Wikipeetia
gucwiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC
MediaWiki 1.47.0-wmf.9
first-letter
Ayaakuwapülee
Analayaapülee kasa
Yootirawaa
Ka'yataayakalü
Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü
Wikipeetia
Yootirawaa süchiki Wikipeetia
Anaajaalaa
Yootirawaa süchiki anaajaalaa
MediaWiki
Yootirawaa süchiki MediaWiki
Anouktia sukua'ipa
Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa
Akaaliijiaa
Yootirawaa süchiki akaaliijiaa
Akotchajülee sünülia
Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia
TimedText
TimedText talk
Módulo
Módulo discusión
Evento
Evento discusión
Jatü
0
211
18567
18175
2026-07-05T22:26:32Z
Neima Paz
39
/* Maima sukua'pa tü jatüka */
18567
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Jatü.jpg|thumb|JATÜ (arma wayuu)]]
'''Jatü''' ([[alijunaiki]]: ''flecha'') tü jatüka sa'apüla kusina sümaa wayuu sümaiwajatü.
== Maima sukua'pa tü jatüka ==
Maima sukuwa'ipa sutuma wayuu. Eesü jatü olojia mürülü mojuuipa'ajatkalüirua, müinka saa'in atpanaa, mo'uwa, irama, wosoleechi otta müsia eekai ee´in sainküinpünaa mojuui.
Süpüla olojoo süka jatü chi wayuukai atamaashi watta maalü süpüla nüntüinjatüin sünain wuchii jee mürülü eekai waraittulüin maalia.
Sümaiwale'eya eeshi wayuu eekai ashanajiraain jee atkaain sümaa wayuu maka ka'unüüin nia, ama'üjünüsü tü sü'ükat süpüla outasiroulüin shia. Emi'ijaana akalü shiayaa, jaralin chi toolo kattsünin ma'in, niaja'a chi wattaka ojunain.
== Sukumajia jatü ==
Akumajünüsü süka sütüna wunu'u eekai nnojolüin shaashain, ma'ka saa'in uraichi otta aliita, koushot sümaa ara´arai.
'''Jatü''' (alijünaiki flecha wayuu); Sa´apüla wayuu sümaiwajatü otta kusina cha´aya wajiira, korolo süpüla olojia mürülü, otta a´apülaasü shia,
Paala sümaiwa apününsü shi´ipapa tü jatükat, piama sümüin wayuu otta waneesia sümüin kusina, süpülapünaa süntüin a´lijuna nanainmüin.
En primer lugar, los wayuu utilizaban la flecha (jatü), como herramienta esencial por los originarios, si'iwarai, kalepus o kochompakiirü, este tipo de armas los nativos la utilizaban para la caza y la defensa del patrimonio wayuu; siempre la cargaban consigo mismo durante los quehaceres del día y eran extraída de un árbol llamado puy por los occidentales (uraichi), y los arcos eran extraídos de unos árboles llamados el caujaro (cordia alba) koushot, ara'arai, las puntas eran extraíbles y clasificadas, ya que cada una tenía figuras distintas, representativas y alusivas al entorno de la naturaleza; lo que los nativos llamaban Kapuchitpana, Iramo'uwaya, ko'usulotaya,wiirüya, aluyaya, las cuales eran utilizada especialmente para la caza de animales, así mismo, estos nativos indígenas wayuu dividían los arcos en dos partes que son las siguientes:
'''Primero:''' Los arcos especiales: Kapuchitpana, Iramo'uwaya, ko'usulotaya,wiirüya, aluyaya, kochompakirü. Los cuales se utilizaban para la caza de animales
'''Segundo:''' Los arcos simples: Eran utilizados para la práctica de la cotidianidad, solo se utilizaban flechas simples con las puntas afiladas normalmente sin estructura ni moldes, las cuales son muy comunes en los encuentros culturales mientras que los otros son considerados especiales porque muy poco lo consiguen, además los ancestros lo vienen utilizando en dos formas según la ubicación en la península de La Guajira que son la alta, media y la baja guajira.
En el tercer lugar, se encuentra maalaa (flecha de punta extraíble envenenada con sustancia de reptiles venenosas), esta flecha se denomina así porque su nombre desde un principio se debe a la serpiente cascabel en wayuunaiki seria (ma'ala), exclusivamente eran utilizadas para la defensa propia y la protección del patrimonio wayuu. Cuya elaboración es extraida de una planta denominada atut y alia se denomina el arco y donde se prepara el veneno sellama atküüsü este tipo de armas los wayuu lo utilizaba en los momentos necesarios como armas y lo llevaban en envolturas de 10 -15 arcos cuando lo deseen utilizar.
En tercer lugar, se encuentra Sajatüse Kusina (flecha de los indígenas Kusina). Los materiales donde extraen para la elaboración de esta flecha es de un árbol llamado atüt, y los arcos son elaborado de una planta denominada (parala) tiene diferencias y particularidades por su diseño en las puntas y la longitud de los arcos asi como las figuras y cada una de ella está elaborada acorde al tipo de animal que se pretende cazar.
[[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]]
czthx53hg2yk9uynfg0anghm0eu0xly
18568
18567
2026-07-05T22:29:56Z
Neima Paz
39
/* Sukumajia jatü */
18568
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Jatü.jpg|thumb|JATÜ (arma wayuu)]]
'''Jatü''' ([[alijunaiki]]: ''flecha'') tü jatüka sa'apüla kusina sümaa wayuu sümaiwajatü.korolo süpüla olojia mürülü, otta a´apülaasü shiaya'asan
== Maima sukua'pa tü jatüka ==
Maima sukuwa'ipa sutuma wayuu. Eesü jatü olojia mürülü mojuuipa'ajatkalüirua, müinka saa'in atpanaa, mo'uwa, irama, wosoleechi otta müsia eekai ee´in sainküinpünaa mojuui.
Süpüla olojoo süka jatü chi wayuukai atamaashi watta maalü süpüla nüntüinjatüin sünain wuchii jee mürülü eekai waraittulüin maalia.
Sümaiwale'eya eeshi wayuu eekai ashanajiraain jee atkaain sümaa wayuu maka ka'unüüin nia, ama'üjünüsü tü sü'ükat süpüla outasiroulüin shia. Emi'ijaana akalü shiayaa, jaralin chi toolo kattsünin ma'in, niaja'a chi wattaka ojunain.
== Sukumajia jatü ==
Akumajünüsü süka sütüna wunu'u eekai nnojolüin shaashain, ma'ka saa'in uraichi otta aliita, koushot sümaa ara´arai.
Paala sümaiwa apününsü shi´ipapa tü jatükat, piama sümüin wayuu otta waneesia sümüin kusina, süpülapünaa süntüin a´lijuna nanainmüin.
En primer lugar, los wayuu utilizaban la flecha (jatü), como herramienta esencial por los originarios, si'iwarai, kalepus o kochompakiirü, este tipo de armas los nativos la utilizaban para la caza y la defensa del patrimonio wayuu; siempre la cargaban consigo mismo durante los quehaceres del día y eran extraída de un árbol llamado puy por los occidentales (uraichi), y los arcos eran extraídos de unos árboles llamados el caujaro (cordia alba) koushot, ara'arai, las puntas eran extraíbles y clasificadas, ya que cada una tenía figuras distintas, representativas y alusivas al entorno de la naturaleza; lo que los nativos llamaban Kapuchitpana, Iramo'uwaya, ko'usulotaya,wiirüya, aluyaya, las cuales eran utilizada especialmente para la caza de animales, así mismo, estos nativos indígenas wayuu dividían los arcos en dos partes que son las siguientes:
'''Primero:''' Los arcos especiales: Kapuchitpana, Iramo'uwaya, ko'usulotaya,wiirüya, aluyaya, kochompakirü. Los cuales se utilizaban para la caza de animales
'''Segundo:''' Los arcos simples: Eran utilizados para la práctica de la cotidianidad, solo se utilizaban flechas simples con las puntas afiladas normalmente sin estructura ni moldes, las cuales son muy comunes en los encuentros culturales mientras que los otros son considerados especiales porque muy poco lo consiguen, además los ancestros lo vienen utilizando en dos formas según la ubicación en la península de La Guajira que son la alta, media y la baja guajira.
En el tercer lugar, se encuentra maalaa (flecha de punta extraíble envenenada con sustancia de reptiles venenosas), esta flecha se denomina así porque su nombre desde un principio se debe a la serpiente cascabel en wayuunaiki seria (ma'ala), exclusivamente eran utilizadas para la defensa propia y la protección del patrimonio wayuu. Cuya elaboración es extraida de una planta denominada atut y alia se denomina el arco y donde se prepara el veneno sellama atküüsü este tipo de armas los wayuu lo utilizaba en los momentos necesarios como armas y lo llevaban en envolturas de 10 -15 arcos cuando lo deseen utilizar.
En tercer lugar, se encuentra Sajatüse Kusina (flecha de los indígenas Kusina). Los materiales donde extraen para la elaboración de esta flecha es de un árbol llamado atüt, y los arcos son elaborado de una planta denominada (parala) tiene diferencias y particularidades por su diseño en las puntas y la longitud de los arcos asi como las figuras y cada una de ella está elaborada acorde al tipo de animal que se pretende cazar.
[[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]]
b1ll6qpisfdqgj2d58oggfci5lrf26e
Jayeechi
0
215
18565
17967
2026-07-05T22:20:12Z
Neima Paz
39
/* */
18565
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Entonacion de un Jayeechi.jpg|right|thumb|Ee'iyataa jayeechi]]'''Jayeechi''' ([[alijunaiki]]: ''Canto wayuu'') tü jayeechika o'ulakünüsü natuma na jayeechimaajachikana eere naashajaain otta müsia akuwentajüshii süchikua kasa alatüin sümaiwajee. Wane jayeechi ei'rajünüsü nutuma wayuu sünain jutkataa otta müsia sünain mi'iraa eere oko'ulaain wayuu laülaayu.
Chi jayeechimaajachikai ekirajaashi sünain ajayeechijaa süka naa'in jee wanaa sümaa nüshatüin süchiirua wayuu eekai mülo'uin nuulia. Chi wayuu jima'ai naapaain sukua'ipa sünainjee naapajüin weinshi nuwaraijaapan sainküinpünaa tü mmapa'akat. Sünain tia awaraijawaaka antiraashi weinshi sümaa na'aleewainrua, yalejee o'ulakünüsü nutuma.<ref name=ogg>[https://www.rtvcplay.co/series-documentales/la-guajira-del-palabrero/sonidos-nuestra-tierra/ Los sonidos de nuestra tierra]</ref>
Tü jayeechika ei'rajaanüsü süchikuu wane kasa eekai alatüin, otta müsia chi jayeechimaajachikai aashajaashi saa'u tü alataka nümüin süka tü jayeechika.<ref name=jay>[https://www.radionacional.co/podcast/en-mi-lengua/jayeechi-canto-tradicional-wayuu/ Jayeechi, canto tradicional wayuu]</ref> Tü ei'rajawaaka jayeechi o'ulakünüsü sutuma tooloyuu otta müsia jieyuu.
Tü jayeechika wanee akujü'shi natuma naa watuushinukana eere naküjaattain tü kasat alataka sulu'u wounmainpa'a wajiira otta tü alatü'ka sulu'u tü nükua'ipaka.
Tü jayeechika e'irajunusü eepa waane asalijaa otta müsia eepa waane jutkataa.
== Müsü shipijana jayeechika ==
<gallery mode="packed">
Jayeechi 01.ogg|Jayeechi sünain wane ayulaa jiipü
Jayeechi 02.ogg|Jayeechi ei'rajuushi nutuma wayuu
Jayeechi 03.ogg|Jayeechi nutuma wane laülaa icha Wajiirü
</gallery>
== Jayeechi sünain alapajaa ==
[[Anaajaalaa:Jayeechimajanas wayuu de la alta Guajira.jpg|thumb|Jayeechimaajana]]
Naa wayuukana outkajaashi weinshi sünain kasa eekai mülo'uin, süpüla nayaawajirain napüshi otta süpüla e'raajirawaa sünainjee. Sünain tia outkajawaaka eeshi wayuu eekai antüin ne'e sünain alapajaa naa'u naa wayuu nipiajanaka. Mainma sukua'ipa tü alapajaaka saa'u wayuu; eesü tü alapajaaka saa'u amuuyuu, saa'u wayuu eekai anaajaain, sünain asalijaa jiipü, eesü alapajawaa saa'u wayuu eekai ayuulin otta müsia, eesü alapajaanüin saa'u wayuu eekai kasachikin akua'ipa.<ref name=jay/>
Sünain tü alapajaaka saa'u wayuu eekai anaajaain otta müsia sünain wane asalijawaa jiipü, eesü ei'rajünüin tü jayeechika natuma naa atüjaka süpüleerua. Sünain wane ouktaa, tü jayeechika ei'rajünüsü natuma naa asaashiikana müleka mojule naa'in. Otta sünain wane asalijaa jiipü, ei'rajaanüsü tü jayeechika namüin naa wayuu eekai akotchajaain tü jiipükalüirua, sükajee kaawain naya tü saa'inka naa wayuu nakotchajaka, sutuma tia, naa akotchajaka jiipü nnojotsü o'ulaanüin natunküin, süka jamüin pülasü namüin otta o'otoojena naawain naa ouktushiikana naa'u.<ref>[https://web.archive.org/web/20221208021601/https://es.wfp.org/historias/jayeechi-canto-guajiro-para-los-migrantes/ Jayeechi, canto guajiro para los migrantes]</ref>
== Jayeechi süpüla ee'iyataa akuwa'ipa ==
Tü jayeechika ei'rajünüsü süpüla aashajawaa saa'u tü kasa e'raajünaka sutuma wayuu, makatka tü amüraajawa jieyuu, mujaa aa'in, arüleeja mürülü, yanama, süchikuu napüshi, süchikuu e'irukuu, otta süchikuu kasa eekai naküjeeka achiki.
Süka tü jayeechika tü akua'ipaka otta müsia tü süchikimaajatü wane kasa wattamüinsü nache'eru'umüin wayuu eekai ka'ayatüin yalejee otta eekai naatajatüin. Tü süchikimaajatü wane kasa alatawaisü nache'eru'u wayuu eekai tepichin, süpüla nayaawatüinjatüin tü nakua'ipaka süka tü ei'rajünaka.
== Jayeechi (pütchi süka alijunaiki) ==
Los jayeechi son unos poemas compuestos y vocalizados por los jayeechimaajana, cantadores bohemios que desarrollan el arte de interpretar una suerte de leyendas románticas cuya extensión no tiene límites, lo interpretan hombres y mujeres por igual, jóvenes y adultos. Entre los variados temas que inspiran el canto se tiene la narración de los acontecimientos más resaltantes ocurridos en la tierra de los wayuu, los sentimientos, romances, personajes heroicos conocidos, los bienes que se tienen, riquezas, los elementos culturales y otros temas de interés para el pueblo wayuu.<ref name=ogg/>
Los jayeechi son unas composiciones que interpretan los wayuu a través del canto, no está escrito y se ejecuta sin el acompañamiento de instrumentos de ningún tipo. Los intérpretes producen un sonido gutural con sus gargantas que van armonizando a medida que canta, lo hacen con la boca cerrada y haciendo salir el aire por la nariz que produce la típica geminación nasal que suena de esta manera ¡''mmm, mmm, mmm...''!
La armonía rítmica del jayeechi tiene lugar al repetir cierto número de veces palabras, frases, y versos; además de irle agregando unas terminaciones usadas para este fin solamente como en este ejemplo.
''anüüsa'aaa anüüsa'aaa anüüsa'aaa...''
''süchiwaneee...wajiiraaa, wajiiraaa, wajiiraaa, wajiiraneee, wajiiraneee.''
Estas composiciones son unas inspiraciones poéticas de los mismos cantautores o de otros autores, en el que pueden participar tanto hombres como mujeres, adultos y jóvenes. En los jayeechi se refieren a acontecimientos cotidianos que le ocurren a los wayuu, también interpreta hechos sobre los territorios, fortunas, los atributos de la cultura misma y muchos otros eventos relacionados con las hazañas vivenciados en la cultura wayuu.
== Shi'ipajee sukuwa'ipa ==
<references/>
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
5uv5tm9iqozxjspkt809mwrb3tcp1u2
18566
18565
2026-07-05T22:24:28Z
Neima Paz
39
/* */
18566
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Entonacion de un Jayeechi.jpg|right|thumb|Ee'iyataa jayeechi]]'''Jayeechi''' ([[alijunaiki]]: ''Canto wayuu'') tü jayeechika o'ulakünüsü natuma na jayeechimaajachikana eere naashajaain otta müsia akuwentajüshii süchikua kasa alatüin sümaiwajee. Wane jayeechi ei'rajünüsü nutuma wayuu sünain jutkataa otta müsia sünain mi'iraa eere oko'ulaain wayuu laülaayu.
Chi jayeechimaajachikai ekirajaashi sünain ajayeechijaa süka naa'in jee wanaa sümaa nüshatüin süchiirua wayuu eekai mülo'uin nuulia. Chi wayuu jima'ai naapaain sukua'ipa sünainjee naapajüin weinshi nuwaraijaapan sainküinpünaa tü mmapa'akat. Sünain tia awaraijawaaka antiraashi weinshi sümaa na'aleewainrua, yalejee o'ulakünüsü nutuma.<ref name=ogg>[https://www.rtvcplay.co/series-documentales/la-guajira-del-palabrero/sonidos-nuestra-tierra/ Los sonidos de nuestra tierra]</ref>
Wane jayeechi ei'rajaanüsü süchikua wane kasa eekai alatüin, otta müsia chi jayeechimaajachikai aashajaashi saa'u tü alataka nümüin süka tü ni'irainkalü.<ref name=jay>[https://www.radionacional.co/podcast/en-mi-lengua/jayeechi-canto-tradicional-wayuu/ Jayeechi, canto tradicional wayuu]</ref> Tü ei'rajawaaka jayeechi o'ulakünüsü sutuma tooloyuu otta müsia jieyuu.
Tü jayeechika wanee akujü'shi natuma naa watuushinukana eere naküjaattain tü kasakalü alataka sulu'u wounmainpa'a wajiira otta tü alataka sulu'u tü nükuwa'ipaka.
Wane jayeechi e'irajunusü eepa wanee asalijaa otta müsia eepa wanee jutkataa.
== Müsü shipijana jayeechika ==
<gallery mode="packed">
Jayeechi 01.ogg|Jayeechi sünain wane ayulaa jiipü
Jayeechi 02.ogg|Jayeechi ei'rajuushi nutuma wayuu
Jayeechi 03.ogg|Jayeechi nutuma wane laülaa icha Wajiirü
</gallery>
== Jayeechi sünain alapajaa ==
[[Anaajaalaa:Jayeechimajanas wayuu de la alta Guajira.jpg|thumb|Jayeechimaajana]]
Naa wayuukana outkajaashi weinshi sünain kasa eekai mülo'uin, süpüla nayaawajirain napüshi otta süpüla e'raajirawaa sünainjee. Sünain tia outkajawaaka eeshi wayuu eekai antüin ne'e sünain alapajaa naa'u naa wayuu nipiajanaka. Mainma sukua'ipa tü alapajaaka saa'u wayuu; eesü tü alapajaaka saa'u amuuyuu, saa'u wayuu eekai anaajaain, sünain asalijaa jiipü, eesü alapajawaa saa'u wayuu eekai ayuulin otta müsia, eesü alapajaanüin saa'u wayuu eekai kasachikin akua'ipa.<ref name=jay/>
Sünain tü alapajaaka saa'u wayuu eekai anaajaain otta müsia sünain wane asalijawaa jiipü, eesü ei'rajünüin tü jayeechika natuma naa atüjaka süpüleerua. Sünain wane ouktaa, tü jayeechika ei'rajünüsü natuma naa asaashiikana müleka mojule naa'in. Otta sünain wane asalijaa jiipü, ei'rajaanüsü tü jayeechika namüin naa wayuu eekai akotchajaain tü jiipükalüirua, sükajee kaawain naya tü saa'inka naa wayuu nakotchajaka, sutuma tia, naa akotchajaka jiipü nnojotsü o'ulaanüin natunküin, süka jamüin pülasü namüin otta o'otoojena naawain naa ouktushiikana naa'u.<ref>[https://web.archive.org/web/20221208021601/https://es.wfp.org/historias/jayeechi-canto-guajiro-para-los-migrantes/ Jayeechi, canto guajiro para los migrantes]</ref>
== Jayeechi süpüla ee'iyataa akuwa'ipa ==
Tü jayeechika ei'rajünüsü süpüla aashajawaa saa'u tü kasa e'raajünaka sutuma wayuu, makatka tü amüraajawa jieyuu, mujaa aa'in, arüleeja mürülü, yanama, süchikuu napüshi, süchikuu e'irukuu, otta süchikuu kasa eekai naküjeeka achiki.
Süka tü jayeechika tü akua'ipaka otta müsia tü süchikimaajatü wane kasa wattamüinsü nache'eru'umüin wayuu eekai ka'ayatüin yalejee otta eekai naatajatüin. Tü süchikimaajatü wane kasa alatawaisü nache'eru'u wayuu eekai tepichin, süpüla nayaawatüinjatüin tü nakua'ipaka süka tü ei'rajünaka.
== Jayeechi (pütchi süka alijunaiki) ==
Los jayeechi son unos poemas compuestos y vocalizados por los jayeechimaajana, cantadores bohemios que desarrollan el arte de interpretar una suerte de leyendas románticas cuya extensión no tiene límites, lo interpretan hombres y mujeres por igual, jóvenes y adultos. Entre los variados temas que inspiran el canto se tiene la narración de los acontecimientos más resaltantes ocurridos en la tierra de los wayuu, los sentimientos, romances, personajes heroicos conocidos, los bienes que se tienen, riquezas, los elementos culturales y otros temas de interés para el pueblo wayuu.<ref name=ogg/>
Los jayeechi son unas composiciones que interpretan los wayuu a través del canto, no está escrito y se ejecuta sin el acompañamiento de instrumentos de ningún tipo. Los intérpretes producen un sonido gutural con sus gargantas que van armonizando a medida que canta, lo hacen con la boca cerrada y haciendo salir el aire por la nariz que produce la típica geminación nasal que suena de esta manera ¡''mmm, mmm, mmm...''!
La armonía rítmica del jayeechi tiene lugar al repetir cierto número de veces palabras, frases, y versos; además de irle agregando unas terminaciones usadas para este fin solamente como en este ejemplo.
''anüüsa'aaa anüüsa'aaa anüüsa'aaa...''
''süchiwaneee...wajiiraaa, wajiiraaa, wajiiraaa, wajiiraneee, wajiiraneee.''
Estas composiciones son unas inspiraciones poéticas de los mismos cantautores o de otros autores, en el que pueden participar tanto hombres como mujeres, adultos y jóvenes. En los jayeechi se refieren a acontecimientos cotidianos que le ocurren a los wayuu, también interpreta hechos sobre los territorios, fortunas, los atributos de la cultura misma y muchos otros eventos relacionados con las hazañas vivenciados en la cultura wayuu.
== Shi'ipajee sukuwa'ipa ==
<references/>
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
5on8qpg7x4c40l4d394ls1gaueul2lf
Junaaya
0
247
18569
18230
2026-07-06T00:04:18Z
InternetArchiveBot
28
Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5
18569
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Junaaya_(13755).jpg|miniaturadeimagen|Junaaya]]
'''Junaaya''' ([[alijunaiki]]: H''onda Wayuu'') junaaya sünülia wane korolo olojie, sümaiwa ainjünüsü süka makui otta sepsü aipia, ma'aülaa yaa ainjünüsü süka jiitpai otta paa'ata ouuttajuushi, sülu'ujain wayuu tooloyuu sünain waraittaa, olojoo, jee mekeeraa. Tü sa'apüla'ükalü wane ipa o'ulaka pootchi; wane korolo ka'atsüinsü olojiesü otta e'ipiria kasa eeka mojülain.
ale'eyatünüsü süpüla sujutunüin tü sa'apüla'ükalü otta müinka süitünajatülee wane kasa süka.<ref>[https://web.archive.org/web/20250520030719/https://mediosur.com/los-juegos-tradicionales-se-desdibujan-en-las-infancias-wayuu/ Los juegos tradicionales se desdibujan en las infancias wayuu]</ref>
Shiya´ateenaapa´a aka atijüneesü apüleerü süülia sheewainlee wayuu sutuma tü sa'apüla'ükalü.
== Shi'ipajee sukuwa'ipa ==
<references/>
[[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]]
qjkvyhl1oictfytgyap1fd15nux3nds
Siijuana
0
550
18563
17578
2026-07-05T21:11:33Z
Neima Paz
39
/* */
18563
wikitext
text/x-wiki
Siijuna es un linaje wayuu, representado por la avispa.[[File:Ko'oi.jpg|thumb|siijuna]]
Chi wayuu siijuna amünakai ennaajünüshi sünain wayuuin jashichi, matsa'a a'ürülachi,mepettajüsai, wayuu kottiraashin sünain nayaleinya nayaa mapütiraansani, shia shi'irukuu noushi nei wayuu.
[[Akotchajülee sünülia:E'irukuu wayuu]]
8fus5mows29byfq5oxk5v4czkz2tppi
18564
18563
2026-07-05T21:48:54Z
Dmedina¹¹¹
2848
/* */
18564
wikitext
text/x-wiki
Siijuna es un linaje wayuu, representado por la avispa.[[File:Ko'oi.jpg|thumb|siijuna]]
Chi wayuu siijuna amünakai ennaajünüshi sünain wayuuin jashichi, matsa'a a'ürülachi,mepettajüsai, wayuu kottiraashin sünain nayaleinya nayaa mapütiraansani, shia shi'irukuu noushi nei wayuu.
De acuerdo a la ley de origen, el siijuna nace como todos los wayuu que provienen de las entrañas de a'üt, sin embargo su ii (origen), no se sitúa en la cima de la serrania como muchos , si nó en la parte media donde nace un ojo de agua y por lo general, siempre se reúnen antes de tomar decisiones, lo que fortalece la unidad del e'iruku
[[Akotchajülee sünülia:E'irukuu wayuu]]
fhq7kh194bd77k8d1wz4mqjhzd42tp6
Sawai piyuushi
0
961
18577
18030
2026-07-06T01:10:57Z
Neima Paz
39
/* */
18577
wikitext
text/x-wiki
[[File:Paisaje nocturno comunidad Wayuu Siruma.jpg|Paisaje_nocturno_comunidad_Wayuu_Siruma]]
Piyuushi eetajü'ya wana sümaa warattuuin wana nümaa Ka'i wana nümaa Kashi. Naashin Ka'i nojolinjachi arütkaain Piyuushi nünanmüin warattuuin, so'u ka'i nürütkaalü a'uu amüleerü isha nütüma so'oupünaa Mmakat süpüshua naashin Ka'i nümaa Maleiwa..
'''AIPA'AA'''
Antüshi aipa'a süchikeje na'ayüla chi kai'i jaikei'main, saamatüijatasü mmapa'akalü, aipa'asü müsü wamioseyü outkajashi süutpa'a na'ayüla chi si'iki sünain aküji'rawaa tü kasa alatakalü namüin sünaimüin naja'attia kai'i talatüshi süka nantira'ain nachuküwa'aya ka'ayülüinsü tu na'ainkalü sünain ananajaa tü jolotsüka otta chi kashi nayawatüin tü naküwa'ipa, noünajirüin tü pütchi süttiralü nüjuula joütai eemeraashi na'aka pi'iyüshi süma sütalatüin na'ain sünain e'eraa wanee aipa'aa nüchükuwa'aya. <ref>[[:es:Noche|Noche]]</ref>
[[Akotchajülee sünülia:Kuwentamaajatü]]
0qsdzdjvuklnuz6pp4qcm5raqao7yqe
18578
18577
2026-07-06T01:11:26Z
Neima Paz
39
/* */
18578
wikitext
text/x-wiki
[[File:Paisaje nocturno comunidad Wayuu Siruma.jpg|Paisaje_nocturno_comunidad_Wayuu_Siruma]]
Piyuushi eetajü'ya wana sümaa warattuuin wana nümaa Ka'i wana nümaa Kashi. Naashin Ka'i nojolinjachi arütkaain Piyuushi nünanmüin warattuuin, so'u ka'i nürütkaalü a'uu amüleerü isha nütüma so'oupünaa Mmakat süpüshua naashin Ka'i nümaa Maleiwa..
'''AIPA'AA'''
Antüshi aipa'a süchikeje na'ayüla chi kai'i jaikei'main, saamatüijatasü mmapa'akalü, aipa'asü müsü wamioseyü outkajashi süutpa'a na'ayüla chi si'iki sünain aküji'rawaa tü kasa alatakalü namüin sünaimüin naja'attia kai'i talatüshi süka nantira'ain nachuküwa'aya ka'ayülüinsü tu na'ainkalü sünain ananajaa tü jolotsüka otta chi kashi nayawatüin tü naküwa'ipa, noünajirüin tü pütchi süttiralü nüjuula joütai eemeraashi na'aka pi'iyüshi süma sütalatüin na'ain sünain e'eraa wanee aipa'aa nüchükuwa'aya. <ref>[[:es:Noche|Noche]]</ref>
[[Akotchajülee sünülia:Kuwentamaajatü]]
l80ctgsk2zechecx1dyefe9bpi2af7l
18579
18578
2026-07-06T01:13:20Z
Neima Paz
39
/* */
18579
wikitext
text/x-wiki
[[File:Paisaje nocturno comunidad Wayuu Siruma.jpg|Paisaje_nocturno_comunidad_Wayuu_Siruma]]
Piyuushi eetajü'ya wana sümaa warattuuin wana nümaa Ka'i wana nümaa Kashi. Naashin Ka'i nojolinjachi arütkaain Piyuushi nünanmüin warattuuin, so'u ka'i nürütkaalü a'uu amüleerü isha nütüma so'oupünaa Mmakat süpüshua naashin Ka'i nümaa Maleiwa..
'''AIPA'A'''
Antüsü aipa'a süchikeje na'ayüla chi ka'i jaikei'main, saamatüijatasü mmapa'akalü, aipa'asü müsü wamioseyü outkajashi süutpa'a na'ayüla chi si'iki sünain aküji'rawaa tü kasa alatakalü namüin sünaimüin naja'attia kai'i talatüshi süka nantira'ain nachuküwa'aya ka'ayülüinsü tu na'ainkalü sünain ananajaa tü jolotsüka otta chi kashi nayawatüin tü naküwa'ipa, noünajirüin tü pütchi süttiralü nüjuula joütai eemeraashi na'aka pi'iyüshi süma sütalatüin na'ain sünain e'eraa wanee aipa'aa nüchükuwa'aya. <ref>[[:es:Noche|Noche]]</ref>
[[Akotchajülee sünülia:Kuwentamaajatü]]
c7yom5a3fl6kpryopn5at02e1ufh15n
Sawawa
0
1372
18570
15989
2026-07-06T00:47:49Z
Bernavi2009
2510
18570
wikitext
text/x-wiki
'''Sawawa''' ([[alijunaiki]]: ''flauta pequeña'') tüyale akuyamajunüsü Shika wane wunülia yotüsü, joutsü main eree ein wuin, shiichinain ejeree sujülünüin esü wane shiiechon, atünüla müsia tü shi'iraka süjüt'napa, esü sünain apünuin otta süma jarain wekochen , ejeree sujui'tain tü jou'taika.
Anasü süpüla erajüna aka, sü'ütpüna tü arülejaka, süli muinsain nümüiwayakei wayuu. Tü sawawakat, nükumalain chi wayükei.
Wanaawashi suma wanee massi , katsa jaralin , otta aipiruain chi no>uchenkai, e>itaasü walashi otta Susi ama nunain chi yakatachonkai ipuanaa nunain , musia ne> eka>sain tü waneerua , o>ulakushi wayuu shi>irain uchii , akujashi suchiki kasa eekai alatüin numüin , nülüjain wayuu sunain arüleejaa , motsouupa .
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
tmlc53edqt4chdwzzynfby3cmgfdrk4
18571
18570
2026-07-06T00:48:50Z
Neima Paz
39
/* */
18571
wikitext
text/x-wiki
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sawawa.jpg
'''Sawawa''' ([[alijunaiki]]: ''flauta pequeña'') tüyale akuyamajunüsü Shika wane wunülia yotüsü, joutsü main eree ein wuin, shiichinain ejeree sujülünüin esü wane shiiechon, atünüla müsia tü shi'iraka süjüt'napa, esü sünain apünuin otta süma jarain wekochen , ejeree sujui'tain tü jou'taika.
Anasü süpüla erajüna aka, sü'ütpüna tü arülejaka, süli muinsain nümüiwayakei wayuu. Tü sawawakat, nükumalain chi wayükei.
Wanaawashi suma wanee massi , katsa jaralin , otta aipiruain chi no>uchenkai, e>itaasü walashi otta Susi ama nunain chi yakatachonkai ipuanaa nunain , musia ne> eka>sain tü waneerua , o>ulakushi wayuu shi>irain uchii , akujashi suchiki kasa eekai alatüin numüin , nülüjain wayuu sunain arüleejaa , motsouupa .
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
8pcp5aakb855gs6ecwusqvxl7u3mhlw
18572
18571
2026-07-06T00:50:06Z
Neima Paz
39
Añadir contenido
18572
wikitext
text/x-wiki
[[File:Sawawa.jpg|thumb|Es un instrumento musical wayuu, semejante a la flauta, hecha con elementos vegetales.]]
'''Sawawa''' ([[alijunaiki]]: ''flauta pequeña'') tüyale akuyamajunüsü Shika wane wunülia yotüsü, joutsü main eree ein wuin, shiichinain ejeree sujülünüin esü wane shiiechon, atünüla müsia tü shi'iraka süjüt'napa, esü sünain apünuin otta süma jarain wekochen , ejeree sujui'tain tü jou'taika.
Anasü süpüla erajüna aka, sü'ütpüna tü arülejaka, süli muinsain nümüiwayakei wayuu. Tü sawawakat, nükumalain chi wayükei.
Wanaawashi suma wanee massi , katsa jaralin , otta aipiruain chi no>uchenkai, e>itaasü walashi otta Susi ama nunain chi yakatachonkai ipuanaa nunain , musia ne> eka>sain tü waneerua , o>ulakushi wayuu shi>irain uchii , akujashi suchiki kasa eekai alatüin numüin , nülüjain wayuu sunain arüleejaa , motsouupa .
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
jbkycx53bzus1yo6eynma8442thchod
18573
18572
2026-07-06T00:56:57Z
Neima Paz
39
/* */
18573
wikitext
text/x-wiki
File:Sawawa.jpg
'''Sawawa''' ([[alijunaiki]]: ''flauta pequeña'') tüyale akuyamajunüsü Shika wane wunülia yotüsü, joutsü main eree ein wuin, shiichinain ejeree sujülünüin esü wane shiiechon, atünüla müsia tü shi'iraka süjüt'napa, esü sünain apünuin otta süma jarain wekochen , ejeree sujui'tain tü jou'taika.
Anasü süpüla erajüna aka, sü'ütpüna tü arülejaka, süli muinsain nümüiwayakei wayuu. Tü sawawakat, nükumalain chi wayükei.
Wanaawashi suma wanee massi , katsa jaralin , otta aipiruain chi no>uchenkai, e>itaasü walashi otta Susi ama nunain chi yakatachonkai ipuanaa nunain , musia ne> eka>sain tü waneerua , o>ulakushi wayuu shi>irain uchii , akujashi suchiki kasa eekai alatüin numüin , nülüjain wayuu sunain arüleejaa , motsouupa .
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
ep871d9tsupmgzjisw4latx26ctvppg
18574
18573
2026-07-06T00:57:11Z
Neima Paz
39
/* */
18574
wikitext
text/x-wiki
'''Sawawa''' ([[alijunaiki]]: ''flauta pequeña'') tüyale akuyamajunüsü Shika wane wunülia yotüsü, joutsü main eree ein wuin, shiichinain ejeree sujülünüin esü wane shiiechon, atünüla müsia tü shi'iraka süjüt'napa, esü sünain apünuin otta süma jarain wekochen , ejeree sujui'tain tü jou'taika.
Anasü süpüla erajüna aka, sü'ütpüna tü arülejaka, süli muinsain nümüiwayakei wayuu. Tü sawawakat, nükumalain chi wayükei.
Wanaawashi suma wanee massi , katsa jaralin , otta aipiruain chi no>uchenkai, e>itaasü walashi otta Susi ama nunain chi yakatachonkai ipuanaa nunain , musia ne> eka>sain tü waneerua , o>ulakushi wayuu shi>irain uchii , akujashi suchiki kasa eekai alatüin numüin , nülüjain wayuu sunain arüleejaa , motsouupa .
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
8gumm70l8kspnc6ol4oi0lzh6o8ufdr
18575
18574
2026-07-06T01:01:27Z
Neima Paz
39
/* */
18575
wikitext
text/x-wiki
'''Sawawa''' ([[alijunaiki]]: ''flauta pequeña'') tüyale akuyamajunüsü Shika wane wunülia yotüsü, joutsü main eree ein wuin, shiichinain ejeree sujülünüin esü wane shiiechon, atünüla müsia tü shi'iraka süjüt'napa, esü sünain apünuin otta süma jarain wekochen , ejeree sujui'tain tü jou'taika.
Anasü süpüla erajüna aka, sü'ütpüna tü arülejaka, süli muinsain nümüiwayakei wayuu. Tü sawawakat, nükumalain chi wayükei.
Wanaawashi suma wanee massi , katsa jaralin , otta aipiruain chi no>uchenkai, e>itaasü walashi otta Susi ama nunain chi yakatachonkai ipuanaa nunain , musia ne> eka>sain tü waneerua , o>ulakushi wayuu shi>irain uchii , akujashi suchiki kasa eekai alatüin numüin , nülüjain wayuu sunain arüleejaa , motsouupa .
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
qf66htgnt1p13fe7r9sqa2u6cys945s
18576
18575
2026-07-06T01:04:23Z
Neima Paz
39
/* */
18576
wikitext
text/x-wiki
[[File:Sawawa.jpg|thumb|Sawawa]]
'''Sawawa''' ([[alijunaiki]]: ''flauta pequeña'') tüyale akuyamajunüsü Shika wane wunülia yotüsü, joutsü main eree ein wuin, shiichinain ejeree sujülünüin esü wane shiiechon, atünüla müsia tü shi'iraka süjüt'napa, esü sünain apünuin otta süma jarain wekochen , ejeree sujui'tain tü jou'taika.
Anasü süpüla erajüna aka, sü'ütpüna tü arülejaka, süli muinsain nümüiwayakei wayuu. Tü sawawakat, nükumalain chi wayükei.
Wanaawashi suma wanee massi , katsa jaralin , otta aipiruain chi no>uchenkai, e>itaasü walashi otta Susi ama nunain chi yakatachonkai ipuanaa nunain , musia ne> eka>sain tü waneerua , o>ulakushi wayuu shi>irain uchii , akujashi suchiki kasa eekai alatüin numüin , nülüjain wayuu sunain arüleejaa , motsouupa .
[[Akotchajülee sünülia:Jayeechipülee]]
19xf1mt8b7nq8uyqvwak6up91d2foz9