Wikisitaatit fiwikiquote https://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.39.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikisitaatit Keskustelu Wikisitaateista Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Pienoisohjelma Keskustelu pienoisohjelmasta Pienoisohjelman määritys Keskustelu pienoisohjelman määrityksestä 0 6287 97117 79598 2022-07-28T19:53:59Z 2001:14BA:A098:900:A5CC:3C22:F6A1:157 /* Mielipiteitä */ wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} '''Oiva Paloheimo''' (2. syyskuuta 1910 [[Tampere]] – 13. kesäkuuta 1973 [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[kirjailija]], joka kirjoitti romaaneja, [[runo]]ja, novelleja ja aforismeja. Paloheimon tunnetuimpia teoksia on lastenkirja ''[[Tirlittan]]'' (1953). == Mielipiteitä == * "Ainoa etu, minkä julkisesta [[keskustelu]]sta voi saada, on suunvuoro." * "[[Ihminen]] tulee sellaiseksi millaiseksi hän päästää itsensä menemään." {{SSSK|126}} * "Jokainen ihminen [[usko]]o [[Jumala]]an ja jumalankieltäjien [[uskonto]][[elämä]] on aivan erityisen [[voima]]kas, koskapa he pystyvät uhmaamaan ja taistelemaan omaa [[tunne]]ttaan vastaan." * "Kaikista olennoista on [[sielu]] traagillisin ja yksinäisin. Se ei voi odottaa edes [[kuolema]]a vapauttajaksensa." * "[[Kommunisti]]en toiminta tosin joskus näyttää täysin hullulta ylettömässä [[valhe]]ellisuudessaan, mutta ei se hulluutta ole, se on [[raha]][[politiikka]]a ja sellainen on aina kylmäpäistä." {{SSSK|154}} * "On rumaa varastaa, ja Tirlittan tiesi sen, sillä hänellä oli hyvin säikkyvä [[omatunto]], sellainen omatunto, joka ei koskaan nuku. Toisinaan se omatunto oli kuin jalkapallonpelaaja, se juoksi ja hyppi ja pomppi ja pälysi jokaista Tirlittanin liikettä. Ikään kuin hän olisi ollut jokin potkupallo." {{SSSK|254}} * "[[Päämäärä]]stään tietoinen ihminen eksyy harvoin oikealle tielle." * "[[Tyyli]] on vanhanaikaista suojelevaa kotikasvatusta: Tyyli on [[kuri]]a." {{SSSK|447}} == Lähteet == {{Suuri Sitaattisanakirja}} {{DEFAULTSORT:Paloheimo, Oiva}} [[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]] [[Luokka:Suomalaiset runoilijat]] [[Luokka:1900-luvulla kuolleet]] jd8i3ubir3hqq795kbjlpm59no9p2sc 0 6423 97118 96629 2022-07-28T19:58:18Z 2001:14BA:A098:900:A5CC:3C22:F6A1:157 /* Paasikivestä sanottua */ wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Juho Kusti Paasikivi.jpg|thumb]] '''Juho Kusti Paasikivi''' (27. marraskuuta 1870 Koski Hl (syntymäkotikunta [[Tampere]]) – 14. joulukuuta 1956 [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] [[poliitikko]], pankinjohtaja ja diplomaatti. Hän toimi kolmen hallituksen pääministerinä ja Suomen tasavallan seitsemäntenä [[presidentti]]nä. Paasikivi edusti ensin Suomalaista [[puolue]]tta ja myöhemmin Kansallista Kokoomusta. Eduskunnassa hän istui kansanedustajana vuosina 1907 – 1909 ja 1910 – 1914. Paasikivi muistetaan niin sanotun Paasikiven linjan viitoittajana. <br> == Sitaatteja == * "[[Rauha]] ja [[sopu]] sekä luottamuksellinen naapuruussuhde suuren Neuvostoliiton kanssa on meidän [[valtio]]llisen toimintamme ensimmäinen ohje." * Paasikivelle tunnusomaisena lausahduksena pidetään hänen arvostamaansa [[englanti]]laisen historioitsijan [[Thomas Carlyle]]n lausetta: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden [[alku]]." ** Paasikivi sanoi radiopuheessaan 6.12.1944: "''Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.''" Snellmankin kirjoitti sitaatin olevan tunnetusti Carlyleltä. Sitä ei ole löydetty Carlylen tuotannosta, mutta se kuvaa hyvin Carlylen sanomaa. Lausahdus on toimittaja [[Kyösti Niemelä]]n mukaan eniten siteerattu Suomen valtionpäämiehen ajatus.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kuten-churchill-sanoi-vai-sanoiko-sittenkaan-vaarat-sitaatit-leviavat-helposti-netissa/| Nimeke=Hyvin kiteytetty, Winston!| Ajankohta=18.11.2021| Tekijä=Kyösti Niemelä| Selite=46/2021, sivu 44| Julkaisu=Suomen Kuvalehti}}</ref> * "...Eduskunnan kautta, ja avulla saadan aikaan toimenpiteet, jotka kulloinkin vastaavat [[kansa]]n [[tahto]]a. Pitämällä lujasti kiinni kansanvaltaisista valtiollisista oloistamme, noudattamalla laillista järjestystä, ja korjaamalla yhteiskunnallisia ja taloudellisia puutteellisuuksia. Sekä ylläpitämällä ja kehittämällä luottamuksellisia ja hyviä suhteita muiden maiden, ja varsinkin suuren naapurimme kanssa, mitä uusi sopimus on omiaan edistämään, voimme luottamuksella katsoa tulevaisuuteen." <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=973&a=768 | Nimeke=Presidentti Paasikiven YYA-puhe | Ajankohta=8.9.2006 | Julkaisu=YLE Elävä arkisto | Julkaisija=Yleisradio | Viitattu=16.3.2011 }}</ref> ** Presidentti Paasikiven radiopuhe YYA-sopimuksesta vuonna 1948. * "Olen tehnyt [[Moskova]]an seitsemän [[matka]]a ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin." <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=84&a=1021 | Nimeke=Paasikivi ja Moskova | Ajankohta=8.9.2006 | Tekijä=Perälä, Reijo | Julkaisu=YLE Elävä arkisto | Julkaisija=Yleisradio | Viitattu=16.3.2011 }}</ref> ** Paasikivi palattuaan neuvotteluista, joissa [[Neuvostoliitto]] lupasi palauttaa Porkkalan vuokra-alueen. * "Venäläisten muuttumattomana [[politiikka]]na on saada, mitä he voivat, niin vähällä kuin mahdollista, ja sitten pyytää lisää. He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien hyväksi. He eivät kiinnitä koskaan huomiota siihen mitä on sanottu, vaan ainoastaan siihen, mitä on tehty. He pyrkivät saamaan korkean hinnan siitä, minkä ymmärtävät joutuvansa tekemään joka tapauksessa. He ovat immuuneja eettisille, humanitaarisille ja abstraktiin oikeuteen perustuville tekijöille ollen pelkästään käytännöllisten ja realististen näkökohtien vaikutettavissa." - Yksityiskirjeessä Novgorodista 1891 * "''[[Vanha]] neutraliteettipolitiikka ei ole valitettavasti ollenkaan riittänyt. Me noudatimme sitä tarkasti ja se päättyi [[sota]]an. Tanska, Norja, Belgia ja Hollanti noudattivat sitä myös, mutta niiden on käynyt, kuten on käynyt. Samoin tekivät Baltian valtiot, Wiro, Latvia ja Liettua. Samoin Rumania ja Kreikka. Siis 10 valtakuntaa. Näin ollen on todettava, että se [[tie]] ei ole enää niin varma kuin ennen luultiin. ... suurvaltaa vastaan meitä voi auttaa vain toinen suurvalta. Ja se ei voi olla muu kuin [[Saksa]]. [[Englanti]] ja USA eivät voi meitä jo maantietieteellisistä syistä auttaa, kuten äskeinen sotamme osoitti. ... Meillä on Saksassa erityisesti yksi [[hyvä]] [[ystävä]], Göring.''"<ref name=tanner/> **26.12.1940 päivätyssä [[kirje]]essään "Wanhalle ystävälleen", ministeri [[Väinö Tanner]]ille Moskovasta.<ref name=tanner/> * "Vapauttaminen oli ylevin teko, jossa minä olen viimeisen viiden vuoden aikana ollut mukana" * "Minulle on käsittämätöntä, ettei siellä kotimaassa ymmärretä, mihin asemaan olemme onnettoman sotamme takia joutuneet. Tahdotaanko tosiaan saada uusi sota, jonka jälkeen ei tarvita sotakirjailijoita eikä sotakirjallisuutta". ** J. K. Paasikivi kirjeessään ulkoministeri Rolf Wittingille 11.11.1940<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://sananvapauteen.fi|Nimeke="Minulle on käsittämätöntä, ettei siellä kotimaassa ymmärretä, mihin asemaan olemme onnettoman sotamme takia joutuneet. Tahdotaanko tosiaan saada uusi sota, jonka jälkeen ei tarvita sotakirjailijoita eikä sotakirjallisuutta."|Tekijä=|Tiedostomuoto=|Selite=|Julkaisu=Sodat ja sensuuri 1947–1939|Ajankohta=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Sananvapauteen.fi|Viitattu=18.7.2018|Kieli=}}</ref> *"Keskustelun lopussa nousi ylös eräs kovasti lihava edustaja. Luulin sen olevan jonkun kokoomuslaisen rusthollarin. Hän teki minua vastaan hävyttömän hyökkäyksen. Ei puhunut ollenkaan asiasta, vaan syytti minua siitä, että olisin puheellani aikaansaanut "punaisen eduskunnan."<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 25.3 1945 * "Olen huolestunut oikeudenkäynnistä, koska pelkään, että tullaan esittämään sellaista,mikä ei ole poliittisesti edullista. Mutta sille ei voi mitään, että oikeudenkäynti on meillä vapaa. Ei voi estää syytettyjä puhumasta"<ref name="ILHISTORIA">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Syytetyt 70 vuotta sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä | Julkaisu = IL Historia| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilta Sanomat| Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.12.2017 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> ** Juho Kusti Paasikivi [[Andrei Ždanov]]ille *"Vapaassa Sanassa typerä ja mieletön pakina Akatemian juhlan johdosta. [[Kommunisti|Kommunistit]] ovat täysin psykopaatteja. He ovat aivan manian vallassa. Epäsolidaarisia Suomen kansan kanssa."<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 1.12.1948 *"Tänään kerrottiin suurusaikana, että [[Väinö Tanner|Tanner]] on Elannon "pikkujoulussa" sanonut, että "Paasikivi ahdisti häntä 1918 ja ahdistaa nyt taas". Tanner on alhainen karaktääri. Huono mies. En olisi luullut häntä näin huonoksi ja matalamieliseksi."<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 18.12.1945 *"1860-luvulla – Kun pierasee Helsingissä, niin Pietarissa se kuuluu kuin kanuunanlaukaus. Nykyään venäläiset katsovat aivan samalla tavalla."<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 8.5.1946 *"Tämä hulinoiminen on taas osoitus Suomen kansan poliittisesta vähälahjaisuudesta. V.1918 kapina oli yksi sellainen. Samalla, kun meille merkillisen sattuman kautta avautui mahdollisuus päästä itsenäiseksi, niin osa Suomen kansaa teki kapina, vaikka jokainen poliittisesti viisas kansa olisi yksimielisesti kokoontunut käyttämään hyväkseen tätä sallimuksen meille antamaa tilannetta".<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 *"Sitten v. 1920 Tarton hyvä rauha": "häpeärauha".<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 *"AKS – Suur-Suomi: täyttä haihattelua".<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 *"Suuresti vahingollista".<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 *"1931 Lapuan liike: idiotismia".<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 *"1939, 1941–1944 sodat: idiotismia".<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 *"Nyt, kun olisi tarpeen yhdistää kaikki voimat, pelastuaksemme nykyisistä tavattomista vaikeuksista, nyt tämä "uuslapuanliike" ja kaikenlaiset mahdottomat vaatimukset ja rettelöimiset".<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 *"Suomen kansa on tosiaan poliittisesti vähälahjaista."<ref name="mt"/> **Paasikiven päiväkirjat 7.6.1946 * "Pitäkää huoli siitä, että suomenkielisissä kouluissa opetetaan riittävästi ruotsia! Jos ruotsin opetuksen lopetatte, tilalle voi tulla jokin toinen vieras kieli – ja minä vakuutan, että se ei ole espanja!"<ref name="mt">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1014198|Nimeke=Lue tästä Paasikiven parhaat lohkaisut: "Kun pierasee Helsingissä, niin Pietarissa se kuuluu kuin kanuunanlaukaus"|Tekijä=Mäkelä, Juho|Julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|Ajankohta=08.03.2020|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Viestimedia|Viitattu=8.1.2020|Arkisto=http://web.archive.org/web/20200309123052/https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1014198|Arkistoitu=9.3.2020|}}</ref> ** J. K. Paasikivi [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaiselle]] maalaisliiton suunnitelmista vähentää ruotsin opetusta.<ref name="mt"/> *"Te Herra Stalin, aliarvioitte meidät.Me tulemme taistelemaan kovemmin kuin luulette"<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =IL Historia | Julkaisu = Stalin ja Suomi| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 23| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilta Sanomat| Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.7.2021| Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> **Paasikivi [[Stalin]]<nowiki/>ille === Paasikiven sanomaksi väitettyjä === * "''Geografialle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään''", [[Stalin]] sanoi Paasikivelle syksyllä 1939.<ref name=tanner>Väinö Tanner. "Kahden maailmansodan välissä : muistelmia 20- ja 30-luvuilta". Painovuosi, 1966. Painos, 4. Kustantaja, Tammi. Sivut 254-268.</ref> <!-- Kirjan kopiossa Paasikiven kirjeestä [[Väinö Tanner]]ille Moskovasta 26.12.1940. Usein tämä laitetaan Paasikiven itsensä [[suu]]hun muodossa "Maantieteelle emme voi mitään." http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/visuri_paasikivi-43776 Visurin versio ”Geografialle emme voi mitään, emme me, ettekä tekään.” on ilmeisesti ulkomuistista, Tannerin versio suora kopio Tannerin saamasta kirjeestä, joten tässä on käytetty Tannerin versiota.--> == Paasikivestä sanottua == NKP:n johtohahmo [[Otto Wille Kuusinen]] selitti vuonna 1963 SKP:n johdolle, että Paasikiven linja oli "''vain välttämättömyyden pakkoon perustuvia rauhanomaisia suhteita''". "''Neuvostoliitto tekisi äärimmäiset johtopäätökset jokaisesta ratkaisusta, joka merkitsisi paluuta Kekkosen linjalta Paasikiven linjalle.''"<ref name="mj">Ministeri Max Jakobson, "Väkivallan vuodet. 20. vuosisadan tilinpäätös II". Otava, 2001. ISBN 951-1-16581-X. Sivut 392 ja 479.</ref> *" Suomi on sylkenyt Neuvostoliiton kasvoille."<ref name="ILHISTORIA"/> ** [[Andrei Ždanov]] Juho Kusti Paasikivelle *Juho Kusti Paasikivi on suuri kettu <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olle Leino | Nimeke = Kuka oli Yrjö Leino? | Vuosi =1973 | Luku = | Sivu =81| Selite = Vallankumouksen hengetär| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tammi | Suomentaja =Raija Mattila | Tunniste = | Isbn =951-30-2653-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.5.2021 | Kieli = }}</ref> **[[Hertta Kuusinen]] *"[[Stalin]] oli sanonut että oli aina mielenkiintoista väitellä Paasikiven kanssa; suomalainen valtiomies käyttäytyi miellyttävästi ja hänellä oli huumorintajua<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =IL Historia | Julkaisu = Stalin| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 61| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilta Sanomat| Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.7.2021| Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> **Aleksandra Kollontoi Ruotsin ulkoministerille Christian Güntherille tammikuussa 1944 *"Paasikiven alulle panema ja Kekkosen jatkama politiikkamme naapurin suuntaan on saavuttanut koko kansan hyväksymisen."<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Jalkaväenkenraali Paavo Talvela kertoo | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 22.12.1966 | Sivut = 4 (viitattu UKK:n päiväkirjojen 2. osan sivulla 302)}}</ref> **jalkaväenkenraali [[Paavo Talvela]] == Lähteet == {{Viitteet}} == Aiheesta muualla == {{Wikipedia}} {{Commonscat|Juho Kusti Paasikivi}} * [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=84 YLE Elävä arkisto: Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet] {{Suomen presidentit}} {{Suomen pääministerit}} {{DEFAULTSORT:Paasikivi, Juho Kusti}} [[Luokka:Suomen presidentit]] [[Luokka:Suomen pääministerit]] [[Luokka:Kansanedustajat]] [[Luokka:Kokoomus]] [[Luokka:1900-luvulla kuolleet]] jcuz7xac4hji6b4ure4x4a7fx7t4vcn 0 11881 97119 97053 2022-07-28T22:58:33Z 89.150.137.188 wikitext text/x-wiki '''Mikael Kosola''' eli niilo22 (s. 17.heinäkuuta.1982 [[Lempäälä]]) on [[suomalainen]] tubettaja. == Sitaatteja == *"Kuka nyt tarvitsee lukemista, kirjoittamista laskemista? Ei kukaan." *"Kun vois viettää joulua niin ihanasti eikä tarttis viettää joulua niin saatanasti." *"Lohi olikin kala." *"Saturday and Sunday is raining day." *"En oo syönyt keksiä." *"Voi vittu sun kanssas. Älä laita tällästä." *"Good morning ladies and playboys, boys and girls." *"Ei noin nopeesti voi aika mennä, tossako meni muka kaheksan minuuttia?" *"Jos ei pelkoa kohtaa niin sitä ei kohtaa koskaan." *"Aina ei voi voittaa, aina voi vituttaa." *"Jos tuntuu siltä ettei jaksa niin koittakaa vaan jaksaa." *"Näihin kuviin ja tunnelmiin täältä tähän." *"Vitun jonnet perkele" *"Onh!" *"Viis kautta viis" *"Vois viettää jouluna ihanasti, eikä tarttis viettää joulua niin saatanasti" *"Näin" *"Mutta ei siitä sen enempää" ojk41kbe6tnm57bkog0ty665nrxvbqd