Sienikirja/Kantarelli

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikikirjasto</sitename>
    <dbname>fiwikibooks</dbname>
    <base>https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.48.0-wmf.3</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikikirjasto</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Keskustelu Wikikirjastosta</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Malline</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Ohje</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Luokka</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Keskustelu luokasta</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Moduuli</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Keskustelu moduulista</namespace>
      <namespace key="1728" case="first-letter">Event</namespace>
      <namespace key="1729" case="first-letter">Event talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kantarelli</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3642</id>
    <revision>
      <id>160862</id>
      <parentid>131877</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:46:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160862</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1955" sha1="j59bu3vmczy42ybl6uup73crjly0ofn" xml:space="preserve">{{Katso resepti|Sienipiirakka|Sienipiirakka}}
[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Pfifferling.jpg|thumb|right|Kantarelli on tunnetuimpia sieniämme.]]

'''Kantarelli''' eli '''keltavahvero''' (''Cantharellus cibari''us) on erinomainen ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.

== Tunnistus ==

Väriltään kantarelli on munankeltainen, vanhemmiten haalistuva. Kantarellin '''lakki''' on '''yläpuolelta''' sileä ja keltainen ja '''alapuolelta''' johteinen ja haarainen ja lakin yläosan värinen. '''Varsi''' on alaosastaan usein vaaleampi. '''Malto''' on lähes valkoista ja miellyttävän tuoksuista. Kantarellin itiöpöly on kellertävää. Kantarellin lakki on yleensä noin 3-12 cm leveä. Kantarellista tunnetaan myös albiinomuoto.

==Kantarellin kasvupaikat==

Kantarellit kasvavat yleensä ryhmissä, vuodesta toiseen samoissa koivuvaltaisissa metsissä, mutta toisinaan myös mäntykankailla ja lehdoissa. Kasvupaikka on yleensä aika valoisa.
Kantarellit ilmestyvät metsiin usein juhannuksen jälkeen,
mutta yleisemmin heinäkuun puolestavälistä aina myöhäissyksyyn asti.

==Säilöntä==

Kantarellin voi säilöä monella tavalla. Yksi tapa on pakastaminen. Nuorien kantarellien lakit voi myös kuivata sienikuivurilla. Kantarellissa on harvoin matoja. Vanhat kantarellit voivat olla sitkeitä.

[[Kuva:Kantarell, Iduns kokbok.jpg|thumb|Piirros kantarellista]]

== Lähteet ==

=== Kirjalähteet ===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 297 
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 225
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 191

===Internet-lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_83&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/keltavahvero_eli_kantarelli/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>j59bu3vmczy42ybl6uup73crjly0ofn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Herkkutatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3792</id>
    <revision>
      <id>160858</id>
      <parentid>131873</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:45:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160858</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2680" sha1="lnigaumjpcjoazedvxfr5b3iauvz71g" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Boletus edulis EtgHollande 041031 091.jpg|thumb|Herkkutatti on arvostetuimpia ruokasieniämme.]]'''Herkkutatti''' (vanhastaan myös '''kivitatti''') (''Boletus edulis'') on arvostetuimpia ruokasieniämme ja erinomainen ruokasieni. Sientä viedään Suomesta Italiaan. Herkkutattia ei esikäsitellä. Herkkutateista saadaan myös vihreää ja keltaista väriä.

==Tunnistus==
[[Kuva:Boletus edulis profile 456.jpg|thumb|Halkaistu herkkutatti]]
Herkkutatin '''lakki''' on 5-30 cm leveä, kupera ja paksumaltoinen. '''Yläpinna'''n sävy vaihtelee suuresti vaaleanruskeasta punertavan kautta tummanruskeaan. Sienen '''pillistö''' on aluksi valkoinen, sen jälkeen keltainen ja lopuksi hieman vihertävä . Pillistö muodostuu pienistä pyöreistä pilleistä. Herkkutatin '''jalka''' on tukeva 5-15 cm pitkä ja nuorissa sienissä pullea ja sen pinnalla on valkoinen verkkokuvio, joka näkyy selvimmin jalan yläosassa. '''Malto''' on valkoista nuoruudessa kiinteä, mutta pehmenee vanhemmiten. herkkutatti haisee pähkinäiseltä.
Sen erottaa muista sienistä tukevan jalan avulla. Useimmien sen väri on punertavan ruskea.

==Herkkutatin levinneisyys== 
Herkkutatti on hyvin yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta Tunturi-Lappia, josta se puuttuu. Herkkutatti kasvaa yleisimmin havumetsissä, sillä se on kuusen juurisieniä.

==Keräys ja säilöntä==

Herkkutatti toukkaantuu varsin nopeasti etenkin lämpimillä säillä. Herkkutattia ei pidä sekoittaa hyvin saman näköiseen sappitattiin, jolla on samantapainen verkkokuvio.

Herkkutatilla on useita lähisukulaisia, jotka muodostavat symbioottisia suhteita eri puulajien kanssa ja ovat usein nimetty niiden mukaan (männynherkkutatti, koivunherkkutatti, tammenherkkutatti). Nämä sienet ovat ulkonäöltään ja ruoka-arvoltaan hyvin samanlaisia kuin herkkutatti. Herkkutattia voi joko pakastaa tai kuivata viipaleina. Kuivattuna se on loistavaa ainesta sienikeittoon. 

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 20
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 108
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 192 ja 193

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_75&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.coloria.net/varjays/boletus.htm coloria.net]
* [http://www.dallavalle.fi/main.site?action=siteupdate/view&amp;id=4&amp;su2_Dallavalle___1=dd0bb722ac95dbf3e96f9823618a6141 Dalla Valle Oy] (kaikki herkkutatit)
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/boletus_edulis.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>lnigaumjpcjoazedvxfr5b3iauvz71g</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Mustatorvisieni</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3794</id>
    <revision>
      <id>160872</id>
      <parentid>131878</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:54:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160872</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2283" sha1="374o8475zp1uub3to11ufuxsfdwzhf7" xml:space="preserve">{{Katso resepti|Sienipiirakka|Sienipiirakka}}
[[Tiedosto:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Tiedosto:Craterellus cornucopioides 03.jpg|thumb|Mustatorvi on paikkauskollinen ruokasieni.]]

'''Mustatorvisieni''' (''Craterellus cornucopioides'') on erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä.

==Tunnistus==

Musta torvisienen '''lakki''' on 3-9 cm leveä, 5-12 cm korkea, torvimaisia ja heltattomia. '''Niiden sisäpinta''' on lähes musta ja hienosuomuinen. Mustatorvisienen '''alapinta''' on  vähän poimuinen harmaa tai siniharmaa. Sen '''jalka''' on ontto jatke joka maatuu sienen vanhetessa. '''Malto''' on hyvin ohutta, kiinteää, hyvän makuista ja tummaa. Mustatorvisienen itiöpöly on kellertävää.
Se on hyvin torvimainen eikä sitä voi oikein sekoittaa muihin sieniin.

==Mustatorvisienen kasvupaikat==

Mustatorvisieni kasvaa yleisenä tuppaina tai pieninä ryhminä tuoreissa sekametsissä. lehdoissa ja lehtomaisessa kuusikossa. Sieni esiintyy usein sammaleisilla aukioilla ja puuttomilla kohdilla. Sieni kasvaa Kainuuseen saakka pohjoisessa ja on yleinen paikoittain. Kasvuaika on elo-lokakuu.

==Käyttö==

Mustatorvisientä ei tarvitse esikäsitellä, mutta sen jalkaosa poistetaan useimmiten karvauden takia.  Se on hyvä keitossa, muhennoksessa, paistettuna tai sekasienenä, jolloin sitä käytetään usein suppilovahveron kanssa. Mustatorvisieni sopii ohuen maltonsa takia kuivattavaksi. Mustatorvisientä kuivattuna voi murentaa liottamatta mausteeksi ruokiin.
[[Kuva:Craterellus cornucopioides emporda.jpg|thumb|Mustatorvisientä lautasella.]]

== Lähteet ==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

=== Kirjalähteet ===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 298 
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 220
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 190 ja 191

===Internet-lähteet===

* [http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=7_187_297&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/mustatorvisieni/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sieni sivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/craterellus_cornucopioides.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>374o8475zp1uub3to11ufuxsfdwzhf7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Suppilovahvero</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3807</id>
    <revision>
      <id>160881</id>
      <parentid>131879</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:58:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160881</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2398" sha1="dt0rztivk6iyleto6j32c3q7epi7h3u" xml:space="preserve">{{Katso resepti|Sienipiirakka|Sienipiirakka}}
[[Tiedosto:Star*.svg|25px]][[Tiedosto:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Tiedosto:Trompetenpfifferlinge.jpg|thumb|Suppilovahvero sopii hyvin kuivattavaksi]]

'''Suppilovahvero''' (''Cantharellus tubaeformis'') on erinomainen torvimainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä. Suppilovahverosta tavataan myös täysin keltaista värimutoa. Suppilovahveron ainut ero nuhruvahveroon on malto, joka on nuhruvahverolla mustuvaa. 

==Tunnistus==

Suppilovahvero on suppilomainen sieni. Suppilovahveron '''lakin''' '''yläpinta''' on nuorena kellanruskea ja vanhempana harmaanruskea. '''Lakki''' on 2-8 cm leveä. Lakin pinta on pienisuomuinen ja lakin keskellä on kuoppa. Lakin '''alapinnan''' poimut ovat nuorena keltaruskeaa ja vanhempana harmaata. Suppilovahveron '''jalka''' on on 4-8 cm pitkä ja puoli senttiä paksu, usein litteä tai pyöreä. Jalka on nuorena keltainen ja vanhana harmaan- tai ruskeankeltainen. Suppilovahveron '''malto''' on vaaleaa, hyvin ohutta ja kiinteää.

==Suppilovahveron kasvupaikat== 

Suppilovahvero on paikkauskollinen sieni, joka kasvaa sammalikoissa suurena ryhmänä. Sieni viihtyy erityisesti mustikkatyypin metsässä. Sieni on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Suppilovahvero on ruokasienistä myöhäisimpiä ja sen parhaat satokuukaudet ovat syys- ja lokakuu, mutta niitä voi löytää vielä marraskuussakin.

==Säilöntä==

Jäätyminen ei pilaa itiöemiä, vaan niitä voi kerätä lumen altakin syötäväksi.Suppilovahvero voidaan säilöä pakastamalla tai kuivaamalla ja se sopii paistettavaksi, kuivattavaksi ja on mainio keittoihin. Maku on mieto ja lievästi makea, jalkaosa on sitkeä. Sieni on lähes aina toukaton.

== Lähteet ==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

=== Kirjalähteet ===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 298 
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 222
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 190 ja 191

===Internet-lähteet===

* [http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=7_187_304&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/suppilovahvero/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/cantharellus_tubaeformis.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>dt0rztivk6iyleto6j32c3q7epi7h3u</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Lehmäntatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3821</id>
    <revision>
      <id>160869</id>
      <parentid>130206</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:52:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160869</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1752" sha1="e06it3llcnw7m26xfi5v2qk1wq19k8p" xml:space="preserve">[[Tiedosto:Star*.svg|25px]]
[[Tiedosto:Birkenpilz01.jpg|pienoiskuva|Lehmäntatti kannattaa kerätä jo nuorena]]
'''Lehmäntatti''' (''Leccinum scabrum'') on keskikokoinen kelvollinen ruokasieni, joskaan ei yhtä arvostettu kuin monet muut tatit.

== Tunnistus ==
Lehmäntatin '''lakki''' on 5–15 cm leveä ja nuorena puolipallon muotoinen. Vanhoilla yksilöillä lakki on hieman laakeampi, toukkainen, pehmeä ja sienen valkoinen pillikerros roikkuu lakin reunan ulkopuolella. '''Yläpinta''' on väriltään ruskeansävyinen, mutta voi olla usein myös vaalea. Lehmäntatin '''pillistö''' on harmaanvalkoinen, pillit ovat kooltaan pieniä ja pyöreitä. Lehmän tatin '''jalka''' on 8-17 cm pitkä, vaaleanharmaa ja siinä on tummia pisteitä. Joskus pisteitä on vain jalan alaosassa ja sielläkin hentoina. Lehmäntatin '''malto''' on vaaleaa ja vetistä. 

== Kasvupaikat ==
Viihtyy monentyyppisissä koivu- ja sekametsissä, polkujen varsilla ja metsien reunassa. Lehmäntatti on koivun seuralainen ja hyvin yleinen koko Suomessa. Yhä yleisempi myös pihakoivujen alla ja puistojen nurmikoilla. Nurmikoilta voi löytää  hyvin tummalakkisia lehmäntatteja. Kannattaa keskittyä poimimaan nuoria, vielä hieman kovempia lehmäntatteja.

== Säilöntä ==
Sienen maku on mieto ja etenkin nuoret, vielä kiinteät, yksilöt kelpaavat varsin hyvin ruokasieneksi. Lehmäntatti '''ei sovellu kuivattavaksi''' eikä oikein pakastamiseenkaan. Lehmäntatti on parempi valmistaa heti tuoreeltaan.

== Lähteet ==
=== Kirjalähteet ===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 26
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 115
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 213

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>e06it3llcnw7m26xfi5v2qk1wq19k8p</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Haavanpunikkitatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3932</id>
    <revision>
      <id>160856</id>
      <parentid>103225</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:44:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160856</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1566" sha1="chfuyqygt271n2qs9fwhn9vuxn0huag" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Espenrotkappe.jpg|thumb|Haavanpunikkitatti kannattaa kypsentää hyvin.]]

'''Haavanpunikkitatti''' (''Leccinum aurantiacum'' ) on hyvä ruoka- ja kauppasieni. 

==Tunnistus==

Haavanpunikkitatin '''lakki''' on 5–25 cm leveä ja kupera. Lakin pintakelmu ulottuu lakin alle. Lakin '''yläpinta''' on kuiva, punaruskea ja vanhemmiten haalistuva.  '''Pillistö''' on kellanvalkoinen, koskettaessa se muuttuu harmaan liilan väriseksi. Pillit ovat pyöreitä ja pieniä. Haavanpunikkitatin alaspäin pullistuva '''jalka''' on 8-20 cm korkea, 2-5 cm paksu. Jalka on valkoinen ja siinä on nukkatupsuja jotka muuttuvat iän myötä valkoisesta ruosteenväriseksi. Haavanpunikkitatin '''malto''' on valkoista, leikkauspinnoissa väri vaihtelee harmaan lilan ja mustan välillä. 

==Kasvupaikat==

Suomessa haavanpunikkitatti kasvaa sekä metsissä että yksittäisen haavan seuralaisena. Se on yleinen koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Haavanpunikkitatin kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Haavanpunikkitatti kannattaa kypsentää hyvin sillä raa’aksi jääneistä tateista voi saada vatsanväänteitä. Haavanpunikkitatti sopii säilöttäväksi pakastamalla. Nuoret lakit voi kuivata. Sieni sopii myös maustesieneksi.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 24
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 112
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 210 ja 211

{{Sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>chfuyqygt271n2qs9fwhn9vuxn0huag</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Korvasieni</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3946</id>
    <revision>
      <id>160867</id>
      <parentid>131864</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:51:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160867</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3431" sha1="1rznc2aj7bw26xvrsfcbzblhqfsou57" xml:space="preserve">[[Kuva:Skull and Crossbones.svg|40px]][[Kuva:Skull and Crossbones.svg|40px]][[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Frühjahrslorchel.JPG|thumb|Korvasieni PITÄÄ ESIKÄSITELLÄ OIKEIN]]

'''Korvasieni''' (''Gyromitra esculenta'') on herkullisena pidetty, käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen sienilaji. Korvasienessä on gyromitriiniä, joka on tappava solumyrkky, mutta herkästi haihtuva ja vesiliukoinen.

==Tunnistus==

Korvasieni on 3-12 cm leveä tippaleipämäinen avoimesti poimuinen tai ontto. '''Lakki''' osan alareunat ovat kasvaneet kiinni jalkaan. Kahta samanlaista korvasientä ei voi löytää. Korvasienen '''itiölava''' on kuivana matta, sileä, kosteana kiiltävä. Korvasienen '''sisäpinta''' on vaalea. Korvasienen epäsymmetrinen ja tukeva '''jalka''' on 1-5 cm pitkä ja harmahtavan vaalea. Korvasienen '''malto''' on haurasta rustomaista alempana kiinteää. Väriltään se on vaaleaa. 

==Korvasienen kasvupaikat==

Korvasieni kasvaa yleisenä koko maassa hiekkapohjaisessa rikotussa maastossa. Korvasienen satoa voi lisätä rikkomalla maata siellä missä jo ennestään kasvaa korvasieniä. Hyviä tuloksia on tuottanut menetelmä, jossa rikottuun maahan lisätään vielä korvasienen ravinnoksi selluloosapitoista ainetta esimerkiksi sanomalehtiä. Korvasieni kasvaa huhtikuun lopusta kesäkuuhun.

==Käsittely==

Korvasientä käsitellessä tulee ehdottomasti huolehtia oikeista valmistustavoista sen myrkyllisyyden takia. Kun sieniä siivoaa tai muuten koskettaa, kädet on pestävä huolellisesti. Kasvoihin koskettelua on vältettävä ja erityisesti varottava suuta ja silmiä. Korvasienet käsitellään ravinnoksi joko kuivaamalla tai ryöppäämällä. Nykytiedon mukaan kuivaaminen jättää sieniin myrkkyjäämiä ja kuivaamista tulisi sen vuoksi välttää. Ryöppääminen suositellaan tehtäväksi kaksi kertaa eri keittovedellä. Keitettäessä höyryssä on gyromitriinia, joten sen hengittämistä pitäisi välttää. Myrkytyksen oireita ovat päänsärky, huimaus ja pahoinvointi. Oireiden ilmetessä on hakeuduttava välittömästi raittiiseen ilmaan. Väärin valmistetun tai ryöppäämättömän sienen syöminen voi aiheuttaa maksan toiminnan pettämisen ja kuoleman.

Korvasieni on yksi kaikkein herkullisimmista suomalaisista ruokasienistä. On kuitenkin suositeltavaa, että korvasienet kerätään eri koriin tai pussiin kuin muut sienet, sillä niiden sisältämä gyromitriini saattaa saastuttaa muut sienet. Suomessa korvasieniä myydään sekä raakoina että esikäsiteltyinä; raakoina myytävissä korvasienissä täytyy aina lain mukaan olla mukana varoitusteksti ja käsittelyohjeet.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 445
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 242, 245
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 265, 267
* WSOY Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut ({{ISBN|951-0-27519-0}}) sivu 223
===Internet-lähteet===

* [http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=7_187_291&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/korvasieni/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/gyromitra_esculenta.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>1rznc2aj7bw26xvrsfcbzblhqfsou57</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Voitatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3957</id>
    <revision>
      <id>160892</id>
      <parentid>131876</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:06:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160892</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2025" sha1="aex8t8ezbibjv0jg1zctgrvwqnug2cu" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Butterroehrling.jpg|thumb|Voitatti kasvaa hyvin yleisenä koko maassa.]]

'''Voitatti''' (''Suillus luteus'') on erinomainen ruokasieni. Voitatista saadaan beigeä, oranssia ja harmaata.

==Voitatin tunnistus==

Voitatin 4-15 cm leveä '''lakki''' on paksumaltoinen ja kupera. Lakin limaisen '''yläpinnan''' väri vaihtelee harmaan ja tummanruskeasta lähes keltaiseen asti. Lakin yläpinnan pintakelmu on hyvin sitkeää. Voitatin vaaleankeltainen ja tiivis '''pillistö''' on tasatyvinen, nuorena kalvon peittämä, pillit ovat pieniä ja pyöreitä. Voitatin 3-10 cm pitkä '''jalka''' on 1-3 cm leveä, tyvestä kapeneva, lyhyt ja kova. Väriltään jalka on vaalean keltainen. Voitatin rengas tummenee iän myötä ja tippuu vanhana pois. Voitatin '''malto''' on voin väristä ja pehmeää.

==Kasvupaikat==

Voitatteja löytää koko maasta mäntymetsistä polunvarsilla hakamailla. Voitatti on männyn juurisieni. Kasvuaika on heinäkuusta lokakuuhun.

==Keräys ja säilöntä==

Voitatti toukkaantuu ja pehmenee varsin nopeasti joten se kannattaa kerätä jo nuorena. Voitatin pintakelmu kannattaa poistaa jo maastossa. Voitatti on hyvää tuoreena paistettuna. Jos voitatin haluaa pakastaa niin kannattaa paistaa nopeasti ilman rasvaa. Voitattia voi myös kuivata viipaleina ja suolata.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 30
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 120
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 213 ja 214

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_76&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.coloria.net/varjays/suillus.htm coloria.net]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/voitatti/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/suillus_luteus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>aex8t8ezbibjv0jg1zctgrvwqnug2cu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tammenherkkutatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3975</id>
    <revision>
      <id>160882</id>
      <parentid>131875</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:59:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160882</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2079" sha1="53boc87ifsog9xxkcj6wrctbw4g2ip4" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Boletus reticulatus3.jpg|thumb|Tammenherkkutattia ei kannata noukkia puistojen läheltä]]

'''Tammenherkkutatti''' (''Boletus reticulatus'') on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. 

==Tunnistus==

Tammenherkkutatin hyvin kookas '''lakki''' on 8-30 cm leveä, tukeva, kupera, ohutreunainen mutta paksu'''maltoinen'''. Lakin hienonukkainen '''yläpinta''' on ruskea tai harmaanruskea yläpinta on himmeä. Se halkeilee kuivalla säällä ruutumaiseksi. Tammenherkkutatin '''pillistön''' pillit ovat pieniä ja pyöreitä. Väriltään pillistö on nuorena lähes valkoinen sitten kellertyvä ja vanhana vihertävänkeltainen. Tammenherkkutatin 2-6 cm paksu '''jalka''' on 8-12 pitkä, tasapaksu tai sitten se pullistuu alhaalta päin. Väriltään jalka on lakin värinen. Jalan verkkokuvio on vaalea ja se jatkuu alas asti. Tammenherkkutatin malto on vaaleaa ja nuorena kovaa, vanhana pehmeää. Jalan '''malto''' on pehmeää, vanhana se muuttuu hohkaiseksi.

==Kasvupaikat==

Tammenherkkutatti tavataan pääasiassa tammi- ja pyökkimetsissä syksyllä. Suomessa sitä tavataan lounaisrannikolla nimensä mukaisesti tammen, pähkinäpuun ja lehmuksen seuralaisena. Monissa kielissä sen nimi on kesäherkkutatti, mikä viittaa hiukan &quot;tavallista&quot; herkkutattia aikaisempaan satokauteen, joka on elo- ja syyskuu. 

==Säilöntä ja kerääminen==

Tammenherkkutattia ei kannata kerätä paikoista missä maaperässä on raskasmetalleja koska ne rikastuvat helposti herkkutatteihin. Säilöntätavoiksi sopivat pakastaminen ja kuivaaminen viipaleina.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 22
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 107
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 194

===Internet-lähteet===
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/herkkutatit/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>53boc87ifsog9xxkcj6wrctbw4g2ip4</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Isohapero</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4042</id>
    <revision>
      <id>160859</id>
      <parentid>131861</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:45:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160859</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1704" sha1="sl5tfspp0xv8zdutu42w9648yu1bfyw" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Russula paludosa.jpg|thumb|Isohapero sopii viipaloituna kuivattavaksi.]]

Isohapero (Russula paludosa) on erinomainen ruokasieni.

==Tunnistus==

Isohaperon puolipallomainen '''lakki''' on 8-20 cm leveä, ja siihen tulee vanhana kuoppa. Lakin vanhemmiten haalistuva '''yläpinta''' on nuorena helakanpunainen, joskus se haalistuu valkoiseksikin. Pintakelmu on helposti nyljettävä suunnilleen puoleen väliin asti. '''Heltat''' ovat vaalean kellertävät, kolo- tai tasatyviset ja punateräisiä reunasta. Jalka on 10-15 cm pitkä, tukevahko, 1,5-3 cm paksu, väriltään valkoinen. '''Malto''' on valkeaa ja iän myötä haurastuvaa. Saattaa joskus sekoittaa '''herkkutattiin'''. Mutta jalka on huomattavasti ohuempi ja heiveröisempi.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan havumetsissä ja soilla kesästä syksyyn. Suomessa se on yleinen männyn, kuusen ja koivun seurassa. Satokausi ajoittuu heinä- syyskuuhun.

==Säilöntä==

Parasta heti paistettuna. Voidaan myös pakastaa omaan liemeensä, suolata tai kuivata viipaleina.

==Lähteet==

===Kirjat===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 76
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 89
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 104, 106

===Internet-sivustot===

*[http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_88&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/isohapero/  Elintarviketurvallisuusvirasto Etiran sienisivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_paludosa.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>sl5tfspp0xv8zdutu42w9648yu1bfyw</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kangasrousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4043</id>
    <revision>
      <id>160861</id>
      <parentid>131866</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:46:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160861</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2664" sha1="qsqj8vhy4q47yhlujxt05q47yr0v1m6" xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Lactarius rufus.jpg|thumb|Kangasrousku on helppo tunnistaa punaruskeasta,
kuivapintaisesta lakista]]

'''Kangasrousku''' (''Lactarius rufus'') on hyvä, yleinen ja erittäin runsassatoinen ruokasieni.

==Tunnistus==

3-10 cm leveä '''lakki''' on aluksi kupera ja iän myötä laakeneva. Lakin '''yläpinta''' on punaruskea, vyöhykkeetön ja melko tiheähelttainen. '''Sisäpuolelta''' lakki on valkoinen. Tasatyviset '''heltat''' ovat ruskeavivahteisen valkoiset. Kangasrouskun '''malto''' on vaalea. Kangasrouskun maitiaisneste on valkoista ja se voi hävitä iän myötä aivan kokonaan.

==Kasvupaikat==

Nimensä mukaisesti kangasrousku kasvaa kankailla, rämeillä ja kalliolla jäkälän vieressä. Kangasrousku on kuusen, männyn ja koivun seuralainen. Kasvuaika on elokuusta lokakuuhun.

==Säilöntä==

Jos kangasrousku syödään heti, on se hyvä ryöpätä 5-10 minuuttia. Kangasrouskun ehkä yleisin säilöntätapa, suolaus, tapahtuu seuraavasti: Aluksi keitä puhdistettuja sieniä n. 5 min runsaassa vedessä lieventääksesi kangasrouskun pippurista makua. Jäähdytä runsaan juoksevan veden alla. Purista jäähdytetyistä sienistä liika vesi pois. Lado lasipurkkiin vuorotellen sieniä ja merisuolaa. Laita sienien päälle lopuksi paino, esimerkiksi pieniä kiviä muovipussissa, jotta sienet pysyvät suolaveden alla ja näin säilyvät. Suolaa tarvitaan 150-180 g sienikiloa kohti. Säilytä suolatut sienet viileässä.  

Suolattujen sienten käyttöönotto vie aikansa, sillä niitä pitää liottaa noin 12 tuntia vedessä, joka vaihdetaan kolmesta neljään kertaan. Vaihtoehtoisesti voit keittää suolatuista sienistä liian suolan pois. Noin 10-15 minuutin keittäminen yleensä riittää. Pakastaminen taas tapahtuu näin: Ensin keitä ja sitten paista rasvattomalla paistinpannulla ylimääräiset nesteet pois. Pussita jäähtyneet sienet ja pakasta. Älä käytä rasvaa, koska rasva lyhentää säilymisaikaa.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 161 ja kuva sivulla 166
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 49
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 85
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 86 ja 87

===Internet-lähteet===

* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/kangasrousku/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/kangasro.html Äänekoski.fi]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>qsqj8vhy4q47yhlujxt05q47yr0v1m6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Keltahapero</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4049</id>
    <revision>
      <id>160864</id>
      <parentid>133869</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:49:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160864</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1980" sha1="sumhc32wd6dfkoj01ockyhj14ff3tgh" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Russula ochroleuca 2004-11-15.jpg|thumb|Keltahaperoa voi syödä jopa raakana.]]

'''Keltahapero''' (''Russula claroflava'') on erinomainen ruokasieni, jota voi syödä jopa raakana.

==Tunnistus==

4-15 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera, iän myötä laakeneva. Reunasta se on aavistuksen uurteinen. Sitruunankeltainen '''yläpinta'''  haalistuu itiöemän iän myötä. Sateella yläpinta on tahmea, ja pintakelmun voi nylkeä yli puolenvälin. Lakin '''sisäpuoli''' on vaalea. Kolotyviset '''heltat'''  ovat nuorilla sienillä valkoiset, mutta vanhempana harmaat. Tasapaksu '''jalka''' on 4-8 cm pitkä 1-2 cm paksu, valkoinen ja vanhemmiten pehmeämaltoinen ja harmaantuva. Valkoinen ja murtumakohdissa harmaantuva '''malto''' on haurasta.  Keltahaperon itiöpöly on kermanvalkoista.

==Kasvupaikat==

Keltahaperoa tavataan yleisenä koko Suomessa. Kosteat koivikot, seka- ja rantametsät sekä tunturikoivikot ovat tämän koivun juurisienen suosimia elinympäristöjä. Kasvuaika on kesäkuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Keltahapero kannattaa kerätä nuorena, koska on muuten matoinen. Säilömisestä sen verran, että kuivataan viipaleina ja pakastetaan. Ennen pakastamista on syytä käyttää kuumalla pannulla.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 63
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 93
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 109

===Internet-lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_90&amp;la=fi Arktiset aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/keltahapero/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_claroflava.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/keltahap.html Äänekoski.fi]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>sumhc32wd6dfkoj01ockyhj14ff3tgh</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Karvarousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4050</id>
    <revision>
      <id>160863</id>
      <parentid>124038</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:47:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160863</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2347" sha1="ifqkldeeugkjqnlxw1e60zatqtiiedr" xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px|]]

[[Kuva:Lactarius torminosus 041031w.jpg|thumb|Karvarouskua kutsutaan Keski-Suomessa karvalaukuksi]]

'''Karvarousku''' myös '''karvalaukku''' (''Lactarius torminosus'') on koivumetsissä kasvava vaaleanpunainen rousku. Karvarousku on erinomainen ruokasieni. 

==Tunnistus==

Karvarouskun 5-15 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera ja usein painunut keskeltä kuopalle, myöhemmin se laakenee. Lakin karhean '''yläpinnan''' väri vaihtelee epäsäännöllisinä vyöhykeraitoina punaruskean, violetin ja vaaleanpunaisen välillä. Värit vaalenevat iänmyötä. Karvat josta nimi juontuu kasvavat erityisesti lakin reunassa. Kermanväriset '''heltat''' ovat ohuet ja lyhyt johteiset. Karvarouskun vaaleanpunainen '''jalka''' on 2-8 cm pitkä, 1-2 cm paksu, tasapaksu, tukeva ja ontto. Kiinteä '''malto''' on valkoista, haurasta. '''Maitiaisneste''' on valkoista. Jos karvarousun katkaisee, se katkeaa hyvin ''rouskahtavasti''. Todella yleinen kerättävä sieni.

==Sieni luonnossa== 

Karvarousku on koivun juurisieni ja kasvaa koivikoissa, sekametsissä, tuoreissa kangasmetsissä ja jopa yksittäisten pihakoivujen alla. Karvarousku tykkää myös aukeista kuten vanhoista hiekkakuopista. Se on yleinen Lapin tunturikoivikoita myöten heinäkuusta aina syyskuun lopulle.

==Säilöntä ja esikäsittely==

Karvarouskua esikäsitellään keittämällä 10 minuuttia. Karvarousku voidaan suolata tai säilöä etikkaan. Pakastettaessa kannattaa keittämisen jälkeen käyttää kuumalla pannulla nesteen poistamiseksi.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 75 ja kuvat sivuilla 71 ja 74.
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 52
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 73
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 78 ja 79

===Internet-lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_87&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/karvarousku/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] 
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/lactarius_torminosus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>ifqkldeeugkjqnlxw1e60zatqtiiedr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kuusenleppärousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4053</id>
    <revision>
      <id>160868</id>
      <parentid>131868</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:51:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160868</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2213" sha1="8vqcu1u33530oe5pehdvhdeiih1tgks" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Lactarius-deterrimus-Fichten-Reizker.jpg|thumb|Kuusenleppärousku haisee raa'alle porkkanalle.]]

'''Kuusenleppärousku''' (''Lactarius deterrimus'') on erinomainen ruokasieni.

==Tunnistus==

Kuusenleppärouskun '''lakki''' on 5-12 cm leveä. Nuorena se on kupera, sitten se laakenee vanhana se voi olla jopa suppilonmuotoinen. Vyöhykkeinen '''yläpinta''' tahmea, oranssin, keltaisen ja ruskean värinen, vanhana yläpinta alkaa vihertää, tiheähelttainen. Porkkananväriset '''heltat''' ovat johteisia, nekin alkavat vanhemmiten vihertää. Heltat alkavat vihertää myös vioituttuaan. Lakin värinen '''jalka''' on 4-10 cm paksu ja 1,5-2,5 cm paksu, tasapaksu, ontto, hauras ja joskus jonkin verran pinnasta kuopilla. Kermanvärinen '''malto''' on haurasta. '''Maitiaisneste''' on porkkananpunaista, sitten viininpunaista ja lopuksi vihertävää. 

==Kasvupaikat==

Kasvaa kuusen juurisienenä, tuoreissa kuusikoissa, puronvarsilla. Kasvuaika on elokuusta -lokakuuhun

==Käyttö==

Kuusenleppärousku sekoitettavissa männynleppärouskuun, mutta ne tunnistaa helposti isäntäpuun avulla. Muutenkaan sekoittaminen ei haittaisi sillä männynleppärouskua pidetään jopa parempana ruokasienenä. Kesän ensimmäiset kuusenleppärouskut toukkaantuvat nopeasti pilalle, mutta myöhemmät sadot eivät toukkaannu. Jos Kuusenleppärouskua käyttää ruokana se aiheuttaa virtsan värjäytymisen punaiseksi, mutta ilmiö on vaaraton. Kuusenleppärouskun voi ainakin pakastaa.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 103 ja kuvat sivuilla 107-111
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 40
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 80 ja 81

===Internet-lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_80&amp;la=fi Arktiset Aromit] (kummatkin leppärouskut)
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/lepparouskut/   Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] (kummatkin leppärouskut)

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>8vqcu1u33530oe5pehdvhdeiih1tgks</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Mustarousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4056</id>
    <revision>
      <id>160871</id>
      <parentid>131880</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:53:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160871</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1765" sha1="5l26j2zvwu3dgnpxr8ykc8hcs4wb665" xml:space="preserve">[[Kuva:Circle_-_black_simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:RomanX-01.png|25px]])

[[Kuva:Lactarius plumbeus 041031w.jpg|thumb|Mustarouskun syömistä kannattaa harkita]]

'''Mustarousku''' (''Lactarius necator'') on kelvollinen ruokasieni. Mustarouskusta löydettiin 1980-luvun alkupuolella mutageenistä nektoriinia ja sen epäiltiin aiheuttavan syöpää. Uusimpien testien mukaan nektoriini ei ole mutageenistä.

==Tunnistus==

Melko kova ja vahvarakenteinen '''lakki''' on 7-20 cm leveä, laakea ja siinä on keskellä kuoppa. Lakin vihertävän keltainen '''yläpinta''' on tahmea ja nukkainen. Joskus yläpinta on vyöhykkeellinen. Tiheät heltat ovat nuorena vaaleankeltaiset, vanhempana osittain ruskeat, kolotyviset ja ohuet. Lakista vaaleampi '''jalka''' on 3-10 cm pitkä ja1-3 cm paksu. Jalassa on pieniä kuoppia, se ei ole ontto ja tasapaksu. Kiinteä, mutta helposti musertuva '''malto''' on valkoista. '''Maitiaisneste''' on valkoista.

==Kasvupaikat==

Mustarouskun voi löytää koivun tai kuusen juurisienenä lähes mistä tahansa näiden puiden luota. Suosii vähäistä kasvillisuutta. Kasvuaika on heinäkuusta-lokakuuhun.

==Säilöntä==

Mustarouskut voidaan suolata. Ennen suolaamista mustarousku on keitettävä vähintään 2x10 minuuttia runsaassa vedessä, vesi puolivälissä vaihtaen. Mustarouskut voidaan myös pakastaa, mutta ne on keitettävä ennen pakastamista.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 143 ja kuva sivulla 136
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 53
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 82
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 83

{{sienikirja}}
[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>5l26j2zvwu3dgnpxr8ykc8hcs4wb665</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Koivunpunikkitatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4064</id>
    <revision>
      <id>160865</id>
      <parentid>103233</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:49:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160865</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1695" sha1="cim9mhit1wsafcr6r6971w62v45qfa0" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Leccinum versipelle.jpg|thumb|Huonnosti kypsennetty, tai raaka punikkitatti voi aiheuttaa pahoinvointia.]]
'''Koivunpunikkitatti''' (''Leccinum versipelle'') on hyvä ruokasieni, joka voi raakana aiheuttaa pahoinvointia. 

==Tunnistus==

Kupera '''lakki''' on -3 cm leveä ja kookas. Koivunpunikkitatin pintakelmu ulottuu lakin alapuolelle asti. Lakin '''yläpinta''' on kuiva ja väri vaihtelee tumman ruskeanpunaisesta aina vaalean oranssinpunertavaan. Yläpinta haalistuu iänmyötä. Pyöreä ja pieni pillinen '''pillistö''' on nuorena lähes valkoinen, mutta harmaantuu itiöemän vanhentuessa. Tasapaksu jalka on 10-20 cm pitkä js 2-4 cm leveä. Jalan pohjaväri on valkoinen ja siinä on ruskeanmustaa nukkaa. '''Malto''' on valkoista, mutta leikkauspinnoissa väri muuttuu lajista ja leikkauskohdasta riippuen eriasteisiksi harmaan, lilan ja turkoosin sävyiksi.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan koivun seuralaisena heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan koko maassa yleisenä.

==Säilöntä==

Pakastaminen ja kuivattaminen viipaleina onnistuvat. Kuivattaessa aromi voimistuu. Koivunpunikkitattia ei saa syödä raakana, koska se voi aiheuttaa pahoinvointia. Kuivattuja tatteja on liotettava 2-3 tuntia ennen ruoaksi valmistamista.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 27
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 111
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 206 ja 208

===Internet-lähteet===

* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/leccinum_versipelle.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>cim9mhit1wsafcr6r6971w62v45qfa0</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Männynherkkutatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4108</id>
    <revision>
      <id>160873</id>
      <parentid>131874</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:55:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160873</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1930" sha1="9rfn1wc5hb8k9iy5nb1c14mzd8s89fw" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Boletus pinophilus.jpg|thumb|Männynherkkutatti on männyn seuralainen.]]

'''Männynherkkutatti''' (''Boletus pinophilus'') on erinomainen ruokasieni. Männynherkkutattia on käytetty myös vihreän, keltaisen ja oranssin värjäykseen.

==Tunnistus==

Erittäin paksumaltoinen '''lakki''' on 8-25 cm leveä, erittäin tukeva ja kupera. Lakin punaisenruskea '''yläpinta''' on kyhmyinen ja sateella tahmea. Pieni ja pyöreä pillinen '''pillistö''' on nuorena vaalea, sitten keltainen ja vanhana vihertävä. Pillien suut ovat punaruskeita.  Vaaleanpunaruskea '''jalka''' on 8-12 cm pitkä, 2-8 cm paksu, nuijaa muistuttava ja tiheän verkkokuvion peittämä. valkoinen '''malto''' on jalan alta pehmeää ja lakissa kovaa.

==Kasvupaikat==

Esiintyy männyn kanssa missä päin Suomea tahansa. Suurin sato on hiekkamailla. Kasvuaika on elokuusta-syyskuuhun. Männynherkkuja löytyy parhaiten noin kerran 10 vuodessa.

==Säilöntä==

Herkkutatteja ei kannata kerätä saastuneista paikoista, sillä niihin rikastuvat helposti raskasmetallit. Kuivataan pieninä palasina korkeassa lämpötilassa. Pakastaminenkin onnistuu, mutta ennen sitä on paistettava rasvattomalla pannulla. Suolaamista ei pidetä kannattavana.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 21
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 108
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 192 ja 194

===Internet-lähteet===
* [http://www.coloria.net/varjays/boletus.htm coloria.net]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/boletus_pinophilus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.dallavalle.fi/main.site?action=siteupdate/view&amp;id=4&amp;su2_Dallavalle___1=dd0bb722ac95dbf3e96f9823618a6141 Dalla Valle Oy] (kaikki herkkutatit)

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>9rfn1wc5hb8k9iy5nb1c14mzd8s89fw</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Nokitatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4117</id>
    <revision>
      <id>160875</id>
      <parentid>103240</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:56:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160875</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1350" sha1="o3ogdeqpmn0v8z915tg2ngc4q7oys8r" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Leccinum variicolor.jpg|thumb|Nokitatti on vaikea säilöä pehmeän maltonsa takia.]]


'''Nokitatti''' (''Leccinum variicolor'') on syötävä sieni. 

==Tunnistus==

Kyhmyinen '''lakki''' on 5–15 cm leveä, kupera. Noen värinen '''yläpinta''' on usein läikikäs.  Pieni ja pyöreä pillinen '''pillistö'''  vaaleanharmaa ja vahingoittuessa hieman punertava. Alaspäin levenevä '''jalka'''  on 8-17 cm pitkä ja 2-3 cm paksu, valkoinen ja tanakka. Nukkatupsut ovat karkeita ja mustan värisiä. Valkoinen '''malto''' on leikkauspinnoissa heikosti punertuvaa ja jalan tyvestä vihreänsinistä, ja kiinteää.

==Kasvupaikat==

Nokitatti kasvaa koivun seuralaisena kosteissa metsissä, kuten suon reunoilla ja korpimetsissä heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan yleisenä koko maassa.

==Säilöntä==

Kannattaa kerätä vain nuoria ja kiinteitä sieniä. Säilöminen ei onnistu kovin hyvin, koska sienellä on niin pehmeä malto. Nokitatti on parasta heti valmistettavaksi. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 26
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 117
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 211 ja 213

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>o3ogdeqpmn0v8z915tg2ngc4q7oys8r</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Nummitatti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4154</id>
    <revision>
      <id>160876</id>
      <parentid>103241</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:56:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160876</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1478" sha1="ms9t34d14xr9mw148053ig4u70ezsyc" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Suillus bovinus.jpg|thumb|Nummitattia tavataan elokuusta syyskuuhun.]]

'''Nummitatti''' (''Suillus bovinus'') on syötävä sieni, josta saadaan keltaista ja oranssia väriä.

==Tunnistus==

Nummitatin nuorena kupera ja vanhana laakeneva '''lakki''' on 3-12 cm leveä. Lakin tahmea '''yläpinta''' on punakellertävän vaaleanruskea tai beesi. Sateella yläpinta muuttuu limaiseksi. Leveä, kulmikas ja erikoispillinen '''pillistö''' on johteinen ja okran värinen.  Tasapaksu '''jalka''' on 2-6 cm pitkä ja ½ cm- 1,5 cm paksu. Väriltään jalka on lakin värinen. Jalassa joustava '''malto''' on pehmeää, sitkeää ja kellanvalkoista. Sienen itiöt ovat ruskeita.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan männyn seuralaisena kuivissa, hiekkapitoisissa kangasmetsissä. Se muodostaa usein tiheitä, jalan tyveltä yhtyeenkasvaneita ryhmiä, usein yhdessä punanuljaskan kanssa.

==Säilöminen==

Nummitatin lakit ovat nuorena hyviä, mutta vanhana ne pehmenevät liikaa. Nummitatti on vaikea säilöä. 

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 28
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 119
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 213 ja 215

===Internet-sivustot===

* [http://www.coloria.net/varjays/suillus.htm coloria.net]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/suillus_bovinus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>ms9t34d14xr9mw148053ig4u70ezsyc</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Oranssirousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4246</id>
    <revision>
      <id>160877</id>
      <parentid>131872</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:56:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160877</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1585" sha1="kfzl1lkyrwht6rm4i8m033dzk95a0ad" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924b.jpg|thumb|Nuori oranssirousku]]

'''Oranssirousku''' (''Lactarius aurantiacus'') on hyvä ruokasieni. Oranssirouskua ei tarvitse esikäsitellä. 

==Tunnistus==
[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924a.jpg|thumb|Vanhempia yksilöitä.]]
Oranssirouskun 3-6 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera ja laakenee iänmyötä. Vanhana sen keskiosa voi tulla matalasti kuopalle. Lakin vyöhykkeetön '''yläpinta''' on oranssi tai kellertävänoranssi sileä ja vähän tahmainen. Tiheät '''heltat''' ovat tyvestään tasaisia tai sitten ne ovat lyhyesti johteisia, leveitä. Väriltään heltat ovat oranssin sävyisiä. Oranssirouskun lakkia väriltään vaaleampi '''jalka''' on 3-6 cm pitkä ja 0,4-0,8 cm paksu. Muodoltaan jalka on tasapaksu ja solakka. '''Malto''' on vaalea ja kiinteä. '''Maitiaisneste''' on valkoista. 

==Kasvupaikat==

Oranssirouskua kasvaa yleisenä etelärannikolla ja se harventuu pohjoiseen päin mentäessä. Oranssirouskua kasvaa lähes minkälaisissa tahansa metsissä. sieni kasvaa useimmiten ryhmissä. Kasvuaika on elokuusta marraskuuhun.

==Säilöminen ja kerääminen==

Oranssirouskua on sekoitettavissa Lapissa kasvavaan huonomman makuiseen Lapinrouskuun.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 178 ja kuva sivulla 186
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 36
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 88 ja 89


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Oranssirousku]]</text>
      <sha1>kfzl1lkyrwht6rm4i8m033dzk95a0ad</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Männynleppärousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4258</id>
    <revision>
      <id>160874</id>
      <parentid>131870</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:55:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160874</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2424" sha1="31w1s9u9z9wbawd30ulwunell0xvgrq" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius deliciosus.jpg|thumb|Männynleppärousku on erinomainen ruokasieni.]]

'''Männynleppärousku''' on herkullinen ja erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä.

==Männynleppärouskun tunnistus==

Reunasta paljon sisään kiertynyt '''lakki''' on 5-15 cm leveä ja nuorena hieman kupera, iänmyötä laakeneva ja vanhana suppilonmuotoinen. Harmahtavan oranssinkellertävä '''yläpinta''' on hieman tahmainen, vyöhykkeinen, täpläinen ja sileä. Tiheähelttaiset ja porkkanan väriset '''heltat''' ovat tasatyviset tai hieman johteiset. Vahingoittuessaan heltat alkavat vihertää. Tukeva '''jalka''' on 3-7 cm pitkä ja 1-3 cm paksu, oranssi ja sen täplät ovat pohjaväriä tummemman oransseja. Muodoltaan jalka on tasapaksu tai sitten se suippenee alaspäin. Malto on vaaleankeltaista. Maitiaisneste on oranssin väristä, mutta, muuttuu kuivuessaan ensin keltaiseksi ja sitten vihreäksi. 

==Kasvupaikat==

Männynleppärousku on männyn juurisieni. Se on kalkkimaata suosiva eikä viihdy karuilla kasvupaikoilla. Siksi sitä ei tavata mäntymetsissä, merenrannoilla, hiekkakankailla, puistoissa ja peltojen lähistöllä.

==Säilöntä==

Männynleppärouskun paras säilöntätapa on kuivaaminen. Kuivaa lakki helttojen suuntaan viipaloituna ja jalka halkaistuna. Männynleppärouskujen pakastaminenkin omassa nesteessään hauduttamisen jälkeen onnistuu.

==Triviaa==

Leppä ei sienen nimessä tarkoita lehtipuuta, vaan sen juuret ovat muinaissuomen verta tarkoittavassa sanassa. Tämä johtuu männynleppärouskujen punertavasta maitiaisnesteestä.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 105 ja kuvat sivuilla 112 ja 113
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 39
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 80 ja 81

===Internet-lähteet===


* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_80&amp;la=fi Arktiset Aromit] (kummatkin leppärouskut)
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/lepparouskut/   Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] (kummatkin leppärouskut)
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/lactarius_deliciosus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Männynleppärousku]]</text>
      <sha1>31w1s9u9z9wbawd30ulwunell0xvgrq</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Harmaarousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4268</id>
    <revision>
      <id>160857</id>
      <parentid>154698</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:44:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160857</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1428" sha1="3l3frk408bts10kvf9s0zq07nrvtds9" xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius041031w.jpg|thumb|Harmaarousku]]

'''Harmaarousku''' (''Lactarius vietus'') on Suomessa hyvin yleisenä tavattava hieman kitkerä sieni.

==Tunnistus==

'''Lakki''' on 3–8 cm leveä ja nuorena nipukallinen ja kupera. Iän myötä se laakenee ja vanhana on jo suppilonmuotoinen. Harmaanruskea '''yläpinta''' reunasta vaaleampi, vanhana vaaleneva ja joskus vähän vyöhykkeinen. Lyhytjohteiset '''heltat''' kasvavat tiheään ja ovat ohuita. Väriltään heltat ovat voita vaaleamman värisiä. Tasapaksu '''jalka''' on 3-8 cm pitkä ja 0,5-1cm leveä. Väriltään jalka on vaaleampi kuin lakin yläpinta. Harmaarouskun lakin yläosassa on epäselvä vyöhyke.  '''Malto''' on haurasta ja kellanvalkoista. Maitiaisneste on valkoista, lakin kohdalta ohutta, jalan kohdalta ontto tai hohkaisen täyteinen.

==Kasvupaikat==

Harmaarousku kasvaa yleisenä kangas-, ja korpimetsissä, rantapensaikoissa ja jopa tunturikoivikoissa. Sieni on koivun seuralainen. Kasvuaika on elo-, syyskuu.

==Säilöntä==

On kiehauttamisen jälkeen käyttökelpoinen ruokasieni.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 132 ja kuva sivulla 135
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 54
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 86 ja 87

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>3l3frk408bts10kvf9s0zq07nrvtds9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tilintarkastus/Hyvä tilintarkastustapa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4285</id>
    <revision>
      <id>160896</id>
      <parentid>106592</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T11:41:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160896</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2652" sha1="2nbi83l60byhh2xja18mporf59ta2s5" xml:space="preserve">'''Hyvä tilintarkastustapa''' on kaikkia tilintarkastajia sitova yleinen normi, joka riippuu ensisijaisesti tilintarkastajien keskuudessa kulloinkin vallitsevasta käsityksestä. &quot;Hyvä&quot; ja &quot;tapa&quot; ovat keskeisiä filosofis-eettisiä käsitteitä. Eräs tilintarkastusta määrittävä käytäntö on liikemiesmoraali. Tämä kytkeytyy usein länsimaisessa kulttuuriperinnössä uskontoon. Moraalipohjan alkujuuret ovat lähtöisin kristillis-juutalaisesta etiikasta. Niinpä länsimaiset liikkeenjohtajat ovat etsineet Raamatusta niitä normeja, joihin he ovat pyrkineet käyttäytymistään sovittamaan. Häiriötekijäksi on muodostunut se, että talouselämä 2 000 vuotta sitten oli olennaisesti erilaista kuin tänä päivänä. Vaikka tilintarkastusta on saattanut esiintyä jo antiikin kulttuureissa, tilintarkastuksen historia rajoittuu nykyisessä muodossaan runsaaseen sataan vuoteen.  Raamattuun ei ole kirjattu tilannekohtaisia ohjeita liikemiesnormeista.  Myös sanktionormit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Eettiset käsitykset muuttuvat ajan ja olosuhteiden myötä. Aikaisemmin etiikka yhdistyi teologiaan, mutta nykyisin sitä pidetään filosofian tieteenhaarana. Sen tarkoituksena on selvittää ihmisen tekojen ja tekemättä jättämisen hyväksyttävyyttä tai moitittavuutta.

== Laillisuusvalvonta ==

Tilintarkastus on Suomessa lähtökohtaisesti laillisuusvalvontaa. Hyvä tilintarkastustapa on tapaoikeutta laillisuusvalvontaa suoritettaessa.

== Hyvä tapa ==

Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa. On mahdollista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä, mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suomalaisessa lainsäädännössä täsmennetty, vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa. Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden (Satopää, 2003).
== Lähteet ==
Satopää Rauno (2003): Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa : odotukset, sääntely, käytäntö, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. {{ISBN|951-564-141-1}}

[[Luokka:Tilintarkastus|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>2nbi83l60byhh2xja18mporf59ta2s5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tilintarkastus</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4294</id>
    <revision>
      <id>160895</id>
      <parentid>106593</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T11:41:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160895</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4065" sha1="s1yoo4kmrovvoe8xgew331aqert0pov" xml:space="preserve">'''Tilintarkastus''' on talousyksikön tutkimista, jonka tarkoituksena on käsityksen ilmaiseminen tutkitusta tilinpäätöksestä tai siihen rinnastettavasta informaatiosta.

Tilintarkastustyön keskeinen perusolettamus (=aksiooma, postulaatti) on todennettavuus. Jotta tilintarkastuksesta voidaan puhua, on itsestään selvää, että jotain on todennettavissa (verification). Mitä on pidettävä riittävänä näyttönä, että jotakin on pidettävä totena tilintarkastuksessa? Taloustieteissä on käyty runsaasti filosofista keskustelua totuuden osoittamisesta ja koeteltavuudesta. Esimerkiksi teoria olisi luonteeltaan deduktiivista päättelyä, jonka perustana olevat postulaatit voitiin tajuta tosiksi suoraan arkikokemuksen pohjalta ilman erityistutkimuksia. Mutta miten voimme osoittaa tietävämme, ei ainoastaan luulevamme tai uskovamme jonkin asiantilan. Näyttö (evidence) voi olla joko luonnollista tai aikaansaatua taikka se voi perustua rationaaliseen päättelyyn. Luonnollisen näytön tilintarkastaja saa, kun hän näkee yrityksen tase-erittelyyn sisältyvän koneen, jonka tuntomerkit käyvät yksiin tase-erittelyn tietojen kanssa.

== Hyvä tilintarkastustapa ==

Hyvä tilintarkastustapa on kaikkia tilintarkastajia sitova yleinen normi, joka riippuu ensisijaisesti tilintarkastajien keskuudessa kulloinkin vallitsevasta käsityksestä. &quot;Hyvä&quot; ja &quot;tapa&quot; ovat keskeisiä filosofis-eettisiä käsitteitä. Eräs tilintarkastusta määrittävä käytäntö on liikemiesmoraali. Tämä kytkeytyy usein länsimaisessa kulttuuriperinnössä uskontoon. Moraalipohjan alkujuuret ovat lähtöisin kristillis-juutalaisesta etiikasta. Niinpä länsimaiset liikkeenjohtajat ovat etsineet Raamatusta niitä normeja, joihin he ovat pyrkineet käyttäytymistään sovittamaan. Häiriötekijäksi on muodostunut se, että talouselämä 2 000 vuotta sitten oli olennaisesti erilaista kuin tänä päivänä. Vaikka tilintarkastusta on saattanut esiintyä jo antiikin kulttuureissa, tilintarkastuksen historia rajoittuu nykyisessä muodossaan runsaaseen sataan vuoteen.  Raamattuun ei ole kirjattu tilannekohtaisia ohjeita liikemiesnormeista.  Myös sanktionormit ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Eettiset käsitykset muuttuvat ajan ja olosuhteiden myötä. Aikaisemmin etiikka yhdistyi teologiaan, mutta nykyisin sitä pidetään filosofian tieteenhaarana. Sen tarkoituksena on selvittää ihmisen tekojen ja tekemättä jättämisen hyväksyttävyyttä tai moitittavuutta.

== Hyvä tapa ==

''Pääartikkeli [[Tilintarkastus/Hyvä tilintarkastustapa|Hyvä tilintarkastustapa]]''

Hyvä tapa on yläkäsite. Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä tilintarkastajatapa on sen alakäsitteitä, jolloin ne ovat keskenään rinnasteisia. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa sitä normistoa, jonka noudattamista voidaan jokaiselta tilintarkastajalta kohtuudella odottaa. On mahdollista määritellä myös, että hyvä tilintarkastustapa on sitä, mikä on hyvä käytäntö tilintarkastajien keskuudessa. Käsitettä ei ole ainakaan suomalaisessa lainsäädännössä täsmennetty, vaan sen täsmentäminen on jätetty tilintarkastajien ammatillisten yhteenliittymien tehtäväksi. Hyvä tilintarkastustapa kuvaa asianmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tasolla suoritetun tilintarkastuksen laajuutta ja toteutustapaa. Noudattamalla hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastaja välttää työnsä moitittavuuden ja siitä mahdollisesti johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden (Satopää, 2003).

== Tilintarkastus on ammattityötä ==

Suomessa tilintarkastus on ammattityötä. Tilintarkastajalla tulee olla auktorisointi. Ainoastaan yhdistyksille sallitaan auktorisoimattoman tilintarkastajan käyttö.

== Lähteet ==
Satopää Rauno (2003): Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa : odotukset, sääntely, käytäntö, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. {{ISBN|951-564-141-1}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://ec.europa.eu/finance/auditing/index_en.htm European Commission – Auditing]

[[Luokka:Tilintarkastus|*]]</text>
      <sha1>s1yoo4kmrovvoe8xgew331aqert0pov</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Koivurousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4553</id>
    <revision>
      <id>160866</id>
      <parentid>131867</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:49:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160866</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1593" sha1="mrwot0vtt9gdntbnh01p5mujec0039i" xml:space="preserve">[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius resimus.jpg|thumb|Koivurousku on hyvä ruokasieni jos se esikäsitellään kunnolla.]]

Koivurousku on hyvä ruokasieni joka pitää ennen valmistamista esikäsitellä keittämällä (ryöpätä).

==Tunnistus==

Koivurouskun vanhana kovera '''lakki''' on 7-20 cm leveä ja ohut. Nuorilla lakt ovat reunoistaan karvaisia ja vanhemmiten karvattomia. Koivurouskun lakin luonnonvalkea '''yläpinta''' on tahmea. Väriltään yläpinta on tasainen eikä väreissä näy vyöhykkeitäkään paitsi joskus reunoilla. Koivurouskun johteiset '''heltat''' ovat tiheähkösti sijoittuneet, vaaleanpunertavia.  Koivurouskun lyhyt vain 3-6 cm pitkä jalka on 2-3,5 cm paksu. Jalan muoto on tasapaksu, ontto ja vain hieman kuoppalaikkuinen. Koivurouskun valkoinen ja kiinteä '''malto''' on paksua.   Koivurouskun valkoinen ja nopeasti keltaiseksi muuttuva '''maitiaisneste''' on määrältään vähäistä. 

==Kasvupaikat==

Koivurouskua tavataan Suomessa Pohjois-Pohjanmaalle asti. Elinympäristöistä sieni suosii tuoreita kangasmetsiä, yleisin sieni on Savossa. Koivurousku on nimensä mukaisesti koivun seuralainen. Kasvuaika vaihtelee elokuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Koivurousku pitää esikäsitellä keittämällä ja on sekoitettavissa vesikehärouskuun.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 90 ja kuvat sivuilla 96 ja 97
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 49


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Koivurousku]]</text>
      <sha1>mrwot0vtt9gdntbnh01p5mujec0039i</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tammenrousku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4572</id>
    <revision>
      <id>160883</id>
      <parentid>131871</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:59:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160883</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1875" sha1="iwj24kg7a96bc6h6vkmyka72eolzi4u" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius quietus 051106w.jpg|thumb|Tammenrouskua ei tarvitse esikäsitellä.]]

'''Tammenrousku''' (''Lactarius quietus'') on hyvä ruokasieni jota ei tarvitse esikäsitellä.

==Tunnistus==

Tammenrouskun kupera '''lakki'''  laakenee vasta vanhemmiten. Lakin leveys vaihtelee 5 ja 11cm välillä. Lakin keskusta on kuopallinen ja raunatovat teräviä. Tammenrouskun lakin ruskeanharmaankellertävä '''yläpinta''' on joskus vähän tahmea, tummatäpläinen, tumma vyöhykkeinen ja kiiltävä. Tammenrouskun lakin tiheäkasvuiset '''heltat''' ovat ohuita ja tasatyvisiä, nuorena valkoisia ja iänmyötä helttojen teristä tulee ruskeanpunertavia. Tammenrouskun 3-6 cm pitkä ja 0,5-1 cm paksu '''jalka''' on väriltään samanlainen kuin lakki tosin se on tyvestä tummempi ja se on valkohärmäinen. Jalka myös käyristyy tyvestä ja on sisältään aika harva. Tammenrouskun valkoinen '''malto''' on kiinteää ja murenee helposti, jalan tyvimalto on ruskeaa.  Tammenrouskun '''maitiaisneste''' on kellertävänvalkoista, mutta kuivuttuaan se on keltaisemman väristä. 

==Kasvupaikat==

Tammenrouskua tavataan tammien seurassa esimerkiksi puistoissa, tammilehdoissa, pihoilla tai joutomaalla. Suomen alueella sieni kasvaa vain tammenlevinneisyys alueella, eli aika etelässä. Tammenrousku on yleinen Suomen etelärannikolla. Kasvuaika vaihtelee elokuusta lokakuuhun.   

==Säilöntä==

Tammenrouskua ei tarvitse esikäsitellä ja sitä voidaan valmistaa ainakin muhennoksissa. 

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 173 ja kuva sivulla 170
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 48
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 88


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Tammenrousku]]</text>
      <sha1>iwj24kg7a96bc6h6vkmyka72eolzi4u</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Kalvashapero</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4714</id>
    <revision>
      <id>160860</id>
      <parentid>37386</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:45:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160860</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1262" sha1="5e61wn0xv46a4l68ion8tz7n27tj6cx" xml:space="preserve">[[Kuva:Question mark.svg|25px]]

[[Kuva:Russula betularum 01.jpg|thumb|Kalvashapero ei ole hyvää vaikka se esikäsiteltäisiin keittämällä]]

'''Kalvashapero''' ''(Russula betularum)'' on lähes kelvoton sieni. Vaikka kalvashaperoa esikäsittelisi, niin se on silti pahan makuinen. 

==Tunnistaminen==

[[Kuva:Russula betularum 02.jpg|thumb|Nuoren kalvashaperon heltat]]

Kalvashaperon vakoreunainen '''lakki'''  on 2-8 cm leveä, laakea ja vanhana kuoppakeskustainen. Kalvashaperon lakin kosteana hieman tahmainen '''yläpinta''' on nuorena väriltään vaalean punertava, mutta nimensä mukaisesti kalpenee lähes valkoiseksi. Lakin harvasti kasvavat ''' heltat''' ovat kolotyvisiä ja väriltään vaaleita. Kalvashaperon vaalea '''jalka''' on 3-6 cm pitkä ja 0,5-1 cm paksu. Kalvashaperon '''malto''' on haurasta ja vaaleaa.

==Kasvupaikat==

Kasvaa koivunjuurisienenä yleisenä kosteissa, korpi-, lehti- ja sekametsissä. Kalvashaperon kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.

==Muuta==

Kalvashapero ei ole syötävä sieni, eikä sille tunneta muuta käyttötarkoitusta.

==Lähteet==

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 61
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}} sivut 97, 99

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Kalvashapero]]</text>
      <sha1>5e61wn0xv46a4l68ion8tz7n27tj6cx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Säveltäminen/Säveltäminen sinfoniaorkesterille</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4840</id>
    <revision>
      <id>160893</id>
      <parentid>131148</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:06:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160893</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="29151" sha1="iu5g26rxlgohrxpqqaq11vw1ao1fa9p" xml:space="preserve">[[Kuva:Anthony inglis conducting melbourne symphony orchestra02.jpg|thumb|400px|Anthony Inglis (Melbournen sinfoniaorkesteri ja Royal Australian Airforce Band) Melbourne 2005.]]

== Johdanto == 
Wikikirjan taustalla on idea siitä, miten voisi oppia säveltämään sifoniaorkesterille ilman tai lähes ilman koulutusta. Säveltämistä ja musiikin teoriaa ei ole pakko opiskella jossakin musiikkioppilaitoksessa, vaan alkuun pääsee myös vaikkapa tavallisen kirjaston kirjojen avulla.

Pitää kuitenkin muistaa, että sävellystyö ei ole aivan yksinkertaista ja voi viedä vuosia säveltää sinfoniaorkesterille jotakin. Lisäksi huomionarvoisia asioita ovat seuraavat:
* opettele niiltä jotka ovat jo oppineet
* anna arvo jo menestyneille
* mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
* selvitä mistä hyvä muodostuu

Oletuksena on, että musiikin teorian oppikirjat on luettu ja ainakin 10 erilaista &quot;biisiä&quot; sävelletty, seuraavaksi halu säveltää sinfonian. Tällä sävellysoppaalla on tarkoitus selvittää aloittelevan-, itse opiskelevan säveltäjän problematiikkaa niissä monissa kysymyksissä, joihin aloittelija törmää, kun aloittaa sinfonian sävellyksen ilman ammattilaisen ohjausta.

Opas ei anna kuitenkaan tarkkoja ohjeita kaikkiin kysymyksiin, säveltäjän on pystyttävä hyvin luovaan ja itsekriittiseen työskentelyyn. Oppaan ohjeet on ymmärrettävä vain esimerkeiksi ja loppu on omasta aktiivisuudesta, musiikin teorian hallitsemisesta ja kekseliäisyydestä kiinni. Opas käsittelee kuitenkin hyvin laajasti tekijöitä, joista sinfonia rakentuu.

=== Käsiteltävät aiheet ===

# Millainen on sinfonia, mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa, millainen sinfonia kannattaa säveltää, millaisen sinfonian pystyn säveltämään, mikä on kohderyhmä
# Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
# Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
# Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)
# Soinnutus, soitinnus, orkestrointi
# Partituuri, nuotitus
# Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian

Juuri nämä ovat vaikeimmin ratkaistavia asioita. Ongelma oli nimeenomaan siinä, kun keskustelijoita tai asiantuntijoita ei välttämättä ole käytettävissä. Myöskään oppikirjoista ei saa tyhjentävää vastausta, samoin jonkinasteinen henkilökohtainen ohjaus olisi usein tarpeen.

Suurin osa sinfonian aineksista löytyy kuitenkin myös muista musiikkilajeista.Keinot ovat moninaiset, paras tapa oppia on oppia niiltä jotka ovat jo onnistuneet ja niitä esimerkkejä löytyy kirjastoista runsaasti suurten säveltäjien partituureista. Varsinaisia oppikirjoja löytyy vain Jorma Kontusen kirjat
* Musiikin kieli 1 ja 2
* Harmonia 1
* Kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat.

== Mikä on sinfonia? ==

[[Kuva:Beethoven-Deckblatt.png|thumb|Beethovenin viidennen sinfonian kansilehti.]]

=== Millainen on sinfonia? ===

Tietosanakirja mainitsee, että &quot;sinfonia tarkoittaa soivaa&quot;. Oppikirja kertoo:
* että sonaatin tavoin ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen. Se saattaa alkaa erillisellä hitaalla johdannolla
* toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen
* kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
* viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen

Tämähän on kuitenkin vain karkea musiikkitieteilijöiden luoma ja klassismin aikakauden musiikkiin pohjautuva yleistys. Kun kysytään ammattimaisilta jo sinfonian säveltäneiltä ei saa kovinkaan paljon vastauksia:
* se voi olla periaatteessa mikä tahansa, kunhan ei ole iskelmä
* kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta
* sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille
&lt;blockquote&gt;
EDIT 1 (TS): Yllä tässä kohdassa esitetty on vain melko pienin osin paikkansa pitävä. Kyseessä on subjektiivinen ja puutteelliseen tietoon pohjautuva näkemys, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. Samaa koskee koko tätä artikkelia, joka ansioistaan huolimatta vaatisi sisällöllisen uusimisen ja kielenhuollollisen korjaamisen.
&lt;br&gt;
EDIT 2 (TS): Yksi hyvä sinfonian määritelmä on Robert Simpsonin (toim.) kirjojen The Symphony Volume One &amp; Volume Two johdantoesipuheiden muodostama kokonaisuus. Siitä, mikä sinfonia on, kiinnostuneiden on hyvä lukea ainakin kyseisten kirjojen johdannot, vielä mieluummin molemmat kirjat kokonaan:
&lt;br&gt;
1) Robert Simpson (toim.) 1972. The Symphony. Volume one. Haydn to Dvorák. Newton Abbot: David &amp; Charles 1972. {{ISBN|0-7153-5523-6}}.
&lt;br&gt;
2) Robert Simpson (toim.) 1972. The Symphony. Volume two. Mahler to present day. Newton Abbot: David &amp; Charles 1972. {{ISBN|0-7153-5524-4}}.
&lt;/blockquote&gt;

=== Mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa? ===

Kysymykseen ei ole tarkkaa vastausta. Toteamus &quot;eri kausien tyylisiä sinfonioita on jo sävelletty hukuttava määrä&quot;, lausuma selitti samalla, miksi sinfoniasta ei ole tarkkaa määritelmää:

* uudelta sinfoniasävellykseltä odotetaan todella uutta tyyliä
* mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittää jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty

Voit säveltää sinfonian lähes miten tahansa kunhan toiset, lähinnä ammattilaiset, hyväksyvät sen sinfoniaksi. Sinfonia sävelletään yleensä suurelle sinfoniaorkesterille. Orkesterissa työskentelee korkeatasoisia huippuammattilaisia, useasti myös kansainvälisesti kokeneita ja arvostettuja. Orkesteri soitta etupäässä maailman parhaita sävellyksiä. 

Uuden sinfonian täytyy pärjätä tässä sarjassa, sisältää riittävästi uutta ja olla korkeatasoinen. Sinfonia ei voi olla kuitenkaan edellä mainittu iskelmä eikä pelkkä melodia soinnutettuna, tai muuten musiikillisesti köyhä, missä orkesteri ei pääse oikeuksiinsa. Ei voida myöskään ajatella, että orkestereille kelpaisi toisten sävellysten kopio.Mutta toisaalta, vaikka sävellät miten hyvän sinfonian tahansa, voi käydä kuten Sibeliuksella aikoinaan, ulkomaalaiset musiikkiarvostelijat, lähinnä säveltäjät, sanoivat Sibeliuksen sinfonioiden kuvaavan vain osaamattomuutta, mutta millainen onkaan arvosana niistä tänään - maailman parhaita.

=== Millainen sinfonia kannattaa säveltää? ===

Luonnollisesti kannattaa tehdä sellainen, mikä tuntuu itsestä sopivammalta. Se ei ole kuitenkaan itsestään selvä millaisella tulee olemaan menestymismahdollisuuksia. Voi säveltää kuitenkin vaikka jollain perinteisellä tyylillä, mikäli siinä on riittävästi myös jotain uutta annettavaa. Kun päämääräksi asetetaan vähintäänkin esityskelpoisuus ollaan jo pitkällä. Tarvitaan kuitenkin paljon opiskelua, sekä toisten- jo menestyneiden sävellysten tuntemusta, ennen kun voi tietää millainen sävellys tulee menestymään.

=== Millaisen sinfonian pystyy säveltämään? ===

Ellet opi ensin ymmärtämään mitä sinfonian säveltäminen vaatii, et pysty säveltämään minkäänlaista. Ei riitä, että teoriat on opittu ja toisten sävellykset tutkittu, tarvitaan lisäksi keinoja joilla sävellystyötä voidaan hallita koko sen ajan, mikä siihen tulee kulumaan. Lyhyenkin sinfonian säveltämiseen menee ammattilaiselta 3 kk ja aloittelijalta luultavasti vuosi. Siinä ajassa alkuperäinen suunnitelma muuttuu vähän väliä, eikä loppua ole näkyvissä.

Nämä ongelmat voi välttää vain huolellisella etukäteissuunnittelulla. Mutta miten suunnitella sinfonia etukäteen ellei ole aikaisemmin säveltänyt puhumattakaan suunnitellut. Voi aloittaa vaikka seuraavan rungon pohjalta:
* oivaltaa, että ihmisen elämä on sopiva aihe sinfoniaksi
* laatia itselleen suunnitteluohjeen ja kirjoittaa paperille sanamuotoisen suunnitelman
* päättää jonkin asteinen runko (esim. 4-osainen sinfonia ihmisen elämänkaaresta: syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus)
* etsiä musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja alkaa säveltämään
* hyvin pian voi huomata, ettei osaa toteuttaa suunnitelmaani ja jo sävelletty osa ei enää miellytä
* siitä alkaa loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö

Vähin erin säveltäminen muuttuu rutinoidummaksi, mutta siinä on todella kova työ, muistikin alkaa pettää ja sokeus omaa työtä kohti kasvaa aina vaan, mitä enemmän aikaa kuluu. Välillä on pakko ottaa etäisyyttä siihen ja lopettaa kokonaan joksikin aikaa. Mutta kun sävellystyötä on tehnyt jo useita kuukausia, se jää soimaan mielessä eikä sitä voi lopettaa. Loppujen lopuksi sinfonialla on paremmat mahdollisuudet tulla valmiiksi hyvän etukäteissuunnittelun ansiosta. Tarvitaan todella paljon kärsivällisyyttä myös läheisiltä. Kun säveltäjä kulkee omissa mietteissään vuodenkin ajan, ei kuule, eikä paljon näekään, mitä ympärillä tapahtuu.

=== Mikä on kohderyhmä? ===

Sinfonia voidaan ajatella tuotteeksi, jolla on tietty kohderyhmä, joille se on tarkoitettu. Kohderyhmiä on tavallaan useita:

* ensiksi, mikäli olet aloitteleva säveltäjä, sävellys on hyväksytettävä jollain ammattilaisella
* seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja)
* sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat
* ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri)

Vaikka kohderyhmät ovat mitä vaativampia, myös itseopiskelija voi aivan hyvin säveltää sinfonian. 

== Suunnittelu ==

=== Miksi suunnitella sinfonia? Millainen? ===

Sinfonia on tarkoitettu suurelle orkesterille konsertissa esitettäväksi sävellykseksi. Sinfonian esitysaika on tavallisesti 20 – 60 min. Sinfonialla säveltäjä haluaa ilmaista musiikillisin keinoin fyysisiä, psyykkisiä tai abstrakteja tapahtumia tai tunnelmia/tunteita, pelkän tietyn tunnelman luominenkin voisi olla säveltäjän päämääränä. Tähän tarkoitukseen sinfonia soitinmusiikkina sopii mainiosti, ovathan sinfoniaorkesteri ja sen soittimet mitä parhaita tunnelman luojia taitavien soittajien sekä kapellimestarin käsissä.

=== Miten suunnitella? Mitä suunnitelluun tarvitaan? ===

Sävellystavat voidaan karkeasti ottaen luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään:

# Säveltäminen alkaa heti, kun siihen on keksitty sopiva idea, alku, motiivi tai teema. Työ jatkuu sävellyksen etenemisen määräämällä, tai osoittamalla tavalla. Etenemistä ideoidaan samalla kun sävellystyö etenee. Tämä tapa sopii lyhyille sävellyksille.
# Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä?
# Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita tai rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia.

Huom! Kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa.

Sinfonian laajuudesta johtuen, kokonaista sinfoniaa sävellyksenä ei voi kerralla miettiä ja sisäistää selväksi suunnitelmaksi &amp;ndash; puhumattakaan siitä, että kaikki sävelet, soinnutukset, osat jaksotuksineen, orkestrointi sekä lukemattomat muut tekijät kirkastuisivat mielessä ja pysyisivät siellä, myös koko säveltämisen ajanjakson eli jopa vuosia.

Tarvitaan siis menetelmä, millä sävellystyö voidaan suunnitella. Sävellystyön suunnittelun onnistumisen lähtökohtana on musiikin kielen hallitseminen.

Kielen oppii musiikinteorian oppikirjoista. Suunnittelu on suoritettava tietyissä vaiheissa, suunnitelman pitäisi ohjata säveltämistä, eikä päinvastoin niin, että sävellys alkaa elämään ja kulkemaan omaa hallitsematonta rataansa (ajopuuteoria).

==== Ideointivaihe ====

Ideointi on kaiken lähtökohta sävellystä aloitettaessa, pitäähän säveltäjällä olla jokin idea mihin sävellys perustuu. Ideaa voi kehitellä pelkän ajatuksen voimalla. Idea kehittyy pikkuhiljaa tai sitten yhtäkkiä, sängyssä aamulla, jossain erikoisessa tilanteessa, missä tahansa:

* idean voi vapaasti kehitellä vaikka hyttysen lennosta, mikäli osaa
* parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä
* idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden

Ennen kuin idean voi hyväksyä jatkokehittelyyn, siihen on keksittävä paljon erilaisia musiikillisia tulkintamahdollisuuksia.

==== Tavoitteiden asetteluvaihe ====

Tässä määritellään jo tarkemmin millaisia tilanteita, tapahtumia tai tunnelmia aiotaan sävellyksessä musiikin keinoin käsitellä. Esimerkiksi meriaiheisessa sävellyksessä voisi olla neljä osaa:

* I = kaunis meri -idylli
* II = myrsky
* III = haaksirikko
* IV = pelastuminen

==== Keinojen suunnitteluvaihe ====

Keinojen suunnitteluvaiheessa suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa.

Tässä vaiheessa tarvitaan jo muistiinpanoja, sillä keinot ovat mitä moninaisemmat, riittää kuitenkin esimerkiksi pelkkä maininta:

* I-osa on sonaattimuotoinen, siinä kuvataan kaunista meri-idylliä, osa on kaksitaitteinen joista ensimmäinen adagio/dolce ja toinen andante/forte. I-osan tarkoituksena on luoda turvallinen, mutta kuitenkin hieman arvoituksellinen tunnelma. Soinnutus tonaali-voittoinen.
* II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaali-voittoinen.
* III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa.
* IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys. Osan musiikillisena tavoitteena on kuvata tunnelmia haaksirikosta pelastumisen jälkeen.

Millaiset ovat osa IV:n keinot ja kuinka ne tuodaan sävellyksessä esille, on vaikea suunnitteluvaiheessa tietää. Keinoihin vaikuttaa suuresti se millaisia I-III:sta tulee ja mitä musiikillisia aineksia ne sisältävät.

Viimeisessä osassa tulisi käsitellä osien I-III motiiveja ja teemoja. Näin käsiteltynä sävellys tavallaan selittää kaikki aikaisemmat osat, purkaa sinne jääneet jännitykset ja ennen kaikkea tekee ymmärrettäväksi, ehkä hyvinkin vaikean ja epäselvän tekstuurin mitä säveltäjä on tarkoituksellisesti käyttänyt.

Keinovalikoimiin kannattaa kirjata myös, mitä soittimia tai niiden yhdistelmiä voisi käyttää tietyn tunnelman luomiseksi. Samoin tunnelmatavoitteita on hyvä yksilöidä tarkemmin ja lisätä niitä suunnitelmaan sitä mukaan, kun niitä tulee mieleen. Myös yksilöidyt sointukulut voi kirjoittaa muistiin, mikäli se on tarpeellista.

=== Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen ===

Nyt on suunniteltu sävellyksen puitteet. Puitteet olisi opeteltava ulkoa niin hyvin, että kun säveltäminen alkaa puitteita ei tarvitse enää erikseen miettiä, ne ovat vaan koko ajan taustalla, ohjaamassa sävellyksen kulkua ja etenemistä oikeaan, haluttuun suuntaan.

Tässä vaiheessa olet jo säveltänyt ainakin mielessäsi erilaisia lyhyitä kohtia tulevaan sävellykseen, mutta kun aloitat kirjoittamaan sävellyksen ensimmäisiä tahteja muista kokonaissuunnitelma ja vertaa kirjoittamaasi siihen.

Muutama ensimmäinen tahti on sävellyksen tärkein ja vaativin sävellystapahtuma:
* näistä tahdeista riippuu miten jatketaan, mutta vaikka voit itse vaikuttaa jatkoon jonkin verran, aloitettu on kuitenkin käsiteltävä loppuun varsinkin sävellyksen alussa (impressionismissa ei tarvitse)
* sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä &quot;seurustelua&quot;
* sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä
* sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksyykö sävellyksen
* hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus

== Rakennusosat ==

=== Motiivit ja teemat ===

Motiivit ja teemat ovat musiikin aineksia. 

Kaikki sävellykset sisältävät motiivin. Motiivi syntyy heti sävellyksen alussa tai ainakin heti lyhyen alkuäänen tai soinnun jälkeen. Motiivi on se pieni sävel- tai rytmikuvio, tai vain 2-3 säveltä tietyssä järjestyksessä, jota sitten aletaan kehittelemään melodioiksi ja teemoiksi. Ollakseen motiivi, sitä on toistettava monta kertaa sävellyksen aikana, joko sellaisenaan tai muuntuneena. Motiiveja voi olla useampia, jotka ovat vastakkaisia tai sukua keskenään. Vaikka haluaisit, et voi säveltää ilman sävellyksessä esiintyviä motiiveja, sillä ilman motiivia sävellyksessä on vain yksi sävel. Tietenkin impressionismissa se on jonkin verran mahdollista.

Teema voi hahmottua melodiseksi kokonaisuudeksi, joskin pienet rytmiset ja harmoniset tekijät ovat keskeisiä. Teema voi olla eri pituinen, toistuva, eri sävelkorkuinen ja muuttuu varioiden, että kehitellen. Teema alkaa tavallisesti toonikateholla ja päättyy toonikaan tai dominanttiin. Moduloituna päätyy huippusävellajiin.

=== Melodia ===

Melodia ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa. Melodia sisältää itsessään yhden tai useamman motiivin ja teeman. Mikäli selvästi tunnistettavaa melodiaa ei ole, melodiaksi ymmärretään esimerkiksi sointukulun ylin eli korkeimmalla soiva sävel.

=== Säkeet ===

Säkeet muodostavat melodialle, sointukululle, tai rytmille rajakohtia. Rajakohta selventää sävellyksen muotoa. Toisin sanoen tiedetään, missä ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä. Esimerkiksi ensisäe kertoo, että sille on tulossa jatkoa ja tällöin ensisäkeeseen tulee kadenssiksi puolilopuke (I-IV), ja vasta jälkisäkeeseen täyslopuke (I-IV-V-I).

=== Säeryhmät ===

Säeryhmillä, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista. Näin voi käsittää ja hallita paremmin sävellyksen eri vaiheita sekä mistä se muodostuu.

Säveltäjä työskentelee tavallisesti siten, että ensin sävelletään säkeitä ja säeryhmiä, jotka ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä sekä toisistaan riippuvaisia ja joita on sitten myöhemmin tarkoitus kerrata, joko sellaisenaan, tai erilaisin muunnoksin.

=== Jono- ym. rakenteet ===

Jonoilla ja muilla rakenteilla kuvataan sävellyksen kertauksia. Kertauksissa käytetään erilaisia yhdistelmiä, kuten esim. parirakenne, joka on kaksiosainen: ensimmäinen päättyy jännitteeseen (puolilopuke), toinen purkautuu täyslopukkeeseen (kysymys-vastaus). Edelleen hallitaan sitä mitä olemme tekemässä.

=== Taite, jakso ===

Taite ja jakso ovat sävellyksen selkeitä, suuria rakenneosia. Uusi jakso alkaa tavallisesti huomattavan erilaisella rytmillä, sävellajilla tai soinnilla kuin edellinen. Täytyy kuitenkin muistaa, että sinfonian on oltava ehjä kokonaisuus. Tyylejä, rakenteita, rytmiä, sointukulkuja, sävellysmuotoja ym. voi olla mitä erilaisempia, mutta kaikkien on oltava jollain mielekkäällä tavalla johdannaisia toisistaan.

== Sävellysmuoto ==

''Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)?''

Tarkastellaan kysymystä aikaisemman esimerkin, meriaiheisen sävellyssuunnitelman mukaan. Esimerkissä I-osa esittää tyyntä, suloista tunnelmaa merellä. 

Kun päätettiin näin, päätettiin samalla, että osa voi alkaa rauhallisella yksiäänisellä sävellysmuodolla. Kuvaan tulee mukaan hitaasti aaltoilevia ihanasti keinuttavia laineita, tämän kuvaamiseen tarvitsemme moniäänisen sävellysmuodon. Moniäänisistä muodoista voisimme valita fuugan. Fuuga rakentuu imitaatioperiaatteella yhdelle tunnusomaiselle teemalle, siinä on 3-5 ääntä, sama lyhyehkö aihe ja teema kiertää äänestä toiseen. Fuuga alkaa yleensä yksiäänisenä. Yksiäänisyys ei tarkoita tässä yhteydessä yhtä soitinääntä, vaan se tarkoittaa yhtä samanaikaisesti soivaa, tunnistettavaa melodiaa tai teemaa.

Siis jo sävellyksen suunnitteluvaiheessa päätettiin mitä sävellysmuotoa mahdollisesti tullaan käyttämään.

== Soinnutus, soitinnus, orkestrointi ==

=== Soinnutus ===

Soinnutuksesta on olemassa runsaasti oppikirjoja, sekä muuta aineistoa esimerkiksi Internetissä. Oppikirjat kertovat vain sen, kuinka soinnutus perinteisesti on suoritettu.

Soinnuttamista kuvataan rakentamiseksi, siinä sointujen kululla, siis sointujen erityylisellä järjestyksellä, rakennetaan mielikuvia haluttuun tarkoitukseen. Rauhallisuutta esitetään tonaalisella sekä rauhattomuutta ja jännitystä modaalisella sointurakenteella.

Sisältääpä sävellys mitä säveliä tahansa, niin se sisältää aina jonkin soinnun. Vaikka soitat kaikkia oktaavin ääniä samanaikaisesti, se on silti sointu, mutta sen käyttökelpoisuus on sitten eri asia. Voit rakentaa pelkällä tunteella mitä onnistuneempia sointuja ja niiden kulkuja. Mitään sääntöä ei ole pakottamassa, kysymys on ainoastaan siitä, miten kuulija sen ymmärtää ja hyväksyy.

=== Soitinnus ===

Soitinnus on tapa kirjoittaa orkesterille. Se edellyttää tietoa mm. soittimien teknisistä ja soinnillisista ominaisuuksista. Sinfonian säveltäminen vaatii ehdottomasti soittimien käytön sekä nuotinkirjoituksen tuntemusta eri soittimille. Yksi hyvä soitinopas löytyy [http://www.jyu.fi/move/koulutus/soitintaulukko/index.htm täältä].

Soitinnukseen kuuluvat eri soitinryhmien yhteissoiton erityispiirteet, esim. tasapaino-ongelmat dynamiikan eri tasoilla. Soitinnusta on vaikea oppia ymmärtämään. Pelkkä toisten säveltäjien esitysten kuunteleminen ei riitä. Parhaiten oppii ymmärtämään, kun oikea sinfoniaorkesteri esittää oman sävellyksen.

Tietokoneella säveltämisestä on jonkin verran hyötyä, jos saat sävellyksesi kuulostamaan hyvältä tietokoneen vakio-äänikortin soittimilla, niin soitinvalinta on jo aika hyvin onnistunut. Tietokoneella saadaan kuitenkin joskus aivan väärä, kauhea kuva sävellyksestä.
Kokeile vaikka miltä kuulostaa Sibeliuksen 2:n sinfonian ensimmäisen osan alun tenutossa (pidättäen) soivat jouset.

=== Orkestrointi ===

Orkestrointia on vaikea selittää, koska se muistuttaa läheisesti soitinnusta. Ehkä suurin ero on siinä, kun soitinnus tarkoittaa soittimien tai soitinryhmien teknisiä ja äänellisiä ominaisuuksia ja käyttötapaa, niin orkestrointi käsittelee esimerkiksi sitä kuinka paljon tai missä kohdassa kutakin soitinta tai ryhmää käytetään.

Tätä vaihetta sävellystyössä voisi kuvailla esimerkiksi vaiheeksi, missä päätetään orkesterin soinnin vahvuudesta (kuinka monta ja mitä soittimia valitaan), sekä millä sävelkorkeudella sävellys yleisilmeeltään kulloinkin soi. Se on siis kaikkein tärkeimpiä tekijöitä sävellystyössä, mutta oppikirjoissa vähemmän käsitelty alue.

Lisää orkestroinnista voi lukea Internetissä [http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mt1/17impr.html täältä].

== Partituuri, nuotinnus ==

Partituuri sisältää kaikkien soittimien, tai soitinryhmien nuotit tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Se on ainoastaan kapellimestarin käytössä.

Ensimmäisellä sivulla soittimet nimetään tavallisesti englannin kielellä koko nimellään ja seuraavilla sivuilla lyhennettynä. Viivastot yhdistetään kaarimerkinnöin soittimien ryhmien mukaan, esim. puupuhaltimet ovat oma ryhmä. Nuotinkirjoituksen tiheys on tärkeä, liian harva johtaa turhiin sivujen kääntöihin ja liian tiheä on vaikea lukea.

Kun jollain soittimella ei ole koko sivulla mitään soittamista, tämän tyhjän nuottiviivaston voi jättää pois (optimoida). On kuitenkin turha poistaa vain muutama viivasto ellei sivulle sovi samalla kahta tai useampaa systeemiä. Systeemillä tarkoitetaan kaikkien viivastojen kokonaisuutta, sivulla voi olla esim. 2 tai useampia viivastokokonaisuutta.

Huomioitavia asioita:
* Piccolo soi oktaavia korkeammalta ja contrabasso oktaavia alemmalta kuin kirjoitetut nuotit osoittavat. Niillä ei siis käytetä 8-viivan nuottiavainta.
Viuluille on omia erikoismerkkejä, jotka ilmoittavat soittajalle jousen erilaisista käyttötavoista.
* Hengitysmerkkejä ’ ja / käytetään myös muilla kuin puhaltimilla, lyhyillä tauoilla.
* Nousutahdissa voi jättää ennen ensimmäistä säveltä olevat tauot pois.
* Sivujen hankalan selauksen vuoksi, sinfoniaorkesterin nuotituksessa ei käytetä kertausmerkkejä. 
* Kun soittimella on esim. yli 10 tahdin tauko, niin viimeiselle tauolle on hyvä kirjoittaa sellaisen soittimen nuotit josta voi parhaiten varmistaa milloin tauko loppuu. Tällöin nuotit kirjoitetaan hieman pienempänä ja viivaston päälle selitys soittimesta. 
* Kun soittaja vaihtaa kesken esityksen soitinta, siihen on varattava riittävästi aikaa. Soittimen vaihdosta ilmoitetaan viivaston päällä (esim. Muta 1. Flute, in Piccolo).
* Mikäli patarummuilla vaihdetaan viritystä, merkitään se samoin viivaston päälle (esim. Muta G-D, in B-F).
* Kun samalla viivastolla olevat I-viulut, jakaantuvat kahdeksi, se ilmoitetaan joko, a2. tai div., palatessa yhteen se ilmoitetaan merkinnällä ”Tutti”.
* Kun taas esim. kahdella huilulla a2. tarkoittaa, että molemmat soittavat samaa säveltä (nuottia), mikäli halutaan vain yhden soittavan se merkitään 1.:llä eli vain ykköshuilu soittaa.
* Kun joku soitin soittaa tilapäisesti soolon, merkintätapa on 1. Solo.
* Pitkät soolo-osuudet kirjoitetaan omalle viivastolle.
* Teemojen nuotit ovat kullekin soittimelle tai ryhmälle tarkoitettuja omia nuotteja.
* Varsinkin jousisoittimilla on tärkeää, että nuotteihin ei ahdeta liikaa merkkejä, kaarituksia ym. 

Ellei säveltäjä halua tiettyjä kohtia soitettavan jollain tietyllä tavalla, on parempi olla laittamatta ja antaa soittajien sopia keskenään jousituksista.  Muuten käy niin, että soittajat muuttavat omavaltaisesti sellaisiakin kohtia, jotka ovat artikulaation kannalta tärkeitä olla niin kuin ne ovat. Jos nuoteissa on liikaa tavaraa, soittaja ei tiedä, mikä on tärkeää.

== Tarvitaanko teoriaa? ==

Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden ja ainutlaatuisen sekä omaperäisen sinfonian? Tietysti ja niin olisi suotavaakin. Aikaisemmilla tyyleillähän oli jo sävelletty &quot;hukuttava&quot; määrä kaikkia mahdollisia sinfonioita. Mutta kyetäksesi säveltämään aivan uutta, et voi tietää mikä on uutta, ellet tiedä mitä se vanha oikein on.
 
Ilman omakohtaista kokemusta, tai hyvin syvällistä aikaisempien sävellystyylien tutkimista, on todella vaikea selvittää kyseistä sävellyshistoriaa. Kun yliopistossa väitöksentekijä tutkii vaikkapa Sibeliuksen seitsemättä sinfoniaa väitöstänsä varten, siinä kuluu helpostikin yksi vuosi.
Perinteisenkään sinfonian säveltäminen ei ole mahdollista ilman monipuolista sävellyskokemusta.
Sanotaan, että vasta kymmenennen sävellyksen jälkeen alkaa tulla vähän järkevämpiä sävellyksiä.

Ei kuitenkaan kannata heti lähteä keksimään aivan uutta. Ainakin alussa kannattaa säveltää aiemmin tunnetuilla sävellystyyleillä. Jos kuitenkin onnistut siinä, olet aikamme musiikkinero. Myös itseopiskelijoista löytyy kuitenkin sellaisia lahjakkuuksia, jotka voivat säveltää sinfonian. 

Musiikin teoria kannattaa kuitenkin ensin olla luettuna ja opittuna. Historia tuntee kuitenkin tapauksia, missä maailman kuuluisimmat säveltäjät eivät osaa edes nuotinkirjoitusta.

[[Luokka:Säveltäminen|Säveltäminen sinfoniaorkesterille]]</text>
      <sha1>iu5g26rxlgohrxpqqaq11vw1ao1fa9p</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maanviljely/Maalajit</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4932</id>
    <revision>
      <id>160827</id>
      <parentid>28416</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T14:00:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160827</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="26169" sha1="4yo92npxpey1b84y3i3h9yqv8cp791q" xml:space="preserve">[[Image:Soil profile.jpg|thumb|300px|Eri maalajien muodostamia maakerroksia.]]

'''Maalaji''' on maapallon kiinteää kuorta eli kallioperää verhoavassa kovettumattomassa maapeitteessä eli maaperässä oleva geologinen kerrostuma. Kallioperässä olevia erilaisia koostumuksia kutsutaan kivilajeiksi; maaperän yhteydessä vastaava käsite on maalaji. Pääosa Suomen maalajeista on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Syntytapansa perusteella maalajit jaetaan ''kivennäismaalajeihin'' (minerogeenisiin maalajeihin), ''eloperäisiin maalajeihin'' (organogeenisiin maalajeihin) ja ''kemiallisiin sedimentteihin''.

Maalajiryhmä on useasta maalajista muodostettu ryhmä. Maalajit ryhmitellään syntytavan, niiden sisältämän eloperäisen eli orgaanisen aineksen pitoisuuden ja niiden kivennäisaineksen maalajitteiden määrien eli niiden raekoostumuksen perusteella.

Maalajiluokitus tarkoittaa maa-aineksen luokittelemista eri maalajeiksi, eri maalajien määrittelyä ja maalajien luokittelua eri maalajiryhmiin. Eri aloilla käytetään erilaisia maalajiluokituksia. Maataloudessa käytetään agrogeologista luokittelua, ja rakennusteknisiä tarpeita varten on luotu geotekninen maalajiluokitus.

==Kivennäismaalajit==

Kivennäismaalajit ovat syntyneet jäätikön kallioperästä irrottamasta ja hienontamasta kiviaineksesta. Kivennäismaalajit voidaan edelleen jakaa ''lajittumattomiin'' moreeneihin sekä ''lajittuneisiin'' maalajeihin. Lajittuneessa maalajissa on vallitsevana yksi tai kaksi maalajitetta. Kivennäismaalajit voidaan myös jaotella ''kitkamaalajeihin'', joiden rakeita pitää koossa rakeiden välinen kitka (esim. sora ja hiekka) ja ''koheesiomaalajeihin'', joiden rakeita koossapitävänä voimana on sekä kitka että koheesio. Kivennäismaalajien luokittelu maataloudessa (agrogeologinen luokittelu) perustuu maa-aineksen raekokoon. Suomessa maalajien luokittelun pohjana käytetään Albert Atterbergin 1900-luvun alussa kehittämää raekokoluokitusta. &lt;ref name=&quot;aaltonen&quot;&gt;V.T. Aaltonen et al.: Maaperäsanaston ja maalajien luokituksen tarkistus v. 1949. Maataloustieteellinen aikakauskirja 21 (1949):37–66.&lt;/ref&gt; Eri raekokoja vastaavat maalajitteet on esitelty kohdassa [[Maanviljely/Maalajit#Maalajite|maalajite]].

Maalajit nimetään vallitsevan maalajitteen mukaan. Koska kaikki välimuodot ovat mahdollisia, on usein tarpeellista mainita, mihin suuntaan maalaji poikkeaa perustyypistään. Maalajin nimeä täydennetään tällöin seuraavilla lisämääreillä:
* louhikkoinen (lo)
* kivinen (ki)
* sorainen (sr)
* hiekkainen (hk)
* hietainen (ht)
* hiesuinen (hs)
* savinen (s)
* liejuinen (lj)
* mutainen (mt)
* rakenne tiivis (tv)
* rakenne löyhä (lh)
Turvemailla ilmoitetaan myös maatumisaste H1...H10.

===Louhikko ja kivikko===
'''Louhikko''' (lyhenne Lo) on maalaji, jonka pääasiallisena aineksena ovat raekooltaan yli 200 mm olevat lohkareet. '''Kivikon''' (Ki) pääasiasillisena maa-aineksena ovat 20–200 mm kokoiset kivet.

===Soramaat===
'''Soran''' (Sr) vallitseva raekoko on 2–20 mm, ja se sisältää pääasiassa kiviä, soraa ja hiekkaa. Kivet ovat ainakin jossain määrin pyöristyneitä ja puhdaspintaisia. Sora on hyvin vettäläpäisevä maalaji, koska sen hienot ainekset ovat huuhtoutuneet pois. Se on useimmiten ''someroa'' eli harjusoraa, jossa on kiviä 10–50 painoprosenttia, tai rantasoraa. ''Moro'' on rapakiven rapautuessa syntynyttä soraa.

===Moreenimaat===
'''Moreenimaat''' (Mr) ovat lajittumattomia tai hyvin vähän lajittuneita maalajeja, joissa on useita tai kaikkia maalajitteita sekaisin. Ne ovat syntyneet jääkaudella jään jauhaessa kalliota tai maalajeja pienemmiksi kappaleiksi, jotka sitten ovat kasautuneet sekaisin. Moreenimaan väri on usein ruskea tai ruskean harmaa, ja sen sisältämät kivet ovat särmikkäitä, ja kivien pintaan on iskostunut hienoainesta. Hienojakoiset ja vähäkiviset moreenimaat soveltuvat myös pelloiksi, muut vain metsämaaksi. Vallitsevan maalajitteen perusteella moreenimaat jaetaan seuraavasti:
* soramoreenimaa (SrMr)
* hiekkamoreenimaa (HkMr)
* hietamoreenimaa (HtMr)
* hiesumoreenimaa (HsMr)
* savimoreenimaa (SMr)

===Hiekkamaat===
[[Image:Lössacker.jpg|thumb|185px|Lössimaata Saksassa.]]
'''Hiekkamaat''' (Hk) ovat syntyneet veden lajiteltua moreenimaiden aineksia. Maa-aines on yleensä irtonaista ja rakeet paljain silmin nähtävissä. '''Karkea hiekka''' (KHk) on maalaji, jossa vallitsevana lajitteena ovat 0,6–2,0 mm kokoiset rakeet. Se on viljelyyn kelpaamaton ja metsämaanakin vähätuottoinen, mutta teknisiin tarkoituksiin hyvin käyttökelpoinen. '''Hieno hiekka''' (HHk) on maalaji, jossa 0,2–0,6 mm kokoiset rakeet ovat vallitsevina. Se sisältää hiesua yleensä vähän, mutta savea voi olla 5 painoprosenttia.

===Hietamaat===
'''Hietamaat''' (Ht) ovat usein kellanruskeita tai kellanharmaita. Veden voimakkaan kapillaarisen nousun vuoksi (hikevä maa) hietamaat ovat parhaita viljelysmaita. '''Karkea hieta''' (KHt) on maalaji, jonka vallitseva lajite on 0,06–0,2 mm. Sen rakeet ovat vielä paljain silmin nähtävissä. Savilajitetta on yleensä alle 10 painoprosenttia ja hienoa hiekkaa usein melko paljon. '''Hienon hiedan''' (HHt) vallitseva maalajite on 0,02–0,06, ja sen rakeita on vaikea erottaa paljain silmin. Savilajitetta on yleensä alle 20 %. Hieno hieta on pehmeää ja löyhästi kokkareista.
 
'''Lössi''' on tuulen kerrostamaa hienoa hietaa, jonka raekoostumus Suomessa on 0,02–0,06 mm. Keski-Euroopa lössikerrostumien raekoostumus on 0,01–0,05 mm. Suomen lössikerrostumat Salpausselkien alueilla syntyivät pian jääkauden jälkeen ennen kuin kasvillisuus sitoi maa-ainekset paikalleen. '''Liejuinen hieta''' (ljHt) sisältää liejua 2–6 painoprosenttia. Pienikin eloperäisen maalajin osuus vaikuttaa paljon maan fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin. '''Lietehieta''' on syntynyt tulvan aikana, kun hietaan on sekoittunut eloperäistä ainesta.

===Hiesumaat===
'''Hiesun''' (Hs) vallitseva maalajite on 0,002–0,02 mm, ja se on väriltään vaalean harmaata. Saveksen osuus on tavallisesti 20–30 painoprosenttia. Kuivan hiesukappaleen voi hienontaa sormin. Kostean kappaleen voi taputella kittimäiseksi, mutta kappale murtuu heti, jos sitä yrittää venyttää. Hiesu ei ole sitkeää eikä muovailtavaa. Yleisimpiä ovat maalajit, joissa on hiesua 40–60 %. Tällaisia ovat hietainen hiesu, savinen hiesu ja liejuhiesu. Hiesun kansanomaisia nimityksiä ovat juoksusavi, hyllysavi ja aulu.

'''Liejuhiesu''' (ljHs) eli urpahiesu sisältää liejua 2–6 painoprosenttia. Sitä tavataan yleisesti Pohjanmaalla. Kuivana liejuhiesu on hiesua kovempaa ja rakoilevampaa. '''Hiue''' (He) on maalaji, jossa hiesua on alle 50 %, hietaa ja hiekkaa 20–50 % ja savesta alle 30 %.

===Savimaat===
'''Savimaitten''' lyhenne on S. Kostea savi on sitkeää ja muovailtavaa, kuivana savi on kovaa ja halkeilevaa. Kuivaa savipalasta ei saa sormin hienonnettua jauhoksi. Karkea savi (0,0002–0,002 mm) on vaalean harmaata, hieno savi (&lt; 0,0002 mm) on ruskehtavan harmaata, kosteana sitkeää ja kuivana kovaa. Savimaita on Pohjanlahden rannikolla ja Pori–Kouvola-linjan eteläpuolella.

'''Aitosavi''' (AS) on maalaji, jossa saveksen osuus on yli 60 painoprosenttia, jopa 95 %. Hiesua siinä on noin 20 % ja hietaa hyvin vähän. Sitä kutsutaan myös jäykkäsaveksi tai lihavaksi saveksi. '''Hietasavessa''' (HtS) saveksen osuus on 30–60 %, yleensä vain 30–40 %. '''Hiesusavessa''' (HsS) saveksen osuus on 30–60 %, useimmiten 40–60 %, ja hiesua on noin 40 %. Jos hietalajitteen osuus on tuntuva, käytetään nimitystä ''hietainen hiesusavi''. 

'''Liejusavessa''' (LjS) saves on pääaines, mutta se sisältää eloperäistä ainesta (2–6 %). Liejusavi on syntynyt jääkauden jälkeen meren, järvien ja jokien rannoille. Urpasavi on rannikon liejusavea, jossa on paljon suolaa. Rikkiyhdisteet värjäävät liejusaven mustaksi ja tällaista savea kutsutaan sulfidisaveksi. Kostea liejusavi on ruskehtavan tai vihertävän harmaata ja muovailtaessa helposti repeilevää. Se kutistuu ja halkeilee kuivuessaan voimakkaasti ja murenee muruiksi eikä jauhoksi. '''Hiuesavessa''' (HeS) on savesta 30–60 %, hiesua 20–50 % sekä hietaa ja hiekkaa 20–50 %.

==Eloperäiset maalajit==
[[Image:Peat artisanal exploitation2.jpg|thumb|180px|Turvetta.]]
Eloperäisissä maalajeissa on vähintään 20 painoprosenttia eloperäistä ainesta (liejuissa &gt;6 %), loppuosa on kallioperän rapautuessa syntyneitä kivennäismaalajeja. Eloperäistä ainesta kertyy maahan kasvien kuolleista lehdistä, oksista, kuolleiden kasvien juurista ynnä muusta karikkeesta. Kasvien kuollessa alkaa kasvisolun hajoaminen, ja osittain hajonneita kasvinosia kertyy maahan. Samoin kuolleiden eläinten hajoamistuotteista syntyy maahan eloperäistä ainesta. Näissä maalajeissa eloperäisen aineksen osuus on vallitseva, sillä sen tiheys on paljon pienempi kuin kivennäisaineksen.

Turvemaaksi nimitetään maalajia, jonka painosta vähintään 40 prosenttia on eloperäistä ainesta. Turvemaat sisältävät enemmän tai vähemmän maatuneita kasvinosia, ja ne luokitellaan sen perusteella, minkä kasvin jäänteitä ne sisältävät. Turvemaiden lyhenteissä käytettävät kirjaimet perustuvat seuraaviin sanoihin:
* B = ''Bryales'', joka on tärkein lehtisammallahko
* C = ''Cyperaceae'', sarakasvit
* L = ''lignidi'' eli puuvartinen kasvi. Turve sisältää puun kappaleita ja juuria, koska se on syntynyt metsämaan soistuessa.
* S = ''Sphagnales'', rahkasammallahko 
* t = turve

Liejut ovat useimmiten syntyneet siten, että muualta tullut (alloktoninen) aines on kerrostunut avoveteen. Turpeet sen sijaan ovat syntyneet paikalla kasvaneen kasvillisuuden jäänteistä eli autoktonisesta aineksesta.

===Lieju- ja mutamaat===
'''Lieju''' (Lj) sisältää kasvien ja eläinten jäänteistä sekä kivennäisaineksesta järvien ja merien pohjaan syntyneitä kerrostumia. Liejut lajitellaan eloperäisiksi maalajeiksi muodostumisen perusteella, vaikka eloperäisen aineksen osuudeksi niissä riittää 6 painoprosenttia. Jos eloperäistä ainesta on 2–6 %, maalaji luokitellaan kivennäismaalajeihin. Kyseessä on tällöin liejuinen hieta, liejuhiesu tai liejusavi. Lieju on märkänä puuromaista ainetta, joka kutistuu ja halkeilee kuivuessaan. Kuiva lieju on yleensä kevyttä ja kovaa. Liejut voidaan jaotella syntypaikkansa perusteella tai kivennäismaalajitteen mukaan:
* syvälieju
* levälieju
* rantalieju
* hiekkainen lieju
* hietainen lieju
* hiesuinen lieju
* savinen lieju

'''Karkeadetrituslieju''' (Kdlj) on ruskeaa, matalaan veteen syntynyt kerrostuma, jossa on vesieläinten ulostuksia (detritus), kasvijätettä, siitepölyä, itiöitä, piileviä, hyönteisten jäännöksiä sekä kivennäisrakeita. 

'''Hienodetrituslieju''' (Hdlj) on hienojakoisempi syvempään veteen syntynyt kerrostuma, joka on väriltään vihertävää. Hienodetrituslieju voidaan jaotella koostumuksensa mukaan seuraavasti:
* Piilevälieju sisältää piileviä (alle 60 %), orgaanista ainesta ja hienoa kivennäisainesta. Tätä märkänä saippuamaisen liukasta, ruskehtavaa tai harmaata maalajia esiintyy soiden pohjakerroksina.
* Piimaa eli piilevämaa on muodostunut järvien pohjaan piilevien kuorista. Piilevien osuus siinä on yli 60 %, ja se on puhtaana väriltään valkeaa, mutta väri vaihtelee aineksesta riippuen kellanharmaasta aina tumman ruskeaan. Tätä kevyttä ja huokoista ainetta on käytetty eristeenä.
* Leväliejussa piilevien lisäksi paljon muita leviä kuten viherleviä. Se on hienojakoista ja väriltään vaihtelevaa.

'''Kalkkilieju''' on runsaasti kalkkiyhdisteitä sisältävää liejua. Kun tätä kellertävää tai vihertävää maalajia kostuttaa suolahapolla, poistuu siitä sihisten hiilidioksidia. '''Simpukkamaa''' eli kuorimerkeli on muodostunut simpukoiden ja kotiloiden kuorista. Meren aallot ovat murskanneet kuoria ja kasanneet niitä sopivan kohoutuman juurelle. Suomen suurimmat simpukkamaaesiintymät ovat Nauvossa ja Hiittisissä.

'''Muta''' muodostuu eloperäisen aineksen osaksi veteen liuenneista ja osaksi kiinteistä hiukkasista, joita kulkeutuu veden mukana ympäristöstä järveen. Järvessä aines saostuu ja kerrostuu pohjaan. Järvimutaa (Jm) eli muraa syntyy tyypillisesti humusaineiden ruskeaksi värjäämässä vedessä. Turvemutaa syntyy veden kuljettaessa hienoa turvetta mukanaan. Kuljumutaa syntyy rahkasoiden lampikuljuihin. Tyypillisesti muta tummuu kuivuessaan samalla, kun se kutistuu ja kovettuu. Sen sijaan liejut tavallisesti vaalenevat kuivuessaan. Kivennäisainesta on mudassa yleensä vähemmän kuin liejussa.

===Humusmaat===
[[Image:Alfisol profile.jpg|thumb|left|200px|Maakerrostumia.]]
'''Multamaaksi''' (Mm) nimitetään maalajia, jonka painosta vähintään 20 prosenttia on eloperäistä ainesta. Multamaa on usein syntynyt siten, että ihminen on ottanut viljelyskäyttöön ohuen turvekerroksen sisältävän suon. Maata muokattaessa turve ja kivennäismaa ovat sitten sekoittuneet. '''Lehtomulta''' (Lm) esiintyy lehtometsien pintamaalajina. '''Kangashumus''' (Kh) esiintyy metsämaan pintamaalajina.

===Saraturpeet===
Saraturvetyyppejä on neljä: '''ruskosammalsaraturve''' (BCt), '''saraturve''' (Ct), '''metsäsaraturve''' (LCt) ja '''rahkasaraturve''' (SCt) Sarojen jäänteet ovat vallitsevia, mutta esimerkiksi rahkasaraturve sisältää myös paljon rahkasammalten jäänteitä.

Geologiassa käytetään erilaista turpeiden luokitusta, joka on selostettu kohdassa [[Maanviljely/Maalajit#Geologinen_turveluokitus|geologinen turveluokitus]].

===Rahkaturpeet===
Rahkaturpeita puolestaan on kolmea erilaista: '''sararahkaturve''' (CSt), '''metsärahkaturve''' (LSt) ja '''rahkaturve''' (St). Sararahkaturpeessa rahkasammalten jäänteet ovat vallitsevia, mutta se sisältää myös paljon sarojen jäänteitä. Rahkaturpeessa rahkasammalien jäänteet ovat vallitsevia.

==Kemialliset sedimentit==
Kemiallisia sedimenttejä nimitetään myös erikoismaalajeiksi.

'''Vivianiitti''' eli sinimaa on rautafosfaattia, jota esiintyy savessa täplinä ja turpeissa sideriitin kanssa laikkuina. Hapettumattomana se on valkoista tai kellertävää, mutta se muuttuu ilmassa siniseksi. '''Sideriitti''' on murenevaa rautakarbonaattia, joka on tavallisesti hapettunut raudan oksideiksi ruskeaksi tai punaruskeaksi. '''Rautaokra''' eli keltamulta on murenevaa rautaoksidien seosta. 

'''Suomalmi''' eli limoniitti on turpeissa esiintyvää kovaa rautaoksidia. '''Järvimalmiksi''' kutsutaan järvien pohjaan saostunutta rauta(III)hydroksidia. '''Järvikalkki''' on valkoista, miltei puhdasta kalsiumkarbonaattia (CaCO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;). '''Doppleriitti''' on lähes puhdasta turpeesta irronnutta humusta, joka liuettuaan veteen on kerrostunut suon pohjalle. Tätä pikimustaa hyytelömäistä massaa voidaan nimittää orgaaniseksi suomineraaliksi.

==Multavuus==
Maatalousmaa luokitellaan raekoostumuksen lisäksi maan multavuuden mukaan. Multavuus tarkoittaa eloperäisen aineksen osuutta maassa. Seuraavassa ensin nimitys, lyhenne ja eloperäisen aineksen osuus painoprosentteina: &lt;ref&gt;Martti Kurki: Suomen peltojen viljavuudesta II. Helsinki 1972.&lt;/ref&gt;
* vähämultainen (vm) &lt; 3 %
* multava (m) 3–6 %
* runsasmultainen (rm) 6–12 %
* erittäin runsasmultainen (erm) 12–20 %
* multamaa (Mm) 20–40 %
* turvemaa (tm) &gt; 40 %

==Geotekninen maalajiluokitus==
Rakennustekniikan tarpeita varten on Suomessa käytetty 1970-luvulta lähtien geoteknistä maalajiluokitusta (GEO-luokitus), &lt;ref name=&quot;korhonen&quot; /&gt; jonka maalajiryhmät ovat
eloperäiset maalajit (eloperäistä ainesta &gt;20 painoprosenttia) ja kivennäismaalajit (eloperäistä ainesta &amp;le;20 painoprosenttia). Kivennäismaalajit jakaantuvat seuraavasti:
* Lajittuneet maalajit &amp;ndash; veden (esimerkiksi savi) tai tuulen (esimerkiksi lentohiekka) lajittelemia
** Hienorakeiset maalajit &amp;ndash; hienoainesta (&amp;le;0,06 mm) &amp;ge;50 painoprosenttia
** Karkearakeiset maalajit &amp;ndash; hienoainesta &lt;50 painoprosenttia
* Osittain lajittuneet maalajit &amp;ndash; moreeneita, joissa jotakin maalajitetta on selvästi muita runsaammin
* Lajittumattomat maalajit (moreenimaalajit)

Maa-aineksen raekoko selvitetään seulomalla se seulasarjalla. Kun seulonnan tuloksista piirretään graafinen käyrä (rakeisuuskäyrä), nähdään minkä raekoon kohdalle osuu läpäisyprosentti 50. Tämä raekoko eli keskiläpimitta ilmaistaan tunnuksella d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt;. Raekokosuhde C&lt;sub&gt;u&lt;/sub&gt; on raekoko läpäisyprosentin 60 kohdalla jaettuna raekoolla läpäisyprosentin 10 kohdalla eli d&lt;sub&gt;60&lt;/sub&gt; / d&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;. Maalaji on tasarakeinen, jos sen raekokosuhde on &amp;le;5, sekarakeinen, jos sen raekokosuhde on &gt;5...15 ja suhteistunut, jos sen raekokosuhde on &gt;15.

Maalajia nimettäessä todetaan ensin onko maa-aineksessa yli vai alle 20 painoprosenttia eloperäistä ainesta. Seuraavaksi tutkitaan kivennäismaalajien läpäisyprosenttia 50 vastaava raeläpimitta d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt;. Savet nimetään kuitenkin saveksen määrän perusteella. Lopuksi katsotaan taulukon lajitepitoisuusehtoihin sopiva nimi. Hiekan ja hiekkamoreenin välillä taulukko ei ole yksiselitteinen, joten niiden välillä täytyy tarkastella myös syntytapaa.

{| border=1 class=wikitable
!  colspan=8 | Geotekninen maalajiluokitus &lt;ref name=&quot;korhonen&quot; /&gt;
|-
| rowspan=2 | Maalajiryhmä
| rowspan=2 | Maalaji
| rowspan=2 | Lyhenne
| colspan=3 align=center | Lajitteen määrä p-%
| rowspan=2 | Eloperäistä ainesta p-%
| rowspan=2 | Raekoko d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt; mm
|-
| Savi &amp;le;0,002 mm
| Hienoaines &amp;le;0,06 mm
| Sora &gt;2...60 mm
|-
| rowspan=7 valign=top | Eloperäiset maalajit
| -
| E
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Humusmaa (kasvukerros)
| Hm
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Muta (vesistöissä)
| Mu
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Turve
| Tv
| -
| -
| -
| &gt;40
| -
|-
| Lieju
| Lj
| -
| -
| -
| &gt;20
| -
|-
| Savinen lieju
| saLj
| &gt;10...30
| -
| -
| &gt;6...20
| -
|-
| Silttinen lieju
| siLj
| &amp;le;10
| 30...&lt;50
| -
| &gt;6...20
| -
|-
| rowspan=8 valign=top | Hienorakeiset maalajit (lajittuneita)
| -
| H
| -
| &amp;ge;50
| -
| &amp;le;20
| -
|-
| Savi
| Sa
| &amp;ge;30
| &amp;ge;50
| -
| &amp;le;2
| -
|-
| Laiha savi
| laSa
| &gt;30...50
| &amp;ge;50
| -
| &amp;le;2
| -
|-
| Lihava savi
| liSa
| &gt;50
| &gt;50
| -
| &amp;le;2
| -
|-
| Liejuinen savi
| ljSa
| &amp;ge;30
| &amp;ge;50
| -
| &gt;2...6
| -
|-
| Siltti
| Si
| &lt;30
| &amp;ge;50
| &lt;5
| &amp;le;2
| &amp;le;0,06
|-
| Liejuinen siltti
| ljSi
| &lt;30
| &amp;ge;50
| &lt;5
| &gt;2...6
| &amp;le;0,06
|-
| Hiekkainen siltti
| hkSi
| &lt;30
| &amp;ge;50
| &lt;5 (hiekkaa 30...50)
| &amp;le;2
| &amp;le;0,06
|-
| rowspan=9 valign=top | Karkearakeiset maalajit (lajittuneita) 
| -
| K
| -
| &lt;50
| &amp;le;50
| -
| &gt;0,06
|-
| Hiekka
| Hk
| -
| &lt;50
| &amp;le;50
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Silttinen hiekka
| siHk
| -
| &lt;50 (silttiä 30...&lt;50)
| &amp;le;50
| -
| &gt;0,06...2

|-
| Sorainen hiekka
| srHk
| -
| &lt;50
| 30...&lt;50
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Sora
| Sr
| -
| &lt;5
| &gt;50
| -
| &gt;2
|-
| Hiekkainen sora
| hkSr
| -
| &lt;5
| &gt;50 (hiekkaa 30...&lt;50)
| -
| &gt;2
|-
| Somero
| -
| -
| &lt;5
| (kiviä 10...50)
| -
| &gt;2
|-
| Kivikko
| Ki
| -
| &lt;5
| (kiviä &gt;50)
| -
| &gt;2
|-
| Louhikko
| Lo
| -
| &lt;5
| (lohkareita &gt;50)
| -
| &gt;2
|-
| rowspan=8 valign=top | Moreenimaalajit (lajittumattomia)
| -
| M
| -
| &amp;ge;5
| &amp;ge;5
| -
| -
|-
| Silttimoreeni
| SiMr
| -
| &amp;ge;50
| &amp;ge;5
| -
| &amp;le;0,06
|-
| Hiekkainen silttimoreeni
| hkSiMr
| -
| &amp;ge;50
| &amp;ge;5 (hiekkaa &amp;ge;30)
| -
| &amp;le;0,06
|-
| Hiekkamoreeni
| HkMr
| -
| 5...50
| 5...50
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Silttinen hiekkamoreeni
| siHkMr
| -
| -
| 5...50 (hiekkaa &amp;ge;30)
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Sorainen hiekkamoreeni
| srHkMr
| -
| 5...50
| &amp;ge;30
| -
| &gt;0,06...2
|-
| Soramoreeni
| SrMr
| -
| &amp;ge;5
| &gt;50
| -
| &gt;2
|-
| Hiekkainen soramoreeni
| hkSrMr
| -
| &amp;ge;5
| &gt;50 (hiekkaa &amp;ge;30)
| -
| &gt;2
|}

Lisämääreitä ovat maalajin kivisyys, lohkareisuus ja turpeen puisuus. Tietoa tarvitaan maalajien käyttöä ja kaivutöitä varten.
* kivetön (Ki 1) kiviä &amp;le;10 painoprosenttia
* kivinen (Ki 2) kiviä &gt;10...30 painoprosenttia
* runsaskivinen (Ki 3) kiviä &gt;30 painoprosenttia
* lohkareeton (Lo 1) lohkareita &amp;le;10 painoprosenttia
* lohkareinen (Lo 2) lohkareita &gt;10...30 painoprosenttia
* runsaslohkareinen (Lo 3) lohkareita &gt;30 painoprosenttia
* puuton (Pu 1) kantoja ja puujätettä &amp;le;10 tilavuusprosenttia
* puinen (Pu 2) kantoja ja puujätettä &gt;10...30 tilavuusprosenttia
* runsaspuinen (Pu 3) kantoja ja puujätettä &gt;30 tilavuusprosenttia
Maalajeja kuvailtaessa voidaan käyttää apuna myös niiden rakeiden muotoa, plastisuutta, tiiviyttä, leikkauslujuutta, konsolidaatiotilaa, sensitiivisyyttä, vesipitoisuutta ja routivuutta.

Ruotsin ja Saksan (DIN) maalajiluokitukset ovat melko samanlaisia Suomen GEO-luokituksen kanssa. Muita maalajiluokituksia ovat USCS (''Unified Soil Classification System''), AASHTO (''American Association of State Highway and Transportation Officials'') ja FAA (''Federal Aviation Agency''). Muita maaperän ja kallioperän luokituksia ovat rakennusgeologinen kallioluokitus, maalajien kaivuluokitus ja pientalon rakennuspohjan suunnitteluluokitus. &lt;ref&gt;Olli-Pekka Hartikainen: Maarakennustekniikka. Otatieto 435. Helsinki 2000 {{ISBN|951-672-304-7}}.&lt;/ref&gt;

==ISO-luokitus==

Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO:n maalajiluokitus on julkaistu vain englanninkielisenä. Seuraavat suomennokset ovat epävirallisia, lähinnä vastaavia suomenkielisiä nimityksiä. Rakeiden koon mukaan nimettävät maalajitteet (''soil fractions'') jaotellaan alalajitteiksi (''sub-fractions''). &lt;ref&gt;SFS-EN ISO 14688-1 on julkaistu vain standardina ISO 14688-1:2002 Geotechnical investigation and testing - Identification and classification of soil - Part 1: Identification and description.&lt;/ref&gt;

* Hyvin karkearakeinen maa (''Very coarse soil'')
** Suuri lohkare (''Large boulder'') LBo, &gt;630 mm
** Lohkare (''Boulder'') Bo, &gt;200...630 mm
** Kivi (''Cobble'') Co, &gt;63...200 mm
* Karkearakeinen maa (''Coarse soil'')
** Sora (''Gravel'') Gr, &gt;2,0...63 mm
** Karkea sora (''Coarse gravel'') CGr, &gt;20...63 mm
** Keskisora (''Medium gravel'') MGr, &gt;6,3...20 mm
** Hieno sora (''Fine gravel'') FGr, &gt;2,0...6,3 mm
** Hiekka (''Sand'') Sa, &gt;0,063...2,0 mm
** Karkea hiekka (''Coarse sand'') CSa, &gt;0,63...2,0 mm
** Keskihiekka (''Medium sand'') MSa, &gt;0,2...0,63 mm
** Hieno hiekka (''Fine sand'') FSa, &gt;0,063...0,2 mm
*Hienorakeinen maa (''Fine soil'')
** Siltti (''Silt'') Si, &gt;0,002...0,063 mm
** Karkea siltti (''Coarse silt'') CSi, &gt;0,02...0,063 mm
** Keskisiltti (''Medium silt'') MSi, &gt;0,0063...0,02 mm
** Hieno siltti (''Fine silt'') FSi, &gt;0,002...0,0063 mm
** Savi (''Clay'') Cl, &amp;le;0,002 mm
Maalaji nimetään vallitsevan maalajitteen mukaan. Tarvittaessa käytetään lisämäärettä: hiekkainen sora (''sandy gravel, saGr''), sorainen savi (''gravelly clay, grCl'') jne.

==Geologinen moreeniluokitus==

Vuodesta 1985 lähtien on maaperäkartoissa käytetty seuraavaa moreenien luokitusta: &lt;ref&gt;Maija Haavisto (toim.): Maaperäkartan käyttöopas. Geologinen tutkimuslaitos, opas 10. Espoo 1983 {{ISBN|951-690-170-0}}.&lt;/ref&gt;
* Soramoreeni (SrMr) on sekalajitteiden maalaji, jonka rakeisuuskäyrän läpäisyprosenttia 50 vastaava raekoko d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt; on yli 2 mm. Lisäksi vaaditaan, että alle 0,06 mm ainesta on korkeintaan 5 painoprosenttia.
* Hiekkamoreeni (HkMr, kartassa Mr) on sekalajitteiden maalaji, jonka rakeisuuskäyrä asettuu soramoreenin ja hienoaineksisen moreenin väliin. Sen raekoko d&lt;sub&gt;50&lt;/sub&gt; on alle 2 mm, ja hienoainesta (alle 0,06 mm) siinä on korkeintaan 30 painoprosenttia.
* Hienoaineksinen moreeni (HMr) sisältää hienoainesta (alle 0,06 mm) yli 30 painoprosenttia, ja lisäksi siinä pitää olla savesta (alle 0,0002 mm) vähintään 5 painoprosenttia.

==Geologinen turveluokitus==

Geologisessa tutkimuksessa turpeet luokitellaan turpeessa olevien kasvijäännösten perusteella kolmeen pääturvelajiin. Rahka-, ruskosammal- ja saraturve voi yksinäänkin muodostaa turvelajin (maalajin), mutta usein turvelaji sisältää jäännöksiä kahden pääturvelajin kasveista. Lisätekijäksi nimitetään turpeessa olevien muiden kasvien jäänteitä, joiden esiintyminen ilmaistaan omalla lyhenteellään. &lt;ref&gt;E. Lappalainen &amp; C-G. Stén &amp; J. Häikiö: Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus, opas n:o 12. Espoo 1984 {{ISBN|951-690-192-1}}.&lt;/ref&gt;
*Rahkaturpeet
** Rahkaturve (S) ''Sphagnum''
** Sararahkaturve (CS) ''Carex-Sphagnum''
** Ruskosammalrahkaturve (BS) ''Bryales-Sphagnum''
* Ruskosammalturpeet
** Ruskosammalturve (B) ''Bryales''
** Rahkaruskosammalturve (SB) ''Sphagnum-Bryales''
** Sararuskosammalturve (CB) ''Carex-Bryales''
* Saraturpeet
** Saraturve (C) ''Carex''
** Rahkasaraturve (SC) ''Sphagnum-Carex''
** Ruskosammalsaraturve (BC) ''Bryales-Carex''
* Turpeen lisätekijät
** Tupasvilla (ER) ''Eriophorum vaginatum''
** Tupasluikka (TR) ''Trichophorum cespitosum''
** Suoleväkkö (SH) ''Scheuchzeria palustris''
** Puuaines (L) ''Lignidi''
** Varpuaines (N) ''Nanolignidi''
** Korte (EQ) ''Equisetum''
** Järviruoko (PR) ''Phragmites australis''
** Siniheinä (ML) ''Molinia caerulea''
** Raate (MN) ''Menyanthes trifoliata''
** Järvikaisla (SP) ''Scirpus lacustris''

==Lähteet==
===Yleiset lähteet===
* Antti Jaakkola: Maaperä ja sen soveltuvuus kasvintuotantoon. Teoksessa Uusi maatilatieto 2. Helsinki 1987 {{ISBN|951-26-2892-9}}.
* Johan Korkman: Maalajiopas. Helsinki 1971.
* Martti Rantamäki &amp; Raimo Jääskeläinen &amp; Markku Tammirinne: Geotekniikka. Otatieto 464: Helsinki 2001 {{ISBN|951-672-257-1}}.
* Kimmo Tolonen: Turpeiden luokitus ja stratigrafia. Teoksessa Suomen suot ja niiden käyttö. Helsinki 1983 {{ISBN|951-99437-6-5}}.
* J. Valmari: Maanviljelyskemian perusteita. Porvoo 1938.
===Lähdeviitteet===
&lt;references/&gt;

==Katso myös==
*Maalajite
*Udden-Wentworth-luokitus

==Aiheesta muualla==
*[http://geokartta.gtk.fi/ Geologian tutkimuskeskuksen geokartta: Suomen maaperätiedot]
*[http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/03_kalkitus/08_kalkitussuunnitelma/01_maalaji/index.jsp Maalajien viljavuusluokitukset]
*[http://www.geologia.fi/yleista/maapera/moreeni.html Moreeni ja moreenimuodostumat]

[[Luokka:Maanviljely]]</text>
      <sha1>4yo92npxpey1b84y3i3h9yqv8cp791q</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Keskiaika</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4968</id>
    <revision>
      <id>160822</id>
      <parentid>132455</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:55:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160822</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9733" sha1="otmdsyqdpdj3pnaquvn6x94sad4kyh7" xml:space="preserve">==Johdanto==

Keskiaika sijoittuu historian epookeissa antiikin ja uuden ajan väliin. Sen ajankohta on vakiintunut historiantutkimuksessa 800—1500-luvuille. Keskiajan tarkka sijoittaminen maailmanhistorian aikajanalle ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä lukuisat antiikin ja uuden ajan ilmiöt vaikuttivat vielä keskiajalla. Keskiajan kulttuuriset ilmiöt ovat länsimaisen kulttuurin rakennusaineita monella tapaa. Feodalismi, maaorjuus, avioliittojärjestelmä, kristinuskon valta-asema, kirjapainotaito ja renessanssi ovat vain eräitä esimerkkejä kyseisen epookin vaikuttavista ilmiöistä. Näillä ilmiöillä oli oma perintönsä tuleville aikakausille, kuten uudelle ajalle. Keskiajan lähteitä leimaa usein kristinuskon vaikutus. Toisaalta kirjapainotaito mahdollisti uudenlaisten ajatusten leviämistä ja siten hiukan moniäänisemmän aineiston. Keskiajalta on myös peräisin kristinuskon uskontaistelut, reformaatio ja katolisen kirkon vastauskonpuhdistus. Oppineiden kieli latina on ollut pohjana monelle eurooppaleiselle kielelle.

Keskiaikaa onkin parasta lähestyä monikulttuurisena, monikielisenä, monimuotoisena ja moniäänisenä epookkina.


==Keskiajan yhteiskunta==
Keskiajan yhteiskunnalle leimallista olivat sekä yhteisöllisyys että voimakas hierarkisuus. Hierarkisuus näkyy valtarakenteissa kuten feodalismissa. Yksilön kannalta erilaiset yhteisöt jäsensivät hänen elämäänsä. Yksilö kuuluikin moniin yhteisöihin, jotka määrittivät yksilön toimintamahdollisuuksia. Näitä yhteisöjä olivat esimerkiksi perhe, suku, kyläyhteisö, ammattikunta, hengelliset sääntökunnat ja ritarikunnat. Yksilöiden asemaa yhteisöissä määrittivät perinnäistavat ja lait. Asema oli paljolti perinnöllinen. 

Modernista maailmasta keskiajan yhteiskunta erosi maatalousvaltaisuudellaan. Ilmeisesti noin 95 prosenttia väestöstä sai elantonsa suoraan maanviljelyksestä.

===Perhe===
Perhe on ryhmä, johon kuuluu useimmiten äiti, isä ja monia lapsia sekä mummi ja pappa.

===Yhteisöt===

===Läänityslaitos===
Rahan puute johti feodalismiin 800-luvulla. Tarvittiin armeijaa mutta ei ollut rahaa millä maksaa. Näin sotapalveluksesta maksettiin antamalla käyttöoikeus tiettyyn maa-alueeseen eli läänitykseen. Näin saatiin joukkoja, ja läänityksen saanut vasalli puolestaan sai nautintaoikeuden maa-alaansa ja herransa suojelun. Ajatus perustuu germaanien vanhoihin traditioihin, joissa päälikköä oli suojellut henkivartiosto. Tästä läänitystavasta tuli perusta keskiajan feodaaliyhteiskunnalle.

Vasalli sai verotus- ja hallinto-oikeuden saamaansa lääniin. Hänen valvontaansa tuli koko luovutettu alue kaikkine ihmisine ja taloineen. Samalla vasalli sai myös verovapauden. Aluksi, jos vasalli lopetti ratsupalveluksen tai kuoli siirtyi alue takaisin läänittäjälle. Myöhemmin läänitykset alkoivat pysyä samalla suvulla ja ne muuttuivat vähitellen perinnöllisiksi, ja tästä syntyi vähitellen aatelisto. Vasalli pystyi läänittämään alueitaan vielä eteenpäin. Feodalismissa hallitsijan valta oli hyvin vähäistä, sillä hän joutui läänittämään pääosan hallitsemastaan alueesta.

===Kartanotalous===
===Laki ja oikeus===

Keskiajan eurooppalainen oikeusjärjestelmä oli varsin monimuotoinen. Se perustui useisiin eri traditioihin, niin kuin koko kulttuuri. Nämä vaikuttivat luonnollisesti toisiinsa. Kaikki traditiot elivät ja muuntuivat keskiajan mittaan. Oikeushistorian kannalta läntisessä Euroopassa tärkeimpiä perinteitä olivat:
* roomalainen oikeus
* kanoninen oikeus
* germaaninen oikeus

Nykyihmisen kannalta kenties erikoisin piirre keskiaikaisessa oikeusjärjestelmässä on lain liittyminen henkilöön, ei valtakunnan rajoihin. Henkilön oma asema määritti oikeuden, jonka mukaan häntä koskevat päätökset tuli tehdä. Siten esimerkiksi lyypekkiläinen saattoi vaatia tulevansa tuomituksi Lyypekin oikeuden mukaan myös kaupungin ulkopuolella. Kirkonmiehet tulivat tuomituksi kanonisen oikeuden mukaan jne.

Eri oikeuskäytäntöjen välillä käytiin luonnollisesti jatkuvaa kiistaa rajanvedosta.

===Keskiajan musiikki===

[[Kuva:Gregor I..jpg|thumb|1000-luvulta olevassa piirroksessa Pyhä Henki ilmoittaa paavi Gregorius Suurelle gregoriaanisen kirkkomusiikin säveliä, jotka kirjuri kirjaa muistiin.]]

Keskiajan musiikki oli todella voimakkaasti yhteydessä kristilliseen kirkkoon ja sen juuriin juutalaisessa perinteessä. Monet taidemusiikin piirteistä kehittyivät keskiajalla nimenomaan kirkon piirissä, muun muassa nuottikirjoitus ja polyfonia. Suurin osa kouluista ja säveltäjistä toimi kirkon piirissä, ja vain harvat maallikot osasivat lukea nuotteja. Tämän vuoksi keskiajan varhaisesta maallisesta musiikista ei ole säilynyt kuin joitakin satoja yksiäänisiä lauluja. Keskiajan alkupuolen musiikkityyleistä on länsimaiseen taidemusiikkiin vaikuttanut eniten gregoriaaninen kirkkomusiikki.

Keskiajan loppupuolella musiikin polymorfinen aave monimutkaistui ja äänet muuttuivat itsenäisemmiksi toisiinsa nähden. Myöhäiskeskiajalla kehittyneistä sävellystyypeistä tärkeimpiä on motetti.

Keskiajalla soittimina käytettiin ''vielleä'' nykyaikaisen viulun edeltäjää, ''psllatria'' pianon ja cembalon edeltäjää, poikkihuilua, trumpettia (tämä oli tosin hieman erilainen) ja keskiajan loppua kohden alkoivat myös erilaiset urut yleistyä.

==Varhaiskeskiaika==
==Sydänkeskiaika==
===Universaalit vallat: paavi ja keisari===
===Valtiojärjestelmä===
===Ristiretket===

===Mongolit tulevat!===
Temujin aloitti valtakaudellaan (1206-1227) Mongolian heimojen yhdistämisen ja tuli myöhemmin tunnetuksi Tšingis-kaanina (suom. luja hallitsija). Samalla alkoi Mongolivaltakunnan laajeneminen.&lt;ref name=&quot;Ruotsala, 2010&quot;&gt;&lt;/ref&gt; Ensimmäiset huhut mongoleista ja heidän joukkojensa liikkeistä saavutti Euroopan todennäköisesti vuonna 1221. Tuolloin Pohjois-Egyptiin juuttuneiden ristiretkeläisten keskuudessa levisi huhu, jonka mukaan pappiskuningas Johanneksen poika Daavid oli lähtenyt kaukaa Aasiasta joukkoineen saraseeneja vastaan ja olisi edennyt kymmenen päivämatkan päähän Bagdadista. Samoihin aikoihin mongoliarmeija oli hyökännyt islamilaiseen Hovarezmian sulttaanikuntaan ja huhut saattoivat pohjata tähän. Mongolit eivät kuitenkaan ilmestyneet ristiretkeläisten avuksi. Mongolien kanssa yritettiin kuitenkin liittoutua, esimerkiksi Ranskan kuningas Ludvig IX lähetti Mongoliaan fransiskaani munkki Vilhelm Rubrukin, jonka mukaan annettiin vietäväksi kirje Ranskan kuninkaalta Tšingis-kaanille. Ruburukin matka kesti kaksi vuotta (1253-1255). Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta Mongolivaltakunnan laajentumiseen ja Tšingis-Kaanin pojan Ögödein valtakaudella (1229-1241) mongolit päättivät laajentaa valtakuntaansa myös länteen.&lt;ref name=&quot;Ruotsala, 2010&quot;&gt;&lt;/ref&gt; Mongolit valtasivat Bagdadin vuonna 1258.&lt;ref name=&quot;Keegan, 1993&quot;&gt;&lt;/ref&gt; Vuosina 1237-1241 mongolit sotivat Puolassa, Unkarissa, Itä-Preussissa ja Böömissä ja lähettivät tiedusteluosastot myös Wieniin ja Venetsiaan. Mongolien perääntyminen Euroopasta sai alkunsa vasta Ögödein kuoltua 11.12.1241. Ögödein kuolemasta johtuen Euroopassa sotineiden mongoliaristokraattien oli palattava valitsemaan uutta suurkaania ja varmistamaan omia asemiaan vallanjaossa.&lt;ref name=&quot;Ruotsala, 2010&quot;&gt;&lt;/ref&gt; Ögödein seuraajat laajensivat edelleen Mongolien alueita Kiinassa ja Tšingis-kaanin pojanpoika Kublai-kaani perusti sinne Yuan-dynastian, joka hallitsi 1300-luvun lopulla.&lt;ref name=&quot;Keegan, 1993&quot;&gt;&lt;/ref&gt; He kontrolloivat myös osia Burmaa ja Vietnamia sekä yrittivät hyökätä Japaniin ja Jaavalle, mutta epäonnistuivat. Intian suunnalla sen sijaan eteneminen jatkui ja vuonna 1526 Tšingis-kaanin jälkeläinen Babur perusti sinne Moghul-imperiumin (mongoli-imperiumin).&lt;ref name=&quot;Keegan, 1993&quot;&gt;&lt;/ref&gt; 

&lt;ref name=&quot;Ruotsala, 2010&quot;&gt;Vilhelm Rubruk: Matka Mongoliaan vuosina 1253–1255. Suomennos Sami Jansson. Johdanto ja viitteet Antti Ruotsala. Faros-kustannus Oy, Turku 2010. {{ISBN|978-952-5710-03-8}}&lt;/ref&gt;
&lt;ref name=&quot;Keegan, 1993&quot;&gt;Keegan, John. Sodankäynnin historia. Suomennos Jouni Suistola. Gummerus Kustannus Oy, Jyväskylä 2005. {{ISBN|978-951-2082-31-5}} Alkuperäinen teos: A History of Warfare, 1993 &lt;/ref&gt;

===Yliopistot syntyvät===

1100-luvulla Eurooppaan alkoi syntyä yliopistoja, jotka saivat lopulta merkittävän roolin. Varhaisissa yliopistoissa opiskelijat kerääntyivät karismaattisten opettajien ympärille ja maksoivat heille opetuksesta. Opiskelijoiden sekä opettajien etuja ajamaan järjestäytyivät oikeudelliset korporaatiot. Ensimmäisiä itsenäisiä yliopistoja syntyi Ranskaan ja Bolognaan. 1200—1300-luvulla kuitenkin alkoi nopeasti ilmestyä muitakin yliopistoja, kuten Englannin Gambridge ja Oxford. Yliopistoissa oli yleensä neljä tiedekuntaa, mutta silti yliopistot erikoistuivat tiettyyn alaan esim. Bologna oli oikeustieteen keskus, jossa tutkittiin niin maallista (roomalaista) kuin kirkollistakin (kaanonista) oikeutta.

===Itsenäinen kaupunkiporvaristo===
===Kerjäläisveljestöt===
1200-luvun alussa, uudessa yhteiskuntatilanteessa, syntyi kaksi uutta hengellistä sääntökuntaa: dominikaanit ja fransiskaanit. Näiden toiminta ei ollut maailmasta poispäin, luostarinsisäiseen elämään kääntynyttä, vaan kaupunkien ja maaseudun rahvas ja ylhäisö muodostivat uusien sääntökuntien yleisön. Aikaisemmasta luostarikristillisyydestä kerjäläisveljestöt poikkesivat siinäkin, että he asettuivat kaupunkeihin. Luostarit olivat yleensä perustettu asutuskeskusten ulkopuolille, maaseudulle.

==Myöhäiskeskiaika==

== Lähteet ==
&lt;references /&gt;

[[Luokka:Maailman historia|Keskiaika]]</text>
      <sha1>otmdsyqdpdj3pnaquvn6x94sad4kyh7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Lähteet</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5035</id>
    <revision>
      <id>160870</id>
      <parentid>126699</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:53:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160870</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1434" sha1="snawcj1wot2vc5zkd4y5qy5vm6tfgij" xml:space="preserve">Tähän sivulle on koottu kaikki [[Sienikirja]]-wikikirjan tekoon käytetyt lähteet.

&lt;!--Merkitse tähän mitä lähteitä olet käyttänyt, kirjallisten julkaisujen kohdalla myös ISBN numero. Aakkosjärjestykseen, kiitos.!--&gt;
==Lähteenä käytetyt kirjat==

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) Käytetty vain rouskuissa
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) Koko kirjassa
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) Koko kirjassa 
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) Koko kirjassa
* WSOY Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut ({{ISBN|951-0-27519-0}}) Käytetty vain korvasienissä

==Lähteenä käytetyt Internet-sivustot==
* [http://www.arctic-flavours.fi/ Arktiset Aromit] monilla sivuilla
* [http://www.coloria.net/ coloria.net] lähinnä värjäystä koskevissa asioissa
* [http://www.dallavalle.fi Dalla Valle Oy] herkkutateissa
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] Käytetty monissa eri sivuissa
* [http://www.velutipes.com/finnish.htm Sepon sieniopas] Useissa eri sivuissa
* [http://www.luontoportti.com/ Luontoportti] 
* [http://www.martat.fi/ Martat] sivulla [[Sienikirja/Sienikuivuri]].
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/ Sieniä Suomessa ja Ruotsissa] Monissa eri sivuissa
* [http://www.aanekoski.fi/ Äänekoski.fi] Käytetty useilla eri sivuilla

{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Lähteet]]</text>
      <sha1>snawcj1wot2vc5zkd4y5qy5vm6tfgij</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Palterohapero</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5037</id>
    <revision>
      <id>160878</id>
      <parentid>131863</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:57:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160878</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1598" sha1="9zadbik7mw60docgjo1dnsectxggy0j" xml:space="preserve">[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Russula vesca.jpg|thumb|Palterohaperoa voi syodä myös raakana.]]

'''Palterohapero''' ''(Russula vesca)'' erinomainen ruokasieni.

==Tunnistaminen==

Palterohaperon 5-10 cm leveä '''lakki''' on kupera joka laakenee vanhentuessaan ja vanhimmillaan on jopa kovera. Lakin väriltään lihanpunaisesta ruskeanliilaan vaihteleva '''yläpinta''' on kova, tahmainen. lakin '''pintakelmu''' on mahdollista nylkeä noin puoleenväliin. Lakin tiheästi kasvavat '''heltat''' kasvavat tasaisesti tai johteisesti tyvestä, ovat valkoisia ja niihin tulee nopeasti ruskeita laikkuja. Alaspäin suipentuva '''jalka''' on 2-7 cm pitkä ja 1,5-2,5 cm paksu, kova, valkoinen ja ruostetäpläinen. Kiinteä ja valkoinen '''malto''' on ruostetäpläistä.

==Kasvupaikat==

Kasvaa havu- ja lehtimetsissä, puistoissa, hautausmailla ja lehdoissa koivun, kuusen, männyn ja tammen juurisienenä. Yleinen Etelä-Suomessa. Kasvu päättyy pohjoisessa noin Kainuun luona. Kasvuaika on heinä-syyskuussa.

==Säilöntä==

Voi valmistaa kaikilla tavoilla, jopa raakana syötävä, jolloin voidaan käyttää leivän päällä, salaateissa tai vaikkapa [[Keittokirja/Pizza|pizzan]] päällä. Myös kuivaaminen sopii hyvin.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 85
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 96, 97

===Internet-lähteet===

* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_vesca.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Palterohapero]]</text>
      <sha1>9zadbik7mw60docgjo1dnsectxggy0j</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulipunahapero</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5062</id>
    <revision>
      <id>160884</id>
      <parentid>73519</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:00:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160884</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1648" sha1="elwbmet0etfphtulx8z3yzcb8p1widb" xml:space="preserve">[[Kuva:RomanX-01.png|25px]]

[[Kuva:Russula emetica.jpg|thumb|Vanha tulipunahapero.]]

'''Tulipunahapero''' ''(Russula emetica)'' on sieni joka ei sovellu syötäväksi karvaan makunsa takia. Keski-Euroopassa, toisin kuin Suomessa, lajia pidetään jopa myrkyllisenä.

==Tunnistaminen==

[[Kuva:Russula emetica1.JPG|thumb|Nuori tulipunahapero.]]

Tulipunahaperon reunasta uurteinen '''lakki''' kasvaa 7-11 cm leveäksi ja on nuorena kupera ja iän myötä ylöspäin kaartuva jopa koveraksi ja kuoppakeskustaiseksi. Lakin  sateen jälkeen tahmea '''yläpinta''' on nuorena kirkkaanpunainen, mutta vanhemmiten haalistuva. Pintakelmun voi nylkeä lähes kokonaan. Väri on myös sienen paras tuntomerkki. Harvat '''heltat''' ovat nuorena valkoiset, mutta haalistuvat itiöemän tullessa vanhaksi, rakenteeltaan ne ovat joko kolo- tai tasatyvisiä. Erittäin hauras '''malto''' on vaaleaa ja maltokerros on ohut. 

==Kasvu luonnossa==

Tulipunahaperon kasvupaikkoja ovat karut, soistuneet metsät, männyn juurisienenä.  Tulipunahaperoa ei tavata Lapissa. Kasvukausi on elokuusta syyskuuhun.

==Haitallisuus==

[[Kuva:Russula_emetica2.jpg|thumb|Keski-ikäinen tulipunahapero.]]

Tulipunahapero aiheuttaa vatsanväänteitä joita ei saa poistettua edes esikäsittelemällä.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 65
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 100
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 97, 98

===Internet-lähteet===

* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_emetica.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Tulipunahapero]]</text>
      <sha1>elwbmet0etfphtulx8z3yzcb8p1widb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Puutarha/Ruukkupuutarha</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5078</id>
    <revision>
      <id>160845</id>
      <parentid>84152</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:31:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160845</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4014" sha1="h55uoezms5g5qwziqs2k9j7vq6ebghj" xml:space="preserve">[[Kuva:Hawes flower pot.JPG|thumb|Ruukkukasveja maitotonkassa eli hinkissä.]]

Ruukuissa voi kasvattaa melkein mitä tahansa mitä voi ihan perinteisesti maassakin kasvattaa. Niihin voi istuttaa vaikkapa kesäkukkia, perennoita, sipulikukkia tai vaikkapa mausteyrttejä. Samaan ruukkuun ei kuitenkaan kannata istuttaa kasveja, joilla on erilaiset vaatimukset vaikkapa valoisuudesta tai kosteudesta. Siksi pitääkin selvittää kasvien vaatimuksia tarkemmin jos haluaa eri lajeja samaan ruukkuun. Yleisesti ottaen tärkeimpiä valintaperusteita kasveille on kuitenkin viihtyvätkö ne auringossa vai varjossa – millaisia paikkoja nyt sitten onkaan tarjolla omassa pihassa.

==Ruukuissa kasvatuksen etuja==

Ruukkujen etu on, että niitä voi siirrellä tarpeen mukaan. Jos kesällä aurinko paistaa liian kuumasti, ne voi siirtää varjoon. Ruukut voivat olla vain jossakin taustalla tai ne voidaan asettaa vaikkapa peittämään kukkapenkkiä, josta kukat ovat jo kuihtuneet. Ruukut voi myös haudata osittain maahan. Niille voi rakentaa puisia suojakehikkoja. 

==Ruukkukasvien valitseminen==

Ulkonäköseikkoihin pätevät samat asiat kuin puutarhassa muutenkin. Kukkien väri kannattaa valita rakennuksen julkisivun mukaan: ei siis samanvärisiä kukkia kuin talo, koska silloin ne hukkuvat taustaan, vaan mieluummin kannattaa valita väri esimerkiksi ikkunanpuitteiden värin mukaan. Värejä kannattaa tosin muutenkin miettiä, että ne olisivat yhteensopivia. Lisäksi kannattaa valita erikorkuisia kasveja ja erimuotoisia ruukkuja, jotta olisi vaihteleva eikä tylsä ympäristö. Talon ja muun puutarhan tyyli pitää huomioida ruukuissa, kukissa ja malleissa; onko talo vanha ja historiallinen tai onko muuten ollut yksinkertainen linja.

==Ruukun valitseminen==

Muoviset ruukut ovat kevyitä ja edullisia. Ne ovat myös tiiviitä eli vesi ei haihdu niistä helposti – joillekin kasveille se on hyvä asia ja joillekin huono. Betoniset ruukut ovat lujia ja kestäviä, mutta painavat paljon. Betoni taas päästää vettä jonkin verran haihtumaan läpi. Perinteisissä saviruukuissakin on vaihtoehtoja: niiden lasitus saa aikaan eri värivaihtoehtoja, mutta vaikuttaa veden haihtumiseen. Materiaalivaihtoehtoja on enemmänkin, ruukkuja on myös metallista ja [[kives]]tä. Ruukkuina on mahdollista käyttää vanhoja käytöstä poistettuja esineitä kuten maitotonkkaa eli hinkkiä, joka tuo kodikkaan säväyksen puutarhaan. Useimmille kasveille paras on saviruukku joka hengittää ja pitää kosteuden optimaalisena.

On tärkeää, että ruukun pohjassa on reikä sekä kerros kevytsoraa. Oikeanlainen kastelu on oleellista. Kastellessa liian märäksi ruukun sisältö voi homehtua. Pienten ruukkujen sisältö kuivuu nopeammin. Myös lannoitus pitäisi muistaa. Jos ruukkuna käytetään käytöstä poistettuja esineitä on reikä tehtävä itse.

==Ruukun koko==

Ruukun olisi hyvä olla riittävän suuri. Koon määrittää kasvin vaatima juuritila. Liian pienessä ruukussa kasvit alkavat voida huonosti ja voivat jopa kuolla.

==Muuta==

Jos tietää olevansa kesällä paljon poissa vaikka viikonloppuja, kannattaa valita kasveja, jotka eivät vaadi paljon hoitoa. Lisäksi jos on pitkään yhtäjaksoisesti poissa, niin on varmaankin parempi valita kukkia, jotka eivät kuki juuri siihen aikaan. Yleisesti on järkevää pyytää jotakin henkilöä huolehtimaan kasveista poissaolon aikana.

Jos ruukkuja pitää ympäri vuoden ulkona, pitää huomioida niiden talvenkestävyys. Ruukuissa kasvavat perennat pitää suojata hyvin talveksi. Kevätaurinko ja syyssateet ovat ruukkuperennoille usein ongelmia, sillä ruukussa on esimerkiksi kosteusolojen takia erilaista kasvaa kuin kukkapenkissä.

==Aiheesta muualla==
* [http://puutarha.net/suorakanava/alku.aspx Puutarha.net]Lisätietoa kasveista ja kasvualustoista - sekä paljon muuta!
*[[Kodin ruukkukasvit]]

==Lähteet==
* Beate Slipher: Kasvata ruukuissa. ({{ISBN|9511183249}}) Otava 2003.

[[Luokka:Puutarha|Ruukkupuutarha]]</text>
      <sha1>h55uoezms5g5qwziqs2k9j7vq6ebghj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Verihapero</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5085</id>
    <revision>
      <id>160891</id>
      <parentid>45832</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:05:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160891</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1516" sha1="pmoyjtpwr9n3bia2vvxpeigu9sj1v8s" xml:space="preserve">[[Kuva:Question_mark.svg|25px]]

[[Kuva:Russula sanguinea.jpg|thumb|Verihapero on syömäkelvoton]]

'''Verihapero''' ''(Russula sanguinea)'' on haperoihin kuuluva sieni, jonka itiöemälle ei ole käyttötarkoitusta.

==Tunnistaminen==

Verihaperon kiinteä '''lakki''' on 5-10 cm leveä, kupera, mutta vanhemmiten tasaisen kautta jopa suppiloksi muuttuva, pitkään sisäänpäin kiertynyt, reuna ei ole uurteinen, tahmeako, sateella kiiltävä ja kuivalla säällä himmeä. Lakin väriltään tummanroosanpunaisesta verenpunaiseen vaihteleva '''yläpinnassa''' on usein vaaleita laikkuja tai jopa isompia vaaleita alueita. Yläpinnan pintakelmua on vaikea irrottaa. Harvassa kasvavat '''heltat''' ovat tasatyvisiä tai lyhytjohteisia, nuorena vaaleampia, mutta iän myötä  kermanvalkoisiksi muuttuvia. Roosanpunainen '''jalka''' on 4-10 cm pitkä ja 1-3 cm paksu ja siinä on joskus keltaisia läikkiä. Verihaperon kova '''malto''' on valkoista ja heikosti sinertävänharmaan sävyistä.

==Kasvu luonnossa==

Verihaperoa kasvaa männyn juurisienenä Etelä-Suomessa metsän reunamilla, puistoissa, niityillä ja sekametsissä. Pohjoisempaan mentäessä sieni harvinaistuu.
Kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.

==Sekalaista==

Verihapero ei ole syötävää, eikä sille tunneta muutakaan käyttötarkoitusta.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 82
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 103


{{Sienikirja}}

[[Luokka:Sienikirja|Verihapero]]</text>
      <sha1>pmoyjtpwr9n3bia2vvxpeigu9sj1v8s</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Sienten elinympäristöt</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5486</id>
    <revision>
      <id>160879</id>
      <parentid>103247</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:57:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160879</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="655" sha1="4nhpma83wzkz30e79jsncfq22p5k51m" xml:space="preserve">[[Kuva:Zawilec gajowy cm02.jpg|thumb|Lehtoa Puolassa.]]

Sieniä löytää lähes minkälaisesta elinympäristöstä tahansa. Niinpä onkin hyvä tietää, mistä mitäkin sientä pitäisi etsiä.

== Elinympäristöt ==

* [[/Lehdot/]]
* [[/Tuore kangasmetsä/]]
* [[/Kuiva kangasmetsä/]]
* [[/Luonnontilaiset metsät/]]
* [[/Tunturikoivikko ja paljakka/]]
* [[/Suot/]]
* [[/Kosteikot/]]
* [[/Kalkkivaikutus/]]
* [[/Perinnebiotoopit/]]
* [[/Dyynit/]]
* [[/Palopaikat ja lanta-alustat/]]
* [[/Puistot, pihat ja puutarhat/]]
* [[/Joutomaat/]]

== Lähteet ==

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 478-483

[[Luokka:Sienikirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>4nhpma83wzkz30e79jsncfq22p5k51m</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulostettava versio/Yleistä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5539</id>
    <revision>
      <id>160890</id>
      <parentid>60687</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:05:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160890</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5143" sha1="m6pfoc6j2jmkedwov31a9z254y9mfqd" xml:space="preserve">= Mitä sienet ovat =

'''Sienet''' (''Fungi'') ovat oma biologinen taksoninsa, joka eroaa sekä kasveista että eläimistä mm. siinä, että sienten solujen seinämät ovat kitiiniä eikä selluloosaa kuten kasveilla, eläinsolut taas ovat seinättömiä. Sienet myös hankkivat ravintonsa pääasiallisesti eri tavoin kuin eläimet tai kasvit. 

==Sienet yleensä==

Sieniä esiintyy planeettamme kaikissa elinympäristöissä. Loissienet tartuttavat eläimiä, kuten ihmisiä, muita nisäkkäitä, lintuja ja hyönteisiä. Vaikutukset vaihtelevat pienestä kutiamisesta kuolemaan johtavaan verenmyrkytykseen. Toiset loissienet iskevät kasveihin aiheuttaen erinäisiä tauteja, kuten juurien lahoamista. Lisäksi on pieni määrä sieniä, jotka loisivat toisella sienilajilla. Useimmat putkilokasveista toimivat sienien kanssa vastavuoroisessa yhteistyössä, jota kutsutaan sienijuureksi, ja se avustaa juuria ravinteiden ja veden imemisessä.

==Sienen osat==

Sienen mään päällinen osa on itiöemä. Sienillä ei ole siemeniä. Sen sijaan sienillä on '''itiöitä''' joista alkaa niiden irtauduttua itiöemästä kasvaa sienten ’’’juuria’’’ '''rihmastoja'''. Rihmasto kasvaa maan alla.

==Sienet arkielämässä==

Arkikielessä sienistä puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin yleensä ruokasieniä. Ruokasienet ovat tiettyjen sienien maan päälle suvunjatkamistarkoituksessa kasvattamia itiöemiä. Ruokasienet sisältävät vaihtelevassa määrin trehaloosia eli sienisokeria. Joillakin ihmisillä on tätä kohtaan synnynnäinen entsyymipuutos, trehaloosi-intoleranssi, mistä syystä he voivat saada helposti vatsanväänteitä sieniateriasta.

==Sieniryhmät==

Sienet voidaan ryhmitellä eri tavoin. Varsin yleisesti ne jaetaan neljään pääryhmään: kantasieniin, kotelosieniin, leväsieniin ja limasieniin. Kantasienten ryhmään kuuluu mm. enin osa ruokasienistämme, mutta myös ruoste- ja nokisienet, kuten esimerkiksi männyn tervaroso ja viljanoet. Kotelosieniin kuuluvat ruokasienistämme mörskyt, huhta- ja korvasienet, mutta kotelosieniä ovat myös eräät homeet, hiivat ja härmät, ja muina esimerkkeinä torajyvä sekä koivun tuulenpesäsieni. Leväsieniin kuuluu mm. perunarutto ja limasieniin salaperäinen paranvoi.

= Sienten elinympäristöt =

[[Kuva:Zawilec gajowy cm02.jpg|thumb|Lehtoa puolassa]]

Sieniä löytää lähes minkälaisesta elinympäristöstä tahansa. Niinpä onkin hyvä tietää, mistä mitäkin sientä pitäisi etsiä.

== Elinympäristöt ==

* Lehdot
* Tuore kangasmetsä
* Kuiva kangasmetsä
* Luonnontilaiset metsät
* Tunturikoivikko ja paljakka
* Suot
* Kosteikot
* Kalkkivaikutus
* Perinnebiotoppit
* Dyynit
* Palopaikat ja lanta-alustat
* Puistot, pihat ja puutarhat
* Joutomaat

== Lähteet ==

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 478-483

= Sienten kerääminen =

Sienestämistä on kahta tyyppiä. Toinen tyyppi kerää vain ruokasieniä, mutta toinen tyyppi kerää sieniä tunnistettavaksi. Tässä muutamia vinkkejä.

==Ruokasienten kerääminen==

* Tulee kerätä vain sieniä, jotka varmasti tuntee.
* Ruokasieniä ei kerätä saastuneista paikoista.
* Ruokasienet poimitaan puhtaina, multainen tyvi leikataan pois. Ja tutkitaan onko sienessä toukkia

Joka vuosi kannattaa opetella tunnistamaan muutama sieni, niin parin vuoden päästä on jo suuri valikoima sieniä, jotka tunnistat. 

==Laji tunnistus keräys==

Jokainen sienikeräys laitetaan omaan paperi pussiinsa. Mitään ei leikata pois. Keräykset myös merkitään numeroilla. Merkitse vihkoosi, löytöpaikka, päivämäärä, isäntäpuu, kasvupaikkatiedot, tuntomerkit, jotka häviävät säilöessä. Jos sieni valokuvataan niin siitäkin tehdään merkintä. Joskus sienen joutuu lähettämään tunnistetavaksi kasvimuseoon tai johonkin yliopistoon.

=Sienten kuljettaminen =

Sienet laitetaan usein keräämisen jälkeen koriin tai ämpäriin. Hyviä tapoja on kerätä erikseen myös ryöpättävät ja muut sienet, mutta jokaisen lajin voi laittaa omaan pussiinsa. Sienten kantovälineen pitää olla myös sopivan tilava retkelle.

= Sienten ravintoarvot =

Tässä luvussa käsitellään sienten ravintoarvoja

== Veden osuus ==

Sienistä noin 90 % on vettä, mikä on yhtä paljon kuin kasveissa. Vesi häviää valmistaessa, mutta raakoja sieniä syödessä tämäkin pitää ottaa huomioon.

== Kivennäisaineet ja vitamiinit ==

Sienissä on runsaasti kivennäisaineita, muttei miltei ollenkaan vitamiineja. C-vitamiini puuttuu kokonaan.

== Rasvapitoisuus ==

Sienien rasva on aika pehmeää ja sitä on 8- 1%.

== Kuitupitoisuus ==

Sienissä on enemmän kuituja kuin esimerkiksi vehnäleseissä. Esimerkiksi herkkutatissa on kuivattuna 6,9 % kuituja mikä on 5,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin ruisleivässä jossa kuituja on vain 0,5%.

== Valkuaisaineet ja hiilihydraatit ==

Kuivatuissa sienissä on hiilihydraatteja noin 35 prosenttia ja noin 36 prosenttia valkuaisaineita.

== Lähteet ==

* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivut 268 - 271

[[Luokka:Sienikirja|Sienten ravintoarvot]]


[[Luokka:Sienikirja tulostettava versio|Yleistä]]</text>
      <sha1>m6pfoc6j2jmkedwov31a9z254y9mfqd</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulostettava versio/Haperot</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5542</id>
    <revision>
      <id>160885</id>
      <parentid>131883</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:01:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160885</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="11600" sha1="b5vxhtpbjsj22jq3atp15q8hqb8wytj" xml:space="preserve">[[Kuva:Russula amethystina.jpg|thumb|Hapero]]

'''Haperot''' (''Russula'') ovat eräs sienten suvuista ja muodostavat rouskujen kanssa Russulaes- lahkon. Haperot kuuluvat helttasieniin. Ne muistuttavat ulkoisesti paljon lähisukulaisiaan, rouskuja, mutta eroavat niistä siinä, ettei haavoitetusta haperosta valu maitiaisnestettä rouskun tapaan. Haperojen lakki on usein kirkkaan värinen, mutta harmaantuu yksilön vanhetessa. Paras haperokausi on elo-syyskuussa. Monet haperot ovat erinomaisia ruokasieniä, eikä myrkyllisiä haperolajeja tiedetä löytyvän Suomesta. Haperon tunnistaa helposti siitä, että jalkaa taitettaessa se &quot;hapertuu&quot; eli murtuu pieniksi pesusienimäisiksi paloiksi. Esimerkiksi seitikkien jalan voi puolestaan repiä koko jalan mittaisiksi suikaleiksi. Haperoksi tunnistamisen jälkeen sienestä voi maistaa palan (se on sylkäistävä kuitenkin pois). Maultaan miedot haperot kelpaavat käytettäviksi sellaisenaan, voimakkaan makuiset voi kiehauttaa, jotta maun saa pois. Suomessa tunnetaan 130 haperoa. 

==Haperolajeja==

Nämä haperolajit ovat sienikirjassa:
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

* [[Sienikirja/Isohapero|Isohapero]]
* [[Sienikirja/Kalvashapero|Kalvashapero]]
* [[Sienikirja/Keltahapero|Keltahapero]]
* [[Sienikirja/Palterohapero|Palterohapero]]
* [[Sienikirja/Tulipunahapero|Tulipunahapero]]
* [[Sienikirja/Verihapero|Veripunahapero]]

= Isohapero =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Russula paludosa.jpg|thumb|Isohapero sopii viipaloituna kuivattavaksi.]]

Isohapero (Russula paludosa) on erinomainen ruokasieni.

==Tunnistus==

Isohaperon puolipallomainen '''lakki''' on 8-20 cm leveä, ja siihen tulee vanhana kuoppa. Lakin vanhemmiten haalistuva '''yläpinta''' on nuorena helakanpunainen, joskus se haalistuu valkoiseksikin. Pintakelmu on helposti nyljettävä suunnileen puoleen väliin asti. '''Heltat''' ovat vaalean kellertävät kolo tai tasatyviset reunasta ne ovat punateräisiä. Jalka on 10-15 pitkä, tukevahko, 1,5-3 cm paksu, väriltään valkoinen. '''Malto''' on valkeaa ja iän myötä haurastuvaa.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan havumetsissä ja soilla kesästä syksyyn. Suomessa se on yleinen männyn, kuusen ja koivun seurassa. Satokausi ajoittuu heinä- syyskuuhun.

==Säilöntä==

Parasta heti paistettuna. Voidaan myös pakastaa omaan liemeensä, suolata, tai kuivata viipaleina.

==Lähteet==
===Kirjat===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 76
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 89
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 104, 106

===Internet-sivustot===
*[http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_88&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/isohapero/  Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_paludosa.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

= Kalvashapero =

[[Kuva:Question mark.svg|25px]]

[[Kuva:Russula betularum 01.jpg|thumb|Kalvashapero ei ole hyvää vaikka se esikäsiteltäisiin keittämällä]]

'''Kalvashapero''' ''(Russula betularum)'' on lähes kelvoton sieni. Vaikka kalvashaperoa esikäsittelisi, niin se on silti pahan makuinen. 

==Tunnistaminen==

[[Kuva:Russula betularum 02.jpg|thumb|Nuoren kalvashaperon heltat]]

Kalvashaperon vako reunainen '''lakki'''  on 2-8 cm leveä, laakea ja vanhana kuoppakeskustainen. Kalvashaperon lakin kosteana hieman tahmainen '''yläpinta''' on nuorena väriltään vaalean punertava, mutta nimensä mukaisesti kalpenee lähes valkoiseksi. Lakin harvasti kasvavat ''' heltat''' ovat kolotyvisiä ja väriltään vaaleita. Kalvashaperot vaalea '''jalka''' on 3-6 cm pitkä ja 0,5-1 cm paksu. Kalvashaperon '''malto''' on valkoista, hyvin haurasta.

==Kasvupaikat==

Kasvaa koivunjuurisienenä yleisenä kosteissa, korpi, lehti ja sekametsissä. Kalvashaperon kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.

==Muuta==

Kalvashapero ei ole syötävää, eikä sille tunneta muuta käyttötarkoitusta.

==Lähteet==

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 61
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 97, 99

= Keltahapero =
[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Russula ochroleuca 2004-11-15.jpg|thumb|Keltahaperoa voi syödä jopa raakana.]]

'''Keltahapero''' (''Russula claroflava'') on erinomainen ruokasieni, jota voi syödä jopa raakana.

==Tunnistus==

4-15 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera, iänmyötä laakeneva reunasta se on aavistuksen uurteinen. Sitruunankeltainen '''yläpinta'''  haalistuu itiöemän iänyötä. Sateella yläpinta on tahmeaa ja pintakelmun voi nylkeä yli puolenvälin. Lakin '''sisäpuoli''' on vaalea. Kolotyviset '''heltat'''  ovat nuorilla sienillä valkoiset, mutta vanhempana harmaat. Tasapaksu '''jalka''' on 4-8 cm pitkä 1-2 cm paksu, valkoinen ja vanhemmiten pehmeämaltoinen ja harmaantuva. Valkoinen ja murtumakohdissa harmaantuva '''malto''' on haurasta.  Keltahaperon itiöpöly on kermanvalkoista.

==Kasvupaikat==

Keltahaperoa tavataan yleisenä koko Suomessa. Kosteat koivikot, seka- ja rantametsät, tunturikoivikot. ovat tämän koivun juurisienen suosikki elinympäristöjä. Kasvuaika on kesäkuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Keltahapero kannattaa kerätä nuorena, koska on muuten matoinen. Säilöttäessä sienet joko kuivataan viipaleina tai pakastetaan. Ennen pakastamista on syytä käyttää kuumalla pannulla.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 63
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 93
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 109

===Internet-lähteet===

* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_90&amp;la=fi Arktiset aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/keltahapero/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_claroflava.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/keltahap.html Äänekoski.fi]

= Suppilohapero =
[[Kuva:Star*.svg|25px]]

Suppilohapero on ryötäväksi kelpaava sieni. Suppilohaperoa ei kuitenkaan tule kerätyksi sillä se on erittäin roskainen.

== Tunnistus ==
'''Lakki''' on 8-20 cm leveä, likaisenvalkoinen ja suppilomainen. '''Heltat''' ovat paksut, valkoiset. '''Jalka''' on valkoinen, ontto ja kova. '''Malto''' on valkoista, kovaa ja hyvin haurasta. '''Maku''' on mieto ja '''tuoksu''' nuorena hedelmäinen, mutta vanhemmiten heikosti sillinhajuinen.

== Kasvupaikat ==
Kasvaa rehevissä metsissä puistoissa ja pihamaissa

== Säilöntä ==

== Lähteet ==
* Sienestäjän tietokirja ({{ISBN|951-9079-30-0}}) sivu 109

= Palterohapero =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Russula vesca.jpg|thumb|Palterohaperoa voi syödä myös raakana.]]

'''Palterohapero''' ''(Russula vesca)'' erinomainen ruokasieni.

==Tunnistaminen==

Palterohaperon 5-10 cm levä '''lakki''' on kupera joka lakenee vanhentuessaan ja vanhimmillaan on jopa kovera. Lakin väriltään lihanpunaisesta ruskeanliilaan vaihteleva '''yläpinta''' on kova, tahmainen. lakin '''pintakelmu''' on mahdollista nylkeä noin puoleenväliin. Lakin tiheästi kasvavat '''heltat''' kasvat tasaisesti tai johteisesti tyvestä, ovat valkoisia ja niihin tulee nopeasti ruskeita laikkuja. Alaspäin suipentuva '''jalka''' on 2-7 cm pitkä ja 1,5-2,5 cm paksu, kova, valkoinen ja ruostetäpläinen. Kiinteä ja valkoinen '''malto''' on ruostetäpläistä.

==Kasvupaikat==

Kasvaa havu- ja lehtimetsissä, puistoissa ja hautausmailla ja lehdossa. Koivun, kuusen, männyn ja tammen juurisienenä. Yleinen Etelä-Suomessa kasvu päättyy pohjoisessa noin Kainuun luona. Kasvuaika on heinä- syyskuussa. 

==Säilöntä==

Voi valmistaa kaikilla tavoilla, jopa raakana syötävä jolloin voidaan käyttää leivänpäällä salaateissa tai vaikkapa [[Keittokirja/Pizza|pizzan]] päällä. Myös kuivaaminen sopii hyvin.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 85
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 96, 97
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_vesca.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

= Tulipunahapero =

[[Kuva:RomanX-01.png|25px]]

[[Kuva:Russula emetica.jpg|thumb|Vanha tulipunahapero.]]

'''Tulipunahapero''' ''(Russula emetica)'' on sieni joka ei sovellu syötäväksi karvaan makunsa takia. Keski-Euroopassa, toisin kuin Suomessa, lajia pidetään jopa myrkyllisenä.

==Tunnistaminen==

[[Kuva:Russula emetica1.JPG|thumb|Nuori tulipunahapero.]]

Tulipunahaperon reunasta uurteinen '''lakki''' kasvaa 7-11 cm leveäksi ja on nuorena kupera ja iän myötä ylöspäin kaartuva jopa koveraksi ja kuoppakeskustaiseksi. Lakin  sateen jälkeen tahmea '''yläpinta''' on nuorena kirkkaanpunainen, mutta vanhemmiten haalistuva. Pintakelmun voi nylkeä lähes kokonaan. Väri on myös sienen paras tuntomerkki. Harvat '''heltat''' ovat nuorena valkoiset, mutta haalistuvat itiöemän tullessa vanhaksi, rakenteeltaan ne ovat joko kolo- tai tasatyvisiä. Erittäin hauras '''malto''' on vaaleaa ja maltokerros on ohut. 

==Kasvu luonnossa==

Tulipunahaperon kasvupaikkoja ovat karut, soistuneet metsät, männyn juurisienenä.  Tulipunahaperoa ei tavata Lapissa. Kasvukausi on elokuusta syyskuuhun.

==Haitallisuus==

[[Kuva:Russula_emetica2.jpg|thumb|Keskiikäinen tulipunahapero.]]

Tulipunahapero aiheuttaa vatsanväänteitä joita ei saa poistettua edes esikäsittelemällä.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivut lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 65
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 100
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 97, 98

===Internet-lähteet===
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/russula_emetica.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

= Verihapero= 

[[Kuva:Question_mark.svg|25px]]

[[Kuva:Russula sanguinea.jpg|thumb|Verihapero on syömäkelvoton]]

'''Verihapero''' ''(Russula sanguinea)'' on haperoihin kuuluva sieni, jonka itiöemälle ei ole käyttötarkoitusta.

==Tunnistaminen==

Verihaperon kiinteä '''lakki''' on 5-10 cm leveä, kupera, mutta vanhemmiten tasaisen kautta jopa suppiloksi muuttuva, pitkään sisäänpäin kiertynyt, reuna ei ole uurteinen, tahmeako, sateella kiiltävä ja kuivalla säällä himmeä. Lakin väriltään tummanroosanpunaisesta verenpunaiseen vaihteleva '''yläpinnassa''' on usein vaaleita laikkuja tai jopa isompia vaaleita alueita. Yläpinnan pintakelmua on vaikea irrottaa. Harvassa kasvavat '''heltat''' ovat tasatyvisiä tai lyhytjohteisia, nuorena vaaleampia, mutta iän myötä  kermanvalkoisiksi muuttuvia. Roosanpunainen '''jalka''' on 4-10 cm pitkä ja 1-3 cm paksu ja siinä on joskus keltaisia läikkiä. Verihaperon kova '''malto''' on valkoista ja heikosti sinertävänharmaan sävyistä.

==Kasvu luonnossa==

Verihaperoa kasvaa männyn juuri sienenä Etelä-Suomessa metsän reunamilla, puistoissa, niityillä ja sekametsissä. Pohjoisempaan mentäessä sieni harvinaistuu.
Kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun. 

==Sekalaista==

Verihapero ei ole syötävää, eikä sille tunneta muutakaan käyttötarkoitusta.

==Lähteet==
Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 82
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 103

[[Luokka:Sienikirja tulostettava versio|Haperot]]</text>
      <sha1>b5vxhtpbjsj22jq3atp15q8hqb8wytj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulostettava versio/Korvasienet ja mörskyt</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5543</id>
    <revision>
      <id>160886</id>
      <parentid>125100</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:01:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160886</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4239" sha1="f9270zt31uqttrplt5y7wtfreubqgqy" xml:space="preserve">[[Kuva:Frühjahrslorchel.JPG|thumb|Korvasieni]]
Korvasienet (Gyromitra)ja mörskyt (Helvella) kuuluvat kotelosieniin. Korvasienten ja mörskyjen itiölavat ovat avoimet ja ne sijaitsevat useimmiten sienen yläosassa. Korvasienen ja mörskyjen pinnan itiökoteloihin syntyy yleensä 8 itiötä. 

==Korvasienet==

[[Kuva:Helvella crispa08-2004.jpg|thumb|Kuvassa valkomöyrsky.]]

Korvasienen maan päällisessä osassa (itiöemässä) on jalka ja epäsäännöllinen lakki, jossa on poimuja. Kahta samanlaista korvasientä on mahdotonta löytää. suurin osa korvasienestä lahottaa kariketta, mutta osa kasvaa laholla puulla.

==Mörskyt==

Mörskyjen itiöemät voivat olla malja maisia. Mörskyjen lakit ovat poimuttuneita. Myös mörskyt ovat karikkeen lahottajia.

==Korvasienet ja mörskyt==

Korvasieniä ja mörskyjä jotka ovat sienikirjassa:

&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;
*[[Sienikirja/Korvasieni|Korvasieni]]

= Korvasieni =

[[Kuva:Skull and Crossbones.svg|40px]] [[Kuva:Skull and Crossbones.svg|40px]][[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Frühjahrslorchel.JPG|thumb|Korvasieni PITÄÄ ESIKÄSITELLÄ OIKEIN]]

'''Korvasieni''' (''Gyromitra esculenta'') on herkullisena pidetty, käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen sienilaji. Korvasienessä on gyromitriiniä, joka on tappava solumyrkky, mutta herkästi haihtuva ja vesiliukoinen

==Tunnistus==

Korvasieni on 3-12 cm leveä tippaleipämäinen avoimesti poimuinen tai ontto. '''Lakki''' osan alareunat ovat kasvaneet kiinni jalkaan. Kahta samanlaista korvasientä ei voi löytää. Korvasienen '''itiölava''' on kuivana matta, sileä, kosteana kiiltävä. Korvasienen '''sisäpinta''' on vaalea. Korvasienen epäsymmetrinen ja tukeva '''jalka''' on 1-5 cm pitkä ja harmahtavan vaalea. Korvasienen '''malto''' on haurasta rustomaista alempana kiinteää. Väriltään se on vaaleaa. 

==Korvasienen kasvupaikat==

Korvasieni kasvaa yleisenä koko maassa hiekkapohjaisessa rikotussa maastossa. Korvasienen satoa voi lisätä rikkomalla maata siellä missä jo ennestään kasvaa korvasieniä. Korvasieni kasvaa huhtikuun lopusta kesäkuuhun.

==Käsittely==

Korvasientä käsitellessä tulee ehdottomasti huolehtia oikeista valmistustavoista sen myrkyllisyyden takia. Kun sieniä siivoaa tai muuten koskettaa, kädet on pestävä huolellisesti. Kasvoihin koskettelua on vältettävä ja erityisesti varottava suuta ja silmiä. Korvasienet käsitellään ravinnoksi joko kuivaamalla tai ryöppäämällä. Nykytiedon mukaan kuivaaminen jättää sieniin myrkkyjäämiä ja kuivaamista tulisi sen vuoksi välttää. Ryöppääminen suositellaan tehtäväksi kaksi kertaa eri keittovedellä. Keitettäessä höyryssä on gyromitriinia, joten sen hengittämistä pitäisi välttää. Myrkytyksen oireita ovat päänsärky, huimaus ja pahoinvointi. Oireiden ilmetessä on hakeuduttava välittömästi raittiiseen ilmaan. Väärin valmistetun tai ryöppäämättömän sienen syöminen voi aiheuttaa maksan toiminnan pettämisen ja kuoleman.

Korvasieni on yksi kaikkein herkullisimmista suomalaisista ruokasienistä. On suositeltavaa kuitenkin, että korvasienet kerätään eri koriin tai pussiin kuin muut sienet, sillä niiden sisältämä gyromitriini saattaa saastuttaa muut sienet. Suomessa korvasieniä myydään sekä raakoina että esikäsiteltyinä; raakoina myytävissä korvasienissä täytyy aina lain mukaan olla mukana varoitusteksti ja käsittelyohjeet.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 445
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 242, 245
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 265, 267

===Internet-lähteet===
* [http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=7_187_291&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/korvasieni/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/gyromitra_esculenta.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/korva.html Äänekoski.fi]

[[Luokka:Sienikirja tulostettava versio|Korvasienet ja mörskyt]]</text>
      <sha1>f9270zt31uqttrplt5y7wtfreubqgqy</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulostettava versio/Rouskut</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5544</id>
    <revision>
      <id>160887</id>
      <parentid>154699</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:03:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160887</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="19783" sha1="toamyeh8s3q7ltj7tj3qaywp6ej67h8" xml:space="preserve">[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924b.jpg|thumb|Oranssirousku]]

'''Rouskut''' ''(Lactarius'') ovat eräs sienten suvuista. Rouskut muodotavat haperoiden kanssa (Russulaes) lahkon. Rouskulajeja tunnetaan maailmasta yli 300, Suomesta noin 70. Rouskuja on hyvin monen kokoisia ja -värisiä, eräänä suvun tunnusmerkkinä on rouskua vioitettaessa vuotava maitiaisneste, jonka väri vaihtelee lajin ja iän mukaan ollen kuitenkin tyypillisesti valkoista. Rouskut kasvavat pääasiassa metsässä, usein puiden juurisieninä. Elo-syyskuu on parasta rouskuaikaa.

Yleisinä ja satoisina rouskut ovat suosittuja ruokasieniä, joitain lajeja pidetään jopa herkullisina. Monet rouskut ovat kuitenkin sellaisinaan kirpeitä, tai lievästi myrkyllisiä aiheuttaen vatsanväänteitä, ja ne on ryöpättävä ennen syömistä. Lakritsirouskun (mieto) myrkky ei välttämättä poistu ryöppäämällä, joten sen käyttämistä ei suositella. Lakritsirouskun tunnistaa kuitenkin helposti siitä, että sen maitiaisneste on kirkasta, eikä maitomaisen valkoista. Viime vuosina on puhuttu joidenkin rouskujen, kuten mustarouskun, karsinogeenisyydestä.

==Rouskulajeja==

Rouskuja, jotka ovat sienikirjassa:

&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;
* [[Sienikirja/Harmaarousku|Harmaarousku]]
* [[Sienikirja/Kangasrousku|Kangasrousku]]
* [[Sienikirja/Karvarousku|Karvarousku]]
* [[Sienikirja/Koivurousku|Koivurousku]]
* [[Sienikirja/Kuusenleppärousku|Kuusenleppärousku]]
* [[Sienikirja/Mustarousku|Mustarousku]]
* [[Sienikirja/Männynleppärousku|Männynleppärousku]]
* [[Sienikirja/Oranssirousku|Oranssirousku]]
* [[Sienikirja/Tammenrousku|Tammenrousku]]

= Harmaarousku =

[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius041031w.jpg|thumb|Harmaarousku]]

'''Haarmaarousku''' (''Lactarius vietus'') on Suomessa hyvin yleisenä tavattava hieman kitkerä sieni.

==Tunnistus==

'''Lakki''' on 3–8 cm leveä ja nuorena nipukallinen ja kupera iänmyötä se laakenee ja vanhana on jo suppilonmuotoinen. Harmaanruskea '''yläpinta''' reunasta vaaleampi, vahana vaaleneva ja joskus vähän vyöhykkeinen. Lyhytjohteiset '''heltat''' kasvavat tiheään ja ovat ohuita. Väriltään heltat ovat voita vaaleamman värisiä. Tasapaksu '''jalka''' on 3-8 cm pitkä ja 0,5-1cm leveä, väriltään jalka on vaaleampi kuin lakin yläpinta. Harmaarouskun lakin yläosassa on epäselvä vyöhyke.  '''Malto''' on haurasta, kellanvalkoista ja maitiaisneste on valkoista, lakin kohdalta ohutta, jalan kohdalta ontto tai hohkaisen täyteinen. 

==Kasvupaikat==

Haaparousku kasvaa yleisenä kangas-, ja korpimetsissä, rantapensaikoissa ja jopa tunturikoivikoissa. Sieni on koivun seuralainen. Kasvuaika on elo-, syyskuu.

==Säilöntä==

On kiehauttamisen jälkeen käyttökelpoinen ruokasieni.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 132 ja kuva sivulla 135
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 54
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 86 ja 87

= Kangasrousku =

[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Lactarius rufus.jpg|thumb|Kangasrousku on helppo tunnistaa punaruskeasta,
kuivapintaisesta lakista]]

'''Kangasrousku''' (''Lactarius rufus'') on hyvä, yleinen ja erittäin runsassatoinen ruokasieni.

==Tunnistus==

3-10 cm leveä '''lakki''' on aluksi kupera ja iän myötä laakeneva. Lakin '''yläpinta''' on punaruskea, vyöhykkeetön ja melko tiheä helttainen. '''Sisäpuolelta''' lakki on valkoinen. Tasatyviset '''heltat''' ovat ruskeavivahteisen valkoiset. Kangasrouskun '''malto''' on vaalea. Kangasrouskun maitiaisneste on valkoista, mutta se voi hävitä iän myötä aivan kokonaan.

==Kasvupaikat==

Nimensä mukaisesti kangasrousku kasvaa kankailla, rämeillä ja kalliolla jäkälän vieressä. Kangasrousku on kuusen, männyn ja koivun seuralainen. Kasvuaika on elokuusta lokakuuhun.

==Säilöntä==

Jos kangasrousku syödään heti on hyvä ryöpätä 5-10 minuuttia. Kangasrouskun ehkä yleisin säilöntä tapa suolaus tapahtuu seuraavasti: Aluksi keitä puhdistetut sienet n. 5 min runsaassa vedessä lieventääksesi kangasrouskun pippurista makua. Jäähdytä runsaan juoksevan veden alla. Purista jäähdytetyistä sienistä liika vesi pois. Lado lasipurkkiin vuorotellen sieniä ja  merisuolaa. Laita sienien päälle lopuksi paino, esimerkiksi pieniä kiviä muovipussissa, jotta sienet pysyvät suolaveden alla ja näin säilyvät. Suolaa tarvitaan 150-180 g sienikiloa kohti. Säilytä suolatut sienet viileässä.  

Suolattujen sienten käyttöön otto vie aikansa, sillä niitä pitää liottaa noin 12 tuntia vedessä joka vaihdetaan kolmesta neljään kertaa. Vaihtoehtoisesti voit keittää suolatuista sienistä liian suolan pois. N. 10-15 minuutin keittäminen yleensä riittää. Pakastaminen taas tapahtuu näin. Ensin keitä ja sitten paista rasvattomalla paistinpannulla ylimääräiset nesteet pois. Pussita jäähtyneet sienet ja pakasta. Älä käytä rasvaa, koska rasva lyhentää säilymisaikaa.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 161 ja kuva sivulla 166
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 49
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 85
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 86 ja 87

===Internet-lähteet===

* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/kangasrousku/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/kangasro.html Äänekoski.fi]

= Karvarousku =

[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px|]]

[[Kuva:Lactarius torminosus 041031w.jpg|thumb|Karvarouskua kutsutaan Keski-Suomessa karvalaukuksi]]

'''Karvarousku''' myös '''karvalaukku''' (''Lactarius torminosus'') on koivumetsissä kasvava vaaleanpunainen rousku. Karvarousku on erinomainen ruokasieni. 

==Tunnistus==

Karvarouskun 5-15 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera ja usein painunut keskeltä kuopalle, myöhemmin se laakenee. Lakin karhean '''yläpinnan''' väri vaihtelee epäsäännöllisinä vyöhykeraitoina punaruskean, violetin ja vaaleanpunaisen välillä. Värit vaalenevat iänmyötä. Karvat josta nimi juontuu kasvavat erityisesti lakin reunassa. Kermanväriset '''heltat''' ovat ohuet ja lyhyt johteiset. Karvarouskun vaaleanpunainen '''jalka''' on 2-8 cm pitkä, 1-2 cm paksu, tasapaksu, tukeva ja ontto. Kiinteä '''malto''' on valkoista, haurasta. '''Maitiaisneste''' on valkoista.

==Sieni luonnossa== 

Karvarousku on koivun juurisieni ja kasvaa koivikoissa, sekametsissä, tuoreissa kangasmetsissä ja jopa yksittäisten pihakoivujen alla. Karvarousku tykkää myös aukeista kuten vanhoista hiekkakuopista. Se on yleinen Lapin tunturikoivikoita myöten heinäkuusta aina syyskuun lopulle.

==Säilöntä ja esikäsittely==

Karvarouskua esikäsitellään keittämällä 10 minuuttia. Karvarousku voidaan suolata tai säilöä etikkaan. Pakastettaessa kannattaa keittämisen jälkeen käyttää kuumalla pannulla nesteen poistamiseksi.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 75 ja kuvat sivuilla 71 ja 74.
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 52
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 73
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 78 ja 79

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_87&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/karvarousku/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] 
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/lactarius_torminosus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/karvarou.html Äänekoski.fi]

= Koivurousku =

[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius resimus.jpg|thumb|Koivurousku on hyvä ruokasieni jos se esikäsitellään kunnolla.]]

Koivurousku (Lactarius resimus) on hyvä ruokasieni joka pitää ennen valmistamista esikäsitellä keittämällä (ryöpätä).

==Tunnistus==

Koivurouskun vanhana kovera '''lakki''' on 7-20 cm leveä ja ohut. Nuorilla lakt ovat reunoistaan karvaisia ja vanhemmiten karvattomia. Koivurouskun lakin luonnonvalkea '''yläpinta''' on tahmea. Väriltään yläpinta on tasainen eikä väreissä näy vyöhykkeitäkään paitsi joskus reunoilla. Koivurouskun johteiset '''heltat''' ovat tiheähkösti sijoittuneet, vaaleanpunertavia.  Koivurouskun lyhyt vain 3-6 cm pitkä jalka on 2-3,5 cm paksu. Jalan muoto on tasapaksu, ontto ja vain hieman kuoppalaikkuinen. Koivurouskun valkoinen ja kiinteä '''malto''' on paksua.   Koivurouskun valkoinen ja nopeasti keltaiseksi muuttuva '''maitiaisneste''' on määrältään vähäistä. 

==Kasvupaikat==

Koivurouskua tavataan Suomessa Pohjois-Pohjanmaalle asti. Elinympäristöistä sieni suosii tuoreita kangasmetsiä, yleisin sieni on Savossa. Koivurousku on nimensä mukaisesti koivun seuralainen. Kasvuaika vaihtelee elokuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Koivurousku pitää esikäsitellä keittämällä ja on sekoitettavissa vesikehärouskuun.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===
* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 90 ja kuvat sivuilla 96 ja 97
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 49

= Kuusenleppärousku =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Lactarius-deterrimus-Fichten-Reizker.jpg|thumb|Kuusenleppärousku haisee raa'alle porkkanalle.]]

'''Kuusenleppärousku''' (''Lactarius deterrimus'') on erinomainen ruokasieni.

==Tunnistus==

Kuusenleppärouskun '''lakki''' on 5-12 cm leveä. Nuorena se on kupera, sitten se laakenee vanhana se voi olla jopa suppilonmuotoinen. Vyöhykkeinen '''yläpinta''' tahmea, oranssin, keltaisen ja ruskean värinen, vanhana yläpinta alkaa vihertää, tiheähelttainen. Porkkananväriset '''heltat''' ovat johteisia, nekin alkavat vanhemmiten vihertää. Heltat alkavat vihertää myös vioituttuaan. Lakin värinen '''jalka''' on 4-10 cm paksu ja 1,5-2,5 cm paksu, tasapaksu, ontto, hauras ja joskus jonkin verran pinnasta kuopilla. Kermanvärinen '''malto''' on haurasta. '''Maitiaisneste''' on porkkananpunaista, sitten viininpunaista ja lopuksi vihertävää. 

==Kasvupaikat==

Kasvaa kuusen juurisienenä, tuoreissa kuusikoissa, puronvarsilla. Kasvuaika on elokuusta -lokakuuhun

==Säilöntä==

Kuusenleppärousku sekoitettavissa männynleppärouskuun, mutta ne tunnistaa helposti isäntäpuun avulla. Muutenkaan sekoittaminen ei haittaisi sillä männynleppärouskua pidetään jopa parempana ruokasienenä. Kesän ensimmäiset kuusenleppärouskut toukkaantuvat nopeasti pilalle, mutta myöhemmät sadot eivät toukkaannu. Jos Kuusenleppärouskua käyttää ruokana se aiheuttaa virtsan värjäytymisen punaiseksi, mutta ilmiö on vaaraton. Kuusenleppärouskun voi ainakin pakastaa.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 103 ja kuvat sivuilla 107-111
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 40
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 80 ja 81

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_80&amp;la=fi Arktiset Aromit] (kummatkin leppärouskut)
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/lepparouskut/   Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut] (kummatkin leppärouskut)

= Mustarousku =

[[Kuva:Circle - black simple.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:RomanX-01.png|25px]])

[[Kuva:Lactarius plumbeus 041031w.jpg|thumb|Mustarouskun syömistä kannattaa harkita]]

'''Mustarousku''' (''Lactarius necator'') on kelvollinen ruokasieni. Mustarouskusta löydettiin 1980 luvun alkupuolella mutageenistä nektoriinia. Sen epäiltiin aiheuttavan syöpää. Uusimpien testien mukaan nektoriini ei ole mutageenistä, silti lasten ja lasten hankkimista aikovien naisten ei kannata syödä mustarouskua. Muutenkaan sitä ei välttämättä ole järkevää syödä.

==Tunnistus==

Melko kova ja vahvarakenteinen '''lakki''' on 7-20 cm leveä, laakea ja siinä on keskellä kuoppa. Lakin vihertävän keltainen '''yläpinta''' on tahmea ja nukkainen. Joskus yläpinta on vyöhykkeellinen. Tiheät heltat ovat nuorena vaaleankeltaiset, vanhempana osittain ruskeat, kolotyviset ja ohuet. Lakista vaaleampi '''jalka''' on 3-10 cm pitkä ja1-3 cm paksu. Jalassa on pieniä kuoppia, se ei ole ontto ja tasapaksu. Kiinteä, mutta helposti musertuva '''malto''' on valkoista. '''Maitiaisneste''' on valkoista.

==Kasvupaikat==

Mustarouskun voi löytää koivun tai kuusen juurisienenä lähes mistä tahansa näiden puiden luota. Suosii vähäistä kasvillisuutta. Kasvuaika on heinäkuusta-lokakuuhun.

==Säilöntä==

Mustarouskut voidaan suolata. Ennen suolaamista mustarousku on keitettävä noin 20 minuuttia runsaassa vedessä. Mustarouskut voidaan myös pakastaa, mutta ne on keitettävä ennen pakastamista.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 143 ja kuva sivulla 136
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 53
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 82
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 83

===Internet-lähteet===
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/mustarou.html Äänekoski.fi]

= Männynleppärousku =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]


[[Kuva:Lactarius deliciosus.jpg|thumb|Männynleppärousku on erinomainen ruokasieni.]]

Männynleppärousku (Lactarius deliciosus) on erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä.

==Männynleppärouskun tunnistus==

Reunasta paljon sisään kiertynyt '''lakki''' on 5-15 cm leveä ja nuorena hieman kupera, iänmyötä laakeneva ja vanhana suppilonmuotoinen. Harmahtavan oranssinkellertävä '''yläpinta''' on hieman tahmainen, vyöhykkeinen, täpläinen ja sileä. Tiheähelttaiset ja porkkanan väriset '''heltat''' ovat tasatyviset tai hieman johteiset. Vahingoittuessaan heltat alkavat vihertää. Tukeva '''jalka''' on 3-7 cm pitkä ja 1-3 cm paksu, oranssi ja sen täplät ovat pohjaväriä tummemman oransseja. Muodoltaan jalka on tasapaksu tai sitten se suippenee alaspäin. Malto on vaaleankeltaista. Maitiaisneste on oranssin väristä, mutta, muuttuu kuivuessaan ensin keltaiseksi ja sitten vihreäksi. 

==Kasvupaikat==

Männynleppärousku on männyn juurisieni. Se on kalkkimaata suosiva eikä viihdy karuilla kasvupaikoilla. Siksi sitä ei tavata mäntymetsissä, merenrannoilla, hiekkakankailla, puistoissa ja peltojen lähistöllä.

==Säilöntä==

Männynleppärouskun paras säilöntätapa on kuivaaminen. Kuivaa lakki helttojen suuntaan viipaloituna ja jalka halkaistuna. Männynleppärouskujen pakastaminenkin omassa nesteessään hauduttamisen jälkeen onnistuu.

==Triviaa==

Leppä ei sienen nimessä tarkoita lehtipuuta, vaan sen juuret ovat muinaissuomen verta tarkoittavassa sanassa. Tämä johtuu männynleppärouskujen punertavasta maitiaisnesteestä.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 105 ja kuvat sivuilla 112 ja 113
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 39
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 80 ja 81

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_80&amp;la=fi Arktiset Aromit] (kummatkin leppärouskut)
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/lepparouskut/   Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sienisivut (kummatkin leppärouskut)
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/lactarius_deliciosus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

= Oranssirousku =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924b.jpg|thumb|Nuori oranssirousku]]

'''Oranssirousku''' (''Lactarius aurantiacus'') on hyväruokasieni. Oranssirouskua ei tarvitse esikäsitellä. 

==Tunnistus==

Oranssirouskun 3-6 cm leveä '''lakki''' on nuorena kupera ja laakenee iänmyötä. Vanhana sen keskiosa voi tulla matalasti kuopalle. Lakin vyöhykkeetön '''yläpinta''' on oranssi tai kellertävänoranssi sileä ja vähän tahmainen. Tiheät '''heltat''' ovat tyvestään tasaisia tai sitten ne ovat lyhyesti johteisia, leveitä. Väriltään heltat ovat oranssin sävyisiä. Oranssirouskun lakkia väriltään vaaleampi '''jalka''' on 3-6 cm pitkä ja 0,4-0,8 cm paksu. Muodoltaan jalka on tasapaksu ja solakka. '''Malto''' on vaalea ja kiinteä. '''Maitiaisneste''' on valkoista. 

==Kasvupaikat==

Oranssirouskua kasvaa yleisenä etelärannikolla ja se harventuu pohjoiseen päin mentäessä. Oranssirouskua kasvaa lähes minkälaisissa tahansa metsissä. sieni kasvaa useimmiten ryhmissä. Kasvuaika on elokuusta marraskuuhun.

==Säilöminen ja kerääminen==

Oranssirouskua on sekoitettavissa Lapissa kasvavaan huonomman makuiseen Lapinrouskuun.

[[Kuva:Lactarius aurantiacus 060924a.jpg|thumb|Vanhempia yksilöitä.]]

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 178 ja kuva sivulla 186
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 36
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 88 ja 89

= Tammenrousku =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Lactarius quietus 051106w.jpg|thumb|Tammenrouskua ei tarvitse esikäsitellä.]]

'''Tammenrousku''' (''Lactarius quietus'') on hyvä ruokasieni jota ei tarvitse esikäsitellä.

==Tunnistus==

Tammenrouskun kupera '''lakki'''  laakenee vasta vanhemmiten. Lakin leveys vaihtelee 5 ja 11cm välillä. Lakin keskusta on kuopallinen ja raunatovat teräviä. Tammenrouskun lakin ruskeanharmaankellertävä '''yläpinta''' on joskus vähän tahmea, tummatäpläinen, tumma vyöhykkeinen ja kiiltävä. Tammenrouskun lakin tiheäkasvuiset '''heltat''' ovat ohuita ja tasatyvisiä, nuorena valkoisia ja iänmyötä helttojen teristä tulee ruskeanpunertavia. Tammenrouskun 3-6 cm pitkä ja 0,5-1 cm paksu '''jalka''' on väriltään samanlainen kuin lakki tosin se on tyvestä tummempi ja se on valkohärmäinen. Jalka myös käyristyy tyvestä ja on sisältään aika harva. Tammenrouskun valkoinen '''malto''' on kiinteää ja murenee helposti, jalan tyvimalto on ruskeaa.  Tammenrouskun '''maitiaisneste''' on kellertävänvalkoista, mutta kuivuttuaan se on keltaisemman väristä. 

==Kasvupaikat==

Tammenrouskua tavataan tammien seurassa esimerkiksi puistoissa, tammilehdoissa, pihoilla tai joutomaalla. Suomen alueella sieni kasvaa vain tammenlevinneisyys alueella, eli aika etelässä. Tammenrousku on yleinen Suomen etelärannikolla. Kasvuaika vaihtelee elokuusta lokakuuhun.   

==Säilöntä==

Tammenrouskua ei tarvitse esikäsitellä ja sitä voidaan valmistaa ainakin muhennoksissa. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivulla käytetyt lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen rouskut ({{ISBN|951-1-07875-5}}) teksti sivulla 173 ja kuva sivulla 170
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 48
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 75
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 88

[[Luokka:Sienikirja tulostettava versio|Rouskut]]</text>
      <sha1>toamyeh8s3q7ltj7tj3qaywp6ej67h8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulostettava versio/Tatit</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5545</id>
    <revision>
      <id>160888</id>
      <parentid>153676</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:04:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160888</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="20462" sha1="fvbjanbhskpu27vcj98h31zbxiwfsjt" xml:space="preserve">[[Kuva:Boletus pinophilus.jpg|frame|Männynherkkutatti]]

'''Tatit''' (Boletaceae) on eräs sienten heimo. Tatit ovat yleensä suuria tai keskisuuria, harvoin pieniä sieniä. Erotuksena helttasienistä, on tateilla helttojen sijasta lakin alapinnalla löyhästi kiinni ja irrotettavissa oleva pillikerros. Pillikerrosta kutsutaan pillistöksi. Tateille tunnusomaista on jykevä jalka, ja säännöllinen muoto (jalka on säännöllisenmuotoisen lakin keskellä). Tattien malto on yleensä paksu. Tatit ovat yleensä mykoritsasieniä (kasvin juuren ja sienen muodostama symbioosi). Tatit ovat arvostettuja ruokasieniä. Suomessa esiintyvistä tattilajeista suurin osa on syötäviä, ja varsin moni laji herkullisena pidetty. Silti heimossa on myös syömäkelvottomia (mm. sappitattien sukuun kuuluvat) tai myrkylliseksikin epäiltyjä lajeja. Syksy on parasta tattikautta, joskin ensimmäiset tatit tapaa jo kesällä.

==Tattilajeja==
Tatteja jotka ovat sienikirjassa:
&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

*[[Sienikirja/Haavanpunikkitatti|Haavanpunikkitatti]]
*[[Sienikirja/Herkkutatti|Herkkutatti]]
*[[Sienikirja/Koivunpunikkitatti|Koivunpunikkitatti]]
*[[Sienikirja/Lehmäntatti|Lehmäntatti]]
*[[Sienikirja/Männynherkkutatti|Männynherkkutatti]]
*[[Sienikirja/Nokitatti|Nokitatti]]
*[[Sienikirja/Nummitatti|Nummitatti]]
*[[Sienikirja/Tammenherkkutatti|Tammenherkkutatti]]
*[[Sienikirja/Voitatti|Voitatti]]

= Haavanpunikkitatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Espenrotkappe.jpg|thumb|Haavanpunikkitatti kannattaa kypsentää hyvin.]]

'''Haavanpunikkitatti''' (''Leccinum aurantiacum'' ) on hyvä ruoka- ja kauppasieni. 

==Tunnistus==

Haavanpunikkitatin '''lakki''' on 5–25 cm leveä ja kupera. Lakin pintakelmu ulottuu lakin alle. Lakin '''yläpinta''' on kuiva, punaruskea ja vanhemmiten haalistuva.  '''Pillistö''' on kellanvalkoinen, koskettaessa se muuttuu harmaan liilan väriseksi. Pillit ovat pyöreitä ja pieniä. Haavanpunikkitatin alaspäin pullistuva '''jalka''' on 8-20 cm korkea, 2-5 cm paksu. Jalka on valkoinen ja siinä on nukkatupsuja jotka muuttuvat iän myötä valkoisesta ruosteenväriseksi. Haavanpunikkitatin '''malto''' on valkoista, leikkauspinnoissa väri vaihtelee harmaan lilan ja mustan välillä. 

==Kasvupaikat==

Suomessa haavanpunikkitatti kasvaa metsissä sekä että yksittäisen haavan seuralaisena. Yleinen koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Haavanpunikkitatin kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.

==Säilöntä==

Haavanpunikkitatti kannattaa kypsentää hyvin sillä raa’aksi jääneistä voi saada vatsanväänteitä. Haavanpunikkitatti sopii säilöttäväksi pakastamalla. Nuoret lakit voi kuivata. Sieni sopii myös maustesieneksi.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 24
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 112
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 210 ja 211

= Herkkutatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px|]][[Kuva:Star*.svg|25px|]]

[[Kuva:Boletus edulis EtgHollande 041031 091.jpg|thumb|Herkkutatti on arvostetuimpiamme ruokasieniä.]]'''Herkkutatti''' (vanhastaan myös '''kivitatti''') (''Boletus edulison'') arvostetuimpiamme ruokasieniä ja erinomainen ruokasieni. Sientä viedään Suomesta Italiaan. Herkkutattia ei esikäsitellä. Herkkutateista saadaan myös vihreää ja keltaista väriä.

==Tunnistus==

Herkkutatin '''lakki''' on 5-30 cm leveä, kupera ja paksumaltoinen. '''Yläpinna'''n sävy vaihtelee suuresti vaaleanruskeasta punertavan kautta tummanruskeaan. Sienen '''pillistö''' on aluksi valkoinen, sen jälkeen keltainen ja lopuksi hieman vihertävä . Pillistö muodostuu pienistä pyöreistä pilleistä. Herkkutatin '''jalka''' on tukeva 5-15 cm pitkä ja nuorissa sienissä pullea ja sen pinnalla on valkoinen verkkokuvio, joka näkyy selvimmin jalan yläosassa. '''Malto''' on valkoista nuoruudessa kiinteä, mutta pehmenee vanhemmiten. herkkutatti tuoksuu pähkinäiseltä.

==Herkkutatin tunnistus== 

Herkkutatti on hyvin yleinen koko Suomessa, tosin sato vaihtelee vuosittain, lukuun ottamatta Tunturi-Lappia, josta se puuttuu. Herkkutatti kasvaa yleisemmin havumetsissä, herkkutatti on kuusen juurisieniä.

==Keräys ja säilöntä==

Herkkutatti toukkaantuu varsin nopeasti etenkin lämpimillä säillä. Herkkutattia ei pidä sekoittaa hyvin saman näköiseen sappitattiin, jolla on samantapainen verkkokuvio.

Herkkutatilla on useita lähisukulaisia, jotka muodostavat symbioottisia suhteita eri puulajien kanssa ja ovat usein nimetty niiden mukaan (männynherkkutatti, koivunherkkutatti, tammenherkkutatti). Nämä sienet ovat ulkonäöltään ja ruoka-arvoltaan hyvin samanlaisia kuin herkkutatti. Herkkutattia voi joko pakastaa tai kuivata viipaleina. Kuivattuna se on loistavaa ainesta sienikeittoon. 

[[Kuva:Boletus edulis profile 456.jpg|thumb|Halkaistu herkkutatti]]

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 20
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 108
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 192 ja 193

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_75&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.coloria.net/varjays/boletus.htm coloria.net]
* [http://www.dallavalle.fi/main.site?action=siteupdate/view&amp;id=4&amp;su2_Dallavalle___1=dd0bb722ac95dbf3e96f9823618a6141 Dalla Valle Oy] (kaikki herkkutatit)
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/boletus_edulis.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

= Koivunpunikkitatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]([[Kuva:Star*.svg|25px]])

[[Kuva:Leccinum versipelle.jpg|thumb|Huonnosti kypsennetty, tai raaka punikkitatti voi aiheuttaa pahoinvointia.]]
'''Koivunpunikkitatti''' (''Leccinum versipelle'') on hyvä ruokasieni, joka voi raakana tai huonosti kypsennettynä aiheuttaa pahoinvointia. 

==Tunnistus==

Kupera '''lakki''' on -3 cm leveä ja kookas. Koivunpunikkitatin pintakelmu ulottuu lakin alapuolelle asti. Lakin '''yläpinta''' on kuiva ja väri vaihtelee tumman ruskeanpunaisesta aina vaalean oranssinpunertavaan. Yläpinta haalistuu iänmyötä. Pyöreä ja pieni pillinen '''pillistö''' on nuorena lähes valkoinen, mutta harmaantuu itiöemän vanhentuessa. Tasapaksu jalka on 10-20 cm pitkä js 2-4 cm leveä. Jalan pohjaväri on valkoinen ja siinä on ruskeanmustaa nukkaa. '''Malto''' on valkoista, mutta leikkauspinnoissa väri vaihtelee harmaan lilan ja mustan välillä.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan koivun seuralaisena heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan koko maassa yleisenä.

==Säilöntä==

Pakastaminen ja kuivattaminen viipaleina onnistuvat. Koivunpunikkitattia ei saa syödä raakana, koska se voi aiheuttaa pahoinvointia. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 27
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 111
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 206 ja 208

===Internet-lähteet===
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/leccinum_versipelle.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.aanekoski.fi/parantala/koiputat.html Äänekoski.fi]

= Lehmäntatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Birkenpilz01.jpg|thumb|Lehmäntatti kannataa kerätä jo nuorena]]

'''Lehmäntatti''' (''Leccinum scabrum'') on keskikokoinen kelvollinen ruokasieni, joskaan ei yhtä arvostettu kuin monet muut tatit.

==Tunnistus==

Lehmäntatin '''lakki''' on 5–15 cm leveä ja nuorena puolipallon muotoinen. Vanhoilla yksilöillä lakki on hieman laakeampi, toukkainen, pehmeä ja sienen valkoinen pillikerros roikkuu lakin reunan ulkopuolella. '''Yläpinta''' on väriltään ruskeansävyinen, mutta voi olla usein myös vaalea. Lehmäntatin '''pillistö''' on harmaanvalkoinen, pillit ovat kooltaan pieniä ja pyöreitä. Lehmän tatin '''jalka''' on 8-17 cm pitkä, vaaleanharmaa ja siinä on tummia pisteitä. Joskus pisteet on vain jalan alaosassa ja sielläkin  hentoina. Lehmäntatin '''malto''' on valkoista, nuorena kiinteää, vanhemmiten hyvin pehmeää. Jalan malto on sitkeää, kuituista.

==Kasvupaikat==

Viihtyy monentyyppisissä koivu- ja sekametsissä, polkujen varsilla ja metsien reunassa. Lehmäntatti on koivun seuralainen ja hyvin yleinen koko Suomessa. Yhä yleisempi myös pihakoivujen alla ja puistojen nurmikoilla. Nurmikoilta voi löytää  hyvin tummalakkisia lehmäntatteja. Kannatta keskittyä poimimaan nuoria, vielä hieman kovempia lehmäntatteja-

==Säilöntä==

Sienen maku on mieto ja etenkin nuoret, vielä kiinteät, yksilöt kelpaavat varsin hyvin ruokasieneksi. Lehmäntatti '''ei sovellu kuivattavaksi''' eikä oikein pakastamiseenkaan sillä se sitkenee helposti. Lehmäntatti on parempi valmistaa heti tuoreeltaan.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 26
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 115
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 213

===Internet-sivustolähteet===

* [[w:Lehmäntatti|Wikipedia]]

= Valkolehmäntatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Leccinum holopus.jpg|thumb|valkolehmäntatti kasvaa soilla]]

Valkolehmäntatti on ruokasienenä vähäarvoinen. Se on vielä pehmeämpimaltoinen kuin lehmäntatti ja usein erittäin toukkainen. Miedonmakuisena aivan nuorta sientä voidaan kuitenkin käyttää muiden tattien tavoin.

==Tunnistus==
'''Lakki''' on 3-5 cm leveä, nuorena lähes valkoinen, mutta vanhemmiten hieman vihertävä. '''Jalka''' on sitkeä valkoinen. Jalassa on heikosti erottuvia nukkatupsuja. '''Pillit''' ovat pullistuvia, aluksi valkoisia, mutta myöhemmin hieman vihertäviä. '''Malto''' on paksua, lakissa vielä pehmeämpää kuin lehmänttatilla, jalassa kuituisen sitkeää. Malto on aluksi kokonaan valkoista, mutta vanhemmiten lakin maltoon tulee vihertävää sävyä. Halkaistussa sienessä jalan malto sinertyy vaaleansiniseksi. '''Tuoksuton'''. '''Maku''' on mieto.

==Kasvupaikat==
Valkolehmäntatti viihtyy soisilla koivikoilla.

==Säilöntä==
Valkolehmäntatti ei lehmäntatin tavoin kelpaa pakastettavaksi sillä se sitkenee helposti.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===
* Sienestäjän tietokirja ({{ISBN|951-9079-30-0}}) sivu 69

===Internet-lähteet===

= Männynherkkutatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Boletus pinophilus.jpg|thumb|Männynherkkutatti on männyn seuralainen.]]

'''Männynherkkutatti''' (''Boletus pinophilus'') on erinomainen ruokasieni. Männynherkkutattia on käytetty myös vihreän, keltaisen ja oranssin värjäykseen.

==Tunnistus==

Erittäin paksumaltoinen '''lakki''' on 8-25 cm leveä, erittäin tukeva ja kupera. Lakin punaisenruskea '''yläpinta''' on kyhmyinen ja sateella tahmea. Pieni ja pyöreä pillinen '''pillistö''' on nuorena vaalea, sitten keltainen ja vanhana vihertävä. Pillien suut ovat punaruskeita.  Vaaleanpunaruskea '''jalka''' on 8-12 cm pitkä, 2-8 cm paksu, nuijaa muistuttava ja tiheän verkkokuvion peittämä. valkoinen '''malto''' on jalan alta pehmeää ja lakissa kovaa.

==Kasvupaikat==

Esiintyy männyn kanssa missä päin Suomea tahansa. Suurin sato on hiekkamailla. Kasvuaika on elokuusta-syyskuuhun. Männynherkkuja löytyy parhaiten noin kerran 10 vuodessa.

==Säilöntä==

Herkkutatteja ei kannata kerätä saastuneista paikoista, sillä niihin rikastuvat helposti raskasmetallit. Kuivataan pieninä palasina korkeassa lämpötilassa. Pakastaminenkin onnistuu, mutta ennen sitä on paistettava rasvattomalla pannulla. Suolaamista ei pidetä kannattavana.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 21
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 108
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 192 ja 194

===Internet-lähteet===

* [http://www.coloria.net/varjays/boletus.htm coloria.net]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/boletus_pinophilus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]
* [http://www.dallavalle.fi/main.site?action=siteupdate/view&amp;id=4&amp;su2_Dallavalle___1=dd0bb722ac95dbf3e96f9823618a6141 Dalla Valle Oy] (kaikki herkkutatit)

= Pähkinäntatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Waldpilz014.jpg|thumb|Pähkinäntatit ovat pehmeitä]]

Pähkinäntatti on vähäarvoinen ruokasieni. Se on lehmäntatin tavoin vanhemmiten hyvin pehmeämaltoinen ja musta, sieni on pienempi kuin lehmäntatti ja sen maku on mitäänsanomaton. Lisäksi sienen mustuminen tekee ruoasta ruman väristä.

==Tunnistus==
'''Lakki''' on 4-10 cm leveä vaaleanruskea. '''Jalka''' on erittäin sitkeä valkoinen. Jalassa on pistemäisiä nukkatupsuja. '''Pillit''' ovat valkoisia tai kellertäviä, pullistuvia. Ne muuttuvat kosketuspinnasta aluksi punaisiksi ja lopulta lähes mustiksi. '''Malto''' on paksua, lakissa hyvin pehmeää, ei kuitenkaan yhtä pehmeää kuin lehmäntatilla, jalassa kuituisen sitkeää.  Malto on aluksi valkoista, mutta muuttuu leikkauspinnoista aluksi hennon punertavaksi, sitten harmaanvioletiksi ja lopulta mustaksi. '''Tuoksuton'''. Lähes '''mauton'''.

==Kasvupaikat==
Pähkinäntatti vaatii itselleen tammivyöhykettä, pähkinäpensaita ja valkopyökkejä.

==Säilöntä==
Pähkinäntatti ei lehmäntatin tavoin kelpaa pakastettavaksi sillä se sitkenee helposti.

==Lähteet==

===Kirjalähteet===
* Sienestäjän tietokirja ({{ISBN|951-9079-30-0}}) sivu 68

= Nokitatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Leccinum variicolor.jpg|thumb|Nokitatti on vaikea säilöä pehmeän maltonsa takia.]]

'''Nokitatti''' (''Leccinum variicolor'') on syötävä sieni. 

==Tunnistus==

Kyhmyinen '''lakki''' on 5–15 cm leveä, kupera. Noen värinen '''yläpinta''' on usein läikikäs.  Pieni ja pyöreä pillinen '''pillistö'''  vaaleanharmaa ja vahingoittuessa hieman punertava. Alaspäin levenevä '''jalka'''  on 8-17 cm pitkä ja 2-3 cm paksu, valkoinen ja tanakka. Nukkatupsut ovat karkeita ja mustan värisiä. Valkoinen '''malto''' on leikkauspinnoissa heikosti punertuvaa ja jalan tyvestä vihreänsinistä, ja kiinteää.

==Kasvupaikat==

Nokitatti kasvaa koivun seuralaisena kosteissa metsissä, kuten suon reunoilla ja korpimetsissä heinäkuusta syyskuuhun. Suomessa sitä tavataan yleisenä koko maassa.

==Säilöntä==

Kannattaa kerätä vain nuoria ja kiinteitä sieniä. Säilöminen ei onnistu kovin hyvin, koska sienellä on niin pehmeä malto. Nokitatti on parasta heti valmistettavaksi. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 26
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 117
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 211 ja 213

= Nummitatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Suillus bovinus.jpg|thumb|Nummitattia tavataan elokuusta syyskuuhun.]]

'''Nummitatti''' (''Suillus bovinus'') on syötävä sieni josta saadaan keltaista ja oranssia väriä.

==Tunnistus==

Nummitatin nuorena kupera ja vanhana laakeneva '''lakki''' on 3-12 cm leveä. Lakin tahmea '''yläpinta''' on punakellertävän vaaleanruskea tai beesi. Sateella yläpinta muuttuu limaiseksi. Leveä, kulmikas ja erikoispillinen '''pillistö''' on johteinen ja okran värinen.  Tasapaksu '''jalka''' on 2-6 cm pitkä ja ½ cm- 1,5 cm paksu. Väriltään jalka on lakin värinen. Jalassa joustava '''malto''' on pehmeää, sitkeää ja kellanvalkoista. Sienen itiöt ovat ruskeita.

==Kasvupaikat==

Sientä tavataan männyn seuralaisena kuivissa, hiekkapitoisissa kangasmetsissä. Se muodostaa usein tiheitä, jalan tyveltä yhtyeenkasvaneita ryhmiä, usein yhdessä punanuljaskan kanssa.

==Säilöminen==

Nummitatin lakit ovat nuorena hyviä, mutta vanhana ne pehmenevät ja sitkenevät liikaa. Nummitattia on vaikea säilöä. 

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 28
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 119
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 213 ja 215

===Internet-lähteet===

* [http://www.coloria.net/varjays/suillus.htm coloria.net]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/suillus_bovinus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

= Tammenherkkutatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Boletus reticulatus3.jpg|thumb|Tammenherkkutattia ei kannata noukkia puistojen läheltä]]

'''Tammenherkkutatti''' (''Boletus reticulatus'') on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. 

==Tunnistus==

Tammenherkkutatin hyvin kookas '''lakki''' on 8-30 cm leveä, tukeva, kupera, ohutreunainen mutta paksu '''maltoinen'''. Lakin hienonukkainen '''yläpinta''' on ruskea tai harmaanruskea yläpinta on himmeä. Se halkeilee kuivalla säällä ruutumaiseksi. Tammenherkkutatin '''pillistön''' pillit ovat pieniä ja pyöreitä. Väriltään pillistö on nuorena lähes valkoinen sitten kellertyvä ja vanhana vihertävänkeltainen. Tammenherkkutatin 2-6 cm paksu '''jalka''' on 8-12 pitkä, tasapaksu tai sitten se pullistuu alhaalta päin. Väriltään jalka on lakin värinen. Jalan verkkokuvio on vaalea ja e jatkuu alas asti. Tammenherkkutatin malto on vaaleaa ja nuorena kovaa vanhana pehmeää. Jalan '''malto''' on pehmeää, vanhana se muuttuu hohkaiseksi. 

==Kasvupaikat==

Tammenherkkutatti tavataan pääasiassa tammi- ja pyökkimetsissä syksyllä. Suomessa sitä tavataan lounaisrannikolla nimensä mukaisesti tammen, pähkinäpuun ja lehmuksen seuralaisena. Monissa kielissä sen nimi on kesäherkkutatti, mikä viittaa hiukan &quot;tavallista&quot; herkkutattia aikaisempaan satokauteen joka on elo- ja syyskuu. 

==Säilöntä ja kerääminen==

Tammenherkkutattia ei kannata kerätä paikoista missä maaperässä on raskasmetalleja. Ne kun rikastuvat helposti herkkutatteihin. Säilöntätavoiksi sopivat pakastaminen ja kuivaaminen viipaleina.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 22
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 107
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 194

===Internet-lähteet===
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/herkkutatit/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]

= Voitatti =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Butterroehrling.jpg|thumb|Voitatti kasvaa hyvin yleisenä koko maassa.]]

'''Voitatti''' (''Suillus luteus'') on erinomainen ruokasieni. Voitatista saadaan beigeä, oranssia ja harmaata.

==Voitatin tunnistus==

Voitatin 4-15 cm leveä '''lakki''' on paksumaltoinen ja kupera. Lakin limaisen '''yläpinnan''' väri vaihtelee harmaan ja tummanruskeasta lähes keltaiseen asti. Lakin yläpinnan pintakelmu on hyvin sitkeää. Voitatin vaaleankeltainen ja tiivis '''pillistö''' on tasatyvinen, nuorena kalvon peittämä, pillit ovat pieniä ja pyöreitä. Voitatin 3-10 cm pitkä '''jalka''' on 1-3 cm leveä, tyvestä kapeneva, lyhyt ja kova. Väriltään jalka on vaalean keltainen. Voitatin rengas tummenee iän myötä ja tippuu vanhana pois. Voitatin '''malto''' on voin väristä ja pehmeää.

==Kasvupaikat==

Voitatteja löytää koko maasta mäntymetsistä polunvarsilla hakamailla. Voitatti on männyn juurisieni. Kasvuaika on heinäkuusta lokakuuhun. 

==Keräys ja säilöntä==

Voitatti toukkaantuu ja pehmenee varsin nopeasti joten se kannattaa kerätä jo nuorena. Voitatin pintakelmu kannattaa poistaa jo maastossa. Voitatti on hyvää tuoreena paistettuna. Jos voitatin haluaa pakastaa niin kannattaa paistaa nopeasti ilman rasvaa. Voitattia voi myös kuivata viipaleina ja suolata.

==Lähteet==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

===Kirjalähteet===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 30
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 120
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 213 ja 214

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_76&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.coloria.net/varjays/suillus.htm coloria.net]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/voitatti/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/suillus_luteus.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

[[Luokka:Sienikirja tulostettava versio]]</text>
      <sha1>fvbjanbhskpu27vcj98h31zbxiwfsjt</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Tulostettava versio/Vahverot ja torvisienet</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5546</id>
    <revision>
      <id>160889</id>
      <parentid>108879</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T07:05:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160889</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7112" sha1="4bygco6p0vn7bmbtaooek0ufatc78rm" xml:space="preserve">[[Kuva:Craterellus cornucopioides 03.jpg|thumb|Mustatorvisieni]]

Vahverot ja torvisienet kuuluvat kääväkkäisiin. Niiden maanpäällinen osa (itiöemä) on lähes aina trumpettimainen, lakin yläpinnasta sileä ja reunastaan sisäänpäin kiertynyt. Lajien itiöpöly on joko valkoista tai keltaista. Heltat ovat yleensä johteiset. Kaikki vahverot ja torvisienet ovat mykrotoosisieniä, vaikka suppilovahveroa on ainakin osittain epäilty lahottajaksi.

==Vahverot ja torvisienet==

&lt;!--Aakkosjärjestykseen, kiitos!--&gt;

*[[Sienikirja/Kantarelli|Kantarelli]]
*[[Sienikirja/Mustatorvisieni|Mustatorvisieni]]
*[[Sienikirja/Suppilovahvero|Suppilovahvero]]

= Kantarelli =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Pfifferling.jpg|thumb|right|Kantarelli on tunnetuimpia sieniämme.]]

'''Kantarelli''' eli '''keltavahvero''' (''Cantharellus cibari''us) (puhekielessä myös '''kanttarelli''') on erinomainen ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä. 

== Tunnistus ==

Väriltään kantarelli on munankeltainen, vanhemmiten haalistuva. Kantarellin '''lakki''' on '''yläpuolelta''' sileä ja keltainen ja '''alapuolelta''' johteinen ja haarainen ja lakin yläosanvärinen. '''Jalka''' on alaosastaan usein vaaleampi. '''Malto''' on lähes valkoista, kiinteätä ja miellyttävän tuoksuista. Kantarellin itiöpöly on kellertävää. Kantarellin lakki on yleensä noin 3-12 cm leveä. Kanttarellista tunnetaan myös albiinomuoto.

==Kantarellin kasvupaikat==

Kantarellit kasvavat yleensä ryhmissä, vuodesta toiseen samoissa koivuvaltaisissa metsissä, mutta toisinaan myös mäntykankailla ja lehdoissa. Kasvupaikka on yleensä aika valoisa.
Kantarellit ilmestyvät metsiin usein juhannuksen jälkeen,
mutta yleisemmin heinäkuun puolestavälistä aina myöhäissyksyyn asti.

==Säilöntä==

Kantarellin voi säilöä monella tavalla. Yksi tapa on pakastaminen nuorien kantarellien lakit voi myös kuivata sienikuivurilla. Kantarellissa on harvoin matoja. Vanhat kantarellit voivat olla sitkeitä.

[[Kuva:Kantarell, Iduns kokbok.jpg|thumb|Piirros kantarellista]]

== Lähteet ==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

=== Kirjalähteet ===

* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 297 
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 225
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivu 191

===Internet-lähteet===
* [http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4_74_83&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/keltavahvero_eli_kantarelli/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sieni sivut]

= Mustatorvisieni =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Craterellus cornucopioides 03.jpg|thumb|Mustatorvi on paikkauskollinen ruokasieni.]]

Mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides) on erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä.
==Tunnistus==

Musta torvisienen '''lakki''' on 3-9 cm leveä, 5-12 cm korkea, torvimaisia ja heltattomia. '''Niiden sisäpinta''' on lähes musta ja hienosuomuinen. Mustatorvisienen '''alapinta''' on  vähän poimuinen harmaa tai siniharmaa. Sen '''jalka''' on ontto jatke joka maatuu sienen vanhetessa. '''Malto''' on hyvin ohutta, kiinteää, hyvän makuista ja tummaa. Mustatorvisienen itiöpölyn kellertävää.

==Mustatorvisienen kasvupaikat==

Mustatorvisieni kasvaa yleisenä tuppaina tai pieninä ryhminä tuoreissa sekametsissä. lehdoissa ja lehtomaisessa kuusikossa. Sieni esiintyy usein sammaleisilla aukioilla ja puuttomilla kohdilla. Sieni kasvaa Kainuuseen saakka pohjoisessa ja on yleinen paikoittain. Kasvuaika on elo-lokakuu.

==Säilöntä==

Mustatorvisieni ei tarvitse esikäsitellä mutta sen jalka osa poistetaan useimmiten sen karvauden takia.  Se on hyvä keitossa, muhennoksessa, paistettuna tai sekasienenä missä sitä käytetään usein suppilovahveron kanssa. Mustatorvisieni sopii ohuen maltonsa ttakia kuivattavaksi. Mustatorvisientä kuivattuna voi murentaa liottamatta mausteeksi ruokiin.
[[Kuva:Craterellus cornucopioides emporda.jpg|thumb|Mustatorvisientä lautasella.]]

== Lähteet ==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

=== Kirjalähteet ===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 298 
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 220
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 190 ja 191

===Internet-sivusto lähteet===
* [http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=7_187_297&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/mustatorvisieni/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sieni sivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/craterellus_cornucopioides.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

= Suppilovahvero =

[[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]]

[[Kuva:Trompetenpfifferlinge.jpg|thumb|Suppilovahvero sopii hyvin kuivattavaksi]]

'''Suppilolovahvero''' (''Cantharellus tubaeformis'') on erinomainen torvimainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä. Suppilovahverosta tavataan myös täysin keltaista värimutoa. Suppilovahveron ainut ero nuhruvahveroon on malto, joka on nuhruvahverolla mustuvaa. 

==Tunnistus==

Suppilovahvero on suppilomainen sieni. Suppilovahveron '''lakin''' '''yläpinta''' on nuorena kellanruskea ja vanhempana harmaanruskea. '''Lakki''' on 2-8 cm leveä. Lakin pinta on pienisuomuinen ja lakin keskellä on kuoppa. Lakin '''alapinnan''' poimut ovat nuorena ketleruskeaa ja vanhenpana harmaata. Suppilovahveron '''jalka''' on on 4-8 cm pitkä ja puoli senttiä paksu usein litteä tai pyöreä. Jalka on nuorena keltainen ja vanhana harmaan- tai ruskeankeltainen. Suppilovahveron '''malto''' on hyvin ohutta, kiinteää, vaaleaa.

==Suppilovahveron kasvupaikat== 

Suppilovahvero on paikkauskollinen sieni, joka kasvaa sammalikoissa suurena ryhmänä. Sieni viihtyy erityisesti mustikkatyypin metsässä. Sieni on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Suppilovahvero on ruokasienistä myöhäisimpiä ja sen parhaat satokuukaudet ovat syys- ja lokakuu, mutta niitä voi löytää vielä marraskuussakin.

==Säilöntä==

Jäätyminen ei pilaa itiöemiä, vaan niitä voi kerätä lumen altakin syötäväksi.Suppilovahvero voidaan säilöä pakastamalla tai kuivaamalla ja se sopii paistettavaksi, kuivattavaksi ja on mainio keittoihin. Maku on mieto ja lievästi makea, jalkaosa on sitkeä. Sieni on lähes aina toukaton.

== Lähteet ==

Tässä on kerrottu sivun lähteet.

=== Kirjalähteet ===
* Suomen sieniopas ({{ISBN|951-0-30359-3}}) sivu 298 
* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivu 222
* WSOY suuri sienikirja ({{ISBN|951-0-17255-3}}) sivut 190 ja 191

===Internet-lähteet===
* [http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=7_187_304&amp;la=fi Arktiset Aromit]
* [http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sienet/kauppasienet/suppilovahvero/ Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sieni sivut]
* [http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/cantharellus_tubaeformis.htm Sieniä Suomessa ja Ruotsissa]

[[Luokka:Sienikirja tulostettava versio|Vahverot ja torvisienet]]</text>
      <sha1>4bygco6p0vn7bmbtaooek0ufatc78rm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sienikirja/Sienten ravintoarvot</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5678</id>
    <revision>
      <id>160880</id>
      <parentid>52871</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:58:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160880</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1082" sha1="0o5jk7pslc7bxc585bjbdisnbzxedv4" xml:space="preserve">Tässä luvussa käsitellään sienten ravintoarvoja

== Veden osuus ==

Sienistä noin 90 % on vettä, mikä on yhtä paljon kuin kasveissa. Vesi häviää valmistaessa, mutta raakoja sieniä syödessä tämäkin pitää ottaa huomioon.

== Kivennäisaineet ja vitamiinit ==

Sienissä on runsaasti kivennäisaineita, sekä jonkin verran vitamiineja (B-ryhmän vitamiineja, K-vitamiinia, D-vitamiinia sekä hyvin pieniä määriä C-vitamiinia).

== Rasvapitoisuus ==

Sienien rasva on aika pehmeää ja sitä on 1 - 7%.

== Kuitupitoisuus ==

Sienissä on kuituja kohtalaisen paljon. Esimerkiksi herkkutatissa on kuivattuna 6,9 % kuituja ja kuivatuissa siitakesienissä noin 11 %. Tuoreiden herkkusienten kuitupitoisuus (kokonaiskuitu) on n. 1,5 %.

== Valkuaisaineet ja hiilihydraatit ==

Kuivatuissa sienissä on hiilihydraatteja noin 35 prosenttia ja noin 36 prosenttia valkuaisaineita.

== Lähteet ==

* Uusi sienikirja ({{ISBN|951-1-09106-9}}) sivut 268 - 271
* [http://www.fineli.fi/ Fineli] elintarvikkeiden koostumustietopankki

[[Luokka:Sienikirja|Sienten ravintoarvot]]</text>
      <sha1>0o5jk7pslc7bxc585bjbdisnbzxedv4</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Shakkiaapinen/Lähteet</title>
    <ns>0</ns>
    <id>6390</id>
    <revision>
      <id>160855</id>
      <parentid>74263</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:36:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160855</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2332" sha1="kp2ok1osuo9lb8urjw4fq3byysm54ez" xml:space="preserve">{{Shakkiaapinen/Perusteet|Pelipaikat|}} 

==Lähteet==

====Kirjat====
* {{Kirjaviite|Tekijä=Andrew Tessler|Nimeke=Šakkiaapinen|Selite=Alkuteoksen nimi: ''YOUR MOVE!'' Suomentanut K. M. Juvas|Julkaisija=WSOY, Helsinki|Vuosi=1972|Tunniste={{ISBN|951-0-04484-9}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=James Eade|Nimeke=Shakinpelaajan käsikirja|Selite=Alkuasemasta mattiin. Alkuteos: ''Chess Player's Bible''|Julkaisija=Karisto Oy|Vuosi=2006|Tunniste={{ISBN|951-23-4721-0}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jostein Westberg|Nimeke=200 shakin avausansaa|Selite=Alkuteos: ''Lilla schackbibliotek'' Suomentanut Ilmari Mäkihovi|Julkaisija=Otava|Vuosi=1988|Tunniste={{ISBN|951-1-09974-4}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Thomas ja Aulikki Ristoja|Nimeke=Shakki – perusteet, strategia, taktiikka|Julkaisija=WSOY|Vuosi= 1995|Tunniste= {{ISBN|951-0-20505-2}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Kainulainen|Nimeke= Shakkipelin historia|Julkaisija=Karisto|Vuosi= 1984|Tunniste= {{ISBN|951-23-2186-6}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Antti Laato|Nimeke=Syvemmälle shakin salaisuuksiin|Julkaisija=Atena|Vuosi= 2003|Tunniste= {{ISBN|951-7-96306-8}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Mikko Markkula ja Markku Kosonen|Nimeke= Shakin Säännöt ja Määräykset|Julkaisija= Suomen Keskusshakkiliitto|Vuosi= 1987|Tunniste= {{ISBN|951-9-70810-3}}}}

====Internet====
* [[w:Luettelo shakkitermeistä|Luettelo shakkitermeistä - Wikipedia]]
* [http://www.shakki.net/koulut/hannunniittu/shakkikoulu.php Hannunniitun shakkikoulu]
* [http://kapsi.fi/~anummiah/files/portfolio/t-111_361/ Shakkisivut]
* [http://www.geocities.com/janne.kejo/shakki/?20081 Janne Kejon shakkisivu]
* [http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/saanweb.pdf Shakin säännöt, SKSL (pdf)]
* [http://www.shakki.net/ ShakkiNet - suomalainen shakkiportaali]
* [http://www.saunalahti.fi/pterasti/shakki/shakkiavaukset/ Shakkiavausten tehotilastot]
* [http://www.shakki.net/shakkipeli/saannot/ Shakin säännöt 3D-animaationa (suomenkielinen, wmv-muodossa)]
*[http://www.seepia.org/html/seepia1/shakki/shakki.shtml Lyhyesti historiasta]
*[http://www.geocities.com/siliconvalley/lab/7378/eco.htm Codes with names] {{en}}

====Katso myös====
{{Wikipedia|Shakki|Shakki }} 
{{wiktionary|shakki|shakki}}
*[[w:Luokka:Shakki]]
*[[wikt:Luokka:Suomen kielen shakki]]

__NOTOC__
{{Shakkiaapinen/Perusteet|Pelipaikat}}
[[Luokka:Shakkiaapinen]]</text>
      <sha1>kp2ok1osuo9lb8urjw4fq3byysm54ez</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:Raimondo/Keskusteluarkisto</title>
    <ns>3</ns>
    <id>6977</id>
    <revision>
      <id>160850</id>
      <parentid>68889</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:33:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160850</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="19047" sha1="pr9s74da7o8g5fw5sb7iot0rha9qnw6" xml:space="preserve">=Arkistoitu 1.10.2009=
== Pika-esikatselu ==

Hei, nyt saat asetuksista pienoisohjelmat-välilehdeltä pikaesikatselun käyttöön. Nopeuttaa huomattavasti. --[[Käyttäjä:Usp|Usp]] 12. lokakuuta 2008 kello 19.02 (UTC)

:OK! Otin sen käyttöön.--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 12. lokakuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

== Shakki/Shakkiaapisesta sivuun myös koodit ==

Hei, lisäätkö loppuihin myös FENit vaikkapa muodossa
&lt;pre&gt;#shakkiaapisen sivu
##nimi
##FEN-koodi&lt;/pre&gt;
sivulla [[Shakki/Shakkiaapisesta]]? -- [[Käyttäjä:Usp|Usp]] 25. lokakuuta 2008 kello 16.07 (UTC)
----
: Tämä liittynee sivulla [[Keskustelu:Shakki]] olevaan asiaan, jossa kyselinkin jo hiukan tarkennuksia. Vstailetko vaikka sinne. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 25. lokakuuta 2008 kello 17.21 (UTC)
----
:: OK! Kurkattuani em. sivulle taisin hoksata asian. Käy kuitenkin kurkkaamassa sielä jatkanko toivomallasi tavalla! --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 25. lokakuuta 2008 kello 17.25 (UTC)

=Arkistoitu 2.9.2008=
== Vaa'ankieleksi ==

Nyt, hop, kaikki perusbookeditoijat äänestämään poistossa, että saadaan tilannetta selväksi. --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 8. helmikuuta 2008 kello 02.25 (UTC)

== Käyttäjän käsikirjasta ==

[[Wikipedian käyttäjän käsikirja]] kaipaisi kovasti kommentointia ja ideointia ja sisällöstä keskustelua. Käyttäjän opastamisen lisäksi alan nähdä sitä myös mahdollisena &quot;selitysteoksena&quot;, mitä WP oikeasti on. Käypä taas kimppuun... --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 12. helmikuuta 2008 kello 18.34 (UTC)

:OK! Mä olen juuri nyt jonkin aikaa opiskelemassa Pythonia, mutta luen pian mitä uutta sinne on ilmaantunut. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 12. helmikuuta 2008 kello 18.48 (UTC) ''LISÄYS:'' Kaikki lisäykset olivat minun silmin hyviä. Niistä generoitui myös uusia ajatuksia. Panen ne tuonne [[Wikipedian käyttäjän käsikirja]]n keskustelusivulle. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 12. helmikuuta 2008 kello 19.13 (UTC)

==Shakkiaapisesta==
Väänsin tuossa kolme tuontia kielenhuoltoa tuohon shakkiaapiseen. Nyt kaikki nykyiset sivut on läpikäyty. Kannattaa jatkaa saman mallin mukaisesti, sillä pohja-aineisto on hyvä, mutta siitä sai pienellä viilauksella vielä luettavamman paketin. --[[Käyttäjä:Ras|Ras]] 17. helmikuuta 2008 kello 20.59 (UTC)

:'''Tosi mukavaa, että tänne tulee myös muitakin hommiin!''' Tämä tekele onkin ollut vielä hyvin keskeneräinen ja työmaata on tosi paljon jäljellä. Tekstien stilisointiin en ole vielä paljoa aikaa käyttänyt. Aika on kulunut enimmäkseen näiden yleisten rakenneideoitten kehittelyssä ja wikimedioiden tekniikan opiskelussa. Tein itsekin hommia täälä taas pitkästä aikaa muutaman tunnin näiden eri osien sisällysluettelosivujen kanssa. '''Suurin ja edelleen ratkaisematon pulma on tuon avausteorian ydinsisältönä olevan pelipuun rakenteen hanskaaminen eri pelien transponoituessa toisikseen.''' Elikkä näissä tapauksissa puuun haarat pitäisi yhdistää  eikä tehdä rinnakkaisia haaroja (kyseessä ei siten ole graafiteorian mukainen puu). Tästä syystä olen vilkuillut apuja myös tuolta python-boteista. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 17. helmikuuta 2008 kello 21.21 (UTC)

Katsotko uusiksi nämä (vaikuttavat epäloogisilta, ovat sivulta [[Shakkiaapinen/Shakkipelin loppuasemat]]):
*kuningas ei voi paeta ruutuun, joka ei olisi uhattuna
*uhkausta ei voi torjua lyömällä uhkaava nappula
*uhkausta ei voi torjua siirtämällä oma nappula kuningasta uhkaavan nappulan ja kuninkaan väliin siten, että uhkaus lakkaa olemasta voimassa.

PS. Eikös sen sivun [http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/42/Four_examples_of_stalemate.png kuvassa] a2:sen pitäisi olla valkoinen eikä musta, että tuo olisi patti. --[[Käyttäjä:Ras|Ras]] 18. helmikuuta 2008 kello 10.34 (UTC)
:Mä meinasin ensin myöntyä näkemykseesi, kun katsoin aluksi tuon sotilaan etenemissuunnan väärin. Kuvan tapauksessa mustan sotilas on edennyt valkoisen puolelle jo yhden ruudun päähän korottumisesta, joten patti lienee kyseessä molemmissa tapauksissa. Tuo mattitilanteen kuvaus taas on sanottu ilmeisesti vähän epäselvästi. Voit vapaasti selkeyttää tekstiä. Siinä yritetään vain kuvata tilanne, jossa kuningan ei voi paeta, ukkaavaa nappulaa ei voi lyödä eikä mitään saa siirrettyä väliin. Elikkä, koska mikään periaatteessa mahdollinen torjuntakeino ei käytännän tilanteessa ole mahdollinen, on kyseessä matti. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 18. helmikuuta 2008 kello 11.19 (UTC)

Ei ole kyllä hajuakaan onko tämä sana kieliopillisesti oikein:  Kuningassotilasavaus... jotenkin ajatus vetää kuningas-sotilas -linjoille... mutta kukahan tämän oikean kirjoitusasun tietäisi varmaksi? --[[Käyttäjä:Ras|Ras]] 18. helmikuuta 2008 kello 14.46 (UTC)
:Kieliopissa olen todella liukkailla jäillä, mutta Wikipedian sivulla [http://fi.wikipedia.org/wiki/Shakkiavaus Shakkiavaus] käytetään tämmöistä kirjoitusasua:
:* Avopelit (kuningassotilasavaus, jossa musta siirtää sotilaansa valkoisen tavoin, 1.e4 e5)
:* Puoliavoimet pelit (kuningassotilasavaus, jossa musta muuten kuin 1...e5)
:Tuola Wikisanakirjan puolella varmaan on parempia kielimiehiä. Esimerkiksi [[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] näyttää olevan varsin aktiivi myös sillä puolella. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 18. helmikuuta 2008 kello 15.51 (UTC)
:: &quot;Kuningassotilasavaus&quot; on kieliopillisesti ihan oikein kirjoitettu yhdyssana ja kohtuullisen selkeä lukea noin pötkössäkin. Käypä, jos ei ole jotakin erityistä shakkitermeihin kuuluvaa juttua, joka vaatisi esim. selkeyden takia kirjoittamaan muulla tavoin. En tunne shakkiterminologiaa juuri ollenkaan - kannattanee myös vilaista jotakin kirjoja aiheesta, jos haluaa lisää varmistusta ilmaisulle. --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 18. helmikuuta 2008 kello 21.02 (UTC)

Hei! Kävin hieman toimintosivuja läpi ja huomasin, että shakkiaapisessa on pari sivua, joihin ei pääse linkkien kautta. Elikkäs [[Shakkiaapinen/Peli/1. e4/1...e5/2. Rf3/2...Rc6/3. Lb5/3...a6/4. La4/4...Rf6/5. 0-0/5...Rxe4/6. d4/6...b5/7. Lb3/7...d5/8. dxe5/8...Le6/9. De2/9...Ra5/10. Rbd2/10...c5/11. Rxe4/11...dxe4/12. Lxe6/12...exf3/13. Lxf7+/13... Kxf7/14. Dxf3|14._Dxf3]] ja [[Shakkiaapinen/Peli/1. e4/1...e5/2. Rf3/2...Rc6/3. Lb5/3...a6/4. La4/4...Rf6/5. Rc3/5...Lc5/6. Rxe5/6...Rxe5/7. d4/7...Lb4/8. dxe5/8...Rxe4/9. Dd4/9...Rxc3/10. bxc3/10...La5/11. La3/11...b6/12. e6/12...Df6/13. Lxd7+/13...Kd8/14. Lc6+|14._Lc6+]]. Toisesta puuttuu yksi sivu välistä ja toisessa notaatio oli hieman epäselvä, joten en uskaltanut alkaa korjailemaan ilman parempaa tietoa. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. toukokuuta 2008 kello 07.25 (UTC)

:Pari muutakin hämärää sivua löytyi, tuo pisin linkki lienee sivu, jonka puuttuminen on mainittu tuossa ylemmässä kommentissa, mutta muuten kaikki lienevät unohtuneita ja poistetavissa olevia?[[Shakkiaapinen/1.d4 d5 Suljetut pelit]] [[Shakkiaapinen/ALKU]] [[Shakkiaapinen/ALKU/1. e4]] [[Shakkiaapinen/Peli/1. d4/1...d6]] [[Shakkiaapinen/Peli/1. e4/1...e5/2. Rf3/2...Rc6/3. Lb5/3...a6/4. La4/4...Rf6/5. Rc3/5...Lc5/6. Rxe5/6...Rxe5/7. d4/7...Lb4/8. dxe5/8...Rxe4/9. Dd4/9...Rxc3/10. bxc3/10...La5/11. La3/11...b6/12. e6/12...Df6/13. Lxd7+/13...Kd8]] [[Shakkiaapinen/Peli/1. e4/1...e5/2.d4]] [[Shakkiaapinen/Peli/1. e4/1.e4 e5 2.d4]] [[Shakkiaapinen/Shakkipelin aloitusasema/1. e4]] [[Shakkiaapinen/Shakkipelin aloitusasema/1. e4/1...e5]] --[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. toukokuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

:Hei taas! Ainakin osa &quot;virheistä&quot; onkin seurausta vandalisoinnista, joka on nyt (toivon mukaan) palautettu. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 15. toukokuuta 2008 kello 16.36 (UTC)

=Arkistoitu 03.11.2007=
== Shakkibotin ideointia ==
Tässä ideointivaiheen spesifikaatiossa listataan joitakin shakkibotille toivottuja ominaisuuksia. 

*Shakkibotti on pelipuueditori, jonka sivumallineena toimii sen juurisivu. Jos juurisivuun lisätään tai siitä poistetaan vakioelementiksi määritelty osa (malline) , muuttuu kaikki muutkin pelipuu-luokan  sivut vastaavasti.
*Sivumallineessa on vähintään oltava shakkilauta- ,  siirtotaulu- ja kommenttiteksti-mallineet. 
**Shakkilauta-malline tallettaa ja esittää yksiselitteisesti pelitilanteen ja pelipuussa ei voi olla kahta samaa pelitilannetta esittävää sivua. 
**Siirtotaulumalline esittää kuhunkin pelitilanteeseen liitetyt seuraavat siirrot ja niihin liitetyt linkit seuraavia pelitilanteita vastaaville sivuille. 
***Siirtotaulumallineen ensimmäisessä sarakkeessa on seuraavasiirto mallineita ja
***muissa sarakkeissa voi olla kommenttitietoa (esim seuraavista siirroista) ja linkkejä pelipuun ulkopuolelle.
**Kommenttiteksti-malline on editoitava tekstikenttä, johon voi kirjoittaa pelitilanteeseen liittyviä kommentteja ja linkkejä pelipuun ulkopuolelle. Tämän kentän muokkaus saisi olla mahdollisimman helppoa, jotta myös varsinaiset shakin pelaajat voisivat vähällä vaivalla editoida sitä paneutumatta välttämättä sen tarkemmin Wikipedian muokkaustekniikoihin. 
*Sivunhakutoiminnossa hakukriteeriksi voidaan asettaa 
**täytetty shakkilautamalline, 
**pelitilannetta kuvaava FEN-koodi tai 
**kommenttiteksti.
*Uuden sivun lisääminen pelipuuhun tehdään ottamalla sitä edeltävä sivu muokkaustilaan ja kirjoitetaan sen siirtotauluun seuraavasiirtomallineeseen uusi siirto lyhyellä algebrallisella notaatiolla ja tallettamalla sitten sivu. Shakkibotti käynnistyy tallennuskomennosta sekä suorittaa seuraavat temput automaattisesti:
**botti ottaa nykyisen sivun mallineesta Shakkilautamallineen sisällön tai FEN-koodin, muokkaa sitä seuraaavaasiirtotauluun parametrinä kirjoitetun siirron mukaisesti sekä: 
***linkittää sivun jo olemassa olevalle sivulle, jos pelipuusta löytyy jo vastaavan shakkilautamallineen (tai FEN-koodin) mukainen sivu
***ja ellei löydy luo nykyiselle sivulle uuden vakioelementit sisältävän alasivun, jossa on  FEN2Wikipedia tyyppiselä toiminnolla tuotettu shakkilautamalline ja seuraavasiirtotaulukko. Taulukossa on valmiina yksi seuraavasiirtomalline ja sen parametrikentässä &quot;paikannäyttäjänä&quot; seuraavan siirron numero.
**botti tallentaa generoidun sivun nykyisen sivun alasivuksi ja näyttää talletetun sivun. 
**Tallennetun sivun uutta siirtolinkkiä klikkaamalla päästään edellä kuvatulla tavalla botin generoimalle uudelle sivulle. Seuraavan tason sivu voidaan nyt generoida vastaavalla tavalla:
***Ottamalla uusi sivu editointimoodiin
***täydentämällä pelkän siirtonumeron perään seuraava siirto ja tallentamalla sivu.
**Vaihtoehtoisen uuden haaran lisäys olemassa olevalle sivulle tapahtuu ottamalla sivu editointimoodiin ja kopioimalla taulukkoon sillä olevien siirtojen lisäksi uusi seuraavasiirtomallineen sisältävä rivi.
*Pelin lisäys pelipuuhun tapahtuu antamalla botille parametriksi pelin PGN-kuvaus. Botti aloittaa selaamaan pelipuuta juurisivulta ja seuraa sitä niin kauan, kuin siirrot ovat yhteneviä jonkin pelipuuhun jo talletetun haaran kanssa. Tästä eteenpäin botti luo pelipuuhun uusia sivuja, mutta tarkistaa jokaisen sivun kohdalla ensin onko vastaavaa sivua jo pelipuussa. Tässä tapauksessa uuden sivun asemasta suoritetaan linkitys vastaavalle sivulle ja jatketaan taas pelipuun selaamista niin kauan, kuin jäljellä olevat sivut vastaavat jo pelipuussa olevia sivuja ja haaraudutaan sen jälkeen luomaan uusia sivuja kuten edellä. generoidun pelipuuhaaraan viimeiselle sivulle eli lehteen talletetaan PGN-koodissa annetut pelin tunnistetiedot..
*Botilla voi myös tarkistaa eteneekö pelipuun haarautumiset laillisten siirtojen mukaisella tavalla ja suorittaa tarvittavat korjaukset sekä poistaa pelipuusta haarat, joita ei voida korjata. Tämä tehdään käyttäjän kontrolloimana ei täysin automaattisesti.

Lisää hyödyllisiä toimintoja voisi varmaankin ideoida suhteellisen helposti, mutta edes osankin edellä luonnostelluista tai niiden tapaisista toiminnoista saaminen tuotantokäyttöön olisi todella hienoa. [[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 23. elokuuta 2007 kello 06.48 (UTC)


=Arkistoitu 19.10.2007=


== Käynnistysongelmia ==
*Miten saisin Wikipedian Shakki-mallineen näkymään Wikikirjastossa? [[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 7. heinäkuuta 2007 kello 19.39 (UTC)
: Näkyy jo [[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 10. heinäkuuta 2007 kello 22.15 (UTC)

*Hyvää iltaa, herra Shakkimestari. Kiitoksia työstäsi Shakkiaapisen hyväksi, Minä satun suorastaan pitämään kyseisestä teoksesta. Siis mukavaa joulunjatkoa vaan! --[[Käyttäjä:RrRauh|rrRauh]] 17. heinäkuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

**Kiitos Positiivisesta palautteesta! Olen kyllä ihan luokittelematon ajanvietepelaaja ja toiveenani on, että aapisen muokkaustiimiin saataisiin mukaan myös joitakin shakinpelaajiakin. '''[[Shakkiaapinen]]''' olisi nyt ilmeisesti rakenteelisesti siinä mallissa, että siihen voisi alkaa tuottamaan sisältöjä tällä sapluunalla vähän isommallakin porukalla.
::[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 18. heinäkuuta 2007 kello 00.23 (UTC)

*Hienoa työtä shakkiaapisen kanssa! Laitathan luokka-tagit myös uusiin pelipuun sivuihin ( (&lt;nowiki&gt;[[Luokka:Pelipuu]]&lt;/nowiki&gt;). Näin pelipuukin pysyy yhdessä kassassa eikä sekoa aapisen muihin sivuihin.-[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 21. heinäkuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

** Suuri kiitos avustuksesta! Panin tuon peli-sivun sekä luokkaan Shakkiaapinen että sen alaluokkaan Pelipuu, koska se pelipuun juurisivuna sitoo sakkiaapisen ja pelipuun toisiinsa. Olen vasta turisti tässä Wikimaailmassa, joten kaikki avut ja opasttukset ovat enemmän kuin tervetulleita. Jatkan vielä juttua kohdassa [[Keskustelu:Shakkiaapinen#Pulmia ja niiden ratkaisuja]]
:[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 21. heinäkuuta 2007 kello 20.28 (UTC)

== Sivujen poistaminen ==

Sivuja voivat poistaa vain ylläpitäjät, mutta sivun voi merkitä roskaksi laittamalla sivulle roska-mallineen, &lt;nowiki&gt;{{Roskaa}}&lt;/nowiki&gt;, jolloin ylläpitäjät voivat löytää sen helpommin ja sitten poistaa sen jos katsovat sen aiheelliseksi. Merkitsin Shakkiaapisen sanasto-sivun roskaksi, joten ehkä sen joku jossain vaiheessa poistaa. [[Käyttäjä:Tommi S.|Tommi S.]] 13. elokuuta 2007 kello 15.16 (UTC)
:Kiitos avusta ja tiedosta! [[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 13. elokuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

::Poistin kyseisen sivun. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 13. elokuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

:::Kiitos! [[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 15. elokuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

== Löytyi saman niminen painettu teos&lt;ref&gt;Shakkiaapinen, Andrew Tessler, WSOY 1972, Alkuteoksen nimi YOUR MOVE!, Suomentanut K. M. Juvas, {{ISBN|951-0-04484-9}}&lt;/ref&gt; ==

Aiheeseen liittyvän materiaalihaun ohessa ilmeni, että on olemassa saman niminen pieni suomennettu painettu teos (Alkuteoksen nimi YOUR MOVE!), jonka takakannessa julkaisija toteaa &quot;(...) opas perehdyttää vasta-alkajan pelin sääntöihin ja neuvoo yksityiskohtaisesti nappuloiden siirtoja ja pelin kulkua. Vihkosessa esitellään myös tavallisimpia pelin avauksia.&quot;  Wiki-Shakkiaapinen tulee sisältämään kaikki em. &quot;vihkosen&quot; esitelemät asiat huomattavasti laajemmmin ja monipuolisemmin. Painettu teos on tällä hetkellä merkitty Wikikirjan yhdeksi lähteeksi, mutta edellyttääkö sama nimi mahdollisesti jotakin muita toimenpiteitä? Pitääkö Wikikirjan nimi tästä syystä vaihtaa? Jossakin vaiheessa Wikikirjan nimi olikin &quot;Nettishakkiaapinen&quot;, mutta lyhensin sen kuitenkin myöhemmin Shakkiaapiseksi. 

Aiheuttaako toimenpiteitä? - [[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 18. elokuuta 2007 kello 23.39 (UTC)


; Referenssit :
 &lt;references /&gt;

:En usko, että nimeä pitää vaihtaa. Maailöma on pullollaan kirjoja ja nettisivuja, joilla on sama nimi kuin toisilla vastaavilla teoksilla. Shakkiaapinen -nimisiäkin teoksia on varmaan aika monta. --{{Käyttäjä:Jääpingviini/Allekirjoitus}} 20. elokuuta 2007 kello 17.37 (UTC)

==Esimerkkipeleistä==
Huomasin, että olit lisännyt suuren määrän linkkejä [http://www.chesslab.com/PositionSearch.html]. Kiinnostuin noista bottisysteemeistä siinä määrin, että päätin viritellä jonkinlaisen virityksen käyttööni. Vielä on hieman käynnistysongelmia (rivinvaihto ei onnistu), mutta päässen niistä yli hyvinkin pian. Nyt siis em. linkkien lisääminen käsipelillä lienee turhaa. Kerrotko vielä, millä logiikalla olet valinnut nuo muokattavat sivut? Tuskin sattumanvaraisesti ainakaan. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 20. elokuuta 2007 kello 16.01 (UTC)

:Kokeilujen alla on tällä hetkellä [[Shakkiaapinen/Peli/1. Ra3]], joten ethän muokkaa ko. sivua. -[[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 20. elokuuta 2007 kello 16.18 (UTC)

:: Joo, mä rupesin välillä &quot;opiskelemaan itse shakkipeliä&quot; (= testaamaan miten se tällä tekeillä olevalla virityksellä onnistuisi). Logiikkana oli ainoastaan selata sattumanvaraisesti pelipuuhaaroja edestakaisin.

:: Sitten tuli tarve tarkistaa joidenkin haarojen kulkuja noista tietokannoista ja  siitä taas seurasi ajatus panna nuo löytämäni esimerkkipelilinkit näkyviin myös pelipuuhun (myöhemminkin helpommin löydettäväksi).

:: Minusta näyttää nyt siltä, että tämä pelipuu tulee jatkossakin kehittymään iteratiivisesti ja tarvitsee siksi sivumäärältään laajoja iteratiivisia korjailuja.

:: Elikkä (ro)bottia taidetaan tarvirta vielä monta kertaa. Tämän vuoksi olen myös itse kiinnostunut opiskelemaan asiaa vähän syvemmältäkin. Voisitko antaa mulle tähän tarpeeseen sopivia opiskelulinkkejä, jotta pääsisin systeemiin sisään ainakin himpun verran valistuneen hyödyntäjän näkövinkkelistä?

:: Rauhoitan nyt pelipuun toistaiseksi kokonaan muokkauksilta. Menen sen sijaan täydentämään tuota Shakkiaapisen sanastoa, jos aivan pakottava muokkaustarve pukkaa päälle.

::[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 20. elokuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

:::Metasta löytyi seuraava sivu: [[meta:Using the python wikipediabot]], jota tutkimalla pääsin alkuun. Nyt käytin replace.py scriptiä, johon löytyy linkki em. sivulta. - [[Käyttäjä:TeemuN|TeemuN]] 20. elokuuta 2007 kello 17.01 (UTC)
::::Kiitos![[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 20. elokuuta 2007 kello 18.02 (UTC)
:::::Jepjep! Imuroin äsken python ympäristön ja kirjoittelin shelliin muutamia harjoituksia tutoriaalista. Tämähän näyttää varsin monipuoliselta ympäristöltä. Imuroin sitten myös sen pythonbotin ja vilkuilin sitä tuossa kehitysympäristössä. Näyttää isolta paketilta ja ehkä kätevä soveltaja voi tehdä sillä melkein mitä vain. Omat taitoni ovat kuitenkin vielä niin rajalliset, että joudun tyytymään vain valmiitten sovellusten käyttäjän rooliin. Tästä näkökulmasta voisinkin nyt seuraavaksi speksata tarkemmin toiveita ominaisuuksista, mitkä saattaisivat olla tulevalle shakkibotille hyödyllisiä. [[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 21. elokuuta 2007 kello 14.30 (UTC)</text>
      <sha1>pr9s74da7o8g5fw5sb7iot0rha9qnw6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman historia/Valistuksen aika</title>
    <ns>0</ns>
    <id>7729</id>
    <revision>
      <id>160823</id>
      <parentid>157753</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:56:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160823</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="23430" sha1="kd8rc5jm2xlsv4ecqyy3eluc48zbpqv" xml:space="preserve">== Valistuksen aika ==


Valistus oli 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.[1] Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla.

Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa eteenpäin ”pimeän ajan” eli keskiajan synnyttämän irrationaalisen ja taikauskoisen hirmuvallan ikeestä. Liikkeen ensimmäisiä kuuluisia ajattelijoita olivat John Locke ja Thomas Hobbes, jotka kirjoittivat monia sekularistisia ja autoritaarisia pakkovaltoja vastustavia kirjoituksia jo 1600-luvulla. Heidän yhteiskuntasopimukselliset teoriansa sekä ihmiskäsityksensä eivät kuitenkaan olleet tyypillisiä sille, mitä useimmiten pidetään valistusaikana. Valistusajan viimeiseen aaltoon kuuluivat muun muassa ajattelijat Jean Jacques Rousseau, Immanuel Kant, Anders Chydenius, Adam Smith, Thomas Jefferson ja Johann Wolfgang von Goethe.

Valistusajattelijat asettivat järjen mystiikan edelle, tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle, vapaan markkinatalouden merkantilismin edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle, poikkeuksena lähinnä vain Rousseau, joka hänkin kuitenkin kannatti demokratiaa. He myös vaativat tasa-arvoa lain edessä säätyetuoikeuksien sijaan.

Liberalismi syntyi valistusaikana, ja muun muassa Locke, Kant, Chydenius, Smith ja Jefferson tunnetaan sen isinä. Liike tarjosi myös puitteet Amerikan ja Ranskan vallankumouksille sekä kapitalismin nousulle ja sosialismin synnylle. Aikakauden taidetta määrittivät barokkimusiikki sekä uusklassinen arkkitehtuuri.

== Valistuksen vuosisata ==

 
Valistusaikainen kuva Encyclopédiesta. Filosofia ja järki repivät huntua totuuden yltä.»Tulee päivä, jolloin tyranneja, pappeja ja heidän harhaan johdettuja rikollisia kätyreitään nähdään vain teatterilavalla ja historian lehdillä ja jolloin aurinko nousee vapaiden ihmisten suvulle, ihmisten, jotka eivät tunnusta herrakseen mitään muuta kuin oman järkensä.»
([2])

Näin kirjoitti ranskalainen vallankumousmies ja matemaatikko Antoine Condorcet 1700-luvun lopulla.

Nimitys valistusaika ilmentää sitä vastakohtaisuutta, joka vallitsi verrattuna edelliseen vuosisataan. 1600-luvulle olivat ominaisia muun muassa tiukka säätyerottelu (säätyjä: aatelisto, papisto, kauppiaat, talonpojat), ankara kirjallinen sensuuri (valtio valvoi, mitä kirjoja sai julkaista) sekä toisinajattelevien vainot, jotka ilmenivät paholaisen (kristinuskon Jumalan päävastustaja) pelkona ja noitavainoina. Valistusajattelijat arvostelivat myös sotia sekä sokeaa uskoa valtion ja kirkon arvovaltaan. Poikkeuksen 1600-luvulla olivat muodostaneet Hollanti ja Englanti, joissa säätyerot olivat jo alkaneet kaventua. Näistä maista monet valistusajattelijat saivat turvapaikan.

Luonnontieteet olivat edistyneet edellisillä vuosisadoilla, ja tämä vaikutti todellisuuskäsitykseen. Myös tiedot muista maanosista vaikuttivat käsityksiin yhteiskunnasta ja uskonnosta. 1700-luvulla vallitsi ensi kertaa se käsitys, että oma vuosisata oli edellistä kehittyneempi ja että järjen johtamina voitiin odottaa yhä valoisampaa tulevaisuutta. Kun edellinen vuosisata oli taistelua tieteellisen totuuden ja muiden &quot;totuuksien&quot; välillä, valistuksen vuosisata merkitsi tämän taistelun tulosten, tieteellisen totuuden, leviämistä yhä useammille elämän alueille. Toisaalta 1700-luvun järkeen perustuva ajattelu aiheutti jo valistusaikana vastavaikutuksia.

Valistusajattelija Jean-Jacques Rousseau kysyi oliko taiteiden ja tieteiden edistyminen todella lisännyt ihmisten onnea ja hyvettä. Hän vastasi tähän kysymykseen kielteisesti. Hän vaati paluuta luontoon. 1800-luvun romantiikka oli vastareaktio valistusajan järkeen perustuvalle ajattelulle. 1900-luvun postmodernismi oli myös suurelta osin valistusajattelun vastainen.

Tunnetun kulttuurintutkijan Stuart Hallin mukaan valistuksen tärkeä elementti oli läntisen sivistyksen vertaaminen muiden maanosien eriasteiseen sivistymättömyyteen. Hänen mukaansa valistuksen järkevyys näyttäytyi ainoastaan länsimaiden menneisyydessä ja muiden maanosien nykyisyydessä ilmenevän raakalaismaisuuden ja järjettömyyden taustaa vasten. Länsimaiden lisäksi ehkä vain Kiina nähtiin sivistyneenä, joskin Kiinan sivistystä pidettiin hyvin erilaisena kuin länsimaiden. Toisaalta varsinainen vieraiden kulttuureiden tieteellinen tutkimus alkoi vasta valistusajalla; aikaisempia käsityksiä olivat vahvasti hallinneet myyttisyys ja tarunomaisuus.


== Valistuksen synty ==

 
'''Valistuksen edeltäjiä 1600-luvulla'''

Englantilaisen Francis Baconin mukaan kaikki tieto perustuu yksinomaan kokemukseen. Hollantilainen Hugo Grotius korosti luonnonoikeutta vastakohtana tahtoon perustuvalle oikeudelle. Käsityksestä, että kaikkialla oli alun perin vallinnut ihmisten luonnosta johtuva luonnonoikeus, muodostui perusta valistuksen yhteiskunnallisille opeille. Ranskalainen René Descartes korosti epäilyä kaiken inhimillisen tiedon lähtökohtana. Englantilaisen Thomas Hobbesin materialismi vaikutti voimakkaasti valistusajan materialisteihin. Materialismin eli aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan materia, aine, on ensisijainen ja ajattelu on vain aineen tuote eli jotakin, jota tapahtuu aineessa. Englantilaisen John Locken ajattelu korosti aistihavaintojen ja itsehavaintojen merkitystä tiedon lähteenä. Locken mukaan ihmisellä ei ole mitään synnynnäisiä ajatuksia, vaan tieto syntyy kokemuksen ja havaintojen avulla.

Myös 1600-luvun &quot;oppineet libertiinit&quot; (les libertins érudits) olivat eräänlaisia valistuksen edelläkävijöitä. Libertiinit eivät kuitenkaan pyrkineet muuttamaan yhteiskuntaa ja toimimaan julkisesti. Merkittävimpiä libertiinejä olivat La Mothe le Vayer ja Pierre Gassendi. Näiden lisäksi esityötä valistukselle teki skeptikkofilosofi Pierre Bayle.


[muokkaa] Uuden tiedon vaikutus kulttuuriin
Aikaisempi maailmanhistoria oli ollut Lähi-idän ja Euroopan historiaa. Marco Polon kertomukset olivat jo vuosisatoja aikaisemmin tehneet tunnetuiksi Kiinan ja Intian kulttuureja. Niin sanotut löytöretket toivat Eurooppaan valtavan määrän tietoa eurooppalaisille vieraista kulttuureista ja uskonnoista. Muut kulttuurit olivat erilaisia kuin Euroopan kulttuuri. Antiikin tutkimus oli osoittanut, että antiikin ei-kristityt pystyivät elämään hyveellisesti. Nyt löytöretket osoittivat, että myös muiden uskontojen kannattajat elivät hyveellisesti. Tämä heikensi kristinuskon valta-asemaa ja oli omiaan vahvistamaan deismiä ja ateismia. Deistit olivat sitä mieltä, että eri uskonnoissa ilmenevä jumala oli olemassa mutta ei vaikuttanut maailmanmenoon. Ateistit olivat sitä mieltä, ettei jumalaa ollut olemassa. Agnostikot asettuivat näiden käsitysten välimaastoon väittäen, ettei voitu tietää, oliko jumalaa olemassa vai ei. Johdonmukaisinta ateismia edustivat ranskalaiset materialistit, kuten paroni Holbach ja Denis Diderot. Ateistista ajattelua esitteli yksityiskohtaisesti Holbachin teos Le Bons-Sens (1772, englanniksi Good Sense: or Natural Ideas Opposed to Supernatural), kansantajuistettu laitos kaksiosaisesta Système de la nature -teoksesta.


== Valistusajattelua ==

Monet valistusajattelijat hyväksyivät myös itsevaltiuden, jos se oli valistunutta. Tekemällään yhteiskuntasopimuksella ihmiset saattoivat rajoittaa oikeuksiaan luovuttamalla osan niistä hallitsijan käyttöön. Jyrkintä demokratiaa edusti Rousseau, joka vaati hallitsijan tilalle välitöntä kansanvaltaa mutta samalla alistumista enemmistön päätöksiin. Charles de Secondat Montesquieu vaati valtiovallan jakamista kolmeen osaan, lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Lait piti säätää tai oikeammin tutkimalla palauttaa luonnonoikeuden mukaisiksi. Valistuksen vaatimuksia alettiinkin vähitellen toteuttaa eri maiden lainsäädännöissä. Alettiin vaatia kidutuksen ja orjuuden poistamista. Vankiloiden ja mielisairaaloiden oloja alettiin parantaa.

Erityisen syvällisesti valistus vaikutti kasvatukseen. Vaadittiin havaintoon ja kokemukseen perustuvaa opetusta, ammattikouluja ja käytännön harjoittelua, koulutuksen ulottamista alempiin yhteiskuntaryhmiin ja naisiin sekä aikuisten jatko-opetusta. Rousseau kokosi osittain näitä näkemyksiä teokseensa Émile. Rousseau kuitenkin keskittyi lähinnä pojan kasvattamiseen mieheksi ja &quot;kansalaiseksi&quot;. Käytännössä valistuksen kasvatusajatuksia alkoi toteuttaa Johann Heinrich Pestalozzi. Myös talouden alalla syntyi uusia ajatuksia. Kun valtiovalta oli rajoittanut vapaata kilpailua edellisellä vuosisadalla, valistus kannatti vapaata kilpailua. Uudet näkemykset kokosi skotlantilainen Adam Smith kirjaansa Kansojen varallisuus. Hänen taloudellista ajattelutapaansa kutsutaan liberalismiksi.

Valistusaatteiden piirissä omaisuutta pidettiin yleensä luonnollisena oikeutena. Vuosisadan loppupuolella ranskalainen Franrois Noël Babeuf vaati omaisuuden poistamista. Anarkismin (valtiottomuuden) ensimmäisiin edustajiin kuulunut William Godwin halusi poistaa omaisuuden lisäksi valtion ja avioliiton. Antoine Condorcet uskoi ihmiskunnan saavuttaneen täysi-ikäisyyden ja rajattoman edistyksen asteen. Historioitsijat tutkivat kulttuurien rappion syitä. Erityisen kuuluisaksi tuli Edward Gibbonin Rooman valtakunnan rappiota ja tuhoa käsittelevä teos. Gibbonin suurteoksen kristinuskoa käsittelevät osat on koottu teokseen History of Christianity. Tämä antiikin jumalankuvin koristettu teos pyrki kuvaamaan kristinuskon historiaa puolueettomasti, mutta ajan papisto hyökkäsi voimakkaasti Gibbonin teosta vastaan.


== Valistusajattelijoita ja ensyklopedia ==

&quot;Suurmiehet, jotka Ranskassa valistivat päitä lähestyvää vallankumousta varten, esiintyivät itsekin äärimmäisen vallankumouksellisesti. He eivät tunnustaneet minkäänlaisia ulkopuolisia arvovaltoja. Uskonto, luonnonkäsitys, valtiojärjestys - kaikki alistettiin ankaraan arvosteluun, kaiken oli astuttava järjen tuomioistuimen eteen, todistettava oikeutensa olemassaoloon tai luovuttava siitä.&quot; Näin kirjoitti Friedrich Engels noin sata vuotta valistusajan jälkeen. 
Kaikki suuret &quot;päiden valistajat&quot; eivät olleet materialisteja, esimerkiksi Rousseau ja Voltaire eivät olleet materialisteja. Ranskassa katolinen kirkko puolusti voimaperäisesti vanhaa yhteiskuntajärjestystä. Kun kuningas valistusajattelijain vaikutuksesta vapautti maaorjat, kirkko yritti estää kirkon maaorjien vapautusta. On ymmärrettävää, että materialistit vaikuttivat voimakkaasti Ranskan vallankumouksen syntyyn. Nimitys vapaa-ajattelija on peräisin 1600-luvun Englannista. Siihen aikaan vapaa-ajattelija tarkoitti valtiokirkon opista poikkeavasti ajattelevaa. Myöhemmin vapaa-ajattelija on alkanut tarkoittaa ateistia. Englantilainen vapaa-ajattelu vaikutti valistusajattelijoihin.

 
Encyclopédien kansilehti. Valistusajattelijain suurin voimannäyte oli tietosanakirja l'Encyclopédie (&quot;Ensyklopedia&quot;). Se sisälsi 28 nidettä ja seitsemän täydennysosaa. Tietosanakirjan toimittajana oli Denis Diderot. Kysymyksessä ei ollut tavallinen tietosanakirja vaan kaiken kulttuurin rakenteellinen esitys. Kirjoittamiseen osallistui erilaisia ihmisiä, ja artikkelien kannanotot vaihtelivat valistuneen yksinvallan ihailusta kommunismia lähenteleviin kannanottoihin sekä deismistä ateismiin. Kirkko yritti useita kertoja estää tietosanakirjan painamisen, mutta useista painokielloista ja paavin pannaan julistamisesta huolimatta Diderot onnistui ystävineen painattamaan kirjan Pariisissa - tosin painopaikaksi jouduttiin merkitsemään ulkomailla sijaitseva paikkakunta. Kuuluisimmat niistä ranskalaisista materialisteista, jotka avustivat Ensyklopediaa, olivat Julien Offray de La Mettrie, Claude Adrien Helvetius ja Paul Henri Thierry von Holbach (d'Holbach ).

Denis Diderot'ta arvostettiin sosialistisissa maissa, koska hänen materialisminsa katsottiin sisältäneen Karl Marxin materialismille sukua olevia ajatuksia. La Mettrie on tullut kuuluisaksi niin sanotun mekaanisen materialismin kehittäjänä. Helvetiusta arvostettiin muun muassa siksi, että hän ryhtyi soveltamaan materialismia yhteiskuntaelämään. Ryhmän kiistatta selvin ateisti oli kuitenkin d'Holbach, ja hänen teoksensa Système de la nature (Luonnon järjestelmä, 1770) sisältää johdonmukaisen esityksen valistusajan materialismista.

D'Holbachin ajattelun kolme pääväitettä ovat:

Uskonto tarjoaa väärän perustan moraalille. 
Uskonto on ristiriidassa tieteen kanssa. 
Uskonto, erityisesti oppi kuoleman jälkeisestä elämästä, on pääsyyllinen mädäntyneeseen yhteiskuntajärjestelmään.

== Voltaire ==

 
Voltaire vuonna 1718. Nicolas de Largillièren maalaus.Puhuttaessa valistusajattelijoista mainitaan aina myös Voltaire. Voltaire ei kuitenkaan ollut niinkään merkittävä filosofian tai tieteen kehittäjänä, vaan hänen maailmanmaineensa perustui siihen, että hän oli taitava kiistakirjoittaja, runoilija ja historioitsija. Hänet kasvatettiin jesuiittaopistossa. Käytännön elämässä hän puolusti suvaitsevuutta, ihmisyyttä ja vapautta. Hän puolusti pelottomasti kirkollisen ja valtiollisen vainon uhreja ja joutui itsekin elämään maanpaossa. Voltaire ei ollut ateisti vaan deisti. Tästä huolimatta hän laati ateisti Meslierin testamentista lyhennelmän ja levitti teosta. Voltaire kirjoitti, että Meslierin testamentti pitäisi olla jokaisen kunniallisen miehen taskussa. Voltaire oli saanut vaikutteita etenkin englantilaisilta. Poliittisesti hän kannatti valistunutta yksinvaltaa. Pyöveli poltti kuitenkin hänen teoksensa Lettres Philosophiques vaarallisena uskonnolle ja porvarilliselle yhteiskuntajärjestykselle. Vanhoilla päivillään Voltaire alkoi taistella vääryyttä kärsineiden puolesta ja maaorjuuden jäänteitä vastaan.

Vaikka Voltaire ei vaatinutkaan valtion ja kirkon eroa, kirkko oli hänen mielestään alistettava siviilioikeuden alaiseksi. Kirkon omaisuutta oli verotettava ja pappien saatava palkkansa valtiolta. Avioliitto oli maallistettava, kirkollisia juhlapäiviä vähennettävä sekä lakkautettava luostarit. Eri uskontokunnat tuli laillistaa. Nykyaikana Voltairen vaatimukset eivät ehkä tunnu kovin jyrkiltä, mutta hänen omana aikanaan niitä vastustettiin ankarasti. Valistushallitsijoinakin mainitut kuninkaat tyytyivät toteuttamaan lähinnä elinkeinoelämän kannalta tärkeitä uudistuksia sekä inhimillistämään jossain määrin oikeuslaitosta. Sen sijaan kirkon etuoikeuksiin ei juuri uskallettu kajota. Voltaire taisteli myös ihme- ja henkiuskoa vastaan. Perisynti-, kolminaisuus- ja neitseestäsyntymisoppeja hän piti mielettöminä. Hänen mielestään myös sielun kuolemattomuusoppia vastaan puhuivat järkiperusteet, mutta moraalin tukipönkkänä Voltaire piti sitä tarpeellisena.

 
== Hume ja Kant ==

 
Immanuel Kant, yksityiskohta Gottlieb Doepplerin vesivärimaalauksesta vuodelta 1791.Varsinaisten valistusajattelijain lisäksi valistuksen vuosisadalla eli kaksi ajattelijaa, joiden ajattelu ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vieläkään. Heidän ajatuksiinsa törmätään aina, kun filosofiassa pohditaan inhimillisen tiedon mahdollisuuksia tai moraalin luonnetta ja totuusarvoa. Nämä ajattelijat olivat David Hume ja Immanuel Kant. Eräät Humen ajatukset erottavat hänet jyrkästi valistusajattelijoista. Nämä samat ajatukset ovat aiheuttaneet filosofisia kiistoja, jotka eivät ole vieläkään osoittaneet laantumisen merkkejä. Hume esitti esimerkiksi, että emme voi johtaa syy- ja -seuraussuhteita järjestämme, vaan tietomme kausaalisuudesta on viime kädessä uskon varassa. Toiseksi Hume väitti, ettei tiedossamme olevia luonnonlakeja voida lopullisesti todistaa, sillä myöhemmät havainnot voivat osoittaa aikaisemmat havaintomme luonnonlaeista paikkansapitämättömiksi. Ei ole mikään ajatusvälttämättömyys, että luonnonlait ovat tulevaisuudessa samanlaiset kuin ne ovat olleet tähän asti. Moraalin alueella Hume esitti ajatuksen, jota on myöhemmin kutsuttu Humen laiksi eli Humen giljotiiniksi. Humen mukaan siitä, mitä on, ei voida päätellä, mitä pitäisi olla. Tämä merkitsee sitä, ettei Humen mukaan tosiasioita koskevista väitteistä voida johtaa moraalinormeja. Toisaalta Hume oli valmis perustelemaan moraalia inhimillisinä tunteilla.

Kant yritti ratkaista Humen esittämän ongelman kokemustiedon mahdollisuudesta seuraavasti. Hän väitti, että vaikka kaikki tietomme alkaa kokemuksesta, itse meidän kokemuksiimme sekaantuu tietoja, joiden alkuperän täytyy olla kokemusta edeltävä. Maailman monet järjestystä ilmentävät periaatteet, kuten avaruus, aika ja kausaliteetti, ovat oman mielenkykymme maailmasta kumpuaville havainnoillemme antamia muotoja. Kantin mukaan tietoa moraalista ei voida saada kokemuksesta, vaan moraalin perusteet ovat valmiina meissä itsessämme. Tästä syystä Kantin moraaliajattelua on sanottu myös intuitiiviseksi (intuitio = sisäinen oivallus).

 
== Valistus Ruotsin valtakunnassa ==


Suomessa valistusaatteet levisivät 1700-luvulla lähinnä sivistyneistön keskuuteen. Eräissä kartanoissa oli valistusajattelijain teoksia. Myös oppineet ja papit tunsivat jonkin verran näitä aatteita. Valistuksen aatteet olivat myös esillä Valhalla-seurassa, joka toimi vuosina 1781-1786. Tunnetuin ja jyrkin ateistisluontoisen katsomuksen esittäjä silloisessa Ruotsissa oli papin poika, kirjailija ja dosentti Johan Kellgren, joka tunsi ranskalaisten materialistien tuotantoa. Tunnetuimpia suomalaisia valistusajattelijoita olivat Petter Forskål (1732-1763) sekä suomalaisen (ja ruotsalaisen) liberalismin isänä pidetty (Antti) Anders Chydenius.

Valistusaatteet synnyttivät Suomessa myös vastustusta. Turun piispa Johan Browallius nimitti materialisteja ja ateisteja ihmiskunnan häpeätahroiksi, ja vuonna 1749 itse kuningas kielsi yliopiston filosofisen tiedekunnan opettajia kajoamasta uskonnollisiin kysymyksiin. Henrik Gabriel Porthanin mukaan ateismia on rangaistava, koska se on yhteiskunnalle vaarallinen. Erityisesti Porthan varoitti ateismin levittämisestä rahvaan (talonpoikien) ja porvareiden keskuuteen. Hän kirjoitti vapaamielisestä papista: &quot;Hän on siinä määrin mieletön, että hän saarnoissaan ja Katkismusta koskevissa kuulusteluissaan selittää helvetin tulen pelkäksi vertauskuvalliseksi lauseeksi ja että paholainen ei enää vaikuta ihmisiin, tuskin lienee olemassakaan...&quot;

Kun valistusaatteet levisivät pääasiassa aateliston keskuuteen, Kymin ja Porvoon kihlakuntien talonpojat esittivät eduskunnalle valituksen herrojen vapaa-ajattelusta, &quot;joka ilmeni tolkuttomina ja tuomittavina lausuntoina uskonnon opeista ja sen pääkappaleista sekä Jumalan pyhästä sanasta ja jumalanpalvelusten sekä kalliiden armonosoitusten halveksintana.&quot; Sivistyneistön piirissä ja varsinkin upseeristossa esiintyi nurjamielisyyttä papistoa kohtaan. Papisto moitti aatelisia siitä, että nämä eivät käyneet kirkossa eivätkä edes lähettäneet palvelusväkeäänkään. Papisto yritti taivuttaa herrasväkeä kirkkokurilla, mutta nämä vastasivat syytöksillä papiston huonosta elämästä kuten juopottelusta, ahneudesta jne. Herrasväen uskonnon halveksinta oli silloisen hallitusmuodon vastainen. Hallitus sääti lain, jonka mukaan kirkon toimitusten käyttö oli virkanimitysten ehto.

Kuningas Kustaa III oli valistunut itsevaltias, ja hän uudisti elinkeinoelämää ja rikoslainsäädäntöä. Hänet murhattiin 29. maaliskuuta 1792.


== Valistusaatteiden seurauksia ==

 
Valistus tarjosi puitteet muun muassa Ranskan suurelle vallankumoukselle. Eugène Delacroixin maalaus Vapaus johtaa kansaa eli toiselta nimeltään Vapaus barrikadeilla.Valistusaatteiden leviämistä vaikeutti muun muassa siihen aikaan yleinen lukutaidon puute. Valistus vaikutti kuitenkin usein juuri niihin henkilöihin, joilla oli yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Suvaitsevaisuus lisääntyi valistuksen vaikutuksesta. Jesuiittajärjestö (sotilaallisesti järjestetty katolisen kirkon taistelujärjestö) lakkautettiin, eikä uskonsotia ollut, toisin kuin edellisellä vuosisadalla. Noitavainot vähenivät ja juutalaisten asema parani. Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyi, oikeudenkäyttö inhimillistyi (kidutukset poistettiin tai niitä vähennettiin), maaorjuus lakkautettiin Keski-Euroopasta, taistelu orjuuden poistamiseksi alkoi, hallinto kehittyi vallanjaon periaatteiden pohjalta ja alkavan liberalismin hengessä, terveydenhoitoa kehitettiin, sananvapaus laajeni ja kansansivistys levisi. Tieteiden alalla kehitys johti muun muassa kansantaloustieteen, tilastotieteen, sosiologian, kokeellisen psykologian ja kulttuurihistorian syntymiseen. On myös joskus väitetty, että vaikka valistus 1700-luvun puolivälissä edellytti avointa ja avaraa suhtautumista ihmistä ja kulttuuria koskeviin kysymyksiin, se myöhemmin rappeutui ahdasmieliseksi ja saivartelevaksi poroporvarillisuudeksi. Saksalainen Immanuel Kant sanoi, että valistus osoitti ihmisen itsemääräämisoikeuden ja johti hänet täysi-ikäisyyteen ottaen tunnuslauseekseen muinaisroomalaisen Horatiuksen ajatuksen &quot;uskalla hankkia tietoa&quot;.


== Valistusajan keskeisiä henkilöitä ==


John Locke (1632–1704) 
Nicolas Malebranche (1638–1715) 
Isaac Newton (1643–1727) 
Jean Meslier (1664–1733) 
Gottfried Leibniz (1646–1716) 
Pierre Bayle (1647–1706) 
Giambattista Vico (1668–1744) 
George Berkeley (1685–1753) 
Montesquieu (1689–1755) 
Francis Hutcheson (1694–1746) 
Voltaire (1694–1778) 
David Hartley (1705–1757) 
Benjamin Franklin (1706–1790) 
Julien Offray de La Mettrie (1709–1751) 
Thomas Reid (1710–1796) 
David Hume (1711–1776) 
Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) 
Denis Diderot (1713–1784) 
Claude Adrien Helvetius (1715–1771) 
Jean le Rond d'Alembert (1717–1783) 
Adam Smith (1723–1790) 
Immanuel Kant (1724–1804) 
Gotthold Lessing (1729–1781) 
Moses Mendelssohn (1729–1786) 
Johann Georg Hamann (1730–1788) 
Edward Gibbon (1737–1794) 
Edmund Burke (1737–1797) 
Thomas Paine (1737–1809) 
Antoine Condorcet (1743–1794) 
Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819) 
Thomas Jefferson (1743–1826) 
Jeremy Bentham (1748–1832) 
Karl Leonhard Reinhold (1757–1823) 
Mary Wollstonecraft, (1759–1797) 
Leandro Fernández de Moratín (1760–1828) 


== Viitteet ==

↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. {{ISBN|952-5446-11-5}}. 
↑ Antoine Condorcet: Esquisse d'un tableau historique des progrès de l'esprit humain, 1793-1794 


== Kirjallisuutta ==

McGrath, Alister: Ateismin lyhyt historia. (Alkuteos: The Twilight of Atheism: The Rise and Fall of Disbelief in the Modern World, 2001.) Suomentanut Jukka Raunu. Helsinki: Kirjapaja, 2004. {{ISBN|951-607-082-5}}. 
Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia 2: Uuden ajan filosofia. (Alkuteos: History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo. Porvoo Helsinki Juva WSOY, 1999. {{ISBN|951-0-17886-1}}.

[[Luokka:Maailman historia|Valistuksen aika]]</text>
      <sha1>kd8rc5jm2xlsv4ecqyy3eluc48zbpqv</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Romanian kieli</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8110</id>
    <revision>
      <id>160851</id>
      <parentid>126921</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:34:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160851</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3903" sha1="64hmxwr636ydjit4zmoonre50amgir1" xml:space="preserve">[[Kuva:Flag_of_Romania.svg|thumb|Drapelul naţional al României este un tricolor.]]
'''''Huomautus: Tämä kirja ei ole asiantuntijan tarkastama.'''''

'''Romanian kieli''' (limba română) on enimmäkseen Euroopassa puhuttava romaaninen kieli, jonka äidinkielisiä puhujia lienee vajaa 30 miljoonaa. Kieli on virallisen kielen asemassa Romaniassa. Sen lisäksi se on yhtenä virallisena kielenä Serbian puolella Vojvodinan autonomisessa tasavallassa, jossa on yhteensä kuusi virallista kieltä. Moldovassa virallisena kielenä on romania, jota kutsutaan siellä moldovan kieleksi. Itse Romaniassa muita keskeisiä kieliä ovat muun muassa unkari ja saksa sekä romanin kieli, joka ei ole romanian lähisukukieli vaan romaniväestön indoarjalainen kieli.

Romanian kieli poikkeaa muista romaanisista kielistä pitkälti sanastoltaan, jossa on runsaasti slaavilaista sekä turkkilaista aineistoa. Vanhoja ovat myös muun muassa aromanian ja madjaarien kielten sekä albanialais- ja daakialaisperäiset ainekset. Kielessä on myös kolme substantiivin sukua kuten vanhassa latinassa, mikä on harvinaista romaanisten kielten joukossa.

Kieltä kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin 1800-luvulle, mutta sittemmin siirryttiin modifioituun latinalaiseen kirjaimistoon. Moldaviassa kyrillinen kirjaimisto otettiin käyttöön, kun alue liitettiin Neuvostoliittoon ja säilyi neuvostovallan ajan ja kieli eriytyi jonkin verran saaden uudissanoja venäjästä. Moldovassa käytettyä romaniaa pidettiin neuvostovallan aikana omana kielenään lähinnä poliittisista syistä. Myös Moldovan vuoden 1994 perustuslaissa viralliseksi kieleksi määriteltiin moldovan kieli, jota mm. Moldovan tiedeakatemia pitää romaniana. 

[[Image:Romania Graiuri.jpg|thumb|left|350px|Arvio romanian kielen murrejakaumasta]]
Nykyään romanian kieli on romaanisista kielistä viidenneksi puhutuin espanjan, portugalin, ranskan ja italian jälkeen ja sitä voi pitää kulttuurisesti aliarvostettuna. Osa romanialaisista tutkijoista pitää ranskaa romanian lähimpänä sukulaiskielenä, mikä voi johtua osin runsaasta kulttuurivaihdosta ja sitä kautta kertyneistä lainasanoista. On olemassa laajalle levinnyt käsitys, jonka mukaan Länsi-Euroopan kansat ovat tavoitelleet siirtomaavallan asemaa samalla kun Itä-Eurooppa on taistellut mitä erilaisimpia maahantunkeutujia vastaan, mikä selittäisi, miksi itäeurooppalaisista maista vain Kreikka ja Venäjä ovat historiallisena aikana saavuttaneet suurvalta-aseman. Romaniaahan ei ole kokonaisena itsenäisenä valtiona ollut olemassa ennen vuotta 1859 paitsi lyhyen jakson vuonna 1599, jolloin Mikael Suuri onnistui yhdistämään hetkeksi maan suuret alueet Valakian, Moldavian, Dobrogean ja Transilvanian.

== Kirjan lukeminen ==
Jos epäilyttää, kannattaako romaniaa opiskella, on hyvä tietää, että sen äidinkielisiä puhujia on maailmassa kolmisenkymmentä miljoonaa ja heistä suurin osa asuu Euroopan unionin alueella. Moniko tuttavistasi osaa romaniaa edes välttävästi?

Tämä kirja lähtee aivan alkeista. Kirjaa kannattaa lukea oppitunneittain. Asioita on välillä syytä tarkastella yleistä-, kielioppi- ja sanasto-osioiden avulla. Kuvatekstit ovat osittain romaniaksi, ja ne kannattaa yrittää selvittää ensin itsekseen vaikkapa sanaston avulla. Asiat toistuvat eri kappaleissa.
 
{{Romania}}

== Katso myös ==
* {{Wikipedia|Romanian kieli}}

== Kirjallisuutta ==
* Florin Dimulescu: Romania-Suomi-Romania sanakirja Dicționar Român-Finlandez-Român, Artemira 2006, Tampere, {{ISBN|952-92-0485-X}}
* Mika Sarlin: Romanian kielioppi, 2., uud. p., Helsinki: Books on Demand GmbH, 2009. {{ISBN|978-952-498-236-8}}.
* Dana Gall: Beginner's Romanian, Eurolingua, Hippocrene Books, New York, 1994. {{ISBN|0-7818-0208-3}}

[[Luokka:Romanian kieli]]

[[en:Romanian]]
[[fr:Enseignement du roumain]]
[[nl:Roemeens]]
[[pl:Rumuński]]
[[ro:Română]]</text>
      <sha1>64hmxwr636ydjit4zmoonre50amgir1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8254</id>
    <revision>
      <id>160834</id>
      <parentid>139636</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:19:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160834</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5119" sha1="ix5r7g8440em85so0e91o9uvtzfuvnr" xml:space="preserve">{{Edellinen-seuraava+}}

[[Tiedosto:Taxol.svg|thumb|250px|Syöpälääkkeenä käytettävä [[w:Paklitakseli|Taxol]] sisältää monia funktionaalisia ryhmiä.]]
Luonnossa tiedetään esiintyvät ainakin 27 miljoonaa orgaanista molekyyliä jotka kaikki omaavat kullekkin yhdisteelle tyypilliset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. &lt;ref name=&quot;McMurry&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä =McMurry/Simanek| Nimeke = Organic Chemistry | Suomentaja = | Vuosi = 2007| Luku = 2.1| Sivu = 34|
Selite = | Julkaisupaikka = United States of America| Julkaisija = Exam View | Tunniste = {{ISBN|0-495-12590-3}}| www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.05.2009| Kieli = Englanti}}
&lt;/ref&gt; On olemassa kuitenkin vain noin parisen kymmentä ryhmää joihin nämä kaikki molekyylit on mahdollista luokitella niiden kemiallisen rakenteen avulla. Näitä ryhmiä kutsutaan funktionaalisiksi ryhmiksi.

Useammat orgaaniset yhdisteet sisältävät hiilen ja vedyn lisäksi myös jotakin muuta alkuainetta. Yhdisteitä tarkastellaan kuitenkin useimmiten hiilivetyjen johdannaisina eli molekyyleinä joiden perustana on hiilivetyrunko, sekä funktionaalisia ryhmiä. Funktionaalisia ryhmiä voidaan luonnehtia yhdisteiden tunnusryhmiksi, sillä ne ovat yhdisteen reagoivia ryhmiä, jotka antavat yhdisteille niille tyypilliset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Funktionaalisia ryhmiä ovat kaikki muut atomit ja atomiryhmittymät paitsi hiilen ja vedyn välinen sidos ja hiilten välinen yksinkertainen sidos. &lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Charles E. Mortimer | Nimeke = Kemia | Suomentaja = Marjatta Hakkarainen | Vuosi =2001 | Luku = 9 | Sivu =
318 |
Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus Kirjapaino Oy | Tunniste = {{ISBN|952-13-0044-2}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.05.2009 | Kieli = Suomi}}&lt;/ref&gt; Ne sisältävät useimmiten poolisia sidoksia ja ne ovat siksi reaktiivisempia kuin hiilivetyrunko. Tästä syystä kemiallisissa reaktioissa muutos kohdistuu useimmiten funktionaaliseen ryhmään tai sen välittömään läheisyyteen. Funktionaalinen ryhmä voi muuttua tai sen paikalle voi tulla jokin toinen funktionaalinen ryhmä. Tietty funktionaalinen ryhmä reagoi yleensä samankaltaisesti molekyyliympäristöstä riippumatta ja näin ollen yhdisteiden luokittelu ja nimeäminen on mahdollista. &lt;ref name=&quot;utu.fi&quot;&gt;{{Verkkoviite|Julkaisija=|Vuosi=|Nimeke=Funktionaaliset ryhmät|Osoite=http://users.utu.fi/satkuu/KEMI5102/2009/Nettimoniste/Luvut123.pdf|Luettu=20.5.2009}}&lt;/ref&gt; 


{|&lt;!--taulukon määrite--&gt; {{prettytable}}
|-
! Luokka
! Ryhmän nimi
! Kaava
! Nimi tai pääte &lt;br&gt;perusyhdisteessä
! Substituenttina
|-
&lt;!-- taulukko alkaa tästä --&gt;
|- 
| '''[[/Alkeenit/]]'''|| kaksoissidos|| &amp;ndash;C=C&amp;ndash; || -eeni
|- 
| '''[[/Alkyynit/]]'''|| kolmoissidos || &amp;ndash;C≡C&amp;ndash; || -yyni
|- 
| '''[[/Halidit/]]'''|| halogeeni || &amp;ndash;F / &amp;ndash;Cl / &amp;ndash;Br / &amp;ndash;I || || fluori-, kloori-, bromi-, jodi-
|-
| '''[[/Alkoholit/]]''' ja '''[[/Fenolit/|fenolit]]''' ||hydroksyyliryhmä || –OH || -oli || hydroksi-
|- 
| '''[[/Aldehydit/]]''' || karbonyyliryhmä || –COH || -aali ||formyyli-
|- 
| '''[[/Karboksyylihapot/]]''' ||karboksyyliryhmä || –COOH || -happo || karboksi
|- 
| '''[[/Eetterit/]]''' || eetterihappi || –O– || -eetteri || alkoksi-
|- 
| '''[[/Amidit/]]'''|| amidiryhmä || –CON || -amidi || amido-
|- 
| '''[[/Amiinit/]]''' ||  aminoryhmä ja karboksyyliryhmä || –NH&lt;sub&gt;2&lt;/sup&gt; || -amiini || amino-
|-
| '''[[/Tiolit/]]''' || tioliryhmä || –SH || -tioli || merkapto-
|-
| '''[[/Aromaattiset hiilivedyt/]]''' || aromaattinen rengas || || ||
|- 
| '''[[/Esterit/]]''' || esteriryhmä || –COO || -aatti ||  
|- 
| '''[[/Ketonit/]]''' || ketoniryhmä || –(C=O)– || -oni || -oksi
|- 
| '''[[/Syanaatit/]]''' || syanaattiryhmä || &amp;ndash;O&amp;ndash;C≡N || ||
|-
| '''[[/Isosyanaatit/]]''' ||isosyanaattiryhmä || &amp;ndash;N=C=O || ||
|-
| '''[[/Isotiosyanaatit/]]''' || isotiosyanaattiryhmä || &amp;ndash;N=C=S || ||
|-
|}

===Funktionaalisten ryhmien prioriteettijärjestys===
{{Wikipedia|Funktionaaliset ryhmät}}
{{commons|Category:Functional groups|Funktionaaliset ryhmät}}
Nimettäessä monimutkaisempia orgaanisia yhdisteitä, joissa on useampi funktionaalinen ryhmä, nimi muodostetaan korkeimman prioriteetin omaavan funktionaalisen ryhmän mukaan ja muut funktionaaliset ryhmät mainitaan substituentteina. &lt;ref name=&quot;utu.fi&quot; /&gt;

{|&lt;!--taulukon määrite--&gt; {{prettytable}}
|-
! Järjestys
! Ryhmän nimi
! Järjestys
! Ryhmän nimi
! Järjestys
! Ryhmän nimi
! Järjestys
! Ryhmän nimi
|-
&lt;!-- taulukko alkaa tästä --&gt;
|- 
| 1. || Karboksyylihappo || 6. || Amidi || 11. || Fenoli || 16. || Sulfidi
|- 
| 2. || Sulfonihappo || 7. || Nitriili || 12. || Tioli || 17. || Disulfidi
|-
| 3. || Tioesteri || 8. || Aldehydi || 13. || Amini || 18. || Alkeeni
|-
| 4. || Esteri|| 9. || Ketoni || 14. || Imiini || 19. || Alkyyni
|-
| 5. || Halidi || 10. || Alkoholi || 15. || Eetteri || 20 || Alkaani
|}&lt;ref name=&quot;McMurry&quot; /&gt;


====Lähteet====
{{viitteet}}

[[Luokka:Orgaaninen kemia|Funktionaaliset ryhmät]]</text>
      <sha1>ix5r7g8440em85so0e91o9uvtzfuvnr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Thi/Elämänkatsomustieto yliopistossa</title>
    <ns>2</ns>
    <id>8523</id>
    <revision>
      <id>160894</id>
      <parentid>86392</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T10:05:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160894</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="15375" sha1="d7f7xqscbf9zzzf054azzio0wg9ssb2" xml:space="preserve">== Elämänkatsomustieto ==

=== Johdatus uskonnonfilosofiaan ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Brown, Stuart | Nimeke=Philosophy of religion: An introduction with readings | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|0-415-21237-5}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Davies, Brian | Nimeke=An introduction to the philosophy of religion | Selite=Third edition | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0-19-926347-7}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hume, David | Nimeke=Dialogues concerning natural religion and other writings | Selite=Edited by Dorothy Coleman. Cambridge texts in the history of philosophy | Julkaisupaikka=Cambridge &amp; New York | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|0521842603}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Peterson, Michael ym. (toim.) | Nimeke=Philosophy of religion: Selected readings | Selite=Third edition | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|978-0-19-518829-5}} | Kieli={{en}} }}

=== Uskonnonfilosofian jatkokurssi ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=McGrath, Alisteir E. | Nimeke=Science &amp; religion: An introduction | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Blackwell | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|0-63-20842-9}} | Kieli={{en}} }}

=== Uskontokritiikin klassikot ja tulkinnat ===

Perehtyminen uskontokritiikin klassikkoon ja klassikosta kirjoitettuun tulkintaan.

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bingaman, Kirk A. | Nimeke=Freud and faith: Living in the tension | Julkaisupaikka=Albany, New York | Julkaisija=State University of New York Press | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0791456544}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Feuerbach, Ludwig | Nimeke=The essence of Christianity | Selite=(Das Wesen des Christentums, 1841, 1843.) Translated from the German by George Eliot. Introductory essay by Karl Barth. Foreword by H. Richard Niebuhr. Harper torchbooks 11. Käännöksen pohjana on teoksen toinen painos vuodelta 1843 | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Harper &amp; Row London | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|006130011X}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Feuerbach, Ludwig | Nimeke=The essence of Christianity | Selite=(Das Wesen des Christentums, 1841, 1843.) Translated by George. Great books in philosophy. Käännöksen pohjana on teoksen toinen painos vuodelta 1843 | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|0-87975-559-8}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Freud, Sigmund | Nimeke=Toteemi ja tabu: Eräitä yhtäläisyyksiä villien ja neuroottisten sielunelämässä | Selite=(Totem und Tabu, 1913.) Esipuhe: Antti Eskola. Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Love kirjat | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-8978-00-X}}}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gaskin, John Charles Addison | Nimeke=Hume’s philosophy of religion | Selite=Second edition. Second reprint 2002 | Julkaisupaikka=Basingstoke | Julkaisija=Macmillan Press | Vuosi=1988 | Tunniste={{ISBN|0-333-39346-5}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hume, David | Nimeke=Dialogues concerning natural religion | Selite=(1779.) Edited with commentary by Nelson Pike. Text and commentary series 6 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Indianapolis, Indiana | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-87220-403-0}} | www=http://en.wikisource.org/wiki/Dialogues_Concerning_Natural_Religion | www-teksti=Alkuteoksen verkkoversio | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hume, David | Nimeke=Dialogues concerning natural religion | Selite=(1779) | Julkaisupaikka=Boston, Massachusetts | Julkaisija=IndyPublish.com | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0-4043-4804-2}} | www=http://en.wikisource.org/wiki/Dialogues_Concerning_Natural_Religion | www-teksti=Alkuteoksen verkkoversio | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hume, David | Nimeke=The natural history of religion | Selite=(1757.) Edited with an introduction by H. E. Root. A library of modern religious thought | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Black | Vuosi=1956 | www=http://en.wikisource.org/wiki/The_Natural_History_of_Religion | www-teksti=Alkuteoksen verkkoversio | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Nehamas, Alexander | Nimeke=Nietzsche: Life as literature | Selite=12th printing 2002 | Julkaisupaikka=Cambridge, Massachusetts | Julkaisija=Harvard University Press | Vuosi=1985 | Tunniste={{ISBN|0-674-62435-1}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Bertrand Russell on God and religion | Selite=Edited by Al Seckel | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1986 | Tunniste={{ISBN|0-87975-323-4}} | Kieli={{en}} }}

=== Tiede ja todellisuuskäsitys ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=DeWitt, Richard | Nimeke=Worldviews: An introduction to the history and philosophy of science | Julkaisupaikka=Malden, Massachusetts | Julkaisija=Blackwell | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|1405116196}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Naugle, David K. | Nimeke=Worldview: The history of a concept | Julkaisupaikka=Grand Rapids, Michigan | Julkaisija=W. B. Eerdmans Publishing Company | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|0802847617}} | Kieli={{en}} }}

== Etiikka ==

=== Johdatus etiikkaan ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Arrington, Robert L. | Nimeke=Western ethics: An historical introduction | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Blackwell | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-631-19415-0}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Blackburn, Simon | Nimeke=Being good: A short introduction to ethics | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|0-19-285377-5}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gensler, Harry J. | Nimeke=Ethics: A contemporary introduction | Selite=Routledge contemporary introductions to philosophy. Sixth edition 2006 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-415-15624-6}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=The moral philosophers: An introduction to ethics | Selite=2nd edition (first edition 1983) | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-19-875217-2}}  | Kieli={{en}} }} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Rachels, James | Nimeke=The elements of moral philosophy | Selite=Edited by Stuart Rachels. Fifth edition | Julkaisupaikka=Boston | Julkaisija=McGraw-Hill | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|0-07-312547-4}} | Kieli={{en}} }}

=== Johdatus yhteiskuntaetiikkaan ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Christman, John | Nimeke=Social and political philosophy: A contemporary introduction | Selite=Routledge contemporary introductions to philosophy | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|0-415-21797-0}} | Kieli={{en}} }}

=== Humanismin perusteet ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=On humanism | Selite=Thinking in action | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0-415-30523-3}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Vaughn, Lewis &amp; Dacey, Austin | Nimeke=The case for humanism: An introduction | Julkaisupaikka=Lanham, Madison | Julkaisija=Rowman &amp; Littlefield | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0742513920}} | Kieli={{en}} }}

=== Ympäristöetiikka ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Attfield, Robin | Nimeke=Environmental ethics: An overview for the twenty-first century | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Polity | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0-7456-2737-4}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Scruton, Roger | Nimeke=Animal rights and wrongs | Selite=Third edition (First published in 1996 by Demos) | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Metro Books | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|1-900512-81-5}} | Kieli={{en}} }}

=== Etiikan jatkokurssi ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Darwall, Stephen L. | Nimeke=Philosophical ethics | Selite=Dimensions of philosophy series | Julkaisupaikka=Boulder | Julkaisija=Westview Press | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-8133-7860-5}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Miller, Alexander | Nimeke=An introduction to contemporary metaethics | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Polity | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0745623441}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Timmons, Mark | Nimeke=Moral theory: An introduction | Selite=Elements of philosophy | Julkaisupaikka=Lanham, Madison | Julkaisija=Rowman &amp; Littlefield | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|0-8476-9768-1}} | Kieli{{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Tännsjö, Torbjörn | Nimeke=Understanding ethics: An introduction to moral theory | Selite=2. edition | Julkaisupaikka=Edinburgh | Julkaisija=Edinburgh University Press | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|0-7486-3689-7}} | Kieli={{en}} }}

=== Yhteiskuntafilosofian jatkokurssi ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Knowles, Dudley | Nimeke=Political philosophy | Julkaisupaikka=Montreal | Julkaisija=McGill-Queen’s University Press | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|0-7735-2237-9}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kymlicka, Will | Nimeke=Contemporary political philosophy: An introduction | Selite=Second edition | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|0-19-878274-8}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Mulhall, Stephen &amp; Swift, Adam | Nimeke=Liberals and communitarians | Selite=2nd edition | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Blackwell | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|0-631-19819-9}} | Kieli={{en}} }}

=== Humanismi ja filosofia ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cooper, David Edward | Nimeke=The measure of things: Humanism, humility, and mystery | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|0-19-823827-4}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Fromm, Erich | Nimeke=Ihmisen osa | Selite=(Man for himself: An inquiry into the psychology of ethics, 1947.) Suomentanut Kari Turunen. 2. painos. Logos-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-26-2687-X}}}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Habermas, Jürgen | Nimeke=The future of human nature | Selite=(Zukunft der menschlichen Natur: Auf dem Weg zu einer liberalen Eugenik?, 2001.) | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Polity | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0745629865}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Habermas, Jürgen &amp; Ratzinger, Joseph (Pope Benedict XVI) | Nimeke=The dialectics of secularization: On reason and religion | Selite=(Dialektik der Säkularisierung: Über Vernunft und Religion, 2005.) Statements delivered January 19, 2004 at the Katholische Akademie Bayern. Edited with a foreword by Florian Schuller. Translated by Brian McNeil | Julkaisupaikka=San Francisco | Julkaisija=Ignatius Press | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|1586171666}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Said, Edward W. | Nimeke=Humanism and democratic criticism | Julkaisupaikka=Basingstoke | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|1-4039-4710-4}} | Kieli={{en}} }}

=== Hyvä elämä ja etiikka 2 ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Grayling, A. C. | Nimeke=What is good? The search for the best way to live | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Phoenix | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0753817551}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Singer, Peter | Nimeke=How are we to live? Ethics in an age of self-interest | Selite=Reprint 1997 | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|0-87975-966-6}} | Kieli={{en}} }}

=== Yhteiskunta, kulttuuri ja minuus 2 ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Guignon, Charles B. | Nimeke=On being authentic | Selite=Thinking in action | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge &amp; New York | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0415261228}} | Kieli={{en}} }}

== Uskontotiede ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=McGuire, Meredith B. | Nimeke=Religion: The social context | Selite=Third edition | Julkaisupaikka=Belmont, California | Julkaisija=Wadsworth | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|0-534-16968-6}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivivuori, Janne | Nimeke=Psykokirkko: Psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta | Selite=Hanki ja jää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-662-754-4}}}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Beit-Hallahmi, Benjamin &amp; Argyle, Michael | Nimeke=The psychology of religious behaviour, belief and experience | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|0-415-12330-5}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aldridge, Alan | Nimeke=Religion in the contemporary world: A sociological introduction | Selite=2nd edition | Julkaisupaikka=Cambridge | Julkaisija=Polity | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|9780745634043}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Heelas, Paul | Nimeke=The New Age movement: The celebration of the self and the sacralization of modernity | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Blackwell | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|0-631-19331-6}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Douglas, Mary | Nimeke=Puhtaus ja vaara: Ritualistisen rajanvedon analyysi | Selite=(Purity and danger: An analysis of the concepts of pollution and taboo, 1966.) Suomentaneet Virpi Blom ja Kaarina Hazard. 3. painos 2005 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-768-047-3}}}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Durkheim, Émile | Nimeke=Uskontoelämän alkeismuodot: Australialainen toteemijärjestelmä | Selite=(Les formes élémentaires de la vie religieuse, 1912.) Suomentanut Seppo Randell | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-30-5061-0}}}} 

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weber, Max | Nimeke=Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus: Kirjoituksia uskonnonsosiologiasta | Selite=(Gesammelte Aufsätze zur Religionssoziologie, 1920–1921.) Suomentanut ja toimittanut Tapani Hietaniemi. Sivilisaatiohistoria-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-9066-32-2}}}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Weber, Max | Nimeke=Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki | Selite=(Die protestantische Ethik und der Geist des Kapitalismus, 1904.) Suomentanut Timo Kyntäjä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-0-09226-6}}}}

== Ihmis- ja yhteiskuntatutkimus ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Keesing, Roger M. &amp; Strathern, Andrew J. | Nimeke=Cultural anthropology: A contemporary perspective | Selite=3. edition | Julkaisupaikka=Fort Worth | Julkaisija=Harcourt Brace College | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|0-03-047582-1}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Gronow, Jukka | Nimeke=The sociology of taste | Julkaisupaikka=London &amp; New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|0-415-13294-0}} | Kieli={{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Williams, Raymond | Nimeke=The sociology of culture | Selite=Originally published: Culture. London: Fontana, 1981. (Fontana new sociology). With a new foreword by Bruce Robbins | Julkaisupaikka=Chicago, Illinois | Julkaisija=University of Chicago Press | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|0-226-89921-7}} | Kieli={{en}} }}

== Lähteet ==
&lt;references /&gt;

== Katso myös ==
* [[s:Elämänkatsomustiedon bibliografia|Wikiaineisto: Elämänkatsomustiedon bibliografia]]</text>
      <sha1>d7f7xqscbf9zzzf054azzio0wg9ssb2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9288</id>
    <revision>
      <id>160842</id>
      <parentid>60446</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:30:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160842</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="11703" sha1="4jbde47myv8s6x9jazj8t9hnb2dkv2h" xml:space="preserve">Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.

Keskeiset sisällöt persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista persoonallisuuden tutkiminen mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen.

== Kokoavia muistiinpanoja leipätekstin pohjaksi ==

=== Persoonallisuus ===

* Persoonallisuus on [[wp:psyyke|psyykkisten]] [[wp:ominaisuus|ominaisuuksien]] melko pysyvä kokonaisuus.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Anneli Vilkko-Riihelä, Vesa Laine | Nimeke = Mielen maailma 5 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Sivu = 24 | Selite = Persoonallisuus ja mielenterveys | Tunniste = {{ISBN|978-951-0-29316-4}} }}&lt;/ref&gt;

== Mielenterveys ==

{{Katso wikipediasta|[[wp:Mielenterveys|Mielenterveys]]}}

Ei ole aivan helppoa sanoa, milloin ihmisen mieli on [[wp:terveys|terve]]. Mielenterveys voidaan määritellä usein eri tavoin. Eräs melko toimiva määritelmä voisi olla seuraavanlainen: ''Mielenterveys on henkinen tila, joka mahdollistaa onnellisuuden.'' [[wp:Sigmund Freud|Sigmund Freudinkaan]] määritelmä ei varmasti jää ainakaan kovin paljoa huonommaksi: ''Mielenterveys on kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä.'' Yleisesti katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, kun hän kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista (työssä, koulussa, vapaa-aikana ja ihmissuhteissa) siten, että itse ja kanssaihmiset eivät kärsi. Mieleltään terve ihminen pystyy riittävässä määrin huolehtimaan itsestään ja muista ihmisistä.

=== Mielenterveyden häiriöt ===

Joskus ihminen kärsii ja sairastaa. Mielenterveyttä voivat järkyttää häiriöt, moninaiset psyykkiset sairaudet, jotka voivat häiritä ja rajoittaa vakavastikin ihmisen sekä muiden ihmisten tai jopa koko yhteiskunnan elämää (esimerkiksi [[wp:Stalin|Stalin]], [[wp:Hitler|Hitler]]). Vakavimmat mielenterveyden häiriöt voivat joskus vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Tyypillisesti lievemmissä mielenterveyden häiriöissä ihminen on itse tietoinen tilanteesta ja hän itse kärsii. Vakavimmissa häiriössä (psykoosit) tyypillistä on että ihminen on sairaudentunnoton ja kärsimys voi kohdistua etenkin muihin ihmisiin.

Toisinaan mielenterveyden häiriöt ja [[wp:Neurologinen poikkeavuus|neurologiset poikkeavuudet]] kulkevat rinnakkain tai limittäin. Psyykkiset oireet usein liittyvät suoraan neurologisen sairauden aiheuttamiin aivojen toiminnan muutoksiin, ja toisaalta moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy neuropsykologisia oireita, kuten esimerkiksi muistin ongelmia. Joidenkin mielenterveyden häiriöiden takana voi joskus olla jokin fyysinen tekijä, kuten iskun aikaansaama aivovaurio ja siitä aiheutuva persoonallisuushäiriö tai psykoottisuus. Useimmiten selkeää syytä mielenterveyden häiriölle ei tiedetä. Vaikuttavina tekijöinä voivat nykytietämyksen mukaan olla esimerkiksi [[wp:perimä|perimä]], lapsuuden ja nuoruuden vuorovaikutus ja ympäristö. Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveydellisiä häriöitä, vaan kyse on useiden tekijöiden summasta. Usein jokin [[wp:stressi|stressi]]tekijä lopulta laukaisee mielenterveydellisen häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa.

== Masennus ==

'''Masennus''' eli '''depressio''' on niin syvä apeuden, melankolian ja toivottomuuden tila, että se häiritsee yksilön sosiaalista toimintaa ja/tai päivittäisiä toimia. Se luokitellaan mielenhäiriöksi.

Masennusta diagnosoidaan erityisesti&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=6529210&lt;/ref&gt;
* naisilla
* yksin asuvilla, eronneilla ja leskillä
* matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla
* vähän koulutusta saaneilla
* pitkäaikaisesti työttömillä
* pienten lasten yksinhuoltajilla
* kroonisesti somaattisesti sairailla
* tupakoivilla
* päihdeongelmaisilla
* muista mielenterveyshäiriöistä kärsivillä.

=== Syyt ===

Masennukselle ei ole löydetty yksiselitteistä syytä.&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=4569272&amp;id=9696210&lt;/ref&gt; Nykyisten teorioiden mukaan masennuksen aiheuttajat ja riskitekijät voidaan suurpiirteisesti jakaa fysiologisiin ja sosiopsykologisiin syihin. Masennukseen taipuvainen ihminen on usein luonteeltaan joustamaton ja pelkää, ettei kykene huolehtimaan itsestään.&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=6529210&lt;/ref&gt; Vuonna 2004 uusia masennustapauksia diagnosoitiin 5 prosentilla suomalaisista ja naisten riski sairastua masennukseen on kaksin-kolminkertainen.&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=6529210&lt;/ref&gt; Teoriassa kuka tahansa voi kuitenkin sairastua masennukseen sille otollisissa olosuhteissa.&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=4702536&lt;/ref&gt;

==== Fysiologiset syyt ====

Masennuksen huomattiin siirtyvän suvun jälkeläisille jo 1900-luvun alussa (familiaalisuus).&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=3073376&lt;/ref&gt; Masentuneiden lähiomaisilla on todettu masennustiloja merkittävästi enemmän kuin normaaliväestöllä.&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=3073376&lt;/ref&gt; Kuitenkin on muistettava, ettei pelkkä familiaalisuus riitä todistamaan masennuksen olevan perinnöllistä. Mielekkäämmän kuvan asian tilasta antavat kaksostutkimukset. Jos toinen identtisistä kaksosista kärsii masennuksesta, toinenkin kärsii niistä 54 prosentin todennäköisyydellä.&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=3073376&lt;/ref&gt; Ilmeisesti siis ainakin taipumus masennukseen on jossain määrin periytyvää.

Masennus voidaan siis käsittää tapahtumaketjuksi, jossa altistavana tekijänä on perinnöllinen alttius ja laukaisevina tekijöinä voivat olla esimerkiksi ajankohtaiset elämänmuutokset, kronobiologiset häiriöt tai hormonaaliset muutokset.

Joidenkin hormonien ja välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja noradrenaliinin, määrän elimistössä tiedetään korreloivan masennukseen. Erään tutkimuksen mukaan depressiolla ja hippokampuksen neurogeneesillä on jonkinnäköinen yhteys.&lt;ref&gt;Dr Helen Mayberg, quoted in http://www.sciammind.com/article.cfm?&amp;articleID=0002AD36-CF84-14C7-8DCC83414B7F0000 ''Scientific American'', volume 17, number 4, pp. 26-31&lt;/ref&gt; Neurogeneesin heikentyminen on yleistä masennuksen yhteydessä ja se korreloi heikentyneen muistin kanssa. Myös stressin on todettu olevan merkittävä tekijä masennuksen synnyssä. Esimerkiksi pitkäaikaissairaudet voivat altistaa henkilön pitkäkestoiselle stressille. Myös unenpuute aiheuttaa ihmiselle stressiä.

==== Sosiopsykologiset syyt ====

Sosiaalisen tuen puute todennäköisesti altistaa ihmisen masennukselle.&lt;ref&gt;http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=3073376&lt;/ref&gt; Alhainen itseluottamus ja itsetuhoinen ajattelu ovat yhteydessä masennukseen. Kuitenkaan ei ole täysin selvää, mikä on itsetuhoisen ajattelutavan ja masennuksen kausaliteetti. Kuitenkin tiedetään, että henkilöt, jotka voivat korjata ajattelutottumuksiaan ja näin saada itseluottamuksensa takaisin, pääsevät usein masennuksesta viiveellä eroon.

Tapahtumat, kuten vanhemman kuolema, biologisen kehityksen ongelmat, opiskeluvaikeudet, hylkääminen, krooninen sairaus  ja hyväksikäyttö, voivat lisätä masennuksen riskiä myöhemmässä elämän vaiheessa. Myös työn menetys, työttömyys, köyhyys, taloudelliset ongelmat, peliriippuvuus, syömisongelmat, perheenjäsenen menetys, raiskaus, avioero ja kaikenlaiset traumaattiset kokemukset voivat laukaista masennuksen.

=== Seuraukset ===

Masennukseen yleisimpiä oireita ovat
* mielialan lasku, surumielisyys, alakuloisuus
* kiinnostuksen menettäminen kaikkeen ja erilaisista asioista nauttimisen kyvyn menettäminen
* krooninen väsymys ja uupumuksen tunne pienenkin ponnistuksen jälkeen
* masentunut tuntee huonommuutta ja alemmuutta 
* omanarvon tunne, itsetunto, itseluottamus ja itsearvostus heikkenevät
* perusteettomat ja suhteettoman voimakkaat syyllisyyden tuntemukset 
* toivottomuus, synkkyys ja yleinen kielteisyys valtaavat mielen
* unettomuus voi olla vaikeaa
* seksuaalinen haluttomuus
* ihmissuhteiden ylläpitämisen vaikeutuminen, mikä johtaa usein sosiaaliseen eristäytymiseen
* itsetuhoiset ajatukset.

=== Hoito ===

Depression hoito vaihtelee suuresti yksilöittäin. väliintulon taso, tyyppi ja metodit vaihtelevat dramaattisesti.(plös) Kahta ensisijaista hoitomuotoa käytetään tyypillisesti yhdessä; lääkehoitoa ja psykoterapiaa. Merkittävä määrä viimeaikaisista tutkimuksista ovat osoittaneet että elämäntapamuutoksilla, kuten säännöllisellä liikunnalla ja lisäravinteilla, on hyodyllisiä vaikutuksia.

Monissa tapauksissa yksi tietty lääkehoito tai yhdistelmähoito voi tarjota merkittävän muutoksen,vaikkakin joissain tapauksissa vointi ei parane toivotulla tavalla.(plös)Hoitoresistentti (-vastainen) depressio takaa täyden arvion/arvostuksen(!??),mikä voi johtaa psykoterapian käyttöönottoon, elämäntavan muutoksen keskittymiseen, lääkityksen lisäämiseen tai sen muuttamiseen.

In emergencies, hospitalization is an intervention employed to keep at-risk individuals safe until they cease to be a danger to themselves or others. An alternative treatment program is partial hospitalization, in which the patient sleeps at home but spends most of the day in a psychiatric hospital setting. This intensive treatment usually involves group therapy, individual therapy, medication management, and often in the case of children and adolescents, academics. 

Hätätapauksissa, sairaalahoidolla puututaan asiaan riskiyksilöiden turvassa pitämiseksi, kunnes he eivät ole enää vaaraksi itselleen tai muille. Vaihtoehtoinen hoito-ohjelma on osittainen sairaalassaolo, jossa potilas nukkuu kotona, mutta viettää suurimman osan päivästä psykiatrisessa sairaalajärjestelyssä (!!!!)

== Persoonallisuusteoriat ==

* Eleffanttivertaus.

=== Implisiittinen persoonallisuusteoria ===

''[[wikt:fi:implisiittinen|Implisiittinen]] persoonallisuusteoria'' piilevä persoonallisuuskäsitys, jonka ihminen muodostaa tuntemastaan henkilöstä.

Implisiittinen persoonallisuusteoria on henkilökohtainen: jokainen määrittelee omassaan, mitkä piirteet esiintyvät yhdessä, mitkä ovat toistensa vastakohtia ja mitkä toisistaan riippumattomia. Jos yksilö pitää esimerkiksi puheliaisuutta negatiivisena piirteenä, voi hän pitää puheliasta ihmistä myös itsekkäänä ja töykeänä. Jos puheliaisuutta pidetään positiivisena piirteenä, voidaan siihen liittää esimerkiksi aktiivisuus ja osallistuminen.

Yksilön tekemät yhdistelmät riippuvat monesta seikasta: esimerkiksi yksilön omista piirteistä, vallitsevasta kulttuurista ja normeista. 

Implisiittinen persoonallisuusteoria liittyy läheisesti [[wp:haloefekti|haloefekti]]in.

== Viitteet ==
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}

== Linkkejä ==

* http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=7491015
* http://www.tohtori.fi/?page=4569272&amp;id=9696210
* http://www.tohtori.fi/?page=8581646&amp;id=8813316</text>
      <sha1>4jbde47myv8s6x9jazj8t9hnb2dkv2h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Alkeenit</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9493</id>
    <revision>
      <id>160835</id>
      <parentid>149107</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:19:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160835</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6942" sha1="mpe7zztxvy7tga3yfnc9qfqrcmut8q6" xml:space="preserve">{{Edellinen-seuraava+}}

==Alkeenit==
[[Kuva:Ethylene-3D-balls.png|thumb|Eteeni on yksinkertaisin alkeeni.]]
'''Alkeenit''' ovat tyydyttymättömiä hiilivetysidoksia jotka sisältävät yhden tai useamman kaksoissidoksen. Niitä kutsutaan myös toisinaan vanhalla nimityksellä '''olefiineiksi''' (olefiini = öljyä muodostava). Suoraketjuisten alkeenien yleinen molekyylikaava on '''C&lt;sub&gt;n&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;2n&lt;/sub&gt;'''.
===Nimeäminen===
# Perusketjuksi valitaan pisin yhtenäinen kaksoissidoksen sisältävä hiiliketju. Alkeenien nimi johdetaan perusalkaanin nimestä muuttamalla pääte ''-aani'' päätteeksi ''-eeni''.
# Alkeeneissa, joissa on enemmän kuin kolme hiiliatomia, kaksoissidoksen paikka ilmoitetaan kaksoissidoksen hiiliatomeista alhaisemman paikkanumerolla. Kaksoissidoksen paikkanumero liitetään perusnimen tai ''eeni-'' päätteen eteen.
# Kaksi kaksoissidosta sisältävää yhdistettä sanotaan '''dieeniksi''', kolme sisältävää '''trieeniksi''' ja useita kaksoissidoksia sisältävää '''polyeeniksi'''.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Napari | Nimeke = Orgaaninen kemia| Suomentaja = | Vuosi =2007 | Luku = 8 | Sivu = 76 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Edita Prima Oy | Tunniste = {{ISBN|978-951-37-1568-7}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.05.2009 | Kieli = Suomi}}&lt;/ref&gt;

{| width=70% style=&quot;line-height: 125%; vertical-align: middle; text-align: center;&quot;
|-
| [[Kuva:Ethane-2D.png|200px]]
| [[Tiedosto:Pfeil rechts.svg|50px]]
| [[Kuva:Ethene structural.svg|170px]]
|-
| '''Etaani'''
| ''-aani korvataan päätteellä -eeni''
| '''Eteeni'''
|-
| [[Tiedosto:But-1-ene-3D-balls.png|200px]]
|''numero 1 kertoo kaksoissidoksen sijainnin''
| [[Tiedosto:1-butene.svg|260px]]
|-
| '''1-Buteeni'''
|
| '''1-Buteeni'''
|-
| [[Kuva:Trans-2-Buten.svg|200px]]
| ''Etuliite trans ja cis kertovat kummalla puolella metyyliryhmät ovat.&lt;br&gt;&lt;br&gt;trans = eripuolella&lt;br&gt;cis = samalla puolella''
| [[Kuva:Cis-trans-2-Buten Fi.svg|250px]]
|-
|'''(''trans'') 2-Buteeni'''
|-
|}
&lt;br&gt;
{| class=&quot;prettytable&quot;
|+ &lt;small&gt;'''9. yksinkertaisinta alkeenia'''&lt;/small&gt;
|-
! Nimi !! Molekyylikaava !! Triviaalinimi !! Rakenne
|-
| eteeni
| C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;
| etyleeni
| [[Tiedosto:Ethylene-2D-skeletal.svg|100px|eteeni]]
|-
| propeeni
| C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;
| propyleeni 
| [[Tiedosto:Propylene skeletal.svg|100px|1-propeeni]]
|-
| buteeni
| C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:1-Butene.svg|100px|1-buteeni]]
|-
| penteeni
| C&lt;sub&gt;5&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:1-pentene.svg|100px|1-penteeni]]
|-
| hekseeni
| C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:1-Hexen.svg|100px|1-hekseeni]]
|-
| hepteeni
| C&lt;sub&gt;7&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;14&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:1-heptene.svg|100px|1-hepteeni]]
|-
| okteeni
| C&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;16&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:Octene.png|100px|1-okteeni]]
|-
| noneeni
| C&lt;sub&gt;9&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;18&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:1-nonene.svg|100px|1-noneeni]]
|-
| dekeeni
| C&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;20&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:1-decene.svg|100px|1-dekeeni]]
|-
|}

====Esimerkki: Suoraketjuinen alkeeni====
[[Tiedosto:1-Hexene.svg]]&lt;br&gt;
Yhdisteessä on 6 hiiliatomia. Vastaava alkaani olisi heksaani. Yhdisteen sisältäessä kaksoissidoksen ''-aani'' pääte korvataan ''-eeni'':llä ja näin saadaan nimeksi hekseeni. Yhdisteen kaksoissidos sijaitsee 1. ja 2. hiilen välissä. Kaksoissidoksen paikkanumero ilmoitetaan alhaisimmalla mahdollisella numerolla. Tässä tapauksessa 1. Yhdisteen nimi on siis '''1-hekseeni'''. On olemassa myös toinen nimeämistapa, jossa kaksoissidoksen paikkanumero sijoitetaan ennen päätettä ''-eeni''. Tällöin nimeksi saadaan '''heks-1-eeni'''. Harvoin käytetään myös numeroinnin sijasta kreikkalaisia aakkosia jolloin yhdisteen nimi olisi '''α-hekseeni'''. &lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Charles E. Mortimer | Nimeke = Kemia | Suomentaja = Marjatta Hakkarainen | Vuosi =2001 | Luku = 21.9 | Sivu =296 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus Kirjapaino Oy | Tunniste = {{ISBN|952-13-0044-2}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.05.2009 | Kieli = Suomi}}&lt;/ref&gt;
====Esimerkki: Haaroittunut alkeeni====
====Esimerkki: Useampi kaksoissidos====

===Ominaisuudet ja reaktiot===
Alkeenit ovat kohtalaisen stabiileja yhdisteitä, mutta tyydyttymättömän kaksoissidoksen ansiosta kuitenkin reaktiivisempia kuin alkaanit. Alkeenien kaksoissidoksesta on mahdollista valmistaa useita eri funktionaalisia ryhmiä ja mm. polymeerejä.
===Käyttö===
Alkeeneja esiintyy runsaasti luonnossa ja niitä käytetään paljon orgaanisessa syntetiikassa, sillä elektronirikas p -sidos on reaktiivinen ja tyydyttymättömiä yhdisteitä voidaan käyttää lähtöaineina monissa synteeseissä. &lt;ref&gt;{{Verkkoviite|Julkaisija=|Vuosi=|Nimeke=Alkeenit ja alkyynit|Osoite=http://users.utu.fi/satkuu/KEMI5102/2009/Nettimoniste/Luvut45.pdf|Luettu=20.5.2009}}&lt;/ref&gt; 
====Eteeni====
Eteeni (''Etyleeni'') on kasvien tuottama hormoni, joka saa hedelmät kypsymään, siemenet itämään ja kukat kukkimaan. Eteeniä syntyy myös öljynjalostuksessa. Se on tärkeä raaka-aine jota käytetään [[w:Etikkahappo|etikkahapon]] sekä erityisesti muovien, kuten [[w:Polyeteeni|polyeteeni]], [[w:PVC|PVC]] ja [[w:Styrox|styrox]]:in valmistamiseen.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Levävaara, Kuusjärvi, Pohjala &amp; Voutilainen | Nimeke = Kemian ydin 8| Suomentaja = | Vuosi = 1987 | Luku = 6.2 | Sivu = 114|
Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = WSOY| Tunniste = {{ISBN|951-0-14135-6}}| www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
&lt;/ref&gt;
[[Tiedosto:Musa-sp3.1.jpg|150px|right]]
{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt;
Eteenillä on mahdollista muokata sadon kypsymisaikaa. Hedelmän kehityksen viimeinen vaihe on kypsyminen, jolloin hedelmä vaihtaa väriä, kehittää oikean makunsa, rakenteensa ja tuoksunsa. Tämän kaiken saa aikaan eteeni. Esimerkiksi tomaattien kehitystä voi nopeuttaa kietomalla niiden ympärille palan sanomalehteä, joka sitoo tomaatista vapautuvaa eteenikaasua. Eteenillä nopeutetaan mm. joidenkin Suomeen raakana tuotujen hedelmien, kuten banaanien kypsymistä varastossa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=505273 | Nimeke =Eteeni on kasvimaailman muutoksentekijä | Tekijä =Kaleva | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta =4.9.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =20.05.2009 | Kieli =suomi }}&lt;/ref&gt;}}

====Propeeni====
Propeenia (''Propyleeni'') käytetään eniten monomeerien valmistuksessa, useimmiten polypropeenin valmistukseen sekä kumituotteiden, akryylikuitujen ja asetonin valmistukseen. Sitä käytetään myös teollisuudessa polttoaineena, sillä se omaa korkean lämpöarvon pienemmällä massalla kuin propaani, joten sitä polttaessa saadaan korkealämpöinen liekki.

== Lähteet: ==
{{Wikipedia|Alkeenit}}
{{viitteet}}
{{Funktionaaliset ryhmät}}</text>
      <sha1>mpe7zztxvy7tga3yfnc9qfqrcmut8q6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Alkyynit</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9495</id>
    <revision>
      <id>160837</id>
      <parentid>139642</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:20:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160837</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5903" sha1="28ofeee6o44w0i11h53a0l85e97yr9r" xml:space="preserve">{{Edellinen-seuraava+}}

==Alkyynit==
[[Kuva:Acetylene-CRC-IR-3D-balls.png|thumb|250px|Hitsauskaasuna käytettävä etyyni on yksinkertaisin alkyyni. Sitä kutsutaan myös asetyleeniksi.]]
'''Alkyynit''' ovat tyydyttämättömiä hiilivetysidoksia jotka sisältävät yhden tai useamman kolmoissidoksen. Niitä kutsutaan myös joskus asetyleeneiksi alkyynien yksinkertaisimman edustajan asetyleenin mukaan.&lt;ref name=&quot;Napari&quot;/&gt; Suoraketjuisten alkyynien yleinen molekyylikaava on '''C&lt;sub&gt;n&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;2n-2&lt;/sub&gt;'''.
===Nimeäminen===
# Perusketjuksi valitaan pisin yhtenäinen kolmoissidoksen sisältävä hiiliketju. Alkyynien nimi johdetaan perusalkaanin nimestä muuttamalla pääte ''-aani'' päätteeksi ''-yyni''.
# Alkyyneissa, joissa on enemmän kuin kolme hiiliatomia, kolmoissidoksen paikka ilmoitetaan kolmoissidoksen hiiliatomeista alhaisemman paikkanumerolla. Kolmoissidoksen paikkanumero liitetään perusnimen tai ''yyni-'' päätteen eteen.
# Kaksi kolmoissidosta sisältävää yhdistettä sanotaan '''alkadiyyniksi''', kolme sisältävää '''alkatriyyniksi'''.
# Triviaalinimistössä alkyynit nimetään asetyleenin johdannaisina. Tällöin asetyleenin hiiliatomeihin kiinnittyneet ryhmät nimetään substituentteina ja liitetään perusnimen, asetyleenin, eteen. Tätä nimeämistapaa käytetään vain erikoistapauksissa.&lt;ref name=&quot;Napari&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Napari | Nimeke = Orgaaninen kemia| Suomentaja = | Vuosi =2007 | Luku = 8 | Sivu = 76 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Edita Prima Oy | Tunniste = {{ISBN|978-951-37-1568-7}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.05.2009 | Kieli = Suomi}}&lt;/ref&gt;
# Jos yhdisteissä on sekä kaksois- että kolmoissidoksia, nimi muodostetaan siten, että ensin mainitaan kaksoissidokset, sitten kolmoissidokset
# Jos yhdiste, jossa on sekä kaksois- että kolmoissidoksia ja yhdiste voidaan numeroida kahdella eri tavalla, valitaan se tapa, jossa kaksoissidoksen tai sidosten paikkanumero on alhaisempi.
# Jos sivuketju sisältää kaksoissidoksen, ryhmää nimitetään '''alkenyyliksi'''. Kolmoissidoksen sisältävä sivuketju on '''alkynyyli'''.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite|Julkaisija=|Vuosi=|Nimeke=Alkeenit ja alkyynit|Osoite=http://users.utu.fi/satkuu/KEMI5102/2009/Nettimoniste/Luvut45.pdf|Luettu=20.5.2009}}&lt;/ref&gt; 

{| width=70% style=&quot;line-height: 125%; vertical-align: middle; text-align: center;&quot;
|-
| [[Kuva:Ethane-2D.png|200px]]
| [[Tiedosto:Pfeil rechts.svg|50px]]
| [[Kuva:Ethyne-2D-flat.png|200px]]
|-
| '''Etaani'''
| ''-aani korvataan päätteellä -yyni''
| '''Etyyni'''
|-
|}
&lt;br&gt;
{| class=&quot;prettytable&quot;
|+ &lt;small&gt;'''9. yksinkertaisinta alkyynia'''&lt;/small&gt;
|-
! Nimi !! Molekyylikaava !! Triviaalinimi !! Rakenne
|-
| etyyni
| C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;
| asetyleeni
| [[Tiedosto:Acetylene-2D-skeletal.svg|100px|eteeni]]
|-
| propyyni
| C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;
| metyyliasetyleeni
| [[Tiedosto:1-propyne.svg|100px|]]
|-
| butyyni
| C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;
| etyyliasetyleeni
| [[Tiedosto:No-photo.svg|100px|]]
|-
| pentyyni
| C&lt;sub&gt;5&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:1-pentyne.png|100px|]]
|-
| heksyyni
| C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:No-photo.svg|100px|]]
|-
| heptyyni
| C&lt;sub&gt;7&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:No-photo.svg|100px|]]
|-
| oktyyni
| C&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;14&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:No-photo.svg|100px|]]
|-
| nonyyni
| C&lt;sub&gt;9&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;16&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:No-photo.svg|100px|]]
|-
| dekyyni
| C&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;18&lt;/sub&gt;
| -
| [[Tiedosto:No-photo.svg|100px|]]
|-
|}
====Esimerkki nimeämisestä====

===Ominaisuudet ja reaktiot===
Alkyynien kolmoissidoksen hiiliatomit ovat sp-hybridisoituneet. Hiiliatomeja yhdistää sp-hybridiorbitaaleista muodostunut sigma-sidos ja kaksi p-orbitaaleista muodostunutta pii-sidosta. Tämän vuoksi kolmoissidoksen hiiliatomien ja niihin liittyneiden atomien välinen sidoskulma on 180° eli molekyyli on lineaarinen.

Kolmoissidoksen takia alkyynit ovat tyydyttymättömiä yhdisteitä. 
===Käyttö===
====Etyyni====
[[Tiedosto:SMAW.welding.af.ncs.jpg|150px|right]]
Asetyleeni on normaaliolosuhteissa väritön ja erittäin tulenarka kaasu. Normaalisti asetyleenillä on miellyttävä makea tuoksu. Jos kaasu kuitenkin valmistetaan käyttämällä kalsiumkarbidia, hajusta tulee epäpuhtauksien takia terävän valkosipulimainen. Asetyleeniä käytetään polttokaasuna hitsaukseen, polttoleikkaukseen ja liekkikarkaisuun sillä puhtaassa hapessa poltettuna se saavuttaa jopa 3000°C lämpötilan. Sitä voidaan käyttää myös raaka-aineena kemikaalien, kuten [[w:asetaldehydi|asetaldehydin]], [[w:etikkahappo|etikkahapon]], [[w:akryylinitriili|akryylinitriilin]], perkloorietyleenin, [[w:vinyylikloridi|vinyylikloridin]] ja [[w:trikloorietyleeni|trikloorietyleenin]] valmistuksessa. Pieniä määriä käytetään valaistustarkoitukseen esimerkiksi merkkivaloissa ja liekkikaasuna [[w:Atomiabsorptiospektrometri|atomiabsorptiolaitteissa]].&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ttl.fi/internet/ova/asetyleeni.html#ots1 | Nimeke =OVA-ohje: ASETYLEENI | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta =5.12.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =20.05.2009 | Kieli = suomi }}&lt;/ref&gt;
{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt;
Asetyleeniä säilytetään ja kuljetetaan imeytettynä [[w:asetoni|asetoniin]]. Näin vältytään kaasun räjähtämiseltä, mikä muuten tapahtuisi, kun se joutuu määrätyn paineen alaiseksi.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://runeberg.org/pieni/1/0365.html| Nimeke = Pieni tietosanakirja| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.05.2008| Kieli = suomi}}
&lt;/ref&gt; Asetoni kykenee sitomaan itseensä yli 25-kertaisen tilavuutensa verran asetyleeniä.}}
===Lähteet===
{{Wikipedia|Alkyyni}}
{{viitteet}}
{{Funktionaaliset ryhmät}}</text>
      <sha1>28ofeee6o44w0i11h53a0l85e97yr9r</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Aromaattiset hiilivedyt</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9499</id>
    <revision>
      <id>160838</id>
      <parentid>139644</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:20:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160838</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8450" sha1="0w8q6209ltm7nl7pkryt5a2140flhla" xml:space="preserve">{{Edellinen-seuraava+}}

== Aromaattiset hiilivedyt ==
[[Tiedosto:Benzene structure.png|thumb|250px|Bentseeni on tyypillinen esimerkki aromaattisen hiilivedyn rakenteesta, mutta aromaattisissa yhdisteissä voi olla myös esim. happi- tai typpiatomeja.]]
'''Aromaattiset''' yhdisteet eli ''areenit'' ovat rengasrakenteisia yhdisteitä, joissa on yhtenäinen, konjugoitunut kaksoissidossysteemi, jossa p-orbitaalien elektronit ovat delokalisoituneita. Aromaattisiksi hiilivedyiksi kutsutaan bentseeniä ja bentseenin kaltaisia hiilivetyjä. Näiden kemialliset ominaisuudet poikkeavat huomattavasti [[w:Alifaattinen yhdiste|alifaattisten hiilivetyjen]] ominaisuuksista.

{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt;
Noin 170 vuotta sitten löydettiin ensimmäiset yhdisteet, joita hyvän aromin vuoksi alettiin kutsua aromaattisiksi yhdisteiksi. Monilla aromaattisilla hiilivedyillä on voimakas tuoksu, mistä nimitys tulee. Muun muassa monet mausteet sisältävät aromaattisia yhdisteitä.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Lampiselkä, Sorjonen, Vakkilainen, Aroluoma, Kanerva, Karkela &amp; Mäkelä| Nimeke =Kemisti 1 | Suomentaja = | Vuosi =2004 | Luku = 2| Sivu = 33|
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = {{ISBN|978-951-0-27520-7}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
&lt;/ref&gt; Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki aromaattiset yhdisteet ole hyväntuoksuisia.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Napari | Nimeke = Orgaaninen kemia| Suomentaja = | Vuosi =2007 | Luku = 10 | Sivu = 115 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Edita Prima Oy | Tunniste = {{ISBN|978-951-37-1568-7}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.05.2009 | Kieli = suomi}}&lt;/ref&gt;}}

===Nimeäminen===
Monilla aromaattisilla yhdisteillä on triviaalinimiä, joita käytetään yleisesti nimeämisessä. Kolme viimeistä yhdistettä ovat ns. polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä ([[w:PAH-yhdiste|PAH-yhdisteitä]]), joissa on kaksi tai useampi fuusioitunut bentseenirengas. Niitä syntyy, kun orgaaninen aine, esimerkiksi puu, palaa epätäydellisesti. Monet PAH-yhdisteet aiheuttavat syöpää ja mutaatioita.

{| width=70% style=&quot;line-height: 125%; vertical-align: middle; text-align: center;&quot;
|-
| [[Kuva:Toluol.svg|70px]]
| [[Kuva:Phenol2.svg|70px]]
| [[Kuva:Aniline.svg|80px]]
| [[Kuva:Benzoesäure.svg|100px]]
|-
| [[w:Tolueeni|Tolueeni]]
| [[w:Fenoli|Fenoli]]
| [[w:Aniliini|Aniliini]]
| [[w:Bentsoehappo|Bentsoehappo]]
|-
| [[Kuva:Meta-Xylol - meta-xylene 2.svg|120px]]
| [[Kuva:Naphthalene-2D-Skeletal.svg|130px]]
| [[Kuva:Phenanthren - Phenanthrene.svg|130px]]
| [[Kuva:Anthracene acsv.svg|150px]]
|-
| [[w:Ksyleeni|Ksyleeni]]
| [[w:Naftaleeni|Naftaleeni]]
| [[w:Fenantreeni|Fenantreeni]]
| [[w:Antraseeni|Antraseeni]]
|}

====Disubstituoidut yhdisteet====
[[Tiedosto:Ortho-meta-para.svg|150px|right]] Disubstituoiduilla bentseeneillä on kolme erilaista isomeeriä; ''orto-'' eli 1,2-disubstituoitu, ''meta-'' eli 1,3-disubstituoitu ja ''para-'' eli 1,4-disubstituoitu. Isomeerien nimistä otetaan alkukirjain ''o'', ''m'', tai ''p'' jotka liitetään bentseeniyhdisteiden eteen. Nimissä voidaan käyttää myös triviaalinimiä.
{{:Orgaaninen kemia:Malline:Auttaa|'''Muistisääntö'''&lt;br&gt;
Muistamista saattaa helpottaa ''omppu'' -sana, jonka avulla on helpompi muistaa missä järjestyksessä ''orto-'', ''meta-'' ja ''para-'' ovat.[[Tiedosto:Apple icon.png|30px]]}}
====Esimerkkejä nimeämisestä====
c669hom2OH

===Ominaisuudet ja reaktiot===

====Rakenne====
Aromaattisten yhdisteiden rakenne on erittäin pysyvä, jonka rikkoutuminen vaatii paljon energiaa. Tästä syystä niiden reaktiot ovat yleensä hitaita.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://users.utu.fi/satkuu/KEMI5102/moniste/Luku5.pdf | Nimeke =Aromaattiset yhdisteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =20.05.2009 | Kieli =suomi }}
&lt;/ref&gt;

====Substituenttien vaikutus elektrofiilisessa aromaattisessa substituutioreaktiossa====

===Käyttö===
Luonnossa on runsaasti yhdisteitä, jotka sisältävät bentseenirenkaan tai ovat muuten aromaattisia, mm eräät hormonit, jotkut vitamiinit, useat alkaloidit, esimerkiksi estroni, E-vitamiini, K-vitamiini ja nikotiini.

====PAH-yhdisteet====
'''Polysykliset aromaattiset hiilivedyt''' eli '''PAH-yhdisteet''' ovat hiilestä ja vedystä koostuvia
yhdisteitä, joissa vähintään kaksi aromaattista rengasta on liittyneenä toisiinsa niin, että yhteinen
hiili-hiilisidos on osa aromaattista rakennetta. Molekyylin aromaattisessa rungossa esiintyvän isomerian
lisäksi yhdisteiden määrää lisäävät useat eri tavoin substituoidut monirengasrakenteet. PAH- yhdisteet ovat kiinteitä aineita, eivätkä ne liukene veteen. Ne ovat myös hyvin pysyviä ja ne kerääntyvät maaperään ja vesistöjen sedimenttiin.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tohtori.fi/?page=3830134&amp;id=2444131 | Nimeke =Grillaa turvallisesti | Tekijä =tohtori.fi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =20.08.2009 | Kieli = }}&lt;/ref&gt;
[[Tiedosto:Burning barbecue.JPG|200px|thumb|PAH- yhdisteitä syntyy elintarvikkeisiin mm. grillauksessa, paistamisessa, savustamisessa ja paahtamisessa. Mustaksi palanut ruoka on merkki korkeista PAH- pitoisuuksista.]]
PAH-yhdisteitä on kaikkialla elinympäristössämme. Monet niistä ovat karsinogeeneja, mutageenejä ja teratogeenejä eli ne aiheuttavat syöpää, mutaatioita ja sikiövaurioita. Ne kulkevat elimistöön hengitysteiden, ihon ja ruoansulatuselimistön kautta ja muuttuvat aktiiviseen muotoon aineenvaihdunnan jälkeen ja vaurioittavat solujen toimintaa ja makromolekyylejä. Eli syöpää eivät varsinaisesti aiheuta itse PAH-yhdisteet vaan näiden aineenvaihduntatuotteet. Elimistö pyrkii yleensä muuttamaan PAH-yhdisteen vesiliukoisemmaksi, jotta se poistuisi helpommin. &lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ositum.fi/index.php?p=PAH | Nimeke =POLYSYKLISET AROMAATTISET HIILIVEDYT  | Tekijä =Ositum | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =20.08.2009 | Kieli = }}&lt;/ref&gt; Suomen työturvallisuuslainsäädännön mukaan kaikki PAH-yhdisteet luokitellaan syöpävaarallisiksi. &lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/E36B5F2D-AEB4-4D5A-88E9-72284BC7A945/0/4_9_Polysykliset.pdf | Nimeke =Polysykliset aromaattiset hiilivedyt | Tekijä =Työterveyslaitos | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =20.08.2009 | Kieli = }}&lt;/ref&gt;

PAH-yhdisteitä syntyy, kun orgaaninen aine, esimerkiksi puu, palaa epätäydellisesti. Niitä syntyy eniten teollisuudessa, liikenteessä ja muussa energiantuotannossa. Luonnossa PAH-yhdisteitä muodostuu metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa. PAH-yhdisteitä voi syntyä myös ruokaan, jos sitä savustetaan, grillataan tai kuivataan. Suuria pitoisuuksia on löydetty etenkin savustetusta kalasta, paahdetusta lihasta ja käristetyistä elintarvikkeista. Mustaksi palanut ruoka on merkki korkeista PAH- pitoisuuksista. Keskimäärin ihmiset saavat kuitenkin PAH-yhdisteitä selvästi enemmän tupakasta kuin ruoasta.

====Bentseeni====
Bentseeni on kirkas ja helposti syttyvä neste, joka liukenee veteen ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu. Se esiintyy raakaöljyssä ja edelleen bensiinissä, mutta niin vähän, että sitä myös syntetisoidaan paljon. Sitä käytetään liuottimena ja siitä valmistetaan mitä erilaisimpia aromaattisia yhdisteitä, kuten värejä, synteettistä muovia ja -kumia, lääkkeitä, räjähteitä, pesuaineita ja kangasta.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ttl.fi/internet/ova/bentseen.html | Nimeke =OVA-ohje: BENTSEENI | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =20.05.2009 | Kieli = suomi }}
&lt;/ref&gt; Bentseeni on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää, tavallisimmin leukemiaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Bentseeni+aiheuttaa+sy%C3%B6p%C3%A4%C3%A4/HS20060225SI1YO02x2f | Nimeke =Bentseeni aiheuttaa syöpää | Tekijä =Helsingin Sanomat | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 25.02.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.05.2009 | Kieli =suomi }}
&lt;/ref&gt;
===Lähteet===
{{viitteet}}
{{Funktionaaliset ryhmät}}</text>
      <sha1>0w8q6209ltm7nl7pkryt5a2140flhla</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Alkoholit</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9504</id>
    <revision>
      <id>160836</id>
      <parentid>159310</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:20:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160836</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="14028" sha1="tlm6dq1e1d8lb2qiipwbc1tvxs4uks6" xml:space="preserve">== Alkoholit ==
[[Tiedosto:2-hexanol-Line-Structure.svg|thumb|200px|Alkoholeissa on hiilivetyketju johon on liittyneenä OH -ryhmä]]
Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampi OH-ryhmä kiinnittyneenä tyydyttyneeseen hiiliatomiin. Hapen ja vedyn sekä hapen ja hiilen väliset sidokset ovat poolisia, joten hydroksyyliryhmä ja siten myös koko molekyyli on poolinen.
===Nimeäminen===
Yksinkertaisimmista ja yleisesti tunnenuista alkoholeista käytetään triviaalinimiä.
;Systemaattinen nimeäminen
# Valitaan pisin hiiliketju, johon on liittynyt OH-ryhmä. Hiiliketju nimetään perushiilivedyn mukaan siten, että aani-pääte korvataan (an)'''oli'''-päätteellä.
# Hiiliketju numeroidaan siten, että OH-ryhmä saa mahdollisimman alhaisen numeron. OH-ryhmän paikka ilmoitetaan tällä numerolla nimen tai oli-päätteen edessä. Muut substituentit ja tyydyttymättömät sidokset varustetaan paikkanumeroilla ja sopivalla päätteellä.
# Substituenttina OH-ryhmä nimetään '''hydroksi'''ryhmäksi
# Kun yhdiste sisältää kaksi OH-ryhmää niitä kutsutaan '''dioleiksi''' tai joskus myös glykoleiksi. Kolme OH-ryhmää sisältäviä alkoholeja kutsutaan '''trioleiksi'''. Alkoholeja joissa on useita OH-ryhmiä kutsutaan '''polyoleiksi'''.

&lt;ref name=&quot;Napari&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Napari | Nimeke = Orgaaninen kemia| Suomentaja = | Vuosi =2007 | Luku = 12 | Sivu = 151 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Edita Prima Oy | Tunniste = {{ISBN|978-951-37-1568-7}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.05.2009 | Kieli = suomi}}&lt;/ref&gt;

{| class=&quot;prettytable&quot;
|+ &lt;small&gt;'''10. yksinkertaisinta alkoholia'''&lt;/small&gt;
|-
! Nimi !! Molekyylikaava !! Triviaalinimi !! Rakenne
|-
| metanoli
| C&lt;sub&gt;&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;OH
| metyylialkoholi 
| [[Tiedosto:Methanol-2D-skeletal.png|100px|metanoli]]
|-
| etanoli
| C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;5&lt;/sub&gt;OH
| etyylialkoholi 
| [[Tiedosto:Ethanol-2D-skeletal.svg|100px|etanoli]]
|-
| propanoli
| C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;7&lt;/sub&gt;OH
| propyylialkoholi
| [[Tiedosto:Propan-1-ol-2D-skeletal.png|100px|1-propanoli]]
|-
| butanoli
| C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;9&lt;/sub&gt;OH
| isopropyylialkoholi
| [[Tiedosto:1-Butanol skeletal.svg|100px|1-butanoli]]
|-
| pentanoli
| C&lt;sub&gt;5&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;11&lt;/sub&gt;OH
| -
| [[Tiedosto:Pentan-1-ol-2D-skeletal.svg|100px|1-pentanoli]]
|-
| heksanoli
| C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;13&lt;/sub&gt;OH
| -
| [[Tiedosto:Hexan-1-ol-2D-skeletal.png|100px|1-heksanoli]]
|-
| heptanoli
| C&lt;sub&gt;7&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;15&lt;/sub&gt;OH
| -
| [[Tiedosto:1-Heptanol.svg|100px|1-heptanoli]]
|-
| oktanoli
| C&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;17&lt;/sub&gt;OH
| -
| [[Tiedosto:1-Octanol.svg|100px|1-oktanoli]]
|-
| nonanoli
| C&lt;sub&gt;9&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;19&lt;/sub&gt;OH
| -
| [[Tiedosto:Nonanol.svg|100px|1-nonanoli]]
|-
| dekanoli
| C&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;21&lt;/sub&gt;OH
| -
| [[Tiedosto:1-Decanol.png|100px|1-dekanoli]]
|-
|}

====Esimerkki nimeämisestä====

===Ominaisuudet ja reaktiot===
====Hapettuminen====
Primääriset alkoholit hapettuvat aldehydeiksi ja siitä eteenpäin [[Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Karboksyylihapot|karboksyylihapoiksi]]. Sekundääriset alkoholit hapettuvat [[Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Ketonit|ketoneiksi]]. Primääristen ja sekundääristen alkoholien hapettumiseen tarvitaan [[w:katalyytti|katalyyttiä]]. Tertiäärinen alkoholi ei hapetu, mutta voi hajota voimakkaan hapettimen vaikutuksesta.

====Pelkistyminen====
Alkoholeja voidaan pelkistää kuumentamalla niitä voimakkaassa hapossa. Reaktiossa syntyy [[Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Alkeenit|alkeeneja]].

{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt;
Krapula on etanolin päihdekäytöstä seuraava vieroitusoire. Se syntyy, kun alkoholi hapettuu elimistössä muun muassa asetaldehydiksi, joka Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan on luokiteltu [[w:karsinogeeni|karsinogeeniksi]]. &lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&amp;a=1219&amp;id=9881_8 | Nimeke =Mistä juomasta tulee pahin krapula? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 9/2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tieteen Kuvalehti | Viitattu = 21.05.2009 | Kieli =suomi }}
&lt;/ref&gt;}} &lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article338705.ece | Nimeke =Alkoholi muuttuu elimistössä syöpäaineeksi  | Tekijä = Mikko Piironen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 20.10.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tekniikka &amp; Talous | Viitattu = 22.10.2009 | Kieli =suomi }}
&lt;/ref&gt;
====Valmistaminen====

===Käyttö===
====Metanoli====
[[Tiedosto:Methanol.pdb.png|right|100px|Metanoli]]
Metanoli eli ''metyylialkoholi'' on myrkyllinen alkoholi. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Metanolia käytetään yleisesti Euroopassa tuulilasinpesu- ja jäätymisenestonesteissä, ja Suomessakin sen käyttö näihin tarkoituksiin on sallittua huolimatta väärinkäytön mahdollisuudesta (juominen) sekä myrkyllisten liuotinhöyryjen pääsystä auton sisätiloihin. Juomista pyritään estämään denaturoimalla metanolituotteet, eli tekemällä niistä todella pahanmakuisia ja -hajuisia.

Vielä 1900-luvun alussa metanolia valmistettiin teollisesti yksinomaan puuta kuivatislaamalla. Valmistustavan vuoksi metanolia sanotaan myös ''puuspriiksi''. Nykyisin metanolia voidaan valmistaa useilla eri menetelmillä, kuten maakaasusta syntetisoimalla, mutta helpoin sitä on valmistaa hiilimonoksidista ja vedystä suuressa lämpötilassa ja paineessa sopivien katalyyttien läsnäollessa. Runsaat puolet maassamme käytetystä metanolista menee formaldehydin valmistukseen. Metanolia käytetään myös liuottimena ja polttoaineena.&lt;ref name=&quot;Kemian ydin&quot; /&gt;

Metanoli on eräs vahva vaihtoehto synteettiseksi fossiiliseksi polttoaineeksi siirryttäessä fuusioreaktorin ja vetytalouden valtakauteen. Sähköenergian varastointi ajoneuvoihin, laivoihin ja lentokoneisiin on hankalaa ja epätaloudellista, samoin vedyn. Sen sijaan metanolin käyttö, käsittely ja jakelu muistuttaa läheisesti bensiinin vastaavia prosesseja.

{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt;
Jos metanolia nautitaan suun kautta, tappava annos on jo 20-30g.&lt;ref name=&quot;Kemian ydin&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä =Levävaara, Kuusjärvi, Pohjola &amp; Voutilainen | Nimeke = Kemian Ydin 8 | Suomentaja = | Vuosi = 1987 | Luku =6.3 | Sivu =121 |
Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste = {{ISBN|951-0-14135-6}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
&lt;/ref&gt; Myrkyllisyys johtuu siitä, että metanoli reagoi elimistössä hapen kanssa jolloin syntyy myrkyllistä formaldehydiä ja muurahaishappoa. Formaldehydi vaurioittaa keskushermostoa. Pienemmät määrät metanolia voi aiheuttaa sokeutumisen, ja useita suomalaisia on menehtynyt metanolin nauttimiseen päihteenä. Metanolin myyminen normaalina alkoholina on rikollinen teko, josta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen.}}

====Etanoli====

Etanoli tai triviaalinimeltä ''etyylialkoholi'' on muun muassa alkoholijuomissa käytettävä myrkyllinen, antiseptinen alkoholi. Etanoli on huoneenlämmössä ja normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Se kuuluu primäärisiin alkoholeihin. Pääasiassa etanolia käytetään kuitenkin liuottimena, polttoaineena ja muoden aineiden valmitukseen.

Etanoli sekoittuu veteen kaikissa suhteissa tuottaen lämpöä ja aiheuttaen kokonaistilavuuden kutistuman. Puhdas etanoli absorboi vesihöyryä eikä pysy siis puhtaana avoimessa astiassa. Tislattaessa etanolin vesiliuoksia saadaan tuotteena seos, joka sisältää korkeintaan 96 % etanolia ja loput vettä. Vesi ja etanoli muodostavat tällöin ns. [[w:Atseotrooppinen seos|atseotrooppisen seoksen]]. Seosta kutsutaan väkiviinaksi.

Etanoli on hyvin tulenarka yhdiste, ja palaa nokeamattomalla, sinertävällä liekillä. Se kelpaa ilman muutoksia ottomoottorin polttoaineeksi, ja siitä kaavaillaan bensiinin korvaajaa tulevaisuudessa. Etanolia käytetään myös desinfiointiaineena, sillä väkevä etanoli tappaa pieneliöitä.

;Alkoholijuomat
Suurin osa etanolipitoisista juomista valmistetaan käymisreaktiolla. Raaka-aineena käytetään sokeri- tai tärkkelyspitoisia aineita, kuten marjoja, viljaa tai perunaa. Käymisen saavat aikaan hiivasienen valmistamat entsyymit. Syntyvässä liuoksessa on etanolia enintään noin 12 prosenttia liuoksen massasta, sillä tätä väkevämmässä etanoliliuoksessa hiivasienet eivät pysty elämään. Valmistettaessa väkevämpiä juomia, liuos tislataan tai siihen lisätään väkevää etanolia.&lt;ref name=&quot;Kemian ydin&quot; /&gt;


[[Tiedosto:Banana flambé - by Jenene.jpg|right|200px|Flambeeraus]]
{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt;
[[w:Liekitys|Flambeerauksessa]] eli liekityksessä ruokaan lisätään riittävät vahvaa alkoholia, usein konjakkia tai rommia, joka sitten sytytetään palamaan. Liekityksen päämääränä on siirtää ruokaan juoman miellyttävä ominaismaku ilman, että siinä maistuisi pahanmakuinen etanoli. Siksi itse etanoli poltetaan pois. Votkalla tai muulla yksinkertaisella veden ja etanolin sekoituksella liekittäminen on turhaa, koska sen maku ei ole kovinkaan kummoinen.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&amp;a=1219&amp;id=8174_9 | Nimeke =Liekitys on makuasia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 10.2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tieteen Kuvalehti | Viitattu = 21.05.2009 | Kieli =suomi }}
&lt;/ref&gt;}}

====Glykoli====
[[Tiedosto:Ethylene glycol.svg|thumb|150px|Glykoli]]
Glykoli eli etyleeniglykoli on kahdenarvoinen alkoholi eli dioli koska se sisältää kaksi hydroksyyliryhmää (-OH). Se on puhtaassa muodossaan väritön, hajuton ja hieman siirappimainen makea neste. Useimpien alkoholien tavoin se on myrkyllinen. Etyleeniglykoli muuttuu oksaalihapoksi ja noin 50 millilitraa etyleeniglykolia riittää tappamaan aikuisen ihmisen. Etyleeniglykolin myrkkyvaikutukset kohdistuvat lähinnä keskushermostoon ja munuaisiin.

Jos etyleeniglykolia sekoitetaan veteen, saadan seos, jonka jähmettymispiste on pienempi kuin veden jähmettymispiste. Tästä syystä etyleeniglykolia käytetään autojen jäähdytysnesteissä parantamaan pakkaskestävyyttä sekä lentokoneiden jäänestokä­sittelyssä.
====Glyseroli====
Glyseroli on makean makuinen öljymäinen alkoholi. Se on väritön, myrkytön ja jäykkäliikkeinen neste joka kykenee sitomaan ilmasta kosteutta itseensä (''[[w:Hygroskooppisuus|hygroskooppinen]]''). Sen molekyylissä on kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää, toisin sanoen se on kolmenarvoinen alkoholi.
Glyserolia käytetään muoviteollisuudessa sellofaanin valmistukseen, maaliteollisuudessa hartsien valmistukseen sekä räjähdysaineteollisuudessa nitroglyserolin eli dynamiitin valmistukseen. Sitä käytetään myös ihovoiteiden, lääkkeiden, hammastahnojen sekä nestemmäisten saippuoiden valmistamiseen. Tupakkateollisuudessa glyserolia käytetään tupakan kosteutta sitovana aineena. Muoveissa glyseroli toimii pehmentimenä, liimoissa se estää kovettumista ja sokereissa kivettymistä. Elintarvikkeiden lisäaineena glyserolia käytetään sakeuttamisaineena ja kosteudensäilyttäjänä ja sen E-koodi on E 422.

====Ksylitoli====

Ksylitoli eli ''koivusokeri'' kuuluu polyoleihin, eli sokerialkoholeihin. Se eroaa kuitenkin muista makeutusaineena käytettävistä sokerialkoholeista, kuten sorbitoli, maltitoli, mannitoli, koska kuuden hiiliatomin sijaan sen kemiallinen rakenne muodostuu viidestä hiiliatomista. Kariesta aiheuttavat bakteerit eivät tästä syystä pysty tehokkaasti käyttämään ravintonaan ksylitolia. Ksylitolin hammasystävällisyys tulee parhaiten esiin purukumissa ja pastillissa, sillä niitä pidetään riittävän pitkään suussa. Tästä syystä sitä käytetäänkin paljon kyseisten tuotteiden makeutusaineena. Ksylitolin makeusaste on suunnilleen sama kuin tavallisen sokerin ja se maistuu makean lisäksi viileän raikkaalle. Ksylitoli, kuten muutkin sokerialkoholit imeytyy ihmisen aineenvaihdunnassa epätäydellisesti, joten liiallisella ksylitolin käytöllä voi olla [[w:laksatiivi|laksatiivinen]] vaikutus. Ksylitoli on hyväksytty EU:n alueella elintarvikkeiden lisäaineeksi. Ksylitolin E-koodi on E 967.&lt;ref&gt;[http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/e-koodit.htm E-koodit]&lt;/ref&gt;

Ksylitolia on luonnossa pieniä määriä mm. marjoissa ja hedelmissä. Myös ihmisen elimistö tuottaa sitä aineenvaihdunnan tuloksena. Ksylitolia voidaan valmistaa teollisesti muun muassa koivun kuidusta, maissista ja pyökistä. Teollinen ksylitoli valmistetaan pelkistämällä lehtipuiden kuten koivun sisältämästä ksylaanista saatua ksyloosia. Ksylitolista käytetään myös nimitystä &quot;koivusokeri&quot;, joka viittaa aineen alkuperään ja käyttötarkoitukseen, mutta kemiallisesti kyseessä on moniarvoinen sokerialkoholi, ei sokeri.
{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt;
Ksylitolin kemiallisena aineena löysivät saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet jo 1890-luvulla, mutta sen hammasystävälliset vaikutukset todennettiin 1970-luvulla Suomessa. Maailman ensimmäinen ksylitolilla makeutettu purukumi, joka tuotiin markkinoille vuonna 1975 oli suomalainen Xylitol-Jenkki. Xylitol-Jenkin tuominen markkinoille oli käännekohta purukumin historiassa, sillä ensimmäistä kertaa makeistuotetta voitiin markkinoida sen terveellisyydellä, mikä teki purukumin syömisestä sosiaalisesti hyväksyttävää paitsi lasten ja nuorten niin myös aikuisten keskuudessa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.jenkki.fi/?gclid=CMeKs8zFzZoCFZCB3godFTbRRQ | Nimeke =Purukumin historia | Tekijä = jenkki.fi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =21.05.2009 | Kieli =suomi}}&lt;/ref&gt;}}
{{Funktionaaliset ryhmät}}

==Lähteet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Orgaaninen kemia|Alkoholit]]</text>
      <sha1>tlm6dq1e1d8lb2qiipwbc1tvxs4uks6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Orgaaninen kemia/Isomeria</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9507</id>
    <revision>
      <id>160839</id>
      <parentid>160068</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:21:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160839</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="11250" sha1="4zrzkcges7b68rqzali0asmm68kfnvm" xml:space="preserve">{{Edellinen-seuraava+}}

== Isomeria ==
Yhdisteitä, joilla on sama molekyylikaava mutta erilainen molekyylirakenne, sanotaan toistensa isomeereiksi. Rakenteen erilaisuudesta johtuu myös isomeerien toisistaan poikkeavat kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Isomeria on erittäin yleistä juuri orgaanisessa kemiassa. Tämä johtuu hiiliatomien taipumuksesta muodostaa ketju- ja rengasrakenteita, σ- ja π-sidosten ominaisuuksista sekä siitä, että erilaisia [[Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät|funktionaalisia ryhmiä]] on paljon.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä =Kalkku, Karlmi &amp; Korvenranta | Nimeke = Kide 5 | Suomentaja = | Vuosi =2000 | Luku = | Sivu =50 |Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = {{ISBN|951-1-14732-3}} | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
&lt;/ref&gt;

{{Isomeriat}}

===Rakenneisomeria===
'''Rakenneisomeriassa''' atomien, sidosten ja [[Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät|funktionaalisten ryhmien]] paikat vaihtelevat. Tähän lajiin kuuluu ''runkoisomeria'', jossa pitkät hiiliketjut haarautuvat ja rakentuvat eri tavoilla. ''Paikkaisomeereillä'' funktionaalinen ryhmä voi sijaita eri paikoissa ketjua, kun taas ''funktioisomeereillä'' on sama molekyylikaava, mutta erilaiset funktionaaliset ryhmät.

====Runkoisomeria====
[[Kuva:Hexane.png|right|thumb|200px|heksaani]]

Runkoisomeriassa eli ketjuisomeriassa molekyylin hiiliketju voi olla haarautunut, haarautumaton tai rengasmainen. Tämä mahdollistaa erilaisten runkoisomeerien esiintymisen. Haarautumatonta muotoa kutsutaan ''n''-muodoksi ja haarautunutta ''iso''-muodoksi. Runkoisomeriaa voi esiintyä lähes kaikilla hiilivedyillä.

Esimerkiksi vieressä kuvattu heksaani ja 2-metyylipentaani (isoheksaani) ovat toistensa runkoisomeerejä. Nämä kaksi yhdistettä eroavat toisistaan muun muassa kiehumispisteen suhteen. Heksaanin molekyylien väliset dispersiovoimat ovat suuremmat kuin muodoltaan pallomaisempien 2-metyylipentaanimolekyylien väliset sidokset, ja siksi heksaanin kiehumispiste on korkeampi kuin 2-metyylipentaanin.

'''Alla on kuvattuna butaanin mahdolliset isomeerit.'''&lt;br&gt;
''Mahdolliset isomeerit C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; alkaaneille (oikealta vasemmalle): n-butaani ja isobutaani ovat isomeerejä (C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;); metyylisyklopropaani ja syklobutaani ovat isomeerejä (C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt;); isosyklobutaanille (C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;) ei ole alkaani-isomeerejä.''


[[Tiedosto:Saturated C4 hydrocarbons ball-and-stick.png|300px]]
{| {{prettytable}}
'''Runkoisomeerien määrä kasvaa hyvin voimakkaasti, kun hiiliatomien määrä molekyylissä lisääntyy.'''
|-
| &lt;big&gt;Hiiliatomien lukumäärä&lt;/big&gt; || 4 || 5 || 6 || 7 || 8 || 9 || 15 || 20
|- 
| &lt;big&gt;Isomeerien lukumäärä&lt;/big&gt; || 2 || 3 || 5 || 9 || 18 || 35 || 4347 || 366319
|}&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/runkois.html | Nimeke =Runko- eli ketjuisomeria | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =24.06.2009 | Kieli = suomi }}&lt;/ref&gt;

====Paikkaisomeria====
Toinen rakenneisomerian alalaji on paikkaisomeria. Sitä esiintyy, jos yhdisteessä olevat funktionaaliset ryhmät voivat olla eri paikassa hiiliketjua tai aromaattista rengasta.

'''Propanolilla on 2 isomeeriä: niiden molempien molekyylikaava on C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;7&lt;/sub&gt;OH, mutta niiden rakenteessa -OH ryhmä on sitoutuneena eri hiileen. Ne ovat toistensa paikkaisomeerejä.'''
{| style=&quot;width:50%; height:200px&quot; border=&quot;1&quot;
|- 
| &lt;big&gt;&lt;center&gt;1-propanoli&lt;br&gt;''n-propanoli''&lt;/center&gt;&lt;/big&gt;
| &lt;big&gt;&lt;center&gt;2-propanoli&lt;br&gt;''iso-propanoli''&lt;/center&gt;&lt;/big&gt;
|- style=&quot;height:100px&quot; 
| [[Tiedosto:Propanol flat structure.png|200px]]
|[[Tiedosto:Isopropanol.svg|200px]]
|-
| [[Tiedosto:Propan-1-ol-3D-vdW.png|200px]]
| [[Tiedosto:Isopropanol-3D-vdW.png|200px]]
|}

====Funktioisomeria====
Kolmas rakenneisomerian alalaji on funktioisomeria. Tämän lajin isomeereillä on sama molekyylikaava, mutta erilaiset funktionaaliset ryhmät.

'''Propanaali ja propanoni ovat toistensa rakenneisomeerejä. Ne kuuluvat eri funktionaalisiin ryhmiin, mutta silti niillä on sama kemiallinen kaava (C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;O)'''
{| style=&quot;width:50%; height:200px&quot; border=&quot;1&quot;
|- 
| &lt;big&gt;&lt;center&gt;propanaali&lt;br&gt;''propionialdehydi''&lt;/center&gt;&lt;/big&gt;
| &lt;big&gt;&lt;center&gt;propanoni&lt;br&gt;''asetoni''&lt;/center&gt;&lt;/big&gt;
|- style=&quot;height:100px&quot; 
| [[Tiedosto:Propionaldehyde flat structure.png|200px]]
|[[Tiedosto:Acetone-2D-flat.png|200px]]
|-
| ''Funktionaalinen ryhmä:'' aldehydi
| ''Funktionaalinen ryhmä:'' ketoni
|}

===Stereoisomeria===
'''Stereoisomeriassa''' eli '''avaruusisomeriassa''' [[atomi]]en keskinäinen sitoutumisjärjestys on aina sama, mutta niiden avaruudellinen suuntautuminen on erilainen. Kun [[rakenneisomeria|rakenneisomeereillä]] on yleensä erilaisia kemiallisia ominaisuuksia, käyttäytyvät stereoisomeerit useimmissa kemiallisissa reaktioissa samalla tavalla.
====Konformaatioisomeria====
====Cis-trans -isomeria====
====Optinen isomeria====
[[Tiedosto:Chirality with hands.svg|right|320px|Aminohappojen kaksi eri enantiomeeriä, L ja D]]
Optisesti aktiivisilla aineilla on kaksi erilaista avaruusrakennetta, jotka ovat toistensa peilikuvia eli enantiomeerejä. Optisille isomeereille on tunnusomaista kiraalisuus eli molekyylin epäsymmetrisyys, jolloin yhdisteessä on vähintään yksi kiraliakeskus, yleensä hiili, johon on liittyneenä neljä erilaista atomia tai atomiryhmää. Tämä on optisesti aktiivinen, jolloin eri enantiomeerit kiertävät polaroitua valoa joko oikealle tai vasemmalle.

Enantiomeerit ovat monilta ominaisuuksiltaan identtisiä. Ne eroavat kuitenkin toisistaan optisen aktiivisuuden suhteen, sillä parin toinen jäsen on vasemmalle ja toinen oikealle kiertävä.

Monet elollisessa luonnossa tapahtuvat synteesit ovat stereospesifisiä, jolloin tuotteena on vain yhtä enantiomeeriä. Sen sijaan tavallinen laboratoriossa tehty synteesi tuottaa ns. raseemisen seoksen eli tuotteen, jossa on kumpaakin enantiomeeriä yhtä paljon.

Noin 80% lääkeaineista koostuu kahdesta erilaisesta enantiomeeristä. Näistä useimmiten vain toisella on kyky sitoutua kohdemolekyyliin. Usein vain toisella enantiomeerillä on lääkeaineen haluttu vaikutus. Toinen enantiomeereistä ei joko vaikuta ollenkaan, vaikuttaa vähäisissä määrin tai vaikuttaa epäsuotuistasti haluttuun kohteeseen. Myös esim. hajuvesissä huomataan eri enantiomeerien vaikutus, sillä usen vain toinen enantiomeereistä tuoksuu hyvältä ja toinen joko tuoksuu vähäisissä määrin, ei ollenkaan tai saattaa tuoksua jopa pahalta.

{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt; Vuonna 1953 valmistettiin ensimmäistä kertaa [[w:talidomidi|talidomidi]]-niminen lääkeaine. Sitä käytettiin laajalti 50- ja 60- lukujen välillä mm. uni- ja rauhoittavana lääkkeenä sekä myös ehkäisemään raskausajan pahoinvointia. Talidomidi tuli nopeasti suosituksi, sillä toisin kuin aikansa käytetyimmät unilääkkeet, barbituraatit, se ei aiheuttanut riippuvuutta eikä se myöskään ollut myrkyllistä suurinakaan annoksina. Myöhemmin havaittiin, että sillä oli syntymättömän lapsen kannalta kohtalokkaita sivuvaikutuksia. Jos naiset ottivat lääkettä 3.-8. raskausviikolla häiritsi se tuolloin kehittyvien elinten muodostumista ja mm. vauvojen käsien ja jalkojen pitkät luut olivat lyhyitä tai puuttuivat kokonaan. Vuonna 1961 se poistettiin myynnistä sikiövaurioita aiheuttavana lääkkeenä. Myöhemmin on selvinnyt että talidomidin toinen enantiomeereistä, S -muoto on sikiövaurioiden syynä, kun saman aikaisesti R -muoto ehkäisee pahoinvointia.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite =http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/laakkeet/teoriaa.htm | Nimeke =Lääkekemia | Tekijä =Miia Virtanen ja Katja Virtanen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.06.2009 | Kieli =suomi }}&lt;/ref&gt;}}

Enantiomeerien raseemista seosta ei voida käyttää lääkkeenä mikäli toisella komponentilla on vakavia sivuvaikutuksia. Esimerkkinä mainittakoon eräs tuberkuloosilääke, jonka toinen komponentti parantaa tuberkuloosia mutta toinen komponentti aiheuttaa sokeutta. Nykyisin lääketeollisuus pystyy yhä useammin ratkaisemaan tämäntyyppiset ongelmat niin, että lääke sisältää vain toista enantiomeeriä. Useimmiten kiraalisen katalyytin avulla.

=====Nimeäminen=====
Enantiomeeri voidaan nimetä sen mukaan mihin suuntaan se kääntää tasopolaroitua valoa. Mikäli se kiertää valoa myötäpäivään, enantiomeeriä merkitään + :lla tai d:llä = dextrorotatory &quot; myötäpäivään&quot;  ja vastapäivään kiertävää - :lla ja l:llä = levorotatory &quot; vastapäivään&quot;. Enantiomeerin absoluuttinen konfiguraatio voidaan ilmaista R,S-nimeämissysteemin avulla, jolla ei ole mitään yksiselitteistä yhteyttä + / - -kiertosuuntien välillä.

[[Tiedosto:Esempio regola CIP.PNG|right|350px]]

Konfiguraatiolla tarkoitetaan kiraliakeskukseen liittyneiden ryhmien suuntautumista ja se voidaan ilmaista R,S-nimeämissysteemin avulla (R latinan sanasta Rectus &quot; oikea&quot;, S = Sinister &quot;vasen&quot;).

Molekyylien absoluuttinen konfiguraatio määritetään seuraavasti:
# Kiraaliseen hiiliatomiin liittyvät atomit tai atomiryhmät asetetaan prioriteettijärjestyksen mukaiseen järjestykseen. Järjestysnumerot katsotaan suoraan jaksollisesta järjestelmästä. Mikäli kyseessä on atomiryhmä, niin otetaan atomien järjestyslukujen summa.
# Molekyyliä käännetään siten, että prioriteetiltaan pienin atomi tai substituentti tulee katsojasta kauimmaksi (molekyylin taakse).
# Tarkastellaan jäljelle jäävien atomien tai substituenttien prioriteettijärjestystä. Jos kierto kiraalisen atomin ympärillä on pienimmästä suurimpaan myötäpäiväinen, on kysymys R-konfiguraatiosta, jos taas vastapäiväinen, on kysymys S-konfiguraatiosta.

{|align=left
|[[Tiedosto:Chiral.svg|left|350px]]
|}
'''Esimerkki:'''
Viereisessä kuvassa on kaksi kiraalista hiiliatomia (eli kaikki siihen liittyneet atomit ovat erilaisia). Liittyneiden atomien järjestysluvut ovat seuraavat: H = 1, F = 9, Cl = 17, Br = 35.
# Käännetään molekyylit siten, että pienimmän prioriteetin omaava atomi on molekyylin takana. Tässä tapauksessa se on vety.
# Katsotaan jäljelle jäävistä kolmesta atomista järjestyslukujen avulla kumpaan suuntaan luvut kasvavat pienimmästä suurimpaan. Jäljelle jäävistä atomeista pienin prioriteetti on fluorilla, toiseksi suurin kloorilla ja suurin bromilla. Vasemmanpuoleisessa atomissa kiertojärjestys on myötäpäivään eli kyseessä on R-konfiguraatio. Oikeassa vastapäivään eli kyseessä on S-konfiguraatio.
&lt;br&gt;
R,S-systeemi on vain tapa kuvata rakennetta. Sillä ei ole suoranaista yhteyttä yhdisteiden ominausuuksiin.

{{:Orgaaninen kemia:Malline:Tietää|'''Tiesitkö, että...?'''&lt;br&gt; Vuonna 1975 saivat [[w:John Cornforth|John Cornforth]] ja [[w:Vladimir Prelog|Vladimir Prelog]] kemian nobelpalkinnon keksittyään stereokemian R-ja S-konfiguraation eli absoluuttisen konfiguraation määrittämisen.
}}

==Lähteet==
{{viitteet}}

[[Luokka:Orgaaninen kemia|Isomeria]]</text>
      <sha1>4zrzkcges7b68rqzali0asmm68kfnvm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman uskonnot/Uuspakanuus</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9640</id>
    <revision>
      <id>160826</id>
      <parentid>149851</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T14:00:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160826</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="50560" sha1="6xewpgrerx0pp7s4n191h313c9d63c6" xml:space="preserve">[[Tiedosto:Neopagan graveyard.JPG|upright=1.5|right|thumb|Uuspakanallinen hautausmaa Islannissa.]]
== Pakanuus ==

'''Pakanuus''' (latinan sanasta ''paganitas'') tarkoittaa pakanauskonnon harjoittamista.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;&gt;Kielitoimiston sanakirja 2004.&lt;/ref&gt; Käsitettä ''pakanauskonto'' on käytetty ei-kristillisistä uskonnoista, yleensä ei kuitenkaan juutalaisuudesta eikä islamista&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;/&gt;. Erityisesti monijumalisia ja kaikkijumalisia varhaiskantaisia uskontoja on nimitetty vanhapakanallisiksi uskonnoiksi.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot;&gt;Timonen 2005.&lt;/ref&gt; 

Sana pakana on johdettu latinan sanasta, joka tarkoittaa maalaista tai kyläläistä. Nimitys johtuu siitä, että kristinusko oli sen varhaisina aikoina erityisesti kaupunkilaisten uskonto, maaseudulla asuvien ollessa vanhojen uskontojen kannattajia.&lt;ref name=&quot;arkki&quot;/&gt;

Eurooppalaisten pakanauskontojen joukkoon lasketaan erilaisia luonnonuskontoja, joiden uskonnollisiin toimituksiin voi kuulua esimerkiksi vuodenkiertoon, taivaankappaleisiin ja hedelmällisyyteen liittyviä uskonnollisia menoja. Usein pakanuutena on pidetty luontoa sieluttavia uskontoja, samanismin, vainajainpalvonnan ja taikuuden harjoitusta.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot; /&gt;

Suurin osa vanhoista kansallisista luonnonuskonnoista on väistynyt esimerkiksi kristinuskon ja islamin tieltä.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot;/&gt; Monilla seuduilla on vielä alkuperäisuskontojen kannattajia. Etenkin monien alueiden alkuperäisasukkaat lasketaan vanhapakanallisiksi. Luonnonuskontoja on vielä voimissaan Afrikassa, Oseaniassa, Etelä-Amerikassa sekä harvaan asuttujen pohjoisalueiden kansojen kuten inuiittien keskuudessa.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot; /&gt; 

Suomessa valtauskontona oli ennen kristinuskon tuloa paikkakunnittain erilaisia piirteitä omannut suomalainen muinaisusko. Paikallinen muinaisusko oli monijumalisuutta, johon kuului oma tarustonsa. Usko siirtyi perimätiedon ja uskonnollisten menojen välityksellä sukupolvelta toiselle. Muinaissuomalaiset uskoivat haltijoihin, sekä useisiin jumaliin.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot; /&gt; Kristinuskon tultua Suomeen vanhat suomalaiset pakanalliset uskomukset säilyivät pitkään kristinuskon rinnalla paikoin 1900-luvulle saakka.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Hirviluoto, Anna-Liisa &amp; Pitkänen, Kari | Nimeke=Halikon historia 1 | Julkaisupaikka=Halikko | Julkaisija=Halikon kunta | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|952-90-3797-X}}}}&lt;/ref&gt;

== Luonnonuskonto ==

'''Luonnonuskonto''' on luonnonpalvontaan perustuva uskonto.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;/&gt; Luonnonuskontojen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.&lt;ref name=&quot;luonnonuskonnot&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/uskonnot.html | Nimeke=Mitä ovat luonnonuskonnot? | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt;

Suurin osa luonnonuskonnoista perustuu vanhoihin, kristinuskoa edeltäviin uskontoihin kansanperinteen tai ennallistamisen kautta. Luonnonuskonnoiksi luetaan esimerkiksi aasainusko, wicca, uussamanismi, druidismi ja perinteisen suomalaisen uskonnon harjoittaminen. Luonnonuskovaisten keskuudessa on yleistä kaikkijumalisuus eli kaikkeuden pitäminen pyhänä tai käsitys kaiken sielullisuudesta. Kolmas näkemys on monijumalisuus, usko että jumalalla on useita ilmenemismuotoja tai että on useita eri jumalia, jotka edustavat luonnon ja elämän eri puolia, kuten miehisiä ja naisellisia.&lt;ref name=&quot;luonnonuskonnot&quot;/&gt; 

Luonnonuskonnon käsite ei ole yksiselitteinen, eivätkä kaikki uuspakanalliset uskonnot ole luontokeskeisiä. Esimerkiksi germaanisiin ja skandinaavisiin perinteisiin pohjautuvissa suuntauksissa uskonnon muut merkitykset saattavat olla ulkoista
luontoa keskeisempiä.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/jatkot/jargoniakansio/jargonia/jargonia1207.pdf | Nimeke=Postmodernit pakanat | Tekijä=Potinkara, Nika | Sivu=2 | Selite=Jargonia-verkkojulkaisusarja 12 | Ajankohta=4.9.2007 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=3.6.2009}}&lt;/ref&gt;

Baltian ja Venäjän luonnonuskontojen edustajat saattavat kutsua uskontojaan omauskoksi tai maauskoksi.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suri.ee/etnofutu/4/omausk_fi.html | Nimeke=Pakanuus palasi takaisin omauskona | Tekijä=Sallamaa, Kari | Julkaisija=Soome-Ugri Rahvaste Infokeskus | Viitattu=16.1.2009}}&lt;/ref&gt; Viron väestöstä yksitoista prosenttia on valtion teettämässä kyselyssä kertonut harjoittavansa maauskoa. Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä puita tai lähteitä.&lt;ref name=&quot;Ala-Huissi&quot;&gt;{{Lehtiviite | Tekijä=Ala-Huissi, Jaana | Otsikko=Maauskoisilla on jääkauden kalenteri | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=20.3.2010}}&lt;/ref&gt;

Uskomista tärkeämpää on toiminta, mikä tarkoittaa kansanperinteen harrastusta: vanhat laulut, leikit, käsityöt, ruuat, vaatteet, korut ja uskomukset siirretään lapsille vuotuisissa juhlissa. Keskeisiä juhlapäiviä ovat auringonkiertoon liittyvät tasaus- ja seisauspäivät. Yhteisön kalenteri aloittaa ajanlaskun jääkaudesta 10 000 vuotta sitten. [[Maavalla Koda]]n edustama maausko muistuttaa olevansa vanhempi perinne kuin kristinusko.&lt;ref name=&quot;Ala-Huissi&quot;/&gt;

== Luonnon sieluttaminen ==

'''Animismi''' eli '''sielu-usko''' on käsitys, jonka mukaan kaikilla olioilla on sielu.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;/&gt; Antropologi Edward Tylor esitti teoksessaan ''Primitive Culture'' vuonna 1871 käsitteen ''animismi'' alkukantaisten kulttuurien uskonto|uskonnoille, joiden mukaan jokainen luonnonesine, kuten kivi, puu tai vesiputous, on jumala tai sen ilmentymä. Siihen liittyy siis usko lukemattomiin henkiolentoihin, jotka asuvat esimerkiksi eläimissä ja kasveissa valvoen maailman tapahtumia ja vaikuttaen niihin. Ihmisillä tämä henkiaines on sielu, joka jää jäljelle ruumiin kuoltua. Tämä käsitys ilmenee uskona vainajien sieluun. Animismin käsitettä on arvosteltu, mutta sen on sanottu sopivan yhä kuvaamaan uskomusjärjestelmiä, joilla ei ole kirjoituksiin jähmettynyttä jumaluusoppia. Animismia on myös rinnakkain järjestäytyneiden uskontojen kanssa.&lt;ref name=&quot;Jargon&quot;&gt;{{Kirjaviite | Nimeke=Jargon: Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto | Selite=Kuudes, korjattu ja täydennetty painos. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja n:o 65 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus Kustannus | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-9113-65-7}}}}&lt;/ref&gt;

Metsästäjä-keräilijäheimojen sieluttavassa todellisuuskäsityksessä ihminen on yleensä jokseenkin tasavertainen eläinten, kasvien ja luonnonvoimien kanssa. Rituaalit ovat välttämättömiä, koska niillä pyydetään lupa käyttää eläimiä tai kasveja ravinnoksi, puuta polttopuuksi sekä muuta vastaavaa.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot; /&gt;

Suomalaisten muinaisessa todellisuuskäsityksessä oli sieluttavia piirteitä. Kaikessa voitiin uskoa olevan voimaa tai olentoja, eli väkeä. Saamelaisilla oli useita pyhiä uhripaikkoja, joita kutsuttiin seidoiksi. Seidan haltijaa lepytettiin lahjoilla muun muassa metsästysonnen takaamiseksi.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot; /&gt;

== Uuspakanuus ==

'''Uuspakanuus''' on nimitys, jota on 1950-luvulta lähtien käytetty nykyaikana tietoisesti kehitetyistä uskonnollisista suuntauksista, jotka pyrkivät jäljittelemään, elvyttämään tai ennallistamaan alkuperäisiä historiallisia eurooppalaisia pakana- ja muinaisuskontoja.&lt;ref name=&quot;arkki&quot;&gt;Ketola ym. 2007.&lt;/ref&gt; Pakana ei välttämättä usko mihinkään jumalolentoon, vaan jumala voi olla myös vertauskuva.&lt;ref name=&quot;kertaus&quot; /&gt; 

Uuspakanallisuuden muodot saattavat yhdistellä aineksia useista uskonnoista ja uusista uskomuksista ja ajatuksista. Toiset uuspakanallisuuden muodot taas pyrkivät alkuperäisyyteen ja usein tietyn historiallisen pakanauskonnon elvyttämiseen.&lt;ref name=&quot;arkki&quot;/&gt; Uuspakanuuden piiriin lasketaan muun muassa wicca, uusnoituus, samanismi ja druidismi.&lt;ref&gt;Hjelm 2005.&lt;/ref&gt; 

Monet uuspakanat kannattavat yksilöllistä uskonnon harjoittamista ja tutkimista, ja välttävät järjestäytymistä. Kaikille uuspakanallisille liikkeille on yhtenäistä läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne luontoa kohtaan. He eivät etsi pelastusta tai valaistusta, vaan ajattelevat maan henkiseksi kodikseen. Heitä yhdistää myös luonnon kiertokulun kunnioittaminen ja myönteinen siveyskäsitys, joka sallii ihmisen toimia mielensä mukaan, mikäli he eivät vahingoita toisia.&lt;ref name=&quot;arkki&quot;/&gt;

Monet uuspakanat kannattavat yksilöllistä uskonnon harjoittamista ja tutkimista, ja välttävät järjestäytymistä.&lt;ref name=&quot;arkki&quot;/&gt; Uuspakanallisille liikkeille on yhteistä läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne luontoa kohtaan. He eivät etsipelastusta tai valaistumista, vaan ajattelevat maan henkiseksi kodikseen. Heitä yhdistää myös luonnon kiertokulun kunnioittaminen ja moraalikäsitys, joka sallii yksilön toimia mielensä mukaan, mikäli ei vahingoita toisia.&lt;ref name=&quot;arkki&quot;/&gt; 

Suomessa uuspakanallisuus alkoi vallata alaa 1980-luvulla. Vuonna 1998 perustettiin Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry, joka pyrkii parantamaan luonnonuskontojen asemaa Suomessa.&lt;ref name=&quot;arkki2&quot;&gt;Ketola ym. 2004.&lt;/ref&gt; Vuonna 1999 perustettiin Pakanaverkko ry edistämään erilaisten pakana- ja luonnonuskontojen edustajien yhteistoimintaa ja uskonnollista tasa-arvoa.&lt;ref&gt;Aarnio, Topi: Vanhat jumalat, uudet pakanat. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Sivu=206 | Selite=Uskontotiede 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-45-9890-3}}}}&lt;/ref&gt;&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/pakanaverkosta/saannot | Nimeke=Uskonnoista | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=29.5.2009}}&lt;/ref&gt; Suomalainen uuspakanuus on pyrkinyt elvyttämään suomalaisen jumaltaruston tietämystä ja kannatusta.&lt;ref name=&quot;Taivaannaula&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/taivaannaula.php | Nimeke=Taivaannaula | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}&lt;/ref&gt;

&lt;gallery&gt;
Kuva:Kulgrinda1.2009-08-22.jpg|Juhla Liettuassa. 
Kuva:Romuvan wedding (5).PNG|Romuva-hääjuhla.
Kuva:Druidess.png|Nykyaikainen druiditar.
Kuva:Þingblót 2009.jpg|Islantilaisten aasainuskoisten juhlakulkue.
Kuva:P-Pagan.png|Uuspakanoiden käyttämiä tunnuksia: Slaavilainen Rodnovera-tunnus, Torin vasara, kuujumalattaren tunnus ja egyptiläinen ankh-risti. 
Kuva:Earth symbol (fixed width).svg|Aurinkopyörä.
Kuva:Hellenism symbol.svg|Hellenistisyyden tunnus.
Kuva:Suomenism SYMBOL violet.png|Suomalainen mursunsydän.
&lt;/gallery&gt;

== Suomenusko ==

'''Suomenusko''' ja '''suomalainen uuspakanuus''' viittaavat elämänkäsitykseen, jossa keskeisessä osassa ovat itämerensuomalaisten kansojen tarusto, uskomukset, arvot sekä luonnon ja esivanhempien kunnioitus.&lt;ref name=&quot;helajuhla&quot;&gt;{{Verkkoviite | Tekijä=Pesonen, Jarkko | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=16.11.2008}}&lt;/ref&gt;

Nykyiset suomenuskoiset ajattelevat, että uskova voi kunnioittaa niitä kotoperäisen uskon jumaluuksia, jotka hän kokee itselleen läheisimmiksi ja pyrkiä rakentamaan suhteen näihin jumaliin. Jumalia on lähestytty jumaltarujen sekä palvontamenojen ja tapojen kautta. &lt;ref name=&quot;Muinaissuomalaisia&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/jumalatjamuut.php | Nimeke=Muinaissuomalaisia jumalia ja haltijoita | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}&lt;/ref&gt; Nykysuomalaiset muun muassa ylläpitävät pyhä lehto|pyhiä lehtoja ja kokoontuvat yhteisiin juhlatilaisuuksiin.&lt;ref name=&quot;helajuhla&quot;/&gt;

Muinaissuomalainen alkuperäisuskonto on kehittynyt aikojen saatossa itämerensuomalaisessa mytologiassa ja laajemmassa mielessä uralilaisessa luonnonuskonnossa. Perinne on elänyt Itämeren alueella vuosituhansia ja säilynyt lähes nykyaikaan saakka osana suomalaisten, karjalaisten, vepsäläisten, virolaisten ja muiden alueen kansojen elämää.&lt;ref name=&quot;suomenusko&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/suomenusko.php | Nimeke=Suomenusko | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=17.8.2009}}&lt;/ref&gt;

Suomalaiseen kansanuskoon on kuulunut usko sanojen voimaan. Kansanrunoudella on Suomessa vahva perinne. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto on maailman laajin. Kalevalamittainen loitsusto on suomalaisille pakanoille edelleen tärkeä.&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/suomenusko.html | Nimeke=Suomenusko | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt;

Pyyntikulttuuriin kuului samanismi.&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt; Esimerkiksi Martti Haavion mukaan varhaisimmat [[Väinämöinen|Väinämöisestä]] kertovat runoilijat elivät samanistisessa kulttuurissa.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;&gt;Pentikäinen 1989.&lt;/ref&gt;

Varsinkin karhu on ollut palvottu eläin. Pyydystetyn karhun kunniaksi järjestettiin juhlat, peijaiset, joilla karhu pyrittiin palauttamaan uuteen elämään tullakseen jälleen riistaksi metsään. Karhunpeijaisissa on jälkiä muinaisen metsästys-keräilykulttuurin samanistisesta todellisuuskäsityksestä. Esimerkiksi Kalevalassa esiintyvä karhun synty -runo saattaa viitata kivikautiseen totemistiseen perinteeseen.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

Maanviljelyn levittyä kekri oli tärkeä juhlapäivä, jota vietettiin sadonkorjuun päätteeksi vuoden loppumisen merkkinä. Keväällä juhlistettiin kylvöä. Itä-Suomessa juotiin ukonvakkoja ja Länsi-Suomessa vietettiin [[Helavalkeat|helavalkeita]].&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt; 

Haltijausko heijasteli jakoa tuttuun ja vieraaseen, pyhään ja arkeen. Henkiolennot luokiteltiin erilaisiin ryhmittymiin eli väkiin, kuten veden väki, maan väki, naisen väki tai karhun väki. Jumalia ja haltijoita olivat esimerkiksi Ukko, Ilmarinen, veden emäntä Vellamo ja metsän haltijat Tapio ja Mielikki.&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;

Pyhät lehdot olivat paikkoja, joihin tultiin harjoittamaan uskonnollisia menoja, muun muassa viemään uhreja. Lehtoja on ehkä kutsuttu alun perin hiisiksi. Pyhissä lehdoissa saattoi olla myös ''uhriaitaus'', jonka sisäpuolelle ei saanut mennä, mutta jonka sisään heitettiin uhreja.&lt;ref name=&quot;puiden kansa&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Kovalainen, Ritva &amp; Seppo, Sanni | Nimeke=Puiden kansa | Julkaisupaikka=Kemiö: Helsinki | Julkaisija=Hiilinielu tuotanto: Miellotar | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-99113-1-9}}}}
&lt;/ref&gt;

Pyhiä olivat monet vanhat, suurikokoiset ja erikoiset puut, varsinkin männyt. Karhunpeijaisten jälkeen karhun kallo nostettiin ”kallomäntyyn”, jossa saattoi olla jo useita karhunkalloja. Myöhempinä aikoina sukujen karsikkomäntyihin hakattiin vainajia koskevia merkintöjä. Isojen petäjien alla saatettiin myös pitää käräjiä. Ainakin myöhempinä aikoina pihan pihlajalla oli erityinen arvo. Sitä ei saanut vahingoittaa millään tavalla. Pihapuiden luokse on viety uhreja haltijoille.&lt;ref name=&quot;puiden kansa&quot;/&gt;

Nykyisen suomenuskon lähtökohtana on hengellisyys, arvostus luontoa kohtaan ja perinteiden jatkaminen.&lt;ref name=&quot;ukk&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/ukk.php | Nimeke=Taivaannaulalta usein kysyttyä | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=17.8.2009}}&lt;/ref&gt; Suomenuskoiset katsovat juuriensa olevan muinaissuomalaisten esivanhempien tavoissa ja kansanrunoina tallennetuissa uskomuksissa. Entisten sukupolvien mielenmaisemassa asuinpaikka, elämäntapa, kieli ja uskomukset ovat muodostaneet kokonaisuuden. Uskontona suomenusko on kiinnittynyt tähän menneisyyteen, mutta on luonteeltaan muuttuva perinne.&lt;ref name=&quot;suomenusko&quot;/&gt; 

Luonnon ajatellaan olevan sielullinen. Näkymätön väki, vainajat, jumalat ja luonnonhenget ovat vahvimmin läsnä luonnon pyhillä paikoilla kuten kivillä, lähteillä, vuorilla ja lehdoissa. Kunnioittamalla ja rukoilemalla sielullisia uskovat pyrkivät sopusointuun ympäristönsä kanssa. Vuodenkiertoon sisältyy on pyhiä murroshetkiä, jolloin vietetään juhlia.&lt;ref name=&quot;suomenusko&quot;/&gt; 

Vuodesta 1998 Suomessa on toiminut Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys, joka on luonnonuskovaisille ja erilaisista luonnonuskonnoista kiinnostuneille tarkoitettu uuspakanahenkinen yhdistys.&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/lehto.html | Nimeke=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt; Vuonna 1999 on perustettu Pakanaverkko, joka kokoaa yhteen erilaisten pakanallisten suuntausten edustajia, mukaan lukien muinaissuomalaisia uskomuksia kunnioittavat.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/muinaissuomalaisuus | Nimeke=Muinaissuomalaisuus | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=29.5.2009}}&lt;/ref&gt; 

Vuonna 2007 perustettiin Pohjantähden mukaan nimetty Taivaannaula ry, joka tavoitteidensa mukaan pyrkii edistämään suomenuskon elävöittämistä ja tuomista osaksi nykyaikaa. Yhdistys järjestää valtakunnallisiksi suunnattuja juhlia ja paikallista toimintaa suomenuskosta kiinnostuneille.&lt;ref name=&quot;Taivaannaula&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/taivaannaula.php | Nimeke=Taivaannaula | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}&lt;/ref&gt;

Juhlapäiviä:

* Huhti-toukokuu: helavalkeat eli helajuhla tai toukojuhla&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;&lt;ref name=&quot;Kalenteri&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/kalenteri.php | Nimeke=Taivaannaula – Kalenteri | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}&lt;/ref&gt;  
* Kesäkuu: keskikesä&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;, suviyö
* Heinäkuu: karhunpäivä 13.7.&lt;ref name=&quot;Kalenteri&quot;/&gt;
* Syys-marraskuu: kekri (nykyisin 31.10. tai 1.11.) eli marrasyö&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/marras/ | Nimeke=Marras, marrasyö, kekri, samhain, halloween | Tekijä=Grönroos, Marko | Ajankohta=2000 | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt;
* Joulukuu: joulu tai talvipäivänseisaus&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;
* Tammikuu: 13.1. talvennapa, talvijuhla&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;&lt;ref name=&quot;Kalenteri&quot;/&gt;

== Wicca ==

[[Kuva:Paganavebury.jpg|thumb|240px|Uuspakanoita piirissä.]]
'''Wicca''' on 1900-luvulla syntynyt uuspakanallinen uskonto.&lt;ref&gt;Aarnio 2001, s. 206.&lt;/ref&gt; Muita wiccasta usein käytettyjä nimityksiä ovat noituus ja uusnoituus.&lt;ref name=&quot;Hjelm&quot;&gt;Hjelm 2006.&lt;/ref&gt;Kun kristinuskon asema länsimaissa on heikennyt, mielenkiinto vaihtoehtoiseen uskonnollisuuteen on kasvanut ja wicca on saanut suosiota etenkin naisten keskuudessa. Taikuuden muotona wiccan perustana on luonnon palvonta ja käsitys jokaisen ihmisen ykseydestä kaikkeuden voimien kanssa.&lt;ref name=&quot;Roland&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Roland, Paul | Nimeke=New Age -käsikirja | Sivu=35–37 | Selite=(New Age living, 2000.) Suomentanut Sirkka Salonen | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-29213-3}}}}&lt;/ref&gt;

Wiccan syntyyn vaikutti Charles G. Leland, joka julkaisi teoksessaan ''Aradia eli noitaevankeliumi'' (1899) kuvauksen Italiassa säilyneestä Dianaa ja hänen tytärtään Aradiaa palvovien noitien kultista.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Leland, Charles G. | Nimeke=Aradia, eli, noitaevankeliumi | Selite=(Aradia or the gospel of the witches, 1899.) Suomentanut Päivi S. Laakso | Julkaisupaikka=Kaarina | Julkaisija=Voimasana | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5261-08-5}}}}&lt;/ref&gt; 


Wiccan kokosi perinteeksi ensin Gerald B. Gardner, joka väitti, että hänet oli vihitty Englannissa säilyneeseen coveniin eli yhteisöön vuonna 1939. Gardner julkaisi ennen Englannin noituuslakien purkamista (1951) salanimellä kirjan ''High Magic's Aid'' ja myöhemmin kirjat ''Witchcraft Today'' sekä ''The Meaning of Witchcraft''. Gardner kirjoitti Doreen Valienten avustuksella rituaaliset ja muut tekstit aikaisempien rituaalien osien ja muiden tekstien (muun muassa Kultainen aamunkoitto, Aleister Crowley) pohjalta. Tunnettu runo ''Wiccan Rede'' on Valienten käsialaa.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/wicca/sohlberg/ | Nimeke=Magian harjoittaminen uusnoituudessa | Tekijä=Sohlberg, Jussi | Julkaisija=Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Uskontotieteen laitos, 1996 | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt; Myöhemmin Alex Sanders kehitti uskontoa ja julkisuuskuvaa ja perusti gardnerilaisesta perinteestä haarautuneen alexandrialaisen wiccan.&lt;ref name=&quot;Hjelm&quot;/&gt; 

Wiccasta joskus käytetyn ”vanha uskonto” -nimityksen taustalla ovat brittiläisen antropologin Margaret Murrayn käsitykset kivikaudelta periytyvästä ”Suurta äitijumalatarta” palvoneesta noitauskonnosta, joka olisi selviytynyt nykypäiviin asti. Gardner järkeili, että wicca olisi tämän esikristillisen uskon suora perillinen. Nykyään Murrayn teorioita pidetään erittäin kiistanalaisina.&lt;ref name=&quot;Hjelm&quot;/&gt; 

1970-luvulta alkaen liikkeeseen vaikutti naisliike ja luontokeskeinen ajattelu.&lt;ref&gt;Esimerkiksi Starhawkin kirja {{Kirjaviite | Tekijä=Starhawk | Nimeke=The spiral dance: A rebirth of the ancient religion of the great goddess | Julkaisupaikka=San Francisco | Julkaisija=Harper &amp; Row | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|0-06-067535-7}} | Kieli={{en}} }}&lt;/ref&gt;

Wicca nykypäivänä jakautuu kahteen kenttään, ''perinteiseen wiccaan'' (kuten gardnerilainen wicca ja alexandrialainen wicca) sekä ''uuswiccaan''.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://plaza.fi/ellit/kristallipallo/unet-rajatieto/ihan-tavallinen-wicca | Nimeke=Ihan tavallinen wicca | Tekijä=Luoma-aho, Veera | Ajankohta=9.6.2005 | Julkaisija=Plaza.fi, Ellit | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt; Perinteinenn wicca keskittyy yhteisöiksi siinä missä uuswiccat eli kokoavat uskontonsa julkisista lähteistä ja harjoittavat sitä usein yksin. Perinteisellä wiccalla tarkoitetaan alkuperäisessä muodossa harjoitettavaa wiccaa. Perinteisen wiccan harjoittajaksi ei voi ryhtyä ilman pätevän perinteen harjoittajan vihkimystä ja perinteen oppimista. Uuswicca saattaa muuntaa viitekehystään halutessaan.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Adler, Margot | Nimeke=Drawing down the moon: Witches, Druids, goddess-worshippers, and other pagans in America today | Selite=Revised and expanded edition | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Penguin/Arkana | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|0-14-019536-X}} | Kieli={{en}} }}&lt;/ref&gt; 

Kirjailija ja noita Starhawk erottaa toisistaan wiccan ja puhdasoppisen uskonnon ja sanoo wiccan hylkäävän kaikki oppilauseet ja pyhät kirjat. Wiccalaiset ”ottavat oppinsa luonnosta ja saavat innoituksen Auringon, Kuun ja tähtien liikkeistä, lintujen lennosta, puiden hitaasta kasvusta ja vuodenaikojen kierrosta”.&lt;ref name=&quot;Roland&quot;/&gt;

Wiccan keskeinen siveellinen ohje on niin sanottu Wiccan Rede: ”Jos se ei vahingoita ketään, tee mitä haluat.” Rede itsessään on paljon pitempi runo, ja tämä lause vain sen viimeinen rivi.&lt;ref name=&quot;Hjelm&quot;/&gt; 

Wicca on naiskeskeinen uskonto, mutta sen harjoittajiin luuluu myös paljon miehiä, joita kutsutaan myös noidiksi. Miehisen ja naisellisen puolen samanaikainen läsnäolo on tärkeä wiccojen riiteissä, esimerkiksi vuodenaikarituaaleissa. Perinteisesti näitä menoja johtaa ylipapitar, jota pidetään äitijumalattaren henkilöitymänä. Hedelmällisyysriiteissä ylipapittaren ja hänen puolisonaan pidetyn ylipapin liiton vertauskuvana on pyhitetty tikari, athame, ja malja, jotka edustavat miehistä ja naisellista alkuvoimaa. &lt;ref name=&quot;Roland&quot;/&gt;

Wiccat suorittavat juhlistavia menoja esbateina ja sapatteina. Esbatia vietetään täydenkuun aikaan, joita vuodessa on 12–13 kertaa ja sapatteja on vuoden mittaan kahdeksan. Suuria sapatteja ovat ''samhain'', ''imbolc'', ''beltane'' ja ''lughnasad''. Pienemmät sapatit ovat tasauksina ja seisauksina, ''yule'' talvipäivänseisauksena, ''litha'' kesäpäivänseisauksena, ''ostara'' kevätpäiväntasauksena ja ''mabon'' syyspäiväntasauksena.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/355422?kuudesaisti-tarua_vai_totta-noituus | Nimeke=Kevät riehaannuttaa rituaaleihin | Tekijä=Tiitto, Marjo | Ajankohta=20.3.2008 | Julkaisija=MTV3 Helmi | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt;

Aurinkopyhät ovat:

* 21.-22.12. Yule, talvipäivänseisaus, joulu: valon ja kevään toivon juhla, talven selän taittuminen, auringon uudelleensyntymä, vuoden pisin yö.
* 1.-2.2. Imbolc, Kynttilänpäivä, kyntteli, valojuhla, brighid: ensimmäinen kevään tulon juhla, valon lisääntyminen.
* 19.-21.3. Ostara, kevätpäiväntasaus, kevätjuhla: toinen kevään tulon juhla, luonnon herääminen.
* 1.5. Beltane, toukoyö, vappu: kolmas kevään tulon juhla, hedelmällisyyden juhla.
* 20.-22.6. Litha, kesäpäivänseisaus, juhannus: vuoden pisin päivä, aurinko voimakkaimmillaan.
* 1.-2.8. Lughnasadh, elojuhla, lammas: ensimmäinen sadonkorjuujuhla, luonto hedelmällisimmillään.
* 22.-23.9. Mabon, syyspäiväntasaus, syysjuhla: toinen sadonkorjuujuhla, auringon heikkeneminen.
* 31.10. Samhain, kekri, halloween: kolmas sadonkorjuujuhla, kuolleiden juhla.

'''Samhain''' tai '''Samain''' on muinaiskelttien juhla, joka saattoi kestää pari viikkoa. Kelttien uskomusten mukaan samainin aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.&lt;ref&gt;Sjöblom 2006, s. 72–73.&lt;/ref&gt; 

'''Beltane''' tai '''Beltaine''' on kelttiläinen kevätjuhla, jota juhlittiin toukokuun alussa. Beltane tarkoittaa suunnilleen ”hyvä tuli”. Se oli toinen kelttien pääjuhla samhainin ohella. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Juhlan perinneruokana olivat suuret kaura- tai ohrakakut.&lt;ref&gt;Sjöblom 2006, s. 74.&lt;/ref&gt; 

Nykyisin Beltanea juhlivat 1. toukokuuta wiccat ja monet muut uuspakanat. Suomessa vastaava tapa on helavalkeat eli helajuhla tai toukojuhla&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.6.2009}}&lt;/ref&gt;.

Beltane on wiccalaisen kalenterin toiseksi tärkein sapatti Samhain jälkeen. Beltane on myös karkauspäivä, jolloin elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan. Jumalattaren ja Jumalan liiton myötä sapatti on myös tärkeä hedelmällisyysjuhla. Beltane on wiccalaisten keskuudessa suosittu hetki häämenoille eli Kätten yhteenliittämiselle.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.varjojenkirja.com/sapatit.html?sid=2 | Nimeke=Sapatit &gt; Beltane | Julkaisija=Varjojenkirja.com | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt;

Osa suomalaisista wiccoista järjestäytyi ''Suomen vapaa wicca-yhdyskunta'' -nimiseksi uskonnollinen yhdyskunta|uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Yhdyskunta haki opetusministeriöltä virallisen uskontokunnan asemaa vuonna 2001.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2003-07-19,104:10:165822,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Johanna haluaa olla laillisesti noita | Tekijä=Kotilainen, Vesa | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=19.7.2003 | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt; Ministeriö ja edelleen korkein hallinto-oikeus hylkäsivät hakemuksen sillä perusteella, että wiccassa ei ole ”yhtenäistä ja vakiintunutta, esimerkiksi uskontunnustukseen, pyhiin kirjoituksiin tai muihin pyhinä pidettyihin perusteisiin perustuvaa oppijärjestelmää”. Yhdyskunnan vähäinen toiminta loppui kielteiseen päätökseen ja päätöksestä ei tehty valitusta.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/33665/wiccasos.pdf?sequence=1 | Nimeke=”Wicca=...”: Sosiaalisen identiteetin vaikutus wiccan määrittelyyn Suomiwicca-keskustelulistalla | Tekijä=Lång, Hanna-Maria | Selite=Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, uskontotieteen laitos | Ajankohta=26.11.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}&lt;/ref&gt;

&lt;gallery&gt;
Kuva:Wiccan altar (0).png|Wiccalainen alttari. 

Kuva:Athame.JPG|Athame, rituaaliveitsi. 
Kuva:Handfasting by Gordon.jpg|Hääjuhla. 
Kuva:Wiccan event in the US (0).PNG|Talvinen tapahtuma.
Kuva:Wiccan priestess preaching, USA.PNG|Yhdysvaltalainen wiccapapitar puhumassa juhlassa.

Kuva:Wheel of the Year.png|Vuosipyörä.
&lt;/gallery&gt;

== Aasainusko ==

[[Tiedosto:Sigurblót 2009.JPG|right|thumb|300px|Islantilaisen Ásatrúarfélagiðin jäseniä valmistautumassa ''blótiin'' kesän ensimmäisenä päivänä (''sumardagurinn fyrsti'', julkinen vapaapäivä) vuonna 2009.]]

'''Aasainusko''' ('''ásatrú''', '''asatro''') on uuspakanallinen uskonto, joka pyrkii elvyttämään Skandinaviassa viikinkiajalla vallinneen skandinaavisen uskonnon.&lt;ref name=&quot;Pakanaverkko&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/asatru | Nimeke=Asatru | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=14.9.2009}}&lt;/ref&gt; Aasainusko perustuu ennen kaikkea muinaisnorjankielisten Edda-runojen kuvaamaan skandinaavinen mytologiaan.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Nimeke=Eddan jumalrunot | Selite=Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 (2. painos 1998) | Tunniste={{ISBN|951-0-11503-7}}}}&lt;/ref&gt;

1800-luvulla syntyi liike, joka pyrki herättämään germaanisen muinaisuskon henkiin.&lt;ref name=&quot;Pakanaverkko&quot;/&gt; Nykyaikainen aasainusko on saanut alkunsa Islanti|Islannissa, jossa lampaankasvattaja Sveinbjörn Beinteinsson perusti muinaispohjoismaiseen pakanuuteen perustuvan yhteisön. Se sai nimen Ásatrúarfélagið ja hyväksyttiin viralliseksi uskonnolliseksi yhteisöksi vuonna 1973.&lt;ref&gt;Aarnio 2001.&lt;/ref&gt; 

Esimerkiksi Tanskassa perustettiin aasainuskoon keskittynyt uskonnollinen yhdyskunta ''Forn Siðr'' vuonna 1997. Se sai virallisen uskonnollisen yhdyskunnan aseman vuonna 2003. Yhteisön tavoitteena on palvoa vanhoja skandinaavisia jumalia ja luoda yhteyksiä sellaisten ihmisten välille, jotka ovat kiinnostuneet aiheesta. Yhteisö tekee työtä edistääkseen ja levittääkseen tietoutta vanhasta skandinaavisesta uskonnosta ja kulttuuriperinnöstä.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.fornsidr.dk/ | Nimeke=Forn Siðr – Asa- og Vanetrosamfundet i Danmark | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt; Yhdistyksellä on yli 600 jäsentä. 2000-luvulla mukaan tuli paljon myös varttuneempia ihmisiä, mikä aiheutti tarpeen oman hautausmaan perustamiselle. Yhdyskunta sai vuonna 2008 luvan perustaa oman hautausmaan Odensen kuntaan.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/tiedotteet.html | Nimeke=Tanskalaiset pakanat saivat oman hautausmaan | Ajankohta=8.7.2008 | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt;

== Druidit ==

Druidit olivat pappisluokan jäseniä, joita Rooman valtakunta|roomalaisten tekstien perusteella esiintyi Britteinsaarilla ja Galliassa kelttiläisten väestöjen keskuudessa noin 2&amp;nbsp;000 vuotta sitten. Muun muassa Julius Caesar kuvaili teoksessaan ''Gallian sota''&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Caesar, Gaius Julius | Nimeke=Gallian sota | Selite=(Commentarii de bello Gallico.) Suomentanut ja selityksillä varustanut Gunnar Rancken. 4. painos. 1. painos 1949 Kariston klassillisessa kirjastossa | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-23-2445-8}}}}&lt;/ref&gt; druideja. Druidien uskomuksista, rituaaleista, pukeutumisesta ja muusta on vain vähän tietoa.&lt;ref name=&quot;Sjöblom&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Sjöblom, Tom | Nimeke=Druidit: Tietäjiä, pappeja ja samaaneja | Selite=Tietolipas 200 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-746-842-3}}}}&lt;/ref&gt; 

Sana ”druidi” lienee alun perin lausuttu ''dru-vid'' tai ''dru-vind'' (hän joka tuntee tammen&lt;ref name=&quot;Britannica&quot;&gt;&lt;/ref&gt;). Druidit valittiin ylimystön joukosta, ja kokelaitten oli opeteltava ulkoa suuret määrät runoja, lakeja ja loitsuja. Druidien päätehtävänä oli uskonnollisten menojen johtaminen, mutta he vastasivat usein myös oikeudenkäytöstä ja toimivat parantajina. He tulkitsivat myös unia ja taivaankappaleiden liikkeitä.&lt;ref name=&quot;castren&quot;&gt;Castrén ja Pietilä-Castrén 2000, s. 139.&lt;/ref&gt;

Antiikin lähteiden mukaan druidit uhrasivat joissakin tapauksissa myös ihmisiä. Yleensä uhrattavat olivat jostain rikoksesta tuomittuja. Uhrirituaaleissa käytettiin oksista punottuja koreja, joihin uhrattavat suljettiin, ja sen jälkeen korit poltettiin.&lt;ref name=&quot;Britannica&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/172029/Druid | Nimeke=Druid  | Julkaisu=Encyclopædia Britannica Online | Julkaisija=Encyclopædia Britannica | Viitattu=23.9.2009 | Kieli={{en}} }}&lt;/ref&gt;

Druidit alkoivat kiehtoa 1600- ja 1700-lukujen brittiläisiä historiantutkijoita, jotka virheellisesti kuvittelivat Stonehengen kaltaisten esihistoriallisten megaliittien olleen druidien pyhättöjä. 1700-luvulla alkoi Britanniassa myös muodostua uusi druidiliike, joka katsoi elvyttävänsä muinaisten druidien uskonnon. Druidiuskonnolla on nykyisin kannattajia myös Ranskassa ja Keski-Euroopassa.&lt;ref name=&quot;Sjöblom&quot;/&gt;

Viihteen tunnetuimmat druidihahmot ovat epäilemättä Asterix-sarjakuvan Akvavitix ja kuningas Arthurin kasvattaja Merlin. Akvavitixin edustama mielikuva druideista valkoiseen kaapuun pukeutuneina, valkopartaisina vanhuksina on 1800-luvun romantiikan tuotetta.&lt;ref name=&quot;Sjöblom&quot;/&gt;
&lt;gallery&gt;
Kuva:Druids, in the early morning glow of the sun.jpg|Nykydruideja Stonehengessa auringon noustessa.
Kuva:Druids celebrating at Stonehenge (0).png|Druideja Stonehengessa. 
Kuva:Three female druids.jpg|Kolme naisdruidia.
Kuva:Lady of Cornwall.jpg|Cornwallin neito.
&lt;/gallery&gt;

== Satanismi ==

[[Tiedosto:Pentagram4.svg|thumb|right|Kärki alaspäin olevaa pentagrammia käytetään usein satanismin tunnuksena.]]
'''Satanismi''' on saatanasymboliikkaa käyttävä hedonistinen uskonnollinen oppi.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;/&gt; Länsimaisten salaoppien perintöä edustavana, kristinuskon vastaisena aatteena satanismi järjestäytyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/0/5e723a3551d57689c2257140002bc819?OpenDocument | Nimeke=HY: Väitös saatananpalvonnasta ja satanismista suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Ajankohta=29.03.2006 | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=6.10.2009}}&lt;/ref&gt; 

Anton LaVey perusti Saatanan kirkon vuonna 1966 ja julkaisi ''Saatanallisen Raamatun''.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=LaVey, Anton Szandor | Nimeke=Saatanallinen raamattu | Selite=(The satanic bible, 1969.) Suomentanut Paula Merensuo | Julkaisupaikka=Kaarina | Julkaisija=Voimasana | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5261-12-7}}}}&lt;/ref&gt; Suomessa satanisteja on muun muassa Pakanaverkon piirissä. He sanoutuvat irti saatananpalvonnasta, jonka he katsovat olevan vain käänteistä kristinuskoa ja usein rikollisen toiminnan peite.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi | Nimeke=Satanismi | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=6.10.2009}}&lt;/ref&gt;

== Saatananpalvonta ==

'''Saatananpalvonta''' viittaa saatanan tai yleensä henkilöllistetyn pahuuden palvontaan.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;/&gt;

Niin sanottua saatananpalvontahysteriaa arvostelleiden tutkijoiden mukaan länsimaissa on kristillisessä kulttuuripiirissä 1970-luvulta lähtien ylläpidetty noitavainotyyppistä satanismipaniikkia yhteisöjen vihamielisyyden varoventtiilinä. Saatanahysterian avulla on pidetty yllä yhteisöjen omaksumaa moraalijärjestelmää. Yleinen epävarmuus ja näkymättömät uhkakuvat on liitetty saatanaan.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Hermonen, Merja | Nimeke=Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Sivu=34 | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-825-039-1}}}}&lt;/ref&gt;  

Suomessa Merja Hermonen julkaisi väitöskirjan ''Pimeä hehku: Saatananpalvonta ja satanismi 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa'' vuonna 2006. Suomalaisissa tiedotusvälineissä rakentunutta kuvaa saatananpalvonnasta on tutkinut muun muassa Titus Hjelm vuonna 2005 ilmestyneessä väitöskirjassaan ''Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta''. Tutkijoiden mukaan satanismia on Suomessakin lähestytty lähinnä uskonnollisesta tai uskonnollistavasta näkökulmasta.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus | Nimeke=Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 55 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino: Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-570-619-X}}}}; Hermonen 2006, s. 34.&lt;/ref&gt;

== Pakanallisia juhlia nykyajassa ==
[[Kuva:Midsummer bonfire in Pielavasi, Finland.JPG|thumb|right|250px|Juhannuskokon poltto on osa juhannusperinteitä.]]
'''Halloween''' on anglosaksisissa maissa lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. vietettävä juhlapäivä, alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.&lt;ref name=&quot;Factum&quot;&gt;{{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin &amp; Göös | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-35-6641-2}}}}&lt;/ref&gt; 
[[Kuva:Majstång Nagu 20040625.jpg|thumb|Juhannussalko Nauvossa 2004.]]
Halloweeniä on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Esimerkiksi Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin ennen muuta amerikkalaisessa muodossaan. Yhdysvaltoihin juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset.&lt;ref name=&quot;Factum&quot;/&gt; 

Sanojen halloween, kekri ja samhain uudeksi suomalaiseksi vastineeksi on ehdotettu sanaa marrasyö. Nimi olisi samassa suhteessa kuukauden nimeen kuin on joulun kohdalla.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/marras/ | Nimeke=Marras, marrasyö, kekri, samhain, halloween | Tekijä=Grönroos, Marko  | Ajankohta=2000 | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt;

'''Juhannus''' on keskikesän juhla. Suomessa juhannus on virallisesti määrätty siksi lauantaipäiväksi, joka on kesäkuun 20. ja 26. päivän välillä.&lt;ref&gt;Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin &amp; Göös | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-35-6642-0}}}}&lt;/ref&gt;

Juhannuksen alkuperäisiä nimiä olivat muun muassa ''vakkajuhla'' ja ''Ukon juhla''. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla. Muihin Pohjoismaihin liittyen Suomessakin on puhuttu ''mittumaarista'' (ruotsin ''midsommar'', keskikesä).&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2338 | Nimeke=Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein | Tekijä=Moilanen, Raija | Selite=Kielikuvastin-palsta | Ajankohta=2007 | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt; 

Suomessa portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin on ollut tapana pystyttää '''juhannuskoivuja'''.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Selite=4. painos 1998 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste={{ISBN|951-0-07190-0}}}}&lt;/ref&gt; Juhannusaattona käydään metsästä hakemassa nuoria kokonaisia koivuja, jotka asetellaan talon etuoven molemmille puolille koristeiksi.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/nain-taidat-juhannuksen-taiat | Nimeke=Näin taidat juhannuksen taiat | Tekijä=Niemelä, Mikko | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=19.6.2008 | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt;

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia '''taikoja'''.&lt;ref name=&quot;Karjalainen&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-19590-1}}}}&lt;/ref&gt; Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.&lt;ref name=&quot;Karjalainen&quot; /&gt;&lt;ref name=&quot;Vilkuna&quot;/&gt; Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Muun muassa aaveiden ajateltiin vaeltavan.&lt;ref name=&quot;Karjalainen&quot;/&gt; Tunnetuimpia juhannustaikoja ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.&lt;ref name=&quot;Vilkuna&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13320-9}}}}&lt;/ref&gt; Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat liittyvät erityisesti juhannukseen, sillä se on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Nykyisin juhannustaiat ovat vähentyneet ja usko taikuuteen on hiipunut huomattavasti.&lt;ref name=&quot;SK&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/nain-taidat-juhannuksen-taiat | Nimeke=Näin taidat juhannuksen taiat | Tekijä=Niemelä, Mikko | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=19.6.2008 | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt;

'''Juhannuskokko''' on juhannusyönä poltettava kokkovalkea, juhannustuli.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}&lt;/ref&gt; Suomessa juhannuskokkoja poltettiin perinteisesti lähinnä Itä- ja Sisä-Suomessa sekä Karjalassa. Juhannuskokon ”perinteisin” polttopaikka onkin järvenranta, jollaisia löytyy eniten Järvi-Suomesta. Isoja tulia poltettiin Länsi-Suomessakin, esimerkiksi pääsiäiskokot ja helavalkeat. Juhannuskokko levisi koko Suomeen vasta 1800-luvun lopulla.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-0-22920-2}}}}&lt;/ref&gt;

'''Juhannussalko''' on Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja Suomen ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla juhannuksena pystytettävä koristesalko.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;/&gt;&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/juhannus/salko.htm | Nimeke=Juhannussalko | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=14.8.2009}}&lt;/ref&gt;

== Lähteet ==

* Aarnio, Topi: Vanhat jumalat, uudet pakanat. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Selite=Uskontotiede 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-45-9890-3}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo &amp; Pietilä-Castrén, Leena | Nimeke=Antiikin käsikirja | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste={{ISBN|951-1-12387-4}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus (toim.) | Nimeke=Mitä wicca on? | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-471-502-3}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Maailmanuskontojen arkki | Selite=8. uudistettu painos. Arkki-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-37-4782-4}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Suomalaisen uskonnon arkki | Selite=5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 (8. painos 2007) | Tunniste={{ISBN|951-37-4147-8}}}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sjöblom, Tom | Nimeke=Druidit: Tietäjiä, pappeja ja samaaneja | Selite=Tietolipas 200 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-746-842-3}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tiimonen, Soili | Nimeke=Uskonto: Lukion kertauskirja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-0-29836-0}}}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hermonen, Merja | Nimeke=Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-825-039-1}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus (toim.) | Nimeke=Mitä wicca on? | Selite=Gorgon. 2. painos 2007 (Like-pokkari) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-471-502-3}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus | Nimeke=Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto &amp; Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 55 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino: Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-570-619-X}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niemelä, Jussi (toim.) | Nimeke=Vanhat jumalat, uudet tulkinnat: Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa | Selite=Uskontotiede 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|951-45-9890-3}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Kalevalan mytologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-662-403-0}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sjöblom, Tom | Nimeke=Druidit: Tietäjiä, pappeja ja samaaneja | Selite=Tietolipas 200 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-746-842-3}}}}

== Aiheesta muualla ==

=== Pakanuus ===

* [http://www.pakanaverkko.fi/ Pakanaverkko ry] 
* [http://www.lehto-ry.org/muinaissuomalaisuus.html Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry].
* [http://www.uskonnot.fi/uskonnot/ Uskonnot Suomessa -sivujen esittely uuspakanauskonnoista].
* [http://www.pakana.info/ Pakana.info]. 
* Pasi Klemettinen: [http://www.paranet.fi/paradocs/tutkimuksia/klemettinen2003.pdf Maa on voimaa – uuspakanallisuus modernina kansanuskona]. (PDF)
* Nika Potinkara: [http://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/jatkot/jargoniakansio/jargonia/jargonia1207.pdf Postmodernit pakanat]. Jyväskylän yliopiston Jargonia-verkkojulkaisusarja. (PDF)
* [http://pieni.net/u/moira/neopagan.html Uuspakanalliset uskonnolliset suunnat]. Religious Tolerance 2000.

=== Noituus ===

* [http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-tanaan/uskonkone/nykynoita-suvi-karhu-taikoja-vain-tarpeen-mukaan Nykynoita Suvi Karhu: ”Taikoja vain tarpeen mukaan”]. Yle-X 11.11.2009.
* Hanna-Leena Nissilä: [http://www.kaltio.fi/index.php?720 Manala Maaemon kohtu: Nyky-Suomen noita-akat]. Kaltio kesäkuu 2005.

=== Druidit ===

* Tom Sjöblom: [http://web.archive.org/web/20060713025110/http://www.tsv.fi/ttapaht/034/sjoblom.pdf Druidit ja Kuun temppeli]. Tieteessä tapahtuu 4/2003. (PDF)
* Tom Sjöblom: [http://www.uskonnontutkija.fi/arkisto/2007_2/sjoblom.pdf/view Druidit – tietäjiä, pappeja vai samaaneja]. Uskonnontutkija 2/2007.
* Tom Sjöblom: [http://www.usva.info/2008/04/24/nykyajan-druidismi/ Nykyajan druidismi]. Uusien uskonnollisten liikkeiden tutkijaverkosto 4/2008.
* [http://www.lehto-ry.org/druidismi.html Druidismi Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry:n sivuilla].

=== Satanismi ===

* Peter H. Gilmore: [http://www.churchofsatan.com/Pages/fearedfinnish.html Satanismi: Pelätty uskonto]. Saatanan Kirkko.
* [http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi Satanismi]. Pakanaverkko.
* [http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/09/695070 Satanismi menettämässä suosiotaan]. MTV3-STT 1.9.2008.
* Ilkka Pernu: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=06/2006&amp;id=a25e4cc Olen jumala]. Aviisi 6/2006.
 
=== Saatananpalvonta ===

* Marko Nenonen: [http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/saatanan_palvonta.html Saatanan palvonta on nuori kultti]. Tiede 2000 1/1999.

=== Wicca ===

* [http://www.wicca.fi/ Wicca ry].
* [http://www.lehto-ry.org/wicca.html Wicca]. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry.
* [http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/wicca.shtml Mitä Wicca on?] Pakanaverkko ry.
* [http://pakana.info/Wiccamaar.html Mitä Wicca on?] Ytimennävertäjät.
* [http://www.thuleia.com/noituus.html Thuleian tupa: wicca ja noituus].
* Eeva Sunela: [http://www.polyteekkari.fi/pt.pl?juttu=103 Tekniikan todellinen velho]. Polyteekkari 4/2002.

=== Suomenusko ===

* [[s:Kirjallisuutta suomalaisesta kansanuskosta ja perinteestä|Kirjallisuutta suomalaisesta kansanuskosta ja perinteestä]]. Wikiaineisto.
* [[s:29_Ei-kristilliset_uskonnot_ja_mytologiat#29.2_Suomalais-ugrilaisten_kansojen_muinaisuskonnot_ja_mytologiat|Kirjallisuutta suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuskonnoista ja tarustoista]]. Wikiaineisto.
* [http://www.taivaannaula.org/ Taivaannaula ry, yhdistys suomenuskoisille].
* [http://www.hiitola-foorumi.net/ Hiitola, suomenuskoa käsittelevä keskustelupalsta].
* [http://www.lehto-ry.org/muinaissuomalaisuus.html Suomenuskosta Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n sivuilla].
* [http://pakana.info/Ytimennavertajat.html Ytimennävertäjät].
* Lihvonen, Krista: [http://www.kouvolansanomat.fi/Teema---Sunnuntai/2008/09/14/Suomenusko+l%F6ytyi+etsim%E4ll%E4/200825848480/162 Suomenusko löytyi etsimällä]. Kouvolan sanomat 14.9.2008.

[[Luokka:Maailman uskonnot]]</text>
      <sha1>6xewpgrerx0pp7s4n191h313c9d63c6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman uskonnot/Suomalainen muinaisusko</title>
    <ns>0</ns>
    <id>10426</id>
    <revision>
      <id>160825</id>
      <parentid>160092</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:58:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160825</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="26316" sha1="kxejlihhv21tbp8d40nnf8gdra52ut2" xml:space="preserve">[[Kuva:Joutsenen kalliokuva.jpg|thumb|150px|Joutsen ja muna Karjalan kalliopiirroksen mukaan.]]
'''Suomalainen muinaisusko''' tarkoittaa suomalaisten esikristillisiä uskonnollisia tapoja ja uskomuksia. Suomalaiseen muinaisuskoon kuuluvat keskeisesti vainajien palvonta ja haltijausko sekä yliluonnollisia kykyjä hallitseviin tietäjiin.&lt;ref name=&quot;wsoy&quot;&gt;Pentikäinen 2005.&lt;/ref&gt; Muinaisusko ei ollut Suomessa yhtenäistä tai muuttumatonta, vaan tavat ja uskomukset vaihtelivat eri aikoina ja eri alueilla.&lt;ref&gt;”Suomalaisten muinaisusko”, teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-35-4478-8}}}}&lt;/ref&gt; 

Muinaissuomalainen alkuperäisuskonto on kehittynyt aikojen saatossa itämerensuomalaisessa uskomusperinteessä ja laajemmassa mielessä uralilaisessa luonnonuskonnossa. Perinne on elänyt Itämeren alueella vuosituhansia ja säilynyt lähes nykyaikaan saakka osana suomalaisten, karjalaisten, vepsäläisten, virolaisten ja muiden alueen kansojen elämää.&lt;ref name=&quot;suomenusko&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/suomenusko.php | Nimeke=Suomenusko | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=17.8.2009}}&lt;/ref&gt;

Pronssikaudella lähtien kyse oli maanviljelysuskonnosta, jonka perustavana piirteenä oli selityksen antaminen luonnonvoimille, ennen muuta sadon kasvua sääteleville tekijöille.&lt;ref&gt;{{Lehtiviite | Tekijä=Särkiö, Pekka | Otsikko=Uuspakanuus tuntuu vieraalta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=28.1.2010 | Selite=Mielipide}}&lt;/ref&gt;

Suomalaiseen kansanuskoon on kuulunut usko sanojen voimaan. Kansanrunoudella on Suomessa vahva perinne. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto on maailman laajin.&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/suomenusko.html | Nimeke=Suomenusko | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt;

== Jumalat ja henkiolennot ==

Mikael Agricola julkaisi vuonna 1555 ''Psalttarin'' esipuheessa hämäläisten ja karjalaisten jumalten luettelon, jossa hän noudatti monien muiden kristillisten uskonpuhdistajien esimerkkiä. Agricolan luettelossa jumalia oli antiikin jumaltaruston esikuvan mukaan kaksitoista.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;&gt;Pentikäinen 1987.&lt;/ref&gt;

Mikael Agricolan luettelo on seuraavanlainen:

{{Sitaatti|Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Tapio Metzest Pydhyxet soi ja Achti wedhest Caloja toi. Äinemöinen wirdhet tacoi Rachkoi Cuun mustaxi jacoi. Lieckiö Rohot jwret ja puudh hallitzi ja sencaltaiset mwdh. Ilmarinen Rauhan ja ilman tei ja Matkamiehet edhes-wei. Turisas annoi Woiton Sodhast Cratti murhen piti Tavarast. Tontu Honen menon hallitzi quin Piru monda wil-litzi. Capeet mös heilde Cuun söit Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit. 
Waan Carjalaisten Nämet olit Epejumalat cuin he rucolit. Rongoteus Ruista annoi Pellonpecko Ohran casvon soi. Wirancannos Cauran caitzi mutoin oltin Caurast paitzi. Egres hernet Pawudh Naurit loi Caalit Linat ja Hamput edestoi. Köndös huchtat ja Pellot teki quin heiden Epeuskons näki. Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon Malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin. Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon käkri se liseis Carjan casvon. Hiisi Metzeleist soi Woiton Wedhen Eme wei calat vercon. Nyrckes Oravat annoi Metzast Hittavanin toi Jenexet Pensast. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Sihen Piru ja Syndi weti heite Ette he cumarsit ja wskoit neite. Coolludhen hautijn Rooca wietin joissa walitin parghutin ja idketi. Mennin-geiset mös heiden Wffrins sai coska Lesket hoolit ja nait. Palveltin mös paljo muuta Kivet Cannot Tädhet ja Cwu-ta.|&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/opinnot/ue/ue5/ue5tekst.html | Nimeke=Suomalaisen muinaisuskon ja kirkkohistorian tekstejä | Julkaisija=Juha Seppänen | Viitattu=22.3.2010}}&lt;/ref&gt;}}

Perheillä, rakennuksilla, maaomaisuudella ja viljelyksillä oli omat haltijansa. Näiden tehtävä oli suojelu ja vaurauden ja hedelmällisyyden turvaaminen.&lt;ref name=&quot;wsoy&quot;/&gt; Kristian Erik Lencqvistin mukaan ajateltiin myös, että ihmisillä oli oma suojelushaltija. Hänen mukaansa tästä johtuu ilmaus ”olla haltioissaan”, eli haltian yllyttämä.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

== Karhu, pyhä eläin ==

Varsinkin karhu on ollut palvottu eläin. Pyydystetyn karhun kunniaksi järjestettiin juhlat, karhunpeijaiset, joilla karhu pyrittiin palauttamaan uuteen elämään tullakseen jälleen riistaksi metsään. Karhunpeijaisissa on jälkiä muinaisen metsästys-keräilykulttuurin samanistisesta todellisuuskäsityksestä. Esimerkiksi Kalevalassa esiintyvä karhun synty -runo saattaa viitata kivikautiseen totemistiseen perinteeseen.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

== Ihminen ==
[[Kuva:Astuvansalmi tellervo.jpg|right|200px|thumb|Jousella aseistautunut naishahmo Astuvansalmen kalliomaalauksesta.]]
=== Luonto ===

Luonto-olennon, jonka nimestä on peräisin muun muassa nykysuomen sana ''luonne'', tehtävä sielun osana on epävarma. Christfried Gananderin mukaan luonto oli ihmisen minuus.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt; 

=== Kuolema ===

Kuolleiden on uskottu elävän Tuonelassa, joka oli arktisen uskomuksen mukaan maan tai veden alla. Tähän liittyy käsitys Tuonen virrasta, joka liittää suomalaisen perinteen Keski-Aasian kulttuuripiiriin.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

Tuonelassa vainajat elivät jokseenkin samankaltaista elämää kuin eläessäänkin. Tämän vuoksi esikristillisinä aikoina kuolleen mukaan joskus laitettiin hautaan aseita, koruja ja tarve-esineitä. Käsitykset Tuonelasta ovat säilyneet sekoittuneina käsityksiin kristinuskon tuonpuoleisesta, taivaasta ja helvetistä. Tuonelassa saattoi esimerkiksi olla kivinen sänky pahoille ihmisille. Tällainen käsitys tuonpuoleisesta kostosta tai hyvityksestä saattaa olla peräisin kristinuskosta.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

Kristinusko ei kadottanut kaikkia vanhoja kuolemaan liittyviä käsityksiä satoihin vuosiin, ja vanhat käsitykset säilyivät kristillisten käsitysten rinnalla varsinkin Itä-Suomessa ja Karjalassa vielä 1900-luvun alkuvuosille saakka.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Suomalaisen lähtö: Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 530 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-717-625-2}}}}&lt;/ref&gt; Karjalassa kuolleiden henkiä palvottiin kuten kristillisiä pyhimyksiä. Vainajat olivat yhä tavoitettavissa, jos heitä kaivattiin. Ortodoksiset karjalaiset saattavat edelleen vanhan perinteen mukaan uhrata haudalla jotain pientä, kuten viinaryypyn tai jättää haudalle piirakoita eli muistajaista.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

== Tietäjät ==

Suomessa on ollut tietäjälaitos, eli eri yhteisöillä on ollut keskushahmoina tietäjiä, jotka auttoivat taioillaan yhteisöä muun muassa parantaen sairaita.&lt;ref name=&quot;Spectrum&quot;&gt;Hakusana ”noitausko” teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 8, Min–Pah | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|951-0-07247-89}}}}&lt;/ref&gt; 

Jotkut tutkijat ovat olettaneet, että suomalainen muinaisusko olisi ollut joskus šamanistinen samaan tapaan kuin esimerkiksi saamelainen tai joidenkin Siperian kansojen muinaisuskonto. Esimerkiksi Martti Haavion mukaan varhaisimmat Väinämöisestä runoilleet elivät samanistisessa kulttuurissa.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

== Kaikkeuskäsitykset ==

Maan uskottiin olevan litteä kiekko, jonka peitti taivas suurena kupuna, josta käytettiin nimityksiä taivaankansi, kirjokansi tai ilmankansi.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

Usein taivaankansia kerrottiin olevan useita kerroksittain. Maan keskipisteessä, äärimmäisessä pohjoisessa, seisoi maailmanpylväs, joka toimi akselina maan ja taivaankannen keskinäisessä pyörimisliikkeessä. Maailmanpylväs oli kiinni Pohjantähdessä, jota kutsuttiin myös pohjannaulaksi, taivaantapiksi tai maailmantapiksi. Kansa näki taivaan suuren osan vuodesta tähtien ja revontulten valaisemana. Yksi keskeinen taruaihe vanhassa runostossa kertoo kuinka maailmaa varjostanut iso tammi kaadettiin ja 'päivä pääsi paistamaan ja kuu kumottamaan'.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

=== Maailman synty ===

Käsitykset asioiden alkuperästä eli synnystä ovat olleet tärkeä osa muinaissuomalaisten todellisuuskäsitystä. Maailman syntytarinat ovat olleet merkittävä osa runoutta, ja maailman synnystä oli useita erilaisia kertomuksia. Niistä yleisimmän mukaan maailma oli syntynyt vesilinnun munasta. Tunnetaan myös maansukellus-taru, jonka mukaan maailma syntyi kuikan tai paholaisen haettua pohjasta maata. Joskus kerrotaan myös, miten seppäsankari Ilmarinen takoi taivaankantta. Pohjoisissa kulttuureissa alkuaikaan liittyy sekasorto jolloin elettiin pimeydessä, kunnes joku kulttuurisankari pelasti tilanteen.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

== Pyhät paikat ==

=== Kalliomaalaukset ===
[[Kuva:Astuvansalmi kalliojumala.jpg|right|200px|thumb|Jotkin kalliot on valittu maalauspaikoiksi mahdollisesti siksi, että niissä on luonnostaan ihmiskasvoja muistuttavia piirteitä. Astuvansalmen maalattu kallio muodostaa yhdestä reunastaan selvästi erottuvat jättiläismäiset kasvot.]]
Punamullalla tehtyjä kalliomaalauksia tehtiin kivikaudella. Näin ollen niitä ei voida suoraan rinnastaa nykyisin tunnettuihin taruihin ja uskomuksiin, sillä tunnettu perinnetieto on kerätty talteen enintään joitakin satoja vuosia sitten. Kansanrunous on kuitenkin saattanut säilyttää muistumia jopa kivikautisista myyteistä ja uskomuksista&lt;ref name=&quot;kamy&quot;&gt;”Vaikkei vain itämerensuomalaisten kansojen tuntema runonlaulu olekaan iältään 3000-3500 vuotta vanhempi, saattavat sen taustana olevat – – myytit olla vieläkin vanhempia.”&lt;/ref&gt;.

=== Pyhät lehdot ===

Pyhät lehdot olivat paikkoja, joihin tultiin harjoittamaan uskonnollisia menoja, muun muassa viemään uhreja. Lehtoja on ehkä kutsuttu alun perin hiisiksi. Pyhissä lehdoissa saattoi olla myös ''uhriaitaus'', jonka sisäpuolelle ei saanut mennä, mutta jonka sisään heitettiin uhreja.&lt;ref name=&quot;puiden kansa&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Kovalainen, Ritva &amp; Seppo, Sanni | Nimeke=Puiden kansa | Julkaisupaikka=Kemiö: Helsinki | Julkaisija=Hiilinielu tuotanto: Miellotar | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-99113-1-9}}}}
&lt;/ref&gt;

Niinkin myöhään kuin 1700-luvulla oli vielä läntisessä Suomessa pyhiä lehtoja tai sellaisiksi epäiltyjä, joita kirkonmiehet ja viranomaiset pyrkivät hävittämään. Käytäntö pyhiä lehtoja vastaan oli jo aiemmin ollut koko Euroopan laajuinen. Inkerissä on säilynyt pyhiä lehtoja 1900-luvulle, ja niiden käytöstä on säilynyt melko kattavat tiedot. Inkeriläisten pyhien lehtojen ja muualta säilyneiden tiedonsirpaleiden perusteella voidaan rakentaa myös kuva siitä, millaisia olivat länsisuomalaiset pyhät lehdot.&lt;ref name=&quot;puiden kansa&quot;/&gt;

=== Pyhät puut ===

Pyhiä olivat monet vanhat, suurikokoiset ja erikoiset puut, varsinkin männyt. Kun saatiin kaadettua karhu, sen kunniaksi pidettiin peijaiset. Peijaisten jälkeen karhun kallo nostettiin ”kallomäntyyn”, jossa saattoi olla jo useita karhunkalloja. Myöhempinä aikoina sukujen karsikko (mytologia)|karsikkomäntyihin hakattiin vainajia koskevia merkintöjä. Isojen petäjien alla saatettiin myös pitää käräjiä. Ainakin myöhempinä aikoina pihan pihlajalla oli erityinen arvo. Sitä ei saanut vahingoittaa millään tavalla. Pihapuiden luokse on viety uhreja haltijoille.&lt;ref name=&quot;puiden kansa&quot;/&gt;

=== Kosteikot ===

Soita, lähteitä, puroja ja jyrkkiä rantoja on käytetty uhraukseen. Kosteikkoihin on jätetty esimerkiksi piikiviä ja tuluksia, ja niitä on käytetty joinakin aikoina myös ei-toivottujen henkilöiden kuten rikollisten teloitukseen ja hävittämiseen. Perinne eli vielä 1800-luvulla, jolloin niin sanottu paheellinen hautaus suoritettiin luterilaisen kirkkolain mukaan karpalosuolla, ja vainaja jäi ilman kristillistä hautaustoimitusta. Kosteikkoihin saatettiin upottaa myös aviottomasti syntyneitä tai vammaisia lapsia. Kalevalassa Väinämöinen tuomitsee aviottoman lapsen kuolemaan sanoen: ”Kun lie poika suolta saatu, maalta marjasta si'ennyt, poika maahan pantakohon, marjamättähän sivulle, tahi suolle vietäköhön, puulla päähän lyötäköhön!” Tämänkaltaiset runot kattavat koko itämerensuomalaisen runoalueen, ja viittaavat siihen että Suomessakin on ollut vallalla lasten heitteillepanokäytäntö.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

== Muinaisuskonnon jäljet ==

Kirjalliset tiedot suomalaisesta muinaisuskosta ovat suhteellisen nuoria: ensimmäisillä kattavilla kirjallisilla tiedoilla on ikää vain joitakin satoja vuosia. Tiedot suomalaisesta muinaisuskosta siis kerättiin vasta kristinuskon jo levittyä käytännössä lähes kaikkien pääasialliseksi uskonnoksi, jolloin kristinusko oli jo pyyhkinyt pois monia muinaisia perinteitä ja uskomuksia. Tästä huolimatta varsinkin ortodoksisessa Karjalassa säilyi monia vanhoja uskomuksia ja myyttejä. Tarinat Jeesuksesta ja Väinämöisestä, samoin kuin tarinat Ukko ylijumalasta ja kristinuskon jumalasta elivät rinnan ja toisinaan myös sekoittuivat. Monet tiedot muinaisesta uskonnosta ovat säilyneet osana kansantaruja, jotka varsinkin Karjalassa olivat huomattavan rikkaat vielä 1800-luvulla.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt;

== Uuspakanuus ==

Romantiikan aikana myös Suomessa alettiin kokea kiinnostusta omaan tarumaiseen menneisyyteen ja Kalevala-romantiikka sekä karelianismi näkivät myös suomalaisen pakanallisuuden uudelleensyntymisen. Oppineet ja sivistyneistö kiinnostuivat suomalaisista muinaisista uskomuksista 1800-luvun alkupuoliskolla, kun Suomen ja lähialueiden maaseudulla perinne oli paikoin vielä elävää kansanperinnettä. Suullinen perinne katosi hiljalleen 1900-luvun kuluessa.&lt;ref name=&quot;kamy&quot;/&gt; 

Varsinaisesti suomalainen uuspakanuus alkoi saavuttaa suosiota vasta 1900-luvun loppupuolella.&lt;ref name=&quot;arkki&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Suomalaisen uskonnon arkki | Selite=5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-37-4147-8}}}}&lt;/ref&gt; Pakanuuden harrastajien toiminnan myötä esimerkiksi pyhä lehto|pyhät lehdot ja pakanalliset vuodenaikajuhlat ovat palanneet Suomeen.&lt;ref name=&quot;helajuhla&quot;&gt;{{Verkkoviite | Tekijä=Pesonen, Jarkko | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=16.11.2008}}&lt;/ref&gt;

Nykyisin ''suomenusko'' ja ''suomalainen uuspakanuus'' viittaavat elämänkäsitykseen, jossa keskeisessä osassa ovat itämerensuomalaisten kansojen tarusto, uskomukset, arvot sekä luonnon ja esivanhempien kunnioitus.&lt;ref name=&quot;helajuhla&quot;&gt;{{Verkkoviite | Tekijä=Pesonen, Jarkko | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=16.11.2008}}&lt;/ref&gt; Suomenuskoiset ajattelevat, että uskova voi kunnioittaa niitä kotoperäisen uskon jumaluuksia, jotka hän kokee itselleen läheisimmiksi ja pyrkiä rakentamaan suhteen näihin jumaliin. Jumalia on lähestytty jumaltarujen sekä palvontamenojen ja tapojen kautta.&lt;ref name=&quot;Muinaissuomalaisia&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/jumalatjamuut.php | Nimeke=Muinaissuomalaisia jumalia ja haltijoita | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}&lt;/ref&gt; 

Nykyisen suomalaispakanan lähtökohtia ovat hengellisyys, arvostus luontoa kohtaan ja perinteiden jatkaminen.&lt;ref name=&quot;ukk&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/ukk.php | Nimeke=Taivaannaulalta usein kysyttyä | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=17.8.2009}}&lt;/ref&gt; Suomenuskoiset katsovat juuriensa olevan muinaissuomalaisten esivanhempien tavoissa ja kansanrunoina tallennetuissa uskomuksissa. Entisten sukupolvien mielenmaisemassa asuinpaikka, elämäntapa, kieli ja uskomukset ovat muodostaneet kokonaisuuden. Uskontona suomenusko on kiinnittynyt tähän menneisyyteen, mutta on luonteeltaan muuttuva perinne.&lt;ref name=&quot;suomenusko&quot;/&gt; 

Luonnon ajatellaan olevan sielullinen. Näkymätön väki, vainajat, jumalat ja luonnonhenget ovat vahvimmin läsnä luonnon pyhillä paikoilla kuten kivillä, lähteillä, vuorilla ja lehdoissa. Kunnioittamalla ja rukoilemalla sielullisia uskovat pyrkivät sopusointuun ympäristönsä kanssa. Vuodenkiertoon sisältyy on pyhiä murroshetkiä, jolloin vietetään juhlia.&lt;ref name=&quot;suomenusko&quot;/&gt; 

Vuodesta 1998 Suomessa on toiminut Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys, joka on luonnonuskovaisille ja erilaisista luonnonuskonnoista kiinnostuneille tarkoitettu uuspakanahenkinen yhdistys.&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lehto-ry.org/lehto.html | Nimeke=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry | Julkaisija=Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt; Vuonna 1999 on perustettu Pakanaverkko, joka kokoaa yhteen erilaisten pakanallisten suuntausten edustajia, mukaan lukien muinaissuomalaisia uskomuksia kunnioittavat.&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/muinaissuomalaisuus | Nimeke=Muinaissuomalaisuus | Julkaisija=Pakanaverkko ry | Viitattu=29.5.2009}}&lt;/ref&gt; 

Vuonna 2007 perustettiin Pohjantähden mukaan nimetty Taivaannaula ry, joka tavoitteidensa mukaan pyrkii edistämään suomenuskon elävöittämistä ja tuomista osaksi nykyaikaa. Yhdistys järjestää valtakunnallisiksi suunnattuja juhlia ja paikallista toimintaa suomenuskosta kiinnostuneille.&lt;ref name=&quot;Taivaannaula&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/taivaannaula.php | Nimeke=Taivaannaula | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}&lt;/ref&gt;

2013 lähtien Suomessa on toiminut Karhun kansa- niminen uskonnollinen yhdyskunta joka pyrkii jatkamaan suomessa muinoin vallinnutta uskontoa ja herättämään sen uudelleen henkiin.

Juhlapäiviä:

* Huhti-toukokuu: helavalkeat eli helajuhla tai toukojuhla&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;&lt;ref name=&quot;Kalenteri&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/kalenteri.php | Nimeke=Taivaannaula – Kalenteri | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=1.6.2009}}&lt;/ref&gt;  
* Kesäkuu: keskikesä&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;, suviyö
* Heinäkuu: karhunpäivä 13.7.&lt;ref name=&quot;Kalenteri&quot;/&gt;
* Syys-marraskuu: kekri (nykyisin 31.10. tai 1.11.) eli marrasyö&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/marras/ | Nimeke=Marras, marrasyö, kekri, samhain, halloween | Tekijä=Grönroos, Marko | Ajankohta=2000 | Viitattu=27.5.2009}}&lt;/ref&gt;
* Joulukuu: joulu tai talvipäivänseisaus&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;
* Tammikuu: 13.1. talvennapa, talvijuhla&lt;ref name=&quot;Lehto&quot;/&gt;&lt;ref name=&quot;Kalenteri&quot;/&gt;

== Lähteet ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Kalevalan mytologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste={{ISBN|951-662-403-0}}}}
* Pentikäinen, Juha ym.: Suomalaisten muinaisusko. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 7, Sm–vahi | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin &amp; Göös | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-35-6681-1}}}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Autio, Eero | Nimeke=Karjalan kalliopiirrokset | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-1-06537-8}}}} 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ganander, Christfrid | Nimeke=Mythologia Fennica | Selite=(Mythologia Fennica, 1789.) Toimittanut Juha Pentikäinen. Käännös: Brita Löflund | Julkaisupaikka=Klaukkala | Julkaisija=Recallmed | Vuosi=1995 (2. painos 2003) | Tunniste={{ISBN|951-9221-72-7}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Suomalainen mytologia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WS | Vuosi=1967}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Väinämöinen: Suomalaisten runojen keskushahmo | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1950}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Kuolematonten lehdot: Sämpsöi Pellervoisen arvoitus | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1961}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Harva, Uno | Nimeke=Suomalaisten muinaisusko | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1948}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Huurre, Matti | Nimeke=9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Selite=5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1995 (9. painos 2005) | Tunniste={{ISBN|951-1-13753-0}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyry, Katja &amp; Pentikäinen, Antti &amp; Pentikäinen, Juha | Nimeke=Lumen ja valon kansa: Suomalainen kansanusko | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-0-20101-4}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivikäs, Pekka | Nimeke=Kalliomaalaukset: Muinainen kuva-arkisto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-9362-81-9}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivikäs, Pekka | Nimeke=Kalliomaalausten kuvamaailma | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-796-036-0}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivikäs, Pekka | Nimeke=Kallio, maisema ja kalliomaalaus | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-5478-61-0}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kovalainen, Ritva &amp; Seppo, Sanni | Nimeke=Puiden kansa | Julkaisupaikka=Kemiö: Helsinki | Julkaisija=Hiilinielu tuotanto: Miellotar | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-99113-1-9}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Julius | Nimeke=Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus: Neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluus-oppia | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1894 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-5774-00-9}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Krohn, Kaarle | Nimeke=Suomalaisten runojen uskonto | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1915 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-5774-04-7}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Kalevalan maailma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-662-403-0}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Karhun kannoilla: Metsänpitäjä ja mies | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-97889-3-X}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Suomalaisen kansanperinteen ihmiskuva ja käsitys luonnosta | Selite=Uskontotieteen laitoksen toimitteita 3. – 4. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uskontotieteen laitos, Helsingin yliopisto | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-45-4171-5}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Samaanit: Pohjoisten kansojen elämäntaistelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=1998 (3. painos 2006) | Tunniste={{ISBN|951-97889-1-3}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha &amp; Miettinen, Timo | Nimeke=Pyhän merkkejä kivessä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-97889-2-1}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pöyhönen, Anne | Nimeke=Yläkuu ja alakuu: Ajoituksen taito suomalaisessa kansanperinteessä | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Yläkuu | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|952-99624-0-1}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Anna-Leena | Nimeke=Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1992 | Tunniste={{ISBN|951-717-704-6}}}}
* Siikala, Anna-Leena: Uralilainen ja saamelainen mytologia. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Fogelberg, Paul (toim.) | Nimeke=Pohjan poluilla: Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen tiedeseura | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-653-294-2}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Talve, Ilmar | Nimeke=Suomen kansankulttuuri | Selite=3. tarkennettu ja täydennetty painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 514 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1990 | Tunniste={{ISBN|951-717-553-1}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Waronen, Matti | Nimeke=Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla | Selite=Näköispainos. Väitöskirja, 1895. Toinen painos: SKS, 1898. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 87 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-952-5774-08-5}}}}

== Aiheesta muualla ==

* [[s:Kirjallisuutta suomalaisesta kansanuskosta ja perinteestä|Kirjallisuutta suomalaisesta kansanuskosta ja perinteestä]]. Wikiaineisto.
* [[s:29_Ei-kristilliset_uskonnot_ja_mytologiat#29.2_Suomalais-ugrilaisten_kansojen_muinaisuskonnot_ja_mytologiat|Kirjallisuutta suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuskonnoista ja tarustoista]]. Wikiaineisto.
* [http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi5/sivu_5_1_1.html Suomalaisten muinaisusko]. Etälukio.
* [http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/1filosofiapsykologia/kansanusko/sisalto Suomalainen kansanusko]. Internetix 1997.
* Erkki Kauhanen: [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=381&amp;vl=-1 Samaanien Suomessa hyöri jumalia luonnon täydeltä]. Tiede 5/2003.
* [http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Pohjolan_uskomusperinne_(A_2_99).html Pohjolan uskomusperinne]. Harmaasusien airut 2/1999.

=== Uuspakanuus ===

* [http://www.taivaannaula.org/ Taivaannaula ry, yhdistys suomenuskoisille].
* [http://www.taivaannaula.org/blogi/ Taivaankannen takojat -blogi].
* [http://www.hiitola-foorumi.net/ Hiitola, suomenuskoa käsittelevä keskustelupalsta].
* [http://www.lehto-ry.org/muinaissuomalaisuus.html Suomenuskosta Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n sivuilla].
* Krista Lihvonen: [http://www.kouvolansanomat.fi/Teema---Sunnuntai/2008/09/14/Suomenusko+l%F6ytyi+etsim%E4ll%E4/200825848480/162 Suomenusko löytyi etsimällä]. Kouvolan sanomat 14.9.2008.

[[Luokka:Maailman uskonnot]]</text>
      <sha1>kxejlihhv21tbp8d40nnf8gdra52ut2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maailman uskonnot/Samanismi</title>
    <ns>0</ns>
    <id>11026</id>
    <revision>
      <id>160824</id>
      <parentid>87204</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:56:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160824</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3980" sha1="05orummq7ipjczgmotww58o5fjj6zz7" xml:space="preserve">[[Tiedosto:SB_-_Altay_shaman_with_drum.jpg|250px|thumb|Venäläinen postikortti, kuva: S. I. Borisov, ''Naisšamaani ja rumpu'', Altai, 1911.]]__NOTOC__
'''Samanismi''' tarkoittaa uskonnollista kulttuuria, jossa samaanilla on keskeinen osa.&lt;ref name=&quot;Kielitoimiston sanakirja&quot;&gt;{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}&lt;/ref&gt; Samaani on yhteisön jäsen, jolla uskotaan olevan erityisiä yliluonnollisia taitoja. Samaani on usein parantaja ja ennustaja, hän neuvoo monenlaisissa ongelmissa ja toimii yhdyssiteenä henkimaailman ja ihmisten välillä.&lt;ref name=&quot;Spectrum&quot;/&gt;

Samanismiin liittyy usein muuttuneiden tajunnantilojen käyttö yhteytenä henkimaailmaan. Joskus henkimaailmaan pyrittiin myös unessa. Transsitilaa haettiin muun muassa huumaavilla aineilla, rytmikkäällä musiikilla ja laululla, toistuvilla tanssiliikkeillä ja muilla toistuvilla rituaaleilla.&lt;ref name=&quot;Spectrum&quot;/&gt;

Lähes kaikilla maapallon pohjoisilla alueilla, havumetsävyöhykkeestä arktisiin alueisiin, on harjoitettu samanismia. Samanismia tunnetaan Euraasiassa Skandinaviasta Tyynellemerelle ja Japaniin, Pohjois-Amerikassa intiaanien keskuudessa ja eskimoiden keskuudessa Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa. Sana ''šamaani'' on peräisin Siperian evenkeiltä.&lt;ref name=&quot;Spectrum&quot;&gt;{{Kirjaviite  | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste={{ISBN|951-0-07249-4}}}}&lt;/ref&gt; Suomalaisten tai laajemmin itämerensuomalaisten kansojen keskuudesta ei tunneta varsinaiselle pohjoiselle samanismille suoraan verrannollisia ilmiöitä – kylläkin sellaisten mahdollisia jäänteitä.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Anna-Leena | Nimeke=Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1992 (2. tarkistettu painos 1994) | Tunniste={{ISBN|951-717-704-6}}}}&lt;/ref&gt;

== Lähteet ==
{{viitteet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Drury, Nevill | Nimeke=Šamanismi | Selite=(The elements of shamanism, 1989.) Suomentanut Eero Mänttäri | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1993 | Tunniste={{ISBN|951-23-3309-0}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hoppál, Mihály | Nimeke=Šamaanien maailma | Selite=Suomentanut Juhani Huotari | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-796-299-1}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Samaanit: Pohjoisten kansojen elämäntaistelu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Etnika | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97889-1-3}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Remes, Marjo | Nimeke=Katseen kulttuuriset rajat: Shamanismista uusshamanismiin | Selite=Väitöskirja, Lapin yliopisto, Acta Universitatis Lapponiensis 87 | Julkaisupaikka=Rovaniemi | Julkaisija=Lapin yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-634-974-9}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Anna-Leena | Nimeke=Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1992 (2. tarkistettu painos 1994) | Tunniste={{ISBN|951-717-704-6}}}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikipedia|Šamanismi}}
* [http://www.thuleia.com/shamanismi.html Thuleian Tupa: Shamanismi].
* [http://www.lehto-ry.org/ Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry.].
* [http://www.shamaaniseura.fi/ Shamaaniseura ry].
* Irmeli Haapanen: [http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:1998-03-28,104:5:10295,1:0:0:0:0:0: Samanismi on kulttuurista äidinkieltä]. Turun sanomat 27.3.1998.

[[Luokka:Maailman uskonnot]]</text>
      <sha1>05orummq7ipjczgmotww58o5fjj6zz7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paikkatietojärjestelmät/Kirjallisuus</title>
    <ns>0</ns>
    <id>11969</id>
    <revision>
      <id>160840</id>
      <parentid>105291</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:29:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160840</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="289" sha1="bzwkvrdsd0f1s1mc2vy1txqz1s1j7ia" xml:space="preserve">== Oppikirjat ==

* {{Kirjaviite | Nimike = Introduction to Geographic Information Systems, fifth edition | Tekijä = Chang, Kang-Tsung| Julkaisija = McGRaw-Hill | Tunniste = {{ISBN|978-007-126758-8}} | Vuosi = 2010 | Kieli = {{en}} }}

[[Luokka:Paikkatietojärjestelmät|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>bzwkvrdsd0f1s1mc2vy1txqz1s1j7ia</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Radiotaajuuskirja/99,7 MHz</title>
    <ns>0</ns>
    <id>12562</id>
    <revision>
      <id>160849</id>
      <parentid>110893</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:33:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160849</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9972" sha1="5ptywic980pnlxqaa5ovzu5jy1tsxqw" xml:space="preserve">{| cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin:1px; border:1px solid  #C6E5C6;width:30%; font-family:Arial,Helvetica&quot; align=&quot;right&quot;
! bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; colspan=&quot;3&quot;|[[Radiotaajuuskirja/yleisradio|yleisradio]]
|-
! bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; colspan=&quot;3&quot;| [[Radiotaajuuskirja/ultralyhyet aallot|ultralyhyet aallot (ula) - ultra-short waves]] 
|-
| |  87 | &lt;s&gt;.0&lt;/s&gt; | &lt;s&gt;.1&lt;/s&gt; | &lt;s&gt;.2&lt;/s&gt; | &lt;s&gt;.3&lt;/s&gt; | &lt;s&gt;.4&lt;/s&gt; | [[Radiotaajuuskirja/87,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/87,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/87,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/87,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/87,9 MHz|87.9]] &lt;br/&gt;  88 | [[Radiotaajuuskirja/88,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/88,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/88,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/88,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/88,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/88,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/88,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/88,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/88,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/88,9 MHz|88.9]]  &lt;br/&gt;  89 | [[Radiotaajuuskirja/89,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/89,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/89,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/89,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/89,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/89,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/89,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/89,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/89,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/89,9 MHz|89.9]]  &lt;br/&gt;  90 | [[Radiotaajuuskirja/90,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/90,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/90,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/90,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/90,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/90,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/90,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/90,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/90,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/90,9 MHz|90.9]]  &lt;br/&gt;  91 | [[Radiotaajuuskirja/91,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/91,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/91,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/91,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/91,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/91,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/91,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/91,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/91,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/91,9 MHz|91.9]] &lt;br/&gt;  92 | [[Radiotaajuuskirja/92,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/92,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/92,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/92,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/92,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/92,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/92,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/92,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/92,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/92,9 MHz|92.9]]   &lt;br/&gt;  93 | [[Radiotaajuuskirja/93,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/93,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/93,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/93,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/93,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/93,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/93,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/93,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/93,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/93,9 MHz|93.9]]   &lt;br/&gt;  94 | [[Radiotaajuuskirja/94,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/94,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/94,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/94,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/94,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/94,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/94,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/94,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/94,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/94,9 MHz|94.9]] &lt;br/&gt;  95 | [[Radiotaajuuskirja/95,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/95,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/95,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/95,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/95,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/95,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/95,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/95,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/95,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/95,9 MHz|95.9]] &lt;br/&gt;  96 | [[Radiotaajuuskirja/96,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/96,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/96,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/96,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/96,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/96,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/96,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/96,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/96,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/96,9 MHz|96.9]] &lt;br/&gt;  97 | [[Radiotaajuuskirja/97,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/97,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/97,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/97,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/97,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/97,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/97,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/97,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/97,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/97,9 MHz|97.9]]  &lt;br/&gt;  98 | [[Radiotaajuuskirja/98,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/98,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/98,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/98,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/98,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/98,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/98,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/98,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/98,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/98,9 MHz|98.9]] &lt;br/&gt;  99 | [[Radiotaajuuskirja/99,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/99,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/99,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/99,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/99,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/99,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/99,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/99,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/99,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/99,9 MHz|99.9]] &lt;br/&gt;  100 | [[Radiotaajuuskirja/100,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/100,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/100,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/100,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/100,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/100,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/100,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/100,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/100,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/100,9 MHz|100.9]] &lt;br/&gt;  101 | [[Radiotaajuuskirja/101,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/101,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/101,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/101,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/101,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/101,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/101,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/101,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/101,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/101,9 MHz|101.9]] &lt;br/&gt;  102 | [[Radiotaajuuskirja/102,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/102,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/102,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/102,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/102,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/102,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/102,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/102,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/102,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/102,9 MHz|102.9]] &lt;br/&gt;  103 | [[Radiotaajuuskirja/103,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/103,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/103,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/103,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/103,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/103,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/103,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/103,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/103,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/103,9 MHz|103.9]]&lt;br/&gt;  104 | [[Radiotaajuuskirja/104,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/104,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/104,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/104,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/104,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/104,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/104,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/104,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/104,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/104,9 MHz|104.9]]&lt;br/&gt;  105 | [[Radiotaajuuskirja/105,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/105,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/105,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/105,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/105,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/105,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/105,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/105,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/105,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/105,9 MHz|105.9]]&lt;br/&gt;  106 | [[Radiotaajuuskirja/106,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/106,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/106,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/106,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/106,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/106,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/106,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/106,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/106,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/106,9 MHz|106.9]]&lt;br/&gt;  107 | [[Radiotaajuuskirja/107,0 MHz|.0]] | [[Radiotaajuuskirja/107,1 MHz|.1]] | [[Radiotaajuuskirja/107,2 MHz|.2]] | [[Radiotaajuuskirja/107,3 MHz|.3]] | [[Radiotaajuuskirja/107,4 MHz|.4]] | [[Radiotaajuuskirja/107,5 MHz|.5]] | [[Radiotaajuuskirja/107,6 MHz|.6]] | [[Radiotaajuuskirja/107,7 MHz|.7]] | [[Radiotaajuuskirja/107,8 MHz|.8]] | [[Radiotaajuuskirja/107,9 MHz|107.9]] &lt;br/&gt;  108 | [[Radiotaajuuskirja/108,0 MHz|.0]]                                                                                      
|-
! bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; colspan=&quot;3&quot;| [[Radiotaajuuskirja/ELF|ELF]] [[Radiotaajuuskirja/SLF|SLF]] [[Radiotaajuuskirja/ULF|ULF]] &lt;u&gt;[[Radiotaajuuskirja/LF|LF]]&lt;/u&gt; &lt;u&gt;[[Radiotaajuuskirja/MF|MF]]&lt;/u&gt; &lt;u&gt;[[Radiotaajuuskirja/HF|HF]]&lt;/u&gt; &lt;u&gt;[[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF]]&lt;/u&gt; [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]] [[Radiotaajuuskirja/SHF|SHF]] [[Radiotaajuuskirja/EHF|EHF]] 
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; width=50px| '''Vuosi'''
|bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; width=50px| '''radioyhtiö'''
|bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; width=125px| '''lähetin'''
| bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; style=&quot;width: 13px; text-align: center;&quot;|'''teho''' 
| bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; style=&quot;width:300px; text-align: center;&quot;|'''antenni'''
| bgcolor=&quot;#C6E5C6&quot; style=&quot;width: 150px; text-align: center;&quot;|'''sijainti'''
|-
|[[Radiotaajuuskirja/1958|1958]] &lt;ref&gt;Radio und Fehrnsehen, 21/1958, sivu 643&lt;/ref&gt;
|[[Radiotaajuuskirja/Yleisradio|Yleisradio]]
|Kajaani  
|40000
|
|Suomi, Kajaani
|-
|[[Radiotaajuuskirja/1954|1954]] &lt;ref&gt;Kotiportila kouluun asti, Koululaisen elämää 1950-luvun Kokkolassa, Liisa ja Juhani Pihkala, sivu 203, {{ISBN|978-952-330-521-2}}&lt;/ref&gt;
|[[Radiotaajuuskirja/Yleisradio|Yleisradio]]
|Kokkola  
|10000
|75 m:n antennimasto
|Suomi, Kokkola, Torkinmäki
|-
|[[Radiotaajuuskirja/1966|1966]] &lt;ref&gt;1.9.1966&lt;/ref&gt;
|[[Radiotaajuuskirja/Yleisradio|Yleisradio]]
|Kokkola I 
|700
|
|Suomi, Kokkola
|-
|[[Radiotaajuuskirja/1982|1982]] &lt;ref&gt;1.6.1982&lt;/ref&gt;
|[[Radiotaajuuskirja/Yleisradio|Yleisradio]]
|Kruunupyy III stereofoninen  
|60000
|
|Suomi, Kruunupyy
|-
|[[Radiotaajuuskirja/1966|1966]] &lt;ref&gt;1.9.1966&lt;/ref&gt;
|[[Radiotaajuuskirja/Yleisradio|Yleisradio]]
|Tammisaari II 
|3000
|
|Suomi, Tammisaari
|}

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>5ptywic980pnlxqaa5ovzu5jy1tsxqw</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Radiotaajuuskirja/27,035 MHz</title>
    <ns>0</ns>
    <id>12697</id>
    <revision>
      <id>160846</id>
      <parentid>108362</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:32:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160846</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9521" sha1="btn8nhnmna90wtceccae4f2mihpyrwx" xml:space="preserve">{| cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin:1px; border:1px solid  #C6E5C6;width:30%; font-family:Arial,Helvetica&quot; align=&quot;right&quot;
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|[[Radiotaajuuskirja/citizen's band -radio|citizen's band -radio]]
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|yleiset CEPT- ja FCC-kanavat
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|[[Radiotaajuuskirja/citizen's band|citizen's band -aallot]] (kHz) [[Radiotaajuuskirja/HF|HF]] [[Radiotaajuuskirja/citizen's band -radio|CB-radio]] 
|-
| [[Radiotaajuuskirja/26,965 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/26,975 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/26,985 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,005 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,015 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,025 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,035 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,055 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,065 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,075 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,085 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,105 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,125 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,135 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,165 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,175 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,185 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,205 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,215 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,225 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,255 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,235 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,245 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/27,265 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/27,275 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/27,285 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/27,295 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/27,305 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/27,315 MHz|31]] [[Radiotaajuuskirja/27,325 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/27,335 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/27,345 MHz|34]] [[Radiotaajuuskirja/27,355 MHz|35]] [[Radiotaajuuskirja/27,365 MHz|36]] [[Radiotaajuuskirja/27,375 MHz|37]] [[Radiotaajuuskirja/27,385 MHz|38]] [[Radiotaajuuskirja/27,395 MHz|39]] [[Radiotaajuuskirja/27,405 MHz|40]]   
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Saksan kansalliset lisäkanavat
|-
|  [[Radiotaajuuskirja/26,565 MHz|41]] [[Radiotaajuuskirja/26,575 MHz|42]] [[Radiotaajuuskirja/26,585 MHz|43]]  [[Radiotaajuuskirja/26,595 MHz|44]] [[Radiotaajuuskirja/26,605 MHz|45]] [[Radiotaajuuskirja/26,615 MHz|46]]  [[Radiotaajuuskirja/26,625 MHz|47]] [[Radiotaajuuskirja/26,635 kHz|48]] [[Radiotaajuuskirja/26,645 MHz|49]] [[Radiotaajuuskirja/26,655 MHz|50]] [[Radiotaajuuskirja/26,665 MHz|51]]  [[Radiotaajuuskirja/26,675 MHz|52]] [[Radiotaajuuskirja/26,685 MHz|53]] [[Radiotaajuuskirja/26,695 MHz|54]] [[Radiotaajuuskirja/26,705 MHz|55]] [[Radiotaajuuskirja/26,715 MHz|56]] [[Radiotaajuuskirja/26,725 MHz|57]] [[Radiotaajuuskirja/26,735 MHz|58]] [[Radiotaajuuskirja/26,745 MHz|59]] [[Radiotaajuuskirja/26,755 MHz|60]] [[Radiotaajuuskirja/26,765 MHz|61]] [[Radiotaajuuskirja/26,775 MHz|62]] [[Radiotaajuuskirja/26,785 MHz|63]]  [[Radiotaajuuskirja/26,795 MHz|64]] [[Radiotaajuuskirja/26,805 MHz|65]] [[Radiotaajuuskirja/26,815 MHz|66]]  [[Radiotaajuuskirja/26,825 MHz|67]] [[Radiotaajuuskirja/26,835 MHz|68]] [[Radiotaajuuskirja/26,845 MHz|69]] [[Radiotaajuuskirja/26,855 MHz|70]] [[Radiotaajuuskirja/26,865 MHz|71]]  [[Radiotaajuuskirja/26,875 MHz|72]] [[Radiotaajuuskirja/26,885 MHz|73]] [[Radiotaajuuskirja/26,895 MHz|74]] [[Radiotaajuuskirja/26,905 MHz|75]] [[Radiotaajuuskirja/26,915 MHz|76]] [[Radiotaajuuskirja/26,925 MHz|77]]  [[Radiotaajuuskirja/26,935 MHz|78]] [[Radiotaajuuskirja/26,945 MHz|79]] [[Radiotaajuuskirja/26,955 MHz|80]]                                                                                                                                           
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Italian kansalliset kanavat
|-
| [[Radiotaajuuskirja/26,965 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/26,975 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/26,985 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,005 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,015 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,025 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,035 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,055 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,065 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,075 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,085 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,105 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,125 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,135 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,165 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,175 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,185 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,205 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,215 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,225 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,255 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,235 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,245 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/26,875 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/26,885 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/26,895 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/26,905 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/26,915 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/26,925 MHz|31]]  [[Radiotaajuuskirja/26,935 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/26,945 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/26,955 MHz|34]]
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Puolan kansalliset kanavat
|-
| [[Radiotaajuuskirja/26,960 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/26,970 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/26,980 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,000 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,010 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,020 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,030 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,050 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,060 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,070 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,080 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,100 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,110 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,120 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,130 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,150 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,160 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,170 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,180 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,200 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,210 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,220 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,250 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,230 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,240 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/27,260 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/27,270 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/27,280 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/27,290 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/27,300 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/27,310 MHz|31]] [[Radiotaajuuskirja/27,320 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/27,330 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/27,340 MHz|34]] [[Radiotaajuuskirja/27,350 MHz|35]] [[Radiotaajuuskirja/27,360 MHz|36]] [[Radiotaajuuskirja/27,370 MHz|37]] [[Radiotaajuuskirja/27,380 MHz|38]] [[Radiotaajuuskirja/27,390 MHz|39]] [[Radiotaajuuskirja/27,400 MHz|40]]   
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Yhdistyneen kuningaskunnan &lt;br/&gt;kansalliset kanavat
|-
| [[Radiotaajuuskirja/27,60125 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/27,61125 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/27,62125 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,63125 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,64125 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,65125 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,66125 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,67125 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,68125 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,69125 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,70125 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,71125 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,72125 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,73125 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,74125 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,75125 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,76125 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,77125 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,78125 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,79125 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,80125 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,81125 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,82125 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,83125 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,84125 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/27,85125 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/27,86125 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/27,87125 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/27,88125 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/27,89125 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/27,90125 MHz|31]] [[Radiotaajuuskirja/27,91125 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/27,92125 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/27,93125 MHz|34]] [[Radiotaajuuskirja/27,94125 MHz|35]] [[Radiotaajuuskirja/27,95125 MHz|36]] [[Radiotaajuuskirja/27,96125 MHz|37]] [[Radiotaajuuskirja/27,97125 MHz|38]] [[Radiotaajuuskirja/27,98125 MHz|39]] [[Radiotaajuuskirja/27,99125 MHz|40]]   
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;| [[Radiotaajuuskirja/ELF|ELF]] [[Radiotaajuuskirja/SLF|SLF]] [[Radiotaajuuskirja/ULF|ULF]] [[Radiotaajuuskirja/LF|LF]] [[Radiotaajuuskirja/MF|MF]] &lt;u&gt;[[Radiotaajuuskirja/HF|HF]]&lt;/u&gt; [[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF]] [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]] [[Radiotaajuuskirja/SHF|SHF]] [[Radiotaajuuskirja/EHF|EHF]] 
|}
'''26,035 MHz''' on citizen's band -radiopuhelimen eurooppalaisen [[Radiotaajuuskirja/CEPT|CEPT]]:n ja yhdysvaltalaisen [[Radiotaajuuskirja/FCC|FCC]]:n  kanava numero 7.

Lyhytaalto-, LA-, radiopuhelinten aikana kanavaa seitsemän käytettiin yleisenä hätä- ja kutsukanavana &lt;ref&gt;Radioharrastajan käsikirja, sivu 10, toimittanut Erkki Heikkinen, HARRASTE JA TEKNIIKKA, Välkärinkatu 2, 04400 Järvenpää. puh./fax (90) 291 8482, Meder-Offset Graafiset laitokset Järvenpää 1994, {{ISBN|951-96928-4-3}}, {{ISBN|951-96928-5-1}}, ISSN 1237-9336&lt;/ref&gt; mikä ilmaistiin liikenteessä liimaamalla autoon tarra, jossa luki LA CH 7 eli ''lyhytaaltoradiopuhelin kuuntelulla kanavalla numero 7''. Myöhemmin radionvalmistajien vaikutuksesta kutsukanava on siirtynyt pikanäppäimillä kanavalle numero 9.

Monissa tapauksissa kaupunki- ja taajamaoloissa käytetään kutsukanavana kanavaa numero 31, jota eivät voi käyttää vanhat lyhytaaltoradiopuhelimet, koska niiden kanavajako päättyy kanavaan numero 22, mutta PR-27 -radiopuhelimet voivat, mutta vain taajuusmodulaatiolla, koska niissä ei ollut amplitudimodulaatiota.

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>btn8nhnmna90wtceccae4f2mihpyrwx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Radiotaajuuskirja/27,225 MHz</title>
    <ns>0</ns>
    <id>12711</id>
    <revision>
      <id>160848</id>
      <parentid>149227</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:33:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160848</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10963" sha1="s6zi9fsvpu9tz54uwy1hy4lhvu5wzw3" xml:space="preserve">{| cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin:1px; border:1px solid  #C6E5C6;width:30%; font-family:Arial,Helvetica&quot; align=&quot;right&quot;
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|[[Radiotaajuuskirja/citizen's band -radio|citizen's band -radio]]
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|yleiset CEPT- ja FCC-kanavat
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|[[Radiotaajuuskirja/citizen's band|citizen's band -aallot]] (kHz) [[Radiotaajuuskirja/HF|HF]] [[Radiotaajuuskirja/citizen's band -radio|CB-radio]] 
|-
| [[Radiotaajuuskirja/26,965 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/26,975 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/26,985 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,005 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,015 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,025 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,035 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,055 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,065 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,075 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,085 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,105 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,125 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,135 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,165 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,175 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,185 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,205 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,215 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,225 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,255 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,235 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,245 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/27,265 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/27,275 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/27,285 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/27,295 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/27,305 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/27,315 MHz|31]] [[Radiotaajuuskirja/27,325 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/27,335 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/27,345 MHz|34]] [[Radiotaajuuskirja/27,355 MHz|35]] [[Radiotaajuuskirja/27,365 MHz|36]] [[Radiotaajuuskirja/27,375 MHz|37]] [[Radiotaajuuskirja/27,385 MHz|38]] [[Radiotaajuuskirja/27,395 MHz|39]] [[Radiotaajuuskirja/27,405 MHz|40]]   
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Saksan kansalliset lisäkanavat
|-
|  [[Radiotaajuuskirja/26,565 MHz|41]] [[Radiotaajuuskirja/26,575 MHz|42]] [[Radiotaajuuskirja/26,585 MHz|43]]  [[Radiotaajuuskirja/26,595 MHz|44]] [[Radiotaajuuskirja/26,605 MHz|45]] [[Radiotaajuuskirja/26,615 MHz|46]]  [[Radiotaajuuskirja/26,625 MHz|47]] [[Radiotaajuuskirja/26,635 kHz|48]] [[Radiotaajuuskirja/26,645 MHz|49]] [[Radiotaajuuskirja/26,655 MHz|50]] [[Radiotaajuuskirja/26,665 MHz|51]]  [[Radiotaajuuskirja/26,675 MHz|52]] [[Radiotaajuuskirja/26,685 MHz|53]] [[Radiotaajuuskirja/26,695 MHz|54]] [[Radiotaajuuskirja/26,705 MHz|55]] [[Radiotaajuuskirja/26,715 MHz|56]] [[Radiotaajuuskirja/26,725 MHz|57]] [[Radiotaajuuskirja/26,735 MHz|58]] [[Radiotaajuuskirja/26,745 MHz|59]] [[Radiotaajuuskirja/26,755 MHz|60]] [[Radiotaajuuskirja/26,765 MHz|61]] [[Radiotaajuuskirja/26,775 MHz|62]] [[Radiotaajuuskirja/26,785 MHz|63]]  [[Radiotaajuuskirja/26,795 MHz|64]] [[Radiotaajuuskirja/26,805 MHz|65]] [[Radiotaajuuskirja/26,815 MHz|66]]  [[Radiotaajuuskirja/26,825 MHz|67]] [[Radiotaajuuskirja/26,835 MHz|68]] [[Radiotaajuuskirja/26,845 MHz|69]] [[Radiotaajuuskirja/26,855 MHz|70]] [[Radiotaajuuskirja/26,865 MHz|71]]  [[Radiotaajuuskirja/26,875 MHz|72]] [[Radiotaajuuskirja/26,885 MHz|73]] [[Radiotaajuuskirja/26,895 MHz|74]] [[Radiotaajuuskirja/26,905 MHz|75]] [[Radiotaajuuskirja/26,915 MHz|76]] [[Radiotaajuuskirja/26,925 MHz|77]]  [[Radiotaajuuskirja/26,935 MHz|78]] [[Radiotaajuuskirja/26,945 MHz|79]] [[Radiotaajuuskirja/26,955 MHz|80]]                                                                                                                                           
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Italian kansalliset kanavat
|-
| [[Radiotaajuuskirja/26,965 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/26,975 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/26,985 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,005 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,015 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,025 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,035 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,055 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,065 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,075 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,085 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,105 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,125 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,135 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,115 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,165 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,175 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,185 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,205 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,215 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,225 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,255 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,235 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,245 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/26,875 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/26,885 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/26,895 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/26,905 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/26,915 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/26,925 MHz|31]]  [[Radiotaajuuskirja/26,935 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/26,945 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/26,955 MHz|34]]
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Puolan kansalliset kanavat
|-
| [[Radiotaajuuskirja/26,960 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/26,970 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/26,980 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,000 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,010 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,020 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,030 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,050 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,060 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,070 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,080 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,100 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,110 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,120 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,130 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,150 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,160 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,170 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,180 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,200 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,210 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,220 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,250 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,230 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,240 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/27,260 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/27,270 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/27,280 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/27,290 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/27,300 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/27,310 MHz|31]] [[Radiotaajuuskirja/27,320 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/27,330 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/27,340 MHz|34]] [[Radiotaajuuskirja/27,350 MHz|35]] [[Radiotaajuuskirja/27,360 MHz|36]] [[Radiotaajuuskirja/27,370 MHz|37]] [[Radiotaajuuskirja/27,380 MHz|38]] [[Radiotaajuuskirja/27,390 MHz|39]] [[Radiotaajuuskirja/27,400 MHz|40]]   
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;|Yhdistyneen kuningaskunnan &lt;br/&gt;kansalliset kanavat
|-
| [[Radiotaajuuskirja/27,60125 MHz|01]] [[Radiotaajuuskirja/27,61125 MHz|02]] [[Radiotaajuuskirja/27,62125 MHz|03]] [[Radiotaajuuskirja/27,63125 MHz|04]] [[Radiotaajuuskirja/27,64125 MHz|05]] [[Radiotaajuuskirja/27,65125 MHz|06]] [[Radiotaajuuskirja/27,66125 MHz|07]] [[Radiotaajuuskirja/27,67125 MHz|08]] [[Radiotaajuuskirja/27,68125 MHz|09]] [[Radiotaajuuskirja/27,69125 MHz|10]] [[Radiotaajuuskirja/27,70125 MHz|11]] [[Radiotaajuuskirja/27,71125 MHz|12]] [[Radiotaajuuskirja/27,72125 MHz|13]] [[Radiotaajuuskirja/27,73125 MHz|14]] [[Radiotaajuuskirja/27,74125 MHz|15]] [[Radiotaajuuskirja/27,75125 MHz|16]] [[Radiotaajuuskirja/27,76125 MHz|17]] [[Radiotaajuuskirja/27,77125 MHz|18]] [[Radiotaajuuskirja/27,78125 MHz|19]] [[Radiotaajuuskirja/27,79125 MHz|20]] [[Radiotaajuuskirja/27,80125 MHz|21]] [[Radiotaajuuskirja/27,81125 MHz|22]]  [[Radiotaajuuskirja/27,82125 MHz|23]] [[Radiotaajuuskirja/27,83125 MHz|24]] [[Radiotaajuuskirja/27,84125 MHz|25]] [[Radiotaajuuskirja/27,85125 MHz|26]] [[Radiotaajuuskirja/27,86125 MHz|27]] [[Radiotaajuuskirja/27,87125 MHz|28]] [[Radiotaajuuskirja/27,88125 MHz|29]] [[Radiotaajuuskirja/27,89125 MHz|30]] [[Radiotaajuuskirja/27,90125 MHz|31]] [[Radiotaajuuskirja/27,91125 MHz|32]] [[Radiotaajuuskirja/27,92125 MHz|33]] [[Radiotaajuuskirja/27,93125 MHz|34]] [[Radiotaajuuskirja/27,94125 MHz|35]] [[Radiotaajuuskirja/27,95125 MHz|36]] [[Radiotaajuuskirja/27,96125 MHz|37]] [[Radiotaajuuskirja/27,97125 MHz|38]] [[Radiotaajuuskirja/27,98125 MHz|39]] [[Radiotaajuuskirja/27,99125 MHz|40]]   
|-
! bgcolor=&quot;#DCDCDC&quot; colspan=&quot;3&quot;| [[Radiotaajuuskirja/ELF|ELF]] [[Radiotaajuuskirja/SLF|SLF]] [[Radiotaajuuskirja/ULF|ULF]] [[Radiotaajuuskirja/LF|LF]] [[Radiotaajuuskirja/MF|MF]] &lt;u&gt;[[Radiotaajuuskirja/HF|HF]]&lt;/u&gt; [[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF]] [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]] [[Radiotaajuuskirja/SHF|SHF]] [[Radiotaajuuskirja/EHF|EHF]] 
|}
'''27,225 MHz''' on citizen's band -radiopuhelimen eurooppalaisen [[Radiotaajuuskirja/CEPT|CEPT]]:n ja yhdysvaltalaisen [[Radiotaajuuskirja/FCC|FCC]]:n  kanava numero 22. Sitä on käytetty veneilykanavana [[Radiotaajuuskirja/lyhytaaltoradiopuhelin|LA-radiopuhelimissa]]. &lt;ref&gt;Radioharrastajan käsikirja, sivu 10, toimittanut Erkki Heikkinen, HARRASTE JA TEKNIIKKA, Välkärinkatu 2, 04400 Järvenpää. puh./fax (90) 291 8482, Meder-Offset Graafiset laitokset Järvenpää 1994, {{ISBN|951-96928-4-3}}, {{ISBN|951-96928-5-1}}, ISSN 1237-9336&lt;/ref&gt; Kanava on viimeinen tavallinen kanava LA-radioissa, kanavin 1-22, joten sitä voivat käyttää ensimmäisen sukupolven lyhytaaltoradiot, joko AM:llä tai AM:llä ja FM:llä, minkäli LA-radiossa on FM, toisen sukupolven PR-27 -radiot FM:llä, koska niissä ei ole AM:ää sekä kolmannen sukupolven CB-radiot, missä on niin AM kuin FM:kin.

Kanavaa käytetään yhteyskokeiluihin mm. eteläisessä [[Radiotaajuuskirja/Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeessä]], [[Radiotaajuuskirja/Itä-Uudenmaan maakunta|Itä-Uudellamaalla]] ja [[Radiotaajuuskirja/Keski-Uusimaa|Keski-Uudellamaalla]] keskiviikkoisin kello 21:stä kello 22:een.

==[[Radiotaajuuskirja/OpenWebRX|OpenWebRX]]-radiovastaanotto kanava 22 FM==

{| class=&quot;wikitable&quot;
! [[Radiotaajuuskirja/OpenWebRX|OpenWebRX]]
! sijainti
! YouTube
! modulaatio
! käyttö  
|-
|  http://oh2bua.fi:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Iitti|Iitti]]
|
| FM
|
|-
|  http://kiwi-iva.aprs.fi:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Ivalo|Ivalo]]
|
| FM
|
|-
| http://sdr.vy.fi:80/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Kaustinen|Kaustinen]]
|
| FM
|
|-
| http://kiwisdr.oh6ai.fi:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Kokkola|Kokkola]]
|
| FM
|
|-
| http://oh5liz.proxy.kiwisdr.com:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
| FM
|
|-
| http://oh5ae.dyndns.org:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Elimäki|Kouvola-Elimäki]]
|
| FM
| 
|-
| http://psokiwi.net:8073/?f=27225.00nbfmz8
| [[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
| FM
|
|-
| http://kiwi-kuo.aprs.fi:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Kuopio|Kuopio]]
|
| FM
|
|-
| http://oh6bg.ddns.net:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Maalahti|Maalahti]]
|
| FM
|
|-
| http://oh6hps.ddns.net:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Muurame|Muurame]]
|
| FM
|
|-
| http://oh1rj.proxy.kiwisdr.com:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Turku|Turku]]
|
| FM
|
|-
| http://kiwi-vih.aprs.fi:8073/?f=27225.00fmz10
| [[Radiotaajuuskirja/Vihti|Vihti]]
|
| FM
|
|}

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>s6zi9fsvpu9tz54uwy1hy4lhvu5wzw3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Piiriteoria/Théveninin teoreema</title>
    <ns>0</ns>
    <id>13185</id>
    <revision>
      <id>160843</id>
      <parentid>95824</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:30:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160843</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="11257" sha1="781m46hjw2p0ryrmc1na6ewp9bp8z07" xml:space="preserve">= Johdanto =

&lt;span&gt;'''Portti'''&lt;/span&gt; eli &lt;span&gt;'''napapari'''&lt;/span&gt; tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. Esimerkiksi auton akun navat ovat hyvä käytännön esimerkki napaparista.

&lt;span&gt;'''Théveninin teoreeman'''&lt;/span&gt; mukaan mikä tahansa lineaarinen piiri (ideaalista virtalähdettä lukuunottamatta&lt;ref&gt;Valtonen, Lehtovuori 2011
&lt;/ref&gt;) voidaan esittää yhdestä portista katsottuna yhden jännitelähteen ja yhden vastuksen sarjaankytkentänä.&lt;ref&gt;Silvonen 2009
&lt;/ref&gt; Tätä sarjaankytkentää kutsutaan &lt;span&gt;'''Théveninin lähteeksi'''&lt;/span&gt;.

= Théveninin lähteen muodostaminen =

Théveninin lähdejännite &lt;math&gt;E_{\rm T}&lt;/math&gt; selvitetään yksinkertaisesti laskemalla alkuperäisen piirin portin &lt;span&gt;'''tyhjäkäyntijännite'''&lt;/span&gt; eli jännite joka portissa on, kun siihen ei ole kytketty mitään ulkoista piiriä.

Théveninin lähteen resistanssi &lt;math&gt;R_{\rm T}&lt;/math&gt; voidaan selvittää kahdella tavalla:

; Lähteiden sammuttamismenetelmä
: Sammuttamalla kaikki piirin riippumattomat&lt;ref&gt;Riippumattoman lähteen vastakohta on ohjattu lähde, jonka arvo riippuu piirin jostain toisesta jännitteestä tai virrasta, ks. luku [ohjatut].&lt;/ref&gt; lähteet ja laskemalla portista näkyvä resistanssi.
; Oikosulkuvirtamenetelmä
: Selvittämällä portin &lt;span&gt;'''oikosulkuvirta'''&lt;/span&gt; ja soveltamalla Ohmin lakia.

Muodostetaan kuvan 1 vasemman puolen piiristä Théveninin lähde (oikealla).

[[Tiedosto:Example of Thévenin equivalent of a simple circuit.png|center|frame|Kuva 1: Théveninin lähde]]

Portin jännite saadaan laskemalla vastusten läpi kulkeva virta ja kertomalla se &lt;math&gt;R_2&lt;/math&gt;:lla. Tämä portin jännite, niin sanottu &lt;span&gt;'''tyhjäkäyntijännite'''&lt;/span&gt;, on sama kuin Théveninin lähdejännite

&lt;center&gt;&lt;math&gt;E_{\rm T}&lt;/math&gt; &lt;math&gt;E_{\rm T}=\frac{E}{R_1+R_2}R_2&lt;/math&gt;&lt;/center&gt;

&lt;math&gt;R_{\rm T}&lt;/math&gt; voidaan ratkaista kahdella tavalla.

== &lt;math&gt;R_{\rm T}&lt;/math&gt; lähteiden sammuttamismenetelmällä ==

Sammutetaan piirin kaikki lähteet, minkä jälkeen lasketaan napojen välinen resistanssi.

Sammutettu jännitelähde on jännitelähde, jonka jännite on nolla volttia, eli pelkkä johdin. Sammutettu virtalähde on virtalähde, jonka virta on nolla ampeeria, eli katkaistu johdin. Eli jännitelähde sammutetaan korvaamalla se oikosululla (jolloin &lt;math&gt;U=0\,\mathrm{V}&lt;/math&gt;) ja virtalähde sammutetaan korvaamalla se avoimella piirillä (jolloin &lt;math&gt;I=0\,\mathrm{A}&lt;/math&gt;).

Piirissä on vain yksi lähde, jännitelähde, joka sammutetaan korvaamalla se oikosululla (kuva 2).

[[Tiedosto:Thévenin's resistance example.png|center|frame|Kuva 2: Jännitelähde sammutetaan korvaamalla se johtimella.]]

Nyt napojen välinen resistanssi on helppo laskea: &lt;math&gt;R_1&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;R_2&lt;/math&gt; ovat rinnan, joten resistanssiksi saadaan

&lt;center&gt;&lt;math&gt;R_{\rm T}=\frac{1}{G_1+G_2}=\frac{R_1R_2}{R_1+R_2}.&lt;/math&gt;&lt;/center&gt;

Tämä tapa on yleensä helpompi ja nopeampi kuin oikosulkuvirtamenetelmä ja siten suositeltava silloin kun piirissä ei ole ohjattuja lähteitä (ks. luku [ohjatut].

== &lt;math&gt;R_{\rm T}&lt;/math&gt; oikosulkuvirtamenetelmällä ==

Asetetaan napojen väliin oikosulku, ja lasketaan oikosulun läpi kulkeva virta eli portin &lt;span&gt;'''oikosulkuvirta'''&lt;/span&gt; (Kuva 3).

[[Tiedosto:Thévenin short circuit example.png|center|frame|Kuva 3: Oikosulkuvirran määrääminen]]

Koska vastus &lt;math&gt;R_2&lt;/math&gt; on ohitettu oikosululla, sen läpi ei kulje virtaa ja oikosulkuvirran suuruus on

&lt;center&gt;&lt;math&gt;I_{\rm K}=\frac{E}{R_1}&lt;/math&gt;&lt;/center&gt;

ja vastuksen &lt;math&gt;R_{\rm T}&lt;/math&gt; arvoksi saadaan (soveltamalla Ohmin lakia oikeanpuoleiseen kuvaan eli Théveninin lähteeseen) 

&lt;center&gt;&lt;math&gt;R_{\rm T}=\frac{E_{\rm T}}{I_{\rm K}}=\frac{E_{\rm T}}{\frac{E}{R_1}}=\frac{\frac{E}{R_1+R_2}R_2}{\frac{E}{R_1}}=
\frac{R_1R_2}{R_1+R_2}.&lt;/math&gt;&lt;/center&gt;

Tulos on sama kuin lähteiden sammuttamismenetelmälläkin.

= Lopputuloksen tarkastelua =

Théveninin lähde käyttäytyy ulkopuolelta katsottuna samalla tavalla kuin alkuperäinen muunnettu piiri. Esimerkiksi jos komponenttiarvot ovat

&lt;center&gt;&lt;math&gt;R_1=1\,\mathrm{k}\Omega\quad R_2=1\,\mathrm{k}\Omega\quad E_{\rm T}=12 \,\mathrm{V}&lt;/math&gt;&lt;/center&gt;

niin kuvan 4 vasemman- ja oikeanpuoleisia piirejä ei pysty mitenkään erottamaan toisistaan napojen välistä tehtävillä mittauksilla.

[[Tiedosto:Example of Thévenin equivalent.png|center|frame|Kuva 4: Théveninin lähde.]]

Molemmissa piireissä portissa on &lt;math&gt;6\,\mathrm{V}&lt;/math&gt; tyhjäkäyntijännite, oikosulkuvirta on &lt;math&gt;12\,\mathrm{mA}&lt;/math&gt; ja jos porttiin kytkee minkä suuruisen vastuksen (tai muun komponentin) tahansa, on vastuksen virta ja jännite sama molemmissa piireissä. Jos piirit olisi rakennettu kahden mustan laatikon sisään, ulkopuolisilla mittauksilla ei voi mitenkään selvittää, kumpi piiri on missäkin laatikossa.&lt;ref&gt;Paitsi herkän lämpökameran avulla: vasemmanpuoleisessa piirissä kulkee jatkuvasti &lt;math&gt;6\,\mathrm{mA}&lt;/math&gt; virta vastusten &lt;math&gt;R_1&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;R_2&lt;/math&gt; läpi, joten piiri lämpenee kuormittamattomanakin &lt;math&gt;6\,\mathrm{mA}\cdot12\,\mathrm{V}=72\rm \, mW&lt;/math&gt; teholla, toisin kuin oikeanpuoleinen piiri.
&lt;/ref&gt;

= Toinen esimerkki =

Muodostetaan alla olevasta piiristä Théveninin lähde. Kaikki komponenttiarvot ovat ykkösiä. (Vastukset ovat jokainen &lt;math&gt;1 \,\Omega&lt;/math&gt; ja virtalähde &lt;math&gt;J=1\,\mathrm{A}&lt;/math&gt;.)

[[Tiedosto:Thévenin equivalent example with current source.png|center|frame]]

&lt;span&gt;'''Ratkaisu:'''&lt;/span&gt; Selvitetään ensin Théveninin jännite &lt;math&gt;E_{\rm T}&lt;/math&gt;. Tämän voi tehdä esimerkiksi lähdemuunnoksen ja jännitteenjakosäännön avulla:

[[Tiedosto:Thévenin equivalent example solved.png|center|frame]]

Ratkaistaan seuraavaksi Théveninin lähteen resistanssi &lt;math&gt;R_{\rm T}&lt;/math&gt;. Helpoiten tämä onnistuu sammuttamalla lähteet ja laskemalla portista näkyvä resistanssi (toinen tapa olisi oikosulkuvirran selvittäminen).

Resistanssin voi laskea joko alkuperäisestä tai muunnetusta piiristä, lopputulos on sama koska lähdemuunnos ei muuta piiri ulkoista toimintaa. Lasketaan muunnetusta piiristä, eli sammutetaan jännitelähde:

[[Tiedosto:Calculating the Thévenin resistance.png|center|frame]]


Vastukset &lt;math&gt;R_1&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;R_2&lt;/math&gt; ovat sarjassa, ja tämä sarjaankytkentä on rinnan &lt;math&gt;R_3&lt;/math&gt;:n kanssa. Nyt &lt;math&gt;E_{\rm T}&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;R_{\rm T}&lt;/math&gt; tiedetään, joten meillä on valmis Théveninin lähde:

[[Tiedosto:Thévenin example final.png|center|frame]]

= Harjoitustehtäviä =

Muodosta Théveninin lähde alla olevista piireistä. Kaikki komponenttiarvot = 1.

[[Tiedosto:Thévenin_equivalent_excercises.png|center|frame]]

&lt;span&gt;Ratkaisu: &lt;math&gt;E_{\rm T}=1\,\mathrm{V}&lt;/math&gt; &lt;math&gt;R_{\rm T}=0,5\,\Omega&lt;/math&gt; ja &lt;math&gt;E_{\rm T}=2\,\mathrm{V}&lt;/math&gt; &lt;math&gt;R_{\rm T}=1,5\,\Omega&lt;/math&gt;&lt;/span&gt;

= Sovelluksia =

Théveninin lähde helpottaa joitain virtapiirilaskuja, kun monimutkainen osa piiristä voidaan pelkistää jännitelähteeksi ja vastukseksi.

Moni käytännön virtapiiri voidaan ajatella Théveninin lähteenä: esimerkiksi pistorasiasta voidaan mitata tyhjäkäyntijännite yleismittarilla ja sisäinen resistanssi asennustesterillä, jolloin saadaan laskettua oikosulkuvirta, jonka tulee olla riittävä johdonsuojalaitteiden toiminnalle.

Käytännön elektroniikkalaitteet suunnitellaan yleensä tietyn toiminnon toteuttavina lohkoina ja on suunnittelijan kannalta kätevää, jos yhden lohkon toiminta voidaan mallintaa yksinkertaisella sijaiskytkennällä. Esimerkiksi vahvistimen lähtöä voidaan mallintaa Théveninin lähteellä, jolla on tietty lähdejännite ja lähtöresistanssi.

= Ohjatut lähteet =

Lähteiden sammuttamismenetelmässä sammutetaan kaikki riippumattomat lähteet ja lasketaan portista näkyvä resistanssi.

Resistanssin laskeminen piiristä, josta kaikki lähteet on sammutettu, on suoraviivaista, joten lähteiden sammuttamismenetelmä on kätevä silloin kun kaikki lähteet piirissä ovat riippumattomia.

Riippumattoman lähteen vastakohta on &lt;span&gt;'''ohjattu lähde'''&lt;/span&gt;, jonka arvo riippuu piirin jostain toisesta jännitteestä tai virrasta.

&lt;span&gt;'''Ohjattuja lähteitä puolestaan ei saa sammuttaa'''&lt;/span&gt; portista näkyvää resistanssia laskettaessa, ja resistanssin laskeminen piiristä jossa on ohjattuja lähteitä on tavallisesti työlästä.

Mikäli piirissä on ohjattuja lähteitä, Théveninin resistanssia selvitettäessä kannattaakin käyttää oikosulkuvirtamenetelmää.

Oikosulkuvirtamenetelmä toimii aina, olipa piirissä ohjattuja lähteitä tai ei.

= Muuta =

Théveninin lähde voidaan muodostaa myös pelkistämällä piiriä piirimuunnoksien avulla kunnes lopputuloksena on jännitelähteen ja vastuksen sarjaankytkentä.

Théveninin teoreema pätee myös vaihtosähköpiireille: tällöin lähteenä on vaihtojännitelähde ja resistanssin tilalla on impedanssi.

Théveninin teoreeman kehitti ensimmäisenä vuonna 1853 saksalainen fyysikko Hermann von Helmholtz. Vuonna 1883 ranskalainen lennätininsinööri Léon Charles Thévenin päätyi itsenäisesti samaan tulokseen.&lt;ref&gt;Silvonen 2009
&lt;/ref&gt;

Théveninin teoreemalle läheistä sukua on &lt;span&gt;'''Nortonin teoreema'''&lt;/span&gt;, jossa piiri esitetään virtalähteen ja resistanssin rinnankytkentänä, &lt;span&gt;'''Nortonin lähteenä'''&lt;/span&gt;. Nortonin lähde on käytännössä Théveninin lähde, jolle on tehty jännitelähde–virtalähdemuunnos.

= Lähteet =

{{Kirjaviite | Tekijä = Linja-aho, Vesa | Nimeke = Théveninin teoreema
| Julkaisija = Oppiartikkelit | Vuosi = 3.10.2014 | Tunniste=ISSN 2342-6500|
| www = http://oppiartikkelit.fi/artikkelit/2014-10-03-theveninin-teoreema.pdf}}

{{Kirjaviite | Tekijä = Kimmo Silvonen | Nimeke = Sähkötekniikka ja piiriteoria
| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otatieto
| Vuosi = 2009 | Tunniste = {{ISBN|978-951-672-362-7}}}}

{{Kirjaviite | Tekijä = Martti Valtonen, Anu Lehtovuori | Nimeke = Piirianalyysi. Osa 1, Tasa- ja vaihtovirtapiirien analyysi
| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Unigrafia
| Vuosi = 2011 | Tunniste = {{ISBN|978-952-92-8720-8}}}}

= Kirjoittajasta =

Artikkelin kirjoittaja Vesa Linja-aho, on koulutukseltaan sähkötekniikan ja elektroniikan diplomi-insinööri. Linja-aho työskentelee autoelektroniikan lehtorina Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin hän on toiminut yliopisto-opettajana Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) Teoreettisen sähkötekniikan laboratoriossa.

= Oppiartikkelit-sarja =

Tämä artikkeli on julkaistu Oppiartikkelit-lehdessä 3.10.2014. Oppiartikkelit ovat lyhyitä, vakiintuneeseen tieteelliseen tietoon perustuvia artikkeleita, jotka toinen alan asiantuntija on vertaisarvioinut.

Oppiartikkelit-lehti on vapaasti luettavissa osoitteessa http://oppiartikkelit.fi

&lt;span&gt;'''Asiasanat'''&lt;/span&gt;: Théveninin teoreema, Théveninin lähde, oikosulkuvirtamenetelmä, lähteiden sammuttamismenetelmä, tyhjäkäyntijännite, oikosulkuvirta, Nortonin lähde

&lt;span&gt;'''Esitietosuositukset'''&lt;/span&gt;: Kirchhoffin jännitelaki, Kirchhoffin virtalaki, Ohmin laki, lähdemuunnos, jännitelähde-virtalähdemuunnos

&lt;references /&gt;</text>
      <sha1>781m46hjw2p0ryrmc1na6ewp9bp8z07</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Pjr/Toimitus</title>
    <ns>2</ns>
    <id>13212</id>
    <revision>
      <id>160844</id>
      <parentid>95893</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:31:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160844</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="32219" sha1="kk46fgltc8nsbp6qvyrbt00smiseqi5" xml:space="preserve">==Viron kielioppi, luonnos==
&lt;big&gt;Joitakin perusteita ja vähän alkeita&lt;/big&gt;
==Äänneoppi==
===Ääntäminen ja oikeinkirjoitus===
====Aakkoset====

:Kirjaimen nimi hakasuluissa [].

* A, a [aa]
* B, b [bee]
* C, c [tsee] ''vieraskirjain''
* Č, č [-]''vieraskirjain''
* D, d [dee]
* E, e [ee]
* F, f [eff] ''vierassana-kirjain''
* G, g [gee]
* H, h [haa]
* I, i [ii]
* J, j [jot]
* K, k [kaa]
* L, l [ell]]
* M, m [emm]
* N, n [enn]]
* O, o [oo]
* P, p [pee]
* Q, q [kuu] ''vieraskirjain''
* R, r [err]
* S, s [ess]
* Š, š [šaa] ''vierassana-kirjain''
* Z, z [zett lausutaan sett]] ''vierassana-kirjain''
* Ž, ž [žee lausutaan šee] ''vierassana-kirjain''
* T, t [tee]
* U, u [uu]
* V, v [vee]
* W, w [kaksisvee, topeltvee] ''vieraskirjain''
* Õ, õ [õõ]
* Ä, ä [ää]
* Ö, ö [öö]
* Ü, ü [üü]
* X, x [iks] ''vieraskirjain''
* Y, y [igrek] ''vieraskirjain''
=====Huomautuksia=====

''Vierassana-kirjaimet'' esiintyvät eestin kielen vierassanoissa.

''Vieraskirjaimia'' käytetään vain vieraskielisten niminen ja sanojen kirjoittamisessa, luettelossa yleisimmät.

====Äänteet====

====Foneemit====

====Sanat====

=====Paino=====

=====Kesto=====

=====Kestoaste=====

=====Liudennus=====

==Muoto-oppi==

===Sanaluokat===
Viron kielessä on 9 (12) sanaluokkaa:

*Verbit
*Substantiivit
*Adjektiivit
*Numeraalit
*Pronominit
*Adverbit
:*Proadverbit 
:*Prefiksaaliadverbit (yhdysverbin adverbit)
:*Modaaliadverbit 
*Adpositiot (pro- ja prepositiot)
*Konjunktiot
*Interjektiot
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Verbit=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Yhdysverbit======
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
====Substantiivit====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Konkreettiset ja abstraktiset substantiivit=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Erisnimet ja yleisnimet=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Adjektiivit====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Vertailumuodot=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Komparatiivi======
Viro ''keskvõrre''.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Superlatiivi======
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Numeraalit====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Pronominit====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Persoonapronominit=====
Viroksi ''isikulised asesõnad''

{| class=&quot;wikitable&quot;
|-
! Persoona !! Yksikkö !! Monikko
|-
| ensimmäinen || mina (ma) || meie (me)
|-
| toinen || sina (sa)  || teie (te)
|-
| kolmas || tema (ta) || nemad (nad)
|}
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
====Adverbit====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Proadverbit=====
* ''Kohakaassõnad'' – Paikan adverbit
'''Esimekkejä:'''
* ''alla'' – alas;  ''all'' – allla, alhaalla; ''alt'' – alta, alhaalta
* ''ette, ees, eest''
* ''sekka,seas, seast''
* ''juurde, juures, juurest''
* ''keskele, keskel, keskelt''
* ''kohale, kohal, kohalt''
* ''kõrvale, kõrval, kõrvalt''
* ''külge, küljes, küljest''
* ''lähedale, lähedal''
* ''najale, najalgi, najalt''
* ''otsa, otsas, otsast''
* ''peale, peal, pealt''
* ''seltsi, seltsis, seltsist'' 
* ''äärde, ääres, äärest''

Vain yhdessä sijamudossa esiintyviä:
* ''üle''
* ''mööda''
* ''piki''
* ''vahetsi''

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

=====Prefiksaaliadverbit=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Modaaliadverbit=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Adpositiot====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Postpositiot=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Prepositiot=====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Konjunktiot====
Viron ''sidesõnad'', ''konjunktsioonid''

'''Viron konjunktiot &quot;Viron kielen käsikirjan&quot; mukaan&quot;:'''&lt;sup&gt;[EKKR 2007]&lt;/sup&gt;
# ''ja'' 
# ''ning''
# ''ega''
# ''ehk''
# ''või''
# ''aga''
# ''kuid''
# ''ent''
# ''vaid''
# ''et''
# ''kui''
# ''kuna''
# ''sest''
# ''kuni''
# ''kuigi''
# ''ehkki''
# ''nagu
# ''saati'' (vanhanaikainen)
# ''elik'' (vanhanaikainen)
# ''justkui''
# ''otsekui''

; Lähteet
*&lt;sup&gt;[EKKR 2007]&lt;/sup&gt; [http://www.eki.ee/books/ekk09/index.php?id=114&amp;p=3&amp;p1=1 Eesti keele käsiraamat / sidesõnad M 13]
* Painettu
:Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross. Tallinn : Eesti keele sihtasutus, 2007. {{ISBN|9789985792100}} 

=====Rinnastuskonjunktiot=====
Viron ''rinnastavad sidesõnad''

# ''ja'' – (yhdistävä) 'ja'
# ''ning'' – (yhdistäva) 'ja', 'sekä'
# ''saati'' – (yhdistävä, vanhanaikainen) 'saati', 'jostakin puhumattakaan'
# ''elik'' – (yhdistävä, vanhanaikainen) selittävä 'eli'
# ''või'' – 
# ''ega'' –
# ''aga'' – 
# ''kuid'' – 
# ''ent'' –
# ''vaid'' –

======Alaryhmät / [Remes 1982]======
; Lähteet:
*&lt;sup&gt;[Remes 1982]&lt;/sup&gt; '''Viron kielioppi''' / Hannu Remes : Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1983 : {{ISBN|951-0-11982-2}}
*&lt;sup&gt;[EKSS 2009]&lt;/sup&gt; '''Eesti keele seletav sõnaraamat''' / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009. {{ISBN|978-9-98579269-8}} (kogu teos)

'''Kopulatiiviset rinnastuskonjunktiot'''

* Yhdistävät rinnastuskonjunktiot &lt;sup&gt;[Remes1982] &lt;/sup&gt;
* Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
# ''ja'' – ja
# ''ning'' – ja, sekä
# ''ei ... ega'' – ei - eikä
# ''nii ... kui, nii ... kui ka'' – sekä - että
# ''niihästi ... kui, niihästi ... kui ka'' – sekä - että, niin - kuin
# ''mitte ainult ... vaid, mitte ainult ... vaid ka'' – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan vaan myös
# ''mitte üksnes ... vaid, mitte üksenes ... vaid ka – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan - vaan myös

'''Disjunktiiviset rinnastuskonjunktiot'''
* Erottavat rinnastuskonjunktiot&lt;sup&gt;[Remes1982] &lt;/sup&gt;
* Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
# ''ehk'' – eli
# ''või'' – tai, vai
# ''kas ... või'' – joko - tai

'''Adversatiiviset rinnastuskonjunktiot'''
* Vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevat rinnastuskonjunktiot&lt;sup&gt;[Remes1982] &lt;/sup&gt;
Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
# ''aga'' – mutta
# ''või'' – tai, vai
# ''kas ... või'' – joko - tai

'''Konklusiiviset rinnastuskonjunktiot'''
* Johtopäätöstä ilmoittavat rinnastuskonjunktiot&lt;sup&gt;[Remes1982] &lt;/sup&gt;
* Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
# ''järelikult'' – niin muodoin, siis (adverbi&lt;sup&gt;[EKSS 2009]&lt;/sup&gt;) 
# ''niisiis'' – siis [ei EKKR]
# ''siis'' – siis' [ei EKKR]
# ''seega'' – siten siis, näinollen [ei EKKR]

'''Ekspalanatiiviset rinnastuskonjunktiot'''
* Selittävät rinnastuskonjunktiot&lt;sup&gt;[Remes1982]&lt;/sup&gt;
* Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
# ''sest'' – sillä
# ''nimelt'' – nimittäin [ ei [EKKR]]

=====Alistuskonjunktiot=====
Viron kielen alistuskonjunktiot  &quot;Viron kielen käsikirjan&quot; &lt;sup&gt;[EKKR]&lt;/sup&gt; mukaan:
# ''et'' 
# ''kuna'' 
# ''sest'' 
# ''kuigi''
# ''ehkki''
# ''olgugi''
# ''nagu''
# ''otsekui''
# ''justkui''

======Alistuskonjunktioiden alaryhmät======
...
&lt;[EKKR 2007] ja [Remes 1982]

====Interjektiot====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
====Partikkelit====
* Viro ''abisõnad''
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

===Muoto-opin perusteita===
====Morfeemi ja formatiivi====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
====Sanamuotojen muodostaminen====
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
====Perusmuoto====
Viron kielen sanan vartalo voi eri sijamuodoissa muuttua. Sanamuotojen muodostamisen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan vartalon muoto jonka perusteella esitetään säännöt muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä  on '''perusmuoto'''  (''algvorm'')

:* Nominien perusmuoto on yksikön nominatiivi (''siil, mõte, kirja.nik*, .tantsijatar'')

:* Verbien perusmuoto on ''ma''-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta (''ela(ma), näge(ma)'')

&lt;sup&gt;*&lt;/sup&gt; pisteellä  [.] merkitty seuraavan tavun III-kestoaste.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

===Sanojen taivutusmuodot===

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Sija====

Sija on nominien (substantiivien, adjektiivien ja numeraalien), pronominien, eräiden nominaalien (verbien infinitiivien ja partisiippien [infnitiivimuotojen]) sekä joidenkin adverbien taivutusmuoto.

&lt;selvennettävä&gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Teemamuoto====
Viroksi ''põhivorm''

: Nominien teemamuodot:
:* yksikön nominatiivi (''ainsuse nimetav'')
:* yksikön genetiivi (''ainsuse omastav'')
:* yksikön partitiivi (''ainsuse osastav'')
:* yksikön lyhyt illatiivi [aditiivi] (''lühike ainsuse sisseütlev'')
:* monikon genetiivi (''mitmuse osastav'')
:* monikon partitiivi (''mitmuse osatav'')

Teemamuotojen perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot:

:: Yksikön nominatiivi → yksilöllinen
:: Yksikön partitiivi → yksilöllinen
:: Lyhyt illatiivi → yksilöllinen
:: Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot ''sse''-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi
:: Monikon genetiivi → ''de''-monikon muodot illatiivista alkaen
:: Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä

Katso myös: '''Verbin teemamuodot'''

====Nominin taivutus====

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Taivutusluokat=====
Deklinaatiot.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
=====Sijamuodot===== 
[Sijat]

Esimerkki nominin sijamuodoista
{| class=&quot;wikitable&quot; border=&quot;1&quot;
|-
! Sijamuoto
! viro
! suomi
|-
| Nominatiivi
| sadam
| satama
|-
| Genetiivi
| '''sadama'''
| sataman
|-
| Partitiivi
| sadama'''t'''
| satamaa
|-
| Illatiivi
| sadama'''sse'''
| satamaan
|-
| Inessiivi
| sadama'''s'''
| satamassa
|-
| Elatiivi
| sadama'''st'''
| satamasta 
|-
| Allatiivi
| sadama'''le'''
| satamalle
|-
| Adessiivi
| sadama'''l'''
| satamalla 
|-
| Ablatiivi
| sadama'''lt'''
| satamalta 
|-
| Translatiivi
| sadama'''ks'''
| satamaksi
|-
| Terminatiivi
| sadama'''ni''' 
| (satamaan asti) 
|-
| Essiivi
| sadama'''na'''
| satamana
|- 
| Abessiivi
| sadama'''ta'''
| satamatta&lt;br /&gt;(ilman satamaa)
|- 
| Komitatiivi
| sadama'''ga''' 
| (sataman kanssa) 
|}
Sijamuotojen virolaiset nimet:

# nominatiivi – ''nimetav''
# genetiivi  – ''omastav''
# partitiivi – ''osastav''
# illatiivi – ''sisseütlev''
# Inessiivi (''seesütlev'')
# Elatiivi (''seestütlev''
# Allatiivi (''alaleütlev'')
# Adessiivi (''alalütlev'')
# Ablatiivi (''alaltütlev'')
# Translatiivi (''saav'')
# Terminatiivi (''rajav'')
# Essiivi (''olev'')
# Abessiivi (''ilmaütlev'')
# Komitatiivi (''kaasaütlev'')


:* Paikallissijojen virolaiset nimet näyttävät sijan tunnuksen (''sijapäätteen''), esimerkiksi ''ala'''lt'''|ütlev''.
:* Nykyvirossa suositaan sijapäätteiden virolaisia nimityksiä; mieluimmin ''omastav'' kuin ''genitiiv''.


-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Kieliopilliset sijat======
&lt;otsikko tarkistettava&gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Semanttiset sijat======
&lt;otsikko tarkistettava&gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Nominatiivi======

Nominatiivilla ei ole taivutusmuodon tunnusta.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Genetiivi======
Genetiivillä ei ole taivutusmuodon tunnusta.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Partitiivi======
Partitiivin tunnuksella on neljä morfeemivarianttia: '''''t''' (tt), '''d''', '''0''''' [ei tunnusta] ja '''''da'''''.
: esimerkkejä
:: ''ratsu/t'' , ''kä/tt'' (käsi)
:: ''koi/d''
:: ''ema''
:: ''se/da'' (see)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Illatiivi======
Illatiivin tunnuksena voi kaikissa sanoissa olla '''''sse''''' [&quot;takapääte -sse&quot;].
:esimerkki ''siili/sse''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Inessiivi======
Inessiivin tunnus on '''''s'''''.
:esimerkki ''siili/s''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Elatiivi======

Elatiivin tunnus on '''''st'''''.
: esimekki ''siili/st''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Allatiivi======

Allatiivin tunnuksella on kaksi muotoa: '''''le''''' ja '''''lle'''''. Morfeemivariantti ''lle'' esiintyy vain kolmen pronominin muodoissa: ''mu/lle, su/lle, ta/lle''. Muuuten tunnus on aina ''le''.
: esimerkki ''siili/le''.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Adessiivi======

Adessiivin tunnuksena on tekstissä aina '''''l'''''.
:esimerkki: ''siili/l''

Joissain tapauksissa tunnus ''l'' pitenee fonologisesti, muuta se ei näy kirjoitettuna.
:esimerkkejä: ''ma: `mu/l, sa: `su/l''
&lt;esimerkki tarkennettava&gt;

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Ablatiivi======

Ablatiivin tunnus on '''lt'''.

:esimerkki: ''siili/lt''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Translatiivi======

Translatiivin tunnus on '''''ks'''''.

:esimerkki: ''siili/ks''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Terminatiivi======

Terminatiivin tunnus on '''''ni'''''.

:esimerkki: ''siili/ni''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Essiivi======

Essiivin tunnus on '''''na'''''.

:esimerkki: ''siili/na''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Abessiivi======

Abessiivin tunnus on '''''ta'''''.

:esimerkki: ''siili/ta''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Komitatiivi======

Komitatiivin tunnus on '''''ga'''''.

:esimerkki: ''siili/ga''

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

=====Substantiivin ja pronominin paradigma=====
Substantiivin ja pronominin taivutusmuotojen sarja.
Viron substantiivien ja pronominien  kaksi kieliopillista lukua ja neljätoista sijamuotoa muodostavat 28 eri taivutusmuotoa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Verbin taivutus====

====Verbin taivutuskategoriat====
 
:* pääluokka (''tegumood'', ''geenus'')
:* tapaluokka (''kõneviis'', ''modus'')
:* aikamuoto (''aeg'')
:* persoonamuoto (''pööre'')
:* puhelaji, (''kõneliik'')

=====Pääluokka=====
:* aktiivi (''isikuline tegumood'')
:* impersonaali [passiivi] (''umbisikuline tegumood'')

======Aktiivi======
Personaali. ''Isikuline tegumood, personaal''.

:esimekki: ''(ma) '''elan''''' – suomen &quot;elän&quot;

======Impersonaali======
(''umbisikuline tegumood, impersonaal'')

Esimerkki:

'''''elatakse''' [eletään]''

'''''elati''' [elettiin]''

'''''on elatud''' [on eletty]''

'''''ei elatud''' [ei eletty]''

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

=====Tapaluokka=====

Viron kielessä on viisi tapaluokkaa:

:# '''indikatiivi''' (''kindel kõneviis'')
:# '''konditionaali''' (''tingiv kõneviis'')
:# '''imperatiivi''' (''käskiv kõneviis'')
:# '''kvotatiivi''' (''kaudne kõneviis'')
:# '''jussiivi''' (''möönev kõneviis'')
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Indikatiivi======
&lt; Tekstiä &gt;
======Konditionaali======
Viron ''tingiv kõneviis''.

======Imperatiivi======
&lt; Tekstiä &gt;
======Kvotatiivi======

Viron '''''kaudne kõneviis''', modus relativus, narratiiv''

&quot;Epäsuora esitys&quot;, [epäsuora tapaluokka]&quot;, modus obliquus [konjunktiivi], [narratiivi]

Kvotatiivia käytetään, kun puhuja välittää kuulijalle kolmannelta
taholta peräisin olevan sanoman.
:* Esimerkki: ''ma lugevat'' - muka luen, kuulun lukevan, kuulemma luen; luen

Kvotatiivin tunnus on ''-vat'', joka liitetään ''ma''-infinitiivin vartaloon.
esimerkisi: ''ela/vat, ole/vat elanud, ela/nu/vat, ela/ta/vat''

Kvotatiivin aikamuodot ovat preesens ja preteriti (myös perfekti-nimitys käytössä)

; Kvotatiivin taivutusmuodot

{| class=&quot;wikitable&quot;
|-
! Tekijämuoto !! Aikamuoto !! Myönteinen  !! kielteinen
|-
| Aktiivi || Preesens || elavat || ei elavat
|-
| Passiivi || Preesens || elatavat || ei elatavat
|-
| Aktiivi || Preteriti || olevat elanud &lt;br /&gt; elanuvad || ei olevat elanud &lt;br /&gt; polevat elanud &lt;br /&gt; ei elanuvat
|-
| Passiivi || Preteriti || olevat elatud || ei olevat elatud &lt;br /&gt; polevat elatud
|}

'''LÄHTEET'''
* [http://www.eki.ee/books/ekk09/index.php?id=212&amp;p=3&amp;p1=5 EKKR M 106 Kaudse kõneviisi paradigma]
* Muodot kontrastissa : suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes. - Diss. Oulu : Oulun yliopisto, 2009.
:Verkkoversio: [http://herkules.oulu.fi/isbn9789514291500/isbn9789514291500.pdf Muodot kontrastissa] &lt;ladattava PDF 1,6 Mt&gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Jussiivi======
Viron ''möönev kõneviis''

&quot;Epäsuora imperatiivi&quot;; Ilmaisee epäsuoraa käskyä, kehotusta tai toivomusta.&lt;br /&gt;

::Esimerkiksi '''ma tehku''', ''(minun on tehtävä [&quot;minä tehköön&quot;])''; '''sa lugegu''', ''(sinun on luettava [&quot;sinä lukekoon&quot;])''.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

=====Aikamuoto=====

Viroksi ''aeg'', ''tempus''

:# '''preesens''' (''olevik'')
:# '''imperfekti''' (''lihtminevik'')
:# '''perfekti''' (''täisminevik'')
:# '''pluskvamperfekti''' (''enneminevik'')
:# '''preteriti''' (''üldminevik'')
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Preesens======
&lt; Tekstiä &gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Imperfekti======
&lt; Tekstiä &gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Perfekti======
&lt; Tekstiä &gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Pluskvamperfekti======
&lt; Tekstiä &gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======Preteriti======
&lt; Tekstiä &gt;
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

=====Persoonamuoto=====
&lt; Tekstiä &gt;
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

=====Puhelaji=====
:#'''affirmatiivi''', myöntävä puhe (''jaatav kõneliik'') [myöntävä puhelaji]
:#'''negatiivi''', kieltävä puhe (eitav kõneliik) [kieltävä puhelaji]
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

&lt;VÄLIOTSIKKO NOMINAALIMUODOT&gt;

====Infinitiivit====

Verbin substantiiviset nominaalimuodot

======''da''-infinitiivi======
Viroksi &quot;''da''-tegevusnimi&quot;; Myös muotoja &quot;infinitiiv&quot; ja &quot;''da''-infinitiiv&quot; käytetään. 

Verbin ''lugema'' da-inf
initiivi on ''lugeda'' (sm. lukea)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
======''des''-muoto======

:* ''da''-infinitiivin  adjetiivinen nominaalimuoto

Viron ''des-vorm'', ''gerundiiv''&lt;br /&gt;

''da''-infinitiivin inessiivi, gerundiivi

Tunnukset ''-des'', ''-tes'' ja ''-es''
:* Esimerkki ''lugedes'' (lukiessa, lukien)
:* Esimerkki ''hüpates'' (hypätessä, hypäten)
:* Esimerkki ''tuues'' (tuodessa, tuoden)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======''vat''-muoto======

======''ma''-infinitiivi======
&lt;TEKSTIÄ&gt;
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Partisiippimuodot====

======Partisiipin preesens======
Viron ''oleviku kesksõna''

* passiivin partisiipin preesens, tav-partisiippi
:* ''umbisikulise tegumoe oleviku kesksõna, ''tav''-kesksõna''
* aktiivin partisiipin preesens, v-partisiippi
:* ''isikulise tegumoe oleviku kesksõna, ''v''-kesksõna
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

======Partisiipin perfekti======
Viron ''mineviku kesksõna''

* aktiivin partisiipin perfekti, ''nud''-partisiippi
:* ''isikulise tegumoe mineviku kesksõna, ''nud''-kesksõna''
* passiivin partisiipin perfekti, ''tud''-partisiippi
:* ''umbisikulise tegumoe mineviku kesksõna, ''tud''.kesksõna''

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Verbin teemamuodot====

* ''ma''-infinitiivi (''ma-tegevusnimi'')
* ''da''-infinitiivi (''da-tegevusnimi''
* indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona (''kindla kõneviisi oleviku ainsuse 3. pööre'')
* indikatiivin impersonaalin preesens (''kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik'')

Teemamuodot ovat perusteena kunkin verbin kaikille taivutusmuodoille:

:: '''''ma''-infinitiivi →''' 
::::::''ma''-infinitiivin sijamuodot;

::::::indikatiivin imperfektin muodot (''kindla kõneviisi lihtminiveku põõrded'');

::::::kvotatiivin [''epäsuora tapaluokka''] preesens (''kaudse kõneviisi olevik'');

::::::aktiivin partisiipin preesens [tarkistettava!] (''isikulise tegumoe oleviku kesksõna);

:: '''''da''-infinitiivi →'''
 
::::::''des''-muoto [gerundiivi] (''des''-vorm'');

::::::imperatiivin yksikon 3. persoona ja monikko (''käskiva kõneviisi ainsuse 3. pööre ja mitmus);

::::::jussiivin preesens (''möönva kõneviisi olevik'')

::::::aktiivin partisiipin perfekti [tarkistettava!] (''isikulise tegumoe mineviku kesksõna'');

::::::konditionaalin ja kvotatiivin imperfekti (''tingiva ja kaudse kõneviisi minevik'')

::'''aktiivin preesensin 3. persoona →'''
 
::::::indikatiivin  preesensin muut muodot (''kindla kõneviisi oleviku ülejäänud pöörded'';

::::::imperatiivin preesensin 2. persoona

::::::konditionaalin preesens (''tingiva kõneviisi olevik'');

::'''indikatiivin impersonaalin preesens''' [tarkistettava!]  '''→'''
:::::: muut impersonaalin muodot (''ülejäänud umbisikulise tegumoe vormid'')

Luetellut teemamuotojen analogiasäännöt eivät riitä 27 epäsäännölisen verbin muotojen muodostamiseen. 
... &lt; luettelo ja määrittely &gt;
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

====Verbin paradigma====

Verbin taivutusmuotojen sarja.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


-------------------------------------------------------------------------------------------------------

==Lähteet==
* [http://public.keelevara.ee/login/?d=ekkr&amp;q= Keelevara : Eesti keele käsiraamat]
* [http://www.eki.ee/books/ekk09/ EKI : Eesti keele käsiraamat 2009 ]

==Lyhenteitä==

* EKK07  — Eesti keele käsiraamat 2007
* EKK09  — Eesti keele käsiraamat 2009
* EKKR  — Eesti keele käsiraamat
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

==Viro - suomi kielioppisanastoa==

Katso myös: [https://docs0.google.com/document/d/1n9M-BUl8-Ih5q2NZhIWnsfrY84T164walyRjcMZrsow/edit?hl=fi# '''suomi-viro kielioppisanastoa''']

===A===
* abisõna - partikkeli; apusana
* abstraktne nimisõna – abstraktinen substantiivi
* aeg – aikaluokka, aikamuoto, tempus
* afirmatiiv – affirmatiivi, myöntävä puhe, myöntävä puhelaji
* ainsus – yksikkö
* algvorm - perusmuoto
* alus – subjekti
* arv – luku, numerus
* arvsõna - numeraali, lukusana
* asesõna – pronomini
* ''des''-vorm – ''des''-muoto, ''da''-infinitiivin inessiivi, gerundiivi

===B===

===(C)===

===D===

===E===

* eessõna – prepositio
* eitav kõneliik - negatiivi, kieltävä puhe, kieltävä puhelaji
* enesekohane tegusõna – refleksiiviverbi
* enneminevik - pluskvamperfekti

===F===

===G===

* gerundiiv – gerundiivi, ''des''-muoto, ''da''-infinitiivin inessiivi
* grammatika - kielioppi

===H===

* häälik – äänne
* hüüdsõna - interjektio
* impersonaal – impersonaali; passiivi

===I===

* isik - persoona
* isikuline asesõna – persoonapronomini
* isikuline tegumood – aktiivi, &quot;personaali&quot;

===J===

* jaatav kõneliik - affirmatiivi, myöntävä puhe, myöntävä puhelaji

===K===

* kaashäälik - konsonantti
* kaasssõna – adpositio
* kategooria - kategoria
* kaudne kõneviis – kvotatiivi, epäsuora tapaluokka, modus obliquus
* kesksõna – partisiippi
* keskvõrre – komparatiivi
* kindel kõneviis – indikatiivi
* konditsionaal - konditionaali
* konjunktsioon - konjunktio
* konkreetne nimisõna – konkreettinen substantiivi
* koolon - kaksoispiste
* käskiv kõneviis – imperatiivi
* käänkond – taivutusluokka, deklinaatio
* käändsõna - nomini tai pronomini, ''sijamuodoissa taipuva sana''
* käändevorm – sijamuoto
* kääne – sija, sijamuoto (''kaasus'')
* kõneliik – puhelaji
* kõneviis – tapaluokka, modus

===L===

* lihtminevik – imperfekti
* lihtsõna - yksittäissana
* lihttegusõna - &quot;yksittäisverbi&quot;
* lihtverb - &quot;yksittäisverbi&quot;
* liitsõna - yhdyssana
* liittegusõna - yhdysverbi [kiinteä yhtymä]
* liitverb - yhdysverbi [kiinteä yhtymä]]
* lühend – lyhenne

===M===

* ''ma''-infinitiiv - ''ma''-infinitiivi
* ''ma''-tegevusnimi - ''ma''-infinitiivi
* mitmus – monikko
* muutumatu sõna – partikkeli
* määrsõna – adverbi
* möönev kõneviis – jussiivi

===N===

* negatiiv – negatiivi, kieltävä puhe, kieltävä puhelaji
* nimi – erisnimi, propri
* nimisõna – subjektiivi
* näitav asesõna – demontratiivipronomini, demonstratiivinen pronomini

===O===

* olevik – preesens
* oleviku kesksõna - partisiipin preesens
* omadussõna – adjektiivi
* ortograafia - oikeinkirjoitus

===P===

* paralleelvorm - rinnakkaismuoto
* partikkel - partikkeli; apusana
* partitsiip – partisiippi; paremmin ''kesksõna''
* passiiv - passiivi (vrt. impersonaali)
* personaal - aktiivi, &quot;personaali&quot;
* preteeritum - preteriti
* põhivorm - teemamuoto; perusmuoto
* pärisnimi - erisnimi, propri
* pöördsõna - verbi, &quot;persoonamuodoissa taipuva sana&quot;
* pööre – persoonamuoto, persoona

===R===

* rööpvorm – rinnakkaismuoto

===S===

* seisundivorm – &quot;tilamuoto&quot; &lt;tarkistettava&gt;
* semikoolon – puolipiste
* sidesõna – konjunktio
* supiin - supiini, ''ma''-infinitiivi
* supiinum - supiini, ''ma''-infinitiivi
* sõnaliik – sanaluokka
* sõnaraamat - sanakirja
* sünonüüm – synonyymi

===T===

* tagasõna – postpositio
* tegumood – pääluokka
* tegijanimi - tekijännimi
* tegusõna – verbi
* teonimi - teonnimi
* tingiv kõneviis – konditionaali
* täishäälik – vokaali
* täisminevik - perfekti
* tüvemitmus - vartalomonikko
* tüvi – vartalo

===U===

* umbisikuline tegumood – impersonaali; passiivi

===V===

* vormitüveline mitmus - vartalomonikko .&lt;ref name=&quot;Remes&quot;&gt;[http://www.example.org Remes 2009], Muodot kontrastissa ... Viitattu 12.11.2011&lt;/ref&gt;
* vormitüvi – [muotovartalo] &lt;tarkistettava&gt;
* võrdlusaste - vertailumuoto
* võrre – vertailumuoto
* väljendtegusõna - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji &lt;tarkennettava&gt;
* väljendverb - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji &lt;tarkennettava&gt;

===Õ===

* õigekiri - oikeinkirjoitus, ortografia

===Ä===

===Ö===

* öeldis – predikaatti

===Ü===

* ühendtegusõna - yhdysverbi [muuttuva yhtymä]]
* ühendverb - yhdysverbi [muuttuva yhtymä]
* ülivõrre – superlatiivi
* üldminevik - preteriti

===(X)===

===(Y)===

==Viitteet==
&lt;references /&gt;

==Kirjallisuutta ja muita hyödyllisiä viitteitä==

* '''[EKKR]''' Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt et al. : Eesti keele sihtasutus, Tallinn 2007 : {{ISBN|978-9985-79-210-0}}. &lt;br /&gt;
:*Verkkoversio [http://public.keelevara.ee/login/?d=ekkr&amp;q= EKKR, Keelevara]

* '''[Remes 2009]''' [http://herkules.oulu.fi/isbn9789514291500/isbn9789514291500.pdf Muodot kontrastissa. Suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes 2009 (PDF)]

[[Luokka:Viron kieli|Kielioppi]]</text>
      <sha1>kk46fgltc8nsbp6qvyrbt00smiseqi5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Radiotaajuuskirja/27,155 MHz</title>
    <ns>0</ns>
    <id>13312</id>
    <revision>
      <id>160847</id>
      <parentid>104443</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:32:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160847</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="417" sha1="6wtmwtx7c94rqnyfusc9u26bzfjetv1" xml:space="preserve">'''27,115 MHz''' on kanava 16. Sitä on käytetty vesiliikenteessä hätä- ja kutsukanavana. &lt;ref&gt;Radioharrastajan käsikirja, sivu 10, toimittanut Erkki Heikkinen, HARRASTE JA TEKNIIKKA, Välkärinkatu 2, 04400 Järvenpää. puh./fax (90) 291 8482, Meder-Offset Graafiset laitokset Järvenpää 1994, {{ISBN|951-96928-4-3}}, {{ISBN|951-96928-5-1}}, ISSN 1237-9336&lt;/ref&gt;

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>6wtmwtx7c94rqnyfusc9u26bzfjetv1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pelikasvatus</title>
    <ns>0</ns>
    <id>14545</id>
    <revision>
      <id>160841</id>
      <parentid>105457</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:30:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160841</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="35061" sha1="oao4bo72apjcg6k7kurwdb9kuh4hryf" xml:space="preserve">'''Pelikasvatus''' on kasvatustyötä, jolla pyritään ehkäisemään pelaamisen haittoja, parantamaan pelilukutaitoa ja lisäämään tietoa pelaamisen eri ulottuvuuksista. Osana [[mediakasvatus|mediakasvatuksen]] kokonaisuutta sen tehtävänä on antaa yksilöille valmiuksia toimia mediayhteiskunnassa.&lt;ref name=&quot;Pelikasvattajan kasikirja&quot; / &gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.&lt;/ref&gt; 

Pelikasvatus liittyy usein [[digipeli|digitaalisiin peleihin]], joita voidaan pelata esimerkiksi tietokoneilla, tableteilla, pelikonsoleilla ja puhelimilla. Digitaalisten pelien määrä ja pelaaminen ovat jatkuvassa kasvussa, mikä lisää tarvetta myös pelikasvatukselle. Pelaamisella voidaan kuitenkin tarkoittaa kaikkea sellaista vapaaehtoista toimintaa, jossa yhteisten sääntöjen pohjalta tehdään haastavilta tuntuvia asioita, ja jossa on havaittava lopputulos.&lt;ref name=&quot;pelikasvattajan kasikirja1&quot;&gt; Pelikasvattajan käsikirja, s. 7.&lt;/ref&gt;  

Pelikasvatus kohdistuu kaiken ikäisiin ihmisiin, ei siis ainoastaan lapsiin ja nuoriin. Koska teknologinen kehitys on nopeaa, tarvitsevat usein myös aikuiset pelikasvatusta. Myönteisen pelaamisen kulttuurin kehittyminen edellyttää kaikkien pelialan toimijoiden (pelaajat, pelienkehittäjät, ammattikasvattajat, vanhemmat) yhteistyötä. &lt;ref name=&quot;pelikasvattajan kasikirja2&quot;&gt;Pelikasvattajan käsikirja, s. 13.&lt;/ref&gt; Pelikasvatukseen liittyy tiiviisti ''pelisivistyksen'' käsite, joka tarkoittaa pelaamisen kokonaisvaltaista ymmärrystä. Pelisivistyksen puolestaan liittyy ''pelilukutaidon'' käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että yksilö hahmottaa pelaamisen merkityksen nyky-yhteiskunnassa, osaa tulkita pelien sisältämiä viestejä, tuntee pelien eri osa-alueet ja ymmärtää pelaamisen kulttuurisena ilmiönä nyky-yhteiskunnassa. &lt;ref name=&quot;pelikasvattajan kasikirja3&quot; / &gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.&lt;/ref&gt; Pelikasvatuksella voidaan lisätä pelisivistystä ja -lukutaitoa.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite|Nimeke = Pelikasvattajan käsikirja s.10|Julkaisija = }}&lt;/ref&gt;

== Pelikasvatus suojelun näkökulmasta ==
=== Väkivaltaiset pelit ja väkivaltainen käytös ===
Pelien sisältämän [[Väkivalta|väkivallan]] ja väkivaltaisen käytöksen yhteyttä on tutkittu paljon. Tutkijat jakaantuvat kahteen koulukuntaan sen suhteen, vaikuttavatko pelit käytökseen negatiivisesti. Suomessa esimerkiksi [[Lääkärilehti]] ja [[MLL]] ovat olleet huolissaan siitä, lisäävätkö pelit lasten impulsiivista väkivaltaista käytöstä. &lt;ref&gt;http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=8265/type=1&lt;/ref&gt;
Sciartin (2009) mukaan enemmistö ihmisistä kykenee erottelemaan pelien sisäisen moraalikoodiston normaalielämästä, eikä muutu ns. moraaliseksi zombiksi, joita pelit voisivat muokata.&lt;ref&gt; http://www.statensmedierad.se/upload/_pdf/Statens_medierad_Valdsamma_ datorspel_och_aggression.pdf&lt;/ref&gt; 

Myös Boyle ja Hibberd (2005)vahvistavat saman näkemyksen, jonka mukaan väkivaltaisten videopelien ei ole osoitettu aiheuttavan mitään pitkäkestoista tai pysyvää aggressiivisuuden tai väkivaltaisuuden voimistumista. On arveltu, että todellinen väkivalta ja sen näyttävä uutisointi antavat paljon voimakkaampia esikuvia kuin fiktiivinen tai [[Väkivaltaviihde|pelien väkivalta]]. &lt;ref&gt;http://www.isfe.eu/sites/isfe.eu/files/stirling_university_violence_final_report.pdf&lt;/ref&gt; 

Lisäksi esiin on noussut havainto siitä, että peleihin liittyvän aggression taustalla voi olla pelien kilpailullisuus, ei niinkään pelien sisältämä väkivalta. Ruotsissa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuskatsauksessa todettiin, että [[Väkivaltaviihde|peliväkivallalla]] ja väkivaltaisella käytöksellä ei ole selkeää syy-seuraussuhdetta. Katsauksessa kkäytiin läpi 106 empiiristä tutkimusta vuosilta 
2000–2011 peliväkivallan ja aggressiivisen käytöksen suhteesta ja katsauksessa todetaan, että  esimerkiksi rikkinäisellä perhetaustalla on huomattavasti suurempi vaikutus lasten ja nuorten käytökseen kuin peleillä. &lt;ref&gt;http://www.statensmedierad.se/Om-Statens-medierad/&lt;/ref&gt;
Journal of Youth and Adolescence julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen, jonka mukaan [[Väkivaltaviihde|väkivaltapelit]] eivät lisää väkivaltaista käyttäytymistä.&lt;ref&gt;http://www.hs.fi/ulkomaat/a1377914300056&lt;/ref&gt; Tutkimuksessa nuoret vastasivat kysymyksiin tietokoneiden pelaamisesta, ja arvioivat omaa aggressiivista käyttäytymistään, mielenterveyttään, sosiaalisia verkostojaan ja kokemaansa stressiä. Kyselytutkimukset suoritettiin standardoiduilla testikaavakkeilla.

=== Riskipelaaminen ===
Salokoski (2005) tutki väitöskirjassaan peliväkivaltaa ja ns. riskipelaamista, jolla tarkoitetaan väkivaltaisten pelien suosimista ja pelien suurkulutusta. Salokosken mukaan riskipelaaminen on yleisempää pojilla kuin tytöillä ja se on yhteyksissä lapsen heikkoa itsehallintaa ilmentävään käyttäytymiseen, aggressiivisuuteen ja levottomuuteen.
Vanhempien rooli pelaamisen aktiivisina valvojina on edellytys turvallisella peliharrastukselle. Riskipelaajilla esiintyi erilaisia pelaamisen motiiveja kuin pelaajilla yleensä. Väkivaltaa sisältävien pelien suosiminen oli yhteydessä väkivallasta fantasiointiin, haluun tapella ja empatian puutteeseen, kun taas suurkulutus oli yhteydessä pelaamiseen tunteiden säätelytarkoituksessa eli haluun paeta arkea ja velvollisuuksia sekä purkaa paineita pelaamisen avulla. 

Tulosten perusteella väkivallan hallitsevuus jo pienten koululaisten suosimissa peleissä ja toisaalta lastenpeleissä esiintyvä väkivalta takaavat sen, että pelaaminen ei ole tällä hetkellä harmiton vapaa-ajanviettotapa kaikilla lapsilla. Pelien väkivalta ja peleihin uppoutuminen voi vastata joidenkin lasten tarpeisiin, joihin reaalimaailma ei vastaa. Taustalla voi olla esimerkiksi tyydyttämättömiä [[Maslowin tarvehierarkia|sosiaalisia tai emotionaalisia tarpeita]]. Tällöin peleihin projisoidaan omia tunteita ja haetaan hyväksyntää omalle väkivaltaiselle käytökselle. Riskipelaamisen taustalla voi siis olla todellisessa elämässä olevia ongelmia, joita paetaan tai joihin haetaan helpotusta peleistä. &lt;ref&gt;https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13308/9513922693.pdf?sequen..&lt;/ref&gt;

=== Pelit kaupallisina tuotteina ===
Nykyinen peliteollisuus on syntynyt jo 1970-luvulla, mutta suomalaisen peliteollisuuden juuret ovat 1980-luvulla, jolloin koteihin alettiin hankkia ensimmäisiä kotitietokoneita. 2000-luvulla suomalainen peliteollisuus on noussut nopeasti kasvavaksi teollisuuden alaksi kansainvälisesti menestyneiden yritysten kautta. 

Peleihin liittyy vahvasti kuluttaminen, [[Oheistuote|oheistuotteet]] ja oikea raha. Peleissä oleva omaisuus on omistajalleen hyvin samanlaista kuin fyysinen omaisuus. Osa peleissä vaadittavista ominaisuuksista hankitaan rahalla ja tällaisesta toiminnasta käytetään nimitystä RMT, real money trade. Kasvattajia ovat 2010-luvulla huolestuttaneet ns. Freeo to Play -verkko- ja mobiilipelit, jotka ovat periaatteessa ilmaisia, mutta pitemmän päälle pyrkivät houkuttelemaan pelaajansa käyttämään niihin rahaa. Pelit synnyttävät monenlaisia oheistuotteita kuten elokuvatkin. Oheistuotteita hankkimalla ihmiset osoittavat olevansa pelin faneja. Lisäksi oheistuotteiden myynti
voi itse asiassa olla monelle pelivalmistajalle oleellinen tulonlähde.

Mobiilipelaaminen on räjähdysmäisesti kasvussa. Lisäksi pelit ovat muuttumassa tuotteista palveluiksi ja pelinkehittäminen on siirtymässä pelinkehittäjiltä pelaajille. Yhä useampi haluaa tehdä pelejä itse. [[Ohjelmointi|Ohjelmoinnin]] lisäksi on hyvä tällöin perehtyä suunnitteluteoriaan ja peliteollisuuden arkeen.{{lähde|tässä oli vain numero 46}}

=== Ikärajat ===

Pelien ikäluokittelun osalta Suomessa hyväksytään yleiseurooppalainen pelien ikärajajärjestelmä PEGI, joka tulee sanoista [[Pan European Game Information|Pan-European Game Information]]. Käytössä olevat ikärajat 3, 7, 12, 16 ja 18 eivät kerro pelin teknisestä vaikeudesta tai soveltuvuudesta tietyn ikäisille, vaan varoittavat sisällön mahdollisesta haitallisuudesta. Pelien ikärajat ovat sitovia, eli niitä täytyy noudattaa. Lisäksi digitaalisissa peleissä on oltava niiden haitallisista sisällöistä kertovat merkinnät. Kaikkein väkivaltaisimmat pelit on tarkoitettua ainoastaan aikuisille. Faktan ja fiktion erottelukyky on perusedellytys sille, että pystyy ottamaan etäisyyttä liian pelottaviin mediasisältöihin. Kasvattajan tuleekin ottaa huomioon, että tämä kyky kehittyy yksilöllisesti. 

Ikärajojen tarkoituksena on auttaa valitsemaan lapsen kehitystasolle sopivia pelejä. Korkea ikäraja on aina merkki siitä, että peli sisältää väkivaltaa, seksiä tai muita lapsen kehitykselle haitallisena pidettyjä asioita. Tavoitteena on suojella lapsia ja nuoria kunnes he ovat valmiita kantamaan valintojensa vaikutukset itse. 

=== Sisällöt ===
Digitaalisten pelien sisällöt ovat nykyään varsin moninaiset, ja digitaalisista peleistä voidaan hahmotella genreryhmiä monin eri tavoin. Esimerkiksi Mark J. P. Wolf on jakanut pelit 42 eri [[genre|genreen]]. Näitä Wolfin genrejä ovat muun muassa  abstraktit pelit, estepelit, flipperipelit, korttipelit, strategiapelit, simulaatiopelit, tasohyppelyt ja takaa-ajopelit. Pelitutkija Thomas H. Apperley taas on nostanut esiin neljä näkökohtaa, jotka tulisi huomioida pelien luokittelussa. Nämä neljä näkökohtaa ovat Apperleyn mukaan laitteisto (PC, pelikonsolit, matkapuhelin, käsikonsolit), ilmenemismuoto, miljöö ja genre. Genrejä Apperleyn luokittelussa on neljä: toimintapelit, simulaatiopelit, strategiapelit ja roolipelit. Erilaisten peligenrejen hahmottaminen onkin haastavaa, koska digitaaliset pelit ovat suhteellisen nuori ilmiö, ja digitaaliset pelit, pelaamisen tavat, pelikulttuuri ja teknologia muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Myös digitaalisten pelien pelaajia voidaan jaotella pelaajatyyppeihin sen mukaan, millaisia pelejä he pääasiassa pelaavat.
&lt;ref name=&quot;Mediametkaa 4&quot;&gt;[http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa4-netti01.pdf], Ruddock, E. &amp; Rauhala, A. 2010: Tyyppien maailma, pelit ja pelaajat. Teoksessa: Pentikäinen, A., Ruhala, A., Niinistö, H., Olkkonen, R. &amp; Ruddock, E. 2010. Mediametkaa! Osa 4 - Kaikki peliin. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry. http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa4-netti01.pdf&lt;/ref&gt; 

Digitaalisten pelien pelaajien haarukassa on tapahtunut voimakas muutos viime vuosikymmeninä. Useimmat 1970 - 1980 -lukujen digitaalisista peleistä kehitettiin nuorisolle, kun taas 1990-luvulla aikuisten pelikulttuurien kehitys ollut voimakasta. 2000-luvulla tehtyjen selvitysten mukaan pelaajien keski-ikä on ollut jatkuvasti hienoisessa nousussa. Tämä on osaltaan muokannut myös pelaamisen kulttuuria. &lt;ref name=&quot;Pelitieto&quot;&gt;[http://pelitieto.net/pelikulttuurien_historiaa/ Pelikulttuurien historiaa], Sihvonen, T. &amp; Mäyrä, F. 2009: Pelikulttuurien historiaa. Pelikulttuuria laboratorioiden jättikoneista taskulaitteisiin.&lt;/ref&gt;

Eri ikäkausina lasta kiinnostavat erilaiset pelisisällöt. Varhaisessa vaiheessa yksinkertaiset pelit kiinnostavat eniten, mutta teknisten taitojen kehittyessä lapselle avautuu laajempi pelitarjonta. Tällöin myös pelattavien pelien teemojen kirjo monipuolistuu. Lastenpelejä on tarjolla suhteellisen paljon, ja ne tunnistaa 3+-ikärajamerkinnästä. Lisäksi on olemassa laaja kirjo muun muassa lapsille sopivia hyödyllistä viihdettä tarjoavia oppimispelejä.&lt;ref name=&quot;Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla&quot;&gt;[http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa-Osa-1.pdf], Salokoski, T. 2006: Pelinappulat. Teoksessa: Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. &amp; Pentikäinen, L. 2006. Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry. http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa-Osa-1.pdf.&lt;/ref&gt; 
Suomessa käytössä oleva yleiseurooppalainen pelien ikärajajärjestelmä PEGI eli [[Pan European Game Information|Pan-European Game Information]] on määritellyt ikärajojen lisäksi kahdeksan symbolia erilaisille pelisisällöille. Pelien sisällöistä kertovien symboleiden tarkoitus on varoittaa pelien haitallisista sisällöistä sekä kuvata pelien sisältöä ja sisällön luonnetta käyttäjälle. Sisältösymbolit yhdessä ikärajamerkinnän kanssa kertovat kuluttajalle siitä, millaista sisältöä pelissä on. Omat sisältösymbolit on luotu väkivallalle, seksille, kauhulle, huumeille, kiroilulle, syrjinnälle, uhkapelaamiselle sekä mahdollisuudelle pelata peliä internetissä. Koska PEGI on yleiseurooppalainen järjestelmä, pyrkii se huomioimaan kattavasti juuri eurooppalaisia arvoja.&lt;ref name=&quot;Pelikasvattajan kasikirja5&quot; / &gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja. http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf&lt;/ref&gt;

=== Riippuvuus ja peliongelmat ===
{{Pääartikkeli|[[Videopeliriippuvuus]]}}
Suurimmalle osalle pelaajista pelit ovat hauskaa ajanvietettä, eikä niistä aiheudu pelaajille haittaa. Osalla kuitenkin saattaa esiintyä pelaamisesta johtuvia haittoja, kuten esimerkiksi päänsärkyä, hartia- ja niskakipuja, arjen hallinnan heikkenemistä, univaikeuksia ja pelimaailman ulkopuolisen maailman ja sosiaalisten suhteiden kaventumista. Vähäiset lieveilmiöt eivät kuitenkaan vielä kerro varsinaisesta ongelmapelaamisesta, vaan tilannetta tulisi aina tarkastella kokonaisuutena. Tämän vuoksi tarkkoja rajoja ongelmalliselle pelaamiselle ei voida määritellä.&lt;ref name=&quot;Pelikasvattajan käsikirja1&quot;&gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.&lt;/ref&gt;

Runsaskaan pelaaminen ei välttämättä kerro [[Riippuvuus|riippuvuudesta]], vaan kyseessä saattaa olla mielenkiintoinen harrastus.&lt;ref name=&quot;Mediametkaa!&quot;&gt;[http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa4-netti01.pdf], Ruddock, E. &amp; Rauhala, A. 2010: Tyyppien maailma, pelit ja pelaajat. Teoksessa: Pentikäinen, A., Ruhala, A., Niinistö, H., Olkkonen, R. &amp; Ruddock, E. 2010. Mediametkaa! Osa 4 - Kaikki peliin. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry. http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa4-netti01.pdf.&lt;/ref&gt; Keskeistä ongelmallisen pelaamisen erottamisessa on se, pystyykö pelaaja itse hallitsemaan omaa pelaamistaan ja pelaamisesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Ongelmallinen pelaaminen ei kuitenkaan aina välttämättä näy päällepäin.&lt;ref name=&quot;Pelikasvattajan käsikirja2&quot;&gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.&lt;/ref&gt; Peliriippuvuus voi kehittyä joko [[Rahapeliriippuvuus|rahapeleihin]] tai [[Videopeliriippuvuus|digitaalisiin peleihin]], joita pelataan verkossa, konsolilla tai muilla laitteilla.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite|Nimeke = Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 33|Julkaisija = }}&lt;/ref&gt; Peliriippuvuus on usein käsitetty vain nuorten ongelmaksi, mutta sitä esiintyy kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.&lt;ref name=&quot;Netin pimeä puoli&quot;&gt; Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 32&lt;/ref&gt; 

Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, kun se alkaa haitata pelaajan normaalia elämää (ihmissuhteet, talous, opiskelu). Ongelmalliseen pelaamiseen liittyy usein muita rinnakkaisongelmia, eikä syy- seuraussuhteiden hahmottaminen ole välttämättä helppoa. Pelaamiseen liittyvät ongelmat saattavatkin olla osa isompaa ongelmakokonaisuutta&lt;ref name=&quot;Pelikasvattajan käsikirja3&quot;&gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.&lt;/ref&gt;, ja tärkeää olisikin löytää peliriippuvuuden todellinen syy, sillä usein taustalla on muita ongelmia.&lt;ref name=&quot;Netin pimeä puoli2&quot;&gt; Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 36&lt;/ref&gt; Ongelmallisen pelaamisen määrittelyssä on tärkeää huomioida myös pelaamisen motiivi.&lt;ref name=&quot;Pelikasvattajan käsikirja4&quot;&gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.&lt;/ref&gt;  Pelien koukuttavuudessakin on eroja, mutta viimekädessä pelaajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja pelaamisen olosuhteet vaikuttavat eniten siihen, syntyykö pelaamiseen [[riippuvuus]].&lt;ref name=&quot;Netin pimeä puoli3&quot;&gt; Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 35&lt;/ref&gt; 

Erityisesti pienillä lapsilla pelaamisen haittavaikutuksia aiheuttavat omalle ikäryhmälle sopimattomat pelisisällöt ([[väkivalta]], seksi, huonot roolimallit). Sopimattomat pelisisällöt voivat aiheuttaa pienille lapsille muun muassa pelkoja ja painajaisia sekä tunne-elämän turtumista. Aikuisten voi olla vaikea etukäteen ennustaa, miten pelit lapseen vaikuttavat ja millaisia pelkoja ne lapselle aiheuttavat. Vuorovaikutteisuuteensa vuoksi pelit aiheuttavat enemmän [[Riippuvuus|riippuvuutta]] kuin esimerkiksi televisio.&lt;ref name=&quot;Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla&quot;&gt;[http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa-Osa-1.pdf], Salokoski, T. 2006: Pelinappulat. Teoksessa: Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. &amp; Pentikäinen, L. 2006. Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry. http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa-Osa-1.pdf.&lt;/ref&gt; Pelien elinehtona on nimenomaan niiden koukuttavuus. Jokaiseen pelaajaan tämä koukuttavuus vaikuttaa eri tavoin.&lt;ref name=&quot;Pelikasvattajan käsikirja5&quot;&gt;[http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.&lt;/ref&gt; Pelien haitallisia piirteitä arvioitaessa tulisikin tarkastella nimenomaan sitä, mitä peli käsittelee. Osa peleistä käsittelee kyseenalaisia aihepiirejä, mutta on olemassa myös huolellisesti suunniteltuja ja yksilön eri taitoja kehittäviä pelejä.&lt;ref name=&quot;Netin pimeä puoli4&quot;&gt; Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 23&lt;/ref&gt;

[[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] on listannut seuraavat seikat liikapelaamisen tunnusmerkeiksi:&lt;ref name=&quot;Netin pimeä puoli5&quot;&gt; Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 33.&lt;/ref&gt;
* Pelaaja viettää koneen äärellä paljon aikaa ja unohtaa tauot
* Ajantaju katoaa pelatessa usein pitkiksi ajoiksi
* Pelaamattomuus aiheuttaa levottomuutta ja ärtyisyyttä
* Tarve pelata kasvaa
* Pelaamisen rajoittaminen aiheuttaa voimakkaita negatiivisia tunnereaktioita
* Pelimaailman ulkopuoliset kaverit jäävät pois
* Muut velvollisuudet jäävät pelaamisen takia hoitamatta
* Pelaaminen sekoittaa vuorokausirytmin
* Pelaaminen aiheuttaa poissaoloja koulusta
* Muut harrastukset jäävät pois pelaamisen takia
* Pelaamisesta aiheutuu syyllisyydentunteita
* Pelaaja valehtelee omasta pelaamisestaan ja sen määrästä
* Pelaaja ei siedä arvostelua pelaamisen määrästä

=== Esto-ohjelmat ===
Esto-ohjelmien avulla voidaan rajoittaa lasten ja nuorten pääsyä tietyille nettisivuille. Esto-ohjelmia ovat hakukoneiden esto-ohjelmat (esimerkiksi Googlen Safe Search -suodatin) ja selainten suodatinohjelmat. Lisäksi on olemassa niinkutsuttuja [[Lapsilukko (digitaalinen tekniikka)|lapsilukkoja]], joiden toiminta perustuu tietynsisältöisten sivujen lukitsemiseen. Lukkojen avulla on myös mahdollista rajata netinkäyttöaikaa.&lt;ref&gt;Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 82-86&lt;/ref&gt;
== Pelien positiiviset vaikutukset ==

Pelit aktivoivat aivojen eri osa-alueita ja edistävät fyysisten taitojen ja tiedollisen osaamisen kehittymistä. Ne voivat vaikuttaa positiivisesti silmän ja käden koordinaatioon, reaktioaikoihin sekä tilan hahmotuskykyyn. Koska pelaaja joutuu pelatessaan käsittelemään ja arvioimaan suuren määrän tietoa informaatiota nopeassa tahdissa, pelien aktivoivat vaikutukset on huomioitu myös terveydenhuollossa ja vanhustyössä. Fyysistä liikuntaa vaativia pelejä on käytetty esimerkiksi vanhusten kuntouttamisessa. 

Pelit ovat monille tärkeä osaa sosiaalista elämää, joka konkretisoituu erityisesti moninpeleissä, joissa pelaaja on vuorovaikutuksessa toisten pelaajien kanssa. Lisäksi raja reaalimaailman ja pelien välillä on yhä häilyvämpi. Usein pelejä pelataan yhdessä reaalimaailman kavereiden kanssa, mutta pelikavereiden kanssa voidaan luoda ystävyyssuhteita myös reaalimaailmassa. Ryhmässä toimiminen paitsi vaatii, myös opettaa erilaisia taitoja. Moninpelattavissa peleissä pelaajan on pystyttävä tekemään yhteistyötä ja kommunikoimaan tehokkaasti, jotta ryhmän tavoitteet toteutuisivat, eikä huonosti käyttäytyvä pelaaja löydä kauan peliseuraa.&lt;ref&gt;http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65453/Opinnaytetyo.pdf?sequence=1&lt;/ref&gt;

Onnistuminen pelissä tuottaa positiivisia tunteita, jotka puolestaan edistävät ihmisen henkistä hyvinvointia. Myönteisten tunteiden merkittävyyden takia pelien viihdearvoa ei pidä jättää huomiotta - jo se, että pelaaja viihtyy pelin ääressä, voidaan nähdä pelin positiivisena vaikutuksena.
Oppiminen on tehokkainta silloin, kun oppija saa prosessoida itse aktiivisesti oppimaansa. Pelit vaativat aktiivista toimintaa, joka tukee aktiivista oppimisprosessia tehokkaasti. Lisäksi peleissä opetettava asia on laitettu kontekstiin, joka on oleellinen asian ymmärtämisen kannalta. Kun oppilaalle tällä tavoin näytetään opittavan asian tärkeys ja he pääsevät sitä itse kokeilemaan, opittavat asiat jäävät huomattavasti paremmin mieleen. Pelit antavat jatkuvaa palautetta oppimisesta, koska oppilaan tekemillä valinnoilla on aina jokin vaikutus. Oppimispelin täytyy kuitenkin olla hyvin suunniteltu, jotta pelaaminen on motivoivaa. Kuitenkin parhaimmillaan oppimispelit tarjoavat miellyttävän tavan oppia, joka saa oppilaan viihtymään kauemmin opittavan asian parissa ja oppimaan innokkaammin uutta. Viihtyminen tukee myös uusien asioiden siirtymistä [[työmuisti|lyhytkestoisesta]] muistista [[Pitkäkestoinen muisti|pitkäkestoiseen]], jolloin opitut asiat säilyvät muistissa kauemmin. Peleillä siis on paljon potentiaalia oppimiseen, kunhan sitä vain osataan hyödyntää oikein.&lt;ref&gt;[http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2012/ptvk2012-10.pdf lähde]&lt;/ref&gt;

Oppimisen näkökulmasta pelit voivat myös toimia erilaisia rajoja ylittävinä [[oppimisympäristö|oppimisympäristöinä]]. Ne mahdollistavat esimerkiksi oppiainerajoja ylittävän oppimisen ja erilaisten oppimisympäristöjen yhdistelemisen. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman luonnoksissa oppimisympäristöillä viitataan toimintakäytäntöihin, joissa oppiminen tapahtuu.&lt;ref&gt;http://www.oph.fi/download/160358_opsluonnos_perusopetus_luvut_1_12_19092014.pdf&lt;/ref&gt; Perinteisiin oppimisympäristöihin on liitetty ajatus niiden fyysisyydestä. Pelit ja peliympäristöt kuitenkin kyseenalaistavat perinteisen fyysinen-virtuaalinen jaottelun. Se, että pelit eivät ole sidoksissa formaaliin kouluympäristöön, ylittää [[Formaali oppiminen|formaalin]] ja [[Informaali oppiminen|informaalin]] oppimisen rajoja. Oppimispelit luovat rajoja ylittävän oppimisympäristön myös opettajalle ja osallistavat parhaassa tapauksessa myös opettajan oppimaan. 
&lt;ref&gt;Koskinen, A. Kangas, M. &amp; Krokfors, L. 2014. Oppimispelien tutkimus pedagogisesta näkökulmasta. Teoksessa: Krokfors, L. Kangas, M &amp; Kopisto, K. 2014. Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Vastapaino. Tampere, s. 70&lt;/ref&gt;

== Pelit opetusvälineinä ==
Eri oppimisteorioiden painottumisella eri ajanjaksoina on ollut yhteyksiä myös oppimispelien kehitykseen. Viime vuosina oppimispelitutkimuksessa ovat korostuneet [[Konstruktivistinen oppimiskäsitys|konstruktivistiset]] sekä sosiokulttuuriset oppimisteoriat.&lt;ref&gt;Koskinen, A. Kangas, M. &amp; Krokfors, L. 2014. Oppimispelien tutkimus pedagogisesta näkökulmasta. Teoksessa: Krokfors, L. Kangas, M &amp; Kopisto, K. 2014. Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Vastapaino. Tampere, s. 24&lt;/ref&gt; Pelit kuitenkin kytketään usein pelkästään viihteellisyyteen, jolloin pelejä, pelillisyyttä ja leikillisyyttä ei tarkastella laajempana [[Pedagogiikka|pedagogisena]] kysymyksenä&lt;ref&gt;Kangas, M. Vesterinen, O. &amp; Krokfors, L. 2014. Johdanto. Oppimispelit lapsen maailman, pelitutkimuksen ja osallistavan pedagogiikan risteyskohdassa. Teoksessa: Krokfors, L. Kangas, M. &amp; Kopisto, K. 2014. Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Vastapaino. Tampere, s. 20&lt;/ref&gt;.

Pelien käyttäminen opetustarkoituksessa ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö, sillä ensimmäinen opetuskäyttöön suunniteltu peli, Kriegsspiel&lt;ref&gt;https://en.wikipedia.org/wiki/Kriegsspiel_(wargame)&lt;/ref&gt; julkaistiin jo vuonna 1812. Viime aikoina on tehty myös tutkimusta tavallisten kaupallisten ja verkkopelien hyödyllisyydestä yläkoululaisten ja lukioikäisten kouluopetuksessa. Pelkästään opetuskäyttöön tarkoitetut pelit eivät kuulu tähän kategoriaan ja niitä koskevat aivan omat vaatimuksensa. Oppimispeleistä saatetaankin käyttää termejä edutainment (education + entertainment) tai edugaming (education + gaming), kun halutaan korostaa oppimispelien viihteellisiä tai pelillisiä ominaisuuksia. Jos pelillä halutaan opettaa jotakin tiettyä asiaa, on sen oltava tarpeeksi haastava olematta kuitenkaan ylitsepääsemättömän vaikea. Hyvä opetuspeli motivoi pelaamaan omalla pelillisyydellään , on sisällöltään selkeä ja sisältää jonkinlaisen palauteosuuden, jolla ohjaaja voi varmistaa, että opittu aines pitää sisällään ainakin sen, mitä opetussuunnitelmassa pelillä halutaan välittää.

Pelillisen opetuksen, kuten kaiken muunkin koulussa tapahtuvan opetustyön tulee olla ammattitaitoisesti ohjattua.  Pelistä voidaan saada laadukasta opetusmateriaalia esimerkiksi käyttämällä niitä opetuskeskustelun pohjana. Pelillisen oppimisen arvostelu voi olla haasteellista.

Pelillisessä oppimisprosessissa määritellään ensin oppimisen tavoitteet. Yksinkertaisinta on valita ne opetussuunnitelmasta, rajaamalla kohteena oleva ilmiö, sekä esittämällä kysymykset, jotka ohjaavat oppimisprosessia. Tarina kannattaa kirjoittaa käsikirjoitukseksi, jolloin samalla määritellään tarinan käänteet. Tarinan eri toiminnallisissa vaiheissa oppijoita ohjataan ihmettelemään, jakamaan, sekä määrittelemään itse työskentelyä ohjaavia kysymyksiä. Välillä kysymyksiä tarkastellaan omana itsenä ja välillä pelin juonen luomissa käänteissä roolihahmon näkökulmasta. Pelillisyydessä pätevät samat konstruktivistiset periaatteet kuin muussakin oppimisessa. Sisällön ja tarinan on hyvä liittyä jollain tapaa oppijan aikaisempiin kokemuksiin.

Hyvin suunniteltu oppitunti voi olla [[pelillistäminen|pelillinen]], jolloin tavoitteet, säännöt ja palautejärjestelmä sitouttavat oppijan hyvään oppimiseen. Perinteiset tavat jakaa koulupäivä eivät aina välttämättä istu uuteen kulttuuriin, jota pelillisyys kouluun luo. Joskus tilat on muutettava toiseksi todellisuudeksi. Pelitilannetta ei aina voi katkaista välitunnin ajaksi. Joskus roolitutkimus on eri ryhmillä eri vaiheessa ja tietokoneita tarvittaisiin koko päivän ajan. Pelillisessä oppimisprosessissa keskeistä on se, että pelaajien tekemät valinnat vaikuttavat pelin etenemiseen. Pelaaja tekee valinnat oman ymmärryksensä pohjalta tarinan kehyksessä. Peleihin suunniteltujen valintatilanteiden kautta pelaaja edistyy tavoitteissaan. Pelaajan pelimotivaation kannalta suunnittelijan, eli opettajan, peliin luoma palautejärjestelmä on tärkeä. Sen kautta pelaaja saa tietoa edistymisestään.&lt;ref&gt;http://www.pelikasvatus.fi/index.php?option=com_content&amp;view=category&amp;id=26&amp;Itemid=136&lt;/ref&gt;

Vaikka pelien käyttämiseen opetuksessa liittyykin monia haasteita, liittyy pelien käyttämiseen opetuksessa myös monia hyviä puolia. Etenkin sellaiset nuoret, joille keskittyminen perinteiseen kouluopetukseen on hankalaa kokevat pelit luontevaksi tavaksi oppia. Lisäksi pelit kehittyvät jatkuvasti ja esimerkiksi liikuntapelejäkin on jo paljon. Tällaiset pelit mahdollistavat mm. kinesteettisen oppimisen.  Lisäksi pelit ovat suurimmalle osalle nuorista tuttuja, joten oppismisympäristö on heille periaatteessa tuttu. &lt;ref&gt;http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf&lt;/ref&gt;

=== Oppimispelit ===
Internetistä löytyy paljon erilaisia sivustoja peliopetuksen tueksi ja oppikirjakustantamoilla on myös tarjottavana digitaalisia pelejä oppikirjojen oheen. Lisäksi monet oppimispelit ovat ilmaisia. Opettajan tulee kuitenkin aina varmistaa pelien sisältö etukäteen ja miettiä, tukevatko ne oppimista. (Saarenpää 2009) Hyvin tunnettu esimerkki perinteisistä tietokoneella toimivista oppimisympäristöistä ja peleistä on WSOY:n kehittämä Opit, jota käytetään säännöllisesti useissa kunnissa. Opit on kattava opetuskäyttöön suunniteltu oppimisympäristö, joka tarjoaa monenlaista tukea sekä oppilaille että opettajille. Se sisältää myös yksinkertaisia oppimispelejä, joiden avulla opittu tieto pyritään sisäistämään. Näiden lisäksi useissa kouluissa on käytössä erilaisia oppimispelejä (yleensä cd-rom-levyjä), joita käytetään esimerkiksi kertaukseen. Oppimispelit ovat siis yleisiä kouluissa, mutta niiden rooli vaihtelee koulusta riippuen.

Perinteisen, opettajajohtoisen opettamisen sijaan peleissä tieto tarjoillaan pienissä erissä ja kertaantuvasti. Näin oppilas voi edetä esimerkiksi kertotaulujen harjoittelussa omaan tahtiin, mikä mahdollistaa eriyttämisen.  Pelien käyttöä voidaan miettiä myös pelillistämisen näkökulmasta.  Opetuspelien ei siis tarvitse olla digitaalisia, vaan opettaja voi hyödyntää pelimekaniikkaa opetuksessaan myös monella muulla tavalla. Kun peleistä tutut toimintatavat sisällytetään tavalliseen koulutyöhön, saadaan uudenlainen näkökulma opittavaan aiheeseen. 

=== Pelien kautta oppimisen luonne ===
Peleillä vaikean kohdan pelaaminen uudelleen ja uudelleen on osa viehätystä. Pelejä voi käyttää kokeisiin harjoitteluun ja oppimisongelmien tunnistamiseen. Vaikeita kohtia toistaa ja treenaa mielellään päästäkseen pelissä eteenpäin. Peleissä on rakenne ja säännöt: Peleissä eteneminen on tehty innostavaksi välietappien avulla. Pelaaja kokee jatkuvasti saavuttavansa jotain matkalla kohti lopullista tavoitetta. Pelit ovat vuorovaikutteisia kokemuksia: Pelaaja on mukana luomassa tapahtumia. Itse tekemällä asioita tulee henkilökohtaisempia ja omia. Pelit pakottavat aktiivisuuteen: Peli tarvitsee pelaajansa ja rakenteensa vuoksi koukuttaa etenemään haasteesta toiseen. Peli antaa selkeän rakenteen tietylle asialle ja määrittelee välietapit. Kokeile pelejä roolileikkinä: millaisia rooleja kukin ottaa ja miten kukin roolissaan pärjää.&lt;ref&gt;Ängeslevä, S. (2013). Oppimispelit, pelimäiset rakenteet ja kaupalliset pelit opetuksessa. &lt;/ref&gt;

== Pelillistäminen ==
{{Pääartikkeli|[[Pelillistäminen]]}}

Pelillistämisellä tarkoitetaan palvelu- tai järjestelmäsuunnittelua, jolla pyritään tuottamaan pelien kaltaisia psykologisia vaikutuksia. Motivointi edellyttää sen pohtimista, mikä tekee peleistä mukaansatempaavia ja mielekkäitä. Pelien vetovoimaisuutta selittävät mm. niiden synnyttämät osaamisen, onnistumisen ja hallinnan kokemukset, jännitys sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Pelillistämisen tavoitteena on vastaavien kokemusten herättäminen muissa konteksteissa. Pelillistämisen on uskottu automaattisesti tekevän tylsistä toiminnoista mukaansatempaavia. Toisaalta kaikki eivät koe kaikkien pelien olevan mukaansatempaavia. &lt;ref&gt;Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf s. 115-117&lt;/ref&gt; 

Pelitutkimuksen professori Frans Mäyrä argumentoi Aikalaisen haastattelussa pelillisyyden puolesta. Hänen mukaansa peleihin kohdistettavaa energiaa voisi aivan hyvin käyttää maailmanparantamiseen tai työn ongelmien pohtimiseen. Peleillä pyritään vaikuttamaan ihmisen ajattelu- ja toimintatapoihin. Mäyrän mukaan peleillä voitaisiin kehittää ongelmanratkaisutaitoja tai esimerkiksi vaikuttaa yksilön rooliin osallistuvassa demokratiassa. Pelillisyyttä on opittu käyttämään hyväksi opetuksessa, televisioviihteessä, markinoinnissa ja jopa poliittisessa kampanjoinnissa. Pelien parissa kasvanut sukupolvi odottaa pääsyä vuorovaikutukseen sisältöjen kanssa pelkän vastaanottamisen sijaan.&lt;ref&gt;Hakala, J. 2011. Pelillisyys voi parantaa maailmaa. Aikalainen http://aikalainen.uta.fi/2011/02/18/pelillisyys-voi-parantaa-maailmaa/&lt;/ref&gt;  

== Sukupuoli ja pelaaminen ==

Digitaalisten pelien vaaroja ja väkivaltaisuutta koskevissa uutisissa ja tutkimuksissa keskitytään usein poikiin ja nuoriin miehiin. Peliteollisuus on miesvaltainen ala, mikä näkyy pelien sisällöissä ja ulkoasuissa. [[Stereotypia]] peleistä poikien juttuna ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Molemmat sukupuolet pelaavat, mutta usein erilaisia pelejä. Pelaajat ovat kuitenkin ennen kaikkea yksilöitä, omine mieltymyksineen.&lt;ref&gt;Pelikasvattajan käsikirja s. 118-121&lt;/ref&gt;  

Peleissä käsitellään sukupuolta usein kärjistäen ja [[Stereotyyppi|stereotyyppisesti]]. Olennaista on myös oman pelihahmon sukupuoli. Pienille lapsille suunnatuissa pelessä on usein sukupuoleton hahmo, esimerkiksi eläinhahmo. Isommille lapsille suunniteluissa peleissä hahmot ovat ihmismäisempiä. Naispuoliset hahmot ovat usein korostetun naisellisia.&lt;ref&gt;Pelikasvattajan käsikirja s. 120-121&lt;/ref&gt;

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Pelikasvattajan käsikirja | Tekijä = Harviainen J.T., Meriläinen M &amp; Tossavainen T. (toim.)  | Vuosi = 2013  | Julkaisija =  Pelikasvattajien verkosto | Tunniste = {{ISBN|978-952-6696-06-5}} | www = http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf | Viitattu = 22.12.2014 }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.pegi.info/fi/index/ Lisätietoja pelien ikärajoista]
* [http://www.pegi.info/fi/index/id/201/ Sisältösymbolien merkitykset]
* [http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf Pelikasvattajan käsikirja]
* Krokfors, L. Kangas, M &amp; Kopisto, K. (toim.) 2014. Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Vastapaino. Tampere.
* Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki.</text>
      <sha1>oao4bo72apjcg6k7kurwdb9kuh4hryf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>S2 Demokraattinen yhteiskunta/Kolmas sektori yhteiskunnan toimijana</title>
    <ns>0</ns>
    <id>15941</id>
    <revision>
      <id>160854</id>
      <parentid>119269</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:35:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160854</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2054" sha1="evdz45qpt3l9tp0ogetl4htxpoz8yhm" xml:space="preserve">{{Talouden sektorit}}
'''Vapaaehtoissektori''' (myös '''kolmas sektori''' tai nk. '''järjestökenttä''') on [[yksityinen sektori|yksityisen sektorin]], [[julkinen sektori|julkisen sektorin]] ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tavoitteet. 
Vapaaehtoissektorin toimijoita ovat muun muassa [[yhdistys|yhdistykset]], [[osuuskunta|osuuskunnat]] ja [[säätiö]]t. 

Vapaaehtoissektorin talous eroaa yksityisestä (yritys)taloudesta siinä, että toimijat eivät tavoittele voittoa (non-profit). Jos vuotuista voittoa tulee, se sijoitetaan takaisin toimintaan. Verotuskohtelu on myös erilainen kuin yksityisillä yrityksillä.

Vapaaehtoissektorin organisaatioiden perustana ovat yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demokraattisuus (jäsen/ääni-periaate, ei omistajuuteen perustuva äänivalta). Organisaation tavoitteet lausutaan sen säännöissä.

== Kolmas sektori Suomessa ==
Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset. Suomalaisista osuuskunnista suuri osa on siirtynyt pääpiirteiltään yksityiselle sektorille.

Kolmannen sektorin osuus suomalaisten ajankäytöstä ja bruttokansantuotteesta on 3–7 %.

==Katso myös==
* [[Yhteiskunta]]
* [[Yksityinen sektori]]
* [[Julkinen sektori]]
* [[Kansalaisjärjestö]]
* [[Sosiaalinen pääoma]]
* [[Yhteisötalous]]
* [[Matalan kynnyksen palvelut]]

== Lähteet ==
{{Viitteetön}}
* Helander, Voitto: ''Kolmas sektori: Käsitteistöstä, ulottuvuuksista ja tulkinnoista''. Gaudeamus, Helsinki 1998. {{ISBN|9516627358}}
* Helander, Voitto ja Laaksonen Harri: ''Suomalainen kolmas sektori: Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu''. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki 1999. {{ISBN|9517471244}}
* ''Vertaansa vailla: ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä.'' Toim. Marja Vuorinen ym. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki 2005. {{ISBN|9517471645}}

[[Luokka:S2 Demokraattinen yhteiskunta]]</text>
      <sha1>evdz45qpt3l9tp0ogetl4htxpoz8yhm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Suomen esihistoria</title>
    <ns>0</ns>
    <id>16082</id>
    <revision>
      <id>160852</id>
      <parentid>120015</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:35:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160852</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="27915" sha1="oztci1sxccidhw8rkpztnrpgmguxvf6" xml:space="preserve">== Ajoitus ==
[[Tiedosto:Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus (osa); Tarkastuskuva (musketti.M012-AKF133928-).jpg|pienoiskuva|287x287px|AKF133928: Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus 

Kalliomaalauksia löytyy nykyään useammankin

metrin korkeudesta. Maalauksia ei ole alun perin tehty niin korkealle vaan niiden nykykyinen sijainti johtuu maanpinnan noususta. Korkeuden muutoksen avulla pystytään myös ajoittamaan maalausten tekoaikaa.
]]
Esihistoriallinen aika jaetaan Suomessa kolmeen osaan, jotka voidaan jakaa vielä pienempiin osiin piirteittensä mukaan. Viimeisimmän jääkauden jälkeen Suomessa alkoi kivikausi. Kivikausi on ajanjaksoista pisin ja se kestikin noin vuodesta 8500eaa. vuoteen 1700eaa. Sen jälkeen metallien käyttö rantautui Suomeen ja siirryttiin pronssikauteen, joka kesti reilut tuhat vuotta noin vuoteen 500eaa. asti. Esihistoriallinen aika päättyi Suomessa rautakauteen. Esihistoria jatkui Suomessa kuitenkin maailmanlaajuisesti suhteellisen pitkään aina 1200-luvulle asti.

Esihistoriallinen aika kesti Suomen alueella siis noin 10 000 tuhatta vuotta. Esihistorian aikana on siis ehtinyt elää satoja sukupolvia ja kulttuuri, elintavat sekä ympäristö ovat ehtineet muuttua suurestikin. Arkeologin tehtävään kuuluu tutkia ja muodostaa kuvaa ihmisten menneisyydestä tutkien jälkiä, joita ihmiset ovat jättäneet jälkeensä eläessään. Jotta arkeologi voi käyttää tutkimuskohteita tehokkaasti hyödykseen tutkimuksessa täytyy ne ajoittaa. Jos esine tai muu ihmisen jättämä jälki on ajoittamaton, se on vaikea tulkita osaksi isompaa kokonaisuutta.

Esihistoriallisista muinaisesineistä ja -jäännöksistä hyvin harvoin tiedetään varmaa ajoitusta, mutta arkeologeilla on monia keinoja, joilla voidaan tehdä hyvin tarkkojakin arvioita iästä.

Seuraamalla muutosta voidaan muodostaa aikajanaa löydöistä ja verrata niitä toisiinsa, mutta näin ei kuitenkaan saada tietää absoluuttista ikää. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi typologia, joka luokittelee esineitä ryhmiin niin piirteiden, kuten kuvioinnin ja materiaalin avulla sekä rannansiirtymäkronologia, jossa arvioidaan löytöjen ikää vähittäin kohoavan maanpinnan avulla. 

Absoluuttisia menetelmiä eli keinoja, jotka kertovat tarkan iän vuosissa on myös olemassa. Orgaanisista aineista eli eloperäisistä aineista voidaan mitata radioaktiivisen hiilen puolittumista. Koska hiilen puolittumisaika on vakio, kertoo tieto hyvinkin tarkan esineen ajoituksen hyvinkin tarkasti. Ongelma on kuitenkin, että Suomen happamassa maaperässä orgaaniset aineet säilyvät hyvin harvoin. Muita absoluuttisia menetelmiä ovat esimerkiksi lämpösäteilyajoitus, jolla pystytään mittaamaan poltettujen saviesineiden ikää ja dendrokronologia, joka tutkii ajoitusta puiden vuosirenkaiden kehityksen avulla.

Arkeologia ei selvitä nykyään yksin ajoituksia vaan apuna on paljon muiden tieteiden keinoja. Luonnontieteet ovat suuressa osassa monessa nykyaikaisessa ajoituskeinossa, mutta myös esimerkiksi kielitieteitä ja antropologiaakin käytetään hyväksi arkeologisissa tutkimuksissa. 

== Esineet ==
[[Tiedosto:Juomasarvi; lasinen juomasarvi (musketti.M012-KM13200-5a).jpg|pienoiskuva|KM13200:5a Juomasarvi
Lasiesineet olivat hyvin harvinaisia esihistoriallisella ajalla. Tämä lasinen juomasarvi on löytynyt Laitilasta.
]]
[[Tiedosto:Comb ceramic pottery from Taipalsaari, Finland.jpg|pienoiskuva|KM30887:995 Saviastia
Saviastiat ovat tärkeitä löytöjä tutkijoiden kannalta, koska niiden ominaisuudet vaihtelevat selvästi ajan ja paikan mukaan.

Tämä kyseinen saviastia on peräisin kampakeraamiselta kaudelta.
]]
Elämme nykyään esineiden täyttämässä ympäristössä. Jos katsot ympärillesi, voit luultavasti helposti nähdä kymmenittäin esineitä. Esihistoriallisella ajalla esineitä on ollut huomattavasti vähemmän, mutta ne ovat silti olleet tärkeässä osassa ihmisten selviytymisessä ja kulttuurin muotoutumisessa.

Esihistorialliselta ajalta on säilynyt nykypäivään asti monia erilaisia esineitä. Suuri osa löytyneistä esineistä ovat työntekoon ja ruuanlaittamiseen liittyviä esineitä, mutta myös uskonnollisia esineitä ja koruja on löytynyt. Emme kuitenkaan voi tarkasti tietää, mitä kaikkia esineitä ihmiset ovat käyttäneet, koska yleisimmät käytetyt materiaalit olivat esihistoriallisella ajalla orgaaniset aineet, kuten puu, luu ja nahka, jotka ovat maatuneet jo kauan sitten Suomen happamassa maaperässä. Emme myöskään voi aina olla täysin varmoja löydettyjen esineiden käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi karhun muotoinen kivi saattaa olla uskonnollinen esine tai sitten lapsen lelu.

Aikakausille tyypilliset esineet ja materiaalit määrittelevät nykyään, miten nimeämme niitä. Rautakausi kertoo, että osa työkaluista ja esineistä on tehty raudasta, kun taas kampakeraaminen kausi kertoo, että ajan saviastioiden koristelu muistutti kammalla tehtyä kuviota. Vasarakirveskulttuuri viestii vasarakirveiden saapumisesta kulttuuripiiriin.

Kivikaudella työkaluja, aseita ja koruja valmistettiin erilaisista kivilajeista, mutta myös orgaanisista aineista kuten luusta, puusta ja nahasta tehtiin käyttöesineitä kiviesineiden rinnalle. Savesta tehtiin tyypillisesti astioita, joita käytettiin ruoansäilöntään ja -laittoon. Poltettu savi on yksi ajan tärkeistä säilyneistä materiaaleista tutkimuksenkin kannalta, koska niiden koristelut ja täyteaineet vaihtelevat aikakauden ja löytöpaikkojen mukaan.  Ajan arvomateriaalina toimi meripihkaa, joka oli suosittu materiaali koruissa ja jota on löydetty myös uhripaikkoina pidetyiltä alueilta.

Pronssikaudella Suomessa alkoi esiintyä pronssista tehtyjä työkaluja ja koriste-esineitä. Suomessa pronssiesineitä ei kuitenkaan ole löytynyt suurissa mittakaavoissa, kuten esimerkiksi Tanskassa. Vain varakkaimmilla ihmisillä oli varaa hankkia pronssiesineitä ja näin ollen suurin osa työkaluista ja aseista on pronssikaudellakin tehty jo kivikaudelle tyypillisistä materiaaleista. Pronssi kuitenkin mahdollisti ominaisuuksiensa vuoksi uudenlaisten esineiden teon. Esimerkiksi ensimmäiset miekat ovat tehty pronssista. 

Rautaesineitä on Suomessa käytetty enemmän kuin pronssisia. Syy on rautamalmissa, jota Suomesta löytyy helposti toisinkin kuparia ja tinaa, joita tarvittiin pronssin valmistamiseen. Kun rautakaudella ihmiset oppivat käsittelemään malmia ja takomaan rautaa, metallin käyttö arkipäiväistyi vähitellen. Raudasta tehtiin niin aseita kuin työkalujakin, mutta siitä alettiin tehdä myös nykypäivän näkökulmasta arkipäiväisempiä esineitä, kuten patoja. Kuitenkin jo kivi- sekä pronssikaudelta tutut luu-, nahka- ja puuesineet pysyivät ja pysyvät osittain yhä nykypäivänä metallisten esineiden rinnalla. Ajan arvokkaimpia materiaaleja oli hopea ja sitä käytettiin koruissa sekä uhrilahjana, mutta myös paloina aikaisena valuutan kaltaisena maksuvälineenä.

== Asuminen ==
[[Tiedosto:Lukot ja avaimet.jpg|pienoiskuva|240x240px|KM2273:1
Ensimmäiset lukot ovat tulleet suomalaisten taloihin viimeistään viikinkiajalla.
]]
Kun arkeologit tutkivat vanhoja asuinpaikkoja, saattavat he löytää merkkejä asumisesta monelta eri aikakaudelta aina kivikaudelta historialliselle ajalle. Monet nykyisetkin asuinpaikkamme saattavat sijaita tietämättämme kivikautisen majapaikan tai vaikkapa rautakautisen kylän päällä. Vaikka asuinalueet ovat pysyneet osittain samana kuin esihistoriallisella ajalla, ovat asumiseen liittyvät tavat ja uskomukset muuttuneet paljon esihistorian ajasta.

Asuminen on ollut Suomessakin rannikoille keskittyvää. Veden lähellä asuminen on mahdollistanut niin liikkumisen, kalastuksen kuin hylkeenpyynninkin, mutta on todennäköistä, että veteen on liittynyt myös erilaisia uskomuksia sekä symboliikkaa, jonka merkityksiä emme voi nykyisin varmaksi tietää. 

Jääkauden jälkeen, noin 11 000 vuotta sitten, Suomi asutettiin ja alkoi kivikausi. Ilmaston lämpeneminen oli nopeaa jääkauden jälkeen ja Suomenkin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin mihin me olemme tottuneet. Ilmasto muistutti nykypäivän Keski-Eurooppaa ja metsiä vallitsivat jalopuut, joita nykyisin kasvaa lähinnä vain Etelä-Suomessa.
[[Tiedosto:Savi-idoli.jpg|pienoiskuva|254x254px|KM8955:130 Savi-idoli
Kun asutus muuttui pysyväksi, liittyivät talonhaltijat osaksi ihmisten uskomuksia. Niitä mallinnettiin esimerkiksi savi-idoleilla.
]]
Kivikauden alussa asuinpaikat eivät olleet vielä pysyviä. Ensimmäiset matkat Suomen alueelle ovat olleet todennäköisesti pyyntimatkoja, joilta on palattu takaisin alkuperäiseen lähtöpaikkaan. Pitkään laajemman asuttamisen jälkeenkin elämäntapa oli liikkuva ja asuinpaikat vaihtelivat vuoden kierron mukaan. Esimerkiksi kesäksi liikuttiin otollisille kalapaikoille, kun taas talvella useammat pienemmät ryhmät saattoivat kerääntyä talviasumuksiin rantojen ääreen, joissa hylkeenpyynti oli mahdollista. 

Asuminen tapahtui kivikaudella pitkään kevyissä, pyöreäpohjaisissa kodissa, jotka sopivat liikkuvaan elämäntapaan, mutta noin 4000eaa alkoi ilmestyä pyyntitalouden kasvun ja väestön lisääntymisen myötä myös kiinteämpiä asutuksia. Ajan talot rakennettiin mataliin kuoppiin, jonka päälle tehtiin turpeella tai ruo’olla katettu hirsimökki. Samalle ajanjaksolle ajoittuvat myös niin keramiikan käytön huomattava lisääntyminen, asuinpaikoille vainajien hautaaminen sekä varhaiset merkit maanviljelystä. 

Pysyvä asutus muutti myös ihmisten maailmankuvaa ja suhtautumista maahan. Ihmiset alkoivat olla tietoisempia omasta alueestaan ja asuinpaikastaan. Tästä kertovat niin hautaustavat, mutta myös savi-idolit, joita on pidetty suojelevia haltijoita tai vainajien henkiä kuvaavina esineinä.

Pronssikauden asumuksista ei ole säilynyt paljoakaan nykypäivään, mutta tiedetään että asuminen on jatkanut kehittymistä pysyvämpään suuntaan. Asuntoina toimivat ainakin nelikulmion muotoiset pitkätalot, jotka nimestään huolimatta ovat todennäköisesti olleet melko ahtaita. Talossa on nimittäin suuren perheen lisäksi asuneet myös kotieläimet ja karja. Esimerkiksi Rieskaronmäeltä löytynyt pronssikautinen talo oli valmistettu savella tiivistetystä olkipunoksesta ja turpeesta. Se oli kooltaan 17x8 metriä ja se pysyi lämpimänä talon keskellä sijainneen lieden avulla. Talojen läheisyydessä oli myös pieniä vehnä- ja ohrapeltoja, joiden merkitys ravinnonlähteenä kasvoi. Läheisellä kalliolla saattoi nähdä hiidenkiukaan eli hautaröykkiön, johon yhteisö hautasi vainajansa.

Rautakaudella Suomen alueen ilmasto alkoi viiletä ja lehdot jalopuineen vaihtuivat kuusimetsiin. Väestönkasvukin pysähtyi ajanlaskun alkuun asti. Rautakaudella maanviljelyn ja karjanhoidon merkitys kuitenkin kasvoi ja asuminen muuttui edelleen pysyvämpään suuntaan. Rautakaudella oli pitkään käytössä myös kivi- ja pronssikaudelta tuttuja asumuksia, mutta vähitellen asuminen siirtyi pieniin savupiiputtomiin hirsitupiin, joita lämmitettiin kiukailla. Tämän tyyliset savupirtit pysyivät käytössä pitkään historialliselle ajalle asti. Pysyvän asutuksen myötä myös kyläyhteisöt alkoivat vahvistua ja talonpoikaiskulttuurin kehittyminen alkoi.

* Tutustu arkeologin työhön ja Rieskaronmäen pronssikautiseen asuinpaikkaan käymällä läpi [https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=531010035 alueella tehtyjä tutkimuksia.]

== Hautaaminen ==
[[Tiedosto:Östersundom, Korsnäs, Villanella (hkm.HKMS000005-km0000mc6i).jpg|pienoiskuva|319x319px|Esihistoriallisia hautaröykkiöitä voi edelleen löytää luonnosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että niitä ei saa mennä itse kaivamaan ja tutkimaan. Tutustu muinaismuistolakiin [https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu Museoviraston sivuilla.]]]
Kuolema on aina koskettanut ihmisiä ja siihen on suhtauduttu eri tavoin läpi historian. Tapa miten ihmiset kohtelevat vainajiaan antaa meille hyvän tilaisuuden päästä tutustumaan heidän uskomuksiinsa. Nykyisin haudat ovat usein helposti löydettävissä hautausmaalta, mutta tarkkaavainen kulkija voi löytää merkkejä myös esihistoriallisista haudoista kulkiessaan luonnossa.

Kivikaudella hautaaminen tapahtui usein punamultahautoihin. Punamultahaudat ovat hieman ihmisiä suurempia kuoppia, johon ihminen on haudattu. Hänen mukaansa on voitu laittaa erilaisia hauta-antimia, kuten meripihka koruja tai kiviesineitä.  Lopuksi vainajan päälle on ripoteltu punamultaa.

Ei voida tietää varmaksi mitä uskomuksia hautaamiseen on liittynyt, mutta voimme esittää sivistyneitä arvauksia. Punamulta on esimerkiksi liitetty punaisen värinsä vuoksi elämään sekä vereen ja myös uskoa kuolemanjälkeiseen elämään on pidetty todennäköisenä, koska vainajille on annettu esineitä mukaan hautoihin.

Pronssikaudella hautaamisessa yleistyivät hiidenkiukaat eli kiviröykkiö, jonka sisään vainajat on haudattu. Pronssikaudella polttohautaus yleistyi, joten vainaja tai hänen tuhkansa sijoitettiin kiviarkkuun ja sen päälle ladottiin kiviä usein pyöreään, mutta välillä myös esimerkiksi laivan muotoon. Hauta-antimien määrä vähentyi myös. Pronssikautiset hiidenkiukaat sijoitettiin usein asumuksia lähellä olleen kallion laelle. Hautaröykkiön voi nykypäivänäkin huomata helposti, jos liikkuu oikeassa paikassa. 

Rautakauden mittaan ihmisiä haudattiin monilla eri tavoilla, mutta tyypillistä ajalle oli, että vainajat poltettiin ja haudattiin kalmistoihin, joiden päälle rakennettiin jo pronssikaudella tutuksi tulleita kiviröykkiöitä. Rautakaudelta hauta-antimiakin on löytynyt enemmän ja esimerkiksi rikki väännetyt miekat ovat ajalle tyypillinen hautalöytö.

Esihistoriallisella ajalla hautaaminen ei rajoittunut kuitenkin vain äskeisissä kappaleissa mainittuihin tapoihin. Voit tutustua laajemmin erilaisiin hautaustapoihin Museoviraston [http://akp.nba.fi/wiki;luokka;hautaaminen arkeologisen kulttuuriperinnön oppaassa].

== Elinkeinot ==
[[Tiedosto:Hirvikuvio lähempää kuvattuna (kuvio G).; Tarkastuskuva (musketti.M012-AKD47550-1).jpg|pienoiskuva|248x248px|AKD47550:1 Hirvikuvio Hirvi oli yksi esihistoriallisen ajan tärkeimmistä saaliseläimistä. Hirven kaikki osat pystyttiin käyttämään. Syötävän lihan lisäksi esimerkiksi luita käytettiin työkalujen tekemiseen ja turkkia vaatteisiin.]]
Nykyajan palveluyhteiskunnassa moni meistä ei käytä juurikaan aikaa varsinaiseen ruoan hankkimiseen. Käymme töissä, josta saamallamme palkalla voimme ostaa ruokaa ja tarvikkeita omien tarpeidemme mukaan. Esihistoriallisella ajalla ei ammatteja vielä ollut kehittynyt niin kuin nykypäivänä vaan ihmiset työskentelivät, jotta selviämisen edellytykset täyttyisivät ja tarvittavat esineet saatiin tehtyä. Tämän takia suuri osa työskentelyyn käytetystä ajasta onkin mennyt ruoan hankkimiseen.

Varhaisella kivikaudella ihmiset elivät pyynti- ja keräilykulttuureissa. Elämä oli sitoutunut vuodenaikoihin ja ruoan perässä liikkuminen oli elinehto selviytymiselle. Ruokaa saatiin siis kalastamalla, metsästämällä ja keräilemällä ajankohdalle suotuisia eläimiä ja kasveja. Tärkeitä riistaeläimiä olivat esimerkiksi hirvi ja hylje.  Kasveista esimerkiksi vesipähkinä oli suosittu ravinnonlähde. Koira on ollut ihmisen metsästysapuna jo näistä ajoista lähtien.

Kivikauden lopulla alkoivat ensimmäiset maanviljelyn kokeilut ja asutus siirtyi vähitellen pysyvämmäksi. Ruoan hankinta keskittyi pääsääntöisesti edelleen metsästykseen ja keräilyyn, mutta pieniä määriä ohraakin on saatettu viljellä ravinnoksi.

Pronssikaudella viljelyn merkitys kasvoi yhä entisestään ja kun karjatalouttakin aloitettiin harjoittamaan, muuttui asutuskin yhä pysyvämmäksi. Viljelyssä hyödynnettiin paljolti kaskeamista, mutta myös pienet pellot talojen läheisyydessä lisääntyivät. Viljakasveina toimivat ohra ja vehnä. On kuitenkin hyvä huomioida, että maatalouden lisääntyminen ei tarkoittanut entisten tapojen totaalista katoamista vaan pyynti ja keräily olivat yhä tärkeitä keinoja ravinnon takaamiseksi. Tämä pitää paikkaansa myös rautakaudella ja jopa pitkälle historialliselle ajallekin.

Rautakaudella kehitys jatkui saman suuntaisesti. Kaskeamisen ohella peltojen raivaaminen lisääntyi, kun lisääntyneen karjan myötä myös lantaa saatiin enemmän ja peltoja pysyttiin lannoittamaan paremmin. Rautakaudella Suomen alueella asuneet ihmiset tutustuivat ensimmäistä kertaa myös rukiiseen ja kauraan. Kotieläiminä pidettiin jo pronssikaudelta tuttuja lehmiä, sikoja, lampaita ja vuohia, mutta myös ensimmäiset hevoset saapuivat suomalaiseen pihapiiriin rautakaudella. Karjan lisääntyminen vaikutti myös kiinteän asumisen vakiintumiseen. Karja vaatii suojaa kylmyydeltä ja rehua ruuaksi talvellakin. Tämä olisi ollut vaikeaa toteuttaa, jos asuinpaikat olisivat vaihdelleet läpi vuoden.

[[Tiedosto:KM 25771 meripihkariipus Astuvan ukko; Esinekuva (musketti.M012-AKD23183-1).jpg|pienoiskuva|231x231px|KM 25771 meripihkariipus Astuvan ukko.
Meripihkaa tuotiin Suomeen Itämeren etelärannikoilta esimerkiksi koruja vartemn. Se oli todella arvokasta ja sitä onkin kutsuttu jopa ”kivikauden kullaksi”.
]]

= Kaupankäynti =
Nykyään lähes kaikki esineemme ovat jostain ostettuja ja vain harva tekee käyttöesineitään itse. Esihistorian aikana tilanne oli hyvin toinen. Esineitä oli vähemmän ja niitä tehtiin lähinnä omaan käyttöön. Kuitenkin esihistoriallisella ajallakin tiedetään ihmisten käyneen kauppaa keskenään pitkienkin matkojen takaa.

Esihistorialliselta ajalta ei luonnollisesti ole säilynyt kirjallisia lähteitä käydystä kaupasta, mutta pääsemme kurkistamaan ajan tottumuksiin tutkimalla ympäri Suomea löydettyjä esineitä. Tärkeitä löytöjä tältä kannalta ovat esimerkiksi esineet, joiden tiedetään saapuneen alueelle muualta kauppiaiden mukana.

Kaupankäynti esihistoriallisella ajalla oli erilaista kuin millaiseksi me sen käsitämme. Kauppaa ei käyty kaupoissa vaan tavarat liikkuivat kauppiaiden mukana vaihtoverkostoja pitkin, joiden osana Suomen alueetkin olivat. Kauppaa ollaan myös kokoonnuttu käymään markkinapaikoilla, jotka ovat toimineet myös tärkeinä kulttuurien kohtaamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen paikkoina. 
[[Tiedosto:KM 18000-1624-1638 helminauha ja riipuksia; Esinekuva (musketti.M012-AKD25392-1).jpg|pienoiskuva|232x232px|KM 18000-1624-1638 helminauha ja riipuksia
Euran Luistarista löytynyt koru sisältää ulkomaisia kolikoita. Vaikka Suomessa ei vielä lyötyä valuuttaa käytettykään, päätyi muiden alueiden kolikoita täälläkin koristeiksi ja näin vaihtokaupan kohteeksi. Kolikot ovat ajoittamisen kannalta tärkeitä esineitä, koska niiden avulla voidaan saada valmistusaika tietoon hyvinkin tarkasta. 
]]
Vaikka Suomesta onkin löydetty kolikoita jo esihistorialliselta ajalta, ei rahalla ole käyty kauppaa Suomessa vielä silloin. Kauppaa käytiin vaihtamalla omia tuotteita tavaroihin ja materiaaleihin, joita ei pystytty itse valmistamaan tai hankkimaan. Suomeen on tuotu esimerkiksi piikiveä ja meripihkaa, joita ei löydy Suomesta. Myös taidokkaasti tehtyjä koruja ja aseita on tuotu Suomeen läpi esihistorian. Vaihtotavarana Suomen alueella asuneet ihmiset käyttäneet esimerkiksi turkiksia sekä monipuolista hylkeenrasvaa.

== Maailmankuva ==
''”Ennen maailman syntyä, oli ollut vain vettä. Tähän veteen vesilintu muni suuren munan. Muna hajosi ja sen osista syntyi maa. Näin alkoi elämä maan päällä.”'' Tällainen on eräs maailman syntyä kuvaava kertomus, jonka juuret ovat esihistorian ajan Suomen alueelta.

Ihmiset ovat läpihistorian selittäneet ympärillään tapahtuvia asioita erilaisin keinoin ja uskoneet erilaisiin yliluonnollisiin asioihin.  Nykyään maailmankuvamme on vahvasti tieteeseen perustuva ja usko erilaisiin yliluonnollisiin asioihin on vähenemässä. Esihistoriallisella ajalla maailman toimintaa ei osattu selittää tieteellisillä keinoilla. Ihminen on kuitenkin aina ollut kiinnostunut esimerkiksi maailman synnystä ja kuoleman jälkeisestä ajasta, joten jo esihistoriallisella ajalla näitä on pyritty selittämään erilaisilla keinoilla.

Suomen alueella vallinnut maailmankuva esihistoriallisella ajalla oli pohjimmiltaan animistinen eli ihmiset uskoivat, että he elivät vuorovaikutteisessa maailmassa, jossa myös tieteellisestä näkökulmasta elottomat asiat, kuten vesi tai tuuli saattoivat käyttäytyä tietoisesti, eikä erottelua elävän ja elottoman välillä tehty niin voimakkaasti kuin nykyään.  
[[Tiedosto:KM 17131-535 savi-idoli, karhu; Esinekuva (musketti.M012-AKD53364-1).jpg|pienoiskuva|AKD53364:1 Savi-idoli. Kyseinen savi-idoli esittää karhua. Karhuun liittyi esihistoriallisella ajalla useita erilaisia uskomuksia ja se on ollut näin myös suuressa roolissa esineiden koristuksissa. Karhuja on kuvattu esimerkiksi tällaisilla idoleilla ja kivestä tehdyissä eläimenpäänuijissa. [https://is.muni.cz/el/1421/jaro2007/BA208F/um/Peijaiset.pdf Tutustu karhunpeijaisiin saadaksesi lisätietoa karhuihin liittyneistä uskomuksista.]]]
[[Tiedosto:Kirkkonummen Juusjärven kalliomaalaus; Tarkastuskuva (musketti.M012-AKF128177-).jpg|pienoiskuva|317x317px|AKF128177 Juusjärven kalliomaalaus Kalliomaalaukset on maalattu punamullalla, usein ihmisen päätä muistuttaviin, kallioihin. Maalausten lisäksi myös punaisella värillä on ollut oma merkityksensä. Sitä on usein vereen, elämään ja kuolemaan liittyvänä värinä. Punamultaa on löytynyt myös esimerkiksi esihistoriallisista haudoista.]]
Toinen keskeinen käsitys Suomen alueella vallinneessa maailmankuvassa oli maailman kerroksellisuus. Uskottiin, että maailman, jossa jokapäiväinen elämä tapahtui, lisäksi oli olemassa ylinen ja alinen maailma, jossa esi-isät ja jumalat vaikuttivat. Shamaani oli henkilö, joka pystyi liikkumaan näiden maailmoiden välillä ja pystyi näin esimerkiksi kysymään apua jumalilta ja hahmottomaan näin maailmaa eri tavalla, kuin yhteisön muut henkilöt.

Ihmisten maailmankuva näkyi myös siinä, miten he kohtelivat ympäristöään ja muokkasivat sitä. Luonnon kanssa elettiin läheisessä vuorovaikutuksessa ja eri elämillä oli omia persoonallisia ja symbolisia piirteitä, jotka vaikuttivat ihmisten uskomuksiin ja eläinten rooliin ihmisten maailmassa. Tämä näkyi myös ihmisten tekemissä tavaroissa ja taiteessa. Esimerkiksi kalliomaalauksiin, joita on tulkittu myös uskonnollisiin rituaaleihin liittyviksi paikoiksi, on maalattu usein hirviä ja lintuja.

Maailmankuva ei ole kuitenkaan ollut koko esihistoriaa muuttumaton vaan uskomukset ovat muuttuneet kulttuurin ja kehityksen mukana sekä alueesta riippuen. Merkkinä muutoksesta ovat esimerkiksi selvät hautaustapojen muutokset läpi esihistorian. Kuitenkin animistiset piirteet pysyivät aina kristinuskon vahvistumiseen asti maailmankuvan pohjana.

== Liikkuminen  ==
[[Tiedosto:Veistos; puinen hirvenpää (musketti.M012-KM14189-1).jpg|pienoiskuva|Veistos; puinen hirvenpää (musketti.M012-KM14189-1)
Lehtojärveltä löytynyt puinen hivenpää on voinut toimia veneen kokkapuuna.
]]
Liikkuminen on ollut tärkeä osa ihmisen elämää jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Metsästäminen ja keräily olivat tärkeitä elinkeinoja ihmiselle etenkin kivikaudella ja pronssi- sekä rautakaudellakin niihin turvauduttiin maanviljelyn lomassa. Esihistoriallisen ihmisen oli siis liikuttava sinne missä riistaa sekä keräiltäviä kasveja oli parhaiten saatavilla kyseisenä aikana.  Myös kaupankäynti on saanut ihmisiä liikkumaan pitkiäkin matkoja jo esihistoriallisella ajalla.

Nykyään on vaikea kuvitella millaista olisi liikkuminen ilman teitä. Ensimmäiset tiet ovat kuitenkin rakennettu Suomen alueella vasta rautakauden lopulla. Esihistoriallisella ajalla Suomen alueen ovat täyttäneet vanhat metsät, joissa liikkumiselle suotuisimmat reitit ovat olleet luonnon ja eläinten muokkaamat polut. Vesireitit ovatkin olleet tärkeimpiä kulkureittejä ajan ihmiselle, koska niitä pitkin matka helpottui ja nopeutui. Vesillä liikkuvat kulkuvälineet helpottivat myös suurempien tavaramäärien kuljetusta.
[[Tiedosto:Luuluistimet.jpg|pienoiskuva|KD172: Luuluistimet
Luuluistimia on saatettu alkaa Suomessakin käyttää jo rautakaudella. Luistimilla ei potkittu kuin nykyään vaan matka sujui rautapiikkisellä sauvalla työntämällä.

Tutustu luistinten historiaan [http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2003/luuluistimet Kansallismuseon sivuilla.]
]]
Vesillä liikkumisen välineinä käytettiin puusta koverrettuja [[w:Ruuhi|ruuhia]] ja luultavasti myös nahkaveneitä. Myös varsinaisia puusta rakennettuja veneitä alettiin käyttää rautakaudella, kun leveäteräiset rautakirveet mahdollistivat niiden rakentamisen. Tähän mennessä löydetyt Suomesta löydetyt esihistorialliset veneet ovat olleet pienehköjä ruuhia, joihin ei ole mahtunut kovinkaan montaa ihmistä. Suomen alueelta löytyneistä kalliomaalauksissa kuitenkin tunnetaan maalauksia, joissa on kuvattu veneitä, joihin on maalattu jopa 20 matkustajaa. Vaikka tällaisiakin veneitä on saattanut olla, ei yhtään niistä ole vielä löydetty.

Talvella tärkeitä kulkuvälineitä olivat sukset ja koiravaljakon vetämät reet, jotka helpottivat upottavassa hangessa liikkumista. Myös näillä liikkuminen onnistui hyvin vesistöillä, jotka jäädyttään tarjosivat tasaisen ja usein suoremman reitin, jota pitkin liikkua. Vanhimmat Suomesta löytyneet sukset ovat peräisin rautakaudelta ja Heinolasta löytynyt vanhin reenjalas ajoittuu jo kivikaudelle noin 8800 vuoden päähän. Nykyään molemmat esineistä ovat nähtävissä Kansallismuseon näyttelyissä.

== Lisää aiheesta ==
Löydät lisää luotettavaa tietoa Suomen esihistoriasta ainakin seuraavilta sivuilta:
* [https://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/oppiminen/materiaaleja-omatoimikierroksille Kansallismuseon esihistorian näyttelyn omatoimimateriaali]
* [http://akp.nba.fi/start Museoviraston Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaasta]
Voit tutustua arkeologisiin kohteisiin ja niihin liittyviin dokumentteihin
* [https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx Kulttuuriympäristön palveluikkunassa]
Esihistoriallisia esineitä ja niiden kuvia voit etsiä
* [https://www.finna.fi/ Finnasta]

== Lähteet ==
# Herva Pekka &amp; Lahelma, Antti: ''Esihistoria on tässä.,'' Helsinki, Museovirasto, 2017. {{ISBN|978-951-616-286-0}}
# Aalto, Jari &amp; Vuokko Aromaa &amp; Haapala, Pertti &amp; Heininen, Simo &amp; Katajala Kimmo &amp; Nieminen Jaana: ''Kaikkien aikojen historia 5 - Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan,'' Keuruu, Otavan Kirjapaino Oy, 2013. {{ISBN|978-951-37-5820-2}}
# Aarras-Saari, Ritva &amp; Edgren, Helena &amp; Edgren, Torsten &amp; Hanste, Tuulikki &amp; Juutinen, Juha &amp; Probst, Ilpo: ''Kauan sitten'', Porvoo, WS Bookwell Oy, 2005. {{ISBN|951-0-27648-0}}
# Aalto, Ilari &amp; Helkala, Elina: ''Matka muinaiseen Suomeen'', EU, Aten Kustannus Oy, 2017. {{ISBN|978-952-300-328-6}}
# Haggren, Georg &amp; Halinen, Petri &amp; Lavento, Mika &amp; Raninen, Sami &amp; Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet - Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalla, Print Best,Viljandi, Gaudeamus Oy, 2015 {{ISBN|978-952-495-363-4}}
# Kansallismuseon Esihistoria -näyttely, 2017.
# Korhonen, Hanna: &quot;Muinaiset kuvat kalliossa&quot; Päivä arkeologina - työpaja Kansallismuseossa -materiaali
# https://www.kansallismuseo.fi/uploads/Kansallismuseo/Tiedostot/Opetus/KM_esihistoria_2018.pdf

[[Luokka:S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty]]</text>
      <sha1>oztci1sxccidhw8rkpztnrpgmguxvf6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>S1 Minä ihmisenä/Sydän ja verenkierto</title>
    <ns>0</ns>
    <id>16120</id>
    <revision>
      <id>160853</id>
      <parentid>153685</parentid>
      <timestamp>2026-11-05T06:35:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160853</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4409" sha1="9radezbuuzglud2wxxa2dpkb6zdrbtx" xml:space="preserve">{{Peruskoulun ympäristöoppi 3-6/S1 Minä ihmisenä}}

==Verenkierron tehtävä on kuljettaa aineita ja lämpöä==
[[Tiedosto:Verenkierto.svg|alt=Verenkierto. Sydän pumppaa verta verisuonissa kaikkialle kehoon. Keuhkoissa veri käy puhdistautumassa.|pienoiskuva|476x476px|'''Verenkierto.''' Sydän pumppaa verta verisuonissa kaikkialle kehoon. Keuhkoissa veri käy puhdistautumassa.]]
Ihmiskeho koostuu soluista. Soluja on monenlaisia, ja niillä kaikilla on oma tehtävänsä. Toimiakseen nämä solut tarvitsevat jatkuvasti happea ja ravintoaineita. '''Verenkiertoelimistön tehtävä on kuljettaa näitä ja muita aineita kaikkialle ihmisen kehoon.''' Hapen ja ravintoaineiden lisäksi veren mukana kulkee esimerkiksi hormoneita. Ilman verenkiertoelimistöä näiden aineiden siirtyminen solusta toiseen olisi aivan liian hidasta. Veri kuljettaa myös lämpöä. Verenkiertoelimistön tehtävänä on siis pitää yllä elimistön tasapainotilaa monin erilaisin tavoin.

==Mitä veri on?==
Verestä liki puolet on '''verisoluja'''. Verisoluja on kolmenlaisia. '''Punasolut''' kuljettavat happea ja hiilidioksidia. '''Valkosolut''' osallistuvat elimistön puolustautumiseen erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. '''Verihiutaleet''' saavat veren hyytymään silloin, kun tulee haava. Ilman verihiutaleita pienikään haava ei koskaan lakkaisi vuotamasta. Yli puolet verestä on '''veriplasmaa'''. Se muodostuu vedestä ja siihen liuenneista aineista, kuten esimerkiksi hapesta, ravintoaineista ja hormoneista. Osa hiilidioksidista kulkee veressä myös veriplasmaan liuenneena.

== Verenkiertoelimistö koostuu sydämestä, verisuonista, verestä ja keuhkoista ==
Verenkiertoelimistö muodostuu sydämestä, keuhkoista, verestä ja verisuonista. '''Sydän''' toimii kuin sykkivä pumppu ja saa jatkuvasti sykkiessään veren virtaamaan verisuonissa. Sydämen lyöntiä kutsutaan sykkeeksi. Jos ihmisen syke on 70, se tarkoittaa, että hänen sydämensä sykkii seitsämänkymmentä kertaa yhden minuutin aikana. Sydän on vahva lihas, joka ei väsy koskaan.

'''Keuhkoissa''' veren '''punasolut''' ottavat matkaansa happea, jota elimistön solut tarvitsevat toimiakseen. Kun hapekas veri kulkee soluille, solut käyttävät hapen ja syntyy ihmiselle haitallista hiilidioksidia. Punasolut kuljettavat hiilidioksidin takaisin keuhkoihin, joista hengitämme sen pois elimistöstämme.

Veri kulkee '''verisuonissa.''' Verisuonia on kolmea tyyppiä. '''Valtimotverisuonet''' vievät verta sydämestä poispäin. '''Laskimoverisuonet''' puolestaan tuovat verta kehosta sydämeen. '''Hiusverisuonet''' ovat kaikista pienimpiä verisuonia. Ne yhdistävät valtimoiden ja laskimoiden pienet haarat toisiinsa kehon eri osissa. Kuvissa valtimot piirretään usein punaiseksi ja laskimot siniseksi, mutta todellisuudessa nämä ovat samanvärisiä.

== Urheillessa hengästyttää ja sydän hakkaa ==
Olet varmasti huomannut, että urheillessasi sydän alkaa hakata tavallista nopeammin ja hengästyt. Kun liikumme, käytämme lihaksiamme. Mitä kovemmassa rasituksessa lihaksemme ovat, sitä nopeammin ne käyttävät happea. Tällöin aivot lähettävät sydämmelle käskyn hakata nopeammin, jotta veri kuljettaisi hapen lihaksille nopeammin. Myös keuhkojen on toimittava nopeammin, jotta lihaksissa syntyvä hiilidioksidi saadaan nopeammin pois ja tilalle puhdasta happea. Siksi ihminen hengästyy urheillessaan.

==Tehtäviä ja pohdittavaa==
# Mittaa ranteesta tai kaulalta tunnustelemalla, kuinka monta kertaa minuutin aikana sydämesi lyö levossa. Suorita sitten kyykkyyn-ylös hyppelyä kahden minuutin ajan ja mittaa sykkeesi uudelleen. Kuinka suuri muutos sykkeessäsi tapahtui? Selitä oppimasi avulla, miksi sykkeesi nousee.
# Tee lista niistä aineista ja asioista, joita veri kuljettaa. Pohdi myös jokaisen asian kohdalta, mistä, minne ja miksi sitä kuljetetaan.
# Laadi havainnollistava kuva verenkierrosta, sen osista ja sen tehtävistä. Havainnollista kuvalla, mitä missäkin osassa tapahtuu. 

== Lue lisää ==
* [[S1 Minä ihmisenä/Sydämen toiminta|Sydämen toiminta]]
* [[S1 Minä ihmisenä/Mitä veri on?|Mitä veri on?]]

== Lähteet ==
&lt;references /&gt;

* Haug et al. Ihmisen fysiologia. 2012 {{ISBN|9789526311296}}
* Nienstedt et al. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 2016 {{ISBN|9789526330693}}

{{kehitysaste|100%}}
[[Luokka:S1 Minä ihmisenä]]
[[Luokka:Ensimmäinen luonnos valmis]]</text>
      <sha1>9radezbuuzglud2wxxa2dpkb6zdrbtx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Musiikin taulukot/Soinnut sävellajeittain</title>
    <ns>0</ns>
    <id>16916</id>
    <revision>
      <id>160828</id>
      <parentid>139291</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T14:01:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160828</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="58518" sha1="ojtekyqe6bpo9a8jhi95nit96sd8o9a" xml:space="preserve">{{Musiikin taulukot}}

== Duurit ==
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''C-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C|C]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm|Dm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em|Em]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F|F]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G|G]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am|Am]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B°|B° (H°)]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C6|C6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cmaj7|Cmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7|Dm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7|Em7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F6|F6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fmaj7|Fmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G7|G7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7|Am7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7♭5|Bm7♭5 (Hm7♭5)]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''C♯-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯|C♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m|D♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m|E♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯|F♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯|G♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m|A♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯°|B♯° (H♯°)]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯6|C♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯maj7|C♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7|D♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7|E♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯6|F♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯maj7|F♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯7|G♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7|A♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m7♭5|B♯m7♭5 (H♯m7♭5)]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''D♭-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭|D♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m|E♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm|Fm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭|G♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭|A♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m|B♭m (Bm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C°|C°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭6|D♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭maj7|D♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7|E♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7|Fm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭6|G♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭maj7|G♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭7|A♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7|B♭m7 (Bm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7♭5|Cm7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''D-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D|D]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em|Em]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m|F♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G|G]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A|A]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm|Bm (Hm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯°|C♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D6|D6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dmaj7|Dmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7|Em7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7|F♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G6|G6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gmaj7|Gmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A7|A7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7|Bm7 (Hm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7♭5|C♯m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''D♯-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯|D♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m|E♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m|F𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯|G♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯|A♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m|B♯m (H♯m)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪°|C𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯6|D♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯maj7|D♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7|E♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m7|F𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯6|G♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯maj7|G♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯7|A♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m7|B♯m7 (H♯m7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m7♭5|C𝄪m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''E♭-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭|E♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm|Fm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm|Gm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭|A♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭|B♭ (B)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm|Cm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D°|D°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭6|E♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭maj7|E♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7|Fm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7|Gm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭6|A♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭maj7|A♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭7|B♭7 (B7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7|Cm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7♭5|Dm7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''E-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E|E]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m|F♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m|G♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A|A]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B|B (H)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m|C♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯°|D♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E6|E6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Emaj7|Emaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7|F♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7|G♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A6|A6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Amaj7|Amaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B7|B7 (H7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7|C♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7♭5|D♯m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;background-color: #a9a9a994;&quot;
|+ '''E♯-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯|E♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m|F𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪m|G𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯|A♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯|B♯ (H♯)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m|C𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄪#D𝄪°|D𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯6|E♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯maj7|E♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m7|F𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪m7|G𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯6|A♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯maj7|A♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯7|B♯7 (H♯7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m7|C𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄪#D𝄪m7♭5|D𝄪m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''F♭-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭|F♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m|G♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m|A♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫|B𝄫 (B♭)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭|C♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m|D♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭°|E♭°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭6|F♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭maj7|F♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m7|G♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m7|A♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫6|B𝄫6 (B♭6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫maj7|B𝄫maj7 (B♭maj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭7|C♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m7|D♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7♭5|E♭m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''F-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F|F]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm|Gm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am|Am]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭|B♭ (B)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C|C]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm|Dm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E°|E°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F6|F6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fmaj7|Fmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7|Gm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7|Am7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭6|B♭6 (B6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭maj7|B♭maj7 (Bmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C7|C7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7|Dm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7♭5|Em7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''F♯-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯|F♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m|G♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m|A♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B|B (H)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯|C♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m|D♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯°|E♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯6|F♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯maj7|F♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7|G♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7|A♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B6|B6 (H6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bmaj7|Bmaj7 (Hmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯7|C♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7|D♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7♭5|E♯m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''G♭-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭|G♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m|A♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m|B♭m (Bm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭|C♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭|D♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m|E♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F°|F°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭6|G♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭maj7|G♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m7|A♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7|B♭m7 (Bm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭6|C♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭maj7|C♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭7|D♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7|E♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7♭5|Fm7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''G-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G|G]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am|Am]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm|Bm (Hm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C|C]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D|D]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em|Em]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯°|F♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G6|G6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gmaj7|Gmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7|Am7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7|Bm7 (Hm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C6|C6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cmaj7|Cmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D7|D7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7|Em7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7♭5|F♯m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''G♯-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯|G♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m|A♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m|B♯m (H♯m)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯|C♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯|D♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m|E♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪°|F𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯6|G♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯maj7|G♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7|A♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m7|B♯m7 (H♯m7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯6|C♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯maj7|C♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯7|D♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7|E♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m7♭5|F𝄪m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''A♭-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭|A♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m|B♭m (Bm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm|Cm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭|D♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭|E♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm|Fm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G°|G°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭6|A♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭maj7|A♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7|B♭m7 (Bm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7|Cm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭6|D♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭maj7|D♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭7|E♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7|Fm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7♭5|Gm7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''A-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A|A]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm|Bm (Hm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m|C♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D|D]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E|E]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m|F♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯°|G♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A6|A6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Amaj7|Amaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7|Bm7 (Hm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7|C♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D6|D6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dmaj7|Dmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E7|E7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7|F♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7♭5|G♯m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;background-color: #a9a9a994;&quot;
|+ '''A♯-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯|A♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m|B♯m (H♯m)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m|C𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯|D♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯|E♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m|F𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪°|G𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯6|A♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯maj7|A♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m7|B♯m7 (H♯m7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m7|C𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯6|D♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯maj7|D♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯7|E♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m7|F𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪m7♭5|G𝄪m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''B♭-duuri''' ('''B-duuri''')
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭|B♭ (B)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm|Cm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm|Dm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭|E♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F|F]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm|Gm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A°|A°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭6|B♭6 (B6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭maj7|B♭maj7 (Bmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7|Cm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7|Dm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭6|E♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭maj7|E♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F7|F7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7|Gm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7♭5|Am7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''B-duuri''' ('''H-duuri''')
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B|B (H)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m|C♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m|D♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E|E]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯|F♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m|G♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯°|A♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B6|B6 (H6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bmaj7|Bmaj7 (Hmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7|C♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7|D♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E6|E6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Emaj7|Emaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯7|F♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7|G♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7♭5|A♯m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;background-color: #a9a9a994;&quot;
|+ '''B♯-duuri''' ('''H♯-duuri''')
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯|B♯ (H♯)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m|C𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄪#D𝄪m|D𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯|E♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪|F𝄪]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪m|G𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄪#A𝄪°|A𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯6|B♯6 (H♯6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯maj7|B♯maj7 (H♯maj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m7|C𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄪#D𝄪m7|D𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯6|E♯6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯maj7|E♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪7|F𝄪7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪m7|G𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄪#A𝄪m7♭5|A𝄪m7♭5]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''C♭-duuri'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| III 
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭|C♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m|D♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m|E♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭|F♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭|G♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m|A♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭°|B♭° (B°)]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭6|C♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭maj7|C♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m7|D♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7|E♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭6|F♭6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭maj7|F♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭7|G♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m7|A♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7♭5|B♭m7♭5 (Bm7♭5)]]
|}

== Mollit ==
* ♭III ja ♭VII luonnollisen asteikon mukaiset
* ♭III+, V:n duuri ja VII° harmonisen asteikon mukaiset
* Nousevan melodisen mollin mukaisia ovat I&lt;sup&gt;6&lt;/sup&gt; ja VI°
* Samassa sävellyksessä voi käyttää eri asteikkojen mukaisia sointuja&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Tekijä = Aarre Joutsenvirta &amp; Jari Perkiömäki | Nimeke = Kolmisoinnut | Julkaisu = Musiikinteoria 1 | Osoite = http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=27&amp;la=fi | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Sibelius-akatemia | Viitattu = 2.10.2018 | Kieli = }}&lt;/ref&gt;

{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''c-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm|Cm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D°|D°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭|E♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭+|E♭+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm|Fm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm|Gm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G|G]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭|A♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A°|A°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭|B♭ (B)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B°|B° (H°)]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm6|Cm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7|Cm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cmmaj7|Cmmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7♭5|Dm7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭maj7|E♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭maj7♯5|E♭maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm6|Fm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7|Fm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F7|F7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7|Gm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G7|G7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭maj7|A♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A°7|A°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭7|B♭7 (B7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B°7|B°7 (H°7)]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''c♯-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m|C♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯°|D♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E|E]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E+|E+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m|F♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m|G♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯|G♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A|A]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯°|A♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B|B (H)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯°|B♯° (H♯°)]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m6|C♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7|C♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯mmaj7|C♯mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7♭5|D♯m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Emaj7|Emaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Emaj7♯5|Emaj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m6|F♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7|F♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯7|F♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7|G♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯7|G♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Amaj7|Amaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯°7|A♯°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B7|B7 (H7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯°7|B♯°7 (H♯°7)]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''d♭-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m|D♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭°|E♭°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭|F♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭+|F♭+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m|G♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m|A♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭|A♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫|B𝄫 (B♭)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭°|B♭° (B°)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭|C♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C°|C°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m6|D♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m7|D♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭mmaj7|D♭mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7♭5|E♭m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭maj7|F♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭maj7♯5|F♭maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m6|G♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m7|G♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭7|G♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m7|A♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭7|A♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫maj7|B𝄫maj7 (B♭maj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭°7|B♭°7 (B°7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭7|C♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C°7|C°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''d-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm|Dm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E°|E°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F|F]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F+|F+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm|Gm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am|Am]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A|A]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭|B♭ (B)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B°|B° (H°)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C|C]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯°|C♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm6|Dm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7|Dm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dmmaj7|Dmmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7♭5|Em7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fmaj7|Fmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fmaj7♯5|Fmaj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm6|Gm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7|Gm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G7|G7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7|Am7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A7|A7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭maj7|B♭maj7 (Bmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B°7|B°7 (H°7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C7|C7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯°7|C♯°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''d♯-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m|D♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯°|E♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯|F♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯+|F♯+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m|G♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m|A♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯|A♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B|B (H)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯°|B♯° (H♯°)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯|C♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪°|C𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m6|D♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7|D♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯mmaj7|D♯mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7♭5|E♯m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯maj7|F♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯maj7♯5|F♯maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m6|G♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7|G♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯7|G♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7|A♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯7|A♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bmaj7|Bmaj7 (Hmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯°7|B♯°7 (H♯°7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯7|C♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪°7|C𝄪°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''e♭-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m|E♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F°|F°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭|G♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭+|G♭+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m|A♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m|B♭m (Bm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭|B♭ (B)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭|C♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C°|C°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭|D♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D°|D°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m6|E♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7|E♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭mmaj7|E♭mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7♭5|Fm7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭maj7|G♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭maj7♯5|G♭maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m6|A♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m7|A♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭7|A♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7|B♭m7 (Bm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭7|B♭7 (B7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭maj7|C♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C°7|C°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭7|D♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D°7|D°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''e-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em|Em]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯°|F♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G|G]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G+|G+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am|Am]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm|Bm (Hm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B|B (H)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C|C]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯°|C♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D|D]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯°|D♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em6|Em6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7|Em7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Emmaj7|Emmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7♭5|F♯m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gmaj7|Gmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gmaj7♯5|Gmaj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am6|Am6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7|Am7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A7|A7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7|Bm7 (Hm7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B7|B7 (H7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cmaj7|Cmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯°7|C♯°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D7|D7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯°7|D♯°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''e♯-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m|E♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪°|F𝄪°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯|G♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯+|G♯+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m|A♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m|B♯m (H♯m)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯|B♯ (H♯)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯|C♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪°|C𝄪°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯|D♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄪#D𝄪°|D𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m6|E♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7|E♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯mmaj7|E♯mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m7♭5|F𝄪m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯maj7|G♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯maj7♯5|G♯maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m6|A♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7|A♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯7|A♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m7|B♯m7 (H♯m7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯7|B♯7 (H♯7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯maj7|C♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪°7|C𝄪°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯7|D♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄪#D𝄪°7|D𝄪°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;background-color: #a9a9a994;&quot;
|+ '''f♭-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭m|F♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭°|G♭°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄫#A𝄫|A𝄫]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄫#A𝄫+|A𝄫+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫m|B𝄫m (B♭m)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m|C♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭|C♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄫#D𝄫|D𝄫]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭°|D♭°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫|E𝄫]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭°|E♭°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭m6|F♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭m7|F♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭mmaj7|F♭mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m7♭5|G♭m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄫#A𝄫maj7|A𝄫maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄫#A𝄫maj7♯5|A𝄫maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫m6|B𝄫m6 (B♭m6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫m7|B𝄫m7 (B♭m7)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫7|B𝄫7 (B♭7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m7|C♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭7|C♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D𝄫#D𝄫maj7|D𝄫maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭°7|D♭°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫7|E𝄫7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭°7|E♭°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''f-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm|Fm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G°|G°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭|A♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭+|A♭+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m|B♭m (Bm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm|Cm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C|C]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭|D♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D°|D°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭|E♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E°|E°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm6|Fm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7|Fm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fmmaj7|Fmmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7♭5|Gm7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭maj7|A♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭maj7♯5|A♭maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m6|B♭m6 (Bm6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7|B♭m7 (Bm7)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭7|B♭7 (B7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7|Cm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C7|C7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭maj7|D♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D°7|D°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭7|E♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E°7|E°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''f♯-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m|F♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯°|G♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A|A]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A+|A+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm|Bm (Hm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m|C♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯|C♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D|D]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯°|D♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E|E]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯°|E♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m6|F♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7|F♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯mmaj7|F♯mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7♭5|G♯m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Amaj7|Amaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Amaj7♯5|Amaj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm6|Bm6 (Hm6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7|Bm7 (Hm7)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B7|B7 (H7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7|C♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯7|C♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dmaj7|Dmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯°7|D♯°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E7|E7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯°7|E♯°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;background-color: #a9a9a994;&quot;
|+ '''g♭-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m|G♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭°|A♭°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫|B𝄫 (B♭)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫+|B𝄫+ (B♭+)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m|C♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m|D♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭|D♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫|E𝄫]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭°|E♭°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭|F♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F°|F°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m6|G♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m7|G♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭mmaj7|G♭mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m7♭5|A♭m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫maj7|B𝄫maj7 (B♭maj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫maj7♯5|B𝄫maj7♯5 (B♭maj7♯5)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m6|C♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m7|C♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭7|C♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m7|D♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭7|D♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫maj7|E𝄫maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭°7|E♭°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭7|F♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F°7|F°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''g-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm|Gm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A°|A°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭|B♭ (B)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭+|B♭+ (B+)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm|Cm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm|Dm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D|D]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭|E♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E°|E°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F|F]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯°|F♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm6|Gm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gm7|Gm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gmmaj7|Gmmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7♭5|Am7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭maj7|B♭maj7 (Bmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭maj7♯5|B♭maj7♯5 (Bmaj7♯5)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm6|Cm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7|Cm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C7|C7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7|Dm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D7|D7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭maj7|E♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E°7|E°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F7|F7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯°7|F♯°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''g♯-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m|G♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯°|A♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B|B (H)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B+|B+ (H+)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m|C♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m|D♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯|D♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E|E]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯°|E♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯|F♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪°|F𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m6|G♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯m7|G♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯mmaj7|G♯mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7♭5|A♯m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bmaj7|Bmaj7 (Hmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bmaj7♯5|Bmaj7♯5 (Hmaj7♯5)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m6|C♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7|C♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯7|C♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7|D♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯7|D♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Emaj7|Emaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯°7|E♯°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯7|F♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪°7|F𝄪°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''a♭-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m|A♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭°|B♭° (B°)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭|C♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭+|C♭+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m|D♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m|E♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭|E♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭|F♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F°|F°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭|G♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G°|G°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m6|A♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭m7|A♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭mmaj7|A♭mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7♭5|B♭m7♭5 (Bm7♭5)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭maj7|C♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭maj7♯5|C♭maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m6|D♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m7|D♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭7|D♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7|E♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭7|E♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭maj7|F♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F°7|F°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭7|G♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G°7|G°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''a-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am|Am]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#B°|B° (H°)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C|C]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C+|C+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm|Dm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em|Em]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E|E]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F|F]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯°|F♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G|G]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯°|G♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am6|Am6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Am7|Am7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#Ammaj7|Ammaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7♭5|Bm7♭5 (Hm7♭5)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cmaj7|Cmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cmaj7♯5|Cmaj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm6|Dm6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dm7|Dm7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D7|D7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7|Em7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E7|E7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fmaj7|Fmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯°7|F♯°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G7|G7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯°7|G♯°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''a♯-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m|A♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯°|B♯° (H♯°)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯|C♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯+|C♯+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m|D♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m|E♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯|E♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯|F♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪°|F𝄪°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯|G♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪°|G𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m6|A♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯m7|A♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯mmaj7|A♯mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m7♭5|B♯m7♭5 (H♯m7♭5)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯maj7|C♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯maj7♯5|C♯maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m6|D♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯m7|D♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯7|D♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7|E♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯7|E♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯maj7|F♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪°7|F𝄪°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯7|G♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪°7|G𝄪°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''b♭-molli''' ('''b-molli''')
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m|B♭m (Bm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#C°|C°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭|D♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭+|D♭+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m|E♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm|Fm]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F|F]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭|G♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G°|G°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭|A♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A°|A°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m6|B♭m6 (Bm6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭m7|B♭m7 (Bm7)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭mmaj7|B♭mmaj7 (Bmmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C#Cm7♭5|Cm7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭maj7|D♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭maj7♯5|D♭maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m6|E♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭m7|E♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♭#E♭7|E♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#Fm7|Fm7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F#F7|F7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭maj7|G♭maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G°7|G°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭7|A♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A°7|A°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''b-molli''' ('''h-molli''')
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm|Bm (Hm)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯°|C♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D|D]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#D+|D+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em|Em]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m|F♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯|F♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#G|G]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯°|G♯°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A|A]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯°|A♯°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm6|Bm6 (Hm6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bm7|Bm7 (Hm7)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B#Bmmaj7|Bmmaj7 (Hmmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♯#C♯m7♭5|C♯m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dmaj7|Dmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D#Dmaj7♯5|Dmaj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em6|Em6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#Em7|Em7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E#E7|E7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯m7|F♯m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♯#F♯7|F♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G#Gmaj7|Gmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯°7|G♯°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A#A7|A7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯°7|A♯°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ '''b♯-molli''' ('''h♯-molli''')
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m|B♯m (H♯m)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪°|C𝄪°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯|D♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯+|D♯+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m|E♯m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m|F𝄪m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪|F𝄪]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯|G♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪°|G𝄪°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯|A♯]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄪#A𝄪°|A𝄪°]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m6|B♯m6 (H♯m6)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯m7|B♯m7 (H♯m7)]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♯#B♯mmaj7|B♯mmaj7 (H♯mmaj7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C𝄪#C𝄪m7♭5|C𝄪m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯maj7|D♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♯#D♯maj7♯5|D♯maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m6|E♯m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯m7|E♯m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/E♯#E♯7|E♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪m7|F𝄪m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F𝄪#F𝄪7|F𝄪7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♯#G♯maj7|G♯maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G𝄪#G𝄪°7|G𝄪°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♯#A♯7|A♯7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄪#A𝄪°7|A𝄪°7]]
|}


{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;background-color: #a9a9a994;&quot;
|+ '''c♭-molli'''
! Aste
! style=&quot;width: 7em;&quot; | I
! style=&quot;width: 7em;&quot;| II
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭III+
! style=&quot;width: 7em;&quot;| IV
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| V
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VI
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VI°
! style=&quot;width: 7em;&quot;| ♭VII
! style=&quot;width: 7em;&quot;| VII°
|-
! Kolmisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m|C♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭°|D♭°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫|E𝄫]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫+|E𝄫+]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭m|F♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m|G♭m]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭|G♭]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄫#A𝄫|A𝄫]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭°|A♭°]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫|B𝄫 (B♭)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭°|B♭° (B°)]]
|-
! Nelisoinnut
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m6|C♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭m7|C♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/C♭#C♭mmaj7|C♭mmaj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/D♭#D♭m7♭5|D♭m7♭5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫maj7|E𝄫maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/E𝄫#E𝄫maj7♯5|E𝄫maj7♯5]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭m6|F♭m6]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭m7|F♭m7]], [[Musiikin taulukot/Soinnut/F♭#F♭7|F♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭m7|G♭m7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/G♭#G♭7|G♭7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A𝄫#A𝄫maj7|A𝄫maj7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/A♭#A♭°7|A♭°7]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B𝄫#B𝄫7|B𝄫7 (B♭7)]]
| [[Musiikin taulukot/Soinnut/B♭#B♭°7|B♭°7 (B°7)]]
|}

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pasi Heikkilä &amp; Veli-Matti Halkosalmi| Nimeke = Tohtori Toonika | Vuosi = 2016 | Kappale = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otava | Tunniste = {{ISBN|978-951-1-19922-9}} }}

=== Viitteet ===
&lt;references/&gt;

[[Luokka:Musiikin taulukot]]</text>
      <sha1>ojtekyqe6bpo9a8jhi95nit96sd8o9a</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Musiikin taulukot/Symbolit/Kertausmerkit</title>
    <ns>0</ns>
    <id>16973</id>
    <revision>
      <id>160829</id>
      <parentid>139288</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T14:01:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160829</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7835" sha1="aar1u13dkqn2vs9wmhokpwbh3a5npkp" xml:space="preserve">{{Musiikin taulukot}}

== Kertausmerkit ==
{| style=&quot;vertical-align: middle;&quot;
| style=&quot;width:12.5%;&quot;| [[File:Music-tremolo.svg|100px]]
&lt;br /&gt;[[File:Music Tremolo shortcut.jpg|100px]]
| [[wikt:tremolo|tremolo]]
|
|-
| style=&quot;width:12.5%;&quot;| [[File:Music-repeat.svg|100px]]
| kertausmerkit
| &lt;score&gt;  {
    \override TextScript.extra-offset = #'(0.5 . 4)
    s1 \bar &quot;|&quot;
    \repeat volta 2 {
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    }
  }
&lt;/score&gt; = &lt;score&gt;  {
    \override TextScript.extra-offset = #'(0.5 . 4)
    s1 \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
  }  
&lt;/score&gt;
|-
| style=&quot;width:12.5%;&quot;| [[File:Music-simile.svg|100px]]
|'''Simile marks'''
|
|-
| style=&quot;width:12.5%;&quot;| [[File:Music-volte.svg|100px]]
| maalit
| &lt;score&gt;  {
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
    s1 \bar &quot;|&quot;    
    \repeat volta 2 {
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    }
    \alternative {
      { s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot; }
      { s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s s s \bar &quot;|&quot; }
    }
  }  
&lt;/score&gt; = &lt;score&gt;  {
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
    s1 \bar &quot;|&quot;    
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
  }  
&lt;/score&gt;
|-
|  style=&quot;width:12.5%; text-align:center;&quot;| [[File:Music-dacapo.svg|50px]]
| da capo
| Kappale toistetaan alusta alkaen. &lt;score&gt;  {
    \omit Clef
    \omit TimeSignature
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
				%\override Score.RehearsalMark.direction = #down
    \set Score.proportionalNotationDuration = #(ly:make-moment 1)
    \partial 8 s8 \bar &quot;|&quot;
    \set Score.proportionalNotationDuration = #(ly:make-moment 1/4)    
    \repeat volta 2 {
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    }
    \alternative {
      { 
        s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s 
        \override TextScript.extra-offset = #'(0 . 0)
        s s_\markup { \small \italic &quot;Fine&quot; } \bar &quot;|&quot; 
      } 
      { 
        \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
        s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s8 s s s s 
	\override TextScript.extra-offset = #'(-2 . 0)
	s^\markup { \small \italic &quot;D.C. al Fine&quot; } \bar &quot;|&quot; 

      } 
    }
  }  
&lt;/score&gt; = &lt;score&gt;  {
    \omit Clef
    \omit TimeSignature
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
				%\override Score.RehearsalMark.direction = #down
    
    s1 \bar &quot;|&quot;    
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;    
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s 
      \override TextScript.extra-offset = #'(0 . 0)
      s_\markup { \small \italic &quot;Fine&quot; } \bar &quot;|&quot; 
  }  
&lt;/score&gt;
|-
|  style=&quot;width:12.5%; text-align:center;&quot;| [[File:SegnoTeken.svg|50px]]
| segno
| Merkillä merkitään toisaalta kohtaa, josta alkaen toistetaan ja toisaalta kohtaa, josta hypätään taaksepäin kyseiseen merkkiin.
|-
|  style=&quot;width:12.5%; text-align:center;&quot;| [[File:Music-dalsegno.svg|50px]]
| dal segno
| &lt;score&gt;  {
    \omit Clef
    \omit TimeSignature
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
				%\override Score.RehearsalMark.direction = #down
    
    \set Score.proportionalNotationDuration = #(ly:make-moment 1)
    \partial 8 s8 \bar &quot;|&quot;
    \set Score.proportionalNotationDuration = #(ly:make-moment 1/4)    
    \repeat volta 2 {
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    }
    \alternative {
      { 
        \mark \markup { \small \musicglyph #&quot;scripts.segno&quot; } s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s
          \override TextScript.extra-offset = #'(0 . 0)
          s_\markup { \small \italic &quot;Fine&quot; } \bar &quot;|&quot; 
      }      
      {
        \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
	  s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s s
	  \override TextScript.extra-offset = #'(-2 . 0)
	  s^\markup { \small \italic &quot;D.S. al Fine&quot; }
	  \mark \markup { \small \musicglyph #&quot;scripts.segno&quot; }	
      } 
    }
  }  
&lt;/score&gt; = &lt;score&gt;  {
    \omit Clef
    \omit TimeSignature
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
				%\override Score.RehearsalMark.direction = #down
    
    s1 \bar &quot;|&quot;    
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;  
    \mark \markup { \small \musicglyph #&quot;scripts.segno&quot; }  
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s 
      \override TextScript.extra-offset = #'(0 . 0)
      s_\markup { \small \italic &quot;Fine&quot; } \bar &quot;|&quot;      
  }  
&lt;/score&gt;
|-
|  style=&quot;width:12.5%; text-align:center;&quot;| [[File:Coda sign.svg|50px]]
| coda-merkki eli &quot;pomppa&quot;
| Merkillä merkitään toisaalta kohtaa, josta kooda eli lopetus alkaa (jälkimmäinen) ja toisaalta kohtaa, josta siihen hypätään viimeisellä kerralla. &lt;score&gt;  {
    \omit Clef
    \omit TimeSignature
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
				%\override Score.RehearsalMark.direction = #down
    
    \set Score.proportionalNotationDuration = #(ly:make-moment 1)
    \partial 8 s8 \bar &quot;|&quot;
    \set Score.proportionalNotationDuration = #(ly:make-moment 1/4)    
    \repeat volta 2 {
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    }
    \alternative {
      { \mark \markup { \small \musicglyph #&quot;scripts.coda&quot; } s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot; }
      {
	s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s
          \override TextScript.extra-offset = #'(-2 . 0)
          s^\markup { \small \italic &quot;D.C. al Coda&quot; } s \mark \markup { \small \musicglyph #&quot;scripts.coda&quot; } \bar &quot;|&quot;
	\override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4) 
        s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 \small &quot;Coda&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
      } 
    }
  }  
&lt;/score&gt; = &lt;score&gt;  {
    \omit Clef
    \omit TimeSignature
    \override TextScript.extra-offset = #'(1 . 4)
				%\override Score.RehearsalMark.direction = #down
    
    s1 \bar &quot;|&quot;    
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;B&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;C&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;    
    s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 &quot;A&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;    
    \mark \markup { \small \musicglyph #&quot;scripts.coda&quot; }
      s4-\markup { \whiteout \box \pad-markup #0.5 \small &quot;Coda&quot; } s s s \bar &quot;|&quot;    
  }  
&lt;/score&gt;
|- 
|
| fine
| Kohta, johon lopetetaan.
|}

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pasi Heikkilä &amp; Veli-Matti Halkosalmi| Nimeke = Tohtori Toonika | Vuosi = 2016 | Kappale = | Sivu = 80–82 | Selite = |
Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otava | Tunniste = {{ISBN|978-951-1-19922-9}} }}

[[Luokka:Musiikin taulukot]]</text>
      <sha1>aar1u13dkqn2vs9wmhokpwbh3a5npkp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lukion taulukot/Yksiköiden vertailua</title>
    <ns>0</ns>
    <id>17556</id>
    <revision>
      <id>160819</id>
      <parentid>160623</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:53:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160819</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4618" sha1="riszwle4qq7bvin1zbt7nuh27qir3t8" xml:space="preserve">{{kehitysaste|25%}}
{{Lukion taulukot}} 

=== Yksiköiden vertailua ===

{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;border: none; background: none;&quot;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;| '''Voima'''
| N
| kp*
| dyn*
|-
| 1 N = 1 kgm s&lt;sup&gt;−2&lt;/sup&gt;
| 1
| 0,1020
| 10&lt;sup&gt;5&lt;/sup&gt;
|-
| 1 kp
| 9,806 65
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 dyn = 1 gcm s&lt;sup&gt;−2&lt;/sup&gt;
| 10&lt;sup&gt;−5&lt;/sup&gt;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|}

{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;border: none; background: none;&quot;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;| '''Paine'''
| Pa
| mbar
| at*
| torr*
| atm*
|-
| 1 N m&lt;sup&gt;−2&lt;/sup&gt; = 1 Pa
| 1
| 10&lt;sup&gt;−2&lt;/sup&gt;
| 1,020 · 10&lt;sup&gt;−5&lt;/sup&gt;
| 0,7501 · 10&lt;sup&gt;−2&lt;/sup&gt;
| 0,9869 · 10&lt;sup&gt;−5&lt;/sup&gt;
|-
| 1 mbar
| 10&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 at = 1 kp cm&lt;sup&gt;−2&lt;/sup&gt;
| 0,980 665 · 10&lt;sup&gt;5&lt;/sup&gt;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 torr
| 133,3
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 atm
| 1,013 25 · 10&lt;sup&gt;5&lt;/sup&gt;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 mm H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O
| 9,80665
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|}

{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;border: none; background: none;&quot;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;| '''Energia'''
| J(Nm, Ws)
| kpm*
| kWh*
| kcal* (kalorilaji yksilöimättä)
| eV
|-
| 1 J = 1 Nm = 1 Ws
| 1 (= 10&lt;sup&gt;7&lt;/sup&gt; ergi)
| 0,1020
| 2,778 · 10&lt;sup&gt;−7&lt;/sup&gt;
| 0,2387 · 10&lt;sup&gt;−3&lt;/sup&gt;
| 0,6242 · 10&lt;sup&gt;19&lt;/sup&gt;
|-
| 1 kpm
| 9,806 65
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 kWh
| 3,6 · 10&lt;sup&gt;6&lt;/sup&gt;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 kcal (kalorilaji yksilöimättä)
| 4,187 · 10&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|-
| 1 eV
| 1,602 · 10&lt;sup&gt;−19&lt;/sup&gt;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;|
|}

{| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;border: none; background: none;&quot;
| style=&quot;border: none; background: none;&quot;| '''Teho'''
| W
| kpm s&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt;*
| kcal s&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt;* (kalorilaji yksilöimättä)
| hv*
|-
| 1 W = 1 J s&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt;
| 1
| 0,1020
| 0,2389 · 10&lt;sup&gt;−3&lt;/sup&gt;
| 1,360 · 10&lt;sup&gt;−3&lt;/sup&gt;
|-
| 1 kpm s&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt;
| 9,806 65
|
|
|
|-
| 1 kcal s&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt; (kalorilaji yksilöimättä)
| 4,186 · 10&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;
|
|
|
|-
| 1 hv
| 735,5
|
|
|
|}

&amp;#42; Tähdellä merkityt yksiköt eivät kuulu SI-järjestelmään. SI-järjestelmän ulkopuolisia yksiköitä käytetään edelleen eri aloilla.&lt;ref name=&quot;bipm-2026&quot;&gt;Bureau International des Poids et Mesures: [https://doi.org/10.59161/AUEZ1291 ''The International System of Units (SI)'']. 9. painos, versio 4.01, kesäkuu 2026, luku 4, taulukko 8 ja huomautukset, s. 140–141. {{en}}&lt;/ref&gt;

Kilowattitunnin muunnos 1 kWh = 3,6 · 10&lt;sup&gt;6&lt;/sup&gt; J on täsmällinen.&lt;ref name=&quot;si-opas-energia&quot;&gt;Suomen Standardisoimisliitto: ''SI-opas''. 2019, s. 12–13 ja 35. {{ISBN|978-952-242-411-2}}.&lt;/ref&gt;

Kalorin laji ei ole tässä taulukossa yksilöity. Kalori- ja kilokalorimuunnoksia käytettäessä on määriteltävä, mitä kaloria tarkoitetaan.&lt;ref name=&quot;nist-kalori&quot;&gt;NIST: [https://www.nist.gov/pml/special-publication-811/nist-guide-si-appendix-b-conversion-factors/nist-guide-si-appendix-b8 Guide to the SI, Appendix B.8], kilokalori-muunnokset. {{en}}&lt;/ref&gt;

==== Lähteet ====
{{Viitteet}}

== Wikiaineisto ==
* Lähde: {{Lukion taulukot wikiaineistossa|47|Lukion taulukot, sivu 47}}</text>
      <sha1>riszwle4qq7bvin1zbt7nuh27qir3t8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lukion taulukot/Suureita ja kaavoja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>17566</id>
    <revision>
      <id>160818</id>
      <parentid>160614</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:53:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160818</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1633" sha1="0vuh4d6j4wlll66s8ezkwf0x8h9mglj" xml:space="preserve">{{kehitysaste|25%}}
{{Lukion taulukot}} 

== Suureita ja kaavoja ==

{| class=&quot;wikitable&quot;
! Suure/aihe
! Tunnus
! Kaava
! Yksikkö
! Selityksiä
|-
| [[w:moolimassa|moolimassa]]
| ''M''
| &lt;math&gt;M=\frac{m}{n}&lt;/math&gt;
| g/mol
|
|-
| [[w:moolitilavuus|moolitilavuus]]
| ''V&lt;sub&gt;m&lt;/sub&gt;''
| &lt;math&gt;V_m=V/n&lt;/math&gt;
| l/mol
| kaasuilla
|-
| [[w:ainemäärä|ainemäärä]]
| ''n''
| &lt;math&gt;n=\frac{m}{M}&lt;/math&gt;
| mol
| perussuure
|-
|
|
| &lt;math&gt;n=\frac{N}{N_{\mathrm{A}}}&lt;/math&gt;
| mol
| &lt;math&gt;N&lt;/math&gt; = tarkasteltavien rakenneosien lukumäärä; &lt;math&gt;N_{\mathrm{A}}&lt;/math&gt; = Avogadron vakio.&lt;ref name=&quot;si-opas-ainemaara-2019&quot;&gt;Suomen Standardisoimisliitto SFS: ''SI-opas''. 7. painos, 2019, s. 59. {{ISBN|978-952-242-411-2}}.&lt;/ref&gt; Ks. [[Lukion taulukot/Perusyksikköjen määritelmät|perusosasten yksilöinti moolin määritelmässä]].
|-
|
|
| &lt;math&gt;n=\frac{V}{V_m}&lt;/math&gt;
| mol
| kaasuilla
|-
| [[w:konsentraatio|konsentraatio]]
| ''c''
| &lt;math&gt;c=\frac{n}{V}&lt;/math&gt;
| mol/l
|
|-
| [[w:tiheys|tiheys]]
| ''ρ''
| &lt;math&gt;\rho=\frac{m}{V}&lt;/math&gt;
| kg/m&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;
| g/l
|-
|
|
| &lt;math&gt;\rho=\frac{M}{V_m}&lt;/math&gt;
|
| kaasuilla
|-
| [[w:kaasujen tilanyhtälö|kaasujen tilanyhtälö]]
|
| &lt;math&gt;pV=nRT&lt;/math&gt;
|
| R = vakio, ks. [[Lukion_taulukot/Vakioita]]
|-
| [[w:sähkömäärä|sähkömäärä]]&lt;br/&gt;elektrolyysissä
| ''Q''
| &lt;math&gt;Q=It=nzF&lt;/math&gt;
|
| F = vakio, ks. [[Lukion_taulukot/Vakioita]]
|-
|elektronegatiivisuus
|&lt;math&gt;\chi&lt;/math&gt;
|— —
|— —
|dimensioton; arvo riippuu käytetystä asteikosta
|}

==== Lähteet ====
{{Viitteet}}

== Wikiaineisto ==
* Lähde: {{Lukion taulukot wikiaineistossa|66|Lukion taulukot, sivu 66}}</text>
      <sha1>0vuh4d6j4wlll66s8ezkwf0x8h9mglj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lukion taulukot/Äänen voimakkuustasoja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>17587</id>
    <revision>
      <id>160821</id>
      <parentid>160544</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:54:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160821</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4039" sha1="cjqb02x7tkeud7yrxu6orhx7faaqrt7" xml:space="preserve">{{kehitysaste|100%}}
{{Lukion taulukot}} 

== Äänen intensiteettitasoja (dB) ==
&lt;templatestyles src=&quot;Malline:Äänen intensiteettitasot/styles.css&quot; /&gt;

Taulukon äänitasoesimerkit ja aluejaot ovat peräisin vuoden 1993 taulukkoteoksesta.&lt;ref name=&quot;ranta-tiilikainen-1993-aanitasot&quot;&gt;Esko Ranta ja Matti Tiilikainen: [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lukion_taulukot.pdf Lukion taulukot], 5. painos. WSOY, 1993. {{ISBN|951-0-16605-7}}. S. 97 (PDF-sivu 98), ”Äänen voimakkuustasoja”.&lt;/ref&gt; Lähdeteoksen taulukkosivulla ei ilmoiteta esimerkkien mittausetäisyyksiä, taajuuspainotusta tai altistusaikaa.

&lt;div class=&quot;aanitasot-kehys&quot; tabindex=&quot;0&quot; role=&quot;region&quot; aria-label=&quot;Äänen intensiteettitasojen taulukko&quot;&gt;
{| class=&quot;wikitable aanitasot-taulukko&quot;
|+  
|-
! scope=&quot;col&quot; class=&quot;aanitasot-db aanitasot-sarakeotsikko&quot; | Äänitaso (dB)
! scope=&quot;col&quot; class=&quot;aanitasot-palkki-otsikko&quot; |
! scope=&quot;col&quot; class=&quot;aanitasot-sarakeotsikko&quot; | Ääni tai äänilähde
! scope=&quot;col&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-sarakeotsikko&quot; | Suojaamaton korva
! scope=&quot;col&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-sarakeotsikko&quot; | Äänisuojattu korva
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 160-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | avaruusraketti
| rowspan=&quot;5&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-vaurio&quot; | &lt;span&gt;vaurioalue&lt;/span&gt;
| rowspan=&quot;3&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-vaurio&quot; | &lt;span&gt;vaurioalue&lt;/span&gt;
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 150-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | iso suihkumoottori
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 140-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | '''kipuraja'''
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 130-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | suihkumoottori, hälytyssireeni
| rowspan=&quot;2&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-riski&quot; | &lt;span&gt;riskialue&lt;/span&gt;
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 120-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | kova ukkonen, yhtyeen kovaääniset&lt;br /&gt;(huuto ei kuulu läheltäkään)
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 110-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | sinfoniaorkesterin voimakkain soitto
| rowspan=&quot;3&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-riski&quot; | &lt;span&gt;riskialue&lt;/span&gt;
| rowspan=&quot;12&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-korva&quot; | &lt;span&gt;äänisuojattu korva&lt;/span&gt;
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 100-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | kova katumelu, juna tunnelissa&lt;br /&gt;(puhe ei kuulu)
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 90-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; |
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 80-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | meluisa tehdas, kuorma-auto&lt;br /&gt;läheltä, huuto
| rowspan=&quot;9&quot; class=&quot;aanitasot-alue aanitasot-korva&quot; | &lt;span&gt;suojaamaton korva&lt;/span&gt;
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 70-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | voimakas puhe, henkilöauto,&lt;br /&gt;viulun soitto
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 60-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | puhe, toimisto
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 50-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | hiljainen, keskustelu
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 40-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | lehden rapina, autio katu yöllä
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 30-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | hiljainen huone, kellon tikitys
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 20-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | kuiskaus, oma hengitys
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 10-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | toisen hengitys&lt;br /&gt;hiljainen metsä
|-
! scope=&quot;row&quot; class=&quot;aanitasot-db&quot; | 0-
| class=&quot;aanitasot-palkki&quot; |
| class=&quot;aanitasot-kuvaus&quot; | '''kuulokynnys''' (1000 Hz)
|}
&lt;/div&gt;

==== Lähteet ====
{{Viitteet}}

== Wikiaineisto ==
* Lähde: {{Lukion taulukot wikiaineistossa|97|Lukion taulukot, sivu 97}}</text>
      <sha1>cjqb02x7tkeud7yrxu6orhx7faaqrt7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lukion taulukot/Äänen nopeus väliaineessa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>17591</id>
    <revision>
      <id>160820</id>
      <parentid>160625</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T13:54:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jcb</username>
        <id>12574</id>
      </contributor>
      <origin>160820</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2022" sha1="ghap6o20qe2fg0683g43twt1ze8wjbs" xml:space="preserve">{{kehitysaste|25%}}
{{Lukion taulukot}} 

== Äänen nopeus väliaineessa ==

Taulukko ilmoittaa pitkittäisen ääniaallon etenemisnopeuden ohuessa tangossa lämpötilassa 25 °C.&lt;ref name=&quot;ranta-tiilikainen-1993-aanennopeus&quot;&gt;Esko Ranta ja Matti Tiilikainen: [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lukion_taulukot.pdf Lukion taulukot], 5. painos. WSOY, 1993. {{ISBN|951-0-16605-7}}. S. 99 (PDF-sivu 100), ”Äänen nopeus väliaineessa”.&lt;/ref&gt;

{| class=&quot;wikitable&quot;
! '''Kiinteät aineet'''
! ms&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt;
|-
| alumiini || {{ntasaus|4em|5000}} 
|-
| hopea || {{ntasaus|4em|2680}} 
|-
| kulta || {{ntasaus|4em|2030}} 
|-
| kupari || {{ntasaus|4em|3810}} 
|-
| nikkeli || {{ntasaus|4em|4900}} 
|-
| platina || {{ntasaus|4em|2800}} 
|-
| sinkki || {{ntasaus|4em|3850}} 
|-
| teräs || 5000—5200 
|-
| volframi || {{ntasaus|4em|4320}} 
|-
| duralumiini || {{ntasaus|4em|5150}} 
|-
| korkki || {{ntasaus|4em|500}} 
|-
| lasi, kruunu || {{ntasaus|4em|4540}} 
|-
| {{pad|4em}} pii || {{ntasaus|4em|3720}} 
|-
| {{pad|4em}} pyrex || {{ntasaus|4em|5170}} 
|-
| messinki || {{ntasaus|4em|3480}} 
|-
| nailon 66 || {{ntasaus|4em|1800}} 
|-
| polyeteeni || {{ntasaus|4em|920}} 
|-
| tiili || {{ntasaus|4em|3630}} 
|-
! Nesteet
! ms&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt;
|-
| asetoni || {{ntasaus|4em|1174}}
|-
| bentseeni || {{ntasaus|4em|1295}}
|-
| elohopea || {{ntasaus|4em|1450}}
|-
| etanoli || {{ntasaus|4em|1207}}
|-
| glyseroli || {{ntasaus|4em|1904}}
|-
| vesi || {{ntasaus|4em|1496|,7}}
|-
! '''Kaasut''' (0 °C) 
! ms&lt;sup&gt;−1&lt;/sup&gt;
|-
| ammoniakki || {{ntasaus|4em|415}}
|-
| etaani || {{ntasaus|4em|308}}
|-
| happi || {{ntasaus|4em|316}}
|-
| hiilidioksidi || {{ntasaus|4em|259}}
|-
| ilma || {{ntasaus|4em|331|,45}}
|-
| kloori || {{ntasaus|4em|206}}
|-
| metaani || {{ntasaus|4em|430}}
|-
| rikkidioksidi || {{ntasaus|4em|213}}
|-
| typpi || {{ntasaus|4em|334}}
|-
| vety || {{ntasaus|4em|1284}}
|-
|}

==== Lähteet ====
{{Viitteet}}

== Wikiaineisto ==
* Lähde: {{Lukion taulukot wikiaineistossa|99|Lukion taulukot, sivu 99}}</text>
      <sha1>ghap6o20qe2fg0683g43twt1ze8wjbs</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Radiotaajuuskirja/s-guest-free</title>
    <ns>0</ns>
    <id>18269</id>
    <revision>
      <id>160830</id>
      <parentid>160185</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T19:39:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>~2026-57749-87</username>
        <id>12566</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kymenlaakso */</comment>
      <origin>160830</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5461" sha1="s1o5e0zzlk4kq2f02b8uicks233c9zx" xml:space="preserve">'''s-guest-free''' on [[Radiotaajuuskirja/S-ryhmä|S-ryhmä]]n [[Radiotaajuuskirja/avoin langaton lähiverkko|avoimen langattoman lähiverkon]] [[Radiotaajuuskirja/SSID|SSID]] . Verkkoja on [[w:Sale|Saleissa]], [[w:S-market|S-marketeissa]] ja [[w:Prisma|Prismoissa]]

=Uusimaa=

=Varsinais-Suomi=

=Satakunta=

=Kanta-Häme=
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on alueosuuskauppana   [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].
==Ouuskauppa Hämeenmaa==

===Polttoainemyynti===
;ABC-ketju
{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! toimiala
! avoin verkko
! hyvä yhteyspaikka
! muuta
|-
|ABC Renkomäki
|[[Lahti]]
|[[Renkomäki]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Tiiriö
|[[Hämeenlinna]]
|[[Tiiriö]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Forssa
|[[Forssa]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Kivimaa
|Lahti
|[[Kivimaa]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Heinola
|[[Heinola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Nastola
|[[Nastola]]
|[[Villähde]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Riihimäki
|[[Riihimäki]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Padasjoki
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|}

===Elintarvikemyynti===

;[[Valintamyymälä]]t

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei tutkittu
| 
|-
| Sale Artjärvi
| [[Orimattila]]
| [[Artjärvi]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ersta
| [[Lahti]]
| [[Villähde]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Heinola kk
| [[Heinola]]
| [[Heinolan kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;&gt;https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut {{Wayback|1=https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut |päiväys=20190321021057 }}&lt;/ref&gt;
|
|
|-
| Sale Hollola
| [[Hollola]]
| [[Hollolan kirkonkylä]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Humppila
| [[Humppila]]
| [[Humppila]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Hämeenkoski
| [[Hollola]]
| [[Hämeenkoski (taajama)|Hämeenkosken kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Jyränkö
| [[Heinola]]
| [[Jyränkö]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Karavaani
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
| 
|-
| Sale Kukkila
| [[Hollola]]
| [[Kukkila]]
| s-guest-free
| 
|-
| Sale Käikälä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Käikälä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Liipola
| [[Lahti]]
| [[Liipola]]
| ei testattu
| 
|-
| Sale Läyliläinen
| [[Loppi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Läyliäinen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Metsäpelto
| [[Lahti]]
| [[Metsäpelto]]
| ei testattu
|-
| Sale Myrskylä
| [[Myrskylä]]
| [[Myrskylän kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Nastola
| [[Lahti]]
| [[Nastola]]
| s-guest-free
|
|
| Sale Okeroinen
| [[Lahti]]
| [[Kärpänen (Lahti)|Kärpänen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Renko
| [[Hämeenlinna]]
| [[Renko]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Poltinaho
| [[Hämeenlinna]]
| [[Poltinaho]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ryttylä
| [[Hausjärvi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Ryttylä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Vierumäki
| [[Heinola]]
| [[Vierumäki (Heinola)|Vierumäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|-
| Sale Ypäjä
| [[Ypäjä]]
| [[Ypäjä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|
|-
| S-Market Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Goodman
| [[Hämeenlinna]]
| [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäki]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Hätilä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Hätilä]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Idänpää
| [[Hämeenlinna]]
| [[Idänpää]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Jokioinen
| [[Jokioinen]]
| [[Jokioinen]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Jukola
| [[Hämeenlinna]]
| [[Voutila]]
| ei testattu
|
|-
| &lt;s&gt;S-Market keskusta&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Parola
| [[Hattula]]
| [[Parola]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Tammela
| [[Tammela]]
| [[Tammela]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Turenki
| [[Janakkala]]
| [[Turenki]]
| ei testattu
|
|}

;[[Tavaratalo]]t ja [[Hypermarketti|hypermarketit]]

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| &lt;s&gt;[[Hämeenlinnan Sokos]]&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Forssa
| [[Forssa]]
| [[Keskusta]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Hollola 
| [[Hollola]]
| [[Salpakangas]]
| s.guest-free
| 60.989528, 25.514350
|-
| Prisma Holma
| [[Lahti]]
| [[Holma (Lahti)|Holma]]
|  ei testattu
|
|-
| Prisma Hämeenlinna
| [[Hämeenlinna]]
| [[Tiiriö]]
| ei testattu
| 
|-
| Prisma Laune
| [[Lahti]]
| [[Laune]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| Kauppakeskus Atomi
| ei testattu
|
|}

=Pirkanmaa=

=Päijät-Häme=
Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä on alueosuuskauppana  [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].

=Kymenlaakso=

[[Radiotaajuuskirja/Kymen Seudun Osuuskauppa|Kymen Seudun Osuuskauppa]]

=Etelä-Karjala=

=Etelä-Savo=

=Pohjois-Savo=

=Pohjois-Karjala=

=Keski-Suomi=

=Etelä-Pohjanmaa=

=Pohjanmaa=

=Keski-Pohjanmaa=

=Pohjois-Pohjanmaa=

=Kainuu=

=Lappi=

=Ahvenanmaa=

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>s1o5e0zzlk4kq2f02b8uicks233c9zx</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160831</id>
      <parentid>160830</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T19:50:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>~2026-57749-87</username>
        <id>12566</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kymenlaakso */</comment>
      <origin>160831</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6974" sha1="f1wzdj797o6pe04eiampz24221hi1mv" xml:space="preserve">'''s-guest-free''' on [[Radiotaajuuskirja/S-ryhmä|S-ryhmä]]n [[Radiotaajuuskirja/avoin langaton lähiverkko|avoimen langattoman lähiverkon]] [[Radiotaajuuskirja/SSID|SSID]] . Verkkoja on [[w:Sale|Saleissa]], [[w:S-market|S-marketeissa]] ja [[w:Prisma|Prismoissa]]

=Uusimaa=

=Varsinais-Suomi=

=Satakunta=

=Kanta-Häme=
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on alueosuuskauppana   [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].
==Ouuskauppa Hämeenmaa==

===Polttoainemyynti===
;ABC-ketju
{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! toimiala
! avoin verkko
! hyvä yhteyspaikka
! muuta
|-
|ABC Renkomäki
|[[Lahti]]
|[[Renkomäki]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Tiiriö
|[[Hämeenlinna]]
|[[Tiiriö]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Forssa
|[[Forssa]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Kivimaa
|Lahti
|[[Kivimaa]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Heinola
|[[Heinola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Nastola
|[[Nastola]]
|[[Villähde]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Riihimäki
|[[Riihimäki]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Padasjoki
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|}

===Elintarvikemyynti===

;[[Valintamyymälä]]t

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei tutkittu
| 
|-
| Sale Artjärvi
| [[Orimattila]]
| [[Artjärvi]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ersta
| [[Lahti]]
| [[Villähde]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Heinola kk
| [[Heinola]]
| [[Heinolan kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;&gt;https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut {{Wayback|1=https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut |päiväys=20190321021057 }}&lt;/ref&gt;
|
|
|-
| Sale Hollola
| [[Hollola]]
| [[Hollolan kirkonkylä]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Humppila
| [[Humppila]]
| [[Humppila]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Hämeenkoski
| [[Hollola]]
| [[Hämeenkoski (taajama)|Hämeenkosken kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Jyränkö
| [[Heinola]]
| [[Jyränkö]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Karavaani
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
| 
|-
| Sale Kukkila
| [[Hollola]]
| [[Kukkila]]
| s-guest-free
| 
|-
| Sale Käikälä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Käikälä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Liipola
| [[Lahti]]
| [[Liipola]]
| ei testattu
| 
|-
| Sale Läyliläinen
| [[Loppi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Läyliäinen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Metsäpelto
| [[Lahti]]
| [[Metsäpelto]]
| ei testattu
|-
| Sale Myrskylä
| [[Myrskylä]]
| [[Myrskylän kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Nastola
| [[Lahti]]
| [[Nastola]]
| s-guest-free
|
|
| Sale Okeroinen
| [[Lahti]]
| [[Kärpänen (Lahti)|Kärpänen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Renko
| [[Hämeenlinna]]
| [[Renko]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Poltinaho
| [[Hämeenlinna]]
| [[Poltinaho]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ryttylä
| [[Hausjärvi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Ryttylä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Vierumäki
| [[Heinola]]
| [[Vierumäki (Heinola)|Vierumäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|-
| Sale Ypäjä
| [[Ypäjä]]
| [[Ypäjä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|
|-
| S-Market Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Goodman
| [[Hämeenlinna]]
| [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäki]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Hätilä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Hätilä]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Idänpää
| [[Hämeenlinna]]
| [[Idänpää]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Jokioinen
| [[Jokioinen]]
| [[Jokioinen]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Jukola
| [[Hämeenlinna]]
| [[Voutila]]
| ei testattu
|
|-
| &lt;s&gt;S-Market keskusta&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Parola
| [[Hattula]]
| [[Parola]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Tammela
| [[Tammela]]
| [[Tammela]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Turenki
| [[Janakkala]]
| [[Turenki]]
| ei testattu
|
|}

;[[Tavaratalo]]t ja [[Hypermarketti|hypermarketit]]

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| &lt;s&gt;[[Hämeenlinnan Sokos]]&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Forssa
| [[Forssa]]
| [[Keskusta]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Hollola 
| [[Hollola]]
| [[Salpakangas]]
| s.guest-free
| 60.989528, 25.514350
|-
| Prisma Holma
| [[Lahti]]
| [[Holma (Lahti)|Holma]]
|  ei testattu
|
|-
| Prisma Hämeenlinna
| [[Hämeenlinna]]
| [[Tiiriö]]
| ei testattu
| 
|-
| Prisma Laune
| [[Lahti]]
| [[Laune]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| Kauppakeskus Atomi
| ei testattu
|
|}

=Pirkanmaa=

=Päijät-Häme=
Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä on alueosuuskauppana  [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].

=Kymenlaakso=

[[Radiotaajuuskirja/Kymen Seudun Osuuskauppa|Kymen Seudun Osuuskauppa]]

===Polttoainemyynti===
;ABC-ketju
{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! toimiala
! avoin verkko
! hyvä yhteyspaikka
! muuta
|-
|ABC Anjalankoski
|[[Lahti]]
|[[Renkomäki]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC S-market Inkeroinen
|[[Hämeenlinna]]
|[[Tiiriö]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Myllykoski
|[[Forssa]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Koria
|Lahti
|[[Kivimaa]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Korianportti
|[[Heinola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kippari
|[[Nastola]]
|[[Villähde]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Amiraali
|[[Riihimäki]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Sale Hirssaari
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC S-market Karhula
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Sale Karhula
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|-
|ABC Kauppalankatu
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kotka
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kouvola
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Majakka
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Miehikkälä
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Tuohikotti
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Utti
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Valkeala
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC S-market Virojoki
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|}

=Etelä-Karjala=

=Etelä-Savo=

=Pohjois-Savo=

=Pohjois-Karjala=

=Keski-Suomi=

=Etelä-Pohjanmaa=

=Pohjanmaa=

=Keski-Pohjanmaa=

=Pohjois-Pohjanmaa=

=Kainuu=

=Lappi=

=Ahvenanmaa=

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>f1wzdj797o6pe04eiampz24221hi1mv</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160832</id>
      <parentid>160831</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T19:58:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>~2026-57749-87</username>
        <id>12566</id>
      </contributor>
      <comment>/* Polttoainemyynti */</comment>
      <origin>160832</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7519" sha1="6jg0ahof7mektdno05vntrq8f5ydy12" xml:space="preserve">'''s-guest-free''' on [[Radiotaajuuskirja/S-ryhmä|S-ryhmä]]n [[Radiotaajuuskirja/avoin langaton lähiverkko|avoimen langattoman lähiverkon]] [[Radiotaajuuskirja/SSID|SSID]] . Verkkoja on [[w:Sale|Saleissa]], [[w:S-market|S-marketeissa]] ja [[w:Prisma|Prismoissa]]

=Uusimaa=

=Varsinais-Suomi=

=Satakunta=

=Kanta-Häme=
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on alueosuuskauppana   [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].
==Ouuskauppa Hämeenmaa==

===Polttoainemyynti===
;ABC-ketju
{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! toimiala
! avoin verkko
! hyvä yhteyspaikka
! muuta
|-
|ABC Renkomäki
|[[Lahti]]
|[[Renkomäki]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Tiiriö
|[[Hämeenlinna]]
|[[Tiiriö]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Forssa
|[[Forssa]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Kivimaa
|Lahti
|[[Kivimaa]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Heinola
|[[Heinola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Nastola
|[[Nastola]]
|[[Villähde]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Riihimäki
|[[Riihimäki]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Padasjoki
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|}

===Elintarvikemyynti===

;[[Valintamyymälä]]t

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei tutkittu
| 
|-
| Sale Artjärvi
| [[Orimattila]]
| [[Artjärvi]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ersta
| [[Lahti]]
| [[Villähde]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Heinola kk
| [[Heinola]]
| [[Heinolan kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;&gt;https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut {{Wayback|1=https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut |päiväys=20190321021057 }}&lt;/ref&gt;
|
|
|-
| Sale Hollola
| [[Hollola]]
| [[Hollolan kirkonkylä]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Humppila
| [[Humppila]]
| [[Humppila]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Hämeenkoski
| [[Hollola]]
| [[Hämeenkoski (taajama)|Hämeenkosken kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Jyränkö
| [[Heinola]]
| [[Jyränkö]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Karavaani
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
| 
|-
| Sale Kukkila
| [[Hollola]]
| [[Kukkila]]
| s-guest-free
| 
|-
| Sale Käikälä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Käikälä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Liipola
| [[Lahti]]
| [[Liipola]]
| ei testattu
| 
|-
| Sale Läyliläinen
| [[Loppi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Läyliäinen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Metsäpelto
| [[Lahti]]
| [[Metsäpelto]]
| ei testattu
|-
| Sale Myrskylä
| [[Myrskylä]]
| [[Myrskylän kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Nastola
| [[Lahti]]
| [[Nastola]]
| s-guest-free
|
|
| Sale Okeroinen
| [[Lahti]]
| [[Kärpänen (Lahti)|Kärpänen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Renko
| [[Hämeenlinna]]
| [[Renko]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Poltinaho
| [[Hämeenlinna]]
| [[Poltinaho]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ryttylä
| [[Hausjärvi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Ryttylä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Vierumäki
| [[Heinola]]
| [[Vierumäki (Heinola)|Vierumäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|-
| Sale Ypäjä
| [[Ypäjä]]
| [[Ypäjä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|
|-
| S-Market Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Goodman
| [[Hämeenlinna]]
| [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäki]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Hätilä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Hätilä]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Idänpää
| [[Hämeenlinna]]
| [[Idänpää]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Jokioinen
| [[Jokioinen]]
| [[Jokioinen]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Jukola
| [[Hämeenlinna]]
| [[Voutila]]
| ei testattu
|
|-
| &lt;s&gt;S-Market keskusta&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Parola
| [[Hattula]]
| [[Parola]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Tammela
| [[Tammela]]
| [[Tammela]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Turenki
| [[Janakkala]]
| [[Turenki]]
| ei testattu
|
|}

;[[Tavaratalo]]t ja [[Hypermarketti|hypermarketit]]

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| &lt;s&gt;[[Hämeenlinnan Sokos]]&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Forssa
| [[Forssa]]
| [[Keskusta]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Hollola 
| [[Hollola]]
| [[Salpakangas]]
| s.guest-free
| 60.989528, 25.514350
|-
| Prisma Holma
| [[Lahti]]
| [[Holma (Lahti)|Holma]]
|  ei testattu
|
|-
| Prisma Hämeenlinna
| [[Hämeenlinna]]
| [[Tiiriö]]
| ei testattu
| 
|-
| Prisma Laune
| [[Lahti]]
| [[Laune]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| Kauppakeskus Atomi
| ei testattu
|
|}

=Pirkanmaa=

=Päijät-Häme=
Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä on alueosuuskauppana  [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].

=Kymenlaakso=

[[Radiotaajuuskirja/Kymen Seudun Osuuskauppa|Kymen Seudun Osuuskauppa]]

===Polttoainemyynti===
;ABC-ketju
{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! toimiala
! avoin verkko
! hyvä yhteyspaikka
! muuta
|-
|ABC Anjalankoski
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|[[Renkomäki]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC S-market Inkeroinen
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|[[Radiotaajuuskirja/Inkeroinen|Inkeroinen]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Myllykoski
|[[Radiotaajuuskirja/Myllykoski|Myllykoski]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Koria
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|[[Radiotaajuuskirja/Koria|Koria]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Korianportti
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|[[Radiotaajuuskirja/Koria|Koria]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kippari
|[[Radiotaajuuskirja/Hamina|Hamina]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Amiraali
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Sale Hirssaari
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC S-market Karhula
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Sale Karhula
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|-
|ABC Kauppalankatu
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kotka
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kouvola
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Majakka
|[[Radiotaajuuskirja/Pyhtää|Pyhtää]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Miehikkälä
|[[Radiotaajuuskirja/Miehikkälä|Miehillälä]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Tuohikotti
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Utti
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Valkeala
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC S-market Virojoki
|[[Radiotaajuuskirja/Virolahti|Virolahti]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|}

=Etelä-Karjala=

=Etelä-Savo=

=Pohjois-Savo=

=Pohjois-Karjala=

=Keski-Suomi=

=Etelä-Pohjanmaa=

=Pohjanmaa=

=Keski-Pohjanmaa=

=Pohjois-Pohjanmaa=

=Kainuu=

=Lappi=

=Ahvenanmaa=

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>6jg0ahof7mektdno05vntrq8f5ydy12</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>160833</id>
      <parentid>160832</parentid>
      <timestamp>2026-11-04T20:08:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>~2026-57749-87</username>
        <id>12566</id>
      </contributor>
      <comment>/* Polttoainemyynti */</comment>
      <origin>160833</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7597" sha1="e4ymbljmgfni4o1reb1jpx24irza90n" xml:space="preserve">'''s-guest-free''' on [[Radiotaajuuskirja/S-ryhmä|S-ryhmä]]n [[Radiotaajuuskirja/avoin langaton lähiverkko|avoimen langattoman lähiverkon]] [[Radiotaajuuskirja/SSID|SSID]] . Verkkoja on [[w:Sale|Saleissa]], [[w:S-market|S-marketeissa]] ja [[w:Prisma|Prismoissa]]

=Uusimaa=

=Varsinais-Suomi=

=Satakunta=

=Kanta-Häme=
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on alueosuuskauppana   [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].
==Ouuskauppa Hämeenmaa==

===Polttoainemyynti===
;ABC-ketju
{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! toimiala
! avoin verkko
! hyvä yhteyspaikka
! muuta
|-
|ABC Renkomäki
|[[Lahti]]
|[[Renkomäki]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Tiiriö
|[[Hämeenlinna]]
|[[Tiiriö]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Forssa
|[[Forssa]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Kivimaa
|Lahti
|[[Kivimaa]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Heinola
|[[Heinola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Nastola
|[[Nastola]]
|[[Villähde]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Riihimäki
|[[Riihimäki]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Padasjoki
|[[Padasjoki]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|}

===Elintarvikemyynti===

;[[Valintamyymälä]]t

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei tutkittu
| 
|-
| Sale Artjärvi
| [[Orimattila]]
| [[Artjärvi]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ersta
| [[Lahti]]
| [[Villähde]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Heinola kk
| [[Heinola]]
| [[Heinolan kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;&gt;https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut {{Wayback|1=https://www.s-kanava.fi/web/hameenmaa/myymalat-ja-palvelut |päiväys=20190321021057 }}&lt;/ref&gt;
|
|
|-
| Sale Hollola
| [[Hollola]]
| [[Hollolan kirkonkylä]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Humppila
| [[Humppila]]
| [[Humppila]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei tutkittu
|
|-
| Sale Hämeenkoski
| [[Hollola]]
| [[Hämeenkoski (taajama)|Hämeenkosken kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Jyränkö
| [[Heinola]]
| [[Jyränkö]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Karavaani
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
| 
|-
| Sale Kukkila
| [[Hollola]]
| [[Kukkila]]
| s-guest-free
| 
|-
| Sale Käikälä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Käikälä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Liipola
| [[Lahti]]
| [[Liipola]]
| ei testattu
| 
|-
| Sale Läyliläinen
| [[Loppi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Läyliäinen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Metsäpelto
| [[Lahti]]
| [[Metsäpelto]]
| ei testattu
|-
| Sale Myrskylä
| [[Myrskylä]]
| [[Myrskylän kirkonkylä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Nastola
| [[Lahti]]
| [[Nastola]]
| s-guest-free
|
|
| Sale Okeroinen
| [[Lahti]]
| [[Kärpänen (Lahti)|Kärpänen]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Renko
| [[Hämeenlinna]]
| [[Renko]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Poltinaho
| [[Hämeenlinna]]
| [[Poltinaho]]
| s-guest-free
|
|-
| Sale Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| [[Riihimäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| s-guest-free
|
|-
| Sale Ryttylä
| [[Hausjärvi]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| [[Ryttylä]]
| ei testattu
|
|-
| Sale Vierumäki
| [[Heinola]]
| [[Vierumäki (Heinola)|Vierumäki]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|-
| Sale Ypäjä
| [[Ypäjä]]
| [[Ypäjä]]&lt;ref name=&quot;Nimetön-rF8i-3&quot;/&gt;
| ei testattu
|
|-
| S-Market Forssa
| [[Forssa]]
| [[Forssa]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Goodman
| [[Hämeenlinna]]
| [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäki]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Hätilä
| [[Hämeenlinna]]
| [[Hätilä]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Idänpää
| [[Hämeenlinna]]
| [[Idänpää]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Jokioinen
| [[Jokioinen]]
| [[Jokioinen]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Jukola
| [[Hämeenlinna]]
| [[Voutila]]
| ei testattu
|
|-
| &lt;s&gt;S-Market keskusta&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| S-Market Parola
| [[Hattula]]
| [[Parola]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Tammela
| [[Tammela]]
| [[Tammela]]
| ei testattu
|
|-
| S-Market Turenki
| [[Janakkala]]
| [[Turenki]]
| ei testattu
|
|}

;[[Tavaratalo]]t ja [[Hypermarketti|hypermarketit]]

{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! avoin verkko
! muuta
|-
| &lt;s&gt;[[Hämeenlinnan Sokos]]&lt;/s&gt;
| [[Hämeenlinna]]
| [[Kauppakeskus Linna]], [[Hämeensaari]]
| ei testattu
| 
|-
| [[Lahden Sokos]]
| [[Lahti]]
| [[Keski-Lahti]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Forssa
| [[Forssa]]
| [[Keskusta]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Hollola 
| [[Hollola]]
| [[Salpakangas]]
| s.guest-free
| 60.989528, 25.514350
|-
| Prisma Holma
| [[Lahti]]
| [[Holma (Lahti)|Holma]]
|  ei testattu
|
|-
| Prisma Hämeenlinna
| [[Hämeenlinna]]
| [[Tiiriö]]
| ei testattu
| 
|-
| Prisma Laune
| [[Lahti]]
| [[Laune]]
| ei testattu
|
|-
| Prisma Riihimäki
| [[Riihimäki]]
| Kauppakeskus Atomi
| ei testattu
|
|}

=Pirkanmaa=

=Päijät-Häme=
Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä on alueosuuskauppana  [[w:Osuuskauppa Hämeenmaa|Osuuskauppa Hämeenmaa]].

=Kymenlaakso=

[[Radiotaajuuskirja/Kymen Seudun Osuuskauppa|Kymen Seudun Osuuskauppa]]

===Polttoainemyynti===
;ABC-ketju
{| class=&quot;prettytable sortable&quot;
|-
! Liike
! kunta
! paikka
! toimiala
! avoin verkko
! hyvä yhteyspaikka
! muuta
|-
|ABC Anjalankoski
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]] &lt;ref&gt;https://www.abcasemat.fi/asemat/abc-anjalankoski-kouvola-660918822&lt;/ref&gt;
|[[Renkomäki]]
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC S-market Inkeroinen
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|[[Radiotaajuuskirja/Inkeroinen|Inkeroinen]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Myllykoski
|[[Radiotaajuuskirja/Myllykoski|Myllykoski]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Koria
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|[[Radiotaajuuskirja/Koria|Koria]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Korianportti
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|[[Radiotaajuuskirja/Koria|Koria]]
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kippari
|[[Radiotaajuuskirja/Hamina|Hamina]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Amiraali
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| s-guest-free
|-
|ABC Sale Hirssaari
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC S-market Karhula
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Sale Karhula
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|-
|ABC Kauppalankatu
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kotka
|[[Radiotaajuuskirja/Kotka|Kotka]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Kouvola
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Majakka
|[[Radiotaajuuskirja/Pyhtää|Pyhtää]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Miehikkälä
|[[Radiotaajuuskirja/Miehikkälä|Miehillälä]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Tuohikotti
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Utti
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC Valkeala
|[[Radiotaajuuskirja/Kouvola|Kouvola]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|-
|ABC S-market Virojoki
|[[Radiotaajuuskirja/Virolahti|Virolahti]]
|
|liikennemyymälä
| ei tutkittu
|}

=Etelä-Karjala=

=Etelä-Savo=

=Pohjois-Savo=

=Pohjois-Karjala=

=Keski-Suomi=

=Etelä-Pohjanmaa=

=Pohjanmaa=

=Keski-Pohjanmaa=

=Pohjois-Pohjanmaa=

=Kainuu=

=Lappi=

=Ahvenanmaa=

[[Luokka:Radiotaajuuskirja|{{SUBPAGENAME}}]]</text>
      <sha1>e4ymbljmgfni4o1reb1jpx24irza90n</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>