alusta/1135249913985 Tutkija: Raamattu ei kerro ajan alusta]. Helsingin sanomat 9.10.2009. * [http://www.pod.fi/drupal/?q=node/237 Britanniassa uusi ateistinen mainoskampanja]. Pod.fi 19.11.2009. * [http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/10/italialaistutkijat_osoittivat_torinon_kaarinliinan_vaarennokseksi_1058451.html Italialaistutkijat osoittivat Torinon käärinliinan väärennökseksi]. Yle uutiset 6.10.2009. === Keskustelua === * [http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=1417710&t=1417710 Lääkäri ei anna ehkäisyä] ja [http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=1423177&t=1423177 Lääkäri ei anna ehkäisyä 2]. Hevostalli.netin keskustelupalsta. === Uskomuslääkintä === * Heta Häyry: [http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/luku8.html Vaihtoehtolääkintä: huomioita ja arviointia]. Artikkeli teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}}}} * Mikko Ervasti: [http://www.ts.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-10-13,104:7:57251,1:0:0:0:0:0: Poppamiesten paluu]. Turun sanomat 13.10.2000. * Jorma Metsäranta: [http://www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas/2000_4/15.htm Uskomuslääkintä elää tieteen ulkopuolella]. Mielekäs 4/2000. * Markku Myllykangas: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_06/puoskarointi.html Puoskarointi käy kaupan]. Vapaa ajattelija 6/2001. * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/uskomuslaakinta.html Uskomuslääkintä]. Artikkeli teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * Arno Forsius: [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/uskomush.html Uskomuslääkintä vai uskomushoito?]. Suomen Lääkärilehti 46/2002. * Ritva Korpimo: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Humpuukiin+on+helppo+hurahtaa/HS20030411SI1TL01fjf Humpuukiin on helppo hurahtaa]. Helsingin sanomat 11.4.2003. * Veijo Saano: [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00061 Vaihtoehtolääkintä]. Terveyskirjasto 18.7.2005. * Veijo Saano: [http://www.skepsis.fi/lehti/2005/2005-3saan.html Tarvitaanko Suomeen puoskarilakia?] Skeptikko 3/2005. * [http://www.sivistys.net/uutiset/skepsiksen_epatunnustus_kansanopistoille.html Skepsiksen epätunnustus kansanopistoille]. Sivistys.net 7.12.2005. * Veijo Saano & Markku Myllykangas: [http://www.verkkohaavi.fi/medikalisaatio/uskomus.php Uskomuslääkintä, terveydenhoidon villi rinnakkaisjärjestelmä], Suomen Lääkärilehti 40/2006. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-4-jarvinen3.html Miksi ihmeessä käytämme uskomushoitoja?] Skeptikko 4/2006. * Tero Kivelä & Juhani Kellosalo: [http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo96803.pdf Uskomuslääkintä on käypää ammattisanastoa]. Duodecim 19/2007. (PDF) * [http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=1571/news_db=web_sll2005/type=2 Suomen Lääkäriliitto kuluttajien suojelemiseksi: Puoskarointi kuriin lailla]. 28.6.2007. * [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article242397.ece Lääkäriliitto haluaa uskomushoidot kuriin]. Yle Uutiset 28.6.2007. * Markku Myllykangas: [http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS130707Myll.pdf Puoskarit savustettava terveydenhuollosta]. Helsingin sanomat 13.7.2007. (PDF) * Tehyn eettinen toimikunta: [http://www.tehy.fi/%40Bin/15985578/eettinen_Uskomushoidot.pdf Tunne uskomushoidot]. Tehy-lehti 6/2008. * [http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=1895/news_db=web_sll2005/type=2 Terveydenhuollon järjestöt: Uskomushoitoja ei saa antaa alaikäisille tai vakavasti sairaille potilaille]. Suomen lääkäriliitto 4.3.2009. * Eeva Törmänen: [http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/vapaa-aika/article252068.ece Skepsis epäilee uskomushoitoja]. 13.3.2009. * Johannes Ijäs: [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8192&Itemid=38 Katteettomat lupaukset halutaan kitkeä uskomushoidoista]. Kotimaa 19.3.2009. * Pekka Louhiala & Raimo Puustinen: [http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/L%C3%A4%C3%A4ketieteelle+ei+ole+tieteen+kriteerit+t%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4vaihtoehtoa/HS20090525SI1MA01hr4 Vieraskynä: Lääketieteelle ei ole tieteen kriteerit täyttävää vaihtoehtoa]. Helsingin sanomat. 25.5.2009. === Pahuus === * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/et10.htm#mozTocId512351 Pahuus]. Vapaa ajattelija 4/2004. * Jussi Valtonen: [http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/paakirjoitus-ja-kolumnit/6276/ Pahuuden ytimessä]. Kirkko ja kaupunki 38/2007. * Jussi Valtonen: [http://www.hs.fi/artikkeli/Kuka+on+vastuussa+kun+sotilas+kiduttaa+vankia/1135230323901 Kuka on vastuussa, kun sotilas kiduttaa vankia?] Helsingin sanomat 16.9.2007. * Tuija Matikka: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1177&vl=2009 Pahuus puhkeaa helposti]. Tiede 30.6.2009. * Ulla-Maija Vilmi: [http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2009/2009-09-24/teemat/Pahan-varjossa Pahan varjossa]. Vantaan Lauri 24.9.2009. * Pekka Wahlstedt: [http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Onko+ihminen+el%C3%A4imi%C3%A4+parempi/HS20090512SI1KU036pp Onko ihminen eläimiä parempi?] Helsingin sanomat 12.5.2009. * Jukka Kemppinen: [http://kemppinen.blogspot.com/2009/05/lauerma-ja-pahuus.html Lauerma ja pahuus]. Kemppinen 25.5.2009. * Pauli Vesakas: [http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/hannu-lauerma-pahuuden-anatomia-pahuus-hulluus-poikkeavuus/451708 Pahuuden anatomia]. Savon sanomat 2.6.2009. === Sananvapaus === * [http://www.ihmisoikeudet.net/mielipiteen-ja-sananvapaus Mielipiteen- ja sananvapaus]. Ihmisoikeudet.net. * [http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/sananvapaus/ Suomen journalistiliitto]. * [http://www.effi.org/sananvapaus/ Electronic Frontier Finland]. * [http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/ Sananvapauden puolesta]. * [http://www.vapaansananyhdistys.fi Vapaan sanan yhdistys]. * [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kustantajat+eiv%C3%A4t+uskalla+julkaista+kirjaa+Muhammedin+morsiamesta/1135238834872 Kustantajat eivät uskalla julkaista kirjaa Muhammedin morsiamesta]. Helsingin sanomat 21.8.2008. * [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ennakkosensuuriloukkaa+muslimeja/1135239081097 Kirja Muhammedin lapsivaimosta julki ehkä Tanskassa]. Helsingin sanomat 31.8.2008. * Irshad Manji: [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ennakkosensuuriloukkaa+muslimeja/1135239081097 Ennakkosensuuri loukkaa muslimeja]. Helsingin sanomat 31.8.2008. * Jyrki Räikkä: [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Otava+harkitsee+Medinan+jalokiven+julkaisemista/1135239107732 Otava harkitsee ”Medinan jalokiven” julkaisemista]. Helsingin sanomat 2.9.2008. * Vesa Jaakola: [http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=141923&nodeid=15631&culture=fi-FI&contentlan=1 Onko sananvapaus rajaton oikeus?] Pohjolan sanomat 5.11.2008. * Johanna Vehkoo: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2010&id=40901f2 Mitäs me närkästyneet]. Aamulehti 5.12.2008. * Lauri Otonkoski ja Jarkko Tontti: [http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:1:2009-04-11;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:604312,1:0:0:0:0:0: Sananvapautta ja taiteenvapautta rajoitetaan Suomessa nykyään liian herkästi]. Turun sanomat 11.4.2009. === Englanniksi === * [http://www.atheistalliance.org/ Atheist Alliance International]. * [http://www.bbc.co.uk/religion/religions/atheism/ Atheism]. BBC. * [http://www.infidels.org/ Secular Web]. Internet Infidels. * [http://www.secularism.org.uk/ National Secular Society]. Iso-Britannia. * [http://atheists.org/ American Atheists]. * Phil Zuckerman: [http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html Atheism: Contemporary Rates and Patterns]. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Michael Martin (toim.) | Nimeke=Cambridge companion to atheism | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|0-521-60367-6}}}} * [http://www.richarddawkinsfoundation.org The Richard Dawkins Foundation for Reason and Science]. {{en}} [[Luokka:Elämänkatsomustieto]] c1iuxm8j69m3ngrv9ucuttdgv2tw8c9 0 11132 160776 84132 2026-11-04T08:24:41Z Jcb 12574 160776 wikitext text/x-wiki == Kirjallisuutta == == 04 Yleiset kokoomateokset == * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Valo ja varjo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-0-25063-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Vien rucolan takaisin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-29692-9}}}} == 05 Yleiset kausijulkaisut == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Humanisti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1989– | Tunniste={{ISSN|0787-5428}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Skeptikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Skepsis | Vuosi=1988– | Tunniste={{ISSN|0786-2571}} | www=http://www.skepsis.fi/lehti/ | www-teksti=Verkkosivut}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1945– | Tunniste={{ISSN|0355-8703}} | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/ | www-teksti=Verkkosivut}} == 11 Filosofia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Baillargeon, Normand | Nimeke=Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi | Selite=(Petit cours d'autodéfense intellectuelle, 2005.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2011 | Tunniste={{ISBN|978-952-5503-55-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimike=Neurofilosofia | Selite=(Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-81-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-35443-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Liimatainen, Ari (toim.) | Nimeke=Sinä kuolet | Selite=Hyve-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-26-5280-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti. 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia | Selite=(History of western philosophy and its connection with political and social circumstances from the earliest times to the present day, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17867-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti. 2: Uuden ajan filosofia | Selite=(History of western philosophy and its connection with political and social circumstances from the earliest times to the present day, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17886-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-1-15356-0}}}} === 11.5 Nykyajan filosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Hintikka, Jaakko | Nimeke=Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta | Selite=Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-884-302-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Megaevoluutio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-0-26913-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Raphael, Frederic | Nimeke=Popper: Historisismi ja sen riittämättömyys | Selite=(Popper: Historicism and its poverty, 1998.) Suomennos: Heikki Eskelinen. Suuret filosofit 17 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-1-16184-9}}}} Myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä=Monk, Ray & Raphael, Frederic (toim.) | Nimeke=Suuret filosofit II | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-1-22308-5}}}} == 14 Psykologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Hamilo, Marko (toim.) | Nimeke=Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa: Suomalaisen psykokulttuurin kritiikki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-20-7202-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Missä sielu sijaitsee? Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta | Selite=Prometheus-sarja | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-749-180-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lagerspetz, Kirsti | Nimeke=Psykologia – järjen ja tunteen tiede | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-30-9319-0}}}} == 14.1 Psyyken rakenne ja toiminnot == * {{Kirjaviite | Tekijä=Hamilo, Marko | Nimeke=Luonnollisesti hullu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2011 | Tunniste={{ISBN|978-951-692-787-2}}}} == 14.45 Syvyyspsykologia. Tiedostamaton sielunelämä == * {{Kirjaviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Nimeke=Tavataan ensi viikolla: Psykoanalyysin ja sen hoitovaikutusten kriittinen tarkastelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-07-0}}}} == 14.459 Hypnoosi == * {{Kirjaviite | Tekijä=Lauerma, Hannu | Nimeke=Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-656-201-9}}}} 3. painos taskukirjana nimellä ''Huijaus: Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria'' (2008). == 15 Rajatieto == * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}} | www=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.) | Nimeke=Toden näköiset harhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-8917-70-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 63 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-9269-88-6}}}} === 15.03 Hakuteokset === * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} === 15.7 Ufot === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Kari ym. | Nimeke=Katoavatko ufot? Ufoilmiön kriittistä tarkastelua | Selite=Ursan julkaisuja 48 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-9269-67-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Närvä, Jaakko | Nimeke=Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus | Selite=Väitöskirja. Uskontotiede 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-10-5160-9}}}} === 15.909 Historia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Guillou, Jan | Nimeke=Noitien asianajaja | Selite=(Häxornas försvarare: Ett historiskt reportage, 2002.) Suomentanut Tapio Koivukari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY: Johnny Kniga | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-27747-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Marko | Nimike=Noitavainot Euroopassa: Myytin synty | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-796-438-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Marko | Nimike=Noitavainot Euroopassa: Ihmisen pahuus | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-796-481-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Marko & Kervinen, Timo | Nimeke=Synnin palkka on kuolema: Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500–1700-luvulla | Selite=Toimittanut Anne-Riitta Isohella | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13081-1}}}} == 16. Tietoteoria. Tiedeoppi == * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimeke=Leijonan häntä: Luoko tietoa luonto vai ihminen? | Selite=Ursan julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-10-0}}}} === 16.09 Historia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Paha tieto: Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5180-58-1}}}} === 16.1 Tietoteoria === * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}} | www=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. & Tammisalo, Osmo | Nimeke=Keisarinnan uudet (v)aatteet: Naistutkimus luonnontieteen näkökulmasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5202-95-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi | Selite=5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1997-9}}}} === 16.107 Oppikirjat === * {{Kirjaviite | Tekijä=Tomperi, Tuukka & Slotte, Sebastian & Hjelm, Titus | Nimeke=Dialogi tiedosta ja maailmankuvista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-26-4727-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä | Selite=(6. painos 2005) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1796-8}}}} === 16.7 Tiedeoppi. Tieteenfilosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Haaparanta, Leila & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteelliseen ajatteluun | Selite=6., korjattu painos. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-45-4077-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Nimeke=Se pyörii sittenkin: Tieteenfilosofian peruskysymyksiä | Selite=Universitas 14. (2. painos 1981) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|951-0-07353-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimike=Tieteen rannalla: Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä | Selite=Ursan julkaisuja 94 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-61-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus | Selite=Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1980 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 (3. painos 2002) | Tunniste={{ISBN|951-1-14831-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tieteellinen päättely ja selittäminen | Selite=(Jatko teokseen: ''Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus'') | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-1-07379-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Totuuden rakastaminen: Tieteenfilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-1-18589-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niskanen, Vesa A. (toim.) | Nimeke=Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä: Opiskelijan opas | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-45-6606-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Selite=Filosofian kirjasto 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Konsilienssi | Selite=(Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-54-2}}}} === 16.707 Oppikirjat. Harjoituskirjat === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.) | Nimeke=Argumentti ja kritiikki: Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 (7. painos 2007) | Tunniste={{ISBN|951-662-738-2}}}} === 16.8 Tiedepolitiikka === * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo & Rydman, Jan (toim.) | Nimeke=Imago mundi: Ihmisen ja tieteen uudet maailmat | Selite=Tieteen päivät | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-0-18320-2}}}} == 17 Etiikka. Elämänfilosofia. Estetiikka == === 17.1 Etiikka. Moraalifilosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Comte-Sponville, André | Nimeke=Pieni kirja suurista hyveistä | Selite=(Petit traité des grandes vertus, 1995.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9842-40-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun (toim.) | Nimeke=Humanistin maailman etiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Ensyklopedia elämänkatsomustietoon | Selite=Feto ry:n vuosikirja 2007. Toimitusryhmä: Pekka Elo ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat: Suomen humanistiliitto | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-97679-3-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Glover, Jonathan | Nimike=Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria | Selite=(Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 (4. painos 2007) | Tunniste={{ISBN|952-471-020-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä, kaunis, tosi – arvojen filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-357-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-570-517-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Mahdollisimman monen onnellisuus: Utilitarismin historia, teoria ja sovellukset | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-0-25858-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Abortti ja eutanasia | Selite=Artikkelit ilmestyneet julkaisussa Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-354-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti & Häyry, Heta | Nimeke=Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-26-3126-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti (toim.) | Nimeke=ET: Elämänkatsomustieto | Selite=Humaniora-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-662-427-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul | Nimeke=Sekulaarihumanistinen julistus | Selite=(A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul (toim.) | Nimeke=Humanistimanifestit I ja II | Selite=(Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Jalouden alkuperä: Epäitsekkyyden ja yhteistyön biologiaa | Selite=(The origins of virtue: Human instincts and the evolution of cooperation, 1997.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-233-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smoker, Barbara | Nimeke=Humanismi | Selite=(Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}} == 20 Yleinen uskontotiede == * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo & Pyysiäinen, Ilkka & Sjöblom, Tom (toim.) | Nimeke=Uskonto ja ihmismieli: Johdatus kognitiiviseen uskontotieteeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus: Helsinki University Press | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-007-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Närhi, Jani | Nimeke=Paratiisien synty: Ihmismieli, evoluutio ja taivaalliset puutarhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-884-462-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Närvä, Jaakko | Nimeke=Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus | Selite=Väitöskirja. Uskontotiede 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-10-5160-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalan selitys: 'jumala' kognitiivisena kategoriana | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-1-14940-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimike=Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30141-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalten keinu: Kiertoajelu uskontotieteessä | Julkaisija=Helsinki: Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-662-987-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=Kristinusko ja moraali | Selite=(Christianity and morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-07752-X}}}} == 21 Uskonnonfilosofia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=Ateismi: Lyhyt johdanto | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Sam | Nimike=Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus | Selite=(The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-991}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalan selitys: 'Jumala' kognitiivisena kategoriana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-1-14940-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimike=Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30141-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 (2. painos 2000) | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry: Kulttuuriohjelma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kulttuuriohjelma/ | www-teksti=Verkkoversio}} === 29.7 Islam ja sen mytologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsi Ali, Ayaan | Nimeke=Neitsythäkki: Islam, nainen ja fundamentalismi | Selite=Artikkelit koottu teoksista De zoontjesfabriek (2002) ja De maagdenkooi (2004) sekä lehtihaastatteluista. S. 169–176: Submission Part I -lyhytelokuvan käsikirjoitus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-1-20346-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Manji, Irshad | Nimeke=Islamin kahdet kasvot: Hätähuuto suvaitsevaisuuden ja muutoksen puolesta | Selite=(The trouble with Islam: A Muslim's call for reform in her faith, 2004.) Suomentanut Tiina Sjelvgren | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-31-3076-2}}}} == 30 Yleinen yhteiskuntatiede == === 30.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Ihannevaltio: Historiallinen johdatus yhteiskuntafilosofiaan | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-0-25224-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi | Selite=5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1997-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Popper, Karl R. | Nimeke=Avoin yhteiskunta ja sen viholliset | Selite=(The open society and its enemies, 1945.) Suomentanut Paavo Löppönen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 (2. painos 2000) | Tunniste={{ISBN|951-1-01593-1}}}} == 30.11 Sosiaaliset järjestelmät == === 30.1109 Historia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä | Selite=(Collapse: How societies choose to fail or succeed, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-84-4}}}} == 30.13 Sosiaalipsykologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-284-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Helkama, Klaus | Nimeke=Moraalipsykologia: Hyvän ja pahan tällä puolen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-37-5467-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykokulttuuri: Sosiologinen näkökulma arjen psykologisoitumisen prosessiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-8916-30-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykokirkko: Psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta | Selite=Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-662-754-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykopolitiikka: Paljastava psykologia suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun perinteenä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-8916-55-1}}}} === 30.81 Juhlien järjestäminen === * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Selite=Kuvitus: Kristiina Turtonen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} == 32 Valtio-oppi. Politiikka == == 32.2 Ihmisoikeudet. Kansalaisen asema yhteiskunnassa == * {{Kirjaviite | Tekijä=Bury, J. B. | Nimeke=Ajatuksen vapauden historia | Selite=(History of freedom of thought, 1914.) Suomentanut Huvi Vuorinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1917}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}} == 33 Oikeustiede == === 33.24 Sosiaalioikeus === * {{Kirjaviite | Tekijä=Blomquist, Clarence | Nimeke=Eutanasia – lääketieteellinen kuolinapu | Selite=(Livet, döden och läkaren: Om medicinsk dödshjälp, 1964.) Suomentaneet Ilkka Taipale ja Vappu Taipale. Hyvä tietää 13 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1967}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Rauno | Nimeke=Eutanasia: Hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus | Selite=Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja. Sarja C 18 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Pandecta | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-96769-1-0}}}} == 38 Kasvatus. Opetus. Kasvatustiede == === 38.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi Kari E. | Nimeke=Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin | Selite=7. uudistettu painos (10. painos 2002). Oppimateriaaleja 28 | Julkaisupaikka=Helsinki – Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-45-5889-8}}}} == 50 Luonnontieteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Bryson, Bill | Nimeke=Lyhyt historia lähes kaikesta | Selite=(A short history of nearly everything, 2003.) Suomentanut Markku Päkkilä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 (3. painos 2006) | Tunniste={{ISBN|951-0-30972-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ganten, Detlev & Deichmann, Thomas & Spahl, Thilo | Nimeke=Luonto, tiede ja elämä: Kaikki, mitä tulee tietää | Selite=(Leben, Natur, Wissenschaft, 2003.) Suomentanut Mervi Ovaska | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-20-7284-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimeke=Leijonan häntä: Luoko tietoa luonto vai ihminen? | Selite=Ursan julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-10-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Ihmeitä: Kävelyretkiä kaikkeuteen | Selite=Ursan julkaisuja 105 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|978-952-5329-63-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Konsilienssi | Selite=(Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-54-2}}}} === 50.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Elämän tulevaisuus | Selite=(The future of life, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-5202-55-0}}}} == 52 Tähtitiede. Geodesia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Kotona maailmankaikkeudessa | Selite=Ursan julkaisuja 80 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-15-1}}}} == 52.2 Maailmankaikkeus. Tähdet. Tähtijärjestelmät == * {{Kirjaviite | Tekijä=Adams, Fred & Laughlin, Greg | Nimeke=Maailmankaikkeuden elämäkerta: Ikuisuuden fysiikkaa | Selite=(Five ages of the universe: Inside the physics of eternity, 1999.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-471-018-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Davies, Paul | Nimeke=Viides ihme: Elämän syntyä etsimässä | Selite=(The fifth miracle: The search for the origin and meaning of life, 1999.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|952-5202-38-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. | Nimeke=Ajan lyhyt historia | Selite=(The illustrated A brief history of time, 1996.) Tarkistettu ja täydennetty, kuvitettu laitos. Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 (5. painos 2005) | Tunniste={{ISBN|951-0-19440-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. | Nimeke=Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa | Selite=(The universe in a nutshell, 2001.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-28400-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. & Mlodinow, Leonard | Nimeke=Ajan lyhyempi historia | Selite=(A briefer history of time, 2005.) Suomentanut Arja Hokkanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-33523-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. & Mlodinow, Leonard | Nimeke=Suuri suunnitelma | Selite=(The grand design, 2010.) Suomentanut Markus Hotakainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-38205-9}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Teerikorpi, Pekka & Valtonen, Mauri | Nimeke=Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva | Selite=Ursan julkaisuja 35 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ursa | Vuosi=1988 | Tunniste={{ISBN|951-9269-43-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen | Selite=Ursan julkaisuja 93 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ursa | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5329-39-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Kotona maailmankaikkeudessa | Selite=Ursan julkaisuja 80 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-15-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtonen, Mauri | Nimeke=Kvasaareja ja mustia aukkoja | Selite=Kuvat: Eija Laurikainen. Ursan julkaisuja 45 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-9269-63-0}}}} ==== 52.4065 Kokoukset ==== * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo & Rydman, Jan (toim.) | Nimeke=Imago mundi: Ihmisen ja tieteen uudet maailmat | Selite=Tieteen päivät | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-0-18320-2}}}} == 53 Fysiikka == * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Näkymätön todellisuus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21363-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Weinberg, Steven | Nimeke=Unelmia viimeisestä teoriasta | Selite=(Dreams of a final theory: The scientist's search for the ultimate laws of nature, 1993.) Suomentanut Jukka Maalampi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-244-2}}}} === 53.1 Yleinen ja teoreettinen fysiikka === * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Olemisen porteilla | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 (4. painos 2004) | Tunniste={{ISBN|951-0-22915-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-32679-4}}}} === 55.2 Geologia. Geomorfologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Eronen, Matti | Nimeke=Jääkausien jäljillä | Selite=Ursan julkaisuja 43 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ursa | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-9269-59-2}}}} === 55.4 Paleontologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Gould, Stephen Jay | Nimeke=Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku | Selite=(Wonderful life: The Burgess shale and the nature of history, 1989.) Suomentaneet Outi Nummi ja Markus Nummi | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-884-088-1}}}} == 56 Biologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Ganten, Detlev, Deichmann, Thomas & Spahl, Thilo | Nimeke=Luonto, tiede ja elämä: Kaikki, mitä tulee tietää | Selite=(Leben, Natur, Wissenschaft, 2003.) Suomentanut Mervi Ovaska | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-20-7284-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Mayr, Ernst | Nimeke=Biologia – elämän tiede | Selite=(This is biology – the science of the living world, 1998.) Suomentanut Anto Leikola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-241-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Elämän monimuotoisuus | Selite=(The diversity of life, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-884-182-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Elämän tulevaisuus | Selite=(The future of life, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-5202-55-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Konsilienssi | Selite=(Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-54-2}}}} === 56.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Dobzhansky, Theodosius | Nimeke=Biologia ja maailmankatsomus | Selite=(The biology of ultimate concern, 1967.) Taskutieto 78 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WS | Vuosi=1971}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti & Laihonen, Pasi & Vuorisalo, Timo (toim.) | Nimeke=Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-1-10352-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lagerspetz, Kari | Nimeke=Sattumasta säätelyyn: Eliöt sopeutuvina säätelyjärjestelminä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-0-11586-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Monod, Jacques | Nimeke=Sattuma ja välttämättömyys: Tutkielma modernin biologian luonnonfilosofiasta | Selite=(Le hasard et la nécessité, 1970.) Suomentanut Anto Leikola. 2. painos (1. painos 1973). Taskutieto 110 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-0-10505-8}}}} === 56.1 Sytologia. Solubiologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kaila, Kai | Nimeke=Hermoston ja käyttäytymisen biologiaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste={{ISBN|951-1-08499-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lagerspetz, Kari | Nimeke=Sattumasta säätelyyn: Eliöt sopeutuvina säätelyjärjestelminä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-0-11586-X}}}} == 56.41 Kehitysoppi. Evoluutio == * {{Kirjaviite | Tekijä=Bargum, Katja & Kokko, Hanna | Nimeke=Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-34020-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Björklund, Mats | Nimeke=Evoluutiobiologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-076-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Browne, Janet | Nimeke=Darwinin Lajien synty | Selite=(Darwin’s Origin of species, 2007.) Suomentanut Riitta Virkkunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-20-7441-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Darwin, Charles | Nimeke=Lajien synty | Selite=(The illustrated Origin of species, 1979.) Lyhentäen toimittanut Richard E. Leakey. Suomentanut Anto Leikola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-26-1843-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Darwin, Charles | Nimeke=Lajien synty | Selite=(On the origin of species, 1859.) Suomentanut Pertti Ranta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-768-236-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Geenin itsekkyys | Selite=(The selfish gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-884-107-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet | Selite=(The greatest show on Earth: The evidence for evolution, 2009.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-27-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Viesti miljardien vuosien takaa | Selite=(River out of Eden, 1995.) Suomentanut Risto Varteva. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-20552-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Gould, Stephen Jay | Nimeke=Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku | Selite=(Wonderful life: The Burgess shale and the nature of history, 1989.) Suomentaneet Outi Nummi ja Markus Nummi | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-884-088-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hanski, Ilkka & Niniluoto, Ilkka & Hetemäki, Ilari (toim.) | Nimeke=Kaikki evoluutiosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-098-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Laihonen, Pasi & Salo, Jukka & Vuorisalo, Timo | Nimeke=Evoluutio: Miten elämä kehittyy | Selite=Piirrokset: Maija Mustonen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste={{ISBN|951-1-08486-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Mayr, Ernst | Nimeke=Evoluutio | Selite=(What evolution is, 2001.) Suomentanut Jani Kaaro. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27897-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Oja, Heikki (toim.) | Nimeke=Seti: Vieraan älyn etsintä | Selite=Pohjautuu 1993 pidetyn Seti-seminaarin esitelmiin. Ursan julkaisuja 52 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-9269-73-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.) | Nimeke=Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-29-3666-3}}}} === 56.411 Biologinen antropologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-284-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot | Selite=(Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-56-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä | Selite=(Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1978 | Tunniste={{ISBN|951-26-1524-X}} | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. | Nimeke=Ihmisen jäljillä | Selite=(The making of mankind, 1981.) Suomentanut Irma Rostedt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-26-2059-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard | Nimeke=Ihmiskunnan juuret | Selite=(The origin of humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-0-20039-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisyyden synty | Selite=(Origins reconsidered: In search of what makes us human, 1992.) Suomentanut Heikki Eskelinen. Lisäpainos 1994 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-1-11227-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Morris, Desmond | Nimeke=Eläin nimeltä ihminen: Henkilökohtainen näkemys ihmislajista | Selite=(The human animal, 1967.) Suomentanut Tiina Holopainen | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-20-4600-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Richerson, Peter J. & Boyd, Robert | Nimeke=Ei ainoastaan geeneistä: Miten kulttuuri muunsi ihmisen evoluution | Selite=(Not by genes alone: How culture transformed human evolution, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5202-93-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Geenit, kokemus ja ihmisenä oleminen | Selite=(Nature via nurture: Genes, experience and what makes us human, 2003.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-71-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Jalouden alkuperä: Epäitsekkyyden ja yhteistyön biologiaa | Selite=(The origins of virtue: Human instincts and the evolution of cooperation, 1997.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-233-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Perimä: Ihmisen historia 23 kappaleessa | Selite=(Genome: The autobiography of a species in 23 chapters, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-283-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Salmi, Kalervo | Nimeke=Aivojen ajatus, kiehtova mieli: Ihminen evoluution tuotteena | Julkaisupaikka=Klaukkala | Julkaisija=Recallmed | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-847-017-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Nimeke=Rakkauden evoluutio: Ihmisen parinvalinnan biologiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-89-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Seppo | Nimeke=Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa: Esseitä ihmisen biologiasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-31-4047-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valste, Juha | Nimeke=Apinasta ihmiseksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-26538-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-301-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikoski, Petri | Nimeke=Evoluutio ja ihmisluonto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-043-5}}}} == 58 Eläintiede == * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Älykäs eläin | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Tunniste={{ISBN|978-951-796-631-3}}}} === 58.9 Eläinten elintavat === * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-301-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Waal, Frans de | Nimeke=Hyväluontoinen: Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä | Selite=(Good natured: The origins of right and wrong in humans and other animals, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|952-5202-10-0}}}} == 59 Lääketiede. Terveydenhoito == === 59.4 Hoitomenetelmät === * {{kirjaviite | Tekijä=Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.) | Nimeke=Toden näköiset harhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-8917-70-1}}}} === 59.55 Hermosto. Neurologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Damasio, Antonio | Nimeke=Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot | Selite=(Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-49-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Damasio, Antonio | Nimeke=Spinozaa etsimässä: Ilo, suru ja tuntevat aivot | Selite=(Looking for Spinoza: Joy, sorrow and the feeling brain.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-69-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Gazzaniga, Michael S. | Nimike=Eettiset aivot | Selite=(The ethical brain, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5202-97-6}}}} === 59.5501 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimeke=Neurofilosofia | Selite=(Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-81-X}}}} == 59.56 Psykiatria == * {{Kirjaviite | Tekijä=Lauerma, Hannu | Nimeke=Pahuuden anatomia: Pahuus, hulluus, poikkeavuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-37-5451-8}}}} == 59.561 Psyykkiset sairaudet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Virsu, Veijo | Nimeke=Aivojen muotoutuvuus ja kuntoutuminen | Selite=Kuntoutussäätiön tutkimuksia 26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuntoutussäätiö | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-8957-45-2}}}} == 90 Historiantutkimus. Yleinen kulttuurihistoria. Yleinen sotahistoria. Yleinen arkeologia == === 90.1 Historianfilosofia. Kulttuurifilosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-1-11070-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-1-15356-0}}}} == 90.2 Yleinen kulttuurihistoria == * {{Kirjaviite | Tekijä=Wheen, Francis | Nimeke=Kuinka humpuuki valloitti maailman: Nykyajan harhojen lyhyt historia | Selite=(How mumbo-jumbo conquered the world: A short history of modern delusions, 2004.) Suomentanut Seppo Hyrkäs | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-20-7026-X}}}} == 90.4 Yleinen arkeologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot | Selite=(Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-56-9}}}} == 91 Maailmanhistoria. Euroopan historia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Glover, Jonathan | Nimike=Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria | Selite=(Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-471-020-X}}}} [[Luokka:Elämänkatsomustieto]] fav76xd3cs7dnfsaxspxui6nifaog68 160777 160776 2026-11-04T08:27:10Z Jcb 12574 160777 wikitext text/x-wiki == Kirjallisuutta == == 04 Yleiset kokoomateokset == * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Valo ja varjo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-0-25063-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Vien rucolan takaisin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-29692-9}}}} == 05 Yleiset kausijulkaisut == * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Humanisti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1989– | Tunniste={{ISSN|0787-5428}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Skeptikko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Skepsis | Vuosi=1988– | Tunniste={{ISSN|0786-2571}} | www=http://www.skepsis.fi/lehti/ | www-teksti=Verkkosivut}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1945– | Tunniste={{ISSN|0355-8703}} | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/ | www-teksti=Verkkosivut}} == 11 Filosofia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Baillargeon, Normand | Nimeke=Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi | Selite=(Petit cours d'autodéfense intellectuelle, 2005.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2011 | Tunniste={{ISBN|978-952-5503-55-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimike=Neurofilosofia | Selite=(Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-81-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-35443-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Liimatainen, Ari (toim.) | Nimeke=Sinä kuolet | Selite=Hyve-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-26-5280-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti. 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia | Selite=(History of western philosophy and its connection with political and social circumstances from the earliest times to the present day, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17867-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti. 2: Uuden ajan filosofia | Selite=(History of western philosophy and its connection with political and social circumstances from the earliest times to the present day, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17886-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-1-15356-0}}}} === 11.5 Nykyajan filosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Hintikka, Jaakko | Nimeke=Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta | Selite=Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-884-302-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Paloheimo, Eero | Nimeke=Megaevoluutio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-0-26913-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Raphael, Frederic | Nimeke=Popper: Historisismi ja sen riittämättömyys | Selite=(Popper: Historicism and its poverty, 1998.) Suomennos: Heikki Eskelinen. Suuret filosofit 17 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-1-16184-9}}}} Myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä=Monk, Ray & Raphael, Frederic (toim.) | Nimeke=Suuret filosofit II | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-1-22308-5}}}} == 14 Psykologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Hamilo, Marko (toim.) | Nimeke=Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa: Suomalaisen psykokulttuurin kritiikki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-20-7202-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Missä sielu sijaitsee? Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta | Selite=Prometheus-sarja | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-749-180-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lagerspetz, Kirsti | Nimeke=Psykologia – järjen ja tunteen tiede | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-30-9319-0}}}} == 14.1 Psyyken rakenne ja toiminnot == * {{Kirjaviite | Tekijä=Hamilo, Marko | Nimeke=Luonnollisesti hullu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2011 | Tunniste={{ISBN|978-951-692-787-2}}}} == 14.45 Syvyyspsykologia. Tiedostamaton sielunelämä == * {{Kirjaviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Nimeke=Tavataan ensi viikolla: Psykoanalyysin ja sen hoitovaikutusten kriittinen tarkastelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-07-0}}}} == 14.459 Hypnoosi == * {{Kirjaviite | Tekijä=Lauerma, Hannu | Nimeke=Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-656-201-9}}}} 3. painos taskukirjana nimellä ''Huijaus: Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria'' (2008). == 15 Rajatieto == * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}} | www=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.) | Nimeke=Toden näköiset harhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-8917-70-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 63 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-9269-88-6}}}} === 15.03 Hakuteokset === * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} === 15.7 Ufot === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Kari ym. | Nimeke=Katoavatko ufot? Ufoilmiön kriittistä tarkastelua | Selite=Ursan julkaisuja 48 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-9269-67-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Närvä, Jaakko | Nimeke=Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus | Selite=Väitöskirja. Uskontotiede 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-10-5160-9}}}} === 15.909 Historia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Guillou, Jan | Nimeke=Noitien asianajaja | Selite=(Häxornas försvarare: Ett historiskt reportage, 2002.) Suomentanut Tapio Koivukari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY: Johnny Kniga | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-27747-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Marko | Nimike=Noitavainot Euroopassa: Myytin synty | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-796-438-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Marko | Nimike=Noitavainot Euroopassa: Ihmisen pahuus | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-796-481-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Marko & Kervinen, Timo | Nimeke=Synnin palkka on kuolema: Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500–1700-luvulla | Selite=Toimittanut Anne-Riitta Isohella | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13081-1}}}} == 16. Tietoteoria. Tiedeoppi == * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimeke=Leijonan häntä: Luoko tietoa luonto vai ihminen? | Selite=Ursan julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-10-0}}}} === 16.09 Historia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Paha tieto: Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nemo | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5180-58-1}}}} === 16.1 Tietoteoria === * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}} | www=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. & Tammisalo, Osmo | Nimeke=Keisarinnan uudet (v)aatteet: Naistutkimus luonnontieteen näkökulmasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5202-95-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi | Selite=5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1997-9}}}} === 16.107 Oppikirjat === * {{Kirjaviite | Tekijä=Tomperi, Tuukka & Slotte, Sebastian & Hjelm, Titus | Nimeke=Dialogi tiedosta ja maailmankuvista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-26-4727-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä | Selite=(6. painos 2005) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1796-8}}}} === 16.7 Tiedeoppi. Tieteenfilosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Haaparanta, Leila & Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteelliseen ajatteluun | Selite=6., korjattu painos. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-45-4077-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Nimeke=Se pyörii sittenkin: Tieteenfilosofian peruskysymyksiä | Selite=Universitas 14. (2. painos 1981) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|951-0-07353-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimike=Tieteen rannalla: Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä | Selite=Ursan julkaisuja 94 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-61-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus | Selite=Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1980 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 (3. painos 2002) | Tunniste={{ISBN|951-1-14831-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tieteellinen päättely ja selittäminen | Selite=(Jatko teokseen: ''Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus'') | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-1-07379-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Totuuden rakastaminen: Tieteenfilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-1-18589-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niskanen, Vesa A. (toim.) | Nimeke=Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä: Opiskelijan opas | Julkaisupaikka=Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-45-6606-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Selite=Filosofian kirjasto 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Konsilienssi | Selite=(Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-54-2}}}} === 16.707 Oppikirjat. Harjoituskirjat === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.) | Nimeke=Argumentti ja kritiikki: Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 (7. painos 2007) | Tunniste={{ISBN|951-662-738-2}}}} === 16.8 Tiedepolitiikka === * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo & Rydman, Jan (toim.) | Nimeke=Imago mundi: Ihmisen ja tieteen uudet maailmat | Selite=Tieteen päivät | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-0-18320-2}}}} == 17 Etiikka. Elämänfilosofia. Estetiikka == === 17.1 Etiikka. Moraalifilosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Comte-Sponville, André | Nimeke=Pieni kirja suurista hyveistä | Selite=(Petit traité des grandes vertus, 1995.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9842-40-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun (toim.) | Nimeke=Humanistin maailman etiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Ensyklopedia elämänkatsomustietoon | Selite=Feto ry:n vuosikirja 2007. Toimitusryhmä: Pekka Elo ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat: Suomen humanistiliitto | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-97679-3-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Glover, Jonathan | Nimike=Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria | Selite=(Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 (4. painos 2007) | Tunniste={{ISBN|952-471-020-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä, kaunis, tosi – arvojen filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-357-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-570-517-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Mahdollisimman monen onnellisuus: Utilitarismin historia, teoria ja sovellukset | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-0-25858-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Abortti ja eutanasia | Selite=Artikkelit ilmestyneet julkaisussa Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3/1986 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-354-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti & Häyry, Heta | Nimeke=Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-26-3126-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti (toim.) | Nimeke=ET: Elämänkatsomustieto | Selite=Humaniora-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-662-427-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul | Nimeke=Sekulaarihumanistinen julistus | Selite=(A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul (toim.) | Nimeke=Humanistimanifestit I ja II | Selite=(Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Jalouden alkuperä: Epäitsekkyyden ja yhteistyön biologiaa | Selite=(The origins of virtue: Human instincts and the evolution of cooperation, 1997.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-233-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smoker, Barbara | Nimeke=Humanismi | Selite=(Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}} == 20 Yleinen uskontotiede == * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo & Pyysiäinen, Ilkka & Sjöblom, Tom (toim.) | Nimeke=Uskonto ja ihmismieli: Johdatus kognitiiviseen uskontotieteeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus: Helsinki University Press | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-007-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Närhi, Jani | Nimeke=Paratiisien synty: Ihmismieli, evoluutio ja taivaalliset puutarhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-884-462-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Närvä, Jaakko | Nimeke=Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus | Selite=Väitöskirja. Uskontotiede 12 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-10-5160-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalan selitys: 'jumala' kognitiivisena kategoriana | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-1-14940-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimike=Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30141-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalten keinu: Kiertoajelu uskontotieteessä | Julkaisija=Helsinki: Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-662-987-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Westermarck, Edvard | Nimeke=Kristinusko ja moraali | Selite=(Christianity and morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-07752-X}}}} == 21 Uskonnonfilosofia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=Ateismi: Lyhyt johdanto | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-98702-1-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Harris, Sam | Nimike=Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus | Selite=(The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-991}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalan selitys: 'Jumala' kognitiivisena kategoriana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-1-14940-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimike=Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-30141-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 (2. painos 2000) | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}} * {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry: Kulttuuriohjelma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kulttuuriohjelma/ | www-teksti=Verkkoversio}} === 29.7 Islam ja sen mytologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Hirsi Ali, Ayaan | Nimeke=Neitsythäkki: Islam, nainen ja fundamentalismi | Selite=Artikkelit koottu teoksista De zoontjesfabriek (2002) ja De maagdenkooi (2004) sekä lehtihaastatteluista. S. 169–176: Submission Part I -lyhytelokuvan käsikirjoitus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-1-20346-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Manji, Irshad | Nimeke=Islamin kahdet kasvot: Hätähuuto suvaitsevaisuuden ja muutoksen puolesta | Selite=(The trouble with Islam: A Muslim's call for reform in her faith, 2004.) Suomentanut Tiina Sjelvgren | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-31-3076-2}}}} == 30 Yleinen yhteiskuntatiede == === 30.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti | Nimeke=Ihannevaltio: Historiallinen johdatus yhteiskuntafilosofiaan | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-0-25224-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi | Selite=5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-37-1997-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Popper, Karl R. | Nimeke=Avoin yhteiskunta ja sen viholliset | Selite=(The open society and its enemies, 1945.) Suomentanut Paavo Löppönen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 (2. painos 2000) | Tunniste={{ISBN|951-1-01593-1}}}} == 30.11 Sosiaaliset järjestelmät == === 30.1109 Historia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä | Selite=(Collapse: How societies choose to fail or succeed, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-84-4}}}} == 30.13 Sosiaalipsykologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-284-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Helkama, Klaus | Nimeke=Moraalipsykologia: Hyvän ja pahan tällä puolen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-37-5467-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykokulttuuri: Sosiologinen näkökulma arjen psykologisoitumisen prosessiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-8916-30-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykokirkko: Psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta | Selite=Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-662-754-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykopolitiikka: Paljastava psykologia suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun perinteenä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Hanki ja jää | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-8916-55-1}}}} === 30.81 Juhlien järjestäminen === * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Selite=Kuvitus: Kristiina Turtonen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} == 32 Valtio-oppi. Politiikka == == 32.2 Ihmisoikeudet. Kansalaisen asema yhteiskunnassa == * {{Kirjaviite | Tekijä=Bury, J. B. | Nimeke=Ajatuksen vapauden historia | Selite=(History of freedom of thought, 1914.) Suomentanut Huvi Vuorinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1917}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5503-22-4}}}} == 33 Oikeustiede == === 33.24 Sosiaalioikeus === * {{Kirjaviite | Tekijä=Blomquist, Clarence | Nimeke=Eutanasia – lääketieteellinen kuolinapu | Selite=(Livet, döden och läkaren: Om medicinsk dödshjälp, 1964.) Suomentaneet Ilkka Taipale ja Vappu Taipale. Hyvä tietää 13 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1967}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Rauno | Nimeke=Eutanasia: Hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus | Selite=Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja. Sarja C 18 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Pandecta | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-96769-1-0}}}} == 38 Kasvatus. Opetus. Kasvatustiede == === 38.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi Kari E. | Nimeke=Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin | Selite=7. uudistettu painos (10. painos 2002). Oppimateriaaleja 28 | Julkaisupaikka=Helsinki – Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-45-5889-8}}}} == 50 Luonnontieteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Bryson, Bill | Nimeke=Lyhyt historia lähes kaikesta | Selite=(A short history of nearly everything, 2003.) Suomentanut Markku Päkkilä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 (3. painos 2006) | Tunniste={{ISBN|951-0-30972-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ganten, Detlev & Deichmann, Thomas & Spahl, Thilo | Nimeke=Luonto, tiede ja elämä: Kaikki, mitä tulee tietää | Selite=(Leben, Natur, Wissenschaft, 2003.) Suomentanut Mervi Ovaska | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-20-7284-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo | Nimeke=Leijonan häntä: Luoko tietoa luonto vai ihminen? | Selite=Ursan julkaisuja 78 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-10-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Ihmeitä: Kävelyretkiä kaikkeuteen | Selite=Ursan julkaisuja 105 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|978-952-5329-63-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Konsilienssi | Selite=(Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-54-2}}}} === 50.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Elämän tulevaisuus | Selite=(The future of life, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-5202-55-0}}}} == 52 Tähtitiede. Geodesia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Kotona maailmankaikkeudessa | Selite=Ursan julkaisuja 80 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-15-1}}}} == 52.2 Maailmankaikkeus. Tähdet. Tähtijärjestelmät == * {{Kirjaviite | Tekijä=Adams, Fred & Laughlin, Greg | Nimeke=Maailmankaikkeuden elämäkerta: Ikuisuuden fysiikkaa | Selite=(Five ages of the universe: Inside the physics of eternity, 1999.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-471-018-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Davies, Paul | Nimeke=Viides ihme: Elämän syntyä etsimässä | Selite=(The fifth miracle: The search for the origin and meaning of life, 1999.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|952-5202-38-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. | Nimeke=Ajan lyhyt historia | Selite=(The illustrated A brief history of time, 1996.) Tarkistettu ja täydennetty, kuvitettu laitos. Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 (5. painos 2005) | Tunniste={{ISBN|951-0-19440-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. | Nimeke=Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa | Selite=(The universe in a nutshell, 2001.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-28400-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. & Mlodinow, Leonard | Nimeke=Ajan lyhyempi historia | Selite=(A briefer history of time, 2005.) Suomentanut Arja Hokkanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-33523-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hawking, Stephen W. & Mlodinow, Leonard | Nimeke=Suuri suunnitelma | Selite=(The grand design, 2010.) Suomentanut Markus Hotakainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2011 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-38205-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Teerikorpi, Pekka & Valtonen, Mauri | Nimeke=Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva | Selite=Ursan julkaisuja 35 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ursa | Vuosi=1988 | Tunniste={{ISBN|951-9269-43-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen | Selite=Ursan julkaisuja 93 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ursa | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5329-39-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtaoja, Esko | Nimeke=Kotona maailmankaikkeudessa | Selite=Ursan julkaisuja 80 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-15-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valtonen, Mauri | Nimeke=Kvasaareja ja mustia aukkoja | Selite=Kuvat: Eija Laurikainen. Ursan julkaisuja 45 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-9269-63-0}}}} ==== 52.4065 Kokoukset ==== * {{Kirjaviite | Tekijä=Lehti, Raimo & Rydman, Jan (toim.) | Nimeke=Imago mundi: Ihmisen ja tieteen uudet maailmat | Selite=Tieteen päivät | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-0-18320-2}}}} == 53 Fysiikka == * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Näkymätön todellisuus | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-0-21363-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Weinberg, Steven | Nimeke=Unelmia viimeisestä teoriasta | Selite=(Dreams of a final theory: The scientist's search for the ultimate laws of nature, 1993.) Suomentanut Jukka Maalampi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-244-2}}}} === 53.1 Yleinen ja teoreettinen fysiikka === * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Olemisen porteilla | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 (4. painos 2004) | Tunniste={{ISBN|951-0-22915-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Kosmoksen hahmo | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27916-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Enqvist, Kari | Nimeke=Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-32679-4}}}} === 55.2 Geologia. Geomorfologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Eronen, Matti | Nimeke=Jääkausien jäljillä | Selite=Ursan julkaisuja 43 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ursa | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-9269-59-2}}}} === 55.4 Paleontologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Gould, Stephen Jay | Nimeke=Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku | Selite=(Wonderful life: The Burgess shale and the nature of history, 1989.) Suomentaneet Outi Nummi ja Markus Nummi | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-884-088-1}}}} == 56 Biologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Ganten, Detlev, Deichmann, Thomas & Spahl, Thilo | Nimeke=Luonto, tiede ja elämä: Kaikki, mitä tulee tietää | Selite=(Leben, Natur, Wissenschaft, 2003.) Suomentanut Mervi Ovaska | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-20-7284-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Mayr, Ernst | Nimeke=Biologia – elämän tiede | Selite=(This is biology – the science of the living world, 1998.) Suomentanut Anto Leikola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-241-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Elämän monimuotoisuus | Selite=(The diversity of life, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-884-182-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Elämän tulevaisuus | Selite=(The future of life, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|952-5202-55-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Wilson, Edward O. | Nimeke=Konsilienssi | Selite=(Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-54-2}}}} === 56.01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Dobzhansky, Theodosius | Nimeke=Biologia ja maailmankatsomus | Selite=(The biology of ultimate concern, 1967.) Taskutieto 78 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WS | Vuosi=1971}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kamppinen, Matti & Laihonen, Pasi & Vuorisalo, Timo (toim.) | Nimeke=Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-1-10352-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lagerspetz, Kari | Nimeke=Sattumasta säätelyyn: Eliöt sopeutuvina säätelyjärjestelminä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-0-11586-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Monod, Jacques | Nimeke=Sattuma ja välttämättömyys: Tutkielma modernin biologian luonnonfilosofiasta | Selite=(Le hasard et la nécessité, 1970.) Suomentanut Anto Leikola. 2. painos (1. painos 1973). Taskutieto 110 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-0-10505-8}}}} === 56.1 Sytologia. Solubiologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Kaila, Kai | Nimeke=Hermoston ja käyttäytymisen biologiaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1985 | Tunniste={{ISBN|951-1-08499-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Lagerspetz, Kari | Nimeke=Sattumasta säätelyyn: Eliöt sopeutuvina säätelyjärjestelminä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-0-11586-X}}}} == 56.41 Kehitysoppi. Evoluutio == * {{Kirjaviite | Tekijä=Bargum, Katja & Kokko, Hanna | Nimeke=Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-34020-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Björklund, Mats | Nimeke=Evoluutiobiologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-076-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Browne, Janet | Nimeke=Darwinin Lajien synty | Selite=(Darwin’s Origin of species, 2007.) Suomentanut Riitta Virkkunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-20-7441-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Darwin, Charles | Nimeke=Lajien synty | Selite=(The illustrated Origin of species, 1979.) Lyhentäen toimittanut Richard E. Leakey. Suomentanut Anto Leikola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-26-1843-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Darwin, Charles | Nimeke=Lajien synty | Selite=(On the origin of species, 1859.) Suomentanut Pertti Ranta | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-768-236-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Geenin itsekkyys | Selite=(The selfish gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-884-107-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet | Selite=(The greatest show on Earth: The evidence for evolution, 2009.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-27-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Viesti miljardien vuosien takaa | Selite=(River out of Eden, 1995.) Suomentanut Risto Varteva. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-20552-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Gould, Stephen Jay | Nimeke=Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku | Selite=(Wonderful life: The Burgess shale and the nature of history, 1989.) Suomentaneet Outi Nummi ja Markus Nummi | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Art House | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-884-088-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Hanski, Ilkka & Niniluoto, Ilkka & Hetemäki, Ilari (toim.) | Nimeke=Kaikki evoluutiosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-098-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Laihonen, Pasi & Salo, Jukka & Vuorisalo, Timo | Nimeke=Evoluutio: Miten elämä kehittyy | Selite=Piirrokset: Maija Mustonen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Tunniste={{ISBN|951-1-08486-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Mayr, Ernst | Nimeke=Evoluutio | Selite=(What evolution is, 2001.) Suomentanut Jani Kaaro. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27897-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Oja, Heikki (toim.) | Nimeke=Seti: Vieraan älyn etsintä | Selite=Pohjautuu 1993 pidetyn Seti-seminaarin esitelmiin. Ursan julkaisuja 52 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-9269-73-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.) | Nimeke=Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Kirja-Aurora | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-951-29-3666-3}}}} === 56.411 Biologinen antropologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Blackmore, Susan | Nimeke=Meemit – kulttuurigeenit | Selite=(The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-284-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot | Selite=(Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-56-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä | Selite=(Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1978 | Tunniste={{ISBN|951-26-1524-X}} | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. | Nimeke=Ihmisen jäljillä | Selite=(The making of mankind, 1981.) Suomentanut Irma Rostedt | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-26-2059-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard | Nimeke=Ihmiskunnan juuret | Selite=(The origin of humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Tieteen huiput | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-0-20039-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Leakey, Richard E. & Lewin, Roger | Nimeke=Ihmisyyden synty | Selite=(Origins reconsidered: In search of what makes us human, 1992.) Suomentanut Heikki Eskelinen. Lisäpainos 1994 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-1-11227-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Morris, Desmond | Nimeke=Eläin nimeltä ihminen: Henkilökohtainen näkemys ihmislajista | Selite=(The human animal, 1967.) Suomentanut Tiina Holopainen | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-20-4600-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Richerson, Peter J. & Boyd, Robert | Nimeke=Ei ainoastaan geeneistä: Miten kulttuuri muunsi ihmisen evoluution | Selite=(Not by genes alone: How culture transformed human evolution, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5202-93-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Geenit, kokemus ja ihmisenä oleminen | Selite=(Nature via nurture: Genes, experience and what makes us human, 2003.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-71-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Jalouden alkuperä: Epäitsekkyyden ja yhteistyön biologiaa | Selite=(The origins of virtue: Human instincts and the evolution of cooperation, 1997.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-884-233-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ridley, Matt | Nimeke=Perimä: Ihmisen historia 23 kappaleessa | Selite=(Genome: The autobiography of a species in 23 chapters, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-884-283-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Salmi, Kalervo | Nimeke=Aivojen ajatus, kiehtova mieli: Ihminen evoluution tuotteena | Julkaisupaikka=Klaukkala | Julkaisija=Recallmed | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-847-017-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Nimeke=Rakkauden evoluutio: Ihmisen parinvalinnan biologiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5202-89-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Seppo | Nimeke=Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa: Esseitä ihmisen biologiasta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-31-4047-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Valste, Juha | Nimeke=Apinasta ihmiseksi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-26538-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-301-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ylikoski, Petri | Nimeke=Evoluutio ja ihmisluonto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-043-5}}}} == 58 Eläintiede == * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Älykäs eläin | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Tunniste={{ISBN|978-951-796-631-3}}}} === 58.9 Eläinten elintavat === * {{Kirjaviite | Tekijä=Viitala, Jussi | Nimeke=Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-301-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Waal, Frans de | Nimeke=Hyväluontoinen: Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä | Selite=(Good natured: The origins of right and wrong in humans and other animals, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|952-5202-10-0}}}} == 59 Lääketiede. Terveydenhoito == === 59.4 Hoitomenetelmät === * {{kirjaviite | Tekijä=Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.) | Nimeke=Toden näköiset harhat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-8917-70-1}}}} === 59.55 Hermosto. Neurologia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Damasio, Antonio | Nimeke=Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot | Selite=(Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5202-49-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Damasio, Antonio | Nimeke=Spinozaa etsimässä: Ilo, suru ja tuntevat aivot | Selite=(Looking for Spinoza: Joy, sorrow and the feeling brain.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-69-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Gazzaniga, Michael S. | Nimike=Eettiset aivot | Selite=(The ethical brain, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5202-97-6}}}} === 59.5501 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät === * {{Kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Nimeke=Neurofilosofia | Selite=(Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5202-81-X}}}} == 59.56 Psykiatria == * {{Kirjaviite | Tekijä=Lauerma, Hannu | Nimeke=Pahuuden anatomia: Pahuus, hulluus, poikkeavuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-37-5451-8}}}} == 59.561 Psyykkiset sairaudet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Virsu, Veijo | Nimeke=Aivojen muotoutuvuus ja kuntoutuminen | Selite=Kuntoutussäätiön tutkimuksia 26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuntoutussäätiö | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-8957-45-2}}}} == 90 Historiantutkimus. Yleinen kulttuurihistoria. Yleinen sotahistoria. Yleinen arkeologia == === 90.1 Historianfilosofia. Kulttuurifilosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-1-11070-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-1-15356-0}}}} == 90.2 Yleinen kulttuurihistoria == * {{Kirjaviite | Tekijä=Wheen, Francis | Nimeke=Kuinka humpuuki valloitti maailman: Nykyajan harhojen lyhyt historia | Selite=(How mumbo-jumbo conquered the world: A short history of modern delusions, 2004.) Suomentanut Seppo Hyrkäs | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-20-7026-X}}}} == 90.4 Yleinen arkeologia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Diamond, Jared | Nimeke=Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot | Selite=(Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5202-56-9}}}} == 91 Maailmanhistoria. Euroopan historia == * {{Kirjaviite | Tekijä=Glover, Jonathan | Nimike=Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria | Selite=(Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-471-020-X}}}} [[Luokka:Elämänkatsomustieto]] 9zt9fl3864p9xlhpw9r3awnjukkcush 0 11133 160804 120014 2026-11-04T09:24:32Z Jcb 12574 160804 wikitext text/x-wiki [[Kuva:Sima and tippaleipä 2.jpg|thumb|250px|Simaa ja tippaleipiä.]] '''Vappu''' on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.euroopanrajalla.net/2008/04/22/vaikea-vappu-turkissa/ | Nimeke=Vapusta ei vieläkään vapaapäivää Turkissa | Tekijä=Leinonen, Anu & Tainio, Lauri | Julkaisu=Euroopan rajalla? | Ajankohta=22.4.2008 | Viitattu= }}</ref>. Se on alkavan kevään juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref>. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, ''suomalaisen työn päivä''<ref name="Kuntsi">{{Verkkoviite | Osoite=http://antti.kuntsi.com/blog/archives/000140.html | Nimeke=Wappu – Mikä se on ja mistä se tulee? | Tekijä=Kuntsi, A. | Selite=Julkaistu Wiipurilaisen Osakunnan jäsenjulkaisussa Willi, numerossa 2/2004 | Viitattu=5.4.2010}}</ref>. == Vapun alkuperä == [[Tiedosto:Haymarketstation.jpg|thumb|200px|right|Haymarketin kahakka 1. toukokuuta 1886.]] Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkuun.<ref name="Grönroos"/> Germaaniset kansat viettivät kevään alkamisen juhlaa huhtikuun lopulla. Kristillisellä keskiajalla hedelmällisyysjuhla korvattiin Valborgin pyhimyskultilla. Germaanien juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen. Tapa jatkuu nykypäivän Ruotsissa lähinnä Sveanmaalla. Irlannissa ja Skotlannissa juhlittiin huhtikuun lopulla gaelilaista Beltane-juhlaa, johon kuului myös kokkojen polttaminen.<ref name="Katajala">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.katajala.net/blog/jussi/archives/2005/04/vapun_historia_1.html | Nimeke=Vapun historia | Tekijä=Katajala, Jussi | Ajankohta=26.4.2005 | Viitattu=5.4.2010}}</ref> Karja on ajettu rituaalisesti haltiatulien läpi. Varsinkin germaanisissa maissa on perinteisesti pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ympärille. Nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita toukoneito (''May Queen'').<ref name="Grönroos">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/vappu/ | Nimeke=Vappu | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=5.4.2010}}</ref> Suomessa tunnetaan vanhana kevään juhlana ''hela'' eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helavalkeita.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kantalainen, Merja | Osoite=http://www.kantalainen.fi/sanottua.php?id=16 | Nimeke=Vappupuhe | Ajankohta=1.5.2005 | Viitattu=2.6.2009}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.6.2009}}</ref> Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja<ref name="Kuntsi"/>. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2002-04-27,104:10:104570,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään | Tekijä=Hätönen, Paula | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=27.4.2002 | Viitattu=5.6.2009}}</ref> Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://intratad.turku.fi/velkua/bulletin.nsf/3153463e7cd3c732c2256492002fa0da/3f03d7a8250fdf75c22567610024afa9?OpenDocument | Nimeke=Kuntatiedote | Ajankohta=28.4.1999 | Julkaisija=Velkuan kunta | Viitattu=5.6.2009}}</ref> Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin mukaan. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä ({{k-de|Walpurgisnacht}}) on arveltu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen toimiksi.<ref>Hakusana vappu teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Iso tietosanakirja. 14 osa, Troopillinen–Wasenius | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1938}}</ref> Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu valpurinpäivään. Muissa maissa vappujuhlan viettäminen juontaa juurensa työväenliikkeeseen.<ref name="Katajala"/> Työläisten kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa. 1. toukokuuta 1886 järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli ainakin 10 työläistä. Kolme päivää myöhemmin useita siviilejä ja poliiseja sai surmansa kahakoissa Chicagon Haymarketissa. Poliisi suoritti joukkopidätyksiä, joissa seitsemää syytettiin anarkismista ja valtion vastustamisesta. Heidät tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin. Vuonna 1889 työläisten Toinen internationaali päätti, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Miksi työläiset juhlivat juuri vappua? | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta=3/2008 | Julkaisupaikka=Oslo | Julkaisija=Bonnier Publications International AS | Tunniste=ISSN 0806-5209}}</ref> Ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Välitön esikuva tuli siis Amerikasta, mutta taustalla vaikutti ilmeisesti myös keskieurooppalainen perinne. Keskiaikaiset asekatselmukset olivat muuttuneet kaupunkien porvariskaartien katselmuksiksi ja myöhemmin kiltojen ja ampumaseurojen paraateiksi ja marsseiksi.<ref name="Lehtonen"/> == Suomalainen vappu == [[Tiedosto:Vappu Esplanadilla.jpg|thumb|200px|Helsingin Pohjois-Esplanadi vappuna 2006.]] Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla. Vappua on kuitenkin vanhastaan vietetty maaseudullakin sekä talonpoikaiston että herrasväen piirissä. Eräillä Etelä-Suomen alueilla poltettiin vapputulia ja paikoitellen oli tapana harjoittaa karjan menestystä edistävää taikuutta. Vappuun yhdistettiin yleensäkin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanhaa kirkollista luonnetta. Maaseudun pappiloissa pidettiin vappuisin kutsuja. Nämä perinteet eivät kuitenkaan olennaisesti vaikuttaneet 1900-luvulla kehittyneeseen vapun juhlintaan.<ref name="Lehtonen"/> Oma merkityksensä vapun myöhempiin tapoihin oli sen sijaan sillä, että kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana. Kesäravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja. Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli kuulunut myös pappiloiden vappuun. Kaupunkien vapunvieton juuria on haettu varhaiskeskiajan asekatselmuksista saakka. Aatelisto järjesti Suomessakin 1500-luvulla turnajaisia, joissa talven ja kesän hahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä voitti. 1800-luvulla säätyläisvappuun sulautui ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.<ref name="Lehtonen"/> Ylioppilaitten vapunvieton eräänä lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vappuna oli tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Nuoret miehet myös kiersivät talosta toiseen laulamassa kevään tuloa. Kaikki nämä ainekset sopivat hyvin ylioppilaille. He saattoivat viettää vappua osakuntajuhlana, johon kuuluivat puheet, juhlajuomat ja laulutervehdykset. Ulkoilmajuhlia pidettiin käytännön syistä myöhemmin toukokuussa, jolloin oli kukan päivä. 1800-luvun lopulla ylioppilaiden kevätjuhlan pitoajaksi vakiintui toukokuun ensimmäinen päivä.<ref name="Lehtonen"/> Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi ''suomalaisen työn päivä''. Liputtamista ei kuitenkaan perusteltu sillä, että vappu olisi työläisten juhlapäivä. Kansatutkija Juhani U. E. Lehtonen totesi, että vapun perinnetaustan kannalta kyse on oudosta poliittisesta kompromissista. Osa suomalaisista ei hyväksynyt työläisvappua, mutta railakas ylioppilasvappukaan ei ollut kaikkien mieleen. Näytti olevan ongelma, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton viettäisi vappua. Siksi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä vappua markkinoitiin iloisena kevätjuhlana, kevään tulon merkkipäivänä. ”Ainoana vaikeutena vapun vietossa kevään juhlana on ollut asian keinotekoisuus: kevät kun kerta kaikkiaan ei tule vielä vappuna Suomeen”, Lehtonen kirjoitti.<ref name="Lehtonen"/> Pohjoismaissa on tapana kiinnittää huomio varsinaisen juhlan aattopäivään. Myös vapun juhlinta on siirtynyt joulun, uudenvuoden ja juhannuksen tavoin aattoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Sivu=201 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}}</ref> Varisinkin 1930-luvulta lähtien juhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivästä sitä edeltävään päivään. Tähän vaikutti osaltaan julkisten huvitilaisuuksien, erityisesti tanssien, yleistyminen ja sijoittuminen juuri aattoon.<ref name="Lehtonen"/> Sima on tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan koko perheen juhlajuomana, ja sitä on helppo valmistaa myös kotona.<ref name="Lehtonen"/> Vappulounas kuuluu monen perheen ohjelmaan. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Vappuna voidaan käydä vieraisilla, tehdä kävelyretki kaupungille tai aloittaa mökkikausi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://oppiminen.yle.fi/vappu_kevat | Nimeke=Vappu – kevään tulon juhla | Julkaisija=Oppiminen – Yle.fi | Viitattu=5.4.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlatuulella/vappu-on-iloinen-kevatjuhla | Nimeke=Vappu on iloinen kevätjuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=24.4.2009 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=5.4.2010}}</ref><ref name="Lehtonen"/> == Lähteet == {{Viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] 0bd9wlwyqzh3k8uxbs66svbz56e110p 0 11170 160803 103149 2026-11-04T09:24:12Z Jcb 12574 160803 wikitext text/x-wiki [[Kuva:Dance practice in Thailand.jpg|thumb|250px|Uudenvuoden tanssien harjoittelua Thaimaassa.]] Uutenavuotena juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä eli uudenvuodenaatto vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi eli uudenvuodenpäiväksi. Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle.<ref name="et4">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId127702 | Nimeke=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Uusi vuosi | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=28.4.2010}}</ref> Vuodenvaihde on pyritty sijoittamaan talvipäivänseisaukseen, mutta oikea talvipäivänseisaus on vähitellen siirtynyt aikaisemmaksi<ref name="et4"/>. == Juhlinta == Suomalaiseen uuteenvuoteen kuuluu herkkujen, esimerkiksi nakkien ja perunasalaatin syönti. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Satu (toim.) | Nimeke=Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt | Sivu=20, 24 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-23-3963-3}}}}</ref><ref name="Kaikki_juhlista">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kaikkijuhlista.fi/uusi-vuosi/ | Nimeke=Uusi vuosi | Julkaisija=Kaikki juhlista | Viitattu=28.4.2010}}</ref> Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja.<ref name="Kaikki_juhlista"/> Arvokkaaseen uudenvuoden viettoon kuuluvat ooppera ja teatteri<ref>Seljavaara & Kärjä, s. 16.</ref>. Itävallassa pidetään Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti. Musikvereinin Kultaisessa salissa Wienin filharmonikot esittävät Straussin säveltäjäsuvun, ennen kaikkea Johann Strauss nuoremman musiikkia. Vuodesta 1941 lähtien järjestettyä konserttia seurataan television lukuisissa maissa, myös Suomessa.<ref name="Kaikki_juhlista"/> Uudenvuodenpäivä ei ole virallinen liputuspäivä, sen sijaan kuin Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on jo vakiintunut liputuspäivä.<ref>Seljavaara & Kärjä, s. 12.</ref> == Ilotulitteet == Suomessa uuteenvuoteen on kuulunut ilotulitteiden ampuminen. Monille eläimille uusivuosi on kova paikka, sillä niitä pelottavat pamaukset ja kirkkaat välähdykset.<ref name="Kaikki_juhlista"/> Ilotulitteista jää maahan hylsyjä, jotka sisältävät jäänteitä myrkyllisistä aineista. Nämä roskat tulisi siivota heti seuraavana päivänä, jotta ne eivät joudu eläinten tai pikkulasten suihin tai jää ympäristön saasteiksi.<ref name="Kaikki_juhlista"/> Ilotulitus saatetaan jättää juhlinnasta pois ympäristön säästämisen vuoksi.<ref name="VL">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/teemat/viherra-joulusi | Nimeke=Viherrä uudenvuodenviettosi | Tekijä=Hallivuori, Laura | Ajankohta=16.12.2008 | Julkaisija=Vihreä lanka | Viitattu=13.2.2010}}</ref> == Ennustaminen seuraleikkinä == Tinan valaminen on vanha ennustusmenetelmä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-22920-2}}}}</ref> Uudenvuodentinat ovat ongelmajätettä niiden sisältämän lyijyn takia, ja ne tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2009/12/ennusta_ekologisesti_sulata_sokeria_1323319.html | Nimeke=Ennusta ekologisesti, sulata sokeria | Ajankohta=29.12.2009 | Julkaisija=YLE Etelä-Karjala | Viitattu=28.4.2010}}</ref> Jotkut jättävät tinojen valamisen pois juhlinnasta luonnon säästämiseksi.<ref name="VL"/> Uutta vuotta voidaan ennustaa myös nostelemalla kahvikuppeja, joiden alle on asetettu ennusmerkkejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tunturisusi.com/joulu/uusivuosi.htm | Nimeke=Uusivuosi: Vanhoja taikoja | Julkaisija=Tunturisusi.com | Viitattu=28.4.2010}}</ref> == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.) | Nimeke=Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-28965-5}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] qtbsqn4z2at9mor8ylk104lmyalajii 0 11188 160793 127006 2026-11-04T08:52:45Z Jcb 12574 160793 wikitext text/x-wiki [[Kuva:Savusauna.jpg|thumb|250px|Sauna suomalaisen luonnon keskellä.]] Helluntai on sunnuntaipäivä, jolloin kaupat pidetään eräin poikkeuksin laki­sääteisesti kiinni.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090945 | Nimeke=Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista (945/2009) | Selite=2 ja 3 § | Julkaisija=Finlex | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Suomen kieleen sana helluntai on tullut ruotsin kielen sanoisa ''helig dag'', pyhä päivä<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/0A20C9AEFCE37960C225708400250668?openDocument&lang=FI | Nimeke=Helluntai on Pyhän Hengen juhla | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=23.5.2010}}</ref>. Helluntain aikaan Suomen luonto on kauneimmillaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/helluntai/helluntai.html | Nimeke=Helluntai | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/tanaan_vietetaan_helluntaita_1703819.html | Nimeke=Tänään vietetään helluntaita | Ajankohta=23.5.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=23.5.2010}}</ref>. Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on poltettu helavalkeita. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2002-04-27,104:10:104570,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään | Tekijä=Hätönen, Paula | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=27.4.2002 | Viitattu=5.6.2009}}</ref>. Nykyisin helavalkeita sytyttävät useat kyläyhdistykset.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Mattsson, Ulla | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2002-05-08,104:7:105893,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Helavalkeat loimottavat illalla | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=8.5.2002 | Viitattu=2.6.2009}}}</ref> Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/helatorstai.htm | Nimeke=Helatorstai ja helluntai | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Sivu=137–144 | Selite=24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|951-1-12544-3}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=1008 | Nimeke=Ajastaika: Helatorstai ja Helluntai | Ajankohta=3.3.2010 | Julkaisija=Taivaankannen takojat | Viitattu=23.5.2010}}</ref> == Helluntain vieton vinkkejä == * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Helkajuhla Ritvalan helkajuhla]. * Päivi Miettunen: [http://www.helsinki.fi/~phmiettu/Tanssi/index.html Historialliset tanssit]. * {{Kirjaviite | Tekijä=Junno, Sauli | Nimeke=Leikkilipas: Leikkejä ja tansseja Karjalasta ja Suomesta | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Ilias | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|952-5309-49-5}}}} == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:Juhlakirja|{{SUBPAGENAME}}]] 7gxpe34m4mif8ibnjcxa85s6d01ufi0 0 11234 160774 83669 2026-11-04T08:17:45Z Jcb 12574 160774 wikitext text/x-wiki == A == '''Agnostismi''' on käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: agnostismi | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#agnostismi | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=12.7.2010}}</ref> Käsitettä käytetään myös laajemmin käsityksestä, että ei ole mahdollista saada mitään tietoa joistakin asioista.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: A–J | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-0-07253-2}}}}</ref> Käsitteen ''agnostikko'' eli agnostismin kannattaja otti käyttöön Thomas Henry Huxley 1800-luvun loppupuoliskolla. Vaikka agnostikko kieltää tiedon mahdollisuuden, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa jumalan olevan olemassa. Hän voi jopa myöntää ateistien perustelujen olevan parempia, mutta silti uskoa ”tunteellisin perustein”.<ref>Selin, Risto: Jumalan olemassaolo. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}} | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.htmlhttp://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.html | www-teksti=Artikkelin verkkoversio}}</ref> '''Aineellinen todellisuuskäsitys''': Käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu aineesta.<ref name="aineellinen todellisuuskäsitys">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/aineellinen_todellisuuskasitys.html | Nimeke=Aineellinen todellisuuskäsitys | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2–3/2004 | Viitattu=13.9.2010}}</ref><ref name="REP-Materialism">Stack, George J.: Materialism. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Craig, Edward (toim.) | Nimeke=The Shorter Routledge Encyclopedia of Philosophy | Julkaisupaikka=London, New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|0-415-32495-5}}}}</ref> Ainetta ovat sekä aine että energia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/posthumanismi.html | Nimeke=Posthumanismi | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | Viitattu=10.9.2007}}</ref> Aineellinen todellisuuskäsitys eroaa henkisistä (idealistisista), kaksijakoisista (dualistisista) ja monijakoisista (pluralistisista) todellisuuskäsityksistä. Aineellisen todellisuuskäsityksen vastakohta on käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.<ref>Esim. {{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#mozTocId263861 | Nimeke=Erilaisia todellisuuskäsityksiä | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=10.9.2007}}</ref> Aineellisen todellisuuskäsityksen käsite on lähellä luontoon perustuvan (naturalistisen) todellisuuskäsityksen käsitettä, koska aineen tutkimuksessa eli fysiikassa aine voidaan käsittää samaksi kuin luonnontutkimuksen tutkimuskohde yleensä.<ref name="OCP-Materialism">Lacey, Alan: ”Materialism”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Honderich, Ted (toim.) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy | Selite=New edition | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|0-19-926479-1}} | Kieli={{en}} }}</ref> '''Ammattietiikka''': Tietyn ammatin moraaliohjeet. == E == '''Elämänkäsitys''': Elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole Humen lain mukaan tosia tai epätosia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId977042 | Nimeke=Inhimilliset käsitykset ja todellisuus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref><ref>Kun ihminen alkaa puhua, hän ei yleensä aloita sanoilla ”Minun katsomukseni on..” vaan ”Minun käsitykseni on...”. {{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et3.htm#_Toc168393766 | Nimeke=Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? | Tekijä=Erkki Hartikainen (toim.) | Julkaisu=Hyvä elämä ja hyvät juhlat: Peruskoulun elämänkatsomustieto 3 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=28.5.2010}}</ref> Sana ”katsomus” viittaa vain näköaistiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId442635 | Nimeke=Todellisuuskäsitys vai maailmankatsomus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#_Toc1478406596 | Nimeke=Käsityksen (katsomuksen) käsite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> '''Käsitys''' on asenne, jonka vallitessa asioita tarkastellaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#_Toc1478406596 | Nimeke=Käsityksen (katsomuksen) käsite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> Ihmisen käsitysten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et5.htm#_Toc170910841 | Nimeke=Usko, uskomus, vakaumus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> Todellisuuskäsitys ja totuus ovat eri asioita. Inhimilliset käsitykset todellisuudesta ovat usein epätäydellisiä ja virheellisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId977042 | Nimeke=Inhimilliset käsitykset ja todellisuus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref><!-- Sanalla maailmankatsomus saatetaan tarkoittaa samaa kuin elämänkäsitys. Maailmankatsomus on sana, joka viittaa joko todellisuuskäsitykseen tai elämänkäsitykseen. Sanaa ”maailmankatsomus” on arvosteltu siitä, että se koskee vain maailmaa, kun taas ”todellisuuskäsitys” koskee koko kaikkeutta. ”Katsomus” viittaa näköaistiin. Sana ”maailmankatsomus” on käännetty suomen kieleen saksan kielen sanasta ”Weltanschauung”. Monissa muissa kielissä tätä sanaa ei ole tai vastaavan sanan käyttö on harvinaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId442635 | Nimeke=Todellisuuskäsitys vai maailmankatsomus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja: maailmankatsomus">”''maailmankatsomus'' yksilön arvoväritteinen kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä; elämänkatsomus, maailmankuva. ''Tieteellinen, uskonnollinen maailmankatsomus''.” {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref>. <ref>''”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankatsomus – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.”'' {{Kirjaviite | Tekijä=Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna | Nimeke=Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon | Sivu=34 | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=1988}}</ref>. Eri tutkimusalojen edustajat ovat esittäneet erilaisia maailmankatsomuksen määritelmiä. Samankin tutkimusalan sisällä kuvaukset vaihtelevat esittäjien näkemysten mukaan. Maailmankuvan ja maailmankatsomuksen määritelmät ovat epätarkkoja, ja käsitteet esitetään usein samamerkityksisinä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ehnqvist, Tarja | Nimeke=Miten antroposofia ilmenee steinerpedagogiikassa? Rudolf Steinerin ja Helsingin Rudolf Steiner-koulun vuosien 1988 ja 2000 opetussuunnitelmien tietoteorian, ihmiskäsityksen ja taidekäsityksen analysointia ja vertailua | Sivu=14 | Selite=Väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 204 |Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-10-2668-5}} | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/ehnqvist/}}</ref>--> == M == '''Moraali''': Tietoinen, järkevä olento pystyy ottamaan toimintansa lähtökohdaksi moraaliset arvot ja säännöt. Mistä tahansa tosiasiasta, mukaan lukien teot ja käyttäytymistaipumukset, voidaan kysyä, onko se todella oikein. Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja moraalisääntöjä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Tiede ja edistyksen myytti | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pihlstrom.pdf | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2005 | Viitattu=13.9.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> == O == '''Optimismi ja pessimismi''': Optimismi viittaa myönteiseen ja toiveikkaaseen elämänasenteeseen ja kykyyn nähdä asioiden hyvät puolet. Optimismi on vastakohta pessimismille.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref><ref name="Gummeruksen sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-20-6541-X}}}}</ref> William Jamesin mielestä todellisuudessa hyvyyden toteutuminen ei ole varmaa mutta on kuitenkin mahdollista. Tällöin onnellisuuden toteutuminen on jotakin tavoittelemisen arvoista. Jamesin mielestä optimismi lamauttaa toiminnan, kuten pessimismikin. Jos ihminen on varma siitä, että kaikki tulee kääntymään hyväksi, hänellä ei ole vaikutinta toimia ihmiskunnan ja maailman kehittämiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Tiede ja edistyksen myytti | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pihlstrom.pdf | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2005 | Viitattu=13.9.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> == T == '''Todellisuus''' tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.<ref>''”todellisuus: 1. se mikä on todellista, todella olemassa olevaa;”'' {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> '''Todellisuuskäsitys''' sisältää perustavat käsitykset todellisuuden luonteesta sekä tiedosta. Todellisuuskäsitys on yksilön käsitys siitä, millaisessa ympäristössä hän elää ja mitä siinä on mahdollista tehdä. Laajimpana yhteisön taustakäsityksenä todellisuuskäsitys jättää jälkensä yhteiskunnan eri osa-alueisiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kallio-Tamminen, Tarja | Nimeke=Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina |Sivu=205–206, 240 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-570-625-4}}}}</ref> Käsitykset todellisuudesta ovat karkeistuksia ja usein virheellisiä. Koska elämä on todellisuuden osa, elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId442635 | Nimeke=Elämänkäsitys vai elämänkatsomus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et5.htm#_Toc170910841 | Nimeke=Usko, uskomus, vakaumus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:Elämänkatsomustieto]] omfpjtjdqz3fvvieqcq4ljgg7r0d2wq 0 11478 160789 87419 2026-11-04T08:47:50Z Jcb 12574 160789 wikitext text/x-wiki :''[[ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys|Todellisuus ja todellisuuskäsitys]]'' Muun muassa loogiset empiristit vastustivat uskoa yliluonnolliseen ja katsoivat vastaavasti esimerkiksi hermeneutiikan ja fenomenologian olevan tieteeksi naamioitua mielipidekirjallisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/wienin_piiri_vastusti_metafysiikkaa.html | Nimeke=Wienin piiri vastusti metafysiikkaa | Tekijä=Hartikainen, Erkki & Lindfors, Pertti | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2003 | Viitattu=2.6.2011}}</ref> == Tähdistäennustaminen == [[Tiedosto:Astrologer-ad.jpg|thumb|180px|Tähdistäennustajan mainos vuodelta 1863.]] Astrologia (muinaiskreikan sanoista ''astron'', tähti ja ''logos'', logos, oppi; ei pidä sekoittaa astronomiaan eli tähtitieteeseen) eli tähdistäennustaminen on uskomus, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita..<ref name="Spectrum">Hakusana astrologia teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 1, A–Bak | Julkaisupaikka=Helsinki: Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|951-0-07240-0}}}}</ref><ref name="Weilin + Göös">Hakusana astrologia teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 1, a–din | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1988 | Tunniste={{ISBN|951-35-4472-9}}}}</ref> Nykyaikaisen käsityksen mukaan astrologia on näennäistiedettä. Astrologia on kehittynyt muinaisten sumerien harjoittamasta tähtien palvonnasta. Tämä uskonto oli sieluttavaa todellisuuskäsitystä, jossa luonnolle ja sen ilmiöille annettiin henkisiä ominaisuuksia. Taivaankappaleiden ajateltiin olevan jumalia, jotka saavat aikaan maanpäälliset tapahtumat. Astrologian perustana on todellisuuskäsitys, jossa maa on kaikkeuden keskus. Nykyinen astrologia on luonteeltaan ennen muuta viihdeteollisuuden piiriin kuuluvaa liiketoimintaa.<ref name="Spectrum"/><ref name="Weilin + Göös"/> Michel Gauquelin, joka tutki 1950-luvulla astrologiaa tilastotieteen keinoin, esitti tapauksen, jossa kymmenille koehenkilöille annettiin sama, erään sarjamurhaajan syntymätietojen nojalla laadittu horoskooppi. Valtaosa ihmisistä piti horoskooppia tarkkana.<ref name="Mustelin">Mustelin, Nils: Astrologian oudot maailmat. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.) | Nimeke=Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle | Selite=Ursan julkaisuja 38 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9269-48-7}} | www=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/ | www-teksti=http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/luku6.html}}</ref> Nykyiset astrologit väittävät mielellään, että heidän oppinsa perustuu monituhatvuotiseen kokemukseen, joka olisi vahvistanut ne oikeiksi. Arvostelijat kysyvät, miten väitetyt vastaavuudet tähtien asennon ja henkilön luonteenpiirteiden välillä olisi voitu muinaisina aikoina havaita. Jos säännöt olisivat riittävän yksinkertaisia ja yksiselitteisiä (esimerkiksi jos kaikki tai melkein kaikki ihmiset, jotka ovat syntyneet Marsin ollessa Oinaan merkissä, olisivat muita ihmisiä hyökkäävämpiä), muinaiset kansat olisivat ehkä helpostikin voineet huomata ne. Mutta nykyisten astrologien mukaan luotettavien päätelmien tekeminen edellyttää hyvin monien astrologisten tekijöiden huomioon ottamatta, ja jotkin niistä voivat kumotakin toistensa vaikutuksen. Tästä kuitenkin seuraisi, että minkään yksittäisen tekijän vaikutus tuskin voisi olla havaittavissa muutoin kuin hyvin laajojen tilastollisten aineistojen ja monimutkaisten korrelaatiolaskelmien avulla, mutta sellaisia ei muinaisina aikoina ollut edes keksitty. Suurissa aineistossa ilmenevien korrelaatioiden laskemisen teki käytännössä mahdolliseksi vasta tietokoneiden kehittyminen 1900-luvun loppupuolella.<ref name="Mustelin"/> 1970-luvulla noussut astrologian harrastus sai 186 tieteenharjoittajaa allekirjoittamaan yhdysvaltalaisessa ''The Humanist'' -lehdessä ilmestyneen julkilausuman. Siinä varoitettiin herkkäuskoisuudesta ja korostettiin, ettei tähdistä ennustamiselle ole mitään tieteellistä perustetta. Julkilausuma oli yhtenä tekijänä synnyttämässä skeptikkojärjestö CSICOP:ia ja siten nykyaikaista skeptikkoliikettä.<ref name="Spectrum"/><ref>Hakusana Astrologia teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}} | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/astrologia.html | www-teksti=Artikkelin verkkoversio}}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * Nils Mustelin: [http://www.skepsis.fi/jutut/paholaisen_asianajaja/luku6.html Astrologian oudot maailmat]. Teoksesta Paholaisen asianajaja, 1989. * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/astrologia.html Astrologia]. Teoksesta Ihmeellinen maailma, 2001. * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/sporalogia.html Sporalogia]. Teoksesta Ihmeellinen maailma, 2001. [[Luokka:ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys]] ivwa4h62qqv5cvqubguohle2akc4zf0 0 11480 160805 87420 2026-11-04T09:25:28Z Jcb 12574 160805 wikitext text/x-wiki :''[[ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys|Todellisuus ja todellisuuskäsitys]]'' == Käsitykset jumalien olemassaolosta == Teistit eli jumalauskoiset ovat esittäneet, että on olemassa yliluonnollisia olentoja, jumalia tai yksi jumala.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/497132/philosophy-of-religion | Tekijä=Helm, Paul et al. | Nimeke=Philosophy of religion | Julkaisu=Britannica Online Encyclopedia | Viitattu=12.10.2010}}</ref><ref>Selin, Risto: Jumalan olemassaolo. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}} | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.html | www-teksti=Artikkelin verkkoversio}}</ref> Ateismi eli jumalattomuus on käsitys, jonka mukaan todellisuuteen ei kuulu jumalaa tai jumalia.<ref>”ateismi [– –] jumalauskon puuttuminen, käsitys, jonka mukaan Jumalaa t. jumalia ei ole olemassa[.]” {{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: ateismi | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#ateismi | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=16.4.2007}}</ref> Olemassaoloa koskevana käsitteenä teismi on väitelause ”jumala tai jumalia on olemassa” ja ateismi on väitelause ”jumalaa tai jumalia ei ole olemassa”''.<ref name="Smith, George H. 1979">{{Kirjaviite | Tekijä=Smith, George H. | Nimeke=Atheism: The case against god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|0-87975-124-X}} | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Ajankohta=30.10.2003 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Luettu=16.4.2007}}</ref><ref>Niiniluoto, Ilkka, Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=130 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref> Filosofi Julian Baggini on kuvaillut ateismin luonnetta seuraavasti. Tavallisesti henkilöistä, jotka eivät usko jonkin mielikuvitusolennon olemassaoloon, ei käytetä mitään eritystä nimitystä. Oletetaan, että niiden ihmisten määrä, jotka uskovat tiettyyn taruolentoon, alkaa kasvaa. Pian heitä aletaan kutsua erityisellä nimellä, kuten teisteiksi eli jumalaan uskoviiksi. Kun teistejä alkaa olla paljon, teistejä aletaan pitää normaaleina, vaikka jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä. Niitä, jotka eivät ole teistejä, aletaan kutsua ei-teisteiksi eli ateisteiksi. Tavallisella ihmisellä on erilaisia todellisuutta koskevia käsityksiä. Teistit sanovat, että tämän lisäksi todellisuuteen kuuluu jumala. Jos teistejä eli jumalaan uskovia ei olisi, olisi kuitenkin ateisteja, mutta heitä ei kutsuttaisi ateisteiksi. Ateistien käsitys olisi sama vaikka teistejä ei olisi ollut koskaan olemassa.<ref name="erehtymätön">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm | Nimeke=Erehtymätön ateisti | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Viitattu=10.1.2011}}</ref><ref>Baggini 2005.</ref> == Käsitykset tiedosta jumalan olemassaolosta == Jumalauskoisuus, epävarmuus jumalien olemassaolosta ja jumalattomuus voidaan määritellä myös tietoa koskevana.<ref name="Scriven 1966">{{Kirjaviite | Tekijä=Scriven, Michael | Nimeke=Primary philosophy | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=McGraw-Hill | Vuosi=1966 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}}}}. Painettu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Angeles, Peter (editor) | Nimeke=Critiques of god: Making the case against belief in god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}} | Kieli={{en}} }}</ref>. Käsitys teismin, agnostisismin ja ateismin suhteen voi siis olla eriasteinen.<ref name="Martin 1990">{{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Michael | Nimike=Atheism: A philosophical justification | Julkaisupaikka=Philadelphia, Pennsylvania | Julkaisija=Temple University Press | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|0-87722-943-0}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/ateismi.htm | Otsikko=Ateismin määrittelemisestä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2001 | Numero=1/2001}}</ref> {| class="prettytable" ! Käsitys Jumalan olemassaolosta !! Nimitys |- | 1. Suoraan todistuva vastaansanomattomilla tosiasioilla || Vanhakantainen teisti |- | 2. Vahvoja todisteita puolesta eikä mitään todisteita vastaan. Todistuva tavanomaisessa mielessä || Moderni teisti |- | 3. Vahvoja todisteita puolesta, silti ristiriitaisuuksia ja todisteita vastaan || Käytännön teisti, agnostikko laajassa merkityksessä |- | 4. Todisteita puolesta ja vastaan yhtä paljon, todennäköisyys 50 % || Agnostikko kapeassa merkityksessä, ei ota mitään kantaa kummankaan puolesta |- | 5. Joitakin yleisiä tai erityisiä perusteita puolesta, silti epätodennäköinen || Epäilijä, agnostikko laajassa merkityksessä, vaikka pitää jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää sitä mahdollisena |- | 6. Ei mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita puolesta || Negatiivinen ateisti |- | 7. Vahvoja todisteita olemassaoloa vastaan, ei mitään todisteita puolesta || Positiivinen ateisti |} Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita. Positiivisten ateistien tai tieteellisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena.<ref>Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=136 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Cooke, Bill | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html | Otsikko=Agnostismin nousu ja tuho | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=3/2000}}</ref> Agnostikkoja laajassa mielessä on kolmea lajia. Epäilijöiden mielestä jumalan olemassaolon puolesta on joitakin todisteita, mutta jumalan olemassaolo on epätodennäköistä. Agnostikkoja kapeassa mielessä ovat ne, joiden mielestä jumalan olemassaolon todennäköisyys on 50 %. Käytännön teistien mukaan on paljon todisteita jumalan olemassaolosta, mutta muitakin vaihtoehtoja on.<ref name="et">Teksti julkaisussa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (vastaava toim.) | Nimeke=Yläasteen etiikka: Peruskoulun uskontojen historian ja etiikan oppikirja 1–3 | Selite=(Kouluhallituksen hyväksymä kokeilumoniste lukuvuosiksi 1982–83, 1983–84, 1984–85.) Lisäpainos 1985 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa ajatus | Vuosi=1982}} ja sen pohjalta tehdyssä internet-oppimateriaalissa {{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Nimeke=Elämänkatsomustiedon oppikirjat: Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 (ET 11) | Ajankohta=2007 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682124 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=16.4.2007}}</ref> Myös teistit jakaantuvat kahteen ryhmään. Nykyaikaisten teistien mukaan jumalan olemassaolo on todistettu. Vanhakantaisten teistien mielestä jumalan olemassaolo on ehdottoman varmasti todistettu.<ref name="et"/> Agnostikot voidaan jakaa kahteen joukkoon myös toisella tavalla. Positiivisten agnostikkojen mukaan on runsaasti todisteita sekä jumalan olemassaolon puolesta että jumalan olemassaoloa vastaan. Negatiiviset agnostikot eivät halua ottaa kantaa jumalan olemassaoloon vaan vetoavat tietämättömyyteen.<ref name="et"/> Arvostelijoiden mukaan agnostismi on päättämättömyyttä silloin, kun kyse ei ole itsensä suojelemisesta yhteisössä, jossa ateisteihin suhtaudutaan kielteisesti.<ref name="et"/> Agnostismin arvostelijoiden mukaan johdonmukaisesti agnostismin mukaan ei voitaisi sanoa, nouseeko aurinko huomenna, koska mikään kokemustieto ei ole täysin varma. Ateistien mukaan jumalausko on tarpeeton oletus.<ref name="erehtymätön">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm | Nimeke=Erehtymätön ateisti | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Viitattu=10.1.2011}}</ref> == Jumalatodistukset == Uskontojen piirissä on muinaisajoista lähtien pyritty eri tavoin todistamaan jumalan olemassaolo. Erityisesti keskiajan kristillisessä jumaluusopissa jumalatodistuksilla oli keskeinen asema.<ref name=Russell1>{{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia | Selite=(History of western philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17867-5}}}}</ref> Jumalatodistusten nimityksiä ovat muun muassa ontologinen todistus, kaikkeuden alkuperään nojautuvat todistukset, luonnon järjestyksen todistukset eli suunnittelutodistukset, historialliset todistukset ja moraalinen todistus.<ref>Jumalatodistuksia lyhyesti käsittelevä suomenkielinen uskonnonfilosofian oppikirja: {{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-37-2034-9}}}}</ref> === Olemassaolon käsitteeseen nojaava todistus === Eräs tunnettu todistus on keskiajan jumaluusoppineen Anselm Canterburylaisen esittämä ontologinen todistus. Ontologisessa todistuksessa esitetään seuraavat väitteet:<ref name="IEP-Ontological">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iep.utm.edu/o/ont-arg.htm | Tekijä=Himma, Kenneth Einar | Nimeke=Ontologival argument | Julkaisu=Internet Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> # Ihmisellä voi olla ajatus olennosta, jota suurempaa ei voi ajatella. # Oletetaan, että tämä olento on olemassa ainoastaan ajatuksena ihmisen mielessä. # Olemassaolo todellisuudessa on suurempaa kuin olemassaolo ainoastaan mielessä. # Voidaan siis ajatella olentoa joka on suurempi kuin olento jota suurempaa ei voi ajatella: olentoa, joka on olemassa myös todellisuudessa. # Ei voi olla olentoa joka on suurempi kuin olento, jota suurempaa ihminen ei voi ajatella. # Siksi olennon jota suurempaa ei voida ajatella täytyy olla olemassa myös todellisuudessa. Todistuksen suurin ongelma on se, että se pitää olemassaoloa olion ominaisuutena.<ref name="IEP-Ontological"/> Voidaan kuvitella sata kolikkoa, joilla voi (kuvittelussa) olla kaikki samat ominaisuudet kuin sadalla todellisella kolikolla ilman, että niiden silti tarvitsisi olla olemassa. Samoin voidaan kuvitella jumalalle mitä tahansa ominaisuuksia ilman, että niistä voitaisiin päätellä jumalan olevan olemassa.<ref name="Russell2">{{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia 2: Uuden ajan filosofia | Selite=(History of western philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-17886-1}}}}</ref> Anselmin kiistakumppani munkki Gaunilo pyrki osoittamaan, että todistuksella voidaan todistaa lähes mitä tahansa kuviteltavissa olevaa myös olemassa olevaksi: voidaan kuvitella jokin esine, joka täydellisimpänä mahdollisimpanakin mutta kuitenkin ilman olemassaoloa, on vähemmän täydellinen kuin sama esine olemassa olevana.<ref name="IEP-Ontological"/> Tieteen menetelmien mukaan minkään muun kuin käsitteen olemassaoloa ei voida todistaa pelkällä päättelyllä. Olemassaolo voidaan todistaa vain sellaisilla menetelmillä, joihin kuuluu kokemusperäistä havainnointia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Sivu=236 | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|952-5202-96-8}}}}</ref> === Kaikkeuden alkuperään nojaavat todistukset === Kaikkeuden luojaan tai ensimmäiseen syyhyn perustuvat jumalatodistukset pyrkivät osoittamaan Jumalan olemassaolon kaikkeuden ensimmäisenä tai kaikkeuden synnyn kannalta välttämättömänä oliona. Esimerkiksi seuraava päättelyketju edustaa kosmologista jumalatodistusta: # Kaikella, mikä alkaa olla olemassa, on joku syy olemassaoloonsa. # Kaikkeus on alkanut olla olemassa. # Siispä kaikkeudella on syy olemassaoloonsa. Kuuluisin kosmologinen jumalatodistus on Tuomas Akvinolaisen esittämä. Tuomaan esittämä todistus ei pyri löytämään ajallisesti ensimmäistä syytä vaan loogisesti ensimmäisen. Todistus voidaan esittää seuraavasti:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.newadvent.org/summa/1002.htm | Tekijä=Tuomas Akvinolainen | Nimeke=The existence of God (Ia, kvestio 2) | Julkaisu=Summa theologiae | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> # On olemassa ei-välttämätön olio. # Tämän olion olemassaololle on syy. # Syy olion olemassaoloon on joku muu kuin se itse. # Sen, mikä aiheuttaa tämän olion olemassaolon, täytyy joko koostua ei-välttämättömistä olioista tai vähintään yhdestä välttämättömästä oliosta. # Ei-välttämättömät oliot eivät voi aiheuttaa tämän kontingentin olion olemassaoloa. # Siksi sen, joka aiheuttaa tämän välttämättömän olion olemassaolon, täytyy koostua vähintään yhdestä ei-välttämättömästä oliosta. # Siis on olemassa välttämätön olio. Perinteinen arvostelu todistusta vastaan on, että siihen sisältyy loogisena virheenä ajatus loputtoman sarjan mahdottomuudesta. Nämä sarjat voitaisiin yhtä hyvin käsittää loputtomiksi. Esimerkiksi matematiikassa on äärettömiä lukusarjoja, joista esimerkiksi negatiivisten lukujen sarjalla on loppu (-1), mutta ei alkua<ref name=Russell2 /> === Suunnittelutodistukset === Luonnon järjestyksen todistukset pyrkivät vetoamaan selityksenään kaiken tarkoituksenmukaisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/teleological-arguments/ | Tekijä=Ratzsch, Del | Nimeke=Teleological Arguments for God's Existence | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=27.9.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Todistuksen mukaan elämän kehittyminen on äärettömän epätodennäköistä ja elävät olennot ovat hyvin monimutkaisia. Siksi todistuksen mukaan tarvitaan jumala, joka ohjaa kehitystä haluamaansa suuntaan.<ref name="dawkins3">{{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Sokea kelloseppä | Selite=(The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-0-15863-1}}}}</ref> Luonnon järjestyksen todistusta on arvosteltu muun muassa siitä, että sen pohjalta epätodennäköinen mutta mahdollinen tapahtuma voitaisiin aina perustella jonkun olennon ohjaamaksi. Lisäksi tiede selittää eliöiden monimutkaisuuden Charles Darwinin luonnonvalintaan perustuvalla kehitysopilla.<ref name="dawkins3"/> [[David Hume]] arvosteli teleologista todistusta monin tavoin. Hän esimerkiksi kirjoitti, että koska maailmassa on myös paljon vikoja, voitaisiin ajatella, että maailmamme onkin ”jumalakoulun alkeisluokalla olevan lapsijumalan tekemä epäonnistunut harjoituskappale, joka kelpaa korkeintaan roskakoriin heitettäväksi”.<ref name="hume">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.gutenberg.org/etext/4583 | Nimeke=Dialogues concerning natural religion | Tekijä=Hume, David | Selite=Julkaistu 1779 | Viitattu=4.6.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> === Historialliset todistukset === Historiallisilla todistuksilla tarkoitetaan väitteitä, joiden mukaan yleinen historiallinen kehitys tai jotkin historian tapahtumat todistavat jumaluuden olemassaolosta.<ref name=IsoTieto>Artikkeli Jumala teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1933}}</ref> Kristinuskon piirissä on väitetty, että sen pyhässä kirjassa Raamatussa kerrotut ihmeet, erityisesti Jeesus-hahmon ihmeteot ja ylösnousemus kuolleista ovat tosiasioita, ja että ne ihmeellisyytensä vuoksi todistavat kristinuskon jumalan olemassaolon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Räisänen, Heikki | Nimeke=Miten ymmärrän raamattua oikein | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-621-292-1}}}}</ref> === Moraalinen todistus === Moraalisen jumalatodistuksen esitti muun muassa filosofi Immanuel Kant. Todistuksen mukaan eri kansojen samanlaiset moraalikäsitykset osoittavat, että on olemassa jumalallinen lainsäätäjä. Immanuel Kant ajatteli, että kuoleman jälkeinen jumalan antama palkkio tai rangaistus toteuttaisi oikeudenmukaisuuden.<ref name="Kannisto">Kannisto, Heikki: Kant ja järjen itsekritiikki. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Korkman, Petteri & Yrjönsuuri, Mikko (toim.) | Nimeke=Filosofian historian kehityslinjoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-662-708-0}}}}</ref> Arvostelijoiden mukaan yhtenevät moraalikäsitykset voidaan selittää edellyttämättä niiden taustalle mitään jumalallista. Toiseksi lähes jokaiselle moraalisäännölle löytyy myös vastaesimerkkejä muista yhteiskunnista.<ref name="Kannisto"/> Näkemykseen, että uskonto on moraalin lähde liittyy ongelmia. On ongelmallista väittää, että jumalat ovat hyviä ja samaan aikaan väittää, että he antavat ymmärryksen hyvästä ja pahasta, koska niin ei voi sanoa syyllistymättä tautologiaan. Toisin sanoen jumalat voivat tehdä mitä tahansa ja se olisi silloin hyvä, koska jumalat itse määräävät moraalin.<ref name="Hauser">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wjh.harvard.edu/~mnkylab/publications/recent/HauserSingerMoralRelig05.pdf | Tekijä=Hauser, Marc & Singer, Peter | Nimeke=Morality without religion | Viitattu=18.12.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> Uskonnolliset tekstit voivat esimerkiksi yllyttää väkivaltaan.<ref name="Tiede">{{Lehtiviite | Tekijä=Mutanen, Annikka | Otsikko=Mistä moraali syntyy? | Julkaisu=Tiede | Ajankohta=12.8.2008 | Vuosikerta=8/2008 | Numero=8 | Sivut=48-53 | www=http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1014&vl=2008}}</ref> Uskonto on johtanut ihmisiä tekemään rikoksia. Raamatussa Mooses tapatti jumalan käskystä kaikki midianilaiset miehet, naiset, pojat ja tytöt, jotka eivät olleet neitsyitä. Myöhempää rikollisuutta edustavat esimerkiksi ristiretket, kolmikymmenvuotinen sota, lukemattomat selkkaukset sunni- ja shiiamuslimien välillä ja terroristit, jotka räjäyttävät itsensä uskoen varmasti pääsevänsä suoraan paratiisiin.<ref name="Hauser"/>. == Väitteitä Jumalan olemassaolemattomuuden puolesta == On esitetty, että, jos jumala määritellään toimijaksi, jolla ei ole ruumista eli on vain henkeä, joka on ikuinen, täydellisen vapaa, kaikkivoipa ja -tietävä, täydellisen hyvä ja kaikkien olioiden luoja, tälläinen oletus on loogisesti ristiriitainen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Sivu=66 | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref> ''Pahan ongelma'' on seuraavan kaltainen päätelmä: jos jumala on kaikkihyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=53 | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-625-167-6}}}}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys]] qz1o18rjb49xpaxntv6x08dqmufa8ym 0 11483 160770 87416 2026-11-04T08:13:47Z Jcb 12574 160770 wikitext text/x-wiki :''[[ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys|Todellisuus ja todellisuuskäsitys]]'' [[Kuva:Styvmorsviol.jpg|thumb|150px|Keto-orvokki on vanha [[vapaa-ajattelu|vapaa-ajattelijaliikkeen]] tunnus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ffrf.org/fttoday/1997/june_july97/gaylor.html | Nimeke=A Pansy For Your Thoughts | Tekijä=Gaylor, Annie Laurie | Julkaisu=Freethought Today | Ajankohta=Kesäkuu 1997 | Julkaisupaikka=Madison, Wisconsin | Julkaisija=Freedom from Religion Foundation | Viitattu=19.6.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>]] Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa.<ref>”Ateismi on suomeksi jumalattomuus ja ateisti jumalaton.”{{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Ajankohta=30.10.2003 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Julkaisija=Erkki Hartikainen | Viitattu=16.4.2007}} * ”ateismi [– –] jumalauskon puuttuminen, käsitys, jonka mukaan Jumalaa t. jumalia ei ole olemassa[.] Yleensä tätä nimitystä käytetään vain ajattelusta, johon sisältyy jonkinlaisen kannan ottaminen kysymykseen jumaluuden olemassaolosta, vastakohtana agnostismille ja täydelliselle välinpitämättömyydelle uskonnollisista asioista. Käsitteeseen liitetään usein myös aktiivinen kirkon- ja uskonnonvastaisuus. Selvintä olisi käyttää sanaa kaikista käsityksistä, joihin sisältyy se, että jumalolentoja ei ole olemassa.” {{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: ateismi | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#ateismi | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=16.4.2007}} * ”ateismi: Jumalan t. jumalien olemassaolon kieltävä käsitys, jumalankieltäminen.” {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi.<ref>”Kuten jumalausko eli teismi [– –].” Niiniluoto 2003, s. 122.</ref> Uskontokriittisenä käsityksenä ateismi voimistui länsimaissa vähitellen valistuksen ansiosta uudella ajalla, mutta saavutti merkittävän aseman vasta 1900-luvulla ajatuksenvapauden turvaavan lainsäädännön myötä.<ref>Niiniluoto 2003, s. 123.</ref> Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemasaolosta tai yksilön käsityksenä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei.<ref>Niiniluoto 2003, s. 130.</ref> Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa kielletään jumalien olemassaolo, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon, mutta josta puuttuu jumalien olemassaolon nimenomainen kieltäminen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Cline, Austin | Nimeke=Strong Atheism vs. Weak Atheism | Osoite=http://atheism.about.com/od/atheismquestions/a/strong_weak.htm | Julkaisija=About.com | Viitattu=19.4.2007 | Kieli={{en}}}}</ref> == Ateismin määritelmä == Ateismi voidaan määritellä kahdella tavalla. Ensiksi väitelauseena, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen jumala tai jumalia vai ei. Olemassaoloa koskevana käsityksenä ateismi on väitelause ”jumalaa ei ole olemassa”. Ateismi ja sen vastakohta teismi ovat tällöin ainoat mahdolliset kannat: jumala on olemassa tai jumalaa ei ole olemassa.<ref>Niiniluoto 2003, s. 130.</ref><ref name="Smith, George H. 1979">Smith 1979.</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Ajankohta=30.10.2003 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=16.4.2007}}</ref> Toisessa määritelmässä ateismi on jonkin yksilön tiedollinen käsitys.<ref>Niiniluoto 2003, s. 130.</ref> Tällöin ateistit voidaan jakaa positiivisiin ateisteihin, jotka kieltävät jumalan olemassaolon, ja negatiivisiin ateisteihin, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Cline, Austin | Nimeke=Strong Atheism vs. Weak Atheism | Osoite=http://atheism.about.com/od/atheismquestions/a/strong_weak.htm | Julkaisija=About.com | Viitattu=19.4.2007 | Kieli={{en}}}}</ref> Filosofi Michael Scriven on muotoillut taulukossa olevan tunnetun ateismin tieto-opillisen määritelmän, jossa käsitys tiedosta jumalien olemassaolosta määritellään asteikkona.<ref name="Scriven 1966">{{Kirjaviite | Tekijä=Scriven, Michael | Nimeke=Primary philosophy | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=McGraw-Hill | Vuosi=1966 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}}}}. Painettu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Angeles, Peter (editor) | Nimeke=Critiques of god: Making the case against belief in god | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1976 | Tunniste={{ISBN|0-87975-078-2}} | Kieli={{en}} }}</ref>. Filosofi Michael Martin on muotoillut tieto-opillisen jaottelun positiiviseen ateismiin ja negatiivisen ateismiin.<ref name="Martin 1990">Martin 1990.</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/ateismi.htm | Otsikko=Ateismin määrittelemisestä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2001 | Numero=1/2001}}</ref> {| class="prettytable" ! Käsitys jumalan olemassaolosta !! Nimitys |- | 1. Suoraan toteennäytetty || Vanhakantainen teisti |- | 2. Vahvoja näyttöjä puolesta || Nykyaikainen teisti |- | 3. Vahvaa näyttöä puolesta, silti myös näyttöä vastaan || Käytännön teisti, agnostinen teisti |- | 4. Näyttöä puolesta ja vastaan yhtä paljon || Agnostikko |- | 5. Jonkin verran näyttöä puolesta || Epäilijä |- | 6. Ei mitään näyttöä puolesta || Negatiivinen ateisti |- | 7. Vahvaa näyttöä vastaan, ei mitään näyttöä puolesta || Positiivinen ateisti |} Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita. Positiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena.<ref>Niiniluoto 2003, s. 136.</ref><ref name="et">Teksti julkaisussa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (vastaava toim.) | Nimeke=Yläasteen etiikka: Peruskoulun uskontojen historian ja etiikan oppikirja 1–3 | Selite=(Kouluhallituksen hyväksymä kokeilumoniste lukuvuosiksi 1982–83, 1983–84, 1984–85.) Lisäpainos 1985 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa ajatus | Vuosi=1982}} ja sen pohjalta tehdyssä internet-oppimateriaalissa {{Verkkoviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Nimeke=Elämänkatsomustiedon oppikirjat: Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 (ET 11) | Ajankohta=2007 | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682124 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=16.4.2007}}</ref> Filosofi Julian Baggini on kuvaillut ateismin luonnetta seuraavasti. Tavallisesti henkilöistä, jotka eivät usko jonkin mielikuvitusolennon olemassaoloon, ei käytetä mitään eritystä nimitystä. Oletetaan, että niiden ihmisten määrä, jotka uskovat tiettyyn taruolentoon, alkaa kasvaa. Pian heitä aletaan kutsua erityisellä nimellä, kuten teisteiksi eli jumalaan uskoviiksi. Kun teistejä alkaa olla paljon, teistejä aletaan pitää normaaleina, vaikka jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä. Niitä, jotka eivät ole teistejä, aletaan kutsua ei-teisteiksi eli ateisteiksi. Tavallisella ihmisellä on erilaisia todellisuutta koskevia käsityksiä. Teistit sanovat, että tämän lisäksi todellisuuteen kuuluu jumala. Jos teistejä eli jumalaan uskovia ei olisi, olisi kuitenkin ateisteja, mutta heitä ei kutsuttaisi ateisteiksi. Ateistien käsitys olisi sama vaikka teistejä ei olisi ollut koskaan olemassa.<ref name="erehtymätön">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm | Nimeke=Erehtymätön ateisti | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Viitattu=10.1.2011}}</ref><ref>Baggini 2005.</ref> Käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” keksi Thomas Henry Huxley 1860-luvulla.<ref>Christianity and Agnosticism: A Controversy. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Huxley, Thomas Henry | Nimeke=Collected Essays vol 5: Science and Christian tradition | Sivu=237–239 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Macmillan | Vuosi=1889 | Kieli={{en}} }}</ref> Agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa uskoa jumalan olemassaoloon, vaikkei väitä sitä tiedoksi<ref>Selin, Risto: Jumalan olemassaolo. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}} | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.htmlhttp://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.html | www-teksti=Artikkelin verkkoversio}}</ref>. Ateistit ovat saattaneet arvostella agnostikkoja siitä, että agnostismin mukaan ei voitaisi todeta mitään tavallista väitelausetta, koska mikään [[Empirismi|kokemustieto]] ei ole täysin varma. Ateististen arvostelijoiden agnostikot eivät välttämättä tunne ateismin määritelmää, luonnetta ja perusteluita. Kolmas vastaväite agnostikko-käsitteen käytölle on, että sitä saatetaan käyttää vain koska halutaan suojella itseä uskovien hyökkäyksiltä yhteisössä, jossa ateisteihin suhtaudutaan kielteisesti.<ref name="et"/><ref name="erehtymätön"/><ref name="Cooke">{{Lehtiviite | Tekijä=Cooke, Bill | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html | Otsikko=Agnostismin nousu ja tuho | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=3/2000}}</ref> Ateismia on puolustettu esittämällä, että ateismin mukaan usko jumalaan ei ole perusteltu. Tätä on nimitetty negatiiviseksi ateismiksi. Väitettä, että on perusteltua olla uskomatta jumalaan, on nimitetty positiiviseksi ateismiksi. Merkkiteos ateismin perusteiden esityksessä on filosofi Michael Martinin teos ''[[Atheism: A Philosophical Justification]]'' (1990). Teoksessa Martin käy läpi perinteisiä perusteluja jumalan olemassaolosta. Ensiksi Martin esittää perustelut sille, että usko jumalaan on vailla perusteita. Jumalatodistukset Martin arvioi kestämättömiksi. Martin katsoo osoittaneensa, että negatiivinen ateismi on tosi. Toiseksi Martin pyrkii osoittamaan, että on perustellumpaa olla uskomatta jumalaan kuin uskoa. Martinin mukaan sekä negatiivinen että positiivinen ateismi ovat älyllisesti kestäviä näkökantoja. Ateismin puolustajien mukaan edes positiivinen ateismi ei vaadi täydellistä tietoa eivätkä ateistit ole väittäneetkään omistaneensa sellaista. Heidän mukaansa ateismissa esitetään ainoastaan, että perustelut sille, ettei jumalaa ole olemassa, ovat vahvemmat kuin perustelut sille, että jumala on olemassa. Heidän mukaansa positiivinen ateismi on vain kanta, että todisteet jumalan olemassaoloa vastaan ovat riittävät sille, että on oikeutettua olla uskomatta jumalaan.<ref name="Cooke"/> Yksilöinä ateistit voivat edustaa erilaisia aatteita. Mitään kaikille ateisteille yhteistä aatetta ei ole.<ref>”Jos uskontoja ei olisi olemassa, sanaa 'ateismi' ei tarvittaisi. Jos ihmistä ei kasvateta jonkin uskonnon kannattajaksi, hän on luonnostaan ateisti.” {{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_02/ateismi.html | Nimeke=Ateismi ja aatteet | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2000 | Viitattu=10.1.2011}}</ref><ref>Baggini 2005.</ref> Joitakin itämaisia uskontoja kuten [[Buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] tiettyjä suuntia, joiden oppiin ei kuulu oletusta persoonallisesta jumalasta, on toisinaan kutsuttu ateistisiksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Cline, Austin | Nimeke=Buddhism and Atheism | Ajankohta=2005 | Osoite=http://atheism.about.com/b/a/220595.htm | Julkaisija=About.com | Viitattu=2.7.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> == Ateistinen uskontokritiikki == [[Kuva:Atheism.svg|thumb|100px|Ateismia kuvaava atomimalli-tunnus.]] Tieteen käsitystä todellisuudesta pidetään usein uskonnollisen ajattelun vastakohtana<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Puolimatka, Tapio | Nimeke=Usko, tieto ja myytit | Sivu=48 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-26-5347-8}}}}</ref>. Monet uskonnottomat ajattelijat ovat sitä mieltä, että tiede ei jätä tilaa uskonnoille muuna kuin ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä [[Eskapismi|todellisuuspaon]] muotona”<ref>Putnam, Hilary: God and the Philosophers. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=French, Peter A. & Uehling, Theodore E. & Wettstein, Howard K. (toim.) | Nimeke=Philosophy of religion | Sivu=175–187 | Selite=Midwest studies in philosophy 21 | Julkaisupaikka=Minnesota | Julkaisija=University of Minnesota Press | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|978-0268014292}} | Kieli={{en}} }}</ref>. Saatetaan ajatella, että uskonto on häviävä käsitys, joka säilyy yhteiskunnassa jäänteenä aikaisemmilta ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa eikä luonnon ilmiöiden syitä tunnettu.<ref>Hick 1992, s. 50–52.</ref> Esimerkiksi flosofi Kai Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että eräät oppineet ajattelijat saattavat kannattaa jumalauskoa. Nielsenin mielestä luontoon perustuvaan todellisuuskäsitykseen luontevasti liittyvä ateismi on nykyajan järkevän ihmisen valinta ja osa yleissivistystä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nielsen, Kai | Nimeke=Naturalism without foundations | Selite=Prometheus lectures | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|1-57392-076-2}} | Kieli={{en}} }}</ref> Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan. Nielsenin mukaan ateismia ei kuitenkaan pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan.<ref name="Pihlström/17">Pihlström 2001, s. 17.</ref> Filosofi Ilkka Niiniluodon mielestä uskontojen pyhiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on ristiriidassa tieteen menetelmän kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Sivu=64 | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref> Tiede pyrkii kertomaan millainen todellisuus on, etsimään [[Totuus|totuutta]], hankkimaan [[tieto]]a todellisuudesta. Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan avoimesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on tieteen puolestapuhujien mielestä tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi [[Charles S. Peirce]] korosti itseäänkorjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”arvovallan” ja ”apriorisen” eli kokemuksesta riippumattoman käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.<ref>Pihlström 2001, Niiniluoto 1984, s. 88.</ref> Ilkka Niiniluodon mukaan käsitys todellisuudesta on uskonnollinen, jos siihen sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin arvovaltoihin (esimerkiksi Raamatun kaltaisiin uskonnollisiin kirjoituksiin) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin. Vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, tieteellisten ja uskonnollisten väitteiden ristiriitatilanteessa on Niiniluodon mukaan järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla. Arvovaltoihin tai elämyksiin vetoavia perusteluja ei voi Niiniluodon mukaan pitää todistusvoimaisina, sillä ne rikkovat kriittisyyden ja puolueettomuuden menetelmällisiä vaatimuksia. Niiniluodon mukaan mikään arvovalta ei voi vaatia tieteessä itselleen ikuista asemaa. Vetoaminen uskonnollisiin arvovaltoihin sisältää lisäksi kehäpäätelmän. Yksityisten henkilöiden omat kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti koeteltavissa, joten ne eivät kelpaa todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Nämä elämykset voidaan kyllä asettaa psykologian tutkimuskohteeksi ja niiden syntytavalle voidaan pyrkiä antamaan tieteellinen selitys.<ref name="Niiniluoto 1984">Niiniluoto 1984, s. 80–81.</ref> Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen mukaan uskonnollisiin käsityksiin sisältyy todellisuutta koskevia käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa tieteen kanssa. Uskonnollinen todellisuuskäsitys on tiedettä vanhempi ja tiede on edistynyt korjaamalla aiempia kansanomaisia käsityksiä. Uskonto on osa arkiajattelua, joka on ristiriidassa tieteen kanssa. Pyysiäisen mukaan ihmislaji on kehittynyt ympäristössä, joka ei ole suosinut nimenomaan tieteellisen ajattelun kehitystä. Monien ihmisten on edelleen helpompi uskoa esimerkiksi ihmeisiin kuin suhtautua arvostelevasti omiin käsityksiinsä. Siksi uskonnottomat ovat monissa maissa vähemmistö. Nykyisin ihmisen ympäristö on kuitenkin erilainen. Kun tieteellinen tieto leviää hyvin laajalle ihmisten keskuuteen, siitä tulee eräänlainen sääntö: tietämättömien alkaa olla vaikeaa saada muiden luottamusta ja menestyä yhteisössä.<ref name="Pyysiäinen 2007">{{Lehtiviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Otsikko=Uskonto, totuus ja kulttuuri | Vuosi=2007 | Julkaisu=Vartija | Numero=5–6/2007 | Sivut=187–191}}</ref><ref>Pyysiäinen 2010.</ref> Uskontoa vastaan on esitetty arvostelua myös moraalisin perustein: uskonnot saavat aikaan sotia, tappamista ja kärsimystä. Uskonnottomat moraalifilosofit kuten Mario Bunge ovat esittäneet, että monet uskonnolliset näkemykset uskonnon oppien mukaan elämisen palkitsemisesta ikuisessa elämässä edustavat itsekästä nautinnontavoittelua. Uskonnon arvostelijoiden mielestä on vaarallista, että kärsimyksen tuottaminen tai tappaminen eivät ole ikuiseen, ei-ruumiilliseen elämään uskovalle moraalisesti kauhistuttavimpia asioita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Bunge, Mario | Nimeke=Ethics: The good and the right | Selite=Treatise on Basic Philosophy, vol. 8 | Julkaisupaikka=Dordrecht | Julkaisija=D. Reidel | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|0-7923-0551-5}} | Sivu=199–201}}</ref> Arvostelijoiden mukaan kyseenalaistamaton usko on johtanut liian usein siihen, että ihmiset ovat tuhonneet ja tappaneet. Esitetyistä historiallisista esimerkeistä tunnetuimpia ovat ristiretket, uskonnolliset sodat, inkvisitio ja noitavainot.<ref name="Räikkä12">Koistinen & Räikkä 1997, s. 12. Artikkeli on julkaistu myös teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä=Räikkä, Juha | Nimeke=Moraalin kanssa: Esseitä hyvästä yhteiskunnasta | Sivu=45–73 | Selite=2. painos (1. painos 1998) | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-579-222-3}}}}</ref> == Lähteet == * Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} [[Luokka:ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys]] 7g7zgqz6pkvkka18lji2mzau5rehndd 0 11678 160812 101800 2026-11-04T09:37:19Z Jcb 12574 160812 wikitext text/x-wiki == Erilaisia ohjeita seurusteluun == * Seurustelukumppanille ei tule antaa vaikutelmaa, että olisi tämän kanssa vain saadakseen lievitystä edellisen suhteen aiheuttamiin haavoihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Simpson-Giles, Candace | Nimeke=Kuinka olla leidi | Sivu=13 | Selite=(How to be a lady: A contemporary guide to common courtesy, 2001.) Suomentaneet Päivi Liski ja Pasi Jääskeläinen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-20-7050-2}}}}</ref> * Oman kumppanin puutteita ei tule paljastaa muille.<ref>Simpson-Giles 2006, s. 11.</ref> == Lähteet == {{viitteet}} [[Luokka:Käytös- ja tapatieto|Seurustelu]] 6m98vv7ifl64i4n5jqzqyt44qtjtfi8 0 12081 160791 88187 2026-11-04T08:51:06Z Jcb 12574 160791 wikitext text/x-wiki {{Teemasivu|Teemasivu:Lääketiede|Lääketieteen teemasivu}} [[Image:Asklepios.3.jpg|thumb|200px|[[Asklepios]] sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka.]] '''Lääketiede''' tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa [[tiede|tiedettä]]. Laajassa merkityksessä lääketiede sisältää myös näihin päämääriin tähtäävät käytännön toimet eli lääkinnän.<ref>Määritelmä on Lääkäriseura Duodecimin [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=L%C3%A4%C3%A4ketiede&p_artikkeli=ltt02007 lääketieteen sanaston] mukaan.</ref> Lääketieteessä pyritään ymmärtämään, kehittämään ja soveltamaan tapoja, joilla ihmisen tai eläimen terveyttä voidaan vaalia ja parantaa. Lääketiede on [[soveltava tiede]], jossa sovelletaan useita [[luonnontiede|luonnontieteitä]], kuten [[biologia]]a, [[kemia]]a ja [[fysiikka]]a. Erityisesti lääketieteessä keskitytään ihmisen [[anatomia]]an, [[fysiologia]]an ja [[biokemia]]an sekä [[patologia]]an ja [[mikrobiologia]]an. Suomessa on käytössä [[lääketieteellinen malli]]. == Historia == {{pääartikkeli|[[Lääketieteen historia]]}} Lääketieteen historia on pitkä ja siksi osin myös hämärä. Aina on ollut ihmisiä, jotka ovat joutuneet erikoistumaan sairaiden ja heidän kipujensa kohtaamiseen. Länsimaisen lääketieteen myyttinen perustaja on [[kreikka]]lainen jumala [[Asklepios]], joka oli tarun mukaan [[Apollon]]in poika. Käytännössä rationaalisesti tauteihin suhtautuneen lääketieteen perusti länsimaissa [[Hippokrates]] Kosilainen, joka vaikutti 400- ja 300-luvuilla eaa. Antiikin lääketieteellisen tiedon kodifioi puolestaan Klaudios [[Galenos]] 100-luvun jälkipuoliskolla. Hänen auktoriteettinsa ohjasi länsimaista lääketiedettä aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Galenoksen ajattelu perustui oppiin neljästä oletetusta ruumiinnesteestä, joita olivat keltainen sappi, musta sappi, veri ja lima. Lääkärit pyrkivät rohdoin ja ruokavaliolla palauttamaan näiden tasapainon. [[Renessanssi]]n aikana lääketieteen edustajat alkoivat hiljalleen tutkia ihmisruumista [[ruumiinavaus|ruumiinavauksin]]. [[Anatomia]]n kehitys avasi tien ihmisruumiin tarkempaan tuntemukseen. 1600-luvulla [[mikroskooppi|mikroskoopin]] keksiminen mahdollisti [[solu]]jen ja [[verenkierto|verenkierron]] löytämisen. 1700-luvulla kirurgian ja lääketieteen oppialat alkoivat yhdistyä, kun kirurgian harjoittaminen siirtyi [[välskäri|välskäreiltä]] lääkäreiden hoitoon. Tällöin keksittiin myös ensimmäinen rokotus, kun [[isorokko]]a vastaan alettiin rokottaa lehmänrokkovirusta sisältäneellä uutteella. Vaikka lääketieteellä on pitkät perinteet, se saavutti vasta 1800-luvun loppupuolella erityisaseman ihmisen sairauksien hoidossa. Ruumiinavaukset, mikroskopian kehittyminen, [[bakteeri]]en löytäminen ja [[kemia]]n kehittyminen mahdollistivat lääketieteen nopean kehityksen. Rokotusohjelmat ja antibioottien keksiminen 1940-luvulla vähensivät lopulta monien kulkutautien valtaa kehittyneissä teollisuusmaissa, mutta yhä 2000-luvulla kehitysmaissa WHO:n mukaan 74 prosenttia AIDS-lääkkeistä on edelleen monopolin alaisia ja 77 prosenttia afrikkalaisista jää edelleen vaille AIDS-hoitoa ja 30 prosenttia maailman väestöstä on edelleen vailla mahdollisuutta saada säännöllisesti elintärkeitä lääkkeitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+MOTION+B6-2006-0624+0+DOC+XML+V0//FI| Nimeke =Euroopan parlamentin päätöslauselma HI-viruksesta/AIDSista (kansainvälinen aids-päivä| Ajankohta =22.11.2006| Julkaisija =Euroopan parlamentti | Viitattu =20.7.2009}}</ref> [[Kuva:Flag_of_WHO.svg|right|thumb|[[Maailman terveysjärjestö]] WHO:n lippu]] Suomessa on 1980-luvun puolivälistä alkaen esitetty kritiikkiä, että lääketiede on saavuttanut liian hallitsevan aseman.<ref>[http://www.raimotuomainen.fi/raimo1.htm Raimo Tuomainen: Medikalisaatio ja paramedikalisaatio - syitä, tunnusmerkkejä ja seurauksia]</ref> On puhuttu [[medikalisaatio|medikalisoitumisesta]], länsimaissa vallitsevasta kehityssuunnasta, joka lisää lääkinnän ja lääketieteen toiminta-alaa yhteiskunnassa ja tekee terveyden edistämisestä ja lääketieteellisistä toimenpiteistä hyvin keskeisen asian ihmisen elämässä. Lääketiede on kehittynyt [[kansanparannus|kansanparannuksesta]] (jota kutsutaan myös ''kansanlääkinnäksi''), joka on käytännössä sama kuin [[luontaislääkintä]] (jota kutsutaan myös ''luontaislääketieteeksi'' tai ''luonnonlääketieteeksi''). Lääketiede kuitenkin vastustaa usein ankarasti kansanparannuksen hoitokeinoja ennen kuin löydetään tieteellinen selitys miksi tietty perinteinen hoitokeino toimii. Näin on käynyt usein, hiljattain esimerkiksi pihkavoiteen kanssa, joka on vanha kansanlääkinnän keino haavojen ja ihon infektioiden hoidossa.<ref>[http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo97315&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=haku&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_hakusana=Kuusenpihkavoiteen+vaikutukset++haavan+paranemisessa Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(12):1364-9]</ref> == Lääketieteen osa-alueet == {{Uudelleenkirjoitettava|muistuttaa linkkilistaa, kliinisen lääketieteen määritelmä puuttuu}} === Kliinisen lääketieteen osa-alueita === * [[Sisätaudit]] on erikoisala, joka käsittelee aikuisten systeemisten eli koko kehon käsittävien sairauksien tutkimusta ja hoitoa. Perinteisessä merkityksessä sisätaudeilla on tarkoitettu kaikkia ei-kirurgisia elimellisiä sairauksia. Sisätauteihin luetaan yleensä kuuluviksi seuraavat alat: ** [[Endokrinologia]] eli umpieritysoppi tutkii ja hoitaa [[umpirauhanen|umpirauhasten]] sairauksia. ** [[Gastroenterologia]] on ala, joka käsittelee vatsan alueen elinten sairauksia. ** [[Hematologia]] on veren ja sitä muodostavien elinten tutkimiseen ja hoitamiseen erikoistunut ala. ** [[Infektiotaudit]] on tartuntatautien erikoisala. ** [[Kardiologia]] tutkii ja hoitaa sydämen sairauksia. ** [[Keuhkotaudit]] eli pulmonologia on hengityselinten sairauksia käsittelevä erikoisala. ** [[Nefrologia]] tarkoittaa munuaisten sairauksia koskevaa lääketieteen alaa. ** [[Reumatologia]] tarkoittaa reumatautioppia. * [[Kirurgia]] on lääketieteen osa-alue, jossa sairauksia hoidetaan leikkaamalla. Kirurgia jaotellaan tavallisesti seuraaviin aloihin: ** [[Gastrokirurgia]] on kirurgian ala, joka tutkii ja hoitaa vatsaelinten sairauksia. ** [[Lastenkirurgia]] ** [[Neurokirurgia]] tarkoittaa keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairauksia käsittelevää kirurgian alaa. ** [[Ortopedia]] on tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin keskittynyt erikoisala. ** [[Plastiikkakirurgia]] ** [[Suu- ja leukakirurgia]] ** [[Sydän- ja rintaelinkirurgia]] ** [[Urologia]] ** [[Traumatologia]] on ala, joka tutkii ja hoitaa tapaturmien seurauksena syntyneitä vammoja. ** [[Verisuonikirurgia]] * [[Anestesiologia]] ja [[tehohoito]] * [[Dermatologia]] eli ihotaudit * [[Fysiatria]] * [[Geriatria]] tarkoittaa vanhusten sairauksiin ja niiden hoitoon keskittynyttä lääketieteen erikoisalaa. * [[Gynekologia]] ja [[obstetriikka]] eli naistentaudit ja synnytykset * [[Korva-, nenä- ja kurkkutaudit]] * [[Neurologia]] eli hermoston taudit * [[Onkologia]] eli syöpätaudit * [[Oftalmologia]] eli silmätaudit * [[Pediatria]] eli lastentaudit on ala, joka tutkii ja hoitaa lasten ja nuorten sairauksia. Useilla lääketieteen aloilla on pediatrinen vastineensa, kuten [[lastenpsykiatria]], [[lastenneurologia]], [[lastenendokrinologia]] ja [[neonatologia]]. * [[Psykiatria]], joka jakautuu mm. aikuis-, vanhus-, lasten- ja nuorisopsykiatriaan. * [[Yleislääketiede]] ===Diagnostisia ja muita erikoisaloja=== *[[Kliininen farmakologia]] *[[Kliininen fysiologia]] ja [[isotooppilääketiede]] *[[Kliininen kemia]] *[[Kliininen mikrobiologia]] *[[Kliininen neurofysiologia]] *[[Oikeuslääketiede]] *[[Patologia]] *[[Perinnöllisyyslääketiede]] *[[Päihdelääketiede]] *[[Radiologia]] *[[Työterveyshuolto]] === Lääketieteeseen liittyviä tieteen osa-alueita === * [[Anatomia]] * [[Biokemia]] * [[Bioetiikka]] * [[Farmakologia]] * [[Fysiologia]] * [[Genetiikka]] * [[Immunologia]] * [[Mikrobiologia]] * [[Patologia]] * [[Ravitsemustiede]] * [[Skatologia]] * [[Toksikologia]] == Lääketieteeseen liittyvät ammatit == * [[bioanalyytikko]] * [[ensihoitaja]] * [[farmaseutti]] * [[fysioterapeutti]] * [[hammaslääkäri]] * [[lääkäri]] * [[naprapaatti]] * [[osteopaatti]] * [[kiropraktikko]] * [[lähihoitaja|perushoitaja/lähihoitaja]] * [[proviisori]] * [[puheterapeutti]] * [[ravitsemusterapeutti]] * [[röntgenhoitaja]] * [[sairaanhoitaja]] * [[sairaalafyysikko]] * [[sairaalageneetikko]] * [[sairaalakemisti]] * [[sairaalamikrobiologi]] * [[sairaalasolubiologi]] * [[terveydenhoitaja]] * [[toimintaterapeutti]] * [[lähihoitaja]] * [[lääkintävahtimestari]] ==Lääketieteen kuvitus== Lääketieteen alan kuvitus on Yhdysvalloissa oppiaine, jossa on maisteriohjelma. Sen perusti [[Gerald Parker Hodge]], joka toimi professorina [[Michiganin yliopisto]]ssa.<ref>[http://yle.fi/uutiset/laaketieteen_kuvittaja_hodge_kuoli/6175395 Lääketieteen kuvittaja Hodge kuoli] Yle.fi</ref> ==Lähteet== {{Viitteet}} == Katso myös == * [[Luettelo sairauksista]] * [[Kansanparannus]] * [[Luontaislääkintä]] * [[Uskomuslääkintä]] == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Hiltunen, Erkki; Holmberg, Peter; Kaikkonen, Matti | Nimeke=Galenos. Ihmiselimistö kohtaa ympäristön | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Sanoma Pro Oy | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|951-033-084-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Huovinen, Pentti ym. (toim.) | Nimeke=Terve ihminen: Suomalainen lääkärikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-0-32241-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Huovinen, Pentti (toim.) | Nimeke=Lääkärinkielen sanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Duodecim | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-656-252-3}}}} == Aiheesta muualla == *[http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaaih.html Arno Forsius: Ihmisiä lääketieteen historiassa] *[http://www.med.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta] *[http://www.uta.fi/tiedekunnat/laak/ Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta] *[http://www.med.utu.fi/ Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta] *[http://www.medicine.oulu.fi/opiskelijavalinta/ Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta] *[http://www.uku.fi/laake/ Kuopion yliopiston lääketieteellinen tiedekunta] *[http://www.terkko.helsinki.fi Terveystieteiden keskuskirjasto (Terkko) - L&auml;&auml;ketieteellinen kirjasto] *[http://laaketiede.netrainer.org Itseopiskelusivusto lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville] [[Luokka:Lääketiede| ]] {{Link FA|id}} {{Link GA|id}} [[af:Geneeskunde]] [[als:Medizin]] [[ar:طب]] [[an:Medecina]] [[arc:ܐܣܝܘܬܐ]] [[frp:Mèdecina]] [[as:চিকিৎসা বিজ্ঞান]] [[ast:Medicina]] [[ay:Qulla]] [[az:Tibb]] [[id:Kedokteran]] [[ms:Perubatan]] [[bm:Dɔkɔtɔrɔya]] [[bn:চিকিৎসা বিজ্ঞান]] [[zh-min-nan:I-ha̍k]] [[jv:Kedhokteran]] [[su:Tatamba]] [[ba:Медицина]] [[be:Медыцына]] [[be-x-old:Мэдыцына]] [[bo:སྨན།]] [[bs:Medicina]] [[br:Mezegiezh]] [[bg:Медицина]] [[ca:Medicina]] [[ceb:Medisina]] [[cv:Медицина]] [[cs:Lékařství]] [[co:Medicina]] [[cy:Meddygaeth]] [[da:Lægevidenskab]] [[de:Medizin]] [[et:Meditsiin]] [[el:Ιατρική]] [[en:Medicine]] [[es:Medicina]] [[eo:Medicino]] [[ext:Medecina]] [[eu:Medikuntza]] [[fa:پزشکی]] [[hif:Dawai]] [[fo:Læknafrøði]] [[fr:Médecine]] [[fy:Genêskunde]] [[fur:Midisine]] [[ga:Míochaine]] [[gv:Lheeys]] [[gd:Eòlas-leighis]] [[gl:Medicina]] [[hak:Yî-ho̍k]] [[ko:의학]] [[hy:Բժշկություն]] [[hi:आयुर्विज्ञान]] [[hr:Medicina]] [[io:Medicino]] [[ia:Medicina]] [[ie:Medicina]] [[iu:ᑖᒃᑎ]] [[os:Медицинæ]] [[is:Læknisfræði]] [[it:Medicina]] [[he:רפואה]] [[ka:მედიცინა]] [[csb:Medicëna]] [[kk:Медицина]] [[ky:Медицина]] [[sw:Tiba]] [[ht:Medsin]] [[ku:Bijîşkî]] [[lad:Medisina]] [[lo:ແພດສາດ]] [[la:Medicina]] [[lv:Medicīna]] [[lb:Medezin]] [[lt:Medicina]] [[li:Genaeskónde]] [[hu:Orvostudomány]] [[mk:Медицина]] [[ml:വൈദ്യം]] [[mt:Mediċina]] [[mr:वैद्यकशास्त्र]] [[mwl:Medecina]] [[mn:Анагаах ухаан]] [[my:ဆေးပညာ]] [[nah:Tīciyōtl]] [[nl:Geneeskunde]] [[nds-nl:Genaeskeunde]] [[ne:चिकित्साशास्त्र]] [[new:वासः]] [[ja:医学]] [[nap:Mericina]] [[no:Medisin]] [[nn:Medisin]] [[nov:Medisine]] [[oc:Medecina]] [[or:ଚିକିତ୍ସା ବିଜ୍ଞାନ]] [[uz:Tibbiyot]] [[pnb:دوائی]] [[ps:درملګري]] [[nds:Medizin]] [[pl:Medycyna]] [[pt:Medicina]] [[kaa:Meditsina]] [[ro:Medicină]] [[qu:Hampi yachay]] [[ru:Медицина]] [[rue:Медіціна]] [[sah:Медицина]] [[sa:आयुर्विज्ञान]] [[sc:Meighina]] [[sco:Medicin]] [[stq:Heelkunde]] [[sq:Mjekësia]] [[scn:Midicina]] [[si:වෛද්‍ය විද්‍යාව]] [[simple:Medicine]] [[sk:Medicína]] [[sl:Medicina]] [[sr:Медицина]] [[sh:Medicina]] [[sv:Medicinsk vetenskap]] [[tl:Panggagamot]] [[ta:மருத்துவம்]] [[tt:Медицина]] [[te:వైద్యశాస్త్రము]] [[th:แพทยศาสตร์]] [[vi:Y học]] [[ti:ሕክምና]] [[tg:Пизишкӣ]] [[tr:Tıp]] [[uk:Медицина]] [[ur:طب]] [[vec:Medexina]] [[vo:Sanav]] [[fiu-vro:Arstitiidüs]] [[wa:Medcene]] [[war:Medisina]] [[wo:Paj]] [[yi:מעדיצין]] [[bat-smg:Medėcėna]] [[zh:医学]] qatc2gwdtpg59ucs3mptiswagwzzb38 0 17552 160816 160414 2026-11-04T09:47:17Z Jcb 12574 160816 wikitext text/x-wiki {{kehitysaste|25%}} {{Lukion taulukot}} === Perusyksikköjen määritelmät === SI-perusyksiköt määritellään kiinnittämällä seitsemän määrittelyvakion lukuarvot. Lukuarvot ovat täsmällisiä.<ref name="si-opas-2019">Suomen Standardisoimisliitto: ''SI-opas''. 7. painos, 2019, s. 20, 22, 26, 36, 42, 52 ja 59. {{ISBN|978-952-242-411-2}}.</ref><ref name="bipm-si-2026">Bureau International des Poids et Mesures: [https://doi.org/10.59161/AUEZ1291 ''The International System of Units (SI)'']. 9. painos, versio 4.01, kesäkuu 2026, kohta 2.3.1, s. 126–131. {{en}}</ref> {| style="border-spacing: 2px; border: 1px solid;" | metri (m) | Metri on pituuden yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä tyhjiössä etenevän valon nopeuden <math>c</math> lukuarvoksi <math>299\,792\,458</math>, kun nopeuden yksikkö on <math>\mathrm{m/s}</math>. |- | kilogramma (kg) | Kilogramma on massan yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä Planckin vakion <math>h</math> lukuarvoksi <math>6{,}626\,070\,15 \times 10^{-34}</math>, kun vakion yksikkö on <math>\mathrm{J\,s}</math>. |- | sekunti (s) | Sekunti on ajan yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä cesium-133-atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymän taajuuden <math>\Delta\nu_{\mathrm{Cs}}</math> lukuarvoksi <math>9\,192\,631\,770</math>, kun taajuuden yksikkö on <math>\mathrm{Hz}</math>. |- | ampeeri (A) | Ampeeri on sähkövirran yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä alkeisvarauksen <math>e</math> lukuarvoksi <math>1{,}602\,176\,634 \times 10^{-19}</math>, kun varauksen yksikkö on <math>\mathrm{C}</math>. |- | kelvin (K) | Kelvin on termodynaamisen lämpötilan yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä Boltzmannin vakion <math>k</math> lukuarvoksi <math>1{,}380\,649 \times 10^{-23}</math>, kun vakion yksikkö on <math>\mathrm{J/K}</math>. |- | mooli (mol) | Mooli on ainemäärän yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä Avogadron vakion <math>N_{\mathrm{A}}</math> lukuarvoksi <math>6{,}022\,140\,76 \times 10^{23}</math>, kun vakion yksikkö on <math>\mathrm{mol^{-1}}</math>. Ainemäärää ilmoitettaessa on yksilöitävä, millaisista perusosasista järjestelmä muodostuu. Perusosasia voivat olla esimerkiksi atomit, molekyylit, ionit, elektronit, muut hiukkaset tai tällaisten hiukkasten määritellyt ryhmät. |- | kandela (cd) | Kandela on tiettyyn suuntaan mitatun valovoiman yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä taajuudeltaan <math>540 \times 10^{12}\ \mathrm{Hz}</math> olevan yksivärisen säteilyn valotehokkuuden <math>K_{\mathrm{cd}}</math> lukuarvoksi <math>683</math>, kun valotehokkuuden yksikkö on <math>\mathrm{lm/W}</math>. |} ==== Lähteet ==== {{Viitteet}} {{lukion taulukot sivun loppu}} mlpmc2g6vazbxgcu69192o1oljzpozc 0 17554 160815 160747 2026-11-04T09:46:46Z Jcb 12574 160815 wikitext text/x-wiki {{kehitysaste|25%}} {{Lukion taulukot}} Taulukko sisältää SI-järjestelmän ulkopuolisia yksiköitä, joilla on erilainen käyttöasema. SI-opas 2019 luettelee SI:n kanssa pysyvästi käytettäviksi hyväksyttyinä muun muassa minuutin, tunnin, vuorokauden, kulman asteen, minuutin ja sekunnin, litran, tonnin, daltonin, elektronivoltin ja tähtitieteellisen yksikön.<ref name="si-opas-kayttoasema">Suomen Standardisoimisliitto: ''SI-opas''. 2019, s. 12–13. {{ISBN|978-952-242-411-2}}.</ref> BIPM:n vuoden 2026 SI-Brochuren taulukko 8 on SI:n ulkopuolisten yksiköiden kuvaileva esimerkkiluettelo, ei tyhjentävä hyväksyttyjen tai kiellettyjen yksiköiden luettelo. Yksikön puuttumisesta luettelosta ei seuraa käyttökieltoa.<ref name="bipm-2026"/> {| class="wikitable" ! Suure ! Yksikön nimi ! Tunnus ! Määritelmä |+ SI-järjestelmän ulkopuolisia yksiköitä | [[:d:Q2199864|aika]] | [[:d:Q7727|minuutti]] | min | 1 min = 60 s |- | | [[:d:Q25235|tunti]] | h | 1 h = 3600 s |- | | [[:d:Q573|vuorokausi]] | d | 1 d = 24 h |- | | [[:d:Q3186692|vuosi (kalenterivuosi)]] | a | 1 a = 365 d tai 366 d kalenterivuoden mukaan.<ref name="si-opas-vuosi">Suomen Standardisoimisliitto: ''SI-opas''. 2019, s. 22. {{ISBN|978-952-242-411-2}}.</ref> |- | [[:d:Q1357788|tasokulma]] | [[:d:Q28390|aste]] | ° | 1° = (2π/360) rad |- | | [[:d:Q209426|minuutti]]<ref name=":1">Käytetään mieluummin asteen desimaaliosia</ref> | ′ | 1° = 60′ |- | | [[:d:Q829073|sekunti]]<ref name=":1"/> | ″ | 1′ = 60″ |- | | [[:d:Q208528|gooni l. uusaste]] | gon | 1 gon = (2π/400) rad |- | [[:d:Q36253|pituus]] | [[:d:Q1811|tähtitieteellinen yksikkö]] | au | 1 au = 149 597 870 700 m (täsmällinen).<ref name="bipm-2026">Bureau International des Poids et Mesures: [https://doi.org/10.59161/AUEZ1291 ''The International System of Units (SI)'']. 9. painos, versio 4.01, kesäkuu 2026, luku 4, taulukko 8 ja huomautukset, s. 140–141. {{en}}</ref> |- | | [[:d:Q12129|parsek]] | pc | 1 pc = (648 000/π) au ≈ 3,085 677 581 · 10¹⁶ m.<ref name="iau-parsek">International Astronomical Union: [https://iauarchive.eso.org/static/resolutions/IAU2015_English.pdf Resolution B2 on recommended zero points for the absolute and apparent bolometric magnitude scales]. 2015, huomautus 4, s. 4. {{en}}</ref> |- | [[:d:Q39297|tilavuus]] | [[:d:Q11582|litra]] | l, L | 1 l = 1 dm³ |- | [[:d:Q11423|massa]] | [[:d:Q191118|tonni]] | t | 1 t = 10³ kg |- | [[:d:Q11379|energia]] | [[:d:Q83327|elektronivoltti]] | eV | 1 eV = 1,602 176 634 · 10⁻¹⁹ J (täsmällinen).<ref name="bipm-2026"/> |- | [[:d:Q11423|massa]] | [[:d:Q483261|yhtenäistetty atomimassayksikkö eli dalton]] | u, Da | 1/12 vapaan, levossa ja perustilassa olevan ¹²C-atomin massasta.<br/>1 u = 1 Da ≈ 1,660 539 068 92(52) · 10⁻²⁷ kg (CODATA 2022). Sulkeissa annettu standardiepävarmuus koskee viimeisiä numeroita.<ref name="bipm-2026"/><ref name="codata-2022">NIST: [https://physics.nist.gov/cuu/pdf/all.pdf 2022 CODATA adjustment: Fundamental Physical Constants — Extensive Listing], s. 6, atomic mass constant. {{en}}</ref> |- | [[:d:Q39552|paine]] | [[:d:Q103510|baari]] | bar | 1 bar = 10⁵ Pa |} [[:d:Q105666562|Datan määrän]] yksiköitä ovat [[:d:Q8805|bitti]] (bit) ja [[:d:Q8799|tavu]] (B). Ne ovat SI-järjestelmän ulkopuolisia yksiköitä. Tavulla tarkoitetaan tässä kahdeksaa bittiä: 1 B = 8 bit.<ref name="nist-binary">NIST: [https://physics.nist.gov/cuu/Units/binary.html Prefixes for binary multiples], kohta Examples and comparisons with SI prefixes. {{en}}</ref> ==== Lähteet ==== {{Viitteet}} == Wikiaineisto == * Lähde: {{Lukion taulukot wikiaineistossa|46|Lukion taulukot, sivu 46}} czthn2etgtdxqtngicaug17g6wv20sa 0 17558 160814 160520 2026-11-04T09:38:22Z Jcb 12574 160814 wikitext text/x-wiki {{kehitysaste|25%}} {{Lukion taulukot}} === Kondensaattorien värikoodit === {| class="wikitable" style="border: none; background: none; table-layout: fixed; width: 50em; text-align: center;" ! style="border: none; background: none; | ! 1 !! 2 !! 3 !! 4 !! 5 ! rungon<br/>väri |- | colspan="8" style="border: none; background: none;" | |- | musta | | 0 | 1 | 20 | |- | ruskea | 1 | 1 | 10 | | 100 |- | punainen | 2 | 2 | 10² | | 250 |- | oranssi | 3 | 3 | 10³ | | |- | keltainen | 4 | 4 | 10⁴ | | 400 |- | vihreä | 5 | 5 | 10⁵ | | |- | sininen | 6 | 6 | | | 630 |- | violetti | 7 | 7 | | | |- | harmaa | 8 | 8 | 10⁻² | | |- | valkea | 9 | 9 | 10⁻¹ | 10 | |- | style="border: none; background: none; | | colspan="2" style="text-align: center;" | pF | kerroin | tark-<br/>kuus<br/>% | Jännite<br/>V |} Esimerkki: punainen+sininen+oranssi+musta+punainen<br/> 26&nbsp;nF; toleranssi ±20&nbsp;%<ref name="si-opas-kapasitanssimerkinta">Suomen Standardisoimisliitto SFS: ''SI-opas''. 7. painos, 2019, s. 10, 15, 45 ja 69 (etuliitteet, suureen arvon esittäminen, kapasitanssi ja prosenttimerkintä). {{ISBN|978-952-242-411-2}}.</ref>; sov. 250 V ==== Lähteet ==== {{Viitteet}} == Wikiaineisto == * Lähde: {{Lukion taulukot wikiaineistossa|50|Lukion taulukot, sivu 50}} ijfeor4og03jswg83qoblgtup7uc850 2 21556 160788 159492 2026-11-04T08:47:13Z Jcb 12574 160788 wikitext text/x-wiki {{Yhdistystoiminta}} * [https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1989/503 Yhdistyslaki (503/1989)] * Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyksiä koskeva sivusto[https://www.prh.fi/fi/yrityksetjayhteisot/yhdistysrekisteri.html] *{{Verkkoviite | Tekijä = Sirola-Korhonen, Krissu | Nimeke = Yhdistyksen avaimet - yhdistystoiminnan koulutus | Osoite = https://peda.net/ksl/yakl | Selite = | Julkaisu = KSL-opintokeskus | Ajankohta = | Julkaisija = Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry | Viitattu = 28.9.2025 | Kieli = | Ietf-kielikoodi = }} *{{Kirjaviite | Tekijä = Rokkanen, Hanna & Muukkonen, Tarja & Sirola-Korhonen, Krissu | Nimeke = Yhdistyksen avaimet | Vuosi = 2023 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry | Tunniste = {{ISBN|978-952-6693-68-2}} | www = https://www.ksl.fi/app/uploads/2022/01/Yhdistyksen_avaimet_saavutettava.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 28.9.2025 | Kieli = }} *{{Kirjaviite | Tekijä = Viljakainen, Ossi | Nimeke = Eurot ojennukseen. Yhdistyksen talousopas | Vuosi = 2020 | Selite = Neljäs painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry | Tunniste = {{ISBN|978-952-6693-16-3}} | www = https://www.ksl.fi/app/uploads/2022/01/eurot_ojennukseen_2020_e-kirja.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 10.10.2025 | Kieli = }} *{{Kirjaviite | Tekijä = Välke, Olli & Miettinen, Lasse | Nimeke = Yhdistystoimijan opas | Vuosi = 2013 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Vihreä Sivistysliitto ry | Tunniste = {{ISBN|978-952-9078-42-8}} | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} *{{Kirjaviite | Tekijä = Loimu, Kari | Nimeke = Yhdistyksen ABC. Opas suomalaiseen yhdistystoimintaan | Vuosi = 2013 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Into | Tunniste = {{ISBN|978-952-264-263-9}} | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} 0j6lzo17gi1icmx5bgz0tvmrb4s7ga7 0 21713 160817 160653 2026-11-04T09:47:37Z Jcb 12574 160817 wikitext text/x-wiki Tämä sivu kokoaa [[Lukion taulukot/Perusyksikköjen määritelmät|Perusyksikköjen määritelmät -sivun]] tuottamiseen ja kääntämiseen tarvittavaa käsitteistöä sekä sanastoa. Lähtökohtana on [https://fi.wikibooks.org/w/index.php?oldid=160414 lähdesivun versio 160414]. Q-kohteiden ja jäljempänä lueteltujen 23 sanan suomenkielisten lekseemien tarkistustilanne: '''20.10.2026'''. '''Keskeinen tulos:''' kaikille seitsemälle perusyksikölle, niiden perussuureille ja seitsemälle määrittelyvakiolle on tunnistettu olemassa oleva Q-kohde. Näitä varten ei tarvitse luoda uusia kohteita. Joidenkin täydentävien käsitteiden rajaus ja linkitys vaativat vielä tarkistamista. == Mallinnusperiaate == * '''Q-kohde''' kuvaa kielestä riippumatonta käsitettä, esimerkiksi sekuntia, termodynaamista lämpötilaa tai Planckin vakiota. * '''Lekseemi''' kuvaa tietyn kielen sanaa tai vakiintunutta monisanaista nimitystä. * '''Merkitys''' erottaa lekseemin eri käyttötavat. Täsmällinen käsitevastine voidaan linkittää merkityksestä Q-kohteeseen ominaisuudella [[d:Property:P5137|P5137]]. * '''Muoto''' kuvaa esimerkiksi tekstissä esiintyvää taivutusmuotoa. * Jokaiselle sanalle, taivutusmuodolle tai määritelmän ilmaukselle ei tarvita omaa Q-kohdetta. Taulukoiden suomenkieliset nimitykset kuvaavat tämän sanaston tarkoittamia käsitteitä. Ne eivät välttämättä ole samoja kuin kohteiden tämänhetkiset suomenkieliset nimet Wikidatassa. Kohteen löytyminen ei yksin varmista sen kaikkien väitteiden tai käännösten oikeellisuutta. == Tunnistetut Q-kohteet == === Perusyksiköt ja niiden suureet === {| class="wikitable" ! Perusyksikkö !! Yksikön Q-kohde !! Määritelmässä tarkoitettu suure !! Suureen Q-kohde |- | metri || [[d:Q11573|Q11573]] || pituus || [[d:Q36253|Q36253]] |- | kilogramma || [[d:Q11570|Q11570]] || massa || [[d:Q11423|Q11423]] |- | sekunti || [[d:Q11574|Q11574]] || aika || [[d:Q11471|Q11471]] |- | ampeeri || [[d:Q25272|Q25272]] || sähkövirta || [[d:Q11651|Q11651]] |- | kelvin || [[d:Q11579|Q11579]] || termodynaaminen lämpötila || [[d:Q264647|Q264647]] |- | mooli || [[d:Q41509|Q41509]] || ainemäärä || [[d:Q104946|Q104946]] |- | kandela || [[d:Q83216|Q83216]] || valovoima || [[d:Q104831|Q104831]] |} '''Huomio:''' kelvinin määritelmässä käytetään nimenomaan termodynaamista lämpötilaa. Yleinen [[d:Q11466|lämpötila]] ei ole tämän täsmällisen merkityksen korvaaja. === Seitsemän määrittelyvakiota === {| class="wikitable" ! Käsite !! Tunnus !! Q-kohde !! Merkityksen rajaus |- | valonnopeus tyhjiössä || <math>c</math> || [[d:Q2111|Q2111]] || Ei valon nopeus mielivaltaisessa väliaineessa. |- | Planckin vakio || <math>h</math> || [[d:Q122894|Q122894]] || Ei redusoitu Planckin vakio <math>\hbar</math>. |- | cesium-133-atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymän taajuus || <math>\Delta\nu_{\mathrm{Cs}}</math> || [[d:Q94196529|Q94196529]] || Täsmällinen sekunnin määrittelyvakio, ei taajuus tai ylihienorakenne yleisesti. |- | alkeisvaraus || <math>e</math> || [[d:Q2101|Q2101]] || Alkeisvarauksen positiivinen suuruus; ei elektronin negatiivinen sähkövaraus sellaisenaan. |- | Boltzmannin vakio || <math>k</math> || [[d:Q5962|Q5962]] || Fysikaalinen vakio, ei jokin muu samalla kirjaimella merkitty suure. |- | Avogadron vakio || <math>N_{\mathrm A}</math> || [[d:Q6203|Q6203]] || Erota vakio, ainemäärä ja perusosasten lukumäärä toisistaan. |- | taajuudeltaan 540 × 10¹² Hz olevan yksivärisen säteilyn valotehokkuus || <math>K_{\mathrm{cd}}</math> || [[d:Q94199486|Q94199486]] || Täsmällinen kandelan määrittelyvakio, ei valotehokkuus yleisesti. |} Määrittelyvakioiden pitkille nimityksille ei tarvitse luoda uusia Q-kohteita vain siksi, ettei niille vielä olisi vastaavaa suomenkielistä lekseemiä tai suomenkielistä nimeä. === Määritelmissä käytetty muu käsitteistö === {| class="wikitable" ! Termi tai ilmaus !! Tunnistettu Q-kohde !! Huomio |- | mittayksikkö; tekstissä myös ''yksikkö'' || [[d:Q47574|Q47574]] || Yksikkö mittaamisen merkityksessä. |- | perusyksikkö || [[d:Q810225|Q810225]] || Lähdesivulla tarkoitetaan SI-järjestelmän perusyksiköitä. |- | määritelmä || [[d:Q101072|Q101072]] || Sivun otsikon käsite. Verbi ''määritellä'' käsitellään erikseen lekseeminä. |- | luonnonvakio; fysikaalinen vakio || [[d:Q173227|Q173227]] || Sopiva yleiskäsite nimetyille fysikaalisille vakioille. Ei yksin kata määrittelyvakion koko erityismerkitystä. |- | nopeus suuruutena || [[d:Q3711325|Q3711325]] || Skalaarinen nopeus. Suomenkielinen nimi Wikidatassa on ''vauhti''; lähdetekstin nimitystä ei pidä korvata automaattisesti sillä. |- | taajuus || [[d:Q11652|Q11652]] || Sekunnin ja kandelan määritelmissä. |- | sähkövaraus; tekstissä ''varaus'' || [[d:Q1111|Q1111]] || Ampeerin määritelmän sähköinen suure. |- | tyhjiö || [[d:Q11475|Q11475]] || Valonnopeuden määritelmän olosuhde. |- | cesium-133 || [[d:Q2327948|Q2327948]] || Täsmällinen isotooppi. Cesium alkuaineena ei yksin ole riittävä vastine. |- | atomi || [[d:Q9121|Q9121]] || Sekunnin ja moolin määritelmissä. |- | perustila || [[d:Q4480008|Q4480008]] || Kvanttimekaanisen järjestelmän perustila. |- | molekyyli || [[d:Q11369|Q11369]] || Moolin määritelmän mahdollinen perusosanen. |- | ioni || [[d:Q36496|Q36496]] || Moolin määritelmän mahdollinen perusosanen. |- | elektroni || [[d:Q2225|Q2225]] || Moolin määritelmän mahdollinen perusosanen. |- | hiukkanen || [[d:Q1621273|Q1621273]] || Yleinen fysikaalinen käsite. Ei tarkoita automaattisesti alkeishiukkasta. |- | yksivärinen säteily; monokromaattinen säteily || [[d:Q910519|Q910519]] || Kandelan määritelmässä käytetty säteily. |- | säteilyn valotehokkuus || [[d:Q1504173|Q1504173]] || Yleinen suure. Erota valonlähteen sähkötehoon suhteutetusta valotehokkuudesta ja erityisestä määrittelyvakiosta <math>K_{\mathrm{cd}}</math>. |} === Yksikkötunnusten tulkitsemiseen tarvittavat nimitykset === Lähdesivun kaavoissa esiintyvät myös seuraavat yksiköt, vaikka niiden nimet eivät ole tekstissä aukikirjoitettuina: {| class="wikitable" ! Tunnus !! Suomenkielinen nimi !! Q-kohde |- | Hz || hertsi || [[d:Q39369|Q39369]] |- | J || joule || [[d:Q25269|Q25269]] |- | C || coulombi || [[d:Q25406|Q25406]] |- | lm || luumen || [[d:Q484092|Q484092]] |- | W || watti || [[d:Q25236|Q25236]] |} Ilmaukset m/s, J·s, J/K, mol⁻¹ ja lm/W voidaan esittää rakenteisina yksikkölausekkeina. Tämän sivun tuottaminen ei edellytä uusien Q-kohteiden luomista jokaiselle tällaiselle lausekkeelle. == Q-linkitykset, joiden rajaus pitää vielä tarkistaa == {| class="wikitable" ! Termi tai ilmaus !! Mahdollinen Q-kohde !! Tarkistettava asia |- | lukuarvo || [[d:Q110644894|Q110644894]] – ''numerical quantity value'' || Kohde tarkoittaa suureen arvoa ilman mittayksikköä ja sopii alustavasti määritelmien lukuarvoihin. Vertaa laajempaan kohteeseen [[d:Q10388960|Q10388960]] ennen lopullista merkityslinkitystä. |- | järjestelmä || [[d:Q1454986|Q1454986]] – fysikaalinen järjestelmä || Moolin määritelmä ei itsessään rajaa järjestelmää termodynaamiseksi järjestelmäksi. Älä valitse [[d:Q503327|termodynaamisen systeemin kohdetta]] automaattisesti. |- | suunta || [[d:Q3055344|Q3055344]] || Tarkista kohteen soveltuvuus kandelan määritelmän avaruudelliseen suuntaan. Suunta ei ole sama asia kuin kulman lukuarvo. |} === Ymmärtämistä tukevat käsitteet === Seuraavat käsitteet auttavat sanaston selittämisessä, mutta ne eivät esiinny lähdesivun nykyisessä versiossa erillisinä nimityksinä: * '''Ylihienorakenne:''' [[d:Q1413102|Q1413102]]. Käsite sisältyy yhdyssanaan ''ylihienorakennesiirtymä''. Rakenne, siirtymä ja siirtymän taajuus ovat eri asioita. * '''Perusosasten lukumäärä:''' [[d:Q614112|Q614112]] on tunnistettu ehdokas. Ainemäärä <math>n</math> ja perusosasten lukumäärä <math>N</math> eivät ole sama suure; niiden yhteys on <math>n=N/N_{\mathrm A}</math>. == Mahdollisesti tarvittavat uudet Q-kohteet == '''Yhtään uutta Q-kohdetta ei ole tämän tarkistuksen perusteella varmistettu välttämättömäksi.''' Alla ovat täydentävän käsitemallinnuksen avoimet tapaukset. Hakutuloksen puuttuminen ei todista kohteen puuttumista Wikidatasta. {| class="wikitable" ! Käsite !! Tarkoitettu merkitys !! Toimenpide ennen mahdollista luontia |- | SI-järjestelmän määrittelyvakio || Vakio, jonka valitussa yksikössä ilmaistu lukuarvo kiinnitetään täsmälliseksi SI-järjestelmän määrittelyssä. || Etsi luokkakäsitteen oma kohde. Yleinen luonnonvakio [[d:Q173227|Q173227]] ei välttämättä ilmaise tätä määrittelyroolia. Seitsemällä yksittäisellä vakiolla on jo omat kohteensa. |- | ylihienorakennesiirtymä || Siirtymä ylihienorakenteen energiatasojen välillä. || Etsi yleisen siirtymätyypin täsmällinen kohde. Älä korvaa sitä ylihienorakenteella tai cesiumin siirtymätaajuudella. Arvioi uuden kohteen tarve, jos termille halutaan oma yleinen käsitelinkitys. |- | perusosanen ainemäärän määrittelyssä || Yksilöity laskettava osanen, joka voi olla esimerkiksi atomi, molekyyli, ioni, elektroni tai määritelty hiukkasryhmä. || Tarkista metrologinen nimitys ''elementary entity'' ja sen mahdolliset vastineet. Älä linkitä automaattisesti alkeishiukkaseen: molekyyli tai hiukkasryhmä ei ole alkeishiukkanen. Ratkaise vasta tämän jälkeen, tarvitaanko oma Q-kohde vai riittääkö selitetty lekseemimerkitys. |} == Sanasto, jolle riittää tässä käytössä lekseemi == Seuraaville sanoille ei ole perusteltua luoda uutta Q-kohdetta vain tämän määritelmätekstin tuottamista varten. Tarvitaan oikeankielinen lekseemi, asiayhteyteen sopiva merkitys sekä tarvittaessa tekstissä käytetty muoto. Tämä ei tarkoita, ettei sanoilla voisi olla muihin käyttötarkoituksiin liittyviä Q-kohteita. === Lekseemien olemassaolotarkistus === Tarkistettu 20.10.2026 kirjautuneella Pywikibotilla. '''23 sanasta 13:lle löytyi suomenkielinen lekseemi ja 10:lle ei löytynyt täsmäosumaa.''' Löytyneiden tietueiden kieli, lemma, sanaluokka ja merkitykset tarkistettiin. Tarkistus ei sisältänyt Wikidata-muokkauksia. {| class="wikitable" ! Sana !! Lekseemi !! Merkityksen tai sanaluokan tarkistustulos |- | olla || [[d:Lexeme:L2626|L2626]] || S1: ''to be''. Sopii lähdetekstin käyttöön. |- | määritellä || [[d:Lexeme:L1500348|L1500348]] || Verbi on olemassa, mutta merkityksiä ei ole lisätty. |- | edetä || [[d:Lexeme:L1500208|L1500208]] || S1: kulkea tai siirtyä eteenpäin. Sopii valon etenemistä kuvaavaan käyttöön. |- | ilmoittaa || [[d:Lexeme:L1500273|L1500273]] || Verbi on olemassa, mutta merkityksiä ei ole lisätty. |- | voida || [[d:Lexeme:L35124|L35124]] || Nykyiset merkitykset kuvaavat kykyä ja vointia. Lähdetekstin mahdollisuutta ilmaiseva käyttö pitää vielä tarkistaa tai täydentää. |- | se || [[d:Lexeme:L6504|L6504]] || S1 kuvaa tunnettua tarkoitetta osoittavaa pronominia. Sopii lähdetekstin käyttöön. |- | millainen || [[d:Lexeme:L1500338|L1500338]] || Adjektiiviksi luokiteltu lekseemi on olemassa, mutta merkityksiä ei ole lisätty. |- | muu || [[d:Lexeme:L12130|L12130]] || S1 kuvaa muuta henkilöä tai asiaa kuin aiemmin käsiteltyä. Sopii käyttöön. |- | tällainen || [[d:Lexeme:L31065|L31065]] || S1: ''this kind of''. Sopii käyttöön. Sanaluokkana on adjektiivi. |- | kun || [[d:Lexeme:L12131|L12131]] || S1:n glossi on ''when''. Yksikköehtoa ilmaisevan käytön kattavuus pitää vielä tarkistaa. |- | tai || [[d:Lexeme:L35766|L35766]] || S1 kuvaa vaihtoehtoja yhdistävää rinnastuskonjunktiota. Sopii käyttöön. |- | esimerkiksi || [[d:Lexeme:L1500224|L1500224]] || Adverbi on olemassa, mutta merkityksiä ei ole lisätty. |- | seitsemän || [[d:Lexeme:L1141118|L1141118]] || S1 tarkoittaa seitsemää. Sanaluokkana on adjektiivi; luokitus lukusanakäyttöä varten pitää tarkistaa. |} '''Neljä lekseemiä tarvitsee vähintään merkityksen lisäämisen:''' määritellä, ilmoittaa, millainen ja esimerkiksi. Näille ei pidä luoda uusia rinnakkaisia lekseemejä. ==== Sanat, joille ei löytynyt suomenkielistä lekseemiä ==== Täsmällistä suomenkielistä lemmaa ei löytynyt lekseemihausta eikä täydentävästä suomenkielisiin lekseemeihin rajatusta kokotekstihausta. Ei-osuma ei todista täydellistä poissaoloa Wikidatasta. Luontihaku pitää uusia ennen mahdollisten uusien lekseemien luomista. * '''Verbit:''' kiinnittää, mitata, yksilöidä, muodostua. * '''Adjektiivit tai partisiippikäytöt:''' termodynaaminen, häiritsemätön, yksivärinen, täsmällinen, tietty. * '''Substantiivi:''' ryhmä. === Sanaluokat ja tekstin muodot === Verbit ja niiden lähdetekstissä tarvittavat käyttötavat: * '''olla:''' on, ovat, olevan; olemisen ilmaus tai kieliopillinen apuverbi. * '''määritellä:''' määritellään, määritellyt; antaa määritelmä tai täsmentää, mitä tarkoitetaan. * '''kiinnittää:''' kiinnittämällä; asettaa lukuarvo määritelmän perusteella täsmälliseksi, ei fyysinen kiinnittäminen. * '''edetä:''' etenevän; valon eteneminen. * '''mitata:''' mitatun; suureen mittaaminen, tekstissä valovoiman suuntaa koskeva ilmaus. * '''ilmoittaa:''' ilmoitettaessa; esittää tai antaa suuretta koskeva tieto. * '''yksilöidä:''' yksilöitävä; täsmentää, minkälaisia perusosasia tarkoitetaan. * '''muodostua:''' muodostuu; koostua tarkoitetuista perusosasista. * '''voida:''' voivat; mahdollisuuden ilmaus. Adjektiivit: * '''termodynaaminen:''' termodynaamisen. Kokonaisen nimityksen ''termodynaaminen lämpötila'' käsitevastine on Q264647. Adjektiiville ei tarvita uutta Q-kohdetta tämän vuoksi. * '''häiritsemätön:''' häiritsemättömän. Perustilan olosuhdetta rajaava määrite. Sekunnin koko määrittelyvakio on jo Q94196529. * '''yksivärinen:''' yksivärisen. Kokonaisen ilmauksen ''yksivärinen säteily'' käsitevastine on Q910519. Adjektiivin sanastotieto käsitellään erikseen. * '''täsmällinen:''' täsmällisiä. Kuvaa määrittelyssä kiinnitettyjä lukuarvoja. Ei tarkoita samaa kuin mittauksen suuri tarkkuus. * '''tietty:''' tiettyyn. Rajaa tarkasteltavan suunnan. Muu tekstin tuottamiseen tarvittava sanasto: * '''Pronominit tai pronominaaliset adjektiivit:''' ''se'' (myös ''sen''), ''millainen'', ''muu'' ja ''tällainen''. * '''Konjunktiot:''' ''kun'' ja ''tai''. * '''Adverbi:''' ''esimerkiksi''. * '''Lukusana:''' ''seitsemän''. * '''Substantiivi:''' ''ryhmä'' ilmauksessa ''tällaisten hiukkasten määritellyt ryhmät''. Tähän käyttöön ei pidä valita automaattisesti esimerkiksi matematiikan ryhmän kohdetta. === Partisiipit ja taivutusmuodot === * Erillisiä suomenkielisiä lekseemejä ei löytynyt nimityksille ''etenevä'', ''mitattu'' ja ''määritelty''. * Niitä ei pidä tämän perusteella automaattisesti luoda erillisiksi lekseemeiksi: verbien muodot ovat ensisijainen tarkistettava mallinnustapa. Mahdollinen itsenäinen adjektiivikäyttö arvioidaan erikseen. * Myöskään ''häiritä''-verbille ei löytynyt suomenkielistä lekseemiä. Siksi ''häiritsemätön''-ilmauksen mallinnusta ei voitu vahvistaa sen olemassa olevista muodoista. * Lekseemin löytyminen ei tarkoita, että kaikki määritelmätekstissä tarvittavat taivutusmuodot olisivat jo olemassa. == Mitä ei luoda erillisiksi käsitteiksi == * Sanojen taivutusmuodoille, kuten ''taajuuden'', ''tyhjiössä'' tai ''kiinnittämällä'', ei luoda omia Q-kohteita tai uusia lekseemejä pelkän taivutuksen vuoksi. * Jokaiselle määritelmälauseelle ei luoda omaa Q-kohdetta. Lause säilytetään lähteistettynä tekstinä ja sen käsitteet linkitetään erikseen. * Lukuarvot, kuten 299 792 458 ja 683, säilytetään lukuarvoina. Sivun tuottaminen ei edellytä niille uusia käsitekohteita. * Tunnuksia <math>c</math>, <math>h</math>, <math>e</math> ja muita suuretunnuksia ei tulkita automaattisesti kirjaimia tarkoittaviksi lekseemeiksi. * Ilmaus ''häiritsemätön perustila'' voidaan esittää perustilan käsitteen ja sitä rajaavan määritteen avulla. Sille ei tarvitse luoda uutta Q-kohdetta vain sanayhdistelmän perusteella. * Henkilönnimiin perustuvien vakioiden nimitykset linkitetään vakioiden kohteisiin, eivät niitä nimenneiden henkilöiden kohteisiin. == Jatkotyöt == # Vahvista ehdokaslinkitykset: lukuarvo, järjestelmä ja suunta. # Selvitä mahdollisten uusien Q-kohteiden kolme avointa tapausta. # Täydennä olemassa olevien lekseemien puuttuvat merkitykset ja tarkista avoimet merkitys- ja sanaluokkatapaukset ennen uusien lekseemien harkintaa. # Uusi puuttuviksi jääneiden lekseemien haut juuri ennen mahdollista luontia. # Kerää tekstin sanamuodot ja käsitelinkitykset käyttötapakohtaiseen aineistoon. # Varmista käännökset merkitysten ja lähteiden avulla. Q-kohteen kohdekielinen nimi ei yksin todista terminologisen käännöksen oikeellisuutta. == Lähteet ja tarkistusperusta == * [https://fi.wikibooks.org/w/index.php?oldid=160414 Perusyksikköjen määritelmät, tarkistettu lähdeversio]. * Suomen Standardisoimisliitto: ''SI-opas''. 7. painos, 2019. {{ISBN|978-952-242-411-2}}. * Bureau International des Poids et Mesures: [https://doi.org/10.59161/AUEZ1291 ''The International System of Units (SI)'']. 9. painos, versio 4.01, kesäkuu 2026, kohta 2.3.1. * Taulukoissa linkitetyt Wikidata-tietueet sekä suomenkielisten lekseemien haut ja tietueet, luettu kirjautuneella Pywikibotilla 20.10.2026. Lekseemien olemassaolotarkistus koskee tämän sivun 23 sanan lekseemiluetteloa, ei kaikkien Q-kohteiden kaikkia mahdollisia nimityksiä. {{lukion taulukot sivun loppu}} k64xxk98ow8947qot4dmmcmam3s2ab9 10 21716 160768 2026-11-04T07:04:14Z Jcb 12574 Ak: Uusi sivu: <includeonly>[[Special:BookSources/{{{1}}}|ISBN {{{1}}}]]</includeonly> 160768 wikitext text/x-wiki <includeonly>[[Special:BookSources/{{{1}}}|ISBN {{{1}}}]]</includeonly> mu3dnsseqhew3xj9wqypq1nkdazbkle