Wikipeetia
gucwiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC
MediaWiki 1.47.0-wmf.9
first-letter
Ayaakuwapülee
Analayaapülee kasa
Yootirawaa
Ka'yataayakalü
Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü
Wikipeetia
Yootirawaa süchiki Wikipeetia
Anaajaalaa
Yootirawaa süchiki anaajaalaa
MediaWiki
Yootirawaa süchiki MediaWiki
Anouktia sukua'ipa
Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa
Akaaliijiaa
Yootirawaa süchiki akaaliijiaa
Akotchajülee sünülia
Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia
TimedText
TimedText talk
Módulo
Módulo discusión
Evento
Evento discusión
Karaaka
0
290
18559
17148
2026-07-05T01:06:46Z
Neima Paz
39
18559
wikitext
text/x-wiki
{{Alijunapiapa'a
| anülia = Karaaka
| wanteera = Bandera de Caracas.svg
| escudo = Coat of arms of Caracas.svg
| maapa = [[Anaajaalaa:Capital District in Venezuela (special marker).svg|frameless]]
| mma = [[Wenesueela]]
| mma'ipakat = [[Outkapüle Mmakat]]
| jalaapünasu = 10°29′6.4″N 66°54′23.02″O
| altura = 900-1.150
| sulaktain = 822.9
| santaa so'ü = Santiaaka Mioü
| sukumujaiwa = 25 Juulio so'ü juyaa 1567
| poblacion = 5.905.463
| censo = 2009
| densidad = 3.895
| sunulia'jewai = Karakeeña
| sa'atkaattein = [[Antonio Ledezma]] ([[Alianza Bravo Pueblo|ABP]])
| koorika = 1010-1080
| koorika taleepana = 0212
| ee'iyalaaya walekerü = http://alcaldiametropolitana.gob.ve
|}}
'''Karaaka''' ([[alijunaiki]]: ''Santiago de León de Caracas'', sütijünakalü paala ''Caracas'') Karaaka shia wane mma kojutü. Müsüka saa'in wane apülee mülo'u. Oo'ulaka müsüya shia maima mülia kojutukalü sutuma sükaaliijia, nneerü, aashajiaa, aya'alajia, jee sukuwa'ipa wayuu sulu'u mma Wenesueela. Kepianüsü shi'io'ujee palaakalü , wanaa sünain po'oloo ja'ralimüin kiloometüra watta suulia palaakalü Palaa Karipiaalü. Oo'ulaka kepianüsü sulu'u mulu'u uuchiirua, mekie'etasattua po'looin shikii metroot iipünaa. Waraira Repano shia mainma wunu'u süka ayapünaa miichikalü, jee kasa mma aka'alijaka miichikalü suulia pasain palaapünaa. Sükajee Atoopista Karaaka-Tü Waairaa aka'alijaka shiaya sümakalü, o'uniraka sü-Tü Waairaa Oumainpa'akalü, jee mainma aeropuerto watta mmairua, oo'ulaka puerto müle'u sü'ütpa'a Palaa Karipiaalü. Saashein Instiitütö Nasiyonaal de Estadístika, ayaawatuushi süpüla juya po'loo waneeshimüin miirü piama shikii waneeshimüin, tü wayuu jüma'anajaka ja'rai munisiipü ainjaakalü miichikalü Karaaka shia ja'rai miyon sünainmüin mekie'etasattua po'looin shikii sünainmüin ja'rai shikii sünainmüin aipirua shikii apünüinmüin sulu'u miichi a'yatawaakalü. Oo'ulaka müsüya sulu'u mülia miichi müle'u alataasü aipirua miyon wayuu, shia miichi aipiruakalü müle'u ma'in suulia Amerika Latina.
[[Anaajaalaa:CaracasAvila.jpg|thumb|upright=1.5|center|Tü Karaaka e'raanünakalü Waraira Repanojee]]
La primera autoridad civil, política y administrativa es el Alcalde Mayor de Caracas, titular del Distrito Metropolitano de Caracas, una entidad de coordinación político-administrativa que agrupa al municipio Libertador del Distrito Capital y los Municipios Baruta, Chacao, El Hatillo y Sucre, del estado Miranda. El Museo de Arte Contemporáneo de Caracas es uno de los más importantes de Sudamérica y en el se aprecian muchas obras de gran calidad. También tiene el Museo de Bellas Artes.
Caracas alberga a uno de los rascacielos más altos de América del Sur: las Torres de Parque Central.
[[Akotchajülee sünülia:Sukua'ipamaajatü Wenesueela]]
56grfai1lmpud2b6vr7j6pkkfax0qtv
18560
18559
2026-07-05T01:45:54Z
Neima Paz
39
18560
wikitext
text/x-wiki
{{Alijunapiapa'a
| anülia = Karaaka
| wanteera = Bandera de Caracas.svg
| escudo = Coat of arms of Caracas.svg
| maapa = [[Anaajaalaa:Capital District in Venezuela (special marker).svg|frameless]]
| mma = [[Wenesueela]]
| mma'ipakat = [[Outkapüle Mmakat]]
| jalaapünasu = 10°29′6.4″N 66°54′23.02″O
| altura = 900-1.150
| sulaktain = 822.9
| santaa so'ü = Santiaaka Mioü
| sukumujaiwa = 25 Juulio so'ü juyaa 1567
| poblacion = 5.905.463
| censo = 2009
| densidad = 3.895
| sunulia'jewai = Karakeeña
| sa'atkaattein = [[Antonio Ledezma]] ([[Alianza Bravo Pueblo|ABP]])
| koorika = 1010-1080
| koorika taleepana = 0212
| ee'iyalaaya walekerü = http://alcaldiametropolitana.gob.ve
|}}
'''Karaaka''' ([[alijunaiki]]: ''Santiago de León de Caracas'', sütijünakalü paala ''Caracas'') Karaaka shia wane mma kojutü. Müsüka saa'in wane apülee mülo'u. Oo'ulaka müsüya shia maima mülia kojutukalü sutuma sükaaliijia, nneerü, aashajiaa, aya'alajia, jee sukuwa'ipa wayuu sulu'u mma Wenesueela. Kepianüsü shi'io'ujee palaakalü , wanaa sünain po'oloo ja'ralimüin kiloometüra watta suulia palaakalü Palaa Karipiaalü. Oo'ulaka kepianüsü sulu'u mulu'u uuchiirua, mekie'etasattua po'olooin shikii meetüro iipünaamüin. Waraira Repaano eere mainma wunu'ulia süka ayapünaa miichikalü, jee kasa mma aka'alijaka miichikalü suulia pasain palaapünaa. Sükajee Atoopista Karaaka-Tü Waairaa aka'alijaka shiaya sümakalü, o'uniraka sü-Tü Waairaa Oumainpa'akalü, jee mainma aeropuerto watta mmairua, oo'ulaka puerto müle'u sü'ütpa'a Palaa Karipiaalü. Saashein Instiitütö Nasiyonaal de Estadístika, ayaawatuushi süpüla juya po'loo waneeshimüin miirü piama shikii waneeshimüin, tü wayuu jüma'anajaka ja'rai munisiipü ainjaakalü miichikalü Karaaka shia ja'rai miyon sünainmüin mekie'etasattua po'looin shikii sünainmüin ja'rai shikii sünainmüin aipirua shikii apünüinmüin sulu'u miichi a'yatawaakalü. Oo'ulaka müsüya sulu'u mülia miichi müle'u alataasü aipirua miyon wayuu, shia miichi aipiruakalü müle'u ma'in suulia Amerika Latina.
[[Anaajaalaa:CaracasAvila.jpg|thumb|upright=1.5|center|Tü Karaaka e'raanünakalü Waraira Repanojee]]
La primera autoridad civil, política y administrativa es el Alcalde Mayor de Caracas, titular del Distrito Metropolitano de Caracas, una entidad de coordinación político-administrativa que agrupa al municipio Libertador del Distrito Capital y los Municipios Baruta, Chacao, El Hatillo y Sucre, del estado Miranda. El Museo de Arte Contemporáneo de Caracas es uno de los más importantes de Sudamérica y en el se aprecian muchas obras de gran calidad. También tiene el Museo de Bellas Artes.
Caracas alberga a uno de los rascacielos más altos de América del Sur: las Torres de Parque Central.
[[Akotchajülee sünülia:Sukua'ipamaajatü Wenesueela]]
imfw47qnfp1zioug2jexs0xcb9wi56k
Püliikü
0
490
18558
18013
2026-07-04T22:52:52Z
Dmedina¹¹¹
2848
/* growthexperiments-addlink-summary-summary:2|0|0 */
18558
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Püliikü kakoroloshi.JPG|thumb|Püliikü sünain alapajaa cha'aya wajiira.]]
'''Püliikü''' je '''Püliiki''' ([[alijunaiki]]: ''burro'') (''Equus africanus asinus'') nia wane mürülü pinchipa'aje'ewai süpüshi tü équidos. Nüpüshikalüirua icha sümaiwa chasü Africa, aapaanüsü süpüla mürulaa müinka sa'ain tü amakalüirua ichaa Asia, sünainjee tia chi püliikükai aapaanüshi natuma naa wayuukana supüla aja'itaa jee süpüla awa'te'era sünain ashanajirawaa. Süntapa'a joolu'u tü e'ejetü, [[kemion]] a'yaataka sünain wane kasa sümüin wayuu, chi püliikükai nnojoishi kojutuin müinka icha sümaiwa.
==Süchiku sukua'ipa==
[[Anaajaalaa:EL BURRO COMO TRANSPORTE WAYUU.jpg|thumb|süpüliküse wayuu]]
Sünainjee tü palajatüka akua'ipa, tü püliiküka aapaanüshii chaa Europa, Asia jee müsia Afrika süpüla e'ikajaa kasa eekai jawatüin, ajütaa süchiki e'ejetü jee müsia süpüla ei'kajaa wayuu. sükajee nnojoluin müin nia na'in amakai, sükajee nnojoluin kawachirain jee matsüinsai süpüla wane kasa eekai jawatüin ma'in. Chi püliikukai kanchouleshii sünain asaa wuin jee kama'ashi süpüla ouktaa jee müsia anashi nia süpüla waraittaa soo'opünaa uuchi jee sünain mma eekai ipapüleein. Kojutshaatashi sümüin mmakat wattapünaa sükajee jamüin cho'ujaashi süpüla ei'kajaa süikaainka alijunairua jee wayuuirua.
== Püliikü süma'ana wayuu ==
Tü püliiküka jee chi püliikükai münakana wanee mürütnuu miichipa'ajana, joutshii süma'ana wayuu cha'yaa [[Woumainkalü|Wajiira]], shia e'jenaka süpüla o'unajawaa wattamüinpünaa otta müsia süpüla süsaajüin chisooui wattajee. Eeshii süpüla nama'anüin sünain awate'era müsia sünain ashanajirawaa. Süküjala tü wayuukalüirua sümaiwa, antiruushi chejee wattajee sulu'ujee tü mma Aapürikaa müsia Euroopa münakat, suumain alijuna.
Eesü püliikü sünain tooloyuin otta müsia sünain jieyuin. Wainmapütsü sütapa'a: eesü eekai ratuunain, mütsiiyain, mmoutalüin oulaka müsia kasuutotnuin. Atüriiyajaanüsü palajanaa süpüla süwaraitaainjatüin sünain tü shi'atainjatüka pansaain sutuma tü wayuu kapüliiküsekat. Ekaje'etnüsü alama sujuuna shi'yatain otta müsia süsitnüin wuin süpüla katchin saa'in.
== Sütüriiyase sümaa süsohenchein püliikü ==
Türiiya münüsü tü o'otünakat so'u püliikü süpüla einaseinjatüin süpüla o'unajawaa wattamüin, akumajünüsü süka süta pa'a, oosojünüsü palajanaa süpüla sukumajünuinjatüin müsia tü sheichekat shia tü achechetnakat süleepüna püliikü süpüla icheinjatüin, nojoluinjatüin jawawain sütüriiyase.
=== Sukua'ipa süta püliikü ===
Tüü püliikükat mülouyuu süchee, kekiisü, ko'usu, ke'ichisü, kasaasü, kaanuküsü, kaisü, kale'esü. Atüjasü aya'laja musia oponojowaa tü keejenakat.
;Püliikü sünain e'ejenain
Tüü püliikükat e'jenaasü sutuma wayuu sünain o'unajawaa wattamuin musia sünain asukaa siki, emiirukaja sünain aja'ita wuin. Kamaneeyaasesü seemeraapa shiatain.
=== Sujutu Püliikü ===
Tü püliikükat aije'esü apülaa süka e'ejenain shia sünain kasa supushua'aya müsia mürülüin shia sutuma wayuu. Ekaje'etneesü, asitne'esü wuin waneepia
süpüla anachoin sutaapa musia katchiin sa'in süpüla shi'yataain.
=== Sücha'a Püliikü ===
Anasü sümüin jokoma outüsü sütüma jee oo'ojunüsü müleka piruuwairalet wane.
A'ajünüsü müļeka maimale mei,epejaayasü siki eesü süpüla ejitünüsü sulu'u wopü po'opole'ein anasü ma'in .
== Ayaakuwairua süchiki püliikü ==
<gallery style="text-align:center; font-weight:bold">
Püliiküchai.jpg|Sücha
Pulikü.jpg|püliiku molootai
TURIIYA (2).jpg|Sütüriyasee pülikü
Püliikü shawatüshi.jpg|Püliikü kanashi
</gallery>
[[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]]
c1zvejkwowlo6p4v15g6ij4ddmhhj7v
Kanaima
0
1363
18561
15861
2026-07-05T01:52:12Z
Neima Paz
39
18561
wikitext
text/x-wiki
'''Kanaima''' ([[alijunaiki]]: ''Canaima'') Shia wane mma wattalüsü shimiwachonsü, samatüisü , waima wunu'ulia süpa'apünaa , waima wuchii , eree wattain sulia tü shiikera kemion, eree kepian na pemonkaliruwa, saa'u mmapaakalü tü wattasalii kasa ekalü sümaiwajatükalü, süchikuwa nakuwa'ipa naa joukanaa süpaa, namüin naa pemonkana tü ipoülikana mulo'uyuu nepia nain na pemon outtüi kariruwa Yala, shiayainje'e sünainje tia kamalainka ma'i sümuin alijüna.
kanaima, esü wuin ayottüsü sünainje iipaa ipünajeshata, eshi wane ipa' etnajünüshi Main , nunülia suwatia angel( salto angel) tüyale Shia ipa' ejere sujuituin wuin mulousükat süpaapüna mmaka süpüshüwa.
[[Akotchajülee sünülia:Sukua'ipamaajatü Wenesueela]]
itxj4pc4ftit83yhygin0l33u54mllu
18562
18561
2026-07-05T01:54:12Z
Neima Paz
39
18562
wikitext
text/x-wiki
'''Kanaima''' ([[alijunaiki]]: ''Canaima'') Sünülia wane mma wattalüsü shimiiwa'chonsü, saamatuisü , waima wunu'ulia süpa'apünaa , waima wuchii , eree wattain sulia tü shiike'rakalü kemion, eree kepian na pemonkalüiruwa, saa'u mmapaakalü tü wattasalii kasa ekalü sümaiwajatükalü, süchikuwa nakuwa'ipa naa joukanaa süpaa, namüin naa pemonkana tü ipoülikana mulo'uyuu nepia nain na pemon outtüi kariruwa Yala, shiayainje'e sünainje tia kamalainka ma'i sümuin alijüna.
kanaima, esü wuin ayottüsü sünainje iipaa ipünajeshata, eshi wane ipa' etnajünüshi Main , nunülia suwatia angel( salto angel) tüyale Shia ipa' ejere sujuituin wuin mulousükat süpaapüna mmaka süpüshüwa.
[[Akotchajülee sünülia:Sukua'ipamaajatü Wenesueela]]
o6nu2kn9b7ha8qvesfxbt0uy6o49my8