Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.46.0-wmf.26 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2688 49428 44647 2026-04-30T15:02:04Z ~2026-26437-55 8653 oigiehkirjutuksen painohairehien parandus 49428 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Amerikan Yhtistynyöt Valdivot | Alguperäine nimi={{K-en|United States of America}} | Flagu=Flag of the United States.svg | Gerbu=Greater coat of arms of the United States.svg | Audio = Star Spangled Banner instrumental.ogg | Iččenäžyön päivymiärät=4. heinykuudu 1776 | Genetiivu=Amerikan | Suurin linnu=[[New-York]] | Suurimat linnat=[[New-York]], [[Los-Angeles]], [[Čikago]], [[Hjuston]], [[Filadelfii]] | Rahvahan lugumäry=333 287 557 | Hinnoituksen vuozi=2022 | Pinduala=9 833 517 }} '''Amerikan Yhtistynnyöt Valdivot''', libo '''AYV''', '''Yhtysvallat''', '''Amerikku''' ({{K-en|United States of America, USA, U.S., America}}) on valdivo Pohjas-Amerikas. Muan pinduala on 9,5 miljonua km² (muailman nelläs tila). Rahvahan lugumiäry on 328 miljonua hengie (2019, muailman kolmas tila). Amerika on federatiivine valdivo, sie on 50 ozavaldivoloi da [[Kolumbia federualline aloveh]]. Piälinnu on [[Vašington|Vašington]]. AYV:n eläjii sanotah amerikkalazikse, muadu – Amerikakse. Amerikan nuaburit: pohjazes on [[Kanuadu|Kanada]], suves on [[Meksikku|Meksikko]], on olemas merenraja [[Ven'a]]nke. Päivänlaskus on [[Tyynimeri]], päivännouzus on [[Atlantan valdumeri]] da pohjazes on [[Pohjaine jiämeri]]. [[Kategourii:Amerikan muat]] [[Kategourii:Amerikan Yhtysvallat|*]] r46cmxrlldve20zlkvsqej9agq6chp7 0 2704 49515 42362 2026-04-30T18:42:48Z Miro Tuomi 8600 49515 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Anuksenlinnu |kuva = Смоленская церковь в 2011 году.JPG |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Anuksen kanzalline piiri }} [[Failu:Макет олонецкой крепости.jpg|pienoiskuva|500.px|alt=Anuksen linnu|Anuksen linnan maket]] {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Anuksenlinnu |lat_deg= 60|lat_min= 59|lat_sec = 00 |lon_deg= 32|lon_min= 55|lon_sec = 00 |width=200 |float=right }} '''Anuksenlinnu''' libo '''Aunus''' ({{Lang-ru|Олонец}}) on linnu [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]]. Anuksen linnu on [[Anuksen kanzalline piiri|Anuksen kanzallizen piirin]] hallindokeskus. Anuksenlinnu on yksi Pohjas-Ven'an vanhimis linnois. Enzimäzet kirjallizet mainindat ollah jo vuvvel 1137: linnanoigevuot Anuksenlinnu sai puuhizen linnan nostettuu vuonnu [[1649]]. Linnu on sijoitunnuhes Anusjoven da Mägriänjoven yhtymykohtas lähäl [[Luadogu]]a. Anuksenlinnal on histouriellizen linnan stuatussu. [[Failu:Олонец,_центр_сверху_(1).jpg|keski|pienoiskuva|Anuksenlinnun keskus]] == Linnah kuulujat kylät == Anuksenlinnu muvvostau oman linnukunnan, kuduah kuulutah linnan ližäkse kylät [[Yllöine]], Immoilu, [[Kapšoilu]], [[Puuttil]], [[Riipuškal]], [[Sudal]], Taččoilu da Tahtasovo. == Anuksenlinnan talovus da suhtehet == Anuksenlinnu on muatalovuskeskus. Linnas on vie histourielline muzei, taidehmuzei, hotelli da sportuškola. Aunuksenlinnal on ystävystoimindua [[Mikkeli]]n alovehenke sego Keski-Kainuunke, [[Ristijärvi|Ristijärven]] da [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmen]] ker. == Eläjät == Linnas eläy läs 8400 ristikanzua, heis läs 60% on karjalastu. == Tieduo toizil sivuloil == * [http://www.olonec.ru Anuksen linnan nettusaitu] [[Kategourii:Karjalan linnat]] [[Kategourii:Anuksen piiri]] szac65ppkzxgeu4dr26zejhndxs5qcf 0 2715 49456 42911 2026-04-30T16:14:26Z Miro Tuomi 8600 49456 wikitext text/x-wiki [[File:Pouring_liquid_mercury_bionerd.jpg|thumb|300.px|alt=Artugu|Artugu]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=80 |fontsize=100% }} '''Artugu''' ('''Hg''', {{K-la|Hydrargyrum}}) Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 80. Se liittyy sinkin joukkoh. Prostoi aineh artugu on perehodnoi metallu, pertin lämbötilal se on jugei hobjankarvaine da valgei nesteh, kudaman höyryt ollah ylen myrkyllizet. Artugu on yksi kahtes hiimiellizes alguainehespäi (dai ainavo metallu), kudamien prostoit ainehet normal’noloil ololoil ollah notkies agregatnois olotilas (toine moine alguaineh on brom). == Histourii == Artugu tietäh muinazis aijois algajen. Puaksuh se lövvettih puhtahas nävös (notkiet pizaret kivilajiloil), ga puaksumbah suadih se, konzu poltettih luonnon kinovar’ua. Muinazet griekkalazet da riimalazet käytettih artugua kullan puhtastamizeh. Hyö tiettih artugan da sen yhtistehien myrkyllisyvyös. Äijät vuozisuat alhiimiekat piettih artugua kaikkien metalloin yhtistettynny ozannu da duumaitih, što ku notkiedu artugua luadie kovakse rikin libo mišjakan avul, roihes kuldu. Artugan eroittamine puhtahas nävös kuvaili ruoččilaine hiimiekku Georg Brandt v. 1735. Enne dai nygöigi käytetäh Merkuri-planietan merkii artugan merkiččemizeh niškoi. Ga vaigu Lomonosov da Braun tovestettih, gu artugu on metallu. Vuvvennu 1759 hyö voidih kylmättiä artugu da miärätä sen metalluominažuksii. == Löydö luonnos == Artugu on harvu alguaineh muankuores, sen väitytys 83&nbsp;mg/t. Ga artugu pahoi ytistyy hiimiellizesti alguainehih, kudualoi on ylen äijy muankuores. Sendäh artuguruvat voidih olla ylen äijäl väitettylöi. Rudois voi olla 2,5% artugua. Luonnos artugua lövvetäh eri kohtis, vaigu 0,02% artugua on miärättylöis kaivandukohtis. Muailman valdumeren vezilöis artugua on 0,1 mkg/l.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii]] [[Kategourii:Aineh]] 26d0rqv3novgb9z7ju5tdtxu6xda2zx 0 2731 49429 31523 2026-04-30T15:14:26Z Fembriha 8650 49429 wikitext text/x-wiki {{Multiple image | total_width = 250 | image1 = Flag_of_Barbados.svg | width1 = 800 | height1 = 533 | caption1 = Barbadosan flagu | image2 = Coat of arms of Barbados (2).svg | width2 = 609 | height2 = 600 | caption2 = Barbadosan gerbu }} [[Failu:LocationBarbados.png|250px|right|thumb|Barbados]] '''Barbados''' ({{K-en|Barbados}}) on valdivo, kudai sijaiččou [[Karibien meri|Kariibien meren]] päivännouzus, Pienin Antilian suarin luvus Barbados-suarel. Ei loiton Suvi-Amerikas, 434,5 km Venezuelas. Muan pinduala on 439 km², rahvahan lugumiäry on 277 821. Piälinnu on [[Bridžtaun]]. [[Kategourii:Amerikan muat|B]] [[Kategourii:Muantiedo|B]] ry3nwvf4194xfb5ccr748ydb83i759z 0 2875 49481 21983 2026-04-30T16:20:43Z Miro Tuomi 8600 49481 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=8 |fontsize=100% }} '''Happamehsuadu''' libo '''kisloruodu''' Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvendentostu joukon toizen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 8. Sidä merkitäh '''O''' ({{K-la|Oxygenium}}). Kisloruodu on nemetallu. Prostoi aineh kisloruodu tavallizis ololois on guazu ilmai värii, maguu da hajuu. Notkien kisloruodan väri on taivahankarvaine, ga kova kisloruodu on valpahansinizii kristalloi. On olemas muutgi kisloruodan muvvot, ezim., ozonu. Tavallizis ololois se on valpahansinine guazu eriluaduzen hajunke.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] nx0suexj8z3h7g0ge6lvir1tqakpy57 0 2895 49479 40186 2026-04-30T16:20:17Z Miro Tuomi 8600 49479 wikitext text/x-wiki [[File:Graphite-and-diamond-with-scale.jpg|thumb|300px|alt=Hiilisuadu|Hiilisuadu]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=6 |fontsize=100% }} [[Failu:Element 6.webm|pienoiskuva|Hiilisuadu atom]] '''Hiilisuadu''' libo '''ugleruodu''' (hiimielline merki on '''C''', {{K-la|Carboneum}}) Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on nellädentostu joukon toizen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 6. Sen atomumassu on 12,0107. Ennevahnas ugleruodua käytettih puuhiilen muvvos metalloin sulattamizeh niškoi. Muankuores ugleruodua on 0, 15555555 % (massan mugah). Luonnos ugleruodu löydyy almuazan da grafitan muvvos. Se löydyy sežo poltokaivandahizien muvvos (94 – 97% C) – muzavanruskiet hiilet (64 – 80% C), kivihiilet (76 – 95% C), nefti (82 – 87% C), luonnon poltoguazat dmi.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] 4vfmklysj3r853qgo1w5ghe4j0tdihx 0 2907 49506 21985 2026-04-30T18:22:01Z Miro Tuomi 8600 49506 wikitext text/x-wiki [[File:Silver_crystal.jpg|thumb|300.px|alt=Hobju|Hobju]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=47 |fontsize=100% }} '''Hobju''' Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon viijenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 47. Sidä merkitäh '''Ag''' ({{K-la|Argentum}}). Prostoi aineh hobju on tavottu, sitkei hyväluaduine hobjankarvaine da valgei metallu. Sulatuksen lämbötila on 962°C, tihevys on 10,5 g/sm³. == Histourii == Rahvas tietäh hobjan ammuzis aijois. Enne hobju, kui kuldugi, puaksuh löydyi puhtahas nävös – sidä ei pie sulattua ruvaspäi. Sendäh hobjal on merkiččii rouli erilazien kanzoin kul’tuuruperindölöis. Yksi vahnois hobjan suamizen da muokkuamizen keskuksis oli histourienielline Sardinii. Assiries da Vavilonas hobjua piettih pyhänny metallannu da se oli Kuudaman merki. Keskiaijas hobju da sen yhtistehet oldih ylen tundiettuloi alhimikkoin keskes. XIII vuozisuan puolivälis algajen hobju on perindölline aineh astieloin valmistamizeh niškoi. Sidä paiči hobjua nygöigi käytetäh dengoin luadimizen niškoi.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] ndrrn87qkfs18w9cmaif1atervn88b8 0 3027 49421 42837 2026-04-30T14:53:21Z Miro Tuomi 8600 49421 wikitext text/x-wiki [[File:Potassium.JPG|thumb|300.px|alt=Kalii|Kalii]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=19 |fontsize=100% }} '''Kalii''' Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on enzimäzen joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 19. Sidä merkitäh '''K''' ({{K-la|Kalium}}). Prostoi aineh kalii on pehmei metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine. Luonnos kalii löydyy vaigu yhtestehis muuloinke alguainehienke, ezim., merivies da monilois minerualois. == Nimen histourii da alguperä == Kalien yhtistehii käytetäh muinazis aijois algajen. 19. kylmykuudu vuonnu 1807 anglielaine hiimiekku Devi ilmoitti kalien eroittumizes da kuččui sen ”potasiekse” (lat. potasium, tädä nimie nygöigi käytetäh anglien, frantsien, ispuanien, portugalien da pol’šan kielilöis). Vuonnu 1809 L. V. Gil’bert tariči nimen ”kalii” (lat. kalium). Tämä nimi tuli germuanien kieleh, sit Pohjas- da Päivännouzu-Jevroupan moniloih kielilöih (ezim. ven’an kieleh) da ”voitti” merkin valličukses (K).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii]] [[Kategourii:Aineh]] l9cyuu3izsol15f68jny7z1czpxllle 0 3028 49422 49400 2026-04-30T14:53:40Z Miro Tuomi 8600 49422 wikitext text/x-wiki [[File:Calcium_unter_Argon_Schutzgasatmosphäre.jpg|thumb|alt=Kal’cii|Kalčium]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=20 |fontsize=100% }} '''Kalčium''' [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen]] mugah on toizen joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 20. Sidä merkitäh '''Ca''' ({{K-la|Calcium}}). Helpo aineh kalčium on pehmei metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine. == Nimen histourii da alguperä == Alguainehen nimi tuli latinan sanaspäi ”calx”, kudai merkiččöy izv’oskua da pehmiedy kivie. Tädä nimie tariči anglielaine hiimiekku [[Hemfri Devi|Humphry Davy]]. Kalčiuman yhtistehii, izvestikivie, marmorua da gipsua (sežo izv’oskua, kudai on izvestikiven poltamizen tuoteh), käytetäh srojimizes jo ylen kodvan. 17. vuozisuan loppussah hiimiekat duumaijah, gu izv’osku on prostoi alguaineh. Vuonnu [[1789|1789]] A. Lavoisier arbai sen yhtysalguainehennu. == Löydö luonnos == Kalčium välläs muvvos ei lövvy luonnos. Sidä on äijy muankuores: se on 5. sijal [[Kisloruodu|hapin]], [[Pii|piin]], [[Al'umiinii|alumiinin]] da [[Raudu|ravvan]] jälles. Merivies kalčiumua on 400 mg/l.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] t5b51107xxw77funi7nqkeajmlppx8b 0 3203 49455 21988 2026-04-30T16:14:16Z Miro Tuomi 8600 49455 wikitext text/x-wiki [[File:Gold-crystals.jpg|thumb|300.px|alt=Kuldu|Kuldu]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=79 |fontsize=100% }} '''Kuldu''' Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon kuvvenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 79. Sidä merkitäh '''Au''' ({{K-la|Aurum}}). Prostoi aineh kuldu on keldaine hyväluaduine metallu. == Fiiziellizet ominažuot == Puhtas kuldu on pehmei keldaine metallu. Erähät keldazet valmistehet, ezimerkike, kuldujengat, ollah ruskiehkot, sendäh gu niilöih ližätäh muuloi metalloi, ezim. vaskie. Hoikis pl’onkis läbi kuldu kačotah vihandakase. Kullal on korgei lämmönsiirdo da madal sähkölujavus. Kuldu on ylen jugei metallu: puhtahan kullan tihevys on 19,32 g/sm³ (kerä puhtahas kullaspäi, kudaman diametru on 46,237 mm, painau 1 kg).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} <br /> [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] iodweijg2c8id6sgpaqashpapj4enm7 0 3298 49420 21989 2026-04-30T14:53:04Z Miro Tuomi 8600 49420 wikitext text/x-wiki [[File:CSIRO_ScienceImage_2893_Crystalised_magnesium.jpg|thumb|300.px|alt=Magnii|Magnii]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=12 |fontsize=100% }} '''Magnii''' Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on toizen joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 12. Sidä merkitäh '''Mg''' ({{K-la|Magnesium}}). Prostoi aineh magnii on kebjei, tavottu hobjankarvaine da valgei metallu. == Lövvön histourii == Alguainehen latinan nimi tuli muinazen linnan Magnezien nimespäi. Tämän Aazien linnan ymbäristöl on magnezitan varastuo. Vuonnu [[1808|1808]] anglielaine hiimiekku [[Hemfri Devi|Hemfri Devi]] sai tiedämättömän metallan segasulattehen. Tädä metallua häi kuččui ”magneziekse”, kuduadu käytetäh nygöigi monilois mualois. Ven’al vuvves [[1831|1831]] algajen käytetäh nimie ”magnii”. == Löydö luonnos == Tädä alguainehtu on äijy muankuores da merivies. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] fjfcay9u9473b2rr2jdahe5uch4o3rc 0 3414 49419 21990 2026-04-30T14:52:55Z Miro Tuomi 8600 49419 wikitext text/x-wiki [[File:Na_(Sodium).jpg|thumb|300.px|alt=Natrii|Natrii]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=11 |fontsize=100% }} '''Natrii''' Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on enzimäzen joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 11. Sidä merkitäh '''Na''' ({{K-la|Natrium}}). Prostoi aineh natrii on pehmei metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine. Natriedu (sen yhtistehii) käytettih muinazis aijois algajen. Luonnon sodua muinazet jegiptalazet käytettih bal’zamirumizes, paltinan valguamizes, syömizen keittämizes, kruaskan valmistamizes. Enzimäzen kerran natriedu sai anglielaine hiimiekku [[Hemfri Devi|Hemfri Devi]], kudai ilmoitti täs 19. kylmykuudu vuonnu [[1807|1807]].{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] iwqqajmg91dilwbuygcnsd55unxuoee 0 3900 49491 46399 2026-04-30T17:03:05Z Miro Tuomi 8600 49491 wikitext text/x-wiki [[File:NatCopper.jpg|thumb|300.px|alt=Vaski|Vaski]] [[File:Tinned Copper Wire anaglyph.jpg|thumb]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=29 |fontsize=100% }} '''Vaski''' Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh '''Cu''' ({{K-la|cuprum}}). Prostoi aineh vaski on sitkei kullankarvaine da rouzuvoi metallu (se on vaiku rouzovoi, ku ei ole oksidnoidu pl'onkua). Ristikanzu käyttäy sidä ammuzis aijois algajen. == Histourii == Vaski on yksi enzimäzis [[metallu|metalloispäi]], kuduadu ristikanzu käyttäy äijiä, sendäh gu sidä voi suaja kebjieh ruvaspäi da sih pidäy madal sulattamizen lämbötila. Se on yksi seiččemes metalloispäi, kudualoi ristikanzu tiedäy ammuzis aijois algajen. Tämä metallu on luonnos puhtahas nävös puaksumbah, migu kuldu, hobju da raudu. Vaskivuozisada, konzu käytettih äijiä vaskivehkehii, on kivivuozisuan jälgeh. S.A. Semjonovan da hänen ruadodovariššoin tutkimukset ozutettih, gu, hos vaski on pehmei, vaskizet ruadovehkehet ollah parembii, migu kivizet. Niilöin avul hallotah halgoloi, sruugatah, poratah da pilatah puuloi teriämbi. Muinazis aijois sulatettih yhteh vaski tinanke – da roih bronzu. Sen avul luajittih orožii imi. Bronzuvuozisada tuli vaskivuozisuan sijah. Vasken da tinan segasulateh (bronzu) suadih enzikerran Lähi-Päivännouzus 3000 vuottu enne meijän aijan luguu. Bronzu oli kaikile mieldy myö, sendäh gu se on luja da sidä kebjieh taguo. Sen periä sidä käytettih, konzu luajittih ruado- da mečästysvehkehii, astieloi da čomenduksii. Kaikin nämmä ezinehet lövvetäh muinažuontiijollizis kaivamizis. Bronzuvuozisuan sijah tuli rauduvuozisada (se koskou ruadovehkehii).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii]] [[Category:Aineh]] dqyufb90cwnv5dwinjbij50n1r2oduc 0 4466 49477 40180 2026-04-30T16:19:55Z Miro Tuomi 8600 49477 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=2 |fontsize=100% }} [[File:Helium discharge tube.jpg|thumb|300px|alt=Helium|Helium]] '''Helium''' ({{K-la|Helium}}, merkitäh '''He'''-merkil) on toinen elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Heliuman atomnoumer on 2. Se on sistiemallizen järjestyksen enzimäzes periodas, 18. joukos. Helium johtau sistiemallizen järjestyksen guazuloin joukkuo. Helpo aineh helium on yksiatominen jaloguazu, kudamal ei ole värii, maguu da hajuu. Helium on yksi levittylöis alguainehis muailmankaikkevuos, se on toizel sijal vezisuajun (merkitäh H-merkil) jälles. Se on kebjei guazu, kudaman kiehundan lämbö on -268,94 °C — kaikkien tiettylöin alguainehien lämbölöin alahazin. Helium otetah luondoguazus jagavumizen vuoh alahazes lämmös, sidä sanotah fraktsiollizekse laskemizekse.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|H]] [[Category:Aineh|H]] p1ggd7u2iqf8uda6qp3dmmynnbwgwqa 0 4467 49417 40179 2026-04-30T14:51:31Z Miro Tuomi 8600 49417 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=3 |fontsize=100% }} [[File:Lithium paraffin.jpg|thumb|300px|alt=Litium|Litium]] '''Litium''' ({{K-la|Lithium}}, merkitäh '''Li'''-merkil) on kolmas elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Litiuman atomnoumer on 3. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, enzimäzes joukos. Helpo aineh litium on pehmei hobjankarvasvalgei alkalimetallu. Litiuman nimen keksimine da histouri Litium oli avattu vuonnu 1817. Ruoččilaine hiimiekku da minerualogu Iogann Arfedson löydi sidä enzin petalit-minerualas, da sit spodumen- da lepidolit-minerualois. Vuonnu 1818 [[Gemfri Devi|Gemfri Devi]] sai metallizen litiuman enzimästy kerdua. Litium sai oman nimen sendäh, ku sidä löyttih kivilöis ({{Lang-el|λίθος}} — kivi). Enne sidä sanottih litionakse, nygyaigaine nimi litiumale pani Bercelius. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|L]] [[Category:Aineh|L]] 83fo7zk91ajfj62y2sse6ybguyzxscz 49484 49417 2026-04-30T16:58:25Z Miro Tuomi 8600 49484 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=3 |fontsize=100% }} [[File:Lithium paraffin.jpg|thumb|300px|alt=Litium|Litium]] '''Litium''' ({{K-la|Lithium}}, merkitäh '''Li'''-merkil) on kolmas elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Litiuman atomnoumer on 3. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, enzimäzes joukos. Helpo aineh litium on pehmei hobjankarvasvalgei alkalimetallu. Litiuman nimen keksimine da histouri. Litium oli avattu vuonnu 1817. Ruoččilaine hiimiekku da minerualogu Iogann Arfedson löydi sidä enzin petalit-minerualas, da sit spodumen- da lepidolit-minerualois. Vuonnu 1818 [[Gemfri Devi|Gemfri Devi]] sai metallizen litiuman enzimästy kerdua. Litium sai oman nimen sendäh, ku sidä löyttih kivilöis ({{Lang-el|λίθος}} — kivi). Enne sidä sanottih litionakse, nygyaigaine nimi litiumale pani Bercelius. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|L]] [[Category:Aineh|L]] dpkncvdth1wr4o1rplms07zbkz2ha66 0 4469 49418 25321 2026-04-30T14:51:52Z Miro Tuomi 8600 49418 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=4 |fontsize=100% }} [[File:Be-140g.jpg|thumb|300px|alt=Berillium|Berillium]] '''Berillium''' ({{K-la|Beryllium}}, merkitäh '''Be'''-merkil) on nelläs elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Berilliuman atomnoumer on 4. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, toizes joukos. Toksiinuaineh. Helpo aineh berillium on vägi kova valgeiharmai metallu, kudamal on ylen kallis hindu. == Histouri == Fransielaine hiimiekku Lui Nikola Voklen avai berilliuman vuonnu 1789 da nimitti sidä gl’uceniekse. Hiimiekat germuanielaine Klaprot da ruoččilaine Ekeberh pandih sile nygyaigaine nimi Beryllium. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|B]] [[Category:Aineh|B]] priotbevhahxtqwtfhqyjmd682kqz19 0 4470 49478 25320 2026-04-30T16:20:05Z Miro Tuomi 8600 49478 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=5 |fontsize=100% }} [[File:Boron R105.jpg|thumb|300px|alt=Borum|Borum]] '''Borum''' ({{K-la|Borum}}, merkitäh '''B'''-merkil) on viijes elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Boruman atomnoumer on 5. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 13. joukos. Välläs olotilas Borum on väritön, harmai libo ruskei kristalline libo mustu muvvoton aineh. On tuttu enämbi 10 Boruman allotrooppistu muoduo, kudamien luajindu da keskenäzet siirrot miärätäh lämmöl, kudamas booru oli suadu. == Boruman nimen keksimine da histouri == Fransielazet hiimiekat Ž. Gei-L’ussak da L. Tenar suadih boruman enzimästy kerdua. Hyö hiilutettih boruman angidridu B2O3 metallukalienke. Monen kuun peräs H. Devi sai boruman sulatun B2O3 elektroliizan vuoh. Ainehen nimi roih arabian sanas burak (arab. بورق‎) libo persialazen sanas burah (pers. بوره‎), kudamil sanottih Burua (Na2B4O7·10H2O).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|B]] [[Category:Aineh|B]] j4km882o6zbkquof2igga1ld0a21ndn 0 4615 49480 25845 2026-04-30T16:20:30Z Miro Tuomi 8600 49480 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=7 |fontsize=100% }} [[File:Liquidnitrogen.jpg|thumb|300px|alt=Notkei azot|Notkei azot]] '''Azot''' ({{K-la|Nitrogenium}}, merkitäh '''N'''-merkil) on seiččemes elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Azotan atomnoumer on 7. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 5. joukos. Helpo aineh azot on kaksiatominen guazu, kudamal ei ole värii, maguu da hajuu. Azot on yksi levittylöis alguainehis Mual. Se on jaloguazu. Azot reagiiruiččou siirryvämetalloin kompleksuyhtesteheh. Ilman piäkomponentu (78,09% tilavuttu). Sen jagavumizen vuoh suajah tevolližusazot (enämbi ¾ menöy ammiakan sinteezah). Sidä käytetäh monis tehnolougiellizis protsessois. Azot on yksi piäbiogeenielementois, kuduat kuulutah valguainehih da nukleinuhappamehih.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|A]] [[Category:Aineh|A]] g7av4vmts1po5q6286ax4ciadlk44b9 0 4618 49482 42934 2026-04-30T16:20:53Z Miro Tuomi 8600 49482 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=9 |fontsize=100% }} [[File:Liquid fluorine tighter crop.jpg|thumb|300px|alt=Notkei ftor|Notkei ftor]] '''Ftor''' (muinaisgriek. φθόρος («katkuamine, rikondu, vahingo» sit φθείρω-sanas «rikkuo, tuvva vahinguo»). Ftorua merkitäh '''F'''-merkil (latinan Florum-sanas). Se on yheksäs elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Ftoran atomnoumer on 9. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 17. joukos. Atommassu on 18,998403163. Ftor on hiimiellizesti aktiivine ebämetallu da vägevy hapettavu aineh.Se on kebjevin elementu halogeenoin joukos. Normaalizes olos helpo aineh ftor on kaksiatominen guazu (formulu on F₂). Sil on valgeikeldaine väri da ozonan libo hloran kuaru.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|F]] [[Kategourii:Aineh|F]] rjto760xl3tx2ws1etyk0mbilocg1kd 0 4619 49483 25850 2026-04-30T16:21:02Z Miro Tuomi 8600 49483 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=10 |fontsize=100% }} [[File:Neon discharge tube.jpg|thumb|300px|alt=Neon|Neon]] '''Neon''' ({{K-la|Neon}}, merkitäh '''Ne'''-merkil) on kymmenes elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Neonan atomnoumer on 10. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 18. joukos. Yksi levittylöis alguainehis muailmas. Helpo aineh neon on jaloguazu, ineertine yksiatomine guazu ilmai värii da hajuu. Sidä avattih vuonnu 1898. Tiedomiehet suadih se notkies ilmas.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|N]] [[Category:Aineh|N]] bc722k3qaq8oniax2c59b43303e2oy6 0 4679 49485 26018 2026-04-30T16:58:40Z Miro Tuomi 8600 49485 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=21 |fontsize=100% }} [[File:Scandium sublimed dendritic and 1cm3 cube.jpg|thumb|300px|alt=Skandium|Skandium]] '''Skandium''' ({{K-la|Scandium}}, merkitäh '''Sc'''-merkil) on 21. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Skandiuman atomnoumer on 21. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, kolmandes joukos. Helpo aineh skandium on kebjei hobjanvärine metallu keldazen kiillonke. Tortveititan (minerualu, kudamas on skandiumua) suurimmat varat ollah Madagaskaral da Norjas. == Histourii == Mendelejev D.I. ennusti elementua omas kirjutukses (11. Talvikuudu 1870). Vuonnu 1879 ruoččilaine hiimiekku Lars Nil’son avai sen da nimitti elementan Skandinavien kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|S]] [[Category:Aineh|S]] pd9eppw6w5rnsonslfbiw756pzrss7e 0 4683 49486 26031 2026-04-30T16:58:51Z Miro Tuomi 8600 49486 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=22 |fontsize=100% }} [[File:Titan-crystal bar.JPG|thumb|300px|alt=Titanium|Titanium]] '''Titanium''' ({{K-la|Titanium}}, merkitäh '''Ti'''-merkil) on 22. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Titaniuman atomnoumer on 22. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, nelländes joukos. Helpo aineh titanium on kebjei, luja hobjanvalgei metallu. Sulatuksen lämbö on 1660±20 °C. Titaniuman varat ollah SAT (Suvi-Afrikan Tazavallas), Ven’al, Ukrainas, Kitais, Japounies, Avstrualies, Indies, Ceilonal, Braziilies, Suvi-Koreas, Kazahstanas.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] srbxe2130cdz439pa50sw5n9tagj6p5 0 4684 49487 29680 2026-04-30T16:59:07Z Miro Tuomi 8600 49487 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=23 |fontsize=100% }} [[File:Vanadium_1.jpg|thumb|300px|alt=Vanadium|Vanadium]] '''Vanadium''' ({{K-la|Vanadium}}, merkitäh '''V'''-merkil) on 23. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Vanadiuman atomnoumer on 23. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, viijendes joukos. Atommassu on 50,9415 Helpo aineh vanadium on plastine hobjanharmai metallu. == Histourii == Vuonnu 1801 minerualogien professoru Andres Manuel Del’ Rio avai vanadiuman tinaruvas. Vuonnu 1830 ruoččilaine hiimiekku Nil’s Sefström uvvessah avai sen rauduruvas. Bercelius da Sefsröm annettih sile nimen. == Nimen keksimine == Täl elemental on ylen čoma väri, sendäh sidä sanottih suvaičuksen da čomuon Freija-jumalattaren kunnivokse (vahn. skand. Vanadis – Vanoin tytär).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|V]] [[Category:Aineh|V]] 9i4jtmohya1fje6bgb3myn4h3qfws7r 0 4803 49488 29650 2026-04-30T17:02:16Z Miro Tuomi 8600 49488 wikitext text/x-wiki [[File:Chromium crystals and 1cm3 cube.jpg|thumb|300px|alt=Hrom|Hrom]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=24 |fontsize=100% }} '''Hrom''' ({{K-la|Chromium}}, merkitäh '''Cr'''-merkil) on 24. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Hroman atomnoumer on 24. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, sivujoukon 6. joukos. Helpo aineh hrom on kova valpahansinisvalgei metallu. Toiči se pannah mustoin metalloin joukkoh. == Histourii == Hrom oli avattu KeskiUrualan vuoriloil, Berezovskan kullan roindukohtas. Lomonosov mainitti sidä enzimästy kerdua omas kniigas, da sanoi ruskiekse tinaruvakse, PbCrO4 Enzimäzet metallurgien perustukset -kniigas (1763 vuozi). Nygyaigaine nimi on krokoit. == Nimen histourii == Hroman nimi tuli greikkalazen χρῶμα-sanas (väri, muju), sendäh ku metallu on erivärine. == Luonnos olemine == Hrom on levitty alguaineh. Sen piäyhtistehet ollah hromanraudu (hromit) FeO·Cr2O3. Toine on krokoit PbCrO4. == Roindupaikat == Suurimat roindupaikat ollah SAT (Suvi Afrikan Tazavallas – 1 paikku muailmas), Kazahstanas, Ven’al, Zimbabves, Madagaskaral. Sežo net ollah Turcien, Indien, Armenien, Brazilien alovehil da Filippinoil. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|H]] [[Category:Aineh|H]] hi5gr6hf3brc7pss89eqm0a67pq0ao3 0 4804 49489 26408 2026-04-30T17:02:42Z Miro Tuomi 8600 49489 wikitext text/x-wiki [[File:Mangan 1-crop.jpg|thumb|300px|alt=Manganum|Manganum]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=25 |fontsize=100% }} '''Manganum''' ({{K-la|Manganum}}, merkitäh '''Mn'''-merkil) on 25. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Manganuman atomnoumer on 25. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, sivujoukon 7. joukos. Helpo aineh manganum on hobjanvalgei metallu. Se pannah mustoin metalloin joukkoh. == Avuamizen histourii == Manganuman yksi piäainehis on piroluzit. Ennevahnazis aijois sidä tunnettih mustannu magneeziennu da käytettih st’oklan keittämizes. Vuonnu 1774 ruoččilaine hiimiekku K. Šeele löydi ruvas tundemattoman metallan. Häi työndi ruvan mallin dovarišale Juhan Ganale, kudai sai marganuman lämmittäjes piroluzitua hiilenke päčis. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|M]] [[Category:Aineh|M]] 948rgygem3rgf6mthno7q5nqb2jvxh3 0 4824 49490 26502 2026-04-30T17:02:50Z Miro Tuomi 8600 49490 wikitext text/x-wiki [[File:Nickel chunk.jpg|thumb|300px|alt=Nikeli|Nikeli]] {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=28 |fontsize=100% }} '''Nikeli''' ({{K-la|Niccolum}}, merkitäh '''Ni'''-merkil) on 28. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Nikelin atomnoumer on 28. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 10. joukos. Helpo aineh nikeli on plastine, hobjanvalgei metallu, kuduadu hyvin taguo. Vähänaktiivine hiimiellizesti. == Nimen histourii == Elementu sai oman nimen germuanien mifolougien pahas henges. Se peitoči andoi vasken eččijoile minerualua, kudai oli vaskennägöine. Germuanien nickel-sana merkiččoi balovniekku. Ruvoin tagojes eritytäh arsenikuman guazat. == Histourii == Nikeli oli avattu vuonnu 1751. Enne sidä kivenlouhiet käytettih nikelii st’oklukeittämizes. Monet opittih suaja vaski täs ruvas, ga ei onnistui, sendäh sidä sanottih Kupfernickelakse, midä merkiččou «Vaskilemboi». Vuonnu 1751 ruoččilaine minerualogu Kronštedt tutkii tädä rudua. Häigi sai uvven metallan.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|N]] [[Category:Aineh|N]] m67f505a0ziqeeobc97zw3z2k66j7fp 0 4935 49492 29643 2026-04-30T17:29:23Z Miro Tuomi 8600 49492 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=30 |fontsize=100% }} [[File:Zinc fragment sublimed and 1cm3 cube.jpg|thumb|300px|alt=Cinku|Cinku]] '''Cinku''' ({{K-la|Zincum}}, merkitäh '''Zn'''-merkil) on 30. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Cinkan atomnoumer on 30. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, toizes joukos, sivujoukos. Normaallizis ololois helpo aineh cinku on valpahansinis-valgei rapakko muutosmetallu. == Histouri == Cinkan da vasken segasulateh oli tuttavu vie ennevahnazes Grecies, Jegiptas, Indies (VII vs), Kitais (XI vs). Vuonnu 1746 germuanilaine A. S. Marggraf sai puhtahan cinkan. Andreas Sigismung tarkah kirjutti omas tutkimustavas, kudaman mugah sit ruvettih valmistamah cinkua. Marggrafua puaksuh sanotah cinkan löydäjänny. == Nimen keksimine == Liber Mineralium II kniigas Paracel’s enzimästy kerdua mainičči cinkua zincum- libo zinken-sanal. Tämä sana varmah on tulluh germuanien Zinke-sanas, midä merkiččöy «pii» (metallucinkan kristallat ollah nuagloin nägözet).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|C]] [[Category:Aineh|C]] a7oalaik1bid12176ssaljb2mpu7oe8 0 4936 49493 26931 2026-04-30T17:29:36Z Miro Tuomi 8600 49493 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=31 |fontsize=100% }} [[File:Gallium crystals.jpg|thumb|300px|alt=Gallium|Gallium]] '''Gallium''' ({{K-la|Gallium}}, merkitäh '''Ga'''-merkil) on 31. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Galliuman atomnoumer on 31. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 13. joukos. Kuuluu kebjielöin metalloin joukkoh. Helpo aineh gallium on hobjankarvas-valgei (libo valpahanharmai) rapakko metallu. == Histouri == D.I.Mendelejev ennusti galliuman olemistu. Vuonnu 1869 kun häi luadi alguainehien hiimiellisty sistiemallisty järjestysty, häi jätti tyhjiä paikkua kolmandeh joukkoh tiedämättömih elementoih niškoi – alumiinien da kremnien analogoih. Hyvin tutkittuloin susieduelementoin ominažuksien pohjal Mendelejev tarkah kuvaili galliuman fiiziellizii da hiimiellizii ominažuksii da ennusti avuamizen tutkimustabua – spektroskopia. Vuonnu 1875 20. syyskuudu fransielaine tutkii Pol’ Emil’ Lekok de Buabodran sai helpon ainehen galliuman, tutki da nimitti sidä. Galluim latinan kielel on Gallia (Fransii).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|G]] [[Category:Aineh|G]] 8v55ceo3di18knbeuz8coih0sh529ug 0 4937 49494 26930 2026-04-30T18:18:05Z Miro Tuomi 8600 49494 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=32 |fontsize=100% }} [[File:Polycrystalline-germanium.jpg|thumb|300px|alt=Germanium|Germanium]] '''Germanium''' ({{K-la|Germanium}}, merkitäh '''Ge'''-merkil) on 32. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Galliuman atomnoumer on 32. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 14. joukos. Helpo aineh germanium on harmuanvalgei metallan kiillonke tyypilline puoliprovodniekku. == Histouri == Vuonnu 1886 germuanilaine hiimiekku avai germaniuman, kun oli tutkinuh argirodittu-mineralua. Elementu sai oman nimen tiedomiehen kodimuan kunnivokse. Luonnos germanium on sul’fidu- da rauduruvas, läs kaikis silikattois. Sidä käytetäh puoliprovodnikannu sähkötehniellizes tevolližukses tranzistorilois da toizis sähkökonehis. Vie germaniumua puaksuh käytetäh kuidu- da infraruskienoptikois. Germanium on tärgei elementu elävih organizmoih. Sen yhtistehet vie tutkitah. Erähät yhtistehet ollah myrkyllizii. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|G]] [[Category:Aineh|G]] d7yx0ngg5zmc8xquotjk8fxn1n8webe 0 5656 49495 38699 2026-04-30T18:18:16Z Miro Tuomi 8600 49495 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=33 |fontsize=100% }} [[File:Arsen_1a.jpg|thumb|300px|alt=Misjakku|Misjakku]] '''Misjakku''' ({{K-la|Arsenicum}}, merkitäh '''As'''-merkil) on 33. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Misjakan atomnoumer on 33. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 15. joukos.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Aineh]] adm11286a3dqbil7pp9pb96m8yzd5wp 0 5657 49496 28839 2026-04-30T18:18:25Z Miro Tuomi 8600 49496 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=34 |fontsize=100% }} [[File:SeBlackRed.jpg|thumb|300px|alt=Selen|Selen]] '''Selen''' ({{K-la|Selenium}}, merkitäh '''Se'''-merkil) on 34. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Selenan atomnoumer on 33. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 16. joukos.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} 6c0xydcghb17bqrqph8clwubs9jbmsw 0 5807 49497 29142 2026-04-30T18:18:37Z Miro Tuomi 8600 49497 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=36 |fontsize=100% }} [[File:Krypton discharge tube.jpg|thumb|300px|alt=Kriptounu|Kriptounu]] '''Kriptounu''' on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen 18. joukon, nelländen riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 36. Sen kirjutusmerki on '''Kr'''. ({{K-la|krypton}}). Kripton on inertnoi yksiatomahine guazu, kudamal ei ole värii, maguu da hajuu. == Histourii == Vuvvennu 1898 anglielaine tiedomies U. Ramzai eritti notkies ilmas (enzimäi vai otti iäre sit kisloroudan, azotan da argonan) sevoittehen, kudamas spektrumetoudan vuoh löyttih kaksi guazuu: kriptounu (”peitolline”) da ksenounu (”oudo”, ”omaluaduine”). {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|K]] [[Category:Aineh|K]] 8zhqhlp882e0o1efpjhwhucpqkyopg0 0 5839 49449 29229 2026-04-30T16:13:02Z Miro Tuomi 8600 49449 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=73 |fontsize=100% }} [[Failu:Tantal 1.jpg|pienoiskuva|220x220px|Tantal on läpettäi hobjanvalgei metallu tinan vivahtuksenke]] '''Tantal''' ([[Latinan_kieli|lat]]. ''Tantalum'', merkitäh '''Ta'''-merkil) on 73. elementu Mendelejevan [[alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses]]. Tantalan atomnoumer on 73. Se on sistiemallizen järjestyksen kuvves periodas 5. joukos. Tavallizes olotilas tantal on läpettäi hobjanvalgei metallu tinan vivahtuksenke. == Avuamizen histourii == Ruoččilaine hiimiekku Anders Gustaf Ekeberg avai tantalan vuvvennu 1802 kahtes minerualas, kuduat oli löytty [[Ruočči|Ruočis]] da [[Suomi|Suomespäi]]. Tiedomies ei voinnuh suaja puhtastu elementua minerualoispäi. Vaigien suamizen periä sile annettih muinasgriekkalazen mifolougien Tantalan urhomiehen nimi. Tantalua da ”kolumbiedu” (niobiumua) piettih yhtenny elementannu. Vaigu vuvvennu 1844 germuanielaine hiimiekku Genrih Roze tovesti, ku kolumbit-tantalit minerualas on kaksi eri elementua – niobium da tantal. V. Bolton [[Germuanii|Germuanies]] enzi kerdua sai plastiillistu tantalua vuvvennu 1903. Vuvvennu 1922 tantalua ruvettih käyttämäh tevolližuos: radiolampois da elektrovirran oijenduksis. == Luonnos olendu == Tantal on harvinaine metallu, vaigu 0,0002% muankuores. On olemas läs 20 tantalan minerualua da enämbi 60 minerualua, kudamis on tädä minerualua. Enimyölleh sidä suajah [[Frantsii|Francies]], [[Jegiptu|Jegiptas]], [[Thaimua|Thaimuas]], [[Avstrualii|Avstrualies]] da [[Kitai|Kitais]]. == Käyttämine == Nygöi tantalua käytetäh monis alois: hiimiellizes tevolližukses, atomreaktoroin luajindas, hirurgies da implantatois, tantalukondensattorois. == Linkit == Tieduo on otettu ven'ankielizes Wikipedies [https://ru.wikipedia.org/wiki/Тантал_(элемент)]{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] macaqikv1a9zq3rwu538gamwjtj202y 0 5870 49423 29367 2026-04-30T14:54:16Z Miro Tuomi 8600 49423 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=37 |fontsize=100% }} [[File:Rb5.JPG|thumb|250px|alt=Rubidii|Rubidii]] '''Rubidii''' on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen 1. joukon piälimäzen alajoukon , viijenden riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 37. Sen kirjutusmerki on '''Rb''' ({{K-la|rubidium}}). Prostoi rubidii on kebjei, helpoh sulatettavu alkalimetallu, kudamal on hojanvalgei väri. == Histourii == Vuvvennu 1861 germuanielazet tiedomiehet Robert Vilgelm Bunzen da Gustav Robert Kirhgof, konzu tutkittih spektrumetoudan vuoh luonnon al’umosilikuattoi, löyttih niilöis uuzi alguaineh. Myöhembä sille pandih rubidii-nimi kirjavimien spektruliinieloin värin mugah.\ {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|R]] [[Category:Aineh|R]] 2pzswt3oz2nt5b1j3vdz0qc19oqp5gw 0 5871 49424 29368 2026-04-30T14:54:26Z Miro Tuomi 8600 49424 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=38 |fontsize=100% }} [[Failu:Strontium destilled crystals.jpg|thumb|250px|alt=Stroncii|Stroncii]] '''Stroncii''' on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen 2. joukon piälimäzen alajoukon , viijenden riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 38. Sen kirjutusmerki on '''Sr''' ({{K-la|strontium}}). Prostoi stroncii on kebjei, hyvin tavottavu da plastine alkalimuahine metallu hobjanvalgiedu värii. Stoncii on hiimiiaktiivine, ilmas terväh reagiiruiččou kostien da kisloroudanke, sen piäle silloi rodieu keldaine oksiidukettu. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|S]] [[Category:Aineh|S]] i4tvfyf1gki3j6ptm4kutdw4jack2xu 0 5885 49498 29398 2026-04-30T18:20:12Z Miro Tuomi 8600 49498 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=39 |fontsize=100% }} [[Failu:Yttrium sublimed dendritic and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Ittrii|Ittrii]] '''Ittrii''' on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn kolmanden joukon sivujoukon alajoukon alguaineh. Sen atoman noumer on 39. Sen kirjutusmerki on '''Y''' ({{K-la|Yttrium}}). Prostoi ittrii on metallu valpahanharmuadu värii. == Histourii == Vuvvennu 1794 suomelaine hiimiekku Juhan Gadolin (1760-1852) eroitti itterbitan minerualas tämän alguainehen oksiidan, kudamale häi pani nimen ittrien [[Ruočči|Ruočin]] Itterby-eländypaikan mugah. Se on Resarö-suarel, kudai kuuluu [[Stokgol'mu|Stokgol'man]] suaristoh. Itterbitan löyttih sie tyhjäs karjieras. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|I]] [[Category:Aineh|I]] 9tqbdzq5nq09x4prd3qw2p00vsp9z07 0 5886 49499 29400 2026-04-30T18:20:20Z Miro Tuomi 8600 49499 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=40 |fontsize=100% }} [[Failu:Zirconium crystal bar and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Cirkounii|Cirkounii]] '''Cirkounii''' on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn nelländen joukon sivujoukon alajoukon alguaineh. Sen atoman noumer on 40. Sen kirjutusmerki on '''Zr''' ({{K-la|Zirconium}}). Prostoi cirkounii on läpettäi metallu hobjanharmuadu värii. Se on ylen plastine da ruostandah niškoi luja. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|C]] [[Category:Aineh|C]] khlqmwkakj631mnd1mhtsf30cepx4zv 0 5895 49500 29410 2026-04-30T18:20:27Z Miro Tuomi 8600 49500 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=41 |fontsize=100% }} [[Failu:Niobium crystals and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Niobii|Niobii]] '''Niobii''' on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn viijenden joukon sivujoukon alajoukon alguaineh. Sen atoman noumer on 41. Sen kirjutusmerki on '''Nb''' ({{K-la|Niobium}}). Prostoi niobii on läpettäi metallu hobjanharmuadu värii. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|N]] [[Category:Aineh|N]] fti8iuccsc9khvsdrb43bmkgqh9box4 0 5896 49501 29411 2026-04-30T18:20:39Z Miro Tuomi 8600 49501 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=42 |fontsize=100% }} [[Failu:Molybdenum crystaline fragment and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Molibden|Molibden]] '''Molibden''' on [[Dmitrii Mendelejev]]an alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn kuvvenden joukon alguaineh. Sen atoman noumer on 42. Sen kirjutusmerki on '''Mo''' ({{K-la|Molybdaenum}}). Prostoi molibden on siirdymymetallu valpahanharmuadu värii. Enne kaikkie sidä käytetäh metallurgies. Ruoččilaine hiimiekku [[Karl Šeele]] löydi molibdenan vuvvennu 1778 molibdenan happamehen hiiluttajes. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|M]] [[Category:Aineh|M]] jevtfkrxmi95ramma3nzvjv4f5y8n1m 0 5901 49502 29426 2026-04-30T18:20:49Z Miro Tuomi 8600 49502 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=43 |fontsize=100% }} '''Tehnecii''' on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen seiččemenden joukon, viijenden riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 43. Sen kirjutusmerki on '''Tc''' ({{K-la|Technetium}}). Prostoi tehnecii on radioaktiivine siirdymymetallu hobjanharmuadu värii. Se on kebjevin alguaineh, sil ei ole pyzyvii izotouppoi. Se on hiimien alguainehis enzimäine sinteziiruittu alguaineh. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] rou6mahwzymh4t7c750fskodayo4vs8 0 5902 49503 41393 2026-04-30T18:21:15Z Miro Tuomi 8600 49503 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=44 |fontsize=100% }} [[File:Ruthenium crystals.jpg|thumb|250px|alt=Rutenii|Rutenii]] '''Rutenii''' on [[Dmitrii Mendelejev]]an alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn kaheksanden joukon alguaineh. Sen atoman noumer on 44. Sen kirjutusmerki on '''Ru''' ({{K-la|Ruthenium}}). Prostoi rutenii on siirdymymetallu hobjastu värii. Se kuuluu platinmetalloin joukkoh. Sen löydi Kazanin yliopiston professoru Karl Klaus vuvvennu 1844. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|R]] [[Category:Aineh|R]] e0vz02936r9y5o96xh2lauyecxmr4ij 0 5903 49504 29429 2026-04-30T18:21:23Z Miro Tuomi 8600 49504 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=45 |fontsize=100% }} [[File:Rhodium powder pressed melted.jpg|thumb|250px|alt=Rodii|Rodii]] '''Rodii''' on [[Dmitrii Mendelejev]]an alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn yheksänden joukon, alguaineh. Sen atoman noumer on 45. Sen kirjutusmerki on '''Rh''' ({{K-la|Rhodium}}). Prostoi rodii on kova siirdymymetallu hobjanvalgiedu värii. Se on platinmetalloin joukkoh kuului jalometallu. Sen löydi Anglies vuvvennu 1803 William Gaid Vollaston puhtahan platinan muokates.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|R]] [[Category:Aineh|R]] kk1572y8asosqpvvsqa264p0d3g5jp5 0 6396 49505 30346 2026-04-30T18:21:33Z Miro Tuomi 8600 49505 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=46 |fontsize=100% }} [[File:Palladium.jpg|thumb|250px|alt=Palladii|Palladii]] '''Palladii''' ({{K-la|Palladium}}) on metalline alguaineh, kuduan noumer [[Dmitrii Mendelejev|Mendelejevan]] taulukos on 46, sie se on kymmenendes joukos da sijaiččou viijendes rivis. Palladien atommassu on 106,42(1) Palladien merki on '''Pd'''. Palladii on jalometallu da kuuluu platinametalloin joukkoh. Palladii on pehmei, hobjanvärine metallu. Enzimäzenny sen löydi anglielaine hiimiekku Viljam Vollaston (William Hyde Wollaston) vuonnu [[1803]]. Mies sai uvven ainehen platinarudas, kuduan iče toi Suvi-Amieriekaspäi. Palladii sai oman nimen Pallada-nimizen asteroidan mugah. Sen avai germuanielaine astronoumu Genrih Ol'bers (Heinrich Wilhelm Matthias Olbers) vuonnu [[1802]]. Asteroidu on nimitetty Afina Palladan kunnivokse, hänen nimi on tundiettu muinasgriekkalazes mifolougies.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|P]] [[Category:Aineh|P]] emzw69z5ji1ypbwfluyynzcpu4ji5po 0 6397 49507 30345 2026-04-30T18:22:09Z Miro Tuomi 8600 49507 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=48 |fontsize=100% }} [[File:Cadmium-crystal bar.jpg|thumb|250px|alt=Kadmii|Kadmii]] '''Kadmii''' ({{K-la|Cadmium}}) on valgei da pehmei metallu. [[Dmitrii_Mendelejev|Mendelejevan]] taulukos sen noumer on 48, sie Kadmii kuuluu kahtendehtostu joukkoh da on viijendes rivis. Metallan merki on '''Cd'''. Kadmien löydi germuanielaine professoru Fridrih Štromeijer (Friedrich Stromeyer) vuonnu [[1817]]. Metallan nimi tuli latinankielizes sanas καδμεία, se on ruda, kuduas Germuanies suadih sinkii. Rudan nimi tuli muinasgriekkalazes mifolougiespäi da on nimitetty Kadman kunnivokse.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|K]] [[Category:Aineh|K]] ere9twukpdklgmvpf4gj4hecsibybtr 0 6402 49508 30351 2026-04-30T18:22:18Z Miro Tuomi 8600 49508 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=49 |fontsize=100% }} [[File:Indium.jpg|thumb|250px|alt=Indii|Indii]] '''Indii''' ({{K-la|Indium}}) on ylen pehmei hobjanvärine metallu, kuduadu on kebjei sulattua. Hiimiellizien elementoin sistiemas Indii kuuluu kolmandehtostu joukkoh. Sen noumer on 49. Metallan merki on '''In'''. Hiimiellizien omažuksien mugah Indii mustoittau Al'uminiedu da Galliedu, ulgonävölpäi on sinkin jyttyine. Indien lyöttih germuanielazet hiimiekat Ferdinand Raih (Ferdinand Reich) da Teodor Rihter (Theodor Richter) vuonnu 1864.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|I]] [[Category:Aineh|I]] 7gbp3qjhsmuh6sbi3uzqcc1pxvipqlk 0 6403 49509 42782 2026-04-30T18:22:25Z Miro Tuomi 8600 49509 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=50 |fontsize=100% }} [[File:Sn-Alpha-Beta.jpg|thumb|250px|alt=Tina|Tina]] '''Tina''' ({{K-la|Stannum}}) on metalline alguaineh. Sen merki on '''Sn'''. Hiimiellizien elementoin sistiemas Tina kuuluu nelländehtostu joukkoh da on viijendes rivis. Tinan noumer on 50. Se on pehmei hobjanvärine metallu, kuduadu on kebjei sulattua. Tinua rahvas tiettih vie IV vuozisual enne Iisusan roindua. Sidä metallua oli vaigei suaja, se oli ylen kallis. Tinas luajittuu ezinehty löyttih bronzukavven ezinehien keskes. Tinas on mainittu Bibliesgi.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|T]] [[Kategourii:Aineh|T]] 406cjsu466vdm3m6hqm35blss2k0puk 0 6404 49510 42854 2026-04-30T18:22:34Z Miro Tuomi 8600 49510 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=51 |fontsize=100% }} [[File:Antimony-4.jpg|thumb|250px|alt=Sur'ma|Sur'ma]] '''Sur'ma''' ({{K-la|Stibium}}) on puolimetallu, sen merki on '''Sb'''. Hiimiellizien elementoin sistiemas se kuuluu viijendehtostu joukkoh da on viijendes rivis. Elementan noumer on 51. Sur'ma voi olla kahtes muvvos: kovannu hobjanvärizenny metellizennu ainehennu sego harmuannu poroškannu. Sur'ma on tundiettu ammuzis aijois. Päivannouzupuolen mualois sidä käytettih astieloin luadijes XXX vuozisual enne Iisusan roindua. Muinas-Jegiptas XIX vuozisual enne Iisusan roindua sur'mas luajitul poroškal mustikse mujutettih kulmii.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|S]] [[Kategourii:Aineh|S]] 26ka7oe3g4jp7p81ls6y4yobdc3s1xe 0 6440 49511 30456 2026-04-30T18:22:45Z Miro Tuomi 8600 49511 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=52 |fontsize=100% }} [[File:Tellurium_crystal.jpg|thumb|250px|alt=Tellur|Tellur]] '''Tellur''' ({{K-la|Tellurium}}) on alguaineh, kudai hiimiellizien elementoin sistiemas kuuluu kuuvvendehtostu joukkoh da sijaiččou viijendes rivis. Telluran atomnoumer on 52, alguainehen merki on '''Te''', se kuuluu puolimetalloin joukkoh. Telluran löydi vuonnu [[1782]] mägilöin tutkii Franc Jozef Myller (Franz-Joseph Műller) Transil´vanies. Vuonnu [[1798]] Martin Genrih Klaprot (Martin Heinrich Klaproth) eroitti telluran da kirjutti sen piäomažukset. Häigi nimitti sen latinankielizen Tellus («Mua») — sanan mugah. Telluru on horjanvärine puolimetallu. Lämmitetynny sidä on kebjei muovailla.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] d9keqmoy7ulucyp805bddr9ynle3mtk 0 6442 49512 30459 2026-04-30T18:22:56Z Miro Tuomi 8600 49512 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=54 |fontsize=100% }} [[File:Xenon_discharge_tube.jpg|thumb|250px|alt=Ksenon|Ksenon]] '''Ksenon''' ({{K-la|Xenon}}) on hiimielline alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu kaheksandehtostu joukkoh da sijaiččou viijendes rivis. Ksenonan merki on '''Xe''', sen atomnoumer on 54. Ksenon on väritöi, mavutoi da hajutoi guazu. Sen löyttih anglielazet tutkijat Uiljam Ramzai (William Ramsay) da Morris Travers vuonnu [[1898]].{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|K]] [[Category:Aineh|K]] d1c7awtip3y7dj8tqyc2nno15zcx17g 0 6446 49425 30464 2026-04-30T14:54:49Z Miro Tuomi 8600 49425 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=55 |fontsize=100% }} [[File:Cesium.jpg|thumb|250px|alt=Cezii|Cezii]] '''Cezii''' ({{K-la|Caesium}}) on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu enzimäzeh joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Cezien merki on '''Cs''', sen noumer on 55. Cezii on pehmei, hobjanvärine da keldaine metallu. Se on nimitetty latinankielizen caesius-sanan mugah, livvikse sidä sanotah taivahankarvazekse. Cezien avattih germuanielazet tiedomiehet Robert Bunzen (Robert Bunsen) da Gustav Kirhgof (Gustav Kirchhoff) vuonnu [[1860]] Germuanien Bad-D´urkhaiman minerualuvezis spektroskopien avul. Puhtahas muvvos enzimäzenny Cezien sai ruoččilaine hiimiekku K. Setterberg vuonnu [[1882]]. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|C]] [[Category:Aineh|C]] ch3r4v0s39afexpkc56jtk55tdjyey4 0 6447 49426 30465 2026-04-30T14:55:42Z Miro Tuomi 8600 49426 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=56 |fontsize=100% }} [[File:Barium unter Argon Schutzgas Atmosphäre.jpg|thumb|250px|alt=Barii|Barii]] '''Barii''' ({{K-la|Barium}}) on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu toizeh joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Barien merki on '''Ba''', sen atomnoumer on 56. Barii on pehmei, hobjanvärine metallu, kudual on hyvä hiimielline aktiivižus. Barien avattih vuonnu [[1774]] Karl Šeele (Carl Wilhelm Scheele) da Juhan Gan (Johan Gottlieb Gahn), se oli BaO-oksiidan muvvos. Barii sai oman nimen muinasgriekkalazen βαρύς -sanan mugah. Karjalakse se rodieu «jygei».{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|B]] [[Category:Aineh|B]] lhl25370056nfp95d0aaamt1nmdgskj 0 6467 49433 31868 2026-04-30T15:36:07Z Miro Tuomi 8600 49433 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=57 |fontsize=100% }} [[File:Lanthanum-2.jpg|thumb|250px|alt=Lantanu|Lantanu]] '''Lantanu''' ({{K-la|Lanthanum}}) on alguaineh, kudai hiimiellizien elementoin sistiemas kuuluu kolmanden joukon sivujoukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Lantanan atomnoumer on 57, atommassu on 138,9055. Alguainehen merki on '''La'''. Lantanu on hobjanvärine läpettäi metallu. Hiimiellizenny elementannu Lantanua ei voidu avata 36 vuottu. Vuonnu [[1803]] 24-vuodehine ruoččilaine hiimiekku [[Jakob Berzelius|Jons Jakob Bercelius (Jöns Jacob Berzelius)]] tutki minerualua, kuduadu tänäpäi sanotah ceriitakse. Vuonnu [[1839]] Karl Mozander (Carl Gustav Mosander) eroitti täs minerualas uvven elementan. Bercelius ehoitti nimittiä sen Lantanakse. Nimen pohjannu on muinasgriekkalaine λανθάνω-sana, kudai livvikse on «olla peitos» libo «peittyö». {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|L]] [[Category:Aineh|L]] 6m95dibfr2d6vr9jopcdg4pllww28pi 0 6468 49434 30536 2026-04-30T15:36:24Z Miro Tuomi 8600 49434 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=58 |fontsize=100% }} [[File:Cerium2.jpg|thumb|250px|alt=Cerii|Cerii]] '''Cerii''' ({{K-la|Cerium}}) – lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on '''Ce'''. Cerii on hobjanvärine metallu, kudai on nimitetty Cerera-planietan nimen mugah. Planiettu oli löytty kahtu vuottu aijombi Ceriedy. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|C]] [[Category:Aineh|C]] 8fo01kcyfw3j5gyfprz2cd3xge3ngfr 0 6469 49435 30603 2026-04-30T15:36:47Z Miro Tuomi 8600 49435 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=59 |fontsize=100% }} [[File:Praseodymium.jpg|thumb|250px|alt=Prazeodiimu|Prazeodiimu]] '''Prazeodiimu''' on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Sen merki Mendelejevan taulukos on '''Pr''' da noumer on 59. Prazeodiimu on hobjanvärine metallu. Oman nimen se sai griekkalazis πράσιος- da δίδυμος- sanois, kuduat livvikse ollah «vihandu kaksoine». Mostu värii ollah Prazeodiiman suolat. Metallan löydi vuonnu [[1885]] avstrielaine hiimiekku Karl Auer fon Vel΄sbah ({{Lang-de|Carl Auer von Welsbach}}). Häi tiijusti, gu ruoččilazen hiimiekan Karl Mosanderan ({{Lang-sv|Carl Gustav Mosander}}) löyttyh didiimu-elementah kuulutah neodiimu da prazeodiimu. Niilöil ollah samanjyttyzet omažukset. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|P]] [[Category:Aineh|P]] jlaqvyxyzeut91t06qfdokeoh63a3pz 0 6471 49436 42878 2026-04-30T15:36:58Z Miro Tuomi 8600 49436 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=60 |fontsize=100% }} [[File:Neodymium2.jpg|thumb|250px|alt=Neodiimu|Neodiimu]] '''Neodiimu''' ({{K-la|Neodymium}}) on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Sen merki Mendelejevan taulukos on '''Nd''' da noumer on 60. Neodiimu on hobjanvärine metallu. Sen löydi avstrielaine hiimiekku Karl Auer fon Vel΄sbah (Carl Auer von Welsbach) vuonnu [[1885]]. Häi tiijusti, gu didiimah kuulutah neodiimu da prazeodiimu. Niilöil ollah samanjyttyzet omažukset. Neodiiman, all΄umiinien da magnien segasulatehtu käytetäh lendokonehien da rakietoin luadimizes. Neodiimu sai oman nimen griekkalazis νέος- da δίδυμος-sanois, kuduat karjalakse ollah «uuzi kaksoine».{{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|N]] [[Kategourii:Aineh|N]] of5ntu8bsy8phn4s3jxf2e0nc0y2qwj 0 6472 49437 44951 2026-04-30T15:37:11Z Miro Tuomi 8600 49437 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=61 |fontsize=100% }} '''Prometii''' ({{K-la|Promethium}}) on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Sen merki Mendelejevan taulukos on '''Pm''' da noumer on 61. Luonnos prometiedu et vastua, sendäh gu sen kai izotopat ollah radioaktiivizet. Pitkyaigazin niilöis on Prometii-145, sen puolenemizen aigu on 18 vuottu. Enzikerdua Prometiedu suadih laboratouries vuonnu [[1945]].{{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|P]] [[Category:Aineh|P]] nbpj6fame38hfex1zgyhpuioas3e8wa 0 6495 49438 30705 2026-04-30T15:37:27Z Miro Tuomi 8600 49438 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=62 |fontsize=100% }} [[File:Samarium-2.jpg|thumb|250px|alt=Samarii|Samarii]] '''Samarii''' ({{K-la|Samarium}}) on harvinazih muametalloih kuului alguaineh. Mendelejevan taulukos se kuuluu kolmanden joukon sivujoukkoh. Samarien noumer on 62, merki on '''Sm'''. Samarii on kova da valgei metallu, kudai kuuluu lantanoidoin joukkoh. Se suadih samarskiittu-minerualas, kudai vuonnu [[1847]] nimitettih ven'alazen mägi-inženieran, polkouniekan V. E. Samarskoin-Bihovcan kunnivokse. Uvven metallan samarkiitas löyttih francielazet hiimiekat Mark Delafonten (Marc Abraham Delafontaine) (vuonnu [[1878]]) da Lekom Buabodran (Paul Emile Lecoq de Boisbaudran) (vuonnu [[1879]]).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|S]] [[Category:Aineh|S]] 6jyfnu0w4afp8d2oa0p0ccdvr85qf1w 0 6496 49439 30706 2026-04-30T15:38:07Z Miro Tuomi 8600 49439 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=63 |fontsize=100% }} [[File:Europium.jpg|thumb|250px|alt=Jevroupii|Jevroupii]] '''Jevroupii''' ({{K-la|Europium}}) on alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 63, atommassu on 151,964. Jevroupii kuuluu lantanoidoin joukkoh. Se on hobjanvärine metallu, kudai ilmas ruostuu. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|J]] [[Category:Aineh|J]] k4fbnmpy70v17v8elrvmbcpn6i96hbi 0 6497 49440 30707 2026-04-30T15:38:44Z Miro Tuomi 8600 49440 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=64 |fontsize=100% }} [[File:Gadolinium-4.jpg|thumb|250px|alt=Gadoliinii|Gadoliinii]] '''Gadoliinii''' ({{K-la|Gadolinium}}) on lantanoidoih kuului pehmei da hobjanvärine alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu kolmanden joukon sivujoukkoh. Alguainehen atomnoumer on 64, atommassu on 157,25, merki on '''Gd'''. Enzimäzenny alguainehen löydi Žan de Marinjak (Jean de Marignac) vuonnu [[1880]]. Alguaineh on nimitetty Gadoliiniekse suomelazen hiimiekan Johan Gadolinan kunnivokse.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|G]] [[Category:Aineh|G]] phflhyxfh9gpt8auozwojn23rafvq1b 0 6500 49441 30711 2026-04-30T15:39:43Z Miro Tuomi 8600 49441 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=65 |fontsize=100% }} [[File:Terbium-2.jpg|thumb|250px|alt=Terbii|Terbii]] '''Terbii''' on ({{K-la|Terbium}}) on lantanoidoih kuului alguaineh. Mendelejevan taulukos sen merki on '''Tb''', noumer on 65. Terbii on hobjanvärine harvinaine muametallu, kudai on kallehembi platinua. Se on pehmei da ulgonävölpäi mustoittau al'umiiniedu. Enzimäzenny Terbien löydi ruoččilaine hiimiekku Karl Gustav Mosander (Carl Gustav Mosander) vuonnu [[1843]] da nimitti sen [[Ytterby]]n kylän nimen mugah. Tämä kylä sijaččou Resarö-suarel, kudai kuuluu [[Stokgol'mu|Stokgol'man]] suaristoh.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] mhi93th0ni7mm4tga7gd1dlmim5dg54 0 6501 49442 30712 2026-04-30T15:39:55Z Miro Tuomi 8600 49442 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=66 |fontsize=100% }} [[File:Dysprosium.jpg|thumb|250px|alt=Disprouzii|Disprouzii]] '''Disprouzii''' ({{K-la|Dysprosium}}) on alguaineh, kudai kuuluu harvinazih muametalloih. Sen merki on '''Dy''', noumer on 66. Disprouzien löydi francielaine hiimiekku Lekom Buabodran (Paul Emile Lecoq de Boisbaudran) vuonnu [[1886]]. Alguainehen nimi tuli muinasgriekkalazes δυσπρόσιτος-sanas, kudai karjalakse on «jygieh suadavu». Disprouziedu puhtahas muvvos et vastua luonnos. Se kuuluu erähih minerualoih. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Category:Hiimii|D]] [[Category:Aineh|D]] irff5hbpzg375xs3wd9evw77fpznb0g 0 6598 49443 30884 2026-04-30T16:11:23Z Miro Tuomi 8600 49443 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=67 |fontsize=100% }} [[File:Holmium2.jpg|thumb|250px|alt=Hol'mii|Hol'mii]] '''Hol'mii''' ({{K-la|Holmium}}) on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Enzimäzenny sen löydi šveicarielaine hiimiekku da fiiziekku Žak-Lui Sore (Jacques-Louis Soret) vuonnu [[1879]]. Samannu vuonnu alguainehen oksiidumuvvos löydi Per Teodor Kleve (Per Teodor Cleve). Häi nimitti alguainehen [[Stokgol'mu|Stokgol'man]] kunnivokse (latinakse linnan nimi on Holmia). Minerualu, kuduas Kleve sai alguainehen oksiidan, oli löytty juuri [[Ruočči|Ruočin]] piälinnan lähäl.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|H]] [[Category:Aineh|H]] t06ag1z9j73332a7bho8o8o66bwbmtt 0 6599 49444 44824 2026-04-30T16:11:34Z Miro Tuomi 8600 49444 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=68 |fontsize=100% }} [[File:Erbium-crop.jpg|thumb|250px|alt=Erbii|Erbii]] '''Erbii''' ({{K-la|Erbium}}) on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on '''Er''', noumer on 68. Erbii on lantanoidoin joukkoh da harvinazih muametalloih kuului alguaineh. Enzimäzenny sen löydi gadoliniittu-minerualas vuonnu [[1843]] ruoččilaine hiimiekku Karl Gustav Mosander (Carl Gustav Mosander). Tämä minerualu oli löytty [[Ruočči|Ruočin]] Ytterby-kylän lähäl. Erbien ližäkse tämän kylän kunnivokse nimitettih vie kolme alguainehtu: [[terbii]], [[itterbii]] da [[ittrii]]. Vuvven [[1860]] jälles terbii sai erbii-nimen. Erbii oli nimitetty terbiekse vuonnu [[1877]].{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|E]] [[Category:Aineh|E]] cpw4p6u8gs7zaj8fdhtlkrh027c0eug 0 6600 49445 30886 2026-04-30T16:11:42Z Miro Tuomi 8600 49445 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=69 |fontsize=100% }} [[File:Thulium sublimed dendritic and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Tulii|Tulii]] '''Tulii''' ({{K-la|Thulium}}) on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on '''Tm''', noumer on 69. Tulii on lantanoidoin joukkoh kuului harvinaine hobjanvärine muametallu. Enzimäzenny sen löydi ruoččilaine hiimiekku Per Teodor Kleve (Per Teodor Cleve) vuonnu 1879, konzu ečči ližäainehtu Erbien oksiidas. Enne tämän tavan mugah Karl Gustav Mosander. (Carl Gustav Mosander) löydi erähii toizii harvinazii muametalloi. Tundemattomal alguainehel Per Teodor Kleve (Per Teodor Cleve) andoi Tulii-nimen Jevroupan pohjasozas olijan Tule (latinakse Thule) -nimizen suaren kunnivokse.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] m5e05dnozbdmz1w6zh8x2cglbmyk0kk 0 6604 49446 32946 2026-04-30T16:12:01Z Miro Tuomi 8600 49446 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=70 |fontsize=100% }} [[File:Ytterbium-3.jpg|thumb|250px|alt=Itterbii|Itterbii]] '''Itterbii''' ({{K-la|Ytterbium}}) on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on '''Yb''', noumer on 70. Atommassu on 173,045. Itterbii kuuluu lantanoidoih da harvinazih muametalloih. Se on harmai da pehmei metallu. Enzimäzenny uuttu alguainehtu sai Erbien oksiidas šveicarielaine hiimiekku Žan de Marinjak (Jean Charles Galissard Marignac). Se oli vuonnu [[1878]]. Uuzi alguaineh sai oman nimen [[Ruočči|Ruočin]] Ytterby-kylän kunnivokse. Saman kylän kunnivokse nimitettih vie kolme alguainehtu: [[Terbii]], [[Erbii]] da [[Ittrii]]. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|I]] [[Category:Aineh|I]] k44wyl4y7nxvxvobf5in2fh83wqqwuq 0 6605 49447 30891 2026-04-30T16:12:12Z Miro Tuomi 8600 49447 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=71 |fontsize=100% }} [[File:Lutetium sublimed dendritic and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=L'utecii|L'utecii]] '''L'utecii''' ({{K-la|Lutetium}}) on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on '''Lu''', noumer on 71. L'utecii kuuluu lantanoidoin da harvinazien muametalloin joukkoh. Oksiidumuvvos sen rippumattomasti toine toizes löydi kolme miesty vuonnu [[1907]]. Yksi oli francielaine hiimiekku Žorž Urben (Georges Urbain). Toine mies oli avstrielaine minerualoin tutkii Karl Auer fon Vel'sbah (Carl Auer von Welsbach). Kolmas oli amieriekkalaine hiimiekku Čarl'z Džeims (Charles James). Nimen alguainehele andoi Žorž Urben. Sen pohjannu on [[Pariižu|Pariižan]] muinaine latinalaine nimi Lutetia Parisorum.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|L]] [[Category:Aineh|L]] s250lliiogz099qr3qttkyo5duxqsas 0 6606 49448 30892 2026-04-30T16:12:24Z Miro Tuomi 8600 49448 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=72 |fontsize=100% }} [[File:Hafnium ebeam remelted.jpg|thumb|250px|alt=Gafnii|Gafnii]] '''Gafnii''' ({{K-la|Hafnium}}) on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on '''Hf''', noumer on 72. Gafnii on painavu hobjanvärine metallu, kuduadu on vaigei sulattua. Enzimäzinny alguainehen löyttih Dirk Koster (Dirk Coster) da D'ord' de Heveši (George de Hevesy) vuonnu [[1923]]. Gafnii oli löytty Daanies [[Kopengagen]]an linnan lähäl, alguainehen nimi tulou tämän linnan latinalazes nimes Hafnia. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|G]] [[Category:Aineh|G]] e9vzdpdegjb6a05yeubt5kehyd5zc8m 0 6849 49450 31420 2026-04-30T16:13:10Z Miro Tuomi 8600 49450 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=74 |fontsize=100% }} [[File:Wolfram evaporated crystals and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Vol'framu|Vol'framu]] '''Vol'framu''' ({{K-la|Wolframium}}) on metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 74, lyhendysmerki on '''W'''. Vol'framu on kova metallu, kuduadu on ylen jygei sulattua. Vie pahembi sulatettavu on vai ugleroudu. Oman nimen Vol'framu sai vol'framiittu-minerualas, kudai vie XVI-vuozisual oli tundiettu latinalazel Spuma lupi («hukan vuahte») libo germuanielazel Wolf Rahm («hukan sliuhkat») -nimil. Vol'framu kuului tinarudah da ei andanuh putilleh suaja tinua, sanottih, ku se syöy tinua, kui hukku syöy lammastu. Tänäpäi Amieriekas, Suures Britanies da Frantsies vol'framua sanotah tungsten-sanal (ruočikse tung sten on “jygei kivi”). Vuvvennu [[1781]] tundiettu ruoččilaine hiimiekku Šeele (Carl Wilhelm Scheele) ruadajes šeliittu-minerualanke sai keldazen da jygien kiven. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|V]] [[Category:Aineh|V]] 1odx62xsepu0ftcu6td31bdtk0vvkrj 0 6850 49451 31419 2026-04-30T16:13:19Z Miro Tuomi 8600 49451 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=75 |fontsize=100% }} [[File:Rhenium single crystal bar and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Renii|Renii]] '''Renii''' ({{K-la|Rhenium}}) on hobjanvärine metallu, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 75, lyhendysmerki on '''Re'''. Oman nimen se sai latinankielizes sanas Rhenus, se on Germuanies virduajan Rein-joven nimi. Vuvvennu [[1871]] [[Dmitrii Mendelejev]] sanoi renien olendas, ga sen löyttih vaiku vuvvennu [[1925]] germuaniilazet hiimiekat Ida da Valter Noddakat (Walter Noddack), konzu Siemens & Halske-nimizen kompuanien laboratouries tutkittih kolumbiittu-minerualua. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|R]] [[Category:Aineh|R]] 16hifowyy9ggguj35zhn572esk27uto 0 6855 49452 31418 2026-04-30T16:13:28Z Miro Tuomi 8600 49452 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=76 |fontsize=100% }} [[File:Osmium-crystals 2.jpg|thumb|250px|alt=Osmii|Osmii]] '''Osmii''' ({{K-la|Osmium}}) on metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 76, lyhendysmerki on '''Os'''. Osmii on läpettäi hobjanvärine metallu, kudai kuuluu platinametalloih. Enzimäzenny tämän metallan löydi anglielaine hiimiekku Smitson Tennant (Smithson Tennant) vuvvennu [[1803]], sil aigua häi ruadoi yhtes Uiljam Uollastonanke (William Hyde Wollaston), miehet sulattih platinua tsuarin viinah, silloi jäi mustu aineh, kuduas löyttih osmiedu da iridiedy.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|O]] [[Category:Aineh|O]] arg9z8ptmbz9mjiqyk7ktnmmp9dosz3 0 6856 49453 31417 2026-04-30T16:13:49Z Miro Tuomi 8600 49453 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=77 |fontsize=100% }} [[File:Iridium-2.jpg|thumb|250px|alt=Iridii|Iridii]] '''Iridii''' ({{K-la|Iridium}}) on jygei da valgei metallu, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 77, lyhendysmerki on '''Ir'''. Iridii kuuluu platinumetalloin joukkoh. Metallois se parembi kaikkii kestäy korroziedu. Muas iridiedu harvu kus lövvät. Enzimäzenny Iridien löydi anglielaine hiimiekku Smitson Tennant (Smithson Tennant) vuvvennu [[1803]]. Häi sulai platinua tsuarin viinah, silloi jäi mustu aineh, kuduas samal aigua löyttih iridiedu da osmiedu. Oman nimen se sai muinas-griekkalazes sanas ἶρις-ukonkuari. Iridien suolat ollah erivärizet, kui ukonkuarigi. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|I]] [[Category:Aineh|I]] i5g49u9rrovtmst67ww7vr14pj815q8 0 6857 49454 31416 2026-04-30T16:13:58Z Miro Tuomi 8600 49454 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=78 |fontsize=100% }} [[File:Platinum crystals.jpg|thumb|250px|alt=Platinu|Platinu]] '''Platinu''' (ispanien kielel Platina) on jalometallu, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 78, lyhendysmerki on '''Pt'''. Vahnas muailmas Platinu oli tundiettu vie XVI-vuozisuan puolivälis algajen, yhtelläh Andoin sivilizatsien aigah sidä suadih vie ennegi. Enzimäzet jevroppalazet, kuduat tuttavuttih platinah XVI-vuozisuan puolivälis, oldih konkistadorat. Enzimäzenny rudois puhtastu platinua sai anglielaine hiimiekku Uiljam Vollaston (William Hyde Wollaston) vuvvennu [[1803]].{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|P]] [[Category:Aineh|P]] kbtolyoufrpdfjo0dh513ecmh9tny4d 0 6943 49457 31579 2026-04-30T16:14:37Z Miro Tuomi 8600 49457 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=81 |fontsize=100% }} [[File:Thallium pieces in ampoule.jpg|thumb|250px|alt=Tallii|Tallii]] '''Tallii''' ({{K-la|Thallium}}) on myrkylline, valgei da pehmei metallu, Mendelejevan taulukos se kuuluu kolmandehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Tallien merki on '''Tl'''. Enzimäzenny Tallien löydi anglielaine tiedomies Uiljam Kruks (William Crookes) vuonnu [[1861]]. Puhtahas muvvos metallu oli löytty myöhembi, vuonnu [[1862]]. Kerras sidä sai kaksi tiedomiesty: anglielaine Uiljam Kruks da francielaine hiimiekku Klod Og'ust Lami (Claude-Auguste Lamy). Oman nimen metallu sai muinasgriekkalazes sanas θαλλός, kudai karjalakse on «nuori vihandu varbaine». {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] 11op6dsxeqgws4v28bdzu6b54sjj2gj 0 6947 49459 31869 2026-04-30T16:14:57Z Miro Tuomi 8600 49459 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=83 |fontsize=100% }} [[File:Bismuth crystals and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Vismuttu|Vismuttu]] '''Vismuttu''' ({{K-la|Bismuthum}}) on metalline alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu viijendehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Vismutan atomnoumer on 83, merki on '''Bi'''. Vismuttu on hobjanvärine metallu. Kodvan aigua sidä ei pietty iččenäzenny metallannu, duumaittih, gu se on tinan libo sur'man laji. Enzimäzenny vismutas omis tiedoruadolois kirjutti germuanielaine minerualoin da metalloin tutkii Gergius Agrikola (Georgius Agricola). Se oli vuonnu [[1546]]. Vuonnu [[1739]] germuanielaine hiimiekku Iogann-Genrih Pott (Johann-Heinrich Pott) rubei pidämäh vismuttua iččenäzenny metallannu. Kaheksankymmenen vuvven peräs ruoččilaine hiimiekku [[Jakob Berzelius|Bercelius (Jöns Jacob Berzelius)]] otti käyttöh metallan Bi-merkin. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|V]] [[Category:Aineh|V]] con5mxeeb8dagwv0y2g3e6ohgncly1e 0 6948 49460 31592 2026-04-30T16:15:08Z Miro Tuomi 8600 49460 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=84 |fontsize=100% }} '''Polonii''' ({{K-la|Polonium}}) on pehmei, hobjanvärine, radioaktiivine puolimetallu, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu kuvvendehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis, sen atomnoumer on 84, merki on '''Po'''. Polonii kuuluu hal'kogenoin joukkoh. Enzimäzinny sen löyttih vuonnu [[1898]] Pjer K'uri (Pierre Curie) da hänen mučoi [[Marie Curie|Marija Sklodovskaja-K'uri (Marie Skłodowska-Curie)]], konzu tutkittih uraniniitan radioaktiivižuttu. Omas lövvös hyö ilmoitettih 18. heinykuudu Pariižan tiedoakadiemien istundol. Polonii on nimitetty [[Pol'šu|Pol'šan]] (Polonia) kunnivokse. Täs muas oli rodinuhes Maria Sklodovskaja-K'uri (Marie Skłodowska-Curie).{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|P]] [[Category:Aineh|P]] 1n9guz5l9nhtdn2k90fw6laln5p2q4z 0 6949 49461 42887 2026-04-30T16:15:20Z Miro Tuomi 8600 49461 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=85 |fontsize=100% }} '''Astattu''' ({{K-la|Astatium}}) on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu seiččemendehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis, sen atomnoumer on 85, merki on '''At'''. Luonnos sidä ei sua löydiä, alguainehen atommassu on 209,98715(5) а. Astattu on radioaktiivine. Nourmualiololois astattu ezittyy muzavan sinizinny kristalloinnu. Astatan nimi tulou griekkalazes sanas αστατος, kudai livvikse on «muuttui».{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|A]] [[Kategourii:Aineh|A]] mm504nafgzzshufnpufve6vm9u21r48 0 6957 49458 49406 2026-04-30T16:14:47Z Miro Tuomi 8600 49458 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=82 |fontsize=100% }} [[File:Lead electrolytic and 1cm3 cube.jpg|thumb|250px|alt=Jygeitina|Jygeitina]] '''Lyijy''' ({{K-la|Plumbum}}) on hiilijoukkoh kuului alguaineh, kudai [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] kuuluu nelländehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Lyijyn atomnoumer Mendelejevan taulukos on 82, merki on '''Pb'''. Lyijy on kebjieh sulatettavu, jygei, hobjanvärine da myrkylline metallu. Se on tundiettu vie ammuzis aijois. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|J]] [[Category:Aineh|J]] 17x64di163krgja4e64cf8uc4pm6wbm 0 7103 49462 31861 2026-04-30T16:15:31Z Miro Tuomi 8600 49462 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=86 |fontsize=100% }} '''Radon''' ({{K-la|Radon}}) on duuhutoi, mavutoi da väritöi radioaktiivine guazu. Se on paha ristikanzan tervehyöh niškoi. Pertiololois Radon da jygevimii guazuloi. Mendelejevan taulukos se kuuluu kaheksandeh joukkoh. Radonan noumer on 86, kirjutusmerki on '''Rn'''. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|R]] [[Category:Aineh|R]] tfe0632z12dm3ce1271tvy5rlbc7n38 0 7108 49463 41392 2026-04-30T16:16:13Z Miro Tuomi 8600 49463 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=89 |fontsize=100% }} '''Aktiinii''' ({{K-la|Actinium}}) on radioaktiivine metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 89, kirjutusmerki on '''Ac'''. Aktiinii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Aktiinii on pehmei, hobjanvärine metallu. Enzimäzenny sen löydi francielaine hiimiekku Andre Debjern (André-Louis Debierne). Se oli Pariižas vuonnu [[1899]]. Uuzi elementu sai Aktiinii-nimen.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|A]] [[Category:Aineh|A]] lyrvcycioew86mp3r1i8ov7dr7nmqpt 0 7109 49464 31867 2026-04-30T16:16:22Z Miro Tuomi 8600 49464 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=90 |fontsize=100% }} [[File:Thorium sample 0.1g.jpg|thumb|250px|alt=Torii|Torii]] '''Torii''' ({{K-la|Thorium}}) on alguaineh, kudai [[Dmitrii Mendelejev|Mendelejevan]] taulukos kuuluu kolmandeh joukkoh. Torii on jygei da vähäzel radioaktiivine metallu, kudai kuuluu aktinoidoin joukkoh. Mendelejevan taulukos sen noumer on 90, kirjutusmerki '''Th'''. Enzimäzenny Torien löydi ruoččilaine hiimiekku [[Jakob Berzelius|Jöns Bercelius (Jöns Jacob Berzelius)]] vuonnu [[1828]]. Häi sai sen minerualas, kuduale myöhembi annettih toriittu-nimi. Torii on nimitetty ukonjyryn jumalan Toran kunnivokse. Tor oli hyvin tundiettu skandinuavizes mifolougies.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|T]] [[Category:Aineh|T]] j6l04eo7xhpry2jvjy5qo41izvp8b6i 0 7157 49465 36760 2026-04-30T16:16:33Z Miro Tuomi 8600 49465 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=91 |fontsize=100% }} [[File:Protactinium-233.jpg|thumb|250px|alt=Protaktinii|Protaktinii]] '''Protaktinii''' ({{K-la|Protactinium}}) on alguaineh, kudai [[Dmitrii Mendelejev|Mendelejevan]] taulukos kuluu kolmandeh joukkoh. Alguainehen atomnoumer on 91, kirjutusmerki on '''Pa'''. Protaktinii on radioaktiivine metallu, kudai kuuluu aktinoidoin joukkoh. Enzimäzinny Protaktinien löydämizes ilmoitettih Otto Gan (Otto Hahn) da Liza Meitner (Lise Meitner). Se oli vuonnu [[1918]]. Heis rippumattah protaktinien izotoupan suadih Frederik Soddi (Frederick Soddy) da Džon Krenston (John Arnold Cranston). {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|P]] [[Category:Aineh|P]] ipnlih88b41xoudtduopjlyo7sxtuq9 0 7161 49466 31963 2026-04-30T16:16:47Z Miro Tuomi 8600 49466 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=93 |fontsize=100% }} [[File:Neptunium2.jpg|thumb|250px|alt=Neptunii|Neptunii]] '''Neptunii''' ({{K-la|Neptunium}}) on alguaineh, kuduan atomnoumer [[Dmitrii Mendelejev|Mendelejevan]] taulukos on 93, kirjutusmerki on '''Np'''. Neptunii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Se on enzimäine transuruanu. Enzikerdua Neptuniedu suadih uruanas ydinreakcieloin avul. Neptunii on nimitetty Neptun-planietan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|N]] [[Category:Aineh|N]] p7k3y6vmli3sc8q1yy0xljmlqt8fcxq 0 7162 49467 31964 2026-04-30T16:17:07Z Miro Tuomi 8600 49467 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=94 |fontsize=100% }} [[File:Plutonium3.jpg|thumb|250px|alt=Plutonii|Plutonii]] '''Plutonii''' ({{K-la|Plutonium}}) on jygei, hobjanvärine, radioaktiivine melattu. [[Dmitrii Mendelejev|Mendelejevan]] taulukos sen atomnoumer on 94, kirjutusmerki on '''Pu'''. Plutonii on myrkylline. Se kuuluu aktinoidoin joukkoh. Oman nimen se sai Pluton-planietan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|P]] [[Category:Aineh|P]] bwo4ltlmv756y36urmtab6micdq97hv 0 7163 49468 31966 2026-04-30T16:17:16Z Miro Tuomi 8600 49468 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=95 |fontsize=100% }} [[File:Americium microscope.jpg|thumb|250px|alt=Americii|Americii]] '''Americii''' ({{K-la|Americium}}) on alguaineh, kuduan atomnoumer on 95, kirjutusmerki on '''Am'''. Americii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Kai sen izotoupat ollah radioaktiivizet. Luonnos Americiedu et lövvä nikus. Enzikerdua sen sai Glenn Siborg (Glenn Seaborg) yhtes ruadodovarišoinke ydinreakcieloin avul. Se oli vuonnu [[1944]] Čikagon yliopiston Metallurgizes laboratouries.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|A]] [[Category:Aineh|A]] endlv54e1tcs04lqufkpato1qnv3be1 0 7467 49469 32701 2026-04-30T16:17:36Z Miro Tuomi 8600 49469 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=96 |fontsize=100% }} '''K’urii''' ({{K-la|Curium}}) on transuruanoin da aktinoidoin joukkoh kuului keinolluajittu alguaineh. Mendelejevan taulukos sen atomnoumer on 96, kirjutusmerki on '''Cm'''. K’urii on radioaktiivine alguaineh, kudual ei ole alallizii izotouppoi. K’urii on hobjanvärine da kova metallu. Enzimäzinny sidä suadih Louis B. Werner ja Isadore Perlman. Se oli vuonnu [[1947]]. Uuzi alguaineh sai oman nimen Pjer da [[Marie_Curie|Marija K’urin]] (Pierre da Marie Curie) kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|K]] [[Category:Aineh|K]] 032jy17yo0vwt9ar1328dixo4znekj8 0 7468 49470 32702 2026-04-30T16:17:46Z Miro Tuomi 8600 49470 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=97 |fontsize=100% }} [[File:Berkelium_metal.jpg|thumb|250px|alt=Berklii|Berklii]] '''Berklii''' ({{K-la|Berkelium}}) on keinolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 97, kirjutusmerki on '''Bk'''. Berklii on radioaktiivine aktinoidoin da transuruanoin joukkoh kuului alguaineh. Se on hobjanvärine da pehmei metallu. Berkliedu et lövvä luonnos. Enzimäzinny sidä suadih Amieriekan Berkli-linnan Lourensan-nimizen laboratourien tiedomiehet S. Tompson (Stanley Thompson), G. Siborg (Glenn Seaborg) da A. Giorso (Albert Ghiorso). Se oli vuonnu [[1949]]. Uuzi alguaineh sai oman nimen Berkli-linnan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|B]] [[Category:Aineh|B]] 5zqz9kbr5rgfptbrmobwh65v0pu7i9w 0 7480 49471 32720 2026-04-30T16:17:59Z Miro Tuomi 8600 49471 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=98 |fontsize=100% }} [[File:Californium.jpg|thumb|250px|alt=Kalifornii|Kalifornii]] '''Kalifornii''' ({{K-la|Californium}}) on keinolluajittu aktinoidoin joukkoh kuului alguaineh. Mendelejevan taulukos sen atomnoumer on 98, kirjutusmerki on '''Cf'''. Kalifornii on kallehin metallu kogo muailmas. Enzimäzinny sidä suadih G. Siborgan (Glenn Seaborg) ruadojoukkoh kuulujat tiedomiehet. Se oli vuonnu [[1950]] Kalifornien yliopistos Berkli-linnas. Kalifornii sai oman nimen Kalifornien ozavaldivon kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|K]] [[Category:Aineh|K]] kb4n08fbwahtp4gminbw1ctb9eqc93w 0 7481 49472 49410 2026-04-30T16:18:26Z Miro Tuomi 8600 49472 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=99 |fontsize=100% }} [[File:Einsteinium.jpg|thumb|150px|alt=Einštenii|Einštenii]] '''Einsteinium''' ({{K-la|Einsteinium}}) on transuraniumoih kuului alguaineh. [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] sen atomnoumer on 99, kirjutusmerki on '''Es'''. Einsteinium on radioaktiivine hobjanvärine metallu. Se avattih talvikuus vuonnu [[1952]]. Samannu vuonnu kuoli [[Albert Einstein]], sendäh uuzi alguaineh nimitettih hänen kunnivokse.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|E]] [[Category:Aineh|E]] dl5eehcom13kt2gvzttpenxcj860ltp 0 7482 49473 42881 2026-04-30T16:18:39Z Miro Tuomi 8600 49473 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=100 |fontsize=100% }} '''Fermii''' ({{K-la|Fermium}}) on keinolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 100, kirjutusmerki on '''Fm'''. Fermii on radioaktiivine alguaineh, kudai kuuluu aktinoidoin jokkoh. Enzimäzenny sidä sai amieriekkalaine tiedomies A. Giorso (Albert Ghiorso). Händy autettih toizet Amieriekan Los-Alamosan laboratourien tiedomiehet. Uuzi alguaineh nimitettih fiiziekan Enriko Fermin (Enrico Fermi) kunnivokse.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|F]] [[Kategourii:Aineh|F]] nztdm4yhixfn37hffuddf4zuk8cpzuc 0 7598 49474 32933 2026-04-30T16:18:49Z Miro Tuomi 8600 49474 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=101 |fontsize=100% }} '''Mendelevii''' ({{K-la|Mendelevium}}) on alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 101, kirjutusmerki on '''Md'''. Enzimäzinny tädä alguainehtu suadih amieriekkalazet tiedomiehet A. Giorso (Albert Ghiorso), B. Harvi (Bernard Harvey), G. Čoppin (Greg Choppin), S. Tompson (S. Thompson) da G. Siborg (Glenn T. Seaborg). Se oli vuonnu [[1955]]. Alguaineh sai oman nimen ven’alazen hiimiekan Dmitrii Mendelevan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|M]] [[Category:Aineh|M]] k9p75xf69nt9rhnujnigl6edhsu14ax 0 7599 49475 32934 2026-04-30T16:19:01Z Miro Tuomi 8600 49475 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=102 |fontsize=100% }} '''Nobelii''' ({{K-la|Nobelium}}) on keinolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 102, kirjutusmerki on '''No'''. Nobelii kuuluu aktonoidoin joukkoh. Kai sen izotoupat ollah radioaktiivizet. Vuozinnu 1963-1964 nobeliedu sai Georgii Fl’orovan joukko koitteluloin aigah. Se oli Yhtistetys ydintutkimuksien instituutas. Samal aigua heis rippumattah nobeliedu suadih Kalifornien yliopistos Berkli-linnas. Alguaineh sai oman nimen Al’fred Nobel’an kunnivokse.{{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|N]] [[Category:Aineh|N]] rpvwcseu0v19q8fzazwbm22s0b6dis1 0 7600 49476 32935 2026-04-30T16:19:20Z Miro Tuomi 8600 49476 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=103 |fontsize=100% }} '''Lourensii''' ({{K-en|Lawrencium}}) on kienolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 103, kirjutusmerki on '''Lr''', atommassu on 266. Lourensii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Se on lyhytigäine radioaktiivine muametallu. Lourensiedu sai Georgii Fl’orovan joukko. Se oli Nevvostoliitos Yhtistetys ydintutkimuksien instituutas vuozinnu 1961-1965. 14. tuhukuudu vuonnu [[1961]] Lourensiedu suadih Amieriekas Lourensan nimie kandajas laboratouries Berkli-linnas. Alguaineh sai oman nimen fiiziekan da ciklotronan keksijän Ernest Lourensan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Category:Hiimii|L]] [[Category:Aineh|L]] d4ppmjkbhmtgkrqr9evlre5mws67fu9 0 11083 49516 47894 2026-04-30T18:58:44Z Miro Tuomi 8600 49516 wikitext text/x-wiki [[Failu:Karelian National Flag.svg|pienoiskuva|Karjalazien flagu]] {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background: #e0e0e0;" | Karjalazet |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Суднозеро.Жертвоприношение.jpg|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! style="text-align: left;" | Kogo lugu: | ~ 125 000 — 130 000 |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Eländyalovehet |- ! style="text-align: left;" | [[Ven’a]]: | [[Karjalan Tazavaldu]], [[Leningruadan aloveh]], [[Tverin aloveh]] |- ! style="text-align: left;" | [[Suomi]]: | [[Pohjas-Karjala]], [[Suvi-Karjala]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Kieli da uskondo |- ! style="text-align: left;" | Kieli: | [[Karjalan kieli]] (livvin, varzinaskaryalan da lüdikin murdehet), [[Venehen kieli]] |- ! style="text-align: left;" | Uskondo: | [[Pravosluavine hristianskois]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Roduhes olijat rahvahat |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[Suomelazet]], [[Vepsläzet]], [[Ižoralazet]] |} '''Karjalazet''' ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah [[Karjalan kieli|karjalakse]], [[ven'a]]kse libo [[Suomen kieli|suomekse]]. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis. Ven'al karjalazet eletäh enimite [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallas]] da Tverin alovehel. Suomes karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo [[Ruočči|Ruočis]] da [[Ukrainu|Ukrainas]], kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu. Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala ([[Livvin kieli]]), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo [[tverin karjalan kieli]]). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko. == Karjalazien histourii == Enzmäizet mainičukset karjalazih näh on Skandinuaviin saagois da Novgorodan kroniikois. == Lähtehet == * https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa) * Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962) [[Kategourii:Karjalazet|*]] a4zpi8mf3aptziroeww50rev6rdd33i 49517 49516 2026-04-30T18:59:39Z Miro Tuomi 8600 49517 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background: #e0e0e0;" | Karjalazet |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Суднозеро.Жертвоприношение.jpg|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! style="text-align: left;" | Kogo lugu: | ~ 125 000 — 130 000 |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Eländyalovehet |- ! style="text-align: left;" | [[Ven’a]]: | [[Karjalan Tazavaldu]], [[Leningruadan aloveh]], [[Tverin aloveh]] |- ! style="text-align: left;" | [[Suomi]]: | [[Pohjas-Karjala]], [[Suvi-Karjala]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Kieli da uskondo |- ! style="text-align: left;" | Kieli: | [[Karjalan kieli]] (livvin, varzinaskaryalan da lüdikin murdehet), [[Venehen kieli]] |- ! style="text-align: left;" | Uskondo: | [[Pravosluavine hristianskois]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Roduhes olijat rahvahat |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[Suomelazet]], [[Vepsläzet]], [[Ižoralazet]] |} [[Failu:Karelian National Flag.svg|pienoiskuva|Karjalazien flagu]] '''Karjalazet''' ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah [[Karjalan kieli|karjalakse]], [[ven'a]]kse libo [[Suomen kieli|suomekse]]. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis. Ven'al karjalazet eletäh enimite [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallas]] da Tverin alovehel. Suomes karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo [[Ruočči|Ruočis]] da [[Ukrainu|Ukrainas]], kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu. Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala ([[Livvin kieli]]), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo [[tverin karjalan kieli]]). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko. == Karjalazien histourii == Enzmäizet mainičukset karjalazih näh on Skandinuaviin saagois da Novgorodan kroniikois. == Lähtehet == * https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa) * Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962) [[Kategourii:Karjalazet|*]] 4raz62rjlf6fe3bxehdlfcj71xci428 49518 49517 2026-04-30T19:43:36Z Miro Tuomi 8600 49518 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background: #e0e0e0;" | Karjalazet |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Суднозеро.Жертвоприношение.jpg|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! style="text-align: left;" | Kogo lugu: | ~ 125 000 — 130 000 |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Eländyalovehet |- ! style="text-align: left;" | [[Ven’a]]: | [[Karjalan Tazavaldu]], [[Leningruadan aloveh]], [[Tverin aloveh]] |- ! style="text-align: left;" | [[Suomi]]: | [[Pohjas-Karjala]], [[Suvi-Karjala]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Kieli da uskondo |- ! style="text-align: left;" | Kieli: | [[Karjalan kieli]] (livvin, varzinaskaryalan da lüdikin murdehet) |- ! style="text-align: left;" | Uskondo: | [[Pravosluavine hristianskois]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Roduhes olijat rahvahat |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[Suomelazet]], [[Vepsläzet]], [[Ižoralazet]] |} [[Failu:Karelian National Flag.svg|pienoiskuva|Karjalazien flagu]] '''Karjalazet''' ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah [[Karjalan kieli|karjalakse]], [[ven'a]]kse libo [[Suomen kieli|suomekse]]. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis. Ven'al karjalazet eletäh enimite [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallas]] da Tverin alovehel. [[Suomi|Suomes]] karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo [[Ruočči|Ruočis]] da [[Ukrainu|Ukrainas]], kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu. Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala ([[Livvin kieli]]), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo [[tverin karjalan kieli]]). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko. == Karjalazien histourii == Enzmäizet mainičukset karjalazih näh on Skandinuaviin saagois da Novgorodan kroniikois. == Lähtehet == * https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa) * Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962) [[Kategourii:Karjalazet|*]] dizqrs878c0jzb4zm4rbbutj4ch8wwr 49519 49518 2026-04-30T19:52:54Z Miro Tuomi 8600 49519 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background: #e0e0e0;" | Karjalazet |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Суднозеро.Жертвоприношение.jpg|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! style="text-align: left;" | Kogo lugu: | ~ 125 000 — 130 000 |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Eländyalovehet |- ! style="text-align: left;" | [[Ven’a]]: | [[Karjalan Tazavaldu]], [[Leningruadan aloveh]], [[Tverin aloveh]] |- ! style="text-align: left;" | [[Suomi]]: | [[Pohjas-Karjala]], [[Suvi-Karjala]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Kieli da uskondo |- ! style="text-align: left;" | Kieli: | [[Karjalan kieli]] (livvin, varzinaskaryalan da lüdikin murdehet) |- ! style="text-align: left;" | Uskondo: | [[Pravosluavine hristianskois]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Roduhes olijat rahvahat |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[Suomelazet]], [[Vepsläzet]], [[Ižoralazet]] |} [[Failu:Karelian National Flag.svg|pienoiskuva|Karjalazien flagu]] '''Karjalazet''' ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah [[Karjalan kieli|karjalakse]], [[ven'a]]kse libo [[Suomen kieli|suomekse]]. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis. Ven'al karjalazet eletäh enimite [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallas]] da Tverin alovehel. [[Suomi|Suomes]] karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo [[Ruočči|Ruočis]] da [[Ukrainu|Ukrainas]], kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu. Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala ([[Livvin kieli]]), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo [[tverin karjalan kieli]]). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko. == Antropolougine tyyppi == Karjalazet enimyölleh kuulutah jevropoidizih valgomori-baltiekkumallizih rahvahih. Belomoro-baltiekkumallii tyyppi on levitetty Jevroupan koillispuoles Baltiekkumeren päivännouzu- da suvirannalpäi Uralah suate (litvalazet, päivännouzulatviekat, karjalazet, vepsäläzet, erähät komilazet, ven'alazien da valgeven'alazien pohjazet joukot, ižorat) <gallery mode="packed" heights="140px"> Karelians 01.jpg|Anuksen karjalaine. 1899 v. Karelians.jpg|Karjalazet. 1906 v. Karels1928.png|Karjalazet. 1928 v. Runosångare.jpg|Runolaulajat </gallery> == Karjalazien histourii == Enzmäizet mainičukset karjalazih näh on Skandinuaviin saagois da Novgorodan kroniikois. == Lähtehet == * https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa) * Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962) [[Kategourii:Karjalazet|*]] 8tirvl4ikkvksapqxo2keh2y5ldrv7g 49524 49519 2026-05-01T08:24:51Z Miro Tuomi 8600 49524 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background: #e0e0e0;" | Karjalazet |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Суднозеро.Жертвоприношение.jpg|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! style="text-align: left;" | Kogo lugu: | ~ 125 000 — 130 000 |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Eländyalovehet |- ! style="text-align: left;" | [[Ven’a]]: | [[Karjalan Tazavaldu]], [[Leningruadan aloveh]], [[Tverin aloveh]] |- ! style="text-align: left;" | [[Suomi]]: | [[Pohjas-Karjala]], [[Suvi-Karjala]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Kieli da uskondo |- ! style="text-align: left;" | Kieli: | [[Karjalan kieli]] (livvin, varzinaskaryalan da lüdikin murdehet) |- ! style="text-align: left;" | Uskondo: | [[Pravosluavine hristianskois]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Roduhes olijat rahvahat |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[Suomelazet]], [[Vepsläzet]], [[Ižoralazet]] |} [[Failu:Karelian National Flag.svg|pienoiskuva|Epäviralline karjalaizien kanzallippu ]] '''Karjalazet''' ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah [[Karjalan kieli|karjalakse]], [[ven'a]]kse libo [[Suomen kieli|suomekse]]. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis. Ven'al karjalazet eletäh enimite [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallas]] da Tverin alovehel. [[Suomi|Suomes]] karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo [[Ruočči|Ruočis]] da [[Ukrainu|Ukrainas]], kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu. Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala ([[Livvin kieli]]), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo [[tverin karjalan kieli]]). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko. == Antropolougine tyyppi == Karjalazet enimyölleh kuulutah jevropoidizih valgomori-baltiekkumallizih rahvahih. Belomoro-baltiekkumallii tyyppi on levitetty Jevroupan koillispuoles Baltiekkumeren päivännouzu- da suvirannalpäi Uralah suate (litvalazet, päivännouzulatviekat, karjalazet, vepsäläzet, erähät komilazet, ven'alazien da valgeven'alazien pohjazet joukot, ižorat) <gallery mode="packed" heights="140px"> Karelians 01.jpg|Anuksen karjalaine. 1899 v. Karelians.jpg|Karjalazet. 1906 v. Karels1928.png|Karjalazet. 1928 v. Runosångare.jpg|Runolaulajat </gallery> == Karjalazien histourii == Enzmäizet mainičukset karjalazih näh on Skandinuaviin saagois da Novgorodan kroniikois. == Lähtehet == * https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa) * Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962) [[Kategourii:Karjalazet|*]] rfarcdqjrtfn4fwafp5cjzehrwiecdi 49525 49524 2026-05-01T09:21:03Z Miro Tuomi 8600 49525 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background: #e0e0e0;" | Karjalazet |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Суднозеро.Жертвоприношение.jpg|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! style="text-align: left;" | Kogo lugu: | ~ 125 000 — 130 000 |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Eländyalovehet |- ! style="text-align: left;" | [[Ven'a|Ven’a]]: | [[Karjalan Tazavaldu]], [[Leningruadan aloveh]], [[Tverin aloveh]] |- ! style="text-align: left;" | [[Suomi]]: | [[Pohjas-Karjala]], [[Suvi-Karjala]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Kieli da uskondo |- ! style="text-align: left;" | Kieli: | [[Karjalan kieli]] (livvin, varzinaskaryalan da lüdikin murdehet) |- ! style="text-align: left;" | Uskondo: | [[Pravosluavine hristianskois]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Roduhes olijat rahvahat |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[Suomelazet]], [[Vepsläzet]], [[Ižoralazet]] |} [[Failu:Karelian National Flag.svg|pienoiskuva|Epäviralline karjalaizien kanzallippu ]] '''Karjalazet''' ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah [[Karjalan kieli|karjalakse]], [[ven'a]]kse libo [[Suomen kieli|suomekse]]. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis. Ven'al karjalazet eletäh enimite [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallas]] da Tverin alovehel. [[Suomi|Suomes]] karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo [[Ruočči|Ruočis]] da [[Ukrainu|Ukrainas]], kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu. Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala ([[Livvin kieli]]), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo [[tverin karjalan kieli]]). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko. == Antropolougine tyyppi == Karjalazet enimyölleh kuulutah jevropoidizih valgomori-baltiekkumallizih rahvahih. Belomoro-baltiekkumallii tyyppi on levitetty Jevroupan koillispuoles Baltiekkumeren päivännouzu- da suvirannalpäi Uralah suate (litvalazet, päivännouzulatviekat, karjalazet, vepsäläzet, erähät komilazet, ven'alazien da valgeven'alazien pohjazet joukot, ižorat) <gallery mode="packed" heights="140px"> Karelians 01.jpg|Anuksen karjalaine. 1899 v. Karelians.jpg|Karjalazet. 1906 v. Karels1928.png|Karjalazet. 1928 v. Runosångare.jpg|Runolaulajat </gallery> == Karjalazien histourii == === Algu === Karjalazet muodostuttih Karjalankannal myöhäzen Keski-iän aigah. Heijän ezi-ižät siirryttih suvipuolespäi [[Luadogu|Luadogan]] alovehelpäi, erottujen kogo heimospäi (d'akovan kul'tuuran kandoijien jälgeläzet, tulijat vepsäläzet), kudai eli Valgeijärvespäi Luadogassah suate. Enne karjalazii täs jo eli alguperäine saamelaine rahvas, kudai ruadoi mečästys- da keräilytöil (asbestoin keramiekan kul'tuuru). Karjalazien omaluadužus oli žiivatoin pidämine ([[Suomen kieli|suom]]. ''Karja''), muataloveh, puurakentehii da seppäruaduo. Karjalan tazavallan sydämis histouriellizen Karjalan keskus oli Vuoksijoven aloveh, kus oli nostettu Korelan linnu. Karjalan kainalpäi karjalazet elettih [[Savonlinnu|Savos]], a siepäi tuldih Botničkan lahten da [[Välimerenliidäi|Valgien meren]] rannale. Paiči iččie karjalazii, karjalazes etnosas erotetah livviläzien subetnosat ([[Karjalan kieli|karjalakse]]. liygilaizet) da ristikanzat ([[Karjalan kieli|karjalakse]]. ''lyydilaizet''), kumpaset eruovutah, enimite, karjalan kielen murdehil. Livvikat enimite eletäh [[Anuksen piirin linnoin da kylien luvettelo|Anuksen Karjalas]], inehmizet - [[Priäžän kanzalline piiri|Priäžän Karjalas]]. Tverinkarjalazet ([[Karjalan kieli|karjalakse]]. ''tverin karielaze''t) erottutah sežo murdehel da etnillizel perindöl, da etnologi-tutkijat tunnustetah tverinkarjalazii erikseh subetnosakse. Sen ližäkse karjalazeh etnossah kuuluu Lappi-subetnos libo lappalaizet ([[Suojärven piiri|Segojärven]] karjalazet), kuduat eletäh [[Suojärven piiri|Segojärven]] ymbäristöl, kudamat tuldih loparilazien jälgeläzispäi, kuduat assimiliruittih karjalazih, ga kuduat säilytettih oma nimi. Kielen da kul'tuuran mugah lappalazet vähäzel erotah iče karjalazis. Toine lappi-nimelline karjalazien joukko eläy [[Suomi|Suomen]] Saimenjärven suvirannal Lappeenrannan piiris Lappeenrannas. Päivänlasku-karjalazet (karjala-suomelazet) kuulutah suomelazeh etnossah. === Enzimäzet mainindat === Enzimäine tovelline kirjutettu mainindus karjalazis löytyy Novgorodan parraskirjas #590, kudai on päivätty vuozinnu 1075-1100, kudamas sanotah [[Litvu|Litvan]] (litvalazien) hyökkäykses korelah (karjalah). On XII-XIII vuozisuan päivänlaskulähtehii, kuduat mainitah karjalazii, kuvatah aijembii tapahtumii. Ezimerkikse VII-vuozisuan jälgimäzen vuosikymmenen tapahtumih, kuduat mainitah Saksoin Grammatiekan "Danoin ruavot" da "Sagas Inglingoih näh", kuuluu viesti, ku danoin konungi Ivar Širokie Objat'a sai voitton karjalazien liittojoukospäi da tapettih Kyrjalobotnar- libo "Karjalan lahten" -nimellizes kohtas (voibi olla tarkoittamas Baltiekkumeren rannikkuo libo Suomenlahten, libo Karjalan korven Luadogan šhärilöi), enimät sen aijan löydökset on löytty arheolougieloil nygyaigazen [[Kurgijogi|Kurkijoven alovehel]]. XI vuozisuan allus Karjalan ruhtinaskundah niškoi on mainittu "Saagas Olav Pyhäs", Norviegien suarnas. Oletetah, gu enzimäzenny livvikkalazii maininnou VI vuozisuan gotielaine histouriekku Jordan Thiudos ("Anuksen čud'") -nimel. Toinah enzimäzenny tundiettulois kirjutettulois lähtehis rahvahizis mainitah IX vuozisuan enzimäzes puolespäi päivätty Bavarian nimettöy nimie liudien libo rahvahien heimo ([[Latinan kieli|lat]]. liudi, toizin sanojen, voibi sanuo, sana toizuttau ičenimetys latinalazes fonetiekas). Vähästy myöhembi karjalazii-luaduloi mainittau Ahmed ibn Fadlan omas kirjas matkas Volgan piäle vuozinnu 921-922 lud-aanan rahvahan nimenke. === Keski-igäzet === Karjalazet elettih suurinnu perehinny, perehien joukko luadi heimoyhteiskunnan - kihlkunnan. Erähät kihlkunnat luajittih maakunnan, toizin sanojen alovehen, muan. Maakunnan piämiehenny seizoi kuningas - heimon vahnimii, kudai halličči yhtes kaikkii maakunnan vahnembii jämii - karjalaizii - kerähmönke. XI-XII vuozisual karjalazil oli aktiivine rodukogostujan murenemizen da susiedukogostujan muodostamizen protsessu. X-XI vuozisual karjalazil erottuu družina da hyö ruvetah aktiivisešti levittämäh omua alovehtu. XI-luvul karjalazet ruvetah astumah Anukseh, kus hyö yhtevytetäh vezoinke. Täs luajitah livviläzien da lyydilaizien etnogruafiellizet joukot. Samal aijal algavuu matku Keski- da Pohjas-Karjalah. Sie eläjii saamelazien heimoi assimiliruittih libo ajettih Kolan niemimual. Sen ližäkse karjalazet lähtietäh iäneh pohjas-päivännouzuh: Pohjas-Dvinan nelläs suuspäi yksi hätken nimitettih Korelazekse, tämä nimi siirdyi Nikolai-Korelazen manasterile (1419), Korelazen randua tundietah Mezenan suus. Paiči "iččenästy" Karjalan ruhtinazkunduo, luajitah erähät karjalazet ruhtinazkundat (Saiman Karjalan ruhtinazkundu, Viipurin Karjalan ruhtinazkundu da Tiverin Karjalan ruhtinazkundu), ga niilöin luajindua keskeytti ruoččilaine ekspansii. Sen mugah Viipurin ruhtinaskunnu loppi oman olendan, a Tiverin ruhtinaskunnu kuului Karjalan omistukseh. X vuozisual Karjala - rodieu keskusvaldivo, hos XI vuozisual oli vie yksi suuri karjalaine ruhtinaskunnu - Savolaks. XIV vuozisuan enzimäzes puoles oli omaluaduine "Karjalan ruhtinaskunnu", kuduan Novgorod luadii luodehizen rajan lujendamizekse. Nygöi Suomes ollah Pohjas-Karjalan da Suvi-Karjalan muat. [[Failu:Sigtunan matka.png|vasen|pienoiskuva]] == Lähtehet == * https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa) * Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962) [[Kategourii:Karjalazet|*]] 0y0asf3vyasbuyzk70timc9ocs70quk 49526 49525 2026-05-01T09:29:47Z Miro Tuomi 8600 49526 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background: #e0e0e0;" | Karjalazet |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Суднозеро.Жертвоприношение.jpg|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! style="text-align: left;" | Kogo lugu: | ~ 125 000 — 130 000 |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Eländyalovehet |- ! style="text-align: left;" | [[Ven'a|Ven’a]]: | [[Karjalan Tazavaldu]], [[Leningruadan aloveh]], [[Tverin aloveh]] |- ! style="text-align: left;" | [[Suomi]]: | [[Pohjas-Karjala]], [[Suvi-Karjala]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Kieli da uskondo |- ! style="text-align: left;" | Kieli: | [[Karjalan kieli]] (livvin, varzinaskaryalan da lüdikin murdehet) |- ! style="text-align: left;" | Uskondo: | [[Pravosluavine hristianskois]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background: #e0e0e0;" | Roduhes olijat rahvahat |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[Suomelazet]], [[Vepsläzet]], [[Ižoralazet]] |} [[Failu:Karelian National Flag.svg|pienoiskuva|Epäviralline karjalaizien kanzallippu ]] '''Karjalazet''' ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah [[Karjalan kieli|karjalakse]], [[ven'a]]kse libo [[Suomen kieli|suomekse]]. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis. Ven'al karjalazet eletäh enimite [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallas]] da Tverin alovehel. [[Suomi|Suomes]] karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo [[Ruočči|Ruočis]] da [[Ukrainu|Ukrainas]], kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu. Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala ([[Livvin kieli]]), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo [[tverin karjalan kieli]]). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko. == Antropolougine tyyppi == Karjalazet enimyölleh kuulutah jevropoidizih valgomori-baltiekkumallizih rahvahih. Belomoro-baltiekkumallii tyyppi on levitetty Jevroupan koillispuoles Baltiekkumeren päivännouzu- da suvirannalpäi Uralah suate (litvalazet, päivännouzulatviekat, karjalazet, vepsäläzet, erähät komilazet, ven'alazien da valgeven'alazien pohjazet joukot, ižorat) <gallery mode="packed" heights="140px"> Karelians 01.jpg|Anuksen karjalaine. 1899 v. Karelians.jpg|Karjalazet. 1906 v. Karels1928.png|Karjalazet. 1928 v. Runosångare.jpg|Runolaulajat </gallery> == Karjalazien histourii == === Algu === Karjalazet muodostuttih Karjalankannal myöhäzen Keski-iän aigah. Heijän ezi-ižät siirryttih suvipuolespäi [[Luadogu|Luadogan]] alovehelpäi, erottujen kogo heimospäi (d'akovan kul'tuuran kandoijien jälgeläzet, tulijat vepsäläzet), kudai eli Valgeijärvespäi Luadogassah suate. Enne karjalazii täs jo eli alguperäine saamelaine rahvas, kudai ruadoi mečästys- da keräilytöil (asbestoin keramiekan kul'tuuru). Karjalazien omaluadužus oli žiivatoin pidämine ([[Suomen kieli|suom]]. ''Karja''), muataloveh, puurakentehii da seppäruaduo. Karjalan tazavallan sydämis histouriellizen Karjalan keskus oli Vuoksijoven aloveh, kus oli nostettu Korelan linnu. Karjalan kainalpäi karjalazet elettih [[Savonlinnu|Savos]], a siepäi tuldih Botničkan lahten da [[Välimerenliidäi|Valgien meren]] rannale. Paiči iččie karjalazii, karjalazes etnosas erotetah livviläzien subetnosat ([[Karjalan kieli|karjalakse]]. liygilaizet) da ristikanzat ([[Karjalan kieli|karjalakse]]. ''lyydilaizet''), kumpaset eruovutah, enimite, karjalan kielen murdehil. Livvikat enimite eletäh [[Anuksen piirin linnoin da kylien luvettelo|Anuksen Karjalas]], inehmizet - [[Priäžän kanzalline piiri|Priäžän Karjalas]]. Tverinkarjalazet ([[Karjalan kieli|karjalakse]]. ''tverin karielaze''t) erottutah sežo murdehel da etnillizel perindöl, da etnologi-tutkijat tunnustetah tverinkarjalazii erikseh subetnosakse. Sen ližäkse karjalazeh etnossah kuuluu Lappi-subetnos libo lappalaizet ([[Suojärven piiri|Segojärven]] karjalazet), kuduat eletäh [[Suojärven piiri|Segojärven]] ymbäristöl, kudamat tuldih loparilazien jälgeläzispäi, kuduat assimiliruittih karjalazih, ga kuduat säilytettih oma nimi. Kielen da kul'tuuran mugah lappalazet vähäzel erotah iče karjalazis. Toine lappi-nimelline karjalazien joukko eläy [[Suomi|Suomen]] Saimenjärven suvirannal Lappeenrannan piiris Lappeenrannas. Päivänlasku-karjalazet (karjala-suomelazet) kuulutah suomelazeh etnossah. === Enzimäzet mainindat === Enzimäine tovelline kirjutettu mainindus karjalazis löytyy Novgorodan parraskirjas #590, kudai on päivätty vuozinnu 1075-1100, kudamas sanotah [[Litvu|Litvan]] (litvalazien) hyökkäykses korelah (karjalah). On XII-XIII vuozisuan päivänlaskulähtehii, kuduat mainitah karjalazii, kuvatah aijembii tapahtumii. Ezimerkikse VII-vuozisuan jälgimäzen vuosikymmenen tapahtumih, kuduat mainitah Saksoin Grammatiekan "Danoin ruavot" da "Sagas Inglingoih näh", kuuluu viesti, ku danoin konungi Ivar Širokie Objat'a sai voitton karjalazien liittojoukospäi da tapettih Kyrjalobotnar- libo "Karjalan lahten" -nimellizes kohtas (voibi olla tarkoittamas Baltiekkumeren rannikkuo libo Suomenlahten, libo Karjalan korven Luadogan šhärilöi), enimät sen aijan löydökset on löytty arheolougieloil nygyaigazen [[Kurgijogi|Kurkijoven alovehel]]. XI vuozisuan allus Karjalan ruhtinaskundah niškoi on mainittu "Saagas Olav Pyhäs", Norviegien suarnas. Oletetah, gu enzimäzenny livvikkalazii maininnou VI vuozisuan gotielaine histouriekku Jordan Thiudos ("Anuksen čud'") -nimel. Toinah enzimäzenny tundiettulois kirjutettulois lähtehis rahvahizis mainitah IX vuozisuan enzimäzes puolespäi päivätty Bavarian nimettöy nimie liudien libo rahvahien heimo ([[Latinan kieli|lat]]. liudi, toizin sanojen, voibi sanuo, sana toizuttau ičenimetys latinalazes fonetiekas). Vähästy myöhembi karjalazii-luaduloi mainittau Ahmed ibn Fadlan omas kirjas matkas Volgan piäle vuozinnu 921-922 lud-aanan rahvahan nimenke. === Keski-igäzet === Karjalazet elettih suurinnu perehinny, perehien joukko luadi heimoyhteiskunnan - kihlkunnan. Erähät kihlkunnat luajittih maakunnan, toizin sanojen alovehen, muan. Maakunnan piämiehenny seizoi kuningas - heimon vahnimii, kudai halličči yhtes kaikkii maakunnan vahnembii jämii - karjalaizii - kerähmönke. XI-XII vuozisual karjalazil oli aktiivine rodukogostujan murenemizen da susiedukogostujan muodostamizen protsessu. X-XI vuozisual karjalazil erottuu družina da hyö ruvetah aktiivisešti levittämäh omua alovehtu. XI-luvul karjalazet ruvetah astumah Anukseh, kus hyö yhtevytetäh vezoinke. Täs luajitah livviläzien da lyydilaizien etnogruafiellizet joukot. Samal aijal algavuu matku Keski- da Pohjas-Karjalah. Sie eläjii saamelazien heimoi assimiliruittih libo ajettih Kolan niemimual. Sen ližäkse karjalazet lähtietäh iäneh pohjas-päivännouzuh: Pohjas-Dvinan nelläs suuspäi yksi hätken nimitettih Korelazekse, tämä nimi siirdyi Nikolai-Korelazen manasterile (1419), Korelazen randua tundietah Mezenan suus. Paiči "iččenästy" Karjalan ruhtinazkunduo, luajitah erähät karjalazet ruhtinazkundat (Saiman Karjalan ruhtinazkundu, Viipurin Karjalan ruhtinazkundu da Tiverin Karjalan ruhtinazkundu), ga niilöin luajindua keskeytti ruoččilaine ekspansii. Sen mugah Viipurin ruhtinaskunnu loppi oman olendan, a Tiverin ruhtinaskunnu kuului Karjalan omistukseh. X vuozisual Karjala - rodieu keskusvaldivo, hos XI vuozisual oli vie yksi suuri karjalaine ruhtinaskunnu - Savolaks. XIV vuozisuan enzimäzes puoles oli omaluaduine "Karjalan ruhtinaskunnu", kuduan Novgorod luadii luodehizen rajan lujendamizekse. Nygöi Suomes ollah Pohjas-Karjalan da Suvi-Karjalan muat. Kauppavuodet kazvetah sodan liittoh Karjalan da Novgorodanke, kudai oli XIII vuozisual. Novgorodilazet da karjalazet luajitah yhtes voinualovehet. * XI vuozisual karjalazet ruhtinat yhtes Jaroslav Viizahanke da hänen Vladimir-poijanke yhtyttih matkoih jemeh. * Vuvvennu 1178 karjalazet saldatat otettih Ruočin vallašša ollehen Suomen ošan keskus Nousi-linnu. Sil aigua oli otettu kiini piispa Rudolf, kudai ei olluh vaiku hengelline, ga muallinegi Ruotsin valdukunnan piämies. Sen periä piämies viettih Karjalah da sie tapettih, Nousi tuli häviendäh, a piälimäzen residencii siirrettih Abon linnah. * Vuvvennu 1187 piettih karjalazien da novgordalazien Sigtunan polgu, kudai hävitti Ruotsin muinazen piälinnan. Samannu vuonnu Karjalan laivasto sai voiton Estounien laivastol * Vuvvennu 1198 karjalazet novgordalazienke otettih Aabo. * Vuvvennu 1226-1227 ven'alazien da karjalazien yhtehizen matkan jälles hamien mualoile, karjalazet äijäl otettih ortodoksiedu. * Vuvvennu 1277 Aleksandr Nevskoin Dimitrii-poigu tuli järilleh Novgorodan ruhtinaskundah da toizel vuvvel lähti joukonke korel'ale da "rangaitti korel'ua da otti muat heijän kil'l'ah". Korelan mua oli juattu 10 pogostuh, da rubei nimittämäh "Korelan muadu" Novgorodan volostin luvus. Muan keskuksennu rodih Korela-linnu, kus valdu ruattih sluužii ruhtinas da vojevoda. Novgorod rubei puolistamah Korelien muadu susiekoin kiškojis. * Vuonnu 1284 Novgorodan eläjät hävitettih ruoččilazii, kuduat yritettih panna Karjalah alovehtu. Nenga Karjalan suurin oza kuului Novgorodan tazavaldah. Ruoččilazet puolestah vuvvennu 1293 perustettih Karjalan mualoil Vyborg da pantih oman vallan alle 14 lähembästy kogostu. * XIV-XV vuozisual Korelaine mua annettih syöttöh Novgorodan ruhtinahile. XIV vuozisuan enzimäzes puoles oli, S. I. Kočkurkinan sanoin mugah, omaluaduine "Karjalan ruhtinaskunnu", kuduan Novgorod luadii luodeh-luodehrajojen lujendamizekse. [[Failu:Sigtunan matka.png|alt=Sigtunan sodanmatka|vasen|pienoiskuva|'''Sigtunan sodanmatka''']] Vuvvennu 1323 Orehovan rauhansobimuksen mugah enzimäzen kerran virrallisešti oli miärätty Ruočin da Novgorodan valdukšien raja. Sopimuksen ehtojen mugah Novgorod andoi ruoččilazile kolme karjalastu pogostu: Savolaks, Jaaskii, Eyräpäi (Ogrebu). Nenga karjalaine rahvas ozuttihes kahten valdivon välil. Mahdollisena reakšjonana näih tapahtumih tultih korelan kapinoja 1314 ta 1337 vuozi Päivänlasku-karjalazet otettih ozua suomelazen rahvahan muodostamizes. Nygöi Suomes nygöigi ollah Pohjas-Karjalan (v. 1960) da Suvi-Karjalan alovehet. Vuvvennu 1478 Karjala yhtes kogo Novgorodan tazavaldanke meni Ven'an keskusvaldah. Moskovan ližändän jälles hävitettih bojarat, da karjalazet muanruadajat siirrettih mustoloin (valdivollizien) luaduh, mi äijäl parendi heijän sijua. == Lähtehet == * https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset_(kansa) * Viljo Nissilä: Karjalan nimestä (1962) [[Kategourii:Karjalazet|*]] brlume9obsgcoc2gszfrcb0of90jbiu 2 16419 49522 49367 2026-04-30T20:00:44Z Miro Tuomi 8600 49522 wikitext text/x-wiki ⠀ ✨ 🌟 ⠀ ⠀ ⠀ ⠀ ⭐ ⠀ ⠀ ⠀ ⠀ ⠀ ⠀ 🌟 ⠀ ⠀ 🌟 ⠀ ⠀ ⠀ ⠀ ⠀ ⠀ ⭐ ⠀ ⠀ ✨[[Failu:Flag of Karel.svg|vasen|kehyksetön|550x550px]] {{#babel:ru|en-3|olo-4}} q1tit7yfbt1wsp7ydxnnxixwu573bt3 49523 49522 2026-04-30T20:07:35Z Miro Tuomi 8600 49523 wikitext text/x-wiki [[Failu:Flag of Karel.svg|vasen|kehyksetön|550x550px]] {{#babel:ru|en-3|olo-4}} 8ivs10qtdiioqjkfcnctumqmkhai98p 0 16442 49527 49393 2026-05-01T09:59:30Z Miro Tuomi 8600 Miro Tuomi muutti sivun nimen [[36 kačondua Fujimägeh]] nimekse [[36 kačondua Fudžimägeh]] 49393 wikitext text/x-wiki === Alkuperäine kolmekymmendy kuuzi === {| class="wikitable" |- ! No. || width="150px"|Image || English title || Japanese title |- | align="center" |1 | [[File:Great Wave off Kanagawa2.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Suuri aldo Kanagavan rannal | ''Kanagawa oki nami-ura'' |- | align="center" |2 | [[File:Red Fuji southern wind clear morning.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Hieno tuuli, selgei huondes, tundietah vie suvi-tuulannu, selgiel taivahal libo Ruskei Fudži | ''Gaifū kaisei'' |- | align="center" |3 | [[File:Katsushika Hokusai, tempesta sotto la vetta, dalla serie delle 36 vedute del monte fuji, 1831 ca.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ukkomyrsky Piälimäzen al | ''Sanka hakuu'' |- | align="center" |4 | [[File:冨嶽三十六景 深川万年橋下-Under the Mannen Bridge at Fukagawa (Fukagawa Mannenbashi shita), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141017.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Fukagavas | ''Fukagawa Mannen-bashi shita'' |- | align="center" |5 | [[File:冨嶽三十六景 東都駿台-Surugadai in Edo (Tōto Sundai), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140999.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sundai, Edo | ''Tōto Sundai'' |- | align="center" |6 | [[File:The coast of seven leages in Kamakura.jpg|frameless|center|upright=.9]] | ''Aojamas'' | ''Aoyama Enza-no-matsu'' |- | align="center" |7 | [[File:冨嶽三十六景 武州千住-Senju in Musashi Province (Bushū Senju), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141087.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Musašin piiris | ''Bushū Senju'' |- | align="center" |8 | [[File:冨嶽三十六景 武州玉川-Fuji—The Tama River, Musashi Province, from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140975.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Tama-jogi Musašin muakunnas | ''Bushū Tama-gawa'' |- | align="center" |9 | [[File:冨嶽三十六景 甲州犬目峠-The Inume Pass in Kai Province (Kōshū Inume tōge), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141045.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sola Kainuan piiris | ''Kōshū Inume-tōge'' |- | align="center" |10 | [[File:冨嶽三十六景 尾州不二見原-Fujimigahara in Owari Province (Bishū Fujimigahara), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141033.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Kenttä Ovarin piiris | ''Bishū Fujimigahara'' |- | align="center" |11 | [[File:Asakusa Honganji temple in th Eastern capital.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Edos | ''Tōto Asakusa Hongan-ji'' |- | align="center" |12 | [[File:冨嶽三十六景 武陽佃島-Tsukudajima in Musashi Province (Buyō Tsukudajima), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141089.jpg|frameless|center|upright=.9]] |Tsukudan suari Edos | ''Buyō Tsukuda-jima'' |- | align="center" |13 | [[File:冨嶽三十六景 相州七里浜-Shichirigahama in Sagami Province (Sōshū Shichirigahama), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140979.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Šičirigahama sagamin piiris | ''Soshū Shichirigahama '' |- | align="center" |14 | [[File:Umegawa in Sagami province.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Umezava Sagamin piiris (nygözen Ninomiyan, Kanagavan lähäl) | ''Soshū Umezawa-no-hidari'' |- | align="center" |15 | [[File:Kajikazawa in Kai Province (Koshu Kajikazawa).jpg|frameless|center|upright=.9]] | Kadžikazava Kainas maakundu | ''Kōshū Kajikazawa'' |- | align="center" |16 | [[File:冨嶽三十六景 甲州三島越-Mishima Pass in Kai Province (Kōshū Mishima goe), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141043.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Mishiman Sola Kainan piiris | ''Kōshū Mishima-goe'' |- | align="center" |17 | [[File:Het Suwa meer in de provincie Shinano Shinshu Suwako (titel op object) 36 gezichten op de berg Fuji (serietitel) Fugaku sanjurokkei (serietitel op object), RP-P-1956-730.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Fudži järven Suwa kačondu (Suwa järvi Šinanon muakunnas) | ''Shinshū Suwa-ko'' |- | align="center" |18 | [[File:冨嶽三十六景 駿州江尻-Ejiri in Suruga Province (Sunshū Ejiri), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140977.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ejiri Suruga-provintsas | ''Sunshū Ejiri'' |- | align="center" |19 | [[File:冨嶽三十六景 遠江山中-In the Mountains of Tōtomi Province (Tōtomi sanchū), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140988.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Totoman piirin mägilöis | ''Tōtōmi san-chū'' |- | align="center" |20 | [[File:冨嶽三十六景 常州牛掘-Ushibori in Hitachi Province (Jōshū Ushibori), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141044.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ušibori Hitačin piiris (nygöine Itako, Ibaraki) | ''Jōshū Ushibori'' |- | align="center" |21 | [[File:A sketch of the Mitsui shop in Suruga street in Edo.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Mitsui Šop Surugas Edos (nygöine Muromachi, Tokio) | ''Kōto Suruga-cho Mitsui-mise ryakuzu'' |- | align="center" |22 | [[File:Sunset across the Ryogoku bridge from the bank of the Sumida river at Onmagayashi.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Päivänlasku Ryogoku-sildan piäl Ommayagashaspäi (nygöine Kuramae, Taitō, Tokio) | ''Ommayagashi yori Ryōgoku-bashi yūhi-mi'' |- | align="center" |23 | [[File:冨嶽三十六景 五百らかん寺さざゐどう-Sazai Hall at the Temple of the Five Hundred Arhats (Gohyaku Rakanji Sazaidō), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141020.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sazaido gohyakurakan | ''Gohyakurakan-ji Sazaidō'' |- | align="center" |24 | [[File:Besneeuwde ochtend in Koishikawa-Rijksmuseum AK-MAK-1588.jpeg|frameless|center|upright=.9]] | Huomeneksel lumisateen jälkeh Koishikavas | ''Koishikawa yuki no ashita'' |- | align="center" |25 | [[File:冨嶽三十六景 下目黒-Lower Meguro (Shimo Meguro), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140998.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Šimomeguro | ''Shimomeguro'' |- | align="center" |26 | [[File:冨嶽三十六景 隠田の水車-The Waterwheel at Onden (Onden no suisha), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141021.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Vezimylly | ''Onden no suisha'' |- | align="center" |27 | [[File:Enoshima in the Sagami province.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Enoshima sagamin piiris | ''Soshū Enoshima'' |- | align="center" |28 | [[File:冨嶽三十六景 東海道江尻田子の浦略図-Tago Bay near Ejiri on the Tōkaidō (Tōkaidō Ejiri Tago no ura ryaku zu), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141037.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ejiri Tokaidonan rannal | ''Tōkaidō Ejiri Tago-no-ura ryakuzu'' |- | align="center" |29 | [[File:冨嶽三十六景 東海道吉田-Yoshida on the Tōkaidō (Tōkaidō Yoshida), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141007.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Yoshida Tokaidonan rannal | ''Tōkaidō Yoshida'' |- | align="center" |30 | [[File:冨嶽三十六景 上総の海路-At Sea off Kazusa (Kazusa no kairo), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141056.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Kazusan muakunnan meripolku | ''Kazusa no kairo'' |- | align="center" |31 | [[File:冨嶽三十六景 江戸日本橋-Nihonbashi in Edo (Edo Nihonbashi), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141003.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Nihonbashi Edos | ''Edo Nihonbashi'' |- | align="center" |32 | [[File:冨嶽三十六景 隅田川関屋の里-Sekiya Village on the Sumida River (Sumidagawa Sekiya no sato), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141023.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sekiän kylä Sumida-joven rannal (nygözen Keisei Sekiän stansien lähäl) | ''Sumida-gawa Sekiya-no-sato'' |- | align="center" |33 | [[File:冨嶽三十六景 登戸浦-Noboto Bay (Noboto no ura), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141022.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Nobotolahti (nygöine Čuo-ku, Čiba) | ''Noboto-ura'' |- | align="center" |34 | [[File:The lake of Hakone in the Segami province.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Hakonen järvi Sagamin muakunnas | ''Sōshū Hakone-kosui'' |- | align="center" |35 | [[File:冨嶽三十六景 甲州三坂水面-Reflection in Lake at Misaka in Kai Province (Kōshū Misaka suimen), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei MET DP141064.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Voimatoi Kainan muakunnas (Kavaguči-järvel) | ''Kōshū Misaka suimen'' |- | align="center" |36 | [[File:冨嶽三十六景 東海道保土ケ谷-Hodogaya on the Tōkaidō (Tōkaidō Hodogaya), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141025.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Hodogaya Tokaidonan rannal | ''Tōkaidō Hodogaya'' |} t0w1qipzdwe24lcmrni8rejfxli7pzd 49529 49527 2026-05-01T10:01:29Z Miro Tuomi 8600 49529 wikitext text/x-wiki === Alkuperäine kolmekymmendy kuuzi === {| class="wikitable" |- ! Nu. || width="150px" |Kuva || Karjalakse || Japaniekse |- | align="center" |1 | [[File:Great Wave off Kanagawa2.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Suuri aldo Kanagavan rannal | ''Kanagawa oki nami-ura'' |- | align="center" |2 | [[File:Red Fuji southern wind clear morning.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Hieno tuuli, selgei huondes, tundietah vie suvi-tuulannu, selgiel taivahal libo Ruskei Fudži | ''Gaifū kaisei'' |- | align="center" |3 | [[File:Katsushika Hokusai, tempesta sotto la vetta, dalla serie delle 36 vedute del monte fuji, 1831 ca.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ukkomyrsky Piälimäzen al | ''Sanka hakuu'' |- | align="center" |4 | [[File:冨嶽三十六景 深川万年橋下-Under the Mannen Bridge at Fukagawa (Fukagawa Mannenbashi shita), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141017.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Fukagavas | ''Fukagawa Mannen-bashi shita'' |- | align="center" |5 | [[File:冨嶽三十六景 東都駿台-Surugadai in Edo (Tōto Sundai), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140999.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sundai, Edo | ''Tōto Sundai'' |- | align="center" |6 | [[File:The coast of seven leages in Kamakura.jpg|frameless|center|upright=.9]] | ''Aojamas'' | ''Aoyama Enza-no-matsu'' |- | align="center" |7 | [[File:冨嶽三十六景 武州千住-Senju in Musashi Province (Bushū Senju), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141087.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Musašin piiris | ''Bushū Senju'' |- | align="center" |8 | [[File:冨嶽三十六景 武州玉川-Fuji—The Tama River, Musashi Province, from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140975.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Tama-jogi Musašin muakunnas | ''Bushū Tama-gawa'' |- | align="center" |9 | [[File:冨嶽三十六景 甲州犬目峠-The Inume Pass in Kai Province (Kōshū Inume tōge), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141045.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sola Kainuan piiris | ''Kōshū Inume-tōge'' |- | align="center" |10 | [[File:冨嶽三十六景 尾州不二見原-Fujimigahara in Owari Province (Bishū Fujimigahara), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141033.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Kenttä Ovarin piiris | ''Bishū Fujimigahara'' |- | align="center" |11 | [[File:Asakusa Honganji temple in th Eastern capital.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Edos | ''Tōto Asakusa Hongan-ji'' |- | align="center" |12 | [[File:冨嶽三十六景 武陽佃島-Tsukudajima in Musashi Province (Buyō Tsukudajima), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141089.jpg|frameless|center|upright=.9]] |Tsukudan suari Edos | ''Buyō Tsukuda-jima'' |- | align="center" |13 | [[File:冨嶽三十六景 相州七里浜-Shichirigahama in Sagami Province (Sōshū Shichirigahama), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140979.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Šičirigahama sagamin piiris | ''Soshū Shichirigahama '' |- | align="center" |14 | [[File:Umegawa in Sagami province.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Umezava Sagamin piiris (nygözen Ninomiyan, Kanagavan lähäl) | ''Soshū Umezawa-no-hidari'' |- | align="center" |15 | [[File:Kajikazawa in Kai Province (Koshu Kajikazawa).jpg|frameless|center|upright=.9]] | Kadžikazava Kainas maakundu | ''Kōshū Kajikazawa'' |- | align="center" |16 | [[File:冨嶽三十六景 甲州三島越-Mishima Pass in Kai Province (Kōshū Mishima goe), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141043.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Mishiman Sola Kainan piiris | ''Kōshū Mishima-goe'' |- | align="center" |17 | [[File:Het Suwa meer in de provincie Shinano Shinshu Suwako (titel op object) 36 gezichten op de berg Fuji (serietitel) Fugaku sanjurokkei (serietitel op object), RP-P-1956-730.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Fudži järven Suwa kačondu (Suwa järvi Šinanon muakunnas) | ''Shinshū Suwa-ko'' |- | align="center" |18 | [[File:冨嶽三十六景 駿州江尻-Ejiri in Suruga Province (Sunshū Ejiri), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140977.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ejiri Suruga-provintsas | ''Sunshū Ejiri'' |- | align="center" |19 | [[File:冨嶽三十六景 遠江山中-In the Mountains of Tōtomi Province (Tōtomi sanchū), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140988.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Totoman piirin mägilöis | ''Tōtōmi san-chū'' |- | align="center" |20 | [[File:冨嶽三十六景 常州牛掘-Ushibori in Hitachi Province (Jōshū Ushibori), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141044.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ušibori Hitačin piiris (nygöine Itako, Ibaraki) | ''Jōshū Ushibori'' |- | align="center" |21 | [[File:A sketch of the Mitsui shop in Suruga street in Edo.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Mitsui Šop Surugas Edos (nygöine Muromachi, Tokio) | ''Kōto Suruga-cho Mitsui-mise ryakuzu'' |- | align="center" |22 | [[File:Sunset across the Ryogoku bridge from the bank of the Sumida river at Onmagayashi.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Päivänlasku Ryogoku-sildan piäl Ommayagashaspäi (nygöine Kuramae, Taitō, Tokio) | ''Ommayagashi yori Ryōgoku-bashi yūhi-mi'' |- | align="center" |23 | [[File:冨嶽三十六景 五百らかん寺さざゐどう-Sazai Hall at the Temple of the Five Hundred Arhats (Gohyaku Rakanji Sazaidō), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141020.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sazaido gohyakurakan | ''Gohyakurakan-ji Sazaidō'' |- | align="center" |24 | [[File:Besneeuwde ochtend in Koishikawa-Rijksmuseum AK-MAK-1588.jpeg|frameless|center|upright=.9]] | Huomeneksel lumisateen jälkeh Koishikavas | ''Koishikawa yuki no ashita'' |- | align="center" |25 | [[File:冨嶽三十六景 下目黒-Lower Meguro (Shimo Meguro), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP140998.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Šimomeguro | ''Shimomeguro'' |- | align="center" |26 | [[File:冨嶽三十六景 隠田の水車-The Waterwheel at Onden (Onden no suisha), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141021.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Vezimylly | ''Onden no suisha'' |- | align="center" |27 | [[File:Enoshima in the Sagami province.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Enoshima sagamin piiris | ''Soshū Enoshima'' |- | align="center" |28 | [[File:冨嶽三十六景 東海道江尻田子の浦略図-Tago Bay near Ejiri on the Tōkaidō (Tōkaidō Ejiri Tago no ura ryaku zu), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141037.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Ejiri Tokaidonan rannal | ''Tōkaidō Ejiri Tago-no-ura ryakuzu'' |- | align="center" |29 | [[File:冨嶽三十六景 東海道吉田-Yoshida on the Tōkaidō (Tōkaidō Yoshida), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141007.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Yoshida Tokaidonan rannal | ''Tōkaidō Yoshida'' |- | align="center" |30 | [[File:冨嶽三十六景 上総の海路-At Sea off Kazusa (Kazusa no kairo), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141056.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Kazusan muakunnan meripolku | ''Kazusa no kairo'' |- | align="center" |31 | [[File:冨嶽三十六景 江戸日本橋-Nihonbashi in Edo (Edo Nihonbashi), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141003.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Nihonbashi Edos | ''Edo Nihonbashi'' |- | align="center" |32 | [[File:冨嶽三十六景 隅田川関屋の里-Sekiya Village on the Sumida River (Sumidagawa Sekiya no sato), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141023.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Sekiän kylä Sumida-joven rannal (nygözen Keisei Sekiän stansien lähäl) | ''Sumida-gawa Sekiya-no-sato'' |- | align="center" |33 | [[File:冨嶽三十六景 登戸浦-Noboto Bay (Noboto no ura), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141022.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Nobotolahti (nygöine Čuo-ku, Čiba) | ''Noboto-ura'' |- | align="center" |34 | [[File:The lake of Hakone in the Segami province.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Hakonen järvi Sagamin muakunnas | ''Sōshū Hakone-kosui'' |- | align="center" |35 | [[File:冨嶽三十六景 甲州三坂水面-Reflection in Lake at Misaka in Kai Province (Kōshū Misaka suimen), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei MET DP141064.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Voimatoi Kainan muakunnas (Kavaguči-järvel) | ''Kōshū Misaka suimen'' |- | align="center" |36 | [[File:冨嶽三十六景 東海道保土ケ谷-Hodogaya on the Tōkaidō (Tōkaidō Hodogaya), from the series Thirty-six Views of Mount Fuji (Fugaku sanjūrokkei) MET DP141025.jpg|frameless|center|upright=.9]] | Hodogaya Tokaidonan rannal | ''Tōkaidō Hodogaya'' |} m5vbyleoofjofnbaxnl6ju48350bae2 10 16444 49430 49414 2026-04-30T15:32:49Z Miro Tuomi 8600 49430 wikitext text/x-wiki {| class="navbox collapsible" |- ! colspan="32" style="padding:0 1em;" | [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] |- | width="3.125%" style="background-color:#a0ffa0"|[[Vezisuadu|H]] | width="3.125%" colspan="30" |&nbsp; | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Helium|He]] |- |style="background-color:#ff6666"|[[Litium|Li]] |style="background-color:#ffdead"|[[Berillium|Be]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccc99"|[[Borum|B]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Hiilisuadu|C]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Azot|N]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Happamehsuadu|O]] |style="background-color:#ffff99"|[[Ftor|F]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Neon|Ne]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Natrii|Na]] |style="background-color:#ffdead"|[[Magnii|Mg]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccccc" |[[Al'umiinii|Al]] |style="background-color:#cccc99" |[[Pii|Si]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Fosforu|P]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Rikki|S]] |style="background-color:#ffff99" |[[Hlor|Cl]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Argon|Ar]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Kalii|K]] |style="background-color:#ffdead"|[[Kal’cii|Ca]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Skandium|Sc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Titanium|Ti]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vanadium|V]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hrom|Cr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Manganum|Mn]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rauta|Fe]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kobaltum|Co]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Nikeli|Ni]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vaski|Cu]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cinku|Zn]] |style="background-color:#cccccc"|[[Gallium|Ga]] |style="background-color:#cccc99"|[[Germanium|Ge]] |style="background-color:#cccc99"|[[Misjakku|As]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Selen|Se]] |style="background-color:#ffff99"|[[Bromi|Br]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Kriptounu|Kr]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Rubidii|Rb]] |style="background-color:#ffdead"|[[Stroncii|Sr]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Ittrii|Y]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cirkounii|Zr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Niobii|Nb]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Molibden|Mo]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Tehnecii|Tc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutenii|Ru]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rodii|Rh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Palladii|Pd]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hobju|Ag]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kadmii|Cd]] |style="background-color:#cccccc"|[[Indii (Aineh)|In]] |style="background-color:#cccccc"|[[Tina|Sn]] |style="background-color:#cccc99"|[[Sur'ma|Sb]] |style="background-color:#cccc99"|[[Tellur|Te]] |style="background-color:#ffff99"|[[Jodi|I]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Ksenon|Xe]] |- | width="3.125%" style="background-color:#ff6666"|[[Cezii|Cs]] | width="3.125%" style="background-color:#ffdead"|[[Barii|Ba]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Lantanu|La]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Cerii|Ce]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prazeodiimu|Pr]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Neodiimu|Nd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prometii|Pm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Samarii|Sm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Jevroupii|Eu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Gadoliinii|Gd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Terbii|Tb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Disprouzii|Dy]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Hol'mii|Ho]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Erbii|Er]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Tulii|Tm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Itterbii|Yb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[L'utecii|Lu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Gafnii|Hf]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Tantal|Ta]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Vol'framu|W]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Renii|Re]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Osmii|Os]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Iridii|Ir]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Platinu|Pt]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Kuldu|Au]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Artugu|Hg]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Tallii|Tl]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Jygeitina|Pb]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Vismuttu|Bi]] | width="3.125%" style="background-color:#cccc99"|[[Polonii|Po]] | width="3.125%" style="background-color:#ffff99"|[[Astattu|At]] | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Radon|Rn]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Francii|Fr]] |style="background-color:#ffdead"|[[Radium|Ra]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Aktiinii|Ac]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Torii|Th]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Protaktinii|Pa]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Uranium|U]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Neptunii|Np]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Plutonii|Pu]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Americii|Am]] |style="background-color:#ff99cc"|[[K’urii|Cm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Berklii|Bk]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Kalifornii|Cf]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Einštenii|Es]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Fermii|Fm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Mendelevii|Md]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Nobelii|No]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Lourensii|Lr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutherfordium|Rf]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Dubnium|Db]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Seaborgium|Sg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Bohrium|Bh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hassium|Hs]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Meitnerium|Mt]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Darmstadtium|Ds]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Röntgenium|Rg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kopernikium|Cn]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Nihonium|Nh]] |style="background-color:#cccccc"|[[Flerovium|Fl]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Moskovium|Mc]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Livermorium|Lv]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Tennessin|Ts]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Oganesson|Og]] |- |} tpenkuhaif2lltjzsa7oy1zbe75lf6h 49431 49430 2026-04-30T15:33:00Z Miro Tuomi 8600 Miro Tuomi muutti sivun nimen [[Šablonu:Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys]] nimekse [[Šablonu:Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] 49430 wikitext text/x-wiki {| class="navbox collapsible" |- ! colspan="32" style="padding:0 1em;" | [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] |- | width="3.125%" style="background-color:#a0ffa0"|[[Vezisuadu|H]] | width="3.125%" colspan="30" |&nbsp; | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Helium|He]] |- |style="background-color:#ff6666"|[[Litium|Li]] |style="background-color:#ffdead"|[[Berillium|Be]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccc99"|[[Borum|B]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Hiilisuadu|C]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Azot|N]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Happamehsuadu|O]] |style="background-color:#ffff99"|[[Ftor|F]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Neon|Ne]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Natrii|Na]] |style="background-color:#ffdead"|[[Magnii|Mg]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccccc" |[[Al'umiinii|Al]] |style="background-color:#cccc99" |[[Pii|Si]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Fosforu|P]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Rikki|S]] |style="background-color:#ffff99" |[[Hlor|Cl]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Argon|Ar]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Kalii|K]] |style="background-color:#ffdead"|[[Kal’cii|Ca]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Skandium|Sc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Titanium|Ti]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vanadium|V]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hrom|Cr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Manganum|Mn]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rauta|Fe]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kobaltum|Co]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Nikeli|Ni]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vaski|Cu]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cinku|Zn]] |style="background-color:#cccccc"|[[Gallium|Ga]] |style="background-color:#cccc99"|[[Germanium|Ge]] |style="background-color:#cccc99"|[[Misjakku|As]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Selen|Se]] |style="background-color:#ffff99"|[[Bromi|Br]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Kriptounu|Kr]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Rubidii|Rb]] |style="background-color:#ffdead"|[[Stroncii|Sr]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Ittrii|Y]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cirkounii|Zr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Niobii|Nb]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Molibden|Mo]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Tehnecii|Tc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutenii|Ru]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rodii|Rh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Palladii|Pd]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hobju|Ag]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kadmii|Cd]] |style="background-color:#cccccc"|[[Indii (Aineh)|In]] |style="background-color:#cccccc"|[[Tina|Sn]] |style="background-color:#cccc99"|[[Sur'ma|Sb]] |style="background-color:#cccc99"|[[Tellur|Te]] |style="background-color:#ffff99"|[[Jodi|I]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Ksenon|Xe]] |- | width="3.125%" style="background-color:#ff6666"|[[Cezii|Cs]] | width="3.125%" style="background-color:#ffdead"|[[Barii|Ba]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Lantanu|La]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Cerii|Ce]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prazeodiimu|Pr]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Neodiimu|Nd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prometii|Pm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Samarii|Sm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Jevroupii|Eu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Gadoliinii|Gd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Terbii|Tb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Disprouzii|Dy]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Hol'mii|Ho]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Erbii|Er]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Tulii|Tm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Itterbii|Yb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[L'utecii|Lu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Gafnii|Hf]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Tantal|Ta]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Vol'framu|W]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Renii|Re]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Osmii|Os]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Iridii|Ir]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Platinu|Pt]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Kuldu|Au]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Artugu|Hg]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Tallii|Tl]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Jygeitina|Pb]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Vismuttu|Bi]] | width="3.125%" style="background-color:#cccc99"|[[Polonii|Po]] | width="3.125%" style="background-color:#ffff99"|[[Astattu|At]] | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Radon|Rn]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Francii|Fr]] |style="background-color:#ffdead"|[[Radium|Ra]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Aktiinii|Ac]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Torii|Th]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Protaktinii|Pa]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Uranium|U]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Neptunii|Np]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Plutonii|Pu]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Americii|Am]] |style="background-color:#ff99cc"|[[K’urii|Cm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Berklii|Bk]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Kalifornii|Cf]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Einštenii|Es]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Fermii|Fm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Mendelevii|Md]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Nobelii|No]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Lourensii|Lr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutherfordium|Rf]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Dubnium|Db]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Seaborgium|Sg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Bohrium|Bh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hassium|Hs]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Meitnerium|Mt]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Darmstadtium|Ds]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Röntgenium|Rg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kopernikium|Cn]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Nihonium|Nh]] |style="background-color:#cccccc"|[[Flerovium|Fl]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Moskovium|Mc]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Livermorium|Lv]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Tennessin|Ts]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Oganesson|Og]] |- |} tpenkuhaif2lltjzsa7oy1zbe75lf6h 49513 49431 2026-04-30T18:28:03Z Miro Tuomi 8600 49513 wikitext text/x-wiki {| class="navbox collapsible" |- ! colspan="32" style="padding:0 1em;" | [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] |- | width="3.125%" style="background-color:#a0ffa0"|[[Vezisuadu|H]] | width="3.125%" colspan="30" |&nbsp; | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Helium|He]] |- |style="background-color:#ff6666"|[[Litium|Li]] |style="background-color:#ffdead"|[[Berillium|Be]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccc99"|[[Borum|B]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Hiilisuadu|C]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Azot|N]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Happamehsuadu|O]] |style="background-color:#ffff99"|[[Ftor|F]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Neon|Ne]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Natrii|Na]] |style="background-color:#ffdead"|[[Magnii|Mg]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccccc" |[[Al'umiinii|Al]] |style="background-color:#cccc99" |[[Pii|Si]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Fosforu|P]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Rikki|S]] |style="background-color:#ffff99" |[[Hlor|Cl]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Argon|Ar]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Kalii|K]] |style="background-color:#ffdead"|[[Kal’cii|Ca]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Skandium|Sc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Titanium|Ti]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vanadium|V]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hrom|Cr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Manganum|Mn]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Raudu|Fe]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kobal’tu|Co]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Nikeli|Ni]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kupari|Cu]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cinku|Zn]] |style="background-color:#cccccc"|[[Gallium|Ga]] |style="background-color:#cccc99"|[[Germanium|Ge]] |style="background-color:#cccc99"|[[Misjakku|As]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Selen|Se]] |style="background-color:#ffff99"|[[Brom|Br]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Kriptounu|Kr]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Rubidii|Rb]] |style="background-color:#ffdead"|[[Stroncii|Sr]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Ittrii|Y]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cirkounii|Zr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Niobii|Nb]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Molibden|Mo]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Tehnecii|Tc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutenii|Ru]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rodii|Rh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Palladii|Pd]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hobju|Ag]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kadmii|Cd]] |style="background-color:#cccccc"|[[Indii (Aineh)|In]] |style="background-color:#cccccc"|[[Tina|Sn]] |style="background-color:#cccc99"|[[Sur'ma|Sb]] |style="background-color:#cccc99"|[[Tellur|Te]] |style="background-color:#ffff99"|[[Joudu|I]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Ksenon|Xe]] |- | width="3.125%" style="background-color:#ff6666"|[[Cezii|Cs]] | width="3.125%" style="background-color:#ffdead"|[[Barii|Ba]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Lantanu|La]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Cerii|Ce]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prazeodiimu|Pr]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Neodiimu|Nd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prometii|Pm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Samarii|Sm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Jevroupii|Eu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Gadoliinii|Gd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Terbii|Tb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Disprouzii|Dy]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Hol'mii|Ho]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Erbii|Er]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Tulii|Tm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Itterbii|Yb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[L'utecii|Lu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Gafnii|Hf]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Tantal|Ta]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Vol'framu|W]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Renii|Re]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Osmii|Os]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Iridii|Ir]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Platinu|Pt]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Kuldu|Au]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Artugu|Hg]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Tallii|Tl]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Jygeitina|Pb]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Vismuttu|Bi]] | width="3.125%" style="background-color:#cccc99"|[[Polonii|Po]] | width="3.125%" style="background-color:#ffff99"|[[Astattu|At]] | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Radon|Rn]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Francii|Fr]] |style="background-color:#ffdead"|[[Radii|Ra]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Aktiinii|Ac]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Torii|Th]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Protaktinii|Pa]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Uranium|U]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Neptunii|Np]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Plutonii|Pu]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Americii|Am]] |style="background-color:#ff99cc"|[[K’urii|Cm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Berklii|Bk]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Kalifornii|Cf]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Einštenii|Es]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Fermii|Fm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Mendelevii|Md]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Nobelii|No]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Lourensii|Lr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutherfordium|Rf]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Dubnium|Db]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Seaborgium|Sg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Bohrium|Bh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hassium|Hs]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Meitnerium|Mt]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Darmstadtium|Ds]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Röntgenium|Rg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kopernikium|Cn]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Nihonium|Nh]] |style="background-color:#cccccc"|[[Flerovium|Fl]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Moskovium|Mc]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Livermorium|Lv]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Tennessin|Ts]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Oganesson|Og]] |- |} 93ffa08608m3ik0wbjg3sq7pg7ogx9i 49514 49513 2026-04-30T18:30:33Z Miro Tuomi 8600 49514 wikitext text/x-wiki {| class="navbox collapsible" |- ! colspan="32" style="padding:0 1em;" | [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] |- | width="3.125%" style="background-color:#a0ffa0"|[[Vezisuadu|H]] | width="3.125%" colspan="30" |&nbsp; | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Helium|He]] |- |style="background-color:#ff6666"|[[Litium|Li]] |style="background-color:#ffdead"|[[Berillium|Be]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccc99"|[[Borum|B]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Hiilisuadu|C]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Azot|N]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Happamehsuadu|O]] |style="background-color:#ffff99"|[[Ftor|F]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Neon|Ne]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Natrii|Na]] |style="background-color:#ffdead"|[[Magnii|Mg]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccccc" |[[Al'umiinii|Al]] |style="background-color:#cccc99" |[[Pii|Si]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Fosforu|P]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Rikki|S]] |style="background-color:#ffff99" |[[Hlor|Cl]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Argon|Ar]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Kalii|K]] |style="background-color:#ffdead"|[[Kal’cii|Ca]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Skandium|Sc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Titanium|Ti]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vanadium|V]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hrom|Cr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Manganum|Mn]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Raudu|Fe]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kobal’tu|Co]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Nikeli|Ni]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kupari|Cu]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cinku|Zn]] |style="background-color:#cccccc"|[[Gallium|Ga]] |style="background-color:#cccc99"|[[Germanium|Ge]] |style="background-color:#cccc99"|[[Misjakku|As]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Selen|Se]] |style="background-color:#ffff99"|[[Brom|Br]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Kriptounu|Kr]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Rubidii|Rb]] |style="background-color:#ffdead"|[[Stroncii|Sr]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Ittrii|Y]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cirkounii|Zr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Niobii|Nb]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Molibden|Mo]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Tehnecii|Tc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutenii|Ru]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rodii|Rh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Palladii|Pd]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hobju|Ag]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kadmii|Cd]] |style="background-color:#cccccc"|[[Indii (Aineh)|In]] |style="background-color:#cccccc"|[[Tina|Sn]] |style="background-color:#cccc99"|[[Sur'ma|Sb]] |style="background-color:#cccc99"|[[Tellur|Te]] |style="background-color:#ffff99"|[[Joudu|I]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Ksenon|Xe]] |- | width="3.125%" style="background-color:#ff6666"|[[Cezii|Cs]] | width="3.125%" style="background-color:#ffdead"|[[Barii|Ba]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Lantanu|La]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Cerii|Ce]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prazeodiimu|Pr]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Neodiimu|Nd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prometii|Pm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Samarii|Sm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Jevroupii|Eu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Gadoliinii|Gd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Terbii|Tb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Disprouzii|Dy]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Hol'mii|Ho]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Erbii|Er]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Tulii|Tm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Itterbii|Yb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[L'utecii|Lu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Gafnii|Hf]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Tantal|Ta]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Vol'framu|W]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Renii|Re]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Osmii|Os]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Iridii|Ir]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Platinu|Pt]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Kuldu|Au]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Artugu|Hg]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Tallii|Tl]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Jygeitina|Pb]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Vismuttu|Bi]] | width="3.125%" style="background-color:#cccc99"|[[Polonii|Po]] | width="3.125%" style="background-color:#ffff99"|[[Astattu|At]] | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Radon|Rn]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Francii|Fr]] |style="background-color:#ffdead"|[[Radii|Ra]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Aktiinii|Ac]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Torii|Th]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Protaktinii|Pa]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Uruanu|U]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Neptunii|Np]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Plutonii|Pu]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Americii|Am]] |style="background-color:#ff99cc"|[[K’urii|Cm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Berklii|Bk]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Kalifornii|Cf]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Einštenii|Es]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Fermii|Fm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Mendelevii|Md]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Nobelii|No]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Lourensii|Lr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutherfordium|Rf]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Dubnium|Db]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Seaborgium|Sg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Bohrium|Bh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hassium|Hs]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Meitnerium|Mt]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Darmstadtium|Ds]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Röntgenium|Rg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kopernikium|Cn]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Nihonium|Nh]] |style="background-color:#cccccc"|[[Flerovium|Fl]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Moskovium|Mc]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Livermorium|Lv]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Tennessin|Ts]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Oganesson|Og]] |- |} 3ggpcgtenflhilo5jnq1vx2wcfy0u53 0 16445 49427 2026-04-30T14:56:12Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: [[Failu:Periodista_taulukkuo.png|pienoiskuva|450x450px|Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys]] 49427 wikitext text/x-wiki [[Failu:Periodista_taulukkuo.png|pienoiskuva|450x450px|Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys]] fddiwkotte3arck2cggfoj9erhe9ex0 10 16446 49432 2026-04-30T15:33:00Z Miro Tuomi 8600 Miro Tuomi muutti sivun nimen [[Šablonu:Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys]] nimekse [[Šablonu:Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] 49432 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Šablonu:Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] 9udzv8xtv31vnhnvcom5ke8mfw9668f 10 16447 49520 2026-04-30T19:55:19Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Batería de Castillitos, Cartagena, España, 2022-07-16, DD 67-69 HDR-Edit.jpg 49520 wikitext text/x-wiki Batería de Castillitos, Cartagena, España, 2022-07-16, DD 67-69 HDR-Edit.jpg 0jas6m5916cjcaegue3jjeprr5rfuao 10 16448 49521 2026-04-30T19:59:31Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Die wichtigsten Klimafaktoren (ZDF, Terra X) 720p 50FPS.webm 49521 wikitext text/x-wiki Die wichtigsten Klimafaktoren (ZDF, Terra X) 720p 50FPS.webm 9kmof2m0qh4yfrc03f99dvsm91uwr7a 0 16449 49528 2026-05-01T09:59:30Z Miro Tuomi 8600 Miro Tuomi muutti sivun nimen [[36 kačondua Fujimägeh]] nimekse [[36 kačondua Fudžimägeh]] 49528 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[36 kačondua Fudžimägeh]] 4q6w3myolkez90lclcgrb3ldy9p8kz7 0 16450 49530 2026-05-01T11:35:28Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: {{Ristikanzu|Nimi=|kuva=[[File:Arthur Parfenčikov (15-02-2017).jpg|center|Arthur Parfenčikov (15-02-2017)]]|levevys=|Roindunimi=([[Ven'an kieli|ven]].) Артур Олегович Парфенчиков|Ammatti=[[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] piämies |Roinduaigu= 29 kylmykuudu 1964 (61 v.)|Roindukohtu=[[Petroskoi]], KSSNT|kanzalližus=Ven’a|}} 49530 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|Nimi=|kuva=[[File:Arthur Parfenčikov (15-02-2017).jpg|center|Arthur Parfenčikov (15-02-2017)]]|levevys=|Roindunimi=([[Ven'an kieli|ven]].) Артур Олегович Парфенчиков|Ammatti=[[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] piämies |Roinduaigu= 29 kylmykuudu 1964 (61 v.)|Roindukohtu=[[Petroskoi]], KSSNT|kanzalližus=Ven’a|}} qzmuizkt0euo5wwrzdm53frs47laq7g