Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.48.0-wmf.3 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 26398 131268 131265 2026-11-03T20:30:45Z Nysalor 5 Kaarle Herttua Oinasjärvellä 131268 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} '''J. G. Vuoriniemi''' (1891–1939) == Runot == * ''[[Iso viha]]'' * ''[[Kaarle Herttua Oinasjärvellä]]'' * ''[[Kotiseutu]]'' * ''[[Viiassa vetinen välke]]'' * ''[[Virran yli]]'' [[Luokka:J. G. Vuoriniemi| ]] 0omz53c1yotltd0c3xun9ndwr9aggh4 0 26442 131267 2026-11-03T20:30:41Z Nysalor 5 Kaarle Herttua Oinasjärvellä 131267 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Kaarle Herttua Oinasjärvellä |alaotsikko= |tekijä=J. G. Vuoriniemi |huomiot= }} : ”Suu kiinni, koira, siellä ovensuussa! : Saat huomenna jo keikun hirsipuussa, : jos tilivirhe kirjoistasi löytään.” : Ja rautanyrkin iski honkapöytään – : kuin pisteheksi, joka antoi tietää, : ett’ voutilurjusta ei voinut sietää. – : herttua Kaarle. Kyllä ankarana, : mutt’ mieleltänsä aina oikeana : hän oli käynyt selvää tekemässä : ja täydentänut, mitä etelässä : joella Stången oli aikaansaatu. : Niin, lempeä ei ollut toimen laatu. : Nyt jälkeen pitkän Itä-Suomen retken : Hän Oinasjärven Seppälässä hetken : levähtää tahtoi sekä opetusta : myös antaa herroille. He siinä usta : lähellä kauhuissansa saivat seistä, : kun herttua näin taittoi sanan peistä. : Taas jälkeen pienen lomahetken jälleen : jo puhe ankarana paukkui tälleen: : ”Lie selvänä jo sulle tarpeheksi, : ma kruununvarkaat jauhan ruumeneksi. : Ja entäs sitten Herrat aateliset! : Niin riehutte te niinkuin hirtehiset. : Kai piru teidät tänne pudisteli, : kun näillä mailla kerran kuljeskeli : ja punoi julmettuja juoniansa. : Näin kertoo, kuullut olen, kansa. : Jos Klaus Åkenpoika Tottin lailla : tuhoa teette talonpoikain mailla, : niin lyhyt loppu pannaan pitkään virteen : ja Hornit molemmat ja Tottit hirteen : ja heiltä otettakoon maa ja mantu. : Ei riistämään oo heitä tänne pantu. : Ja mitä kerrotaankaan! Jesuiitat : ja muunkinlaiset munkit pitkäviitat : vain yhä myrkkyänsä täällä valaa : ja liehuhäntinensä kuiskii salaa. : Hm. Kaunis Elin rouva! Kovilasta : saat äkkilähdön, jos et taikomasta : lakanne heti pyhäinkuvinesi. : Vie tallin taakse kuvat, tuohuksesi! : Ja tämä kaikki jälkeen Upsalankin. : Hä? Mitä? Vaikenette. Oppi vankin : on siellä vahvistettu, joka kestää : ja taikatemput, suitsutukset estää. : Apua toivotteko Puolanmaalta : sen valapattoiselta kuninkaalta? : Vai uuteen Padasjokeen pyrkinette, : kun unhottaneet, oppineet te ette? : Hä? Hitto vieköön, kalloistanne kaavin : uskonne lurituksiin Rooman paavin : ja Sigismundin palaukseen tänne – : sen miehen katkesi jo jousen jänne. : Nyt lähden täältä, mutta muistakaakin, : on Ruotsin valtakuntaa Suomenmaakin. : Hyvästi! – Huovit! Selkään ratsujenne! : Turussa syödä saatte iltasenne.” : Ja karskin muodoin sekä pystypäänä : herttua Kaarle ratsullensa astui, : mutt’ monen herran sydän oli jäänä : ja monen vallasnaisen silmä kastui. : On herra herrallekin olemassa, : sen näki kansa Kaarle herttuassa. : Ja kansan hurraahuudot kauas kaikui, : kalskuivat kalvat, vaskitorvet raikui, : kaviot tiellä telmi somerossa, : välkkyivät kilvet aamun auringossa. : Niin Kaarlen lähtömerkin saatuansa : pois painui huovijoukko ratsuillansa. : Hurraili kansa herttuassa miestä, : ken antanut ei talonpoikaa piestä, : hurraili aateli ja vallasväki, : kun pölkyn päältä pääsnehensä näki. : Sen oli silloin kyllä täysi selko, : ett’ auttoi nöyrtyminen vain ja pelko. : Näin nähtiin tässäkin taas vanha juttu, : se jokaiselle mahtaa olla tuttu. : Ei hiirtä missään ole mokomata, : mi pelkäisi ei kissaa kamalata, : mutt’ nakerrus on kiivas katon alla, : kun kissa kauan viipyy ulkosalla. : Ja jos on talo valtakunta suuri, : ei riittää saata yksi kissa juuri. : Sen tiesi aatelikin tarkallensa : takaisin antamansa ottaaksensa. : Lie kulunut vain päti kolme vuotta, : kun nähtiin peljätynkin varsin suotta : ja ruoska roikui talonpojan selkään : kai pahemmin kuin aavistamme, pelkään. : Se tiettiin silloin myöskin Somerolla, : ett’ orjana ei ole hyvä olla. {{Someron sointuja}} a9463ww9g67jqiucai9lseawqa6nfno