Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.48.0-wmf.3 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 4560 160899 131921 2026-11-05T12:01:30Z Jcb 12574 160899 wikitext text/x-wiki [[Kuva:Moon.jpg|270px|thumb|Kuu]] '''Kuu''' on [[Maapallo|Maan]] ainoa luonnollinen kiertolainen. [[Kuva:Lunar libration with phase2.gif|thumb|left|Kuun vaiheet ja etäisyyden vaihtelu]] ==Havainnointi== ===Kuun pinta=== Kuu on meitä lähin taivaankappale ja sen pinnanmuodot erottuvat kaikista taivaankappaleista parhaiten. Parhaiten pinnan muodot näkyvät Kuun valon ja varjon rajalla, terminaattorilla. Pinnalla näemme muun muassa tummia meriä, vaaleampia ylänköjä, rotkoja, vuoria, laaksoja ja kraatereita. ===Kuun valosta=== Täysikuu on 465 000 kertaa himmeämpi kuin Aurinko. Tavallinen kynttiläkin valaisee kahden metrin päästä yhtä paljon kuin Kuu, mutta silti Kuu on taivaan toiseksi kirkkain kohde Auringon jälkeen. ===Kuun huojunta=== Koska Kuu kiertää Maan ympäri aivan yhtä nopeasti kuin itsensä ympäri se kääntää Maalle aina saman puolen itsestään. Kuulla ja Maalla on ominaisuus jota kutsutaan huojunnaksi eli libraatioksi. Kuun kohdalla tämä mahdollistaa 59&nbsp;% kuunpinnan näkemisen maasta käsin. Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Kuun kiertoaika Maan ympäri on 27 vuorokautta 7 tuntia ja 43 minuuttia tämä kierto on 13 astetta vuorokaudessa ja tämä liike on niin nopeaa, että tavallisella harrastelijakaukoputkella pystyy näkemään kuun liikkumisen. Kun Kuu, Maa ja Aurinko ovat samalla suoralla, havaitaan uudenkuun aikana auringonpimennys ja täydenkuun aikana kuunpimennys. Kraatterit erottuvat maasta katsottuna parhaiten kun kuu ei ole täysi. ===Kuun vaiheet=== [[Kuva:Phases of the Moon.png|thumb|Kuvassa näkyvät Kuun vaiheet]] Kuun vaiheet ovat eri tapoja, joilla Kuu näyttäytyy maahan. Kun Kuu liikkuu avaruudessa, sen asento suhteessa Aurinkoon muuttuu, jolloin vaihtuvat ne Kuun osat, jotka ovat Aurinkoa kohti. Uudenkuun aikaan maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja Aurinko ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna. Täydenkuun aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna. Aurinko kohti oleva puoli on valaistu, ja Auringon valaiseman alueen näemme Kuun kulloisenakin "muotona". Kuun vaiheet ''kasvavat'' uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten ''vähentyä'' täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin kuukausi. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin. ===Kuun nousu ja lasku=== Kun Kuu nousee tai laskee horisontin toiselle puolelle se on väriltään punainen, koska silloin silmiemme ja Kuun välissä on enemmän ilmakehää. Ilmakehä pysäyttää lyhyet aallonpituudet ja suodattaa pitkät, esimerkiksi punaiset. ===Kuu päivällä=== Jos Kuu näkyy taivaalla tarpeeksi kaukana Auringosta voi sitä havaita myös päivällä, tosin se näyttää värittömältä. ===Kuun pimennys=== [[Kuva:Lunar-eclipse-09-11-2003.jpeg|thumb|Kuunpimennys 9. marraskuuta 2003.]] Maan varjo saattaa joskus osua Kuuhun. Tällöin Kuu pimenee. Kuun radan kaltevuudesta jne. johtuen Kuu ei pimene jokaisen täydenkuun aikaan. Aurinko, Maa ja Kuu osuvat joskus samalle suoralle. Tällöinkään Kuu ei mene aivan näkymättömäksi, koska ilmakehä taittaa osan Auringon valosta Kuun pintaan. Parhaiten taittuvat spektrin pisimmät aallonpituudet eli punaiset ja oranssit valonsäteet. Tämän takia Kuu näkyy täydellisen pimennyksen aikana himmeän punaruskeana. Kuunpimennykset tapahtuvat aina täyden kuun aikaan. Seuraava täydellinen kuunpimennys nähdään Suomessa 28. syyskuuta 2015. === Auringon pimennys === '''Varoitus: ''Auringon pimennystä ei saa havaita suoraan''''' ''kiikarilla, kaukoputkella eikä mieluiten paljain silminkään. '''Silmien palamisen vaara on iso.''' On käytettävä erikoisia '''suojavarusteita ja järjestelyjä.''' Jos pimentyvää Aurinkoa katsoo suoraan, on silmät peitetävä hitsaajanlaiila tai paksuilla aurinkolaseilla tms. '''Jos katsoo kaukoputkella, Auringon kuva on heijastettava putken taakse.''''' '''Neuvoja voi kysyä tähtitieteelliseltä yhdistykseltä.''' Auringon pimennyksessä Kuu peittää Auringon Maasta katsoen. Monesti Kuu peittää Auringon kokonaan. Tällöin on ''täydellinen auringonpimennys''. Mutta pimennys voi olla ''osittainen''. Joskus on myös ''rengasmainen auringonpimennys''. Siinä Kuu on kaukana Maasta, eikä peitä koko Auringon kiekkoa. == Kirjallisuutta == * Juhani Westman: ''Vanha ja uusi Kuu'' (Ursa 1995) {{ISBN|951-9269-78-9}} [[Luokka:Tähtitiede|Kuu]] leel726nlsawnvn9donbeps7rhc7i84 0 4804 160917 150557 2026-11-06T07:30:40Z ~2026-58907-86 12576 160917 wikitext text/x-wiki Maapallo tiivistyi kaasu- ja pölypilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Pölyhituset kasvoivat törmäyksissä yhä suuremmiksi, lopulta planeetoiksi. Meteoriitit pommittivat syntyvää Maata, joka kasvoi. Törmäyksissä vapautuva kitkalämpö ja radiaoktiiviset aineet kuumensivat Maan pinna laavamereksi. Laavameri jäähtyi vähitellen, ilmekehän vesihöyy satoi mereksi. Jossain vaiheessa Marsin kokoinen planeetta törmäsi maahan. Törmäyksessä sinkoutuneesta aineesta syntyi Kuu. === Maapallon synty === Aurinkoa kiersi sen syntyessä kaasu- ja pölypilvi. Pölyhituset törmäilivät toisiinsa. Ne kasvoivat ensin kiven, sitten pikkuplaneetan, yhä Marsin kokoisiksi. Marsin kokoisia sanotaan oligarkeiksi. Jo aiemmin syntyneet jättiläisplaneetat vähensivät vetovoimahäiriöillään Maan radalla kiertävää ainesta niin, ettei Maasta tullut supermaapalloa. Kun Maa oli noin 30-80 miljoonan vuoden aikäinen siihen törmäsi Theaiksi ristitty Marsin kokoinen planeetta. Törmäys aiheutti valtavan mullistuksen. Suuri määrä Maan ja Theian ainetta sinkoutui pois. Osa satoi takain Maahan, osa karkasi avaruuteen. Mutta osasta syntyi Kuu. Maa oli tämän jälkeen kuuma, laava peitti pinnan. Mutta aikaa myöten Maa jäähtyi. Pikkuplaneetta- ja meteoriittioommitus oli alussa kova, Mutta se heikkeni. Maa sai veteissä asteroideista ja komeetoista, joita osui siihen. Aikaa myöten syntyi ensimmäinen meri. ==Historia== Maapallon historia (noin 4,5 miljardia vuotta) on jaettu kansainvälisesti sovittuihin nimettyihin ajanjaksoihin joiden pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin. Geologisen kalenterin ajanjaksot luokitellaan eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa edelleen lyhyempiin ajanjaksoihin. Geologiset aikakaudet perustuvat sedimenttikivikerrostumien tutkimukseen, mm. muinaisten merien pohjaan kerrostuneiden kuolleiden eliöiden fossiilien analysointiin. Ajanjaksoja erottaa esimerkiksi selvä muutos tietyn lajin osuudesta verrattuna kaikkiin lajeihin, esim. joukkosukupuuton vuoksi, kuten liitukauden/paleogeenin raja. Ajanjaksot esitetään yleensä alaspäin vanhenevassa järjestyksessä joka symboloi karkeasti sedimenttikivikerrostumia. Täydellistä kaikki ajanjaksot kattavaa sedimenttikivikerrostumaa ei ole olemassa joten tutkimustietoa on hankittu ympäri Maapalloa sijaitsevista osakerrostumista. Ajanjaksoilla a päälisiä hiall nvälsä nityiä. ==Kuu== [[Luokka:Maapallo|Maapallon synty ja historia]] mrc31xvbh5eg5k6qb872quxkfnezas9 160918 160917 2026-11-06T07:32:14Z ~2026-58907-86 12576 160918 wikitext text/x-wiki Maa oli tämän jälkeen kuuma, laava peitti pinnan. Mutta aikaa myöten Maa jäähtyi. Pikkuplaneetta- ja meteoriittioommitus oli alussa kova, Mutta se heikkeni. Maa sai veteissä asteroideista ja komeetoista, joita osui siihen. Aikaa myöten syntyi ensimmäinen meri. ==Historia== Maa ==Kuu== [[Luokka:Maapallo|Maapallon synty ja historia]] rz53e2qnc58v9egdvayzau30zpgyc5g 0 5538 160919 125099 2026-11-06T10:55:13Z ~2026-58967-96 12577 /* Merkkien selitykset */ selkeytys 160919 wikitext text/x-wiki == Ohjeita kirjoittamiseen == <nowiki>[[Kuva:Luokittelu symboli]]</nowiki> (tähän laitetaan lajin symboli. Symboleista saat lisätietoa sivulta [[Sienikirja/Merkkien selitykset]]) <nowiki>[[Kuva:Sienen kuva]]</nowiki> Sivun alussa pitää olla johdanto, jossa voidaan kertoa sienen syötävyydestä ja käytöstä. (Esimerkiksi värjäys) ==Tunnistus== Tunnistuskappaleessa kerrotaan sienen tunnistamisesta. Kappaleen tulisi kertoa ainakin sienen lakista, sen ylä- ja alapinnasta, matosta ja jalasta. == Kasvupaikat == Kappaleessa tulisi olla sienen levinneisyydestä, sienen kasvu maastosta ja kasvuajasta. == Säilöntä == Sienen säilöminen ja valmistus, mutta tarkemmat ohjeet [[Keittokirja]]aan, jonne voi tehdä helposti linkin [[Malline:Katso resepti]]n avulla. ==Lähteet== Tässä on kerrottu sivun lähteet. Eroteltuina Internet- ja kirjalähteisiin. ===Kirjalähteet=== Käytä luettelointia, myös ISBN-numerot. ===Internet-lähteet=== Käytä luettelointia ja linkitä kyseiselle web-sivulle. Sitten vielä perään <nowiki>{{Sienikirja}}</nowiki> {|align=center style="background-color: #98FF92; border: 1px solid #02796F;" !colspan=14 style="background-color: #4F7942; text-align: center;"| <b><font size="2" color="yellow"> '''Sienikirjan sisällysluettelo'''</font></b> |- | |[[Tiedosto:Kantarell, Iduns kokbok.png|left|50px]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja|Etusivu]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Haperot|Haperot]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Korvasienet ja Mörskyt|Korvasienet ja Mörskyt]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Rouskut|Rouskut]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Tatit|Tatit]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Vahverot ja Torvisienet| Vahverot ja Torvisienet]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Lähteet|Lähteet]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Merkkien selitykset|Merkkien sekitykset]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Mikä on sieni?|Mikä on sieni?]] |style="border-right: 1px solid #CCCCCC; padding: 0px 3px;"| [[Sienikirja/Sienten kerääminen|Sienten kerääminen?]] |[[Kuva:Karl Johanssvamp, Iduns kokbok.png|right|50px]] |} ja luokka: <nowiki>[[Luokka:Sienikirja]]</nowiki> == Merkkien selitykset == Tässä luvussa on kerrottu [[Sienikirja]]-wikikirjan merkit ja selitykset. {| align="center" | erinomainen ruokasieni = | [[Tiedosto:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]] |- | hyvä ruokasieni = | [[Tiedosto:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]] |- | syötäväksi kelpaava ruokasieni = | [[Tiedosto:Star*.svg|25px]] |- | käyttöä ruokasienenä ei suositella = | [[Tiedosto:Star-.svg|25px]] |- | esikäsiteltävä = | [[Tiedosto:Circle - black simple.svg|25px]] |- | suositellaan esikäsiteltäväksi = | [[Tiedosto:Square - black simple.svg|25px]] |- | haitallinen tai lievästi myrkyllinen = | [[Tiedosto:RomanX-01.png|25px]] |- | hyvin myrkyllinen = | [[Tiedosto:Skull and Crossbones.svg|40px]] |- | tappavan myrkyllinen = | [[Tiedosto:Skull and Crossbones.svg|40px]] [[Kuva:Skull and Crossbones.svg|40px]] |- | tappavan myrkyllinen, mutta oikean esikäsittelyn jälkeen herkullinen ruokasieni = | [[Tiedosto:Skull and Crossbones.svg|40px]] [[Kuva:Skull and Crossbones.svg|40px]] [[Tiedosto:Circle - black simple.svg|25px]] [[Tiedosto:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]][[Kuva:Star*.svg|25px]] |- | käyttöarvo tuntematon tai kelvoton = | [[Tiedosto:Question mark.svg|20px]] |} [[Luokka:Sienikirja tulostettava versio|Sienikirja]] ijen1jlz0p3h6hlfxan3ktd1y4g7zxo 0 7242 160907 139612 2026-11-05T12:12:55Z Jcb 12574 160907 wikitext text/x-wiki {{VHDL-kieli FPGA-suunnittelussa - perusteet ja käytännöt}} {{info|Lue ensin [[Digitaalipiirit]] / [[Digitaalipiirit/Tulo- ja lähtövalitsimet|Tulo- ja lähtövalitsimet]] ([http://en.wikibooks.org/wiki/Digital_Circuits/Multiplexers-Demultiplexers Multiplexers-Demultiplexers])}} ==Tulovalitsin eli multiplekseri== <big>Alla on 8-tuloisen multiplekserin eli tulovalitsimen Logiikka kaavio jossa on 8 data-tuloa (a, b, c, d, e, f, g ja h), yksi 3-bittinen valintatulovektorin (Sel) ja yksi lähtösignaalin (Output).</big> [[Kuva:Multiplekseri.PNG]] ==Multiplekserin toteutus VHDL-kielellä== <big>Alla oleva VHDL-koodi toteuttaa yllä olevan kuvan mukaisen 8-tuloisen multiplekserin eli tulovalitsimen toiminnan. Suunnitteluyksikön esittely (entity) määrittelee logiikan tulot jä lähdöt. Toiminta toteutetaan arkkitehtuurissa olevan kombinaatiologiikkaprosessin sisällä olevalla case-lauseella, joka ohjaa logiikan lähtöön (Output) valintasignaalilla (Sel) valitun tulosignaali (a, b, c, d, e, f, g tai h).</big> <syntaxhighlight lang="VHDL"> library IEEE; use IEEE.STD_LOGIC_1164.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_ARITH.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_UNSIGNED.ALL; entity Multiplexer_VHDL is port (a, b, c, d, e, f, g, h : in std_logic; Sel : in_std_logic_vector (2 downto 0); Output : out std_logic); end Multiplexer_VHDL; architecture Beh of Multiplexer_VHDL is begin process (a, b, c, d, e, f, g, h, Sel) begin case Sel is when "000" => Output <= a; when "001" => Output <= b; when "010" => Output <= c; when "011" => Output <= d; when "100" => Output <= e; when "101" => Output <= f; when "110" => Output <= g; when others => Output <= h; end case; end process; end Beh; </syntaxhighlight> ==Simulaatiotulos== <Big>Molemmat edellä esitetyt multiplekserin toteutukset (piirikaavio- ja VHDL-toteus) tuottavat alla olevan kuvan mukaisen simulaatiotuloksen.</Big> [[Kuva:Mux 8 1 wave.PNG]] ==Tehtäviä== {{hidden begin|title=1. Kirjoita edellä olevan esimerkin mukaisella toteutusperiaatteella nelituloisen tulovalitsimen VHDL-kuvaus.|toggle=right}} <syntaxhighlight lang="VHDL"> library IEEE; use IEEE.STD_LOGIC_1164.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_ARITH.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_UNSIGNED.ALL; entity Multiplexer_VHDL is port (a, b, c, d : in std_logic; Sel : in_std_logic_vector (1 downto 0); Output : out std_logic); end Multiplexer_VHDL; architecture Beh of Multiplexer_VHDL is begin process (a, b, c, d, Sel) begin case Sel is when "00" => Output <= a; when "01" => Output <= b; when "10" => Output <= c; when others => Output <= d; end case; end process; end Beh; </syntaxhighlight> {{hidden end|toggle=right}} {{hidden begin|title=2. Kirjoita rinnakkaista ehdollista sijoituslausetta käyttäen nelituloisen tulovalotsimen VHDL-kuvaus.|toggle=right}} <syntaxhighlight lang="VHDL"> library IEEE; use IEEE.STD_LOGIC_1164.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_ARITH.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_UNSIGNED.ALL; entity Multiplexer_VHDL is port (a, b, c, d : in std_logic; Sel : in_std_logic_vector (1 downto 0); Output : out std_logic); end Multiplexer_VHDL; architecture Beh of Multiplexer_VHDL is begin -- tämä koodi on vielä kesken end Beh; </syntaxhighlight> {{hidden end|toggle=right}} {{hidden begin|title=3. Kirjoita VHDL-kielinen testipenkki, jolla voit simuloida edelläolevan simulaatioesimerkin osoittamalla periaatteella tehtävän 2 mukaisen tulovalitsimen.|toggle=right}} <syntaxhighlight lang="VHDL"> -- tämä koodi on vielä kirjoittamatta </syntaxhighlight> {{hidden end|toggle=right}} ==Katso myös== *[[Digitaalipiirit]] *[[Ohjelmoitava logiikka]] *[[w:Multiplekseri|Multiplekseri Wikipediassa]] *[[w:Digitaalipiirit|Digitaalipiirit Wikipediassa]] *[[w:Laitteistokuvauskieli|Laitteistokuvauskieli Wikipediassa]] *[[w:en:VHDL|VHDL en-Wikipediassa]] ==Lähteet== * {{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Haltsonen, Jaakko Levomäki, Esko T. Rautanen|Nimeke=Digitaalitekniikka|Julkaisija=Edita|Vuosi= 2004|Tunniste= {{ISBN|951-37-3886-8}}}} __NOTOC__ [[Luokka:VHDL-kieli FPGA-suunnittelussa - perusteet ja käytännöt|*]] [[en:VHDL for FPGA Design/Multiplexer]] 7k5nmxck7i800k7fw7lqz8t27hzzcvv 0 7244 160906 139608 2026-11-05T12:12:41Z Jcb 12574 160906 wikitext text/x-wiki {{VHDL-kieli FPGA-suunnittelussa - perusteet ja käytännöt}} ==4-bittinen summain== 4-bittisensummaimen rakentaminen tapahtuu ketjuttamalla neljä kokonaissummainta yhteen viemällä kokonaissummainen Cout toisen summaimen Cin nastaan, kuten alhaisessa kuvassa tehdään. [[kuva:Kokonaissummain.PNG|thumb|right|Kokonaissummaimen logiikka.]] [[kuva:NET_4-bittinensummain.PNG|NET_4-bittinensummain.PNG]] =Toiminta esimerkki= Jos syötämme ylhäällä olevaan summaimen lähtöihin alhaalla olevasta simulaatio esimerkistä heksaluvut 2 ja A eli 0010 ja 1010 summaimen tuloista tulee logiikka piirien sääntöjen mukaisesti heksaluku C 1100. [[kuva:NET_4-bittinensummain esim.PNG|NET_4-bittinensummain esim.PNG]] ==VHDL koodi== <syntaxhighlight lang="VHDL"> library IEEE; use IEEE.STD_LOGIC_1164.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_ARITH.ALL; use IEEE.STD_LOGIC_UNSIGNED.ALL; entity Adder is port( Nibble1, Nibble2: in std_logic_vector(3 downto 0); Sum: out std_logic_vector(3 downto 0); Carry_out: out std_logic); end Adder; architecture Behavioral of Adder is signal temp: std_logic_vector(4 downto 0); begin temp <= conv_std_logic_vector( (conv_integer(Nibble1) + conv_integer(Nibble2)),5); Sum <= temp(3 downto 0); Carry_out <= temp(4); end Behavioral; </syntaxhighlight> ==Simulaatiotulos== [[Kuva:Adder_final.png]] ==Katso myös== *[[Digitaalipiirit]] *[[Digitaalipiirit/Loogiset_operaatiot]] *[[Digitaalipiirit/Summaimet]] ==Lähteet== * {{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Haltsonen, Jaakko Levomäki, Esko T. Rautanen|Nimeke=Digitaalitekniikka|Julkaisija=Edita|Vuosi= 2004|Tunniste= {{ISBN|951-37-3886-8}}}} __NOTOC__ [[Luokka:VHDL-kieli FPGA-suunnittelussa - perusteet ja käytännöt|*]] [[en:VHDL for FPGA Design/4-Bit Adder]] fnbujpszvcpmogs49bd0yoabbxbt7mm 2 8557 160905 111162 2026-11-05T12:12:16Z Jcb 12574 160905 wikitext text/x-wiki __NOTOC__ Tämä '''koodiopas''' sisältää keskeisimmät Wikikirjaston artikkelien kirjoittamisessä käytettävät wikikoodit. Wikikoodi on käytännössä HTML-koodia mutta se merkitään erilaisella syntaksilla. == Luvut, kappaleet, listat ja viivat == Uudet luvut ja kohdat aloitetaan otsikkoriveillä: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- | <pre> == Uusi luku == === Kohta === ==== Alikohta ==== </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | == Uusi luku == === Kohta === ==== Alikohta ==== |} ---- Kappaleenvaihto :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Yhdellä rivinvaihdolla ei ole vaikutusta. Mutta kaksi rivinvaihtoa aloittaa uuden kappaleen. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Yhdellä rivinvaihdolla ei ole vaikutusta. Mutta kaksi rivinvaihtoa aloittaa uuden kappaleen. |} ---- Pakotettu rivinvaihto :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Rivin voi br-tagilla vaihtaa<br /> aloittamatta uutta kappaletta. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Rivin voi br-tagilla vaihtaa<br /> aloittamatta uutta kappaletta. |} ---- Numeroimaton lista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> * Listoja voi tehdä helposti: ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | * Listoja voi tehdä helposti: ** jokainen rivi aloitetaan tähdellä ** useampi tähti tarkoittaa syvempää tasoa |} ---- Numeroitu lista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> # Numeroiduilla listoilla voi ## myös tehdä listoja, ## joita on helppo seurata. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | # Numeroiduilla listoilla voi ## myös tehdä listoja, ## joita on helppo seurata. |} ---- Yhdistelmälista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> * Listoja voi myös sekoittaa *# ja sekoittaa *#* niin kuin tässä on tehty. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | * Listoja voi myös sekoittaa *# ja sekoittaa *#* niin kuin tässä on tehty. |} ---- Määrittelylista :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> ; Määrittelylista : lista määrittelyjä ; asia : asian määrittely </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | ; Määrittelylista : lista määrittelyjä ; asia : asian määrittely |} ---- Sisennys :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> :Kaksoispiste sisentää rivin tai kappaleen. Sisennyksen tai luettelon jälkeen jo yksi rivinvaihto aloittaa uuden kappaleen. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | :Kaksoispiste sisentää rivin tai kappaleen. Sisennyksen tai luettelon jälkeen jo yksi rivinvaihto aloittaa uuden kappaleen. |} ---- Vaakaviiva :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Vaakaviiva: yläpuoli ---- ja alapuoli. </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Vaakaviiva: yläpuoli ---- ja alapuoli. |} ---- Allekirjoituksen lisääminen onnistuu helposti lisäämällä neljä tildeä ja lisäksi alkuun erotukseksi kaksi väliviivaa eli <nowiki>--~~~~</nowiki>. Tuloksena on linkki käyttäjäsivulle ja muutoksen ajankohta. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> --~~~~ </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | -- [[Käyttäjä:Käyttäjänimi|Käyttäjänimi]] 18. elokuuta 2008 kello 24.12 (EEST) |} Jos kuvat tai taulukot työntyvät toistensa päälle, voi niiden väliin lisätä katkaisukoodin, jolloin alempi objekti ei saa piirtyä ennen ylemmän päättymistä <pre> <div style="clear: both"></div></nowiki> </pre> == Wikikirjaston sisäinen linkitys == Artikkelin nimi alkaa automaattisesti versaalilla kirjaimella, joten ensimmäisessä kirjaimessa aakkoslajilla ei ole väliä mutta muissa kirjaimissa on. Eli [[tervetuloa Wikikirjastoon]] ja [[tervetuloa wikikirjastoon]] ovat eri sivuja. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- | <pre>[[Tervetuloa Wikikirjastoon]] tai [[tervetuloa Wikikirjastoon]]</pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Tervetuloa Wikikirjastoon]] tai [[tervetuloa Wikikirjastoon]]. |} ---- Sama artikkeli, mutta eri teksti: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- | <pre> [[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[tervetuloa Wikikirjastoon|tervetuloa]] |} ---- Päätteet yhdistetään linkin tekstiin mutta ei etumäärettä: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> [[metri]]ä, [[koira]]lla mutta Esi[[merkki]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[metri]]ä, [[koira]]lla mutta Esi[[merkki]] |} ---- "Putkitrikillä" voidaan nopeuttaa linkittämistä kahdessa eri tapauksessa. Kun sivun nimelle on annettu lisämäärite sen vuoksi että samalla nimella on kaksi sivua ja kun viitataan muuhun kuin päänimiavaruuteen, riittää että kirjoittaa sivun kokonimen ja sen jälkeen putken (|). Palvelin täydentää linkin automaattisesti. '''Koodi''': :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre>[[Kunta (matematiikka)|]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Kunta (matematiikka)|Kunta]] |} '''Koodi''': :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre>[[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Wikikirjasto:Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikko]] |} ---- [[Olemattoman sivun linkki]] näkyy oletuksena punaisena ja sitä klikkaamalla pääsee suoraan muokkaustilaan, jossa sen voi luoda. ---- Lukija voidaan ohjata suoraan toiseen artikkeliin sijoittamalla seuraavanlainen teksti sen ensimmäiselle riville. Huomaa, että sivulla ei saa olla muuta tekstiä, jotta ohjaus toimisi varmasti. Toisen sivun tiettyyn osioon voidaan viitata lisäämällä sivun nimen perään risuaita (#) ja osion nimi. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> #OHJAUS [[Toinen sivu]] #OHJAUS [[Toinen sivu#Tietty osio]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | #OHJAUS [[Toinen sivu]] #OHJAUS [[Toinen sivu#Tietty osio]] |} == Ulkoinen linkki minne tahansa WWW:ssä == Koko URL-oseitteella linkittäessä tulee jokaisen merkin kuulua seuraaviin: A–Z a–z 0–9 ._\/~%-+&amp;#?!=()@ \x80-\xFF. Jos URL:ssä on muita merkkejä, ne on esitettävä koodina, esim. ^ pitää kirjoittaa %5E (Katso [[w:ASCII]]). :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Linkki Wikipedian ulkopuolelle: *[http://www.nupedia.com Nupedia] *[http://www.nupedia.com] *http://www.nupedia.com </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Linkki Wikipedian ulkopuolelle: *[http://www.nupedia.com Nupedia] *[http://www.nupedia.com] *http://www.nupedia.com |} == Samankielisten projektien välinen linkitys == Sisarprojekteihin linkitetään alla olevan taulukon mukaisesti. Muihin kuin päänimiavaruuteen linkitetään kohteen mukaisella kokonimellä Esimerkiksi * <nowiki>[[w:Luokka:wikipedia]]</nowiki> * [[w:Luokka:wikipedia]] {| class="wikitable" !Projekti !! Avainsana !! Esimerkki !! Tulos |- | Wikipedia || w || <nowiki>[[w:sana|sana]]</nowiki> || [[w:sana|sana]] |- | Wikisitaatit / Wikiquote || q || <nowiki>[[q:Bertrand Russell|Bertrand Russell]]</nowiki> || [[q:Bertrand Russell|Bertrand Russell]] |- | Wikisanakirja / Wiktionary || wikt || <nowiki>[[wikt:yhdyssana|yhdyssana]]</nowiki> || [[wikt:yhdyssana|yhdyssana]] |- | Wikiaineisto / Wikisource || s || <nowiki>[[s:Valokuvaus matkoilla|Valokuvaus matkoilla]]</nowiki> || [[s:Valokuvaus matkoilla|Valokuvaus matkoilla]] |- | Metawiki || m || <nowiki>[[m:Mission|Mission]]</nowiki> || [[m:Mission|Mission]] |- | Wikimedia Commons || commons || <nowiki>[[commons:Project Apollo|Project Apollo]]</nowiki> || [[commons:Project Apollo|Project Apollo]] |- | Wikiuutiset / Wikinews || wikinews || <nowiki>[[n:Wikiuutiset:Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi|Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi]]</nowiki> || [[n:Wikiuutiset:Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi|Tieteilijät antoivat selvityksen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi]] |- | Wikispecies || wikispecies || <nowiki>[[wikispecies:Tonicella venusta|Tonicella venusta]]</nowiki> || [[wikispecies:Tonicella venusta|Tonicella venusta]] |- | Wikimedia Incubator || incubator || <nowiki>[[incubator:Main Page|Main Page]]</nowiki> || [[incubator:Main Page|Main Page]] |} ==Kielten välinen linkitys ja Interwiki== Kieltenväliseen linkitykseen tarvitaan hankkeen kielitunnus. Esimerkiksi englannin kielistä tarkoittaa tunnus en. (kaikki [[m:List of Wikibooks|wikikirjastojen kielitunnukset]]) Wikikirjastojen kieliversioiden välinen linkitys * Koodi: <nowiki>[[:en:wikijunior]]</nowiki> * Tulos: [[:en:wikijunior]] Varsinainen interwikilinkki, joka tulee vasempaan sivupalkkiin * Koodi: <nowiki>[[en:wikijunior]]</nowiki> Linkki johonkin muuhun ja muunkieliseen projektiin * Koodi:<nowiki>[[:w:en:mainpage]]</nowiki> * Näyttää tältä [[:w:en:mainpage]] Luokan linkitys muun kieliseen wikikirjastoon. *Koodi:<nowiki>[[:en:category:wikibooks]]</nowiki> *Tulos: [[:en:category:wikibooks]] Luokan linkitys muunkieliseen muuhun projektiin. *Koodi: <nowiki>[[:w:en:category:wikipedia]]</nowiki> *Tulos: [[:w:en:category:wikipedia]] == Erikoislinkkejä == Kirjojen linkittämiseen voi käyttää [[ISBN|ISBN]]-linkkejä. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> {{ISBN|0-12-345678-9}} </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | {{ISBN|0-12-345678-9}} |} == Kuvat ja muut tiedostot == Vain Commonsiin tai Wikikirjastoon tallennettuja kuvia tai muita tiedostoja voi käyttää. Kuvia tai muita tiedostoja voi tallentaa [[Toiminnot:Upload|tallennussivulla]]. Tallennetut kuvat on lueteltu [[Toiminnot:Imagelist|luettelossa kuvista]]. Aiheesta tarkemmin sivulla [[Ohje:Tiedostot]]. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> Kuva: [[Kuva:Wikibooks-logo.svg|50px|Wikikirjaston logo]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | Kuva: [[Kuva:Wikibooks-logo.svg|50px]] |} Kuvat on yleensä syytä lisätä tekstin kanssa, koska se *näkyy tekstipohjaisilla selaimilla (mm. [[Lynx (selain)]]) *näkyy selaimilla, kun käyttäjä on estänyt kuvien näyttämisen. *muutetaan puheeksi mm. sokeiden käyttämissä puheselaimissa. *näkyy monissa selaimissa ponnahdustekstinä, kun kursoria pidetään hetken aikaa kuvan päällä *tulostetaan kuvatekstinä. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> [[Kuva:Wikibooks-logo.svg|50px|Wikikirjaston logo]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Kuva:Wikibooks-logo.svg|50px|Wikikirjaston logo]] |} Tallennetun kuvan klikkaaminen näyttää kuvan oman sivun, johon voi myös linkittää suoraan lisäämällä koodiin kaksoispiste: :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre>[[:Kuva:Wikibooks-logo.svg]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[:Kuva:Wikibooks-logo.svg]] |} Ääni- ja videotallenteita voidaan lisätä sivulle samalla tavalla kuin kuvia. :{| |+style="text-align:left;"|'''Koodi''' |- |<pre> [[Kuva:Marriage of Figaro.ogg|200px|Marriage of Figaro.ogg]] [[:Kuva:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]] [[Kuva:Apollo 15 launch.ogv|thumb|left|200px|Apollo 15:n laukaisu.]] [[:Kuva:Apollo 15 launch.ogv|Apollo 15 launch.ogv]] </pre> |} ::{| class="wikitable" |+style="text-align:left;"|'''Tulos''' |- | [[Kuva:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]] [[:Kuva:Marriage of Figaro.ogg|Marriage of Figaro.ogg]] [[Kuva:Apollo 15 launch.ogv|thumb|left|200px|Apollo 15:n laukaisu.]] [[:Kuva:Apollo 15 launch.ogv|Apollo 15 launch.ogv]] |} == Merkkien muotoilu == <table border="1" cellpadding="2" cellspacing="0"> <tr> <th>Muotoiltu teksti</th> <th>Kirjoitettu teksti</th> </tr> <tr valign="top"><td> ''Painota'', '''voimakkaasti''', '''''hyvin voimakkaasti'''''. *Nämä ovat siis moninkertaisia heittomerkkejä ('), eivät lainausmerkkejä ("). </td> <td> <pre><nowiki>''Painota'', '''voimakkaasti''', '''''hyvin voimakkaasti'''''.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign="top"><td> Voit myös kirjoittaa <i>kursiivia</i> ja <b>lihavoitua</b> jos et halua muuttaa painotusta vaan kirjasintyyppiä, kuten matemaattisissa kaavoissa: :<b>F</b> = <i>m</i><b>a</b> *Näiden kahden välinen ero on pieni, eivätkä useimmat ota sitä huomioon. </td> <td> <pre><nowiki>Voit myös kirjoittaa <i>kursiivia</i> ja <b>lihavoitua</b> jos et halua muuttaa painotusta vaan kirjasintyyppiä, kuten matemaattisissa kaavoissa: :<b>F</b> = <i>m</i><b>a</b></nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign=top> <td><tt>Tekniset termit</tt> kirjoitetaan tasavälisellä kirjasimella. </td> <td><pre><nowiki><tt>Tekniset termit</tt> kirjoitetaan tasavälisellä kirjasimella.</nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign=top> <td>Voit käyttää <small>tätä</small> tyyliä mm. <small>kuvateksteissä</small>. </td> <td><pre><nowiki> Voit käyttää <small>tätä</small> tyyliä</nowiki><br/> <nowiki>mm. <small>kuvateksteissä</small>. </nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign="top"><td>Voit <strike>yliviivata poistettavaa tekstiä</strike> ja <u>alleviivata uutta</u>. *Hyödyllinen muokatessa artikkeleita.</td> <td><pre><nowiki> Voit <strike>yliviivata poistettavaa tekstiä</strike> ja <u>alleviivata uutta</u>. </nowiki></pre> </td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Pilkkuja, pisteitä ja aksentteja:''' (Katso [[wikipedia:Special characters]])<br/> &Agrave; &Aacute; &Acirc; &Atilde; &Auml; &Aring; <br/> &AElig; &Ccedil; &Egrave; &Eacute; &Ecirc; &Euml; <br/> &Igrave; &Iacute; &Icirc; &Iuml; &Ntilde; &Ograve; <br/> &Oacute; &Ocirc; &Otilde; &Ouml; &Oslash; &Ugrave; <br/> &Uacute; &Ucirc; &Uuml; &szlig; &agrave; &aacute; <br/> &acirc; &atilde; &auml; &aring; &aelig; &ccedil; <br/> &egrave; &eacute; &ecirc; &euml; &igrave; &iacute;<br/> &icirc; &iuml; &ntilde; &ograve; &oacute; &ocirc; <br/> &otilde; &ouml; &oslash; &ugrave; &uacute; &ucirc; <br/> &uuml; &yuml;</td> <td><pre><nowiki> &amp;Agrave; &amp;Aacute; &amp;Acirc; &amp;Atilde; &amp;Auml; &amp;Aring; &amp;AElig; &amp;Ccedil; &amp;Egrave; &amp;Eacute; &amp;Ecirc; &amp;Euml; &amp;Igrave; &amp;Iacute; &amp;Icirc; &amp;Iuml; &amp;Ntilde; &amp;Ograve; &amp;Oacute; &amp;Ocirc; &amp;Otilde; &amp;Ouml; &amp;Oslash; &amp;Ugrave; &amp;Uacute; &amp;Ucirc; &amp;Uuml; &amp;szlig; &amp;agrave; &amp;aacute; &amp;acirc; &amp;atilde; &amp;auml; &amp;aring; &amp;aelig; &amp;ccedil; &amp;egrave; &amp;eacute; &amp;ecirc; &amp;euml; &amp;igrave; &amp;iacute; &amp;icirc; &amp;iuml; &amp;ntilde; &amp;ograve; &amp;oacute; &amp;ocirc; &amp;otilde; &amp;ouml; &amp;oslash; &amp;ugrave; &amp;uacute; &amp;ucirc; &amp;uuml; &amp;yuml;</nowiki></pre></td> </tr> <tr valign=top> <td> '''Välimerkkejä:'''<br/> &iquest; &iexcl; &laquo; &raquo; &sect; &para;<br/> &dagger; &Dagger; &bull; &mdash; </td> <td><pre><nowiki> &amp;iquest; &amp;iexcl; &amp;laquo; &amp;raquo; &amp;sect; &amp;para; &amp;dagger; &amp;Dagger; &amp;bull; &amp;mdash; </nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Kaupallisia merkkejä:'''<br/> &trade; &copy; &reg; &cent; &euro; &yen; <br/> &pound; &curren;</td> <td><pre><nowiki> &amp;trade; &amp;copy; &amp;reg; &amp;cent; &amp;euro; &amp;yen; &amp;pound; &amp;curren; </nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"><td>Alaindeksi: x₂<br/> Yläindeksi: x² tai x&sup2; *Jälkimmäinen tapa tehdä yläindeksi ei ole kaikkein yleiskäyttöisin, mutta sitä suositellaan milloin mahdollista (esim. mittayksiköissä). Useimpien selainten on helpompi muotoilla rivit sitä käytettäessä. &epsilon;₀ = 8.85 &times; 10^&minus;12 C&sup2; / J m.</td> <td><pre><nowiki>Alaindeksi: x₂ Yläindeksi: x² tai x&amp;sup2; &amp;epsilon;₀ = 8.85 &amp;times; 10^{&amp;minus;12} C&amp;sup2; / J m.</nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"><td>'''Kreikkalaiset kirjaimet:''' <br/> &alpha; &beta; &gamma; &delta; &epsilon; &zeta; <br/> &eta; &theta; &iota; &kappa; &lambda; &mu; &nu; <br/> &xi; &omicron; &pi; &rho; &sigma; &sigmaf; <br/> &tau; &upsilon; &phi; &chi; &psi; &omega;<br/> &Gamma; &Delta; &Theta; &Lambda; &Xi; &Pi; <br/> &Sigma; &Phi; &Psi; &Omega; </td> <td><pre><nowiki> &amp;alpha; &amp;beta; &amp;gamma; &amp;delta; &amp;epsilon; &amp;zeta; &amp;eta; &amp;theta; &amp;iota; &amp;kappa; &amp;lambda; &amp;mu; &amp;nu; &amp;xi; &amp;omicron; &amp;pi; &amp;rho; &amp;sigma; &amp;sigmaf; &amp;tau; &amp;upsilon; &amp;phi; &amp;chi; &amp;psi; &amp;omega; &amp;Gamma; &amp;Delta; &amp;Theta; &amp;Lambda; &amp;Xi; &amp;Pi; &amp;Sigma; &amp;Phi; &amp;Psi; &amp;Omega; </nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"> <td> '''Matemaattisia merkkejä:''' <br/> &int; &sum; &prod; &radic; &minus; &plusmn; &infin;<br/> &asymp; &prop; &equiv; &ne; &le; &ge; &rarr;<br/> &times; &middot; &divide; &part; &prime; &Prime;<br/> &nabla; &permil; &deg; &there4; &alefsym; &oslash;<br/> &isin; &notin; &cap; &cup; &sub; &sup; &sube; &supe;<br/> &not; &and; &or; &exist; &forall; &rArr; &hArr;<br/> (Katso myös: [[Wikipedia:TeX markup]], [[wikipedia:Special characters|Special characters]] ja [[Wikipedia:WikiProject Mathematics|WikiProject Mathematics]]) </td> <td valign="middle"><pre><nowiki> &amp;int; &amp;sum; &amp;prod; &amp;radic; &amp;minus; &amp;plusmn; &amp;infin; &amp;asymp; &amp;prop; &amp;equiv; &amp;ne; &amp;le; &amp;ge; &amp;rarr; &amp;times; &amp;middot; &amp;divide; &amp;part; &amp;prime; &amp;Prime; &amp;nabla; &amp;permil; &amp;deg; &amp;there4; &amp;alefsym; &amp;oslash; &amp;isin; &amp;notin; &amp;cap; &amp;cup; &amp;sub; &amp;sup; &amp;sube; &amp;supe; &amp;not; &amp;and; &amp;or; &amp;exist; &amp;forall; &amp;rArr; &amp;hArr;</nowiki></pre></td> </tr> <tr valign="top"><td><i>x</i>²&nbsp;&nbsp;&nbsp;&ge;&nbsp;&nbsp;&nbsp;0 true. *Jos tarvitaan tilaa, käytä katkeamatonta välilyöntiä - <tt>&amp;nbsp;</tt>. *<tt>&amp;nbsp;</tt> estää myös kesken kaiken tapahtuvat rivinvaihdot, mikä on hyödyllistä kaavoja muokatessa. </td> <td><pre><nowiki> <i>x</i>²&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;ge;&amp;nbsp;&amp;nbsp;0 true. </nowiki></pre></td> </tr> <tr> <td> '''Monimutkaiset kaavat:'''<br/> &nbsp;&nbsp;<math>\sum_{n=0}^\infty \frac{x^n}{n!}</math> * Katso: [[Wikipedia:TeX markup]] </td> <td><pre><nowiki> <math>\sum_{n=0}^\infty \frac{x^n}{n!}</math> </nowiki></pre> </td> </tr> </table> == Taulukot == :Pääartikkeli:''[[Wikipedia:Taulukoiden lisääminen]]'' Taulukoita voi tehdä joko wikipedian omalla wikimerkinnällä tai HTML:llä. Alla yksinkertainen esimerkkitaulukko kummallakin tavalla tehtynä. {| border="1" |+ Esimerkkitaulukko wikimerkinnällä !Ensimmäinen otsikko !Toinen otsikko !Kolmas otsikko |- | vasen ylänurkka | yläreunan keskiosa | rowspan=2 | oikea reuna |- | vasen reuna | keskikenttä |- | colspan="3" align="center" | alarivi |} <table border="1"> <caption>Esimerkkitaulukko HTML:llä</caption> <tr> <th>Ensimmäinen otsikko</th> <th>Toinen otsikko</th> <th>Kolmas otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>yläreunan keskiosa</td> <td rowspan=2>oikea reuna</td> </tr> <tr> <td>vasen reuna</td> <td>keskikenttä</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center">alarivi</td> </tr> </table> <!-- esimerkkitaulukoiden lähdekoodit --> {| style="background:#C0C0C0; margin: 0 1em;" |+ style="background:#A0A0A0;" | Taulukoiden lähdekoodit | <pre><nowiki> {| border="1" |+ Esimerkkitaulukko wikimerkinnällä !Ensimmäinen otsikko !Toinen otsikko !Kolmas otsikko |- | vasen ylänurkka | yläreunan keskiosa | rowspan=2 | oikea reuna |- | vasen reuna | keskikenttä |- | colspan="3" align="center" | alarivi |} </nowiki></pre> | <!-- vasen solu --> <pre><nowiki> <table border="1"> <caption>Esimerkkitaulukko HTML:llä</caption> <tr> <th>Ensimmäinen otsikko</th> <th>Toinen otsikko</th> <th>Kolmas otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>yläreunan keskiosa</td> <td rowspan=2>oikea reuna</td> </tr> <tr> <td>vasen reuna</td> <td>keskikenttä</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center">alarivi</td> </tr> </table></nowiki></pre> |} <!-- esimerkkitaulukkojen lähdekoodi päättyy --> === Wikitaulukko === Taulukko tehdään merkinnällä : <nowiki>{|</nowiki> ''parametrit'' : <nowiki>|}</nowiki> Näiden rivien väliin tulevat kaikki muut merkinnät. Jos taulukolle halutaan antaa otsikko, se merkitään ensinnä: : <nowiki>|+</nowiki> ''otsikko'' tai, mikäli otsikko halutaan määritellä tarkemmin : <nowiki>|+</nowiki> ''parametrit'' | ''otsikko'' Solut merkitään riveittäin vasemmalta oikealle. Uuden rivin aloittaa : <nowiki>|-</nowiki> ''parametrit'' jossa ''parametrit'' voi jättää pois. Ensimmäisen rivin alkua (heti taulukon alun tai otsikon jälkeen) ei tarvitse merkitä, koska sen voi olettaa alkavan taulukon ensimmäisestä solusta. Solut merkitään joko kukin omalle rivilleen: : <nowiki>|</nowiki> ''1. solun sisältö'' : <nowiki>|</nowiki> ''2. solun sisältö'' tai useita samalle riville kahden pystyviivan erottamina: : <nowiki>|</nowiki> ''1. solun sisältö'' <nowiki>||</nowiki> ''2. solun sisältö'' Merkintätapoja voi vapaasti yhdistellä tarpeen mukaan : <nowiki>|</nowiki> ''lyhyt'' <nowiki>||</nowiki> ''lyhyt'' : <nowiki>|</nowiki> ''huomattavasti pitempi solun sisältö omalla rivillään'' Mahdolliset parametrit kirjoitetaan tuttuun tapaan solun alkumerkin ja sisällön väliin, ja ne päättyvät yhteen pystyviivaan: : <nowiki>|</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''1. solu'' : <nowiki>|</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''2. solu'' <nowiki>||</nowiki> ''3. solu'' Otsikkosolut merkitään kuten tavallisetkin solut, mutta pystyviivan sijasta käytetään huutomerkkiä. Parametrit erotetaan solun sisällöstä kuitenkin pystyviivalla. : <nowiki>!</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''1. otsikkosolu'' <nowiki>!!</nowiki> ''parametrit'' <nowiki>|</nowiki> ''2. otsikkosolu'' Parametreiksi kelpaavat kaikki HTML-taulukoiden parametrit, ja ne annetaan siis HTML-merkinnällä. === HTML-taulukko === Jos taulukkosi näyttää virheelliseltä, varmista että kaikki <nowiki><tr></nowiki>- ja <nowiki><td></nowiki>-tagit on suljettu vastaavilla <nowiki></tr></nowiki>- ja <nowiki></td></nowiki>-tageilla. Rivejä ei pidä sisentää, eikä taulukoihin pidä tehdä tyhjiä rivejä. Muuten taulukon yläpuolelle tulee ylimääräistä tilaa, tai pahimmassa tapauksessa selain saattaa kaatua. Toisessa hieman monimutkaisemmassa esimerkissä esitellään muutamia muita tapoja taulukoiden muotoiluun. Voit kokeilla näitä omilla taulukoilla, esim. [[Wikipedia:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikossa]]. Muista, että värejä on parasta käyttää säästeliäästi. <thead>, <tfoot> ja <tbody> -elementit eivät ole käytettävissä. Yllä esiteltyjä tekstinmuotoilumenetelmiä voi käyttää myös taulukoiden soluissa olevaan tekstiin. <table border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" align="center"> <caption>'''Esimerkkitaulukko'''</caption> <tr> <th style="background:#efefef;">Ensimmäinen otsikko</th> <th colspan="2" style="background:#ffdead;">Toinen otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>&nbsp;</td> <td rowspan=2 style="border-bottom:3px solid grey;" valign="top">oikea reuna</td> </tr> <tr> <td style="border-bottom:3px solid grey;">vasen alanurkka</td> <td style="border-bottom:3px solid grey;">alareuna</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center"> <table border="0"> <caption>''Taulukko taulukossa''</caption> <tr> <td align="center" width="150px">[[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png]]</td> <td align="center" width="150px">[[Kuva:Wikipedia-logo-fi.png]]</td> </tr> <tr> <td align="center" colspan="2" style="border-top:1px solid red; border-right:1px solid red; border-bottom:2px solid red; border-left:1px solid red;">Kaksi Wikipedian logoa</td> </tr> </table> </td> </tr> </table> <pre><nowiki> <table border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" align="center"> <caption>'''Esimerkkitaulukko'''</caption> <tr> <th style="background:#efefef;">Ensimmäinen otsikko</th> <th colspan="2" style="background:#ffdead;">Toinen otsikko</th> </tr> <tr> <td>vasen ylänurkka</td> <td>&nbsp;</td> <td rowspan=2 style="border-bottom:3px solid grey;" valign="top">oikea reuna</td> </tr> <tr> <td style="border-bottom:3px solid grey;">vasen alanurkka</td> <td style="border-bottom:3px solid grey;">alareuna</td> </tr> <tr> <td colspan="3" align="center"> <table border="0"> <caption>''Taulukko taulukossa''</caption> <tr> <td align="center" width="150px">[[Image:wiki.png]]</td> <td align="center" width="150px">[[Image:wiki.png]]</td> </tr> <tr> <td align="center" colspan="2" style="border-top:1px solid red; border-right:1px solid red; border-bottom:2px solid red; border-left:1px solid red;">Kaksi Wikipedian logoa</td> </tr> </table> </td> </tr> </table> </nowiki></pre> == Sisällysluettelon poisto == Sivuille joilla on ainakin neljä otsikkoa, luodaan automaattisesti sisällysluettelo. Jos tämä ei ole toivottavaa (esim. lyhyet artikkelit, luettelot), voit lisätä sivulle tekstin <nowiki>__NOTOC__ </nowiki>. == Muuttujia == {| |- ! Koodi ! Tulos |- | <nowiki>{{CURRENTMONTH}}</nowiki> || {{CURRENTMONTH}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAME}}</nowiki> || {{CURRENTMONTHNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHNAMEGEN}}</nowiki> || {{CURRENTMONTHNAMEGEN}} |- | <nowiki>{{CURRENTMONTHABBREV}}</nowiki> || {{CURRENTMONTHABBREV}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAY}}</nowiki> || {{CURRENTDAY}} |- | <nowiki>{{CURRENTDAYNAME}}</nowiki> || {{CURRENTDAYNAME}} |- | <nowiki>{{CURRENTYEAR}}</nowiki> || {{CURRENTYEAR}} |- | <nowiki>{{CURRENTTIME}}</nowiki> || {{CURRENTTIME}} |- | <nowiki>{{CURRENTWEEK}}</nowiki> || {{CURRENTWEEK}} |- | <nowiki>{{CURRENTDOW}}</nowiki> || {{CURRENTDOW}} |- | <nowiki>{{NUMBEROFARTICLES}}</nowiki> | {{NUMBEROFARTICLES}} |- | <nowiki>{{PAGENAME}}</nowiki> || {{PAGENAME}} |- | <nowiki>{{PAGENAMEE}}</nowiki> || {{PAGENAMEE}} |- | <nowiki>{{REVISIONID}}</nowiki> || {{REVISIONID}} |- | <nowiki>{{NAMESPACE}}</nowiki> || {{NAMESPACE}} |- | <nowiki>{{localurl:pagename}}</nowiki> | {{localurl:pagename}} |- | <nowiki>{{localurl:</nowiki>''Wikipedia:Sandbox''<nowiki>|action=edit}}</nowiki> | {{localurl:Wikipedia:Sandbox|action=edit}} |- | <nowiki>{{SERVER}}</nowiki> || {{SERVER}} |- | <nowiki>{{ns:1}}</nowiki> || {{ns:1}} |- | <nowiki>{{ns:2}}</nowiki> || {{ns:2}} |- | <nowiki>{{ns:3}}</nowiki> || {{ns:3}} |- | <nowiki>{{ns:4}}</nowiki> || {{ns:4}} |- | <nowiki>{{ns:5}}</nowiki> || {{ns:5}} |- | <nowiki>{{ns:6}}</nowiki> || {{ns:6}} |- | <nowiki>{{ns:7}}</nowiki> || {{ns:7}} |- | <nowiki>{{ns:8}}</nowiki> || {{ns:8}} |- | <nowiki>{{ns:9}}</nowiki> || {{ns:9}} |- | <nowiki>{{ns:10}}</nowiki> || {{ns:10}} |- | <nowiki>{{ns:11}}</nowiki> || {{ns:11}} |- | <nowiki>{{ns:12}}</nowiki> || {{ns:12}} |- | <nowiki>{{ns:13}}</nowiki> || {{ns:13}} |- | <nowiki>{{ns:14}}</nowiki> || {{ns:14}} |- | <nowiki>{{ns:15}}</nowiki> || {{ns:15}} |- | <nowiki>{{ns:-1}}</nowiki> || {{ns:-1}} |- | <nowiki>{{ns:-2}}</nowiki> || {{ns:-2}} |- | <nowiki>{{SITENAME}}</nowiki> || {{SITENAME}} |} NUMBEROFARTICLES: tietokannassa olevat artikkelit, joissa on linkki ja jotka eivät ole uudelleenohjaussivuja. <!--[[Luokka:Ohjeet|{{PAGENAME}}]] [[en:Wikipedia:How to edit a page#Wiki_markup]] [[it:Aiuto:Markup]] --> r8wg7bv6jj5eqpmm2o0jhaedehyw8ph 6 8861 160914 57932 2026-11-05T12:16:22Z Jcb 12574 160914 wikitext text/x-wiki Wikipedian käyttäjän käsikirja, toim. Tere Vaden. {{ISBN|978-951-44-7319-7}}. Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio, Tampere 2008. kzdqmyc98fzcqu59u36hoc3nv7utqvh 0 10500 160908 123930 2026-11-05T12:13:12Z Jcb 12574 160908 wikitext text/x-wiki Erilaisilla käyttäjäryhmillä saattaa olla hieman erilaisia tavoitteita ja käyttökohteita wikeille. Tässä osiossa on pyritty tuomaan lyhyesti esille erilaisten käyttäjäryhmien saamia hyötyjä wikeistä sekä erityisesti esiin niitä asioita, jotka saattavat olla kriittisiä eri käyttäjäryhmien kannalta ja joihin tulisikin kiinnittää erityisesti huomiota, kun mietitään wikien käyttöä. ==Wikin lukijat ja wikin tuottajat== Wikien käyttäjät voidaan ajatella jakautuvan kahteen laajaan ryhmään - wikin lukijoihin ja wikin tuottajiin - sekä tietysti näiden kahden ryhmän välille. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa puhutaan ns. [http://en.wikipedia.org/wiki/1%25_rule_%28Internet_culture%29 yhden prosentin säännöstä] ja sen eri muunnoksista, joiden mukaan yksi prosentti kaikista käyttäjistä on aktiivisia sisällöntuottajia, 9% tuottaa satunnaisesti ja loput kuuluvat ns. passiivisten lukijoiden ryhmään. Lukija- ja tuottajajakauma voi olla toki joissakin wikeissä erilainen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että tuottaminen on aina hankalampaa kuin lukeminen ja hyödyntäminen. Wikikokeilua ei kannata todeta epäonnistuneeksi sinänsä, jos aktiivisten tuottajien määrä on vähäisempi kuin lukijoiden määrä. Jakob Nielsen käyttää samaan asiaan liittyen termiä "participation inequality", epätasa-arvoinen osallistuminen. Hänen mukaansa epätasaista jakaumaa lukijoiden ja tuottajien välillä ei voi poistaa, mutta hän listaa kuitenkin tiettyjä keinoja, joiden avulla voidaan saada useampia osallistumaan tuottamiseen <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Nielsen, J.| Nimeke = Participation Inequality: Encouraging More Users to Contribute | Osoite = http://www.useit.com/alertbox/participation_inequality.html | Julkaisija = Jakob Nielsen's Alertbox | Ajankohta = 9.10.2006 (päivitetty 2009) | Viitattu = 15.2.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>. == Organisaatiot == Eri organisaatiot, kuten kirjastot, koulut, yhdistykset ja yritykset voivat hyödyntää wikejä. Tällöin wikien käytön funktiona on tyypillisesti jonkin formaalin toiminnan tukeminen, siitä tiedottaminen tai siihen osallistaminen. Wiki voi olla organisaation sisäinen tai myös sen ulkopuolisille suunnattu. Jos esimerkiksi organisaatiossa toteutetaan intranet wikialustalle tiedonkulun lisäämiseksi, olennaista on saada kaikki osallistumaan aktiivisesti sen päivittämiseen. Tällöin jokaisen työntekijän on ymmärrettävä oman panoksensa merkitys yhteisen tavoitteen saavuttamisen kannalta (vrt. edellisessä kohdassa mainittu yhden prosentin sääntö ja Nielsenin vinkit). Alueellinen wiki on luonteva tapa yleiselle kirjastolle tehdä kotiseututyötä, joka kuuluu kirjaston perustehtäviin Suomessa. Alueelliseen yhteisölliseen wikiin voidaan koota sekä tietoa että tarinoita omasta kotiseudusta - tämä osallistaa kansalaisia yhteiseen toimintaan. Kirjaston oma wiki on hyvä keino opettaa kansalaisille sosiaalisen median perustaitoja, verkkoon kirjoittamista, verkossa vaikuttamista, yhdessä tekemistä. Wikin avulla voidaan käsitellä medialukutaitoa, tekijänoikeuskysymyksiä, tietosuoja-asioita ja lähdeviittausten käyttöä, joiden kaikkien käsittely kuuluu kirjastojen perustehtäviin. ==Ammattiryhmät, alat ja työtehtävät== Wikien käyttöä voidaan myös katsoa eri ammattiryhmien, alojen ja työtehtävien näkökulmasta. Teknisellä ja humanistisella alalla saattaa olla erilaisia vaatimuksia ja tarpeita sen suhteen, miten ja mitä tietoa wikissä esitetään. Esimerkiksi matemaattisten kaavojen esittäminen saattaa vaatia erillistä makropakettia tekstieditoriin (esim. [http://fi.wikipedia.org/wiki/TeX TeX]). Toiset ammatit ovat käytännönläheisiä, kun taas toiset ovat pitkälti abstraktilla tiedolla operoivia. Ne vaikuttavat myös osaltaan siihen, miten wikejä voi hyödyntää ja minkälaiseen käyttöön wikit soveltuvat. Myös työntekemispaikka vaikuttaa wikien käyttöön. Mikäli työntekijä työskentelee ulkosalla ja kaukana vaikkapa työnantajansa toimipisteestä ja tietokoneelta, mobiililaitteiden kautta voi olla pääsy organisaation wikiin, jonne on koottu ohjeita. Vastaavasti työntekijä voi ottaa mobiililaitteellaan kuvan jostakin erityisen kiinnostavasta asiasta kaukana työpaikaltaan, ja lisätä sen suoraan tai myöhemmin wikiin myös muiden saataville. == Kansalaiset ja harrastusryhmät == Kaikki kansalaiset voivat hyödyntää wikejä. Yksi laajimmin levinneitä wikejä on verkkotietosanakirja Wikipedia, jonka käyttö on tuttua lähes kaikille. Se on myös mainio esimerkki joukkovoimasta, kun laaja joukko toimijoita panostaa yhteisen päämäärän hyväksi. Wikien kautta kansalaiset saadaan parhaimmillaan mukaan yhteiseen toimintaan. Ohjemateriaalia ja opetusta wikien käyttöön on saatavilla Internetin kautta - mm. erilaisia opasmateriaaleja wikien käyttöön ja tuottamiseen. Myös videoiden kautta löytyy runsaasti ohjemateriaalia, mikäli tekstipohjaisten käyttöohjeiden lukeminen ei tunnu itselle soveltuvalta vaihtoehdolta (esim. [http://www.youtube.com Youtubessa] 'wiki' ja 'tutorial' -hakusanoilla löytyy paljon ohjeita englanniksi). Anne Rongas on koonnut hyviä [http://www.peda.net/veraja/kotka/vinkkiverkko/tools/opas/wikispaces Wikispaces-wikin ohjeita] verkkoon saataville. Myös tähän wikikirjaan on haluttu koota helppokäyttöistä ja laaja-alaista opasmateriaalia, jonka avulla aikaisemmin wikejä käyttämättömätkin voisivat aloittaa wikien käytön. Osa kansalaisista käyttää wikejä ahkerasti myös mitä erilaisempiin käyttötarkoituksiin esimerkiksi maksutta käyttöön otettaville wikialustoille. Erilaiset harrastajaryhmät voivat perustaa omia wikejä ja tuottaa yhteistä aineistoa, mikäli yhteiskirjoittamisen kautta saadaan parhaiten tuotettua vaikkapa tiedotusaineistoa ryhmän toiminnasta. Wikiä hyödyntäen voidaan myös rakentaa webbisivusto, jota useampi henkilö pääsee päivittämään (muokkaaminen voidaan sallia vaikkapa rajoitetusti vain tietylle joukolle mutta lukeminen kaikille). Yksi hyvä esimerkki kansalaisten käyttöön toteutetusta wikistä on vapaasti muokattava tietopankki Kanta-Hämeestä, [http://www.hamewiki.fi Häme-Wiki]. Kansalaiset tuottavat itse tarinoita Häme-Wikiin, jotka saadaan sillä tavoin tallennettua ja dokumentoitua osaksi alueen historiaa. Kun tuottajia on monta, wikistä on mahdollisuus saada varsin rikas kokoelma paikallishistoriaa. Häme-Wikin ylläpitäjänä on Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, joka myös opettaa halukkaille wiki-kirjoittamista. == Oppijat ja opettajat == Wikit toimivat monenlaisissa opiskeluun liittyvissä tarkoituksissa. Opiskelijat voivat käyttää itsenäisesti wikejä oman ja opiskeluryhmänsä opiskelun tukena - toisaalta oppilaitos voi rakentaa wikin opetusta ja opiskelua varten. Uudenlainen tiedontuottamisen kulttuuri saattaa olla haasteellista opiskelijoille, joten sen opetteluun on syytä varata aikaa. Toisaalta opiskelijat saattavat myös tarvita toimintamalliin liittyvää opastusta wikien käyttämiseen - pelkkä wikin tarjoaminen materiaalintuotannon tueksi ei välttämättä riitä. Opettajan on syytä tehdä selväksi toimintamalli wikissä - esim. Michele Notari<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Notari, M. | Otsikko = How to Use a Wiki in Education: 'Wiki based Effective Constructive Learning' | Julkaisu = Proceedings of the 2006 International Symposium on Wikis | Ajankohta = 2006 | Vuosi = 2006 | Numero = | Sivut = 131-132 | Julkaisija = ACM Press | Tunniste = {{ISBN|1-59593-413-8}} | www = http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf | www-teksti = http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 15.2.2010 | Kieli = en }}</ref> on luonut wikien opetuskäytön pedagogisen skenaarion toiminnan tueksi. Wikeistä voidaan hakea tietoa. Esimerkiksi Wikipedian käyttö opiskelussa esim. lähdeaineistona on herättänyt kiivasta keskustelua. On syytä muistaa, että Wikipedia on nimenomaan tietosanakirja. Wikipedian leimaaminen automaattiseksi epäluotettavaksi tms. ei varmastikaan ratkaise medialukutaidon opettamisen ongelmia, vaan olisi tärkeää ymmärtää, minkälaista tietoa milloinkin etsitään ja miten Wikipediaa käytetään. Wikipedian luotettavuuskysymyksistä on mainittu [http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon/Johdanto#Wikien_ja_Wikipedian_tiedon_luotettavuus tässä materiaalissa toisaalla]. Oppijat voivat tuottaa yhteistä aineistoa wikeissä. Harjoitustyön kirjoittaminen wikin avulla voi helpottaa erillään sijaitsevan opiskelijaporukan työskentelyä - harjoitustyön lähettely sähköpostin liitteenä ja sitä kautta mahdollisesti syntyvät versiointiongelmat isomman porukan kesken jäävät pois. Wikissä ongelmana voi olla yhtäaikaiset muokkaukset, mutta näihinkin on wikikohtaisesti erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi MediaWikissä, joka toimii myös tämän wikikirjan alustana, on sisältö jaettu eri osioihin, joita voidaan muokata erikseen. Näin vähennetään todennäköisyyttä, että samaa kohtaa muokataan usean eri henkilön toimesta samanaikaisesti. Wikien opetuskäyttöön liittyen tässä materiaalissa on oma erillinen alalukunsa '''[http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon/Wikien_erilaiset_käyttötavat Wikien erilaiset käyttötavat]''' -osion alla, jossa on myös pohdittu varsin kattavasti wikien opetuskäyttöön ja kohderyhmään liittyviä kriittisiä tekijöitä. ==Lähteet== {{viitteet|fontti|sarakkeet}} {{Viisautta_wikin_tekoon_navi}} [[Luokka:Viisautta wikin tekoon|{{SUBPAGENAME}}]] 7abrgvn5s6ke2qm0maok95aa7k6dsw7 0 10501 160909 103209 2026-11-05T12:14:46Z Jcb 12574 160909 wikitext text/x-wiki Yksi wikien käyttötapoihin oleellisesti vaikuttava asia on niiden käyttöympäristö. Tässä osiossa on listattu wikien tyypillisiä käyttötapoja käyttöympäristöjen kautta jaoteltuna. Wikien käytöstä työpaikalla kiinnostuneet voivat helposti löytää vinkkejä siitä, miten wikejä on käytetty tässä nimenomaisessa ympäristössä, kansalais- ja harrastustoiminta on taas ympäristönä omanlaisensa. Wikien käyttötapoihin vaikuttaa käyttöympäristön luonteen kautta myös se, miten tavoitteellista wikien käyttö kussakin ympäristössä ja tilanteessa on. Vaikka lukijan mielenkiinnon kohteena olisi wikien käyttö harrastustoiminnassa, suosittelemme myös poimimaan ideoita muiden käyttöympäristöjen alta. * [[Viisautta wikin tekoon/Kokemuksia wikien käytöstä |Tutustu kokemuksiin wikien käytöstä]] == Wikien erilaiset käyttäjäroolit == Ennen kuin tarkastellaan wikien erilaisia käyttötapoja käyttöympäristöihin liittyen, on hyvä tehdä lyhyt katsaus käyttäjärooleihin, jotka wikit pitävät itsessään sisällään. Wikissä ihmisillä on erilaisia rooleja ja se pitäisi nähdä rikkautena. Jotkut voivat olla innokkaita aloittamaan uusia sivuja, mutta jättävät ne iduiksi. Toiset haluavat kirjoittaa vain yhden jutun, mutta tekevät sen viimeisen päälle. Toiset ajelehtivat tekstistä toiseen korjaillen kieliasua tai pieniä virheitä. Ja on niitäkin, jotka vain seuraavat ja kommentoivat muiden tuloksia. Wikeissä käyttäjäprofiili ei ole yhtä hahmottunut kuin esimerkiksi blogissa, mikä vaikuttaa wikien käyttötapoihin. Jos käyttötarkoituksen kuuluu vuorovaikutuksen vahvistaminen yhteisön henkilöiden välillä, Wiki ei sovellu tähän niin hyvin kuin blogi. Wikit ovat vahvoilla, jos halutaan tuottaa tai ylläpitää materiaalia yhdessä ja saada monen ääni kuulumaan tasa-arvoisesti ja statusta tiedostamatta. == Wikien käyttö kansalaistoiminnassa == Wikejä voidaan käyttää erilaisessa kansalaistoiminnassa. Avoimesti ja maksutta käyttöön saatava wiki on helppo ja nopea ratkaisu laittaa pystyyn yhteinen webbisivusto vaikkapa yhdistykselle tai harrasteryhmälle. Kansalaistoiminta työn ohella voi asettaa rajoitteita käytettävissä olevalle ajalle päivittää sivuja. Wikinä luodun sivuston etu on se, että päivittäminenkään ei kaadu yhden aktiivisen harteille, kun kaikilla on siihen mahdollisuus. Näin sivusto myös pysyy helpommin ajantasaisena. Wiki sopii myös ideologisesti kansalaistoimintaan: toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille kansalaisille. Tämä tosin edellyttää, että jäsenillä on kiinnostusta ja riittävät tiedot ja taidot wikin käyttöön. === Kotiseutuwikit === Suomessa on viime vuosien aikana luotu useita avoimia alue-, kotiseutu- ja kaupunkiwikejä. Tavoitteena niissä on, että tietyn alueen asukkaat itse tallentaisivat wikiin omaan kotiseutuunsa tai -kaupunkiinsa liittyvää tietoa. Kotiseutuwikit ovat yleensä vapaasti muokattavissa. Kaikilla wikeillä on suurena haasteena saada mukaan aktiivisia kirjoittajia: hyvin suuri osa näiden wikien artikkeleista on edelleen ylläpitäjien kirjoittamia. Näyttää siltä, että polku paikalliswikistä kansalaistoiminnan välineeksi ja todella yhteisölliseksi palveluksi, jota tehtäisiin kollektiivisesti ja jonka sisällöstä vastataan yhdessä, on vaikea. Paikalliswikien koko ja suosio vaihtelevat suuresti. Myös wikien tausta on erilainen: on sekä yksityisten ihmisten ylläpitämiä wikeja että yleisten kirjastojen perustamia wikejä. Wikialustana paikalliswikit käyttävät MediaWikiä. [http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Etusivu Vaasapedia] on vapaasti muokattavissa oleva Vaasa-aiheinen tietosanakirja. Se on osa vaasalaisia.info-sivuston palvelukonseptia. Sivusto on avattu vuoden 2006 alkupuolella. Sinne tulee jatkuvasti uusia artikkeleita, joskin suuri osa artikkeleista on aika vaatimattomia. Sivuja on yhteensä yli 3600, mutta kunnollisina sivuina niistä oli 653 (helmikuu 2010). Samaan aikaan rekisteröityneitä käyttäjiä oli 69 henkilöä. Vaasapediassa on paljon kävijöitä: helmikuussa 2010 sivuja oli katsottu yhteensä lähes 3,5 miljoonaa kertaa. [http://www.poritieto.com/index.php?title=Etusivu Pori-tieto] on aloitettu helmikuussa 2006. Sen tarkoituksena on koota kattava tietopaketti Porista. Palvelu on yksityisen henkilön ylläpitämä. Poritieto-sivustolla on parisentuhatta sivua. joista tuhatta voi pitää varsinaisena artikkelina (helmikuussa 2010). Pori-tiedon sivuja on katsottu lähes 1,5 miljoonaa kertaa. Helmikuussa 2010 sivustolla oli 169 rekisteröitynyttä käyttäjää. Sivuston ongelmana on ollut ajoittain hyvin aktiivinen häiriköinti. [http://kymipedia.finnicakymenlaakso.fi/index.php?title=Etusivu Kymipedia] on verkossa toimiva tietosanakirja, joka edistää kymenlaaksolaisen kotiseutuidentiteetin vahvistumista paikallisen historian ja kulttuurin tutkimisen avulla. Kymipedia on tehty Kouvolan kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikön yhteistyönä. Palvelussa on 313 artikkelia. Kymipedia on suomalaisista alueellisista wikeistä vaatimattomin sekä sisällöltään että käyttäjämääriltään. [http://www.hamewiki.fi Häme-Wiki] on uusin suomalainen alueellinen wiki. Toiminta-alueeltaan ja –periaatteeltaan se muistuttaa Kymipediaa, mutta on selvästi aktiivisempi. Häme-Wiki on avattu elokuussa 2009. Puolen vuoden käytön jälkeen siinä oli viitisensataa artikkelia. Häme-Wikin sivuja oli katsottu yhteensä n. 173 000 kertaa. Rekisteröityneitä käyttäjiä oli 218 henkilöä. Häme-Wikiä ylläpitää Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja se on tuotettu ESR-rahotteisessa hankkeessa Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt. [http://www.kangasalawiki.fi/ Kangasalaa Wikitellen] on Kangasalan paikkojen, henkilöiden, yhdistysten ja muiden ilmiöiden taustoja avaava wiki. Wikiin saa kuka vain maksutta kertoa oman Kangasala-tarinansa. Kangasalawikissä yritykset voivat mainostaa maksua vastaan. Sivuston ylläpidosta vastaa pääasiassa paikallislehti ja sen toimitus. == Wikien käyttö työpaikoilla == Kun wikejä käytetään työpaikoilla, niiden käyttöön liittyy usein erilaisia julkisuuteen ja vapaaseen muokattavuuteen liittyviä näkökohtia, joista on syytä keskustella ja jotka tulee huomioida. Yhä useampi organisaatio on kuitenkin alkanut ymmärtää myös sosiaalisen median edut ja halunnut osallistaa myös asiakaskuntaansa yhteiseen toimintaan, kuten tuotteiden suunnitteluun. Tampereen yliopistossa on tehty selvitys wiki-kokemuksista suomalaisissa organisaatioissa <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Henriksson, Jani & Mikkonen Teemu | Nimeke = Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa. Raportti Wiki-tutkimuksen tuloksista | Vuosi = 2008 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio | Tunniste = {{ISBN|978-951-44-7377-7}} | www = http://tampub.uta.fi/tup/978-951-44-7377-7.pdf | www-teksti = http://tampub.uta.fi/tup/978-951-44-7377-7.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 24.11.2009}}</ref>. '''Intranet.''' Wikiä voidaan käyttää organisaation sisäisenä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Intranet intranetina] tai laajemmalle joukolle rajattuna [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekstranet extranetina]. Tällöin useampi henkilö voi muokata intraa helposti, mikä edistää tiedon kulkua ja sen ajantasaisena pysymistä, kun jonkun tiedon lisääminen ei vaadi erityisiä päivitys- tai muokkausoikeuksia. Toisaalta wikimuotoinen intra eroaa perinteisestä siinä määrin, että osa käyttäjistä saattaa pohtia, onko intra-wiki "virallista tietoa". Wikissä voidaan julkaista palaverien ja kokousten esityslistat, joita voidaan tarvittaessa kommentoida tai täydentää. Sinne voidaan helposti tallentaa esimerkiksi kokousmuistiot. Erilaiset yhteystiedot ja organisaation toimintatavat voidaan pitää wikimuodossa helposti ajan tasalla ja näkyvissä. Organisaatiot perustavat usein wikejä rakennus- tai kehittämishankkeiden yhteidessä. Tällaiseen toimintaan wiki-muoto sopiikin erittäin hyvin: saadaan helposti kerättyä eri tahojen mielipiteitä ja ideoita yhteen paikkaan. Näihin wikeihin pääsy on rajattu organisaation jäsenille. Kirjastomaailmasta on tästä useita hyviä esimerkkejä. Projektien sisäisessä viestinnässä voidaan käyttää myös ilmaisia wikialustoja. Omien wikien perustaminen niihin on helppoa ja halpaa (=ilmaista). Niiden käytössä on kuitenkin hyvä varmistaa se, että aineisto tulee jollain tavalla varmuuskopioiduksi. Jos käytetään pelkästään jotain ilmaista wikialustaa projektien dokumenttien tallentaminseen, on aina varana se, että aineisto katoaa. '''Avoin organisaatiowiki.''' Joillakin yrityksillä tai muilla organisaatioilla voi olla tarpeen käydä ja kerätä talteen yrityksen ja asiakkaiden välistä keskustelua. Kaikille avoin wiki voi toimia hyvänä alustana tälle. '''Ohjeiden tallennusalusta.''' Monissa yrityksissä on hyödynnetty wikejä ansiokkaasti erilaisten ohjeiden tallentamiseen, jolloin wiki toimii organisaation tieto- tai käyttöohjepankkina. Esimerkiksi organisaation työhönperehdytysopas voi hyvin olla tuotettu wikiin. Erilaisten ohjelmien käyttöohjeet ja toimintaohjeet on hyvä kirjata wikimuotoon, jotta ohjeisiin on helppo päästä käsiksi, kaikilla on käytettävissä sama versio ja ohjeita voi pitää helposti ajan tasalla. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että joku kirjaa usein hiljaisena tietona siirtyvät ohjeet wikialustalle. Lisäksi organisaatiosta täytyy löytyä riittävästi henkilöitä, jotka innostuvat muokkaamaan ja ylläpitämään ohjeita. Tämä voi edellyttää vastuuhenkilöiden nimeämistä. * Esimerkkinä Xeroxilla huomattiin, että vertaistuotantoa hyödyntämällä tekninen dokumentaatio pysyisi ajan tasalla laitteiden markkinoilletulon kanssa, ja tästä syystä siellä otettiin käyttöön vertaistuotannon mahdollistava työskentelytapa <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Moore, C. | Otsikko = Best practices: Eureka! Xerox discovers way to grow community knowledge and customer satisfaction. | Julkaisu = KMWorld Magazine | Vuosi = 1999 | Ajankohta = 1.10.1999 | Vuosikerta = 8 | Numero = 10 | www = http://www.kmworld.com/Articles/Editorial/Feature/Best-Practices-Eureka!-Xerox-discovers-way-to-grow-community-knowledge.-.-And-customer-satisfaction-9140.aspx | www-teksti = http://www.kmworld.com/Articles/PrintArticle.aspx?ArticleID=9140 | Viitattu = 15.2.2010 | Kieli = en }}</ref>. '''Usean tahon verkkoalusta.''' Wikien käytöstä on etua, kun useat eri tahot voivat työskennellä yhdellä verkkoalustalla riippumatta organisaatiorajoista ja fyysisestä etäisyydestä. Työ tulee organisoida hyvin, mikäli työskentelyllä on selkeä tavoite ja aikataulu. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen ja ammatillisen tutkinnon suoritamiseen on kehitteillä wiki-sivusto. [http://www.ammattiwiki.fi/ AmmattiWiki] on yhteistyöhanke, johon saa osallistua niin elinkeinoelämän edustajat kuin oppilaitoksten opettajat ja oppilaatkin. [http://wiki.kirjastot.fi/ Kirjastowiki] on kirjastoalan yhteinen ammatillisesti suuntautunut alusta, joka on avattu vuonna 2007. Se on osa Kirjastot.fi:n palveluja. KirjastoWikissä on monenlaisia hanke-esittelyjä, keskusteluja ja raportteja. KirjastoWikiä on käytetty alustana mm. kirjastojen yhteisen stretegian työstämisessä. == Wikit projektityössä == Wiki mahdollistaa hyvin esimerkiksi projektityössä tarvittavien yhteystietojen, aineistojen, ohjeiden ja yhteisten toimintamallien tallennuksen yhteen paikkaan, josta se on helppo löytää. Tiedonjako on wikissä helppoa ja kaikilla on pääsy samaan tietoon, jota myös voi muokata helposti, jos siinä huomaa virheitä. Wiki soveltuu myös ajatuskehitelmien työstämiseen, kuten on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulun [http://epofo.labranet.jamk.fi/wiki/index.php/Etusivu AnturiWikissä]. Ohjeiden ja yhteisten toimintamallien tallennuksen lisäksi wiki soveltuu mainiosti koulutusohjelman, seminaarin tai muun vastaavan yhteisponnistuksen ideointiin ja suunnitteluun. Ohjelmarunkoa voi kommentoida suunnittelusivulla ja lisäillä suoraan ohjelmaan sisältöaiheita tai puheenvuoroja. Lopullisen ohjelman vahvistaminen vaatii vastuullisen tahon työtä. Tilaisuuden jälkeen samalle sivulle voidaan koota palautteita ja arvioita sekä siellä voidaan käydä sisällöllistä keskustelua. Projektin osa-alueiden etenemisen seurannassa wiki toimii hyvin. Osahankkeiden tai -alueiden vastaavat kirjaajat wikiin tehtyjä asioita ja tuotoksia, jolloin kaikki projektissa työskentelevät saavat nopeasti ajantasaisen katsauksen hankkeen kokonaisuuteen. Raportointia varten näistä voidaan helposti koostaa yhteenvetoja. Muita vinkkejä wikin käyttöön laajan kokonaisuuden hallinnassa: * Koko projektin yhteinen kalenteri voidaan upottaa wikiin, mikä onnistuu esimerkiksi [http://www.google.com/intl/fi/googlecalendar/overview.html Google-kalenterilla]. * Kokousaineistot voidaan koota wikiin: kokousten asialistojen valmistelu ja kommentointi mahdollistuu etukäteen, muistioiden sekä liiteasiakirjojen tallennus voidaan helposti tehdä samaan paikkaan. Kokouskutsun yhteydessä lähetetään linkki kokouksen wikisivulle, jonne aineistot tallennetaan. * Yhteisesti sovitut tagit tai avainsanat helpottavat dokumenttien löytämistä laajasta massasta. Niitä kannattaa käyttää, jos wikialusta sen mahdollistaa. == Wikien opetuskäyttö == Tämä osio löytyy '''[[Viisautta wikin tekoon/Wikien erilaiset käyttötavat/Wikien opetuskäyttö|omana alisivunaan]]'''. ==Wikit yhdessä kirjoittamisen välineenä== Koska wikien perusidea on sallia monen käyttäjän osallistua yhdessä kirjoittamiseen, helposti syntyy ajatus käyttää wikiä alustana kun halutaan kirjoittaa yht'aikaisesti yksi tietty teksti kirjoittajajoukolla, esim. projektiraportti tai -suunnitelma tai yhteinen kertomus yhteisestä tapahtumasta. Wikeillä on kuitenkin ongelmia tällaisessa käytössä: Vaikka wiki sallii monta kirjoittajaa muokkaamassa monia tekstejä, tilanteet, joissa monet kirjoittajat muokkaavat samalla sivulla samaa tekstin kohtaa aiheuttavat konflikteja ja aikaisemmin muokkauksen aloittaneen kirjoittajan muutokset voidaan menettää. Jos käyttäjä ei ymmärrä mistä konfliktit johtuvat, kokemus voi olla hyvin turhauttava. Ratkaisu konfliktiongelmiin on hajauttaa teksti monelle sivulle, jolloin todennäköisyys päällekkäisiin muokkauksiin pienenee tai pitää kirjoitussession aikana jotakin reaaliaikaista keskustelukanavaa tai pikaviestintä auki ja sopia siellä missä kukin kirjoittaa. Suositeltavampaa tällaiseen tarpeeseen on kuitenkin käyttää jotakin synkroniseen (yhtäaikaiseen) kirjoittamiseen suunniteltua palvelua, kuten [http://etherpad.com/ EtherPad] tai [http://docs.google.com/ Google Docs]. ==Lähteet== {{viitteet|fontti|sarakkeet}} {{Viisautta_wikin_tekoon_navi}} [[Luokka:Viisautta wikin tekoon|{{SUBPAGENAME}}]] pvb4utm0sv8q2h2ezxkl7h9bg0j5y2o 0 10998 160910 107351 2026-11-05T12:15:01Z Jcb 12574 160910 wikitext text/x-wiki Kaikkien wikien perusperiaatteina toimivien yksinkertaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäksi on oleellista ymmärtää wikien keskeisin pedagoginen potentiaali: wikit sopivat yhtäläisesti sekä opettajien työkaluiksi että oppimisen välineiksi tilanteisiin, missä helppo yhdessä tuottaminen on tavoitteena. Esimerkiksi opiskelijat tai oppilaat voivat helposti ottaa itsekin wikin käyttöön vaikka ryhmätyönsä toteuttamista varten, eikä opettajan tarvitse periaatteessa edes tietää koko asiasta. Kokemusten perusteella wikeistä saadaan kuitenkin eniten irti kun opettaja ottaa aktiivisen roolin wikityöskentelyn mahdollistajana ja ohjaajana mutta antaa opiskelijoillekin mahdollisuuden osallistua kurssin suunnitteluun sekä työskentelymuotojen määrittelyyn. Wikit soveltuvat yksinkertaisuutensa ansiosta hyvin monenlaiseen opetuskäyttöön. Vaikka wikejä voidaan käyttää esimerkiksi korvaamaan perinteisiä verkko-opiskelualustoja tai oppimateriaalin julkaisuvälineitä ovat wikit hyödyllisimmillään silloin kun niiden avulla toteutetaan jotain sellaista, mikä ei aikaisemmilla välineillä ollut yhtä helppoa tai edes mahdollista. == Miten wikeillä voidaan tukea oppimista? == Wikejä voidaan hyödyntää sekä tiedon etsintään että varsinkin tiedon muokkaamiseen ja prosessointiin, jolloin korostuu opiskelijan oma aktiivinen rooli tiedon käsittelijänä. Lisäksi kun opiskelija osallistuu tiedon yhteisölliseen muokkaamiseen, tulee hänen myös tarvittaessa kyetä perustelemaan muille omaa toimintaansa, jolloin wikien käyttö myös tukee kaikkien toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Wikien käytön opetuksellisia etuja on mm. seuraavia: * Tiedon jäsentäminen ja luokittelu wikissä helpottaa kokonaisuuksien muodostamisessa ja asioiden välisten suhteiden oivaltamisessa * Useat eri näkökannat tulevat helposti esiin wikityöskentelyn kautta, mikä opettaa kriittistä suhtautumista tietoon sekä omien näkemysten perustelua ja neuvottelua. * Wikeillä tuotettu tieto on usein laaja-alaista ja näkökulmaltaan neutraalia * Avoimilla wikeillä voidaan laajentaa oppimisympäristöä ja oppimisverkostoa myös oman luokan, oppilaitoksen tai maan ulkopuolelle. == Wikien opetuskäytön lähtökohdat == Pitkälti samat säännöt pätevät blogien ja wikien opetuskäyttöön kuin vaikkapa perinteiseen verkko-opetukseen. Aluksi kannattaa miettiä, mikä on kulloinkin oppimisprosessin tavoite: * Mikä on opiskelun päämäärä ja millä keinoilla päämäärään päästään? * Millaisia tietoja ja taitoja halutaan kehittää? * Millaisia mahdollisia oppimispolkuja päämäärää kohti luodaan? * Mitä tietoja ja taitoja tulisi saavuttaa (mikäli tavoite on muodollinen ja arvoinnin kohteena)? * Miten oppimisprosessi rakennetaan ja miten oppijaa sekä ryhmää tuetaan prosessin edetessä? Tavoitteeseen pääsemiseksi valitaan sopivat opetus- ja opiskelumenetelmät ja välineet. Uudet välineet saattavat jo innostaa sinänsä, mutta kannattaa miettiä, onko niille käyttötarvetta ja mikä on niiden asema opetuksen kokonaisuuden osana. Wikien vertaistuottaminen vaatii ohjausta, fasilitointia ja moderointia. Opiskelijoille kannattaa laatia tarkka ohjeistus siitä, miten ja mihin tarkoitukseen heidän odotetaan wikiä käyttävän <ref name="fountain">{{Kirjaviite | Tekijä = Fountain, Renée | Nimeke = Wiki Pedagogy | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Dossiers technopédagogiques. PROFeTIC | www = http://www.profetic.org/dossiers/rubrique.php3?id_rubrique=110 | www-teksti = http://www.profetic.org/dossiers/rubrique.php3?id_rubrique=110 | Viitattu = 14.12.2009}}</ref>. On hyvä myös järjestää mahdollisuus tutustua uusiin välineisiin ja laatia ohjeistus niiden käyttöön. Itsessään välineet eivät tuota parempaa oppimista vaan se, miten niitä käytetään. Tästä syystä opetuksen suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa. Oppimisen välineitä tulisi käytää myös niiden luonteen mukaisesti. Wikien käyttöön sopii erinomaisesti se, että wikityöskentelyn opastus laaditaan wikiin, jota myös oppijat pääsevät täydentämään. Erityisesti opiskelun tukisisältöjen osalta on myös luontevaa tehdä yhteistyötä yli kurssi- ja oppilaitoisrajojen. Työskentelyn rooliajaosta on tärkeää sopia yhdessä. Wikityöskentely ei lähde liikkeelle, mikäli oppijoiden ajatusmallina on oikeiden vastausten antaminen annettuihin kysymyksiin. Wikityöskentelyn hyvä lähtökohta onkin yhteinen ihmettely, jossa opettajan roolina on mahdollistaa ja olla tukena tarpeen tullen. Wikityöskentelyssä on myös useita sudenkuoppia, jotka kannattaa ottaa huomioon. Wikissä keskeneräinen ajattelu tulee näkyväksi, samoin yhteisen kohteen erilainen hahmottaminen ja joskus myös väärinkäsittäminen. Wikityöskentelyn ohjaus vaatii asioiden selkiyttämistä ja rakenteistamista. Tapauskohtaisesti kannattaa miettiä, miten selkiytetään rajaamatta ja kahlitsematta liikaa. Wikityöskentelyyn ei ole pitkiä traditioita eivätkä vanhemmat useinkaan vielä kerro kotona lapsilleen tarinoita wikien oppimiskäytöstä. Toimintakulttuuri on ohutta. Siksi kannustus ja innostaminen ovatkin oleellisiä. On havaittu, että opiskelijoille tulee antaa riittävästi vapautta, jotta he ottavat välineen omakseen ja alkavat tuottaa sinne sisältöä <ref name="fountain"></ref>. Toisaalta jonkinlainen runko tai kysymyslista helpottaa työskentelyn aloittamista. == Wikien hyödyntäminen opetuksessa == Tähän lukuun on koottu sekä ideoita että konkreettisia käytännön esimerkkejä siitä, miten wikejä voidaan käyttää opetuksessa. === Ideoita === Alle on listattu virikkeenomaisesti erilaisia tapoja hyödyntää wikiä opetuksessa <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Augar, N., Raitman, R. & Zhou, W. | Nimeke = Teaching and learning online with wikis | Vuosi = 2004 | Julkaisija = Proceedings of the 21st ASCILITE Conference, 5.-8.12.2004, Perth, Western Australia | www = http://ascilite.org.au/conferences/perth04/procs/augar.html | www-teksti = http://ascilite.org.au/conferences/perth04/procs/augar.html | Viitattu = 14.12.2009}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Ferris, S.P. & Wilder, H. | Otsikko = Uses and potentials of Wikis in the Classroom | Julkaisu = Innovate | Vuosi = 2006 | Vuosikerta = 2 | Numero = 5 | www = http://www.innovateonline.info/index.php?view=article&id=258 | www-teksti = http://www.innovateonline.info/index.php?view=article&id=258 | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli = en }}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Konieczny, P. | Otsikko = Wikis and Wikipedia as a Teaching Tool | Julkaisu = International Journal of Instructional Technology & Distance Learning | Vuosi = 2007 | Vuosikerta = 4 | Numero = 1 | www = http://www.itdl.org/Journal/Jan_07/article02.htm | www-teksti = http://www.itdl.org/Journal/Jan_07/article02.htm | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli = en }}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Notari, M. | Nimeke = How to Use a Wiki in Education: 'Wiki based Effective Constructive Learning' | Vuosi = 2006 | Julkaisija = Proceedings of the WikiSym'06, 21.–23.8.2006, Odense, Denmark | www = http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf | www-teksti = http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 14.12.2009}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Parker, K.R. & Chao, J.T. | Otsikko = Wiki as a Teaching Tool | Julkaisu = Interdisciplinary Journal of Knowledge and Learning Objects | Vuosi = 2007 | Numero = 3 | Sivut = 57-72 | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli = en }}</ref>: * Wiki voi korvata kurssilla oppikirjan, mutta - toisin kuin perinteistä kirjaa - wikimuotoista oppikirjaa voi muokata jatkuvasti (huom. wiki ei ole hyvä sosiaalisen vuorovaikutuksen verkkotila, joten keskustelu- ja suunnittelupaikka pitää rakentaa muualle, esim. [http://elgg.org/ Elgg]- tai [http://www.ning.com/ Ning] -alustalle). * Kurssin oppimistehtävänä voi olla sisällön luominen [http://www.wikipedia.org/ Wikipediaan]. Katso esimerkkejä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Opettajalle Wikipedian opettajalle-kirjoituksesta]. * Wikipedian sisältöjen avulla voi opettaa medialukutaitoa ja -kriittisyyttä. Hyvä Wikipedia-artikkeli ja sen historia- ja keskustelusivut muodostavat esimerkillisen tapauksen siitä, miten tietoa esitetään, miten siitä keskustellaan ja miten eri näkökannat päätyvät jonkinlaiseen yhteiseen lopputulokseen. Huono artikkeli taas kuvaa miten tämä prosessi epäonnistuu. (Kannattaa liittää edelliseen tehtävään.) * Wikillä voi tehdä perinteisiä ryhmätöitä eli ryhmä voi koota ja jäsentää tietoa (kuvia, tekstiä, videoita ym. materiaalia) annetusta aihepiiristä hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia linkkejä sekä sivuilla navigointia. * Wikissä voi pitää joko henkilökohtaista tai koko oppivan ryhmän yhteistä kurssipäiväkirjaa tai oppimispäiväkirjaa. * Opintowiki voi olla myös henkilökohtainen opiskeluympäristö, jota opiskelija käyttää eri kursseilla vihkon sijaan ja jonne hän kokoaa kurssitöitään, kuten paperikansioon. Opintowikin tulisi olla oppijan käytettävissä myös opiskelupaikan vaihtuessa. * Wikissä voi pitää kysymys-vastaus -palstaa, jolloin myös kanssaopiskelijat voivat vastailla toistensa esittämiin kysymyksiin joustavasti, eikä vastaaminen ole pelkästään opettajan vastuulla. * Wikin avulla voi toteuttaa "kotisivut" ([http://virpinkurssit.pbworks.com katso esimerkki Virpin lukion UE-kursseista]). * Wikiä voidaan käyttää verkko-opiskelualustana, jota voivat muokata helposti myös muut kuin opettaja (ks. esimerkiksi [http://avohame.wikispaces.com/ AvoHäme-wiki]). Alustaa voidaan käyttää myös opintojakson/koulutuksen yhteissuunnitteluun jo ennen kuin se alkaa, jolloin myös opiskelijat pääsevät vaikuttamaan tulevan koulutuksen sisältöihin. * Tehtävien ohjeet voi laittaa wikiin, ei tarvitse jakaa monisteita (vrt. Moodle). * Useampi opettaja voi tuottaa wikiin yhteistä oppimateriaalia, jota jokaisen on helppo muokata. * Esimerkiksi luentomuistiinpanot voidaan tehdä suoraan wikiin, jossa niitä voidaan helposti muokata eteenpäin. * Wikillä voidaan tuottaa dokumentaatiota opiskeluprojektin etenemisestä. * Wikillä voidaan tuottaa kirjallisuus- tai muita yhteisesti tuotettavia listoja. * Wikiä voidaan käyttää esitysalustana, jolla julkaistaan kurssin harjoitustyö. * [http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikipedian_käyttäjän_käsikirja#Peruskoulutuksessa Wikipedian käyttäjän käsikirjasta] löytyy lisää mahdollisia tehtäviä. * ''Lisää tähän oma käyttötapavinkkisi!'' === LeMill === [http://lemill.net Lemill] on wikimäinen web-yhteisö oppimisresurssien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. LeMillin ajatuksena on hyödyntää wikimäistä työskentelytapaa oppimisresurssien luomisessa. Vaikka LeMill ei juurikaan ulkoisesti muistuta wikiä, kirjautuneille käyttäjille kaikki LeMill-sisältö on vapaasti muokattavissa --kuten wikisivut. Wikimäisen muokkausprosessin yksi seuraus on, että oppimisresursseilla ei useinkaan ole yksioikoista tekijää tai omistajaa ja 'toisen työn' käyttö omassa opetuksessa on luontevampaa, sallittua ja erittäin suositeltavaa. LeMillissä on oppimissisältöjä, eli tehtäviä, johdatustekstejä ja muita lyhyitä opetusmateriaalina käytettäviä paloja. Suomenkielisiä oppimissisältöjä on toistaiseksi vähän. Oppimissisältöjen lisäksi LeMillissä on kuitenkin myös Menetelmiä ja Työkaluja, ja näitä on jo suomeksi useita kymmeniä. Menetelmät ovat oppitunneilla käytettäviä opettamisen ideoita, vähän kuin ylempänä olevassa listassa wikien käytöstä. Näitä suositellaan kirjoitettavan lisää! Työkalut ovat kuvauksia opetuksessa hyödynnettävistä välineistä, varsinkin internet-ympäristössä hyödynnettävistä ohjelmista ja miten niitä voi käyttää opetuksessa. LeMillissä voi myös normaaliwikeistä poiketen koota näkyvää portfoliota omasta osallistumisestaan. Vaikka yksittäisessä oppimisresurssissa ei haluta korostaa sitä, kuka sen on lopulta tehnyt, halutaan kuitenkin osoittaa LeMill-käyttäjistä kun he ovat osallistuneet monen hyödyllisen resurssin tekemiseen. Opetuskäytössä oma portfolio mahdollistaa myös omat resurssikokoelmat, joihin voi koota esimerkiksi tietylle kurssille tarvitsemansa resurssit kaikesta LeMill-materiaalista. LeMill on ilmainen ja perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen sisällöt ovat julkaistu samalla [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/ Creative Commons Attribution/Share-Alike 3.0]-lisenssillä kuin Wikimedian sisällöt, joten sieltä löytyvää aineistoa voi käyttää hyvin vapaasti. === Wikipedian käyttö opetuksessa === [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] ja muiden [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikimedia Wikimedian Foundation -säätiön] hankkeiden ([http://fi.wikibooks.org/ Wikikirjasto], [http://fi.wikiversity.org Wikiopisto]) käyttöä opetuksessa kannattaa harkita, sillä siitä on useita hyötyjä. Wikipedian laaja skaala, maailmanlaajuinen ja vakiintunut ympäristö tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia sekä valmiiksi ylläpidetyn ympäristön erilaisille projekteille. Kun sisältöä tuotetaan Wikipediaan, koululaiset ja opiskelijat saavat osallistua oikeaan eikä vain koulua varten tuotettavaan tekemiseen laajentamalla Wikipediaa. Tämä voi tietysti asettaa myös haasteita, kynnys saattaa tuntua korkealta. Wikipediassa on valmiiksi listattu [http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Stub eteenpäin muokattavaksi ehdotettuja artikkeleja (tiny articles, stubs)], joista on hyvä aloittaa. Lisäksi wikipediassa on [http://en.wikipedia.org/wiki/Portal:List_of_portals portaaleita], joihin kootaan tietoa tietystä aiheista vaikkapa eri oppiaineiden näkökulmasta ilmiöpohjaisen opetuksen mallin mukaisesti (esim. avaruusportaali). Kun Wikipediaa käytetään opetuksessa, samalla voidaan opettaa erilaisten tiedon lähteiden käyttöä (primääri- ja sekundäärilähteet ja niiden erot jne.). <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Konieczny, P. | Otsikko = Wikis and Wikipedia as a Teaching Tool | Julkaisu = International Journal of Instructional Technology & Distance Learning | Vuosi = 2007 | Vuosikerta = 4 | Numero = 1 | www = http://www.itdl.org/Journal/Jan_07/article02.htm | www-teksti = http://www.itdl.org/Journal/Jan_07/article02.htm | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli = en }}</ref> * [http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:School_and_university_projects Wikipedian kouluprojekti SUP] * Hyvä esimerkki Wikipedian opetuskäyttöä tutkineen Piotr Koniecznyn luotsaama [http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:School_and_university_projects/User:Piotrus/Fall_2009 kouluprojekti], jossa myös opiskelijoille laadittuja ohjeita. *Konieczny on myös kirjoittanut hyvän [http://www.itdl.org/Journal/Jan_07/article02.htm artikkelin Wikipedian opetuskäytöstä]. * Apuna Wikipedian opetuskäytössä voidaan myös käyttää Tampereen yliopistossa tuotettua [http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikipedian_käyttäjän_käsikirja Wikipedian käyttäjän käsikirjaa]. === Esimerkkejä opetuskäytössä olevista wikeistä === [http://wikiope.wikispaces.com/Wikejä+opetuskäytössä Lisää esimerkkejä opetuskäytössä olevista wikeistä] [http://somenlukiokurssi.wikispaces.com Anne Rongaksen Sosiaalisen median lukiokurssilla] on hyödynnetty Wikispaces-wikiä mm. opiskeluohjeiden ja vinkkien sekä työvälineiden kokoamiseen ja koko kurssin suunnitteluun. Jarmo Tanskasen pitämän elektroniikan kurssin [http://kompo2010.wikispaces.com/ Komponentti-wiki] Tampereen teknillisessä yliopistossa. [http://codecamp.fi Code Camp -opintojakson wiki] Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Anne Rongaksen [http://psyka5.blogspot.com/ raportti] kurssin rakentumisesta wikiin ensimmäisestä sivusta lähtien, kehyksenä sulautuva opetus. === Esimerkkitapaus: Wikityöskentely maantiedon lukiokurssilla === Kuopion klassillisessa lukiossa on toteutettu useamman kerran maantieteen 2. ja 3. kurssi [http://www.wikispaces.com/ Wikispaces]-ympäristössä. Työskentelyperiaate on, että opettaja johdattelee aiheeseen ja antaa tarpeellisen opastuksen, jonka jälkeen opiskelijat työpareina tai ryhminä tuottavat heille tietystä aiheesta annetun tehtävän mukaisen tuotoksen. Ryhmillä on useimmiten erilaiset tehtävät samasta aihepiiristä. Opettaja on tehnyt valmiiksi wikisivut, joita oppilaat editoivat tunnin kuluessa. Wikistä löytyvät tehtävään tarvittavat lähdemateriaalit, pohjakartat yms. sekä tekniset neuvot ja työkalut. Tunnilla hyödynnetään erilaisia nettityökaluja ja -lähteitä (esim. Google Earth, Panoramio, YouTube), joiden linkittäminen ja upottaminen wiki-sivulle on helppoa. Kurssin arvostelu painottuu seuraavasti: Tehdyt wikisivut 45% ja kurssikoe 55%. Lisäksi opiskelijat saavat "bonusta" raportoimistaan, kurssin aihepiirin liittyvistä uutisista. '''Edut:''' Yhteistoiminnallisuus toteutuu ihan eri tavalla kuin opettajavetoisilla normaaleilla oppitunneilla: Ryhman jäsenet keskustelevat aiheesta, pähkäilevät yhdessä ja kysyvät neuvoa kaverilta vaikkapa tekniseen pulmaan. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta opiskelijat ovat tykänneet tämänkaltaisestä kurssin suorittamisesta. Oppilaita on innostanut, kun ovat oppineet samalla heille uusia tvt-taitoja. == Uudet välineet - uudet käyttötavat == Kun uusia välineitä otetaan käyttöön, kannattaa jo heti aluksi miettiä, käytetäänkö uusia välineitä korvaamaan vanhoja, vai pyritäänkö niiden kautta luoda uudenlaisia mahdollisuuksia toimia. Välineet eivät jää vain irralliksi uusiksi välineiksi, kun ymmärretään, mitä sellaista niiden kautta voidaan saavuttaa, mikä oli aikaisemmin hankalaa tai mahdotonta. Vaikka wikiäkin voidaan käyttää hyvin perinteisellä tavalla (vrt. edellämainittu kotisivujen tuottaminen wikillä), wiki mahdollistaa myös aivan uudenlaisia toimintatapoja. Wikin avulla on helpompi esimerkiksi kurottaa oppilaitoksen ulkopuolelle. Koulu voi päättää tuottaa yhteisen wikisivuston vaikka toisella puolella maailmaa olevan koulun opiskelijaryhmän kanssa, jotka opiskelevat samanlaisia asioita. Tällöin kansainväliset ja kulttuurisidonnaiset näkökulmat nousevat aivan uudella tavalla esille ja tulevat huomioiduksi. [http://sometu.ning.com/group/ilmiopohjaisuus Ilmiöpohjaisen opetuksen] toteuttaminen on saattanut olla haastavaa perinteisin menetelmin, sillä se vaatii aikaa opetuksen toteutuksen yhteissuunnitteluun eri oppiaineiden opettajilta. Wikialustasta voi olla apua, kun opettajat tuottavat yhteiseen ilmiöwikiin perussisältöjä ja lisäävät oman oppiaineensa näkökulmia ilmiöön silloin kun se heille itselle parhaiten sopii. Muut opettajat voivat tutustua niihin myös itselleen parhaana ajankohtana. Kun opetus alkaa, opiskelijat lähtevät yhdessä opettajien kanssa, heidän tukemana, tuottamaan uudenlaista sisältöä. Sisällössä nivotaan eri oppiaineiden näkökulmia joksikin uudeksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. == Wikit ja Wikipedia lähdemateriaalina ja niiden luotettavuus == Kun wikejä käytetään opetuksessa aineistoina, on hyvä huomioida wikien luonteeseen liittyviä seikkoja, joita voidaan käyttää myös tukemaan paitsi sisältöjen, myös informaatiolukutaidon oppimista. Mikäli Wikipediaa käytetään tiedon lähteenä, on hyvä muistaa sen luonne lähdemateriaalina: Wikipedia on tietosanakirja. Esitettyjen asioiden tarkistaminen alkuperäislähteistä on hyvä tapa opettaa arvioimaan lähdeaineistoa. Kun wikeihin tuotetaan tekstejä, olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että tuotettavasta materiaalista syntyy tarpeeksi syvällistä. Wikituottamiseen tähtäävät tehtävät on hyvä suunnitella siten, ettei niihin ole löydettävissä suoria vastauksia pelkästään tekstejä lainaamalla (tai pahimmassa tapauksessa copy-paste -menetelmän käyttöön houkuttavasti). ==== Wikipedia ja lähdeviittaukset ==== Viittaamista käytetään etenkin tieteellisessä kirjoittamisessa. Lähdeviitteitä tarvitaan, kun teoksessa esitetään väite, jonka tueksi on hyvä saada luotettavasta julkaistusta lähteestä vahvistus. Tällöin viite liitetään väitteeseen, jotta lukija ymmärtää sen sisältävän perustelun väitteelle. Plagiointi eli toisen ajatusten esittäminen omana tekstinä ei ole sallittua. Joskus näkee, että opinnäytetöissä on lähdeviitteitä Wikipediaan. Wikipediahan on wiki, joka muodostaa tietosanakirjan. Wikipediassa on jopa valmiina toiminto, joka antaa valmiin lähdeviittauksen haluttuun sivuun. Tästä huolimatta lähdeviittausten tekeminen Wikipedian artikkeleihin ei ole suositeltavaa. Syy on varsin yksinkertainen: tietosanakirjat (kuten Wikipedia tai Encyclopaedia Britannica, tai jokin suomalainen tietosanakirja) sisältävät ns. yleisesti tiedossa olevaa tietoa. Uusimpia tutkimustuloksia ei raportoida tietosanakirjassa - sinne ne ilmestyvät vasta, kun tulokset on toistettu moneen kertaan ja ne ovat ilmestyneet jo populaarimpiin julkaisuihin. Tietosanakirja on ns. kolmannen käden lähde. Opinnäytetyössä ei tarvitse viitata yleisesti tiedossa oleviin asioihin. Esimerkiksi kun työssä kirjoittaa, että Suomessa on 5 miljoonaa asukasta, ei tarvitse tehdä viittausta Wikipedian Suomi-artikkeliin. Toisaalta jos asukasmäärä mainitaan yhden asukkaan tarkkuudella ja se on merkittävä osa teoksen perustelua (jos esimerkiksi verrataan asukasmääriä vuodesta toiseen), on lähdeviite paikallaan. Mutta tällöinkään ei pidä tehdä viittausta Wikipediaan, vaan johonkin tarkempaan lähteeseen, tässä tapauksessa Tilastokeskuksen julkaisuun, jossa nämä luvut on julkaistu. Se, että töitä tehdään sähköisessä wiki-ympäristössä ei tarkoita sitä, että wikisisällössä ei tarvitsisi viitata lähteisiin. Itse asiassa asia on päin vastoin: kun verkossa suurin osa materiaalista on yleistä kohinaa, on erinomaisen tärkeää opettaa wikimateriaalin luomisen ohella opiskelijoille kunnollista lähdekritiikkiä ja viittaamistapaa. Tämän teoksen oma, Mediawiki-ympäristössä toimiva viittausohje on seuraava: Suositeltava menetelmä lähteiden merkitsemiseen ovat ref-tagit (<tt><nowiki><ref></ref></nowiki></tt> ja <tt><nowiki>{{viitteet}}</nowiki></tt>). <tt><nowiki><ref></ref></nowiki></tt> -tagien perusajatus on, että se tuottaa tagien sisään kirjoitetun tekstin alaviitteenä haluttuun kohtaan, joka merkitään mallineella <tt><nowiki>{{viitteet}}</nowiki></tt>. Jos <tt><nowiki>{{viitteet}}</nowiki></tt>-malline jää pois, alaviitteet eivät tule näkyviin. Esimerkkinä: Tiedemiesten mukaan aurinko on iso taivaankappale.<nowiki><ref></nowiki>Miller, E: "The Sun.", sivu 23. Academic Press, 2005<nowiki></ref></nowiki> Kuu on toisaalta paljon pienempi.<nowiki><ref></nowiki>Smith, R: "Size of the Moon", Scientific American, 46(78):46<nowiki></ref></nowiki> <nowiki>==Lähteet==</nowiki> <nowiki>{{viitteet}}</nowiki> ==== Sisällön luotettavuuden arviointi opetuskäytössä ==== Wikien sisällön luotettavuuskeskustelu liittyy tuotettavan wikimateriaalien laatuun, josta tässä materiaalissa on [[Viisautta_wikin_tekoon/Hyvä_wikimateriaali|oma osionsa]]. Samat luotettavuuteen liittyvät asiat pätevät myös silloin, kun wikiä tuotetaan osana opetusta. Mitä suurempi tuottajajoukko, sitä paremmaksi wikien laatu todennäköisesti tulee. Toisaalta on tärkeää myös opettajan toiminta ja opiskelijoiden tuottaman materiaalin varmistaminen niiltä osin kuin siinä on mahdollisesti virheitä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Notari, M. | Nimeke = How to Use a Wiki in Education: 'Wiki based Effective Constructive Learning' | Vuosi = 2006 | Julkaisija = Proceedings of the WikiSym'06, 21.–23.8.2006, Odense, Denmark | www = http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf | www-teksti = http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 14.12.2009}}</ref>. Mitä tulee wikimateriaalin käyttöön lähteenä, se on oivallinen väline lähdekriittisyyden arvioinnin opetuksessa, koska jokainen opiskelija ymmärtää tuottamisprosessissa mukana olonsa kautta sen miten wikimateriaali syntyy<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Konieczny, P. | Otsikko = Wikis and Wikipedia as a Teaching Tool | Julkaisu = International Journal of Instructional Technology & Distance Learning | Vuosi = 2007 | Vuosikerta = 4 | Numero = 1 | Julkaisija = DonEl Learning Inc. | Tunniste = ISSN 1550-6908 | www = http://www.itdl.org/Journal/Jan_07/article02.htm | www-teksti = http://www.itdl.org/Journal/Jan_07/article02.htm | Viitattu = 22.3.2010 | Kieli = en }}</ref>. == Arviointi == Kun wikejä käytetään opetuksessa, joudutaan myös pohtimaan opitun arviointiin liittyviä näkökohtia. Miten arvioida wikityöskentelyä, kun yksittäisen opiskelijan tuottamaa aineistoa ei pystytä helposti erottamaan yhteistuotoksesta? Osassa wikejä sivuhistorian seuraaminen antaa jonkinlaista dataa tuottamisaktiivisuudesta, mutta ei välttämättä kovin tarkkaa kuvaa siitä, mitä on tuotettu ja miten paljon. Entäpä kun käytetään jo valmiita wikejä opetuksessa ja tehtävänä on niiden täydentäminen? Yhtenä vaihtoehtona on antaa yhteinen arvosana ja palaute kaikille työskentelyyn osallistuneille, riippumatta heidän omasta panoksestaan. Toinen tapa on jättää wikityöskentely kokonaan arvioimatta jolloin se todennäköisesti jää vain aktiivisten ja itseohjautuvien opiskelijden menetelmäksi. Kolmas ja suositeltu tapa on kohdistaa arviointi vain wikityöskentelyyn varsinaisen tuotoksen sijaan. Tällöin arviointi ja palaute voidaan antaa esimerkiksi henkilökohtaisten reflektiopäiväkirjojen perusteella ja opiskelijan aktiivisuus voidaan tarvittaessa tarkistaa sivuhistoriasta. == Pohdittavaa wikien opetuskäytön osalta == Vaikka wikit tuovat opetukseen ja oppimiseen ehdottomasti sellaisia hyötyjä, joita ei ole aikaisemmin ollut saatavilla, on myös muutamia näkökohtia, joiden pohtimiseen kannattaa varata hieman aikaa. Näihin ongelmiin voidaan parhaiten vaikuttaa ottamalla ne huomioon ennakkosuunnittelussa. * Sisältö. Usein sisältö on se, mikä saa ihmiset kiinnostumaan ja osallistumaan sen tuottamiseen. Entä jos sisällön tuottamiseen pakotetaan - miten käy motivaatiolle? * Avoimuus. Pitäisikö kaiken sisällön olla aina julkista, avointa ja muokattavaa? Useimmiten tästä varmaan on enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta kannattaa miettiä myös niitä tilanteita, jolloin suljetumpi ratkaisu on perustellumpi. * Tietoturva ja verkkokäyttäytymisen turvallisuus. Jos wikiä ei ole asennettu omalle palvelimelle, palvelun päivittämisestä ei taritse huolehtia. Verkkoidentiteettiä voi turvata esimerkiksi siten, että oppilaat esiintyvät nimimerkillä. * Wikin muotoutuminen. Wikin kirjoittaminen ei ole hierarkista tai säikeittäistä. Se voi hankaloittaa seuraamista ja muutosten seuraamista itse tekstistä suoraan. * Toimintatavat. Pelkkä välineen vaihto ei riitä, myös toimintatapaa pitää tarkistaa. Uusi väline ei muuten tuo välttämättä mitään uutta ja sen käyttö saatetaan kokea vain lisävaivana. * Kriittisen ilmaisun pelko. Mikäli yhteistä sisältöä tuottavat henkilöt eivät tunne toisiaan tarpeeksi hyvin, voi vastaanottajan reaktio ja suhtautumistapa estää täysipainoista osallistumista yhteisen sisällön tuottamiseen. * Yhteistyö. Eri opiskelijoilla voi olla hyvinkin erilainen motivaatio osallistua yhteiseen tekemiseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Osaaminen voi olla myös eri tasolla, eikä ryhmän toiminta välttämättä auta sen kehittämisessä. Osaamattomuus voidaan myös kokea hävettävänä, mikä saattaa estää osallistumista. Opiskelijoilla ei ole ehkä tarvittavia itsearviointitaitoja. * Yhteissuunnittelu on hankalaa wikissä. Keskustelusivua pitäisi seurata erikseen ja mikäli työstetään useita sivuja, pitäisi seurata useiden sivujen keskustelupalstoja. Joissakin wikipalveluissa on mahdollisuus yhdistää keskustelusivut. * Arviointi. Wikien yhteydessä voidaan mielekäästi arvioida tuotosten ohella myös työskentelyprosesseja, jos se koetaan tarkoituksenmukaiseksi. * Wiki-alusta. Opetuskäytössä wiki-sovelluksissa tulisi mielellään olla mahdollisuus sivujen keskeneräisyyden tai valmiuden selkeään osoittamiseen, sivun ulkoasun säätelyyn, historiatietojen näkymiseen selkeästi ja wikisisällön tallentamiseen tai tulostamiseen yhteisenä tiedostona <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mäkelä, L. | Nimeke = Verkkokurssi opetuksen ja oppimisen kompleksisena toimintatilana| Vuosi = 2010 | Sivu = 93 | Selite = Väitöskirja | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampere University Press | Tunniste = {{ISBN|978-951-44-7947-2}} | www = http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7947-2.pdf | www-teksti = http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7947-2.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 22.2.2010 |}}</ref>. == Lähteet == {{viitteet|fontti|sarakkeet}} {{Viisautta_wikin_tekoon_alanavi_opetuskäyttö}} [[Luokka:Viisautta wikin tekoon|{{SUBPAGENAME}}]] brv4g8zgjsegsty65t73fhgiz9htoqx 0 11029 160903 104371 2026-11-05T12:08:24Z Jcb 12574 160903 wikitext text/x-wiki Homoseksuaalisuuden ja uskonnon välinen suhde on ollut vaihteleva. Useat uskonnot ottavat joko suoraan tai välillisesti kantaa sellaisiin ilmiöihin, jotka luokitellaan länsimaissa osaksi homoseksuaalisuutta. Homojen ja lesbojen seurustelusuhteista ei olla erityisesti mainittu useimmissa uskonnoissa sääntöjä, vaikkakin avioliitto mielletäänkin useissa uskonnoissa miehen ja naisen väliseksi asiaksi.<ref name="chart">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religionfacts.com/homosexuality/comparison_chart.htm | Nimeke=Religious Views on Homosexuality: Comparison Chart | Julkaisija=ReligiousFacts | Viitattu=29.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> == Buddhalaisuus == Buddhalaisuuden suhde homoseksuaalisuuteen vaihtelee. Länsimaiset buddhalaiset hyväksyvät homoseksuaalisuuden, mutta Aasiassa siihen suhtaudutaan hiljaisen torjuvasti. Sen katsotaan olevan pahan karman seurausta. Tiibetin buddhalaisuuden johtaja, Dalai Lama, on taas sanonut homoseksuaalisuuden olevan Buddhan mainitsemaa seksuaalista väärinkäytöstä. Kielto koskee hänen mukaansa vain buddhalaisia. Siksi hänen mukaansa yhteiskunnan tulee hyväksyä homoseksuaalisuus. Hän myös puolustaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religioustolerance.org/hom_budd.htm | Nimeke=Buddhism and homosexuality | Tekijä=Robinson, B. A. | Julkaisija=Religioustolerance.org | Viitattu=29.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> == Islam == Islamissa Koraani tuomitsee homoseksuaalisuuden. Šarian eri tulkinnat vaihtelevat, useissa tulkinnoissa homoseksuaalinen akti rinnastetaan avioliiton ulkopuoliseen seksiin, josta on määrätty jopa kuolemantuomioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religioustolerance.org/hom_isla1.htm | Nimeke=Homosexuality in the Qur'an and Hadith; Differences between the Qur'an and Bible; Penalties for homosexual activity | Tekijä=Robinson, B. A. | Ajankohta=31.12.2005 | Julkaisija=Ontario Consultants on Religious Tolerance | Viitattu=29.8.2009 | Kieli={{en}}}}</ref> == Juutalaisuus == Juutalaisuuden piirissä homoseksuaalisuus on perinteisesti tuomittu, mutta nykyisen juutalaisuuden suhde vaihtelee. Vanha testamentti suhtautuu lisääntymisvelvoitteisiin vakavasti ja tuomitsee velvollisuutta laiminlyöneen Oonain. Oikeaoppinen juutalaisuus pitää homoseksuaalisuutta vakavana syntinä viitaten Kolmannen Mooseksen kirjan kieltoon ”Älä makaa miehenpuolen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus”<ref>3. Moos 18:22.</ref>. Talmudiin kirjatun tulkinnan perusteella tämän katsotaan soveltuvan myös lesbouteen.<ref name="judaism">{{Verkkoviite | Osoite=http://judaism.about.com/od/homosexualityandjudaism/a/samesex.htm | Nimeke=Judaism and Homosexuality | Tekijä=Katz, Lisa | Julkaisija=About.com | Viitattu=29.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Nykyaikaiset ja vapaamieliset juutalaiset eivät pääsääntöisesti tuomitse homoseksuaalisuutta, ja eräät synagoogat ovat Yhdysvalloissa myös vihkineet homopareja avioliittoon.<ref name="judaism"/> == Kristinusko == Viime vuosisatoina kristinuskon piirissä homoseksuaalisuus on torjuttu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nissinen, Martti | Nimeke=Homoerotiikka Raamatun maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-570-194-5}}}}</ref> Antiikissa ja keskiajalla sen sijaan hyväksyttiin miesten väliset ystävyysliitot. Liitot olivat enemmänkin ystävien liittoja kun rakastavaisten liittoja, vaikka homoseksuaalisesti suuntautuneet miehet hyödynsivät niitä omiin suhteisiinsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.logosmedia.fi/artikkeliarkisto/boswell.html | Nimeke=Ortodoksinen kirkko siunasi miestenvälisiä liittoja | Tekijä=Kärkkäinen, Tapani | Julkaisu=Aamun koitto | Ajankohta=4/1997 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunta | Viitattu=29.8.2009}}</ref> Raamatussa Jumala antaa Moosekselle myös lain, jonka mukaan homoseksuaalisuutta harjoittavat ihmiset pitää rangaistuksena tappaa<ref>3. Moos 20:13</ref>. Myös eräät Uusi testamentti|Uuden testamentin kirjoitukset, erityisesti Paavalin Roomalaiskirje, on nähty kielteisesti homoseksuaalisuuteen suhtautuvina:<ref name="christianity">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religionfacts.com/homosexuality/christianity.htm | Nimeke=Homosexuality and Christianity | Julkaisija=ReligionFacts | Viitattu=29.8.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> {{sitaatti|... Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.<ref>{{Raamatunpaikka|Room. 1:26-32}}</ref>}} Kristinuskon sisällä on erilaisia kantoja homoseksuaalisuudesta: tietyt kristityt tuomitsevat erityisesti homoseksuaaliset teot pahoina, kun taas toiset pitävät sitä luonnollisena hyväksyttävänä vaihtoehtona.<ref name="christianity"/> Helluntailaisuus pitää homoseksuaalisuutta pahana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.netmission.fi/srk/keuruu/index.php?id=538: | Nimeke=Avioliitto ja perhe-elämä | Tekijä=Haapala, Onni | Julkaisija=Keuruun helluntaiseurakunta | Viitattu=29.8.2009}}</ref> Kristillisperäisen Jehovan todistajat -liikkeen mukaan homoseksuaalisia taipumuksia omaavien kristittyjen tulee pidättäytyä homoseksuaalisista teoista.<ref name="chart"/> Elisabeth Ohlsonin kohua herättänyt, myös Helsingissä nähty ''Ecce homo'' -valokuvanäyttely edustaa homoseksuaalisuuden hyväksyvää kristillisyyttä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Silvanto, Satu | Nimeke=Ecce homo – Katso ihmistä: Valokuvanäyttely kulttuurikiistana | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 74 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-39-1305-8}}}}.</ref> 1970-luvulla syntyi liike, jonka mukaan uskon avulla homoseksuaalit voivat vapautua homoseksuaalisuudesta. Liike syntyi kristittyjen homoseksuaalien toiminnan tuloksena. Maailmanlaajuisesti liike on järjestäytynyt Exodus Global Alliancen alaisuuteen ja sillä on satoja jäsenjärjestöjä ympäri maailmaa.<ref name="Lumikallio">{{Verkkoviite | Osoite=https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10078/URN_NBN_fi_jyu-2007472.pdf?sequence=1 | Nimeke=Kristillis-psykoanalyyttinen eheytysideologia: Analyysi ei-uskonnollisista argumenteista | Tekijä=Lumikallio, Katrina | Selite=Naistutkimuksen pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | Sivu=3 | Ajankohta=Kevät 2007 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=29.8.2009}}</ref> Käsitystä homoseksuaalisuutta tunne-elämän rikkinäisyytenä, josta voi eheytyä, on Suomessa edustanut erityisesti herätysliikepohjainen Aslan ry<ref name="Lumikallio"/>. Suomessa suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on herättänyt keskustelua luterilaisen kirkon sisällä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nissinen, Martti & Tuovinen, Liisa (toim.) | Nimeke=Synti vai siunaus: Homoseksuaalit, kirkko ja yhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-625-963-4}}}}</ref> Muun muassa lestadiolaisen herätysliikkeen mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen on syntiä. Heteroseksuaalisuutta pidetään terveenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomenkuvalehti.fi/files/library/attachments/2210878.pdf | Nimeke=Irtiottoja | Tekijä=Järvinen, Elina | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=50/2007 | Julkaisija=Suomen kuvalehti | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=29.8.2009}}</ref> Suomalaisessa uskonnollisessa kentässä seksuaalivähemmistöjen asiaa puolustamaan on syntynyt kristillinen Yhteys-liike<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yhteys.org/index.html | Nimeke=Yhteys-liike | Viitattu=29.8.2009}}</ref>. Setan piirissä toimii kristillinen Malkus-ryhmä<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.heseta.fi/malkus/ | Nimeke=Setan kristillinen ryhmä Malkus | Viitattu=29.8.2009}}</ref>. == Samaa sukupuolta olevien avioliitto == [[Kuva:Gay March celebrating 2005 Pride Day and Same-Sex Marriage Law in Spain.jpg|thumb|250px|Homoavioliittojen hyväksymistä Espanjassa juhlitaan vuonna 2005.]] Samaa sukupuolta olevien avioliitto on sallittu useissa maissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7978495.stm | Nimeke=Sweden allows same-sex marriage | Ajankohta=2.4.2009 | Julkaisija=BBC | Viitattu=5.12.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Monissa maissa, kuten Suomessa, kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen rekisteröity parisuhde. Myös Suomessa avioliittolakia on ehdotettu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.<ref name="Tynkkynen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.orastynkkynen.fi/?p=650 | Nimeke=Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta | Tekijä=Tynkkynen, Oras | Ajankohta=3.4.2009 | Julkaisija=Oras Tynkkynen.fi | Viitattu=5.12.2009}}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aldrich, Robert (toim.) | Nimeke=Rakkaus samaan sukupuoleen: Homoseksuaalisuuden historia | Selite=(Gay life and culture: A world history, 2006.) Suomennos: Veli-Pekka Ketola | Vuosi=2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Multikustannus | Tunniste={{ISBN|952-468-103-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nissinen, Martti | Nimeke=Homoerotiikka Raamatun maailmassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-570-194-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Nissinen, Martti & Tuovinen, Liisa (toim.) | Nimeke=Synti vai siunaus: Homoseksuaalit, kirkko ja yhteiskunta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-625-963-4}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saarelma, Antti (toim.) | Nimeke=Homoseksuaalisuus kristillisessä ihmiskuvassa ja lainsäädännössä: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seminaari parisuhdelaista 28.–29.11.2007 | Selite=Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 105 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Vuosi=2009 | Tunniste={{ISBN|978-951-693-291-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saarelma, Antti (toim.) | Nimeke=Homoseksuaalisuus Raamatussa ja kirkon opetuksessa | Selite=Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 101 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-693-285-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Silvanto, Satu | Nimeke=Ecce homo – Katso ihmistä: Valokuvanäyttely kulttuurikiistana | Selite=Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 74 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-39-1305-8}}}} == Aiheesta muualla == * [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=100&t=&a=6112 Lesbopappi kyllästyi syrjintään]. Ylen Elävä arkisto. [[Luokka:Uskonto ilmiönä|{{SUBPAGENAME}}]] nrd67wji4gffk3w6fw39p2t60nmawgq 0 11031 160904 115518 2026-11-05T12:10:51Z Jcb 12574 160904 wikitext text/x-wiki '''Uskonnolla''' tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Uskonnot ovat muotoutuneet oppijärjestelmiksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref><ref name="Pentikäinen">Pentikäinen, Juha ym.: Uskonto. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 12. osa, Tal–Uzb | Sivu=561–563 | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste={{ISBN|951-0-07251-6}}}}</ref> == Uskonnon määritelmä == Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Ateismi ja aatteet | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Vuosi=2000 | Numero=2/2002 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_02/ateismi.html}}<br/>{{Lehtiviite | Tekijä=Gunn, T. Jeremy | Otsikko=The Complexity of Religion and the Definition of “Religion” in International Law | Julkaisu=Harvard Human Rights Journal | Vuosi=2003 | Numero=Spring 2003 | www=http://www.law.harvard.edu/students/orgs/hrj/iss16/gunn.shtml | Kieli={{en}} }} <br/>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.religioustolerance.org/rel_defn.htm | Nimeke=Definitions of the word ”religion” (None are totally satisfying) | Julkaisupaikka=Religioustolerance.org | Julkaisija=Ontario Consultants on Religious Tolerance | Viitattu=21.7.2007 | Kieli={{en}} }}<br/>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi1/sivu_1_1_6.html | Nimeke=Uskonnon ulottuvuudet | Julkaisija=Opetushallitus: Etälukio | Viitattu=28.4.2008}}</ref> Uskontotutkija Ilkka Pyysiäisen mukaan uskonto on käsitteellistys, joka on tehty suuresta määrästä erilaisia käsityksiä, käyttäytymistaipumuksia ja kokemuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tsv.fi/ttapaht/015/pyysiainen.htm | Nimeke=Reduktio kielletty! Sortumisvaara! | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=5/2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tieteellisten seurain valtuuskunta | Viitattu=12.9.2009}}</ref> [[Kuva:Religious syms.svg|thumb|Uskontojen tunnuksia.<br>Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: <br />Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.<br />Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus</br /> Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus.]] == Uskonnon alkuperä == Ihmistutkija Maurice Blochin mukaan uskonnot ovat ihmisen mielikuvituksen tuote. Ihminen on ainut uskontoa harjoittava eläin, koska eläimistä ainoana ihmisellä on riittävästi mielikuvitusta. Mielikuvitus on todennäköisesti kehittynyt ennen uskontoa, koska uskonto vaatii kyvyn kuvitella jotain, mikä ei ole läsnä hetkessä. Myös usko siihen, että elämä voisi jatkua kuoleman jälkeen, vaatii todella paljon mielikuvitusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/22059-tutkija-uskonnot-mielikuvituksen-tuotetta | Nimeke=Tutkija: Uskonnot mielikuvituksen tuotetta | Julkaisu=Uusi Suomi | Ajankohta=28.4.2008 | Viitattu=31.8.2008}}</ref> Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan luonnonkehitys on luonut ihmisille mielellisen rakenteen, joka kannustaa käyttäytymään tietyllä tavalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimeke=Ja ihminen loi Jumalat | Sivu=267 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}}</ref> == Uskontojen jaottelua == Uskontoja voidaan jaotella monin eri perustein. Jumalakäsityksen mukaan jumalauskoiset uskonnot voidaan jakaa yksijumalisiin (esimerkiksi länsi-Aasiassa syntyneet juutalaisuus, kristinusko ja islam) sekä monijumalisiin (kuten hindulaisuus) ja yleisesti sieluttavaa todellisuuskäsitystä edustaviin uskontoihin (useat Itä-Aasian uskonnot: buddhalaisuus, taolaisuus, kungfutselaisuus ja šintolaisuus).<ref name="Pentikäinen"/> == Suurimmat uskonnot == [[Kuva:Major religions distribution.png|thumb|320px|Suurimmat uskonnot maittain:<br/>sininen = protestanttinen kristillisyys<br/>violetti = katolinen kristillisyys<br/>vaaleanpunainen = ortodoksinen kristillisyys<br/>vihreä = islam<br/>punainen = juutalaisuus<br/>oranssi = hindulaisuus<br/>keltaoranssi = kungfutselaisuus<br/>keltainen, keltavihreä ja ruskea = buddhalaisuus.]] === Kymmenen suurinta uskontoryhmää === Maailman kymmenen suurinta uskontoryhmää ovat: # Kristinusko 2,1 miljardia # Islam 1,3 miljardia # Hindulaisuus 900 miljoonaa # Kiinan perinteiset uskonnot 394 miljoonaa # Buddhalaisuus noin 376 miljoonaa # Samanismi, alkuperäiskansojen uskonnot 300 miljoonaa # Afrikan perinteiset uskonnot 100 miljoonaa # Sikhiläisyys noin 23 miljoonaa # Juutalaisuus noin 13–15 miljoonaa # Mormonit noin 13 miljoonaa. Ei-uskonnollisia on noin 1,1 miljardia, ja he muodostavat kolmanneksi suurimman ryhmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.adherents.com/Religions_By_Adherents.html | Nimeke=Major Religions of the World Ranked by Number of Adherents | Julkaisija=Adherents.com | Viitattu=21.7.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> === Uskonto Suomessa === Suomessa 79,7 prosenttia väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/alle_80_prosenttia_kuuluu_kirkkoon_-_eroamistahti_hidastui_1344721.html | Nimeke=Alle 80 prosenttia kuuluu kirkkoon | Ajankohta=4.1.2009 | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=4.1.2009}}</ref>. Uskontokuntiin kuulumattomia on 16,9 prosenttia<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html | Nimeke=Väestö | Ajankohta=Päivitetty 16.6.2009 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=26.7.2009}}.</ref> == Uskonnollisuus == Vuonna 2009 julkaistun Gallup Internationalin mielipidekyselyn mukaan vähiten uskonnollisia ovat virolaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset. Suomalaiset ovat naapurikansojaan uskonnollisempia ollen vertailussa 14. sijalla. Suomessa 29 prosenttia vastaajista piti uskontoa tärkeänä elämässään. Tutkimuksen mukaan uskonnollisuudella on taipumus vähetä, mitä enemmän yhteiskunta vaurastuu. Länsimaista uskonnollisin on Yhdysvallat, jossa 65 prosenttia vastaajista piti uskontoa tärkeänä. Maan sisällä uskonnollisuus vaihteli itäisen Vermontin 42 prosentista etelävaltioiden Mississipin 82 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Virolaiset+maailman+v%C3%A4hiten+uskonnollisia+%E2%80%93+suomalaiset+sijalla+14/1135243455640 | Nimeke=Virolaiset maailman vähiten uskonnollisia – suomalaiset sijalla 14 | Tekijä=Suominen, Heli | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=11.2.2009 | Viitattu=9.3.2010}}</ref> Osmo Koskelainen teki vuonna 1968 sosiologian väitöskirjan aiheesta ''Maallistuva suomalainen suurkaupunki''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Koskelainen, Osmo | Nimeke=Maallistuva suomalainen suurkaupunki: Tutkimus eräiden yhteisö-, kasvatus- ja tilannetekijöiden vaikutuksesta helsinkiläisten maallistumiseen ja uskonnolliseen etsiytymiseen | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1968}}</ref> Hänen suorittamiensa tilastollisten tutkimusten mukaan uskonnollisuus jakautuu seuraaviin osatekijöihin: #Usko uskonnon opinkappaleisiin #Aatteellinen uskonnollisuus #Kirkon kannattaminen #Uskonnollisiin menoihin osallistuminen #Uskonnollisten elämysten kokeminen Uskontotutkija Ninian Smart on esittänyt, että monissa uskonnoissa olisi seitsemän uskonnon ulottuvuutta. Tällaisia tutkimukseen perustumattomia luokitteluja on arvosteltu siitä, että ne ovat mielivaltaisia. Täsmällistä kokemusperäistä menetelmää jäsennysten muodostamiseksi ei ole ilmaistu. Smart ei esitä perusteluja sille, miksi kyseiset ulottuvuudet on valittu.<ref>Ketola, Kimmo: Maailmankuvat ja niiden tutkimus. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helve, Helena (toim.) | Nimeke=Arvot, maailmankuvat, sukupuoli | Sivu=19 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-570-386-7}}}}</ref> == Uskonto tieteen näkökulmasta == Mielitutkimuksessa tarkastellaan uskontoa ihmisen mielen toimintana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/2369/2207 | Nimeke=Uskonto, kulttuuri ja ihmisluonto: katsaus evolutiiviseen uskonnontutkimukseen | Tekijä=Ketola, Kimmo | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=4-5/2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tieteellisten seurain valtuuskunta | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=12.9.2009}}</ref> Uskontotutkija Pascal Boyerin mukaan uskonto on loinen, joka pesii aivoissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/teema/tiede/arkitiede/id16442.html | Nimeke=YLE Teema: Ihmisen luonto – tieteellinen haaste | Viitattu=1.2.2009}}</ref> Pascal Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niiden arkiajattelun vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielen muodostamien todellisuuskäsityksen luokkien jäsenten ominaisuuksia. Arkiajattelua vastaamaton piirre voi olla esimerkiksi kuollut esivanhempi, joka vaeltaa näkymättömänä ihmisten keskuudessa. Arkiajattelun vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian arkiajattelun vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin arkiajattelun vastaiset käsitykset loisivat aivoissa myötäsyntyisten todellisuuden luokitusten loukkauksina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref> Boyerin mukaan uskonnossa on jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta, jota on luonnehdittu meemin eli mielen viruksen käsitteen avulla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tammisalo, Osmo | Otsikko=Mielen virukset | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1999 | Numero=4/99 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html}}</ref> Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa-ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=24-26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry}}</ref> Meemit eivät kuitenkaan geenien eli perintötekijöiden tavoin monistu äärettömiin samanlaisina, vaan siirtyminen synnyttää muunnelmia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Sivu=53, 58 | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}}</ref> == Taikausko == Taikauskoksi kutsutaan tavallisesti käsityksiä, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja lluonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Dosentti Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia käsityksiä voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla.<ref name="Lindeman">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 | Nimeke=Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta | Ajankohta=29.11.2006 | Julkaisija=Suomen Akatemian viestintä | Viitattu=27.2.2010}}</ref> Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Nojautuminen lapsuudenaikaisiin käsityksiin todellisuudesta liittyy yksilön taipumukseen ajatella tiedostamattomasti.<ref name="Lindeman"/>. Lindeman kysyy: ”Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä.”<ref name="Lindeman"/>. Kokeellisen psykologian professorin Bruce Hoodin mukaan taipumus taikauskoisuuteen on pinttynyt syvälle ihmisten aivoihin. Jopa kaikkein järkevimmät ihmiset saattavat joskus käyttäytyä vähemmän järkevällä tavalla. Hän havaitsi suorittamissaan kokeissa aikuisen ihmisen aivojen näkökeskuksen lisäävän havaintoihin yksityiskohtia, joita koehenkilöille näytetyissä kuvissa ei ole. Samoin toimivat pienten lasten aivot. Hoodin mukaan jo lapsissa havaittu vaistonvarainen informaation järjestäminen selittää myös sen, miten aikuiset ovat taikauskoisia. Hänen mukaansa taikausko selittyy sillä, että ihmisaivot ovat luonnonkehityksen saatossa ohjelmoituneet niin, että sattumat saavat suuren merkityksen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Henderson, Mark | Nimeke=Human brain naturally inclined towards the supernatural | Ajankohta=September 4, 2006 | Osoite=http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article627877.ece | Julkaisija=Times Online | Viitattu=2.7.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> == Lähteet == {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * [http://fi.wikisource.org/wiki/20_Yleinen_uskontotiede 20 Yleinen uskontotiede]. Wikiaineisto. * [http://fi.wikisource.org/wiki/21_Uskonnonfilosofia 21 Uskonnonfilosofia]. Wikiaineisto. === Uskonnot === * {{Kirjaviite | Tekijä=Hyry, Katja & Pentikäinen, Juha (toim.) | Nimeke=Uskonnot maailmassa | Selite=5. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-28956-6}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Keene, Michael | Nimeke=Maailman suuret uskonnot | Selite=(World religions, 2002.) Suomentanut Kaarina Turtia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-0-29084-X}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Partridge, Christopher (toim.) | Nimeke=Uusien uskontojen käsikirja: Uudet uskonnolliset liikkeet, lahkot ja vaihtoehtoisen henkisyyden muodot | Selite=(Encyclopedia of new religions, new religious movements, sects and alternative spiritualities, 2004.) Suomennos Kanerva Heikkinen ym. Esipuhe: J. Gordon Melton | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-607-327-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smart, Ninian | Nimeke=Uskontojen maailma | Selite=(The world’s religions, 1989/1998.) Suomentajat: Livia Hekanaho ym | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste={{ISBN|951-1-18137-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Terhart, Franjo & Schulze, Janina | Nimeke=Nykymaailman uskonnot: Alkuperä, historia, usko, maailmankuva | Selite=(Weltreligionen: Ursprung, Geschichte, Ausübung, Glaube, Weltbild, 2007.) Suomentajat: Eetu Nieminen, Aatos Hiltunen | Julkaisupaikka=Bath | Julkaisija=Parragon | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-1-4075-1183-2}}}} === Uskontojen tutkimus === * {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimike=Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään | Selite=(Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-951-0-31815-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Dennett, Daniel C. | Nimeke=Lumous murtuu|Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä | Selite=(Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|978-952-5202-96-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Fingerroos, Outi & Opas, Minna & Taira, Teemu | Nimeke=Uskonnon paikka | Selite=Tietolipas 205 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-746-628-5}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo ym. | Nimeke=Näköaloja uskontoon | Selite=3. tarkistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-570-422-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Kimmo & Pyysiäinen, Ilkka & Sjöblom, Tom (toim.) | Nimeke=Uskonto ja ihmismieli: Johdatus kognitiiviseen uskontotieteeseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISBN|978-952-495-007-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Laitila, Teuvo | Nimeke=Ihmisen jumalat: Johdatus uskontotieteeseen | Selite=Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. Sarja B, Oppimateriaalia N:o 22 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-458-833-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pesonen, Heikki (toim.) | Nimeke=Uskontotieteen ikuisuuskysymyksiä | Selite=Uskontotiede 1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-45-7819-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalan selitys: 'jumala' kognitiivisena kategoriana | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|951-1-14940-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Pyysiäinen, Ilkka | Nimeke=Jumalten keinu: Kiertoajelu uskontotieteessä | Julkaisija=Helsinki: Gaudeamus | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|951-662-987-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Sjöblom, Tom & Utriainen, Terhi (toim.) | Nimeke=Mikä ihmeen uskonto? Suomalaisten tutkijoiden puheenvuoroja uskonnosta | Selite=Uskontotiede 10 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-10-1585-3}}}} === Uskonnonfilosofia === * {{Kirjaviite | Tekijä=Dawkins, Richard | Nimeke=Jumalharha | Selite=(The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-5697-00-1}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=James, William | Nimeke=Uskonnollinen kokemus | Selite=(The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902.) Suomentanut Elvi Saari | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1981 | Tunniste={{ISBN|951-23-1757-5}}}} === Taikausko === * {{Kirjaviite | Tekijä=Aarnio, Kia | Nimeke=Paranormal, superstitious, magical, and religious beliefs | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Department of Psychology Studies 44 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=University of Helsinki | Vuosi=2007 | Tunniste={{ISBN|978-952-10-4201-0}} | www=https://oa.doria.fi/handle/10024/15177 | Kieli={{en}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Ketola, Tuija | Nimeke=Ennustaminen: Modernin naisen maaginen maailma? | Selite=SoPhi 101 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-5591-53-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Selin, Risto | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}} | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Ari | Nimeke=Hyvän ja pahan merkit, eli, Taikauskoisten tapojen tarina | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2002 | Tunniste={{ISBN|951-796-292-4}}}} == Aiheesta muualla == * Pete Pakarinen: [http://www.skepsis.fi/jutut/homppa.html Miksi rajatieto kiinnostaa?] Nykypäivä 1995. * Risto Selin: [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/taikausko.html Taikausko]. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste={{ISBN|952-5329-19-4}}}} * Roope Lipasti: [http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2006-09-09,104:10:403820,1:0:0:0:0:0: Taikauskoinen Suomi]. Turun sanomat 10.9.2006. * Jussi Kaksonen: [http://www.ess.fi/?article=110780 Maaginen maailmankatsomus elää vahvana]. Etelä-Suomen sanomat 24.9.2006. * [http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737 Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta]. Suomen Akatemia 29.11.2006. * Ulla Järvi: [http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=4287/news_db=web_lehti2006/type=1 Älykkyys tai persoonallisuus eivät selitä taikauskoa]. Suomen lääkärilehti 28.12.2006. * [http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=754&vl=2007 Taikausko juontaa ydintiedon sekasotkusta]. Tiede 2/2007. * Risto K. Järvinen: [http://www.skepsis.fi/lehti/2008/2008-1-jarvinen1.html Älä usko kaikkeen mitä ajattelet]. Skeptikko 1/2008. * [http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3483 Taikausko kehittyi pitämään meidät hengissä]. Tiede 13.09.2008. [[Luokka:Uskonto ilmiönä|{{SUBPAGENAME}}]] h320wtyqjsd48jax70q0zew1iajzcnl 0 11035 160902 78381 2026-11-05T12:04:20Z Jcb 12574 160902 wikitext text/x-wiki == Humanismi == Sekulaari humanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen siveellinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 Vuosikerta= | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/Posthumanismi.htm | Viitattu=3.7.2008}}</ref> Yleisessä merkityksessä humanismi on ihmisyyteen perustuva elämänkäsitys.<ref name="Kielitoimiston sanakirja ja Gummeruksen sanakirja">''ihmisyyteen perustuva maailmankatsomus; vars. keski- ja uuden ajan taitteessa esiintynyt kulttuurivirtaus.''</br> {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</br>''1 antiikin sivistysihanteeseen perustuva keskiajan lopulla syntynyt inhimillisyyttä korostava suuntaus 2 elämänkatsomus, jossa keskipisteenä on ihminen (ei Jumala)''.</br>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-20-6541-X}}}}</ref> Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taitteessa syntynyttä, antiikin sivistysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostava suuntausta. Antiikkiin pohjautuvaa humanismia on kutsuttu ''klassiseksi humanismiksi''.<ref>Harva 1983, s. 28.</ref> Humanisti tarkoittaa humanismin kannattajaa tai inhimillisten tutkimusalojen eli humanististen tieteiden tutkijaa tai opiskelijaa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja ja Gummeruksen sanakirja"/> Humanisti-sana on humanismi-sanaa vanhempi. Latinan ''humanista'' tarkoitti 1400-luvun lopulla antiikin kirjallisuuden opettajaa.<ref>Harva 1983, s. 17.</ref> 1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.<ref>Norman 2004, s. 13.</ref> {{Sitaatti|Filosofisen mietiskelyn varhaisimmista ajoista lähtien syvälliset ja terävä-älyiset ajattelijat niin idässä kuin lännessä ovat esittäneet yksinkertaisen väitteen, että inhimillisen elämän pääasiallinen tarkoitus on työskennellä ihmisen onnen hyväksi tässä maailmassa ja luonnon rajojen sisällä, joka luonto on hänen kotinsa. Tämä tässä luonnollisessa todellisuudessa tarjolla olevien yltäkylläisten aineellisten, kulttuurillisten ja henkisten antimien nauttimisen, kehittämisen ja kaikkien ulottuville saattamisen elämänkäsitys on johtopäätöksissään syvällinen mutta helppo ymmärtää ja arkijärkeä vastaava. Tämä ihmiskeskeinen elämisen oppi on saanut historian pitkien ajanjaksojen aikana suhteellisen vähän huomiota. Sillä on aikojen kuluessa ollut monta nimeä, mutta minun uskoakseni se on elämänkäsitys, jolle kaikkein täsmällisin nimitys on humanismi.|Corliss Lamont, ''The Philosophy of Humanism'', kuudes tarkistettu ja laajennettu painos 1985, s. 3.}} Humanistista uskontoarvostelua edustaa bangladeshilaisen kirjailijan Taslima Nasrinin lausunto intialaiselle ''Statesman''-sanomalehdelle: {{Sitaatti|Näkemykseni tästä asiasta on selkeä ja ehdoton. Pidän vanhanaikaisina Koraania, Vedoja, Raamattua ja kaikkia uskonnollisia tekstejä, jotka määräävät niiden seuraajien elämää. Olemme ohittaneet sen sosiohistoriallisen ympäristön, jossa nämä kirjoitettiin ja siksi niiden näkemysten ei tule ohjata meitä. Kysymys tarkistuksesta, perinpohjaisesta tai muunlaisesta ei ole asiaan kuuluva. Meidän on ylitettävä nämä muinaiset kirjoitukset, mikäli haluamme edistyä. Vastataksemme henkisiin tarpeisiimme, tulkoon humanismista uusi elämänkatsomuksemme.”}} Lausunto nosti uskonnollista vihamielisyyttä Bangladeshissa. Nasrin joutui islamilaisen fatwan uhriksi romaanillaan ''Häpeä''. Siinä kuvataan hinduperhettä, jonka kimppuun muslimit käyvät Ayodhyanin moskeijan hävityksen jälkeen<ref name="Kansanhumanismin ABC">''Kansanhumanismin ABC'', 1998.</ref> == Keskinäisen riippuvuuden julistus == ''Keskinäisen riippuvuuden julistus: Uusi maailmanetiikka'' ({{k-en|Declaration of interdependence: A new global ethics}}) on IHEU:n kymmenennen Humanistisen maailmankongressin lopuksi vuonna 1988 hyväksytty julistus. Buffalossa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa järjestetyssä kokouksessa oli tuhatkunta osallistujaa eri puolilta maailmaa.<ref name="Pikkusaari 1988">Pikkusaari 1988.</ref> Julistuksen pyrkimys on olla hyväksymättä ihmisen tekojen ja toiminnan eettisen arvon perustaksi mitään vähäisempää kuin niiden merkitys koko ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Julistus tähtää siihen, että ihminen katsoo olevansa ensiksi koko ihmiskunnan jäsen ja vastuullinen sille ja vasta sen jälkeen jäsen pienemmissä ryhmissä kuten valtioissa. Näiden yksiköiden arvo ja merkitys voidaan suhteellistaa koko ihmiskunnan hyvää vasten. Julistus on tarkoitettu jokaiselle ihmiselle mahdolliseksi noudattaa omassa jokapäiväisessä elämässään.<ref name="Pikkusaari 1988"/> Julistus on kymmenen tutkijan luomus. Nämä suosittelijat ovat Mario Bunge, Bonnie Bullough, Vern Bullough, Jose Delgado, Herbert Hauptman, Paul Kurtz, Gerald Larue, Jean-Claude Pecker, Max Rood ja Svetozar Stojanovic.<ref name="Pikkusaari 1988"/> Keskinäisen riippuvuuden julistus liittyy samaan jatkumoon kansainvälisen aatteellisen humanismin linjanvedossa kuin ''Humanistinen manifesti'' (1933), ''Humanistinen manifesti II'' (1973) ja ''Sekulaarihumanistinen julistus'' (1980). Nekin ovat muodoltaan yksityisten humanistiliikkeen vaikuttajien suosituksia tai vetoomuksia.<ref name="Pikkusaari 1988"/> === Sisältö === Julistus jakautuu esipuheen lisäksi neljään lukuun. Ne ovat ''Maailmanlaajuisen moraalisen yhteisymmärryksen tarve'', ''Ihmisoikeudet'', ''Ihmisvelvollisuudet'' ja ''Maailmanyhteisön etiikka''.<ref name="Pikkusaari 1988"/> ==== Maailmanlaajuisen moraalisen yhteisymmärryksen tarve ==== Ensimmäinen luku on arvio ihmiskunnan tilanteesta. Se päättyy johtopäätökseen: ”On polttava tarve kehittää uusia poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja yhteisöllisiä laitoksia, jotka tekevät maapallon eri osien rauhanomaisen rinnakkaiselon ja yhteistyön mahdolliseksi. Ennen kuin tämä on kuitenkaan mahdollista täysin saavuttaa, on olennaista, että me pääsemme aitoon maailmanlaajuiseen eettiseen yhteisymmärrykseen, joka tunnustaa vastuumme ja velvollisuutemme maailmanyhteisöä kohtaan.”<ref name="Pikkusaari 1988"/> ==== Ihmisoikeudet ==== Toinen luku toistaa YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen keskeisen sisällön.<ref name="Pikkusaari 1988"/> 1) Kaikki ihmiset ovat syntyneet tasa-arvoisiksi (oikeudellinen yhdenvertaisuus). 2) Heillä on oikeutensa ja vapautensa sukupuoleen, rotuun, kieleen, uskontoon, poliittisiin näkemyksiin, vakaumukseen, kansalliseen tai yhteisölliseen alkuperään, omaisuuteen tai syntytaustaansa katsomatta. 3) Oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja itsepuolustukseen. 4) Perustava oikeus henkilökohtaiseen vapauteen. Tämä sisältää (a) vapauden tahdonvastaisesta palvelusta tai orjuudesta, (b) vapauden vainosta, (c) ajatuksen ja omantunnon vapauden, (d) puhe- ja ilmaisuvapauden ja (e) siveellisen vapauden arvojensa ilmaisemiseen ja elämäntapansa noudattamiseen, niin pitkälle kuin se ei häiritse toisia tai estä heitä harjoittamasta oikeuksiaan. 5) Oikeus yksityisyyteen, joka merkitsee sitä, että toisten oikeuksia tulee kunnioittaa seuraavat seikat huomioon ottaen: (a) luottamuksellisuus, (b) oman ruumiinsa hallinta, (c) seksuaalinen mieltymys ja suuntautuminen, (d) elämäntapa, (e) lisääntymisen vapaus, (f) syntyvyyden säännöstely, (g) omaan harkintaan perustuva terveydenhoito ja (h) oikeus kuolla arvokkaasti. 6) Oikeus älylliseen ja sivistykselliseen vapauteen, johon sisältyy: (a) vapaus saada tietoja ja harjoittaa tutkimusta, (b) oikeus asianmukaiseen kasvatukseen, (c) oikeus sivistykselliseen itsensä kehittämiseen ja (d) oikeus julkaista ja ilmaista näkemyksensä. 7) Oikeus asianmukaiseen terveydenhoitoon. 8) Vapaus puutteesta, joka tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan pitäisi taata (a) oikeus työhön, (b) perustarpeiden tyydyttäminen silloin, kun yksilö ei kykene huolehtimaan itsestään, (c) vanhustenhoito, (d) vammaisten hoito, (e) oikeus kohtuulliseen vapaa-aikaan ja rentoutumiseen. 9) Taloudellinen vapaus, johon sisältyy (a) omistusoikeus, (b) oikeus järjestäytyä ja (c) suoja väärinkäytöksiltä. 10) Moraalinen tasa-arvo, joka tarkoittaa tasavertaisia mahdollisuuksia ja tasavertaista osallistumista. 11) Yhtäläinen Laki|lain suoja, joka on olennainen vapaassa yhteiskunnassa: (a) oikeus rehelliseen oikeudenkäyntiin, (b) oikeus suojaan mielivaltaiselta vangitsemiselta tai epätavalliselta rangaistukselta, (c) oikeus inhimilliseen kohteluun. 12) Oikeus osallistua Demokratia|kansanvaltaisesti hallintoon, joka sisältää täydet kansalaisoikeudet: (a) äänioikeuden, (b) laillisen oikeuden oppositioon, (c) kokoontumis- ja yhdistymisvapauden ja (d) oikeuden uskonnolliseen uskoon tai uskomatta olemiseen. 13) Oikeus avioliittoon ja perheeseen: (a) oikeuden avioitua tai asua avoliitossa, (b) eroamisoikeuden, (c) oikeuden perhesuunnitteluun, (d) oikeuden synnyttää ja kasvattaa lapsia ja (e) oikeuden asianmukaiseen lastenhoitoon. 14) Lasten oikeus suojaan väärinkäytöltä ja ruumiilliselta pahoinpitelyltä tai kulttuuriselta riistolta. ==== Ihmisvelvollisuudet ==== Kolmas luku korostaa yksilöiden vastuuta muille ihmisille. Se päättyy seuraavasti:<ref name="Pikkusaari 1988"/> {{Sitaatti|Viimeinen mutta ei vähäisin on tarve tunnustaa, että jokaisella meistä on velvollisuuksia maailmanyhteisöä kohtaan, sillä jokainen meistä on a) ihmislajin jäsen, b) planeetan nimeltä Maa asukas ja c) aito osa maailmanyhteisöä. Olisi sopivaa, että maailman jokaisen kansakunnan ja alueen kansalaiset lisäisivät seuraavan vakuutuksen uskollisuuden lupauksiinsa: Minä vakuutan uskollisuutta maailmanyhteisölle, jonka osia me kaikki olemme. Minä tunnustan, että kaikki henkilöt ovat tasa-arvoisia arvossa ja arvokkuudessa. Minä puolustan ihmisoikeuksia ja vaalin ihmisen vapautta. Minä lupaan kunnioittaa ja suojella maailmanlaajuista luonnontaloutta itsemme ja vielä syntymättömien sukupolvien hyväksi.|}} ==== Maailmanyhteisön etiikka ==== Neljäs luku alkaa sen käsityksen ilmaisemisella, että aatteellisella humanismilla voi olla merkittävä osuus autettaessa muodostamaan todellinen maailmanyhteisö. Sen jälkeen tulee joukko ehdotuksia. Ensimmäinen on maailmanlaajuisen siveellisen tietoisuuden kehittäminen keskinäisestä riippuvuudestamme ja halu pehmentää aikojen kuluessa kovettuneita asenteita, jotka estävät yhteisymmäryksen. Toinen päättyy: ”Olemme kasvotusten yhteisen haasteen kanssa kehittää tieteellistä kasvatusta maapallon laajuudessa ja arvostelevan järjen ja ymmärryksen arvostamista keinona ratkaista ihmisen ongelmat ja lisätä ihmisen hyvinvointia.” Muut ehdotukset korostavat maailmanlaajuisten kansanvaltaisten laitosten tarvetta kaikkien ihmisten suojaksi, kehitysyhteistyötä, uutta maailman talousjärjestelmää, poliittisen kansanvallan yleispätevää arvoa, ihmisten kansainvälistä kanssakäymistä ja luonnonsuojelua.<ref name="Pikkusaari 1988"/> == Suomen humanistiliitto == Suomalaisten humanistien järjestönä toimii Suomen humanistiliitto. Humanistiliitto haluaa edistää vapaata keskustelua ja todellisuus- ja arvokäsitysten pohdintaa. Liitto pyrkii tuomaan keskustelussa esiin uskontokuntiin sitoutumattomien kannan sekä edistämään vakaumusten tasa-arvoa ja humanistisia juhlatapoja.<ref name="kotisivut">{{Verkkoviite | Osoite=http://humanistiliitto.fi/ | Nimeke=Humanistiliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=30.3.2009}}</ref> Suomen humanistiliitto on Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton jäsen.<ref name="periaateohjelma"/> Suomen humanistiyhdistys perustettiin Helsingissä 1968. Liitoksi järjestö muuttui 1987. Järjestö julkaisee neljästi vuodessa ''Humanisti''-lehteä.<ref name="kotisivut"/> Humanistiliitto järjestää vuosittain Humanismin päivät. Päivät käsittelevät ajankohtaisia aiheita humanistisen elämänkäsityksen näkökulmasta. Liitolla on paikallisyhdistyksiä, jotka järjestävät muun muassa keskustelutilaisuuksia. Humanistiliitto esittää yhteiskunnallisia kannanottoja ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön yhteiskuntaa ja uskontoa koskevissa kysymyksissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://humanistiliitto.fi/ | Nimeke=Toiminta pähkinänkuoressa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=30.3.2009}}</ref> === Historiaa === Etenkin Helsingin seudulla muutamat ihmisen itsenäisen ajattelun arvoa nostamaan pyrkivät henkilöt kokivat tarvetta etsiä ystävikseen toisia samoin ajattelevia. Ensin 1950-luvulla syntyi pieniä keskusteluryhmiä, joihin kuului vanhemman polven Vapaa-ajattelijain liitto|vapaa-ajattelijoita sekä aatteellisiin järjestöihin kuulumattomia ihmisiä, etenkin nuoria juristeja, lääkäreitä ja luonnontutkijoita. Puheiden perusteella pienryhmät saivat tietoa toisistaan. 1960-luvun alussa alettiin kokoontua vakinaisemmin pohtimaan humanismin ongelmia. Innoittajana oli ennen kaikkea Väinö Voipio, jossain määrin myös Yrjö Kallinen. Tapaamispaikkana oli Vanhan ylioppilastalon Karhu-kabinetti, jossa pidettiin alustuksia sovituista aiheista.<ref name="Taarna">Taarna, Jorma: Aatteellisen humanismin historiaa Suomessa. ''Humanisti'' 4/1992. Julkaistu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=59–62 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}}</ref> Ryhmä otti kantaa pakolliseen uskonnonopetukseen kouluissa kirjoittaen asian muutostarpeesta eduskunnalle osoitetun vetoomuksen. Ryhmän ulkopuolelta hankittiin allekirjoittajiksi viitisenkymmentä tunnettua henkilöä. Allekirjoittajiin kuuluivat muun muassa Göran von Bonsdorff, Antti Eskola, Jorma Etto, Urpo Harva, Pertti Hemánus, Yrjö Kallinen, Yrjö Koivukari, Sven Krohn, Kari Lagerspetz, Timo K. Mukka, Kullervo Rainio, Paavo Rintala, Arvo Salo ja Klaus Vala.<ref name="Kansanhumanismin ABC"/> Muutamat aktiivit olivat yhteydessä IHEU:n päämajaan ja neuvottelivat vakinaisen yhdistyksen perustamisesta. Ohjeita saatiin myös 1956 Norjaan perustetulta Human-Etisk Förbundilta.<ref name="Taarna"/> Suomen humanistiyhdistys perustettiin 28.4.1968 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa yli sadan henkilön läsnäollessa.<ref name="Taarna"/> Säännöissä toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin kulttuuripoliittisen ja yleisten yhteiskunnallisten kysymysten ratkaiseminen humanistisen asennoitumisen pohjalta. Yhdistyksen piti lisäksi edistää ihmiskunnan yhteisetuja sekä suojella ajatuksen vapautta ja yksilön loukkaamattomuutta antamatta etusijaa millekään poliittiselle puolueelle tai uskontokunnalle tai suosimatta mitään autoritaarista aatetta. Pian rekisteröimisen jälkeen yhdistys hyväksyttiin ulkojäseneksi Kansainväliseen humanistiseen ja eettiseen liittoon.<ref name="Taarna"/> 1970-luvun lopulle saakka yhdistyksen toiminta rajoittui muutamiin pääkaupungissa vuosittain järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin ja monistettujen kirjeiden lähettämiseen. Jäsenmäärä ei noussut edes neljäänkymmeneen. Yhdistys suomensi vuonna 1973 julkistetun ''Humanistinen manifesti II:n'' mutta ei saanut levitettyä yleisten tiedotusvälineiden kautta sisältöä laajempaan tietoisuuteen.<ref name="Taarna"/> Tilanne alkoi muuttua vuodesta 1982 lähtien osaksi uuden puheenjohtajan Jussi Pikkusaaren toiminnan ansiosta. Yhdistyksen johtokunta alkoi järjestää vuosittain kaikille avoimia Humanismin päiviä, joille hankittiin aiheiden alustajiksi niihin perehtyneitä henkilöitä. Vuonna 1985 jäseniä oli 94 ja kaksi vuotta myöhemmin 163.<ref name="Taarna"/> Vuonna 1987 Suomen Humanistiyhdistys muuttui Helsingin humanistiyhdistykseksi, ja yhdessä muutaman muun paikallistason humanistiyhdistyksen kanssa yhdistykset perustivat Suomen humanistiliiton. Liiton puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa Jussi Pikkusaari (1982–1992) ja Pekka Elo (vuodesta 1999).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://humanistiliitto.fi/historia.htm | Nimeke=Historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=30.3.2009}}</ref> === Periaateohjelma === Humanistiliiton periaateohjelmassa todetaan, että jokaisella on oikeus ajatuksenvapauteen. Humanistiliitto vaatii avointa keskustelua ja perusteltua päätöksentekoa yhteiskunnassa. Se haluaa edistää arvovalloista vapaata ajattelua ja uskonnoista riippumatonta etiikkaa. Liiton mielestä tutkimukseen perustuva käsitys todellisuudesta ja siihen pohjautuva humanistinen aate voi antaa ihmiselle mahdollisuuden omavastuiseen elämään.<ref name="periaateohjelma">{{Verkkoviite | Osoite=http://humanistiliitto.fi/arvot.htm | Nimeke=Periaateohjelma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=30.3.2009}}</ref> Pyrkimys tietoon ja valistukseen ovat liiton mukaan sen toiminnan keskeisiä tavoitteita. Ihminen ja luonto muodostavat kokonaisuuden. Kaikkeuden toiminnan selvittämisessä tiede tarjoaa parhaat menettelytavat.<ref name="periaateohjelma"/> Moraali on ihmisen oma luomus, joka syntyy ja kehittyy yksilön ja yhteisön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Jokainen yksilö on vastuussa toiminnastaan itselleen ja muille. Ihminen voi muodostaa siveytensä järkiperäisesti ja jaetusta kokemuksesta oppien.<ref name="periaateohjelma"/> Jokaiselle on taattava yhtäläiset ihmisoikeudet ja tasa-arvoiset elämisen edellytykset. Ihmisen ja luonnon säilyminen vaatii luonnonvarojen kulutuksen ja ympäristön kuormituksen vähentämistä. Humanistiliitto haluaa toimia kykyjensä mukaan rauhan palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi kaikkialla maailmassa.<ref name="periaateohjelma"/> Valtion tulee suhtautua tasapuolisesti erilaisiin uskontoihin ja muihin elämänkäsityksiin. Julkisen vallan on oltava niiden suhteen puolueeton. Mitään uskontoa tai muuta aatteellista käsitystä ei saa asettaa erityisasemaan suhteessa valtioon. Kirkon ja valtion ero on toteutettava täysin.<ref name="periaateohjelma"/> === Julkaisut === Humanistiliiton lehti ''Humanisti'' on ilmestynyt vuodesta 1990. Vuosina 1990–1991 päätoimittajana oli Jussi Pikkusaari, 1992–1997 Pekka Elo ja vuodesta 1998 Toivo Salonen. Muihin liiton julkaisuihin kuuluvat muun muassa kirjat ''Humanistin juhlat'' (1996), keskustelukirja ''Humanistin maailman etiikka'' ja artikkelikokoelma ''Kansanhumanismin ABC'' (1998).<ref name="Kansanhumanismin ABC"/> === Humanistiset kunniamaininnat === Järjestö on luovuttanut Humanismin päivillä humanistisen kunniamaininnan humanistisen elämänkatsomuksen toteuttamisesta. Palkinnon saajia ovat: * Heikki Ylikangas 1994, teoksesta ''Tie Tampereelle''<ref name="Oodi nuoruudelle">''Oodi nuoruudelle'' 1998, s. 59.</ref> * Karl Augustson 1995, kansalaisrohkeudesta<ref name="Oodi nuoruudelle"/> * Helena Allahwerdi 1996, maailmankansalaisen kypsyyskokeesta<ref name="Oodi nuoruudelle"/> * Eino Huotari 1997, toiminnasta Prometheus-leirin tuki ry:ssä<ref name="Oodi nuoruudelle"/> * K. J. Lång 1998, postuumisti vankeinhoidon uudistajalle<ref name="Kansanhumanismin ABC"/> * Anneli Aurejärvi-Karjalainen 1999, toiminnasta omaehtoisen perhekulttuurin hyväksi teoksella ''Perheen omat juhlat''<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Humanistiliitto++antoi+tunnustuksen++perhekulttuurin+tukemisesta/HS20001101SI1HU017z6 | Nimeke=Humanistiliitto antoi tunnustuksen perhekulttuurin tukemisesta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=1.11.2000 | Viitattu=8.2.2010}}</ref> * Erkki Tuomioja 2002, toiminnasta ulkoministerinä<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/lehti/tiedote6-02/ | Nimeke=Protu ratsaa: Humanismin päivät 26.–27.10.2002 | Tekijä=Eranti, Veikko | Julkaisu=Protu | Ajankohta=6/2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=8.2.2010}}</ref> * Helena Ranta 2006, työstä ihmisoikeuksien hyväksi ja erityisesti ihmisoikeusrikosten tunnetuksi tekemiseksi maailman eri kriisialueilla<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://archive.med.helsinki.fi/newspage.asp?route=1.730.5518.5636 | Nimeke=Vuoden humanistinen kunniamaininta professori Helena Rannalle | Tekijä=Somerpuro, Veikko | Ajankohta=marraskuu 2006 | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta | Viitattu=8.2.2010}}</ref> * Jacob Söderman<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.jacobsoderman.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=20&Itemid=33 | Nimeke=Jacob Söderman – CV | Viitattu=8.2.2010}}</ref> * Anto Leikola 2008<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskomaton.fi/kampanja/images/humanistiliitto/humanistilehti4-2008.pdf | Nimeke=Anto Leikola: Mitä Darvin sanoi ihmisestä | Tekijä=Niemelä, Jussi K. | Julkaisu=Humanisti | Sivu=22 | Ajankohta=4/2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=8.2.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Harva, Urpo | Nimeke=Inhimillinen ihminen Homo humanus: Humanistisia tarkasteluja | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-0-11715-3}}}} * Pikkusaari, Jussi: Humanistit tavoittelevat uutta etiikkaa ihmiskunnalle: Raportti X humanistisesta maailmankongressista. ''Vapaa ajattelija'' 6/1988. Uudelleenjulkaisu teoksessa ''Kansanhumanismin ABC'', 1998. * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Hulkki, Erkki & Kaila, Eero (toim.) | Nimeke=Kaikki virtaa: Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus | Selite=Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n 2006 vuosikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry: Suomen humanistiliitto | Vuosi=2006 | Tunniste={{ISBN|952-13-2946-7}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun (toim.) | Nimeke=Humanistin maailman etiikka | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|952-90-7464-6}}}} * {{Kirjaviite | Nimeke=Humanisti | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1989– | Tunniste={{ISSN|0787-5428}} }} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul (toim.) | Nimeke=Humanistimanifestit I ja II | Selite=(Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Kurtz, Paul | Nimeke=Sekulaarihumanistinen julistus | Selite=(A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1986}} * Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Smoker, Barbara | Nimeke=Humanismi | Selite=(Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1986}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}} === Englanniksi === * {{Kirjaviite | Tekijä=Lamont, Corliss | Nimeke=The Philosophy of Humanism | Selite=8. laitos (1. laitos 1949) | Julkaisupaikka=Amherst, New York | Julkaisija=Humanist Press | Vuosi=1997 | Tunniste={{ISBN|0-931779-07-3}} | www=http://www.corliss-lamont.org/philos8.htm}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=On Humanism | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0-415-30523-3}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vaughn, Lewis & Dacey, Austin | Nimeke=The case for humanism: An introduction | Julkaisupaikka=Lanham, Madison | Julkaisija=Rowman & Littlefield | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|0742513920}}}} == Aiheesta muualla == * [http://www.humanistiliitto.fi/ Suomen Humanistiliitto]. * [http://humanisti.wordpress.com/ Humanisti-lehden blogi]. * [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/humanifest.html Humanistinen manifesti 2000]. * Erkki Hartikainen: [http://www.dlc.fi/~etkirja/posthumanismi.html Posthumanismi]. Vapaa ajattelija 1/2004. [[Luokka:Uskonnottomuus]] dapl47zvftkmlhnulszlt5zhd7ktkbe 0 11093 160911 130691 2026-11-05T12:15:38Z Jcb 12574 160911 wikitext text/x-wiki <big>Joitakin perusteita ja vähän alkeita</big> ==Äänneoppi== ===Ääntäminen ja oikeinkirjoitus=== ====Aakkoset==== :Kirjaimen nimi hakasuluissa []. * A, a [aa] * B, b [bee] * C, c [tsee] ''vieraskirjain'' * Č, č [-]''vieraskirjain'' * D, d [dee] * E, e [ee] * F, f [eff] ''vierassana-kirjain'' * G, g [gee] * H, h [haa] * I, i [ii] * J, j [jot] * K, k [kaa] * L, l [ell]] * M, m [emm] * N, n [enn]] * O, o [oo] * P, p [pee] * Q, q [kuu] ''vieraskirjain'' * R, r [err] * S, s [ess] * Š, š [šaa] ''vierassana-kirjain'' * Z, z [zett lausutaan sett]] ''vierassana-kirjain'' * Ž, ž [žee lausutaan šee] ''vierassana-kirjain'' * T, t [tee] * U, u [uu] * V, v [vee] * W, w [kaksisvee, topeltvee] ''vieraskirjain'' * Õ, õ [õõ] * Ä, ä [ää] * Ö, ö [öö] * Ü, ü [üü] * X, x [iks] ''vieraskirjain'' * Y, y [igrek] ''vieraskirjain'' =====Huomautuksia===== ''Vierassana-kirjaimet'' esiintyvät viron kielen vierassanoissa. ''Vieraskirjaimia'' käytetään vain vieraskielisten niminen ja sanojen kirjoittamisessa, luettelossa yleisimmät. ==Muoto-oppi== ===Sanaluokat=== Viron kielessä on 9 (12) sanaluokkaa: *Verbit *Substantiivit *Adjektiivit *Numeraalit *Pronominit *Adverbit :*Proadverbit :*Prefiksaaliadverbit (yhdysverbin adverbit) :*Modaaliadverbit *Adpositiot (pro- ja prepositiot) *Konjunktiot *Interjektiot ====Pronominit==== =====Persoonapronominit===== Viroksi ''isikulised asesõnad'' {| class="wikitable" |- ! Persoona !! Yksikkö !! Monikko |- | ensimmäinen || mina <br> ma || meie <br> me |- | toinen || sina <br> sa || teie <br> te |- | kolmas || tema <br> ta) || nemad <br> nad |} ====Adverbit==== =====Proadverbit===== ======Paikan adverbit====== '''Esimerkkejä:''' * ''alla, all, alt'' * ''ette, ees, eest'' * ''sekka,seas, seast'' * ''juurde, juures, juurest'' * ''keskele, keskel, keskelt'' * ''kohale, kohal, kohalt'' * ''kõrvale, kõrval, kõrvalt'' * ''külge, küljes, küljest'' * ''lähedale, lähedal'' * ''najale, najalgi, najalt'' * ''otsa, otsas, otsast'' * ''peale, peal, pealt'' * ''seltsi, seltsis, seltsist'' * ''äärde, ääres, äärest'' Vain yhdessä sijamudossa esiintyviä: * ''üle'' * ''mööda'' * ''piki'' * ''vahetsi'' =====Prefiksaaliadverbit===== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Modaaliadverbit===== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Adpositiot==== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Postpositiot===== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Prepositiot===== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Konjunktiot==== Viron ''sidesõnad'', ''konjunktsioonid'' '''Viron konjunktiot "Viron kielen käsikirjan" mukaan":'''^{[EKKR 2007]} # ''ja'' # ''ning'' # ''ega'' # ''ehk'' # ''või'' # ''aga'' # ''kuid'' # ''ent'' # ''vaid'' # ''et'' # ''kui'' # ''kuna'' # ''sest'' # ''kuni'' # ''kuigi'' # ''ehkki'' # ''nagu # ''saati'' (vanhanaikainen) # ''elik'' (vanhanaikainen) # ''justkui'' # ''otsekui'' ; Lähteet *^{[EKKR 2007]} [http://www.eki.ee/books/ekk09/index.php?id=114&p=3&p1=1 Eesti keele käsiraamat / sidesõnad M 13] *Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross. Tallinn : Eesti keele sihtasutus, 2007. {{ISBN|9789985792100}} =====Rinnastuskonjunktiot===== Viron ''rinnastavad sidesõnad'' # ''ja'' – (yhdistävä) 'ja' # ''ning'' – (yhdistäva) 'ja', 'sekä' # ''saati'' – (yhdistävä, vanhanaikainen) 'saati', 'jostakin puhumattakaan' # ''elik'' – (yhdistävä, vanhanaikainen) selittävä 'eli' # ''või'' – # ''ega'' – # ''aga'' – # ''kuid'' – # ''ent'' – # ''vaid'' – ======Alaryhmät / [Remes 1982]====== ; Lähteet: *^{[Remes 1982]} '''Viron kielioppi''' / Hannu Remes : Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1983 : {{ISBN|951-0-11982-2}} *^{[EKSS 2009]} '''Eesti keele seletav sõnaraamat''' / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009. {{ISBN|978-9-98579269-8}} (kogu teos) '''Kopulatiiviset rinnastuskonjunktiot''' * Yhdistävät rinnastuskonjunktiot ^[Remes1982] * Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon. # ''ja'' – ja # ''ning'' – ja, sekä # ''ei ... ega'' – ei - eikä # ''nii ... kui, nii ... kui ka'' – sekä - että # ''niihästi ... kui, niihästi ... kui ka'' – sekä - että, niin - kuin # ''mitte ainult ... vaid, mitte ainult ... vaid ka'' – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan vaan myös # ''mitte üksnes ... vaid, mitte üksenes ... vaid ka – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan - vaan myös '''Disjunktiiviset rinnastuskonjunktiot''' * Erottavat rinnastuskonjunktiot^[Remes1982] * Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon. # ''ehk'' – eli # ''või'' – tai, vai # ''kas ... või'' – joko - tai '''Adversatiiviset rinnastuskonjunktiot''' * Vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevat rinnastuskonjunktiot^[Remes1982] Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon. # ''aga'' – mutta # ''või'' – tai, vai # ''kas ... või'' – joko - tai '''Konklusiiviset rinnastuskonjunktiot''' * Johtopäätöstä ilmoittavat rinnastuskonjunktiot^[Remes1982] * Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon. # ''järelikult'' – niin muodoin, siis (adverbi^{[EKSS 2009]}) # ''niisiis'' – siis [ei EKKR] # ''siis'' – siis' [ei EKKR] # ''seega'' – siten siis, näinollen [ei EKKR] '''Ekspalanatiiviset rinnastuskonjunktiot''' * Selittävät rinnastuskonjunktiot^[Remes1982] * Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon. # ''sest'' – sillä # ''nimelt'' – nimittäin [ ei [EKKR]] =====Alistuskonjunktiot===== Viron kielen alistuskonjunktiot "Viron kielen käsikirjan" ^[EKKR] mukaan: # ''et'' # ''kuna'' # ''sest'' # ''kuigi'' # ''ehkki'' # ''olgugi'' # ''nagu'' # ''otsekui'' # ''justkui'' ======Alistuskonjunktioiden alaryhmät====== ... <[EKKR 2007] ja [Remes 1982] ====Interjektiot==== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Partikkelit==== * Viro ''abisõnad'' ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ===Muoto-opin perusteita=== ====Morfeemi ja formatiivi==== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Sanamuotojen muodostaminen==== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Perusmuoto==== Viron kielen sanan vartalo voi eri sijamuodoissa muuttua. Sanamuotojen muodostamisen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan vartalon muoto jonka perusteella esitetään säännöt muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä on '''perusmuoto''' (''algvorm'') :* Nominien perusmuoto on yksikön nominatiivi (''siil, mõte, kirja.nik*, .tantsijatar'') :* Verbien perusmuoto on ''ma''-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta (''ela(ma), näge(ma)'') ^* pisteellä [.] merkitty seuraavan tavun III-kestoaste. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ===Sanojen taivutusmuodot=== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Sija==== Sija on nominien (substantiivien, adjektiivien ja numeraalien), pronominien, eräiden nominaalien (verbien infinitiivien ja partisiippien [infnitiivimuotojen]) sekä joidenkin adverbien taivutusmuoto. <selvennettävä> ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Teemamuoto==== Viroksi ''põhivorm'' : Nominien teemamuodot: :* yksikön nominatiivi (''ainsuse nimetav'') :* yksikön genetiivi (''ainsuse omastav'') :* yksikön partitiivi (''ainsuse osastav'') :* yksikön lyhyt illatiivi [aditiivi] (''lühike ainsuse sisseütlev'') :* monikon genetiivi (''mitmuse osastav'') :* monikon partitiivi (''mitmuse osatav'') Teemamuotojen perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot: :: Yksikön nominatiivi → yksilöllinen :: Yksikön partitiivi → yksilöllinen :: Lyhyt illatiivi → yksilöllinen :: Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot ''sse''-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi :: Monikon genetiivi → ''de''-monikon muodot illatiivista alkaen :: Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä Katso myös: '''Verbin teemamuodot''' ====Nominin taivutus==== ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Taivutusluokat===== Deklinaatiot. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Sijamuodot===== [Sijat] Esimerkki nominin sijamuodoista {| class="wikitable" border="1" |- ! Sijamuoto ! viro ! suomi |- | Nominatiivi | sadam | satama |- | Genetiivi | '''sadama''' | sataman |- | Partitiivi | sadama'''t''' | satamaa |- | Illatiivi | sadama'''sse''' | satamaan |- | Inessiivi | sadama'''s''' | satamassa |- | Elatiivi | sadama'''st''' | satamasta |- | Allatiivi | sadama'''le''' | satamalle |- | Adessiivi | sadama'''l''' | satamalla |- | Ablatiivi | sadama'''lt''' | satamalta |- | Translatiivi | sadama'''ks''' | satamaksi |- | Terminatiivi | sadama'''ni''' | (satamaan asti) |- | Essiivi | sadama'''na''' | satamana |- | Abessiivi | sadama'''ta''' | satamatta<br />(ilman satamaa) |- | Komitatiivi | sadama'''ga''' | (sataman kanssa) |} Sijamuotojen virolaiset nimet: # nominatiivi – ''nimetav'' # genetiivi – ''omastav'' # partitiivi – ''osastav'' # illatiivi – ''sisseütlev'' # Inessiivi (''seesütlev'') # Elatiivi (''seestütlev'' # Allatiivi (''alaleütlev'') # Adessiivi (''alalütlev'') # Ablatiivi (''alaltütlev'') # Translatiivi (''saav'') # Terminatiivi (''rajav'') # Essiivi (''olev'') # Abessiivi (''ilmaütlev'') # Komitatiivi (''kaasaütlev'') :* Paikallissijojen virolaiset nimet näyttävät sijan tunnuksen (''sijapäätteen''), esimerkiksi ''ala'''lt'''|ütlev''. :* Nykyvirossa suositaan sijapäätteiden virolaisia nimityksiä; mieluimmin ''omastav'' kuin ''genitiiv''. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Kieliopilliset sijat====== <otsikko tarkistettava> ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Semanttiset sijat====== <otsikko tarkistettava> ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Nominatiivi====== Nominatiivilla ei ole taivutusmuodon tunnusta. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Genetiivi====== Genetiivillä ei ole taivutusmuodon tunnusta. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Partitiivi====== Partitiivin tunnuksella on neljä morfeemivarianttia: '''''t''' (tt), '''d''', '''0''''' [ei tunnusta] ja '''''da'''''. : esimerkkejä :: ''ratsu/t'' , ''kä/tt'' (käsi) :: ''koi/d'' :: ''ema'' :: ''se/da'' (see) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Illatiivi====== Illatiivin tunnuksena voi kaikissa sanoissa olla '''''sse''''' ["takapääte -sse"]. :esimerkki ''siili/sse'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Inessiivi====== Inessiivin tunnus on '''''s'''''. :esimerkki ''siili/s'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Elatiivi====== Elatiivin tunnus on '''''st'''''. : esimekki ''siili/st'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Allatiivi====== Allatiivin tunnuksella on kaksi muotoa: '''''le''''' ja '''''lle'''''. Morfeemivariantti ''lle'' esiintyy vain kolmen pronominin muodoissa: ''mu/lle, su/lle, ta/lle''. Muuten tunnus on aina ''le''. : esimerkki ''siili/le''. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Adessiivi====== Adessiivin tunnuksena on tekstissä aina '''''l'''''. :esimerkki: ''siili/l'' Joissain tapauksissa tunnus ''l'' pitenee fonologisesti, muuta se ei näy kirjoitettuna. :esimerkkejä: ''ma: `mu/l, sa: `su/l'' <esimerkki tarkennettava> ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Ablatiivi====== Ablatiivin tunnus on '''lt'''. :esimerkki: ''siili/lt'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Translatiivi====== Translatiivin tunnus on '''''ks'''''. :esimerkki: ''siili/ks'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Terminatiivi====== Terminatiivin tunnus on '''''ni'''''. :esimerkki: ''siili/ni'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Essiivi====== Essiivin tunnus on '''''na'''''. :esimerkki: ''siili/na'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Abessiivi====== Abessiivin tunnus on '''''ta'''''. :esimerkki: ''siili/ta'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Komitatiivi====== Komitatiivin tunnus on '''''ga'''''. :esimerkki: ''siili/ga'' ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Substantiivin ja pronominin paradigma===== Substantiivin ja pronominin taivutusmuotojen sarja. Viron substantiivien ja pronominien kaksi kieliopillista lukua ja neljätoista sijamuotoa muodostavat 28 eri taivutusmuotoa. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Verbin taivutus==== ====Verbin taivutuskategoriat==== :* pääluokka (''tegumood'', ''geenus'') :* tapaluokka (''kõneviis'', ''modus'') :* aikamuoto (''aeg'') :* persoonamuoto (''pööre'') :* puhelaji, (''kõneliik'') =====Pääluokka===== :* aktiivi (''isikuline tegumood'') :* impersonaali [passiivi] (''umbisikuline tegumood'') ======Aktiivi====== Personaali. ''Isikuline tegumood, personaal''. :esimekki: ''(ma) '''elan''''' – suomen "elän" ======Impersonaali====== (''umbisikuline tegumood, impersonaal'') Esimerkki: '''''elatakse''' [eletään]'' '''''elati''' [elettiin]'' '''''on elatud''' [on eletty]'' '''''ei elatud''' [ei eletty]'' ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Tapaluokka===== Viron kielessä on viisi tapaluokkaa: :# '''indikatiivi''' (''kindel kõneviis'') :# '''konditionaali''' (''tingiv kõneviis'') :# '''imperatiivi''' (''käskiv kõneviis'') :# '''kvotatiivi''' (''kaudne kõneviis'') :# '''jussiivi''' (''möönev kõneviis'') ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Indikatiivi====== < Tekstiä > ======Konditionaali====== Viron ''tingiv kõneviis''. ======Imperatiivi====== < Tekstiä > ======Kvotatiivi====== Viron '''''kaudne kõneviis''', modus relativus, narratiiv'' "Epäsuora esitys", [epäsuora tapaluokka]", modus obliquus [konjunktiivi], [narratiivi] Kvotatiivia käytetään, kun puhuja välittää kuulijalle kolmannelta taholta peräisin olevan sanoman. :* Esimerkki: ''ma lugevat'' - muka luen, kuulun lukevan, kuulemma luen; luen Kvotatiivin tunnus on ''-vat'', joka liitetään ''ma''-infinitiivin vartaloon. esimerkiksi: ''ela/vat, ole/vat elanud, ela/nu/vat, ela/ta/vat'' Kvotatiivin aikamuodot ovat preesens ja preteriti (myös perfekti-nimitys käytössä) ; Kvotatiivin taivutusmuodot {| class="wikitable" |- ! Tekijämuoto !! Aikamuoto !! Myönteinen !! kielteinen |- | Aktiivi || Preesens || elavat || ei elavat |- | Passiivi || Preesens || elatavat || ei elatavat |- | Aktiivi || Preteriti || olevat elanud <br /> elanuvad || ei olevat elanud <br /> polevat elanud <br /> ei elanuvat |- | Passiivi || Preteriti || olevat elatud || ei olevat elatud <br /> polevat elatud |} '''LÄHTEET''' * [http://www.eki.ee/books/ekk09/index.php?id=212&p=3&p1=5 EKKR M 106 Kaudse kõneviisi paradigma] * Muodot kontrastissa : suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes. - Diss. Oulu : Oulun yliopisto, 2009. :Verkkoversio: [http://herkules.oulu.fi/isbn9789514291500/isbn9789514291500.pdf Muodot kontrastissa] <ladattava PDF 1,6 Mt> ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Jussiivi====== Viron ''möönev kõneviis'' "Epäsuora imperatiivi"; Ilmaisee epäsuoraa käskyä, kehotusta tai toivomusta.<br /> ::Esimerkiksi '''ma tehku''', ''(minun on tehtävä ["minä tehköön"])''; '''sa lugegu''', ''(sinun on luettava ["sinä lukekoon"])''. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Aikamuoto===== Viroksi ''aeg'', ''tempus'' :# '''preesens''' (''olevik'') :# '''imperfekti''' (''lihtminevik'') :# '''perfekti''' (''täisminevik'') :# '''pluskvamperfekti''' (''enneminevik'') :# '''preteriti''' (''üldminevik'') ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Preesens====== < Tekstiä > ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Imperfekti====== < Tekstiä > ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Perfekti====== < Tekstiä > ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Pluskvamperfekti====== < Tekstiä > ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Preteriti====== < Tekstiä > ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Persoonamuoto===== < Tekstiä > ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- =====Puhelaji===== :#'''affirmatiivi''', myöntävä puhe (''jaatav kõneliik'') [myöntävä puhelaji] :#'''negatiivi''', kieltävä puhe (eitav kõneliik) [kieltävä puhelaji] ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ <VÄLIOTSIKKO NOMINAALIMUODOT> ====Infinitiivit==== Verbin substantiiviset nominaalimuodot ======''da''-infinitiivi====== Viroksi "''da''-tegevusnimi"; Myös muotoja "infinitiiv" ja "''da''-infinitiiv" käytetään. Verbin ''lugema'' da-inf initiivi on ''lugeda'' (sm. lukea) ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======''des''-muoto====== :* ''da''-infinitiivin adjetiivinen nominaalimuoto Viron ''des-vorm'', ''gerundiiv''<br /> ''da''-infinitiivin inessiivi, gerundiivi Tunnukset ''-des'', ''-tes'' ja ''-es'' :* Esimerkki ''lugedes'' (lukiessa, lukien) :* Esimerkki ''hüpates'' (hypätessä, hypäten) :* Esimerkki ''tuues'' (tuodessa, tuoden) ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======''vat''-muoto====== ======''ma''-infinitiivi====== <TEKSTIÄ> ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Partisiippimuodot==== ======Partisiipin preesens====== Viron ''oleviku kesksõna'' * passiivin partisiipin preesens, tav-partisiippi :* ''umbisikulise tegumoe oleviku kesksõna, ''tav''-kesksõna'' * aktiivin partisiipin preesens, v-partisiippi :* ''isikulise tegumoe oleviku kesksõna, ''v''-kesksõna ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ======Partisiipin perfekti====== Viron ''mineviku kesksõna'' * aktiivin partisiipin perfekti, ''nud''-partisiippi :* ''isikulise tegumoe mineviku kesksõna, ''nud''-kesksõna'' * passiivin partisiipin perfekti, ''tud''-partisiippi :* ''umbisikulise tegumoe mineviku kesksõna, ''tud''.kesksõna'' ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ ====Verbin teemamuodot==== * ''ma''-infinitiivi (''ma-tegevusnimi'') * ''da''-infinitiivi (''da-tegevusnimi'' * indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona (''kindla kõneviisi oleviku ainsuse 3. pööre'') * indikatiivin impersonaalin preesens (''kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik'') Teemamuodot ovat perusteena kunkin verbin kaikille taivutusmuodoille: :: '''''ma''-infinitiivi →''' ::::::''ma''-infinitiivin sijamuodot; ::::::indikatiivin imperfektin muodot (''kindla kõneviisi lihtminiveku põõrded''); ::::::kvotatiivin [''epäsuora tapaluokka''] preesens (''kaudse kõneviisi olevik''); ::::::aktiivin partisiipin preesens [tarkistettava!] (''isikulise tegumoe oleviku kesksõna); :: '''''da''-infinitiivi →''' ::::::''des''-muoto [gerundiivi] (''des''-vorm''); ::::::imperatiivin yksikon 3. persoona ja monikko (''käskiva kõneviisi ainsuse 3. pööre ja mitmus); ::::::jussiivin preesens (''möönva kõneviisi olevik'') ::::::aktiivin partisiipin perfekti [tarkistettava!] (''isikulise tegumoe mineviku kesksõna''); ::::::konditionaalin ja kvotatiivin imperfekti (''tingiva ja kaudse kõneviisi minevik'') ::'''aktiivin preesensin 3. persoona →''' ::::::indikatiivin preesensin muut muodot (''kindla kõneviisi oleviku ülejäänud pöörded''; ::::::imperatiivin preesensin 2. persoona ::::::konditionaalin preesens (''tingiva kõneviisi olevik''); ::'''indikatiivin impersonaalin preesens''' [tarkistettava!] '''→''' :::::: muut impersonaalin muodot (''ülejäänud umbisikulise tegumoe vormid'') Luetellut teemamuotojen analogiasäännöt eivät riitä 27 epäsäännölisen verbin muotojen muodostamiseen. ... < luettelo ja määrittely > ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ====Verbin paradigma==== Verbin taivutusmuotojen sarja. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------------------------------------------- ==Lähteet== * [http://public.keelevara.ee/login/?d=ekkr&q= Keelevara : Eesti keele käsiraamat] * [http://www.eki.ee/books/ekk09/ EKI : Eesti keele käsiraamat 2009 ] ==Lyhenteitä== * EKK07 — Eesti keele käsiraamat 2007 * EKK09 — Eesti keele käsiraamat 2009 * EKKR — Eesti keele käsiraamat ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ ==Viro - suomi kielioppisanastoa== Katso myös: [https://docs0.google.com/document/d/1n9M-BUl8-Ih5q2NZhIWnsfrY84T164walyRjcMZrsow/edit?hl=fi# '''suomi-viro kielioppisanastoa'''] * abisõna – partikkeli; apusana * abstraktne nimisõna – abstraktinen substantiivi * aeg – aikaluokka, aikamuoto, tempus * afirmatiiv – affirmatiivi, myöntävä puhe, myöntävä puhelaji * ainsus – yksikkö * algvorm – perusmuoto * alus – subjekti * arv – luku, numerus * arvsõna – numeraali, lukusana * asesõna – pronomini * ''des''-vorm – ''des''-muoto, ''da''-infinitiivin inessiivi, gerundiivi * eessõna – prepositio * eitav kõneliik – kieltomuoto, negatiivi * enesekohane tegusõna – refleksiiviverbi * enneminevik – pluskvamperfekti * gerundiiv – gerundiivi, ''des''-muoto, ''da''-infinitiivin inessiivi * grammatika – kielioppi * häälik – äänne * hüüdsõna - interjektio * impersonaal – impersonaali; passiivi * isik - persoona * isikuline asesõna – persoonapronomini * isikuline tegumood – aktiivi, "personaali" * jaatav kõneliik – myöntömuoto, affirmatiivi * kaashäälik - konsonantti * kaasssõna – adpositio * kategooria - kategoria * kaudne kõneviis – kvotatiivi, epäsuora tapaluokka, modus obliquus * kesksõna – partisiippi * keskvõrre – komparatiivi * kindel kõneviis – indikatiivi * konditsionaal - konditionaali * konjunktsioon - konjunktio * konkreetne nimisõna – konkreettinen substantiivi * koolon - kaksoispiste * käskiv kõneviis – imperatiivi * käänkond – taivutusluokka, deklinaatio * käändsõna - nomini tai pronomini, ''sijamuodoissa taipuva sana'' * käändevorm – sijamuoto * kääne – sija, sijamuoto (''kaasus'') * kõneliik – puhelaji * kõneviis – tapaluokka, modus * lihtminevik – imperfekti * lihtsõna - yksittäissana * lihttegusõna - "yksittäisverbi" * lihtverb - "yksittäisverbi" * liitsõna - yhdyssana * liittegusõna - yhdysverbi [kiinteä yhtymä] * liitverb - yhdysverbi [kiinteä yhtymä]] * lühend – lyhenne * ''ma''-infinitiiv - ''ma''-infinitiivi * ''ma''-tegevusnimi - ''ma''-infinitiivi * mitmus – monikko * muutumatu sõna – partikkeli * määrsõna – adverbi * möönev kõneviis – jussiivi * negatiiv – negatiivi, kieltävä puhe, kieltävä puhelaji * nimi – erisnimi, propri * nimisõna – subjektiivi * näitav asesõna – demontratiivipronomini, demonstratiivinen pronomini * olevik – preesens * oleviku kesksõna - partisiipin preesens * omadussõna – adjektiivi * ortograafia - oikeinkirjoitus * paralleelvorm – rinnakkaismuoto * partikkel – partikkeli; apusana * partitsiip – partisiippi; paremmin ''kesksõna'' * passiiv – passiivi (vrt. impersonaali) * personaal – aktiivi, "personaali" * preteeritum – preteriti * põhivorm – teemamuoto; perusmuoto * pärisnimi – erisnimi, propri * pöördsõna – verbi, "persoonamuodoissa taipuva sana" * pööre – persoonamuoto, persoona * rööpvorm – rinnakkaismuoto * seisundivorm – "tilamuoto" <tarkistettava> * semikoolon – puolipiste * sidesõna – konjunktio * supiin - supiini, ''ma''-infinitiivi * supiinum - supiini, ''ma''-infinitiivi * sõnaliik – sanaluokka * sõnaraamat - sanakirja * sünonüüm – synonyymi * tagasõna – postpositio * tegumood – pääluokka * tegijanimi - tekijännimi * tegusõna – verbi * teonimi - teonnimi * tingiv kõneviis – konditionaali * täishäälik – vokaali * täisminevik - perfekti * tüvemitmus - vartalomonikko * tüvi – vartalo * umbisikuline tegumood – impersonaali; passiivi * vormitüveline mitmus - vartalomonikko .<ref name="Remes">[http://www.example.org Remes 2009], Muodot kontrastissa ... Viitattu 12.11.2011</ref> * vormitüvi – [muotovartalo] <tarkistettava> * võrdlusaste - vertailumuoto * võrre – vertailumuoto * väljendtegusõna - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji <tarkennettava> * väljendverb - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji <tarkennettava> * õigekiri - oikeinkirjoitus, ortografia * öeldis – predikaatti * ühendtegusõna – yhdysverbi [muuttuva yhtymä]] * ühendverb – yhdysverbi [muuttuva yhtymä] * ülivõrre – superlatiivi * üldminevik – preteriti ==Viitteet== <references /> ==Kirjallisuutta ja muita hyödyllisiä viitteitä== * '''[EKKR]''' Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt et al. : Eesti keele sihtasutus, Tallinn 2007 : {{ISBN|978-9985-79-210-0}}. <br /> :*Verkkoversio [http://public.keelevara.ee/login/?d=ekkr&q= EKKR, Keelevara] * '''[Remes 2009]''' [http://herkules.oulu.fi/isbn9789514291500/isbn9789514291500.pdf Muodot kontrastissa. Suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes 2009 (PDF)] [[Luokka:Viron kieli|Kielioppi]] q46zi27mdbkh8tytlucnk8mecu4m8ov 0 11426 160898 129608 2026-11-05T12:01:16Z Jcb 12574 160898 wikitext text/x-wiki == Työperusteisen maahanmuuton sanasto == """Työperusteisen maahanmuuton sanasto""" on apuväline kaikille, jotka työssään tai muussa toiminnassaan kohtaavat maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Sanasto sisältää sekä työperusteiseen maahanmuuttoon että yleisemmin maahanmuuttoon liittyvää sanastoa. Sanaston tavoitteena on, että lukija saa perustiedot maahanmuuttoon liittyvistä yleisistä käsitteistä. Tiedot on kerätty eri valtionhallinnon ohjeista ja määräyksistä sekä lakitekstistä. Sanaselityksen lopussa on yksi tai useampi linkki sivustolle, jossa asia on esitetty laajemmin. Julkaisija Etelä-Savon ELY-keskus Mikkeli {{ISBN|978-952-257-171-7}}. Sanalista on lukijoiden luettavissa, muokattavissa ja täydennettävissä Internetissä osoitteessa http://www.fi.wikibooks.org/wiki, hakusana on "Työperusteisen maahanmuuton sanasto". === AIESEC === AIESEC on riippumaton kansainvälinen opiskelijajärjestö, joka toimii 107 maassa, yli 1700 yliopistossa. AIESEC:n pääasiallinen tehtävä on järjestää kansainvälistä harjoittelijavaihtoa ja tarjota nuorille mahdollisuus kokeilla rajojaan sekä kehittää itseään. Suomessa AIESEC toimii eri korkeakouluissa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Lappeenrannassa. AIESEC = Association Internationale des Etudiants en Science Economiques et Commerciales. http://www.aiesec.org === Ajokortti === EU/ETA-maassa ja Sveitsissä myönnetty ajokortti antaa ajo-oikeuden myös Suomessa. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tulee tarkistaa ajokorttinsa kelpoisuus poliisilta. http://www.poliisi.fi === Alkuperäiskansa === Alkuperäiskansat polveutuvat siitä väestöstä, joka on asunut kyseisessä maassa maan asuttamisen tai nykyisten valtiorajojen muodostumisen aikaan. Kansat ovat myös säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa ja laitoksensa. Katso: Kantaväestö, Saamelaiset. === A-lupa === A-lupa on jatkuva määräaikainen oleskelulupa, ja se on voimassa kerrallaan enintään neljä vuotta. Lupa oikeuttaa työntekoon Suomessa. Katso: Oleskelulupa ja Oleskelulupa määräaikainen, jatkuva A. http://www.mol.fi/finnwork === Ammatillinen tunnustaminen === Tutkintojen ammatillisella tunnustamisella tarkoitetaan ulkomaisen koulutuksen tuottaman ammatillisen kelpoisuuden ja pätevyyden tunnustamista haettaessa työtä tai opiskelupaikkaa. Tunnustaminen ei johda automaattisesti virallisen todistuksen tai tutkintotodistuksen antamiseen, vaan se toimii pohjana viralliselle tunnustamiselle. Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virka-kelpoisuudesta Suomessa. Opetushallitus toimii myös tutkintojen kansain-välisen vertailun tiedotuskeskuksena. Terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on suorittanut ammattipätevyyteen johtavan tutkinnon muualla kuin Suomessa, voi tietyin edellytyksin saada laillistuksen tai nimikesuojauksen Suomessa. Tämä edellyttää toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa tutkinnon tunnustamista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kohdalla tämä toimivaltainen viranomainen on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Opetushallitus neuvoo pyynnöstä korkeakouluja akateemisen tutkinnon tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Korkeakoulujen lisäksi opetushallitus palvelee muita koti- ja ulkomaisia viranomaisia, oppilaitoksia ja yksittäisiä kansalaisia. Katso: Osaamisen tunnustaminen, Osaamisen tunnistaminen. http://www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen === Ammatti, ei-säännelty === Katso: Säännelty ammatti. === Ammatti, säännelty === Katso: Säännelty ammatti. === Ammattiliitto === Ammattiliitot valvovat jäsentensä etuja työsuhdeasioissa. Maahanmuuttaja voi liittyä ammattiliittoon, mikäli hän on työssä tai koulutuksessa. Lainsäädäntö turvaa sekä työnantajan että työntekijän oikeuden kuulua yhdistyksiin tai osallistua niiden toimintaan. Työntekijä voi kuulua tai olla kuulumatta ammattijärjestöön. Yhdistymisvapautta ei voi rajoittaa millään sopimuksilla. http://www.liitot.fi === Ammatinharjoittamisoikeus === Tietyt ammatit vaativat Suomessa ammatinharjoittamisoikeuden. Ammatinharjoittamisoikeuden tarvitsevista ammateista on luettelo opetushallituksen verkkosivuilla. Samassa luettelossa on mainittu toimivaltainen viranomainen. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa julkishallinnon tilintarkastajat sekä asianajajat. Katso: Säännelty ammatti, Ammatillinen tunnustaminen. http://www.infopankki.fi === Ansioluettelo eli CV === Ansioluettelo on työnhakuprosessissa työnhakijan “tuoteseloste“. Ansioluetteloon kootaan yksilöllisesti tiivistetyssä muodossa vähintään henkilö- ja yhteystiedot, koulutustausta ja työhistoria. On suositeltavaa, että se sisältää myös muita tietoja, kuten kielitaidon, atk-valmiudet, luottamustoimet, harrastukset, julkaisut, erityistaidot ja niin edelleen. Ansioluettelon tulisi pituudeltaan olla yhdestä kolmeen sivua. Ansioluettelon sijasta käytetään usein termiä CV (Curriculum Vitae = elämän kulku). Katso: Europassi. http://www.mol.fi === Ansiosidonnainen päiväraha === Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat oikeutettuja ammattiliittoon kuuluvat ja vaaditun työssäoloajan täyttävät henkilöt. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enintään 500 arkipäivältä. Maahanmuuttajalla on tietyin edellytyksin oikeus saada ansiosidonnaista päivärahaa Suomessa. Katso: Työttömyysturva. http://www.kela.fi === Asioimistulkki === Asioimistulkki on ammattitutkinnon suorittanut tulkki, jota tarvitaan tavallisimmin maahanmuuttajan ja suomalaisen viranomaisen välillä päivittäisessä arkielämässä. Asioimistulkki ei asioi, hän yksinomaan tulkkaa asioimistilanteessa käytetyt puheenvuorot. Suomessa on seitsemän alueellista tulkkikeskusta, ja niiden yhteys-tiedot löytyvät muun muassa työministeriön kotisivulta. Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta järjestetään monissa oppilaitoksissa ympäri maata. http://www.asioimistulkki.info === Assimilaatiopolitiikka === Assimilaatio eli sulautuminen merkitsee politiikkana pyrkimystä saada vähemmistökulttuurin edustaja omaksumaan enemmistökulttuurin. Vertaa: Integraatio. === Asumisperusteinen sosiaaliturva === Katso: Sosiaaliturva, asumisperusteinen. === Asumistuki === Suomessa voi asumistukea saada myös ulkomailta muuttava henkilö, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Katso: Sosiaaliturva. http://www.kela.f === Asunto === Kunta voi sisällyttää asunnonhankinnassa avustamisen kotouttamisohjelmaansa, joten työnantaja voi tiedustella kunnalta mahdollista apua asunnontarvitsijalle. Ennen ulkomaisen työntekijän Suomeen saapumista on tärkeätä pohtia, mistä työntekijälle löytyy asunto ja millaiset resurssit työnantajalla on auttaa asunnon etsimisessä. Asuntoja voi etsiä myös vapailta asuntomarkkinoilta. http://www.kunnat.net === Avainhenkilö, ulkomainen === Ulkomainen avainhenkilö on työtekijä, jonka työtehtävät Suomessa olevan työnantajan palveluksessa edellyttävät erityisosaamista. Avainhenkilön rahapalkka on koko Suomessa työskentelyn ajan vähintään 5800 euroa kuukaudessa. Vähimmäispalkkamääräys ei koske opettajina tai tutkijoina suomalaisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai muissa ylemmissä oppilaitoksissa työskenteleviä henkilöitä. Avainhenkilölain perusteella Suomeen tulevan avainhenkilön palkasta peritään progressiivisen tuloveron sijasta 35 %:n lähdevero, vaikka työsuhde kestäisi yli kuusi kuukautta. Katso: Lähdeverokortti ja lähdeveromenettely, Ennakonpidätys. http://www.vero.fi === Avainhenkilösopimus === Avainhenkilösopimuksessa määritellään työhön liittyvät erityispiirteet muun muassa riskienhallintaan, vaitiolovelvollisuuteen ja palkanmaksuun liittyvissä asioissa. Yritys voi tehdä erillisen avainhenkilösopimuksen johtotason tai muun tärkeäksi katsomansa työntekijän kanssa. Sopimuspohjia on saatavissa muun muassa internetistä. http://www.dancon.fi === Biometriset matkustusasiakirjat === Suomi otti käyttöön biometrisen passin elokuussa 2006, minkä jälkeen Suomen myöntämissä matkustusasiakirjoissa, mukaan lukien muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja, on mikrosiru. Sirulle tallennetaan matkustusasiakirjan tiedot: kasvokuva, henkilötiedot ja passin tiedot. Sirulla on lisäksi tietoja, jotka vaikeuttavat passin tai asiakirjan väärentämistä ja sirun tietojen väärinkäyttöä. Biometrisen passin käyttöönoton jälkeen vanhanmallisia muukalaispasseja ja pakolaisen matkustusasiakirjoja ei enää myönnetä, mutta niitä voi edelleen käyttää niiden voimassaoloajan loppuun saakka. Biometrinen muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja on voimassa enintään viisi vuotta. http://www.migri.fi, http://www.poliisi.fi === B-lupa === B-lupa on tilapäinen määräaikainen oleskelulupa ja se on voimassa kerrallaan enintään vuoden. Lupa oikeuttaa työntekoon Suomessa. Katso: Oleskelulupa ja Oleskelulupa määräaikainen, tilapäinen B, http://www.mol.fi/finnwork === CC-palvelu === Contact Center-palvelu Katso: Työlinjan CC-palvelu. === CIMO === Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International Mobility) on kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO tarjoaa työnantajalle seuraavanlaisia kansainvälistymismahdollisuuksia: kielten opetus ja oppiminen, kansainvälisen harjoittelijan palkkaaminen, aikuiskoulutuksen kehittäminen ja ammatillinen koulutus kansainvälisessä yhteistyössä. http://www.cimo.fi === CV eli ansioluettelo === Katso: Ansioluettelo. === CV online-palvelu === CV-online palvelu on EURES-verkkopalvelu. Palvelussa voi selata kansainvälisten työnhakijoiden ansioluetteloita, ja työnantajat voivat etsiä sopivia työntekijöitä avoimiin työpaikkoihinsa ja ottaa heihin suoraan yhteyttä. Katso: EURES, Oma EURES, CV-netti. === CV-netti === CV-netti on TE-toimistojen nettipalvelu. Työnantaja voi itse etsiä työntekijää työhallinnon verkkosivuilta. Paikanhakijat esittäytyvät cv-netti-hakupalvelussa. Käytössä on myös cv-vahti-palvelu, jonka avulla työnantaja voi tilata suoraan sähköpostiin tietoa uusista, kriteerit täyttävistä työnhakijoista. http://www.eures.fi === DUBLIN-asetus === Dublin-asetus on vastuunmäärittämisasetus, joka määrittelee sen EU:n jäsenvaltion (sekä Norja, Islanti ja Sveitsi), joka käsittelee henkilön turvapaikkahakemuksen. Pääsääntöisesti turvapaikkahakemuksen käsittelee vain yksi valtio. http://www.intermin.fi === E101-lomake === Lähetyt työntekijät tuovat mukanaan lähettäjämaan viranomaisen antaman E101-lomakkeen, jonka perusteella heidän sosiaaliturvansa määräytyy. Katso: Lähetetyt työntekijät. http://www.kela.fi === E301-lomake === Toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä kertyneet työkaudet selvitetään E301-lomakkeella. Nämä työkertymät voidaan lukea hyväksi määriteltäessä työttömyysturvaetuuksia uudessa asuinmaassa. E301-todistuksen kirjoittaa sen maan viranomainen, missä työ on tapahtunut. http://www.kela.fi === EAKR-ohjelma === EAKR-ohjelma on Euroopan aluekehitysrahaston varoin toteutettava ohjelma, joka tukee yrityksiä muun muassa osaamisessa, innovaatioiden synnyttämisessä ja verkottumisessa. EU rahoittaa hankkeita rakennerahastoista, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. http://www.rakennerahastot.fi === Edunvalvoja === Edunvalvoja voidaan määrätä ihmiselle, joka ei itse kykene valvomaan omaa etuaan tai muuten hoitamaan asioitaan. Edunvalvojan voi määrätä joko käräjäoikeus tai maistraatti. Nimensä mukaisesti edunvalvoja puolustaa päämiehensä etuja sekä edustaa häntä tämän asioissa. Edunvalvojan toimialue on määrätty hänen toimivaltamääräyksissään, eikä hän siten saa toimia päämiehensä puolesta aivan kaikissa asioissa. http://www.laki.fi === EFTA-maat === Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA (lyhenne sanoista European Free Trade Association) on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein. http://www.tulli.fi === Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus === Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä ovat muun muassa alueellisten ulkomaista työvoimaa koskevien työlupalinjausten antaminen sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät tehtävät. Lisäksi ELY-keskukset neuvovat kaikkia yrittäjäksi ryhtyviä, myös maahanmuuttajia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) on perustettu 1.1.2010. ELY-keskuksiin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien sekä lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä ja palveluita. http://www.ely-keskus.fi === Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa === Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan tarvitsee ulkomaalainen, joka aikoo harjoittaa Suomessa itsenäistä elinkeinoa tai ammattia. Lupaa eivät tarvitse EU:n jäsenmaiden ja niihin rinnastettavien maiden kansalaiset. Katso: Säännellyt ammatit, EU-kansalainen. http://www.migri.fi === ELY-keskus === Katso: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. === Eläketuki === Eläketuella mahdollistetaan pitkään työttöminä olleiden ikääntyneiden henkilöiden siirtyminen työmarkkinatuelta työttömyyseläkkeen suuruiselle eläketuelle. Eläketuen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa Kela, joka myös antaa päätöksen eläketuesta. Katso: Maahanmuuttajan erityistuki. http://www.kela.fi === Ennakkoluulo === Ennakkoluulot ovat epäeettisesti tai perusteettomasti muodostettuja mielipiteitä, jotka perustuvat usein puutteelliseen tietoon. Omat päätelmät perustetaan kielteiseen tai myönteiseen tuntemukseen kohteena olevasta asiasta. === Ennakonpidätys === Ennakonpidätys on ansiotulosta pidätettävä vero. Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi tuleva työntekijä hakee verotoimistosta lähdeverokortin. Lähdevero on lopullinen ja sen määrä on 35 %. Yli kuudeksi kuukaudeksi tulevaa työntekijää verotetaan progressiivisesti samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvia. Katso: Lähdeverokortti, Lähdeveromenettely, Verokortti, Verotus. http://www.vero.fi === Ensimmäinen oleskelulupa === Katso: Oleskelulupa, ensimmäinen. === Erasmus === Erasmus on Euroopan korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma. Lyhenne tulee sanoista European Region Action Scheme for the Mobility of University Students. http://www.cimo.fi === ESR, Euroopan sosiaalirahasto === Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on yksi EU:n rakennerahastoista, ja sen tehtävänä on muun muassa tukea työttömyyden ehkäisyä sekä edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta erityisesti niillä alueilla, joilla kehitys on muita heikompaa. http://www.rakennerahastot.fi === ETA-maat === ETA:n eli Euroopan talousalueen muodostavat Euroopan unionin jäsenmaat ja Islanti, Liechtenstein sekä Norja. Eta-sopimus tehtiin vuonna 1994. Katso: EU-kansalainen. http://www.tulli.fi === Etnisten suhteiden neuvottelukunta === Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO on valtioneuvoston asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. http://www.intermin.fi === Etnisyys === Etnisyys on ryhmän jäsenten itsensä kokema, subjektiivinen etninen identiteetti. Etnisyys-termin kantasana on kreikan ethnos, joka tarkoittaa sisäisesti enemmän tai vähemmän kiinteää, outoa ja vierasta joukkoa. Tieteelliseen kielenkäyttöön ethnos-sana ilmaantui 1800-luvun puolivälissä tarkoittamaan ihmisryhmää, esimerkiksi kansaa. http://www.intermin.fi === ETNO === Katso: Etnisten suhteiden neuvottelukunta. === Etnosentrismi === Etnosentrismi tarkoittaa oman kulttuurin tai tapojen asettamista normaaliksi keskipisteeksi. Ajattelumalli, jonka mukaan juuri “meidän“ tapamme on luonnollinen tapa olla. http://www.uta.fi === EU === EU eli Euroopan unioni on eurooppalaisten valtioiden taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppanuus. EU:n jäsenvaltioita ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espan-ja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxem-burg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. http://www.europa.eu === EU-kansalainen ja häneen rinnastettava === Suomi on EU:n jäsenvaltio. EU-maiden kansalaisilla on vapaa liikkumis- ja työnteko-oikeus unionin alueella. Vapaan liikkumisen säännöksiä sovelletaan myös Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaisiin. Islannin, Liechtensteinin ja Norjan oikeudet perustuvat ETA-sopimukseen. Sveitsin kanssa EU on erikseen tehnyt sopimuksen vapaasta liikkuvuudesta. http://www.europa.eu === EURES === European Employment Services (EURES) on kaikki EU/ETA-maat sekä Sveitsin kattava työnvälitysverkosto. EURES palvelee sekä kaikkia työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla, että työnantajia, jotka haluavat hakea työntekijöitä toisista EURES-alueen maista. EURES:lla on oma verkkosivustonsa, jossa on työpaikka- ja hakijapankki, sekä tietokannat eri maiden työ- ja elinoloista ja alueellisista työmarkkinoista. Työnhakijat voivat jättää työhakemuksensa ja ansioluettelonsa EURES-portaalin hakijapankkiin (CV Search), josta työnantajat voivat etsiä sopivia henkilöitä avoimiin työpaikkoihinsa ja ottaa heihin suoraan yhteyttä. EURES-hakijapankin käytössä olevat kielet ovat englanti, ranska ja saksa. Suoria yhteyksiä voi kuitenkin hoitaa millä kielellä tahansa. EURES-alueen maan kansalainen on toisessa sopimusmaassa tasa-arvoinen paikallisiin työnhakijoihin nähden. EURES-Helpdesk puhelinpalvelun numero on 00800 4080 4080. Katso: EURES-messut; EURES-neuvoja, EURES-portaali. http://www.mol.fi/eures, http://www.ec.europa.eu/eures === EURES-messut === Eurooppalainen työnvälitysverkosto (EURES) järjestää eri puolilla Eurooppaa lukuisia työnantajille sekä työnhakijoille suunnattuja rekrytointimessuja, joihin EURES-neuvojat eri puolilta Eurooppaa osallistuvat. Ulkomailla järjestettävillä messuilla haetaan yhden tai useamman alan työntekijöitä, ja paikalla on usein työnantajia monista maista. Alueen EURES-neuvoja antaa tarvittaessa lisätietoja messuista. Katso: EURES-neuvoja. http://www.mol.fi/eures, http://www.ec.europa.eu/eures === EURES-neuvoja === EURES-neuvoja auttaa työnantajaa sekä työntekijää ulkomailta rekrytoitaessa. EU/ETA-alueella on yli 800 neuvojan verkosto. Suomessa EURES-neuvojia toimii seuraavissa työ- ja elinkeinotoimistoissa: Helsinki (Kluuvi), Espoo, Turku, Maarianhamina, Pori, Tampere, Lahti, Kouvola, Mikkeli, Savonlinna, Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä, Hämeenlinna, Kuopio, Joensuu, Kajaani, Oulu, Tornio ja Rova-niemi. Katso: EURES. http://www.mol.fi/eures, http://www.ec.europa.eu/eures === EURES-portaali === EURES-portaalin eli Eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden verkkopalvelun tarkoituksena on auttaa eurooppalaisia työnantajia löytämään työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin ja tarjota hyödyllistä tietoa rekrytoinnista Euroopan työmarkkinoilla. Eurooppa tarjoaa paljon mahdollisuuksia työnantajille, jotka hakevat tietyn alan osaajia. EURES antaa työnantajille, varsinkin pk-yrityksille, niiden tarpeisiin mukautettuja palveluja tietojen saamiseksi sopivista työnhakijoista EURES-alueen- maista. Katso: EURES. http://www.mol.fi/eures, http://www.ec.europa.eu/eures === Euroguidance === Euroguidance-verkosto tukee opetus- ja työhallinnossa toimivia ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Palveluita ovat muun muassa julkaisut, asiantuntijavaihto, neuvonta ja koulutus. Verkosto käsittää 32 maata; Suomessa CIMO toimii kansallisena Euroguidance-keskuksena. http://www.cimo.fi === Euroopan komissio === Euroopan komissio on EU:n toimeenpaneva elin. Se laatii ehdotuksia uutta EU-lainsäädäntöä varten ja hoitaa päivittäisiä tehtäviä, jotka koskevat EU:n politiikan toteuttamista ja varojen käyttöä. Komissio edustaa ja puolustaa koko EU:n etuja ja varmistaa, että kaikki jäsenmaat noudattavat unionin perussopimuksia ja lakeja. http://www.ec.europa.eu/about/index_fi.htm === Euroopan muuttoliikeverkosto (EMV) === EMV:n tavoitteena on vastata yhteisön toimielinten sekä jäsenvaltioiden viranomaisten ja laitosten tarpeeseen saada ajantasaista, luotettavaa, puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. EMV antaa lisäksi yleisölle tietoa näistä asioista. http://www.europa.eu === Euroopan Sosiaalirahasto === Katso: ESR Euroopan sosiaalirahasto. === Eurooppalainen sairaanhoitokortti === EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset saavat oman maansa myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa, kun he vierailevat tai oleskelevat väliaikaisesti Suomessa. Kortti ei käy Kela-korttina. http://www.kela.fi === Europassi === Europassi on henkilökohtainen asiakirjoista koostuva kansio, jonka avulla osaajat voivat esitellä tutkintonsa ja pätevyytensä Euroopassa. Europassi on Euroopan komission kehittämä järjestelmä, jonka avulla opiskelijat ja työntekijät voivat osoittaa osaamisensa työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Europassin asiakirjat ovat ansioluettelo, kielipassi, liikkuvuustodistus ja ammatillisten tutkintotodistusten sekä korkeakoulutodistusten kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite. Europassin avulla työnantaja voi rekrytoidessaan vertailla hakijoiden koulutusta, kielitaitoa ja muuta osaamista. http://www.oph.fi/europassi === EY-asetus === EY-asetus koordinoi muun muassa henkilön sosiaaliturvaa hänen muuttaessaan EU-maasta toiseen. Asetuksella pyritään takaamaan, etteivät muuttavat henkilöt menetä ansaitsemaansa sosiaaliturvaa maahanmuuton tai maastamuuton vuoksi. http://www.kela.fi === Globalisaatio === Globalisaatio tarkoittaa kansainvälistymistä ja maailmanlaajuista verkottumista sekä yhteiskunnallista muutosta ja kansainvälisten suhteiden tiivistymistä, mikä on kehittynyt asteittain historian kuluessa ja ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä. http://www.europa.eu, http://www.utu.fi === Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma === Hallitus on laatinut maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa linjataan valtion maahan-muuttopolitiikkaa ja sen eri osa-alueita. Katso: Maahanmuuttopolitiikka. http://www.intermin.fi === Henkilöiden vapaa liikkuvuus Pohjoismaiden välillä === Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) välillä vallitsee maiden keskinäiseen sopimukseen perustuva henkilöiden vapaa liikkuvuus. http://www.formin.finland.fi === Henkilökortti === Poliisi myöntää henkilökortteja, jotka voivat olla myös väliaikaisia tai alaikäisen henkilökortteja. Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalainen, joka on merkitty Suomen väestötietojärjestelmään ja joka pystyy luotettavasti todistamaan henkilöllisyytensä, voi hakea poliisilta henkilökorttia, joka ei kuitenkaan ole matkustusasiakirja. Henkilökorttihakemus on jätettävä paikallispoliisille henkilökohtaisesti. http://www.poliisi.fi === Henkilökortti matkustusasiakirjana === EU:ssa Suomen kansalainen voi käyttää passin sijasta matkustusasiakirjana poliisin myöntämää henkilökorttia seuraaviin maihin matkustaessaan: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tsekki, Unkari ja Viro. Ajokortti ei ole matkustusasiakirja. Matkustusasiakirjana ei kuitenkaan voida käyttää alaikäisen tai väliaikaista henkilökorttia eikä ulkomaalaiselle myönnettyä henkilökorttia. Pohjoismaissa ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilöllisyys on voitava tarvittaessa osoittaa. http://www.poliisi.fi === Henkilöstöpalveluyritys === Henkilöstöpalveluyritys auttaa työnantajaa löytämään oikean henkilön muun muassa vuokraamalla henkilöstöä. Palvelu on maksullinen työnantajalle, työntekijältä maksua ei saa ottaa Suomessa. === Henkilötunnus === Henkilötunnus on valtion kansalaiselle antama yksilöivä tunniste, jota käytetään muun muassa viranomaisten kanssa asioitaessa. Henkilötunnuksen alkuosassa on henkilön syntymäaika ja loppuosa koostuu tunnistenumero-/kirjainsarjasta ja tarkistusnumerosta. Väestötietojärjestelmään tehty rekisterimerkintä lapsen syntymästä tai ulkomaalaisen Suomeen muutosta oikeuttaa henkilötunnukseen. Henkilötunnuksia voidaan antaa vain yksi henkilöä kohti. Vakinaisesti Suomeen muuttaville henkilöille rekisteröidään kotikunta ja he saavat suomalaisen henkilötunnuksen. Lisäksi henkilötunnus voidaan antaa maassa tilapäisesti oleskelevalle henkilölle. Rekisteröinti tapahtuu paikallisessa maistraatissa. http://www.intermin.fi === Hyvitys yhdenvertaisuuslain rikkomisesta === Syrjityllä henkilöllä on oikeus saada hyvitystä tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain perusteella. Hyvitystä on oikeus saada, jos henkilöä on syrjitty työelämässä, oppilaitoksessa, ammatillisessa etujärjestössä tai tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Katso: Yhdenvertaisuuslaki. http://www.tyosuojelu.fi/fi/yhdenvertaisuus === Ihmiskauppa === Ihmiskauppa on toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa vär-väys-tä, kuljettamista, kätkemistä ja/tai vastaanottamista, johon liittyy uhkaamista, pakot-tamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista. http://www.poliisi.fi === Ihmisoikeudet === Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat turvaamaan sopimuksessa luetellut oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille alueel-laan oleville ihmisille. http://www.formin.finland.f === Ihmisoikeussopimus === Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauk-sien suojaamiseksi) on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, johon ovat liittyneet useimmat Euroopan maat. http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti === Ilmoitus ulkomaisesta vuokratyöntekijästä === Ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava ilmoitus pääkaupunkiseudun verotoimistolle Suomessa työskentelevistä työntekijöistään. Ajantasainen luettelo valtioista, joista tulevista vuokratyöntekijöistä ilmoitus on annettava, on vero.fi-sivustolla. http://www.vero.fi === Ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä === Työn teettäjän Suomessa on annettava verohallinnolle ilmoitus ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut ulkomaista vuokratyövoimaa Suomessa tehtävään työhön. Ajantasainen luettelo valtioista, joista tulevista vuokratyöntekijöistä ilmoitus on annettava, on vero.fi-sivustolla. http://www.vero.fi === Individuaalinen kulttuuri === Katso: Yksilökeskeinen kulttuuri. === Infopankki === Infopankki on maahanmuuttajille suunnattu verkkopalvelu 15 eri kielellä. Kielet ovat: suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, espanja, albania ja kurdi (sorani). Infopankki toimii myös viranomaisten ja työnantajien apuna. Infopankissa on tietoa muun muassa lupa-asioista, opiskelusta ja työstä Suomessa sekä sosiaali- ja kulttuuripalveluista. http://www.infopankki.fi === Integraatio === Integraatio on sopeutumista mutta ei sulautumista. Siinä pyritään sekä ylläpitämään omia kulttuuriperinteitä että luomaan yhteyksiä enemmistökulttuuriin. Integraation pyrkimyksenä on monikulttuurisuus; oma kulttuuriperinne pyritään säilyttämään samanaikaisen yhteiskuntaan sopeutumisen kanssa. Vertaa: Assimilaatio. === ISBE === Itä-Suomen Businessedustusto (ISBE Oy) on itäsuomalaisten elinkeinoyhtiöiden, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteinen Venäjä-palveluyhtiö, joka tarjoaa monipuolisen ja asiantuntevan tuen pk-yritysten Venäjä-toiminnalle. ISBE Oy:llä on päätoimitilat Pietarissa. http://www.isbe.fi === Isyysvapaa === Isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää isyysvapaata 1–18 arkipäivää ja hoitaa lasta kotona äidin kanssa samaan aikaan. Vapaan ajalta Kela maksaa isyysrahaa. Äiti saa samalta ajalta normaalisti äitiys- tai vanhempainrahan. Kun isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään 12 viimeistä arkipäivää, hän saa sen jatkoksi 1–12 ylimääräistä arkipäivää vapaata. Tätä noin neljän viikon jaksoa kutsutaan isäkuukaudeksi. Maahanmuuttaja voi tarkistaa oikeutensa Kelasta. Katso: Äitiysvapaa. http://www.kela.fi === Julkishallinnon yhteinen portaali === Portaaliin on koottu kattavasti julkishallinnon eri organisaatioiden sekä niiden toimintaa täydentävien järjestöjen tuottamia asiointipalveluita ja tietoja. http://www.suomi.fi === Kaksoiskansalaisuus === Katso: Monikansallisuus. === Kansainvälinen opiskelija === Ulkomaalaisia opiskelee Suomessa eri nimikkeillä muun muassa vaihto-, erillis- ja tutkinto-opiskelijoina. EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat voivat tehdä työtä vapaasti koko opiskelun ajan. Muualta tulleilla opiskelijoilla on rajoitettu työoikeus. Katso: Opiskelijan oleskelulupa, Opiskelijastatus. http://www.uta.fi === Kansainvälinen suojelu === Turvapaikanhakija voi hakea kansainvälistä suojelua turvapaikkahakemuksella. Hakemus esitetään Suomen rajalla tai alueella, ja se käsitellään turvapaikkamenettelyssä. http://www.migri.fi === Kansalaistaminen === Kansalaistaminen tarkoittaa kansalaisuuden myöntämistä hakemuksesta. Kansalaisuutta haetaan lomakkeella, jonka voi tulostaa internetistä. Lomakkeita saa myös poliisilta ja Maahanmuuttovirastolta. Hakemus jätetään henkilökohtaisesti kotikunnan poliisille, joka tarkistaa hakijan henkilöllisyyden hakemusta jätettäessä. http://www.migri.fi === Kansalaisuus === Kansalaisuus on jäsenyys tietyssä valtiossa. Se sisältää sekä oikeuksia että velvollisuuksia, muun muassa täydet poliittiset oikeudet ja oikeuden saada diplomaattista suojelua ulkomailla. http://www.migri.fi === Kansalaisuusilmoitus === Oikeus saada Suomen kansalaisuus ilmoituksen perusteella rajoittuu tiettyihin henkilöryhmiin, jotka täyttävät ilmoituksen ehdot. Lisätietoa näistä ehdoista saa Maahanmuuttovirastosta.[1] === Kansalaisuustunnus === Kansalaisuustunnus, esimerkiksi passissa, osoittaa henkilön kansalaisuuden (Suomessa FIN). === Kansallisuus === Kansallisuus on henkilön etninen tausta. Kansallisuus muodostuu ryhmän kielen, uskonnon, alkuperämaan tai kulttuurin perusteella. http://www.migri.fi === Kansaneläke === Kansaneläke maksetaan niille, jotka kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin ja täyttävät kansaneläkelaissa säädetyt ehdot. Kansaneläke alkaa kertyä Suomeen toisesta EU/ETA-maasta sekä Sveitsistä tulevalla neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen kestävässä työskentelyssä. EU:n ulkopuolelta saapuvaa työntekijää koskee vaatimus vakinaisesta asumisesta, eli häneltä edellytetään toistaiseksi tai vähintään kahden vuoden määräajaksi solmittua työsuhdetta. http://www.kela.fi === Kantaväestö === Katso: Valtaväestö. === Karkottaminen === Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet karkotetaan. Katso: Käännyttäminen. http://www.migri.fi === Kausityövoima === Kausityövoima tarkoittaa työvoimaa, jota työnantajat palkkaavat sesonkiaikana. Viisumivelvollisen maan kansalainen voi tulla kausityöhön viisumin mukaisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi puolen vuoden aikana. Viisumivapaan maan kansalainen voi työskennellä kausityössä enintään kolme kuukautta puolen vuoden aikana. EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset voivat työskennellä Suomessa. Ulkomaalaislain mukaisesti on ulkomaalaisella, joka tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten korjuuseen tai turkistarhatyöhön, oikeus tehdä työtä ilman oleskelulupaa enintään kolmen kuukauden ajan. Kyseinen laki ei koske luonnonmarjojen poimintaa, joka ei tapahdu ansiotyönä. Myös metsämarjojen poiminta on kuitenkin vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan mahdollista ilman oleskelulupaa. Katso: Ulkomaalainen metsämarjanpoimija. http://www.mol.fi === Kela, Kansaneläkelaitos === Kansaneläkelaitos eli Kela on eduskunnan valvonnassa toimiva virasto, joka huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta. Työnantajia Kela palvelee monipuolisella neuvonnalla, joihin kuuluvat myös maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvät asiat. http://www.kela.fi === Kela-kortti eli sairausvakuutuskortti === Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimistoon ja täytettävä hakemus-lomake Y 77, jonka perusteella Kela antaa päätöksen siitä, kuuluuko hän Kelan sosiaaliturvan piiriin. Sosiaaliturvan piiriin kuuluva henkilö saa Kela-kortin. Kortti on palautettava Suomesta lähtiessä ja annettava Kelalle maastapoistumisilmoitus Y 39 -lomakkeella. http://www.kela.fi === Kielikoulutus ja kielikurssit === Maahanmuuttajille on tarjolla kielikoulutusta ja kielikursseja, joista osa on maksullisia ja osa maksuttomia. Opetusta järjestävät työ- ja elinkeinotoimistojen lisäk-si monet oppilaitokset ja kansalaisopistot, järjestöt, maahanmuuttajahankkeet sekä yksityiset tahot. Myös työnantaja voi halutessaan osallistua maahanmuuttajataustaisen työntekijän kielikoulutuksen kustannuksiin. Yhteishankintakoulutuksessa kielikoulutusta voidaan antaa ammatillisen koulutuksen ohella. Katso: Kotouttamiskoulutus, Yhteishankintakoulutus. http://www.oph.fi === Kielikylpy === Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa keskusteluissa käytetään opittavaa kieltä. http://www.uwasa.fi/kielikylpy === Kielitaito === Kielitaidolla tarkoitetaan henkilön valmiuksia käyttää tiettyä kieltä sen eri osa-alueil-la. Nämä osa-alueet voidaan karkeasti jakaa puhumiseen, lukemiseen, kirjoittamiseen ja kuuntelemiseen. Kielitaitoa ja sen eri osa-alueita voidaan arvioida yleisillä kielitutkinnoilla, joihin voi osallistua kuka tahansa riippumatta siitä, missä ja miten on kieltä oppinut. Suomen kielen testit on tarkoitettu pääasiassa maahanmuuttajille tai ulkomaalaisille. Katso: Yleinen kielitutkinto. http://www.oph.fi/yleiset_kielitutkinnot === Kiintiöpakolainen === Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön mukaisesti. Suomen eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden. Määrä on ollut jo vuosia 750. Kiintiöpakolaisen pakolaisaseman vahvistaa YK:n pakolaisjärjestö, minkä jälkeen henkilö uudelleensijoitetaan Suomeen. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan ja hänellä on Suomessa työnteko-oikeus. Katso: UNHCR. http://www.migri.fi === Kokoaikainen työsuhde === Kokoaikaisessa työsuhteessa käytössä on normaali työaika, mikä tavallisesti tarkoittaa viittä työpäivää ja joko 37,5 tai 40 tuntia viikossa. http://www.tyoelamaan.fi === Kollektiivinen kulttuuri === Katso: Yhteisökeskeinen kulttuuri. === Konsulaatti === Konsulaatti on jonkin maan viranomaisedustusto toisen maan alueella. Konsulaatti palvelee kyseisessä maassa olevia kansalaisiaan ja muita henkilöitä edustamaansa maahan liittyvissä asioissa. http://www.infopankki.fi === Kotikunta === Kotikunta on se kunta, jossa henkilö asuu vakituisesti. Vastasyntyneen lapsen kotikunnaksi katsotaan äidin kotikunta lapsen syntyessä. Kotikunnan saaminen edellyttää henkilön maahantuloa ja asumista Suomessa. Maahanmuuttajalla on velvollisuus esittää selvitys asumistarkoituksensa vakinaisuudesta. Katso: Oleskelulupa, Rekisteröinti. http://www.kunnat.net === Kotouttaminen === Kotouttamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät maahanmuuttajan kotoutumiseen. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. TE-toimistot ja kuntien maahanmuuttotyöntekijät auttavat Suomeen muuttavia alkuun. Kunnalla on alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja ELY-keskukset huolehtivat suunnittelusta yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa. Katso: Kotoutuminen. http://www.ely-keskus.fi, http://www.mol.fi === Kotouttamislaki === Kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Lain tarkoituksena on myös turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Kotouttamista tukevien toimenpiteiden piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Katso: Kotikunta. http://www.finlex.fi === Kotouttamisohjelma === Kotouttamisohjelma on kunnassa tai kuntien yhteistyönä tehty asiakirja, joka sisältää kyseisen kunnan osalta kotouttamiseen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet sekä resurssit. Kunta laatii kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. http://www.kunnat.net === Kotouttamispolitiikka === Kotouttamispolitiikka on poliittinen linjanveto koskien maahanmuuttoa, pakolai-suutta ja muuttoliikettä. Linjaukset koskevat vastaanottamista ja integrointia sekä vastuumekanismia ja hallintoa. http://www.intermin.fi === Kotouttamisyksikkö === Katso: Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikkö. === Kotoutuminen === Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttaneen henkilön sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään siten, että henkilö säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa. Maahanmuuttajan koulutustaso, eri kulttuurien tuntemus ja valta-väestön asenteet vaikuttavat merkittävästi kotoutumisen edistymiseen. http://www.intermin.fi === Kotoutumiskoulutus === Kotoutumiskoulutus tai lyhyemmin “kotokoulutus“ on maahanmuuttajien työ-markki-noille pääsyä ja yhteiskuntaan sopeutumista edistävää koulutusta, johon liittyy vahvasti kielen opiskelu. Maahanmuuttajille tarjolla oleva koulutus kattaa käytännössä koko suomalaisen koulutustarjonnan. Kielitaitoa ja yhteis-kunnan tuntemusta voi kartuttaa opiskelemalla esim. kansalais- ja työväen-opistoissa, aikuislukioissa, kansanopistoissa tai avoimissa korkeakouluissa. http://www.ely-keskus.fi. http://www.mol.fi === Kotoutumissuunnitelma === Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma kotoutumisen edistämiseksi. Laadinnassa ovat mukana maahanmuuttajan lisäksi työvoimaneuvoja ja tarvittaessa myös kunnan edustaja. Kotoutumissuunnitelmassa kootaan kullekin työikäiselle maahanmuuttajalle henkilökohtaiset toimenpiteet, jotka parantavat maahanmuuttajan työllistymismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia tasavertaisesti osallistua yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen elämään. Suunnitelmakauden aikainen toimeentulo turvataan kotoutumistuella. Kotoutumissuunnitelma tehdään sen jälkeen, kun muuttaja on merkitty väestötietojärjestelmään pysyvästi Suomessa asuvaksi. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan kestää kolme vuotta sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on merkitty ensimmäisen kotikuntansa väestöön. Maahanmuuttajan oikeutta suunnitelmaan voidaan pidentää enintään kahdella vuodella. Pidennystä voi saada luku- ja kirjoitustaidon tai perusopetuksen oppimäärän hankkimista varten. Myös maahanmuuttajan ikä, vamma, sairaus, lastensuojelutoimenpide ja äitiys- tai isyysvapaa voi oikeuttaa pidennykseen. Pidentämisestä neuvottelevat maahanmuuttajan suunnitelman laatimiseen osallistuneet viranomaiset yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Päätöksen tekee TE-toimisto. http://www.kunnat.net. http://www.intermin.fi === Kotoutumistuki === Työttömälle maahanmuuttajalle työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena pääsääntöisesti kolmen ensimmäisen Suomessa asumisvuoden ajan. Kotoutumistuen saaminen edellyttää, että maahanmuuttajalle on laadittu kotoutumissuunnitelma, kun hän on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa tai hakee toimeentulotukea sosiaalitoimistosta. Erityisistä syistä kotoutumistuen maksuaika voidaan pidentää viiteen vuoteen. Katso: Kotoutumissuunnitelma, Työttömyysturva. http://www.kela.fi === Koulutusnetti === Koulutusnetti on opetushallituksen nettipalvelu, jossa on ajankohtaista tietoa koulutuspalveluista. Työnantaja voi ohjata työntekijäänsä etsimään lisäkoulutusta koulutusnetin kautta. http://www.koulutusnetti.fi === Ksenofobia === Ksenofobia tarkoittaa muukalaisvihamielisyyttä tai -pelkoa. Muukalaispelko on kielteistä, eri asteista ennakkoluuloa muualta tulevia tai muuta etnistä ryhmää edustavia ihmisiä kohtaan. http://www.suomisanakirja.fi === Kulttuuri === Kulttuuri on tapojen ja uskomusten moninaisuus, jonka ihmiset ovat omaksuneet tietyn yhteisön jäseninä. Yhteisön aineelliset ja henkiset saavutukset ovat muokanneet kokonaisuuden, joka koostuu historiasta, perinteistä, ajattelusta, kielestä, emotionaalisista piirteistä ja elintavoista sekä käytänteistä. Kulttuuri-sanalla voidaan tarkoittaa myös tietoisesti luotua ja ylläpidettyä korkeakulttuurista taidetta. http://www.suomisanakirja.fi === Kulttuurisensitiivisyys === Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa kulttuurisesti vastaanottavaista asennoitumistapaa, käyttäytymistä, tarkkaa ja jatkuvaa havainnoimista sekä analysointia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ollaan valmiita kohtaamaan toinen ihminen arvostavasti tiedostaen etnisen taustan, kulttuurin, sosiaalisen statuksen ja uskonnollisen vakaumuksen tai erilaisten kielten vaikutukset. http://www.thl.fi === Kulttuuritulkki === Kulttuuritulkki toimii viestin- ja kulttuurinvälittäjänä auttaen kulttuurien välisissä kohtaamisissa. Suomessa on paljon etniseltä, kulttuuriselta, uskonnol-liselta tai kansalliselta taustaltaan erilaisia ihmisiä, jotka etsivät paikkaansa yhteis-kunnassa. He voivat olla maahanmuuttajataustaisia tai kuulua kansallisiin vähemmistöihin. Osallistuminen kansalaisyhteiskunnan toimintaan saattaa olla vaikeaa kielitaidon puutteen, huonon itsetunnon, kulttuurierojen, ennakkoluulo-jen tai syrjinnän takia. Kulttuuritulkkia voi käyttää tilanteissa, joissa Suomen kulttuuria ja tapoja selvennetään ulkomaalaiselle tai jonkin muun maan tapoja ja kulttuuria selvitetään esimerkiksi suomalaiselle työyhteisölle. Kulttuuritulkkeja voi tiedustella muun muassa eri maahanmuuttajajärjestöistä. Katso: Asioimistulkki. http://www.cimo.fi === Kuntapaikka === Kuntapaikka on pakolaisen sijoituspaikka kunnassa. Kunta päättää itse vastaanotettavien pakolaisten lukumäärästä eli kuntapaikoista. http://www.intermin.fi === Kuntapalvelut maahanmuuttajille === Kaikki kunnan palvelut on tarkoitettu kuntalaisille, myös kunnassa asuville maahanmuuttajille. Kunnissa voi kuitenkin olla myös palveluja, jotka on suunnattu erityisesti vain maahanmuuttajille. Kuntapalvelut maahanmuuttajille ovat kotouttamista tukevia ja edistäviä toimenpiteitä, joita voi saada Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Maahanmuuttajille on kunnissa tarjolla myös erilaista oh-jausta ja neuvontaa. Katso: Kotikunta. === Käännyttäminen === Käännyttäminen on maastapoistamismenettely. Kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään. Katso: Karkottaminen. http://www.migri.fi === Käännöspalvelu === Käännös- ja tulkkauspalveluita on saatavana kuntien yllä-pitämistä asiointikeskuksista tai yksityisiltä palveluntuottajilta. http://www.mol.fi === Laillinen maassa oleskelu === Laillisella maassa oleskelulla tarkoitetaan ulkomaalaisen oleskelua Suomessa asianmukaisin ja voimassa olevin luvin. Oleskelu on laillista silloin, kun ulkomaalainen oleskelee maassa voimassa olevalla viisumilla, viisumivapauden perusteella tai voimassa olevalla oleskeluluvalla. http://www.intermin.fi === Laiton maahanmuutto === Laiton maahanmuutto on siirtymistä toiseen maahan ilman asianomaista lupaa sekä myös luvaton jääminen maahan esimerkiksi viisumin umpeuduttua. http://www.intermin.fi === Lapsen kotihoidon tuki === Kotihoidon tukea voi saada perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Mikäli maahanmuuttaja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, on hänellä mahdollisuus lasten kotihoidon tukeen. Suomeen toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä tulevalla työntekijällä, neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen kestävässä työskentelyssä, on oikeus lasten kotihoidon tukeen. EU:n ulkopuolelta saapuvaa työntekijää koskee vaatimus vakinaisesta asumisesta, eli häneltä edellytetään toistaiseksi tai vähintään kahden vuoden määräajaksi solmittua työsuhdetta. http://www.kela.fi === Lapsilisä === Kela maksaa Suomessa asuvasta lapsesta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. EU/ETA-maasta sekä Sveitsistä Suomeen tulevalla työntekijällä on tietyin edelly-tyk-sin oikeus lapsilisään, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. EU:n ulko-puolelta saapuvaa työntekijää koskee vaatimus vakinaisesta asumisesta, eli häneltä edellytetään toistaiseksi tai vähintään kahden vuoden määräajaksi solmittua työsuhdetta. KELA maksaa myös ulkomaille, mm. Viroon lapsilisiä. http://www.kela.fi === Liikkuvuusavustus === Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnhakuun liittyvistä matkoista liikkuvuusavustusta. Liikkuvuusavustuksina maksettavia etuuksia ovat matkakustannusten ja muuttokustannusten korvaukset. Matkakustannusten korvausta maksetaan työttömälle tai työttömyyden uhkaamalle työnhakijalle, joka menee työssäkäyntialueensa ulkopuolelle työhönottohaastatteluun, neuvottelemaan työ-sopimuksesta tai uuteen työpaikkaan. Jos haettava työpaikka sijaitsee sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on työvoiman vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus, voidaan myöntää matkakustannusten korvausta, kun haastattelu tapahtuu Suomessa hakijan asuinpaikkakunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella. Ulkomaanmatkoja ei korvata. http://www.mol.fi === Lomautus === Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkan-maksun keskeyttämistä määräajaksi tai toistaiseksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttaminen voidaan toteuttaa myös säännöllistä työaikaa lyhentämällä. Lomautusmenettelyssä kaikkia työntekijöitä, myös maahanmuuttajia, kohdellaan sopimusten mukaisesti. http://www.tyosuojelu.fi === Lumeavioliitto === Lumeavioliitoksi sanotaan avioliittoa, joka on solmittu lähinnä jonkin avioliiton tuoman etuuden takia. Etuus voi olla muun muassa oleskelulupa. === Lähdeverokortti ja lähdeveromenettely === Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi tuleva ulkomainen työntekijä hakee verotoimistosta lähdeverokortin. Myös työnantaja voi täyttää lähdeverokortti-hakemuksen. Lähdeverokortin saamiseksi ei tarvita henkilötunnusta. Lähde-veromenettelyssä työntekijän tulee toimittaa lähdeverokortti työnantajalle, muussa tapauksessa veroa pidätetään palkasta 60 %. Lähdevero on lopullinen vero ja sen määrä on 35 %. Vero on kiinteä, mutta työnantaja voi tehdä lähdevero-vähennyksen. Vähennys on (vuonna 2010) 510 € kuukaudessa tai 17 € päivässä. Lähdeveromenettelyssä verovelvollisen ei tarvitse antaa veroilmoitusta Suomeen. Katso: Verokortti, Verotus. http://www.vero.fi === Lähetetyt työntekijät === Lähetetty työntekijä on ulkomainen työntekijä, joka työskentelee varsinaisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työn-antaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi. Lakia lähetetyistä työntekijöistä sovelletaan työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen perusteella tehtävään työhön. Lähetetyn työntekijän Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen riippuu siitä, mistä maasta työntekijä on lähetetty. EU/ETA-maista sekä Sveitsistä lähetyt työntekijät pysyvät aina lähettävän valtion sosiaaliturvan piirissä. Heillä on kuitenkin oikeus sairaanhoitoon, mikäli heillä on lähettäjämaasta saatu eurooppalainen sairaanhoitokortti. Työntekijät tuovat omasta maastaan mukanaan E101-lomakkeen. Jos Suomella on lähtömaan kanssa sosiaaliturvasopimus, toimitaan sopimuksen mukaan. Muista kuin edellä mainituista maista lähetetyt työntekijät pääsevät sosiaaliturvan piiriin, kun he muuttavat vakinaisesti Suomeen ja kun heillä on vähintään kahden vuoden työsopimus Suomeen. http://www.finlex.fi, http://www.intermin.fi === Lähtömaa === Lähtömaa on se maa, josta maahanmuuttaja on tullut Suomeen. Katso: E101- ja E301-lomake. === Maahanmuuttaja === Maahanmuuttaja on ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta vailla oleva henkilö. Yleis-käsite koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. === Maahanmuuttajahankkeet === Maahanmuuttajahankkeet ovat projekteja, joissa kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja palveluita ja toimintaa. Maahanmuuttajahankkeita rahoitetaan muun muassa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan pakolaisrahastosta (ERF) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Maahanmuuttajahankkeita voivat rahoittaa myös monet muut tahot, muun muassa opetushallitus. http://www.ely-keskus.fi === Maahanmuuttajajärjestöt === Maahanmuuttajajärjestöt ovat maahanmuuttajien perustamia ja ylläpitämiä järjestöjä, jotka palvelevat maahanmuuttajia, virallisen tahon lisäksi, kotouttamiseen sekä arkielämän sujumiseen liittyvissä asioissa. http://www.kunnat.net, http://www.infopankki.fi === Maahanmuuttajan erityistuki === Maahanmuuttajan erityistuki on tarveharkintainen sosiaaliavustus, ja sen tarkoituksena on turvata maahanmuuttajan toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Maahanmuuttajan erityistukea voi hakea 65 vuotta täyttänyt tai 16–64-vuotias työkyvytön henkilö, joka on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta. Kela arvioi hakijan työkykyä samoin perustein kuin haettaessa kansaneläkettä työkyvyttömyyden perusteella. Maahanmuuttajan erityistuki loppuu 1.3.2011, jolloin Kela alkaa maksaa tuen saajille takuueläkettä ilman hakemusta. http://www.kela.fi === Maahanmuuttajien neuvonta === Maahanmuuttajaa ja työnantajaa auttavat myös työpaikan asioissa valtion ja kun-tien viralliset tahot, monikulttuurikeskukset sekä maahanmuuttajajärjestöt. Useissa kunnissa ja maakunnissa toimii maahanmuuttajien neuvontaan suunnattuja hank-keita. Katso: Maahanmuuttajahankkeet, Maahanmuuttajajärjestöt, Monikulttuurikeskus. http://www.migri.fi, http://www.intermin.fi, http://www.infopankki.fi, http://www.kunnat.net === Maahanmuutto- ja eurooppaministeri === Maahanmuutto- ja eurooppaministeri hoitaa EU- ja maahanmuuttoasioita. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri vastuulle kuuluvat maahanmuutto-osastolle ja oikeusyksikön yhdenvertaisuusvastuualueelle kuuluvat asiat sekä vähemmistövaltuutetun toimistoa ja syrjintälautakuntaa koskevat asiat. http://www.intermin.fi === Maahanmuutto, laiton === Katso: Laiton maahanmuutto. === Maahanmuuttopolitiikka === Maahanmuuttopolitiikka on linjaus maahanmuutosta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Suomessa maahanmuuton kehittämistä linjaa valtiotasolla hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Maahanmuuttoasioita Suomessa hoitavat monet viranomaiset: sisäasiainministeriö, Maahanmuuttovirasto, poliisi, rajavartioviranomaiset, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja vähemmistövaltuutettu. Omilla tehtäväsaroillaan maahanmuuttoasioita hoitavat myös muun muassa ELY-keskukset, ulkoasiainministeriö ja TE-toimistot. Oikeusministeriön alaiset hallinto-oikeudet toimivat muutoksenhakuviranomaisina. http://www.intermin.fi === Maahanmuuttostrategia === Maahanmuuttostrategia (tai maahanmuuttopoliittinen ohjelma) on kunnassa tai maakunnassa laadittava asiakirja, joka linjaa kyseisen alueen maahanmuuttoasioiden kehittämistä ja toimijoiden yhteistyötä. Maahanmuuttostrategia määrittelee esimerkiksi käytettävissä olevat resurssit ja maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut. Lisäksi voidaan asettaa tulevaisuuslähtöisiä tavoitteita maahanmuuton kehittämiseksi. Laki ei velvoita maahanmuuttostrategioiden laatimiseen. http://www.intermin.fi === Maahanmuuttotoimisto === Maahanmuuttotoimistoja on suurimmissa kaupungeissa, ja ne kuuluvat yleensä kunnan alaisuuteen. Maahanmuuttotoimistojen tehtävänä on olla maahanmuuttajien tukiyksikköjä. Palvelut koskevat muun muassa kotouttamista sekä kotoutumissuunnitelmien laatimista, sosiaali- ja terveyspalveluja ja tulkkipalveluita. http://www.kunnat.net === Maahanmuuttovirasto, Migri === Maahanmuuttovirasto eli Migri on sisäasiainministeriön alainen virasto. Tehtäviä ovat muun muassa turvapaikkahakemusten käsittely päätöksineen, oleskelu-lupien- myöntäminen, muukalaispassien ja pakolaisten matkustusasiakirjojen myöntäminen ja ulkomaalaisrekisterin ylläpito. Migri myös tuottaa erilaisia tietopalveluita kansalaisille ja päättäjille. Internetsivuilta löytyy useita julkaisuja, esitteitä ja tietopaketteja maahanmuuttoon liittyvistä asioista. http://www.migri.fi === Maahantulokielto === Maahanmuuttovirasto voi määrätä ulkomaalaiselle maahantulokiellon määräajaksi tai toistaiseksi. Maahanmuuttovirasto päättää maahantulokiellon peruuttamisesta. http://www.migri.fi === Maistraatti === Maistraatit ovat valtion paikallisia hallintoviranomaisia, joita on suurimmissa kaupungeissa. Maistraatit vastaavat muun muassa alueensa väestötietojärjestelmästä. http://www.maistraatti.fi === Matkustusasiakirjat === Matkustusasiakirjoja ovat passi ja henkilökortti. Joidenkin maiden välillä matkus-tettaessa vaaditaan passin lisäksi viisumi. Passia ja henkilökorttia haetaan Suomessa poliisilta. Muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja ovat kansallisen passin sijasta annettavia matkustusasiakirjoja, joita voidaan käyttää henkilöllisyystodistuksina, jos niissä ei ole merkintää epäselvästä henkilöllisyydestä. Katso myös: Passi, Henkilökortti matkustusasiakirjana, Muukalaispassi, Pakolaisen matkustusasiakirja, Biometriset matkustusasiakirjat ja Viisumi. http://www.formin.finland.fi === Migri === Lyhenne Migri tulee Maahanmuuttoviraston ruotsinkielisestä nimestä migra-tions-verket. Katso: Maahanmuuttovirasto, Migri. http://www.migri.fi === MOL === MOL (Ministry of labour) on työhallinnon nettisivujen lyhenne. Työnantaja löytää nettisivuilta (www.mol.fi) muun muassa valikon Työnantajan palvelut, jossa on tarvittavia ohjeita ja tietoa palkattaessa työvoimaa ulkomailta. Katso: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://www.mol.fi === Monikansallisuus === Monikansalaisuus (puhekielessä kaksoiskansalaisuus) tarkoittaa sitä, että henkilö on useamman kuin yhden maan kansalainen. Suomen kansalainen ei menetä kansalaisuuttaan, kun hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan saadessaan Suomen kansalaisuuden, mikäli alkuperäinen kotimaa sallii kaksoiskansalaisuuden. http://www.infopankki.fi, http://www.kunnat.net === Monikulttuurikeskus === Keskus on kansainvälinen kohtaamispaikka, joka tarjoaa kokoontumistilat etnisten vähemmistöjen omaehtoiselle kulttuurin harjoittamiselle ja monikulttuuriselle pienryhmätoiminnalle. Monikulttuurikeskuksia on useissa kunnissa, ja ne saavat rahoitusta monelta eri taholta. === Monikulttuurisuus === Monikulttuurisuus on eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa, joka syntyy kulttuurien kohtaamisesta ja molemminpuolisesta oppimisesta ja vuorovaikutuksesta. Monikulttuurinen yhteiskunta on sellainen, jossa vallitsee kulttuurinen heterogeenisyys. === Moninaisuus === Moninaisuudella tarkoitetaan ryhmään kuuluvien ihmisten välistä vaihtelevuutta, monimuotoisuutta tai arvostusten eroavuutta. Työyhteisöön kuuluu erilaisia ihmisiä eli työyhteisö on aina jollakin tavalla monimuotoinen. Moninaisuus voi muodostua esimerkiksi kulttuurisista tekijöistä, sukupuolesta, työntekijöiden eri-ikäisyydestä ja vakaumuksista. Kaikkia näistä ominaisuuksista ei voida havaita ulkoisesti. Katso: Moninaisuusjohtaminen. http://www.tem.fi === Moninaisuusjohtaminen === Käsite moninaisuusjohtaminen (“diversity management“) sisältää näkemyksen, että erilaisia ihmisiä, resursseja, ominaisuuksia, kokemuksia, tietoja ja taitoja kannattaa ja pitää käyttää työelämässä hyväksi. Moninaisuusjohtaminen edellyttää kykyä johtaa heterogeenisia ryhmiä ja erilaisia ihmisiä eri tavalla. Haasteena on erilaisten ryhmien ja yksilöiden sekä erilaisten tarpeiden ja etujen yhteen-sovittaminen reilulla, oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella tavalla. Johtajalla on kyky hyödyntää työryhmän moninaisuuden tarjoamaa lisäarvoa mahdollisuutena tuottavuuden lisäämiseksi. Organisaation rakenteita ja prosesseja kehitetään hyödyntämään moninaisuutta tasapuolisen, tasa-arvoisen ja reilun työympäristön luomiseksi. Katso: Moninaisuus. http://www.ec.europa.eu === Muukalaispassi === Muukalaispassi on matkustusasiakirja. Se voidaan myöntää henkilölle, joka ei voi saada passia kotimaansa viranomaisilta tai joka on kansalaisuudeton tai on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Myös tilapäisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneelle myönnetään muukalaispassi, jos hänellä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa. Muukalaispassin hakemuksen voi pyytää paikalliselta poliisilta. http://www.poliisi.fi, http://www.migri.fi === Muuntokoulutus === Muuntokoulutuksella maahanmuuttaja voi muuntaa koulutuksensa vastaamaan Suomen koulutusvaatimuksia. http://www.jamk.fi === Muutosturva === Muutosturvan tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa työstään irtisanotun henkilön uudelleentyöllistymistä. Turva oikeuttaa palkalliseen vapaaseen uuden työn hakemista ja esimerkiksi haastatteluissa käyntiä varten. Työnantajan kannalta muutosturva tarkoittaa sitä, että työnantaja ilmoittaa turvan piiriin kuuluvan irtisanotun henkilön työsopimuksen loppumisesta, koulutuksesta ja työkokemuksesta työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnantajan tulee myös tiedottaa työntekijälle hänen oikeudestaan muutosturvaan. Muutosturvan ehdoista tarkan tiedon saa työ- ja elinkeinotoimistosta. http://www.mol.fi === Muuttoavustus === Alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi liikkuvuusavustusta on laajennettu harkinnanvaraisella muuttoavustuksella, jota muutosturvan piiriin kuuluvien lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen oikeutetulle. Muuttoavustusta voidaan myöntää enintään 700 euroa. http://www.kela.fi === Muuttoilmoitus === Muuttoilmoitus tulee lain mukaan tehdä aina, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen oleskelu toisessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta. Ilmoituksen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää. Sen tulee kuitenkin olla maistraatissa viimeistään kuukauden kuluttua muutosta. Muutto-ilmoitus pitää tehdä maistraattiin myös Suomesta pois lähdettäessä. http://www.muuttoilmoitus.fi === My EURES === Katso: OmaEURES ja Vahtipalvelu. === Määräaikainen työsopimus === Katso: Työsopimus, määräaikainen. === Neorasismi (kulttuurirasismi) === Rasismin rinnalle on viime vuosina noussut neo- tai kulttuurirasismin käsite. Neorasismin mukaan kulttuurit ovat niin erilaisia, etteivät ne voi elää rinnakkain. Näin ollen ei niin sanottu monikulttuurisuuskaan voi koskaan toteutua. Katso: Rasismi. === Neuvontapalvelut === Työpaikan asioissa maahanmuuttajaa ja työnantajaa auttavat valtion ja kuntien viralliset tahot sekä maahanmuuttajajärjestöt. Katso: Maahanmuuttajien neuvonta. http://www.infopankki.fi, http://www.kunnat.net === Näytetyö === Työnantaja voi teettää työnhakijalla näytetyön varmistuakseen työnhakijan osaamisesta. Työnantaja tarkastaa työnäytteen ja arvioi hakijan kelpoisuuden. http://www.ely-keskus.fi === Oleskelukortti === Oleskelukortti on todistus henkilön oleskeluoikeudesta. Kortti ei ole varsinainen oleskelulupa, vaan se on osoitus oleskeluoikeudesta ja sitä voi anoa EU-kansalaisten perheenjäsenen, joka ei ole EU-valtion tai siihen rinnastettavan valtion kansalainen. http://www.poliisi.fi === Oleskelulupa === Oleskelulupia on useita erilaisia, muun muassa A-, B-, P- ja P-EY-luvat, joilla on kullakin oma tarkoituksensa. Oleskelulupa on lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa. Lupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. EU/ETA-maan ja Sveitsin kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa eli työlupaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat luvan. Oleskelulupa haetaan Suomen edustustosta, TE-toimistosta tai poliisilaitokselta. Luvan voi hakea työtekijä tai työnantaja. Oleskelutapatyyppi merkitään lupaan kirjaintunnuksella. Oleskelulupa voi olla joko määräaikainen tai pysyvä (P). Määräaikainen lupa myönnetään tilapäisenä (B) tai jatkuvana lupana (A). Työnantaja voi kysyä neuvoa paikallispoliisilta lupa-asioissa. Jokaisen oleskelulupaa hakevan on täytettävä oma hakemuslomake ja jokaiselle lapselle on tehtävä oma oleskelulupahakemus. Oleskeluluvan hakeminen on maksullista, joten myös vanhempansa passiin tai matkustusasiakirjaan merkittyjen lasten hakemuksista peritään maksu. Hakemuslomakkeen ja luettelon tarvittavista liitteistä saa edustustosta tai sen voi tulostaa Maahanmuuttoviraston internetsivuilta. http://www.poliisi.fi, http://www.migri.fi. http://www.mol.fi/finnwork === Oleskelulupa, ensimmäinen === Ensimmäistä työperusteista oleskelulupaa suositellaan haettavaksi aina ulko-mailla, ennen maahantuloa, koska hakuprosessin aikana hakija ei voi työskennellä Suomessa. Ensimmäistä oleskelulupaa haetaan yleensä hakijan kotimaassa olevasta Suomen edustustosta, josta hakija saa hakemuslomakkeita ja lisätietoja asiasta. Luvan saatuaan henkilö voi työskennellä Suomessa. Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Päätöksen oleskelulupahakemuksesta tekee Maahanmuuttovirasto. Katso: Oleskelulupa. http://www.poliisi.fi. http://www.migri.fi, http://www.mol.fi/finnwork === Oleskelulupa, määräaikainen, jatkuva A === Määräaikainen oleskelulupa myönnetään oleskelun luonteen mukaan joko tilapäisenä tai jatkuvana. Jatkuvassa oleskeluluvassa on tunnuksena A-kirjain. Jatkuva oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka on tullut Suomeen pysyvässä maahanmuuttotarkoituksessa. Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen, vuosi tai lyhyempi aika. Jatkuvaan oleskelulupaan voi saada jatkoa enintään neljä vuotta kerrallaan. Luvan saanut voi työskennellä Suomessa. Katso: Oleskelulupa. http://www.poliisi.fi, http://www.migri.fi, http://www.mol.fi/finnwork === Oleskelulupa, määräaikainen, tilapäinen B === Määräaikainen oleskelulupa myönnetään oleskelun luonteen mukaan joko tilapäisenä tai jatkuvana. Tilapäisessä oleskeluluvassa on tunnuksena B-kirjain. Tila-päinen oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi, mutta joka voi silti työskennellä täällä. Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen, vuosi tai lyhyempi aika. Tilapäiseen lupaan voi saada jatkoa enintään vuoden kerrallaan. Luvan saanut voi työskennellä Suomessa. Katso: Oleskelulupa. http://www.poliisi.fi, http://www.migri.fi, http://www.mol.fi/finnwork === Oleskelulupa, pysyvä P === Pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää henkilölle, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti jatkuvalla oleskeluluvalla neljä vuotta. Oleskelun syy tai muut erityiset syyt voivat aiheuttaa poikkeuksia. Lupa myönnetään toistaiseksi eikä sitä tarvitse uusia. Pysyvään oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus P. Katso: Oleskelulupa. http://www.poliisi.fi, http://www.migri.fi, http://www.mol.fi/finnwork === Oleskelulupa, työperusteinen === EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisilla on oikeus työskennellä Suomessa ilman- työntekijän oleskelulupaa, mutta yli kolme kuukautta kestävä oleskelu tulee rekisteröidä paikallispoliisilla. Muiden maiden kansalaisilta työntekoon edellytetään pääsääntöisesti työntekijän oleskelulupaa. Jos työnteko Suomessa edellyttää työntekijän oleskelulupaa, kyseinen oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. Työ- ja elinkeinotoimisto harkitsee ensin omassa osapäätöksessään luvan työvoimapoliittiset edellytykset, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen oleskeluluvan, ellei sen myöntämiselle ole esteitä. Työntekijän oleskelu-lupaa voi hakea joko työntekijä itse tai työnantaja (lomake TEM054). Työntekijän oleskelulupahakemuksen voi panna vireille työ- ja elinkeinotoimistossa tai paikallisella poliisilaitoksella. Ensimmäistä työperusteista oleskelulupaa suositellaan haettavaksi aina ulkomailla, ennen maahantuloa, koska hakuproses-sin aikana ei voi työskennellä Suomessa. Tällöin myös päätös annetaan pääsääntöisesti tiedoksi ulkomailla. Työnteon aloittaminen on mahdollista vasta, kun työntekijän oleskelulupa on myönnetty. Katso: Oleskelulupa. http://www.poliisi.fi. http://www.migri.fi. http://www.mol.fi/finnwork === Oleskelulupamerkintä === Oleskelulupamerkintä on Suomessa jo asuvalla maahanmuuttajalla passissaan. Kihlakunnan poliisilaitos merkitsee oleskeluluvan uuteen matkustusasiakirjaan.www.finlex.fi Oleskeluoikeuden rekisteröinti Katso: Rekisteröinti. === Oma EURES === Oma EURES on internetsivusto, joka palvelee niin työnantajia kuin työnhakijoitakin. Työnantaja voi selata sivustolla työnhakijoiden ansioluetteloita sekä avata Oma EURES -tilin, jolla hän pystyy luomaan ja tallentamaan hakuprofiileja ja ottamaan vastaan sähköposteja. Työntekijät voivat myös luoda hakuprofiileja ja tallentaa niitä. CV-verkkopalvelun avulla työnhakija voi antaa ansioluettelonsa rekisteröityneiden työnantajien ja EURES-neuvojien käyttöön. Katso: EURES. http://www.mol.fi/eures === Omakieliset palvelut === Kielilaki turvaa suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeuden saada palveluja Suomessa omalla äidinkielellään. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet on myös turvattu lailla. Oikeus käyttää muita kieliä viranomaisasioinnissa perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja kansallisessa erityislainsäädännössä oleviin säännöksiin. Katso: Käännöspalvelut. http://www.finlex.fi === Opetushallitus, OPH === Opetushallitus on opetuksen kehittämisvirasto. Se vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön (muun muassa kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot) sekä taiteen perusopetuksen kehittämisestä. http://www.oph.fi === Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM === Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. http://www.minedu.fi === Opetusvirasto === Opetusvirasto palvelee kouluja ja oppilaitoksia, oppilaita ja heidän vanhempiaan sekä muita sidosryhmiä. Virastosta voi kysyä neuvoa kaikissa opetustoimen asioissa. Neuvonnassa on saatavilla myös kirjallista materiaalia, kuten oppaita ja esitteitä. Opiskelijan oleskelulupa Ulkomaalaisen opiskelijan, joka tulee Suomeen opiskelemaan EU/ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot kestävät yli kolme kuukautta. Opiskelija voi tehdä kokoaikatyötä aikana, jolloin oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta, käytännössä yleensä kesä- ja joululomilla. Luku-kauden aikana opiskelija voi työskennellä enintään keskimäärin 25 tuntia viikossa. Jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä, tuntirajoitusta ei ole. Katso: Oleskelulupa. http://www.migri.fi === Opiskelijastatus === Opiskelijastatuksen saa ulkomailta Suomeen opiskelemaan tuleva henkilö tietyin edellytyksin. Opiskelija voi olla vaihto-opiskelijana vaihto-ohjelmien tai -sopimusten kautta. Opiskelija voi olla myös vieraileva opiskelija joko itsenäisesti tai vaihto-ohjelmien kautta. Opiskelijastatuksen saaneella on oppilaitoksen myöntämä voimassa oleva opiskelijakortti, jolla hän voi osoittaa opiskelijaoikeutensa myös muihin oppilaitoksiin, esimerkiksi täydentävää koulutusta hakiessaan. Opiskelijastatus antaa myös oikeuksia erilaisiin alennuksiin esimerkiksi matkalippujen hinnoissa ja opiskeluvälineiden tai atk-ohjelmalisenssien hankinnassa. Opiskelija voi tehdä työtä rajoitetusti. Katso: Opiskelijan oleskelulupa ja Kansainvälinen opiskelija. === Oppisopimus === Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutus on nykyaikainen tapa rekrytoida ja lisäkouluttaa henkilökuntaa. http://www.oppisopimus.net. http://www.oph.fi === Osaamisen tunnustaminen === Opintoja suorittavalla henkilöllä on oikeus saada osaamisen tunnustamista muual-la suoritetuista opinnoista, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen tunnustamisesta tulee tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Esimerkiksi lukiossa suoritetut matematiikan tai kielten opinnot ovat tyypillisiä muualla suoritettuja opintoja, joihin voi hakea osaamisen tunnustamista. Myös oppilaskuntatoiminnasta tai muusta järjestö- ja harrastustoiminnasta on mahdollista saada opintoviikkoja tai -pisteitä. Katso: Ammatillinen tunnustaminen, Tutkintojen tunnustaminen. http://www.sakkinet.fi/fi/oikeusturva/opetus/osaamisen_tunnustaminen === P-lupa === P-lupa on pysyvä oleskelulupa. Lupa oikeuttaa työntekoon Suomessa. Katso: Oleskelulupa ja Oleskelulupa, pysyvä P. http://www.poliisi.fi, http://www.migri.fi, http://www.mol.fi/finnwork === P-EY-lupa === P-EY-lupa on pitkään EU/ETA-maissa tai Sveitsissä oleskelleen kolmannen maan kansalaisen pysyvä EY--lupa. Lupa oikeuttaa työntekoon Suomessa. Katso: Oleskelulupa. http://www.poliisi.fi, http://www.migri.fi, http://www.mol.fi/finnwork === Pakolainen === Pakolaisaseman saa ulkomaalainen, joka on saanut turvapaikan Suomessa. Pakolaisaseman saa myös pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan saanut ulkomaalainen, joka on otettu pakolaiskiintiössä Suomeen, tai edellä mainitun perheenjäsen, joka on saanut perhesiteen perusteella oleskeluluvan ja joka on katsottava pakolaiseksi. Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, voidaan hakijalle kuitenkin myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Oikeus tehdä ansiotyötä on ulkomaalaisella, jolle on myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella. Jatkuva oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka saa turvapaikan tai oleskeluluvan kiintiöpakolaisena, tois-sijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Oikeus tehdä ansiotyötä on myös ulkomaalaisella, jolle on myönnetty tilapäinen oleskelulupa tilapäisen suojelun tai muun humanitaarisen maahanmuuton perusteella tai jolle on myönnetty tilapäinen oleskelulupa yksilöllisten inhimillisten syiden perusteella. http://www.intermin.fi, http://www.pakolaisapu.fi === Pakolaisen matkustusasiakirja === Pakolaisen matkustusasiakirja myönnetään ulkomaalaiselle, jolla on voimassa oleva pakolaisasema. Pakolaisen matkustus-asiakirja on voimassa enintään viisi vuotta. http://www.migri.fi, http://www.poliisi.fi === Pakolaiskiintiö === Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (YK:n pako-laisasiain päävaltuutettu) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. Vuodesta 2001 lähtien Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä. http://www.migri.fi === Pakolaisstatus === Pakolaisstatus on pakolaisasema ja se myönnetään Suomessa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta tuleville kiintiöpakolaisille. Pakolaisstatuksen myöntää UNHCR. Suomen pakolaisviranomaiset valitsevat maahamme saapuvat kiintiöpakolaiset yhdessä UNHCR:n kanssa. Kiintiöpakolaisilla on oleskelulupa ja he voivat tehdä työtä Suomessa. Katso: UNHCR, Pakolainen. http://www.intermin.fi, http://www.pakolaisapu.fi === Palautuskielto === Palautuskielto tarkoittaa, että viranomaiset eivät voi pakkotoimin poistaa ulkomaalaista maasta, jos häntä uhkaa koti- tai lähtömaassaan vakava oikeudenloukkaus. === Palkkaluokka === Palkkaluokka on palkan taso tietyissä tehtävissä. Työtehtävästä maksetaan erisuuruista palkkaa palkkaluokan mukaan. Palkkaluokkaan vaikuttavat tehtävien vaativuus ja vastuullisuus, työntekijän pätevyys, työn tulos ja sen edellyttämä koulutus. Työnantajien tulisi tasavertaisuuden perusteella noudattaa järjestäytyneiden työntekijöiden sopimuksissa olevia palkkaluokkia myös ulkomaisiin työntekijöihin. === Palkkatuki === Työnantaja voi erityisehdoin saada palkkatukea palkatessaan työttömän työnhakijan. Lisätietoja saa TE-toimistoista. http://www.mol.fi === Palkkaturva === Palkkaturvan tarkoituksena on turvata työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Työntekijällä on oikeus palkkaturvaan, jos työ on tehty Suomessa tai suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla ja työntekijällä on kotipaikka Suomessa. Ulkomailla tehty työ ei oikeuta palkkaturvaan siltä osin kuin työntekijä on oikeutettu vastaavaan etuuteen toisesta valtiosta. Suomalaisen työnantajan palveluksessa tehty työ Suomessa oikeuttaa palkkaturvaan riippumatta työntekijän kansalaisuudesta. Suomessa tehty työ ei kuitenkaan oikeuta palkkaturvaan, jos työn on tehnyt ulkomaisen työnantajan palveluksessa ollut, ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön tullut työntekijä. http://www.ely-keskus.fi === Paluumuuttaja === Paluumuuttaja on Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai synty-perältään suomalainen (ulkosuomalainen), joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä joihinkin entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin, joilla on suomalainen syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudeltaan mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. http://www.bottomup.fi === Pankkitili === Ulkomainen työntekijä tarvitsee palkanmaksua varten itselleen pankkitilin. Pankki-tilin avaamiseen tarvitaan passi tai muu virallinen henkilöllisyystodistus. Osoitetiedot ja työsopimus on syytä olla mukana. http://www.infopankki.fi === Passi === Passi on kotimaan viranomaisen antama matkustusasiakirja, joka ulkomaalaisella on oltava Suomeen saapuessaan ja Suomessa oleskellessaan. Poikkeuksena ovat Pohjoismaiden kansalaiset, jotka voivat saapua Suomeen ja oleskella täällä, jos pystyvät todistamaan henkilöllisyytensä. http://www.poliisi.fi === Perehdyttäminen === Perehdyttämisellä helpotetaan uuden työntekijän tai työtä vaihtavan sopeutumista ja työhönoppimista sekä parannetaan työturvallisuutta. Perehdytyksen antava työnopastaja tarvitsee yleensä jonkinlaisen koulutuksen työsuojelusta, ja hänen täytyy tuntea työpaikan vaaratekijät. Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa tavat, ihmiset ja oman työnsä sekä siihen liittyvät odotukset. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Näin ollen työn-antajan on syytä varmistua siitä, että henkilö saa perehdytyksen kielellä, jota hän ymmärtää. Ulkomaalaisen perehdyttämisessä voi käyttää apuna kulttuuritulkkia. Katso: Kulttuuritulkki. http://www.tyoturva.fi === Perhe-eläke === Perhe-eläke alkaa kertyä Suomeen toisesta EU/ETA-maasta sekä Sveitsistä tulevalla, neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen kestävässä työskentelyssä. EU:n ulkopuolelta saapuvaa työntekijää koskee vaatimus vakinaisesta asumisesta, eli häneltä edellytetään toistaiseksi tai vähintään kahden vuoden määräajaksi solmittua työsuhdetta. http://www.kela.fi === Perheen yhdistäminen === Suomessa asuva henkilö voi saada perheenjäsenensä Suomeen perheenyhdistämissäännösten perusteella. Suomeen haluavan perheenjäsenen on saatava oleskelulupa, joka hänelle voidaan perhesiteen perusteella myöntää. Säännökset perheenyhdistämisestä löytyvät ulkomaalaislaista. http://www.finlex.fi === Pohjoismaat === Pohjoismaat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti, Näiden välillä on runsaasti yhteistyötä ja muun muassa matkustaminen, työnteko ja asuminen toisessa pohjoismaassa vaatii huomattavasti vähemmän muodollisuuksia kuin muuten ulkomailla. Pohjoismaista osa kuuluu EU:hun. Ruotsin kieltä ymmärretään kohtuullisesti kaikissa pohjoismaissa. === Poliisi === Poliisi hoitaa muiden virkatehtäviensä ohella monia ulkomaalaisten lupa-asioihin ja henkilöllisyyskysymyksiin liittyviä asioita. http://www.poliisi.fi === Positiivinen erityiskohtelu === Positiivinen erityiskohtelu (positiivinen syrjintä) on menettely, jossa jonkin erityisryhmän henkilöä tai henkilöitä kohdellaan muista poikkeavalla tavalla tai tuetaan erityistoimin, mikäli henkilöt voivat muuten jäädä eriarvoiseen asemaan etnisen taustansa tai muun ominaisuutensa takia. Positiivisesta erityiskohtelusta on säädetty lainsäädännössä. Maahanmuuttajiin sovelletaan joissakin kunnissa erityiskohtelua muun muassa työhönotossa. Positiivinen erityiskohtelu ei saa kuitenkaan olla jatkuvaa ja toistuvaa. Katso: Syrjintä. === Progressiivinen verotus === Valtion tulovero on progressiivista. Progressiivisessa verossa veron prosentuaalinen määrä on sitä suurempi mitä suurempi tulo on, eli suuremmasta tulosta menee suhteellisesti enemmän veroa. Työnantajan on huomioitava, että verotuskäytännöt ovat eri maissa erilaiset. http://www.vero.fi === Prosodia ja parakielellinen viestintä === Prosodia on puhekielen ilmaisun kokonaisuus, joka sisältää muun muassa painotuksen ja äänensävyn, jotka ohjaavat puheen tulkintaa. Parakielessä sanotun tulkintaan vaikuttavat äänenkäyttö ja painotukset. Katso: Selkokieli. === Päivähoito-oikeus === Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on vanhempainvapaan jälkeen oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. Kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona vanhemmat voivat valita lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisen hoidon tuen tai alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidon tuen. http://www.kela.fi === Pätevöittämiskoulutus === Pätevöittämiskoulutus on koulutusta, joka päivittää jo olemassa olevaa tutkintoa. Esimerkiksi henkilö, jolla on ulkomailla suoritettu ammatillinen tutkinto, voi päivittää ammattitaitonsa Suomen tutkintojärjestelmää vastaavaksi. http://www.mol.fi === Rajavartiolaitos === Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostentorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus. http://www.raja.fi === Rasismi === Rasismilla tarkoitetaan ideologiaa, uskomuksia ja toimintaa, joka jakaa ihmiset eri rotuihin ja viittaa henkilön kulttuuritaustasta johtuviin syihin. Rasismi pohjautuu ajatukseen ihmisryhmien kulttuurisesta tai biologisesta erilaisuudesta, joka oikeuttaa negatiiviseen kohteluun tällä perusteella. Rasismissa rodullisten oi-keuk-sien uskotaan myös periytyvän sukupolvelta toiselle. Rasismia ja rotuerottelua pidetään yleisesti sekä moraalisesti että lainsäädännöllisesti tuomittavana. Katso: Neorasismi. http://www.infopankki.fi, http://www.poliisi.fi, http://www.oikeus.fi === Rasistinen rikos === Rasistinen rikos voi olla esimerkiksi kiusaamista, syrjintää, uhkailua tai väkivaltaa. Rasistisen rikoksen uhriksi joutuneella on oikeus ilmoittaa asiasta poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä lähimmällä poliisiasemalla tai internetissä. Jos tilanne uhkaa terveyttä tai henkeä tai vaatii muuten välitöntä poliisin apua, voi myös soittaa yleiseen hätänumeroon. Yleinen hätänumero on 112. Jos tarvitsee tulkkia tai lakimiestä, on maahanmuuttajalla oikeus saada heidät paikalle. Jos henkilö ilmoittaa etukäteen tarvitsevansa tulkkia, poliisi järjestää maksuttoman tulkkauksen. Katso: Rasismi. http://www.infopankki.fi. http://www.poliisi.fi, http://www.oikeus.fi === Rekisteriviranomainen === Suomessa keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. http://www.vaestorekisterikeskus.fi === Rekisteröinti === EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisen on rekisteröidyttävä paikallisella poliisilaitoksella, mikäli oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti hoidetaan maistraatissa, ja se on tarpeen, jos oleskelu kestää yli kuusi kuukautta. Rekisteröinti tarkoittaa, että Suomessa työskentelevät EU/ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaiset merkitään ulkomaalaisrekisteriin. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten ei tarvitse rekisteröityä paikallispoliisilla, sillä heidät on rekisteröity jo ennen maahantuloa työ- ja oleskelulupien perusteella. Jatkoluvat haetaan poliisilaitokselta. Pysyvästi maahan muuttava työntekijä rekisteröidään vakinaisesti Suomessa asuvaksi, ja hänelle merkitään kotikunta, jos oleskelu kestää vähintään vuoden. http://www.mol.fi/finnwork === RekryKoulutus === RekryKoulutuksen tarkoituksena on auttaa yritystä löytämään oikeanlaista henkilöstöä, jos yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia muusta koulutuksesta. Katso: Rekrytointikanava, Rekrytointimessut, Yhteishankintakoulutus. http://www.ely-keskus.fi === Rekrytointi === Rekrytointi on työvoiman hankintaprosessi, jossa on aina osapuolina työntekijä ja työnantaja, mutta siihen liittyy myös muita sidosryhmiä, kuten viranomaisia ja työvoimanvuokrausyrityksiä sekä usein myös oppilaitoksia. Katso: Työntekijän valintaprosessi, Yhteishankintakoulutus. === Rekrytointikanava === Työvoiman hankintalähteitä ovat muun muassa TE-toimistot, EURES, työvoiman vuokrausliikkeet, oppilaitokset, yksityinen työnvälitys, media, rekrytointitapahtumat ja ammatilliset tai sosiaaliset kontaktit. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman rekrytointia varten EURES järjestää erityisiä rekrytointimessuja Euroopassa. Katso: Työnantajan messuopas, EURES-messut. http://www.mol.fi/eures === Rekrytointimessut === Eurooppalainen työnvälitysverkosto EURES järjestää eri puolilla Eurooppaa lukuisia rekrytointimessuja, joihin suomalaiset EURES-neuvojat osallistuvat. Työnantajien on mahdollista lähteä messuille mukaan. Katso: EURES-messut, EURES--neuvoja. http://www.mol.fi/eures === Rekrytointiprosessi === Rekrytointiprosessi tarkoittaa työntekijän valintamenettelyä. Katso: Työntekijän valintaprosessi. === Saamelaiset === Saamelaiset ovat yksi Suomen alkuperäiskansoista. Saamelaiset asuvat pääosin maan pohjoisimmassa osassa, missä heillä ja saamenkielellä on erikoisasema. === Saatavuusharkinta === Saatavuusharkinnalla pyritään varmistamaan, että työnantaja on ensin yrittänyt saada työvoimaa Suomesta, ennen kuin palkkaa sitä EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta. Työvoiman saatavuusharkinta on kokonaisharkintaa, joka sisältää ennakkovalvonnan ja työvoiman saatavuuden arvioinnin. Voimassa olevan lain mukaan työ- ja elinkeinotoimiston tulee osapäätöstä tehdessään selvittää, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä kyseiseen työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan henkilön työllistymistä. Saatavuusharkinta vaihtelee toimialoittain. Myönteinen osapäätös tarvitaan, jotta työntekijän oleskelu-lupa voidaan myöntää. Ennakkovalvontaa suoritetaan selvittämällä muun muassa työsuhteen ehdot ja työnantajan suoriutuminen työnantajavelvollisuuksista. http://www.ely-keskus.fi === Sairauspäiväräha === Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Maahanmuuttaja saa tietyin edellytyksin sairauspäivärahaa, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Katso: Sosiaaliturva, Sosiaaliturva-etuus. http://www.kela.fi === Sairausvakuutus === Sairausvakuutuskorvausten saaminen edellyttää kuulumista Kelan sairausvakuutuksen piiriin. Kelan sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat yleensä kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Lakisääteinen sairausvakuutus maksetaan veroluonteisena maksuna palkkaverotuksen yhteydessä siten, että maksuun osallistuvat työnantaja ja työntekijä verohallinnon vahvistamin maksuosuuksin. http://www.kela.fi === Sava-maksu === Sava-maksu on vakuutetun päivärahamaksu ja sairausvakuutusmaksu. Sosiaaliturva- ja sava-maksua ei peritä alle 4 kuukauden työnteosta ulkomaalaiselta. Katso: Työnantajasuoritukset. http://www.vero.fi === Schengen-alue === Schengen-maat ovat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro. Schengen-valtiot ovat yhteisesti päättäneet ulkovaltojen kansalaisten liikkumisesta alueel-laan ja siitä, minkä valtioiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Schengen-maiden välillä ei ole rajatarkastuksia, mutta voimassaoleva ja hyväksytty matkustusasiakirja on kuitenkin oltava mukana. http://www.intermin.fi === Selkokieli === Selkokieli tarkoittaa puhetta tai kirjoitusta, jossa vaikeasti ymmärrettävät sanat tai sanakokonaisuudet sekä mutkikkaat lauserakenteet ja murreilmaisut on korvattu yksinkertaisilla ilmaisuilla ja yleiskielellä. Selkokieltä puhuttaessa kuulija ymmärtää sanotun paremmin, varsinkin jos hänen kielitaitonsa on heikko. Katso: Prosodia ja parakielinen viestintä. === Siirtolainen === Siirtolainen on pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. === Siirtotyöntekijä === Siirtotyöntekijä on henkilö, joka hakeutuu toiseen maahan töihin mutta ei asetu maahan pysyvästi asumaan. === Sisäasiainministeriö, SM === Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikasta, kehittää kotouttamista ja laittoman maahanmuuton torjuntaa. Sisäasiainministeriön alaisuudessa toimii Maahanmuuttovirasto, joka käsittelee maahanmuuttoon liittyviä asioita. Lisäksi poliisi ja rajavartiolaitos hoitavat maahanmuuttoon liittyviä asioita sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Katso: Maahanmuuttovirasto, Poliisi, Rajavartiolaitos. http://www.intermin.fi === Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikkö === Kotouttamisyksikkö on sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston yksikkö, joka hoitaa kotouttamiseen liittyviä asioita. Katso: Sisäasiainministeriö, Kotouttaminen. http://www.intermin.fi === Sosiaali- ja terveysministeriö, STM === Ministeriön vastuualueet ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaalivakuutus, yksityisvakuutus, työsuojelu ja tasa-arvo. http://www.stm.fi === Sosiaalitoimi === Kunnan sosiaalitoimi vastaa kuntalaisten perusturvaan liittyvien palveluiden järjestämisestä. Kunta voi tuottaa järjestämisvastuullaan olevat sosiaali- ja terveyspalvelut monin eri tavoin, kuten kunnan omana tuotantona, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä, hankkimalla palvelut muilta palveluntuottajilta tai myöntämällä kuntalaiselle palvelusetelin, jolla kuntalainen voi itse hankkia palvelun erilaisten palveluntuottajien valikoimasta. Katso: Kotouttamisohjelma, Kuntapalvelut maahanmuuttajille. http://www.kunnat.net === Sosiaaliturva === Suomessa kansalaisen sosiaaliturva käsittää muun muassa toimeentuloturvaan sekä terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin liittyviä palveluita, joita sosiaaliturvan avulla pyritään mahdollisimman hyvin saattamaan kaikkien kansalaisten oikeuksiksi. Maahanmuuttajan oikeus sosiaaliturvaan riippuu työskentelyn kestosta. Yleensä Kelan tarjoamaa sosiaaliturvaa saa hakija, joka on muuttanut Suomeen vakinaisesti. Hän on esimerkiksi tullut Suomeen vakinaiseen työhön tai vähintään kahden vuoden työsopimuksen perusteella. Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimistoon ja täytettävä hakemuslomake Y 77, jonka perusteella Kela antaa hänelle päätöksen siitä, kuuluuko hän Kelan sosiaaliturvan piiriin. Jos kuuluu, hän saa Kela-kortin. Joitakin sosiaaliturvaetuuksia voi kuitenkin saada henkilö, joka on Suomessa työssä vähintään neljä kuukautta, ja hänen palkkansa on alan työehtosopimuksen mukainen. Lisäksi viikoittaisen työajan on oltava vähintään 18 tuntia. Ellei alalla ole työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan olla vähintään 1052 euroa kuukaudessa (vuonna 2010). http://www.kela.fi, http://www.mol.fi === Sosiaaliturva, asumisperusteinen === Asumisperusteisesta sosiaaliturvasta vastaavat Kelan lisäksi kunnat, työpaikkakassat ja työttömyyskassat. Asumisperusteisia etuuksia ovat muun muassa terveydenhoito, kansaneläkkeet, perhe-etuudet, sairaus- ja vanhempainetuudet sekä työttömyysturva. EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen töihin tulevat henkilöt pääsevät asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin työnteon keston ajaksi, jos he työskentelevät tai harjoittavat yritystoimintaa Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan. Työnteon tulee täyttää työttömyysturvalaissa asetetut työaikaa ja ansioita koskevat edellytykset. Katso: Sosiaaliturva. http://www.kela.fi, http://www.mol.fi, http://www.tyoelakelakipalvelu.etk.fi === Sosiaaliturvaetuus === Maahanmuuttaja, jolla on oikeus Suomessa asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan, voi saada käyttöönsä yleiset sosiaaliturvaetuudet. Katso: Sosiaaliturva. http://www.kela.fi, http://www.mol.fi === Sosiaaliturvasopimus === Oikeus sosiaaliturvaan maasta- ja maahanmuuton yhteydessä voi perustua sosiaali-turvasopimuksiin. Suomi on solminut kyseisen sopimuksen Pohjoismaiden ja joidenkin muiden maiden kanssa. Sopimuksia sovelletaan niihin henkilöryhmiin ja sosiaaliturvan aloihin, jotka sopimuksessa on mainittu, ja sopimukset koskevat yleensä työntekijöitä ja heidän perheenjäse-niään. Katso: Sosiaaliturva.www.kela.fiwww.mol.fi Sosiaaliturvatunnus Katso: Henkilötunnus. === Status === Katso: Pakolaisstatus, Opiskelijastatus. http://www.migri.fi === Stereotypia === Stereotypia on yksinkertaistettu, leimaava, kapea ja kaavamainen mielikuva, mielipide tai arvio. Se voidaan muodostaa esimerkiksi toisesta ihmisestä, ryhmästä tai kansasta. Stereotypiat unohtavat usein yksilöllisyyden ja yksilölliset erot. Vähemmistöihin liitetään usein stereotypioita. http://www.suomisanakirja.fi/stereotypia === STM === STM on lyhenne sosiaali- ja terveysministeriön nimestä. http://www.stm.fi === Suojelutarve === Maahanmuuttovirasto arvioi turvapaikanhakijan suojelutarpeen käsitellessään henkilön turvapaikkahakemusta. Katso: Pakolainen. http://www.migri.fi === Syrjintä === Syrjintää sisältävät tilanteet ja prosessit ovat sellaisia, joissa henkilö joutuu tai asetetaan muita huonompaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, suku-puolensa, ikänsä, uskontonsa, vammansa, seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Suora (välitön) syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan avoimen eriarvoisesti. Epäsuoraa (välillistä) syrjintää on tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävää tavoitetta. Epäsuoraa syrjintää on muun muas-sa se, jos työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. Jos henkilö kokee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai työpaikalla, voi hän pyytää neuvoja omalta ammattiliitoltaan tai työsuojeluviranomaisilta. Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa. Katso: Positiivinen erityiskohtelu, Vähemmistövaltuutettu. http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/ === Syrjintälautakunta === Syrjintälautakunta on valtioneuvoston nimittämä puolueeton ja riippumaton yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä oikeusturvaelin. Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Vastatoimien kiellolla tarkoitetaan sitä, ettei kukaan saa joutua epäedulliseen asemaan sen tähden, että hän on valittanut tai ryhtynyt toimen-piteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Syrjintälautakunta ratkaisee ainoastaan etnistä syrjintää koskevia hakemuksia. Työsuhteisiin liittyviä syrjintäkysymyksiä käsittelevät työsuojelupiirit. Katso: Rasismi. http://www.intermin.fi/sltk === Säännelty ammatti === Säännelty ammatti on ammatti, johon on lainsäädännössä asetettu kelpoisuusvaatimukset, jotka koskevat ammattiin vaadittua opiskelua ja tutkintoa. Säänneltyihin ammatteihin kuuluu julkisen sektorin tehtäviä ja virkoja sekä ammatinharjoittamisoikeuden vaatimia ammatteja. Näistä on luettelo (Suomen säännellyt ammatit) Opetushallituksen internetsivuilla. Luettelossa on myös mainittu, mikä viranomainen on kunkin ammatin kohdalla toimivaltainen. Säänneltyjä ammatteja ovat muun muassa monet terveydenhuollon sekä opetusalan ammatit. http://www.opetushallitus.fi === Tapaturmavakuutus === Katso: Vakuutus. === Tasa-arvolaki === Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella, eli naisia ja miehiä on kohdeltava samanlaisissa ja vertailukelpoisissa tilanteissa samalla tavoin. Työntekijöitä ei saa asettaa työsuhteen aikana tai työhönotossa eri asemaan ilman hyväksyttäviä syitä. Tasa-arvolaissa kielletyn syrjinnän kohteeksi joutunut tai sitä epäilevä voi pyytää ohjeita ja neuvoja tasa-arvovaltuutetulta. Katso: Tasa-arvovaltuutettu. http://www.stm.fi === Tasa-arvovaltuutettu === Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu on itsenäinen lainvalvontaviranomainen ja toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvissä kysymyksissä. Katso: Tasa-arvolaki. http://www.tasa-arvo.fi === Tasavertaiset oikeudet === Tasavertaiset oikeudet tarkoittavat maahanmuuttajan asemaa muuhun väestöön nähden. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väes-tön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. http://www.kunnat.net, http://www.ykliitto.fi/ihmisoikeusjulistus/etusivu, http://www.finlex.fi === TEM === TEM on lyhenne sanoista työ- ja elinkeinoministeriö. Katso: Työ- ja elinkeino-ministeriö. http://www.tem.fi === Terveyspalvelut === EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset saavat oman maansa myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa, kun he vierailevat Suomessa. Kun maahanmuuttaja asuu pysyvästi Suomessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, hän voi käyttää terveyspalveluita, joista Kela korvaa osan sääntöjensä mukaisesti. Kunnat järjestävät asukkailleen perusterveydenhuollon terveysasemilla, ja erikoissairaanhoito on järjestetty muun muassa keskussairaa-loissa. Sairausvakuutus korvaa myös yksityisen sairaanhoidon kustannuksista osan. === TE-toimisto === TE-toimisto on työ- ja elinkeinotoimisto. Katso: Työ- ja elinkeinotoimisto. === Thisisfinland === Thisisfinland on Suomea laajasti esittelevän ulkoministeriön julkaiseman internetsivuston nimi. http://www.finland.fi === Tilaajavastuu vuokratyövoimassa === Työvoimaa vuokrattaessa tilaajavastuu tarkoittaa sitä, että työn tilaaja on velvollinen tilaajavastuulain mukaan hankkimaan vuokrayritykseltä seuraavat selvitykset: kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, todistus eläkevakuutuksen ottamisesta tai selvitys erääntyneistä eläkemaksuista, selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin. Vuokrayrityksen on annettava nämä selvitykset tilaajalle. Tilaajan ei tarvitse selvityksiä hankkia, mikäli sopimusosapuoli on julkisen sektorin toimija kuten kunta, valtio tai julkinen osakeyhtiö tai toiminta on muuten osoitettu vakiintuneeksi. http://www.tem.fi, http://www.tyosuojelu.fi === Tilapäinen suojelu === Tilapäistä suojelua voidaan antaa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevalle ulkomaalaiselle, jonka turvallinen paluu kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa ei ole mahdollinen esimerkiksi aseellisen selkkauksen, ihmisten joukkopaon, ympäristökatastrofin tai muun väkivaltatilanteen vuoksi. Tilapäisen suojelun antaminen edellyttää, että suojelun tarve voidaan arvioida lyhytaikaiseksi. Tilapäisen suojelun kesto on yhteensä enintään kolme vuotta. Valtioneuvosto päättää yleisistunnossa väestöryhmästä, johon tilapäistä suojelua voidaan soveltaa, sekä ajanjaksosta, jolloin oleskelulupia tilapäisen suojelun perusteella voidaan myöntää. http://www.finlex.fi === Toimeentulovaatimus === Toimeentulovaatimus tarkoittaa sitä, että oleskeluluvan hakijalla on oltava riittävä toimeentulo asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännössä turvattu toimeentulo on keskeinen elementti maahantuloon liittyvässä sääntelyssä. Toimeentulovaatimuksesta voidaan poiketa, jos laissa on toisin säädetty. Oleskelulupaa ei yleensä myönnetä tai lupa voidaan peruuttaa, mikäli toimeentulovaatimus ei täyty. Toimeentulovaatimus on vahvimmillaan ensimmäistä oleskeluluvan myöntämistä harkittaessa. Jatkolupien kohdalla esimerkiksi tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen tai muuhun vastaavaan toimeentuloa turvaavaan etuuteen ei ole luvan myöntämisen esteenä. Katso: Oleskelulupa. http://www.valtioneuvosto.fi === Toissijainen suojelu === Toissijainen suojelu on oleskeluluvan peruste, ja se myönnetään, ellei henkilöä voida palauttaa kotimaahansa ilmeisen hengenvaaran takia. Syitä voivat olla esimerkiksi vaara tulla surmatuksi tai epäinhimillisesti kohdelluksi sekä kotimaassa oleva vaaraa aiheuttava aseellinen selkkaus. http://www.intermin.fi === Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus === Katso: Työsopimus, toistaiseksi voimassaoleva. === Tulkkauspalvelu === Katso: Käännöspalvelu. === Tunnistus.fi === Tunnistus.fi on Kansaneläkelaitoksen, työ- ja elinkeinoministeriön ja verohallinnon yhteinen sähköisen asioinnin tukipalvelu. http://www.tunnistus.fi === Turistiviisumi === Katso: Viisumi. === Turvapaikanhakija === Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Päätös turvapaikkahakemukseen tehdään Maahanmuuttoviraston järjestämien turvapaikkapuhuttelujen perusteella. Kun kolme kuukautta on kulunut turvapaikkahakemuksen jättämisestä, turvapaikanhakija saa työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa, jos hänellä on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Jos turvapaikan hakijalla ei ole kyseistä asiakirjaa, hän saa työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa, kun hän on ollut maassa kuusi kuukautta. Katso: Pakolainen. http://www.poliisi.fi === Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus === Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ovat majoituksen ja perustoimeentulon palveluja tarjoavia laitoksia, joissa asuminen on turvapaikanhakijalle maksutonta, mikäli hänellä ei ole tuloja tai omia varoja. Vastaanottotoimintaa koordinoi Suomessa sisäasiainministeriö. http://www.intermin.fi === Tutkintojen tunnistaminen === Tutkintojen tunnistaminen on tapa selvittää henkilön osaaminen. Maahanmuuttajan tullessa Suomeen hänen osaamisensa voidaan tunnistaa opintotodistuksia vertaamalla ja hänen taitojaan testaamalla. Näyttötyö on eräs tunnistamismenetelmä. Kun näyttö on onnistuneesti suoritettu, voidaan hakea opetushallitukselta tutkintojen tunnustamista. Katso: Tutkintojen tunnustaminen, Näytetyö. http://www.oph.fi === Tutkintojen tunnustaminen === Tutkintojen tunnustaminen tarkoittaa päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa Suomessa joko työmarkkinoilla tai jatko-opintoihin haettaessa. Tunnustamisen tekee opetushallitus. Katso: Säännellyt ammatit, Tutkintojen tunnistaminen. http://www.oph.fi === Tutkintojen vertailu === Katso: Säännellyt ammatit, Tutkintojen tunnustaminen. === Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM === Työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtiminen työllisyydestä, työvoiman saatavuudesta ja yritysten toimintaympäristöjen parantamisesta. http://www.tem.fi === Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto) === Työ- ja elinkeinotoimistot palvelevat työnantajia, työnhakijoita ja yrittäjäksi aikovia. Työnantaja voi jättää TE-toimistoon tiedot avoimista työpaikoista ja seurata niitä CV-nettipalvelulla, joka sisältää myös CV-vahdin (ilmoittaa sähköpostilla sopivat CV:t). Työnantaja voi myös kysyä tietoja meneillään olevista koulutuksista. Työntekijää toimisto palvelee kaikissa työnhakuun, ammatinvalintaan, työsuhteisiin ja koulutukseen tai harjoittelupaikkaan liittyvissä asioissa. Myös CV-nettipalvelu on työnhakijoiden saatavilla. http://www.mol.fi/mol/fi/toimistot.jsp === Työaika === Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä. Kodin ja työpaikan väliseen matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla pidetä työ-suorituksena. Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on työehtosopimuksilla sovittu lyhyemmäksi, esimerkiksi 37,5 tunniksi viikossa.Työntekijä ja työnantaja voivat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Katso: Työaikalaki. http://www.finlex.fi, http://www.tyoelamaan.fi/ === Työaikalaki === Työaikalakia sovelletaan työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Alle 18-vuotiaan tekemään työhön sovelletaan lisäksi nuorista työntekijöistä annettua lakia. Samaa säädöstä sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan, jollei toisin säädetä. Sitä, mitä tässä laissa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan vastaavasti virkaehtosopimukseen. Laki koskee kaikkia työntekijöitä. http://www.finlex.fi === Työehdot === Ulkomaisia ja suomalaisia työntekijöitä koskevat samat työehdot ja työturvallisuusvaatimukset. Työnantajan on annettava kaikille työntekijöille riittävä opetus ja ohjaus tehtäviinsä. Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista on säädetty erikseen. Työsopimuslaki määrittelee velvoitteet. http://www.finlex.fi, http://www.tyoelamaan.fi/ === Työehtosopimus === Työehtosopimus koskee työntekijöitä, myös maahanmuuttajia, ja työnantajia. Jos työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, noudattaa työnantaja liittonsa solmimaa työehtosopimusta. Työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat noudattavat alan yleissitovaa työehtosopimusta. Mikäli yleissitovaa työehtosopimusta ei alalla ole, työntekijän palkka määräytyy työsopimuksessa sovitun mukaisesti. Kohtuuttomia ehtoja voidaan sovitella tai jättää ne huomioon ottamatta. Lähetetyille työntekijöille maksetaan Suomessa työskentelyn ajalta alan yleissitovan työ-ehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka. Jos alalla ei sellaista ole, maksetaan työntekijälle Suomessa tavanomainen ja kohtuullinen palkka, vaikka ulkomainen työnantaja ja lähetetty työntekijä olisivat sopineet olennaisesti pienemmästä palkasta. http://www.finlex.fi === Työelämäsertifikaatti === Työelämäsertifikaatti on kehitteillä oleva osaamissertifikaatti, joka on parhaillaan testivaiheessa. Se palvelee Suomeen töihin tulevia maahanmuuttajia antamalla tietoa suomalaisesta työympäristöstä ja yhteiskunnasta. Sertifikaatista on versioita usealla kielellä. http://www.intermin.fi === Työhön Suomeen -opas === Työministeriön julkaisema opas on tarkoitettu avuksi työnantajille silloin, kun töihin tulee ulkomainen työntekijä. Opas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, venäjäksi, ranskaksi ja puolaksi. Oppaan tarkoituksena on vastata Suomeen työhön tulevien yleisimpiin kysymyksiin ja opastaa tarkkojen tietojen hankinnassa. Oppaassa on perustietoa elämästä ja työnteosta Suomessa. http://www.mol.fi === Työlainsäädäntö === Työlainsäädäntö koostuu työnantajan ja työntekijän välistä oikeussuhdetta eli työ-suhdetta sääntelevistä normeista. Työnantajan on noudatettava kaikkien ulkomaisten työntekijöiden kohdalla suomalaista työlainsäädäntöä. http://www.tem.fi === Työlinja === Työlinja on työ- ja elinkeinohallinnon yhteyskeskus (Contact Center), josta saa puhelimitse ja sähköpostitse tietoa ja neuvontaa työ- ja elinkeinotoimiston palveluista ja palvelujen käytöstä. Työlinja palvelee myös ulkomaiseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi oleskelulupa-asioissa. Työlinja palvelee sekä henkilöasiakkaita että yritys-, yhteisö- ja työnantaja-asiakkaita. Koulutusneuvonnan numerosta saa ajankohtaista tietoa myös opiskelumahdollisuuksista. Henkilöasiakkaat 010 194904 ja yritys-, yhteisö- ja työnantaja-asiakkaat 010 19 4907. Koulutusneuvonta 010 194901 klo 8.00 - 18.00. Sähköposti: tyolinja@te-toimisto.fi. http://www.mol.fi/mol/fi/05_tyovoimatoimisto/12_tyolinja/index.jsp, http://www.mol.fi === Työllistäminen === Työllistäminen tarkoittaa lähinnä työ- ja elinkeinoministeriön toimia työpaikan saamiseksi niille henkilöille, jotka ovat työttöminä. Nämä toimet ovat hakijan työhistoriaan perehtyminen, osaamistason arviointi ja sopivan työpaikan löytymisessä auttaminen, työpaikan etsiminen tai työllistäminen muilla toimilla. Katso: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työlinja. http://www.mol.fi === Työlupa === Katso: Oleskelulupa, työperusteinen. === Työnantajan messuopas === Työnantajille suunnattuja messuoppaita julkaisevat useat tahot. EURES:n messu-opas sisältää informaatiota EURES-rekrytointimessuista. Katso: EURES-messut. http://www.mol.fi/eures === Työnantajapalvelut === Työnantajapalvelut ovat osa työ- ja elinkeinotoimiston toimintaa. Katso: Työ- ja elinkeinotoimisto. http://www.mol.fi/finnwork, http://www.migri.fi === Työnantajasuoritukset === Työnantajasuoritukset ovat ennakkoveroja, jotka työnantaja pidättää työntekijöiden palkoista, sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Työnantajan on maksettava nämä maksut oma-aloitteisesti verohallinnolle. Työnantaja maksaa työntekijän palkasta sosiaaliturvamaksun, joka lasketaan prosentteina ennakkopidätyksen alaisen palkan määrästä. Sosiaaliturva- ja sava-maksua ei peritä alle 4 kuukauden työnteosta ulkomaalaiselta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on sosiaaliturvamaksu, ja sen suuruus riippuu työntekijöille maksettujen palkkojen yhteismäärästä. Sairausvakuutusmaksu on jaettu sairaanhoitomaksuun ja päivärahamaksuun. Sairaanhoitomaksua peritään kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella ja päivärahamaksua peritään ennakkopidätyksen alaisesta palkkatulosta sekä työtulosta. Työnantajan on maksettava työnantajan eläkevakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu jokaisen työntekijän osalta. Vakuutusmaksut määräytyvät maksetun palkan ja vakuutusehtojen perusteella. Lisäksi työnantaja pidättää työntekijän palkasta työntekijän eläkemaksun ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksun. Vakuutusmaksut työnantaja maksaa valitsemaansa vakuutusyhtiöön. http://www.kela.fi === Työntekijän oleskelulupa === Muilta kuin EU/ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisilta vaaditaan työntekoon oikeuttava työntekijän oleskelulupa. Katso: Oleskelulupa. === Työntekijän valintaprosessi === Valintaprosessi tarkoittaa rekrytointia, haastattelua sekä työntekijän valintaa, työsuhteen solmimista ja työntekijän perehdyttämistä. === Työnteko-oikeus === Katso: Työntekijän oleskelulupa ja Oleskelulupa, työperusteinen. === Työnvälitysyritys, rekrytointifirma === Työnvälitysyritys välittää työvoimaa työnantajille. Välitystä tekevät sekä ulkomaiset että suomalaiset yritykset. Työnvälityksestä voidaan periä työnantajalta maksu, mutta Suomessa välitysmaksua ei saa periä työnhakijalta. === Työnäyte === Katso: Näytetyö. === Työnteko-oikeus === Suomessa ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta oikeus joko rajoitettuun tai rajoittamattomaan työntekoon. Työnteko-oikeus perustuu maahanmuuttajilla oleskelulupaan. Katso: Oleskelulupa. === Työpaikkamessut === Työpaikkamessuilla työnantajat esittelevät avoimia työpaikkojaan työnhakijoille. Työpaikkamessuja Euroopassa järjestää muun muas-sa EURES. Katso: Työn-antajan messuopas, EURES, EURES-messut. http://www.mol.fi/eures === Työperusteinen maahanmuuttaja === Työperusteisen maahanmuuttajan pääasiallinen syy muuttaa Suomeen liittyy työntekoon Suomessa. http://www.intermin.fi === Työperusteinen maahanmuutto === Työperusteinen maahanmuutto tarkoittaa ulkomaisten henkilöiden muuttamista Suomeen töihin. Katso: Työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate EU- ja ETA-alueilla. http://www.mol.fi === Työskentelymaa === Työskentelymaa on maa, jossa työ tehdään, riippumatta yrityksen tai tekijän koti-maasta. === Työsopimus === Työsopimuksen tekeminen on vapaamuotoista. Suulliset, kirjalliset ja sähköiset työsopimukset ovat yhtä päteviä. Suositeltavaa on työsopimuksen tekeminen kirjallisesti. Työsopimus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. http://www.mol.fi, http://www.työsuojelu.fi, http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/tyosuhde/ === Työsopimus, määräaikainen === Määräaikainen työsuhde päättyy sovitun määräajan jälkeen. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää työnantajalta aina perusteltua syytä, esimerkiksi sijaisuutta tai työn kausiluonteisuutta. http://www.mol.fi, http://www.työsuojelu.fi, http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/tyosuhde/ === Työsopimus, toistaiseksi voimassa oleva === Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on jatkuva eli pysyvä työsopimus, ja se päättyy työnantajan tai työntekijän irtisanomisen perusteella irtisanomisajan jälkeen. http://www.mol.fi, http://www.työsuojelu.fi, http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/tyosuhde/ === Työssäoloehto === Työttömällä on oikeus peruspäivärahaan, joka ei riipu puolison tuloista, jos täyttää palkansaajan työssäoloehdon. Palkansaajan työssäoloehdon täyttää, jos on ollut palkkatyössä vähintään 34 viikkoa työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana ja työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Lisäksi kokoaikapalkan on täytynyt olla työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1052 euroa/kk (vuonna 2010). Katso: Työttömyysturva. http://www.kela.fi === Työsuojelu === Työsuojelutoiminnan tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Työnantaja vastaa työpaikan työsuojelusta. Työsuojeluorganisaatioon kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Organisaation koko on laissa määritelty henkilöstömäärän mukaan. Työsuojelua koskevan lainsäädännön valvominen kuuluu viranomaisille. http://www.tyosuojelu.fi/ === Työsyrjintädirektiivi === Direktiivin tarkoituksena on luoda edellytykset sukupuoleen, etniseen alku-perään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työelämässä ja koulutuksessa. http://www.mol.fi, http://www.finlex.fi === Työtapaturmavakuutus === Katso: Vakuutus. === Työterveyshuolto === Työterveyshuolto on työssä käyvän väestön terveydenhuoltojärjestelmä, jonka keskeinen tehtävä on työntekijöiden työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistäminen. Ulkomainen työntekijä kuuluu työnantajan työterveyshuollon piiriin samoin ehdoin kuin muutkin työntekijät. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. http://www.tyoturva.fi/tyoterveyshuolto === Työttömyysturva === EU/ETA-maan sekä Sveitsin kansalainen voi päästä suomalaisen työttömyysturvan piiriin, kun hän on työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa ja hänet on todettu Suomessa asuvaksi. EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset sekä näissä maissa laillisesti työskennelleet muiden maiden kansalaiset ovat muita paremmin vakuutettuja työttömyyden varalta. Heidän kannattaa jo ennen Suomeen tuloaan pyytää lähtömaastaan E301-lomake, joka todistaa heidän kuu-luneen työttömyysvakuutuksen piiriin eli käytännössä olleen lähtömaassaan työssä. Työttömälle maahanmuuttajalle työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena kolmen ensimmäisen maassaolovuoden ajan tietyin ehdoin. http://www.kela.fi, http://www.mol.fi, http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/tyottomyys === Työturvallisuus === Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja tervey-destä työssä sekä ottaa huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työ-ympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työntekijä täytyy perehdyttää työoloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Katso: Perehdyttäminen, Työturvallisuuslaki, http://www.tyoturva.fi, http://www.infopankki.fi, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 === Työturvallisuuslaki === Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäksi lain tarkoituksena on ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. http://www.finlex.fi, http://www.tyoturva.fi === Työturvallisuusvaatimukset === Ulkomaisia ja suomalaisia työntekijöitä koskevat samat työehdot ja työturvallisuusvaatimukset. Neuvontaa työturvallisuusasioissa antavat ammattiliitot ja työn-antaja-järjestöt jäsenilleen. Järjestäytymättömät saavat tietoa työsuojeluviran-omaisilta. Lisäksi on hyvä tutustua omaa työnantajaa sitovaan työehtosopimukseen. http://www.mol.fi === Työvoimakoulutus === Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (työvoimakoulutus) on työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa koulutusta, joka on opiskelijoille maksutonta. Työvoimakoulutus on suunniteltu ensi sijassa työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Tietyin edellytyksin myös muut henkilöt, kuten työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat, voivat osallistua koulutukseen. http://www.mol.fi === Työvoimaneuvoja === Työvoimaneuvojat palvelevat työnantajia sekä työnhakijoita työ- ja elinkeinotoimistoissa. Työvoimaneuvojat opastavat työnhakija-asiakkaita – myös maahanmuuttajia – urasuunnittelussa, työpaikan hankinnassa ja koulutuksessa. http://www.mol.fi === Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma === Sisäasiainministeriön asettama maahanmuuton toimenpideohjelma on tarkentava asiakirja hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa luoduille linjauksille. Ohjelmassa on kuvattu työvoiman maahanmuuton tilanne, Suomen työvoiman maahanmuuton strategiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja resurssit. Siinä on käsitelty myös viranomaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä työperusteisen maahanmuuton kehittämisessä ja edistämisessä, yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja eri toimijoiden kanssa sekä yhteistyötä lähtömaiden kanssa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Katso: Maahanmuuttopolitiikka. http://www.intermin.fi === Työvoiman maahanmuutto === Työvoiman maahanmuutto tarkoittaa ulkomailta Suomeen tulevia työntekijöitä sekä myös ulkomailta Suomeen palaavia paluumuuttajia. Työvoiman maahanmuutto on säänneltyä EU:n ulkopuolelta tuleville. Katso: Työperusteinen maahanmuutto, Työperusteinen maahanmuuttaja. http://www.intermin.fi === Työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate EU- ja ETA-alueilla === EU-maiden kansalaiset saavat hakea töitä toisista EU-maista, myös Suomesta. EU-kansalaiset saavat työskennellä toisissa EU-maissa, myös Suomessa, ilman työntekijän oleskelulupaa eli työlupaa. EU-kansalaisten lisäksi oikeus koskee myös muiden ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisia. === TäsmäKoulutus === TäsmäKoulutus on yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, joka soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin.Työ- ja elinkeinohallinto osallistuu TäsmäKoulutuksen suunnitteluun ja kilpailuttaa alalle soveltuvan koulutuspalvelun tuottajan. Yritys tekee esityksen koulutukseen osallistuvista työntekijöistään. Opiskelijavalinnasta päättää viranomainen sen jälkeen, kun yritys on osoittanut TäsmäKoulutukseen henkilöt sekä perustelut valinnalle. TäsmäKoulutuksen rahoittavat työnantaja sekä työ- ja elinkeinohallinto yhdessä. Työnantajan maksuosuus on 20–75 % kokonaishinnasta. Työnantajan maksuosuus riippuu yrityksen koosta, liikevaihdon/taseen suuruudesta ja siitä, onko kyseessä yleiskoulutus vai erityiskoulutus. Katso: Yhteishankintakoulutus. http://www.ely-keskus.fi === Ulkomaalainen === Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. === Ulkomaalaislaki === Ulkomaalaislain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset. http://www.finlex.fi === Ulkomaalaisvirasto === Ulkomaalaisviraston nimi on nykyään Maahanmuuttovirasto. Katso: Maahanmuuttovirasto, http://www.migri.fi === Ulkomailta rekrytointi === Työnantajien on mahdollista rekrytoida työvoimaa myös Suomen rajojen ulkopuolelta joko EU/ETA-maista ja Sveitsistä tai näiden ulkopuolelta. Rekrytointiin liittyvissä asioissa työnantajaa auttavat eri viranomaistahot, erityisesti EURES-palvelut työ- ja elinkeinotoimistoissa. Lisäksi monet yksityiset työnvälitysyritykset tarjoavat rekrytointipalveluja maksua vastaan. Katso: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, EURES, EURES-messut, Rekrytointi, Oleskelulupa, Rekrytointikanava, Työnvälitysyritys, Saatavuusharkinta. === Ulkomainen metsämarjanpoimija === Vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan metsämarjoja poimimaan tulevat ulkomaalaiset eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa, mikäli poiminta kestää alle kolme kuukautta. Katso: Kausityövoima. http://www.mol.fi === Ulkomainen työvoima === Ulkomainen työvoima käsittää kaikki ulkomaalaiset, joilla on oikeus tehdä työtä Suomessa. === Ulkomainen vuokratyöntekijä === Työvoiman vuokrauksessa sovelletaan tilaajavastuulakia riippumatta siitä, hankitaanko vuokratyövoimaa kotimaasta vai ulkomailta. Ulkomaisen vuokratyöyrityksen osalta on hankittava vastaavat selvitykset kuin kotimaiseltakin vuokrayritykseltä. Suomeen lähetettyihin vuokratyöntekijöihin sovelletaan lähetetyistä työntekijöistä annetun lain vähimmäistyöehtoja. Suomalainen tilaaja on velvollinen huolehtimaan sopimuksessaan siitä, että ulkomainen työvoiman vuokrausyritys asettaa tarvittaessa edustajan. Työ- ja elinkeinotoimiston internetsivuilla on tietoa ulkomaisen työntekijän luvista ja rekisteröinneistä sekä verotuksesta myös englanniksi, viroksi ja venäjäksi. ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Ulkomaalaislaissa on määritelty tarkemmin ne tehtävät, alat ja asemat, joihin liittyy oikeus tehdä työtä ilman työntekijän oleskelulupaa. Katso: Vuokratyöntekijä, Tilaajavastuu vuokratyövoimassa. http://www.mol.fi/finnwork === Ulkosuomalainen === Ulkosuomalainen on ulkomailla asuva entinen tai nykyinen Suomen kansalainen tai tämän jälkeläinen, joka pitää itseään suomalaisena. http://www.intermin.fi, http://www.ulkosuomalainen.fi === UNHCR === UNHCR (United Nations High Commissioner for Refugees) on Yhdistyneiden kansa-kuntien pakolaisasiain päävaltuutettu, YK:n pakolaisjärjestö. Järjestön pää-tarkoituksena on turvata pakolaisten hyvinvointi ja oikeudet. http://www.unhcr.fi/en/index_en.html === Unionin kansalaisen rekisteröitymistodistus === EU/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset rekisteröityvät paikallispoliisilla, jos heidän oleskelunsa Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Poikkeuksena ovat Pohjoismaiden kansalaiset, joiden rekisteröinti tapahtuu maistraatissa. Rekisteröidyttyään he saavat Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksen. Rekisteröityminen helpottaa asiointia eri viranomaisten kanssa sekä terveydenhoitopalvelujen saantia. http://www.poliisi.fi === Uskonto === Maahanmuuttajissa on monien eri uskontokuntien edustajia, ja työnantajan on tärkeä tietää, minkälaisia tapoja, uskomuksia ja käyttäytymismalleja eri uskonnot edustavat. Suomessa on uskonnonvapaus. Katso: Kulttuurisensitiivisyys, Kulttuuritulkki, Moninaisuusjohtaminen. === Vahtipalvelu, EURES === Oma EURES -sivuston CV-onlinepalvelun vahtipalvelu palvelee sekä työnantajaa että työnhakijaa. Vahtipalvelu ilmoittaa automaattisesti sähköpostiin, kun sopiva työntekijä on löytynyt CV-Online-palvelusta. Katso: Oma EURES. http://www.mol.fi/eures === Vakuutus === Työnantajat on velvoitettu osallistumaan työntekijöiden, myös maahanmuuttajien, sosiaaliturvan kerryttämiseen. Työnantajan on maksettava työnantajan työeläkevakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu jokaisen työntekijän osalta. Vakuutusmaksujen määrät määräytyvät maksetun palkan ja vakuutusehtojen perusteella. Lisäksi työnantaja pidättää työntekijän palkasta työntekijän eläkemaksun ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksun. Vakuutusmaksut työnantaja maksaa valitsemaansa vakuutusyhtiöön. Lakisääteisten vakuutusten lisäksi ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat ottaa yksityisiä vakuutuksia kuten koti- ja matkavakuutuksia. http://www.vero.fi, http://www.suomi.fi === Valtaväestö === Valtaväestö on lukumääräisesti suurempi kansallinen omaleimainen ryhmä. === Valvira === Valvira on terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomainen, joka valvoo sekä julkisten että yksityisten terveydenhuollon organisaatioiden toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi terveyskeskukset, yksityiset lääkäriasemat sekä julkiset ja yksityiset sairaalat. Valvira myöntää muun muassa ammatinharjoittamisoikeudet terveydenhuollon ammattihenkilöille ja luvat yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Valvira ohjaa ja valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön. Valvira tarkistaa ja hyväksyy muun muassa ulkomaalaisten lääkäreiden toimiluvan Suomessa. Lääkärin tehtäviin pyrkivien ulkomaalaisten tulee täyttää Valviran asettamat ehdot koulutuksen, kielitaidon, Suomessa suoritettavan harjoittelun ja etukäteiskuulustelun osalta. Valvira voi tarvittaessa määrätä lisäopintoja pätevyyden saamiseksi. http://www.valvira.fi === Vammaistuki, alle 16-vuotiaan === Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle. Tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen. Mikäli maahanmuuttaja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, on hänellä mahdollisuus vammaistukeen. === Vapaa-ajantoiminta === Vapaa-ajantoiminta on tärkeä osa maahanmuuttajan kotoutumisessa. Vapaa-ajantoimintaa järjestävät monet maahanmuuttajajärjestöt, kansalaisopistot ja kunnat. Työnantaja voi järjestää työntekijöilleen vapaa-ajantoimintaa käyttämällä palveluntarjoajia ja osallistumalla kokonaan tai osittain kustannuksiin. Myös joku työntekijöistä voi olla vapaa-ajanohjaajana. http://www.kunnat.net === Vapaa liikkuvuus EU-, ETA- ja Schengen-maissa === Kaikilla EU-, ETA- ja Schengen-maiden kansalaisilla on oikeus matkustaa toiseen näiden alueiden jäsenvaltioon, kun he esittävät voimassa olevan henkilötodistuksen tai passin. Mitään maahantulo- tai maastapoistumisviisumia ei tarvita. EU:n alueella vapaa liikkuvuus sisältää oikeuden asua ja työskennellä toisessa jäsenvaltiossa. http://www.ec.europa.eu/finland/service/mobility/index_fi.htm === Vastaanottokeskus === Katso: Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. === Verokortti === Ulkomainen työtekijä hakee verotoimistosta joko lähdeverokortin tai normaalin verokortin riippuen työsuhteen pituudesta. Työnantaja tekee ennakonpidätyksen verokortin mukaisesti. Alle kuusi kuukautta Suomessa työskentelevä hakee vero-toimistosta lähdeverokortin. Myös työnantaja voi täyttää lähdeverokortti-hakemuksen. Lähdeverokortin saamiseksi ei tarvita henkilötunnusta. Lähde-vero on 35 %. Lähdeverosta voi saada lähdeverovähennystä (vuonna 2010) 510 € kuukaudessa tai 17 € päivässä. Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tulevaa työn-tekijää verotetaan progressiivisesti samalla tavalla kuin Suomessa pysyvästi asuvia. Verokortin saamiseksi työntekijällä pitää olla suomalainen henkilötunnus. Katso: Henkilötunnus, Lähdeverokortti ja lähdeveromenettely, Verotus. http://www.vero.fi === Verosopimus === Verosopimuksella poistetaan tulon ja varallisuuden kansainvälinen kaksinkertainen verotus ja jaetaan tulon ja varallisuuden verottamisoikeus sopimuksen tehneiden valtioiden kesken. Verosopimus koskee sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka asuinpaikka on jommassakummassa sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa ja jolla on tulonsa tai varallisuutensa osalta jokin liittymä näihin kahteen valtioon. http://www.vm.fi === Verovelvoite === Yleisesti verovelvollinen on yli 6 kuukautta (183 päivää) Suomessa oleskeleva työntekijä. Hänen verotuksensa määräytyy samoin perustein kuin pysyvästi Suomessa oleskelevan henkilönkin. Rajoitetusti verovelvollinen työntekijä oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta ja häneen sovelletaan lähdeveromenettelyä. Katso: Verotus. http://www.vero.fi, http://www.mol.fi === Viikkotyöaika === Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen, ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Katso: Työaika. http://www.finlex.fi === Viisumi === Viisumi on maahantulolupa, jonka tarvitsevat ulkomaalaiset, jotka tulevat Suomeen matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten (enintään kolme kuukautta). Viisumilajeja ovat kauttakulkuviisumi, kertaviisumi, lentokentän kauttakulkuviisumi, paluuviisumi ja toistuvaisviisumi.Viisumin myöntää toimivaltainen Schengen-jäsenmaiden diplomaatti- tai konsuliedustusto. Viisumi haetaan kohdemaan (Suomi) diplomaatti- tai konsuliedustustosta ulkomailla. Lisä-tietoja viisumin hakemisesta, voimassaoloajoista, maksuista ja siitä, minkä maiden kansalaiset ovat viisumivapaita, saa sisäasiainministeriön internetsivuilta. http://www.poliisi.fi, http://www.intermin.fi === Viisumivapaus === Suomella on viisumivapaussopimus esimerkiksi Pohjoismaiden sekä EU-maiden kanssa. Näiden maiden asukkaat eivät tarvitse viisumia tullessaan Suomeen. === Viisumivelvollinen === Viisumivelvollisen maan kansalaisella tulee aina olla viisumi, kun hän saapuu Schengen-valtioiden alueelle. Jos viisumivelvollisen maan kansalaisella kuitenkin on jonkin Schengen-valtion myöntämä oleskelulupa, hän ei tarvitse viisumia siirtyessään toiseen Schengen-maahan. Tällöin oleskelu tässä toisessa maassa saa kestää alle kolme kuukautta. Katso: Schengen-alue. http://www.formin.fi === Virkakelpoisuus === Virkakelpoisuus määrittelee kelpoisuuden johonkin virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen virkakelpoisuus arvioidaan erikseen. Katso: Säännellyt ammatit. http://www.formin.fi === Virtual Finland === Katso: Thisisfinland. === Vuokratyöntekijä === Vuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja) työhön. Työn-tekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa. Työskentely tapahtuu useimmiten työn vastaanottajan työpaikalla. Vastaanottaja suorittaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Vuokratyön piiriin kuuluvat myös lähetetyt työntekijät. Vuokratyö on erotettava alihankinnasta ja aliurakoinnista, jossa työn tilaajan ja alihankkijan tai aliurakoitsijan välillä on sopimussuhde tietyn lopputuloksen aikaansaamisesta. Katso: Lähetetyt työntekijät, Ulkomainen vuokratyöntekijä. http://www.mol.fiwww.tyosuojelu.fi === Vuokratyöyritys === Vuokratyöyritys on työvoimanvuokrausyritys, joka toimii myös rekrytointikanavana työnantajille tai/ja työntekijöille. Katso: Työnvälitysyritys. === Vuorotteluvapaa === Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä ja työnantaja tekevät vuorottelusopimuksen, jonka mukaisesti työntekijä vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työttömänä työnhakijana olevan henkilön. http://www.mol.fi, http://www.kela.fi === Vuosiloma === Vuosiloma kertyy työsuhteessa olevalle työntekijälle vuosilomalain mukaan kertyvänä palkallisena lomana. http://www.finlex.fi, http://www.tyosuojelu.fi/ === Väestörekisteri === Väestörekisteri on luettelo maan kansalaisista ja asukkaista ja heidän perustiedoistaan. Luettelossa on esimerkiksi nimi, osoite, kansalaisuus, syntymäaika, syntymäpaikka ja uskontokunta. Suomessa väestörekisteriä ylläpitää Väestö-rekisterikeskus väestötietojärjestelmässä. http://www.vaestorekisterikeskus.fi === Väestötietojärjestelmä === Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen atk-rekisteri, jossa on perustiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista. Järjestelmässä on tietoa myös rakennuksista, rakennushankkeista ja huoneistoista sekä kiinteistöistä. Väestötietojärjestelmää ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraatit. http://www.vaestorekisterikeskus.fi === Vähemmistövaltuutettu === Vähemmistövaltuutettu on Suomessa sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva virkamies, joka johtaa vähemmistövaltuutetun toimistoa. Valtuutetun tehtäviin kuuluu etnisen syrjinnän ehkäisyä, hyvien etnisten suhteiden edistämistä, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamista samoin kuin etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa. Katso: Syrjintä. http://www.vahemmistovaltuutettu.fi === Vähimmäispalkka === Suomessa ei ole erillistä vähimmäispalkkalakia. Myöskään työsopimuslaissa ei säädetä työntekijälle maksettavan palkan määrästä, vaan palkat määräytyvät yleensä alakohtaisten työehtosopimusten mukaan. Työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuus määräytyy joko työehtosopimuslain mukaan (järjestäytyneet työnantajat) tai työsopimuslain yleissitovaa työehtosopimusta koskevan säännöksen mukaan. Katso: Vähimmäistyöehdot. http://www.mol.fi === Vähimmäistyöehdot === Vähimmäistyöehdoista sovitaan työehtosopimuksessa, joka tehdään työntekijä- ja työnantajaliittojen välisissä neuvotteluissa. Vähimmäistyöehdoista tärkeimpiä ovat palkka, vuosilomat ja työajat, eikä niitä saa sopimuskaudella alittaa. http://www.tem.fiwww.sak.fi === Yhdenvertainen kohtelu === Suomalaisia ja ulkomaisia työtekijöitä koskevat samat työehdot ja turvallisuusmääräykset. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsopimuslaki edellyttää työnantajalta työntekijöiden tasapuolista kohtelua ja kieltää työntekijän eri asemaan asettamisen iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhe-suhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työnantajan tulee lisäksi edistää suhteita työntekijöihin ja huolehtia työntekijöiden kehittymisestä. http://www.finlex.fi === Yhdenvertaisuuslaki === Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki säätää yhdenvertaisesta kohtelusta muun muassa työelämässä, työhönotossa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä erilaisissa etuuksissa ja tuissa. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Katso: Hyvitys yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. http://www.finlex.fi === Yhteishankintakoulutus === Yhteishankintakoulutus on kolmen toisiaan täydentävän ja eri tarpeisiin suunnatun palvelutuotteen kokonaisuus, jota TE-toimistot järjestävät yrityksen tarpeen mukaan. Koulutusta voidaan järjestää kaikille työntekijöille, myös maahanmuuttajille. Koulutus voi sisältää ammatillisen osaamisen laajentamisen lisäksi myös kielikoulutusta. Yhteishankintakoulutukseen voi osallistua myös yrittäjäksi ryhtyvä tai yrittäjä, joka osallistuu samaan koulutukseen työntekijöidensä rinnalla. Lisäksi vuokratyöntekijät voivat osallistua koulutukseen. Koulutuskustannusten työnantajaosuus vaihtelee 20:stä 30 prosenttiin. RekryKoulutuksen tarkoituksena on auttaa yritystä löytämään oikeanlaista henkilöstöä, jos yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia muusta koulutuksesta. TäsmäKoulutus on yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, joka soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin. MuutosKoulutuksella työnantaja voi auttaa irtisanottuja tai toistaiseksi lomautettuja löytämään uuden työpaikan. http://www.mol.fi === Yhteisökeskeinen kulttuuri === Maailman kulttuurit voidaan jakaa yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä korostaviin kulttuureihin. Perusteena tälle jaolle voidaan pitää perhekäsitystä, joka vaikuttaa ihmisen minäkuvaan sekä suhteisiin muihin ihmisiin. Yhteisökeskeistä (kollektiivisesta) kulttuuria, joka korostaa yhteisöllisyyttä, pidetään lähinnä itämaisena kulttuurina. Yhteisökeskeisen kulttuurin alue on hyvin laaja, ja se käsittää muun muassa Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa persoonallisuus ymmärretään suhteessa tilanteisiin ja rooleihin. Identiteetti ei perustu pelkästään yksilöön vaan koko ryhmään, jonka jäsen yksilö on. Vertaa: Yksilökeskeinen kulttuuri. http://www.edu.fi === Yksilökeskeinen kulttuuri === Yksilökeskeisessä (individuaalisessa) kulttuurissa ihmisen minäkäsitys on hyvin itsekeskeinen. Kulttuuria pidetään lähinnä länsimaalaisena. Yksilökeskeinen kulttuuri on valtakulttuurina muun muassa Pohjois- ja Länsi-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Vertaa: Yhteisökeskeinen kulttuuri. http://www.edu.fi === Yleinen kielitutkinto, YKI-testi === Maahanmuuttajat voivat osallistua yleiseen kielitutkintoon, joka on aikuisille suunnattu kielitaitotutkinto. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä, joko Suomessa tai ulkomailla. Yleisen kielitutkinnon voi suorittaa seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi ja venäjä. http://www.oph.fi/yleiset_kielitutkinnot === Äidinkieli === Äidinkieli on kieli, jonka henkilö oppii ensimmäisenä kielenään. === Äitiysavustus === Äitiysavustus on Kelan maksama tuki. Sen voi saada raskaana oleva äiti sekä adoptiovanhempi. Ehtona on, että henkilö asuu Suomessa. Lasta odottava voi valita äitiysavustukseksi äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa (vuonna 2010). Maahanmuuttajan täytyy kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin saadakseen äitiysavustuksen. http://www.kela.fi === Äitiysvapaa === Henkilö voi jäädä äitiysvapaalle aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen synnytyksen laskettua aikaa. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Vapaan aloituksen voi itse valita. Kun äitiys-vapaa alkaa, maksaa Kela äitiysrahaa 105 arkipäivää eli noin 4 kuukautta. Henkilöllä on oikeus äitiysrahaan, kun hän on kuulunut Suomen sosiaaliturvan piiriin vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua aikaa. Oikeus alkaa, kun raskaus on kestänyt 154 päivää. Jos työntekijä saa äitiysvapaan ajalta palkkaa, äitiysraha maksetaan palkan ajalta työnantajalle. Maahanmuuttaja voi tarkistaa oikeutensa Kelasta. Katso: Isyysvapaa. http://www.kela.fi === Äitiysraha === Äitiysraha on Kelan maksama tuki, jota maksetaan 105 arkipäivää eli noin 4 kuukautta äitiysvapaan alkamisesta. Henkilöllä on oikeus äitiysrahaan, kun hän on kuulunut Suomen sosiaaliturvan piiriin vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua aikaa. Oikeus alkaa, kun raskaus on kestänyt 154 päivää. Jos henkilö saa äitiysvapaan ajalta palkkaa, äitiysraha maksetaan palkan ajalta työnantajalle. Samoin äitiysrahan korotus ensimmäisiltä 56 arkipäivältä maksetaan tällöin työnantajalle. Maahanmuuttajan täytyy äitiysrahan muiden ehtojen lisäksi kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin ollakseen oikeutettu äitiysrahaan. http://www.kela.fi s34zptgwqefthujnuyz3mpt1vimygdd 0 11479 160897 82426 2026-11-05T12:01:01Z Jcb 12574 160897 wikitext text/x-wiki :''[[ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys|Todellisuus ja todellisuuskäsitys]]'' == Todellisuuskäsityksen käsite == Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on. Tieteen eli todellisuustutkimuksen avulla on pyritty muodostamaan yhä totuudenmukaisempi käsitys todellisuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kallio-Tamminen, Tarja | Nimeke=Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2006 | Sivu=232 | Tunniste={{ISBN|951-570-625-4}}}}</ref> Pelkän logiikan eli johtomukaisuuden ja matematiikan eli suuretutkimuksen avulla ei voida todistaa mitään tosiasioihin ja todellisuuteen liittyvää, vaan todellisuutta tulee tutkia kokemuksen kautta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=75 | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste=I{{ISBN|951-625-167-6}}}}</ref> ”Todellisuus on se, joka ei häviä silloin, kun lakkaat uskomasta siihen.” – Philip K. Dick<ref>''”Reality is that which, when you stop believing in it, doesn't go away.”'' Philip K. Dick: ''Do androids dream of electric sheep?'' (1968). Suom. {{Kirjaviite | Tekijä=Dick, Philip K. | Nimeke=Palkkionmetsästäjä | Selite=Suomentanut Kari Nenonen. Jalavan scifi-sarja 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Jalava | Vuosi=1989 | Tunniste={{ISBN|951-8954-13-5}}}}</ref> Käsitys on asenne, jonka vallitessa asioita tarkastellaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#_Toc1478406596 | Nimeke=Käsityksen (katsomuksen) käsite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> Ihmisen käsitysten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et5.htm#_Toc170910841 | Nimeke=Usko, uskomus, vakaumus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> Inhimilliset käsitykset todellisuudesta ovat karkeistuksia ja usein virheellisiä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista. Tämä käsitys on osa yksilön todellisuuskäsitystä, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole tosia tai epätosia. Todellisuuskäsitys ja totuus ovat eri asioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId977042 | Nimeke=Inhimilliset käsitykset ja todellisuus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref> Koska elämä on todellisuuden osa, elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista. Tämä käsitys on osa yksilön todellisuuskäsitystä, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole tosia tai epätosia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId977042 | Nimeke=Inhimilliset käsitykset ja todellisuus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref> === Todellisuuskäsitysten jaotteluja === Ilkka Niiniluodon ajatuksia soveltaen voidaan sanoa, että todellisuuskäsitys tarkoittaa henkilön hyväksymien, todellisuutta koskevien käsitysten joukkoa. Nämä käsitykset koskevat esimerkiksi sitä, millaisista aineksista todellisuus muodostuu, miten kaikkeus on syntynyt ja kehittynyt ja millaisia säännönmukaisuuksia siinä vallitsee.<ref name="Niiniluoto_1984">Niiniluoto 1984.</ref> Todellisuuskäsitys voi olla: * '''Tieteellinen''', jos todellisuuskäsitys on [[Tieteellinen menetelmä|tieteellisin menetelmin]] muodostettu ja vallitsevan tietämyksen mukaan tosi. Tieteellinen todellisuuskäsitys on historiallisesti kehittyvä, avoin ja itseään korjaava: sen kaikki osat ovat periaatteessa arvosteltavissa ja muutettavissa uuden tosiasia-aineiston perusteella. * '''Arkikokemukseen perustuva''', jos todellisuuskäsityksen perustana on jokapäiväisen havainnon ja elämänkokemuksen antama tieto itsestä ja ympäristöstä. * '''Epätieteellinen''', jos todellisuuskäsitys sisältää väitteitä, jotka ovat ristiriidassa tietyllä hetkellä vallitsevan tieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa. * '''Taikauskoinen''', jos todellisuuskäsitys perustuu perinteeseen pohjautuviin käsityksiin luonnossa vaikuttavista hengistä sekä hyvistä ja pahoista voimista. * '''Uskonnollinen''', jos todellisuuskäsitykseen sisältyy sellaisia väitteitä, joiden ainoana perusteluna on vetoaminen joihinkin uskonnolliseen arvovaltaan, kuten uskonnollisiin kirjoituksiin tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin. Uskonnollinen todellisuuskäsitys on epätieteellinen, jos se muodostuu näkemyksistä, jotka ovat ristiriidassa tieteen kanssa.<ref name="Niiniluoto_s79–83">Niiniluoto 1984, s. 79–83.</ref> Tieteellisen todellisuuskäsityksen väitteiden tulee läpäistä vaatimus julkisesta perusteltavuudesta ja koeteltavuudesta, eli niiden on kestettävä vertailussa todellisuuteen sekä arvostelevaan keskusteluun.<ref name="Niiniluoto_s80-81">Niiniluoto 1984, s. 80–81.</ref> Tieteellinen todellisuuskäsitys ei koskaan ole täydellinen: aina tulee olemaan kysymyksiä, joihin ei ole vielä löydetty tieteen menetelmien avulla vastauksia. Tieteen arvostelevalla menetelmällä voidaan kuitenkin muodostaa muuttuva ja kehittyvä käsitysjärjestelmä, jossa aikaisempia virheitä poistetaan ja löydetään entistä tarkempia ja paremmin todellisuutta selittäviä käsityksiä. Tieteen tekeminen edellyttää muun muassa rajanvetoa tieteen ja näennäistieteen välillä.<ref name="Niiniluoto_s80-81" /> Todellisuuskäsitys on epätieteellinen silloin, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, on ristiriitatilanteessa järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu arvostelevan ja julkisen menetelmän avulla.<ref name="Niiniluoto_s80-81" /> == Lähteet == * Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja uskonto. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} fmvil9s3t80i65kw86vd87yewrmrb2r 0 11481 160901 82998 2026-11-05T12:03:22Z Jcb 12574 160901 wikitext text/x-wiki :''[[ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys|Todellisuus ja todellisuuskäsitys]]'' Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Erityisesti valistuksen ajan ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli yhteistä arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt ''Systéme de la Nature'' (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=On humanism | Sivu=11–12 | Julkaisupaikka=London; New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|0-415-30523-3}} | Kieli={{en}} }}</ref> 1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.<ref>Norman 2004, s. 13.</ref> == Vapaa-ajattelu == Vapaa-ajattelu on perinteinen nimitys uskonnosta vapaalle ajattelulle, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref>. Vapaa-ajattelijain liiton edesmenneen puheenjohtajan Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat perustivat käsityksensä kokemukseen, järkipäättelyyn ja omaan ymmärrykseensä.<ref>Saari 1993, s. 4.</ref> Kirjailija Väinö Voipio määritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963): {{sitaatti|Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen.<ref>Lainaus teoksessa Saari 1993.</ref>}} Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu määritellään nykyisin käsitykseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa-ajattelijat eivät pidä totena mitään muuta kuin sellaista, mikä on älyllisesti perusteltua. W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.<ref>Saari 1993, s. 4.</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://ajburger.homestead.com/ethics.html | Nimeke=The Ethics of Belief | Tekijä=William Kingdon Clifford | Ajankohta=1877 | Viitattu=7.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> === Historiaa === Kansallisella tasolla vapaa-ajattelijat järjestäytyivät ensin 1860-luvulla Englannissa. 1870-luvulla järjestäytyminen jatkui Yhdysvalloissa ja Saksassa. Manner-Euroopan maista vapaa-ajattelijat järjestäytyivät parhaiten Belgiassa. Sen voimaa edisti liberalistien ja sosialistien yhteinen taistelu katolista kirkkoa vastaan. Ranskassa vaikutti vahva tasavaltalainen vapaa-ajattelun perinne, mutta liikkeen voimaa heikensi jakautuminen liberalistiseen ja sosialistiseen siipeen. Kirkonvastainen perinne oli vahva myös Espanjassa ja Italiassa, mutta järjestäytyminen oli vähäistä.<ref name="Mustakallio">{{Lehtiviite | Tekijä=Mustakallio, Hannu | Otsikko=Kansainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen alkuvaiheet | Julkaisu=Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja | Ajankohta=1999 | Numero=87–88 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Tunniste=ISSN 0356-0767}}</ref> Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, alkuaan Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880 Brysselissä. Liiton tarkoituksia oli pyrkiä ajatuksenvapauden turvaamiseen ja ihmiskunnan vapauttamiseen uskonnollisista ennakkoluuloista. Jäsenjärjestöjä ovat eri maiden kansalliset liitot.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Suvielise | Nimeke=Katsomukset kohtaavat | Sivu=210 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-26-3896-7}}}}</ref> Vapaa-ajattelijat sanoivat pyrkivänsä totuuteen tieteen, hyvyyteen etiikan ja kauneuteen taiteen avulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880–1905 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1991 | Tunniste={{ISBN|951-9021-83-3}}}}</ref> Tärkein toimintamuoto on ollut yhteiset kongressit.<ref name="Mustakallio"/> Suomesta liittoon kuului aikaisemmin Vapaa-ajattelijain liitto 1946–1994.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti129.html | Nimeke=Wikipedian artikkelissa Vapaa-ajattelijain liitosta virheitä | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=26.2.2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit | Viitattu=8.4.2009}}</ref> === Nimityksen arvostelua === Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Hartikainen pitää sanaa 'vapaa-ajattelija' huonona peitenimenä. Myös 'rationalisti', 'humanisti' ja 'bright' ovat sekaannuksia aiheuttavia peitenimiä. Kun bright-sanaa levitettiin, hän sanojensa mukaan esitti Kansainväliselle ateistiliitolle vastalauseen moiselle sanahölmöilylle. Ateismin aatetta ei voida Hartikaisen mielestä tehokkaasti edistää peitenimillä. Ateismista on puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.<ref name="ateismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/suomennokset.html | Nimeke=Ateismi on sivistyksen mitta | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Uskonnottomien piilotteleminen peitenimien takana on hänestä ”imagofasismia”, ryhmän imagon nostamisen asettamista kaikkien muiden asioiden edelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId845360 | Nimeke=Imagofasismin arkipäivää | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.<ref name="ateismi"/> == Sekulaarihumanismi == Sekulaarihumanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: ”Sekulaarihumanismin maailmankuva”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste={{ISBN|951-37-1741-0}}}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton (International Humanist and Ethical Union, IHEU) määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/Posthumanismi.htm | Viitattu=3.7.2008}}</ref> === Nimityksen arvostelua === Jotkut ateistit ovat arvostelleet humanisti-sanan käsitettä. Filosofi Julian Bagginin mukaan ensiksi ateismi on yksinkertaisempi käsite siinä missä humanismi viittaa tiettyyn käsitysten joukkoon. Toiseksi sana humanismi on myös monimerkityksinen: ateistisen humanismin lisäksi puhutaan uskonnollisesta humanismista ja humanistisista tieteistä. Kolmanneksi Bagginin mielestä on jäänne uskontojen ajattelusta, että ihminen on muun luonnon yläpuolella. Hänen mielestään jotkut humanistijärjestöt edustavat ihmislajikeskeisyyttä.<ref name="erehtymätön">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm | Nimeke=Erehtymätön ateisti | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Viitattu=10.1.2011}}</ref> == Ateismi Suomessa == Suomessa 1800-luvun lopulla uskonnotonta aineellista todellisuuskäsitystä edusti akateemisessa ajattelussa yksinään Wilhelm Bolin, Baruch Spinozan ajattelusta väitellyt Ludwig Feuerbachin ystävä, joka toimi Helsingin yliopiston kirjastonhoitajana. Bolin kuului Suomessa tuhkauslaitostoiminnan alkuunpanijoihin.<ref name="niiniluoto127">Niiniluoto 2003, s. 127.</ref> Kehitysoppi innoitti Suomessa jo 1880-luvulta lähtien muun muassa Hjalmar Neiglickia ja Edvard Westermarckia<ref name="niiniluoto127" /><ref>{{kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-1-15356-0}}}}</ref>. Työväenliike omaksui Suomessa marxilaisen ateismin ohjelman haasteena valtionkirkolle.<ref name="niiniluoto127" /> Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin: {{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Forssan_ohjelma Forssan ohjelma]. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.</ref>}} Vuonna 1905 aloitti toimintansa Prometheus-seura, jonka tavoitteena oli ajatuksenvapauden toteuttaminen. Erityinen tavoite oli siviiliavioliiton hyväksyminen. 1910-luvun puolivälin kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikutti seuran toiminnan heikkenemiseen.<ref name="Taarna">Taarna, Jorma: ”Aatteellisen humanismin historiaa Suomessa”. ''Humanisti'' 4/1992. Julkaistu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=59–62 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-97679-2-4}}}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste={{ISBN|951-710-085-X}}}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien politiikalle<ref name="niiniluoto127" />. Itsenäisen Suomen tasavallassa tuli vuoden 1923 alusta voimaan uskonnonvapauslaki, joka salli kansalaisten kuulua uskonnollisiin yhdyskuntiin tai olla niihin kuulumatta. Vasta tämä laki antoi myös ateisteille täydet kansalaisoikeudet.<ref name="niiniluoto127" /> Ihmisiä alkoi [[Kirkosta eroaminen Suomessa|erota kirkosta]].<ref name="Taarna"/> Jotkut kirkosta eronneet perustivat eri puolille maata siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä. Muutamilla niistä oli samalla myös poliittisia tavoitteita, lähinnä työväenliikkeen mukaisia näkemyksiä. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla yhdistysten toiminta jatkui jopa vilkkaana. Ne perustivat 1937 valtakunnalliseksi yhteiselimeksi Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistysten liiton. Kansainvälistä, 65 vuoden ikäistä alan liittoa seuraten järjestö otti vuonna 1945 nimen Vapaa-ajattelijain liitto. Liitto alkoi julkaista ''Vapaa ajattelija'' -lehteä.<ref name="Taarna"/> Liiton sääntöjen mukaan järjestön aatteellisena perustana on ”tieteeseen perustuva uskonnoton todellisuuskäsitys. Yksilön ja ajatuksen vapaus, etuoikeudeton tasa-arvo, suvaitsevaisuus sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä ovat osa tätä katsomusta.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/saannot | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt | Ajankohta=11.12.2008 | Viitattu=17.8.2009}}</ref> Uskontokritiikistä ja tieteellisestä todellisuuskäsityksestä käytävään keskusteluun ovat älymystön edustajista Suomessa osallistuneet muun muassa Eino Kaila, Ilkka Niiniluoto<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste={{ISBN|951-1-08016-4}}}}</br>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste={{ISBN|951-1-13060-9}}}}</ref> ja [[Raimo Tuomela]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Selite=Filosofian kirjasto 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste={{ISBN|951-662-334-4}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Sivu=16 | Tunniste={{ISBN|952-9791-41-0}}}}</ref>. Johtavia ateistisia vapaa-ajattelijoita ovat olleet V. T. Aaltonen, Väinö Voipio, Erkki Hartikainen ja Kari Saari.<ref>Niiniluoto 2003, s. 129.</ref> == Tiivistelmä Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuripoliittisesta ohjelmasta vuodelta 1978 == === Taustaa === Vapaa-ajattelijain liitto toimii tieteellisen todellisuuskäsityksen levittämiseksi ja uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi. Liitto myös avustaa uskonnottomia henkilöitä avioliittojen solmimisessa, hautajaisten järjestämisessä ja muissa vastaavissa kysymyksissä. Lisäksi liitto harjoittaa sivistystyötä. Liitto muun muassa julkaisee omaa aikakauslehteä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId410823 | Nimeke=Kulttuuripoliittinen ohjelma vuodelta 1978 | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=4.7.2010 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=8.7.2010}}</ref> Ajatuksenvapaus on eräs kansainvälisten sopimusten turvaamista ihmisoikeuksista. Suomessa ajatuksenvapaus on uskonnottomien osalta kaukana täydellisestä. Koska vapaa-ajattelijain liitto joutuu Suomessa puolustamaan kansalaisten ihmisoikeuksia, liitto hoitaa selvästi yhteiskunnallisia tehtäviä. === Aatteellisia lähtökohtia === Ateismi on seuraus tieteellisestä käsityksestä todellisuudesta. Kaikkeus ei sisällä mitään sisäistä tietoista tavoitetta, vaan se toimii omien luonnonlakiensa mukaan. Luontoon ei kuulu yliluonnollisia toimijoita. Ateistit kannattavat järjen käyttöä ja pyrkivät esittelemään sellaista ajattelua ja etiikkaa, joka nojaa kokemukseen ja on riippumatonta arvovalloista ja uskonnollisista käsityksistä. Ihmiskunnan tulee luoda kohtalonsa itse. Vapaa-ajattelijain liitto pyrkii edistämään ajatuksen ja sen ilmaisemisen vapautta. Siksi ajattelun vapauden esteiden tutkiminen ja poistaminen on järjestön tavoitteita. Erityisesti liitto pyrkii tutkimaan uskontoja ja niiden haittavaikutuksia. Kulttuuria, joka aiheuttaa yhteiskunnassa henkisiä tai ruumiillisia kärsimyksiä, ateistit eivät hyväksy. Nykyaikaisessa kulttuurissa valtaosa kärsimyksistä johtuu ihmisestä itsestään. Henkiset ja aineelliset hyödykkeet ovat jakautuneet ihmiskunnassa hyvin epätasaisesti. Erityisesti sodat ovat aiheuttaneet ihmisille kärsimyksiä. Suuri osa sodista on ollut enemmän tai vähemmän uskonsotia. Vaikka uskonto näennäisesti olisi ollut vain sodan ulkoinen tunnus, niin kulttuurin arvojen siirtäjänä uskonto on ollut merkittävä syyllinen sotiin. Uskonnot ovat välittäneet kansoille sekä vääriä arvoja että virheellisiä käsityksiä. Noitavainot, harhaoppisten vainot ja ristiretket ovat perustuneet valheelliseen käsitykseen todellisuudesta. Ateistien mukaan inhimillisen kulttuurin tulee olla uskonnoista riippumaton. Yleisinhimilliset arvot tulee välittää uusille sukupolville uskonnottoman kasvatuksen avulla. Koululaitoksen tulee toimia täysin uskonnottomalla pohjalla. === Koulutus === Ajatuksenvapauden toteuttamiseksi kirkko on erotettava valtiosta ja koulu kirkosta. Kaikille kansalaisille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet uskonnottomaan kasvatukseen. Ajatuksenvapauden toteuttaminen merkitsee koulun ja kirkon täydellistä erottamista toisistaan. Uskonnon opetus ja uskonnolliset menot eivät kuulu uskonnon suhteen puolueettomaan kouluun. Koulun ja kirkon ero on toteutettu länsimaista muun muassa Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Etuoikeuden myöntäminen jollekin ryhmittymälle on muiden syrjintää. Koulujen uskonnonopetus Suomessa on juuri tällaista syrjintää, koska vastaavaa oikeutta ei ole myönnetty uskonnottomille. Uskontojen arvojärjestelmät ovat monilta osin ristiriidassa suvaitsevuuden kanssa. Suomen Gallupin ja Vapaa-ajattelijain liiton vuonna 1973 suorittama tutkimus osoitti, että uskonnollisuus on Suomessa tärkeimpiä suvaitsemattomuuden lähteitä. Kun koululaitoksen tulisi edistää suvaitsevuutta, uskonnon opetus mitätöi tämän pyrkimyksen. Vapaa-ajattelijain mielestä uskonnon opetus on poistettava kaikista yhteiskunnan tukea nauttivista kouluista ja laitoksista. Opetussuunnitelmat eivät saa sisältää mitään uskontoihin kantaa ottavaa aineistoa. Uskonnon opetusta ei tule salakuljettaa kouluihin uskontotiedon nimellä. Sellainen loukkaa YK:n kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen 18. artiklan mukaista vanhempien oikeutta määrätä uskonnollisen ja moraalisen kasvatuksen laadusta. Jos uskontojen historiaa käsitellään esimerkiksi yleisen historian yhteydessä, opetussuunnitelmat ja oppikirjat tulee laatia niin, että ateistien etujärjestöt voivat voi ne hyväksyä. Sama koskee etiikan opetusta. Filosofiaa tulee opettaa läpäisyperiaatteella: loogista ajattelua opetetaan matemaattisen logiikan avulla matematiikan opetuksen yhteydessä ja tieteellistä ajattelutapaa opetetaan luonnontieteiden opetuksen yhteydessä. === Korkeakoulut === Ihmisoikeuksiin kuuluu, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä harjoittamaan korkeakouluopintoja. Erityisesti perusoikeuksia loukkaa, että korkeakoulukelpoisuuteen saattaa vaikuttaa koulujen uskonnonopetus (reaalikokeen kysymykset ylioppilaskirjoituksissa, uskontonumero osana lukuaineiden keskiarvoa ja niin edelleen). Teologiset tiedekunnat eivät kuulu korkeakouluihin. Eri uskontokuntien on kustannettava pappiskoulutuksensa ja oma uskontosidonnainen tutkimuksensa itse. Uskontotieteellinen tutkimus on saatettava puolueettomalle pohjalle. Yliopistojen filosofian laitoksilla tulee olla tarjolla tieteellisen ateismin opetusta. Sosiologiassa ja sosiaalipsykologiassa on tutkittava ajatuksenvapauden toteutumista Suomessa. === Aikuiskasvatus === Aikuiskasvatuksen rahoitusta käytetään kristillisten kansanopistojen ylläpitoon, mutta ateisteilla ei ole yhtään opistoa. Täten myös ateisteilta koottuja verovaroja käytetään yksipuolisesti uskovaisten aatteelliseen valmentamiseen. Nykyinen aikuiskasvatusjärjestelmä ei välitä tieteellisen todellisuuskäsityksen kehityksen kannalta oleellista tietoa. Vapaa-ajattelijain liitto, joka harjoittaa merkittävää kansansivistystyötä, on saanut tähän tarkoitukseen yhteiskunnalta hyvin niukasti taloudellista tukea. Lehdistö ja televisio voisivat parantaa tilannetta, mutta päivänpolitiikan ohella ne keskittyvät pääasiassa viihteeseen. Lukuharrastus merkitsee aikuiskasvatuksessa paljon. Itseoppinut Erno Paasilinna on sanonut, että ainoat oppineet ovat itseoppineet, muut ovat opetettuja. Esimerkiksi tieteellistä ateismia käsittelevää kirjallisuutta ei ole Suomen markkinoilla juuri lainkaan. === Tiede === Ateistit käyttävät sanaa ”tiede” ''Nykysuomen sanakirjan'' merkityksessä: tiede on todellisuuden selvittämistä kokemuksen ja johdonmukaisen ajattelun keinoin. Todellisuutta koskevan tiedon hankkimismenetelmistä ateistit hylkäävät uskon menetelmän, koska usko ei käy totuuden arviointiperusteeksi. Ateistit hylkäävät myös arvovallan menetelmän, sillä arvovaltaisimmatkin lähteet saattavat erehtyä. Ateistit hylkäävät myös niin sanotun intuition (sisäisen oivalluksen) menetelmän, koska tietoa ei voida muodostaa millään oivalluksella ilman kokemuksen perustaa. Tieteellinen menetelmä on itseään korjaava tapahtumasarja, ja tieteen käsitykset ovat ajasta ja paikasta riippuvia suhteellisia käsityksiä, jotka tarkentuvat sitä mukaa kuin tutkimus menee eteenpäin. Ateistit vastustavat tieteen väärinkäyttöä ja näennäistiedettä. Ajatuksenvapauden vallitessa tiede on totuuteen pyrkivä yhteiskunnallinen laitos. === Taiteet === Uskonnot ovat kautta aikojen pyrkineet hallitsemaan kannattajiaan täydellisesti. Kun uskontojen opinkappaleet eivät ole olleet ristiriidattomia tai sopusoinnussa kokemuksen kanssa, järjen käyttöä on pyritty rajoittamaan. Yliopistot perustettiin monissa maissa alun perin tukemaan kirkon opinkappaleita. Vahvimmillaan uskonnot ovat silloin, kun ne pystyvät hallitsemaan kannattajiensa tunteita. Vaatiessaan kannattajansa antautumista järjenvastaiselle aatteelle uskonto on vapaa-ajattelun vastakohta. Taiteet ovat vuosituhansien ajan tarjonneet keinoja vaikuttaa kansalaisten tunteisiin. Uskonnot ovat tarkkaan käyttäneet nämä keinot hyväkseen. Kuvaamataiteet ja rakennustaide valjastettiin jo historian aamunkoitteessa palvelemaan uskontoja. Uskonnollisen musiikin avulla on pyritty syventämään tunnevaikutusta. Uskonnon rituaalit ovat uskonnollista teatteria. Uusi testamentti ja Koraani ovat pelkistetyintä uskonnollista kirjallisuutta, mutta myös kaikkia muita kirjallisuuden muotoja on käytetty uskonnon hyväksi. Taiteiden avulla on pystytty tekemään kuvitelmista todellisuutta uskontojen kannattajille. Taiteiden avulla voidaan nostattaa myös tunteita, joita uskonto ei hyväksy. Tästä syystä uskonnot ovat pyrkinet rajoittamaan taiteellista ilmaisua kaikilla aloilla. Yhtä hyvin kuin taidetta voidaan käyttää uskonnon puolustamiseen, sitä voitaisiin käyttää uskontoa vastaankin. Suomessa taiteen vapautta rajoitetaan uskonnon hyväksi uskonrauha- ja jumalanpilkkapykälän avulla. 1900-luvun alussa jumalanpilkkaoikeudenkäynnit olivat yleisiä, mutta muistamme myös oikeudenkäynnit kirjailija Hannu Salamaa ja taiteilija Harro Koskista vastaan. Jo professori Edvard Westermarck totesi jumalanpilkkapykälän mielettömäksi, mutta sellainen on yhä voimassa. Suomen kirjakaupoissa on runsaasti uskonnollishenkistä kirjallisuutta ja uskonnollista musiikkia tuotetaan suuret määrät. Kustantajat eivät kuitenkaan julkaise uskonnonvastaisia kaunokirjallisia tuotteita. Uskonnonvastaisia lauluja ei julkaista eikä esitetä. Suomessa yhteiskunta tukee taiteita huomattavilla summilla. Näistä rahoista osa menee uskonnollisen taiteen tukemiseen. Ateistien taideperinne ei sen sijaan saa yhteiskunnan tukea. Vapaa-ajattelijain liiton mielestä valtion on tuettava taloudellisesti vapaa-ajattelijain taiteellista kustannustoimintaa. Ateistiset romaanit ja runokokoelmat on saatava kirjakauppoihin. Ateistien lauluperinne on saatava tallennettua. Laki uskontorikoksista taidetta rajoittavine säädöksineen on pikaisesti kumottava. === Kulttuurin perusrakenteet === Uskonnolliset yhteisöt on saatettava oikeudellisesti samaan asemaan kaikkien muiden aatteellisten yhdistysten kanssa. Tämä merkitsee sitä, että evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen asema poistetaan. Kaikki niiden etuoikeudet yhteiskunnassa on poistettava. Kaikkien julkisten laitosten on noudatettava uskontojen ja ateismin suhteen ehdotonta puolueettomuutta. Lainsäädännöstä on poistettava uskontoperäinen aines. Perustuslaissa on säädettävä paitsi uskonnon myös uskonnottomuuden vapaudesta. Lapsia ja nuoria on lainsäädännöllä suojattava uskonnolliselta aivopesulta. Julkisen vallan tulee tukea henkilöitä, jotka joutuvat uskonnollisten yhteisöjen aiheuttaman henkisen ja ruumiillisen vaurioittamisen sekä uskonnollisen painostuksen kohteeksi. Antiikin ajattelija Demokritos sanoi, että hyvän ihmisen isänmaa on koko maailma. Tässä mielessä vapaa-ajattelijat ovat isänmaallisia: he tuntevat vastuuta koko maailmasta. Vapaa-ajattelijat ovat isänmaallisia myös siten, että he haluavat säilyttää suomalaisen kulttuurin parhaat piirteet. == Lähteet == * Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste={{ISBN|951-0-27403-8}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} l5jaowz1i4wp69sunh1snnxd0mijyyh 0 11527 160900 127260 2026-11-05T12:02:18Z Jcb 12574 160900 wikitext text/x-wiki :''[[ET2 Todellisuus ja todellisuuskäsitys|ET1 Ihmisen elämä ja etiikka]]'' == Elämän juhlat == Ihmisen elämänkaaren juhliin kuuluvat muun muassa häät, lapsen syntymään liittyvät juhlat, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen">Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja tätä juhlitaan. Uuden aseman saavuttamiskohtia ovat esimerkiksi yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.<ref>''Humanistin juhlat'', s. 21–22.</ref> Koko maapallolle ovat yhteisiä luonnonkierron tapahtuma6t: kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus sekä talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref> == Vuodenkierron juhlat == === Kevät === Pääsiäinen on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa pääsiäisenä. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä kristillinen juhla sotkee myös ateistien elämää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mysanantonio.com/news/metro/stories/MYSA041506.3B.athiestconfab.21b5e071.html | Nimeke=Atheists meeting in S.A. while others observe Easter | Ajankohta=14.4.2008 | Julkaisija=San Antonio Express-News | Viitattu=7.3.2010 | Julkaisu={{en}} }}</ref> Suomen ateistiyhdistyksen taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista. Jeesuksen olemassaolosta ei ole todisteita puhumattakaan siitä, että hänen ristiinnaulitsemisestaan olisi todisteita.” Vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin.<ref name="etkirja"/> === Talvi === Suomen kielen sana ''joulu'' ja ''juhla'' ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa. Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna. Kuolleita saatetaan muistaa sytyttämällä hautakynttilöitä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189–190.</ref> Jouluun liittyy [[w:Luettelo uskonnottomista joululauluista|joululauluja]]. Muuta perinteistä joulumusiikkia on esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin baletti ''Pähkinänsärkijä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref> == Elämänkaaren juhlat == === Nimiäiset === Nimiäiset tai nimenantojuhla on lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Lapsen vanhemmat päättävät vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen"/> === Avioliitto === [[Kuva:Human-etisk vielse.JPG|thumb|200px|Ulkona pidetty häätilaisuus Norjassa.]] Suomessa avioliittoon vihkimisen toimittaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja.<ref name="om">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Avioliitonsolmiminen | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Julkaisija=Oikeusministeriö | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Suomessa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen rekisteröity parisuhde. Avioliittolakia vaadittu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.<ref name="Tynkkynen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.orastynkkynen.fi/?p=650 | Nimeke=Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta | Tekijä=Tynkkynen, Oras | Ajankohta=3.4.2009 | Julkaisija=Oras Tynkkynen.fi | Viitattu=5.12.2009}}</ref> == Hautajaiset == === Kuolemaan valmistautuminen === Elinluovutustahto antaa luvan käyttää kortin täyttäneen henkilön elimiä ja kudoksia kuoleman jälkeen toisten henkilöiden hengen pelastamiseksi tai terveyden parantamiseksi. Vuonna 2011 Suomessa valmistuu kansallinen terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, johon jokainen voi itse merkitä elinluovutustahtonsa.<ref name="ukk">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lahjaelamalle.net/fin/kysyttya/ | Nimeke=Usein kysyttyjä kysymyksiä elinluovutuksesta | Julkaisija=Lahja elämälle | Viitattu=8.4.2009}}</ref> Ruumiinsa voi testamentata myös tutkimuskäyttöön. Tämä tapahtuu ruumiinluovutuskirjalla, jonka allekirjoittamalla henkilö sitoutuu antamaan kehonsa kuoleman jälkeen opetuskäyttöön. Lomakkeita voi tilata yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista. Testamentin voi peruuttaa soittamalla laitokselle. Anatomian laitos maksaa tarvittaessa ruumiin tuhkaamisen. Ruumiin kuljetusmatkan yliopistolle ei tulisi olla liian pitkä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/lahjoitetaan-ruumis-tieteelle | Nimeke=Lahjoitetaan: ruumis tieteelle | Tekijä=Pietiläinen, Viivi | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=25.10.2009 | Viitattu=8.4.2010}}</ref> === Kuolinilmoitus === Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia kuolinilmoituksissa ovat lehvä ja liekkimalja.<ref name="Aurejärvi_158">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.</ref> Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen.<ref name="Tunnukset">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja-surukiitos/article38135.ece?token=-547155152 | Nimeke=2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Savon sanomat | Viitattu=16.11.2009}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://asiakaspalvelu.hs.fi/documents/5/kuolinilmoitusristit_ja_tunnukset.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ess.fi/kuolinilmoitus/img/Kuolinilm_ESS.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Etelä-Suomen sanomat | Sivu=3 | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/palvelut/kuolinilmoitukset/mallitjahinnat.shtml | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Aamulehti | Selite=PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat | Viitattu=16.11.2009}}</ref> Suomalaiseen kansanperinteeseen viittaa esimerkiksi veneaihe, etenkin soutuvene tai ruuhi.<ref name="Aurejärvi_158"/> === Ruumisarkku === Vainaja haudataan tai tuhkataan ruumisarkussa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|952-5446-11-5}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Hautajaiset: Valmistamme surujuhlan | Sivu=244 | Selite=4. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste={{ISBN|951-607-127-9}}}}</ref> Muistotilaisuuden ajaksi arkulle voidaan levittää arkkupeitto. Arkkupeitto on noin 2,5 x 1,6 metrin kokoinen, kulmista pyöristetty peite. Arkkupeiton käyttö sopii yksinkertaiselle ruumisarkulle ja tilaisuuksiin, joissa arkkua ei kanneta hautaan. Arkkupeitto voi olla vainajan omaisten tai se voidaan vuokrata hautaustoimistosta.<ref>Korpela 2005, s. 48–51, 52.</ref> === Hautajaismusiikki === Saatto- ja muistotilaisuuteen liittyy useimmiten musiikki. Urut ja piano ovat yleisiä soittimia, muistotilaisuudessa myös esimerkiksi harppu ja kitara. Musiikki luo tunnelmaa ja tutut sävelmät lohduttavat. Saattotilaisuus alkaa usein mollisävelmällä ja päättyy valoisampaan duuriin. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia. Ammattimuusikko osaa tehdä kappaleista tilaisuuteen soveliaat sovitukset.<ref name="Saarinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja | Nimeke=Muistojuhla ilman uskonrituaaleja | Tekijä=Saarinen, Taina | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=26.3.2009 | Viitattu=16.12.2009}}</ref> Yleistä saattohetken musiikkia on Albinonin Adagio tai Bachin Air. Suosittuja kappaleita ovat Rakastan elämää, Ystävän laulu ja Elämälle kiitos.<ref name="Saarinen"/> === Musiikkiehdotuksia === Ehdotukset ovat eri tyyppisiin hautaus- ja muistotilaisuuksiin ja eri osiin hautaustilaisuutta.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 174.</ref> * Air (Bach) * Adagio – teemaosasovitus (Giazotto – Albinoni) * Adagio for Strings/Adagio jousille (Barber) * Adagio (Kuutamosonaatti) (Beethoven) * Greensleeves * Largo (Händel) * Largo (Chopin) * Soolosellosarjat (Bach) * Syksy/Talvi (Vivaldi: Neljä vuodenaikaa) * Tuonelan joutsen (Sibelius) * Valse trieste (Sibelius) * Yö meren rannalla (Kaski) * Åsen kuolema (Grieg: Peer Gynt) Erityisesti lapsen hautajaistilaisuuteen sopivaa musiikkia: * Kehtolaulu/Berceuse (A. Järnefelt) * Nuku, nuku nurmilintu * Tuonen lehto öinen lehto (Aleksis Kivi) * Tuuti lasta tuonelahan Lauluja: * Elämälle kiitos (Violeta Parra) * Hautalaulu (Leino) * Jälkeenpäin (Rautee – Meriluoto) * Niin kaunis on maa (Rydman) * Rakastan elämää (Kulmanovski) * Ristilukki (Sibelius) * Soi vienosti murheeni soitto (Merikanto) * Surun pisaroita * Syyslaulu (Tauro – Jansson) * Uralin pihlaja * Vaiennut viulu (Jylhä) * Viimeinen kevät * Wonderful World (Louis Armstrong) * Väliaikainen * Yksinäinen harmonikka * Ystävän laulu == Katso myös == * [[Juhlakirja/Uskonnottomat_juhlat]] == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste={{ISBN|951-0-23761-2}}}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste={{ISBN|951-97679-0-8}}}} === Viitteet === {{viitteet|sarakkeet}} == Aiheesta muualla == * [http://www.dlc.fi/~etkirja/Hautajaiset.html Esimerkki muistotilaisuudesta]. Elämänkatsomustiedon oppikirjat. [[Luokka:ET1 Ihmisen elämä ja etiikka]] sgwqyhwdyhy3wc7fr57buwtx1vk4bfc 0 11560 160912 104010 2026-11-05T12:15:50Z Jcb 12574 160912 wikitext text/x-wiki {{sitaatti|Luonto ei tee mitään turhaan.|[[q:Aristoteles|Aristoteles]]}} Planeetat kuten oma [[w:Maa|maapallomme]] jaetaan ''kehiin'' eli sfääreihin. ''[[w:Kivikehä|Kivikehä]]'' eli ''litosfääri'', ''[[w:vesikehä|vesikehä]]'' eli ''hydrosfääri'' sekä ''[[w:ilmakehä|ilmakehä]]'' eli ''atmosfääri'' ovat esimerkkejä planeettamme osista. Maapallolla on myös eräs ainutlaatuinen osa, jollaista ei ole vielä löydetty miltään muulta taivaankappaleelta: ''[[w:elonkehä|elonkehä]]'' eli ''biosfääri''. Siinä missä esimerkiksi vesikehän on määritelty koostuvan kaikesta planeetan vedestä, elonkehän voidaan ajatella koostuvan planeettamme kaikista elollisista olennoista (''[[w:eliö|eliö]]istä'') sekä kaikesta elottomasta, jonka kanssa eliöt ovat vuorovaikutuksessa. Elonkehä on ''[[w:biologia|biologia]]''-nimisen tieteenalan tutkimuskohde. Sana ''biologia'' tulee, kuten ''biosfäärikin'', kreikan elämää tarkoittavasta ''bios''- (βίος-)sanasta, ja -logia-pääte on peräisin sanasta ''logos'' (λόγος) ’oppi’. Biologia on siis oppi elämästä. == Solu ja eliö == [[Kuva:Anas platyrhynchos male female.jpg|thumb|Kaksi sinisorsaa, naaras (vasemmanpuoleinen) ja koiras]] ''Yksilö'' tarkoittaa yhtä ''eliötä'', muista eliöistä erillistä olentoa. Oheisessa kuvassa on esimerkiksi kaksi sinisorsayksilöä. Sinisorsat ovat eläinkuntaan kuuluvia lintuja, joten sinisorsayksilö voidaan määrittää sukupuolensa perusteella joko koiraaksi tai naaraaksi. Mutta kuvassa on muitakin eliöitä kuin sorsia. Sorsien ympärillä maan päällä kasvaa jonkinlaista ruohoa. Kukin yksittäinen ruohovarsi ja sille kuuluva maan alla näkymättömissä oleva juuri on yksilö. Ruohot kuuluvat kasvikuntaan. Ensi ajattelemalta sorsa ja ruohokasvi eroavat toisistaan hyvin paljon. Tiedämmehän, että sorsat pystyvät havainnoimaan ympäristöään aistiensa avulla sekä olemaan ympäristöönsä vuorovaikutuksessa: esimerkiksi liikkumaan ja jopa lentämään pitkiä matkoja sekä hankkimaan ravintoa. Loppujen lopuksi sinisorsat ja ruoho ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia. Ensinnäkin me pystymme näkemään molemmat. Sinisorsat ja ruoho ovat niin isoja, että ne pystyy näkemään, sillä ne koostuvat monista soluista. Ne ovat siis ''monisoluisia'' eliöitä. Toiseksi sinisorsien ja ruohon soluilla on paljon yhteistä, molemmissa on esimerkiksi monta kromosomia. {{Nosto|Sukkulamatoja on maaperässä yli miljoona yksilöä neliömetrillä.}}Biologiasta perillä oleva tietää, että paikassa, jossa kuva on otettu, on myös valtava määrä sellaisia eliöitä, joita emme pysty kuvassa näkemään. Kaikkialla, missä kasvaa kasveja, elää myös hyönteisiä. Monet niistä ovat niin pieniä, ettei niitä pysty oheisen valokuvan tarkkuisessa kuvassa näkemään – mutta ne ovat yhtä kaikki monisoluisia eliöitä. Jotkin eliöt ovat niin pieniä, ettei niitä voisi nähdä edes paikan päällä omin silmin katsomalla. Ne ovat ''[[w:pieneliö|pieneliö]]itä'' eli ''mikrobeja''. Niiden näkemiseksi ovat ihmiset kuitenkin kehittäneet kätevän apuvälineen, ''[[w:Mikroskooppi|mikroskoopin]]''. Asioita, joita ei pienen kokonsa vuoksi voi nähdä ilman mikroskooppia, sanotaan ''mikroskooppisiksi''. Pieneliöistä bakteerit ovat ''yksisoluisia'' eliöitä eli yksi bakteeriyksilö on vain yksi solu. Kaikki mikrobit eivät ole yksisoluisia: esimerkiksi [[w:sukkulamadot|sukkulamadot]], joita on maaperässä yli miljoona yksilöä neliömetrin alueella,<ref>[http://yle.fi/kouluportti/ekolokero/jakso/21/katsomo.shtml Ekolokero, jakso 21] YLE Kouluportti</ref> ovat monisoluisia mutta hyvin pieniä eläimiä. [[Kuva:Biological cell.svg|thumb|500px|center|Kaavakuva eläinsolusta. Soluelimet: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Vesikkeli 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Vakuoli 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Sentrioli]] [[Kuva:Average prokaryote cell numbered.svg|thumb|200px|center|Kaavakuva bakteerisolusta. Solun osat: 1. Pilus (karvamainen uloke) 2. Plasmidi 3. Ribosomeja 4. Solulima 5. Solukalvo 6. Soluseinä 7. Kapseli 8. Nukleoidi 9. Uintisiima ]] {{Wikipedia|Solu}}''Solu'' on elämän perusyksikkö. Kaikki elävä on soluja. Solut ovat erittäin pieniä, paljain silmin näkymättömiä kappaleita. Solujen muoto vaihtelee, mutta jokaista solua rajaa rasvoista rakentuva ''solukalvo''. Solukalvo muodostaa ikään kuin pussin, joka on yleensä täynnä ''solulimaa''. Solulimassa on ''soluelimiä'', ikään kuin pieniä laitteita tai työkaluja, joiden avulla solu tekee asioita. Yllä on kaksi solun kaavakuvaa. Eri ''kuntiin'' – kuten eläinkuntaan ja bakteereihin – kuuluvien eliöiden solut poikkeavat huomattavasti toisistaan. Eläinsolussa on ''tuma'' (merkitty ylempään kuvaan numerolla 2), kalvon rajaama ”pussi”, joka sisältää ''perintötekijät'' eli ''geenit''. Perintötekijät ovat välttämättömiä solun toiminnan ohjaamiseen. Bakteerisolussa ei ole tumaa, vaan sen perintötekijät ovat vapaana solun sisällä. Vapaana lilluvia perintötekijöitä nimitetään ''nukleoidiksi'' (merkitty alempaan kuvaan numerolla 8). Yllä olevilla eläin- ja bakteerisolun kuvilla on kokoero, mutta se ei ole mittakaavassa. Tyypillinen sauvabakteeri ''E. coli'' on kooltaan noin 1 × 3 mikrometriä (µm) (katso [[Fysiikan oppikirja/Suureet]]),<ref name="solunetti">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/morfologia/ | Nimeke= Mikrobit &gt; Bakteerit &gt; Morfologiaa | Julkaisu=Solunetti| Ajankohta= 2006}}</ref> kun taas eläinsolu voi olla kymmenenkin kertaa suurempi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alberts, Bruce et al. | Nimeke =Essential Cell Biology | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =25 | Selite =Second edition |Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Garland Science Taylor &amp; Francis Group | Tunniste ={{ISBN|0-8153-3481-8}} | Kieli ={{en}} }}</ref> Tämä ei tosin ole yleispätevä sääntö, sillä on olemassa pienempiäkin eläinsoluja ja toisaalta jotkin bakteerit ovat hyvinkin suuria (kymmenien mikrometrien pituisia)<ref name="solunetti" />. Solujen rakenteesta ja toiminnasta kertoo tarkemmin [[Solubiologia]]-kirja. Lisäksi aiheeseen syvennytään tämän kirjan myöhemmissä luvuissa. == Viitteet == <references /> [[Luokka:Yleinen biologia|{{SUBPAGENAME}}]] q0aqur2est57s6tagm48p31xboabqe6 0 12132 160913 104665 2026-11-05T12:16:02Z Jcb 12574 160913 wikitext text/x-wiki '''Alkuperäisen oppaan toimitus:''' Päätoimittaja Riina Lipponen Anne Horttanainen Leea Kuoppa Tuomas Leino Leena Linnainmaa Kirsi Loikas Paula Paloranta Marja-Liisa Peltola Kaisa Saario Tomi Viitala '''Julkaisija: © Keskuskauppakamari World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki Puh. (09) 4242 6200 http://www.keskuskauppakamari.fi '''Kustantaja: Keskuskauppakamarin Palvelu Oy World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki Puh. (09) 4242 6200 '''Ulkoasu:''' Riikka Sulkamo '''Painopaikka: Edita Prima Oy 2011 {{ISBN|978-952-5620-56-6}} '''Anna palautetta oppaasta:''' info@chamber.fi Aineiston käyttö on sallittu Wikikirjaston lisenssiehtojen mukaisesti. [[Luokka:Yrityksen perustajan opas|{{SUBPAGENAME}}]] engk1jdzcv3w1qke21f9nw6ivcvseqr 10 16076 160915 117820 2026-11-05T12:18:30Z Jcb 12574 160915 wikitext text/x-wiki PubMed:[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/{{{1|}}} {{{1|}}}]<noinclude> == Käyttö == Malline tulostaa PubMed-linkin. <nowiki>{{pmid|11938998}}</nowiki> tuottaa: :{{pmid|11938998}} ;Vaihtoehtoinen koodi: <nowiki>{{PMID|11938998}}</nowiki> tuottaa linkin: :{{PMID|11938998}} == TemplateData == <templatedata> { "params": { "1": { "description": "Pubmed id", "type": "number", "example": "11938998", "required": true } }, "description": "Malline tulostaa PubMed-linkin" } </templatedata> [[Luokka:Viitemallineet]] </noinclude> 4v1llgfcpe31nv0s4v23gdwkq0xzb1a 10 21717 160916 2026-11-05T12:19:19Z Jcb 12574 Ak: Ohjaus sivulle [[Malline:Pmid]] 160916 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Malline:Pmid]] 6sc6rxa0dwjw984kgpc56ce3ra2ants