Wikiaineisto:Kahvihuone

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikiaineisto</sitename>
    <dbname>fiwikisource</dbname>
    <base>https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.47.0-wmf.9</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikiaineisto</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Keskustelu Wikiaineistosta</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Malline</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Ohje</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Luokka</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Keskustelu luokasta</namespace>
      <namespace key="250" case="first-letter">Sivu</namespace>
      <namespace key="251" case="first-letter">Keskustelu sivusta</namespace>
      <namespace key="252" case="first-letter">Hakemisto</namespace>
      <namespace key="253" case="first-letter">Keskustelu hakemistosta</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Moduuli</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Keskustelu moduulista</namespace>
      <namespace key="1728" case="first-letter">Event</namespace>
      <namespace key="1729" case="first-letter">Event talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Wikiaineisto:Kahvihuone</title>
    <ns>4</ns>
    <id>14</id>
    <revision>
      <id>130676</id>
      <parentid>130612</parentid>
      <timestamp>2026-07-05T07:23:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>/* Itse laadittu ja julkaistu ajatteluartikkeli */ uusi osio</comment>
      <origin>130676</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10304" sha1="g5hwrfqsweng0pe642igdwptuxvdjhs" xml:space="preserve">[[File:Ernst Ludwig Kirchner - Davoser Cafe - 1928.jpg|thumb|right|220px|Ernst Ludwig Kirchner: &lt;br /&gt;''Davoser Cafe'' (1928)]]
'''Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.''
&lt;br /&gt;
&lt;div style=&quot;border:1px dotted blue; padding:6px; background:#E0F8FF; margin-right:30%&quot;&gt;
Kahvihuoneessa käydyt vanhat keskustelut vuosilta 2006–2025 on siirretty → [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto|'''arkistoon''']].
&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
&amp;emsp;&lt;big&gt;[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&amp;section=new}} Lisää uusi aihe]&lt;/big&gt;
__NEWSECTIONLINK__
&lt;br style=&quot;clear: all;&quot;&gt;

&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;

== Siirtojen estäminen suodattimella ja pseudokäyttäjäryhmän käyttöönotto ==

Täällä Wikiaineistossa esiintyi hyvin rasittavaa sivujen siirto -vandalismia vuonna 2021. Ainoa paikalla ollut ylläpitäjä oli Thi, joka sammutti tulipaloja siellä täällä, mutta kun hän oli ylityöllistetty, niin sammutustöissä syntyi vahinkoa. Siirtovandalismin korjaaminen on paljon monimutkaisempaa ja ongelma-alttiimpaa kuin tavanomaisen artikkelien sotkemisen kumoaminen. Olemme eläneet vuosikausia rauhassa, mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu jatkossa ja onko paikalla silloin ylläpitäjiä.

Ehdotan kahta toisiinsa liittyvää asiaa: 

1) Luodaan tänne väärinkäyttösuodattimella esto eli &quot;älä salli&quot; -ehtolause, joka estää satunnaisia käyttäjiä siirtämästä Wikiaineiston sivuja toiselle nimelle. Sen voi panna kattamaan muut kuin artikkelisivut tai sillä voidaan suojata jopa artikkelit eli aineistosivut, koska jos vandaali ei pääse siirtämään muuta, hän keskittää ikävän katseensa sinne, missä sotkeminen on mahdollista. Siksi mielestäni jokainen sivu pitäisi saattaa väärinkäyttösuodattimen valvottavaksi ja estää tarvittaessa aivan jokaisen sivun siirtäminen.

2) Suodattimen perustamiseen, jos sellainen päätetään ottaa käyttöön kohdassa 1, liittyy myös sen päättäminen, kuka saa siirtää sivuja. Wikiaineistossa ei ole juuri käyttäjäryhmiä, mutta ylläpitäjät voivat antaa tunnuksille käyttöoikeuden &quot;IP-estoista vapautettu&quot;, jota voisi käyttää tässä. Sivuja voisivat siirtää vain käyttäjät, jotka kuuluvat tuohon ryhmään. Käyttöoikeus ei anna mitään ylimääräisiä muokkausoikeuksia vaan se on vain tekninen vapautus mahdollisesta IP-muokkausestosta, joka on annettu häiriköille ja sotkijoille. Täällä estoja on erittäin vähän. Samoin aktiivikäyttäjiä on vähän, joten olisi helppoa muutamalle (kymmenelle) antaa tuo oikeus. Tuollaisen etuoikeutettujen ryhmän luomisen ''lisäksi tai sen sijasta'' suodattimeen voi myös asettaa ehdon, että se sallii sivun siirron, jos tunnus on vaikkapa kuukauden ikäinen ja tehnyt 100 muokkausta tänne.

En halua ehdoin tahdoin rajoittaa ihmisten vapautta tehdä siirtoja. On vain niin, että mahdollinen siirtovandalismi, mikäli se toistuu, on niin haitallista ja sitä voidaan tehdä niin nopeasti (kymmeniä siirtoja kymmenessä minuutissa), että jonkinlainen suojausmekanismi saattaisi olla tarpeen. Täällä ei ole mitään ylläpidon päivystystä eikä globalistien (''global sysops'') turvaan voi luottaa.

Avaan keskustelun. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2026 kello 12.23 (UTC)

:Keskustelua oltiin käymättä kahden viikon ajan, joten päätän keskustelun. Loin kohdassa 1 mainitun väärinkäyttösuodattimen ja panin sen päälle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 15.29 (UTC)

== Action Required: Update templates/modules for electoral maps (Migrating from P1846 to P14226) ==

Hello everyone,

This is a notice regarding an ongoing data migration on Wikidata that may affect your election-related templates and Lua modules (such as &lt;code&gt;Module:Itemgroup/list&lt;/code&gt;).

'''The Change:'''&lt;br /&gt;
Currently, many templates pull electoral maps from Wikidata using the property [[:d:Property:P1846|P1846]], combined with the qualifier [[:d:Property:P180|P180]]: [[:d:Q19571328|Q19571328]]. 

We are migrating this data (across roughly 4,000 items) to a newly created, dedicated property: '''[[:d:Property:P14226|P14226]]'''.

'''What You Need To Do:'''&lt;br /&gt;
To ensure your templates and infoboxes do not break or lose their maps, please update your local code to fetch data from [[:d:Property:P14226|P14226]] instead of the old [[:d:Property:P1846|P1846]] + [[:d:Property:P180|P180]] structure. A [[m:Wikidata/Property Migration: P1846 to P14226/List|list of pages]] was generated using Wikimedia Global Search.

'''Deadline:'''&lt;br /&gt;
We are temporarily retaining the old data on [[:d:Property:P1846|P1846]] to allow for a smooth transition. However, to complete the data cleanup on Wikidata, the old [[:d:Property:P1846|P1846]] statements will be removed after '''May 1, 2026'''. Please update your modules and templates before this date to prevent any disruption to your wiki's election articles.

Let us know if you have any questions or need assistance with the query logic. Thank you for your help! [[User:ZI Jony|ZI Jony]] using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 3. huhtikuuta 2026 kello 17.11 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&amp;oldid=29941252 --&gt;

== Request for comment (global AI policy) ==

&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Apologies for writing in English. {{int:Please-translate}}
A [[:m:Requests for comment/Artificial intelligence policy|request for comment]] is currently being held to decide on a global AI policy. {{int:Feedback-thanks-title}}
[[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 26. huhtikuuta 2026 kello 00.58 (UTC)
&lt;/bdi&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Codename Noreste@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=30424282 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vote now in the 2026 U4C election&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
Eligible voters are asked to participate in the 2026 [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] election. More information–including an eligibility check, voting process information, candidate information, and a link to the vote–are available on Meta at the [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2026|2026 Election information page]]. The vote closes on 2 June 2026 at [https://zonestamp.toolforge.org/1780358400 00:00 UTC].

Please vote if your account is eligible. Results will be available by 14 June 2026. -- In cooperation with the U4C,&lt;section end=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
&lt;/div&gt;

[[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]]) 27. toukokuuta 2026 kello 17.15 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=30513860 --&gt;

== RFC about AI-generated content in Wikimedia Commons ==

&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;Apologies for writing in English, please help translate this message to your language. You are invited to participate in a [[c:Commons:Requests for comment/Policy update for AI content|request for comment on Wikimedia Commons about a policy update for AI content]]. This may affect files that are uploaded to Wikimedia Commons for use on this project. Thank you. [[m:User:Codename Noreste|Codename Noreste]] ([[m:User talk:Codename Noreste|keskustelu]])&lt;/bdi&gt; 23. kesäkuuta 2026 kello 17.12 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Codename Noreste@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=30513860 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;Deployment of Legal and Safety Contacts Link in the Footer of Your Wiki&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;Message&quot;/&gt;
'''Legal &amp; Safety Contacts'''

Hello community, the Wikimedia Foundation has provided a [[wmf:Special:MyLanguage/Legal:Wikimedia Foundation Legal and Safety Contact Information|single legal and safety contact page]], to be linked in the footer of your wiki, to ensure access to accurate legal information. This is a regulatory requirement. We have already rolled out links to English, German, Italian, Spanish and other wikis and we will deploy to your wiki soon. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_Legal_and_Safety_Contacts_FAQ|Please read more on the project page]] and leave any comments in this thread or on the [[m:Special:MyLanguage/Talk:Wikimedia Foundation Legal and Safety Contacts FAQ|talk page]].

&lt;section end=&quot;Message&quot;/&gt;
&lt;/div&gt;

-- [[User:Sannita (WMF)|User:Sannita (WMF)]] ([[User talk:Sannita (WMF)|talk]]) 25. kesäkuuta 2026 kello 13.31 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Sannita (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Sannita_(WMF)/Mass_sending_test&amp;oldid=30731267 --&gt;

== Itse laadittu ja julkaistu ajatteluartikkeli ==

Täällä on julkaistu tutkimus- tai ajatuspaperi (&quot;white paper&quot;) nimeltään [[Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan]], jonka on tallentanut [[Käyttäjä:Tpheiska|Tpheiska]]. Kysymys on, onko Wikiaineisto oikea paikka julkaista tuollaista vai ei. Onko se julkaistu ensin jossain muualla ja nyt on tallenettu vain &quot;kopio&quot; siitä tänne, vai onko Wikiaineisto sen ensijulkaisupaikka? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. heinäkuuta 2026 kello 07.23 (UTC)</text>
      <sha1>g5hwrfqsweng0pe642igdwptuxvdjhs</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130679</id>
      <parentid>130676</parentid>
      <timestamp>2026-07-05T10:53:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tpheiska</username>
        <id>393</id>
      </contributor>
      <comment>/* Itse laadittu ja julkaistu ajatteluartikkeli */ Vastaus</comment>
      <origin>130679</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10505" sha1="qz7txblkvwzwaxwwfwaoonnspbr3sm6" xml:space="preserve">[[File:Ernst Ludwig Kirchner - Davoser Cafe - 1928.jpg|thumb|right|220px|Ernst Ludwig Kirchner: &lt;br /&gt;''Davoser Cafe'' (1928)]]
'''Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.''
&lt;br /&gt;
&lt;div style=&quot;border:1px dotted blue; padding:6px; background:#E0F8FF; margin-right:30%&quot;&gt;
Kahvihuoneessa käydyt vanhat keskustelut vuosilta 2006–2025 on siirretty → [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto|'''arkistoon''']].
&lt;/div&gt;&lt;br /&gt;
&amp;emsp;&lt;big&gt;[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&amp;section=new}} Lisää uusi aihe]&lt;/big&gt;
__NEWSECTIONLINK__
&lt;br style=&quot;clear: all;&quot;&gt;

&lt;!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------&gt;

== Siirtojen estäminen suodattimella ja pseudokäyttäjäryhmän käyttöönotto ==

Täällä Wikiaineistossa esiintyi hyvin rasittavaa sivujen siirto -vandalismia vuonna 2021. Ainoa paikalla ollut ylläpitäjä oli Thi, joka sammutti tulipaloja siellä täällä, mutta kun hän oli ylityöllistetty, niin sammutustöissä syntyi vahinkoa. Siirtovandalismin korjaaminen on paljon monimutkaisempaa ja ongelma-alttiimpaa kuin tavanomaisen artikkelien sotkemisen kumoaminen. Olemme eläneet vuosikausia rauhassa, mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu jatkossa ja onko paikalla silloin ylläpitäjiä.

Ehdotan kahta toisiinsa liittyvää asiaa: 

1) Luodaan tänne väärinkäyttösuodattimella esto eli &quot;älä salli&quot; -ehtolause, joka estää satunnaisia käyttäjiä siirtämästä Wikiaineiston sivuja toiselle nimelle. Sen voi panna kattamaan muut kuin artikkelisivut tai sillä voidaan suojata jopa artikkelit eli aineistosivut, koska jos vandaali ei pääse siirtämään muuta, hän keskittää ikävän katseensa sinne, missä sotkeminen on mahdollista. Siksi mielestäni jokainen sivu pitäisi saattaa väärinkäyttösuodattimen valvottavaksi ja estää tarvittaessa aivan jokaisen sivun siirtäminen.

2) Suodattimen perustamiseen, jos sellainen päätetään ottaa käyttöön kohdassa 1, liittyy myös sen päättäminen, kuka saa siirtää sivuja. Wikiaineistossa ei ole juuri käyttäjäryhmiä, mutta ylläpitäjät voivat antaa tunnuksille käyttöoikeuden &quot;IP-estoista vapautettu&quot;, jota voisi käyttää tässä. Sivuja voisivat siirtää vain käyttäjät, jotka kuuluvat tuohon ryhmään. Käyttöoikeus ei anna mitään ylimääräisiä muokkausoikeuksia vaan se on vain tekninen vapautus mahdollisesta IP-muokkausestosta, joka on annettu häiriköille ja sotkijoille. Täällä estoja on erittäin vähän. Samoin aktiivikäyttäjiä on vähän, joten olisi helppoa muutamalle (kymmenelle) antaa tuo oikeus. Tuollaisen etuoikeutettujen ryhmän luomisen ''lisäksi tai sen sijasta'' suodattimeen voi myös asettaa ehdon, että se sallii sivun siirron, jos tunnus on vaikkapa kuukauden ikäinen ja tehnyt 100 muokkausta tänne.

En halua ehdoin tahdoin rajoittaa ihmisten vapautta tehdä siirtoja. On vain niin, että mahdollinen siirtovandalismi, mikäli se toistuu, on niin haitallista ja sitä voidaan tehdä niin nopeasti (kymmeniä siirtoja kymmenessä minuutissa), että jonkinlainen suojausmekanismi saattaisi olla tarpeen. Täällä ei ole mitään ylläpidon päivystystä eikä globalistien (''global sysops'') turvaan voi luottaa.

Avaan keskustelun. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2026 kello 12.23 (UTC)

:Keskustelua oltiin käymättä kahden viikon ajan, joten päätän keskustelun. Loin kohdassa 1 mainitun väärinkäyttösuodattimen ja panin sen päälle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 15.29 (UTC)

== Action Required: Update templates/modules for electoral maps (Migrating from P1846 to P14226) ==

Hello everyone,

This is a notice regarding an ongoing data migration on Wikidata that may affect your election-related templates and Lua modules (such as &lt;code&gt;Module:Itemgroup/list&lt;/code&gt;).

'''The Change:'''&lt;br /&gt;
Currently, many templates pull electoral maps from Wikidata using the property [[:d:Property:P1846|P1846]], combined with the qualifier [[:d:Property:P180|P180]]: [[:d:Q19571328|Q19571328]]. 

We are migrating this data (across roughly 4,000 items) to a newly created, dedicated property: '''[[:d:Property:P14226|P14226]]'''.

'''What You Need To Do:'''&lt;br /&gt;
To ensure your templates and infoboxes do not break or lose their maps, please update your local code to fetch data from [[:d:Property:P14226|P14226]] instead of the old [[:d:Property:P1846|P1846]] + [[:d:Property:P180|P180]] structure. A [[m:Wikidata/Property Migration: P1846 to P14226/List|list of pages]] was generated using Wikimedia Global Search.

'''Deadline:'''&lt;br /&gt;
We are temporarily retaining the old data on [[:d:Property:P1846|P1846]] to allow for a smooth transition. However, to complete the data cleanup on Wikidata, the old [[:d:Property:P1846|P1846]] statements will be removed after '''May 1, 2026'''. Please update your modules and templates before this date to prevent any disruption to your wiki's election articles.

Let us know if you have any questions or need assistance with the query logic. Thank you for your help! [[User:ZI Jony|ZI Jony]] using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 3. huhtikuuta 2026 kello 17.11 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&amp;oldid=29941252 --&gt;

== Request for comment (global AI policy) ==

&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Apologies for writing in English. {{int:Please-translate}}
A [[:m:Requests for comment/Artificial intelligence policy|request for comment]] is currently being held to decide on a global AI policy. {{int:Feedback-thanks-title}}
[[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 26. huhtikuuta 2026 kello 00.58 (UTC)
&lt;/bdi&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Codename Noreste@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=30424282 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vote now in the 2026 U4C election&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
Eligible voters are asked to participate in the 2026 [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] election. More information–including an eligibility check, voting process information, candidate information, and a link to the vote–are available on Meta at the [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2026|2026 Election information page]]. The vote closes on 2 June 2026 at [https://zonestamp.toolforge.org/1780358400 00:00 UTC].

Please vote if your account is eligible. Results will be available by 14 June 2026. -- In cooperation with the U4C,&lt;section end=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
&lt;/div&gt;

[[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]]) 27. toukokuuta 2026 kello 17.15 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=30513860 --&gt;

== RFC about AI-generated content in Wikimedia Commons ==

&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;Apologies for writing in English, please help translate this message to your language. You are invited to participate in a [[c:Commons:Requests for comment/Policy update for AI content|request for comment on Wikimedia Commons about a policy update for AI content]]. This may affect files that are uploaded to Wikimedia Commons for use on this project. Thank you. [[m:User:Codename Noreste|Codename Noreste]] ([[m:User talk:Codename Noreste|keskustelu]])&lt;/bdi&gt; 23. kesäkuuta 2026 kello 17.12 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Codename Noreste@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&amp;oldid=30513860 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;Deployment of Legal and Safety Contacts Link in the Footer of Your Wiki&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;Message&quot;/&gt;
'''Legal &amp; Safety Contacts'''

Hello community, the Wikimedia Foundation has provided a [[wmf:Special:MyLanguage/Legal:Wikimedia Foundation Legal and Safety Contact Information|single legal and safety contact page]], to be linked in the footer of your wiki, to ensure access to accurate legal information. This is a regulatory requirement. We have already rolled out links to English, German, Italian, Spanish and other wikis and we will deploy to your wiki soon. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_Legal_and_Safety_Contacts_FAQ|Please read more on the project page]] and leave any comments in this thread or on the [[m:Special:MyLanguage/Talk:Wikimedia Foundation Legal and Safety Contacts FAQ|talk page]].

&lt;section end=&quot;Message&quot;/&gt;
&lt;/div&gt;

-- [[User:Sannita (WMF)|User:Sannita (WMF)]] ([[User talk:Sannita (WMF)|talk]]) 25. kesäkuuta 2026 kello 13.31 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Sannita (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Sannita_(WMF)/Mass_sending_test&amp;oldid=30731267 --&gt;

== Itse laadittu ja julkaistu ajatteluartikkeli ==

Täällä on julkaistu tutkimus- tai ajatuspaperi (&quot;white paper&quot;) nimeltään [[Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan]], jonka on tallentanut [[Käyttäjä:Tpheiska|Tpheiska]]. Kysymys on, onko Wikiaineisto oikea paikka julkaista tuollaista vai ei. Onko se julkaistu ensin jossain muualla ja nyt on tallenettu vain &quot;kopio&quot; siitä tänne, vai onko Wikiaineisto sen ensijulkaisupaikka? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. heinäkuuta 2026 kello 07.23 (UTC)

:On julkaistu omakustanteena ja vapaakappale löytyy kansalliskirjastosta. [[Käyttäjä:Tpheiska|Tpheiska]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tpheiska|keskustelu]]) 5. heinäkuuta 2026 kello 10.53 (UTC)</text>
      <sha1>qz7txblkvwzwaxwwfwaoonnspbr3sm6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:Nysalor</title>
    <ns>3</ns>
    <id>197</id>
    <revision>
      <id>130678</id>
      <parentid>130490</parentid>
      <timestamp>2026-07-05T07:26:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>/* Kahvilassa */ uusi osio</comment>
      <origin>130678</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="149916" sha1="h3cqm05pae4n14gprir2xrah3j17drf" xml:space="preserve">== Ylläpitäjyys ==

Olet nyt Wikiaineiston ylläpitäjä. Pidetään ylläpitäjien käytännöt soveltuvin osin samoina kuin Wikipediassa, keskustellaan muutoksista niihin lähiaikoina. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 10. kesäkuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

== From main wikisource ==
Hi, I am deleting pages in the main wikisource. I found that http://wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen is different that http://fi.wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen

Can you check them? Thanks!! [[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]]

: Yes, the version here is OK, and in fact more complete than the one in the Main Wikisource, which can be deleted. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. syyskuuta 2006 kello 20.22 (UTC)
:: Thanks, I'll delete it. --[[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]] 28. syyskuuta 2006 kello 01.44 (UTC)


== Moi ==
se vandaali jonka estit riehuu edelleen koksa se PYSTYY VAIHtAMAAN IP-OSOTWETTA!!--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

: Tiedän. Laitoin nyt laajemman eston tietylle IP-osoiteryhmälle. Saapas nähdä, auttaako se jossakin määrin. Vaikka siinä saattaa mennä viattomiakin osoitteita eston piiriin, lienee pakko tehdä näin, jotta Wikiaineisto pysyisi kunnossa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.44 (UTC)
 
kiitos kun otit sen vandaali sana pois käyttäjäsivultani.En huomannut sitä itse.--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.09 (UTC)

kiitoksia kun äänestit ja laitoit sen likin ylläpitäjäsivulla kuntoon--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

== Vandaalien käyttäjäsivut ==
Mikä on ollut käytäntö täällä, poistetaanko myös nuo vandaalien käyttäjäsivut (mm. [[Käyttäjä:Lamer Lipton]]) vai annetaanko niiden olla? --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.46 (UTC)

: Ei ole tainnut olla mitään vakiintunutta käytäntöä, mutta minun puolestani vandaalien käyttäjäsivut voisi poistaa, koska ne eivät toimi aitoina käyttäjäsivuina. Taisin kerran yhden sivun poistaakin sen sisältämien asiattomuuksien vuoksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

:: Olisi varmaan hyvä noudattaa samoja käyttäjäsivukäytäntöjä kuin Wikipediassa ([[:w:Wikipedia:Käyttäjäsivu#Mitä käyttäjäsivu ei saa olla|Mitä käyttäjäsivu ei saa olla]]). Siellä kielletään mm. vandaaliksi julistautuminen, joten poistan nyt ainakin tuon [[Käyttäjä:Paradox]]in (&quot;vasta aloitteleva vandaali&quot;). --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

==Poem Extension==

Moi, mitä ajattelet [[:meta:Poem Extension]]ista (huom, esimerkki ei toimi sivulla, koska laajennos ei ole päällä)? Tuon saa helposti päälle kysymällä mielipidettä laajemmin kahvihuoneessa ja sen jälkeen pyytämällä kehittäjiltä (minä voin vaikka pyytää). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

: Itselläni ei ole erityistä tarvetta sille, sillä minulla on automatisoitu systeemi, joka lisää runoihin pisteet alkuun. Mutta kysy minun puolestani tuon systeemin asentamista, jos haluat, sillä ei sen olemassaolo pahitteeksikaan olisi. Hauska huomata muuten, että laajennuksen on tehnyt Nikola Smolenski, joka on myös [http://dp.rastko.net Distributed Proofreadersin Eurooppa-puolen] kantavia voimia tekniikan osalta.

: Sivuun mennen sanoen muuten toivoisin kovasti, että täällä saataisiin toimimaan myös kielilinkkien lisätiedon toiminto, jotta niihin voisi merkitä kääntäjiä, mikäli vieraskielisestä tekstistä on useampia versioita (ks. esim. Poen [[Korppi]]). Itse en ole onnistunut sitä saamaan toimimaan, joten vaatineekohan se jotakin tekniikan rukkaamista? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

::Nyt toimii pyytämäsi kielilinkkitoiminto (tyhjennä välimuisti). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

::: Loistavaa! Onpa hienoa, että täällä on ainakin yksi, joka tuntee tekniset kommervenkit.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.46 (UTC)

== [[Suomen valta]] ==
Mielestäni muutokseni olivat oikeat, en ole kuullu laulua noilla sanoilla. [http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?target=kieliriita Täällä] on kappalekin laulettuna, [http://peacecountry0.tripod.com/songbook.htm#2 täällä] taas sanat. [http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/a_oksanen.html täälläkin] jne. Eiköhän se muokkaukseni ollut oikeassa, mitä käytät lähteenä? Voit varmaan palauttaa sen version..

: Lähde on näkyvissä sivun alareunassa, ja siinä on jopa linkki itse lähdeteokseen. Kyse on siis ''Väinölä''-runokokoelmasta, jonka Leimu eli Kustavi Grotenfelt toimitti. Aivan selvästi Grotenfelt on ”parannellut” varsin monia runoja, mutta siinä julkaistu teksti on tosiaankin sivulla olevan näköinen.

: Pointtini on se, ettei runoista ole aina yhtä ainoaa oikeaa versiota vaan välillä eri lähteissä erilaisina julkaistuja tekstejä. Kaikki versiot ovat tervetulleita Wikiaineistoon, kunhan ne ovat tekijänoikeuksista vapaita; sen voi varmimmin ilmaista kertomalla lähteen. Jos tekstistä on useampi erilainen versio olemassa, ne voi erottaa laittamalla artikkelin perään suluissa ilmestymisvuoden tai teoksen, mikä nyt parhaiten sopiikin täsmennykseksi. Esimerkiksi Suomen vallasta voisi olla sivuja kaavan [[Suomen valta (vuosiluku)]] mukaan pääsivun [[Suomen valta]] toimiessa eri versiot kertovana täsmennyssivuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. huhtikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

== Artikkeli ==

Mitä artikkelia kysymys koski? [[Käyttäjä:81.175.156.88|81.175.156.88]] 26. huhtikuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

== [[Lavrovin kirje EU:lle (Saksalle) ja Suomelle pronssisotilaspatsaasta]]==

Kirjeessä ei ole tekijänoikeutta, koska se on julkishallinnollinen mielenilmaus, jonka Eestin Päevälehti on julkaissut. Tässä mielessä kirje on kuin mikä tahansa valtiollinen mielenilmaisu, joita wikisource:ssa kyllä riittää. http://ee.wikisource.org :ia ei ole olemassa, joten on aivan perusteltua, että [[pronssisotilas]]-artikkeliin liittyvä aineisto on http://fi.wikisource.org :ssa suomalais-ugrilaisena aineistona, kunnes joku suomalainen joukkotiedotusväline tai joku muu kääntään kirjeen suomeksi. {{allekirjoittamaton|81.175.156.88}}

: Suomenkielinen Wikiaineisto on tosiaankin vain suomenkielisille teksteille; vironkieliset tekstit voi laittaa [[:et:Esileht|vironkieliseen Wikineistoon]], joka on kyllä olemassa. Kannattaa myös huomata, että käännöksillä on omat tekijänoikeutensa, koska arvatenkaan Lavrovin kirjettä ei ole laadittu alun perin viroksi. Käännöksen tekijänoikeudet koskevat siitä tehtyä suomennostakin. Mikäli käännös on lisensoitu vapaaksi, pitää asia jotenkin osoittaa, jotta asiasta voidaan olla varmoja. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 12. toukokuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

== Moi taas. ==

Niin kun täällähän on vain yksi byrokraatti, [[User:Mzlla|Mzlla]] josta ei ole näkynyt eikä kuulunut mitään pitkään aikaan täällä wikiaineistossa niin haluaisitko sinä lähteä byrokraattiehdokkaaksi kun olet melko aktiivinen ylläpitäjä?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. toukokuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

==Apuvaaa!==
Olen täysin sekoillut ja sekottanut ainakin itseni ja ties kutka muut. Olen tekemässä runokirjaa (sic!) Kustaa Paturin 1842 ilmestyneestä Huwi-lauluja Hämehesta kirjasesta. Mutta en saa niitä kunnolla toimimaan. Eli voisitko kiltisti ja hyväntahtoisesti vanusta auttaa ihan vaan tasaisella maalla? Eli tuo linkitys, miten sen saisi kuntoon? Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

: Laitoin sen toivoakseni kuntoon. Teoksen nimen loppuun oli jäänyt ylimääräinen piste, ja joissakin linkeissä puuttui välilyönti kirjan nimen ja luvun välistä. Niistä ongelmat ilmeisesti johtuivat. Joka tapauksessa loistavaa, että olet lisäämässä Paturin runoteosta Wikiaineistoon. Se on oikein tervetullut kartuttamaan vielä niukkaa kaikkein vanhimman runouden antia.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. kesäkuuta 2007 kello 18.20 (UTC)

::Kiitos avusta, nyt se toimii. No, tiedän tekniset kyvyttömyyteni. Muuten olisiko mitään mieltä kirjoitaa mukaan Paturin tilapäärunoutta, runsaita, monen alan lehtikirjoituksia sekä lausuntoja lakiasioista. Ne olisivat mielenkiintoinen katsaus jossain määrin hämäläismurteeseen 1800-luvun puolivälissä. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

::: Ehdottomasti kaikki Paturin kirjoitukset ovat kiinnostavaa materiaalia, ja työstinkin itse asiassa Kotuksen Kaino-tietokannasta pari hänen kirjoitustaan tänne. Koetin etsiä myös Wikipediassa mainittua Paturin näytelmää, joka olisi ilmestynyt ''Hämäläisessä'' 1861, mutten onnistunut löytämään sitä lehtien selailemisella.

::: Olisiko sinulla tarkempaa tietoa, mistä lehdistä ja mistä niiden numeroista Paturin kirjoituksia löytyisi? ''Suomen kirjailijat'' viittaa vain yhteen hänen kirjoittamaansa runoon, joka on ilmestynyt ''Mehiläisessä'', lehdessä, jota ei ainakaan toistaiseksi löydy [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html Historiallisesta sanomalehtikirjastosta]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 00.20 (UTC)

::::Siis hienoa!! Kyllä minulla on tietoa enemmästäkin. Parutihan kirjoitti paljon, erilaisiin eltiin ja eritoten nimimerkillä &quot;Maamies&quot;. Laitan tänne luettelon artikkeleista ja ilmestumisajankohdasta. Minulla on myö se Runo, jonka hän kirjoitti hämäläisten erinomaisuudesta savolaisiin verrattuna. Oikeastaan hänellä oli identiteettinä hämäläisyys, ei suomalaisuus. Yritän lisäillä materiaali sitä mukaan kun tiedostoista esiin onnistun kaivamaan. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 04.47 (UTC)

::::Pistin tuon runon Mehiläisestä tänne, mutta olisiko syytä kertoa miten kaikki alkoi ja että kyseessä on vastaus erääseen Hämettä koskeneeseen pilkkarunoon? Lisäksi lehtiartikkeleiden  luettelo on mukana myös, se vaan pitää muokata. Olisiko syytä laittaa erillinen luettelo linkityksen? Miten luetella? aikajärjestyksessäko? Niin ja sitten laiton erään merkittävän lausunnon vaivaishoidosta, Käännettiin senaatissa ruotsiksi ja vaikutti mm. Tanskan vaivaishoitoon merkittävällä tavalla! Mutta jatkoa seuraa!!! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 06.25 (UTC)

::::: Laitoitpa kerrassaan hienon listan Paturin kirjoituksista. Muokkasin vähän listaa parempaan muotoon ja lisäsin siihen työstämäni tekstit. Aikajärjestys on varmaan ihan hyvä. Jos haluat selostaa runon tai muiden tekstien taustaa, se sopii erittäin hyvin otsikkomallineen kohtaan ''huomiot''.

::::: Onko sinulla muuten joitakin Paturin sanomalehtitekstejä jo valmiina tekstinä? Ihan vain sillä kysyn, että mikäli ne ovat jo tekstimuodossa, minun ei kannata enää toiseen kertaan alkaa työstää niitä tekstiksi Historiallisesta sanomalehtikirjastosta. Muuten voin kyllä hiljalleen alkaa täydentää Paturin lehtikirjoituslistaa, kunhan ehdin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

:Tuota, kun kysyt niin kyllä oheiset tekstit pitäisi minulta löytyä. Ja yhden sinne jo teikin, mutta osaatko sinä tehdä luetteloita tai niitä, mitä olen tavalalan jättänyt kesken. Minulla kun eivät kuvyt riittä - sen myönnän. Muttä lähden aamulla ainakin pariksi viikoksi Levin korpeen ja olen yhteydessä, jos yhteydet pelaa. Ne eivät ole hääppöset eli vain gprs - mutta katsotaan. Teksgtejä minulla siis on. Terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

::Hei, Kustaa Paturin muistokirjoituksen on tehnyt myöhempi valiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä, josta on artikkeli Wikipediassa. Hän ei kuitenkaan ollut Kustaata vastaava kynämies, joten hänen tekstejään ei kannata tänne tuödä. Mutta kun loma päättyy niin yritän saada Kustaan jälleen liikkeelle. Täältä korvesta yhteydet ovat tosi huonot. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 17. kesäkuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

::: Hienoa, että tiesit kirjoittajan henkilöllisyyden. Wikiaineisto on ihan kaikkia tekstejä varten, joten niiden ei tarvitse olla erityisen merkittäviä tai hyvinä pidettyjä. Joka tapauksessa Paturin kirjoitukset ovat erittäin tervetulleita, kun ehdit taas sitä työtä jatkaa. Minäkin katoan juhannuksen aikoihin reiluksi viikoksi, joten jääköön Wikiaineisto silloin muiden hellään huomaan. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. kesäkuuta 2007 kello 20.27 (UTC)

== Moi jälleen kerran. ==
Kannataisiko minun asettua täällä taas ylläpitäjäehdokkaaksi?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. kesäkuuta 2007 kello 16.23 (UTC)

: Minun puolestani asetu vain. Aktiivisesti päivystävien ylläpitäjien määrän lisääminen ei ole pahitteeksi, etenkin kun loma-aikana saattavat ylläpitäjät käydä vähiin. Itsekin palailin juuri lomilta ja sain taas hiukan hoitaa ylläpitotehtäviä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. kesäkuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

:::Muuten sitten jos pääsen ylläpitäjäksi niin pitääkö minun anoa oikeuksia metasta sillä Mzllaahan ei ole näkynyt joulukuun jälkeen. Vai pitäisikö jostakin käyttäjästä tehdä byrokraatti?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

::::Asetuin ehdokkaaksi.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 1. heinäkuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

:::::Tuo minun uusin äänestykseni näytti päätyvän positiiviseen tulokseen mutta hyväksytäänkö sen loppitulos koska siitä oli vain päivän ajan ilmoitus tuolla ajankohtaista kohdassa?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. heinäkuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

:::::: Eiköhän lopputulos ole ihan hyväksyttävä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2007 kello 19.27 (UTC)

::::::Lähdenkö hakemaan niitä oikeuksia metasta?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 19. heinäkuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

::::::: Kannattaa varmaan ensin vaikka koettaa lähettää sähköpostia Mzllalle, jos se onnistuu. Muuten täytyy varmaan Metasta kinuta oikeuksia. Saattaa olla, että syksymmällä asettuisin ehdolle byrokraatiksi, koska jos Mzlla ei ole tavoitettavissa, se hankaloittaa projektin toimintaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 20. heinäkuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. heinäkuuta 2007 kello 07.14 (UTC)

:::'''Vastustan''' ehdottomasti [[Käyttäjä:Vilu]]n ylläpitäjyyttä, sitä ei voida hyväksyä vain yhdellä äänellä ja se oli esillä vain yhden päivän ajankohtaista-sivulla. --[[Käyttäjä:Justice|Justice]] 21. heinäkuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

:::: Äänestys on jo päättynyt, etkä olisi ollut äänestyksessä edes äänioikeutettu, koska olet kirjautunut tänne vasta äskettäin. Muutenkaan äänestyksen säännöissä ei edellytetä, että äänestys mainitaan Ajankohtaista-sivulla, se on vain hyödyllinen lisä, jotta mahdollisimman monet huomaavat äänestyksen. Ylläpitäjä-äänestyksissä ei ole myöskään pienintä vaadittavaa äänimäärää. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. heinäkuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

:::::Miten metasta anotaan niitä oikeuksia kun minulla ei ole mikään hyvä kielitaito ja en tajua sitä pyyntösivua muutenkaan?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 06.48 (UTC)

:::::: En valitettavasti osaa neuvoa sinua tuossa asiassa, enkä ikävä kyllä ehdi nyt asiaa selvitelläkään. Voin palata asiaan ensi viikonloppuna, jos et ole siihen mennessä saanut asiaan selkoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.20 (UTC)

:::::::Ok. Mutta uskon että asia selkeytyy siihen menessä sillä TJ pyytä minulle niitä oikeuksia metasta.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

::::::::Voisitko asettua mahdollisimman pian byrokraattiehdokkaaksi koska minulle ei taidettu myöntää metasta niitä oikeuksia?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. elokuuta 2007 kello 08.07 (UTC)

::::::::: Metasta ei tosiaan oikeuksia herunut, aika kummallisin perustein, sillä missään ei ole vaadittu, että ääniä pitäisi olla enemmän kuin yksi. Metan henkilöltä on jäänyt huomaamatta, että kaikki aikaisempiin äänestyksiin osallistuneet eivät ole enää aktiivisia Wikiaineistossa. Mutta ehkä tarkoitus on hoitaa homma varman päälle.

::::::::: Niin tai näin, byrokraatille olisi tarvetta, ja lupaan asettua byrokraattiehdokkaaksi lähiaikoina, kunhan vielä jonkin verran maltat odottaa. [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 9. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)

::::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 10. elokuuta 2007 kello 06.33 (UTC)

:::En tiennyt moisesta äänestyksestä. VIlu saa minun kannatukseni - ehdottomasti. Hän on näet tehnyt suunnattoman kehityskaaren, voi kun voisi sanoa smaa minästäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. elokuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

==Aikalaiskirja==
Jukka Kemppinen kertoi ja kysyi, että Otavan kirja ''Kuka kukin oli 1961'' on vapaa tekjänoikeuksista. No hän asiantuntijana tietää ja vanhana otavalaisena. Hän ehdotti tuon kirjan artikkeleiden tallentamista Wikipediaan, mutta ehkä parempi foorumi asialle olisi tämä Wikisource? Mitä mieltä asiasta olet sinä? Ja toinen, otsikossa oleva '''Aikalaiskirja''', ''Henkilötietoja nykypolven suomalaisia'' ilmestui Tietosanakirja-osakeyhtion kustantamana 1920. Oli siinä olisi tosi mielekäs projekti. Se on siis lyhyitä elämäkertoja sisältävä 532 sivuinen kirja. Ja taas kysyn, mitä mieltä olet? Itselläni ei ole ensimainittua, mutta tuo toinen on. Kerrotko ajatuksiasi, tuus--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. lokakuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

: Wikiaineisto on oivallinen paikka tuollaiselle materiaalille, ja kirjat ovat myös saatavillani. Noita mainitsemiasi teoksia aikaisemmin on vielä ilmestynyt vuoden 1909 ''Kuka kukin on'', jonka saisin luultavasti käsiini jossakin vaiheessa. Jos Kemppisen tulkinta, etteivät vastaavat teokset ylitä teoskynnystä, olisi varmasti pätevä, voisin hyvinkin työstää niitä sähköiseen muotoon. Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä [http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi Tekijänoikeusneuvostolta], jotta asialle saataisiin lisää varmuutta?

: Olen muuten digitalisoimassa Gutenberg-projektia varten teosta ''Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla'' (1896), joka sisältää samantapaista materiaalia mutta vain naisista – tosin Pietari Hannikainen on joutunut mukaan, koska hänen nimimerkkiänsä Ulla-täti luultiin naisen käyttämäksi. Kirja on julkaistu nimettömänä, joten siitä voi olla varma, ettei se ole enää tekijänoikeuksien suojaama. Sama koskee kaiketi myös vuoden 1920 ''Aikalaiskirjaa'', koska siinäkään ei näytä olevan tekijöiden nimiä. ''Kuka kukin oli 1961'' -teoksen suhteen olisin varovaisempi.

: Mutta joo, tällaisia ajatuksia nyt. Pahoin vain pelkään, ettei minulla riittäisi tällä hetkellä aikaa teosten oikolukemiseen, koska muut kiireet painavat päälle. Skannaaminen olisi tietysti nopea juttu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. lokakuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

::Hyvä ystävä, laitan tuon Kemppisen osoittaman meilin tänne: &quot;Hyvät ystävät,

::asiaa pyöriteltyäni ehdotan, että siirrämme merkittävän osan liitetiedoston (Kuka kukin oli, Otava, 1962) henkilöistä suomalaiseen Wikipediaan. Tiedot ovat vapaita - kaikki ovat kuolleita ja luettelon tekijänoikeudellinen suoja-aika päättyi 25 vuoden kuluttua julkaisemisesta eli n. 1988. Arvelen lisäileväni selityksiä ja luonnehdintoja moniaalle. 20-luvun Kansallinen elämäkerrasto on mainio lähde ja niin on yllättäen myös Uusi sukukirja. 

::Pohtisitteko teknistä toteutusta ja sitä, pannaanko kaikki, koska henkilöt on tietysti valmiiksi suodatettu. Toisaalta ainakin 50 prosenttia on todellisuudessa aika tyhjänpäiväistä väkeä. Muta olisihan se jännittävä ajatus, että meillä olisi Wikipdiassa ainutlaatuinen henkilöhistoriallinen osa. 

::Lisää löylyä - onko teidän piirissänne mahdollisuutta skannata Kuka Kukin On 1966 -teosta (1200 sivua). Voitaisiin sitten pohdiskella, miten sitä käytetään.

::Voin vakuuttaa, että urakka on suuri. Oma K.k. oli -tiedostoni on sivarin korkeakoululla skannaama, mutta olen käyttänyt sen ääressä loputtoman määrän työtunteja, ja tällä hetkellä vasta S-Ö on käyty kirjain kirjaimelta läpi. Aion kyllä tehdä tämän työn kokonaan itse, koska se on niin hauskaa. En ole poistanut mitään; joitakin täydennyksiä olen tehnyt Kansallisbiografiasta. 

::Olen pyörinyt Kansalliskirjaston johtajan Kaitsju Ekholmin kanssa ja olemme miettineet kulttuuriperinnön verkkkoon siirtämistä koskevia kysymyksiä. Yhteistyö on selvästi tarpeen. K-kirjastolla (ent. Helsingin yliopiston kirjasto) on selvästi vähemmän fyrkkaa kuin luulisi, mutta toisaalta maan parhaat laitteet Mikkelissä. 

::-- 
::Dr. Jukka Kemppinen
::Professor; 
::Lappeenranta University of Technology (Information and Technology Law))
::Principal Scientist; 
::Helsinki Institute for Information Technology
::jukka.kemppinen@kolumbus.fi - - - jukke007@gmail.com
::+358 50 362 6632
::http://www.hiit.fi     http://www.lut.fi http://kemppinen.blogspot.com &quot;
::--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

:::Niin samassa kirjeessä tuli tuo kirjan koko materiaali, valiina txt-tiedostona. Eli, miten se tulisi järjestää eli esipuhe, lyhenteen ja 2614 kansalaisen tiedot? yhtenä pötkönä vai esi kirjamittain vai jopa henkilöittäin? Muuten tuo kirjeen viimeinen kappale tekee tästä sourcesta todella merkittävän asian. Mikä olisi tärkeämpää....? tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.18 (UTC)

:::: Materiaalissa on ongelmallista, jos Kemppinen on itse lisäillyt siihen jotakin eli tehnyt täydennyksiä: Wikiaineistoonhan pitäisi laittaa vain alkuperäisiä julkaistuja tekstejä, ei niiden muunnelmia. Teksti lienee paras laittaa aakkosittain, kuten olet jo tehnyt.

:::: Tekijänoikeuksien suhteen en ole vielä ehdottoman vakuuttunut. Meillä on vain Kemppisen oma tulkinta siitä, että kirja olisi pelkkä luettelo, jonka suoja-aika olisi siten rauennut. Etenkin esipuhe minua epäilyttää, koska siinä selostetaan kirjan periaatteita, eikä se siten ole pelkkä luettelo. Minusta varminta olisi tiedustella asiaa myös Tekijänoikeusneuvostolta. Itse olen nyt vain niin kiireinen, etten taida ehtiä laatia sinne kyselyä.

:::: Mitä tulee yleisesti tekijänoikeuksista vapaiden teosten tekstin oikolukemiseen, niin [http://dp.rastko.net Euroopan Distributed Proofreadersilla] on erinomainen järjestelmä siihen tarkoitukseen. Järjestelmä näyttää kustakin kirjasta aina yhden sivun samaan aikaan sekä kuvana että tunnistettuna tekstinä, ja sen perusteella teksti on helppo korjata. Olen itse työstänyt sen kautta muiden projektiin osallistuvien avustuksella varmaan lähemmäs 200 suomenkielistä teosta, joista osa on täälläkin saatavilla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

* Thank you for Mirbeau's Short stories. I am very much surprised that these three &quot;Dialogues tristes&quot; have been translated into finnish only some weeks after their publication in French newspapers. Maybe there are other translations of Mirbeau's chronicles ? Do you know that ? P. Michel (michel.mirbeau@free.fr), 5.11.07

==Y.-S. Y-K==
Ystävä hyvä, vaikka kole projektiani on kesken, niin kuitenkin pisän tätä niin arvokkaana kulttuuriperinnön tallentajana, että oksat pois. Mieleni tekisi lisätä Yrjö Koskisen teoksia aineistoon, nehän ovat kaikki vapaita. Mutta kun SUomen historiassaan on esim. 700 sivua ja kaksi eri painosta. Miten olisi syytä edetä, sillä uudelleenkirjoitus lienee aika hankalaa? Onko skannaus mahdollinen? Vai mitä mieltä olet? tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 18. marraskuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

: Kyllähän Yrjö Koskisen teoksia olisi helppo skannata, jos olisi painettu kappale skannattavaksi. 700 sivua ei ole ongelma, kunhan kirjassa on kohtuulliset marginaalit; minulla on ollut yli 1000-sivuinen kirjakin skannattavana. Tekstintunnistusta varten minulla on käytössä erinomainen Abbyy FineREader, ja oikolukeminen onnistuisi varmasti [http://dp.rastko.net/ Euroopan Distributed Proofreadersin] kautta kohtuullisen vaivattomasti. ''Suomen kansan historian'' vanha painos tosin taitaa olla fraktuuralla painettu, joten se tuottaisi toki paljon vaivaa, koska fraktuuran tekstintunnistus on aika epätäydellistä. – [[User:Nysalor|Nysalor]] 18. marraskuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

::Kiitos vinkeistä. Pitää ryhtyä hankkimaan skanneria ja ohjelmia. Muuten YK:n toinen painos on ihan oikeata tekstiä, se pienempi ensimmäinen on toki faktuuraa. Lisäksi Julius Ailio ja Gunnar Suolahti olisivat mielenkiintoisia historioitsijoita, joiden tuotanto on jo vapaata, kun vielä vartoillaan kymmenen vuotta Väinö Voionmaan vapautumista. Kyllä tieteellisen kirjallisuuden suoja-ajan pitäisi olla 50-vuotta, sillä eihän niitä teoksia ole enään mistään saatavilla. Vielä kerran kiitos, tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 19. marraskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

==Artikkeleita Wikipediaan==

Voisitko ennen poistamista siirtää sen aineiston, jonka ole päättänyt Wikipediassa julkaistavaksi, siirtää itse Wikipediaan. On erinomaisen työläistä perustaa oma Wikisource varmistuskopioksi siksi, että neuvosttelematta Wikipedia-yhteisön kanssa päätetään, että Wikisource-sisältö onkin Wikimedia-sisältöä. Ehdotan, että Wikisourcesta aineiston poistava harkitsisi sen viemistä itse Wikipediaan. 

Hyvää joulua ja entistä parempaa uuttavuotta!

Post Sriptum: Onko fi.wikisource.org :lla välityslautakuntaa?

: En voi siirtää täältä suoraan materiaalia Wikiaineistoon, koska en ole ylläpitäjä siellä. Wikipediassa on selkeästi sanottua, mikä materiaali tänne sopii. Voit tarkistaa asian sivulta [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. Kirjoittamasi selostukset aineistotyypeistä eivät ole mukana listassa, ja siksi olen poistanut niitä. Suosittelisin, että lisäisit niitä mieluummin jonnekin muualle, esimerkiksi [http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu Wikikirjastoon], jonne sopivat uudet, aikaisemmin julkaisemattomat tekstit, kun taas Wikiaineisto on pääasiassa jo muualla julkaistulle aineistolle.

: Wikiaineistolla ei ole välistyslautakuntaa, mutta jos haluat nostaa keskusteltavaksi asioita, sen voi tehdä sivulla [[Wikiaineisto:Kahvihuone]].

: Hyvää joulua ja uutta vuotta sinullekin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. joulukuuta 2007 kello 18.29 (UTC)

==Tyyne-Maija Salminen==

Mainitsit, että sisältö sopii Wikipediaan. Koska ajattelit kirjoittaa sen Wikipediaan? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 20. tammikuuta 2008 kello 22.02 (UTC)

: En luultavastikaan kirjoita hänestä, koska en hänestä käytännöllisesti katsoen mitään tiedä. Sinä sen sijaan toki olet vapaa kirjoittamaan Wikipediaan, jos sinulla kerran tietämystä on. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.12 (UTC)

::Kirjailijoiden elämänkerrat kuuluvat Wikisourceen. http://en.wikipedia.org/wiki/Bibliography / http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:Biography Odotan, että kun kerran olet luonut suomenkieliseen Wikipediaan oman käytännön, vastaat myös siitä, että siirrät jokaisen poistamasi elämänkerran sellaisenaan suomenkieliseen Wikipediaan sekä käyt merkittävyyskeskustelun sikäläisen yhteisön kanssa, joka kyllä on tulossa yhä vapaamielisemmäksi johtuen siitä, että uusi sukupolvi tekee uudenlaista Wikipediaan sarjakuvasankareista ja pop-tähdistä sekä amerikkalaiesta - kuin myös suomalaisesta - populaarikulttuurista. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

:::&lt;nowiki&gt;[[Tyyne-Maija Salminen]]&lt;/nowiki&gt;-biografian voit aloittaa palauttamalla kahdesti tai kolmasti poistamasi tiedot. Kannattanee hyväksyä se, että Wikisource sisältää myös lähteensä eikä niitä kiikuteta tai yritetä väittää, että ne olisivat Wikipedian luonteenomaisinta sisältöä. Kehottaisin tutustumaan, miten pikkutiedon ja artikkelin välinen ongelma on ratkaistu 1970-luvulla esimerkiksi WSOY:n Spectrumissa. Kannattaisi sallia biografiat paikkakunnittain, jotta itse kirjan voisi peistata sitten, kun tekijänoikeus on päättynyt. 2000 asukkaan 1636 perustetusta kunnasta ei ole niin paljoa kirjallisuutta, että tila tulisi ahtaaksi. Toinen vaihtoehto on tunkea kaikki Wikibooksiin, josta tulee sitten ongelma lisenssien kanssa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

:::: Kirjailijoiden elämäkerrat sopivat kyllä tänne, jos '''ne on julkaistu aikaisemmin jossakin''' ja jos ne ovat '''tekijänoikeuksista vapaita''' tai '''vapaiksi lisensoituja'''. Englanninkielisen Wikiaineiston sivulla [[en:Wikisource:Biography|Wikisource:Biography]] on luettelo juuri tällaisista WIkiaineitossa olevista elämäkerroista. Esimerkiksi G. K. Chestertonin kirjoittama teos ''Charles Dickens'' on julkaistu aikaisemmin painettuna eikä ole käyttäjien itse laatima.

:::: Kirjailijoiden henkilöhistoriasta voi tosiaankin kirjoittaa omin sanoin Wikipediaan. Sinne voi laittaa myös luettelon henkilön teoksista, mikä varmasti parantaa artikkelin tasoa. Hyvin yksityiskohtaiset itse kirjoitetut elämäkerrat tosin voivat olla Wikikirjastoon paremmin sopivia, mikäli ne paisuvat liian suuriksi käydäkseen tietosanakirjaan. Wikikirjastossa oleva lisenssi on kai sama jota käytetään täällä ja Wikikirjastossa, joten en tiedä, miksi se tuottaisi ongelmia.

:::: Poistamani artikkeli ei ollut Wikipedian mittapuille kuin korkeintaan tynkä, enkä näe syytä laittaa sitä Wikipediaan sellaisenaan. Voit varmaan varsin helposti kirjoittaa paremmin artikkelin Wikipediaan. Olet itse vastuussa siitä, että noudatat eri projektien ohjeita siitä, mikä sisältö niihin kuuluu ja mikä ei. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)


===Ehdotus===

Ehdotan, että katsot WSOY:n Spectrumia ja toteat, että siinä on artikkelisanakirja ja kolme osaa hakusanakirjaa. Tämä pitäisi jotenkin yhdistää siten, että Wikisource:ssa olisi minitynkiä, jotka eivät kelpaa tyngiksi Wikipediaan vielä ja joissa on lyhyet tilaston kaltaiset tiedot sekä mahdollisesti tagi Wikipediaan, mikäli sinne tulee artikkeli. Oikeastaan ei kannata kopioida Gutenbergista ja muualta Wikisourceen materiaalia, koska Gutenberg todennäköisesti ylläpidetään eikä se katoa. Riittää, kun Wikisourceen tehdään bibliografiat siitä,  mitä Gutenbergissa on olemassa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.40 (UTC)

: Wikiaineisto ei ole artikkelisanakirja. Siksi en ymmärrä, mitä järkeä sitä on verrata sellaiseen. Jos projektin luonnetta halutaan muuttaa, siitä täytyy keskustella, mikäli projektia ylläpitävällä säätiöllä ei ole mitään sitä vastaan. Itse vastustan ehdotustasi Wikiaineiston muuttamiseksi minitynkävarastoksi. Eipä sillä, olet toki vapaa kopioimaan kaiken tekstin Wikiaineistosta ja perustamaan oman artikkelisanakirjaprojektisi. Lisenssi sallii sen hyvin.

: Wikiaineistoon voi tuoda tekijänoikeuksista vapaata materiaalia muualta, ja esimerkiksi Gutenberg-projektin tekstit saattavat olla joistakuista miellyttävämpiä lukea täältä, kun muotoilutkin ovat toisenlaisia. Lisäksi teoksia voi wikittää eli lisätä niissä olevista tekijöiden tai teosten nimistä linkkejä. Siihen Gutenberg-projekti ei pysty. Lisäksi Gutenbergin aineisto on olemassa monessa muussakin paikassa netissä kuin itse projektin sivuilla, joten yksi kopio lisää ei ole haitaksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)

==Perusteluja==

Voisitko ystävällisesti perustella esityksesi? Wikisourcen englannista käännettyihin yleisiin ehtoisin vetoaminen ei paljoa kirkasta asiaa, ellet osoita kohtaa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 09.58 (UTC)

==Wikibooks==

Olet '''itse kääntänyt''' runoja. Wikisourcen mukaan omakäännökset eivät ole siihen, vaan Wikibooksiin liittyvää materiaalia. Vaikka olet hyväksynyt omakäännökset, olet poistanut asiatekstin käännöksen, joka on omakäännetty venäjästä suomeksi. Omia tekstejä voi kirjoittaa Wikibooksiin - eikö niin?  [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.00 (UTC)

: Olet nähdäkseni aivan väärässä. [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]] -sivulla sanotaan, että Wikiaineistossa voidaan julkaista ”kenen tahansa kirjoittajan alkuperäisten, muulla kielellä julkaistujen tekstien suomenkielisiä käännöksiä”. Luonnollisesti myös runot ovat lainauksessa mainittuja alkuperäisiä, muilla kielillä julkaistuja tekstejä. Jopa englanninkielisestä Wikiaineistosta löytyy kohta ”Translations of original texts” [http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:What_is_Wikisource%3F#What_do_we_include_and_exclude_at_Wikisource.3F], ja englanninkielisessä Wikiaineistossa on käyttäjien kääntämiä tekstejä, mukaan lukien runoja.

: Mihinkähän asiatekstin käännökseen viittaat? Mikäli se on Suomen lain mukaan tekijänoikeuksista vapaa tai sopivalla lisenssillä julkaistu ja muualla julkaistu, ei siinä pitäisi kai olla ongelmia. Pyydän kuitenkin, että täsmennät, mitä tuolla tarkoitat. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

::Sergei Lavrovin puhetta. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.47 (UTC)

::: Lavrovin kirje oli viroksi, mutta suomenkielinen Wikiaineisto on vain suomenkieliselle teksteille. Vironkielisille on olemassa oma vironkielinen Wikiaineisto. Lisäksi tekstin yhteydessä ei ollut kerrottu, kuka oli kääntänyt tekstin venäjästä viroksi ja miten se oli lisensoitu. Vaikka venäjänkielinen teksti olisi ollut tekijänoikeuksista vapaa viranomaislausunto, käännöksellä on käsittääkseni omat tekijänoikeutensa. Perusteita siis kyllä löytyy siihen, ettei sen paikka ollut täällä, vaikka poistaessani vetosinkin vain ilmeisimpään eli vironkielisyyteen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

==Viiteaineisto==

Viiteaineistoon voidaan koota linkkejä siitä, mistä aineisto on saatavissa, mikäli oma päättäväisyys suoraan julkaisemiseen ei riitä tai ulkomailla ollaan eri mieltä. Uskoisin, että Yleisradion hanska pitää tekijänoikeusasioissa eikä [[Saksan valtakunta]] tai Adolf Hitlerin perikunta valita asiasta. Vaade nimittäin olisi yksityisoikeudellinen. [[Keskustelu:Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu 1942]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.14 (UTC)

Kaiken peistaamisen sijaan, kannattanee ylläpitää bibliografiaa tai webografiaa siitä, mistä tieto on saatavissa, mikäli on todennäköisesti pysyväisluonteisia verkkosivuja. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)

: Tällä hetkellä Wikiaineisto ei kuitenkaan ole periaatteidensa mukaan pelkkä linkkilista vaan kokonaisia tekstejä sisältävä projekti. Jos haluat muuttaa periaatteita, se tapahtuu saavuttamalla yhteisön kesken käydyssä keskustelussa konsensus. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.16 (UTC)

::Onko Alexius Manfelt läsnä? Kutsu toki itsesi lisäksi myös muuta yhteisöä paikalle. Mikä nyt on ongelma? Eikö mielestäsi filmografia ole erikoisbibliografia siinä, missä diskografia tai aivan mikä tahansa luettelo eli grafia? Minä olen hieman huolestunut siitä, ettei suomenkielinen Wikipedia ole yltänyt 10 000 artikkelin joukkoon eli ''Wikisourceksi wikisourcien joukkoon'', koska sisältö on rajattu vain humanistisiin tieteisiin ja siinäkin pääasiasa vain runouteen. Pelkällä runoudella ei suomalainen Wikisource nouse, vaan jää marginaali-ilmiöksi. On arvokasta tallentaa museoaalisesti kansanperinnettä, mutta minusta luettelointia voisi laajentaa. Pyytäisin nyt hieman konkreettisia näkemyksiä siitä, miksi bibliografiat, filmografiat tai diskografiat eivät olisi viiteaineistoa, minkä luonnollinen paikka on Wikipedian rinnalla Wikisourcessa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

:::'''bibliography Look up bibliography at Dictionary.com'''
*''1678, &quot;the writing of books,&quot; from Gk. bibliographia &quot;the writing of books,&quot; from biblion &quot;papyrus roll&quot; (see bible) + graphos &quot;(something) drawn or written.&quot; Sense of &quot;a list of books that form the literature of a subject&quot; is first attested 1869.'' http://www.etymonline.com/index.php?search=bibliography&amp;searchmode=none &quot;bibliography&quot;.


===Sähköinen viiteaineisto===
*Kaikki painettu teksti muuttuu vähitellen HMTL:ksi tai MediaWiki-koodiksi. Koska ei ole mielekästä moneen kertaan kopioida täysin samaa tekstiä, muuttuvat painetut luettelot vähitellen relaatiotiedokannoiksi. Relaatiotietokantoihin puolestaan viitataan linkeillä. MediWikin jokainen sisäinen linkki muodostaa relaatiotietokannan hakusanan. MediaWikissä tietokantaa hoitaa [[MySQL]].

====Käsikirjoitettu luettelo====
* Ennen kirjapainoaikaa. Kirjoittajina pääasiassa munkit, joilla oli aikaa, pergamiinille ja paperille. Kirjaajina myös verovoutien kirjurit.

====Painettu luettelo====
* Painetut luettelot liittyvät kirjapainoaikaan, painaminen on jatkunut kopioimalla kirjoitettua tekstiä HTML:nä tai muuna koodina. Tätä vastaa kirjojen kopioiminen Wikisourceen.

====Relaatiotietokanta====
*Tietokoneiden aika. Ei kannata kirjoittaa kaikkea uusiksi, mikäli on mahdollista viitata relaatiotietokannan hakuavaimin eli sisäisin linkein. Vähitellen kaikki tekstit kannattaa jäsentään hakuavaimin eli sisäisin linkein. Ulkoista materiaalia ei kannata kopioda painettujen luettelojen tapaan sisällöksi, mikäli aineiston uskotaan olevan pysyvä. Tätä vastaa kirjojen ja luetteloiden kopioimisen ohella niiden linkittäminen ulkoisiin lähteisiin, jotka ovat pysyviä.

==[[Fredrika Runeberg]]==

* Mitä kirjoittaisit tai et kirjoittaisi [[Fredrika Runeberg]]-artikkeliin? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.35 (UTC)
**[[Keskustelu:Fredrika Runeberg]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.43 (UTC)

: Listaisin siihen yksinkertaisesti ne tekstit, jotka ovat saatavilla Wikiaineistossa. Wikiaineiston kirjailijasivuilla kaiketi on juuri se tehtävä, että niiden kautta pääsee käsiksi kirjailijan kirjoituksiin tai häntä koskevaan Wikiaineiston materiaaliin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

==Roskaa-merkkien sijoittaminen==

Olet merkinnyt kymmeniä luettelokohtia merkillä &quot;roskaa&quot; siten, että sivun rakenne on tuhoutunut.  Voisitko jatkossa katsoa esikatselulla roskaksi merkitsemäsi sarjan ensimmäisen sivun kohdalla, ettei &quot;roskaa&quot;-merkintä riko sivun ehyttä ja sijoittaa se vaikka turvallisesti sivun loppuun, ellei muuten onnistu. Kiitos! Sivun eheyden rikkominen siten, että se tuottaa sivulle epäselvää koodia tuottaa mielikuvan, että vandaalit olisivat (jälleen kerran) olleet liikkeellä. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

::Jos ehdit niin olisi tietenkin hyvä, jos korjaisit roskaa-merkinnät. Kiitos! [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

::: Artikkelit poistetaan joka tapauksessa täältä pian, joten rakenteen rikkoutumisesta ei liene haittaa. Sama käytäntö on ollut myös Wikipediassa roska-artikkelien suhteen. Kun kopioit tekstit itsellesi talteen, voit yksinkertaisesti poistaa roskamerkinnät etsi-korvaa-toiminnolla, kun etsit merkintää &lt;nowiki&gt;{{Roskaa}}&lt;/nowiki&gt; ja korvaat sen tyhjällä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.02 (UTC)

==[[Osasto Brandenstein]]==

[[Osasto Brandenstein]]-keskustelusivulla on pyydetty perustelua roskaa-merkinnälle viittaamatta tälle sivulle. Olisiko perustelua? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.00 (UTC)

::Ovatko muutkin Suomen sisällissotaan liittyvät luettelot mielestäsi aiheettomia:
****[[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]]
****[[Sodissa kuolleiden bibliografia]]

::: [[Osasto Brandenstein]] näyttäisi olevan paljolti lähteiden pohjalta kuvaus osastosta. Sellaisen paikka ei ole Wikiaineistossa. [[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]] taas on selkeämmin tilasto, joskin pitäisin sitä Wikiaineistoon kulumisen suhteen vähän rajatapauksena. [[Sodissa kuolleiden bibliografia]] on sekava ja keskeneräinen, mutta ehkä siinä on jotakin aineista kirjallisuusluetteloksi, jollaiset käyvät Wikiaineistoon. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.23 (UTC)

: Eiköhän tuo artikkeli paikkansa ansaitse, vaikka sen noiden monien tyhjien komppanioiden osalta voisi kyllä supistaa pataljoonatasolle. Muutenhan tuossa on ihan mukavasti tietoa siitä, millainen kyseinen poppoo on ollut. Onha se osaston kokoonpanokin hyvää infoa, jos joku sellaisen saa kirjattua. Tietenkin siihen tarvitsisi myös saada mielellään enempi tietoa osaston toiminnasta, mutta sitähän ei sinne koskaan saada, jos jo olemassa oleva alku poistetaan hetimmiten. [[Toiminnot:Muokkaukset/91.156.129.165|91.156.129.165]] 20. helmikuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

:::Nysalor jatkaa sooloaan.

==Se on melkein uskomatonta==
Keskusteltiin vanhan faaaktuuran siirtämisestä nykymuotaan. Nyt kokeilin Paturin teksteissä käyttää uutta Acrobat readeria, jossa maalasin teektin osion ja siirsin sen Word 2007 teksturiin. Ja katso tulos oli tällainen: &quot;Mitä rajanaapurien maan-omistajain paimennuksesta ja aitaus-wclwollisuudesta tässä edellä on määrätty, sopii myös lampuotcibin ja tolp*pareihin kaikin puolin niin hywin kyläläisiä kuin.&quot; Mielestäni se on jo melkoisen hyvä tulos, eli taidan jatkaa kokeilujani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 06.49 (UTC)

: Teksti on kaiketi valmiiksi tallennettu kuvan kanssa pdf-tiedostoon, mikäli kyse on Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistosta. Onhan se ihan kohtuullista jälkeä, joka ei tarvitse hirveän paljon korjailua. Itse käytän omaa tekstintunnistusta, johon olen liittänyt fraktuuraa tukevan sanaston. En ole koskaan vertaillut, onko se parempaa kuin Historiallisen sanomalehtikirjaston jälki, mutta niitä saattaisi olla kiinnostavaa joskus vertailla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

Lisäyksena edelliseen. Olisiko syytä luoda luokat sanomalehdistä, esim. Suometar, Hämäläinen, Mehiläinen, Helsingin Uutiset jne, sillä niihin on tuossa ohessa useita artikkeleita? Siis, taida olla todellisuudessa kykenemätön niitä oikein tekemään. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 09.31 (UTC)

: Minulla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut intoa sellaisen luokittelun luomiseen, vaikka ei minulla mitään sitä vastaankaan olisi. Ehkä jollekulle voisi olla hyötyä tekstien etsimisestä lehden mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

::Hei taas. Käy muuten katsomassa miten Paturi moittii 'lievästi' herra A.O.:ta eli August Oksasta, Kiven teilaajaa! Siis sivulla [[Vähän kiistettä ja nuhde-sanoja herra A. O:lle]]. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 16. helmikuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

::: Sanomalehtikiistat ovat kiinnostavaa luettavaa. Lisäsin samalla wikityksen, joka kertoo lukijalle nimimerkin A. O. henkilöllisyyden. Hienoa tuo aherruksesi Paturin tekstien parissa! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. helmikuuta 2008 kello 19.37 (UTC)


Taas tätä höpinää. Katso muuten englanninkielista sivua [http://en.wikisource.org/wiki/Great_Expectations/Chapter_I] ja sitten vastaavaa ranskankielistä sivua [http://fr.wikisource.org/wiki/Les_Grandes_Esp%C3%A9rances_%E2%80%94_I_%E2%80%94_1], eli olisko mitään mahdollisuutta saada tuollaiset sivut kuin fransuilla on. Agony ja joku muu osaasa voisi niitä laatia. Mitä mieltä muuten olet asiasta? Eli voisinko pyyttä tekoapua tuollaisen mallineen tekemiseksi?  --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. helmikuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

: Mitähän ominaisuuksia noista erityisesti kaipaisit? En usko, että niitä olisi lainkaan mahdotonta toteuttaa. Kerro siis, mitä kaipaisit, niin voin koettaa aluksi itse katsoa, onnistuisiko sellainen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. helmikuuta 2008 kello 21.15 (UTC)

::Niin tuolla fransujen sivulla on sivun asettelu todella tyylikäs. Verrattuna esim. vastaavaan englanninkieliseen. Miten saisi tuollaisen ranskalaisen ulkoasun aikaiseksi. Lisäksi kokonaisuus otsikoineenkin on upea. Voisiko käyttää eri vaimeita värisävyjä erilaisten tekstien otsikoinnissa, tuolla fransuilla on  mielenkiintoinen värinkin. Toisaalta taitavat pitkät suomenkielen sanat tehdä vaikeaksi tekstin muotoilun tuollaiseen tiukkaan muotoon? Harmi! Kiitos jos yrität, mutta kyllä me tullaan nykyisellakin järjestelmälläkin toimeen;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. helmikuuta 2008 kello 07.45 (UTC)

== Käyttäjäsivut ==
Pitäisikö käyttäjän [[Käyttäjä:Salasananpaljastaja|Salasananpaljastaja]] käyttäjäsivu poistaa, kun siellä kerrotaan kyseisen käyttäjän salasana? --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 26. maaliskuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

: Onhan moinen aivan epäasiallista, joten poistin sivun. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. maaliskuuta 2008 kello 20.09 (UTC)

::Osaisitko vielä sanoa, pitääkö [[:Luokka:Kuvallinen aineisto|tässä]] luokassa olevat artikkelit poistaa, kun olet sen merkinnyt roskaksi? Luokassa olevat sivut vaikuttavatkin enemmän Wikipedia-artikkeleilta. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

::: Joo, kyllä nuo minusta myös poistettaviksi joutavat, koska eivät ole tänne kuuluvaa materiaalia. Noita roskia oli niin hirveä määrä, että kaikkea en ole saanut merkittyä. Hieno homma, että olet ryhtynyt siivoamaan niitä pois. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

==A. Kivi==
laiton tänne Kiven ruon [[Lintukoto]], siitä on ainakin kaksi eri versiota, mutta kumpi on oikeampi? Itse olen tehnyt valinnan, että molemmat tulee julkaista. Voit ottaa asiaan kantaa, sillä lienet parempi asiantuntija kotimaisessa kirjallisuudessa kuin minä. Joten kerro onko ratkaisu oikea vai kumpi pitäisi valita? --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

: Minusta ei edes kannata ajatella, että teksteillä olisi oikeita ja vääriä versioita – on vain erilaisia versioita, jotka ovat kaikki omalla tavallaan kiinnostavia ja tervetulleita kaikki Wikiaineistoon, kunhan ovat vapaasti lisensoituja. E. A. Saarimaa taisi muuten rukata Kiven tuotannon kieliasua ”paremmaksi” toimittamissaan Kiven teoksissa, mistä voi selittyä osa eroista. SKS:n Edith-hankkeessa tehdään juuri perusteellista tutkimusta tuollaisista asioista toimitettaessa Kiven teosten kriittisiä editioita. Saarimaan ”parantelu” tuskin on silti ollut niin merkittävää, että hän saisi sillä perusteella tekijänoikeutta teksteihin.

: Näkisin, että paras ratkaisu olisi laittaa runon molemmat versiot omille sivuilleen ja lisätä sivun nimeen tarkenne tyyliin ”Lintukoto (1920)”. Tosin kyllä rinnakkaisuuskin toimii, etenkin jos haluaa saada runon versiot helposti vertailtaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. toukokuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

::Kiitos näkemyksestäsi, se on järjevä ja asiantuntva, kuten sinun ajattelinkin asian näkevän. Kiitos vielä kerran vaivannäöstäsi! tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

:::Hei, taisin tehdä aivan turhaa työtä kun tein tuon Ailion Hämeenlinnan historia I:sen tänne. Nyt tänään tuli lehdistössä esille, että nyt on avattu sivusto [http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/], jonka opetusministeriö on rahoittanut ja siellä on, kuinka ollakaan myös tuo kirja PDF-versiona. Niin, mutta en kadu tekemisiäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. toukokuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

:::: Minusta en ole tehnyt millään muotoa turhaa työtä, sillä täällähän tekstit ovat kunnollisessa tekstimuodossa oikoluettuina eivätkä pelkkinä kuvina. Nuo pdf-tiedostot ovat siihen hyviä lähteitä, ja saattaapa olla, että vaikka itsekin työstän tuolta jossakin vaiheessa jokusen arkkiveisun tekstimuotoon, kun olen Simeon (Simo) Hirvosen sepitelmiä jo ennestään kerännyt lehdistä. Jatka ihmeessä arvokasta työtäsi teosten saamiseksi tekstimuodossa tänne, vaikka ne joskus muualle kuvina tulisivat ilmestymäänkin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. toukokuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

:::::Kiitos innostamisesta! ;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. toukokuuta 2008 kello 17.33 (UTC)

== Hei ==
Kuinka paljon aikaa ajattelit antaa tuolle IP:lle (80.223.125.28)‎ ottaa artikkelinsa talteen? Koska ne eivät sovellu Wikiaineistoon, niin ne voi poistaa suoraan. Jos tämä IP haluaa artikkelit talteen, niin hän voi pyytää ylläpitäjää laittamaan ne hänelle vaikka alasivuksi (jos se on sallittua). --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 15. kesäkuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

: Luulen, että voisi ainakin muutaman päivän odottaa, ettei kyseisellä IP-osoitteella olisi valittamisen aihetta. Tosin häntä on samasta asiasta jo useamman kerran aikaisemminkin huomautettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. kesäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)

::Kyseessä on luultavasti Wikipedian puolelta tuttu Auru Aro, joten nuo voisi ainaki mun mielestä poistaa suoraan, kun ei noita trolleja kannata ruokkia. Innostuu vaan yhä enemmän tunkemaan tännekin roskasivujaan, kun näkee, ettei niitä poistetakkaan heti. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 16. kesäkuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

::: Voihan ne poistaa heti, jos käyttäjä innostuu vielä tehtailemaan lisää samanlaista huomautuksista huolimatta. Muutama päivä on kuitenkin kohta jo kulunut, ja se voi sitten joka tapauksessa poistaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. kesäkuuta 2008 kello 19.22 (UTC)

==Zola==
Hei taas. Miten on Zolan ''Naisten aarreaitan'' oikeuksien laita.  Sen on kääntänyt Gertrud Colliander ja kirja ilmestyi 1912. Eli onko se vapaata riistaa käännöksen osalta. Itse en löytänyt tyota kääntäjää  vähäisistä haluteoksistani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

: Colliander kuoli vasta 1942, joten vielä täytyy joitakin vuosia odotella tekijänoikeuksien vapautumista. Jollei näin olisi asia, niin olisin jo iskenyt kynteni siihen. :) Periaatteessa käännös on julkaistu nimimerkillä, mutta nimimerkin käyttäjä lienee ollut ainakin jossakin määrin tunnettu, joten on parasta ottaa varman päälle ja pitää sitä vielä suojattuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.46 (UTC)

::Anteeksi töpeksintäni? Luulin että olen tehnyt virheen, kuten niin monasti aiemminkin. Mutta olet oikeassa, tuo on vanha kirjoitustapa. Kiitos! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 1. joulukuuta 2008 kello 22.43 (UTC)

::: Eipä se mitään, sillä sellaistahan sattuu. En uskalla edes ajatella, kuinka paljon todellisia virheitä on jäänyt tänne lisäämiini teksteihin, joten hyvä vain, että joku joskus edes yrittää korjailla jotakin. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 2. joulukuuta 2008 kello 18.12 (UTC)

==Kiitos==
Olit ajatustani nopeampi. Kiitos ja suuri sellainen moisesta. Eli E. Salmelaisen ehdit paikallistamaan tosi hienosti ja nopeasti. Mahtavaa kun on kaltaisiasi kavereita. Kiitos --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. joulukuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

== Heine ==

Hello! There are a many Finnish translations of [[Heinrich Heine|Heine's]] poems and Russian translations too. Unfortunately i don't know Finnish at all. Could you set a interwiki for Finnish translations (to German originals or Russian translations)? At this moment  [[:ru:Генрих Гейне]] lists all translations with original German title. This will help you even if you don't understand Russian. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.19 (UTC)

PS: And how i can set at my page a babel-box? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.27 (UTC)

: Great! The Russian Wikisource list with the original German titles helps me a lot, because I don’t understand Russian. My German is far from perfect but I understand it enough to find out if the titles are same in Finnish and German. So I will add the interwikis.

: Unfortunately, the Finnish Wikisource doesn’t support the Babel templates yet. If you like, you can add them from the Finnish Wikipedia, for example [[w:Malline:User fi-0|User fi-0]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. tammikuuta 2009 kello 15.15 (UTC)

:: Thank for a helping! Now some German pages like [[:de:Ein Fichtenbaum steht einsam]] seems pretty amazing -- four Russian and two Finnish and only one English translations. ;-) -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.11 (UTC)

:: I was create some babel-related templates:
::* [[Malline:Babel]]
::* [[Malline:User ru]]
::* [[Malline:User en-1]]
::* [[Malline:User de-1]]
::* [[Malline:User fi-0]]
:: Please, check it and add ones for a popular laguages in Finland, obviously Finnish, probably Estonian, Swedish etc. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.54 (UTC)

== Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009 ==

Poistit sivun [[Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009]]. Pyydän että harkitset sivun palauttamista. Minä olen tuon lehdistötiedotteen ja siihen liittyvän manifestin kirjoittaja. Olen valmis luovuttamaan sen vapaalla lisenssillä.

Suunnittelin itse tämän vapaan tekstin luovuttamista wikiaineistoon. En kuitenkaan ollut varma soveltuuko se wikiaineiston sisältöpolitiikkaan. Koska joku muu, ilmeisesti antifasistisen komiteaan liittymätön henkilö, on katsonut aineiston tarpeelliseksi, en se ehkä syytä palauttaa. -- [[Käyttäjä:Petri Krohn|Petri Krohn]] 25. maaliskuuta 2009 kello 20.02 (UTC)

: Selvä juttu. Laita vaikka tekstin keskustelusivulle huomautus, että olet tekijä ja annat esimerkiksi tuolla alareunassa olevalla [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GNU-lisenssillä] tekstin käyttöön. Teksti soveltunee tänne, koska se on julkaistu aikaisemmin eikä ole varta vasten tänne kirjoitettu oma teksti. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. maaliskuuta 2009 kello 21.32 (UTC)
== Pre-1923 works copyrighted at home ==
As I see you having deleted [[Kansainvälinen]] dated in 1905 whose last surviving author died in 1964, I suppose that this subdomain forbids pre-1923 works copyrighted at home, right? I would like to invite you and any other administrators here to [[:oldwikisource:Wikisource:Subdomain_coordination]] where I am seeking more information. Feel free to edit there about how this subdomain works. Meanwhile, any Finnish texts published in 1922 or earlier that you cannot accept here, say due to authors known to have not died for more than 70 years, may be provisionally hosted on Multilingual Wikisource until acceptable right here, like [[:oldwikisource:Kansainvälinen]] that I have undeleted while waiting for a Finnish translation of [[:oldwikisource:Template:PD-US-1923-abroad]]. Thank you very much.--[[Käyttäjä:Jusjih|Jusjih]] 4. toukokuuta 2009 kello 02.20 (UTC) (Chinese Wikisource administrator where I have hosted a local discussion that would forbid displaying pre-1923 works still copyrighted in Greater China)

== Heine again ==

Hello! I don't understand Finnish quite. Is [[Runoelmia (Heine)]] the collection &quot;Book of Song&quot; (German: &quot;Buch der Lieder&quot;)? If yes, then set interwiks between [[Runoelmia (Heine)]], [[:de:Buch der Lieder]] and [[:ru:Книга песен (Гейне)]] as well as categories [[:Luokka:Runoelmia (Heine)]] and [[:ru:Категория:Книга песен (Гейне)]]. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 21. toukokuuta 2009 kello 11.46 (UTC)

: No, it’s only the collection of the poems by Heine, even if many poems have been taken from ''Buch der Lieder''. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 24. toukokuuta 2009 kello 21.15 (UTC)

Please, correct Kielilinkkitieto for [[:w:en:Mikhail Saltykov-Shchedrin|Saltykov-Shchedrin's]] translation in [[Sa kaunis saaren neito]] as needed. [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 15. kesäkuuta 2009 kello 10.16 (UTC)

== Aksakov's poem ==

I found the Konstantin Aksakov's poem. The title &quot;Свободное слово&quot; means &quot;The Free Word&quot; (in the your English translation it replaced by &quot;the free and golden word&quot;). The second and fourth strophes in your translation are skipped. The poem written in 1854 in Moscow. This is a original Konstantin Aksakov's text in Russian:

&lt;poem&gt;
Свободное слово

Ты - чудо из божьих чудес,
Ты - мысли светильник и пламя,
Ты - луч нам на землю с небес,
Ты нам человечества знамя!
Ты гонишь невежества ложь,
Ты вечною жизнию ново,
Ты к свету, ты к правде ведешь,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Лишь духу власть духа дана, -
В животной же силе нет прока:
Для истины - гибель она,
Спасенье - для лжи и порока;
Враждует ли с ложью - равно
Живет его жизнию новой...
Неправде - опасно одно
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Ограды властям никогда
Не зижди на рабстве народа!
Где рабство - там бунт и беда;
Защита от бунта - свобода.
Раб в бунте опасней зверей,
На нож он меняет оковы...
Оружье свободных людей -
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

О, слово, дар бога святой!..
Кто слово, дар божеский, свяжет,
Тот путь человеку иной -
Путь рабства преступный - укажет
На козни, на вредную речь;
В тебе ж исцеленье готово,
О духа единственный меч,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

1854
Москва
&lt;/poem&gt;
Good luck! -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. elokuuta 2009 kello 21.42 (UTC)

You can set iwiki [[:ru:Свободное слово (Аксаков)]] in the Finnish translation. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 19.31 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 14. elokuuta 2009 kello 18.28 (UTC)

== Tolstoy's poem ==

One of Russian Wikisource's contributors, [[:ru:User:Lozman|Lozman]] found the second poem, which you requested. It is conceivably a ''free'' translation (or even imitation) of lines 455-470 [[:ru:Иоанн Дамаскин (А. К. Толстой)|Иоанн Дамаскин]]:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!

Ужели вправду мнил ты, близорукий,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Сковать свои мечты?
Ужель попрать в себе живые звуки
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насильно думал ты?

С Ливанских гор, где в высоте лазурной
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Белеет дальний снег,
В простор степей стремяся, ветер бурный
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Удержит ли свой бег?

И потекут ли вспять струи потока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Что между скал гремят?
И солнце там, поднявшись от востока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Вернется ли назад?
&lt;/poem&gt;

The first strophe of your translation is close to lines 455-459:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!
&lt;/poem&gt;

The second strophe is conceivably Tolstoy's imitation. I consider that you need a help of person, who may compare Finnish and Russian text directly. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 04.24 (UTC)

: Thank you very much, Sergey (and Lozman, too)! You have done a great work! I added notes to both Finnish poems telling their origins, and it’s enough for me now. – 13. elokuuta 2009 kello 18.57 (UTC)

== Ateenalaisten laulu ==

Olit merkinnyt Rydbergin tekstin suomentajaksi Leinon. Leinon teksti on kuitenkin toisenlainen, [http://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_%28Leino%29] kuin se mikä yleisemmin tunnetaan eli Yrjö Veijolan (Weilin) suomennos. Korjasin. Mahd. kommentit fi. Wikipediaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Ulrika käyttäjä Ulrika] aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 22. joulukuuta 2009 kello 15.25 (UTC)

== [[:ru:Викитека:Вавилонский форум]] (the Babylonian Scriptorium) ==

Hello! The ru-ws community decide to open a special discussion page for a foreigners, who don't understand Russian. We guess that a lack of foreign languages' knowledge is a considerable obstacle to our international collaboration. A primary (but not only) goals is a interwikis and identification of translations. Could you make an announcement at [[Wikiaineisto:Kahvihuone]] (or somewhere else) for a Finnish-spoken contributors? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 22. tammikuuta 2010 kello 10.22 (UTC)

== Pyyntö ==

Hei, kun en ole lainkaan perehtynyt Wikisourceen, enkä ehdikään, kysyisin voisitko siirtää Gutenbergista tällaisen historiallisen lukukirjan Wikiaineistoon: Sjögren, Otto: ''[http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]'', miksei myös Uusi aika, mutta tuo vanhempi on nyt se kiistakapula. Päästäisiin ainakin yksi askel eteenpäin Wikipedian [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_%28k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t%29#Historiallinen_lukukirja_vuodelta_1888_l.C3.A4hteen.C3.A4 naurettavassa kiistassa], jota et ehkä ole huomannut. Muuan käyttäjä kopioi noita tekstejä Wikipediaan, mutta ajatus tuntuu täysin järjettömältä, kun ruotsinkieliset alkutekstit on julkaistu 1875, suomennos 1888. Ulrika aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 27. tammikuuta 2010 kello 19.38 (UTC)

: Olen seurannut Wikipedian keskustelua viitsimättä ottaa asiaan kantaa. Mutta joo, voin jossakin vaiheessa lisätä tänne ''Historiallisen lukukirjan'', kunhan ehdin. Se ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen, vaikka suhtaudunkin aika epäilevästi vanhan tekstin suoraan kopioimiseen Wikipediaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. tammikuuta 2010 kello 20.57 (UTC)

::Juu, ei kannanotto, tietenkään, I see. Pyyntö olisi tietysti pitänyt esittää neutraalimmin. Kiitos etukäteen. --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 28. tammikuuta 2010 kello 06.41 (UTC)

== Sv/Fi Wikisource ==

Du har varit aktiv både inom svenska och finska Wikisource. Vad är de viktigaste skillnaderna? Har svenska Wikisource något att lära av den finska? Vad kan vi göra för att få mer aktivitet inom svenska Wikisource? --[[Käyttäjä:LA2|LA2]] 23. huhtikuuta 2010 kello 08.17 (UTC)

== Sivun luonti ==

Voisitko luoda sivun [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage pagenum template]] kopioimalla sisällön tästä: [http://en.wikisource.org/w/index.php?title=MediaWiki:Proofreadpage_pagenum_template&amp;action=edit] tämä on tarpeellinen punaisten linkkien poistamiseksi esim. [[Elinan surma]] sivulta. Kiitos. [[Käyttäjä:Feydey|Feydey]] 16. syyskuuta 2010 kello 21.50 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. syyskuuta 2010 kello 17.24 (UTC)

== Help me with [[Ludwig Uhland]] ==

Hello! Is [[Hyvä ystävä]] and [[Minulla oli toveri]] both translated from Uhland's &quot;Der gute Kamerad&quot;?

&lt;poem&gt;
Der gute Kamerad

Ich hatt einen Kameraden,
Einen bessern findst du nit.
Die Trommel schlug zum Streite,
Er ging an meiner Seite
In gleichem Schritt und Tritt.

Eine Kugel kam geflogen,
Gilt's mir oder gilt es dir?
Ihn hat es weggerissen,
Er liegt mir vor den Füßen,
Als wär's ein Stück von mir.

Will mir die Hand noch reichen,
Derweil ich eben lad.
Kann dir die Hand nicht geben,
Bleib du im ew'gen Leben
Mein guter Kamerad!
&lt;/poem&gt;

If yes, then add iwiki-link to [[:ru:Был у меня товарищ (Жуковский)]] (the Russian translation of &quot;Der gute Kamerad&quot;) please.  -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 3. helmikuuta 2011 kello 10.14 (UTC)

: Yes, they are Finnish translations of ''Der gute Kamerad''. I added the links. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. helmikuuta 2011 kello 13.17 (UTC)

== Elinan surma ==

Moi! Voisitko jossain vaiheessa poistaa hakemiston [[Hakemisto:Elinan surma.djvu|Elinan surma.djvu]] ja siihen liittyvät [[Toiminnot:Etuliiteluettelo/Sivu:Elinan surma.djvu|sivut]]? Siirrän teoksen monikieliseen Wikiaineistoon, koska käännös on yhä tekijänoikeuden alainen Suomessa (muttei Yhdysvalloissa). Terv. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 17. heinäkuuta 2011 kello 15.42 (UTC)

: Eikös teoksen teoksen suomentaja ole Niilo Sala, joka kuoli 1892? Ainakin ''Suomen kirjailijat 1809–1916'' tietää kertoa näin. Edellä mainitun teoksen mukaan käsikirjoitus on vuodelta 1891, mutta painettuna se ilmesyi vasta 1908. Mutta jos sinulla on jotakin toista tietoa, niin kerro toki, miksi teos olisi Suomen lain mukaan suojattu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. heinäkuuta 2011 kello 18.09 (UTC)

::Hmm, ainakin [http://wikisource.org/w/index.php?title=File%3AElinan_surma.djvu&amp;page=10 sivulla 10] lukee &quot;suomennos&quot; ja sen alla &quot;E. J. Ellilä&quot;, tosin omituisesti käsin kirjoitettuna. Salan nimeä ei ainakaan mainita alkusivuilla missään. Ellilähän kuoli vasta 1983. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 18. heinäkuuta 2011 kello 20.31 (UTC)

:::Kun tarkemmin katsoo, niin Ellilähän on kyllä ollut vasta 16-vuotias vuonna 1908. Voiko sitten olla, ettei suomentajaa ole ilmoitettu alkuperäisessä julkaisussa? (On tietty myös mahdollista että se on jäänyt jostain syystä pois kirjaa skannattaessa.) On varmaan parempi luottaa painettuun sanaan muun todistusaineiston puuttuessa. Pitänee siirtää loputkin sivut takaisin suomenkieliselle puolelle... [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 11.45 (UTC)

:::: E. J. Ellilä oli bibliofiili, ja mitä ilmeisemmin nimi kertoo, että hän on omistanut tuon kirjan: hän nimittäin lahjoitti merkittävän osan kokoelmiaan Harvardin yliopiston kirjastolle. Laita siis vain sivut tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.17 (UTC)

:::::Okei, rupean siirtämään sivuja takaisin monikielisestä Wikiaineistosta. Kiitos avusta. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.22 (UTC)

== Byrokraatteja nolla ==

Hei! Kun olen viimeisen vuoden aikana silloin tällöin täällä aineiston puolella käynyt, olen huomannut että vaikka arkistossa on hiljaista, täällä kuitenkin on kävijöitä ja tutkijoita jonkin verran. Ainoa byrokraatti on viimeksi ollut aktiivinen yli viisi vuotta sitten. Samalla tänne on ainakin listan mukaan tullut kaksi bottitunnusta vuonna 2011, jotka on ilmeisesti myönnetty sitten Metawikissä. Ylläpitäjistäkin osa lienee jo siirtynyt muihin harrastuksiin.&lt;p&gt;Jotta täälläkin olisivat tekniset asiat kotoisissa käsissä, ehdottaisin sinua byrokraatiksi, vaikkapa vain varmuuden vuoksi. Suostutko hommaan, niin voisin muokata [[Wikiaineisto:Byrokraatit]]-sivua? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 15.21 (UTC)

: Suostun hommaan, jos vain äänestäneiden määrä riittää siihen, että oikeudet voidaan myöntää. Laita siis minun puolestani asia vireille. Täällä ei ole ollut juurikaan puuhaa byrokraatille, mutta eivätpä sellaiset oikeudet varmaan haitaksikaan olisi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 20.07 (UTC)

:: Äänestys on käynnissä. Luulisin, että äänten määrä ei voi ratkaista asiaa, koska ei mitään alarajaa voi asettaa; olisi aivan omituista, jos itsenäiselle projektille ei myönnettäisi omaa byrokraattia sen vuoksi, että käyttäjiä on liian vähän. Kysyn vielä tätä asiaa vaikkapa Jafeluvilta, joka on ylivalvoja. Hän ei vissiin saa puuhastella ylioikeuksillaan omissa wikeissä, mutta voi varmasti ottaa kantaa asiaan &quot;ammattinsa puolesta&quot;. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 22.25 (UTC)

::: Joskus jossakin äänestyksessä ei saatu oikeuksia siksi, että äänestäjiä katsottiin olevan liian vähän. Nyt kuitenkin äänestäjiä näyttää olevan jo sen verran monta, että luulisi sen kelpaavan. Olen ilahtunut käyttäjien aktiivisuudesta äänestyksessä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. helmikuuta 2012 kello 21.52 (UTC)

::::Oikeudet [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special%3ALog/rights&amp;page=Nysalor%40fiwikisource myönnettiin]. Onneksi olkoon. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jafeluv|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 08.10 (UTC)

::::Onnea myös minun puolestani. Hienoa, että projekti on nyt entistä enemmän paikallisissa käsissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 15.13 (UTC)
----
Hello. I'm sorry if this is not the right place to request it, but I request renaming my following accounts:
* محمد الجداوي → Avocato
* GedawyBot → AvocatoBot
* Confirmation link: [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk%3A%D9%85%D8%AD%D9%85%D8%AF_%D8%A7%D9%84%D8%AC%D8%AF%D8%A7%D9%88%D9%8A&amp;diff=3902291&amp;oldid=3488161]
* Reason: Privacy reasons
'''Please''', delete all my userpages and talk pages of these accounts before renaming and I will create them later .Thanks in advance.--[[User:محمد الجداوي|M.Gedawy]] 15. heinäkuuta 2012 kello 09.58 (UTC)

: '''Done.''' – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2012 kello 17.01 (UTC)

== Luutapuuhista ==

Moi! Millaisia ylläpitotehtäviä täällä on yleissti? Onko juuri mitään? Ajattelin kuitenkin vähitellen virtaviivaistaa ylläpitokaartia, ja kysyin Jafeluvilta, suostuuko hän ehdokkaaksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 17.05 (UTC)

Näinkin tehtävälistan jo [https://toolserver.org/~vvv/adminstats.php?wiki=fiwikisource_p&amp;tlimit=69000000 täältä]. Noin 5–6 sivujen poistoa kuukaudessa keskimäärin, ei juuri muuta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 20.26 (UTC)

== Thi ==

Thiyp. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 22.20 (UTC)

== [[m:Special:MyLanguage/Single User Login finalisation announcement|Forced user renames coming soon for SUL]] ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Hi, sorry for writing in English. I'm writing to ask you, as a bureaucrat of this wiki, to [//meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-Single+User+Login+finalisation+announcement%2FPersonal+announcement&amp;filter=&amp;action=page translate and review the notification] that will be sent to all users, also on this wiki, who will be forced to change their user name on May 27 and will probably need your help with renames.
You may also want to help with the pages [[m:Rename practices]] and [[m:Global rename policy]].
Thank you, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 3. toukokuuta 2013 kello 13.24 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- EdwardsBot 0441 --&gt;

==[[Sotilaslääni]]==

Mikä nyt noin raivostuttaa, kun kiroiluttaa ''roskaa''? Olisiko jotain asiallisiakin perusteluja, lihanukke?

: Roskaa on kaikki Wikiaineistoon sopimaton materiaali, ja sellainen luonnollisesti poistetaan täältä. Suosittelisin tutustumaan sivuun [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. elokuuta 2013 kello 20.19 (UTC)

== Ikuisten estojen poistopyyntö ==

Hei! [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:Muokkausestot&amp;offset=20080328153217&amp;limit=14&amp;wpTarget=&amp;wpOptions=userblocks Tästä] näkyy vuonna 2006 vandalismin vuoksi ikuisesti estämäsi IP-osoitteet. Poistaisitko nuo ikuiset estot, koska IP-osoitteita ei voi pitää ikuisesti estettyinä muinaisen vandalismin vuoksi. Elisan verkostakin on 256 osoitetta kokonaan estettynä ollut jo seitsemättä vuotta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. marraskuuta 2013 kello 04.51 (UTC)

== YP Pxos ==

Hei, katson itseni teknisesti esteelliseksi sulkemaan ja arkistoimaan itseäni koskevan äänestyksen, joten pyydän byrokraattia tekemään sen. Eihän selkeän tuloksen toteamisessa ole mitään ihmeellistä, mutta on tyylikkämpää ettei sitä tee äänestyksen kohde itse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. joulukuuta 2013 kello 11.52 (UTC)

: Tehty ja oikeudet annettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. joulukuuta 2013 kello 16.08 (UTC)

== Värmlandsvisan ==

Tar en chansning på att du kan svenska, då det av din användarsida ser ut som du har översatt en del texter till finska.

[[Savonmaa]] har Fryxell angiven som upphovsman, men är det han som står för den finska texten? -- [[Käyttäjä:Lavallen|Lavallen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lavallen|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 11.45 (UTC)

: Savonmaa är en finska imitation av Ack Värmeland: Värmeland har förändrats som Savolax, Svea som Finland och Värmelandsflicka som Savolaxjungfru. I tidningen Ilmarinen står det ”A. Fryxell’in mukaan” (’enligt A. Fryxell’). Det är inte en exakt översättning utan fri imitation, men Fryxell är originalpoet. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 20.02 (UTC)

== Tunnuksen vaihto ==

Pyydän byrokraattia vaihtamaan altteritunnukseni &quot;Pxos-test1&quot; uudelle nimelle &lt;tt&gt;Pxos-alter&lt;/tt&gt;. Syy: tulevan SUL-tunnuksen yhdistämisprosessi. Päätunnukseni on Pxos. --[[Käyttäjä:Pxos-test1|Pxos-test1]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos-test1|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 06.11 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.08 (UTC)

== Request for username change : Hosiryuhosi -&gt; Rxy ==

Hello. Could you please change my username?
* Current username: [[User:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]]
* Target username: [[User:Rxy|Rxy]]
* Reason: I want to [{{fullurl:Special:RenameUser|oldusername=Hosiryuhosi&amp;newusername=Rxy}} change my current username to short username] at WMF wikis globally. Note: Global account &quot;[[Special:CentralAuth/Rxy|Rxy]]&quot; is my account (confirm: [[w:ja:Special:PermaLink/41067254|1]], [{{fullurl:w:ja:Special:Log/newusers|user=Hosiryuhosi&amp;page=User:Rxy&amp;uselang=en}} 2]). I'm sorry for request to here. I can't find request page. Thanks. --[[Käyttäjä:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hosiryuhosi|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 06.03 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 19.30 (UTC)

== An important message about renaming users ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear Nysalor,
''My aplogies for writing in English. Please translate or have this translated for you if it will help.''
I am cross-posting this message to many places to make sure everyone who is a Wikimedia Foundation project bureaucrat receives a copy. If you are a bureaucrat on more than one wiki, you will receive this message on each wiki where you are a bureaucrat.

As you may have seen, work to perform the Wikimedia cluster-wide [[mw:SUL finalisation|single-user login finalisation]] (SUL finalisation) is taking place. This may potentially effect your work as a local bureaucrat, so please read this message carefully.

Why is this happening? As currently stated at [[m:Global rename policy|the global rename policy]], a global account is a name linked to a single user across all Wikimedia wikis, with local accounts unified into a global collection. Previously, the only way to rename a unified user was to individually rename every local account. This was an extremely difficult and time-consuming task, both for stewards and for the users who had to initiate discussions with local bureaucrats (who perform local renames to date) on every wiki with available bureaucrats. The process took a very long time, since it's difficult to coordinate crosswiki renames among the projects and bureaucrats involved in individual projects. 

The SUL finalisation will be taking place in stages, and one of the first stages will be to turn off Special:RenameUser locally. This needs to be done as soon as possible, on advice and input from Stewards and engineers for the project, so that no more accounts that are unified globally are broken by a local rename to usurp the global account name. Once this is done, the process of global name unification can begin. The date that has been chosen to turn off local renaming and shift over to entirely global renaming is 15 September 2014, or three weeks time from now. In place of local renames is a new tool, hosted on Meta, that allows for global renames on all wikis where the name is not registered will be deployed. 

Your help is greatly needed during this process and going forward in the future if, as a bureaucrat, renaming users is something that you do or have an interest in participating in. The Wikimedia Stewards have set up, and are in charge of, a new community usergroup on Meta in order to share knowledge and work together on renaming accounts globally, called [[m:Global renamers|Global renamers]]. Stewards are in the process of creating documentation to help global renamers to get used to and learn more about global accounts and tools and Meta in general as well as the application format. As transparency is a valuable thing in our movement, the Stewards would like to have at least a brief public application period. If you are an experienced renamer as a local bureaucrat, the process of becoming a part of this group could take as little as 24 hours to complete. You, as a bureaucrat, should be able to apply for the global renamer right on Meta by the [[m:SRGP|requests for global permissions]] page on 1 September, a week from now.

In the meantime please update your local page where users request renames to reflect this move to global renaming, and if there is a rename request and the user has edited more than one wiki with the name, please send them to [[:m:SRUC|the request page for a global rename]].

Stewards greatly appreciate the trust local communities have in you and want to make this transition as easy as possible so that the two groups can start working together to ensure everyone has a unique login identity across Wikimedia projects. Completing this project will allow for long-desired universal tools like a global watchlist, global notifications and many, many more features to make work easier.

If you have any questions, comments or concerns about the SUL finalisation, read over the [[m:SUL|Help:Unified login]] page on Meta and leave a note on the talk page there, or on the talk page for [[m:Talk:Global renamers|global renamers]]. You can also contact me on [[m:User talk:Keegan (WMF)|my talk page on meta]] if you would like. I'm working as a bridge between Wikimedia Foundation Engineering and Product Development, Wikimedia Stewards, and you to assure that SUL finalisation goes as smoothly as possible; this is a community-driven process and I encourage you to work with the Stewards for our communities.

Thank you for your time.
-- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] [[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]] 25. elokuuta 2014 kello 18.24 (UTC)

&lt;small&gt;--This message was sent using [[m:MassMessage|MassMessage]]. Was there an error? [[m:Talk:MassMessage|Report it!]]&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Keegan_(WMF)/MassMessage/Crats&amp;oldid=9637985 --&gt;

== Maamme-kirja, luvut 99–100 ==

Onko sinulta vuonna 2006 jäänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=91222&amp;oldid=56151 luvut 99–100] tallentamatta tänne? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. syyskuuta 2014 kello 20.04 (UTC)

: Joo, nuo ja myöhemmät luvut ovat jääneet, sillä ei ollut enää aikaa niiden digitoimiseen tekstiksi. Tein sitä muistaakseni ihan kirjoittamalla kuvista, koska silloiset ''Maamme kirjan'' sivujen kuvat olivat liian heikkoja automaattiseen tekstintunnistukseen. Kuka tahansa voi toki jatkaa hommaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. syyskuuta 2014 kello 21.04 (UTC)

== {{int:right-upload}}, [[commons:Special:MyLanguage/Commons:Upload Wizard|{{int:uploadwizard}}]]? ==

[[Image:Commons-logo.svg|right|100px|alt=Wikimedia Commons logo]]
Hello! Sorry for writing in English. As you're an administrator here, please check the message I left on [[MediaWiki talk:Licenses]] and the village pump. Thanks, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 18. syyskuuta 2014 kello 19.22 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nemo bis@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk:Nemo_bis/Unused_local_uploads&amp;oldid=9923284 --&gt;

== Pari bottimerkintää pois ==

Byrokraatti voisi poistaa Avocadon ja Candalin bottimerkinnät, koska ne ovat lopettaneet toimintansa. Ilman bottimerkintää huomataan, jos ne palaavat uudestaan. Yli vuoden passivisuus on Wikipedian puolella syy oikeuksien poistoon, joten ilman kirjoitettua käytäntöä asia lienee täällä byrokraatin päätettävissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 15.19 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 20.25 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulu luotu ==

Hunsvotilla oli ylläpitäjille asiaa, joten hän loi juuri äsken sivun [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu]]. Tiedoksi myös [[User:Thi|Thille]] vastaisen varalle ja tarkkailulistalle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (UTC)

== Vänrikki Stoolin tarinat ==

Olisi aika mittava oikolukutoive sinulle. Sivua [[Vänrikki Stoolin tarinat]] näkyy vandalisoidun useasti monen vuoden ajan, ja osa vandalismista on ollut niin huomaamatonta, että sitä ei ole kumottu kuin vuosien päästä jos ollenkaan. En ole lainkaan varma, onko nykyinen versio oikea, koska lukuisat IP-muokkaajat ovat siellä tehneet liian paljon kaikenlaista. Jaksaisitko verrata tekstiä alkuperäiseen suomennokseen ja tarkistaa koko kieliasun alusta loppuun? Suojaan artikkelin nyt, ettei siihen tule lisää sotkuja. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 16.13 (UTC)

Toisaalta kävin itse jokaikisen muokkauksen artikkelissa läpi ja loin tänne kaksi uutta merkkausta, joiden avulla sivuhistoriaan voidaan merkata sotkeminen ja asialliset muokkaukset silloin, kun asia ei käy selvästi ilmi historiasta. Näet värikkään historian tästä: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat&amp;action=history]. Merkkaukset voi aina ottaa pois käytöstä ja myös tuhota tietokannasta, mikäli tarpeen. Tuossa artikkelissa, jossa IP-muokkaajat ovat vuoroin sotkeneet ja vuoroin korjanneet kirjoitusvirheitä, uskoisin merkkausten olevan hyödyllisiä ainakin Wikisanakirjan ylläpidolle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 17.33 (UTC)

== Älä palauta, vaan kumoa ja kirjoita yhteenveto ==

Olen tarkastellut kumouksiasi. Käytät melkein järjestään palauta-toimintoa kaikkialla, vaikka se on tarkoitettu vain vandalismin torjuntaan. Monissa tapauksissa olisi ollut parempi kumota muokkaus ja selittää yhteenvedossa, miksi olet kumonnut muokkauksen. Palauta-nappulan käyttäminen antaa ylimielisen kuvan muokkaajille, missä heidän asiallisetkin muokkauksensa vain selittämättömästi palautetaan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 22.36 (UTC)

Vielä diffejä siitä, mitä tarkoitan: 
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Rule_Britannia&amp;diff=77374&amp;oldid=77364 Asiallinen muokkaus 1], jossa olisi pitänyt kertoa, miksi haluat palauttaa vanhan version, vaikka käyttäjä tarkoitti hyvää.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Punakaartin_marssi&amp;diff=50755&amp;oldid=50754 Asiallinen muokkaus 2], jossa kirjoittaja epäilemättä on kuvitellut, että hänen kuulemansa versio sanoista on oikea; ei ollut vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Paremman_Maanviljelys_Oppi-kirjan_tarpeellisuudesta_kuin_nykyisin_Suomen_kielell%C3%A4_l%C3%B6ytyy&amp;diff=43478&amp;oldid=43469 Asiallinen muokkaus 3], jossa mallineen &lt;nowiki&gt;{{Keskitys}}&lt;/nowiki&gt; lisääminen ei todellakaan ole vandalismia vaan mielipidekysymys.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja:_15._Maakunnista&amp;diff=75001&amp;oldid=74997 Asiallinen muokkaus 4], jossa muokkaaja on selvästi yrittänyt parantaa &quot;artikkelia&quot; korjaamalla asian, jonka hän on kokenut virheeksi; ei ole vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Filosofiset_mietelm%C3%A4t:_Viisaalta_n%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4&amp;diff=next&amp;oldid=72872 Asiallinen muokkaus 5], jossa muokkaaja ei ole tiennyt, että &quot;paljo&quot; on oikea sana ja on epäilemättä kuvitellut korjaavansa kirjoitusvirheen; ei ole vandalismia ja lisäksi palautus jää varmaan useimmille selittämättömäksi, kun he luulevat, että painovirhe on palautettu väkisin.
* Minun muokkaukseni, josta kerroit [[Keskustelu_käyttäjästä:Pxos#Bellmanin_laulut|tässä keskustelussa]]. Kysymys on taas mielipiteistä eivätkä minun muokkaukseni olleet vandalismia, joka alentuvasti kumotaan rollbackillä. En jaksanut aikanaan asiasta raivota enemmälti, mutta nyt tuo sopii yllä olevan käytösmallin kanssa samaan.

Idea on siinä, että täällä on niin vähän &quot;henkilökunnan ulkopuolisia muokkaajia&quot; ja niin vähän vandalismia, että on todellakin syytä yrittää selittää hyväntahtoisille muokkaajille, miksi heidän muokkauksensa kumotaan, eikä suinkaan kohdella kaikkia niitä vandaaleina, joiden kanssa olet eri mieltä. Lopuksi kuitenkin löysin sinulta yhden [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;diff=prev&amp;oldid=96925 hyvän kumoamisen]. Tuollaisia selityksen kera tehtyjä palautuksia pitäisi tehdä, jotta asia tulee myös muille ymmärrettäväksi. Rollbackiä (palautus) saa käyttää vain tapauksissa, jotka eivät selitystä kaipaa.

--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 11.36 (UTC)

: Meillähän ei kaiketi täällä ole selvästi sovittua käytäntöä, milloin käytetään palauttamista ja milloin kumoamista. Minun syyni sen käyttöön on ollut se, että palauttaminen on nopeampaa. Noissa viittaamissasi tapauksissa muokkaajakaan ei ole perustellut muutostaan millään tavalla, ja vähän vaikeahan on ryhtyä arvailemaan, kuinka vilpittömästi muokkaaja on toiminut. Samalla tavalla sinäkin olit vain mennyt poistamaan Bellmanin laulujen midejä perustelematta tai keskustelematta asiasta ensin. Voisi kai sitäkin pitää ylimielisenä.

: Aina ylläpitovälineitä käyttäessäni uusien käyttäjien muokkauksiin olen pyrkinyt laittamaan heille tervetulotoivotuksen, jossa viitataan Wikiaineiston periaatteisiin. Luultavasti käyttäjä huomaa sen helpommin kuin lisäämänsä sivun poistamisen tai muokkauksensa kumoamisen tai palautuksen. Toisaalta sinä et ole laittanut vastaava viestiä kumottuasi [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;type=revision&amp;diff=97417&amp;oldid=97404 tämän] muokkauksen.

: Olet kyllä ihan oikeassa siinä, että pedagogisessa mielessä voisi todellakin olla hyvä perustella aina, kun käyttäjän muokkaukset mitätöidään, vaikka käyttäjäkään ei olisi muutoksiaan perustellut. Täällä vain ei kai ole aikaisemminkaan hirveän vahvasti sellaista tehty, mutta asian voisi hyvin nostaa keskusteltavaksi. Muutenkin olisi hyvä, jos tällaisissa asioissa edettäisiin keskustelun kautta, vaikka meitä aktiiveja ei järin suurta joukkoa olekaan. Silloin minun keskustelusivuni on tällä keskustelulle väärä paikka, sillä se pitäisi pikemminkin käydä Kahvihuoneessa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.23 (UTC)

::Palauttamisen nopeus ei saa olla mikään hyve, koska täällä on niin vähän vandalismia nykyään, että sen ehtii aivan hyvin kumota ja kirjoittaa selityksen. Palautustyökalu on täällä oikeastaan tarpeeton. IP-muokkaajat eivät yleensä osaa tai viitsi käyttää muokkausyhteenvetoja vaan heidän tarkoituksestaan on tehtävä tulkinta heidän muokkaustensa sisällön perusteella. Ainakin Wikipedian puolella tällainen analysointi varsinkin yhdistettynä Wikipedian periaatteeseen &quot;oleta hyvää tahtoa&quot; kuuluu yleensä ylläpitäjien perusammattitaitoon. Jopa seulojilta Wikipediassa vaaditaan, että he tunnistavat, mikä on vandalismia ja mikä ei ole, joten kyllä tällaisen taidon omaksuminen on mielestäni ihan perusjuttuja niille, jotka toimivat eri projekteissa useita vuosia. Vaikka tämä onkin pieni projekti, ei täällä tarvitse mennä siitä, mistä aidanylittäminen on nopeinta, vaan kannattaa soveltaa isompien projektien omaksumia käytäntöjä silloin, kun ne ovat selvästi hyödyllisiä.

::Kyseessä ei nyt oikeastaan ole uusien käyttäjien toivottaminen tervetulleiksi vaan se, mitä informaatiota muokkausyhteenvedosta saa. Sinun ns. hyvästä kumouksestasi tajusin itse – vasta kun olin kumonnut muokkaukset yhteenvedolla &quot;kummallisia muokkauksia&quot; – että tekstistä on olemassa ns. alkuperäinen versio. Nyt sitten tarkasteltuani asiaa lähemmin tajusin, että teksti on muuttunut eri muotoon, kun sitä lauletaan, ja tämän vuoksi IP-osoitteet kokevat tarvetta muuttaa tekstiä. Muokkausyhteenvetojen tarkoitus on lähinnä kertoa kumoajan tai palauttajan sisäisistä ajatuksista ja muokkauksen perusteluista sen ohella, että se kertoo muokkaajille, mikä meni väärin. Pelkkä ''rollback'' ei kerro kenellekään mitään, ainoastaan sen, että joku täällä palauttelee muokkauksia näennäisen mielivaltaisesti, mikä on väärä mielikuva, mutta sellainen siitä voi seurata.

::Kahvihuone on tietysti aina hyvä, mutta lähinnä huomasin, että sinun toimintasi poikkeaa eniten siitä, johon olen itse tottunut Wikipedian puolella. Kahvihuoneessa olisi varmaan hyvä ruveta keskustelemaan, mitkä Wikipediassa kehitetyistä käytännöistä voitaisiin siirtää tänne ja mistä olisi täällä hyötyä.

::--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.38 (UTC)

::: Pidän itse kyllä käyttäjän tervetulleeksi toivottamista nimenomaan hyvänä käytäntönä, kun käyttäjän virheellisiä muokkauksia kumotaan. Joskus muistan jopa siinä yhteydessä selostaneeni, mikä meni pieleen, mutta se on toki työläämpää. Muistaakseni tuollaista tervetulotoivotusta aikanaan käytettiin Wikipedian puolella, mutta minun aktiivisuudestani toisten projektien puolella on sen verran aikaa, etten ole kunnolla kärryillä niiden nykyisistä käytännöistä. Mielellään käytäntöjä saa nostaa täällä Kahvihuoneeseen keskusteltavaksi kuten nyt on tehty painovirheiden osalta.

::: Palautustyökalu ei ole ollut aivan tarpeeton. Joskus alkuaikoina täälläkin saattoi olla isomman mittakaavan vandalismia, jossa palautus oli oivallinen ja nopea työkalu. Kaipa se on hyvä olla vieläkin olemassa. Sen käytöstä on hyvä keskustella, mutta koen, että aloitit tämän keskustelun aivan turhan hyökkäävällä ja ylimielisellä asenteella sanelemalla, miten asioita täällä pitäisi tehdä, vaikka niistä tosiaan ei ole täällä yhdessä sovittua käytäntöä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2015 kello 20.38 (UTC)

::::No eri projektien eri käytännöt ovat joskus vaikeita. Mitä pienempi projekti, sitä heikommat käytännöt yleensä ovat. Isommissa projekteissa (Wikipedia, Commons ym.) palautustyökalun käyttäminen kumoamiseen yleisesti on suuri virhe ja esim. Commonsissa otettiin eräältä käyttäjältä palautustyökalun käyttöoikeus pois, kun hän oli käyttänyt sitä kaksi kertaa erään toisen käyttäjän keskustelusivulla. Kun sinä palautit minun neljä muokkaustani rollbackiä käyttämällä, suoraan sanoen raivostuin, mutta en viitsinyt sitten alkaa mesota enempää. Mielestäni sinun käyttämäsi tapa (palautus ja mahdollinen selitys satunnaisen IP-muokkaajan keskustelusivulla) ei ole yhtä hyvä tapa kuin Wikipedian käytäntö, missä kumoamisen syy kirjoitetaan muokkausyhteenvetoon. Muokkausyhteenvedoista löytyy syy paljon paremmin kuin muualta. Jos ylimielisyydestä puhutaan, ehkä voimme todeta, että olemme ymmärtäneet toisemme väärin. Molemmat ajattelemme toistemme toiminnan tai keskustelutyylin olevan ylimielistä, vaikka kyseessä lienevät kulttuurierot. Sinä olet tottunut omiin projekteihisi ja minä omiini, ja olemme myös tottuneet toisenlaisiin käytäntöihin koskien kumoamista ja palauttamista. Pidän edelleen omaa näkemystäni parempana, mutta yhteisö voisi päättää, miten asian kuuluu olla täällä Wikiaineistossa. En valitettavasti kuitenkaan jaksa tätä viedä kahvihuoneeseen saakka, ainakaan juuri nyt. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 10. syyskuuta 2015 kello 00.11 (UTC)

== Zachris Topelius ==

Mietipä seuraavan siirron järkevyyttä Wikiaineistossa: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Zacharias_Topelius&amp;action=history]. Yli sata linkkiä viittaa nimen aikaisempaan muotoon, joten enpä tiedä tuosta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. marraskuuta 2015 kello 17.25 (UTC)

: Onhan se linkkien kannalta vähän ongelmallista. Minulla ei ole tuohon nimiasiaan kovin suuria intohimoja, koska ilmeisesti kumpaakin muotoa käytetään. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. marraskuuta 2015 kello 21.58 (UTC)

== Luokka:Käännökset ==

Katsopas, mitä [[:Luokka:Käännökset|luokan kuvaukseen]] on kirjoitettu. Luokkaa ei liene tarkoitettu Katri Valaa varten. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 13.43 (UTC)

: Tosiaan. Sinänsä kyllä harmillista, ettei muiden kuin Wikiaineiston käyttäjien käännöksiä ole luokiteltu, sillä siitä voisi olla joskus hyötyä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 19.38 (UTC)

== Jo Karjalan kunnailla lehtii puu ==

Artikkelia [[Jo Karjalan kunnailla lehtii puu]] muutellaan säännöllisesti. Ajattelin ensin suojata sen, mutta sitä ennen tai sen sijasta olisi hyvä selittää asiaa keskustelusivulla. Voisitko kirjoittaa siihen pienen taustatiedon siitä, että on olemassa tuo alkuperäinen runoteksti ja sitten siitä kehitetyt laulun sanat. Näin voisi kenties suojata sivun ja viitata (vaikka mallineella) siihen, että lisätietoja on keskustelusivulla. Itse en viitsi kirjoittaa, kun en tiedä asiasta juuri mitään. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 07.56 (UTC)

: Laitoin suojauksen ja keskustelusivulle huomautuksen. Tuon muuttaminen on tosiaan ollut sen verran toistuvaa, että tämä lienee perusteltua. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 20.49 (UTC)

== Onko sivut näkyvissä? ==

Tarkkailetko kaikkia luomiasi sivuja? Jos esimerkiksi et kumoa muokkauksia sivuun [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Muinoisten_Suomalaisten_viisaudesta&amp;action=history Muinoisten Suomalaisten viisaudesta], onko silloin pääteltävä, että muokkaukset ovat hyödyllisiä, vai eikö tuollaista päätelmää kannata tehdä? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. marraskuuta 2016 kello 14.08 (UTC) &lt;small&gt;Vaihdettu linkin kohde ja korjattu kirjoitusvirhe. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 16.30 (UTC)&lt;/small&gt;

: Tarkkailen luomiani sivuja. Tuo vain oli jäänyt huomaamatta, mutta nyt kumosin sen, koska otsikkoa ei nähdäkseni tarvita moneen kertaan. Kiitos huomautuksesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 21.13 (UTC)

== Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future.&lt;ref&gt;This survey is primarily meant to get feedback on the Wikimedia Foundation's current work, not long-term strategy.&lt;/ref&gt; The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. To say thank you for your time, we are giving away 20 Wikimedia T-shirts to randomly selected people who take the survey.&lt;ref&gt;Legal stuff: No purchase necessary.  Must be the age of majority to participate. Sponsored by the Wikimedia Foundation located at 149 New Montgomery, San Francisco, CA, USA, 94105. Ends January 31, 2017. Void where prohibited. [[m:Community Engagement Insights/2016 contest rules|Click here for contest rules]].&lt;/ref&gt; The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.


&lt;big&gt;'''[https://wikimedia.qualtrics.com/SE/?SID=SV_6mTVlPf6O06r3mt&amp;Aud=VAE&amp;Src=57VAEOP Take the survey now!]'''&lt;/big&gt;


You can find more information about [[m:Community_Engagement_Insights/About_CE_Insights|this project]]. This survey is hosted by a third-party service and governed by this [[:foundation:Community_Engagement_Insights_2016_Survey_Privacy_Statement|privacy statement]]. Please visit our [[m:Community_Engagement_Insights/Frequently_asked_questions|frequently asked questions page]] to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email to surveys@wikimedia.org.

Thank you!
--[[:m:User:EGalvez (WMF)|EGalvez (WMF)]]  ([[:m:User talk:EGalvez (WMF)|talk]]) 13. tammikuuta 2017 kello 22.25 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:EGalvez (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Community_Engagement_Insights/MassMessages/Lists/2016/57-VAEOP&amp;oldid=16205400 --&gt;

;Huomautukset
&lt;references /&gt;

== Jänis tuimaassa ==

Onko sinulla tietoa, onko tekstistä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=J%C3%A4nis_istui_maassa&amp;curid=8984&amp;action=history Jänis istui maassa] mitään kanonisoitua versiota olemassa? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. huhtikuuta 2017 kello 15.55 (UTC)

Ideana oli siis, millaiset korjaukset tekstiin voidaan hyväksyä. Onko siitä olemassa jotain [[Keskustelu:Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu|standarditekstiä, joka on just eikä melkein]]? Vai voiko vain panna muuttaen, muuttaen? Kysyn tätä, koska sinulla on varmaan helppo pääsy alkutekstin luokse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 13.22 (UTC)

: Minulla ei ole tietoa, missä se on julkaistu ensimmäisen kerran. Sinänsähän täällä voi olla samasta tekstistä monia eri versioita, mutta koska tuossa ei ole ollut alun perin lähdettä, ei ole mitään alkutekstiä, joka ratkaisisi, millaisena se täällä toisinnetaan. Sinänsä ”Jänis istui maassa” löytyy varmasti monista laulukirjoista, jos halutaan ottaa jokin versio. Varmasti myös tapoja merkitä sanan toisto on useampia. Minulla ei ole tähän selvää vastausta, mutta tosiaan ehdottaisin jonkin lähteen tai vaikka useammankin tutkimista, joskaan itselläni ei taida riittää siihen intoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 20.23 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulun tarkkailu on heikkoa ==

Katselin [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu|ylläpitäjien ilmoitustaulun]] sivutiedoista, että ilmoitustaulua tarkkailee tällä hetkellä vain kaksi aktiivista käyttäjää, koska lukumäärä on kaksi. Sivu on omalla tarkkailulistallani, joten on selvää, että minun lisäksi vain joku toinen käyttäjä tarkkailee ilmoitustaulua. En tiedä, kuka se on, mutta on varmaa, että kaikki kolme ylläpitäjää eivät juuri nyt tarkkaile sivua. (Tulee mieleen hauska logiikkapähkinä lapsille.) Siispä pyytäisin sinua varmistamaan, että tuo sivu on sinukin tarkkailulistallasi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 09.44 (UTC)

: Minulla on tarkkailulistallani paljon sivuja, mutta mahtuuhan tuo mukaan. Pyrin kuitenkin tarkkailemaan päivittäin tuoreita muutoksia, joten sen avulla bongaan paljon varmemmin ilmoitustaululle jätetyt viestit. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 20.49 (UTC)

== Vuosiluokkaselaimen tyyli ==

Moi! Voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:Common.css]]-sivulle, että vuosiluokkien (esim. [[:Luokka:1890]]) selainmallineen luokkaluettelo näkyy yhdellä rivillä?
&lt;pre&gt;
/* Mallineessa Malline:inline-lista käytettävä tyyli. */
.hlist &gt; ul &gt; li {
	display: inline;
}
&lt;/pre&gt;
-- [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 18.28 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 20.31 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.29 (UTC)

== Tullimiehet riviin? ==

Saattaa olla, että tänne pyritään tuomaan erilaisia luetteloja Wikisitaateista, koska siinä projektissa ollaan sitä mieltä, että luettelot eivät kuulu sinne. Täällä on hyvinkin vanhentunut ohje siitä, [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?|mitä meille kuuluu]], mutta en ole ihan varma, soveltuuko ohje nyt siihen, että ihan mitä tahansa luetteloita saa väsätä tänne. Keskustelu asiasta on [[:q:Wikisitaatit:Poistettavat sivut/Laululuettelot|ainakin poistoäänestyssivulla]] ja yleisemmin [[:q:Wikisitaatit:Kahvihuone#Mik.C3.A4_on_sitaatti_.28eli_Wikisitaattien_sis.C3.A4lt.C3.B6.29|W-Sitaattien kahvilassa]]. [[User:Thi|Thi]] onkin jo muutoin asian ytimessä parhaillaan, joten tämän viestin tarkoitus on saada Wikisorsan ylläpito hereille etukäteen. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.18 (UTC)

== Artikkelien yhdistäminen ==

Moi, Lisäsin vahingossa olemassa olevan runon erikseen. Uudessa on oikoluettava teksti mukana, niin ne pitäisi yhdistää jotenkin tai poistaa aiempi. 
*[[Valitus-Runo]] 
*[[Suomen suruisen kansan, ynnä Pohjan peräläisten, Waikia walitus-runo...]] 
*[[Bartholdus Vhael]] 
*[[Bartholdus Vhaël]] 
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 21. elokuuta 2017 kello 20.54 (UTC)

: Minun käyttämäni lähde ei välitettavasti näytä olevan enää saatavilla, mutta voihan olla, että nuo ovat eri versioita. Ainakin hiukan eroja näyttää olevan, ovatpa ne sitten puhtaaksikirjoitukseni tulkintavirheitä tai ihan versioiden välisiä eroja. Näin ollen minusta voitaisiin säilyttää molemmat versiot ja yhdistää vain kirjailijasivut. Miltäs se kuulostaisi? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2017 kello 20.09 (UTC)

::Mä luulen, että lähde on sama, se on vaan siirretty Doriaan jossain vaiheessa. Urlitkin on melkein samat: http://s1.doria.fi/helmi/bk/rv/fem19990003/, http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/rv/fem19990003/. Molemmissa on pieniä oikolukuvirheitä ja vanhasta puuttuu pari riviä. Mun mielestä uuden sivun sisällön voisi laittaa vaan vanhan päälle, niin säilyisi historia tai vanhasta voisi tehdä helppolukuisemman version, jossa w:t, c:t x:t jne. on korvattu v:llä, c:llä ja ks:llä. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 23. elokuuta 2017 kello 19.21 (UTC)

::: Vertasin niitä ja korjasin jokusen uudessa versiossa olleen virheen. Poistan vanhan, sillä siinä on melkoisesti virheitä. Lähde on luultavasti sama, mutta ehkä minulla on ollut silloin jokin huonolaatuisempi versio kuvasta. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. elokuuta 2017 kello 20.39 (UTC)

== [[Kantarella]] ja Jimmy ==

Jätin eilen kahvihuoneeseen seuraavan kommentin, jonka julkaisen nyt myös täällä lisätäkseni todennäköisyyttä, että joku ylläpitäjä (jolla on kai oikeudet myös sivujen poistamiseen) lukisi tämän:

Tosi monet lähteet, kuten http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&amp;ID=075e9449-da18-4ccd-b1da-2dfc980fe51c ja http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kantarella+ja+jimmy väittävät tuota kansansävelmäksi tai J. Alfred Tannerin osittain säveltämäksi ja hänen kokonaan sanoittamakseen, joten ihan ymmärrettävä väärinkäsitys sinällään laittaa tuo tänne. Youtubesta kuitenkin löytyy biisi Ernst Rolf - Kantarella, jossa alkuperäissanoittajaksi mainitaan Karl-Ewert. Karl-Ewert lienee vuonna 1965 kuollut Karl-Ewert Christenson (https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl-Ewert_Christenson), joka on tämän: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kaantaja.php?Id=Christenson+Karl-Ewert mukaan sanoittanut kappaleen nimeltä Du gamle måne. Täällä: https://www.falun.se/download/18.703652e814b8261d2ee571fe/1424329417488/Ernst%20Rolf%20v%C3%A4gvisare%20reviderad.pdf puolestaan mainitaan Karl-Ewert (ilman sukunimeä) sekä Du gamle måne- että Kantarella- laulujen sanoittajaksi. Tavallisen käyttäjän on siis täydet perusteet luulla Kantarellaa ja Jimmyä vapaaksi, mutta ehkä tuo kannattaa täältä varmuuden vuoksi poistaa? Itse en pysty sitä tietenkään tekemään. (Ja anteeksi, tosi paljon linkkejä, mutta ehkä joku jaksaa ne kahlata läpi) [[Toiminnot:Muokkaukset/188.238.22.226|188.238.22.226]] 28. syyskuuta 2017 kello 06.37 (UTC)

: Mikko-Olavi Seppälän Tanner-elämäkerta ''Hauska poika'' kertoo, että kappale oli luultavasti suomennettu Karl-Ewertin tekstistä, vaikka Tanner olikin maininnut sen mukaelmaksi. Toki mukaelman ja käännöksen ero on ollut häilyvä, ja kumpaakin koskevat alkuperäiset tekijänoikeudet. Jos todellista tekijää ei ole tiedetty 70 vuoden kuluessa tekstin julkaisemisesta (se julkaistiin painettuna 1920), se on tekijänoikeuksien suojasta vapaa. On aika vaikea sanoa, milloin tuo on yleisesti tiedetty, mutta lienee varminta poistaa teksti täältä. Kiitos huomiosta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2017 kello 19.05 (UTC)

== CSS-tyylejä ==

Moi, Voitko lisätä seuraavat koodit [[Järjestelmäviesti:Common.css]]ään. Se poistaa marginaalit mobiililaitteilla selatessa.
&lt;pre&gt;
/* [[Malline:Lähde/kohta]]] ja [[Malline:Lähde/sivu]]n käyttämät tyylit. */
.reunahuomautus-vasen {
	font-size: 0.7em; 
	color: grey;
	position: absolute; 
	left: 0;

}

/* Oletusleveydet kun käytetään [[Malline:Marginaalit]]:a */
.marginaali-vasen {
	margin-left: 8em;
}
	
.marginaali-oikea {
	margin-right: 8em;
}

/* 
 * Pieniä näyttöjä koskevat säännöt
 */
@media (max-width: 640px) {
	/* Poistetaan marginaalit kokonaan.
	   Importantin ansiosta voi marginaalin leveyden asettaa sivukohtaisesti
	   ilman että marginaali tulee näkyviin pienillä laitteilla. */
	.marginaali-vasen {
		margin-left: 0 !important;
	}
	
	.marginaali-oikea {
		margin-right: 0 !important;
	}
	
	/* Siirretään reunahuomautus tekstin sekaan. */
	.reunahuomautus-vasen {
		position: static; 
		margin-left: 0.5em;
	}
}
&lt;/pre&gt;
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 12.54 (UTC)

: Tehty. Kiitokset tuon korjaamisesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 17.13 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 4. maaliskuuta 2018 kello 07.58 (UTC)

== Byrokraatin hattu päähän ==

Kun byrokraatti vissiin täälläkin hyväksyy botit, niin sinun pitäisi virkasi puolesta tutustua [[Wikiaineisto:Kahvihuone#Bot_rights_for_User:Wikisource-bot|tähän kahvihuoneeseen pantuun pyyntöön]]. Ensimmäisessä pyydetään bottioikeuksia jollekin globaalibotille ja toisessa viestissä on sitten asia käänteisenä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. heinäkuuta 2018 kello 20.54 (UTC)

: Tehty tuo ensimmäinen. Tuon toisen asian suhteen en oikein tiedä, mitä pitäisi konkreettisesti tehdä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 07.23 (UTC)

:: Yksi syy, miksi aikanaan ajoin sinua byrokraatiksi, vaikka Metassa hieman yskittiinkin, oli se, että paikallinen projektipäällikkö voi hyväksyä tänne botteja ja että päätöksenteko pysyy meillä itsellämme. Nyt olet hyväksynyt bottipyynnön, mutta tuossa toisessahan pyydetään Wikiaineistoa liittymään kansainväliseen ohjelmaan, missä jokaikinen globaali botti saisi riehua täällä niillä asetuksilla, jotka on päätetty Siellä Jossakin. Jos akuutin ongelman korjaamiseen riittää vain tuo Wikisource-botin toiminta, niin ei kai ihan vielä ole kiire liittyä mihinkään järjestelmälaajuiseen bottimaailmaan. Asia voinee kai odottaa, kunnes joku tutustuu siihen tarkemmin. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 08.34 (UTC)

Kahvihuoneessa lienee saavutettu konsensus. Jos sen perusteella muutat oikeuksia, pane lokiin syy-kenttää perusteluteksti ja viittaus keskusteluun, jotta lokiin tulee selkeästi perusteet. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 09.17 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 18.54 (UTC)

== Risto hot sir on kopioinut täältä sivuja Wikisitaatteihin ==

Sinun suomennoksesi &quot;Annabel Lee&quot; kopioitiin Wikisitaatteihin. En jaksa sen kummemmin selittää, mutta [[:fi:q:Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:MiPe#Annabel_Lee|tässä on hieman keskustelua asiasta Wikisitaateissa]]. Lisätietona se, että tunnus Risto hot sir on viime viikolla estetty pysyvästi muokkaamasta Wikisitaatteja. En tunne tapausta lainkaan, mutta pysyvä esto on aika kova juttu. Hän ei taida olla sopiva tällaisiin yhteistyöprojekteihin, ja jos noita linkkejä tulee paljon tännekin, täytyy miettiä, miten niihin suhtaudutaan täällä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 18.30 (UTC)

:Olen tehnyt englanninkielisiin wikeihin yli 20 000 muokkausta, joten luulen tietäväni sikäläisen käytännön: runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo. Ehkä täällä periferiassa halutaan toimia toisin. Annabel Leen siirsin jotta käännöstä voisi verrata alkuperäiseen tekstiin. Alkuperän mainitsin - pitäisikö se kirjoittaa kissankorkuisin kirjaimin? Ja linkkejähän ei enää tule, koska mulla on ikuinen esto Wikisitaatteihin. Suosituimmat sivut olenkin kopioinut vironkieliseen WS:ään ja jatkan täydentämistä siellä. Nyt suomalaiset voivat viinaksien ohella hakea etelänaapurista myös sivistystä. Sananlaskussa &quot;Töysäläinen puhuu vain kolme sanaa viikossa&quot;; MiPe kirjoittaa kolme sanaa kuukaudessa. On ikävä Pxosin verbaalisia kykyjä!--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 19.49 (UTC) - Vai yhteistyöprojekti! Kukahan Wikisitaattitalkoisiin parin viime vuoden aikana on muka osallistunut. Ylläpitäjillä ei ole minkäänlaista linjaa: esimerkiksi Muumilaakson tarinoita on poistettu, mutta Aku Ankka porskuttaa vuosikymmenestä toiseen! Onko Disneyn kuolemasta tosiaan yli 70 vuotta. Pahinta kuitenkin on ylläpitäjien piileskely. En-Wq:sta saan päivittäin kiitosta, täältä en ikinä.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.07 (UTC) - Ja vielä: en-Wq:ssa on tapana esitellä myös alkukielinen teksti - onko järkeä tulostella toisesta projektista jotta voisi vertailla käännösten laatua?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.41 (UTC)

:: En välitä laittaa lusikkaani Wikiaineiston käytäntösoppaan. Kaikki tekijänoikeudellisen materiaalin käyttäminen siellä ilman lupaa on Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta ongelmallista, koska sitaatti vaatii käsittääkseni perustellun syyn. Se, että haluaa kasata sitaatteja yhteen, ei kaiketi täytä sitä kriteeriä. Aku Ankka -sitaatit ovat siitä näkökulmasta yhtä ongelmallisia kuin muukin tekijänoikeuden suojaama aineisto. Suomen tekijänoikeuslaki on siinä mielessä olennainen, että Suomesta käsin toimiva voi joutua tekijänoikeusrikkomuksista vastuuseen Suomen lakien mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: En minäkään jaksa sen kummemmin keskustella, mutta huomasin vain tällaisen väitteen ylempää: &quot;...''runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo''&quot;. Siis lyhyen runon saa tekijänoikeuden estämättä panna kokonaan englanninkielisiin Wikisitaatteihin ja jos runo on tuota pitempi, sen saa machetella pilkkoa lyhyemmäksi eli tehdä siitä oman lyhennelmän tai katkaista sen kesken, kun 250 sanaa täyttyy. En edes mene katsomaan en-kuuhun, pitääkö tuo paikkansa, koska sillä ei ole mitään väliä. Suomenkieliset projektit toimivat eri tavalla ja täällä on erilainen meininki. Jos tuota &quot;sitaattioikeutta&quot; ruvetaan venyttämään niin, että ruvetaan täältä kopioimaan aineistoa mukamas sitaatteina, niin se ei käy. Nythän se ei käykään, kun kopioija on estetty. Seurataan tilannetta täällä, koska täälläkin on ylläpitäjiä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 10.14 (UTC)

:::Kannattaisi kuitenkin tutustua en-kuuhun, koska se on ylivoimaisesti paras ja laajin. Voit myös protestoida siellä. Wikiprojektit eivät ole suomalainen innovaatio. Kopioida voi estoisenakin - paitsi Wikisitaatteihin, joka onkin nyt R.I.P.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

----

: Wikisitaateissa saatu esto ei vaikuta täällä. Periaatteiden vastaisesta toiminnasta voi antaa huomautuksen ja viime kädessä eston, mutta lienee turha ruveta arvioimaan ihmisten soveltuvuutta muualla tapahtuneen toiminnan mukaan. Wikipedian ohje [[w:Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä|Käy kiinni asiaan, älä keskustelijaan]] on minusta varsin hyvä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: Jess! Olenkin kopioinut Goethea, Leinoa, Kiveä jne., eli luvallista aineistoa. Wikiprojektien tulisi toimia yhdessä. Esimerkiksi Wikipedian leipätekstit on viisasta kopioida Wikisitaatteihin sellaisenaan eikä alkaa itse väsätä. Toinen asia on löydettävyys; en tiennyt Wikiaineistosta vuosi sitten juuri mitään. Leinon Nocturne on niin tärkeä runo, että se pitäisi saada näkyville parilla klikkauksella.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.38 (UTC) - Ja oliko tuo Annabell Lee -juttu mielestäsi asiallista toimintaa?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.42 (UTC) - Mun mielestäni voit olla ylpeä käännöksestäsi! - Sen sijaan MiPen kannattaisi myöntää Stryn lailla, että häntä eivät Wikisitaatit kiinnosta pätkääkään. Miksi siis olla ylläpitäjä? Pitääkö hän yllään toogaa vai ylläpitää Wikisitaatteja niin ettei vain mikään muuttuisi?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 23.53 (UTC) - Ennen kuin Wikisitaateissa aiheutetaan lisää tuhoa kannattaa tsekata esim. en-Wq:n Aleksis Kivi -sivu. Tuonen lehdon voi lukea suomeksi siellä - mutta ei suom. Ws:ssä. Voihan senkin poistaa perusteena &quot;väärä projekti&quot;, mutta  varmaankin tulkittaisiin vandalismiksi.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 10.05 (UTC)

::: Kuten aikaisemmin totesin, en välitä sekaantua Wikisitaattien käytöntöihin tai ottaa niihin sen kummemmin kantaa. Sen periaatteet ovat erilaiset kuin täällä. Joka tapauksessa on syytä keskittyä mieluummin keskustelemaan toiminnasta kuin henkilöistä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 20.12 (UTC)

== E. Leino ==

Hei! En enää lisäile vieraskielisiä tekstejä tänne, vaikka olenkin vakaasti sitä mieltä, että alkuperäinen teksti ja käännös pitäisi olla luettavissa samalla sivulla. Lapin kesä näyttää puuttuvan - jos et sitä itse halua naputella, runo löytyy en-Wikiquotesta sivulta Eino Leino.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 27. elokuuta 2018 kello 21.01 (UTC)

: Tarkoitukseni on lisäillä runoja teos kerrallaan, ei yleensä yksittäistä runoa. ”Lapin kesä” löytyy myös Gutenberg-projektiin [https://www.gutenberg.org/files/14724/14724-8.txt digitoiduista teoksista], jos haluat ryhtyä lisäämään Leinon runoja tänne. Täällä on tärkeää mainita aina lisätyn tekstin lähde ja käyttää mielellään samanlaisia muotoiluja kuin aikaisemmissakin teksteissä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. elokuuta 2018 kello 17.04 (UTC)

== Maamme kirjan tarinoiden viittaussana? ==

[[Maamme kirja]] sisältää lukuja ja kirja kokonaisuudessaan 112 numeroitua tarinaa. Mikä on teknisesti tuollaisen tarinayksikön nimi? Onko se säkeistö vai lukukappale vai mikä se on? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 13.16 (UTC)

: Varmaan sitä voi kutsua alaluvuksi. Sinänsä hyvä, että alaluvun nimen kirjoitusvirhe on korjattu. Minulla oli aikoinaan aika huonolaatuinen skannauskuva lähteenä, ja kirjoittelin tekstejä käsin, joten virheitä voi olla.

: Huomasin muuten, että tuossa ''Maamme kirjassa'' on tullut melkoinen sotku, sillä jossakin vaiheessa lähteeseen on laitettu linkitys lähteeltään epämääräiseen Gutenberg-projektin versioon, jonka suomentajaksi mainitaan Paavo Cajander. Tässähän on kuitenkin ollut alun perin lähdemerkinnän mukaisesti Joh. Bäckwallin suomennos vuodelta 1876. Ilmeisesti myöhemmin lisätyt alaluvut (alaluvusta 99. Tulen synty eteenpäin) on otettu Gutenberg-projektista, koska teksti poikkeaa jo otsikkotasollakin Bäckwallin suomennoksesta. Tulos on sekalähteinen viritelmä, joka ehkä pitäisi jakaa kahdeksi teokseksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 20.08 (UTC)

== Wikiaineisto ==

Mitä mieltä olet Wikiaineistosta? --[[Käyttäjä:Aheaddavid|Aheaddavid]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Aheaddavid|keskustelu]]) 9. lokakuuta 2018 kello 10.51 (UTC)

== Toimiiko desysoppi? ==

Onhan asia ikävä kyllä edelleen niin, että sinä voit vain antaa ylläpitäjän oikeuksia tunnuksille mutta et voi ottaa niitä pois? Tännekin on Yleishyvä lähettänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t&amp;group=sysop ylimääräisen ylläpitäjän], josta keskusteltiin Wikipediassa ja jonka yp-oikeudet poistettiin. Ota ne pois täälläkin, jos pystyt. Muuten pitää varmaan pyytää asiaa ylivalvojilta. Jaksatko tehdä pyyntöä? Hyvät perustelut voit käydä katsomassa [[fi:w:Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#Uusi_ylläpitäjätunnus|Wikipedian yp-ilm.taululta]]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. joulukuuta 2018 kello 15.50 (UTC)

: Käyttäjäryhmien oikeudet -toimintosivun [[Toiminnot:Käyttäjäryhmien oikeudet#bureaucrat|mukaan]] byro-oikeuksilla voi täällä poistaa jäseniä ryhmistä käyttäjätunnusten luojat, botit, hyväksytyt käyttäjät ja käyttöliittymän ylläpitäjät, joten tuon perusteella fiwikisource-byrokraatti ei voi poistaa ylläpito-oikeuksia. –[[Käyttäjä:Ejs-80|Ejs-80]] 18. joulukuuta 2018 kello 15.56 (UTC)

:: En nähtävästi pysty poistamaan ylläpitäjän oikeuksia. Voisin tietysti estää tuon tunnuksen, mutta siitä ei liene mitään hyötyä. Sinänsä kai tuosta ei ole käytännössä haittaa, mutta on toki periaatteessa ärsyttävää, että moinen vain ilmestyy tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. joulukuuta 2018 kello 21.08 (UTC)

== Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey about your experience with {{SITENAME}} and Wikimedia. The purpose of this survey is to learn how well the Foundation is supporting your work on wiki and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 9. syyskuuta 2019 kello 14.32 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19352860 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

A couple of weeks ago, we invited you to take the Community Insights Survey. It is the Wikimedia Foundation’s annual survey of our global communities. We want to learn how well we support your work on wiki. We are 10% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal! '''Your voice matters to us.'''

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 20. syyskuuta 2019 kello 19.13 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19397758 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

There are only a few weeks left to take the Community Insights Survey! We are 30% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal!
With this poll, the Wikimedia Foundation gathers feedback on how well we support your work on wiki. It only takes 15-25 minutes to complete, and it has a direct impact on the support we provide.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 4. lokakuuta 2019 kello 17.03 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19433605 --&gt;

== Käyttäjän Abc10 kielenkäyttö ==

Käväisepä nyt sinä katselemassa, millaisia kommentteja Abc10 on [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Abc10&amp;action=history kirjoittanut keskustelusivulleen] ja käy arvioimassa niiden asiallisuutta. Asiallisiin viesteihini rupesi tulemaan kiukuttelua ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä, joten kai tässä tarvitaan toisen yp:n arviointia ennen kuin harkitaan muita toimenpiteitä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. lokakuuta 2019 kello 18.36 (UTC)

== Kiitos hyvästä yhteistyöstä ==

Oma visiittini tänne päättyi nyt. Wikipedian riitapukarit näyttävät joukolla haluavan estää toimintani tulemalla tännekin perääni. Menestystä. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 20. lokakuuta 2019 kello 17.47 (UTC)

== Sivun poistolokimerkinnät ==

Noissa vandaalisivujen poistoissa voisi osata muuttaa automaattisesti tulostuvan yhteenvedon käsin toisenlaiseksi, ettei poistolokiin jää sivun sisällöstä otteita tarpeettomasti. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 02.05 (UTC)

: En pidä mitenkään huonona jättää näkyviin hiukan siitä, millaisesta poistosta on kyse, jotta sen voi todeta sieltä. Kohta, johon viittasit, on minun nähdäkseni pelkkää hölmöilyä, ei sen vakavampaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 20.40 (UTC)

== Unikäärme ==

Tauko näyttää tehneen hyvää ja vakiotyypit rauhoittuneet, joten palasin tänne, kuten voi todeta lisäyksistäni. Aiheeseen: huomasin, että Unikäärme-antologiassa on aika monenkielisistä alkuteksteistä peräisin olevia novelleja. Oletko kääntänyt ne alkukielisistä vai välikielen kautta? En ole nähnyt itse kirjaa, joten en tiedä onko siellä mainintaa. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.22 (UTC)

: Olen suomentanut ''Unikäärmeeseen'' novelleita ainoastaan englannista. Muista kielistä otetut ovat vanhoja suomennoksia, joita olen toimittanut, joitakin ehkä alkuteoksiin verraten. Kirjan alussa on tarkka luetteloa suomennosten lähdeteksteistä ja alkuteoksista, mutta juuri nyt minulla ei ole sitä käsillä. Tuohon antologiaan taisin onnistua jäljittämään kaikki alkuteokset, mikä ei ole kaikissa antologioissani onnistunut. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. heinäkuuta 2020 kello 20.05 (UTC)

::Mielenkiintoista. Julkaisutoiminta ei varmastikaan lyö leiville mutta alan harrastajat ilahtuvat kun saavat suomennoksia. Ja ajan myötä saa lainauksista jonkun pennin korvausta. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 3. elokuuta 2020 kello 09.23 (UTC)

== Palautuksista ==

Hei. Mikä on idea palauttaa minun tekemä muutos? [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Asetus_rautatiehallinnon_v%C3%A4liaikaisesta_j%C3%A4rjest%C3%A4misest%C3%A4&amp;oldid=prev&amp;diff=119994]. Se on muun muassa, ei muunmuassa. --[[Käyttäjä:Maantietäjä|Maantietäjä]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maantietäjä|keskustelu]]) 29. joulukuuta 2020 kello 21.16 (UTC)

: Kyseessä on vanha teksti, jossa oikeinkirjoitus on erilaista kuin nykynormien mukaan. Vanhoja tekstejä ei ole suinkaan tarkoitus korjailla jälkikäteen alkuperäisestä poikkeaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. joulukuuta 2020 kello 21.34 (UTC)

== Immi Hellen ==

Hellenin [[Lasten runokirja]]ssa on ilmeisesti suomennoksia eikä Hellenin alkuperäisrunoja, koska ainakin &quot;[[Lasten riemut]]&quot; on Bürgerin. Lähde keskustelusivulla. Jos omistat kirjan, katso onko siellä merkitty alkuperäistekijät. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.203.155|178.55.203.155]] 16. tammikuuta 2021 kello 12.54 (UTC)

: Alkuperäisessä teoksessa ei ole mainittu Bürgeriä, mutta tuo on ihan mahdollista. Sattuisitko löytämään alkuteoksen sanat? Olisi kiinnostavaa nähdä, onko tuo enemmän mukailtu kuin suora suomennos. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2021 kello 21.39 (UTC)

== Pahin ==

Moi!

Mistä löytäisin Fredrika Runebergin runon Pahin ruotsinkielisen version?

: Korjasin lähdelinkin ja vastasin myös sähköpostitse kysymykseesi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2021 kello 21.30 (UTC)

== How we will see unregistered users ==

&lt;section begin=content/&gt;
Hei!

Saat tämän viestin, koska olet ylläpitäjä Wikimedian wikissä.

Tällä hetkellä jonkun muokatessa Wikimedian wikiä kirjautumattomana, hänen IP-osoitteensa tulee näkyville. Kuten olet saattanut kuulla, emme voi tehdä näin enää tulevaisuudessa. Tämä päätös on Wikimedia Foundationin Legal-osaston tekemä, ja johtuu siitä, että yksityisyyttä verkossa koskevat normit ja määräykset ovat muuttuneet.

IP:n sijaan näytämme naamioidun identiteetin. Ylläpitäjänä '''sinulla on yhä pääsy IP-osoitteeseen'''. Saataville tulee myös uusi käyttäjäryhmä niille, joiden täytyy nähdä rekisteröitymättömien käyttäjien koko IP-osoite vandalismin, häiriköinnin ja spämmin torjumiseksi ilman, että hänen täytyy olla ylläpitäjä. Muutosten tarkastajat näkevät myös osan IP-osoitteesta ilman tätä käyttäjäoikeutta. Pyrimme myös auttamaan luomalla [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation/Improving tools|parempia työkaluja]].

Jos et ole aiemmin kuullut tästä, niin voit [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|lukea lisää Metasta]]. Jos haluat varmistua, ettei sinulta mene ohi tekniset muutokset Wikimedian wikeissä, voit [[m:Global message delivery/Targets/Tech ambassadors|tilata]] [[m:Tech/News|viikoittaisen uutiskirjeen]].

Meillä on [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation#IP Masking Implementation Approaches (FAQ)|kaksi ehdotettua tapaa]] kuinka tämä identiteetti voisi toimia. '''Arvostaisimme palautettasi''' siitä, kumpi sinun mielestäsi voisi toimia paremmin sinulle ja sinun wikillesi, nyt sekä tulevaisuudessa. Voit [[m:Talk:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|kertoa meille mielipiteesi täällä]]. Voit kirjoittaa kielelläsi. Ehdotukset on jätetty lokakuussa ja teemme päätöksen 17. tammikuuta jälkeen.

Kiitos. 
/[[m:User:Johan (WMF)|Johan (WMF)]]&lt;section end=content/&gt;

4. tammikuuta 2022 kello 18.15 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johan_(WMF)/Target_lists/Admins2022(4)&amp;oldid=22532508 --&gt;

== Lisäys common.css-tiedstoon ==
Moi voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:common.css]]-tiedostoon.

&lt;syntaxhighlight lang=&quot;css&quot;&gt;
/*
 * [[Malline:Jae]]-mallineen numeroiden muotoilu ja linkatun jakeen korostus.
 */
.jae a {
    color: #2E8B57;
}
.jae:target {
	background-color: lightgoldenrodyellow;
}
&lt;/syntaxhighlight&gt;
— [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 18.10 (UTC)

: Lisätty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 21.34 (UTC)

:: Kiitos! — [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 10. tammikuuta 2023 kello 19.24 (UTC)

== Piilotettavaa &amp; estopyyntö IP-osoitteelle 212.50.156.89 ==

Piilottaisitko [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Omituinen_halu&amp;oldid=123383 tämän] kunnianloukkauksen ja estäisitkö käyttäjän, joka tuon lisäsi? Tuo sama vandaali vandalisoi säännöllisesti myös Wikisanakirjan puolella, useimmiten lisäämällä tuon saman kunnianloukkauksen. [[Käyttäjä:Mölli-Möllerö|Mölli-Möllerö]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mölli-Möllerö|keskustelu]]) 14. tammikuuta 2023 kello 21.13 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2023 kello 19.30 (UTC)

== Suojausta ==

[[Körö körö kirkkoon]] kaipaa suojausta, kun IP-muokkaukset ei ole olleet vähän aikaan järkeviä [[Käyttäjä:Nitraus|Nitraus]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nitraus|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2023 kello 16.35 (UTC)

== Need your input on a policy impacting gadgets and UserJS ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear interface administrator, 

This is Samuel from the Security team and I hope my message finds you well.

There is an [[m:Talk:Third-party resources policy|ongoing discussion]] on a proposed policy governing the use of external resources in gadgets and UserJS. The proposed [[m:Special:MyLanguage/Third-party resources policy|Third-party resources policy]] aims at making the UserJS and Gadgets landscape a bit safer by encouraging best practices around external resources. After an initial non-public conversation with a small number of interface admins and staff, we've launched a much larger, public consultation to get a wider pool of feedback for improving the policy proposal. Based on the ideas received so far, the proposed policy now includes some of the risks related to user scripts and gadgets loading third-party resources, best practices for gadgets and UserJS developers, and exemptions requirements such as code transparency and inspectability.

As an interface administrator, your feedback and suggestions are warmly welcome until July 17, 2023 on the [[m:Talk:Third-party resources policy|policy talk page]].

Have a great day!&lt;/div&gt;
&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;[[m:User:Samuel (WMF)|Samuel (WMF)]], on behalf of the Foundation's Security team&lt;/bdi&gt; 7. heinäkuuta 2023 kello 23.02 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Samuel (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Samuel_(WMF)/IAdmins_MassMessage_list_1&amp;oldid=25272788 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;Reminder to vote now to select members of the first U4C&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
:''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder}}&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]''

Dear Wikimedian,

You are receiving this message because you previously participated in the UCoC process.

This is a reminder that the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) ends on May 9, 2024. Read the information on the [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024|voting page on Meta-wiki]] to learn more about voting and voter eligibility.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|review the U4C Charter]].

Please share this message with members of your community so they can participate as well.

On behalf of the UCoC project team,&lt;section end=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
&lt;/div&gt;

[[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 2. toukokuuta 2024 kello 23.10 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2024/Previous_voters_list_2&amp;oldid=26721207 --&gt;

== Käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksien poistopyyntö (Pxos) ==

Hei! Nähdäkseni minulla ei ole täällä mitään käyttöä [[Wikiaineisto:Käyttöliittymän ylläpitäjät|käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksille]], koska en muokkaa CSS- tai JS-sivuja lainkaan, ja selvästikään en ole tarvinnut noita aikanaan eriytettyjä lisäoikeuksia vuosiin. Jos byrokraattina saat rastin ruudustani veke, niin pyydän poistamaan tunnukseltani mainitut oikeudet. Jatkan toki edelleen ylläpitäjänä täällä, joten ne oikeudet säilytän. Terveisin [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.00 (UTC)

: Poistettu pyynnöstäsi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.33 (UTC)

:: Täällä on siis nyt yksi byrokraatti, joka on myös käyttöliittymän ylläpitäjä ja ylläpitäjä (sinä), ja lisäksesi yksi tavallinen ylläpitäjä (minä). Huomasin vasta pari viikkoa sitten, että Thi ei ole enää ylläpitäjä, vaan hänen oikeutensa poistettiin (Meta-Wikissä) reilu vuosi sitten tammikuussa 2025. Onneksi [[:meta:Global_sysops|globaalit sysopit]] ja toisinaan myös Wikipedistit käyvät täällä katsomassa. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 21.07 (UTC)

== Silmälläpidettäväksi ==

Tulokas [[Toiminnot:Muokkaukset/Johshh|Johshh]]. Hän ei osanne suomea lainkaan eikä siis kykene oikolukemaan tuotoksiaan. Hän lienee norjalainen, mutta hänet on estetty ikuisesti norjankielisessä Wikisorsassa, jossa [https://no.wikisource.org/w/index.php?title=Brukerdiskusjon%3AK%C3%A5re-Olav&amp;diff=315864&amp;oldid=301394#Blocking_of_User:Johshh_in_2025 kävin kysymässä syytä estoon 3.4. ja sain vastauksen 4.4.2026]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. huhtikuuta 2026 kello 15.36 (UTC) ja 4. huhtikuuta 2026 kello 16.25 (UTC)

== Ku ovat kaksoset ==

Huomasin aivan sattumalta, että olet luonut kaksi eri artikkelia, [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Kuoleva_lapsi&amp;action=history Kuoleva lapsi] gemenalla 2006 ja [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Kuoleva_Lapsi&amp;action=history Kuoleva Lapsi] versaalilla 2008. Kumpikin on sotkemisen kohteena. Varmaan olisi syytä säilyttää vain jompikumpi noista eli tehdä toisesta ohjaussivu toiseen. [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 16.19 (UTC)

: Tuo on mennyt minulta ohi. Luonnollisesti molemmat säilytetään, sillä ne ovat eri lähteistä eli eri versioita. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 19.16 (UTC)

== Olet ollut täällä nyt 20 vuotta ja tehnyt yli 20 000 muokkausta ==

[[Kuva:Silverwiki_2.png|left|thumb|160px|&lt;span style=&quot;font-size:95%&quot;&gt;'''Urotyöpalkinto: Nysalor kaksikymmentä vuotta Wikiaineistossa!'''&lt;br/&gt;&lt;p&gt;[[User:Nysalor|Nysalor]] on muokannut Wikiaineistoa jo 20 vuoden ajan vuoden 2006 keväästä alkaen. Hän on tehnyt suomen&amp;shy;kieliseen Wikiaineistoon yli 20&amp;nbsp;600 sisältö&amp;shy;muokkausta ja tuottaa edelleen sisältöä tänne joka päivä.&lt;br /&gt;&lt;p style=&quot;font-size:85%&quot;&gt;Onneksi olkoon ja muokkaamisen jatkamista toivottaa käyttäjä [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2026.&lt;/p&gt;&lt;/span&gt;]]
{{clear}}
Huomasin, että teit ensimmäisen muokkauksesi tänne 7.4.2006 eli yli 20 vuotta sitten. Olet tehnyt 20 630 sisältösivumuokkausta (mainspace) ja edelleen jatkat säännöllisesti. Kun täällä ei ole valmiita palkintoja, askartelin sellaisen itse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2026 kello 16.49 (UTC)
{{clear}}

: Kiitos vain. Onhan tässä tullut erinäinen määrä tekstejä lisäiltyä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2026 kello 19.28 (UTC)

== Maamme kimaira ==

Jos nyt kiinnostaa, niin [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=prev&amp;oldid=130349 tiedoksi]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 26. huhtikuuta 2026 kello 22.42 (UTC)

: Periaatteessa pitäisi eriyttää nuo kaksi eri lähdettä omiksi teoksikseen, mutta eipä minulla taida aika eikä jaksaminen riittää siihen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2026 kello 19.35 (UTC)

:: Olen tekemässä sivuihin laastaritason korjausta uuden mallineen avulla. En kyllä minäkään jaksa täydentää niitä niin, että puolikas Bäckvallia täydentyisi ja seuraavaksi puolikas Cajanderia tulisi täyteen. Sinänsä Cajander olisi kai helppo, kun Gutenbergistä saisi leikattua ja liimattua tekstiä. Vkem oli hyvää tarkoittava, mutta kun hyvällä tarkoituksella ei pääse kuin kuusesta katajaan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2026 kello 19.39 (UTC)

:: Lukukappaleissa 1–98, jotka sinä tallensit 19½ vuotta sitten, on nyt uusi otsikkomalline (OtsikkoMME), joka kertoo suomentajan ja lähteen. En tiedä, mitä [[Käyttäjä:Vkem|Vkemin]] tallentamille lukukappaleille pitäisi tehdä. En edes tiedä, mistä versiosta ne lopulta ovat peräisin. On olemassa vain ''sirkustanssillista evidenssiä'', että ne on kopioitu Gutenbergistä, mutta en usko, että käyttäjään saa keskusteluyhteyttä. Vissiin tekstin suomentaja on kuitenkin Cajander, koska ei se kaiketi kukaan muu voi olla. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2026 kello 17.32 (UTC)

== You may be an eligible candidate for the U4C election ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Greetings,

The [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C)]] seeks candidates for the 2026 election. The U4C is the global committee responsible for overseeing enforcement of the [[foundation:Special:MyLanguage/Policy:Universal Code of Conduct|Universal Code of Conduct]]. Elections are held annually, if elected a committee member serves for two years.

This year the U4C requires candidates to hold administrator rights on at least one wiki, which is why you are being contacted as you appear to hold this right. There are other requirements, such as candidates must be at least 18 years old and may not be employed by the Wikimedia Foundation or other related chapters and affiliates. You can find more information in the [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2026#Call_for_Candidates|call for candidates on Meta-wiki]]. Additionally, the committee's working language is English; some ability to communicate in English is required.

The election opens on 18 May, if you are eligible and interested you have until 10 May to submit your candidacy. There will week between for candidates to answer questions from the community. Voting takes place privately in [[m:Special:MyLanguage/SecurePoll|SecurePoll]], successful candidates must receive at least 60% support. More information is available on [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2026|the 2026 Elections page]], including timelines and other candidacy information. If you read over the material and consider yourself qualified, please consider submitting your name to run for the committee. If you think someone else in your community might be interested and qualified, please encourage them to run.

In partnership with the U4C -- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User_talk:Keegan (WMF)|talk]]) 28. huhtikuuta 2026 kello 18.32 (UTC) &lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Keegan_(WMF)/test&amp;oldid=30471751 --&gt;

== Kahvilassa ==

Kahvihuoneessa on nyt jo toinen ihmisen tänä vuonna aloittama keskustelu. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. heinäkuuta 2026 kello 07.26 (UTC)</text>
      <sha1>h3cqm05pae4n14gprir2xrah3j17drf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Edvard Valpas-Hänninen</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9963</id>
    <revision>
      <id>130674</id>
      <parentid>130657</parentid>
      <timestamp>2026-07-04T20:34:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nysalor</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <comment>Ilvehti</comment>
      <origin>130674</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1593" sha1="rbkc2y4h9dddbrispc8mhctgb004end" xml:space="preserve">{{Wikipedia}}
{{Wikisitaatit}}

'''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937)

== Asiatekstit ==

* ''[[Heinrich Heine sosialistina]]''

== Novellit ==

* ''[[Kiusaus]]''
* ''[[Kun oli niin kuuma...]]''

== Runot ja laulut ==

* ''[[Dresdenissä]]''
* ''[[Eespäin!]]''
* ''[[Ei sorruta!]]''
* ''[[Ei toiseksi]]''
* ''[[Ei tullut]]''
* ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]''
* ''[[Hepä tekivät]]''
* ''[[Herra ihminen]]''
* ''[[Ilvehti]]''
* ''[[Jos tahdot!]]''
* ''[[Kaisaniemessä]]''
* ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]''
* ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]''
* ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]''
* ''[[Kielletty temppeli]]''
* ''[[Kongressin marssi]]''
* ''[[Korven ukko]]''
* ''[[Kun]]''
* ''[[Kyyhkysein]]''
* ''[[Laulu lahdella]]''
* ''[[Meitä liitossa]]''
* ''[[Meni ja meni]]''
* ''[[Minua kohde]]''
* ''[[Mukaelma]]''
* ''[[Niin tuntui]]''
* ''[[Nousi kuolleista]]''
* ''[[Oi ja oi]]''
* ''[[Parahin maan]]''
* ''[[Piijan jenkka]]''
* ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]''
* ''[[Puhe aallolla]]''
* ''[[Riittäisi riemu]]''
* ''[[Salissa]]''
* ''[[Se mutta]]''
* ''[[Suomen Iida]]''
* ''[[Torpanpoika]]''
* ''[[Tuokse tervehti]]''
* ''[[Vaaksan päästä]]''
* ''[[Vain iltaruskoa]]''
* ''[[Voi aika välkkyvä]]''
* ''[[Voipa!]]''
* ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]''

== Suomennokset ==

* Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]''
* Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]''
* Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]''
* Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]''

[[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]]</text>
      <sha1>rbkc2y4h9dddbrispc8mhctgb004end</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Wikiaineisto:GUS2Wiki</title>
    <ns>4</ns>
    <id>23128</id>
    <revision>
      <id>130675</id>
      <parentid>130618</parentid>
      <timestamp>2026-07-04T20:59:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Alexis Jazz</username>
        <id>5764</id>
      </contributor>
      <comment>Updating gadget usage statistics from [[Special:GadgetUsage]] ([[phab:T121049]])</comment>
      <origin>130675</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="852" sha1="f87mt0kpz00mx7nydwzgwvnshl5r21q" xml:space="preserve">{{#ifexist:Project:GUS2Wiki/top|{{/top}}|This page provides a historical record of [[Special:GadgetUsage]] through its page history. To get the data in CSV format, see wikitext. To customize this message or add categories, create [[/top]].}}
Nämä tiedot ovat välimuistista, ja ne on päivitetty viimeksi 2026-07-04T11:23:32Z. Välimuistissa on saatavilla enintään {{PLURAL:5000|yksi tulos|5000 tulosta}}.
{| class=&quot;sortable wikitable&quot;
! Pienoisohjelma !! data-sort-type=&quot;number&quot; | Käyttäjien määrä !! data-sort-type=&quot;number&quot; | Aktiiviset käyttäjät
|-
|HotCat || 6 || 1
|-
|Viite-overflow || 2 || 0
|-
|Viite-palstat || 2 || 0
|-
|Wikiviite || 5 || 0
|-
|purge || 4 || 1
|}
* [[Toiminnot:GadgetUsage]]
* [[m:Meta:GUS2Wiki/Script|GUS2Wiki]]
&lt;!-- data in CSV format:
HotCat,6,1
Viite-overflow,2,0
Viite-palstat,2,0
Wikiviite,5,0
purge,4,1
--&gt;</text>
      <sha1>f87mt0kpz00mx7nydwzgwvnshl5r21q</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Tpheiska/syvatekno</title>
    <ns>2</ns>
    <id>26146</id>
    <revision>
      <id>130669</id>
      <parentid>130668</parentid>
      <timestamp>2026-07-04T18:35:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tpheiska</username>
        <id>393</id>
      </contributor>
      <origin>130669</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="106459" sha1="4e9ob192a16aybrewk5xep2msg6zin3" xml:space="preserve">''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026''

'''Työryhmän tarkoitus'''

Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin
kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät.

== Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan ==

=== Tiivistelmä ===
Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa,
Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi&lt;ref&gt;European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref2&quot;&gt;“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref3&quot;&gt;“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual-
report-2021.pdf.&lt;/ref&gt; . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat&lt;ref name=&quot;ref3&quot; /&gt;.

Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. 

Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. 

Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan.

== Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle ==
Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää
käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki.

Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia
yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet.

Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin
vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit
ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja
edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin
positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin.

Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin
sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten
resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään&lt;ref name=&quot;ref2&quot; /&gt; myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin.

== Kriittiset teknologia-alueet ==
Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin
raamina&lt;ref&gt;“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023  C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.&lt;/ref&gt;. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.&lt;ref&gt;“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”.
https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.&lt;/ref&gt; Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. 

Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä&lt;ref&gt; “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen&lt;/ref&gt;.

'''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:'''
# '''AI''' - Tekoälyteknologiat
# '''Digi''' - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat
# Energia - Energiateknologiat
# Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät
# '''Bio''' - Bioteknologiat
# Sensori - Sensoriteknologiat
# Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat
# Kvantti - Kvanttiteknologiat
# '''Siru''' - Edistyneet puolijohdeteknologiat
# Avaruus - Avaruusteknologiat

=== Tekoälyteknologiat ===
Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen
kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen,
ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen
itsenäisesti&lt;ref&gt;“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.&lt;/ref&gt;.

Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin&lt;ref name=”r8”&gt; A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.&lt;/ref&gt;.
Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen
kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen.

EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi
Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. &lt;ref name=&quot;r9&quot;&gt;“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.&lt;/ref&gt; Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi&lt;ref name=&quot;r10&quot;&gt;Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.&lt;/ref&gt;. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia-, turvallisuus-&lt;ref name=&quot;r11&quot;&gt;V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583&lt;/ref&gt; ja talous/työllisyysnäkökulmat.

=== Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ===
Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita
ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. 

Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST&lt;ref name=&quot;r12&quot;&gt;“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.&lt;/ref&gt; tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. 

Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia.

=== Energiateknologiat ===
Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia
ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. 

Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot&lt;ref name=&quot;r13&quot;&gt;“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.&lt;/ref&gt; voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset.

Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia&lt;ref name=&quot;r14&quot;&gt;P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.&lt;/ref&gt;. Kotitaloudet
voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina
akkuteknologian kehittyessä.

=== Robotiikka ja autonomiset järjestelmät ===
Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. 

Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi.

Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä&lt;ref name=&quot;r15&quot;&gt;“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.&lt;/ref&gt;. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja.

=== Bioteknologiat ===
Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja,
soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa
tai teollisuudessa.&lt;ref name=&quot;r16&quot;&gt;“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.&lt;/ref&gt;. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu&lt;ref name=&quot;r17&quot;&gt;“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.&lt;/ref&gt; on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä.

Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia
menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä&lt;ref name=&quot;r18&quot;&gt;“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.&lt;/ref&gt;. Bioinformatiikan merkitys
analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka,
proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin&lt;ref name=&quot;r19&quot;&gt;“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.&lt;/ref&gt;. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia
laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. 

CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden&lt;ref name=&quot;r20&quot;&gt;“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.&lt;/ref&gt; korjaamisen&lt;ref name=&quot;r21&quot;&gt;“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.&lt;/ref&gt;.
Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin&lt;ref name=&quot;r22&quot;&gt;“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.&lt;/ref&gt;.
Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten
lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen
geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa&lt;ref name=&quot;r23&quot;&gt;“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.&lt;/ref&gt;.
Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät.

=== Sensoriteknologiat ===
Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit
tutkajärjestelmät.

Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa.

Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille.

=== Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat ===
Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta.

Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin.
Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa.

Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön.

=== Kvanttiteknologiat ===
Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta&lt;ref name=&quot;r24&quot;&gt;“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf&lt;/ref&gt;.

Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen.

Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden
tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen.

Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi.
Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille.

Suomi on julkaissut kvanttistrategian&lt;ref name=&quot;r25&quot;&gt;“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249&lt;/ref&gt;.

=== Edistyneet puolijohdeteknologiat ===
Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai
mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun
muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen
perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä
mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä
puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen
käytettäviä laitteita.

Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n&lt;ref name=&quot;r26&quot;&gt;“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence&lt;/ref&gt;,
sensorien&lt;ref name=&quot;r27&quot;&gt;D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.&lt;/ref&gt; ja avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r28&quot;&gt;“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.&lt;/ref&gt; mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa&lt;ref name=&quot;r29&quot;&gt;“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.&lt;/ref&gt; ja korkeiden
taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan
pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut
kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä&lt;ref name=&quot;r30&quot;&gt;“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.&lt;/ref&gt;.

Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien
valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi&lt;ref name=&quot;r31&quot;&gt;“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.&lt;/ref&gt; parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on
yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi.

=== Avaruusteknologiat ===
Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin
läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset
valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan
valtiollisten toimijoiden hallinnassa.

Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.&lt;ref name=&quot;r32&quot;&gt;Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.&lt;/ref&gt;

== Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla ==
Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä,
jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.
Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen
politiikassaan, tosissaan ja ajoissa.

=== Innovaatiopolitiikka ===
Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista,
kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia
radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja
GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle
rakennettujen palveluiden perustana.

Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja.
Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on
suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön&lt;ref name=&quot;r33&quot;&gt;G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace&lt;/ref&gt;. Suomi ja Eurooppa ovat tällä
hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla,
esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii
koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja.

Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina.
Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä
hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin&lt;ref name=&quot;r34&quot;&gt;G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.&lt;/ref&gt;. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU-
alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei
kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen.

Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös
yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso
kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea
ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa
esimerkiksi alennetulla hinnalla.

TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten
ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään.
Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan.

Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot
innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla
osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen
tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan
kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö.

=== Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ===
Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä
on teknologian kehitys&lt;ref name=&quot;r35&quot;&gt;MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.&lt;/ref&gt;. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin
nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös
se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä
valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla.

Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat
asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen
kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten
asejärjestelmien kehittämistä.

Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä,
mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä
virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus
teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa&lt;ref name=&quot;r36&quot;&gt;B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.&lt;/ref&gt;.
Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat.
Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi
harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat
monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä
vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin&lt;ref name=&quot;r37&quot;&gt;“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.&lt;/ref&gt;, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin
yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille&lt;ref name=&quot;r38&quot;&gt;“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.&lt;/ref&gt;. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa&lt;ref name=&quot;r39&quot;&gt;M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.&lt;/ref&gt;. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta.

Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten
asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla
muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden
suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä
viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien
kehittämisen sotilaskäyttöön.

Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä&lt;ref name=&quot;r40&quot;&gt;“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.&lt;/ref&gt;.
Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin
kymmenen miljardia dollaria&lt;ref name=&quot;r41&quot;&gt;“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.&lt;/ref&gt;. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin
tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan
Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi.

Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS-tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan&lt;ref name=&quot;r42&quot;&gt;“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.&lt;/ref&gt;.

=== Ympäristö- ja ilmastopolitiikka ===
Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten &lt;ref name=&quot;r43&quot;&gt;“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.&lt;/ref&gt;. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen
voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset
skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty&lt;ref name=&quot;r44&quot;&gt;CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon
uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi&lt;ref name=&quot;r45&quot;&gt;F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.&lt;/ref&gt;. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien
teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian
kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä.

Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita&lt;ref name=&quot;r46&quot;&gt;“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.&lt;/ref&gt; sekä kestävät paremmin kuivuutta&lt;ref name=&quot;r47&quot;&gt;A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.&lt;/ref&gt; tai tautipaineita&lt;ref name=&quot;r48&quot;&gt;H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.&lt;/ref&gt;. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista&lt;ref name=&quot;r49&quot;&gt;J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen
ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää
tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen&lt;ref name=&quot;r50&quot;&gt;S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.&lt;/ref&gt;, energiatehokkuuteen&lt;ref name=&quot;r51&quot;&gt;T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.&lt;/ref&gt; ja jätteen vähentämiseen&lt;ref name=&quot;r52&quot;&gt;R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.&lt;/ref&gt;. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r53&quot;&gt;J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.&lt;/ref&gt; avulla. 

Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa&lt;ref name=&quot;r54&quot;&gt;https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.&lt;/ref&gt; ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa&lt;ref name=&quot;r55&quot;&gt;K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.&lt;/ref&gt;. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista&lt;ref name=&quot;r56&quot;&gt;“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.&lt;/ref&gt; ja sen vaikutusten lieventämistä&lt;ref name=&quot;r57&quot;&gt;“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.&lt;/ref&gt;. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen&lt;ref name=&quot;r58&quot;&gt;“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.&lt;/ref&gt;.

Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista,
hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys
toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle
kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön
vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina.

Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin
muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa
tietoa koko elinkaaren ajan&lt;ref name=&quot;r59&quot;&gt; “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability&lt;/ref&gt;. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla.
Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien
tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi.

Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista.

Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä&lt;ref name=&quot;ref60&quot;&gt;“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf&lt;/ref&gt;. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.&lt;ref name=&quot;r61&quot;&gt;“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.&lt;/ref&gt; Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista&lt;ref name=&quot;r62&quot;&gt;J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/&lt;/ref&gt;.

Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana&lt;ref name=&quot;r63&quot;&gt;M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.&lt;/ref&gt;. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin&lt;ref name=&quot;r64&quot;&gt;“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.&lt;/ref&gt;.

=== Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka ===
Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä
ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin&lt;ref name=&quot;r65&quot;&gt;“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.&lt;/ref&gt;. Uusien
syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti.

Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi.

Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle.

Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme
palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen
vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet,
toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja
organisaatiotasoilla.

Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta
työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä
tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin
ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa
asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi
viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen
robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit
tulevat markkinoille&lt;ref name=&quot;r66&quot;&gt;A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.&lt;/ref&gt;.

Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin&lt;ref name=&quot;r67&quot;&gt;“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.&lt;/ref&gt; mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 %
organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu.

Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä
automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin
mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 %
myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen
määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on
vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää.

Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi.
Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja
hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa.

=== Koulutus- ja osaamispolitiikka ===
Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen
tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen
tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja.

Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille.

Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa.

Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella.

Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly
tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja
asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot
ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.&lt;ref name=&quot;r68&quot;&gt;Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.&lt;/ref&gt; 

Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi.

Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei?

Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa
tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista?

=== Terveyspolitiikka ===
Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian&lt;ref name=&quot;r69&quot;&gt;“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.&lt;/ref&gt; ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä.

Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa&lt;ref name=&quot;r70&quot;&gt;“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.&lt;/ref&gt;, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia&lt;ref name=&quot;r71&quot;&gt;“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.&lt;/ref&gt;. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista&lt;ref name=&quot;r72&quot;&gt;E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.&lt;/ref&gt;. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa &lt;ref name=&quot;r73&quot;&gt;“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.&lt;/ref&gt;. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää
niiden paranemista ja uusiutumista&lt;ref name=&quot;r74&quot;&gt;“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.&lt;/ref&gt;. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan&lt;ref name=&quot;r75&quot;&gt;“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.&lt;/ref&gt;. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin&lt;ref name=&quot;r76&quot;&gt;“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.&lt;/ref&gt;. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset&lt;ref name=&quot;r77&quot;&gt;“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.&lt;/ref&gt;.

Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene&lt;ref name=&quot;r78&quot;&gt;“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia
eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet.

Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet.

Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen,
on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää
tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja
kriisitilanteissa.

Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja
polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät
pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään
iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä
hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva
terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa.

Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia
terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain&lt;ref name=&quot;r79&quot;&gt;Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.&lt;/ref&gt; ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä&lt;ref name=&quot;r80&quot;&gt;“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.&lt;/ref&gt;.

Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian
mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)&lt;ref name=&quot;r81&quot;&gt;J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.&lt;/ref&gt;. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja&lt;ref name=&quot;r82&quot;&gt;S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.&lt;/ref&gt;.

Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin &lt;ref name=&quot;r83&quot;&gt;“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.&lt;/ref&gt;. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista&lt;ref name=&quot;r84&quot;&gt;“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.&lt;/ref&gt;. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti &lt;ref name=&quot;r85&quot;&gt;“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.&lt;/ref&gt;.

Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua uokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä.

Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan&lt;ref name=&quot;r86&quot;&gt;“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.&lt;/ref&gt;, implanttien&lt;ref name=&quot;r87&quot;&gt;“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.&lt;/ref&gt; ja älylääkkeiden&lt;ref name=&quot;r88&quot;&gt;M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.&lt;/ref&gt; avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen.

Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus.

* '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP-menettelyn mukaan.

*'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida.

* '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman
terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa.

* '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta.

* '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle.

* '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi.

=== Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet ===
Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä.

On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle?

Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta.

Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa.

Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot.

Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin.

Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin.

Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta.

Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin.

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä
voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja.

Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen&lt;ref name=&quot;r89&quot;&gt;M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.&lt;/ref&gt;.

Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita&lt;ref name=&quot;r90&quot;&gt;“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.&lt;/ref&gt;.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia&lt;ref name=&quot;r91&quot;&gt;A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.&lt;/ref&gt;.

Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta&lt;ref name=&quot;r92&quot;&gt;“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.&lt;/ref&gt;.
Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta&lt;ref name=&quot;r93&quot;&gt;C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.&lt;/ref&gt;. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia.

=== Veropolitiikka ===
Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei
vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden
kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden
erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria
työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain
harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti.
Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden
vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri
verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen &quot;yksisarvinen&quot; eli
startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja
kaikki muu olisi automatisoitua.

Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion
nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja
automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä
kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole &quot;robotti vie työpaikat&quot; vaan
&quot;robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja&quot;. Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on
työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu
kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata.

Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen
veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain
määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen
osuutta.

Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat
lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa
työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin
määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin
määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli
vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten
tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen
kantansa robottiverolle.

Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin
kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta
Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää
tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa
suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys
veropohjassa vähenee.

Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin
automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman
ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa
palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden
dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja
omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden.

Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen
työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi
tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän
sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi
helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia.

Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille.
Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat
palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista
liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille
digialustoille.

Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla
painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen
kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä,
onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös
toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten
teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä.

Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja
käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan
yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. 

Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä&lt;ref name=&quot;r94&quot;&gt;“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.&lt;/ref&gt;. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin.

=== Energiapolitiikka ===
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen.

Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan.

Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina.

Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena&lt;ref name=&quot;r95&quot;&gt;Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.&lt;/ref&gt;. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi.

Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden
tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia&lt;ref name=&quot;r96&quot;&gt;F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.&lt;/ref&gt; nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista.
 
Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja.

Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan
huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä.

Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä.

=== Kulttuuripolitiikka ===
Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien
kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä
tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso
on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa
osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina&lt;ref name=&quot;r97&quot;&gt;B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.&lt;/ref&gt;. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide&lt;ref name=&quot;r98&quot;&gt;A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/.tibtech.2015.09.011.&lt;/ref&gt; tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. 

Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen&lt;ref name=&quot;r99&quot;&gt;“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.&lt;/ref&gt;. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja
sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan
edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja
tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen&lt;ref name=&quot;r100&quot;&gt;R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.&lt;/ref&gt;. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä&lt;ref name=&quot;r101&quot;&gt;“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.&lt;/ref&gt;. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja
kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä.

Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat
sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista
sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu
algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa
käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän
alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava &quot;algoritmin
murtamiseen&quot;, eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan
pyrkimykset.&lt;ref name=&quot;r102&quot;&gt;“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.&lt;/ref&gt; 

Tekijänoikeus&lt;ref name=&quot;r103&quot;&gt;FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.&lt;/ref&gt; edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”&lt;ref name=&quot;r104&quot;&gt;“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.&lt;/ref&gt;, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien
kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole
enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää
tekijänoikeuksien syntymistä. 

Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston
tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja
tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama
aineisto rikkoa tekijänoikeuksia&lt;ref name=&quot;r105&quot;&gt;“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.&lt;/ref&gt;. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan&lt;ref name=&quot;r106&quot;&gt;“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.&lt;/ref&gt; ja DSM-direktiivin&lt;ref name=&quot;r107&quot;&gt;Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.&lt;/ref&gt; toimeenpano&lt;ref name=&quot;r108&quot;&gt;“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.&lt;/ref&gt; tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa.

== Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä ==

Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin.

Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja.

Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin.

Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi.

Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan.

Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa&lt;ref name=&quot;r109&quot;&gt;N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.&lt;/ref&gt;, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi.

Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia&lt;ref name=&quot;r110&quot;&gt;O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.&lt;/ref&gt;. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden
toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta.

Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin.
Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö&lt;ref name=&quot;r111&quot;&gt;H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.&lt;/ref&gt; on välttämätöntä. Työelämässä
syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja
toimintatapoihin.

Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa.

Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan.

Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. 

Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä.

Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon&lt;ref name=&quot;r112&quot;&gt;“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.&lt;/ref&gt;, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen.

Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa
ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on
akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan
siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita,
missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin
suuntaan halutaan kiihdyttää.

Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida
tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi.

== Kirjallisuutta ==
* [https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen//#gf_48 Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024]
* Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019.
* Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017.
* [https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus-tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025], Valtioneuvosto
* [https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle], McKinsey, 2024.
* [https://radar.gesda.global/ GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä]
* Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009.
* Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007.
* Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003
* [https://www.technologyreview.com/2025/05/12/1116295/how-a-new-type-of-ai-is-helping-police-skirt-facial-recognition-bans/ How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans], MIT Technology Review, 2025
* Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012.
* Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023.
* Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023
* [https://www.sto.nato.int/Pages/default.aspx Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1]
* [https://www.canarymedia.com/articles/clean-energy/ramez-naam-and-david-roberts-go-deep-on-the-future-of-clean-energy Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy]
* [https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf/f4afbaf8-b8ec-40bf-87d6-9b5a0608a880/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti]
* [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166245 Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo], Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025
* [https://tietopolitiikka.fi/2024/11/14/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/ Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024]
* [https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-01/VTT-syvateknologian-taskukirja.pdf VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022]
* [https://www.amazon.com/Will-Robots-Take-Your-Job/dp/1509509569 Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017]

== Lähteet ja lisätietoa ==
Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech

&lt;references /&gt;

== Tekijät ==

'''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025'''

Paavo Heiskanen (pj)

Sakari Kouti

Iida Laurila (siht)

Milja Lempinen

Roope Marttila

Jani Moliis

Juha Mäkeläinen

Antti Poikola (pj)

Tapio Pesola

Anton Satamo (taitto)

Henry Scheinin (siht)

Reetta Välimäki

Jesse Weckroth

Lisenssi CC BY-SA 4.0


Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita.

Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]]</text>
      <sha1>4e9ob192a16aybrewk5xep2msg6zin3</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130670</id>
      <parentid>130669</parentid>
      <timestamp>2026-07-04T20:10:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tpheiska</username>
        <id>393</id>
      </contributor>
      <origin>130670</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="106542" sha1="qsdwfxne597w72cr363cqlcy0lmokbr" xml:space="preserve">''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026''

'''Työryhmän tarkoitus'''

Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin
kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät.

== Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan ==

=== Tiivistelmä ===
Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa,
Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi&lt;ref&gt;European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref2&quot;&gt;“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref3&quot;&gt;“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual-
report-2021.pdf.&lt;/ref&gt; . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat&lt;ref name=&quot;ref3&quot; /&gt;.

Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. 

Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. 

Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan.

== Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle ==
Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää
käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki.

Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia
yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet.

Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin
vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit
ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja
edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin
positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin.

Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin
sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten
resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään&lt;ref name=&quot;ref2&quot; /&gt; myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin.

== Kriittiset teknologia-alueet ==
Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin
raamina&lt;ref&gt;“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023  C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.&lt;/ref&gt;. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.&lt;ref&gt;“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”.
https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.&lt;/ref&gt; Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. 

Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä&lt;ref&gt; “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen&lt;/ref&gt;.

'''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:'''
# '''AI''' - Tekoälyteknologiat
# '''Digi''' - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat
# Energia - Energiateknologiat
# Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät
# '''Bio''' - Bioteknologiat
# Sensori - Sensoriteknologiat
# Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat
# Kvantti - Kvanttiteknologiat
# '''Siru''' - Edistyneet puolijohdeteknologiat
# Avaruus - Avaruusteknologiat

[[File:Teknologiamatriisi.png|thumb|Teknologia-alueet vs. politiikan osa-alueet]]

=== Tekoälyteknologiat ===
Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen
kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen,
ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen
itsenäisesti&lt;ref&gt;“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.&lt;/ref&gt;.

Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin&lt;ref name=”r8”&gt; A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.&lt;/ref&gt;.
Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen
kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen.

EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi
Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. &lt;ref name=&quot;r9&quot;&gt;“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.&lt;/ref&gt; Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi&lt;ref name=&quot;r10&quot;&gt;Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.&lt;/ref&gt;. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia-, turvallisuus-&lt;ref name=&quot;r11&quot;&gt;V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583&lt;/ref&gt; ja talous/työllisyysnäkökulmat.

=== Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ===
Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita
ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. 

Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST&lt;ref name=&quot;r12&quot;&gt;“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.&lt;/ref&gt; tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. 

Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia.

=== Energiateknologiat ===
Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia
ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. 

Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot&lt;ref name=&quot;r13&quot;&gt;“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.&lt;/ref&gt; voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset.

Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia&lt;ref name=&quot;r14&quot;&gt;P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.&lt;/ref&gt;. Kotitaloudet
voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina
akkuteknologian kehittyessä.

=== Robotiikka ja autonomiset järjestelmät ===
Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. 

Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi.

Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä&lt;ref name=&quot;r15&quot;&gt;“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.&lt;/ref&gt;. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja.

=== Bioteknologiat ===
Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja,
soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa
tai teollisuudessa.&lt;ref name=&quot;r16&quot;&gt;“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.&lt;/ref&gt;. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu&lt;ref name=&quot;r17&quot;&gt;“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.&lt;/ref&gt; on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä.

Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia
menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä&lt;ref name=&quot;r18&quot;&gt;“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.&lt;/ref&gt;. Bioinformatiikan merkitys
analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka,
proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin&lt;ref name=&quot;r19&quot;&gt;“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.&lt;/ref&gt;. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia
laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. 

CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden&lt;ref name=&quot;r20&quot;&gt;“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.&lt;/ref&gt; korjaamisen&lt;ref name=&quot;r21&quot;&gt;“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.&lt;/ref&gt;.
Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin&lt;ref name=&quot;r22&quot;&gt;“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.&lt;/ref&gt;.
Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten
lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen
geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa&lt;ref name=&quot;r23&quot;&gt;“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.&lt;/ref&gt;.
Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät.

=== Sensoriteknologiat ===
Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit
tutkajärjestelmät.

Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa.

Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille.

=== Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat ===
Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta.

Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin.
Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa.

Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön.

=== Kvanttiteknologiat ===
Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta&lt;ref name=&quot;r24&quot;&gt;“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf&lt;/ref&gt;.

Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen.

Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden
tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen.

Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi.
Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille.

Suomi on julkaissut kvanttistrategian&lt;ref name=&quot;r25&quot;&gt;“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249&lt;/ref&gt;.

=== Edistyneet puolijohdeteknologiat ===
Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai
mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun
muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen
perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä
mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä
puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen
käytettäviä laitteita.

Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n&lt;ref name=&quot;r26&quot;&gt;“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence&lt;/ref&gt;,
sensorien&lt;ref name=&quot;r27&quot;&gt;D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.&lt;/ref&gt; ja avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r28&quot;&gt;“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.&lt;/ref&gt; mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa&lt;ref name=&quot;r29&quot;&gt;“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.&lt;/ref&gt; ja korkeiden
taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan
pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut
kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä&lt;ref name=&quot;r30&quot;&gt;“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.&lt;/ref&gt;.

Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien
valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi&lt;ref name=&quot;r31&quot;&gt;“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.&lt;/ref&gt; parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on
yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi.

=== Avaruusteknologiat ===
Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin
läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset
valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan
valtiollisten toimijoiden hallinnassa.

Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.&lt;ref name=&quot;r32&quot;&gt;Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.&lt;/ref&gt;

== Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla ==
Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä,
jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.
Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen
politiikassaan, tosissaan ja ajoissa.

=== Innovaatiopolitiikka ===
Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista,
kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia
radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja
GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle
rakennettujen palveluiden perustana.

Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja.
Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on
suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön&lt;ref name=&quot;r33&quot;&gt;G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace&lt;/ref&gt;. Suomi ja Eurooppa ovat tällä
hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla,
esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii
koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja.

Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina.
Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä
hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin&lt;ref name=&quot;r34&quot;&gt;G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.&lt;/ref&gt;. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU-
alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei
kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen.

Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös
yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso
kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea
ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa
esimerkiksi alennetulla hinnalla.

TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten
ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään.
Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan.

Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot
innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla
osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen
tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan
kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö.

=== Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ===
Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä
on teknologian kehitys&lt;ref name=&quot;r35&quot;&gt;MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.&lt;/ref&gt;. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin
nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös
se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä
valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla.

Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat
asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen
kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten
asejärjestelmien kehittämistä.

Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä,
mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä
virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus
teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa&lt;ref name=&quot;r36&quot;&gt;B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.&lt;/ref&gt;.
Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat.
Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi
harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat
monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä
vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin&lt;ref name=&quot;r37&quot;&gt;“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.&lt;/ref&gt;, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin
yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille&lt;ref name=&quot;r38&quot;&gt;“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.&lt;/ref&gt;. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa&lt;ref name=&quot;r39&quot;&gt;M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.&lt;/ref&gt;. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta.

Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten
asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla
muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden
suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä
viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien
kehittämisen sotilaskäyttöön.

Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä&lt;ref name=&quot;r40&quot;&gt;“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.&lt;/ref&gt;.
Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin
kymmenen miljardia dollaria&lt;ref name=&quot;r41&quot;&gt;“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.&lt;/ref&gt;. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin
tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan
Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi.

Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS-tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan&lt;ref name=&quot;r42&quot;&gt;“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.&lt;/ref&gt;.

=== Ympäristö- ja ilmastopolitiikka ===
Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten &lt;ref name=&quot;r43&quot;&gt;“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.&lt;/ref&gt;. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen
voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset
skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty&lt;ref name=&quot;r44&quot;&gt;CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon
uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi&lt;ref name=&quot;r45&quot;&gt;F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.&lt;/ref&gt;. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien
teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian
kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä.

Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita&lt;ref name=&quot;r46&quot;&gt;“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.&lt;/ref&gt; sekä kestävät paremmin kuivuutta&lt;ref name=&quot;r47&quot;&gt;A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.&lt;/ref&gt; tai tautipaineita&lt;ref name=&quot;r48&quot;&gt;H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.&lt;/ref&gt;. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista&lt;ref name=&quot;r49&quot;&gt;J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen
ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää
tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen&lt;ref name=&quot;r50&quot;&gt;S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.&lt;/ref&gt;, energiatehokkuuteen&lt;ref name=&quot;r51&quot;&gt;T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.&lt;/ref&gt; ja jätteen vähentämiseen&lt;ref name=&quot;r52&quot;&gt;R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.&lt;/ref&gt;. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r53&quot;&gt;J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.&lt;/ref&gt; avulla. 

Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa&lt;ref name=&quot;r54&quot;&gt;https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.&lt;/ref&gt; ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa&lt;ref name=&quot;r55&quot;&gt;K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.&lt;/ref&gt;. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista&lt;ref name=&quot;r56&quot;&gt;“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.&lt;/ref&gt; ja sen vaikutusten lieventämistä&lt;ref name=&quot;r57&quot;&gt;“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.&lt;/ref&gt;. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen&lt;ref name=&quot;r58&quot;&gt;“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.&lt;/ref&gt;.

Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista,
hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys
toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle
kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön
vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina.

Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin
muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa
tietoa koko elinkaaren ajan&lt;ref name=&quot;r59&quot;&gt; “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability&lt;/ref&gt;. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla.
Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien
tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi.

Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista.

Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä&lt;ref name=&quot;ref60&quot;&gt;“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf&lt;/ref&gt;. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.&lt;ref name=&quot;r61&quot;&gt;“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.&lt;/ref&gt; Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista&lt;ref name=&quot;r62&quot;&gt;J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/&lt;/ref&gt;.

Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana&lt;ref name=&quot;r63&quot;&gt;M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.&lt;/ref&gt;. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin&lt;ref name=&quot;r64&quot;&gt;“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.&lt;/ref&gt;.

=== Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka ===
Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä
ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin&lt;ref name=&quot;r65&quot;&gt;“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.&lt;/ref&gt;. Uusien
syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti.

Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi.

Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle.

Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme
palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen
vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet,
toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja
organisaatiotasoilla.

Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta
työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä
tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin
ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa
asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi
viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen
robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit
tulevat markkinoille&lt;ref name=&quot;r66&quot;&gt;A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.&lt;/ref&gt;.

Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin&lt;ref name=&quot;r67&quot;&gt;“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.&lt;/ref&gt; mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 %
organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu.

Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä
automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin
mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 %
myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen
määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on
vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää.

Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi.
Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja
hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa.

=== Koulutus- ja osaamispolitiikka ===
Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen
tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen
tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja.

Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille.

Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa.

Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella.

Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly
tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja
asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot
ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.&lt;ref name=&quot;r68&quot;&gt;Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.&lt;/ref&gt; 

Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi.

Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei?

Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa
tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista?

=== Terveyspolitiikka ===
Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian&lt;ref name=&quot;r69&quot;&gt;“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.&lt;/ref&gt; ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä.

Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa&lt;ref name=&quot;r70&quot;&gt;“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.&lt;/ref&gt;, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia&lt;ref name=&quot;r71&quot;&gt;“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.&lt;/ref&gt;. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista&lt;ref name=&quot;r72&quot;&gt;E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.&lt;/ref&gt;. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa &lt;ref name=&quot;r73&quot;&gt;“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.&lt;/ref&gt;. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää
niiden paranemista ja uusiutumista&lt;ref name=&quot;r74&quot;&gt;“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.&lt;/ref&gt;. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan&lt;ref name=&quot;r75&quot;&gt;“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.&lt;/ref&gt;. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin&lt;ref name=&quot;r76&quot;&gt;“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.&lt;/ref&gt;. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset&lt;ref name=&quot;r77&quot;&gt;“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.&lt;/ref&gt;.

Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene&lt;ref name=&quot;r78&quot;&gt;“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia
eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet.

Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet.

Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen,
on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää
tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja
kriisitilanteissa.

Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja
polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät
pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään
iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä
hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva
terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa.

Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia
terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain&lt;ref name=&quot;r79&quot;&gt;Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.&lt;/ref&gt; ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä&lt;ref name=&quot;r80&quot;&gt;“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.&lt;/ref&gt;.

Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian
mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)&lt;ref name=&quot;r81&quot;&gt;J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.&lt;/ref&gt;. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja&lt;ref name=&quot;r82&quot;&gt;S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.&lt;/ref&gt;.

Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin &lt;ref name=&quot;r83&quot;&gt;“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.&lt;/ref&gt;. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista&lt;ref name=&quot;r84&quot;&gt;“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.&lt;/ref&gt;. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti &lt;ref name=&quot;r85&quot;&gt;“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.&lt;/ref&gt;.

Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua uokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä.

Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan&lt;ref name=&quot;r86&quot;&gt;“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.&lt;/ref&gt;, implanttien&lt;ref name=&quot;r87&quot;&gt;“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.&lt;/ref&gt; ja älylääkkeiden&lt;ref name=&quot;r88&quot;&gt;M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.&lt;/ref&gt; avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen.

Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus.

* '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP-menettelyn mukaan.

*'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida.

* '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman
terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa.

* '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta.

* '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle.

* '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi.

=== Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet ===
Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä.

On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle?

Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta.

Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa.

Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot.

Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin.

Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin.

Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta.

Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin.

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä
voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja.

Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen&lt;ref name=&quot;r89&quot;&gt;M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.&lt;/ref&gt;.

Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita&lt;ref name=&quot;r90&quot;&gt;“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.&lt;/ref&gt;.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia&lt;ref name=&quot;r91&quot;&gt;A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.&lt;/ref&gt;.

Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta&lt;ref name=&quot;r92&quot;&gt;“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.&lt;/ref&gt;.
Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta&lt;ref name=&quot;r93&quot;&gt;C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.&lt;/ref&gt;. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia.

=== Veropolitiikka ===
Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei
vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden
kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden
erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria
työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain
harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti.
Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden
vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri
verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen &quot;yksisarvinen&quot; eli
startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja
kaikki muu olisi automatisoitua.

Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion
nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja
automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä
kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole &quot;robotti vie työpaikat&quot; vaan
&quot;robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja&quot;. Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on
työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu
kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata.

Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen
veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain
määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen
osuutta.

Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat
lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa
työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin
määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin
määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli
vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten
tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen
kantansa robottiverolle.

Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin
kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta
Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää
tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa
suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys
veropohjassa vähenee.

Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin
automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman
ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa
palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden
dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja
omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden.

Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen
työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi
tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän
sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi
helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia.

Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille.
Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat
palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista
liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille
digialustoille.

Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla
painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen
kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä,
onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös
toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten
teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä.

Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja
käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan
yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. 

Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä&lt;ref name=&quot;r94&quot;&gt;“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.&lt;/ref&gt;. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin.

=== Energiapolitiikka ===
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen.

Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan.

Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina.

Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena&lt;ref name=&quot;r95&quot;&gt;Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.&lt;/ref&gt;. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi.

Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden
tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia&lt;ref name=&quot;r96&quot;&gt;F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.&lt;/ref&gt; nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista.
 
Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja.

Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan
huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä.

Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä.

=== Kulttuuripolitiikka ===
Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien
kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä
tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso
on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa
osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina&lt;ref name=&quot;r97&quot;&gt;B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.&lt;/ref&gt;. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide&lt;ref name=&quot;r98&quot;&gt;A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/.tibtech.2015.09.011.&lt;/ref&gt; tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. 

Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen&lt;ref name=&quot;r99&quot;&gt;“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.&lt;/ref&gt;. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja
sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan
edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja
tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen&lt;ref name=&quot;r100&quot;&gt;R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.&lt;/ref&gt;. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä&lt;ref name=&quot;r101&quot;&gt;“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.&lt;/ref&gt;. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja
kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä.

Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat
sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista
sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu
algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa
käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän
alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava &quot;algoritmin
murtamiseen&quot;, eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan
pyrkimykset.&lt;ref name=&quot;r102&quot;&gt;“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.&lt;/ref&gt; 

Tekijänoikeus&lt;ref name=&quot;r103&quot;&gt;FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.&lt;/ref&gt; edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”&lt;ref name=&quot;r104&quot;&gt;“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.&lt;/ref&gt;, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien
kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole
enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää
tekijänoikeuksien syntymistä. 

Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston
tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja
tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama
aineisto rikkoa tekijänoikeuksia&lt;ref name=&quot;r105&quot;&gt;“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.&lt;/ref&gt;. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan&lt;ref name=&quot;r106&quot;&gt;“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.&lt;/ref&gt; ja DSM-direktiivin&lt;ref name=&quot;r107&quot;&gt;Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.&lt;/ref&gt; toimeenpano&lt;ref name=&quot;r108&quot;&gt;“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.&lt;/ref&gt; tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa.

== Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä ==

Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin.

Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja.

Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin.

Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi.

Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan.

Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa&lt;ref name=&quot;r109&quot;&gt;N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.&lt;/ref&gt;, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi.

Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia&lt;ref name=&quot;r110&quot;&gt;O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.&lt;/ref&gt;. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden
toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta.

Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin.
Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö&lt;ref name=&quot;r111&quot;&gt;H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.&lt;/ref&gt; on välttämätöntä. Työelämässä
syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja
toimintatapoihin.

Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa.

Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan.

Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. 

Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä.

Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon&lt;ref name=&quot;r112&quot;&gt;“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.&lt;/ref&gt;, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen.

Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa
ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on
akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan
siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita,
missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin
suuntaan halutaan kiihdyttää.

Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida
tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi.

== Kirjallisuutta ==
* [https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen//#gf_48 Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024]
* Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019.
* Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017.
* [https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus-tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025], Valtioneuvosto
* [https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle], McKinsey, 2024.
* [https://radar.gesda.global/ GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä]
* Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009.
* Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007.
* Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003
* [https://www.technologyreview.com/2025/05/12/1116295/how-a-new-type-of-ai-is-helping-police-skirt-facial-recognition-bans/ How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans], MIT Technology Review, 2025
* Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012.
* Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023.
* Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023
* [https://www.sto.nato.int/Pages/default.aspx Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1]
* [https://www.canarymedia.com/articles/clean-energy/ramez-naam-and-david-roberts-go-deep-on-the-future-of-clean-energy Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy]
* [https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf/f4afbaf8-b8ec-40bf-87d6-9b5a0608a880/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti]
* [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166245 Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo], Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025
* [https://tietopolitiikka.fi/2024/11/14/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/ Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024]
* [https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-01/VTT-syvateknologian-taskukirja.pdf VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022]
* [https://www.amazon.com/Will-Robots-Take-Your-Job/dp/1509509569 Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017]

== Lähteet ja lisätietoa ==
Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech

&lt;references /&gt;

== Tekijät ==

'''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025'''

Paavo Heiskanen (pj)

Sakari Kouti

Iida Laurila (siht)

Milja Lempinen

Roope Marttila

Jani Moliis

Juha Mäkeläinen

Antti Poikola (pj)

Tapio Pesola

Anton Satamo (taitto)

Henry Scheinin (siht)

Reetta Välimäki

Jesse Weckroth

Lisenssi CC BY-SA 4.0


Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita.

Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]]</text>
      <sha1>qsdwfxne597w72cr363cqlcy0lmokbr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan</title>
    <ns>0</ns>
    <id>26148</id>
    <revision>
      <id>130671</id>
      <timestamp>2026-07-04T20:12:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tpheiska</username>
        <id>393</id>
      </contributor>
      <comment>Ak: Uusi sivu: ''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026''  '''Työryhmän tarkoitus'''  Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottu...</comment>
      <origin>130671</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="106542" sha1="qsdwfxne597w72cr363cqlcy0lmokbr" xml:space="preserve">''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026''

'''Työryhmän tarkoitus'''

Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin
kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät.

== Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan ==

=== Tiivistelmä ===
Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa,
Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi&lt;ref&gt;European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref2&quot;&gt;“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref3&quot;&gt;“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual-
report-2021.pdf.&lt;/ref&gt; . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat&lt;ref name=&quot;ref3&quot; /&gt;.

Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. 

Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. 

Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan.

== Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle ==
Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää
käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki.

Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia
yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet.

Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin
vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit
ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja
edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin
positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin.

Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin
sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten
resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään&lt;ref name=&quot;ref2&quot; /&gt; myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin.

== Kriittiset teknologia-alueet ==
Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin
raamina&lt;ref&gt;“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023  C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.&lt;/ref&gt;. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.&lt;ref&gt;“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”.
https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.&lt;/ref&gt; Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. 

Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä&lt;ref&gt; “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen&lt;/ref&gt;.

'''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:'''
# '''AI''' - Tekoälyteknologiat
# '''Digi''' - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat
# Energia - Energiateknologiat
# Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät
# '''Bio''' - Bioteknologiat
# Sensori - Sensoriteknologiat
# Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat
# Kvantti - Kvanttiteknologiat
# '''Siru''' - Edistyneet puolijohdeteknologiat
# Avaruus - Avaruusteknologiat

[[File:Teknologiamatriisi.png|thumb|Teknologia-alueet vs. politiikan osa-alueet]]

=== Tekoälyteknologiat ===
Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen
kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen,
ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen
itsenäisesti&lt;ref&gt;“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.&lt;/ref&gt;.

Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin&lt;ref name=”r8”&gt; A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.&lt;/ref&gt;.
Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen
kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen.

EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi
Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. &lt;ref name=&quot;r9&quot;&gt;“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.&lt;/ref&gt; Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi&lt;ref name=&quot;r10&quot;&gt;Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.&lt;/ref&gt;. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia-, turvallisuus-&lt;ref name=&quot;r11&quot;&gt;V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583&lt;/ref&gt; ja talous/työllisyysnäkökulmat.

=== Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ===
Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita
ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. 

Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST&lt;ref name=&quot;r12&quot;&gt;“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.&lt;/ref&gt; tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. 

Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia.

=== Energiateknologiat ===
Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia
ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. 

Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot&lt;ref name=&quot;r13&quot;&gt;“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.&lt;/ref&gt; voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset.

Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia&lt;ref name=&quot;r14&quot;&gt;P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.&lt;/ref&gt;. Kotitaloudet
voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina
akkuteknologian kehittyessä.

=== Robotiikka ja autonomiset järjestelmät ===
Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. 

Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi.

Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä&lt;ref name=&quot;r15&quot;&gt;“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.&lt;/ref&gt;. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja.

=== Bioteknologiat ===
Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja,
soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa
tai teollisuudessa.&lt;ref name=&quot;r16&quot;&gt;“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.&lt;/ref&gt;. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu&lt;ref name=&quot;r17&quot;&gt;“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.&lt;/ref&gt; on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä.

Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia
menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä&lt;ref name=&quot;r18&quot;&gt;“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.&lt;/ref&gt;. Bioinformatiikan merkitys
analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka,
proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin&lt;ref name=&quot;r19&quot;&gt;“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.&lt;/ref&gt;. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia
laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. 

CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden&lt;ref name=&quot;r20&quot;&gt;“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.&lt;/ref&gt; korjaamisen&lt;ref name=&quot;r21&quot;&gt;“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.&lt;/ref&gt;.
Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin&lt;ref name=&quot;r22&quot;&gt;“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.&lt;/ref&gt;.
Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten
lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen
geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa&lt;ref name=&quot;r23&quot;&gt;“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.&lt;/ref&gt;.
Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät.

=== Sensoriteknologiat ===
Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit
tutkajärjestelmät.

Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa.

Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille.

=== Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat ===
Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta.

Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin.
Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa.

Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön.

=== Kvanttiteknologiat ===
Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta&lt;ref name=&quot;r24&quot;&gt;“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf&lt;/ref&gt;.

Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen.

Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden
tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen.

Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi.
Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille.

Suomi on julkaissut kvanttistrategian&lt;ref name=&quot;r25&quot;&gt;“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249&lt;/ref&gt;.

=== Edistyneet puolijohdeteknologiat ===
Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai
mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun
muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen
perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä
mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä
puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen
käytettäviä laitteita.

Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n&lt;ref name=&quot;r26&quot;&gt;“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence&lt;/ref&gt;,
sensorien&lt;ref name=&quot;r27&quot;&gt;D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.&lt;/ref&gt; ja avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r28&quot;&gt;“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.&lt;/ref&gt; mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa&lt;ref name=&quot;r29&quot;&gt;“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.&lt;/ref&gt; ja korkeiden
taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan
pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut
kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä&lt;ref name=&quot;r30&quot;&gt;“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.&lt;/ref&gt;.

Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien
valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi&lt;ref name=&quot;r31&quot;&gt;“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.&lt;/ref&gt; parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on
yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi.

=== Avaruusteknologiat ===
Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin
läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset
valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan
valtiollisten toimijoiden hallinnassa.

Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.&lt;ref name=&quot;r32&quot;&gt;Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.&lt;/ref&gt;

== Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla ==
Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä,
jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.
Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen
politiikassaan, tosissaan ja ajoissa.

=== Innovaatiopolitiikka ===
Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista,
kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia
radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja
GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle
rakennettujen palveluiden perustana.

Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja.
Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on
suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön&lt;ref name=&quot;r33&quot;&gt;G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace&lt;/ref&gt;. Suomi ja Eurooppa ovat tällä
hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla,
esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii
koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja.

Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina.
Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä
hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin&lt;ref name=&quot;r34&quot;&gt;G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.&lt;/ref&gt;. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU-
alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei
kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen.

Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös
yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso
kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea
ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa
esimerkiksi alennetulla hinnalla.

TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten
ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään.
Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan.

Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot
innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla
osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen
tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan
kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö.

=== Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ===
Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä
on teknologian kehitys&lt;ref name=&quot;r35&quot;&gt;MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.&lt;/ref&gt;. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin
nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös
se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä
valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla.

Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat
asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen
kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten
asejärjestelmien kehittämistä.

Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä,
mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä
virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus
teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa&lt;ref name=&quot;r36&quot;&gt;B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.&lt;/ref&gt;.
Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat.
Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi
harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat
monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä
vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin&lt;ref name=&quot;r37&quot;&gt;“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.&lt;/ref&gt;, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin
yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille&lt;ref name=&quot;r38&quot;&gt;“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.&lt;/ref&gt;. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa&lt;ref name=&quot;r39&quot;&gt;M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.&lt;/ref&gt;. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta.

Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten
asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla
muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden
suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä
viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien
kehittämisen sotilaskäyttöön.

Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä&lt;ref name=&quot;r40&quot;&gt;“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.&lt;/ref&gt;.
Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin
kymmenen miljardia dollaria&lt;ref name=&quot;r41&quot;&gt;“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.&lt;/ref&gt;. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin
tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan
Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi.

Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS-tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan&lt;ref name=&quot;r42&quot;&gt;“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.&lt;/ref&gt;.

=== Ympäristö- ja ilmastopolitiikka ===
Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten &lt;ref name=&quot;r43&quot;&gt;“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.&lt;/ref&gt;. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen
voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset
skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty&lt;ref name=&quot;r44&quot;&gt;CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon
uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi&lt;ref name=&quot;r45&quot;&gt;F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.&lt;/ref&gt;. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien
teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian
kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä.

Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita&lt;ref name=&quot;r46&quot;&gt;“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.&lt;/ref&gt; sekä kestävät paremmin kuivuutta&lt;ref name=&quot;r47&quot;&gt;A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.&lt;/ref&gt; tai tautipaineita&lt;ref name=&quot;r48&quot;&gt;H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.&lt;/ref&gt;. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista&lt;ref name=&quot;r49&quot;&gt;J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen
ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää
tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen&lt;ref name=&quot;r50&quot;&gt;S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.&lt;/ref&gt;, energiatehokkuuteen&lt;ref name=&quot;r51&quot;&gt;T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.&lt;/ref&gt; ja jätteen vähentämiseen&lt;ref name=&quot;r52&quot;&gt;R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.&lt;/ref&gt;. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r53&quot;&gt;J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.&lt;/ref&gt; avulla. 

Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa&lt;ref name=&quot;r54&quot;&gt;https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.&lt;/ref&gt; ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa&lt;ref name=&quot;r55&quot;&gt;K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.&lt;/ref&gt;. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista&lt;ref name=&quot;r56&quot;&gt;“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.&lt;/ref&gt; ja sen vaikutusten lieventämistä&lt;ref name=&quot;r57&quot;&gt;“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.&lt;/ref&gt;. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen&lt;ref name=&quot;r58&quot;&gt;“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.&lt;/ref&gt;.

Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista,
hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys
toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle
kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön
vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina.

Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin
muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa
tietoa koko elinkaaren ajan&lt;ref name=&quot;r59&quot;&gt; “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability&lt;/ref&gt;. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla.
Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien
tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi.

Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista.

Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä&lt;ref name=&quot;ref60&quot;&gt;“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf&lt;/ref&gt;. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.&lt;ref name=&quot;r61&quot;&gt;“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.&lt;/ref&gt; Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista&lt;ref name=&quot;r62&quot;&gt;J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/&lt;/ref&gt;.

Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana&lt;ref name=&quot;r63&quot;&gt;M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.&lt;/ref&gt;. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin&lt;ref name=&quot;r64&quot;&gt;“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.&lt;/ref&gt;.

=== Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka ===
Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä
ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin&lt;ref name=&quot;r65&quot;&gt;“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.&lt;/ref&gt;. Uusien
syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti.

Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi.

Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle.

Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme
palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen
vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet,
toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja
organisaatiotasoilla.

Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta
työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä
tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin
ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa
asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi
viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen
robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit
tulevat markkinoille&lt;ref name=&quot;r66&quot;&gt;A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.&lt;/ref&gt;.

Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin&lt;ref name=&quot;r67&quot;&gt;“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.&lt;/ref&gt; mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 %
organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu.

Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä
automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin
mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 %
myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen
määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on
vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää.

Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi.
Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja
hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa.

=== Koulutus- ja osaamispolitiikka ===
Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen
tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen
tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja.

Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille.

Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa.

Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella.

Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly
tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja
asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot
ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.&lt;ref name=&quot;r68&quot;&gt;Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.&lt;/ref&gt; 

Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi.

Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei?

Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa
tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista?

=== Terveyspolitiikka ===
Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian&lt;ref name=&quot;r69&quot;&gt;“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.&lt;/ref&gt; ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä.

Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa&lt;ref name=&quot;r70&quot;&gt;“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.&lt;/ref&gt;, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia&lt;ref name=&quot;r71&quot;&gt;“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.&lt;/ref&gt;. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista&lt;ref name=&quot;r72&quot;&gt;E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.&lt;/ref&gt;. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa &lt;ref name=&quot;r73&quot;&gt;“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.&lt;/ref&gt;. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää
niiden paranemista ja uusiutumista&lt;ref name=&quot;r74&quot;&gt;“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.&lt;/ref&gt;. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan&lt;ref name=&quot;r75&quot;&gt;“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.&lt;/ref&gt;. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin&lt;ref name=&quot;r76&quot;&gt;“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.&lt;/ref&gt;. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset&lt;ref name=&quot;r77&quot;&gt;“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.&lt;/ref&gt;.

Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene&lt;ref name=&quot;r78&quot;&gt;“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia
eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet.

Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet.

Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen,
on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää
tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja
kriisitilanteissa.

Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja
polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät
pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään
iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä
hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva
terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa.

Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia
terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain&lt;ref name=&quot;r79&quot;&gt;Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.&lt;/ref&gt; ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä&lt;ref name=&quot;r80&quot;&gt;“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.&lt;/ref&gt;.

Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian
mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)&lt;ref name=&quot;r81&quot;&gt;J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.&lt;/ref&gt;. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja&lt;ref name=&quot;r82&quot;&gt;S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.&lt;/ref&gt;.

Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin &lt;ref name=&quot;r83&quot;&gt;“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.&lt;/ref&gt;. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista&lt;ref name=&quot;r84&quot;&gt;“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.&lt;/ref&gt;. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti &lt;ref name=&quot;r85&quot;&gt;“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.&lt;/ref&gt;.

Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua uokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä.

Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan&lt;ref name=&quot;r86&quot;&gt;“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.&lt;/ref&gt;, implanttien&lt;ref name=&quot;r87&quot;&gt;“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.&lt;/ref&gt; ja älylääkkeiden&lt;ref name=&quot;r88&quot;&gt;M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.&lt;/ref&gt; avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen.

Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus.

* '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP-menettelyn mukaan.

*'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida.

* '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman
terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa.

* '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta.

* '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle.

* '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi.

=== Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet ===
Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä.

On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle?

Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta.

Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa.

Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot.

Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin.

Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin.

Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta.

Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin.

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä
voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja.

Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen&lt;ref name=&quot;r89&quot;&gt;M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.&lt;/ref&gt;.

Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita&lt;ref name=&quot;r90&quot;&gt;“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.&lt;/ref&gt;.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia&lt;ref name=&quot;r91&quot;&gt;A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.&lt;/ref&gt;.

Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta&lt;ref name=&quot;r92&quot;&gt;“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.&lt;/ref&gt;.
Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta&lt;ref name=&quot;r93&quot;&gt;C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.&lt;/ref&gt;. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia.

=== Veropolitiikka ===
Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei
vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden
kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden
erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria
työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain
harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti.
Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden
vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri
verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen &quot;yksisarvinen&quot; eli
startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja
kaikki muu olisi automatisoitua.

Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion
nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja
automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä
kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole &quot;robotti vie työpaikat&quot; vaan
&quot;robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja&quot;. Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on
työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu
kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata.

Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen
veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain
määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen
osuutta.

Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat
lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa
työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin
määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin
määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli
vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten
tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen
kantansa robottiverolle.

Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin
kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta
Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää
tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa
suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys
veropohjassa vähenee.

Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin
automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman
ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa
palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden
dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja
omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden.

Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen
työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi
tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän
sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi
helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia.

Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille.
Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat
palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista
liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille
digialustoille.

Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla
painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen
kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä,
onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös
toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten
teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä.

Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja
käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan
yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. 

Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä&lt;ref name=&quot;r94&quot;&gt;“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.&lt;/ref&gt;. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin.

=== Energiapolitiikka ===
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen.

Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan.

Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina.

Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena&lt;ref name=&quot;r95&quot;&gt;Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.&lt;/ref&gt;. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi.

Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden
tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia&lt;ref name=&quot;r96&quot;&gt;F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.&lt;/ref&gt; nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista.
 
Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja.

Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan
huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä.

Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä.

=== Kulttuuripolitiikka ===
Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien
kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä
tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso
on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa
osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina&lt;ref name=&quot;r97&quot;&gt;B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.&lt;/ref&gt;. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide&lt;ref name=&quot;r98&quot;&gt;A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/.tibtech.2015.09.011.&lt;/ref&gt; tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. 

Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen&lt;ref name=&quot;r99&quot;&gt;“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.&lt;/ref&gt;. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja
sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan
edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja
tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen&lt;ref name=&quot;r100&quot;&gt;R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.&lt;/ref&gt;. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä&lt;ref name=&quot;r101&quot;&gt;“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.&lt;/ref&gt;. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja
kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä.

Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat
sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista
sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu
algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa
käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän
alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava &quot;algoritmin
murtamiseen&quot;, eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan
pyrkimykset.&lt;ref name=&quot;r102&quot;&gt;“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.&lt;/ref&gt; 

Tekijänoikeus&lt;ref name=&quot;r103&quot;&gt;FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.&lt;/ref&gt; edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”&lt;ref name=&quot;r104&quot;&gt;“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.&lt;/ref&gt;, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien
kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole
enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää
tekijänoikeuksien syntymistä. 

Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston
tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja
tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama
aineisto rikkoa tekijänoikeuksia&lt;ref name=&quot;r105&quot;&gt;“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.&lt;/ref&gt;. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan&lt;ref name=&quot;r106&quot;&gt;“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.&lt;/ref&gt; ja DSM-direktiivin&lt;ref name=&quot;r107&quot;&gt;Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.&lt;/ref&gt; toimeenpano&lt;ref name=&quot;r108&quot;&gt;“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.&lt;/ref&gt; tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa.

== Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä ==

Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin.

Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja.

Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin.

Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi.

Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan.

Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa&lt;ref name=&quot;r109&quot;&gt;N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.&lt;/ref&gt;, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi.

Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia&lt;ref name=&quot;r110&quot;&gt;O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.&lt;/ref&gt;. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden
toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta.

Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin.
Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö&lt;ref name=&quot;r111&quot;&gt;H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.&lt;/ref&gt; on välttämätöntä. Työelämässä
syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja
toimintatapoihin.

Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa.

Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan.

Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. 

Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä.

Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon&lt;ref name=&quot;r112&quot;&gt;“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.&lt;/ref&gt;, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen.

Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa
ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on
akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan
siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita,
missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin
suuntaan halutaan kiihdyttää.

Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida
tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi.

== Kirjallisuutta ==
* [https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen//#gf_48 Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024]
* Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019.
* Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017.
* [https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus-tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025], Valtioneuvosto
* [https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle], McKinsey, 2024.
* [https://radar.gesda.global/ GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä]
* Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009.
* Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007.
* Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003
* [https://www.technologyreview.com/2025/05/12/1116295/how-a-new-type-of-ai-is-helping-police-skirt-facial-recognition-bans/ How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans], MIT Technology Review, 2025
* Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012.
* Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023.
* Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023
* [https://www.sto.nato.int/Pages/default.aspx Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1]
* [https://www.canarymedia.com/articles/clean-energy/ramez-naam-and-david-roberts-go-deep-on-the-future-of-clean-energy Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy]
* [https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf/f4afbaf8-b8ec-40bf-87d6-9b5a0608a880/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti]
* [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166245 Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo], Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025
* [https://tietopolitiikka.fi/2024/11/14/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/ Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024]
* [https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-01/VTT-syvateknologian-taskukirja.pdf VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022]
* [https://www.amazon.com/Will-Robots-Take-Your-Job/dp/1509509569 Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017]

== Lähteet ja lisätietoa ==
Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech

&lt;references /&gt;

== Tekijät ==

'''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025'''

Paavo Heiskanen (pj)

Sakari Kouti

Iida Laurila (siht)

Milja Lempinen

Roope Marttila

Jani Moliis

Juha Mäkeläinen

Antti Poikola (pj)

Tapio Pesola

Anton Satamo (taitto)

Henry Scheinin (siht)

Reetta Välimäki

Jesse Weckroth

Lisenssi CC BY-SA 4.0


Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita.

Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]]</text>
      <sha1>qsdwfxne597w72cr363cqlcy0lmokbr</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130672</id>
      <parentid>130671</parentid>
      <timestamp>2026-07-04T20:20:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tpheiska</username>
        <id>393</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>130672</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="106542" sha1="595iynyv2qqsascu35j8sg7zyyx1gim" xml:space="preserve">''Vihreiden syväteknologiaryhmä, 3.7.2026''

'''Työryhmän tarkoitus'''

Syväteknologiat ovat teknologia-alueita, joissa tieteeseen perustuvat läpimurrot voivat nopeasti muuttaa perustavanlaatuisesti yrityskenttää ja yhteiskunnan toimintoja. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi tekoäly, autonomiset robotit, nanoteknologia, kvanttitietokoneet ja bioteknologia. Työryhmän tehtävä on tuottaa keskustelupaperi, jossa kartoitetaan syväteknologioiden poliittisia ulottuvuuksia: millaisten kysymysten eteen todennäköisesti joudumme tulevaisuudessa, kun syväteknologiat kehittyvät ja yleistyvät? Mitä eettisiä kysymyksiä teknologioihin liittyy? Mikä voisi olla Vihreiden lähestymistapa? Keskustelupaperin
kirjoittamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on järjestää puolueen sisällä keskusteluja ja työpajoja aiheesta. Tavoitteena on selkeä näkymä syväteknologioista ja siitä, millaisia poliittisen linjaamisen tarpeita ne herättävät.

== Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan ==

=== Tiivistelmä ===
Syväteknologiat ovat teknologisia kehityskulkuja, jotka pystyvät nopeasti, laaja-alaisesti ja usein peruuttamattomalla tavalla muuttamaan talouden ja yhteiskunnan toimintaa. Syväteknologioiden kehittäminen on tunnistettu muun muassa Euroopan komissiossa,
Natossa ja useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa strategisesti tärkeäksi&lt;ref&gt;European Defence Agency., Enhancing EU military capabilities beyond 2040: main findings from the 2023 long term assessment of the Capability Development Plan. LU: Publications Office, 2023. https://data.europa.eu/doi/10.2836/360180.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref2&quot;&gt;“COMMISSION RECOMMENDATION of 3.10.2023 on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_ACT_part1_v8.pdf.&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;,&lt;/sup&gt;&lt;ref name=&quot;ref3&quot;&gt;“NATO ADVISORY GROUP ON EMERGING AND DISRUPTIVE TECHNOLOGIES ANNUAL REPORT 2021.” NATO, 2021. https://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pdf/2022/7/pdf/220715-EDT-adv-grp-annual-
report-2021.pdf.&lt;/ref&gt; . Syväteknologioiden lisäksi käytetään myös termiä nousevat ja murrosteknologiat&lt;ref name=&quot;ref3&quot; /&gt;.

Syväteknologioiden vaikutukset yhteiskuntaan ovat suuria, muutos on väistämätön ja siihen pitää pystyä reagoimaan poliittisin päätöksin. Myös päättämättä jättäminen on teko, koska tällöin annamme yhteiskunnallisen muutoksen tapahtua ilman poliittista ohjausta ja sääntelyä. Syväteknologioihin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia – Vihreiden täytyy tiedostaa nämä sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. 

Voidaksemme käydä tietopohjaista keskustelua syväteknologioista, meidän on ymmärrettävä niitä paremmin. Tällä paperilla pyritään herättämään keskustelua vaikeistakin aiheista ja ohjaamaan vihreää politiikkaa ja ohjelmatyötä suuntaan, joka huomioi tasapainoisesti teknologiakehityksen uhat ja mahdollisuudet. Syväteknologiat vaikuttavat nyt jo lyhyellä muutaman vuoden aikajänteellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä ja keskustelupaperissa olemme pyrkineet huomioimaan molemmat. 

Teknologian kehitys on paikoin erittäin nopeaa ja tämä keskustelupaperi antaa aiheesta kirjoitushetken tilannekuvan.

== Syväteknologioiden merkitys yhteiskunnalle ==
Syväteknologioiden taustalla on tutkimus-, kehitys- ja liiketoimintaa, joka lopulta synnyttää
käänteentekeviä, kokonaan uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin. Vaikutuspiirissä olemme me kaikki.

Syväteknologiat eivät ole uusi asia, vaan niitä on ollut läpi historian. Ajan myötä syväteknologia
yleistyy huipputeknologiaksi ja jossain vaiheessa jokapäiväiseksi teknologiaksi. Esimerkkejä ovat höyryvoima, sähkö, antibiootit ja Internet.

Nykyinen erittäin nopea teknologinen kehitys johtaa väistämättä vaikeasti ennakoitaviin
vaikutuksiin. Esimerkiksi ihmisen geneettisen koodin purkamiseen käytettävät sekvensserit
ovat nykyään helppokäyttöisiä ja hinnaltaan vain pienen henkilöauton luokkaa. Helppous ja
edullisuus johtavat teknologian yleistymiseen ja siitä johtuviin meille vielä tuntemattomiin
positiivisiin ja negatiivisiin seurauksiin.

Muita mahdollisuuksia olisi osallistuminen ilmastokriisin torjuntaan, kriisin vaikutuksiin
sopeutumiseen, sekä terveydenhuollon, energian, ruuan ja muiden elämälle keskeisten
resurssien riittävyyden ratkaisemiseen. Toisaalta syväteknologioihin liitetään&lt;ref name=&quot;ref2&quot; /&gt; myös merkittäviä riskejä erityisesti niiden muutosvoimaisuuden sekä yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön (ns. kaksoiskäyttö) takia. Niitä voitaisiin soveltaa myös ihmisoikeusloukkauksiin.

== Kriittiset teknologia-alueet ==
Komissio on julkaissut 10 kriittisen teknologian listan, jota käytetään tämän keskustelupaperin
raamina&lt;ref&gt;“ANNEX to the Strasbourg, 3.10.2023  C(2023) 6689 final ANNEX Commission Recommendation on critical technology areas for the EU’s economic security for further risk assessment with Member States.” European Commission, Mar. 10, 2023. https://defence-industry-space.ec.europa.eu/system/files/2023-10/C_2023_6689_1_EN_annexe_acte_autonome_part1_v9.pdf.&lt;/ref&gt;. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat kehittyneet viestinnän, navigaation ja digitalisaation teknologiat, sensoriteknologiat, avaruus- ja rakettiteknologia, energia-ala, robotiikka ja autonomiset järjestelmät sekä materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat. Seuraavassa taulukossa on tunnistettu kahdeksan vihreille tärkeää aihealuetta ja esitetty suuntaa antavasti, mitkä teknologioista ovat kaikkein merkityksellisimpiä minkäkin aihealueen osalta. Lisäksi komissio on suositellut erityistä riskiarviointia neljälle teknologia-alueelle, jotka on tummennettu alla olevassa listauksessa.&lt;ref&gt;“Komissio suosittelee riskinarviointia neljällä kriittisellä teknologia-alalla: kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.”.
https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/komissio-suosittelee-riskinarviointia-neljalla-kriittisella-teknologia-alalla-kehittynyt-2023-10-03_fi.&lt;/ref&gt; Seuraavassa luvussa käydään nämä 10 aihealuetta tarkemmin läpi ja kuvataan teknologioiden vaikutuksia esimerkein. 

Teknologia-alueet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan läpimurrot yhdellä osa-alueella vaikuttavat kehitykseen muilla alueilla. Esimerkiksi energiateknologioiden kehitys riippuu tarvittavien materiaalien saatavuudesta ja tekoälyn käytöstä&lt;ref&gt; “VTT historialliseen yhteistyöhön | VTT.” https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vtt-historialliseen-yhteistyohon-yhdysvaltalaistahojen-kanssa-kaupallinen&lt;/ref&gt;.

'''Kriittiset teknologia-alueet EU:n listauksessa ovat:'''
# '''AI''' - Tekoälyteknologiat
# '''Digi''' - Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat
# Energia - Energiateknologiat
# Robo - Robotiikka ja autonomiset järjestelmät
# '''Bio''' - Bioteknologiat
# Sensori - Sensoriteknologiat
# Materiaali - Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat
# Kvantti - Kvanttiteknologiat
# '''Siru''' - Edistyneet puolijohdeteknologiat
# Avaruus - Avaruusteknologiat

[[File:Teknologiamatriisi.png|thumb|Teknologia-alueet vs. politiikan osa-alueet]]

=== Tekoälyteknologiat ===
Tekoälyteknologioilla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja tai koneita, jotka kykenevät ihmisen
kognitiivisia kykyjä vastaaviin suorituksiin, kuten esimerkiksi hahmontunnistukseen,
ongelmanratkaisuun, kuvien ja tekstin tuottamiseen sekä uusien asioiden oppimiseen
itsenäisesti&lt;ref&gt;“artificial intelligence.” https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/artificial-intelligence.&lt;/ref&gt;.

Suuren yleisön keskuuteen tekoäly murtautui marraskuussa 2022, kun ChatGPT julkaistiin&lt;ref name=”r8”&gt; A. Haleem, M. Javaid, and R. P. Singh, “An era of ChatGPT as a significant futuristic support tool: A study on features, abilities, and challenges,” BenchCouncil Trans. Benchmarks Stand. Eval., vol. 2, no. 4, p. 100089, Oct. 2022, doi: 10.1016/j.tbench.2023.100089.&lt;/ref&gt;.
Nykyisin tekoälyllä tarkoitetaan useimmiten generatiivista tekoälyä, joka kykenee luonnollisen
kielen, kuvien, videoiden ja muun merkityksellisen sisällön tuottamiseen.

EU:n jaottelussa tekoälyteknologioiden alle kuuluu myös suurteholaskenta. Esimerkiksi
Euroopan yhteinen supertietokoneverkostohanke EuroHPC JU on valinnut merkittäviä teknologiahankkeita, joilla pyritään luomaan eurooppalainen korkean laskentakapasiteetin tietokoneverkosto. &lt;ref name=&quot;r9&quot;&gt;“The European High Performance Computing Joint Undertaking | Shaping Europe’s digital future.” https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/high-performance-computing-joint- undertaking.&lt;/ref&gt; Suomesta mukana on Kajaanissa sijaitseva laskentakeskus Lumi&lt;ref name=&quot;r10&quot;&gt;Taru Virtanen, “A new pan-European supercomputer and a European Union AI Factory to be placed in Finland,” CSC. https://csc.fi/en/media-release/new-pan-european- supercomputer-and-eu-ai-factory-in-finland/.&lt;/ref&gt;. Datakeskushankkeita voidaan tarkastella monista eri lähtökohdista, mukaan lukien energia-, turvallisuus-&lt;ref name=&quot;r11&quot;&gt;V. Lehdonvirta, “Datakeskusinvestoinnit Suomeen hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?,” Apr. 14, 2025, Social Science Research Network, Rochester, NY: 5216583. Accessed: Apr. 14, 2025. [Online]. Available: https://papers.ssrn.com/abstract=5216583&lt;/ref&gt; ja talous/työllisyysnäkökulmat.

=== Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ===
Euroopan komission teknologialistauksessa edistyneitä viestintä- ja digitaalisia teknologioita
ovat kommunikaatioteknologiat mukaan lukien 6G-verkot, kyberturvallisuus- ja valvontateknologiat, esineiden internet (IoT), virtuaalitodellisuudet, lohkoketjuteknologiat sekä ohjaus-, navigointi- ja paikannusteknologiat. 

Yhdysvaltain kauppaministeriön alainen Yhdysvaltain standardisointi- ja teknologiainstituutti NIST&lt;ref name=&quot;r12&quot;&gt;“Quantum Communications and Networks | NIST.” https://www.nist.gov/programs- projects/quantum-communications-and-networks.&lt;/ref&gt; tarkoittaa edistyneillä viestintäteknologioilla radioteknologian kehittämisohjelmia, kuten esimerkiksi Open RANia (ORAN), spektrin jakoa, seuraavien sukupolvien matkaviestintää tai kvanttiviestintää. 

Edistyneet viestintä- ja digitaaliset teknologiat ovat strategisesti merkittäviä ja niiden kehittämiseen käytetään merkittäviä taloudellisia panostuksia.

=== Energiateknologiat ===
Energiasektorin syväteknologioilla tarkoitetaan sekä energian tuottamista että sen varastointia
ja siirtoa. Energiantuotannossa syväteknologiat ovat fuusioteknologia, uudenlaiset ydinreaktorit ja niiden ydinpolttoaineen rikastus, kierrätys sekä muunnosprosessit. Energian siirrossa ja varastoinnissa lupaavia mahdollisuuksia on vetyteknologioissa ja uusissa päästöttömissä polttoaineissa sekä älykkäissä sähköverkoissa. 

Fuusiovoimalaitokset ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään, mutta kaupallinen käyttö ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Aurinkopaneeleissa teknologiset läpimurrot&lt;ref name=&quot;r13&quot;&gt;“Super-efficient solar cells: 10 Breakthrough Technologies 2024,” MIT Technology Review. https://www.technologyreview.com/2024/01/08/1085124/super-efficient-solar-cells- breakthrough-technologies/.&lt;/ref&gt; voivat mahdollistaa sekä paremman hyötysuhteen aurinkokennot että alemmat tuotantokustannukset.

Älykkäissä sähköverkoissa tekoälyn käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia&lt;ref name=&quot;r14&quot;&gt;P. B et al., “Deep Learning for Intelligent Demand Response and Smart Grids: A Comprehensive Survey,” Jan. 20, 2021, arXiv: arXiv:2101.08013. doi:10.48550/arXiv.2101.08013.&lt;/ref&gt;. Kotitaloudet
voivat olla sekä sähkön tuottajia että kuluttajia, ja kodit voivat toimia sähköenergiavarastoina
akkuteknologian kehittyessä.

=== Robotiikka ja autonomiset järjestelmät ===
Viime vuosisadan automaatio mahdollisti paikallaan toimivia laitteita, kuten pyykinpesukoneita koteihin tai hitsausrobotteja tehtaisiin. Robotiikalla tarkoitetaan automatisoituja laitteita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti ympäristössämme. Robottiruohonleikkurien, maatalouskoneiden ja kauppalähettien lisäksi esimerkiksi itseohjautuvia takseja on toiminnassa rajoitetuissa olosuhteissa mm. San Franciscossa. 

Robotit kykenevät työskentelemään ihmiselle vaarallisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi veden alla. Tekoälyn kehittymisen myötä autonomisten järjestelmien sovelluskohteet lisääntyvät merkittävästi.

Myös ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen etenee nopeasti ja markkinoille on tulossa humanoidirobotteja, jotka selviävät itsenäisesti melko rajaamattomassa ympäristössä&lt;ref name=&quot;r15&quot;&gt;“Top 24 Humanoid Robots in Use Right Now,” https://builtin.com/robotics/humanoid- robots.&lt;/ref&gt;. Riittävän kyvykäs tekoäly mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen, jolloin erilaisia tehtäviä varten ei enää tarvita erikoistuneita robotteja. Ihmismäinen robotti voi toimia palvelu-, hoiva- ja koulutustehtävissä tarvittaessa hyödyntäen ihmisten käyttämiä työkaluja.

=== Bioteknologiat ===
Bioteknologiat ovat tekniikoita ja tieteellisiä menetelmiä, joissa käytetään eläviä organismeja,
soluja, niiden osia tai biologisia prosesseja esimerkiksi lääketieteessä, elintarviketuotannossa
tai teollisuudessa.&lt;ref name=&quot;r16&quot;&gt;“Biotekniikka:biotekniikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:biotekniikka.&lt;/ref&gt;. Useat bioteknologiat ovat jo käytössä olevaa huipputeknologiaa. Geenimuuntelu&lt;ref name=&quot;r17&quot;&gt;“Biotekniikka:genomin muokkaus – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biotekniikka:genomin_muokkaus.&lt;/ref&gt; on jalostuksessa arkipäivää, teollisuudessa biotekniikka on mukana esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa sekä jätteenkäsittelyssä.

Bioinformatiikka on monitieteellinen tutkimusala, joka kehittää ja soveltaa laskennallisia
menetelmiä biologisen ja lääketieteellisen datan käsittelyssä&lt;ref name=&quot;r18&quot;&gt;“Voiko lääketieteellistä tutkimusta ja täsmähoitoja olla olemassa ilman bioinformatiikkaa?” https://www.duodecimlehti.fi/duo18078.&lt;/ref&gt;. Bioinformatiikan merkitys
analytiikassa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten uuden sukupolven sekvensointitekniikoiden, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, transkriptomiikka, epigenomiikka,
proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin&lt;ref name=&quot;r19&quot;&gt;“‘Omiikat’ tulevat - yksi geeni ei enää riitä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo92990.&lt;/ref&gt;. Yhden geenin sijaan voidaan samaan aikaan tutkia koko genomia, geenien aktiivisuutta, kaikkia proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jopa solutason tarkkuudella. Tekoälyä, laskentatehoa ja uusia
laskennallisia menetelmiä kehittämällä ja integroimalla laajaan terveysdataan ala tulee jatkossakin olemaan lääketieteen innovaatioiden eturintamassa. 

CRISPR-geeniteknologia mahdollistaa eliöiden perimän tehokkaan muokkaamisen, uudenlaiset syöpähoidot ja sairauksia aiheuttavien geenivirheiden&lt;ref name=&quot;r20&quot;&gt;“Sairauksien periytyvyys,” Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00985.&lt;/ref&gt; korjaamisen&lt;ref name=&quot;r21&quot;&gt;“Ihmisalkion genomia muunneltu CRISPR/Cas-menetelmällä.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12392.&lt;/ref&gt;.
Geeniterapiat jaetaan somaattisiin ja ituradan geeniterapioihin&lt;ref name=&quot;r22&quot;&gt;“Ihmisen geeniterapiassa avautuu uusia mahdollisuuksia.” https://www.duodecimlehti.fi/duo12927.&lt;/ref&gt;.
Somaattisessa geeniterapiassa hoito kohdistetaan kehon somaattisiin eli muihin kuin sukusoluihin, kuten
lihas-, maksa- tai immuunisoluihin, eikä geneettinen muutos periydy jälkeläisille. Somaattinen
geeniterapia on tulossa osaksi joidenkin syöpien ja perinnöllisten sairauksien hoitoa&lt;ref name=&quot;r23&quot;&gt;“Geenihoitojen menetelmät ja kliininen käyttö.” https://www.duodecimlehti.fi/duo16182.&lt;/ref&gt;.
Ituradan geeniterapia kohdistuu sukusoluihin tai alkion varhaisiin soluihin, jolloin geneettiset muutokset myös periytyvät.

=== Sensoriteknologiat ===
Edistyneet sensoriteknologiat mahdollistavat tarkkojen havaintojen tekemisen muun muassa ihmisen kehosta, maanpinnasta, ilmakehästä ja vedenalaisista ympäristöistä. Näihin teknologioihin kuuluvat esimerkiksi biosensorit, elektro-optiset mittalaitteet ja modernit
tutkajärjestelmät.

Sensoriteknologioille on tyypillistä, että kyseistä teknologiaa voidaan soveltaa monilla aloilla. Esimerkiksi spektrin kuvantamista voidaan käyttää kemiallisessa laadunvarmistuksessa, bioteknologiassa tai materiaaliteknologiassa.

Hajautetut anturiverkostot yhdessä tekoälypohjaisen datan analysoinnin kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan, geologiseen tutkimukseen sekä turvallisuussektorille.

=== Materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat ===
Edistyneet materiaalit, valmistusteknologiat ja kierrätysratkaisut muodostavat keskeisen osan modernin teknologian kehityksestä. Nanomateriaalit, älykkäät materiaalit ja edistyneet keraamiset materiaalit tarjoavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten keveyttä, lujuutta ja mukautuvuutta.

Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, mahdollistaa monimutkaisten rakenteiden luomisen nopeasti ja resurssitehokkaasti. Digitaaliohjatut valmistusmenetelmät sekä pienikokoisten laseriin perustuvien koneistus- ja hitsaustekniikoiden kehitys mahdollistavat mittatarkkojen komponenttien valmistamisen esimerkiksi lääketieteen ja avaruusteknologian tarpeisiin.
Nämä teknologiat yhdistävät korkean tarkkuuden ja joustavuuden, lisäävät valmistusprosessien tehokkuutta ja vähentävät materiaalihukkaa.

Hydrometallurginen uutto, bioliuotus ja nanoteknologiaan perustuvat suodatusmenetelmät tarjoavat tapoja kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä pyritään erottamaan arvokkaat metallit uudelleenkäyttöön.

=== Kvanttiteknologiat ===
Kvanttiteknologioilla tarkoitetaan käytännön keinoja, joilla pystytään hallitsemaan ja hyödyntämään nanomittakaavassa tai äärimmäisen matalissa lämpötiloissa havaittavia erittäin häiriöherkkiä kvanttimekaniikan ilmiöitä kuten superpositiota, lomittumista ja kvanttitunneloitumista. Ensimmäiset kaupalliset kvanttitietokoneet tulivat markkinoille 2011, mutta ne keskittyvät rajattuihin optimointiongelmiin. Todelliset käytännölliset ja yleiskäyttöiset kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa. VTT on julkaissut käytännön oppaan kvanttilaskennasta&lt;ref name=&quot;r24&quot;&gt;“Kvanttilaskenta: Käytännön matkaopas tulevaisuuteen.” VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2025/Kvanttilaskenta.pdf&lt;/ref&gt;.

Kvanttilaskennalla voitaisiin ratkaista monimutkaisia ongelmia, kuten optimoida logistiikkaa, mallintaa kemiallisia reaktioita ja nopeuttaa esimerkiksi fuusioreaktorien tai uusien lääkeaineiden suunnittelua. Toimiva kvanttilaskenta mahdollistaa myös nykyisten salausmenetelmien murtamisen.

Kvanttianturit ovat erittäin herkkiä mittalaitteita, joita voidaan käyttää esimerkiksi maanalaisten rakenteiden
tutkimiseen, tarkkojen magneettikuvantamislaitteiden kehittämiseen tai painovoima-aaltojen mittaamiseen.

Kvanttiviestinnässä hyödynnetään kvanttifysiikan lakeja erittäin turvallisen tiedonsiirron mahdollistamiseksi.
Kvanttiavainten jako mahdollistaa suojatun viestinnän salakuunteluyritysten havaitsemisen. Kvanttiviestintä luo pohjan myös maailmanlaajuiselle kvanttitietokoneiden tai kvanttiantureiden hajautetulle viestintäverkolle, kvantti-internetille.

Suomi on julkaissut kvanttistrategian&lt;ref name=&quot;r25&quot;&gt;“Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja.” Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166249&lt;/ref&gt;.

=== Edistyneet puolijohdeteknologiat ===
Puolijohteiden alueella syväteknologiat vievät elektroniikan suorituskyvyn uudelle tasolle tai
mahdollistavat kokonaan uusia käyttökohteita. Edistyneitä puolijohdeteknologioita ovat muun
muassa energiatehokkaat piiriratkaisut, fotoniikan ja kvanttiteknologioiden yhdistäminen
perinteisiin puolijohdeteknologioihin, biologisessa ympäristössä turvalliset puolijohteet, sekä
mikro- ja nanoelektromekaanisten järjestelmien (MEMS ja NEMS) kehitys. Edistyneillä
puolijohdeteknologioilla tarkoitetaan sekä puolijohdetuotteita että niiden valmistamiseen
käytettäviä laitteita.

Korkean suorituskyvyn mikroelektroniikka on monien syväteknologioiden, kuten AI:n&lt;ref name=&quot;r26&quot;&gt;“Semiconductors and Artificial Intelligence - IEEE IRDSTM.” https://irds.ieee.org/topics/semiconductors-and-artificial-intelligence&lt;/ref&gt;,
sensorien&lt;ref name=&quot;r27&quot;&gt;D. L. T. MD, “What are Semiconductor Sensors?,” AZoSensors. https://www.azosensors.com/article.aspx?ArticleID=1583.&lt;/ref&gt; ja avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r28&quot;&gt;“New space semiconductor.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Proba_Missions/New _space_semiconductor.&lt;/ref&gt; mahdollistava teknologia. Toimijat pyrkivät valmistamaan nopeampia prosessoreja, isompia muistimoduuleita, kehittynyttä fotoniikkaa&lt;ref name=&quot;r29&quot;&gt;“Fotoniikka,” Wikipedia. Oct. 05, 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoniikka.&lt;/ref&gt; ja korkeiden
taajuuksien radiotaajuuskomponentteja, sekä samalla kooltaan ja virrankulutukseltaan
pienempiä ja suorituskykyisempiä tuotteita. Mikroelektroniikan laatu on parantunut
kehittyneiden valmistusprosessien ja asiakasvaatimusten tiukkenemisen myötä&lt;ref name=&quot;r30&quot;&gt;“Quality and Risk in Microelectronics: Why Industry and Government Collaboration Is More Important Than Ever,” NSTXL. https://nstxl.org/quality-and-risk-in-microelectronics- why-industry-and-government-collaboration-is-more-important-than-ever/.&lt;/ref&gt;.

Kehittyneet valmistusteknologiat mahdollistavat pienempien ja nopeampien mikropiirien
valmistamisen. Myös uudet puolijohdemateriaalit, kuten esimerkiksi galliumnitridi&lt;ref name=&quot;r31&quot;&gt;“Going GaN: novel chips powering space missions.” https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Going_GaN_novel_c hips_powering_space_missions.&lt;/ref&gt; parantavat komponenttien suorituskykyä. Tekoälyteknologioiden käyttö piirien suunnittelussa on
yleistynyt, mikä tekee monimutkaisen mikroelektroniikan suunnittelun helpommaksi.

=== Avaruusteknologiat ===
Avaruusteknologioiden ennennäkemätön kehitys 2000-luvulla ei rajaudu vain teknologisiin
läpimurtoihin, vaan on laajempi taloudellis-yhteiskunnallinen murros, jonka myötä yritykset
valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluita markkinoille, jotka aiemmin olivat lähes kokonaan
valtiollisten toimijoiden hallinnassa.

Maapallon lähiavaruus mahdollistaa koko maapallon kattavat kaukokartoitus-, kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät periaatteessa kaikkien ihmisten hyödynnettäväksi.&lt;ref name=&quot;r32&quot;&gt;Viite - Tieteen ja teknologian vihreät, “Tieteen ja teknologian vihreiden avaruuspoliittinen kannanotto,” Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry. https://www.viite.fi/2022/12/12/tieteen- ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/.&lt;/ref&gt;

== Syväteknologioiden vaikutuksia politiikan eri alueilla ==
Syväteknologiat eivät muuta Vihreiden periaatteita, mutta ne muuttavat toimintaympäristöä,
jossa rakennamme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.
Tulevaisuuspuolueena Vihreiden on huomioitava tämä toimintaympäristön muuttuminen
politiikassaan, tosissaan ja ajoissa.

=== Innovaatiopolitiikka ===
Syväteknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden kehitystyö on pitkäkestoista,
kallista ja epävarmuuksia täynnä. Onnistuneet innovaatiot voivat muuttaa yhteiskuntia
radikaalisti, kuten aiemmista esimerkeistä tiedämme: Digitaalikameroiden CMOS-kennot ja
GPS-paikannus olivat alun perin julkisin varoin kehitettyjä teknologioita, jotka myöhemmin kaupallistettiin ja toimivat nyt älypuhelimen kaltaisten tuotteiden ja niiden pohjalle
rakennettujen palveluiden perustana.

Innovaatiopolitiikan tulee tukea osaamisen kehittämistä ja houkutella investointeja.
Nimenomaan syväteknologioiden kehitys vaatii huipputason asiantuntijoita. Saksa on
suunnitellut perustavansa huipputeknologiaministeriön&lt;ref name=&quot;r33&quot;&gt;G. Vogel, “Germany to create ‘super–high-tech ministry’ for research, technology, and aerospace,” Science, Nov. 04, 2025. Accessed: Apr. 26, 2025. [Online]. Available: https://www.science.org/content/article/germany-creates-super-high-tech-ministry-research- technology-and-aerospace&lt;/ref&gt;. Suomi ja Eurooppa ovat tällä
hetkellä jääneet jälkeen esimerkiksi tekoälyn ja pilviteknologioiden kehityksessä. Muilla aloilla,
esimerkiksi bioteknologian saralla, ero ei vielä ole yhtä suuri. Osaajien houkuttelu vaatii
koulutusjärjestelmän vahvistamista ja kilpailukykyisiä työoloja.

Yliopistoilla olisi mahdollisuus toimia paljon nykyistä paremmin aitoina innovaatiokeskuksina.
Niiden rahoitusta on kuitenkin jatkuvasti leikattu eikä innovaatioille jää juurikaan tilaa. Tällä
hetkellä tutkijoilla kuluu paljon aikaa rahoitushakemuksiin&lt;ref name=&quot;r34&quot;&gt;G. Schweiger et al., “The costs of competition in distributing scarce research funds,” Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A., vol. 121, no. 50, p. e2407644121, Dec. 2024, doi:10.1073/pnas.2407644121.&lt;/ref&gt;. Esimerkiksi vakiomuotoinen hakumenettely laskisi tutkijoiden työtaakkaa, jolloin samalla hakemuksella voisi hakea rahoitusta useasta eri lähteestä. Yritysten innovaatioita haittaa usein raskas sääntely. EU-
alueella voi olla vaikeaa saada esimerkiksi bioteknologian innovaatioille myyntilupaa, mikä ei
kannusta käyttämään arvokasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen.

Julkisilla varoilla tuotettua tutkimustietoa pitäisi pystyä hyödyntämään helpommin myös
yksityisellä puolella. Yksittäisten julkaisujen lukeminen saattaa aloittelevalle yhtiölle olla iso
kustannuserä eikä kannusta tutkitun tiedon hyödyntämiseen. Avoimia julkaisuja pitäisi tukea
ja EU:n sisällä pitäisi kehittää muillekin kuin yliopistoille mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa
esimerkiksi alennetulla hinnalla.

TKI-rahoitusta ja julkisia tutkimuspanostuksia on kohdennettava suurten yhteiskunnallisten
ongelmien ratkaisemiseen, jotta syväteknologioiden potentiaali saadaan valjastettua hyvään.
Tavoitelähtöinen rahoitus ohjaa innovaatiotoimintaa muuttamaan olemassa olevia järjestelmiä, kuten energiajärjestelmät, liikenne ja ruoantuotanto, kestävään suuntaan.

Kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia hankkeita ei pidä tukea. Yhteiset isot
innovaatiopolitiikan strategiset päämäärät pitää sopia parlamentaarisesti. Niiden avulla
osoitetaan suuntaa, mutta jätetään liikkumavaraa yrityksiltä ja ihmisiltä nousevien ratkaisujen
tekemiselle. Tällainen tavoitelähtöisyys vaatii rakenteellisia muutoksia, joilla varmistetaan
kokeiluihin ja innovaatiopanostuksiin kannustava toimintaympäristö.

=== Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ===
Kamppailua maailmanpoliittisesta johtajuudesta käydään monilla rintamilla, joista yksi tärkeä
on teknologian kehitys&lt;ref name=&quot;r35&quot;&gt;MPKY, “Huomioita teknologian hallinnan merkityksestä,” Maanpuolustus-lehti. https://www.maanpuolustus-lehti.fi/huomioita-teknologian-hallinnan-merkityksesta/.&lt;/ref&gt;. Valtio tai liittouma, jolla on teknologinen edelläkävijyys, on myös vahvoilla mahdollisessa aseellisessa konfliktissa. Koska syväteknologiat kehittyvät erittäin
nopeasti, on niiden merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeinen. Merkittävää on myös
se, että toisin kuin perinteisessä puolustusteknologiassa, teknologian kehitys ei ole yhtä
valtiojohtoista, vaan tapahtuu usein yksityisellä sektorilla.

Autonomisten asejärjestelmien kehittyminen muuttaa sodankäyntiä. Itsenäisesti toimivat
asejärjestelmät osaavat liikkua kohteeseen, tunnistaa kohteen sekä hyökätä kohteen
kimppuun ilman ihmisen väliintuloa. Hyvin monet syväteknologiat tukevat autonomisten
asejärjestelmien kehittämistä.

Autonomiset aseet mahdollistavat nopeamman reagoinnin vaarantamatta sotilaan henkeä,
mutta samalla riskit siviilejä kohtaan kasvavat. Automaatio saattaa myös vähentää inhimillisiä
virheitä, vahinkolaukauksia ja jopa tahallisia virheitä tai sotarikoksia. Toisaalta mahdollisuus
teknisiin ja muihin virheisiin voi kasvaa laitteiden operoidessa ilman ihmisen valvontaa&lt;ref name=&quot;r36&quot;&gt;B. McKernan and H. Davies, “‘The machine did it coldly’: Israel used AI to identify 37,000 Hamas targets,” The Guardian, Apr. 03, 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes.&lt;/ref&gt;.
Kaiken taustalla on kysymys siitä, miten laite on rakennettu ja mitkä säännöt sitä ohjaavat.
Kompromissina autonominen järjestelmä suorittaisi maalinosoituksen, mutta ihminen antaisi
harkinnan jälkeen käskyn asejärjestelmän laukaisusta. Autonomiset asejärjestelmät ovat
monimutkainen poliittinen kysymys, kun myös ei-valtiolliset toimijat saavat helposti käyttöönsä
vaikkapa sotilaskäyttöisiä drooneja. YK vetoaakin&lt;ref name=&quot;r37&quot;&gt;“Note to Correspondents: Joint call by the United Nations Secretary-General and the President of the International Committee of the Red Cross for States to establish new prohibitions and restrictions on Autonomous Weapon Systems | United Nations Secretary-General.” https://www.un.org/sg/en/content/sg/note-correspondents/2023-10-05/note- correspondents-joint-call-the-united-nations-secretary-general-and-the-president-of-the- international-committee-of-the-red-cross-for-states-establish-new.&lt;/ref&gt;, että vuoteen 2026 mennessä tehtäisiin
yhteinen kielto itsenäisesti toimiville aseille&lt;ref name=&quot;r38&quot;&gt;“UN in favour of autonomous weapons rules” https://techinformed.com/un-in-favour-of- autonomous-weapons-rules/.&lt;/ref&gt;. YK:ssa vain harva maa vastusti kieltoa&lt;ref name=&quot;r39&quot;&gt;M. Wareham, “Stopping Killer Robots,” Hum. Rights Watch, Aug. 2020. https://www.hrw.org/report/2020/08/10/stopping-killer-robots/country-positions-banning-fully- autonomous-weapons-and.&lt;/ref&gt;. Puolustuspolitiikassa on otettava huomioon että mahdolliset viholliset saattavat käyttää järjestelmiä joissa vastuullinen käyttö ei ole suunnittelun lähtökohta.

Puolustusteollisuus kiihdyttää merkittävästi syväteknologioiden kehitystä. Autonomisten
asejärjestelmien ohella syväteknologioiden muita sotilaallisia sovelluskohteita voivat olla
muun muassa biologiset aseet, kvanttilaskennan käyttö sotilastiedustelussa, sotilaiden
suorituskyvyn parantaminen bioteknologioilla, tiedonvaihto joukon eri osien välillä edistyneillä
viestintäteknologioilla, sensoriteknologiat sekä kevyempien ja kestävämpien materiaalien
kehittämisen sotilaskäyttöön.

Edistyneiden puolijohteiden valmistus, saatavuus ja aitous ovat strategisia kilpailutekijöitä&lt;ref name=&quot;r40&quot;&gt;“Mikrosiruille rakentuva maailma,” Kauppapolitiikka. https://kauppapolitiikka.fi/mikrosiruille-rakentuva-maailma/.&lt;/ref&gt;.
Puolijohdetehtaat ovat erittäin monimutkaisia ja kalliita, moderni tehdas maksaa noin
kymmenen miljardia dollaria&lt;ref name=&quot;r41&quot;&gt;“How a Semiconductor Factory Works.” https://www.intel.com/content/www/us/en/newsroom/tech101/manufacturing-101-how- semiconductor-factory-works.html.&lt;/ref&gt;. Tehtaiden sijoituspaikka ja yhteiskunnan tuki ovat erittäin
tärkeitä. Monet Euroopan maat pyrkivät saamaan puolijohdetehtaita takaisin Eurooppaan
Aasiassa tapahtuvan valmistuksen strategisten riskien vuoksi.

Suomella on vahvaa osaamista erityiskäyttökohteissa tarvittavien sirujen suunnittelussa ja valmistuksessa sekä muissa puolijohdealan arvoketjun vaiheissa, kuten materiaaliteknologiassa. Suomen puolijohdeala tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista vuoteen 2035 mennessä hyödyntämällä vahvuuksiaan sirusuunnittelussa, MEMS-tekniikassa, fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa. Strategian painopisteinä ovat tutkimuksen ja kehityksen laajentaminen, työvoiman kasvattaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen. Suomi pyrkii nousemaan johtavaksi toimijaksi edistyneissä puolijohdeteknologioissa keskittyen kestävään kehitykseen ja Euroopan unionin strategiseen autonomiaan&lt;ref name=&quot;r42&quot;&gt;“Chips from the North - Semiconductor Strategy for Finland.” Teknologiateollisuus, Apr. 26, 2024. https://teknologiateollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/09/Chips-from-the-North- Semiconductor-Strategy-for-Finland.pdf.&lt;/ref&gt;.

=== Ympäristö- ja ilmastopolitiikka ===
Uusien syväteknologioiden tarvitsema energia on välttämättä tuotettava mahdollisimman päästöttömästi ja samalla kiertotaloutta lisäten &lt;ref name=&quot;r43&quot;&gt;“HS Visio | Espoolaiselle pellolle rakennetaan datakeskusta, joka kuluttaa energiaa kuin paperitehdas – Kuinka sähkö riittää?,” Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000010808892.html.&lt;/ref&gt;. Yhteiskuntien teknologiaintensiivisyyden kasvaessa ilmasto- ja ympäristökatastrofit on silti vältettävä. Vaikka päästöjen vähentäminen
voidaan tehdä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän sisällä, useimmat nettonegatiiviset
skenaariot nojaavat teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty&lt;ref name=&quot;r44&quot;&gt;CCAG, The Final Warning Bell. 2021. doi: 10.13140/RG.2.2.21781.24803.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologoiden tarjoamat energiatehokkaammat ratkaisut vaativat energiatuotannon
uudistamista, jotteivat päästöt lisääntyisi&lt;ref name=&quot;r45&quot;&gt;F. Amanta, “AI is supposed to make us more efficient – but it could mean we waste more energy,” The Conversation. http://theconversation.com/ai-is-supposed-to-make-us-more- efficient-but-it-could-mean-we-waste-more-energy-220990.&lt;/ref&gt;. Historia on osoittanut, että energiatehokkaampien
teknologioiden kehittäminen ei pienennä energiankulutusta, vaan lisää kokonaisenergian
kulutusta kyseisen teknologian käytön kasvaessa (ns. Jevonsin paradoksi). Esimerkiksi hehkulamppujen kehittäminen ei johtanut siihen, että niillä oltaisiin tuotettu energiatehokkaammin sama määrä valoa kuin kynttilöillä vaan siihen, että rakennetun ympäristömme valaistusaste kasvoi dramaattisesti. Sama trendi on jatkumassa tehokkaamman LED-valaistuksen yleistyessä.

Globaali ruuantuotanto on nopeasti uudistettava, niin että väestönkasvusta huolimatta voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä. Se on mahdollista muuttaa syväteknologioiden avulla huomattavasti nykyistä vähemmän resursseja kuluttavaksi. Muokatut kasvilajikkeet ja muut satoa kasvattavat bioteknologian sovellukset, kuten CRISPR-teknologiat, jonka käyttö muuttu yhä merkittävämmäksi, vaativat vähemmän lannoitteita&lt;ref name=&quot;r46&quot;&gt;“Modified Plants May Need Less Nitrogen.” https://www.science.org/content/article/modified-plants-may-need-less-nitrogen.&lt;/ref&gt; sekä kestävät paremmin kuivuutta&lt;ref name=&quot;r47&quot;&gt;A. Sami et al., “CRISPR–Cas9-based genetic engineering for crop improvement under drought stress,” Bioengineered, vol. 12, no. 1, pp. 5814–5829, Jan. 2021, doi:10.1080/21655979.2021.1969831.&lt;/ref&gt; tai tautipaineita&lt;ref name=&quot;r48&quot;&gt;H. P. van Esse, T. L. Reuber, and D. van der Does, “Genetic modification to improve disease resistance in crops,” New Phytol., vol. 225, no. 1, pp. 70–86, 2020, doi:10.1111/nph.15967.&lt;/ref&gt;. Proteiinien tuottaminen mikrobien, kasvien tai sienien avulla tulee yleistymään ja monipuolistumaan, kun keinoproteiinit osataan tehdä eläinproteiineja vastaaviksi. Näin eläinperäistä proteiinintuotantoa voidaan vähentää tai jopa lopettaa tinkimättä ihmiskunnan ravitsemuksesta tai edes makutottumuksista&lt;ref name=&quot;r49&quot;&gt;J. Jolly, “Eating light: Finnish startup begins making food ‘from air and solar power,’” The Guardian, Apr. 19, 2024. https://www.theguardian.com/business/2024/apr/19/finnish-startup- food-air-solar-power-solein.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologiat voivat edistää kiertotaloutta, mahdollistaa tarkemman päästöjen verotuksen
ja helpottaa markkinaehtoista vihreää siirtymää. Siirtymää kiertotalouteen voidaan edistää
tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja materiaalien kierrätykseen&lt;ref name=&quot;r50&quot;&gt;S. Yoshida et al., “A bacterium that degrades and assimilates poly(ethylene terephthalate),” Science, vol. 351, no. 6278, pp. 1196–1199, Mar. 2016, doi:10.1126/science.aad6359.&lt;/ref&gt;, energiatehokkuuteen&lt;ref name=&quot;r51&quot;&gt;T. Morstyn, “Quantum computers can accelerate the transition to net zero power grids,” The Conversation. http://theconversation.com/quantum-computers-can-accelerate-the- transition-to-net-zero-power-grids-229757.&lt;/ref&gt; ja jätteen vähentämiseen&lt;ref name=&quot;r52&quot;&gt;R. Pučnik et al., “A waste separation system based on sensor technology and deep learning: A simple approach applied to a case study of plastic packaging waste,” J. Clean. Prod., vol. 450, p. 141762, Apr. 2024, doi: 10.1016/j.jclepro.2024.141762.&lt;/ref&gt;. Päästölähteiden tarkka mittaaminen ja verotus mahdollistuu esimerkiksi avaruusteknologian&lt;ref name=&quot;r53&quot;&gt;J. Douros et al., “Comparing Sentinel-5P TROPOMI NO2 column observations with the CAMS regional air quality ensemble,” Geosci. Model Dev., vol. 16, no. 2, pp. 509–534, Jan. 2023, doi: 10.5194/gmd-16-509-2023.&lt;/ref&gt; avulla. 

Avaruusteknologian sovellusten saaminen kaikkien ihmisten ulottuville lisää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kaukokartoitussatelliitteja voidaan hyödyntää päästölähteiden tunnistamisessa&lt;ref name=&quot;r54&quot;&gt;https://www.jpl.nasa.gov, “NASA Mission Excels at Spotting Greenhouse Gas Emission Sources,” NASA Jet Propulsion Laboratory (JPL). https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa- mission-excels-at-spotting-greenhouse-gas-emission-sources.&lt;/ref&gt; ja tarkempien sääennusteiden laatimisessa&lt;ref name=&quot;r55&quot;&gt;K. Taylor-Smith, “What Role can Advanced Weather Forecasting have in Providing Climate Crisis Solutions?,” AZoCleantech. https://www.azocleantech.com/article.aspx?ArticleID=1193.&lt;/ref&gt;. Maankäytön ja asumisen mittaaminen mahdollistaisi päästöihin perustuvan haittaverotuksen sekä tukisi ilmastokriisin seurauksiin sopeutumista&lt;ref name=&quot;r56&quot;&gt;“6 ways Earth observation from space is helping to tackle the climate crisis,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2024/05/earth-observation-satellites- climate-change-research/.&lt;/ref&gt; ja sen vaikutusten lieventämistä&lt;ref name=&quot;r57&quot;&gt;“Kirjanpainajatuhoja voidaan hillitä varhaisen havaitsemisen avulla – uudet kaukokartoitusmenetelmät mahdollistavat seurannan | Tapio.” https://www.sttinfo.fi/tiedote/70063503/kirjanpainajatuhoja-voidaan-hillita-varhaisen- havaitsemisen-avulla-uudet-kaukokartoitusmenetelmat-mahdollistavat- seurannan?publisherId=69818553.&lt;/ref&gt;. Lisääntynyt tietomäärä auttaa kaupunkisuunnittelussa. Satelliittikommunikaatio ja -navigaatio mahdollistavat kehittyneempien kuljetusratkaisujen kehittämisen&lt;ref name=&quot;r58&quot;&gt;“Smart and Green Cities | ESA Space Solutions.” https://business.esa.int/smart-and- green-cities.&lt;/ref&gt;.

Tärkeä väline ympäristöpolitiikassa on läpinäkyvyys tuotantoketjussa. Se tarkoittaa, että kaikilla sidosryhmillä on pääsy tarkkaan ja ajantasaiseen tietoon toimitusketjun vaiheista ja niiden vaikutuksista. On jaettava tietoa muun muassa käytetyistä raaka-aineista, valmistusolosuhteista,
hiilijalanjäljestä, sosiaalisista vastuukysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. Läpinäkyvyys
toimitusketjuissa voi vähentää korruptiota, väärennöksiä, ympäristövahinkoja ja ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi se auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja kehittämään vastuullisia liiketoimintamalleja. Tuotantoketjusta koostettua tietoa voitaisiin jalostaa loppukäyttäjälle helposti ymmärrettäväksi tuotteesta tai palvelusta kertovaksi vastuullisuusselosteeksi. Kansalliset intressit voivat hidastaa avoimuutta ja rajoittaa tietovirtoja, mikä saattaa johtaa vähemmän tehokkaisiin ja ympäristölle
kuormittavampiin toimitusketjuihin. Tämän vuoksi kansainvälisten standardien ja yhteistyön
vahvistaminen on keskeistä, jotta läpinäkyvyys säilyisi prioriteettina.

Euroopan komissiolla on hanke, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä digitaalisen tuotepassin
muodossa. Se kokoaa tuotteiden vastuullisuutta, raaka-aineita ja tuoteturvallisuutta koskevaa
tietoa koko elinkaaren ajan&lt;ref name=&quot;r59&quot;&gt; “EU’s Digital Product Passport: Advancing transparency and sustainability | data.europa.eu.” https://data.europa.eu/en/news-events/news/eus-digital-product-passport- advancing-transparency-and-sustainability&lt;/ref&gt;. Se edistää tietoisia ostopäätöksiä, tuotteiden korjattavuutta ja kierrätystä, vähentää ympäristövaikutuksia, parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja suojaa väärennöksiltä. Näin vahvistetaan tuoteturvallisuutta ja tuetaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Tuotteiden jäljitettävyys tulee helpommaksi läpinäkyvyyden avulla.
Tuotepassista hyötyvät sekä kuluttajat saadessaan tietoa valintojensa tueksi että teollisuus parempien
tietojen hallinnan kautta. Tuotepassi mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja niin, että voidaan optimoida tuotteiden vastuullisuutta ja prosesseja. Viranomaisille hyötynä on yritysten ja tuotteiden lainmukaisuuden valvonnan helpottuminen.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Tätä voidaan käyttää tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Näin seurataan tuotteiden alkuperää ja kulkua koko toimitusketjun läpi, jolloin luotettavuus paranee ja tietojen manipulointi estetään. Päästöjä voidaan tarkastella koko tuoteketjun varrella ja tuotantoketjuja voidaan ohjata parempaan suuntaan, esimerkiksi vastuullisemmaksi.

Tekoälyllä on mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä myös analysoinnin kautta. Toimitusketjujen dataa kertyy nykyään paljon enemmän kuin mitä sitä pystytään tehokkaasti analysoimaan. Tekoäly voi auttaa analysoimaan sitä ja tunnistamaan mahdollisia riskejä ja parannuskohteita. Tämä mahdollistaa tiedon koostamisen eri lähteistä, kuten IoT-, RFID- ja GPS-laitteista.

Ympäristöbioteknologioita voidaan tulevaisuudessa käyttää osana ekologista jälleenrakentamista. Biopuhdistuksessa voidaan käsitellä mikrobeilla saastuneita ympäristöjä ja vesistöjä&lt;ref name=&quot;ref60&quot;&gt;“Community Guide to Bioremediation.” Office of Land and Emergency Management. https://semspub.epa.gov/work/HQ/401583.pdf&lt;/ref&gt;. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan muokata, biodiversiteettiä lisätä ja lajien geenipoolia ylläpitää, missä CRISPR-teknologiat ovat avainasemassa.&lt;ref name=&quot;r61&quot;&gt;“BTNK - Biotekniikan neuvottelukunta / Luonto ja ympäristö.” http://www.btnk.fi/luonto_ja_ymparisto.html.&lt;/ref&gt; Jopa sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiin herättäminen saattaa olla mahdollista&lt;ref name=&quot;r62&quot;&gt;J. Kluger, “The Return of the Dire Wolf,” TIME. Accessed: May 13, 2025. [Online]. Available: https://time.com/7274542/colossal-dire-wolf/&lt;/ref&gt;.

Kokonaisten eliölajien genomia voidaan muokata käyttämällä geeniajuria, jolla haluttu geenialleeli voidaan levittää koko populaation jokaiseen yksilöön muutamien sukupolvien aikana&lt;ref name=&quot;r63&quot;&gt;M. Grönholm et al., Geenien muokkaus uusilla tekniikoilla: kasvit, eläimet, mikrobit. Biotekniikan neuvottelukunta, 2022. https://www.utupub.fi/handle/10024/157831.&lt;/ref&gt;. Geeniajuri voi mahdollistaa esimerkiksi eläinperäisten sairauksien, kuten malarian, torjumisen levittämällä steriilejä hyttysiä luontoon ja sitä voidaan hyödyntää vieraslajien torjunnassa. Bioteknologioiden harkitsematon käyttö voi vaarantaa kokonaisen ekosysteemin&lt;ref name=&quot;r64&quot;&gt;“Geenivarat ja bioturvallisuus.” https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja- meri/luonnon-monimuotoisuus/geneettinen-monimuotoisuus/geenivarat-ja-bioturvallisuus.&lt;/ref&gt;.

=== Työmarkkina- ja elinkeinopolitiikka ===
Nykyisin digitalisaation suurimmat taloudelliset hyödyt kerääntyvät pienelle joukolle yrityksiä
ja ihmisiä. Kasvava työn tuottavuus ei ole täysimääräisesti siirtynyt reaalipalkkoihin&lt;ref name=&quot;r65&quot;&gt;“Global Wage Report 2022-23: The impact of inflation and COVID-19 on wages and purchasing power | International Labour Organization. https://www.ilo.org/publications/flagship-reports/global-wage-report-2022-23-impact-inflation- and-covid-19-wages-and.&lt;/ref&gt;. Uusien
syväteknologioiden kehittäminen vaatii osaamista, kerättyä dataa ja pääsyä tietojärjestelmiin, mikä ei ole kaikille mahdollista. Varakkailla valtioilla, yrityksillä ja yksilöillä on paremmat edellytykset hyödyntää vahvasti skaalautuvia teknologioita. Ilman ohjausta tekoäly voi kasvattaa sosioekonomisia eroja globaalisti ja paikallisesti.

Suomessa työn tuottavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viidentoista vuoden takaiseen tilanteeseen verraten. Huoltosuhdeongelman ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että käytämme kaikki kestävät keinot kansantalouden tilan vahvistamiseksi. Syväteknologiset innovaatiot voisivat olla tärkeä keino kestävän talouskasvun luomiseksi.

Pahimmillaan syväteknologian käyttöönotto voi olla ympäristö- ja tuottavuusvaikutuksiltaan jopa negatiivista. Miten luomme työmarkkinoille, työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle ja koulutuspoluille tarvittavaa joustavuutta, jotta siirtymä uuteen työelämään sujuu mahdollisimman kivuttomasti ja oikeudenmukaisesti? Entä miten sosiaaliturva voisi tukea osallisuutta ja tasoittaa siirtymän häiriöitä? Työelämän muuttuvat vaatimukset luovat painetta uudistaa sosiaaliturvaa joko tukemaan ihmisten siirtymistä uusille aloille tai kompensoimaan työn vähenevää merkitystä toimeentulolle.

Työelämän murros tulee olemaan radikaali. Jo lyhyelläkin aikavälillä muutokset ovat isoja. Teollistuminen muutti perustavanlaatuisesti fyysisen työn markkinoita ja tekoäly muuttaa tietotyötä vastaavalla tavalla. Samalla teknologiset innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kokonaan uusia ammattialoja sekä muokkaavat työn tekemisen tapaa. Mahdollisesti voimme
palauttaa edullisemman palkkatason takia ulkomaille siirrettyä tuotantoa takaisin Suomeen
vähentäen riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista. Tehtäväkuvat, osaamistarpeet,
toimintamallit ja palvelurakenteet muuttuvat – vaikutukset näkyvät kaikilla aloilla ja
organisaatiotasoilla.

Vaiheittainen muutos on jo alkanut helpottaa toimistojen rutiinitehtävien suorittamista, jotta
työntekijät voisivat keskittyä luovaan ja strategiseen työhön. Esimerkiksi ohjelmointityössä
tämä on tarkoittanut peruskoodaamisen siirtymistä vahvasti tekoälyn tukemaksi, jolloin
ohjelmoijat keskittyvät enemmän testaamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Osa
asiantuntijatyön rutiinitehtävistä muuttuu vähemmän aikaa vaativiksi, kun esimerkiksi
viestinnässä osa sisällöntuotannosta tehdäänkin tekoälytyökaluja hyödyntäen. Edelleen
robotisaatio mullistaa fyysistä rutiinityötä, kun entistä joustavammat ja edullisemmat robotit
tulevat markkinoille&lt;ref name=&quot;r66&quot;&gt;A. S. and J. Anderson, “AI, Robotics, and the Future of Jobs,” Pew Research Center. https://www.pewresearch.org/internet/2014/08/06/future-of-jobs/.&lt;/ref&gt;.

Maailman talousfoorumin (WEF) The Future of Jobs 2023 -raportin&lt;ref name=&quot;r67&quot;&gt;“The Future of Jobs Report 2023,” World Economic Forum. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2023/.&lt;/ref&gt; mukaan automaation ja tekoälyn odotetaan korvaavan tai hävittävän merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. WEF:n tutkimuksen mukaan jopa 23% kaikista työntekijöistä joko menettäisi työnsä tai joutuisi kouluttautumaan uudelleen vuoteen 2028 mennessä. Raportin mukaan yli 85 %
organisaatioista pitää uusien teknologioiden käytön laajentumista tärkeimpänä muutosvoimana tulevina vuosina. Tekoälyn tuottavuushyödyt ja vaikutukset työmarkkinoihin ovat kuitenkin vielä vaikeasti ennakoitavia, ja merkittävästi poikkeaviakin näkemyksiä on esitetty. Esimerkiksi talousnobelisti Daron Acemoglu kyseenalaistaa monia tekoälyyn liitettyjä arvioita liian optimistisina ja esittää, että tuottavuushyödyt saattavat olla rajallisempia kuin on arvioitu.

Ne maat ja yritykset, jotka investoivat työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen, voivat hyötyä
automatisoinnista luomalla uusia, korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. WEF-raportin
mukaan 82 % organisaatioista investoi työntekijöidensä kouluttamiseen samalla kun 80 %
myös kiihdyttää prosessien automatisointia. Erityisesti teknologia-alalla uusien työpaikkojen
määrän odotetaan kasvavan. Esimerkiksi Amazonin robotiikan käyttö varastoissaan on
vähentänyt manuaalisen työn tarvetta, mutta lisännyt teknisten asiantuntijoiden kysyntää.

Suomen työmarkkinasääntelyn ja -järjestöjen tulee lisätä muutosvalmiuttaan merkittävästi.
Jäykät työmarkkinat ja vastakkainasettelu voivat estää sujuvaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja
hidastaa tarvittavien uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönottoa.

=== Koulutus- ja osaamispolitiikka ===
Uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja oppimisen tapoja. Osaamisen päivittämisen
tulee olla jatkuvaa, kun digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttavat työtä ja työn luonnetta kiihtyvällä tahdilla. Samalla tekoälyn ja erityisesti henkilökohtaisten tukiälytyökalujen kehittyminen
tulee radikaalisti muuttamaan oppimisen ja opettamisen tapoja. Henkilökohtaisen tukiälytyökalun merkittävin arvo syntyy siitä, että se voidaan räätälöidä kullekin yksilölle parhaiten palvelevaksi, jotta se voi tuottaa henkilölle juuri hänelle relevanttia, luotettavaa tietoa ja opetusmateriaaleja.

Nykymaailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten tekoälyn perusteiden ymmärtämistä, datan käsittelytaitoja ja yhteistyökykyä automatisoitujen järjestelmien kanssa. Tekoälyn kehittyessä ajattelun taidon täytyy nousta erittäin tärkeään rooliin opetuksessa. Koneiden ylittäessä pian ihmisten kyvyt monissa tehtävissä, meidän on ymmärrettävä syvällisesti, mitä todella haluamme saavuttaa ja tehdä näillä työkaluilla ja hahmotettava asioiden välisiä yhteyksiä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Siksi yhteiskunnan tulee tukea digitaalisten perustaitojen kehittämistä laaja-alaisesti kaikille eri ihmisryhmille.

Ajattelun taidot – kriittinen ajattelu, luovuus, systeemiajattelu ja oppimaan oppiminen – ovat tärkeitä, jotta voimme ymmärtää teknologioiden ja niiden soveltamisen mahdollisuudet, käyttää teknologioita viisaasti, luovasti ja tehokkaasti. Myös riskeiltä suojautuminen edellyttää tällaisia taitoja. Vaaditaan paljon valveutuneisuutta ja lähdekriittisyyttä maailmassa, jossa videot, valokuvat tai tuttukaan ääni puhelimessa eivät välttämättä ole aitoja. Yksittäisten asioiden opettelu ei ole riittävää, vaan meidän on ymmärrettävä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Meidän on opetettava näitä asioita lapsillemme jo varhaisessa vaiheessa.

Uudet teknologiat ovat aina mahdollistaneet aiempaa tehokkaampia tapoja opettaa ja oppia. Osaamisen välittäminen on vuosituhansia tehty suullisesti opettajalta ryhmälle oppilaita, vaikka kirjoitustaito, piirtoheittimet ja internet ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia. Etäopetus ja digitaaliset oppimisvälineet ovat edelleen muuttaneet tätä opetusmenetelmää, jatkossa opettajan apuna tai paikalla voi olla myös tekoäly. Opettaja voi reaaliaikaisen kielenkääntämisen avulla olla vieraskielinen ja ulkomailla. Koneasentaja ulkomailla saa ohjeet kädestä pitäen lisätyn todellisuuden avulla. Opetuksen sisältöä voisi kehittää vaikka oppilaiden joukkoistuksella.

Päätöksentekijöiden tulee lähivuosikymmeninä ratkaista, millainen koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma tarvitaan kaikilla koulutustasoilla ja -poluilla. Miten opettaa, kun tekoäly
tarjoaa jokaiselle henkilökohtaisen opettajan, avustajan, neuvonantajan, simultaanitulkin ja
asiantuntijan? Uuden aikakauden työpaikat, kuten tekoälyn kouluttajat, robotiikan huoltoteknikot
ja eettisiä kysymyksiä pohtivat asiantuntijat, osoittavat tarpeen koulutusjärjestelmien uudelleensuunnitteluun.&lt;ref name=&quot;r68&quot;&gt;Valtioneuvosto, “Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa : Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti,” Mar. 01, 2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164674.&lt;/ref&gt; 

Vaikka generatiivisten tekoälyjen tuottaman tiedon luotettavuudessa on yhä pahoja puutteita ja virtuaalioppimisympäristötkin ovat vielä monin tavoin kömpelömpiä kuin luokkahuoneet, teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ja sen hyödyntämisen kysymykset koulutuksessa muuttuvat nopeasti teknisistä poliittisiksi tai myös moraalisiksi.

Tukiälytyökalun tarjoama opetus on sitä yksilöllisempää, mitä enemmän henkilötietoa sillä on käytettävissään. Millaista henkilöön liittyvää tietoa tukiälytyökalulle annetaan? Miten varmistetaan tietosuoja ja yksityisyys tällaisessa menettelyssä? Jos näin saavutetaan merkittävästi tehokkaampi oppiminen ja tuottavuus, päättäisikö yksilö tai hänen vanhempansa tukiälytyökalun käytöstä? Voitaisiinko ajatella, että sen tulisi olla oppivelvollisuuteen verrattava velvoite, jotta vältettäisiin yhdenvertaisuusongelmat, kun osa väestöstä hyödyntää tukiälytyökalua ja osa ei?

Pelkästään Internetin kaiken tiedon löytyminen jokaisen taskusta on herättänyt kysymyksiä opettamisen ja oppimisen todentamisen tavoista. Jokaisen oma henkilökohtainen tukiälytyökalu moninkertaistaa
tähän liittyvän problematiikan. Tuleeko määritellä perusosaamisen taso, joka yksilöiden pitää hallita ilman tukiälytyökalua? Kielletäänkö tukiälytyökalun käyttö ylioppilaskirjoituksissa tai ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa? Mitä taitoja liittyy tukiälytyökalun tehokkaimpaan hyödyntämiseen, joka tulevaisuudessa erottaa menestyvämmät ja tuottavammat työntekijät muista?

=== Terveyspolitiikka ===
Uusi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon painopisteen siirtämisen reaktiivisesta ennakoivaan ja yksilölliseen hoitoon. Genetiikan, yksilöllisen diagnostiikan ja puettavan terveysteknologian&lt;ref name=&quot;r69&quot;&gt;“puettava teknologia | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirja⁠kokoelma).” https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/puettava%20teknologia.&lt;/ref&gt; ansiosta ihmiset voivat entistä paremmin ohjata omaa terveyttään ja hallita siihen liittyviä riskejä.

Kehittyvä lääketiede hyödyntää useita syväteknologioita, kuten nanoteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa&lt;ref name=&quot;r70&quot;&gt;“Molecular Diagnostics - an overview | ScienceDirect Topics.” https://www.sciencedirect.com/topics/medicine-and-dentistry/molecular-diagnostics.&lt;/ref&gt;, bioinformatiikkaa, lääkeainehiukkasteknologiaa, geeniterapiaa sekä potilasaineistojen analysoimista tekoälyn avulla. Datan tehokas käsittely nopeuttaa diagnooseja ja mahdollistaa täsmälääkehoidot. Bioinformatiikasta tulee osa yksilöllistä sairauksien ennakointia, ehkäisyä, riskinarviointia, lääkekehitystä, diagnosointia, hoitoa ja monitorointia&lt;ref name=&quot;r71&quot;&gt;“Molekyylitason näkökulma potilaan hoitoon.” https://www.duodecimlehti.fi/duo99116.&lt;/ref&gt;. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan ennakoida sairauksien etenemistä ja hoitojen tehoa jo ennen niiden aloittamista&lt;ref name=&quot;r72&quot;&gt;E. Katsoulakis et al., “Digital twins for health: a scoping review,” Npj Digit. Med., vol. 7, no. 1, pp. 1–11, Mar. 2024, doi: 10.1038/s41746-024-01073-0.&lt;/ref&gt;. Taudinaiheuttajien tunnistaminen ja lääkkeiden sekä esimerkiksi mRNA-rokotteiden kehittäminen on tullut yhä nopeammaksi. Sensoritekniikka ja lääkeannostelijat auttavat diabeteksen hoidossa &lt;ref name=&quot;r73&quot;&gt;“Diabetesteknologian käyttö perusterveydenhuollossa,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 22, pp. 2245–51, 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14609.&lt;/ref&gt;. Biomerkkiaineet mahdollistavat sairauksien, kuten syövän, varhaisen havaitsemisen. Kudosteknologia ja biotulostus mahdollistavat puuttuvien tai vioittuneiden kudosten ja mahdollisesti jopa kokonaisten elinten uudelleen rakentamisen ja bioaktiivisilla materiaaleilla voidaan edistää
niiden paranemista ja uusiutumista&lt;ref name=&quot;r74&quot;&gt;“Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit.” https://www.duodecimlehti.fi/duo94284.&lt;/ref&gt;. Immunoterapialla kehon omia soluja käytetään syöpää vastaan&lt;ref name=&quot;r75&quot;&gt;“Immunologiset hoidot,” Syöpäsäätiö. https://syopasaatio.fi/tutkimus/tutkimusmatkalla/immunologiset-hoidot/.&lt;/ref&gt;. Mikrobiomiterapia voi tarjota uusia hoitomuotoja suolistosairauksiin&lt;ref name=&quot;r76&quot;&gt;“Mikrobiomi on iso pala perimän ja ympäristön välissä | Helsingin yliopisto.” https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/mikrobiomi-iso-pala-periman-ja- ympariston-valissa.&lt;/ref&gt;. Robotiikka on tullut leikkaussaleihin ja mahdollistanut etäleikkaukset&lt;ref name=&quot;r77&quot;&gt;“Uudella leikkaussalirobotilla modernia kirurgiaa yhä useammalle potilaalle | HUS.” https://www.hus.fi/ajankohtaista/uudella-leikkaussalirobotilla-modernia-kirurgiaa-yha- useammalle-potilaalle.&lt;/ref&gt;.

Uudet teknologiat diagnostiikassa ja yksilöllisesti räätälöidyt hoidot olisi tärkeää tuoda kustannustehokkaasti osaksi terveydenhuoltoa. Ne ja tekoäly yhdessä eivät yksistään tule ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia, eikä kansanterveyteen, kuten elintasosairauksiin, liittyviä ongelmia. Vaikka kustannuspaineet hoidosta vähenisivätkin, on todennäköistä, että ne ennemminkin siirtyvät muualle kuin poistuvat. Eliniän piteneminen kasvattaa edelleen terveydenhuollon ja hoivan kustannuksia, ellei samalla myös terve elinaika pitene&lt;ref name=&quot;r78&quot;&gt;“Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa.” https://www.duodecimlehti.fi/duo14951.&lt;/ref&gt;.

Syväteknologioiden kehitys ja käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa herättää monia
eettisiä, oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä sekä haasteita. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan on oltava kaikille saatavilla ottaen yksilölliset tarpeet huomioon. Erityisesti automaattista päätöksentekoa hyödynnettäessä on varmistettava, ettei se ole syrjivää ja henkilön on läpinäkyvästi mahdollista ymmärtää päätöksenteon syyt. Tämä koskee niin sosiaaliturvan automaattista käsittelyä, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan hakemuksia, kuin terveydenhuollon resursointia ja diagnostiikkaa. Tekoälyn käyttö ei saa perustua vinoutuneeseen tai sukupuolittuneeseen dataan, vaan se on suunniteltava niin, että se tunnistaa ja korjaa mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet.

Vinoutunut data tekoälylle kumpuaa nykyisistä järjestelmistä, jotka ovat jo itsessään syrjiviä. Näitä vinoumia kuitenkin voidaan myös estää tekoälyllä jos se suunnitellaan hyvin ja otetaan huomioon sen hetkiset epäoikeudenmukaisuudet.

Kyberhyökkäyksiltä suojaaminen, kuten sairaaloiden digitaalisten potilastietojen turvaaminen,
on myös olennainen osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Tässä yhteydessä on tärkeää
tarkastella myös teknologisen riippumattomuuden merkitystä, erityisesti pandemiassa ja
kriisitilanteissa.

Terveysteknologian parannukset ovat mahdollisia vain, jos terveydenhuollossa on aitoja
polkuja integroida innovaatioita. Tutkimuksella ja innovatiivisilla yrityksillä pitäisi olla selkeät
pilotointi- ja integrointimahdollisuudet, jotta uusia terveysteknologioita pystytään kehittämään
iteratiivisesti. Olisi edistettävä aitoa vuoropuhelua tutkimuksen, syväteknologiayritysten sekä
hyvinvointialueiden välillä, mikä tehostaisi alaa ja vientiä myös ulkomaan markkinoille. Vahva
terveyssektori on myös kriittistä omavaraisuuden kannalta poikkeustilanteissa.

Tutkimuksella ja yrityksillä tulisi olla paremmat mahdollisuudet kokeilla ja ottaa uusia
terveysteknologioita käyttöön terveydenhoitojärjestelmässä. Toisiolain&lt;ref name=&quot;r79&quot;&gt;Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190552.&lt;/ref&gt; ja muun lainsäädännön edelleen kehittäminen on keskeistä, jotta terveysdata on entistä paremmin tutkijoiden ja yritysten käytössä. Lisäksi on otettava huomioon myös dataa hallinnoivien tahojen tietopoiminnoista perimät maksut, jotta pienemmätkin toimijat tai yksittäiset tutkijat voivat hyödyntää dataa. Mahdollisuus datan jakamiseen toisten EU-maiden tietoturvallisissa ympäristöissä parantaa tutkimusyhteistyön edellytyksiä. Terveysteknologia-alan kehitystä voi edistää tiivistämällä vuorovaikutusta tutkimuksen, kehittyvien teknologiayritysten ja hyvinvointialueiden välillä&lt;ref name=&quot;r80&quot;&gt;“Eurooppalainen terveysdata-avaruus - Euroopan komissio.” https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space_fi.&lt;/ref&gt;.

Ituradan geeniterapia voi olla tulevaisuudessa lisääntymisterveydenhuollon mullistava teknologia, joka herättää huolta, mutta voi samalla olla rokotteiden ja antibioottien jälkeen merkittävin keino edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo nykytekniikalla olisi periaatteessa mahdollista ehkäistä yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Tulevaisuudessa myös useamman geenin virheen aiheuttamien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen voisi tulla mahdolliseksi. Ituradan geeniterapian
mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee suhtautua realistisesti ja nähdä kehitys eri aikajänteillä. Teknologia ei ole vielä tällä hetkellä riittävän tehokasta ja turvallista, eikä ymmärrys ihmisgenomin toiminnasta ole riittävällä tasolla, että sitä voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön. Käyttöönotto edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ituradan geeniterapia on toistaiseksi kielletty lukuun ottamatta jo tehtyjä mitokondrion siirtoja (MRT)&lt;ref name=&quot;r81&quot;&gt;J. S. Kim, S. Lee, W.-K. Kim, and B.-S. Han, “Mitochondrial transplantation: an overview of a promising therapeutic approach,” BMB Rep., vol. 56, no. 9, pp. 488–495, Sep. 2023, doi: 10.5483/BMBRep.2023-0098.&lt;/ref&gt;. Ylisukupolviselle geeniterapialle on joissain tapauksissa olemassa vaihtoehtoisia terapian muotoja&lt;ref name=&quot;r82&quot;&gt;S. Schleidgen et al., “Human germline editing in the era of CRISPR-Cas: risk and uncertainty, inter-generational responsibility, therapeutic legitimacy,” BMC Med. Ethics, vol. 21, no. 1, p. 87, Sep. 2020, doi: 10.1186/s12910-020-00487-1.&lt;/ref&gt;.

Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin &lt;ref name=&quot;r83&quot;&gt;“Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/tasa- arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/.&lt;/ref&gt;. Kehollinen itsemääräämisoikeus koskee omaa genomia, omia sukusoluja ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä. Samalla lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen tarkoitetuista palveluista&lt;ref name=&quot;r84&quot;&gt;“Lapsen oikeuksien sopimuksen koko teksti,” Unicef. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien- sopimuksen-koko-teksti/.&lt;/ref&gt;. Tasa-arvon näkökulmasta terveyseroista puhuttaessa olisi myös puhuttava geneettisistä syistä niiden taustalla yhtä lailla kuin esimerkiksi sosiaalisista tekijöistä. Pitkällä tähtäimellä ituradan geeniterapialla olisi mahdollista kaventaa näitä terveyseroja ja tarjota yhä useammalle mahdollisuuden täysipainoiseen elämään ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Näin voidaan siirtää painopistettä hoidosta ennaltaehkäisyyn vihreän terveyspolitiikan tavoitteiden mukaisesti &lt;ref name=&quot;r85&quot;&gt;“Vihreä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiohjelma,” Vihreät. https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-sosiaali-terveys-ja-pelastustoimiohjelma/.&lt;/ref&gt;.

Yhteiskunnallinen keskustelu käydään siitä, millainen ihmiskehon muokkaus on sallittua tai kiellettyä ja mitä yhteiskunta tukee yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Jos sairauksien ehkäiseminen vaikkapa geeniterapialla on mahdollista joillekin, mutta ei saatavilla kaikille, saatetaan ajautua uokkayhteiskuntaan, jossa parempiosaisilta on perinnölliset sairaudet poistettu. Hoitoja lähdetään hakemaan myös ulkomailta, missä turvallisuus ja sääntely voi olla puutteellista. Mikäli ylisukupolvinen geeniterapia sallitaan, tulee sen olla osa myös julkista terveydenhuoltoa tasa-arvon varmistamiseksi. Laajempi kysymys kuuluu, missä kulkevat rajat lääketieteellisen hoidon, ihmisten ominaisuuksien ja parantelun välillä.

Mahdollisuudet ihmisten kehon ja kykyjen muokkaamisessa esimerkiksi genetiikan, kybernetiikan&lt;ref name=&quot;r86&quot;&gt;“Filosofia:kybernetiikka – Tieteen termipankki.” https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kybernetiikka.&lt;/ref&gt;, implanttien&lt;ref name=&quot;r87&quot;&gt;“Helping the body and brain to welcome bionic limbs and implants | Horizon Magazine,” Oct. 12, 2022. https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/horizon- magazine/helping-body-and-brain-welcome-bionic-limbs-and-implants.&lt;/ref&gt; ja älylääkkeiden&lt;ref name=&quot;r88&quot;&gt;M. Malík and P. Tlustoš, “Nootropics as Cognitive Enhancers: Types, Dosage and Side Effects of Smart Drugs,” Nutrients, vol. 14, no. 16, p. 3367, Aug. 2022, doi:10.3390/nu14163367.&lt;/ref&gt; avulla voi johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan huolellista harkintaa ja sääntelyä. Lähitulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämiseen niin, että teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan valjastaa hyödyksi ihmisten perusoikeuksia tai yhdenvertaisuutta polkematta ja samalla on turvattava lasten oikeuksien toteutuminen.

Seuraavassa on esitetty vihreisiin arvoihin ja ohjelmiin pohjautuvia suuntaviivoja, jotta ituradan geeniterapian käyttöönotto tapahtuisi syntyvien lasten parhaaksi vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen varmistetaan ylisukupolvinen vastuullisuus, yhteiskunnan vakaus ja yhdenvertaisuus.

* '''Riittävän turvallinen ja reguloitu'''. Geeniterapian tarkoitus on ICD-tautiluokituksessa olevien sairauksien ja sairastumistaipumuksien ehkäiseminen korjaamalla näitä aiheuttavat geenivirheet. Käytettyjen menetelmien on oltava riittävän turvallisia ja tehokkaita eikä niiden käyttö saa olla oleellisesti tavanomaisia hedelmällisyyshoitoja (IVF/ICSI) riskialttiimpaa. Käytettyjen menetelmien tulee läpäistä samat lupakäytännöt ja vaatimukset kuin muunkin terveysteknologian Euroopan lääkevirasto EMA:n ATMP-menettelyn mukaan.

*'''Lapsen edun mukainen'''. Ituradan geeniterapian tavoite on turvata lapsen terveys ja kehitys niin, että hän voi kasvaa yksilöksi, jolla on mahdollisuus itsenäiseen elämään, työhön ja osallistua yhteiskunnan toimintaan haluamallaan tavalla ja elää aikuisuutensa mahdollisimman terveenä. Mahdolliset riskit tulee suhteuttaa tähän ja haittavaikutukset minimoida.

* '''Päätösvalta kuuluu vanhemmille'''. Lapsen genomia koskeva päätösvalta tulee olla vanhemmilla. Valtion ei tule puuttua syntyvien lasten ominaisuuksiin muuten kuin rajoittamalla hoitoja silloin, kun ne ovat selvästi lasten etujen vastaisia. Vanhempia ei saa painostaa käyttämään ituradan geeniterapiaa vastoin heidän tahtoaan. Lainsäädännön tulee kuitenkin painottaa lasten oikeutta elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemaansa hoitoa.

* '''Tasavertaisesti saatavilla'''. Mikäli ituradan geeniterapiasta tulee riittävän turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan hyväksyttävä hoitomuoto, se tulee ottaa osaksi julkista teveydenhuoltoa. Tarjoamalla palvelut halukkaille edistetään syntyvien lasten terveyttä vanhempien varallisuudesta riippumatta ja vähennetään mahdollisesti teknologian käytön sallivissa maissa tarjottavien kalliiden tai vastaavasti edullisten, mutta riskialttiiden tai heikosti säädeltyjen palvelujen houkuttelevuutta.

* '''Genomin tulee säilyä uudelleen muokattavana'''. Ituradan geeniterapia muuttaa syntyvän lapsen genomia peruuttamattomasti ja nämä muutokset periytyvät aina seuraavalle sukupolvelle. Mahdollisten ei-toivottujen vaikutusten vuoksi genomiin tehtävät muutokset on toteutettava siten, että niitä voidaan tarvittaessa muokata edelleen seuraavalle sukupolvelle.

* '''Ei haittaa muille'''. Ihmisgenomin, sekä somaattisen, että ituradan muokkaus siten, että siitä aiheutuu suoraa vahinkoa tai uhkaa muille, kuten sotilaallinen käyttö, tulee olla kielletty EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kautta. Samaan aikaan meidän on kuitenkin varauduttava eurooppalaisen sotilaallisen ja lääketieteellisen yhteistyön tasolla tilanteeseen, jossa kaikki valtiot eivät rajoituksia noudattaisi.

=== Demokratia, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet ===
Syväteknologioiden nopea ja laaja-alainen muutos eri yhteiskunnan osa-alueilla haastaa myös demokratioita ja kansalaisyhteiskuntia. Meidän on varmistettava vaalien turvallisuus ja ihmisten riittävä tiedonsaanti eri lähteistä siten, etteivät kaikukammioihin meitä sulkevat algoritmit vääristä kansalaisten maailmankuvaa liikaa. Yksilöityvä vaalimainonta voi antaa puolueista virheellisen mielikuvan tai vaalivaikuttaminen voi polarisoida yhteiskuntia edelleen. Vaalimainonnan rehellisyys tulee haastetuksi suurilla datamassoilla tuotetun tekoälymateriaalien sekä deepfake -videoiden ja kuvien yleistyessä.

On uskallettava kysyä, missä syväteknologioita saatettaisiin käyttää meitä vastaan. Eriarvoistavatko ne ihmisryhmiä edelleen? Polarisoivatko ne mielipiteitä? Kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu, ja ketkä tosiasiallisesti pääsevät osallistumaan julkiseen keskusteluun tai uskaltavat lähteä vaaleissa ehdolle?

Kansalaisyhteiskunta on samankaltaisten haasteiden edessä. Miten ne näkyisivät suurilla somealustoilla, joiden lainalaisuuksia ei tarkkaan tunneta. Emme tiedä, pääsevätkö ihmisoikeuksia puolustavat äänet esiin, kun kyse on Saksassa olevista pakolaisista, Kiinan uiguureista tai palestiinalaisten kansanmurhasta.

Mahdollinen massavalvonta tuo myös uusia uhkia oppositio- ja kansalaisoikeustoimijoille. On valvottava, etteivät uudet teknologiat sementoi demokratian veitsenterällä olevien maiden tilannetta niin, että kansalla ole tosiasiassa mahdollisuutta vaihtaa hallitusta vaaleissa.

Teknologiapolitiikka on yhä keskeisempi osa kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Syväteknologioiden hyödyntämisellä on mahdollista merkittävästi parantaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Ratkaisevaa on, että paikalliset toimijat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Nykyisin paikallisen työn hyödyt vuotavat ulkomaisille teknologiajäteille, jolloin paikallinen yhteisö menettää sekä vaikutusvallan ja verotulot.

Globaalin etelän kehitysmaiden suurten ongelmien ratkaisemisessa syväteknologiat voivat auttaa, esimerkiksi ratkaisemalla ympäristöongelmia, torjumalla sosiaalista epätasa-arvoa sekä mahdollistamalla uudenlaisia elinkeinoja ja osallisuutta globaaliin talouteen. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittäjät Euroopassa eivät aluksi osanneet ennakoida, miten afrikkalaisten kehittäjien tekstiviestipohjainen alkutuotteiden markkinatieto tulisi kohentamaan kylien elinoloja, kun keskusten torihinnat muuttuivat julkiseksi. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tärkeää on kehittää syväteknologioita yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta löydetään ratkaisuja alueen polttavimpiin ongelmiin.

Ruuantuotannon vaarantuminen ilmastonmuutoksen pahiten koettelemilla alueilla kaipaa nopeita vaihtoehtoja. Esimerkiksi synteettisten proteiinien tuotanto hyödyntäen runsasta aurinkoenergiaa voisi olla ratkaisu, mikäli hankkeille saadaan vahvaa ulkoista rahoitusta. Paikallisille toimijoille on avattava pääsy GMO-tekniikkaan ja muihin tärkeisiin patenteilla suojattuihin elintärkeisiin teknologioihin.

Globaalia työnjakoa on lähdettävä muuttamaan. Tällä hetkellä uusista teknologioista köyhiin maihin ohjataan vaarallisimmat ja saastuttavimmat toiminnot, ja korkeamman jalostusasteen tuotantoa estetään tullimuureilla. Digitaalinen kuilu ei saa kasvaa syväteknologioiden vaikutuksesta.

Lähitulevaisuudessa kansainvälisten organisaatioiden rooli on kriittinen. Syväteknologioiden kehittämistä ohjaavat periaatteet tulee saattaa tukemaan globaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja ohjausta, joka painottaa kehitysmaiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Jatkossa syväteknologioilla on potentiaalia helpottaa kehitysmaiden suuria ongelmia edellyttäen, että teknologiat kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa ja että kansainvälinen rahoitus suunnataan näihin tarpeisiin.

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tulee luoda syväteknologioiden oppimispolkuja. Näitä
voivat olla esimerkiksi toimet tekoälylukutaidon takaamiseksi jokaiselle sekä erityisesti marginalisoiduille ryhmille kohdennetut toimet.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia, eikä niitä voi ehdollistaa taloudellisen tai muun hyödyn vuoksi. Edellytämme, että teknologiaa tulee kehittää ihmiskunnan yhteiseksi eduksi, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuus motivoi ja kannustaa lunastamaan jokaisen ihmisen potentiaalin. Vapaus ja voimaannuttaminen edistävät taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja investointeja.

Vihreille luonteva lähestymistapa syväteknologioihin on teknofeministinen, eli teknologisten kysymysten nähdään liittyvän myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen&lt;ref name=&quot;r89&quot;&gt;M. McCaughey, “TechnoFeminism by Judy Wajcman,” Am. J. Sociol., vol. 111, no. 6, pp. 1982–1983, May 2006, doi: 10.1086/506222.&lt;/ref&gt;.

Teknologia ei kehity muusta yhteiskunnasta irrallaan, tekoälymalli omaksuu sen koulutukseen käytetyn datan ja koulutuksen tekevien ihmiset ajattelun vinoumat ja voi sisältää tahallista tiedon väärentämistä. Aineisto, joka on kerätty kulttuureista tai yhteisöistä, joissa on pitkään ollut syrjintää ja eriarvoisuutta, voi johtaa siihen, että tekoäly jopa vahvistaa näitä rakenteita&lt;ref name=&quot;r90&quot;&gt;“Artificial Intelligence and gender equality,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2024/05/artificial-intelligence-and- gender-equality.&lt;/ref&gt;.Tekoäly saattaa tehdä sukupuoleen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan tai ikään perustuvia ennakko-oletuksia&lt;ref name=&quot;r91&quot;&gt;A. Ojanen et al., “Algoritminen syrjintä ja yhdenvertaisuuden edistäminen : Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle.” https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164290.&lt;/ref&gt;.

Kehittäjien monimuotoisuus lisää lopputuotteiden inklusiivisuutta. Pelkästään tekniikan alan sukupuolittuminen heijastuu itse teknologiaan. Marginalisoitujen ryhmien ja naisten mukanaolo edistää aiempaa luovempia ratkaisuja ja innovaatioita vastaten paremmin moninaisten ihmisryhmien tarpeisiin ja edistäen yleisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta&lt;ref name=&quot;r92&quot;&gt;“Placing gender equality at the heart of the Global Digital Compact: Taking forward the recommendations of the sixty seventh session of the Commission on the Status of Women,” UN Women – Headquarters. https://www.unwomen.org/en/digital- library/publications/2024/03/placing-gender-equality-at-the-heart-of-the-global-digital- compact.&lt;/ref&gt;.
Vinoumien lisäksi ongelma on datan puute, jota ei edes tiedosteta&lt;ref name=&quot;r93&quot;&gt;C. C. Perez, Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Werner Söderström Ltd, 2020.&lt;/ref&gt;. Lääketieteessä tämä datan puute on hengenvaarallinen. Tutkimustieto pohjautuu monelta osin mieskehoon, koska on oletettu, että miehillä tehtyjen tutkimusten tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Toinen ongelma naisia koskevan tutkimuksen jatkuva alirahoitus. Yleisesti kaikessa syväteknologioiden kehityksessä tulee huomioida sukupuolittain eritelty data ja hyödyntää tekoälyä ja algoritmeja niin, että ne purkavat eivätkä vahvista sukupuolivinoumia.

=== Veropolitiikka ===
Kun arvoa luodaan yhä enemmän immateriaalisesti ja rajat ylittäen, perinteinen veromalli ei
vastaa enää digitalisoituneen ja automatisoituneen talouden todellisuutta. Julkisen talouden
kestävää rahoitusta varten tarvitaan uusi verojärjestelmä, jossa huomioidaan digitaalitalouden
erityispiirteet. Teknologiayritykset tuottavat jo nyt merkittäviä voittoja ilman suuria
työntekijämääriä. Globaalisti toimivat digitaaliset palveluyritykset ovat keskittyneet vain
harvoihin maihin, joilla on paikallisesti verotusoikeus, vaikka palveluja käytetään globaalisti.
Seurauksena globaalin palveluliiketoiminnan yleistymisestä ja työvoimaintensiivisyyden
vähentymisestä verotuotot tulevat jakautumaan eri tavalla sekä kansainvälisesti että eri
verolajien välillä. Pian saatetaan nähdä ensimmäinen yhden ihmisen &quot;yksisarvinen&quot; eli
startupyritys, joka olisi yli miljardin arvoinen, mutta työllistäisi välittömästi vain perustajansa ja
kaikki muu olisi automatisoitua.

Kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä, verotulojen pelätään romahtavan. Suomen valtion
nykyinen veropohja perustuu suurelta osin työn ja kulutuksen verotukseen. Koneet ja
automaatio nostavat työn tuottavuutta, joka on tähän mennessä nostanut palkkoja ja sitä
kautta vahvistanut veropohjaa. Kyseessä ei siis niinkään ole &quot;robotti vie työpaikat&quot; vaan
&quot;robotti kasvattaa myyntiä ja tuo työpaikkoja&quot;. Esimerkiksi suomalaisissa tehtaissa on
työntekijöiden määrä yleensä kasvanut uusien robottien myötä, koska tuotantomääriä on voitu
kasvattaa ja ihmisille vaarallisia työvaiheita korvata.

Tekoälyn tuoma tuottavuusloikka saattaa kuitenkin pienentää palkkatuloverotuksen
veropohjaa toisin kuin perinteinen automaatio. Viimeaikainen tuottavuuden nousu on jossain
määrin laskenut palkkatulojen osuutta kansantulosta ja lisännyt yrittäjä- ja pääomatulojen
osuutta.

Ehdotetut robottien ja automaatiojärjestelmien käyttöön kohdistuvat veromallit olisivat
lyhytnäköisiä. Niillä haluttaisiin kompensoida tuloveron menetystä ja rahoittaa muun muassa
työntekijöiden uudelleenkoulutusta uusiin tehtäviin. Rajanveto olisi vaikeaa, sillä robotin
määritelmä ei ole yksiselitteinen, eikä suurin osa työtä säästävästä teknologiasta täytä robotin
määritelmää. Kansallisen veron seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi. Malli
vastaisi sitä, että verottaisimme ankarammin nykyisinkin työtä tehostavia työkaluja, kuten
tietokoneita, kännyköitä tai kaivinkoneita. Myös EU:n parlamentti on ilmaissut kielteisen
kantansa robottiverolle.

Työn verotusta tulee madaltaa, jotta ihmisten tekemää työtä ei “haittaveroteta” ankarammin
kuin automaation tuotoksia. Se helpottaisi myös työvoiman houkuttelemista ulkomailta
Suomeen. Verokertymästä tulee huolehtia verottamalla robottien (ja ihmisten) tekemää
tuotantoa ja arvonlisää eli yritysten tulosta, pääomatuloja ja arvonlisäveroja sopivissa
suhteissa. Palkkaverojen alentaminen on mahdollista sitä mukaa, kun niiden merkitys
veropohjassa vähenee.

Algoritmisen automaattisen kaupankäynnin rooli globaalissa taloudessa kasvaa. On jo täysin
automaattisesti toimivia osakerahastoja, joissa algoritmit hoitavat kaupankäynnin ilman
ihmisen aktiivista osallistumista. Tulevaisuudessa eri toimijoiden tekoälyt voivat ostaa
palveluja, tuotteita tai tietoa tehokkaasti ja itsenäisesti muuallakin kuin pörssissä. Talouden
dynamiikka muuttuu merkittävästi, jos tekoälyt muodostaisivat uusia arvoketjuja nopeasti ja
omaa toimintaansa jatkuvasti optimoiden.

Etätyön verotukseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä. Esimerkiksi tietotyötä tekevä ulkomainen
työntekijä saattaa haluta asua kotimaassaan, mutta tehdä töitä Suomeen. Jos Suomi
tällaisessa tilanteessa luopuisi ansiotuloverotuksesta, se voisi vahvistaa työntekijän
sitoutumista ja helpottaa työvoiman saatavuutta Suomeen. Sitä varten EU:ssa olisi
helpotettava ja yksinkertaistettava verosopimuksia.

Digiyritysten osaaminen, työpaikat ja verotuotot uhkaavat keskittyä muutamille maille.
Digitaaliset palveluyritykset kuten somealustat, hakukoneet, peliyritykset, yms. tarjoavat
palvelujaan kaikkialla maailmassa, mutta maksavat yritysveroja suurelta osin fyysisten sijoittumispaikkojensa mukaisesti. Digipalvelut voivat myös syrjäyttää paikallista
liiketoimintaa, kuten on esimerkiksi käynyt paikallisen mediamainonnan siirtyessä globaaleille
digialustoille.

Digiyritysten maksamien verotuottojen keskittyminen muutamille maille on lisännyt muualla
painetta ottaa käyttöön niin sanottuja digipalveluveroja. Digipalveluverossa lopullisen
kulutuksen sijaintivaltiot saisivat itselleen suuremman osuuden verotuotoista riippumatta siitä,
onko yrityksellä itsellään edustusta maassa. Näin digitaaliset yritykset maksaisivat veroa myös
toisissa maissa, joissa niillä on merkittävä käyttäjäkunta. Tämä auttaisi puuttumaan monikansallisten
teknologiayritysten harjoittamaan voitonsiirtoon sekä kohtelisi verotuksellisesti tasapuolisemmin perinteisiä yrityksiä ja digitaalisia yrityksiä.

Digipalveluvero edellyttäisi luotettavaa tiedonkeruuta ja raportointia siitä, missä palveluja
käytetään. Käyttäjä-, käyttö- ja sijaintitietojen kerääminen uhkaisi helposti kuluttajan
yksityisyydensuojaa. Keräämiseen tarvittaisiin kansainvälinen infrastruktuuri (SEPA- tilisiirtojen tapaan), jotta se ei kohtuuttomasti lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa eikä olisi liian monimutkaista yritysten toimiessa useissa maissa eri verosääntöjen alaisuudessa. Järjestely ei saisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, jossa yritykset maksavat veroa sekä kotimaassaan että niissä maissa, joissa ne tarjoavat palveluja. 

Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot ja verokilpailu uhkaavat myös kiristää valtioiden välejä&lt;ref name=&quot;r94&quot;&gt;“Are digital taxes straining international relations? – GLOBTAXGOV.” https://globtaxgov.weblog.leidenuniv.nl/2020/07/03/are-digital-taxes-straining-international- relations/.&lt;/ref&gt;. Suurten digiyritysten kotimaat saattavat ryhtyä vastatoimiin kauppapakotteiden tai muiden toimenpiteiden muodossa. Suunnittelussa olisi parempi pyrkiä globaaliin digiveromalliin kansallisten tai yhden markkina-alueen digipalveluverojen sijaan. EU:ssa minimiverodirektiivi on jo implementoitu kaikkiin jäsenmaihin.

=== Energiapolitiikka ===
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto on ilmastosyistä korvattava vähäpäästöisillä lähteillä. Viime vuosikymmenien aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys tarjoaa ihmiskunnalle mahdollisuuden irtautua kokonaan riippuvuudestaan polttamalla tuotetusta energiasta yhdistämällä ne älykkääseen energian varastointiin ja kulutuksen ohjaamiseen.

Eri ratkaisujen vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava energiaratkaisuja tehtäessä. Ulkoiskustannuksiltaan haitatonta energiantuotantomuotoa ei ole olemassa. Myös sähköenergian tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan jyrkästi. Teollisuus ja liikenne korvaavat fossiilienergiaa sähköllä ja uusia laitoksia rakennetaan Suomen hyvän sähkön tarjonnan varaan.

Tuuli- ja erityisesti aurinkoenergia ovat jo nyt kaikkialla halvimpia energiantuotantotapoja ja sähkön tuottaminen niillä tulee yhä halpenemaan. Mutta ennen kuin ihmiskunta pääsee nauttimaan pysyvästi halvasta ja päästöttömästä energiasta, tarvitaan vielä suuria loikkia energian säilyttämiseen. Tämä puute ilmenee nykyisin meillä sähkön suurina hintavaihteluina.

Vety voi toimia energiavarastona ja sitä käytetään sekä raaka-aineena että polttoaineena&lt;ref name=&quot;r95&quot;&gt;Liebreich, “The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1],” liebreich. https://www.liebreich.com/the-clean-hydrogen-ladder-now-updated-to-v4-1/.&lt;/ref&gt;. Valmistuksessa voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa syntyvää ylijäämävetyä tai valmistaa se vedestä elektrolyysillä sähkön hinnan ollessa edullinen. Vedystä ja hiilidioksidista voidaan valmistaa power-to-x -teknologioiden avulla hiilineutraaleja synteettisiä polttoaineita, tosin hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Vetyajoneuvossa hapen kanssa yhdistetty vety tuottaa sähköenergiaa auton liikuttamiseen. Vety on tilaa vievä ja hankala varastoitava, siksi vedystä pyritään valmistamaan edelleen esimerkiksi hiilivetyketjuja varastoitaviksi polttoaineiksi.

Vetyä käytetään myös argumenttina kaasuputkien rakentamiselle tavalla, joka ei ole Vihreiden
tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Saksan kansallinen vetystrategia&lt;ref name=&quot;r96&quot;&gt;F. M. for E. A. and C. Action, “The National Hydrogen Strategy.” https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Hydrogen/Dossiers/national-hydrogen-strategy.html.&lt;/ref&gt; nojaa oletukseen että maakaasuputkiverkostot voidaan muuttaa vihreän eli hiilineutraalin vedyn kuljetukseen sopiviksi. Tämä ratkaisu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava tai teknologisesti luotettava, mutta sen varjolla jatketaan edelleen maakaasuputkiston hyödyntämistä ja laajentamista.
 
Energiatarpeen vaihtelun tasoittamiseen voidaan kehittää suuria tai hajautettuja akkuratkaisuja sekä lämpö- tai potentiaalienergiaan perustuvia varastoja. Toinen tapa hallita vaihtelua on laajojen mannerten laajuisten sähkönsiirtoverkostojen rakentaminen hyödyntäen uusia, huomattavasti tehokkaampia tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja.

Uusiutuvien lähteiden lisäksi voidaan edelleen tarvita täydentävää perusenergiatuotantoa. Vesivoimaa ei Suomessa ole enää rakennettavissa, joten ydinvoima on parhaiten tarjolla olevaa päästöttömäksi luokiteltua perusvoimaa. Perinteiset ydinvoimalat ovat hitaasti toteutettavia ja kalliita, ja niihin liittyy luonnonvarojen rajallisuus sekä radioaktiivisten lopputuotteiden varastointivaatimus. Tarvitaan
huomattavasti nykyistä kustannustehokkaampia rakentamistapoja, kuten pienvoimaloita. Pitkällä aikajänteellä voitaisiin mahdollisesti kehittää myös taloudellisesti kannattavaa fuusiovoimaan perustuvaa ydinenergiaa tai avaruusaurinkosähkön hyödyntämistä.

Erityisesti liikkumiseen tarvittavan energian tuottamisessa olemme yhä sidottuja polttomoottoreihin erityisesti meri- ja lentoliikenteessä. Vaikka polttamalla tuotetun energian tuotantotehokkuus on kehittynyt huimasti höyrykoneen jälkeen, vasta aurinko- ja tuulienergiatuotantotapojen huima kehitys on antanut hieman toivoa viime vuosikymmeninä. Tie fossiilisista polttoaineista riippumattomaan energiantuotantoon on kuitenkin vielä pitkä.

=== Kulttuuripolitiikka ===
Generatiivinen tekoäly tarjoaa uusia työkaluja, jotka muuttavat kulttuurituotantoa kaikilla aloilla. Sen lisääntyvä käyttö herättää huolta tekijänoikeuksien toteutumisesta teosten aitouden ja alkuperäisyyden todentamiseen ja työpaikkojen säilymiseen työtapojen muuttuessa. Tekoäly mahdollistaa kuvien, tekstien, musiikin ja videoiden tuottamisen nopeasti ja vaivattomasti. Yhä immersiivisempää ja vuorovaikutteisempaa taidetta saadaan aikaiseksi käyttämällä yhä suurempia tietokantoja. Kone tekee asioita, mihin aiemmin vaadittiin sekä aikaa että erityisosaamista. Tarve kuva-, ääni-, teksti- ja videotuotannon ammattilaisille vähenee, kun eri tarpeisiin riittävän laadukasta mediaa voi tehdä ilman erikoisosaamista. Kuitenkin ammattilaiset, jotka tuntevat tekoälyn toiminnan ja osaavat sitä ohjaavien
kehotteiden tehokkaan laatimisen, tuottavat parempia tuloksia kuin aloittelijat, ja ihmistä
tarvitaan toistaiseksi myös seulomaan parhaat tulokset. Tekoälyn tuottaman materiaalin taso
on nykyisin jo niin korkea, että sitä ei voi erottaa ihmisen tuottamasta, ja tutkimuksissa
osallistujat ovat jopa pitäneet tekoälyn luomia teoksia ihmisen tekemiä parempina&lt;ref name=&quot;r97&quot;&gt;B. Porter and E. Machery, “AI-generated poetry is indistinguishable from human-written poetry and is rated more favorably,” Sci. Rep., vol. 14, no. 1, p. 26133, Nov. 2024, doi:10.1038/s41598-024-76900-1.&lt;/ref&gt;. Myös numeerisen ohjauksen, robotiikan ja 3D-tulostuksen kehittyminen, uudet materiaalit ja esimerkiksi biotaide&lt;ref name=&quot;r98&quot;&gt;A. K. Yetisen, J. Davis, A. F. Coskun, G. M. Church, and S. H. Yun, “Bioart,” Trends Biotechnol., vol. 33, no. 12, pp. 724–734, Dec. 2015, doi: 10.1016/.tibtech.2015.09.011.&lt;/ref&gt; tuovat syväteknologiat osaksi uusia ilmaisumuotoja. 

Vaikka tekoälyn käyttö tukee luovan työn tekijöitä yksilöinä, se johtaa kollektiivisesti sisältöjen yksipuolistumiseen&lt;ref name=&quot;r99&quot;&gt;“Generative AI enhances individual creativity but reduces the collective diversity of novel content | Science Advances.” https://www.science.org/doi/full/10.1126/sciadv.adn5290.&lt;/ref&gt;. Tyypillisesti tekoälyn tuottamat sisällöt ovat yksinkertaisempia ja
sisältävät vähemmän variaatiota kuin tekoälyn koulutusdata. Jos tekoälyä koulutetaan
edelleen tekoälyn tuottamalla aineistolla, jota on verkossa yhä enemmän, tämä kertautuu ja
tekoälyn tuottama tulos yksipuolistuu edelleen&lt;ref name=&quot;r100&quot;&gt;R. Hataya, H. Bao, and H. Arai, “Will Large-scale Generative Models Corrupt Future Datasets?” Aug. 10, 2023, arXiv: arXiv:2211.08095. doi: 10.48550/arXiv.2211.08095.&lt;/ref&gt;. Toistaiseksi tekoäly tarvitsee malliksi ihmisen luovuutta sekä laadukasta ja laajaa opetusdataa. Tekoälyn tuottamat väärät tulokset eli hallusinaatiot ovat yleensä seurausta koulutusdatan puutteista ja ristiriitaisista tai epätäsmällisistä kehotteista. Hallusinaatiot voivat kuitenkin tuottaa uutta ja yllättävää sisältöä&lt;ref name=&quot;r101&quot;&gt;“Turning AI hallucinations into innovations - Reaktor.” https://www.reaktor.com/articles/positive-hallucinations-the-magical-moments-with-ai.&lt;/ref&gt;. Kun tekoäly toistaa koulutusdatan vinoumia, erilaiset stereotypiat ja
kulttuurikaanonit voivat vahvistua ja jättää huomiotta marginaalisia näkökulmia ja ryhmiä.

Kulttuurin portinvartijat määrittävät, millainen sisältö saa näkyvyyttä ja tavoittaa yleisön. Perinteisesti näitä ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt, kustantamot ja galleriat, jotka valikoivat
sisällöt hierarkkisesti kulttuuristen, kaupallisten tai taiteellisten standardien mukaan, painottaen kaupallista potentiaalia. Portinvartijoiden rooli on siirtynyt jakelualustoille ja niiden suosittelualgoritmeille, jotka toimivat näennäisen demokraattisesti. Kuka tahansa voi julkaista
sisältöä, ja näin uusia ääniä, näkökulmia ja tekijöitä pääsee esille. Näkyvyys kuitenkin riippuu
algoritmeista, jotka valikoivat tiettyä sisältöä käyttäjien nähtäväksi. Niiden toiminta painottaa
käyttäjän kiinnostusta ja sitoutumista sekä käyttöaikatavoitteita, jotka pitävät käyttäjän
alustalla mahdollisimman pitkään. Kilpailussa julkaisijan on usein turvauduttava &quot;algoritmin
murtamiseen&quot;, eli suunnitella sisältö niin, että se voittaa alustaan ohjelmoidun toimintalogiikan
pyrkimykset.&lt;ref name=&quot;r102&quot;&gt;“Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella,” Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/portinvartijuus-digitaalisella-aikakaudella/.&lt;/ref&gt; 

Tekijänoikeus&lt;ref name=&quot;r103&quot;&gt;FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: Tekijänoikeuslaki 404/1961.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.&lt;/ref&gt; edellyttää ihmisen panosta. Puhtaasti tekoälyn tuottama kuva, musiikki tai video ei ole tekijänoikeuden suojaama. Tietopolitiikan yhteistyöryhmän mukaan “tekijälle, joka on käyttänyt tekoälyä teoksen luomisen työkaluna voi syntyä tekijänoikeuksia, jos oma työpanos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”&lt;ref name=&quot;r104&quot;&gt;“Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille.” Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä. [Online] https://docs.google.com/document/d/1fIrh0DqM3vbET3ysrGsfJZRINE6E_80Gibva6hfG2zo/e xport?format=pdf.&lt;/ref&gt;, mikä kuvaa erityisesti kehotesuunnittelun roolia generatiivisella tekoälyllä luodun sisällön tekijänoikeuskysymyksessä. Kun ihminen muokkaa tekoälyn tuottamaa mediaa ja tekoäly tekee edelleen muutoksia ihmisen antamien
kehotteiden perusteella, raja näiden välillä hämärtyy. Ne sulautuvat toisiinsa eivätkä ne ole
enää erotettavissa. Tekoäly on myös sisäänrakennettuna uusiin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Tekoäly on yksi työkalu monien joukossa, eikä sen käytön tulisi automaattisesti estää
tekijänoikeuksien syntymistä. 

Toinen tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys on tekoälyn koulutukseen käytetyn aineiston
tekijöiden oikeudet. On epäselvää, muodostaako tekoälyn koulutus kopion näistä teoksista ja
tietokannoista, mikä todennäköisesti rikkoisi lakia, ja voiko generatiivisen tekoälyn tuottama
aineisto rikkoa tekijänoikeuksia&lt;ref name=&quot;r105&quot;&gt;“Tekoälytaide ja tekijänoikeus – haastava yhtälö?,” IPRinfo. https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalytaide-ja-tekijanoikeus-haastava-yhtalo/.&lt;/ref&gt;. Yhdysvalloissa nostetut kanteet tekoäly-yhtiöitä vastaan&lt;ref name=&quot;r106&quot;&gt;“OpenAI just won a copyright battle brought by two news outlets. What could this mean for the music industry’s lawsuits against AI firms?,” Music Business Worldwide. https://www.musicbusinessworldwide.com/openai-just-won-a-copyright-battle-brought-by-two-news-outlets-what-could-this-mean-for-the-music-industrys-lawsuits-against-ai-firms/.&lt;/ref&gt; ja DSM-direktiivin&lt;ref name=&quot;r107&quot;&gt;Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.), vol. 130. 2019.http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj/fin.&lt;/ref&gt; toimeenpano&lt;ref name=&quot;r108&quot;&gt;“Tekijänoikeuslain uudistus - DSM-direktiivin toimeenpano,” Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2019.&lt;/ref&gt; tulevat ohjaamaan tätä keskustelua ja laintulkintaa.

== Syväteknologiat Vihreiden toiminnassa ja ohjelmatyössä ==

Teknologia muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa, syväteknologiat mullistavat niitä. Syväteknologiat tuovat mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita on pyritty käsittelemään tässä keskustelupaperissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tehdyt linjaukset ovat aina aikansa tuotteita. Syväteknologioiden tapauksessa muutokset voivat olla nopeita ja tulevaisuusskenaariot ovat vaikeasti ennakoitavia. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiat, joiden ennustettiin mullistavan kaupankäyntiä ja tiedonsiirtoa vain muutamia vuosia sitten, ovat siirtyneet marginaaliin.

Ihmiskunnan ja tieteen peruskysymyksissä on paljon sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa syväteknologioiden kehittyminen ja laaja käyttöönotto voisi merkittävästi auttaa. Syväteknologiat voidaan myös nähdä keinoina ihmiskunnan jo saavuttaman hyvinvoinnin tason turvaamiseen alati monimutkaistuvassa maailmassa. Tehokkaammat tuotannon menetelmät ovat tavanneet lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää rikkoen samalla kestävän kehityksen planetaarisia rajoja.

Syväteknologioiden laaja-alainen vaikuttavuus tekee niistä kaksiteräisen miekan. On huolehdittava, ettei teknologian hyödyntäminen pahenna globaaleja ympäristökriisejä tai heikennä yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan syväteknologiat voivat kuitenkin tarjoavat ratkaisuja moniin suuriin yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin.

Teknologioiden nopean kehityksen suuntaa on pystyttävä ohjaamaan. Emme voi lykätä syväteknologiamurrokseen liittyvien kysymysten ratkaisemista tai jäädä aiheen välinpitämättömiksi sivustaseuraajiksi.

Teknologia on ihmisten kehittämää ja heijastaa heidän arvojaan ja maailmankuvaansa. Kehittäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi tekoälyn kehitykseen käytettävän opetusdatan tulisi edustaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä ja heidän käyttämäänsä kieltä. Datan ja algoritmien läpinäkyvyys pitäisi pystyä varmistamaan ja todentamaan.

Miten työntekijöitä valvotaan tulevaisuudessa? Jo nyt on teknologioita, joilla pystytään valvomaan työntekijöiden keskittymistä aivokäyriä seuraamalla. Millaisia askeleita pitäisi ottaa turvaamaan työntekijöiden oikeus yksityisyyteen ja yleensäkin ihmisten aivojen yksityisyys neuroteknologioiden osalta? Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa&lt;ref name=&quot;r109&quot;&gt;N. A. Farahany, The Battle for Your Brain: Defending the Right to Think Freely in the Age of Neurotechnology. New York: St. Martin’s Press, 2023.&lt;/ref&gt;, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi.

Automaatiota ja tekoälyä voi käyttää päätöksenteossa pyrkien lisäämään tasapuolisuutta ja ehkäisemään ihmisten luomia vinoumia&lt;ref name=&quot;r110&quot;&gt;O. Plonsky, D. L. Chen, L. Netzer, T. Steiner, and Y. Feldman, “Motivational drivers for serial position effects: Evidence from high-stakes legal decisions,” J. Appl. Psychol., vol. 108, no. 7, pp. 1137–1156, 2023, doi: 10.1037/apl0001064.&lt;/ref&gt;. Tekoäly ei väsy eikä sen päätöksentekoon vaikuta tunteet tai päätöksentekijän kognitiivinen tila, joten esimerkiksi tukiälynä sillä on suuri potentiaali, kunhan sen rajallisuus otetaan huomioon. Näiden nousevien teknologioiden
toiminnan ymmärrettävyyttä on tärkeää tarkastella myös saavutettavuuden kannalta.

Syväteknologiat perustuvat merkittäviin tieteellisiin löytöihin ja insinööritaidon läpimurtoihin.
Niiden kehittämisessä ja soveltamisessa sekä yrityksillä että julkisen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli. Yhteiskunnan sektorirajat ylittävä, erilaisten toimijoiden keskinäinen, tavoiteohjattu yhteistyö&lt;ref name=&quot;r111&quot;&gt;H. Etzkowitz, “University-Industry-Government: The Triple Helix Model of Innovation, 2010 https://www.researchgate.net/publication/254394246_The_Triple_Helix_University- industry-government_innovation_in_action_-_By_Henry_Etzkowitz.&lt;/ref&gt; on välttämätöntä. Työelämässä
syväteknologioiden hyödyntäminen edellyttää tavattoman laajaa uudelleenajattelua ja koulutusta, eikä sellaisen käynnistäminen tapahdu hetkessä. Pohja on luotava kaikille avoimen koulutusjärjestelmän avulla. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeampaa kuin yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja yksilöllinen sopeutuminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Ihmisten osaamisen kasvattamisen lisäksi koko yhteiskunnalta edellytetään joustavuutta sekä kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin, valintoihin ja
toimintatapoihin.

Syväteknologiamurros etenee ympäri maailmaa tutkimuksen ja teknologiayritysten ekosysteemeissä. Huippututkimusta muutetaan liiketoiminnaksi start-upeissa ja skaalataan laajaan käyttöön suuremmissa yrityksissä. Kukoistaakseen tällaiset teknologiakehityksen keskittymät tarvitsevat ympärilleen yhteiskunnan, joka tukee riskinottoa sekä epäonnistumisten ja onnistumisten dynamiikkaa.

Syväteknologioiden on toimittava turvallisesti ja ihmisoikeudet huomioiden. Tarvitaan uudentyyppistä sääntelyä, joka huomioi globaalien markkinoiden erilaiset taloudelliset ja oikeudelliset olosuhteet. Vaikka aidosti globaalia sääntelyä ei juurikaan ole, Euroopan unionilla suurena talousalueena on mahdollisuus asettaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös ulkopuolisilla markkinoilla (nk. Bryssel-efekti). Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat täällä hyväksymään EU:n asettamat säännöt, ja niiden on helpointa noudattaa samoja sääntöjä myös muualla maailmassa. Niiden etujen mukaista on myös lobata samanlaisten sääntöjen omaksumista muuallakin, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailuasemaan.

Syväteknologioihin liittyviä riskejä olisi kyettävä hallitsemaan yhteistyössä ylikansallisesti, yhteiskunnan eri sektoreiden, yritysten ja eri tieteenalojen kesken. On luotava jaettu teknologiaturvallisuuden keskusteluympäristö nykyisen tietoturvadiskurssin tapaan. 

Yhteiskunnan tulee osoittaa resursseja syväteknologian turvallisuuden ja sääntelyn valvontaan niin, että yritykset voivat toimia tasavertaisesti ja viranomaiset voivat ehkäistä haitallista kehitystä.

Teknologian kehittäjien tulisi puolestaan sitoutua luomaan turvallisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ja läpinäkyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Sääntely kuitenkin kuluttaa myös resursseja niin tutkimuksessa kuin yrityksissä, jotka yrittävät tutkimusta jalkauttaa, joten turhaa sääntelyä pitäisi ehkäistä ja poistaa. Myös sotilaskäyttö tarvitsee kansainvälisen säännöskehikon&lt;ref name=&quot;r112&quot;&gt;“Political Declaration on Responsible Military Use of Artificial Intelligence and Autonomy,” United States Department of State.https://www.state.gov/political-declaration-on- responsible-military-use-of-artificial-intelligence-and-autonomy/.&lt;/ref&gt;, jolla varmistetaan, että sodankäynnin säännöt ovat ajan tasalla teknologian kehityksen suhteen.

Tässä paperissa on tuotu esiin suuntauksia, jotka ovat syntyneet tämän hetken poliittisessa
ilmapiirissä ja yhteiskunnan tuella. On poliittinen päätös, minkälaisia rahoitusinstrumentteja on
akateemiseen tutkimukseen ja tutkimusta eteenpäin vieville yrityksille mikä vaikuttaa suoraan
siihen, että minkälaista tutkimusta tehdään. Liian helposti tuetaan niitä tutkimuksen alueita,
missä menee kovaa vain siksi, että siellä menee kovaa. Suurin kysymys onkin, että mihin
suuntaan halutaan kiihdyttää.

Tämän vuoksi työryhmä esittää pysyvän työryhmän perustamista, jonka tehtävänä on ennakoida
tulevaisuutta, kartoittaa teknologian vaikutuksia, ehdottaa relevantteja politiikkatoimia sekä ylläpitää jatkuvasti päivittyvää teknologiatietokantaa, josta puolueen toimijoiden, ehdokkaiden ja edustajien on mahdollista löytää tutkittuun tietoon ja vihreisiin politiikkaohjelmiin nojaavaa materiaalia päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi.

== Kirjallisuutta ==
* [https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen//#gf_48 Asianajotoimisto Lindblad - Tekijänoikeus nykyajassa – tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen, 2024]
* Criado Perez, Caroline: Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2019.
* Doudna, Jennifer A., Sternberg, Samuel H.: A Crack in Creation - Gene Editing and the Unthinkable Power to Control Evolution. Mariner Books 2017.
* [https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus-tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025], Valtioneuvosto
* [https://www.mckinsey.com/fi/~/media/mckinsey/locations/europe%20and%20middle%20east/finland/news/the%20economic%20potential%20of%20generative%20ai%20for%20finland.pdf Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle], McKinsey, 2024.
* [https://radar.gesda.global/ GESDA Radar - tieteellisten läpimurtojen ennakointia 5, 10 ja 25 vuoden aikajänteellä]
* Glover, Jonathan: Lapsia valitessa. Into 2009.
* Green, Ronald M.: Babies by Design: The Ethics of Genetic Choice. Yale University Press 2007.
* Habermas, Jürgen: The Future of Human Nature. Cambridge, UK: Polity, 2003
* [https://www.technologyreview.com/2025/05/12/1116295/how-a-new-type-of-ai-is-helping-police-skirt-facial-recognition-bans/ How a new type of AI is helping police skirt facial recognition bans], MIT Technology Review, 2025
* Häyry, Matti: Ihminen 2.0: geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Gaudeamus 2012.
* Järvinen, Petteri: Tekoäly ja minä. Ihmisenä tekoälyn aikakautena. Tammi 2023.
* Mustafa Suleyman, Michael Bhaskar: The Coming Wave, Penguin books 2023
* [https://www.sto.nato.int/Pages/default.aspx Naton tiede- ja teknologiaorganisaatio STO:n julkaisut, erityisesti tiede- ja teknologiatrendien seuranta. 2023-2024 vol. 1]
* [https://www.canarymedia.com/articles/clean-energy/ramez-naam-and-david-roberts-go-deep-on-the-future-of-clean-energy Ramez Naam and David Roberts go deep on the future of clean energy]
* [https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf/f4afbaf8-b8ec-40bf-87d6-9b5a0608a880/Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n%20ilmi%C3%B6pohjainen%20teknologiatiekartta.pdf Sisäministeriön ilmiöpohjainen teknologiatiekartta - loppuraportti]
* [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166245 Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo], Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 2025
* [https://tietopolitiikka.fi/2024/11/14/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/ Tietopoliitiikan yhteistyöryhmä: Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille, 2024]
* [https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-01/VTT-syvateknologian-taskukirja.pdf VTT - Syväteknologian taskukirja, 2022]
* [https://www.amazon.com/Will-Robots-Take-Your-Job/dp/1509509569 Will Robots Take Your Job?: A Plea for Consensus, Nigel M. de S. Cameron, 2017]

== Lähteet ja lisätietoa ==
Koko lähdekirjasto on ladattavissa osoitteesta: https://www.zotero.org/groups/5623565/fingreensdeeptech

&lt;references /&gt;

== Tekijät ==

'''Vihreiden Syväteknologiaryhmä 2024-2025'''

Paavo Heiskanen (pj)

Sakari Kouti

Iida Laurila (siht)

Milja Lempinen

Roope Marttila

Jani Moliis

Juha Mäkeläinen

Antti Poikola (pj)

Tapio Pesola

Anton Satamo (taitto)

Henry Scheinin (siht)

Reetta Välimäki

Jesse Weckroth

Lisenssi CC BY-SA 4.0


Työryhmä haluaa kiittää kaikkia haastateltuja asiantuntijoita ja paperin kommentointiin osallistuneita.

Lähde: [[Tiedosto:Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan.pdf]]</text>
      <sha1>595iynyv2qqsascu35j8sg7zyyx1gim</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ilvehti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>26149</id>
    <revision>
      <id>130673</id>
      <timestamp>2026-07-04T20:33:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nysalor</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <comment>Ilvehti</comment>
      <origin>130673</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="694" sha1="aoqju5j0qyk5u4onvbg5iktlan072s9" xml:space="preserve">{{Otsikko
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=Ilvehti.
|alaotsikko=
|tekijä=Edvard Valpas-Hänninen
|huomiot=
}}

: Kulki impi kerran
: kaukomaalta luo.
: Mulle millin verran
: suuta suikki tuo.
: Hiipi tumman verhon taa.
: Murhekasna itki maa.

: Kuusitoista kuuta
: pois on ollut hän.
: Muistan vielä suuta.
: Muistan läyhelmän,
: minkä nuori rinta loi,
: kun se painostella soi.

: Missä on se impi?
: Tuuli: kutsu luo!
: Muita kaunihimpi
: katse tänne tuo!
: Jos sä näin nyt hoivas suot –
: riemut maailmalle luot.

: ”Neiti selkäs luokse
: juuri hiiveksii.
: Tuntunee jo tuokse!” –
: tuuli ilvehtii.
: Käy se impi lempimään.
: Rinta luopi läyhyjään.


{{Lemmen kirja}}</text>
      <sha1>aoqju5j0qyk5u4onvbg5iktlan072s9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:Tpheiska</title>
    <ns>3</ns>
    <id>26150</id>
    <revision>
      <id>130677</id>
      <timestamp>2026-07-05T07:24:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>/* Keskustelu avattu kahvihuoneessa */ uusi osio</comment>
      <origin>130677</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="311" sha1="dpa0ugw2nlldj4x5sop8wg5kr9kk5t0" xml:space="preserve">== Keskustelu avattu kahvihuoneessa ==

Julkaisemastasi mustavalkopaperista olen avannut keskustelun [[Wikiaineisto:Kahvihuone#Itse_laadittu_ja_julkaistu_ajatteluartikkeli|kahvihuoneessa]] äsken. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. heinäkuuta 2026 kello 07.24 (UTC)</text>
      <sha1>dpa0ugw2nlldj4x5sop8wg5kr9kk5t0</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>