Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.10 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 250 26160 130699 2026-07-13T17:47:22Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130699 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|177}}</noinclude>Toiset loiset saavat aikaan suurempia tahi vähäisempiä sairaalloisia häiriöitä. Nokisienet hävittävät kokonaan viljan siemenet. Exoascus saa aikaan runsaan oksien kehittymisen koivuissa (tuulenpesät). Toiset sienet aiheuttavat omituisia pahkamaisia äkämiä. Monet bakteerit saavat aikaan tauteja (pernarutto, tuberkuloosi, kurkkumätä y.&nbsp;m.). Cuscuta Trifolii hävittää apilapeltoja imien taimet tyhjiksi ja tappaen ne. Loiskasvien vahingollinen vaikutus isäntäänsä johtuu osaksi siitä, että ne käyttävät hyväkseen tämän ravinnon, osaksi siitä, että ne hävittävät sen elävät solukot, sekä vihdoin osaksi siitä, että ne muodostavat hajaantumistuloksia, jotka ovat isännälle myrkyllisiä. {{puuttuu kuva}}Kuva 196. '''Albugo candida.''' Sieni '''m''', joka loisii Lepidium sativumin ytimessä ja tunkee imurihmoja sen soluihin '''z'''. 7.{{pad}}''Puoliloisiksi'' (Halbparasit) sanotaan kasveja, jotka ottavat osan ravinnostaan toisista kasveista, mutta sen ohella muodostavat vihreissä lehdissään orgaanisia aineita yhteyttämällä hiilihappoa. Tällaisia ovat monet Scrophulariaceae-heimon kasvit (Rhinanthus, Euphrasia, Pedicularis, Melampyrum). Ei mikään näiden ulkomuodossa osoita, että ne tarvitsisivat toisenlaista ravintoa kuin muut vihreät kasvit, mutta niitä ei voi viljellä tavallisessa puutarhamullassa. Ne elävät nimittäin loisina toisilla kasveilla (heinillä y.&nbsp;m.), joiden juuriin ne kiinnittyvät omituisilla imunystyröillä ottaen niistä etupäässä vettä ja epäorgaanisia suoloja (kuvat&nbsp;197, 198). &mdash; Viscum elää Keski-Euroopassa hedelmäpuiden oksilla (kuva&nbsp;199) työntäen imujuurensa niiden jälteen. C. 8.{{pad}}''Hyönteissyöjät''. Omituisella tavalla hankkivat muutamat kasvit itselleen elimellistä ravintoa pyydystämällä hyönteisiä. Tätä varten ovat niiden lehdet erikoisesti muodostuneet pyyntikuopiksi tahi pyydyksiksi, jotka suorittavat liikkeitä. Pyyntikuoppiin joutuvat hyönteiset ilman aktiivista toimintaa kasvin puolelta. Sellaisia ovat Itä-Intiassa kasvavan Nepentheksen lehtikannut (kuva&nbsp;200), joihin hyönteiset ryömiessään luiskahtavat (kansi ei painu kiinni). Kannujen pohjalla on vettä, joka on osittain erittynyt kasvista, osittain on sadevettä. Tähän nesteeseen {{tsa|hyön|hyönteiset}}<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 12</small>||}} <references/></noinclude> lr871p7fpq9u8swfvdxihb2wcybv7sc 250 26161 130700 2026-07-13T17:54:44Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130700 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|226|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>maamuoto sekä sinikukkainen Hortensia, jonka terien sininen väri saadaan aikaan kastelemalla tavallista punakukkaista muotoa alunanpitoisella vedellä. Nämä modifikatsionit eivät ole periytyviä. Systematiikassa niitä tavallisesti sanotaan ''muodoiksi''. Toisia poikkeuksia lajin tavallisesta tyypistä, joita ei voi asettaa syyseuraus-suhteeseen ulkonaisiin tekijöihin, systemaatikot nimittävät ''varieteeteiksi'' tai ''roduiksi''. Nämä käsitteet ovat jokseenkin epämääräisiä. Poikkeavat muodot ovat monessa tapauksessa osoittautuneet sekasiitoksen tuloksiksi. Tämä on voitu päättää siitä, että jälkeläistö on noudattanut Mendelin sääntöjä (ks. 107&nbsp;§). Toisissa tapauksissa ovat kysymyksessä n.&nbsp;s. ''mutatsionit''. Nämä syntyvät jonkin kasvin jälkeläistössä ilman havaittavaa syytä, sisäisten voimien vaikutuksesta ja ilman minkäänlaisia välimuotoja. Ne eroavat emämuodostaan useimmiten siten, että niiltä puuttuu jokin tämän ominaisuus (esim. valkokukkaiset muodot kasveilla, joilla säännöllisesti on värilliset kukat), mutta niillä voi olla uusiakin ominaisuuksia (esim. liuskalehtinen koivu). Todennäköisesti pikkulajit myös ovat sellaisia mutatsioneja, joiden ominaisuudet ovat täysin periytyviä. Lajeissa esiintyvien, tavallisesta tyypistä eroavien poikkeusmuotojen tarkkailu, mikä tutkimus vaatii laajaperäisiä viljelyskokeita, on nykypäivien biologian tärkeimpiä tehtäviä. Tässä kirjassa noudatetaan seuraavaa kasvikunnan pääjakoa: I.{{pad}}Kaari.{{pad}}'''Sekovartiset, Thallophyta.''' Kasveja, joilla on sekovarsi (Thallus), t.&nbsp;s. niiden ravitsemiselimet eivät ole erilaistuneet juureksi, varreksi ja lehdiksi (siinä merkityksessä, jossa näitä käsitteitä korkeammilla kasveilla käytetään). Johtojänteitä ei ole. II.{{pad}}Kaari.{{pad}}'''Sammalet, Bryophyta.''' Kasveja, joilla on lehtinen varsi, mutta joilta juuri ja johtojänteet puuttuvat (muutamilla esiintyy vain sekovarsi). Siitoksen suorittavat vapaasti liikkuvat, kairakierteiset siittiöt. Hedelmöityneestä munasolusta kehittyy yksisoluisia itiöitä sisältävä itiöpolvi. Itiöiden itäessä muodostuu alkeisrihma (protonema), josta taas lehtiä kannattava, sukuelimellinen kasvi syntyy. III.{{pad}}Kaari.{{pad}}'''Sanikkaiset, Pteridophyta''' l. '''Cryptogamae vasculares.''' Kasveja, joilla voi selvästi erottaa toisistaan juuren, varren ja lehdet. Johtojänteitä on. Siitos samanlainen kuin sammalilla. Hedelmöityneestä munasolusta kehittyy lehtiä kantava kasvi, jonka lehdillä itiöt muodostuvat pesäkkeissä. Itiön itäessä syntyy pieni alkeisvarsikko (prothallium), joka kannattaa sukuelimet.<noinclude><references/></noinclude> 0ncj0hskbevxwo1pfwyvduxsgnuunyz 250 26162 130701 2026-07-13T18:06:45Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130701 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|275}}</noinclude>{{tsl|seen|erityiseen}} sienisukuun (''Rhizomorpha''). Noita jänteitä on pikemminkin pidettävä haaraisena, kasvupisteellisenä rihmastopahkana (Sklerotie). Osaksi ne elävät loisina kuoressa tai kuoren ja puun välissä työntäen silloin sienirihmoja esim. ydinsäteisiin, mutta voivat myös elää mädänsyöjinä vanhoissa kannoissa ja pölkyissä sekä maassa paksumultaisissa metsissä synnyttäen joukoittain itiöemiä. Ne vahingoittavat puuta tuntuvasti. Helttasienten lukuisien sukujen erottamiseksi toisistaan käytetään etenkin seuraavia tuntomerkkejä: yllämainittujen kahden verhon esiintymistä tai puuttumista, itiöemän laatua, helttojen muotoa ja haarautumista, niiden asemaa kannan suhteen, lakin muotoa, itiöiden väriä j.&nbsp;n.&nbsp;e. Itiöiden väri saadaan selville siten, että asetetaan lakki, heltat alaspäin, valkealle tai värilliselle paperille. Itiöt varisevat paperille ja osoittavat silloin myös selvästi helttojen asennon. ''Amanita muscaria'', kärpässieni, myrkyllinen. ''Cortinarius'', useita syyssienilajeja, itiöt ruskeat, sisäverho seittimäinen (kuva&nbsp;306). ''Lactarius'', maitiaisnesteellisiä, useat lajit syötäviä. ''Russula'', yleisiä, punaisia, metsässä kasvavia sieniä, lakki hauras, useat lajit myrkyllisiä. ''Cantharellus'', hyvin tunnettu keltainen, syötävä sieni. ''Coprinus'', mustesieni, väkevällä maalla. Itiöemä hajoaa mustaksi puuroksi. ''Psalliota campestris'', herkkusieni, maukas ruokasieni, jota Keski-Euroopassa viljellään ja myydään vuosittain useiden tuhansien markkojen arvosta. {{keski|'''2. Lahko. Gasteromycetes.'''}} Itiölava on itiöemän sisässä. Viimeksimainitun sisäosassa, ''itiömallossa'' (gleba), on lukuisia onteloita ja käytäviä, joiden seiniä itiölava peittää. Itiömaltoa ympäröi kovempi kuori, ''koppa'' (Peridie), joka usein on erilaistunut kahdeksi kerrokseksi. &mdash; Itiömallossa on usein kahdenlaisia sienirihmoja. Toiset ovat ohutseinäisiä, runsaasti alkulimaa sisältäviä itiökantoja synnyttäviä, toiset taas paksuseinäisiä eivätkä, kuten edelliset, hajoa itiöiden kypsyessä, vaan kasvavat edelleen ja muodostavat lopuksi villaisen, joustavan ''hiusvanukkeen'' (Capillitium). Mädänsyöjiä; useimmat elävät lämpimissä maissa. 1.{{pad}}Heimo.{{pad}}{{sp|Nidulariaceae}}. Pienenlaisia sieniä, joiden {{pv||i}}tiöemät aluksi ovat pallomaisia tai lieriömäisiä, mutta kypsyessään<noinclude><references/></noinclude> pqyfsozlryurvg8d89s3xuj4778pdtk 250 26163 130702 2026-07-13T18:14:09Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130702 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|346|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>kokonaisuuden, jota nimitetään ''kukinnoksi''. Tukilehtiä sanotaan silloin ylälehdiksi. Ylälehdet ovat pienempiä ja muodoltaan yksinkertaisempia kuin kasvulehdet. Ruoti niiltä tavallisesti kokonaan puuttuu, ja ne voivat olla aivan vähäpätöisiä ja kalvomaisia kuten ala- l. suomulehdet, Joskus ne sentään ovat silmiinpistäviä ja toisenvärisiä kuin kasvulehdet, niin kuin Melampyrum-lajeilla, Acanthaceae-, Bromeliaceae-heimoissa j.&nbsp;n.&nbsp;e. Useissa kukinnoissa, joissa on runsaasti tiheään sulloutuneita kukkia, tavataan omituisia ylälehtiä, jotka ennen kukkien aukeamista ympäröivät koko kukintoa. Sellainen on ''kotelo'' (Scheide, spatha) vehkakasveilla (Araceae; näillä se usein on värillinen, ei vihreä, kuva 440), palmuilla, sipulilla, narsissilla ja muilla yksisirkkaisilla mykerökukkaisilla, sekä ''kehto'' (Hüllkelch, involucrum), joka on muodostun tiheään ahtautuneista ylälehdistä. Niitä ylälehtiä, joiden hangoista lähtee oksia tai kukkia, sanotaan ''suojus''- eli ''tukilehdiksi'' (Deckblatt, Tragblatt, bractea, kuva 393, ''d''). ''Esilehdet'' (Vorblatt, bracteola, ''v'') taas ovat ylälehtiä, jotka lähtevät yksityisistä kukkaperistä. Yksisirkkaisilla on useimmiten yksi, kaksisirkkaisilla kaksi esilehteä (kuva&nbsp;393). Erotetaan seuraavat kukintomuodot (kuva&nbsp;394): I.{{pad}}''Terttumaiset'' (monopodial, racemös) kukinnot ''a''.{{pad}}''Terttu'' (Traube, racemus): pitkä yhteinen kukkalapakko ja perälliset kukat (''A''). Erityinen terttumuoto on ''huiskilo'' (Schirmrispe, corymbus), jonka kaikki kukat ovat jokseenkin samassa, vaakasuorassa tasossa, koska niiden perät ovat sitä pitemmät, mitä alempana päälapakolla kukat sijaitsevat (''B''). ''b''.{{pad}}''Tähkä'' (Ähre, spica): yhteinen lapakko pitkä, kukat perättömät (''C''). ''Puikelo'' (Kolben, spadix) on erikoisella tavalla muodostunut tähkä; yhteinen lapakko on maltoinen ja kukat usein ikään kuin uponneet siihen (kuva&nbsp;438). ''Norkko'' (Kätzchen, amentum, julus) tunnetaan siitä, että se kukkimisen jälkeen varisee kokonaisena ja että sen kukat ovat pienet ja epätäydelliset (kuva&nbsp;454). {{puuttuu kuva}}Kuva 393. '''Campanula media.''' Kukka, sen suojuslehti '''d''' ja esilehdet '''v'''. ({{murto|1|1}})<noinclude><references/></noinclude> 6955mj6c0yscsbmbp4wg7xopz61shon 250 26164 130703 2026-07-13T18:22:39Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130703 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh|406|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}} harmahtaviksi. Näiden karvojen varressa on vettä imeviä soluja. Lehtilavan yläpinnan ylimmät solukerrokset toimivat vesisolukkoina (siv. 82) suojellen alempia solukkoja auringon säteiltä ja pitäen huolta haihtumisen järjestämisestä. Kaikki lajit (noin 500) ovat kotoisin Amerikasta, etenkin sen eteläosista. Ne elävät osaksi ulkovieraina l. päällyskasveina puissa, osaksi kallioiden raoissa, usein mitä jyrkimmillä rinteillä. Näissä ne pysyttelevät kiinni ilmajuurilla (siv. 17). Kukinnot ovat päätteisiä, tähkämäisiä tai terttumaisia. Usein ympäröivät niitä suuret, kirkkaanväriset ylälehdet. Siemenvalkuainen jauhoinen. <small>''Ananassa'' sativaa viljellään hyvänmakuisten hedelmiensä vuoksi (Vilj.-k. siv. 120). ''Tillandsia, Nidularium, Billbergia, Vrisea.''</small> {{keski|'''5. Lahko.{{pad}}Enantioblastae.'''}} Tähän lahkoon kuuluu useita pääasiassa kuumien maiden heimoja. Ne muodostavat luonnollisen ryhmän, joka on läheistä sukua edelliselle lahkolle, mutta eroaa siitä siten, että siemenaiheet ovat suorasuuntaiset. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Commelinaceae.}} Ruohomaisia kasveja, joilla on nivelikäs varsi ja putkimainen lehtituppi. Kehä erilaistunut verhiöksi ja teriöksi; teriö useimmiten sininen. <small>300 lajia, joista useita viljellään kasvihuoneissa. ''Tradescantia'', heteiden palhoissa pitkät karvat, joissa alkuliman kiertoliike selvästi näkyy.</small> 2.{{pad}}{{sp|Heimo. Eriocaulaceae.}} Kukat kuten Compositae-heimossa kehtosuomujen ympäröimässä mykerössä. <small>550 lajia. ''Eriocaulon.''</small> {{keski|'''6. Lahko.{{pad}}Scitaminales.'''}} Kukat vastakohtaiset tai epämukaiset, hetiön lehtiluku hyvin surkastunut, kehä sikiäisperäinen. Ulkovalkuainen. Isoja, juurakollisia ruohokasveja. Lehdet suuret, leveät, selvään ruodilliset. Lehtilapa soikea, ehytlaitainen, siinä hyvin paksu, kärkeä kohti kapeneva keskisuoni, josta lähtee hienoja sivusuonia. &mdash; Kaikki ovat kotoisin kuumista maista.<noinclude><references/></noinclude> hphq2boiu7zetegt0b6w3u9aauy3rar 250 26165 130704 2026-07-13T18:31:13Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130704 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|463}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 540. '''Ribes''' rubrum. '''a''' kukan pohjakaava. '''b''' kukka halkaistuna. '''c''' siemen halkaistuna. ('''b''', '''c''' {{murto|5|1}}). 538). Hedelminä terävastaisia tuppiloita. Kunkin emilehden ulkopuolella pieni mesinysty. <small>500 lajia. Useimmat lauhkeassa vyöhykkeessä, monet Kapmaassa. ''Sedum'', ''Sempervivum'', koristekasvi (kuva 24), ''Crassula'', ''Echeveria'', ''Cotyledon'', ''Bryophyllum''.</small> 2.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Saxifragaceae.}} Ruohokasveja. Kehä enemmän tai vähemmän sikiäispäällinen. Emilehtiä 2(&mdash;4); ne ovat alaosistaan kasvaneet yhteen, vartalot ovat erillään (kuva 539). Hedelmä kota. <small>400 lajia, etenkin lauhkeassa vyöhykkeessä. ''Saxifraga'', pääasiassa tunturiseuduilla; ''Heuchera'', ''Chrysosplenium'', kukkakiehkurat 4-lehtiset; ''Parnassia'', joutoheteellinen (siv. 328).</small> 3.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Ribesiaceae.}} Pensaita, joiden lehtiasento on kierteinen ja kukinto terttu. Sikiäin kehänalainen, hedelmä marja, siemenkuoret mehevät (siv. 370, kuva 540). <small>''Ribes'', viinimarjapensas. 130 lajia, etenkin pohjoisessa lauhkeassa vyöhyk keessä. Useita lajeja viljellään hyvänmakuisten marjojensa takia: R. Grossularia (karviaismarja), rubrum, nigrum (Vilj.-k. siv. 112).</small> 4.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Hydrangeaceae.}} Pensaita, lehtiasento vastakkainen. &mdash; On epävarmaa, onko tämä heimo liitettävä tähän. <small>110 lajia. ''Hydrangea'' hortensia, yleinen huonekasvi; ''Philadelphus'', jasmiini, koristekasvina viljelty pensas, kukat hyvätuoksuiset (Etelä-Euroopasta). ''Deutzia.''</small> 5.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Podostemaceae.}} Kuumissa maissa, etenkin vuoristopuroissa eläviä vesikasveja, joiden ulkoasu on levä- tai sammalmainen (siv. 17) &mdash; ''Dicraea''.<noinclude><references/></noinclude> 5gf7povkqrf82mt1bi9hk84qmqrr3hg 130706 130704 2026-07-13T19:07:33Z Sakvaka 3073 typo 130706 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|463}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 540. '''Ribes''' rubrum. '''a''' kukan pohjakaava. '''b''' kukka halkaistuna. '''c''' siemen halkaistuna. ('''b''', '''c''' {{murto|5|1}}). 538). Hedelminä terävastaisia tuppiloita. Kunkin emilehden ulkopuolella pieni mesinysty. <small>500 lajia. Useimmat lauhkeassa vyöhykkeessä, monet Kapmaassa. ''Sedum'', ''Sempervivum'', koristekasvi (kuva 24), ''Crassula'', ''Echeveria'', ''Cotyledon'', ''Bryophyllum''.</small> 2.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Saxifragaceae.}} Ruohokasveja. Kehä enemmän tai vähemmän sikiäispäällinen. Emilehtiä 2(&mdash;4); ne ovat alaosistaan kasvaneet yhteen, vartalot ovat erillään (kuva 539). Hedelmä kota. <small>400 lajia, etenkin lauhkeassa vyöhykkeessä. ''Saxifraga'', pääasiassa tunturiseuduilla; ''Heuchera'', ''Chrysosplenium'', kukkakiehkurat 4-lehtiset; ''Parnassia'', joutoheteellinen (siv. 328).</small> 3.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Ribesiaceae.}} Pensaita, joiden lehtiasento on kierteinen ja kukinto terttu. Sikiäin kehänalainen, hedelmä marja, siemenkuoret mehevät (siv. 370, kuva 540). <small>''Ribes'', viinimarjapensas. 130 lajia, etenkin pohjoisessa lauhkeassa vyöhyk keessä. Useita lajeja viljellään hyvänmakuisten marjojensa takia: R. Grossularia (karviaismarja), rubrum, nigrum (Vilj.-k. siv. 112).</small> 4.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Hydrangeaceae.}} Pensaita, lehtiasento vastakkainen. &mdash; On epävarmaa, onko tämä heimo liitettävä tähän. <small>110 lajia. ''Hydrangea'' hortensia, yleinen huonekasvi; ''Philadelphus'', »jasmiini», koristekasvina viljelty pensas, kukat hyvätuoksuiset (Etelä-Euroopasta). ''Deutzia.''</small> 5.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Podostemaceae.}} Kuumissa maissa, etenkin vuoristopuroissa eläviä vesikasveja, joiden ulkoasu on levä- tai sammalmainen (siv. 17) &mdash; ''Dicraea''.<noinclude><references/></noinclude> i0kaxaxqyjb3067a2ijjbkaf9cug3l7 250 26166 130705 2026-07-13T19:05:25Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130705 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|316|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 358. '''Equisetum arvense. 1''' itiöpesäkkeitä kannattava verso, jolla kolme pesäkkeistöä '''a'''. Näistä on keskimmäinen pisimmälle kehittynyt. Sen alla näkyy kaulus. '''2''' marto, kasvullinen, runsashaarainen verso, alhaalla juurakon mukuloita. '''3''' itiölehti itiöpesäkkeineen. '''4''' sama vinosti altapäin; itiöpesäkkeet auenneet pitkittäisellä raolla. '''5''' itiö kosteana. '''6, 7''' itiö kuivana, jolloin ulkokelmun kierteiset rihmat ovat ponnahtaneet auki. ('''1, 2''' {{murto|1|1}}, '''3, 4''' hieman, '''5&ndash;7''' enemmän suurenn.)<noinclude><references/></noinclude> jbpm1fxevcmboqp57ffppdnht1ecdyc 250 26167 130707 2026-07-13T19:15:25Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130707 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|469}}</noinclude><small>Lääkekasveja ovat useat troopillisen Afrikan länsiosissa kasvavat ''Cassia''-lajit (Folia Sennae), samoin Afrikan kuumissa osissa kasvava tamarindi, ''Tamarindus indica'' (kuva&nbsp;550), jonka hedelmän seinistä saadaan muhennosta (Pulpa Tamarindorum), sekä eteläamerikkalaiset ''Copaifera''-lajit (officinalis y.&nbsp;m.; Balsamum Copaivae).</small> 3.{{pad}}{{sp|Heimo.{{pad}}Papilionaceae.}} (Hernekukkaiset). Kukat vastakohtaiset. Sisemmät terälehdet peittävät ulospäin suuntautuneita. Hetiö 10-lehtinen, yksi- tai kaksikuntainen. Alkio käyrä. Ruoho- tai puukasveja, useat köynnöstävät tai kiipeilevät. Lehdet parilehtiset tai sormilehtiset. Verhiö 5-lehtinen, joskus melkein 2-huulisesti liuskoittunut. Teriö perhomainen, sen takimmainen iso lehti, ''purje'' (Fahne, vexillum), ympäröi silmussa kahta sivulehteä, ''siipiä'' (Flügel, ala). Nämä taas puolestaan ympäröivät kahta etumaista lehteä, jotka ovat kasvaneet yhteen ''venhoksi'' (Schiffchen, Kiel, carina, kuva&nbsp;551). Siivet ja venhon molemmat lehdet ovat hyvin epämukaiset. Että venho on muodostunut kahdesta lehdestä, sen voi huomata sen asemasta, se kun on verholehteä vastassa, ja sen kynsistä, jotka usein ovat enemmän tai vähemmän erillään toisistaan. Heteitä 10, kahdessa kiehkurassa, 5 kummassakin. Ne ovat joko kaikki kasvaneet yhteen: yksikuntainen hetiö, tai takimmainen hede on erillään muista: kaksikuntainen hetiö. {{puuttuu kuva}}Kuva 551. '''Vicia Faba.''' Kukan pohjakaava. '''a''' siivet. '''c''' venho. '''v''' purje. {{puuttuu kuva}}Kuva 552. '''Lotus corniculatus.''' '''1''' kukkiva oksa. '''2''' kukka. '''3''' hetiö. '''4''' emiö. '''5''' hedelmä. '''6''' terälehdet ('''a''' purje. '''b''' siivet. '''c''' venho). '''7''' kukan pohjakaava. ('''1, 5''' {{murto|1|1}} '''2&ndash;4''' {{murto|2|1}})).<noinclude><references/></noinclude> 3einjy5ko6aupbxthxybbe2p03hooh1 250 26168 130708 2026-07-13T19:27:04Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130708 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|470|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>Vartalo on käyristynyt ylöspäin muodostaen sikiäimen kanssa kulman (kuva 552, ''4''). Mettä muodostuu kukkapohjuksessa. Hedelmä on palko (poikkeuksista ks. tuonnempana). Alkio on käyristynyt. Varsinkin käyristyy alkiovarsi, niin että se ja alkiojuuri ovat paksujen, maltoisten sirkkalehtien reunoilla. ''a''.{{pad}}{{sp|Sophoreae}} (''Myroxylon'') ja ''b''.{{pad}}{{sp|Podalyrieae}}. (''Thermopsis''). Kummassakin näissä ryhmissä on 10 erilehtistä hedettä. Ne muodostavat ikään kuin sillan edelliseen heimoon. ''c''.{{pad}}{{sp|Astragaleae}}. Lehdet parilehtiset, päätöpariset, kärhettömät. &mdash; <small>''Astragalus'', palko on pitkittäin epätäydellisesti jakautunut kahteen lokeroon. ''Caragana'' arborescens, siperialainen hernepuu, koriste- ja aitakasvina viljelty pensas. ''Robinia'', ''Wistaria''. ''Glycyrrhiza'', lakritsakasvi (Vilj.-k. siv. 273). ''Indigofera'' tinctoria, indigokasvi, tuottaa sinistä väriainetta, indigoa (Vilj.-k. siv. 262).</small> ''d''.{{pad}}{{sp|Vicieae}}. Lehdet parilehtiset, tasapariset. Päätölehdykkä kehittynyt kärheksi tai odaksi. &mdash; <small>''Vicia''. V. Faba, härkä- eli hevospapu, V. sativa, elovirna. ''Pisum'' sativum, puutarhaherne, P. arvense, peltoherne. ''Ervum'' Lens, kylvövirvilä. Näitä lajeja viljellään (Vilj.-k. siv. 71, 75). ''Lathyrus''.</small> ''e''.{{pad}}{{sp|Phaseoleae}}. Kiertokasveja. Lehdet 3-sormiset, lehdykät korvakkeelliset (kuva 221). &mdash; <small>''Phaseolus''. Eräitä lajeja viljellään, kuten turkinpapua (Ph. vulgaris), länkäpapua (Ph. nanus), ruusupapua (Ph. multiflorus; Vilj.-k. siv. 73), samoin viljellään soijaa, ''Glycine'' hispida (Vilj.k-. siv. 78). ''Physostigma''.</small> ''f''.{{pad}}{{sp|Trifolieae}}. Lehdet 3-sormiset (kuva 219), lehdykät pykälaitaiset. &mdash; <small>''Trifolium'', apila, teriö yhdislehtinen ja pysyy myöhemminkin hedelmän ympärillä. ''Medicago'', teriö varisee, hedelmä käpertynyt. ''Melilotus'', hedelmä pallomainen, aukeamaton. ''Ononis'', mataloita pensaita. Useita tämän ryhmän kasveja viljellään rehukasveina (Vilj.-k.siv. 183).</small> ''g''.{{pad}}{{sp|Loteae}}. Lehdet 3-sormiset, lehdykät ehytlaitaiset. &mdash; <small>''Lotus'' (kuva 552), ''Anthyllis''.</small> ''h''{{pad}}{{sp|Genisteae}}. Hetiö yksikuntainen. Lehdet sormilehtiset tai niissä on vain yksi lehdykkä. Lehdykät ehytlaitaiset. &mdash; <small>''Cytisus; Lupinus'', lehdet monisormiset, yleisesti viljelty puutarhakasvi.</small> ''i''.{{pad}}{{sp|Hedysareae}}. Hedelmä nivelpalko. &mdash; ''Onobrychis'' sativa, ''Ornithopus'' sativus; näitä viljellään rehukasveina. ''Hedysarum (Desmodium)'' gyrans (Itä-Intiasta), lehdyköissä huomattavissa itsemääräisiä (omaehtoisia) liikkeitä (siv.&nbsp;212). ''Arachis'' hypogaea, maapähkinä. Öljyä runsaasti sisältävät siemenet syötäviä (Vilj.-k. siv. 127). ''Amicia.''</small> ''j''.{{pad}}{{sp|Dalbergieae}}. Hedelmä ei aukea. &mdash; <small>''Pterocarpus.''</small> <small>Kasvikunnan suurimpia heimoja: käsittää 9,000 lajia, jotka ovat levinneet yli koko maapallon. Hyönteissuosijoita.</small> <small>Lääkekasvi on länsiafrikkalainen Physostigma venenosum, jonka siemenet ovat hyvin myrkyllisiä (Semen Calabar).</small><noinclude><references/></noinclude> csqrfp7etls9fp8p6cx1d9jidncwjfq 250 26169 130709 2026-07-13T19:38:45Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130709 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|186|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude><small>{{tsl|sesta|vaikutuksesta}}. Quercus infectorian pähkinänkokoiset äkämät, joita parkkiainerunsautensa takia on käytetty musteen valmistukseen, ovat erään äkämäpistiäisen (Cynips) aikaansaamia. Äkämäpistiäisiin kuuluu myös Rhodites, joka synnyttää ruusuihin pahkoja, joissa on sammalen muotoisia lisäkkeitä. Monet ''vihertymiset'' syntyvät Phytoptus-punkkien vaikutuksesta, samoin myöskin epämuotoiset silmut sireenissä, koivussa ja pähkinäpensaassa.</small> 90&nbsp;§.{{pad}}'''Pitenemisasteella''' vastamuodostuneiden solujen koko suurenee. Tällöin laajenee etenkin solun nesteontelo (kuva&nbsp;60); myöskin esiintyy tällä asteella tavallisesti vielä solunjakautumisia. ''Kasvamisnopeudella'' tarkoitetaan sitä koon lisäystä, jonka kasvinosa ajan yksiköksi otetussa ajassa saavuttaa. Ylipäänsä tapahtuu kasvinosien kasvaminen niin hitaasti, ettei sitä huomaa ensinkään, jos tarkastusaika on lyhyt. Ainoastaan muutamien heinien heteet kasvavat niin nopeasti, että suorastaan paljaalla silmällä voi havaita niiden pitenevän. Vehnän heteissä on huomattu 1,8&nbsp;mm:n kasvu minuutissa, mikä vastaa jokseenkin taskukellon pitemmän osoittimen nopeutta. Mutta useimmat kasvit eivät edes suotuisissakaan olosuhteissa saavuta suurempaa kasvunopeutta kuin enintään 0,005&nbsp;mm minuutissa. Pitenemisen määrä joko mitataan suorastaan mittapuulla tahi mikroskoopilla tahi määrätään eri tavalla tehdyillä kojeilla. Mukavin ja suurempia koekasveja käytettäessä siitä syystä yleisin mittaamistapa on mitata kasvua vipuvarren avulla. Tähän perustuvia kojeita sanotaan ''kasvunmittaajiksi'' (Auxanometer). Auksanometrin perusajatuksena on aina se, että kasvun suuruus siirretään pitempään vipuvarteen, joka siis osoittaa sen suuremmassa mittakaavassa. Kuvassa&nbsp;210 näkyy vasemmalla puolella yksinkertainen auksanometri, jolla kukkaperän kasvua mitataan. Aivan päätesilmun alle on kiinnitetty rihma, joka kulkee pienen pyörän ''r'' ympäri ja jonka paino ''g'' juuri ja juuri pitää pingoitettuna häiritsevästi vetämättä kukkaperää. ''z'' on pyörään ''r'' lujasti kiinnitetty kevyt osoitin (kuiva heinänkorsi), joka on noin 20 kertaa pitempi kuin pyörän säde ja joka siis osoittaa asteikolla ''S'' kukkaperän kasvun kaksikymmentä kertaa suurennettuna. Kun kukkaperä kasvaa {{murto|1|5}}&nbsp;mm, siirtyy osoittimen kärki 4&nbsp;mm. Yllä selitettyä kojetta käytettäessä täytyy tietyn ajan kuluttua lukea asteikosta kasvun suuruus. Tämän välttämiseksi on laadittu kasvunmittaajia, jotka itse merkitsevät kasvun suuruuden. Kuvassa&nbsp;210 on oikealla puolen esitetty yksinkertainen muoto tällaista kasvunmittaajaa. Kun verso kasvaa, kiertyy pyörä ''R'' vasemmalle, ja sen {{tsa|joh|johdosta}}<noinclude><references/></noinclude> 6xdpq6tvlkq02v005wais2khhzp26c8