Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.47.0-wmf.10 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión Ichii 0 188 18597 18201 2026-07-11T16:48:42Z Wayuu apshana 1341 18597 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Dividivi on aruba.jpg|thumb|Ichii]][[Anaajaalaa:Ichii_(26044).jpg|miniaturadeimagen|Süchon Ichii]] '''Ichii''' ([[Alijunaiki]]: ''dividivi'') shia wane wunu'u chejewatka Antillas, palaaje sünain [[Ameerika Uuchimüin]], Ameerika pasanainkat otta müsia uuchipünaa sünain mmakat [[Meejiko]]. Tü sünüliaka sientipikat sütüma alijuna shia ''Caesalpinia coriaria''. Tü süjü waüiyeeka ichii aapanüsü süpüla alaajaa atairü. Otta müsia aapanüsü süpüla ajüjia otta müsia süpüla aainraa shupuuna. Tü wunu'ukat tüü eesü müin sa'in kulala sa'ato'upüna wane [[pinchi]]. Tü süpanaka aapanüsü süpüla shiküin mürüt müin sa'in paa'a, ka'ula otta müsia anneerü. Eere [[Kolomwia|Kolombia]] sünain tü mi'iraakat ''Reinado Nacional'' otta müsia Mi'iraakat saa'u Ichii yaa [[Süchiimma]], ''Fiestas del Dividivi'', sulu'u mmakat Wajiira, aainjünakat saa'u ka'ika 15 sünainmüin ka'i 19 juya'wai. Tü ichiika shia wane wunu'u yaajewalü yaaya sünain sukuwaippa wayuu. Mi'iraakat tüü kojutsu sünain kachiküin, tü akuwaippaakat otta müsia tü a'yatawaakat sulu'u mmakat otta müsia sünain sukuwaippa wayuu. [[Anaajaalaa:Ichii (69538).jpg|miniaturadeimagen|ichii: alijunaiki, mata de dividive ]] Tü Ichiikalü eesü Anaaka apüla müinka tü suchonko, Jakütapa anaasü sümüin jieyukalairua e a'in sümuin süshiitapa , jee eesü süpula eeiyajie amüralu müinka eikalee Shia. Tü wunukalü ichiikai jouche'in supana ko'ochensü süchon wuitachensü josopa shiya shochensü ajütusü sumuiwa mmaaluu.Apaa'nusü piama shüshuchen apoo'lojunüsü müinka sa'in supoolojia kepein asünüsü yotchon, anasü süpüla a'in sümüla wayuu, süpüla onoojüin ma'i kakua a'in ,maaka sumüin jieyuu ayuulin suchonlia jawalin sulu'upüna tü jietkalü , tü ichiikalü apoolojünüinjatü po'olooshi sushüchenyü ichiikalü sa'aka piama litüra wu'in payutpa shia aika'lainjatü so'u toowa sümaa payulu'in ichiikalü. [[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]] ruv67n2cx4r0g9wcqu8u51zvgpmyjkj Jaipai 0 208 18600 18405 2026-07-11T17:14:25Z Wayuu apshana 1341 /* */ Imágenes agregadas al artículo 18600 wikitext text/x-wiki [[File:Süchon Jaipai (24334).jpg|thumb|Süchon Jaipai]][[File:Süchon Jaipai.jpg|thumb|Süchon Jaipai]] '''Jaipai''' ([[alijunaiki]]: ''Semeruco'', ''malpighia punicifolia'') Süpüshi tü [https://www.bing.com/search?q=Malpighiaceae&filters=ufn%3a%22Malpighiaceae%22+sid%3a%22e1996b88-5b9d-530d-baee-dce72be11b0d%22+gsexp%3a%2291fe2526-e814-d18f-4174-a93785ad3776_Y2RiOmJpb2xvZ3kub3JnYW5pc21fY2xhc3NpZmljYXRpb25fcmFuay5mYW1pbHk.%22&FORM=SNAPST Malpighiaceae]. Shia wane wunu'u jouutsu wajiira. Nnojotsü apünajünüin, ajuittüsü shimiiwa'a soutpünaa mmakat. Eesü mülo'uin süsaa otta jo motsole shia. Wüittüsü süpana, iishototsü süchon. Ekünüsü sütüma wayuu, sünain iyein otta müsia sünain joloin shia, asünüsü tü sushulakat, otta jo imemut, tü imema ainjünakat süka Jaipai, ''Jaipaima'a'' münüsü. Süsüin wayuu sünain a'yatawaa. Tü Jaipaima'akat eeitaanüsü süpüla jashüinjatüin shia sulu'u wane posü ke'erouseinjatü. tü wuitoülika tü esü sulu'u woumainka, yotüsü shimiwa juyapou , anasü süpüla susüin wayuu ekei matchin tü shaka' , tü suralaka ayüjanüsü süpüla shipinasein wayuu. [[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]] dmr0bfgew5pc0iwqg5fsrpwpiob0gr8 Shaitaa 0 869 18601 18485 2026-07-11T17:57:50Z ~2026-22643-79 2664 18601 wikitext text/x-wiki [[File:Game-Boy-Original.jpg|thumb|Shaitaa.]] '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi sümaiwa chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai,Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu.Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa,naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka,nainmajüin süpüla watta kai. Tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana,naa tepichi jieyukana ashaitajashii suka wayunkeera,naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] derwpn68eibpf3272kwwrqoosdxnswv 18602 18601 2026-07-11T17:58:36Z ~2026-22643-79 2664 18602 wikitext text/x-wiki [[File:Pieter Bruegel the Elder - Children’s Games - Google Art Project.jpg|thumb|Shaitaa.]] '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi sümaiwa chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai,Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu.Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa,naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka,nainmajüin süpüla watta kai. Tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana,naa tepichi jieyukana ashaitajashii suka wayunkeera,naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] hzvx52bvaeu06c1ga48j24d3oz9pa89 Jalitpa'a 0 1604 18596 2026-07-11T16:08:43Z Dmedina¹¹¹ 2848 Página creada con «'''jalitpa'a:''' Es un territorio ubicado en la zona media-baja [[Guajira (Municipio)|Guajira]], en el municipio de Manaure. Esta comunidad es habitada por personas de la etnia wayuu del [[e'irukuu]] [[Siijuana]], que se dedican principalmente a la elaboración de artesanías, la pesca y ganadería caprina» 18596 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Es un territorio ubicado en la zona media-baja [[Guajira (Municipio)|Guajira]], en el municipio de Manaure. Esta comunidad es habitada por personas de la etnia wayuu del [[e'irukuu]] [[Siijuana]], que se dedican principalmente a la elaboración de artesanías, la pesca y ganadería caprina hfujafm94dvimfuar725o7tvurcvl3l 18598 18596 2026-07-11T16:55:35Z Dmedina¹¹¹ 2848 18598 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Es un territorio ubicado en la zona media-baja [[Guajira (Municipio)|Guajira]], en el municipio de Manaure. Esta comunidad es habitada por personas de la etnia wayuu del [[e'irukuu]] [[Siijuana]], que se dedican principalmente a la elaboración de artesanías, la pesca y ganadería caprina, el nombre de la comunidad deriva de "jali'an" que significa cuidado y "mmapa'a", que significa territorio. Jalitpa'a es una comunidad atractiva debido a su organización y paisaje desértico, con vegetación xerofila que llama la atención de los turistas visitantes ks9nto7yfan4zzjr3td4vvaq7heoge9 18599 18598 2026-07-11T16:56:48Z Dmedina¹¹¹ 2848 18599 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Es un territorio ubicado en la zona media-baja [[Guajira (Municipio)|Guajira]], en el municipio de Manaure. Esta comunidad es habitada por personas de la etnia wayuu del [[e'irukuu]] [[Siijuana]], que se dedican principalmente a la elaboración de artesanías, la pesca y ganadería caprina, el nombre de la comunidad deriva de "jali'an" que significa cuidado y "mmapa'a", que significa territorio. Jalitpa'a es una comunidad atractiva debido a su organización y paisaje desértico, con vegetación xerófila que llama la atención de los turistas visitantes sg3z0v9l2c11f1kz1kmheqvpvgqiuk1 18603 18599 2026-07-11T18:08:43Z Dmedina¹¹¹ 2848 18603 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Shia wanee oumain pasanainsü sünain [[Guajira (Municipio)|Wajiira]] wopujeerumüin, sulu'usü oumainkalü Akualu'u Manaure Esta comunidad es habitada por personas de la etnia wayuu del [[e'irukuu]] [[Siijuana]], que se dedican principalmente a la elaboración de artesanías, la pesca y ganadería caprina, el nombre de la comunidad deriva de "jali'an" que significa cuidado y "mmapa'a", que significa territorio. Jalitpa'a es una comunidad atractiva debido a su organización y paisaje desértico, con vegetación xerófila que llama la atención de los turistas visitantes mhbu9jp69oanq8golekomys538g434n