Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.9 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 130657 130634 2026-07-03T20:13:02Z Nysalor 5 Ei toiseksi 130657 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] 35716im35gn9su8b1hwuo3anywrdimc 2 26146 130635 2026-07-03T14:41:10Z Tpheiska 393 Ak: Uusi sivu: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] 130635 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] aaocryudwr62n51qk1tkgh50xk9epaw 130636 130635 2026-07-03T14:43:04Z Tpheiska 393 130636 wikitext text/x-wiki Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] buyj27ki2mhvywhgzw2qj64yjwo9kos 130637 130636 2026-07-03T14:46:51Z Tpheiska 393 Ak: Sivu tyhjennettiin 130637 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 130638 130637 2026-07-03T14:50:06Z Tpheiska 393 130638 wikitext text/x-wiki {{Teksti |otsikko=Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan |tekijä=Vihreiden syväteknologiaryhmä |vuosi=2026 |lisenssi=CC BY-SA 4.0 }} '''Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan''' ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' Vihreiden syväteknologiaryhmä 3.7.2026 Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmän tarkoitus Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == Tiivistelmä == Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi1,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. Sisällysluettelo Tiivistelmä ........................................................................................................................... 1 Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle ................................................................... 3 Kriittiset teknologia-alueet ................................................................................................. 3 Tekoälyteknologiat .......................................................................................................... 4 Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ................................................................. 5 Energiateknologiat .......................................................................................................... 5 Robotiikka ja autonomiset järjestelmät ............................................................................ 5 Bioteknologiat.................................................................................................................. 6 Sensoriteknologiat ........................................................................................................... 6 Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat .................................................................. 7 Kvanttiteknologiat ............................................................................................................ 7 Edistyneet puolijohdeteknologiat ..................................................................................... 8 Avaruusteknologiat .......................................................................................................... 8 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla ..................................................... 8 Innovaatiopolitiikka .......................................................................................................... 8 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ............................................................................................ 9 Ympäristö- ja ilmastopolitiikka ....................................................................................... 10 Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka ................................................................................ 12 Koulutus- ja osaamispolitiikka ....................................................................................... 14 Terveyspolitiikka ............................................................................................................ 15 Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet ....................................................... 18 Veropolitiikka ................................................................................................................. 20 Energiapolitiikka ............................................................................................................ 22 Kulttuuripolitiikka ........................................................................................................... 23 Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä ............................................ 24 Lähteet ja lisätietoa ........................................................................................................... 26 Kirjallisuutta ...................................................................................................................... 33 Tekijät ................................................................................................................................ 34 == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: 1. AI Tekoälyteknologiat 2. Digi Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat 3. Energia Energiateknologiat 4. Robo Robotiikka ja autonomiset järjestelmät 5. Bio Bioteknologiat 6. Sensori Sensoriteknologiat 7. Materiaali Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat 8. Kvantti Kvanttiteknologiat 9. Siru Edistyneet puolijohdeteknologiat 10. Avaruus Avaruusteknologiat AI Digi Energia Robo Bio Sensori Materiaali Kvantti Siru Avaruus == Innovaatiopolitiikka == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ympäristö- ja ilmastopolitiikka Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka Koulutus- ja osaamispolitiikka == Terveyspolitiikka == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Veropolitiikka == == Energiapolitiikka == == Kulttuuripolitiikka == Tekoälyteknologiat Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. Energiateknologiat Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. Robotiikka ja autonomiset järjestelmät Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. Bioteknologiat Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. Sensoriteknologiat Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. Kvanttiteknologiat Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. Edistyneet puolijohdeteknologiat Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. Avaruusteknologiat Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech 1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180. 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. m2muha19bq729lhxvtjaemr9e3mqywd 130639 130638 2026-07-03T14:53:44Z Tpheiska 393 130639 wikitext text/x-wiki {{Teksti |otsikko=Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan |tekijä=Vihreiden syväteknologiaryhmä |vuosi=2026 |lisenssi=CC BY-SA 4.0 }} '''Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan''' ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' Vihreiden syväteknologiaryhmä '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi1,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: 1. AI Tekoälyteknologiat 2. Digi Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat 3. Energia Energiateknologiat 4. Robo Robotiikka ja autonomiset järjestelmät 5. Bio Bioteknologiat 6. Sensori Sensoriteknologiat 7. Materiaali Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat 8. Kvantti Kvanttiteknologiat 9. Siru Edistyneet puolijohdeteknologiat 10. Avaruus Avaruusteknologiat AI Digi Energia Robo Bio Sensori Materiaali Kvantti Siru Avaruus == Innovaatiopolitiikka == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ympäristö- ja ilmastopolitiikka Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka Koulutus- ja osaamispolitiikka == Terveyspolitiikka == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Veropolitiikka == == Energiapolitiikka == == Kulttuuripolitiikka == Tekoälyteknologiat Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. Energiateknologiat Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. Robotiikka ja autonomiset järjestelmät Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. Bioteknologiat Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. Sensoriteknologiat Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. Kvanttiteknologiat Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. Edistyneet puolijohdeteknologiat Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. Avaruusteknologiat Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech 1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180. 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. g7bnwj70sf9xrjpkamnsptf1shsfg7k 130640 130639 2026-07-03T14:54:05Z Tpheiska 393 130640 wikitext text/x-wiki {{Teksti |otsikko=Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan |tekijä=Vihreiden syväteknologiaryhmä |vuosi=2026 |lisenssi=CC BY-SA 4.0 }} ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi1,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: 1. AI Tekoälyteknologiat 2. Digi Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat 3. Energia Energiateknologiat 4. Robo Robotiikka ja autonomiset järjestelmät 5. Bio Bioteknologiat 6. Sensori Sensoriteknologiat 7. Materiaali Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat 8. Kvantti Kvanttiteknologiat 9. Siru Edistyneet puolijohdeteknologiat 10. Avaruus Avaruusteknologiat AI Digi Energia Robo Bio Sensori Materiaali Kvantti Siru Avaruus == Innovaatiopolitiikka == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ympäristö- ja ilmastopolitiikka Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka Koulutus- ja osaamispolitiikka == Terveyspolitiikka == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Veropolitiikka == == Energiapolitiikka == == Kulttuuripolitiikka == Tekoälyteknologiat Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. Energiateknologiat Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. Robotiikka ja autonomiset järjestelmät Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. Bioteknologiat Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. Sensoriteknologiat Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. Kvanttiteknologiat Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. Edistyneet puolijohdeteknologiat Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. Avaruusteknologiat Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech 1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180. 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. hijy1homi591sp4lxz2ha10ahb1khxg 130641 130640 2026-07-03T14:55:56Z Tpheiska 393 130641 wikitext text/x-wiki {{Teksti |otsikko=Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan |tekijä=Vihreiden syväteknologiaryhmä |vuosi=2026 |lisenssi=CC BY-SA 4.0 }} ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi1,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat Tekoälyteknologiat Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. Energiateknologiat Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. Robotiikka ja autonomiset järjestelmät Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. Bioteknologiat Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. Sensoriteknologiat Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. Kvanttiteknologiat Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. Edistyneet puolijohdeteknologiat Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. Avaruusteknologiat Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech 1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180. 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. 9c5gzds1n9g9m4cq9by9h1nopwc2cv5 130642 130641 2026-07-03T14:58:04Z Tpheiska 393 130642 wikitext text/x-wiki {{Teksti |otsikko=Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan |tekijä=Vihreiden syväteknologiaryhmä |vuosi=2026 |lisenssi=CC BY-SA 4.0 }} ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi1,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. Avaruusteknologiat Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech 1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180. 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. bbxsuuvnkcblqdeuiznh8ddov6zximl 130643 130642 2026-07-03T14:58:54Z Tpheiska 393 130643 wikitext text/x-wiki {{Teksti |otsikko=Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan |tekijä=Vihreiden syväteknologiaryhmä |vuosi=2026 |lisenssi=CC BY-SA 4.0 }} ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi1,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech 1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180. 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. 0kvo37h7fi910mqn9ttkyvc835haz3z 130644 130643 2026-07-03T15:20:05Z Tpheiska 393 130644 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi1,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech 1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180. 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. cx7esr3b2bihjh0b3dno0dbay56gxlu 130645 130644 2026-07-03T15:25:50Z Tpheiska 393 130645 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == ● Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 ● Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. ● Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. ● EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto ● Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. ● GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä ● Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. ● Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. ● Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 ● How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 ● Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. ● Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. ● Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 ● Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 ● Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy ● Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti ● Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 ● Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 ● VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 ● Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. f6xqjcx6t1l2nw6bd7thxjdl1a0lcpp 130646 130645 2026-07-03T15:28:59Z Tpheiska 393 130646 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>,2,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 2. “COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf. 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. fdiysr02z1cvkx3sxswcl7ea3lxmaw0 130647 130646 2026-07-03T15:30:11Z Tpheiska 393 130647 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>,3. Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat3. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 3. “NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf. 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. radrbq77kkjxdi0hx0tf31yl76virti 130648 130647 2026-07-03T15:32:16Z Tpheiska 393 130648 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name=3>“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name=3></ref>. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. 0lfijwttq05ibnkcrmp96qnzj9d957f 130649 130648 2026-07-03T15:33:34Z Tpheiska 393 130649 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. dtgh34yulklqjd0hm71hznc218r4abk 130650 130649 2026-07-03T15:37:15Z Tpheiska 393 130650 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. == Innovaatiopolitiikka == Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. == Ympäristö- ja ilmastopolitiikka == Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. == Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka == Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. ● Riittävän turvallinen ja reguloitu. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. ● Lapsen edun mukainen. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. ● Päätösvalta kuuluu vanhemmille. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. ● Tasavertaisesti saatavilla. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. ● Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. ● Ei haittaa muille. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. == Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet == Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. == Veropolitiikka == Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. == Energiapolitiikka == Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. == Kulttuuripolitiikka == Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] d8k60fzl91yi1k689gogsma4fq0t69c 130651 130650 2026-07-03T15:41:47Z Tpheiska 393 130651 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. == Ulko- ja turvallisuuspolitiikka == Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. == Koulutus- ja osaamispolitiikka == Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] m70sfleylqkm4rz1x2rkus7nx3bfm12 130652 130651 2026-07-03T15:42:35Z Tpheiska 393 130652 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina4. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? == Terveyspolitiikka == Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 4. “ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence- industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023- 10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf. 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] nz9hab19rdlxp2z8ftfazaqcr7q6txg 130653 130652 2026-07-03T15:43:40Z Tpheiska 393 130653 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.5 Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat: # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 5. “Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia- neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi. 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] 14o8rb5wcpzkgp1wmnrbbby9bbzs8u1 130654 130653 2026-07-03T15:45:49Z Tpheiska 393 130654 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä6. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 6. “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja- tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen. 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025 Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] 80dhvvzt59164tec5wool544sy2q0z5 130655 130654 2026-07-03T15:53:56Z Tpheiska 393 130655 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti7. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 7. “artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence. 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät ==''' Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] hajxo6buen7rkx5ugmtbpveatg6vjzh 130658 130655 2026-07-04T06:42:27Z Tpheiska 393 130658 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial- intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == 8. A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi:10.1016/j.tbench.2023.100089. 9. “The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking. 10. Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/. 11. V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583 12. “Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks. 13. “Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/. 14. P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi: 10.48550/arXiv.2101.08013. 15. “Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots. 16. “Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka. 17. “Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus. 18. “Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078. 19. “‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990. 20. “Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985. 21. “Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392. 22. “Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927. 23. “Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182. 24. “Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf 25. “Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249 26. “Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence 27. D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583. 28. “New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor. 29. “Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka. 30. “Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/. 31. “Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions. 32. Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/. 33. G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace 34. G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi: 10.1073/pnas.2407644121. 35. MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/. 36. B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes. 37. “Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary- General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new. 38. “UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/. 39. M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and. 40. “Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/. 41. “How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html. 42. “Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf. 43. “HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art- 2000010808892.html. 44. CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803. 45. F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990. 46. “Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen. 47. A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi: 10.1080/21655979.2021.1969831. 48. H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi: 10.1111/nph.15967. 49. J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein. 50. S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi: 10.1126/science.aad6359. 51. T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757. 52. R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762. 53. J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023. 54. https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources. 55. K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193. 56. “6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/. 57. “Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553. 58. “Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability 60. “Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf. 61. “BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html. 62. J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/ 63. M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831. 64. “Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus. 65. “Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and. 66. A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/. 67. “The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/. 68. Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674. 69. “puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia. 70. “Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics. 71. “Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116. 72. E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0. 73. “Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609. 74. “Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284. 75. “Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/. 76. “Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa. 77. “Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle. 78. “Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951. 79. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552. 80. “Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi. 81. J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098. 82. S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1. 83. “Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. 84. “Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/. 85. “Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/. 86. “Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka. 87. “Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants. 88. M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi: 10.3390/nu14163367. 89. M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222. 90. “Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality. 91. A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290. 92. “Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact. 93. C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020. 94. “Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/. 95. Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/. 96. F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html. 97. B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi: 10.1038/s41598-024-76900-1. 98. A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011. 99. “Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290. 100. R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095. 101. “Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai. 102. “Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/. 103. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. 104. “Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf. 105. “Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/. 106. “OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by- two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/. 107. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin. 108. “Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019. 109. N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023. 110. O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064. 111. H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation,” 2010. https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz. 112. “Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät ==''' Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] ezu4q55wznutjq9ssmwjqc67ufbmdpa 130659 130658 2026-07-04T06:57:13Z Tpheiska 393 130659 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin8. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto.9 Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi10. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-11 ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == <ref name="r8">A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi:10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref> <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> <ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref> <ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> <ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> <ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> <ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013. <ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref> <ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref> <ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> <ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref> <ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref> <ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> <ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref> <ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref> <ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref> <ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref> <ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref> <ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref> <ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> <ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> <ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> <ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref> <ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> <ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> <ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref> <ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref> <ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref> <ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref> <ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref> <ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref> <ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref> <ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref> <ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref> <ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref> <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html. <ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref> <ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref> <ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> <ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831. <ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref> <ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref> <ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359. <ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> <ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref> <ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> <ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> <ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref> <ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> <ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref> <ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities. 59 “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref> <ref name="r60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf.</ref> <ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> <ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref> <ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref> <ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref> <ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref> <ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref> <ref name="67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> <ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> <ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> <ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref> <ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref> <ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref> <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref> <ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref> <ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref> <ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref> <ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref> <ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref> <ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> <ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref> <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref> <ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref> <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref> <ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref> <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref> <ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref> <ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> <ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref> <ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref> <ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref> <ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref> <ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref> <ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref> <ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref> <ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> <ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref> <ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> <ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref> <ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref> <ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref> <ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> <ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref> <ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref> <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> <ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> <ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> <ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref> <ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref> <ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> <ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref> == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] 34ouoi30b6ye4d9lqaqzm55b9lbgp39 130660 130659 2026-07-04T07:03:20Z Tpheiska 393 130660 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST12 tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot13 voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia14. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä15. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa16. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu17 on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä18. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin19. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden20 korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == <ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> <ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> <ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013. <ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref> <ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref> <ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> <ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref> <ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref> <ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> <ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref> <ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref> <ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref> <ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref> <ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref> <ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref> <ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> <ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> <ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> <ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref> <ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> <ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> <ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref> <ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref> <ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref> <ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref> <ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref> <ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref> <ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref> <ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref> <ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref> <ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref> <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html. <ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref> <ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref> <ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> <ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831. <ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref> <ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref> <ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359. <ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> <ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref> <ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> <ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> <ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref> <ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> <ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref> <ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref> <ref name="r59" “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref> <ref name="r60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf.</ref> <ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> <ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref> <ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref> <ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref> <ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref> <ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref> <ref name="67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> <ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> <ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> <ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref> <ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref> <ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref> <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref> <ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref> <ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref> <ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref> <ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref> <ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref> <ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> <ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref> <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref> <ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref> <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref> <ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref> <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref> <ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref> <ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> <ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref> <ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref> <ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref> <ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref> <ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref> <ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref> <ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref> <ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> <ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref> <ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> <ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref> <ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref> <ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref> <ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> <ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref> <ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref> <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> <ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> <ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> <ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref> <ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref> <ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> <ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref> == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] bt7x7tsoicf2y3zasixjwbwdxetibjd 130661 130660 2026-07-04T07:13:56Z Tpheiska 393 130661 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen21. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin22. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa23. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta24. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian25. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n26, sensorien27 ja avaruusteknologian28 mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa29 ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä30. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi31 parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.32 == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == <ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref> <ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref> <ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref> <ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref> <ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref> <ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref> <ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> <ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> <ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> <ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref> <ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> <ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> <ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref> <ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref> <ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref> <ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref> <ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref> <ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref> <ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref> <ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref> <ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref> <ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref> <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html. <ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref> <ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref> <ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> <ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831. <ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref> <ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref> <ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359. <ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> <ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref> <ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> <ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> <ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref> <ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> <ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref> <ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref> <ref name="r59" “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref> <ref name="r60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf.</ref> <ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> <ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref> <ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref> <ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref> <ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref> <ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref> <ref name="67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> <ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> <ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> <ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref> <ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref> <ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref> <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref> <ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref> <ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref> <ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref> <ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref> <ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref> <ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> <ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref> <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref> <ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref> <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref> <ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref> <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref> <ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref> <ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> <ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref> <ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref> <ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref> <ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref> <ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref> <ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref> <ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref> <ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> <ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref> <ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> <ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref> <ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref> <ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref> <ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> <ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref> <ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref> <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> <ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> <ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> <ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref> <ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref> <ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> <ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref> == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] icjcaw7d7a4k22wcept8nnr4djiize9 130662 130661 2026-07-04T07:27:43Z Tpheiska 393 130662 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään2 myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen<ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref>. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin<ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref>. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa<ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref>. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta<ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref>. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian<ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref>. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n<ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref>, sensorien<ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> ja avaruusteknologian<ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa<ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä<ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref>. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi<ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.<ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön33. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin34. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys35. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa36. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin37, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille38. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa39. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä40. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria41. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan42. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten43. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty44. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi45. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR- teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita46 sekä kestävät paremmin kuivuutta47 tai tautipaineita48. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista49. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen50, energiatehokkuuteen51 ja jätteen vähentämiseen52. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian53 avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa54 ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa55. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista56 ja sen vaikutusten lieventämistä57. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen58. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan59. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä60. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == <ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref> <ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref> <ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref> <ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref> <ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref> <ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref> <ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref> <ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref> <ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref> <ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref> <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html. <ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref> <ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref> <ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> <ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831. <ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref> <ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref> <ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359. <ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> <ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref> <ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> <ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> <ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref> <ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> <ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref> <ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref> <ref name="r59" “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref> <ref name="r60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf.</ref> <ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> <ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref> <ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref> <ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref> <ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref> <ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref> <ref name="67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> <ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> <ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> <ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref> <ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref> <ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref> <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref> <ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref> <ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref> <ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref> <ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref> <ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref> <ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> <ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref> <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref> <ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref> <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref> <ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref> <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref> <ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref> <ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> <ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref> <ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref> <ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref> <ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref> <ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref> <ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref> <ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref> <ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> <ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref> <ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> <ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref> <ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref> <ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref> <ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> <ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref> <ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref> <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> <ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> <ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> <ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref> <ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref> <ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> <ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref> == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] jxkxuyy6y60inxoa4k88vckyu7xy9z1 130663 130662 2026-07-04T07:47:06Z Tpheiska 393 130663 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>1. European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref>“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään<ref name="ref2" /> myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen<ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref>. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin<ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref>. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa<ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref>. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta<ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref>. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian<ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref>. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n<ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref>, sensorien<ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> ja avaruusteknologian<ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa<ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä<ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref>. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi<ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.<ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön<ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref>. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin<ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref>. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys<ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref>. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa<ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref>. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin<ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref>, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille<ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref>. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa<ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref>. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä<ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref>. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria<ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref>. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan<ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref>. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.</ref>. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty<ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref>. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi<ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref>. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita<ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> sekä kestävät paremmin kuivuutta<ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.</ref> tai tautipaineita<ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref>. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista<ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref>. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen<ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.</ref>, energiatehokkuuteen<ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> ja jätteen vähentämiseen<ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref>. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian<ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa<ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa<ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref>. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista<ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> ja sen vaikutusten lieventämistä<ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref>. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen<ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref>.Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan<ref name="r59" “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref>. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä<ref name="r60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf.</ref>. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.61. Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista62. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana63. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin64. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin65. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille66. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin67 mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.68 Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian69 ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa70, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == <ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> <ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref> <ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref> <ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref> <ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref> <ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref> <ref name="67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> <ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> <ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> <ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref> <ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref> <ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref> <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref> <ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref> <ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref> <ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref> <ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref> <ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref> <ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> <ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref> <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref> <ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref> <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref> <ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref> <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref> <ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref> <ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> <ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref> <ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref> <ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref> <ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref> <ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref> <ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref> <ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref> <ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> <ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref> <ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> <ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref> <ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref> <ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref> <ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> <ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref> <ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref> <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> <ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> <ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> <ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref> <ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref> <ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> <ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref> == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] ir76h3231o2fysnja1b5k4may8ylsa6 130664 130663 2026-07-04T07:59:36Z Tpheiska 393 130664 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref name="ref2">“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään<ref name="ref2" /> myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen<ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref>. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin<ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref>. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa<ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref>. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta<ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref>. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian<ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref>. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n<ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref>, sensorien<ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> ja avaruusteknologian<ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa<ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä<ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref>. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi<ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.<ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön<ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref>. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin<ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref>. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys<ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref>. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa<ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref>. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin<ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref>, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille<ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref>. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa<ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref>. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä<ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref>. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria<ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref>. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan<ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref>. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.</ref>. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty<ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref>. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi<ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref>. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita<ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> sekä kestävät paremmin kuivuutta<ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.</ref> tai tautipaineita<ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref>. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista<ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref>. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen<ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.</ref>, energiatehokkuuteen<ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> ja jätteen vähentämiseen<ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref>. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian<ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa<ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa<ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref>. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista<ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> ja sen vaikutusten lieventämistä<ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref>. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen<ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref>.Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan<ref name="r59"> “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref>. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä<ref name="ref60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf</ref>. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.<ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista<ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref>. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana<ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref>. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin<ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref>. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin<ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref>. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille<ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref>. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin<ref name="r67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.<ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian<ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa<ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref>, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia71. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista72. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa73. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista74. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan75. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin76. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset77. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene78. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain79 ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä80. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)81. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja82. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin83. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista84. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti85. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan86, implanttien87 ja älylääkkeiden88 avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen89. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita90.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia91. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta92. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta93. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä94. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena95. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia96 nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina97. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide98 tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen99. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen100. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä101. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.102 Tekijänoikeus103 edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”104, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia105. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan106 ja DSM-direktiivin107 toimeenpano108 tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa109, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia110. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö111 on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon112, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Lähteet ja lisätietoa == <ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref> <ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref> <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref> <ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref> <ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref> <ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref> <ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref> <ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref> <ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> <ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref> <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref> <ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref> <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref> <ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref> <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref> <ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref> <ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> <ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref> <ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref> <ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref> <ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref> <ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref> <ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref> <ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref> <ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> <ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref> <ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> <ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref> <ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?,” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref> <ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref> <ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> <ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref> <ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref> <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> <ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> <ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> <ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref> <ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref> <ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> <ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref> == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] 0308tpi8edlzozrj5fjvco6nxvah0sl 130665 130664 2026-07-04T08:20:53Z Tpheiska 393 130665 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref name="ref2">“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään<ref name="ref2" /> myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen<ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref>. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin<ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref>. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa<ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref>. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta<ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref>. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian<ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref>. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n<ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref>, sensorien<ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> ja avaruusteknologian<ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa<ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä<ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref>. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi<ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.<ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön<ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref>. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin<ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref>. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys<ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref>. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa<ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref>. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin<ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref>, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille<ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref>. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa<ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref>. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä<ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref>. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria<ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref>. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan<ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref>. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.</ref>. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty<ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref>. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi<ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref>. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita<ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> sekä kestävät paremmin kuivuutta<ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.</ref> tai tautipaineita<ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref>. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista<ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref>. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen<ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.</ref>, energiatehokkuuteen<ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> ja jätteen vähentämiseen<ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref>. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian<ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa<ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa<ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref>. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista<ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> ja sen vaikutusten lieventämistä<ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref>. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen<ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref>.Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan<ref name="r59"> “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref>. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä<ref name="ref60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf</ref>. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.<ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista<ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref>. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana<ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref>. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin<ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref>. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin<ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref>. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille<ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref>. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin<ref name="r67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.<ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian<ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa<ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref>, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia<ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref>. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista<ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref>. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref>. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista<ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref>. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan<ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref>. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin<ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref>. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset<ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref>. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene<ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref>. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain<ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä<ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref>. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT) <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref>. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja<ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref>. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref>. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista<ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref>. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref>. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan<ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref>, implanttien<ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> ja älylääkkeiden<ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref>. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita<ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref>.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia<ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref>. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta<ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref>. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta<ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref>. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä<ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref>. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena<ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref>. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia<ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina<ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref>. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide<ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen<ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref>. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen<ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref>. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä<ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref>. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.<ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> Tekijänoikeus <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”<ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref>, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia<ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref>. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> ja DSM-direktiivin<ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> toimeenpano<ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa<ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref>, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia<ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref>. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö<ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon<ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref>, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Kirjallisuutta == * Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024 * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025, Valtioneuvosto * Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle, McKinsey, 2024. * GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans, MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1 * Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy * Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti * Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024 * VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022 * Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017 == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] pflav6l49e984c91jkt8wdzgw7phh6c 130666 130665 2026-07-04T08:25:41Z Tpheiska 393 130666 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref name="ref2">“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään<ref name="ref2" /> myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia- turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen<ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref>. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin<ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref>. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa<ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref>. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta<ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref>. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian<ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref>. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n<ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref>, sensorien<ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> ja avaruusteknologian<ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa<ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä<ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref>. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi<ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.<ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön<ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref>. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin<ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref>. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys<ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref>. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa<ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref>. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin<ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref>, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille<ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref>. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa<ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref>. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä<ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref>. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria<ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref>. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan<ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref>. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.</ref>. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty<ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref>. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi<ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref>. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita<ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> sekä kestävät paremmin kuivuutta<ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.</ref> tai tautipaineita<ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref>. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista<ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref>. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen<ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.</ref>, energiatehokkuuteen<ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> ja jätteen vähentämiseen<ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref>. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian<ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa<ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa<ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref>. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista<ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> ja sen vaikutusten lieventämistä<ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref>. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen<ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref>.Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan<ref name="r59"> “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref>. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä<ref name="ref60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf</ref>. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.<ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista<ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref>. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana<ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref>. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin<ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref>. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin<ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref>. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille<ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref>. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin<ref name="r67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.<ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian<ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa<ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref>, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia<ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref>. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista<ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref>. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref>. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista<ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref>. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan<ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref>. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin<ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref>. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset<ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref>. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene<ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref>. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain<ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä<ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref>. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT) <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref>. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja<ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref>. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref>. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista<ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref>. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref>. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan<ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref>, implanttien<ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> ja älylääkkeiden<ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref>. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita<ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref>.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia<ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref>. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta<ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref>. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta<ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref>. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä<ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref>. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena<ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref>. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia<ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina<ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref>. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide<ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen<ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref>. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen<ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref>. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä<ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref>. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.<ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> Tekijänoikeus <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”<ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref>, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia<ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref>. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> ja DSM-direktiivin<ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> toimeenpano<ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa<ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref>, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia<ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref>. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö<ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon<ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref>, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Kirjallisuutta == * [https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen//#gf_48 Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024] * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * [https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus-tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025], Valtioneuvosto * [https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle], McKinsey, 2024. * [https://radar.gesda.global/ GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä] * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * [https://www.technologyreview.com/2025/05/12/1116295/how-a-new-type-of-ai-is-helping-police-skirt-facial-recognition-bans/ How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans], MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * [https://www.sto.nato.int/Pages/default.aspx Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1] * [https://www.canarymedia.com/articles/clean-energy/ramez-naam-and-david-roberts-go-deep-on-the-future-of-clean-energy Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy] * [https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf/f4afbaf8-b8ec-40bf-87d6-9b5a0608a880/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti] * [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166245 Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo], Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * [https://tietopolitiikka.fi/2024/11/14/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/ Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024] * [https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-01/VTT-syvateknologian-taskukirja.pdf VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022] * [https://www.amazon.com/Will-Robots-Take-Your-Job/dp/1509509569 Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017] == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] kbii49tx2r2nnzy0mt7kjzax03uhqbs 130667 130666 2026-07-04T08:33:48Z Tpheiska 393 130667 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref name="ref2">“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään<ref name="ref2" /> myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia-, turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen<ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref>. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin<ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref>. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa<ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref>. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta<ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref>. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian<ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref>. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n<ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref>, sensorien<ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> ja avaruusteknologian<ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa<ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä<ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref>. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi<ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.<ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön<ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref>. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin<ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref>. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys<ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref>. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa<ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref>. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin<ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref>, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille<ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref>. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa<ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref>. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä<ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref>. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria<ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref>. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS- tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan<ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref>. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.</ref>. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty<ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref>. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi<ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref>. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita<ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> sekä kestävät paremmin kuivuutta<ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.</ref> tai tautipaineita<ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref>. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista<ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref>. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen<ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.</ref>, energiatehokkuuteen<ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> ja jätteen vähentämiseen<ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref>. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian<ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa<ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa<ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref>. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista<ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> ja sen vaikutusten lieventämistä<ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref>. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen<ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref>.Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan<ref name="r59"> “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref>. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä<ref name="ref60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf</ref>. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.<ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista<ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref>. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana<ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref>. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin<ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref>. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin<ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref>. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille<ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref>. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin<ref name="r67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.<ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian<ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa<ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref>, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia<ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref>. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista<ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref>. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref>. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista<ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref>. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan<ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref>. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin<ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref>. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset<ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref>. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene<ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref>. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain<ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä<ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref>. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT) <ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref>. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja<ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref>. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref>. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista<ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref>. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref>. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua luokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan<ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref>, implanttien<ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> ja älylääkkeiden<ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP- menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen <ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref>. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita<ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref>.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia<ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref>. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta<ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref>. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta<ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref>. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä<ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref>. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena<ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref>. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia<ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina<ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref>. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide<ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/j.tibtech.2015.09.011.</ref> tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen<ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref>. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen<ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref>. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä<ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref>. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.<ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> Tekijänoikeus <ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”<ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref>, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia<ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref>. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan <ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> ja DSM-direktiivin<ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> toimeenpano<ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa<ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref>, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia<ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref>. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö<ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon<ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref>, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Kirjallisuutta == * [https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen//#gf_48 Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024] * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * [https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus-tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025], Valtioneuvosto * [https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle], McKinsey, 2024. * [https://radar.gesda.global/ GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä] * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * [https://www.technologyreview.com/2025/05/12/1116295/how-a-new-type-of-ai-is-helping-police-skirt-facial-recognition-bans/ How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans], MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * [https://www.sto.nato.int/Pages/default.aspx Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1] * [https://www.canarymedia.com/articles/clean-energy/ramez-naam-and-david-roberts-go-deep-on-the-future-of-clean-energy Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy] * [https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf/f4afbaf8-b8ec-40bf-87d6-9b5a0608a880/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti] * [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166245 Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo], Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * [https://tietopolitiikka.fi/2024/11/14/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/ Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024] * [https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-01/VTT-syvateknologian-taskukirja.pdf VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022] * [https://www.amazon.com/Will-Robots-Take-Your-Job/dp/1509509569 Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017] == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] nyejfpgf8x98z30raxtdx9x1jxb1hzg 130668 130667 2026-07-04T11:23:16Z Tpheiska 393 130668 wikitext text/x-wiki ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026'' '''Työryhmän tarkoitus''' Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät. == Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan == === Tiivistelmä === Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa, Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi<ref>European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.</ref>^,<ref name="ref2">“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.</ref>^,<ref name="ref3">“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual- report-2021.pdf.</ref> . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat<ref name="ref3" />. Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan. == Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle == Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki. Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet. Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin. Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään<ref name="ref2" /> myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin. == Kriittiset teknologia-alueet == Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin raamina<ref>“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023 C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.</ref>. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.<ref>“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”. https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.</ref> Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä<ref> “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen</ref>. '''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:''' # AI - Tekoälyteknologiat # Digi - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat # Energia - Energiateknologiat # Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät # Bio - Bioteknologiat # Sensori - Sensoriteknologiat # Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat # Kvantti - Kvanttiteknologiat # Siru - Edistyneet puolijohdeteknologiat # Avaruus - Avaruusteknologiat === Tekoälyteknologiat === Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen, ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen itsenäisesti<ref>“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.</ref>. Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin<ref name=”r8”> A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.</ref>. Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen. EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. <ref name="r9">“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.</ref> Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi<ref name="r10">Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.</ref>. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia-, turvallisuus-<ref name="r11">V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583</ref> ja talous/työllisyysnäkökulmat. === Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat === Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST<ref name="r12">“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.</ref> tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia. === Energiateknologiat === Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot<ref name="r13">“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.</ref> voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset. Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia<ref name="r14">P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.</ref>. Kotitaloudet voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina akkuteknologian kehittyessä. === Robotiikka ja autonomiset järjestelmät === Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi. Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä<ref name="r15">“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.</ref>. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja. === Bioteknologiat === Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja, soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa tai teollisuudessa.<ref name="r16">“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.</ref>. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu<ref name="r17">“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.</ref> on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä. Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä<ref name="r18">“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.</ref>. Bioinformatiikan merkitys analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin<ref name="r19">“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.</ref>. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden<ref name="r20">“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.</ref> korjaamisen<ref name="r21">“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.</ref>. Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin<ref name="r22">“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.</ref>. Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa<ref name="r23">“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.</ref>. Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät. === Sensoriteknologiat === Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit tutkajärjestelmät. Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa. Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille. === Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat === Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin. Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa. Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön. === Kvanttiteknologiat === Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta<ref name="r24">“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf</ref>. Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen. Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen. Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille. Suomi on julkaissut kvanttistrategian<ref name="r25">“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249</ref>. === Edistyneet puolijohdeteknologiat === Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen käytettäviä laitteita. Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n<ref name="r26">“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence</ref>, sensorien<ref name="r27">D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.</ref> ja avaruusteknologian<ref name="r28">“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.</ref> mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa<ref name="r29">“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.</ref> ja korkeiden taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä<ref name="r30">“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.</ref>. Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi<ref name="r31">“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.</ref> parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi. === Avaruusteknologiat === Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan valtiollisten toimijoiden hallinnassa. Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.<ref name="r32">Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.</ref> == Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla == Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä, jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen politiikassaan, tosissaan ja ajoissa. === Innovaatiopolitiikka === Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista, kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle rakennettujen palveluiden perustana. Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja. Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön<ref name="r33">G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace</ref>. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla, esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja. Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina. Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin<ref name="r34">G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.</ref>. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU- alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa esimerkiksi alennetulla hinnalla. TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään. Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö. === Ulko- ja turvallisuuspolitiikka === Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä on teknologian kehitys<ref name="r35">MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.</ref>. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla. Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten asejärjestelmien kehittämistä. Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä, mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa<ref name="r36">B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.</ref>. Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat. Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin<ref name="r37">“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.</ref>, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille<ref name="r38">“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.</ref>. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa<ref name="r39">M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.</ref>. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta. Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien kehittämisen sotilaskäyttöön. Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä<ref name="r40">“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.</ref>. Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin kymmenen miljardia dollaria<ref name="r41">“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.</ref>. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi. Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS-tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan<ref name="r42">“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.</ref>. === Ympäristö- ja ilmastopolitiikka === Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten <ref name="r43">“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.</ref>. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty<ref name="r44">CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.</ref>. Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi<ref name="r45">F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.</ref>. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä. Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita<ref name="r46">“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.</ref> sekä kestävät paremmin kuivuutta<ref name="r47">A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.</ref> tai tautipaineita<ref name="r48">H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.</ref>. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista<ref name="r49">J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.</ref>. Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen<ref name="r50">S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.</ref>, energiatehokkuuteen<ref name="r51">T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.</ref> ja jätteen vähentämiseen<ref name="r52">R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.</ref>. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian<ref name="r53">J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.</ref> avulla. Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa<ref name="r54">https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.</ref> ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa<ref name="r55">K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.</ref>. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista<ref name="r56">“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.</ref> ja sen vaikutusten lieventämistä<ref name="r57">“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.</ref>. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen<ref name="r58">“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.</ref>. Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista, hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina. Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa tietoa koko elinkaaren ajan<ref name="r59"> “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability</ref>. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla. Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi. Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista. Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä<ref name="ref60">“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf</ref>. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.<ref name="r61">“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.</ref> Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista<ref name="r62">J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/</ref>. Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana<ref name="r63">M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.</ref>. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin<ref name="r64">“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.</ref>. === Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka === Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin<ref name="r65">“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.</ref>. Uusien syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti. Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi. Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle. Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet, toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja organisaatiotasoilla. Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit tulevat markkinoille<ref name="r66">A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.</ref>. Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin<ref name="r67">“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.</ref> mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 % organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu. Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 % myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää. Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi. Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa. === Koulutus- ja osaamispolitiikka === Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja. Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille. Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa. Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella. Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.<ref name="r68">Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.</ref> Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi. Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei? Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista? === Terveyspolitiikka === Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian<ref name="r69">“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.</ref> ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä. Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa<ref name="r70">“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.</ref>, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia<ref name="r71">“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.</ref>. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista<ref name="r72">E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.</ref>. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa <ref name="r73">“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.</ref>. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää niiden paranemista ja uusiutumista<ref name="r74">“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.</ref>. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan<ref name="r75">“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.</ref>. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin<ref name="r76">“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.</ref>. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset<ref name="r77">“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.</ref>. Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene<ref name="r78">“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.</ref>. Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet. Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet. Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen, on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja kriisitilanteissa. Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa. Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain<ref name="r79">Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.</ref> ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä<ref name="r80">“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.</ref>. Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)<ref name="r81">J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.</ref>. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja<ref name="r82">S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.</ref>. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin <ref name="r83">“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.</ref>. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista<ref name="r84">“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.</ref>. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti <ref name="r85">“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.</ref>. Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua uokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä. Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan<ref name="r86">“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.</ref>, implanttien<ref name="r87">“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.</ref> ja älylääkkeiden<ref name="r88">M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.</ref> avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen. Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus. * '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP-menettelyn mukaan. *'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida. * '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa. * '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta. * '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle. * '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi. === Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet === Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä. On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle? Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta. Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa. Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot. Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin. Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin. Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta. Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja. Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen<ref name="r89">M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.</ref>. Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita<ref name="r90">“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.</ref>.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia<ref name="r91">A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.</ref>. Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta<ref name="r92">“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.</ref>. Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta<ref name="r93">C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.</ref>. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia. === Veropolitiikka === Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti. Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen "yksisarvinen" eli startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja kaikki muu olisi automatisoitua. Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole "robotti vie työpaikat" vaan "robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja". Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata. Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen osuutta. Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen kantansa robottiverolle. Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys veropohjassa vähenee. Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden. Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia. Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille. Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille digialustoille. Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä, onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä. Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä<ref name="r94">“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.</ref>. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin. === Energiapolitiikka === Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen. Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan. Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina. Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena<ref name="r95">Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.</ref>. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi. Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia<ref name="r96">F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.</ref> nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista. Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja. Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä. Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä. === Kulttuuripolitiikka === Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina<ref name="r97">B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.</ref>. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide<ref name="r98">A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/.tibtech.2015.09.011.</ref> tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen<ref name="r99">“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.</ref>. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen<ref name="r100">R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.</ref>. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä<ref name="r101">“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.</ref>. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä. Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava "algoritmin murtamiseen", eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan pyrkimykset.<ref name="r102">“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.</ref> Tekijänoikeus<ref name="r103">FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.</ref> edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”<ref name="r104">“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.</ref>, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä. Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama aineisto rikkoa tekijänoikeuksia<ref name="r105">“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.</ref>. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan<ref name="r106">“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.</ref> ja DSM-direktiivin<ref name="r107">Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.</ref> toimeenpano<ref name="r108">“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.</ref> tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa. == Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä == Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin. Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja. Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin. Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi. Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan. Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa<ref name="r109">N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.</ref>, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi. Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia<ref name="r110">O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.</ref>. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta. Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin. Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö<ref name="r111">H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.</ref> on välttämätöntä. Työelämässä syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja toimintatapoihin. Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa. Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan. Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä. Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon<ref name="r112">“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.</ref>, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen. Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita, missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin suuntaan halutaan kiihdyttää. Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. == Kirjallisuutta == * [https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen//#gf_48 Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024] * Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019. * Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017. * [https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus-tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025], Valtioneuvosto * [https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle], McKinsey, 2024. * [https://radar.gesda.global/ GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä] * Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009. * Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007. * Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003 * [https://www.technologyreview.com/2025/05/12/1116295/how-a-new-type-of-ai-is-helping-police-skirt-facial-recognition-bans/ How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans], MIT Technology Review, 2025 * Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012. * Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023. * Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023 * [https://www.sto.nato.int/Pages/default.aspx Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1] * [https://www.canarymedia.com/articles/clean-energy/ramez-naam-and-david-roberts-go-deep-on-the-future-of-clean-energy Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy] * [https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf/f4afbaf8-b8ec-40bf-87d6-9b5a0608a880/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti] * [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166245 Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo], Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025 * [https://tietopolitiikka.fi/2024/11/14/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/ Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024] * [https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-01/VTT-syvateknologian-taskukirja.pdf VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022] * [https://www.amazon.com/Will-Robots-Take-Your-Job/dp/1509509569 Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017] == Lähteet ja lisätietoa == Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech <references /> == Tekijät == '''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025''' Paavo Heiskanen (pj) Sakari Kouti Iida Laurila (siht) Milja Lempinen Roope Marttila Jani Moliis Juha Mäkeläinen Antti Poikola (pj) Tapio Pesola Anton Satamo (taitto) Henry Scheinin (siht) Reetta Välimäki Jesse Weckroth Lisenssi CC BY-SA 4.0 Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita. Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]] suu2dkus67w79ede6pqyoxudqeoxltr 0 26147 130656 2026-07-03T20:12:59Z Nysalor 5 Ei toiseksi 130656 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ei toiseksi. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Sieluni soisi, : että nyt oisi : luonani nuori nainen, : joll’ olis’ tukka : tuuhe ja kukka : kasvossa kaunokainen. : Mutta hän poissa : on lehikoissa : kaukana ulkomailla : eikä hän tulle : toiseksi mulle, : vaikka on miestä vailla. : Ei ota muita, : vaan yhä kuita : katsovi kiikarilla. : Täyttävi aivon, : maan sekä taivon : tenhoilla haavelmilla. : Hän pian siellä : kukkien tiellä : kuolevi yksinänsä. : Itkevi puisto. : Jää surumuisto: : hylkäsi ystävänsä. {{Lemmen kirja}} 2ehw515vbtizem01041pawf6uzgoebj