Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.47.0-wmf.2 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 10 59 50024 49957 2026-05-15T02:44:25Z Fembriha 8650 50024 wikitext text/x-wiki {{#switch: {{{1}}} |name1 = Vezisuadu |symbol1 = H |link1 = Vezisuadu |mass1 = 1,0079 |electro1 = 1s¹ |name2 = Helium |symbol2 = He |link2 = Helium |mass2 = 4,0026 |electro2 = 1s² |name3 = Litium |symbol3 = Li |link3 = Litium |mass3 = 6,941 |electro3 = &#91;Не&#93;2s¹ |name4 = Berillium |symbol4 = Be |link4 = Berillium |mass4 = 9,012 |electro4 = 2s² |name5 = Borum |symbol5 = B |link5 = Borum |mass5 = 10,811 |electro5 = 2s²2p¹ |name6 = Hiilisuadu |symbol6 = C |link6 = Hiilisuadu |mass6 = 12,011 |electro6 = 2s²2p² |name7 = Azot |symbol7 = N |link7 = Azot |mass7 = 14,007 |electro7 = 2s²2p³ |name8 = Happamehsuadu |symbol8 = O |link8 = Happamehsuadu |mass8 = 15,999 |electro8 = 2s²2p⁴ |name9 = Ftor |symbol9 = F |link9 = Ftor |mass9 = 18,998 |electro9 = 2s²2p⁵ |name10 = Neon |symbol10 = Ne |link10 = Neon |mass10 = 20,179 |electro10 = 2s²2p⁶ |name11 = Natrii |symbol11 = Na |link11 = Natrii |mass11 = 22,989 |electro11 = &#91;Nе&#93;3s¹ |name12 = Magnii |symbol12 = Mg |link12 = Magnii |mass12 = 24,305 |electro12 = 3s² |name13 = Al’umiinii |symbol13 = Al |link13 = Al’umiinii |mass13 = 26,982 |electro13 = 3s²3p¹ |name14 = Pii |symbol14 = Si |link14 = Pii |mass14 = 28,086 |electro14 = 3s²3p² |name15 = Fosforu |symbol15 = P |link15 = Fosforu |mass15 = 30,974 |electro15 = 3s²3p³ |name16 = Rikki |symbol16 = S |link16 = Rikki |mass16 = 32,066 |electro16 = 3s²3p⁴ |name17 = Hlor |symbol17 = Cl |link17 = Hlor |mass17 = 35,452 |electro17 = 3s²3p⁵ |name18 = Argon |symbol18 = Ar |link18 = Argon |mass18 = 39,948 |electro18 = 3s²3p⁶ |name19 = Kalii |symbol19 = K |link19 = Kalii |mass19 = 39,098 |electro19 = &#91;Ar&#93;4s¹ |name20 = Kal’cii |symbol20 = Ca |link20 = Kal’cii |mass20 = 40,078 |electro20 = 4s² |name21 = Skandium |symbol21 = Sc |link21 = Skandium |mass21 = 44,956 |electro21 = 3d¹4s² |name22 = Titanium |symbol22 = Ti |link22 = Titanium |mass22 = 47,867 |electro22 = 3d²4s² |name23 = Vanadium |symbol23 = V |link23 = Vanadium |mass23 = 50,942 |electro23 = 3d³4s² |name24 = Hrom |symbol24 = Cr |link24 = Hrom |mass24 = 51,996 |electro24 = 3d⁵4s¹ |name25 = Manganum |symbol25 = Mn |link25 = Manganum |mass25 = 54,938 |electro25 = 3d⁵4s² |name26 = Raudu |symbol26 = Fe |link26 = Raudu |mass26 = 55,847 |electro26 = 3d⁶4s² |name2678 = &nbsp; |symbol2678 = <span style="font-size:50%; line-height:50%;">^**</span><span style="font-size:86%;">Fe,Co,Ni</span> |link2678 = #Переходные_элементы |mass2678 = |electro2678 = <div style="height:100%;">&nbsp;</div> |name27 = Kobal’tu |symbol27 = Co |link27 = Kobal’tu |mass27 = 58,933 |electro27 = 3d⁷4s² |name28 = Nikeli |symbol28 = Ni |link28 = Nikeli |mass28 = 58,693 |electro28 = 3d⁸4s² |name29 = Vaski |symbol29 = Cu |link29 = Vaski |mass29 = 63,546 |electro29 = 3d¹⁰4s¹ |name30 = Cinku |symbol30 = Zn |link30 = Cinku |mass30 = 65,39 |electro30 = 3d¹⁰4s² |name31 = Gallium |symbol31 = Ga |link31 = Gallium |mass31 = 69,723 |electro31 = 3d¹⁰4s²4p¹ |name32 = Germanium |symbol32 = Ge |link32 = Germanium |mass32 = 72,61 |electro32 = 3d¹⁰4s²4p² |name33 = Misjakku |symbol33 = As |link33 = Misjakku |mass33 = 74,921 |electro33 = 3d¹⁰4s²4p³ |name34 = Selen |symbol34 = Se |link34 = Selen |mass34 = 78,96 |electro34 = 3d¹⁰4s²4p⁴ |name35 = Brom |symbol35 = Br |link35 = Brom |mass35 = 79,904 |electro35 = 3d¹⁰4s²4p⁵ |name36 = Kriptounu |symbol36 = Kr |link36 = Kriptounu |mass36 = 83,80 |electro36 = 3d¹⁰4s²4p⁶ |name37 = Rubidii |symbol37 = Rb |link37 = Rubidii |mass37 = 85,467 |electro37 = &#91;Kr&#93;5s¹ |name38 = Stroncii |symbol38 = Sr |link38 = Stroncii |mass38 = 87,62 |electro38 = 5s² |name39 = Ittrii |symbol39 = Y |link39 = Ittrii |mass39 = 88,906 |electro39 = 4d¹5s² |name40 = Cirkounii |symbol40 = Zr |link40 = Cirkounii |mass40 = 91,224 |electro40 = 4d²5s² |name41 = Niobii |symbol41 = Nb |link41 = Niobii |mass41 = 92,906 |electro41 = 4d⁴5s¹ |name42 = Molibden |symbol42 = Mo |link42 = Molibden |mass42 = 95,94 |electro42 = 4d⁵5s¹ |name43 = Tehnecii |symbol43 = Tc |link43 = Tehnecii |mass43 = 97,907 |electro43 = 4d⁶5s¹ |name44 = Rutenii |symbol44 = Ru |link44 = Rutenii |mass44 = 101,07 |electro44 = 4d⁷5s¹ |name45 = Rodii |symbol45 = Rh |link45 = Rodii |mass45 = 102,906 |electro45 = 4d⁸5s¹ |name46 = Palladii |symbol46 = Pd |link46 = Palladii |mass46 = 106,42 |electro46 = 4d¹⁰ |name47 = Hobju |symbol47 = Ag |link47 = Hobju |mass47 = 107,868 |electro47 = 4d¹⁰5s¹ |name48 = Kadmii |symbol48 = Cd |link48 = Kadmii |mass48 = 112,411 |electro48 = 4d¹⁰5s² |name49 = Indii |symbol49 = In |link49 = Indii |mass49 = 114,818 |electro49 = 4d¹⁰5s²5p¹ |name50 = Tina |symbol50 = Sn |link50 = Tina |mass50 = 118,710 |electro50 = 4d¹⁰5s²5p² |name51 = Sur'ma |symbol51 = Sb |link51 = Sur'ma |mass51 = 121,76 |electro51 = 4d¹⁰5s²5p³ |name52 = Tellur |symbol52 = Te |link52 = Tellur |mass52 = 127,60 |electro52 = 4d¹⁰5s²5p⁴ |name53 = Joudu |symbol53 = I |link53 = Joudu |mass53 = 126,905 |electro53 = 4d¹⁰5s²5p⁵ |name54 = Ksenon |symbol54 = Xe |link54 = Ksenon |mass54 = 131,29 |electro54 = 4d¹⁰5s²5p⁶ |name55 = Cezii |symbol55 = Cs |link55 = Cezii |mass55 = 132,906 |electro55 = &#91;Xe&#93;6s¹ |name56 = Barii |symbol56 = Ba |link56 = Barii |mass56 = 137,327 |electro56 = 6s² |name57 = Lantanu |symbol57 = La |link57 = Lantanu |mass57 = 138,906 |electro57 = 5d¹6s² |name571 = Lantanu |symbol571 = La<span style="font-size:50%; line-height:50%;">^**</span> |link571 = Lantanu |mass571 = 138,906 |electro571 = 5d¹6s² |name58 = Cerii |symbol58 = Ce |link58 = Cerii |mass58 = 140,115 |electro58 = 4f¹5d¹6s² |name59 = Prazeodiimu |symbol59 = Pr |link59 = Prazeodiimu |mass59 = 140,908 |electro59 = 4f³6s² |name60 = Neodiimu |symbol60 = Nd |link60 = Neodiimu |mass60 = 144,24 |electro60 = 4f⁴6s² |name61 = Prometii |symbol61 = Pm |link61 = Prometii |mass61 = 144,913 |electro61 = 4f⁵6s² |name62 = Samarii |symbol62 = Sm |link62 = Samarii |mass62 = 150,36 |electro62 = 4f⁶6s² |name63 = Jevroupii |symbol63 = Eu |link63 = Jevroupii |mass63 = 151,965 |electro63 = 4f⁷6s² |name64 = Gadoliinii |symbol64 = Gd |link64 = Gadoliinii |mass64 = 157,25 |electro64 = 4f⁷5d¹6s² |name65 = Terbii |symbol65 = Tb |link65 = Terbii |mass65 = 158,925 |electro65 = 4f⁹6s² |name66 = Disprouzii |symbol66 = Dy |link66 = Disprouzii |mass66 = 162,50 |electro66 = 4f¹⁰6s² |name67 = Hol'mii |symbol67 = Ho |link67 = Hol'mii |mass67 = 164,93 |electro67 = 4f¹¹6s² |name68 = Erbii |symbol68 = Er |link68 = Erbii |mass68 = 167,26 |electro68 = 4f¹²6s² |name69 = Tulii |symbol69 = Tm |link69 = Tulii |mass69 = 168,934 |electro69 = 4f¹³6s² |name70 = Itterbii |symbol70 = Yb |link70 = Itterbii |mass70 = 173,04 |electro70 = 4f¹⁴6s² |name71 = L'utecii |symbol71 = Lu |link71 = L'utecii |mass71 = 174,967 |electro71 = 4f¹⁴5d¹6s² |name72 = Gafnii |symbol72 = Hf |link72 = Gafnii |mass72 = 178,49 |electro72 = 4f¹⁴5d²6s² |name73 = Tantal |symbol73 = Ta |link73 = Tantal |mass73 = 180,948 |electro73 = 4f¹⁴5d³6s² |name74 = Vol'framu |symbol74 = W |link74 = Vol'framu |mass74 = 183,84 |electro74 = 4f¹⁴5d⁴6s² |name75 = Renii |symbol75 = Re |link75 = Renii |mass75 = 186,207 |electro75 = 4f¹⁴5d⁵6s² |name76 = Osmii |symbol76 = Os |link76 = Osmii |mass76 = 190,23 |electro76 = 4f¹⁴5d⁶6s² |name77 = Iridii |symbol77 = Ir |link77 = Iridii |mass77 = 192,22 |electro77 = 4f¹⁴5d⁷6s² |name78 = Platinu |symbol78 = Pt |link78 = Platinu |mass78 = 195,08 |electro78 = 4f¹⁴5d⁹6s¹ |name79 = Kuldu |symbol79 = Au |link79 = Kuldu |mass79 = 196,967 |electro79 = 4f¹⁴5d¹⁰6s¹ |name80 = Artugu |symbol80 = Hg |link80 = Artugu |mass80 = 200,59 |electro80 = 4f¹⁴5d¹⁰6s² |name81 = Tallii |symbol81 = Tl |link81 = Tallii |mass81 = 204,383 |electro81 = 4f¹⁴5d¹⁰6s²6p¹ |name82 = Tina |symbol82 = Pb |link82 = Tina |mass82 = 207,2 |electro82 = 4f¹⁴5d¹⁰6s²6p² |name83 = Vismuttu |symbol83 = Bi |link83 = Vismuttu |mass83 = 208,980 |electro83 = 4f¹⁴5d¹⁰6s²6p³ |name84 = Polonii |symbol84 = Po |link84 = Polonii |mass84 = (209) |electro84 = 4f¹⁴5d¹⁰6s²6p⁴ |name85 = Astattu |symbol85 = At |link85 = Astattu |mass85 = (210) |electro85 = 4f¹⁴5d¹⁰6s²6p⁵ |name86 = Radon |symbol86 = Rn |link86 = Radon |mass86 = (222) |electro86 = 4f¹⁴5d¹⁰6s²6p⁶ |name87 = Francii |symbol87 = Fr |link87 = Francii (aineh) |mass87 = (223) |electro87 = &#91;Rn&#93;7s¹ |name88 = Radii |symbol88 = Ra |link88 = Radii |mass88 = (226) |electro88 = 7s² |name89 = Aktiinii |symbol89 = Ac |link89 = Aktiinii |mass89 = 227,028 |electro89 = 6d¹7s² |name90 = Torii |symbol90 = Th |link90 = Torii |mass90 = 232,038 |electro90 = 6d²7s² |name91 = Protaktinii |symbol91 = Pa |link91 = Protaktinii |mass91 = 231,036 |electro91 = 5f²6d¹7s² |name92 = Uruanu |symbol92 = U |link92 = Uruanu (aineh) |mass92 = 238,029 |electro92 = 5f³6d¹7s² |name93 = Neptunii |symbol93 = Np |link93 = Neptunii |mass93 = 237,048 |electro93 = 5f⁴6d¹7s² |name94 = Plutonii |symbol94 = Pu |link94 = Plutonii |mass94 = 244,064 |electro94 = 5f⁶7s² |name95 = Americii |symbol95 = Am |link95 = Americii |mass95 = 243,061 |electro95 = 5f⁷7s² |name96 = K’urii |symbol96 = Cm |link96 = K’urii |mass96 = 247,07 |electro96 = 5f⁷6d¹7s² |name97 = Berklii |symbol97 = Bk |link97 = Berklii |mass97 = 247,07 |electro97 = 5f⁹7s² |name98 = Kalifornii |symbol98 = Cf |link98 = Kalifornii |mass98 = 251,08 |electro98 = 5f¹⁰7s² |name99 = Einštenii |symbol99 = Es |link99 = Einštenii |mass99 = 252,083 |electro99 = 5f¹¹7s² |name100 = Fermii |symbol100 = Fm |link100 = Fermii |mass100 = 257,095 |electro100 = 5f¹²7s² |name101 = Mendelevii |symbol101 = Md |link101 = Mendelevii |mass101 = 258,1 |electro101 = 5f¹³7s² |name102 = Nobelii |symbol102 = No |link102 = Nobelii |mass102 = 259,1 |electro102 = 5f¹⁴7s² |name103 = Lourensii |symbol103 = Lr |link103 = Lourensii |mass103 = 262,11 |electro103 = 5f¹⁴6d¹7s² |name104 = Rutherfordium |symbol104 = Rf |link104 = Rutherfordium |mass104 = 261 |electro104 = 5f¹⁴6d²7s² |name105 = Dubnium |symbol105 = Db |link105 = Dubnium |mass105 = (268) |electro105 = 5f¹⁴6d³7s² |name106 = Seaborgium |symbol106 = Sg |link106 = Seaborgium |mass106 = (271) |electro106 = 5f¹⁴6d⁴7s² |name107 = Bohrium |symbol107 = Bh |link107 = Bohrium |mass107 = (267) |electro107 = 5f¹⁴6d⁵7s² |name108 = Hassium |symbol108 = Hs |link108 = Hassium |mass108 = (269) |electro108 = 5f¹⁴6d⁶7s² |name109 = Meitnerium |symbol109 = Mt |link109 = Meitnerium |mass109 = (276) |electro109 = 5f¹⁴6d⁷7s² |name110 = Darmstadtium |symbol110 = Ds |link110 = Darmstadtium |mass110 = (281) |electro110 = 5f¹⁴6d⁹7s¹ |name111 = Röntgenium |symbol111 = Rg |link111 = Röntgenium |mass111 = (281) |electro111 = 5f¹⁴6d¹⁰7s¹ |name112 = Kopernikium |symbol112 = Cn |link112 = Kopernikium |mass112 = 285 |electro112 = 5f¹⁴6d¹⁰7s² |name113 = Nihonium |symbol113 = Nh |link113 = Nihonium |mass113 = (284) |electro113 = 5f¹⁴6d¹⁰7s²7p¹ |name114 = Flerovium |symbol114 = Fl |link114 = Flerovium |mass114 = (289) |electro114 = 5f¹⁴6d¹⁰7s²7p² |name115 = Moskovium |symbol115 = Mc |link115 = Moskovium |mass115 = (288) |electro115 = 5f¹⁴6d¹⁰7s²7p³ |name116 = Livermorium |symbol116 = Lv |link116 = Livermorium |mass116 = (293) |electro116 = 5f¹⁴6d¹⁰7s²7p⁴ |name117 = Tennessin |symbol117 = Ts |link117 = Tennessin |mass117 = (294) |electro117 = 5f¹⁴6d¹⁰7s²7p⁵ |name118 = Oganesson |symbol118 = Og |link118 = Oganesson |mass118 = (294) |electro118 = 5f¹⁴6d¹⁰7s²7p⁶ |name119 = Ununennium |symbol119 = Uue |link119 = Ununennium |mass119 = (316) |electro119 = &#91;Uuo&#93;8s¹ |name120 = Unbilinium |symbol120 = Ubn |link120 = Unbilinium |mass120 = (320) |electro120 = &#91;Uuo&#93;8s² |name121 = Unbiunium |symbol121 = Ubu |link121 = Unbiunium |mass121 = — |electro121 = &#91;Uuo&#93;5g¹ 8s² |name122 = Унбибий |symbol122 = Ubb |link122 = Унбибий |mass122 = — |electro122 = &#91;Uuo&#93;5g² 8s² |name123 = Unubibium |symbol123 = Ubt |link123 = Unubibium |mass123 = — |electro123 = &#91;Uuo&#93;5g³ 8s² |name124 = Unbikvadium |symbol124 = Ubq |link124 = Unbikvadium |mass124 = — |electro124 = &#91;Uuo&#93;5g⁴ 8s² |name125 = Unbipentium |symbol125 = Ubp |link125 = Unbipentium |mass125 = — |electro125 = &#91;Uuo&#93;5g⁵ 8s² |name126 = Unbiheksium |symbol126 = Ubh |link126 = Unbiheksium |mass126 = — |electro126 = &#91;Uuo&#93;5g⁶ 8s² }}<noinclude> <source lang="html4strict"> |name = |symbol = |link = |mass = |electro =  </source> </noinclude> g24cfaa5vgfrxo5n2pafuwfw3f88108 0 5003 50021 28227 2026-05-15T02:15:57Z Fembriha 8650 50021 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Copernicus.jpg|thumb|300px|alt=Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikus]] '''Nikolaus Kopernikus''' ([[Puolan kieli|puol.]] ''Mikołaj Kopernik'', {{K-de|Niklas Koppernigk}}, {{K-la|Nicolaus Copernicus}}; [[19. tuhukuudu]] [[1473]], [[Toruń]] - [[24. oraskuudu]] [[1543]], [[Frombork]]) oli pol’šalaine tiähtientiijustelii, matemuatiekku, konehmuasteri, ekonomistu. Händy tundietah heliokeskizen muailmankuvan kirjuttajannu, kudai rodih enzimäzen tiedorevolutsien allunnu. == Rodivundu == Kopernikus rodivui kauppumiehien pereheh Torun’as da aijoi jäi orboikse. Händy kazvatti diädö muaman puoles. Paiči Nikolausua, perehes oli vie kolme lastu. Vie tässäh kiistelläh tutkijan kanzas. Kopernikuksen muamah oli nemsu, tuatan kanzua ei tietä. Tietois on vaiku se, ku häi oli rodivunnuh [[Kraków|Krakówah]]. Kopernikushäi kirjutti [[Latinan kieli|latina]]kse libo [[Germuanien kieli|germuaniekse]], ni yhty hänen kirjutettuu dokumentua pol’šakse ei löytty. == Opastundu == Vuvvennu 1491 Kopernikus piäzi opastumah [[Krakówan yliopisto]]h, kus opastui rakkahal matemuatiekkua, liečetieduo da jumalansanua, yhtelläh enimälleh händy kiinnosti tiähtientiedo. Yliopiston loppiettuu häi ei suannuh nimittumua tiedoarvonimie, sendäh perehes piätettih, ku häi jatkau jumalansanan opastundua. Vuvvennu 1497 Kopernikus ajoi [[Itualii|Itualieh]] da piäzi opastumah [[Bolognan yliopisto]]h. Sie paiči jumalansanua, oigevustieduo da muinaskielii, hänel oli mahto tutkie tiähtientieduo. Vuvvennu 1500 häi lähti iäre yliopistospäi, muga ei ni suannuh diplomua da ajoi [[Riimu|Riimah]]. Sit ajoi [[Padovan yliopisto]]h, kus jatkoi liečetiijon opastundua. Vuvvennu 1503 häi loppi opastundan, sai diploman da kanonizen oigevuon douhturin arvonimen. == Tiedoruado == Jo 1500 vuozien aigah uuzi tiähtien sistiemu selgieh oli mieles tutkijal. Häi rubei kirjuttamah kniigua, kudamas uudeh luaduh sellitti muailmua. Tutkijan piälimäine ruado oli Taivahallizien objektoin liikundastutkimus, kudamua häi kirjutti läs 40 vuottu. Se oli painettu [[Nürnberg]]as vuvvennu 1543. == Muudu ruaduo == Kopernikus paiči tutkimuksii ruadoi muudugi ruaduo. Hänen projektan mugah Pol’šas otettih käyttöh uuzi raududengoin sistiemu, Frombork-linnas häi rakendi hydromašinan, kudai andoi vetty kaikkih kodiloih. Liäkärinny olles häi vuvvennu 1519 oli kulgijan ruttotavvin vastustamizen ruadolois. == Kuolendu == Kopernikus kuoli 24. oraskuudu 1543 vuvvel 70 vuvven ijäs insultah. [[Kategourii:Tiedo|K]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|K]] k30zlsax63eh8w4f2h6uab6t0as1dif 50049 50021 2026-05-15T09:41:46Z Onegaborg 144 В карельском алфавите нет букв ń ó w. Давайте уважать его, а не ссылаться на традиции, принятые в других странах. 50049 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Copernicus.jpg|thumb|300px|alt=Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikus]] '''Nikolaus Kopernikus''' ([[Puolan kieli|puol.]] ''Mikołaj Kopernik'', {{K-de|Niklas Koppernigk}}, {{K-la|Nicolaus Copernicus}}; [[19. tuhukuudu]] [[1473]], [[Torun']] - [[24. oraskuudu]] [[1543]], [[Frombork]]) oli pol’šalaine tiähtientiijustelii, matemuatiekku, konehmuasteri, ekonomistu. Händy tundietah heliokeskizen muailmankuvan kirjuttajannu, kudai rodih enzimäzen tiedorevolutsien allunnu. == Rodivundu == Kopernikus rodivui kauppumiehien pereheh Torun’as da aijoi jäi orboikse. Händy kazvatti diädö muaman puoles. Paiči Nikolausua, perehes oli vie kolme lastu. Vie tässäh kiistelläh tutkijan kanzas. Kopernikuksen muamah oli nemsu, tuatan kanzua ei tietä. Tietois on vaiku se, ku häi oli rodivunnuh [[Krakov|Krakovah]]. Kopernikushäi kirjutti [[Latinan kieli|latina]]kse libo [[Germuanien kieli|germuaniekse]], ni yhty hänen kirjutettuu dokumentua pol’šakse ei löytty. == Opastundu == Vuvvennu 1491 Kopernikus piäzi opastumah [[Krakovan yliopisto]]h, kus opastui rakkahal matemuatiekkua, liečetieduo da jumalansanua, yhtelläh enimälleh händy kiinnosti tiähtientiedo. Yliopiston loppiettuu häi ei suannuh nimittumua tiedoarvonimie, sendäh perehes piätettih, ku häi jatkau jumalansanan opastundua. Vuvvennu 1497 Kopernikus ajoi [[Itualii|Itualieh]] da piäzi opastumah [[Bolognan yliopisto]]h. Sie paiči jumalansanua, oigevustieduo da muinaskielii, hänel oli mahto tutkie tiähtientieduo. Vuvvennu 1500 häi lähti iäre yliopistospäi, muga ei ni suannuh diplomua da ajoi [[Riimu|Riimah]]. Sit ajoi [[Padovan yliopisto]]h, kus jatkoi liečetiijon opastundua. Vuvvennu 1503 häi loppi opastundan, sai diploman da kanonizen oigevuon douhturin arvonimen. == Tiedoruado == Jo 1500 vuozien aigah uuzi tiähtien sistiemu selgieh oli mieles tutkijal. Häi rubei kirjuttamah kniigua, kudamas uudeh luaduh sellitti muailmua. Tutkijan piälimäine ruado oli Taivahallizien objektoin liikundastutkimus, kudamua häi kirjutti läs 40 vuottu. Se oli painettu [[Nürnberg]]as vuvvennu 1543. == Muudu ruaduo == Kopernikus paiči tutkimuksii ruadoi muudugi ruaduo. Hänen projektan mugah Pol’šas otettih käyttöh uuzi raududengoin sistiemu, Frombork-linnas häi rakendi hydromašinan, kudai andoi vetty kaikkih kodiloih. Liäkärinny olles häi vuvvennu 1519 oli kulgijan ruttotavvin vastustamizen ruadolois. == Kuolendu == Kopernikus kuoli 24. oraskuudu 1543 vuvvel 70 vuvven ijäs insultah. [[Kategourii:Tiedo|K]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|K]] 27a8lqxkh33am6erbr49nme2rairhzp 0 13616 50006 43960 2026-05-15T00:52:30Z Fembriha 8650 50006 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Elsa Jean''' ({{lang-en|Elsa Jean}}) on [[Yhtysvallat|amerikkalaine]] porno-ozuttelii da fotomodeli. p5343a1b3n7fncne956214feb19q641 50007 50006 2026-05-15T00:53:35Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[El'za Džin]] nimekse [[Elsa Jean]] 50006 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Elsa Jean''' ({{lang-en|Elsa Jean}}) on [[Yhtysvallat|amerikkalaine]] porno-ozuttelii da fotomodeli. p5343a1b3n7fncne956214feb19q641 10 16444 49998 49514 2026-05-14T21:32:49Z Fembriha 8650 49998 wikitext text/x-wiki {| class="navbox collapsible" |- ! colspan="32" style="padding:0 1em;" | [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] |- | width="3.125%" style="background-color:#a0ffa0"|[[Vezisuadu|H]] | width="3.125%" colspan="30" |&nbsp; | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Helium|He]] |- |style="background-color:#ff6666"|[[Litium|Li]] |style="background-color:#ffdead"|[[Berillium|Be]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccc99"|[[Borum|B]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Hiilisuadu|C]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Azot|N]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Happamehsuadu|O]] |style="background-color:#ffff99"|[[Ftor|F]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Neon|Ne]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Natrii|Na]] |style="background-color:#ffdead"|[[Magnii|Mg]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccccc" |[[Al'umiinii|Al]] |style="background-color:#cccc99" |[[Pii|Si]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Fosforu|P]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Rikki|S]] |style="background-color:#ffff99" |[[Hlor|Cl]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Argon|Ar]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Kalii|K]] |style="background-color:#ffdead"|[[Kal’cii|Ca]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Skandium|Sc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Titanium|Ti]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vanadium|V]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hrom|Cr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Manganum|Mn]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Raudu|Fe]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kobal’tu|Co]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Nikeli|Ni]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kupari|Cu]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cinku|Zn]] |style="background-color:#cccccc"|[[Gallium|Ga]] |style="background-color:#cccc99"|[[Germanium|Ge]] |style="background-color:#cccc99"|[[Misjakku|As]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Selen|Se]] |style="background-color:#ffff99"|[[Brom|Br]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Kriptounu|Kr]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Rubidii|Rb]] |style="background-color:#ffdead"|[[Stroncii|Sr]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Ittrii|Y]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cirkounii|Zr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Niobii|Nb]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Molibden|Mo]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Tehnecii|Tc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutenii|Ru]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rodii|Rh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Palladii|Pd]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hobju|Ag]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kadmii|Cd]] |style="background-color:#cccccc"|[[Indii (Aineh)|In]] |style="background-color:#cccccc"|[[Tina|Sn]] |style="background-color:#cccc99"|[[Sur'ma|Sb]] |style="background-color:#cccc99"|[[Tellur|Te]] |style="background-color:#ffff99"|[[Joudu|I]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Ksenon|Xe]] |- | width="3.125%" style="background-color:#ff6666"|[[Cezii|Cs]] | width="3.125%" style="background-color:#ffdead"|[[Barii|Ba]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Lantanu|La]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Cerii|Ce]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prazeodiimu|Pr]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Neodiimu|Nd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prometii|Pm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Samarii|Sm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Jevroupii|Eu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Gadoliinii|Gd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Terbii|Tb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Disprouzii|Dy]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Hol'mii|Ho]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Erbii|Er]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Tulii|Tm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Itterbii|Yb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[L'utecii|Lu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Gafnii|Hf]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Tantal|Ta]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Vol'framu|W]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Renii|Re]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Osmii|Os]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Iridii|Ir]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Platinu|Pt]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Kuldu|Au]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Artugu|Hg]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Tallii|Tl]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Jygeitina|Pb]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Vismuttu|Bi]] | width="3.125%" style="background-color:#cccc99"|[[Polonii|Po]] | width="3.125%" style="background-color:#ffff99"|[[Astattu|At]] | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Radon|Rn]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Francii|Fr]] |style="background-color:#ffdead"|[[Radii|Ra]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Aktiinii|Ac]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Torii|Th]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Protaktinii|Pa]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Uruanu|U]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Neptunii|Np]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Plutonii|Pu]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Americii|Am]] |style="background-color:#ff99cc"|[[K’urii|Cm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Berklii|Bk]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Kalifornii|Cf]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Einštenii|Es]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Fermii|Fm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Mendelevii|Md]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Nobelii|No]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Lourensii|Lr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutherfordium|Rf]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Dubnium|Db]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Seaborgium|Sg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Bohrium|Bh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hassium|Hs]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Meitnerium|Mt]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Darmstadtium|Ds]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Röntgenium|Rg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kopernikium|Cn]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Nihonium|Nh]] |style="background-color:#cccccc"|[[Flerovium|Fl]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Moskovium|Mc]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Livermorium|Lv]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Tennessin|Ts]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Oganesson|Og]] |- | colspan="33" | {| border="2" align="center" style="border-collapse:collapse; font-size: smaller; width:100%" rules="all" cellpadding="1" | style="background-color:#ff6666" width="10%" |[[Alkalimetallat]] | style="background-color:#ffdead" width="10%" |[[Mua-alkalimetallat]] | style="background-color:#ffbfff" width="10%" |[[Lantanoidad]] | style="background-color:#ff99cc" width="10%" |[[Aktinoidad]] | style="background-color:#ffc0c0" width="10%" |[[Siirdymymetallat]] | style="background-color:#cccccc" width="10%" |[[Muut metallat]] | style="background-color:#cccc99" width="10%" |[[Puolimetallat]] | style="background-color:#a0ffa0" width="10%" |[[Muut ebämetallat]] | style="background-color:#ffff99" width="10%" |[[Halogeenat]] | style="background-color:#c0ffff" width="10%" |[[Jaloguazut]] |} ps1j6iv8vpli39ixopbzxsjzwkhjna8 49999 49998 2026-05-14T21:49:21Z Fembriha 8650 49999 wikitext text/x-wiki {| class="navbox collapsible" |- ! colspan="32" style="padding:0 1em;" | [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu]] |- | width="3.125%" style="background-color:#a0ffa0"|[[Vezisuadu|H]] | width="3.125%" colspan="30" |&nbsp; | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Helium|He]] |- |style="background-color:#ff6666"|[[Litium|Li]] |style="background-color:#ffdead"|[[Berillium|Be]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccc99"|[[Borum|B]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Hiilisuadu|C]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Azot|N]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Happamehsuadu|O]] |style="background-color:#ffff99"|[[Ftor|F]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Neon|Ne]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Natrii|Na]] |style="background-color:#ffdead"|[[Magnii|Mg]] | colspan="24" |&nbsp; |style="background-color:#cccccc" |[[Al'umiinii|Al]] |style="background-color:#cccc99" |[[Pii|Si]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Fosforu|P]] |style="background-color:#a0ffa0" |[[Rikki|S]] |style="background-color:#ffff99" |[[Hlor|Cl]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Argon|Ar]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Kalii|K]] |style="background-color:#ffdead"|[[Kal’cii|Ca]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Skandium|Sc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Titanium|Ti]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Vanadium|V]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hrom|Cr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Manganum|Mn]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Raudu|Fe]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kobal’tu|Co]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Nikeli|Ni]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kupari|Cu]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cinku|Zn]] |style="background-color:#cccccc"|[[Gallium|Ga]] |style="background-color:#cccc99"|[[Germanium|Ge]] |style="background-color:#cccc99"|[[Misjakku|As]] |style="background-color:#a0ffa0"|[[Selen|Se]] |style="background-color:#ffff99"|[[Brom|Br]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Kriptounu|Kr]] |- | style="background-color:#ff6666"|[[Rubidii|Rb]] |style="background-color:#ffdead"|[[Stroncii|Sr]] |colspan="14" |&nbsp; |style="background-color:#ffc0c0"|[[Ittrii|Y]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Cirkounii|Zr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Niobii|Nb]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Molibden|Mo]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Tehnecii|Tc]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutenii|Ru]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rodii|Rh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Palladii|Pd]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hobju|Ag]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kadmii|Cd]] |style="background-color:#cccccc"|[[Indii (Aineh)|In]] |style="background-color:#cccccc"|[[Tina|Sn]] |style="background-color:#cccc99"|[[Sur'ma|Sb]] |style="background-color:#cccc99"|[[Tellur|Te]] |style="background-color:#ffff99"|[[Joudu|I]] |style="background-color:#c0ffff"|[[Ksenon|Xe]] |- | width="3.125%" style="background-color:#ff6666"|[[Cezii|Cs]] | width="3.125%" style="background-color:#ffdead"|[[Barii|Ba]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Lantanu|La]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Cerii|Ce]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prazeodiimu|Pr]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Neodiimu|Nd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Prometii|Pm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Samarii|Sm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Jevroupii|Eu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Gadoliinii|Gd]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Terbii|Tb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Disprouzii|Dy]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Hol'mii|Ho]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Erbii|Er]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Tulii|Tm]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[Itterbii|Yb]] | width="3.125%" style="background-color:#ffbfff"|[[L'utecii|Lu]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Gafnii|Hf]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Tantal|Ta]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Vol'framu|W]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Renii|Re]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Osmii|Os]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Iridii|Ir]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Platinu|Pt]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Kuldu|Au]] | width="3.125%" style="background-color:#ffc0c0"|[[Artugu|Hg]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Tallii|Tl]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Jygeitina|Pb]] | width="3.125%" style="background-color:#cccccc"|[[Vismuttu|Bi]] | width="3.125%" style="background-color:#cccc99"|[[Polonii|Po]] | width="3.125%" style="background-color:#ffff99"|[[Astattu|At]] | width="3.125%" style="background-color:#c0ffff"|[[Radon|Rn]] |- |style="background-color:#ff6666" |[[Francii|Fr]] |style="background-color:#ffdead"|[[Radii|Ra]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Aktiinii|Ac]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Torii|Th]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Protaktinii|Pa]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Uruanu|U]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Neptunii|Np]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Plutonii|Pu]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Americii|Am]] |style="background-color:#ff99cc"|[[K’urii|Cm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Berklii|Bk]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Kalifornii|Cf]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Einštenii|Es]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Fermii|Fm]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Mendelevii|Md]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Nobelii|No]] |style="background-color:#ff99cc"|[[Lourensii|Lr]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Rutherfordium|Rf]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Dubnium|Db]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Seaborgium|Sg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Bohrium|Bh]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Hassium|Hs]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Meitnerium|Mt]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Darmstadtium|Ds]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Röntgenium|Rg]] |style="background-color:#ffc0c0"|[[Kopernikium|Cn]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Nihonium|Nh]] |style="background-color:#cccccc"|[[Flerovium|Fl]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Moskovium|Mc]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Livermorium|Lv]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Tennessin|Ts]] |style="background-color:#f0f0f0"|[[Oganesson|Og]] |- | colspan="33" | {| border="2" align="center" style="border-collapse:collapse; font-size: smaller; width:100%" rules="all" cellpadding="1" | style="background-color:#ff6666" width="10%" |[[Alkalimetallat]] | style="background-color:#ffdead" width="10%" |[[Mua-alkalimetallat]] | style="background-color:#ffbfff" width="10%" |[[Lantanoidad]] | style="background-color:#ff99cc" width="10%" |[[Aktinoidad]] | style="background-color:#ffc0c0" width="10%" |[[Siirdymymetallat]] | style="background-color:#cccccc" width="10%" |[[Muut metallat]] | style="background-color:#cccc99" width="10%" |[[Puolimetallat]] | style="background-color:#a0ffa0" width="10%" |[[Muut ebämetallat]] | style="background-color:#ffff99" width="10%" |[[Halogeenat]] | style="background-color:#c0ffff" width="10%" |[[Jaloguazut]] |} 1bnwu7gs1yoj2qll24dufyqkg4im007 0 16537 50000 49972 2026-05-15T00:31:58Z Fembriha 8650 50000 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=104 |fontsize=100% }} '''Rutherfordium''' ({{K-la|Rutherfordium}}) on alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 104, kirjutusmerki on '''Rf'''. Se on ylen radioaktiivine keinotegozesti syntetiiryitty alguaineh; stabiiliman tundietun izotoupan (Rutherfordium-267) puolihajuomisaigu on läs 1,3 čuassuu. Tädä alguainehtu ei voija käyttiä nikui da on tiettävy sih näh vähän. Rutherfordium on enzimäine transaktinoiduailguaineh da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu hafnium. Periodallizen sisteeman 104. alguaineh syntetiiryittih enzikerran vuonnu 1964 [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]]. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] tcd4vboc90z2gys5afeqq3bjr4rikru 50037 50000 2026-05-15T04:28:23Z Fembriha 8650 50037 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=104 |fontsize=100% }} '''Rutherfordium''' ({{K-la|Rutherfordium}}) on alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 104, kirjutusmerki on '''Rf'''. Se on ylen radioaktiivine keinotegozesti syntetiiryitty alguaineh; stabiiliman tundietun izotoupan (Rutherfordium-267) puolihajuomisaigu on läs 1,3 čuassuu. Tädä alguainehtu ei voija käyttiä nikui da on tiettävy sih näh vähän. Rutherfordium on enzimäine transaktinoiduailguaineh da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu hafnium. ==Histourii== [[File:Ernest Rutherford LOC.jpg|thumb|Ernest Rutherford]] 104. alguaineh syntetiiryittih enzikerran vuonnu 1964 [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]]. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti rutherfordiumakse [[Yhtistynnyh kuningaskundu|brittilazen]] fyyzikon [[Ernest Rutherford]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] 3i311tz9bnqrvnjlwbfplpi4fzwlzps 50038 50037 2026-05-15T04:28:52Z Fembriha 8650 50038 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=104 |fontsize=100% }} '''Rutherfordium''' ({{K-la|Rutherfordium}}) on alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 104, kirjutusmerki on '''Rf'''. Se on ylen radioaktiivine keinotegozesti syntetiiryitty alguaineh; stabiiliman tundietun izotoupan (Rutherfordium-267) puolihajuomisaigu on läs 1,3 čuassuu. Tädä alguainehtu ei voija käyttiä nikui da on tiettävy sih näh vähän. Rutherfordium on enzimäine transaktinoiduailguaineh da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu hafnium. ==Histourii== [[File:Ernest Rutherford LOC.jpg|thumb|Ernest Rutherford]] 104. alguaineh syntetiiryittih enzikerran vuonnu 1964 [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]]. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti rutherfordiumakse [[Yhtistynnyh kuningaskundu|britannielazen]] fyyzikon [[Ernest Rutherford]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] fm8m72l8aqf7vqvgl0sx7mrorjwl5qx 0 16538 50036 49976 2026-05-15T04:25:29Z Fembriha 8650 50036 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=105 |fontsize=100% }} '''Dubnium''' ({{K-la|Dubnium}}) on on alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 105, kirjutusmerki on '''Db'''. Se on ylen radioaktiivine keinotegozesti syntetiiryitty alguaineh; stabiiliman tundietun izotoupan (Dubnium-268, '''²⁶⁸Db''') puolihajuomisaigu on läs 16 čuassuu. ==Histourii== Enzikerran syntetiiryittih periodallizen sisteeman 105. alguainehen vuonnu 1965 iččenäzesti [[Georgii Fl'orov]]an joukko bombituksen ²⁴³Am-ydimii ²²Ne-ionoil [[Dubna]]s da joukko [[Berkeley]]s reaksiel ²⁴⁹Cf+¹⁵Ne→²⁴⁰Db+4n. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti moskoviumakse Dubnan mugah, kudamas on [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu]]. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] 50obuwqsvsjxtpk425sfclqvue00s8q 50040 50036 2026-05-15T04:29:26Z Fembriha 8650 50040 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=105 |fontsize=100% }} '''Dubnium''' ({{K-la|Dubnium}}) on on alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 105, kirjutusmerki on '''Db'''. Se on ylen radioaktiivine keinotegozesti syntetiiryitty alguaineh; stabiiliman tundietun izotoupan (Dubnium-268, '''²⁶⁸Db''') puolihajuomisaigu on läs 16 čuassuu. ==Histourii== Enzikerran syntetiiryittih periodallizen sisteeman 105. alguainehen vuonnu 1965 iččenäzesti [[Georgii Fl'orov]]an joukko bombituksen ²⁴³Am-ydimii ²²Ne-ionoil [[Dubna]]s da joukko [[Berkeley]]s reaksiel ²⁴⁹Cf+¹⁵Ne→²⁴⁰Db+4n. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti dubniumakse Dubnan mugah, kudamas on [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu]]. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] dbamgagcomv2hbwjum0kft5d26w01pl 0 16539 49988 49980 2026-05-14T12:54:56Z Fembriha 8650 49988 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=106 |fontsize=100% }} '''Seaborgium''' ({{K-la|Seaborgium}}) on transaktinoidualguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 106, kirjutusmerki on '''Sg'''. Tundiettih aijembah nimel eka-volframium da väliaigazel nimel unnilheksium kurjutusmerkinke Unh. Lyhytigäine radioaktiivine alguaineh. Enimiten pitkyigäzen seaborgiuman izotoupan (Seaborgium-269, '''²⁶⁹Sg''') puolihajuomisaigu on läs 13 minuuttua. Suahah seaborgiumua keinotegozesti [[Ydinfuuzii|ydinfuuzien]] avul. ==Histourii== [[File:Glenn Seaborg - 1964.jpg|thumb|Glenn Theodore Seaborg]] Lövvettih [[Lawrencen kanzallislaboratourii|Lawrencen kanzallislaboratouries]] [[Californian yliopisto]]s [[Berkeley]]s reaksien ²⁴⁹Cf+¹⁸O→²⁶³Sg+4n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti seaborgiumakse amerikkalazen fyyzikon [[Glenn Theodore Seaborg|Glenn Seaborgan]] kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|S]] [[Kategourii:Aineh|S]] bdtpk7kds0un7t0dj013c8s51dnls7m 50010 49988 2026-05-15T01:24:08Z Fembriha 8650 50010 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=106 |fontsize=100% }} '''Seaborgium''' ({{K-la|Seaborgium}}) on transaktinoidualguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 106, kirjutusmerki on '''Sg'''. Tundiettih aijembah nimel eka-volframium da väliaigazel nimel unnilheksium (Unh). Lyhytigäine radioaktiivine alguaineh. Enimiten pitkyigäzen seaborgiuman izotoupan (Seaborgium-269, '''²⁶⁹Sg''') puolihajuomisaigu on läs 13 minuuttua. Suahah seaborgiumua keinotegozesti [[Ydinfuuzii|ydinfuuzien]] avul. ==Histourii== [[File:Glenn Seaborg - 1964.jpg|thumb|Glenn Theodore Seaborg]] Lövvettih [[Lawrencen kanzallislaboratourii|Lawrencen kanzallislaboratouries]] [[Californian yliopisto]]s [[Berkeley]]s reaksien ²⁴⁹Cf+¹⁸O→²⁶³Sg+4n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti seaborgiumakse amerikkalazen fyyzikon [[Glenn Theodore Seaborg|Glenn Seaborgan]] kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|S]] [[Kategourii:Aineh|S]] o1lsddnk1lg10nzxo05mm1g6kq2wh94 50016 50010 2026-05-15T01:35:01Z Fembriha 8650 50016 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=106 |fontsize=100% }} '''Seaborgium''' ({{K-la|Seaborgium}}) on transaktinoidualguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 106, kirjutusmerki on '''Sg'''. Tundiettih aijembah nimel eka-volframium da väliaigazel nimel unnilheksium (Unh). Lyhytigäine radioaktiivine alguaineh. Enimiten pitkyigäzen seaborgiuman izotoupan (Seaborgium-269, '''²⁶⁹Sg''') puolihajuomisaigu on läs 13 minuuttua. Suahah seaborgiumua keinotegozesti [[Ydinfuuzii|ydinfuuzien]] avul. ==Histourii== [[File:Glenn Seaborg - 1964.jpg|thumb|Glenn Theodore Seaborg]] Lövvettih [[Lawrencen kanzallislaboratourii|Lawrencen kanzallislaboratouries]] [[Californian yliopisto]]s [[Berkeley]]s reaksien ²⁴⁹Cf+¹⁸O→²⁶³Sg+4n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti seaborgiumakse amerikkalazen fyyzikon [[Glenn Theodore Seaborg|Glenn Seaborgan]] kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|S]] [[Kategourii:Aineh|S]] 88wyq7pakiefg4e1umw0f3n6p16fhj6 50039 50016 2026-05-15T04:29:09Z Fembriha 8650 50039 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=106 |fontsize=100% }} '''Seaborgium''' ({{K-la|Seaborgium}}) on transaktinoidualguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 106, kirjutusmerki on '''Sg'''. Tundiettih aijembah nimel eka-volframium da väliaigazel nimel unnilheksium (Unh). Lyhytigäine radioaktiivine alguaineh. Enimiten pitkyigäzen seaborgiuman izotoupan (Seaborgium-269, '''²⁶⁹Sg''') puolihajuomisaigu on läs 13 minuuttua. Suahah seaborgiumua keinotegozesti [[Ydinfuuzii|ydinfuuzien]] avul. ==Histourii== [[File:Glenn Seaborg - 1964.jpg|thumb|Glenn Theodore Seaborg]] Lövvettih [[Lawrencen kanzallislaboratourii|Lawrencen kanzallislaboratouries]] [[Californian yliopisto]]s [[Berkeley]]s reaksien ²⁴⁹Cf+¹⁸O→²⁶³Sg+4n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti seaborgiumakse amerikkalazen fyyzikon [[Glenn Theodore Seaborg|Glenn Seaborgan]] mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|S]] [[Kategourii:Aineh|S]] gl7fggo29dp6xli6f0lewhvqkz1p7ei 50047 50039 2026-05-15T07:24:10Z Fembriha 8650 /* */ 50047 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=106 |fontsize=100% }} '''Seaborgium''' ({{K-la|Seaborgium}}) on transaktinoidualguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 106, kirjutusmerki on '''Sg'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-volframium'' da väliaigazel nimel ''unnilheksium'' (Unh). Lyhytigäine radioaktiivine alguaineh. Enimiten pitkyigäzen seaborgiuman izotoupan (Seaborgium-269, '''²⁶⁹Sg''') puolihajuomisaigu on läs 13 minuuttua. Suahah seaborgiumua keinotegozesti [[Ydinfuuzii|ydinfuuzien]] avul. ==Histourii== [[File:Glenn Seaborg - 1964.jpg|thumb|Glenn Theodore Seaborg]] Lövvettih [[Lawrencen kanzallislaboratourii|Lawrencen kanzallislaboratouries]] [[Californian yliopisto]]s [[Berkeley]]s reaksien ²⁴⁹Cf+¹⁸O→²⁶³Sg+4n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti seaborgiumakse amerikkalazen fyyzikon [[Glenn Theodore Seaborg|Glenn Seaborgan]] mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|S]] [[Kategourii:Aineh|S]] 797j32u9imzktyriuv2wh4gt6uap5t5 0 16540 49990 49983 2026-05-14T13:39:48Z Miro Tuomi 8600 49990 wikitext text/x-wiki [[Failu:Pac-Man_gameplay.png|pienoiskuva|Pac-Man gameplay.]] '''Tiedokonehpeli''' (sinonimi: videopeli) on interaktiivine elektronine [[programmu]], kudai on luajittu ozuttamah peliprosessii. Videopelit esitelläh peliprosessii [[Tiedokoneh|tiedokonehen]], [[TV]]:n libo kannettavan laittehen ozuttelus. Suhtautumine tapahtuu syöttölaittehien kautti: näppäimistö, [[Tidokonehen hiiri|hiiri]], [[gamepad]] libo kosketusnäyttö. Pelin ohjelmakoodi käsitteley pelaijan tuloja signaliloi tovellises aigua, muuttau pelin muajilman tilaa panoman matemaattisien da fyysisien algoritmien mukah ta heti näyttäy tulokšen. Nygyaigaine interaktiivine viihdytysindustrii on globaline talouden sektori, kudai finansiellizen kiändön da [[Kul'tuuru|kul'tuurizen]] vaikutuksen mugah kilpailou kino- da muuzikkuindustrienke. Historialline evol'utsii algavui XX vuozisuan puolivälis yliopiston da vojennoin laboratorieloin seinis, kus enzimäzii simuloiččijoi luajittih oscilogruafoin da suurien meineframoin pohjal. Todelline kaupalline läpimurto rodih 1970-luvul, konzu piäzi ilmah arcade-automaatit da enzimäine Magnavox Odyssey -kotikonsoli, kudamua jälles nouzi arcaden "kuldaine aigu" fenomenallizesti menestyjien projektoin mugah, kui Space Invaders da Pac-Man. Vuvven 1983 alan kriizua, kudaman sytytti vähälažuzien ohjelmistoin ylenpalttine torgu, piästettih piäle japanilazien pelisysteemoin, ezimerkikse [[Nintendo Entertainment System (NES)]], levendämizen vuoh. Yhdeksänkymmendy vuottu merkičči siirdymisty kaksi-dimensionallizes spray-grafiekas tävvellizekse 3D-grafiekakse, CD-medieloin kehittämisty da verkko-monimiäzikampuloin roindua, a XXI vuozisuas tuli mobillizen geimingan massiivine levittändy, digitaline levitys moizil alovehil, kui [[Steam]], da kybersportu kukoi. Klassifikacii da žanroin monimugavus peliindustries luajitah enzimäzekse yhtevyön (geimplayn) mehaniekan pohjal, ei vizualizen stilistiekan libo syžetin. Toiminta-žanri ([[Action]]), kudaimas on enšimmäisen persounan šouterija ta taistoja, vaatiu pelaajalta šuurta vauhtie reaktijošša, liikekohordinointie da tilallista ajatteluo. Strategiespil'mat (mugažo reaaliaigas da [[step-by-step]]) painotetah taktiekkua planiiruandua, mikromanagementua da puuttehien resurssien pitkän aigan juandua, gu voittua vastustajua. Roolipelit ([[RPG]]) taritah syväine upotandu histourih ainutluaduzien hahmon ominaisuuksien kehittämizen, tekstidialogazien da moralizien piätöksien luajindan kauti, kuduat vaikutetah pelialovehel. Niilöin žanroin risteymispäi puaksuh roitah uuzih suunnoih, kui suuret [[Sandbox|sandboxit]] da eländyssimulaattorat, kudualois soittajil on täüzi valdu ruadua da luadie omua iččie procedurallizesti luajittulois muailmois. Laittehien alovehet ta kehittämini jakau nykyaikani markkani muutomah erilliseh, ka tekniikalla šivottun ekosysteemih. Henkilökohtaiset tiedokonehet (PC) jiähäh kaikis joustavimmakse da vägevimäkse alovehekse, kudai kannattau omaluaduzii modifikacijoi da piälimäzii grafiekkutehnolougieloi, kui sugupolven jälgimästy. Kotipelikonsolit ([[PlayStation]]-, [[Xbox]]- da [[Nintendo]]-perhehet) taritah standardoitu raudu, kudaman mugah kehittäjät optimoijah omii tuottehii, gu suaja paras stabiil'us, ei pie upgradie käyttäjän puolespäi. Nygyaigazien suurien b'udžetoin projektoin (luokan [[AAA]]) luomisprosessih kuuluu sadoi spesialistoi: programmeroiččijoi, g'uamiruadoiččijoi, scenaristoi, 3D-modeloiččijoi, säveldäjii da iänenkandajoloi, kuduat käytetäh monimutkazii programmoin ajoloi (mugai [[Unreal Engine]] libo [[Unity]]) fizikan simuloimizekse, luajitun intelligencien da ylen realistisen kuvan tulenduksekse. tlx0nudh0rg4dbn9qtgwtx0agkim84o 49992 49990 2026-05-14T14:00:47Z Miro Tuomi 8600 49992 wikitext text/x-wiki [[Failu:Pac-Man_gameplay.png|pienoiskuva|Pac-Man gameplay.]] '''Tiedokonehpeli''' (sinonimi: videopeli) on interaktiivine elektronine [[programmu]], kudai on luajittu ozuttamah peliprosessii. Videopelit esitelläh peliprosessii [[Tiedokoneh|tiedokonehen]], [[TV]]:n libo kannettavan laittehen ozuttelus. Suhtautumine tapahtuu syöttölaittehien kautti: näppäimistö, [[Tidokonehen hiiri|hiiri]], [[gamepad]] libo kosketusnäyttö. Pelin ohjelmakoodi käsitteley pelaijan tuloja signaliloi tovellises aigua, muuttau pelin muajilman tilaa panoman matemaattisien da fyysisien algoritmien mukah ta heti näyttäy tulokšen. Nygyaigaine interaktiivine viihdytysindustrii on globaline talouden sektori, kudai finansiellizen kiändön da [[Kul'tuuru|kul'tuurizen]] vaikutuksen mugah kilpailou kino- da muuzikkuindustrienke. Historialline evol'utsii algavui XX vuozisuan puolivälis yliopiston da vojennoin laboratorieloin seinis, kus enzimäzii simuloiččijoi luajittih oscilogruafoin da suurien meineframoin pohjal. Todelline kaupalline läpimurto rodih 1970-luvul, konzu piäzi ilmah arcade-automaatit da enzimäine Magnavox Odyssey -kotikonsoli, kudamua jälles nouzi arcaden "kuldaine aigu" fenomenallizesti menestyjien projektoin mugah, kui Space Invaders da Pac-Man. Vuvven 1983 alan kriizua, kudaman sytytti vähälažuzien ohjelmistoin ylenpalttine torgu, piästettih piäle japanilazien pelisysteemoin, ezimerkikse [[Nintendo Entertainment System (NES)]], levendämizen vuoh. Yhdeksänkymmendy vuottu merkičči siirdymisty kaksi-dimensionallizes spray-grafiekas tävvellizekse 3D-grafiekakse, CD-medieloin kehittämisty da verkko-monimiäzikampuloin roindua, a XXI vuozisuas tuli mobillizen geimingan massiivine levittändy, digitaline levitys moizil alovehil, kui [[Steam]], da kybersportu kukoi. Klassifikacii da žanroin monimugavus peliindustries luajitah enzimäzekse yhtevyön (geimplayn) mehaniekan pohjal, ei vizualizen stilistiekan libo syžetin. Toiminta-žanri ([[Action]]), kudaimas on enšimmäisen persounan šouterija ta taistoja, vaatiu pelaajalta šuurta vauhtie reaktijos, liikekohordinointie da tilallista ajatteluo. Strategiespil'mat (mugažo reaaliaigas da [[step-by-step]]) painotetah taktiekkua planiiruandua, mikromanagementua da puuttehien resurssien pitkän aigan juandua, gu voittua vastustajua. Roolipelit ([[RPG]]) taritah syväine upotandu histourih ainutluaduzien hahmon ominaisuuksien kehittämizen, tekstidialogazien da moralizien piätöksien luajindan kauti, kuduat vaikutetah pelialovehel. Niilöin žanroin risteymispäi puaksuh roitah uuzih suunnoih, kui suuret [[Sandbox|sandboxit]] da eländyssimulaattorat, kudualois soittajil on täüzi valdu ruadua da luadie omua iččie procedurallizesti luajittulois muailmois. Laittehien alovehet ta kehittämini jakau nykyaikani markkani muutomah erilliseh, ka tekniikalla šivottun ekosysteemih. Henkilökohtaiset tiedokonehet (PC) jiähäh kaikis joustavimmakse da vägevimäkse alovehekse, kudai kannattau omaluaduzii modifikacijoi da piälimäzii grafiekkutehnolougieloi, kui sugupolven jälgimästy. Kotipelikonsolit ([[PlayStation]]-, [[Xbox]]- da [[Nintendo]]-perhehet) taritah standardoitu raudu, kudaman mugah kehittäjät optimoijah omii tuottehii, gu suaja paras stabiil'us, ei pie upgradie käyttäjän puolespäi. Nygyaigazien suurien b'udžetoin projektoin (luokan [[AAA]]) luomisprosessih kuuluu sadoi spesialistoi: programmeroiččijoi, g'uamiruadoiččijoi, scenaristoi, 3D-modeloiččijoi, säveldäjii da iänenkandajoloi, kuduat käytetäh monimutkazii programmoin ajoloi (mugai [[Unreal Engine]] libo [[Unity]]) fizikan simuloimizekse, luajitun intelligencien da ylen realistisen kuvan tulenduksekse. i7tdlbip2c4o6m0oyj3qkabcazg8eka 0 16541 49984 2026-05-14T12:20:29Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=107 |fontsize=100% }} '''Bohrium''' ({{K-la|Bohrium}}) on ebästabiili radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 107, kirjutusmerki on '''Bh'''. Stabiiliman tundietun izotoupan (Bohrium-267, '''²⁶⁷Bh''') puolihajuomisaigu on läs 17 sekundua. Bohrium kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[File:Niels Bohr.jpg|thumb|Niels Bohr]] Jurii Ogane... 49984 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=107 |fontsize=100% }} '''Bohrium''' ({{K-la|Bohrium}}) on ebästabiili radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 107, kirjutusmerki on '''Bh'''. Stabiiliman tundietun izotoupan (Bohrium-267, '''²⁶⁷Bh''') puolihajuomisaigu on läs 17 sekundua. Bohrium kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[File:Niels Bohr.jpg|thumb|Niels Bohr]] [[Jurii Oganes'an]]an joukko [[Dubna]]n [[Yhtehine ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutaspäi]] syntetiiryičči 107. alguainehen vuonnu 1976. Vuonnu 1997 se on nimitetty virallizesti bohriumakse daanielazen fyyzikon [[Niels Bohr]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|B]] [[Kategourii:Aineh|B]] ez42b8itf9vkmu5he52fctciqwvjqw1 49985 49984 2026-05-14T12:21:00Z Fembriha 8650 49985 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=107 |fontsize=100% }} '''Bohrium''' ({{K-la|Bohrium}}) on ebästabiili radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 107, kirjutusmerki on '''Bh'''. Stabiiliman tundietun izotoupan (Bohrium-267, '''²⁶⁷Bh''') puolihajuomisaigu on läs 17 sekundua. Bohrium kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[File:Niels Bohr.jpg|thumb|Niels Henrik David Bohr]] [[Jurii Oganes'an]]an joukko [[Dubna]]n [[Yhtehine ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutaspäi]] syntetiiryičči 107. alguainehen vuonnu 1976. Vuonnu 1997 se on nimitetty virallizesti bohriumakse daanielazen fyyzikon [[Niels Bohr]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|B]] [[Kategourii:Aineh|B]] jecl1nst46ao7l3zjsudkn08q82e8ip 49986 49985 2026-05-14T12:24:36Z Fembriha 8650 49986 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=107 |fontsize=100% }} '''Bohrium''' ({{K-la|Bohrium}}) on ebästabiili radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 107, kirjutusmerki on '''Bh'''. Stabiiliman tundietun izotoupan (Bohrium-267, '''²⁶⁷Bh''') puolihajuomisaigu on läs 17 sekundua. Bohrium kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[File:Niels Bohr.jpg|thumb|Niels Henrik David Bohr]] [[Jurii Oganes'an]]an joukko [[Dubna]]n [[Yhtehine ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutaspäi]] syntetiiryičči 107. alguainehen vuonnu 1976. Vuonnu 1997 se on nimitetty virallizesti bohriumakse [[Danii|daanielazen]] fyyzikon [[Niels Bohr]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|B]] [[Kategourii:Aineh|B]] 52pj6hytoan0v6r4wud7ii2ypo2dnyt 49987 49986 2026-05-14T12:54:43Z Fembriha 8650 49987 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=107 |fontsize=100% }} '''Bohrium''' ({{K-la|Bohrium}}) on ebästabiili radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 107, kirjutusmerki on '''Bh'''. Stabiiliman tundietun izotoupan (Bohrium-267, '''²⁶⁷Bh''') puolihajuomisaigu on läs 17 sekundua. Bohrium kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[File:Niels Bohr.jpg|thumb|Niels Henrik David Bohr]] [[Jurii Oganes'an]]an joukko [[Dubna]]n [[Yhtehine ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutaspäi]] syntetiiryičči 107. alguainehen vuonnu 1976. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti bohriumakse [[Danii|daanielazen]] fyyzikon [[Niels Bohr]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|B]] [[Kategourii:Aineh|B]] bcygng9xiqdsdrvndcv2toerv3o90el 50017 49987 2026-05-15T01:35:13Z Fembriha 8650 50017 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=107 |fontsize=100% }} '''Bohrium''' ({{K-la|Bohrium}}) on ebästabiili radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 107, kirjutusmerki on '''Bh'''. Stabiiliman tundietun izotoupan (Bohrium-267, '''²⁶⁷Bh''') puolihajuomisaigu on läs 17 sekundua. Bohrium kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[File:Niels Bohr.jpg|thumb|Niels Henrik David Bohr]] [[Jurii Oganes'an]]an joukko [[Dubna]]n [[Yhtehine ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutaspäi]] syntetiiryičči 107. alguainehen vuonnu 1976. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti bohriumakse [[Danii|daanielazen]] fyyzikon [[Niels Bohr]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|B]] [[Kategourii:Aineh|B]] cursts49f55z7d5axhvzwy8rg0f312y 50041 50017 2026-05-15T04:29:38Z Fembriha 8650 50041 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=107 |fontsize=100% }} '''Bohrium''' ({{K-la|Bohrium}}) on ebästabiili radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 107, kirjutusmerki on '''Bh'''. Stabiiliman tundietun izotoupan (Bohrium-267, '''²⁶⁷Bh''') puolihajuomisaigu on läs 17 sekundua. Bohrium kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[File:Niels Bohr.jpg|thumb|Niels Henrik David Bohr]] [[Jurii Oganes'an]]an joukko [[Dubna]]n [[Yhtehine ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutaspäi]] syntetiiryičči 107. alguainehen vuonnu 1976. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti bohriumakse [[Danii|daanielazen]] fyyzikon [[Niels Bohr]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|B]] [[Kategourii:Aineh|B]] kz92096lwxiqwlq5a8iyai03hrk4ijo 0 16542 49989 2026-05-14T12:56:36Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel eka-osmium da väliaigazel nimel unniloktium kurjutusmerkinke Uno. Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot... 49989 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel eka-osmium da väliaigazel nimel unniloktium kurjutusmerkinke Uno. Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu osmium. Enimiten pitkyigäzen seaborgiuman izotoupan (Hassium-270, '''²⁷⁰Hs''') puolihajuomisaigu on läs ≈22 sekundua. Stabiiliman tundietun izotoupan (Hassium-269, '''²⁶⁹Hs''') puolihajuomisaigu on läs ≈9,3 sekundua. ==Histourii== Tovellizesti 108. alguaineh lövvettih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (Jygeitina-208, ²⁰⁸Pb) raudu-58-ionoin suihkul avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti hassiumakse [[Hessen]]en ({{K-la|Hassia}}) ozavaldivon kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|H]] [[Kategourii:Aineh|H]] 2hmosbub3wb6j8v88bryc14bfyn4rcl 49995 49989 2026-05-14T15:45:18Z Fembriha 8650 /* */ 49995 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel eka-osmium da väliaigazel nimel unniloktium kurjutusmerkinke Uno. Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu osmium. Enimiten pitkyigäzen hassiuman izotoupan (Hassium-270, '''²⁷⁰Hs''') puolihajuomisaigu on läs ≈22 sekundua. Stabiiliman tundietun izotoupan (Hassium-269, '''²⁶⁹Hs''') puolihajuomisaigu on läs ≈9,3 sekundua. ==Histourii== Tovellizesti 108. alguaineh lövvettih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (Jygeitina-208, ²⁰⁸Pb) raudu-58-ionoin suihkul avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti hassiumakse [[Hessen]]en ({{K-la|Hassia}}) ozavaldivon kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|H]] [[Kategourii:Aineh|H]] gnoungmcpfmg0h487he4u6osw6fp6eg 50009 49995 2026-05-15T01:23:39Z Fembriha 8650 50009 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel eka-osmium da väliaigazel nimel unniloktium (Uno). Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu osmium. Enimiten pitkyigäzen hassiuman izotoupan (Hassium-270, '''²⁷⁰Hs''') puolihajuomisaigu on läs ≈22 sekundua. Stabiiliman tundietun izotoupan (Hassium-269, '''²⁶⁹Hs''') puolihajuomisaigu on läs ≈9,3 sekundua. ==Histourii== Tovellizesti 108. alguaineh lövvettih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (Jygeitina-208, ²⁰⁸Pb) raudu-58-ionoin suihkul avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti hassiumakse [[Hessen]]en ({{K-la|Hassia}}) ozavaldivon kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|H]] [[Kategourii:Aineh|H]] 0we9paafgy3l2yjya5o505016b1mms8 50011 50009 2026-05-15T01:26:40Z Fembriha 8650 50011 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel eka-osmium da väliaigazel nimel unniloktium (Uno). Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu osmium. Enimiten pitkyigäzen hassiuman izotoupan (Hassium-270, '''²⁷⁰Hs''') puolihajuomisaigu on läs 22 sekundua. Stabiiliman tundietun izotoupan (Hassium-269, '''²⁶⁹Hs''') puolihajuomisaigu on läs 9,3 sekundua. ==Histourii== Tovellizesti 108. alguaineh lövvettih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (Jygeitina-208, ²⁰⁸Pb) raudu-58-ionoin suihkul avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti hassiumakse [[Hessen]]en ({{K-la|Hassia}}) ozavaldivon kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|H]] [[Kategourii:Aineh|H]] eywuajnmi33buiw2f66z0riokrf1y4x 50015 50011 2026-05-15T01:34:51Z Fembriha 8650 50015 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel eka-osmium da väliaigazel nimel unniloktium (Uno). Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu osmium. Enimiten pitkyigäzen hassiuman izotoupan (Hassium-270, '''²⁷⁰Hs''') puolihajuomisaigu on läs 22 sekundua. Stabiiliman tundietun izotoupan (Hassium-269, '''²⁶⁹Hs''') puolihajuomisaigu on läs 9,3 sekundua. ==Histourii== Tovellizesti 108. alguaineh lövvettih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (Jygeitina-208, ²⁰⁸Pb) raudu-58-ionoin suihkul avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti hassiumakse [[Hessen]]en ({{K-la|Hassia}}) ozavaldivon kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|H]] [[Kategourii:Aineh|H]] 5biig1bxsgrz0os6ggh6nb9n9g6bjm7 50027 50015 2026-05-15T03:43:03Z Fembriha 8650 50027 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-osmium'' da väliaigazel nimel ''unniloktium'' (Uno). Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu osmium. Enimiten pitkyigäzen hassiuman izotoupan (Hassium-270, '''²⁷⁰Hs''') puolihajuomisaigu on läs 22 sekundua. Stabiiliman tundietun izotoupan (Hassium-269, '''²⁶⁹Hs''') puolihajuomisaigu on läs 9,3 sekundua. ==Histourii== Tovellizesti 108. alguaineh lövvettih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (Jygeitina-208, ²⁰⁸Pb) raudu-58-ionoin suihkul avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti hassiumakse [[Hessen]]en ({{K-la|Hassia}}) ozavaldivon kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|H]] [[Kategourii:Aineh|H]] at7ioqo1t0lmzovj56jktwbh21a0drk 50030 50027 2026-05-15T04:17:47Z Fembriha 8650 50030 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=108 |fontsize=100% }} '''Hassium''' ({{K-la|Hassium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 108, kirjutusmerki on '''Hs'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-osmium'' da väliaigazel nimel ''unniloktium'' (Uno). Se kuuluu transaktinoidoih. Tovennägözesti hassium on hobjanvalgei metallu da sen ennustetut hiimiellizet ominažuot ollah samat gu osmium. Enimiten pitkyigäzen hassiuman izotoupan (Hassium-270, '''²⁷⁰Hs''') puolihajuomisaigu on läs 22 sekundua. Stabiiliman tundietun izotoupan (Hassium-269, '''²⁶⁹Hs''') puolihajuomisaigu on läs 9,3 sekundua. ==Histourii== Tovellizesti 108. alguaineh lövvettih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (Jygeitina-208, ²⁰⁸Pb) raudu-58-ionoin suihkul avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti hassiumakse [[Hessen]]en ({{K-la|Hassia}}) ozavaldivon mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|H]] [[Kategourii:Aineh|H]] 2zipmbijo2yturvs64vzi2youps58y5 0 16543 49991 2026-05-14T13:57:38Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: {| class="infobox" style="width: 24em; border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: black; margin: 0.5em 0 0.5em 1em; padding: 0.2em; float: right; clear: right; font-size: 88%; line-height: 1.5em;" |+ style="font-size: 125%; font-weight: bold; background-color: #cedff2; padding: 0.3em; text-align: center;" | Steam |- | colspan="2" style="text-align: center; font-weight: bold; background-color: #e2eaf2;" | Digitaalizen levityksen platformuFailu:Steam_2016_logo... 49991 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 24em; border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: black; margin: 0.5em 0 0.5em 1em; padding: 0.2em; float: right; clear: right; font-size: 88%; line-height: 1.5em;" |+ style="font-size: 125%; font-weight: bold; background-color: #cedff2; padding: 0.3em; text-align: center;" | Steam |- | colspan="2" style="text-align: center; font-weight: bold; background-color: #e2eaf2;" | Digitaalizen levityksen platformu[[Failu:Steam_2016_logo_black.svg|keski|kehyksetön|350x350px|Steam 2016 logo black]] |- | style="font-weight: bold; width: 40%; padding: 0.3em;" | Kehittäi | style="padding: 0.3em;" | [[Valve|Valve Corporation]] |- | style="font-weight: bold; padding: 0.3em;" | Enzimäine painos | style="padding: 0.3em;" | 12. syvyskuudu vuvvennu 2003 |- | style="font-weight: bold; padding: 0.3em;" | Nykyinen tila | style="padding: 0.3em;" | Aktiivi |- | style="font-weight: bold; padding: 0.3em;" | Kirjutettu | style="padding: 0.3em;" | [[C++]] <small>(asiakas )</small>, [[Java]] / [[Objective-C]] <small>(mob. versioit)</small>, [[TypeScript]] / [[JavaScript]] <small>(web-liittymä )</small> |- | style="font-weight: bold; padding: 0.3em;" | Operaatijohtojärjestelmät | style="padding: 0.3em;" | [[Microsoft Windows|Windows]], [[macOS]], [[Linux]] <small>(включая [[SteamOS]])</small>, [[Android]], [[iOS]] |- | style="font-weight: bold; padding: 0.3em;" | Laittehisplatformat | style="padding: 0.3em;" | [[x86]], [[x86-64]], [[ARM (архитектура)|ARM]] |- | style="font-weight: bold; padding: 0.3em;" | Lisensien tyyppi | style="padding: 0.3em;" | [[Omaohjelmisto|Omaohjelmisto ]] ([[Lisenssineuvottelu loppukäyttäjänke|EULA]]) |- | style="font-weight: bold; padding: 0.3em;" | Virralline saitti | style="padding: 0.3em;" | [https://store.steampowered.com/ steampowered.com] |} Steam on suurembi kanzoinväline tiedospellien da programmoin digitalizen levityksen aloveh, kuduan kehitti da kannattau amerikkalaine [[Valve Corporation]]. Vuonnu 2003 algajen työkalannu Valven iččenäzien pelien automaattine uvvistamine (enzimäzikse [[Counter-Strike]]), Steam on kehittynnyh tävvellizekse ekosistemakse, kudai yhtistäy internet-kaupan, soittimen pelajilla, pilvivaraston da iččenäzen kehittäjän tehnolougien pohjan. Platformu on dominantuazennu PC-peloloin distribuucien markkunah, kudamas monen arvion mugah on läs 75 prosentua tämän segmentan globallizes digitalizes myyndy sektoras. aqveiqrmqr55c6p020ysundx9t5htom 10 16544 49993 2026-05-14T15:21:41Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Australian brushturkey (Alectura lathami) female head Atherton.jpg 49993 wikitext text/x-wiki Australian brushturkey (Alectura lathami) female head Atherton.jpg ci96d3ors8k1d75bk8mszi5hfij05v1 10 16545 49994 2026-05-14T15:24:57Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Zoom in on DNA - biology animations.webm 49994 wikitext text/x-wiki Zoom in on DNA - biology animations.webm thbwdpvnkovgu9gz9d9qw45fg1w5nol 0 16546 49996 2026-05-14T21:16:25Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=109 |fontsize=100% }} '''Meitnerium''' ({{K-la|Meitnerium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 109, kirjutusmerki on '''Mt'''. Tundiettih aijembah nimel eka-iridium da väliaigazel nimel unnilennium kurjutusmerkinke Une. ==Histourii== File:Lise Meitner (1878-1968), lecturing at Catholic University, Washington, D.C., 1946.jpg|th... 49996 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=109 |fontsize=100% }} '''Meitnerium''' ({{K-la|Meitnerium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 109, kirjutusmerki on '''Mt'''. Tundiettih aijembah nimel eka-iridium da väliaigazel nimel unnilennium kurjutusmerkinke Une. ==Histourii== [[File:Lise Meitner (1878-1968), lecturing at Catholic University, Washington, D.C., 1946.jpg|thumb|Elise Meitner]] Enzikerran 109. algiaineh suadih vuonnu 1984 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁵⁸Fe→²⁶⁶Mt+n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti meitneriumakse [[Avstrii|austrielazen]] fyyzikon [[Elise Meitner]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|M]] [[Kategourii:Aineh|M]] h3gkhtujzn3orqrff51gpjfpvko6sfb 49997 49996 2026-05-14T21:17:18Z Fembriha 8650 49997 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=109 |fontsize=100% }} '''Meitnerium''' ({{K-la|Meitnerium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 109, kirjutusmerki on '''Mt'''. Tundiettih aijembah nimel eka-iridium da väliaigazel nimel unnilennium kurjutusmerkinke Une. ==Histourii== [[File:Lise Meitner (1878-1968), lecturing at Catholic University, Washington, D.C., 1946.jpg|thumb|Elise Meitner]] Enzikerran 109. algiaineh suadih vuonnu 1982 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁵⁸Fe→²⁶⁶Mt+n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti meitneriumakse [[Avstrii|austrielazen]] fyyzikon [[Elise Meitner]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|M]] [[Kategourii:Aineh|M]] cenw3j6yc5d6zlv1c3ovgltxmsqbvmy 50014 49997 2026-05-15T01:34:40Z Fembriha 8650 50014 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=109 |fontsize=100% }} '''Meitnerium''' ({{K-la|Meitnerium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 109, kirjutusmerki on '''Mt'''. Tundiettih aijembah nimel eka-iridium da väliaigazel nimel unnilennium kurjutusmerkinke Une. ==Histourii== [[File:Lise Meitner (1878-1968), lecturing at Catholic University, Washington, D.C., 1946.jpg|thumb|Elise Meitner]] Enzikerran 109. algiaineh suadih vuonnu 1982 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁵⁸Fe→²⁶⁶Mt+n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti meitneriumakse [[Avstrii|austrielazen]] fyyzikon [[Elise Meitner]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|M]] [[Kategourii:Aineh|M]] 546pxdauihwf33qjvgln882ilv87h1y 50035 50014 2026-05-15T04:19:28Z Fembriha 8650 50035 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=109 |fontsize=100% }} '''Meitnerium''' ({{K-la|Meitnerium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 109, kirjutusmerki on '''Mt'''. Tundiettih aijembah nimel eka-iridium da väliaigazel nimel unnilennium kurjutusmerkinke Une. ==Histourii== [[File:Lise Meitner (1878-1968), lecturing at Catholic University, Washington, D.C., 1946.jpg|thumb|Elise Meitner]] Enzikerran 109. algiaineh suadih vuonnu 1982 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁵⁸Fe→²⁶⁶Mt+n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti meitneriumakse [[Avstrii|austrielazen]] fyyzikon [[Elise Meitner]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|M]] [[Kategourii:Aineh|M]] o4fnv2npnja0urvs5yl2c30fp2eky5k 50048 50035 2026-05-15T07:25:05Z Fembriha 8650 /* */ 50048 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=109 |fontsize=100% }} '''Meitnerium''' ({{K-la|Meitnerium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 109, kirjutusmerki on '''Mt'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-iridium'' da väliaigazel nimel ''unnilennium'' (Une). ==Histourii== [[File:Lise Meitner (1878-1968), lecturing at Catholic University, Washington, D.C., 1946.jpg|thumb|Elise Meitner]] Enzikerran 109. algiaineh suadih vuonnu 1982 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁵⁸Fe→²⁶⁶Mt+n avul. Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti meitneriumakse [[Avstrii|austrielazen]] fyyzikon [[Elise Meitner]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|M]] [[Kategourii:Aineh|M]] r7b9zn93nply4y1jo48we7g6dp7hzdy 0 16547 50001 2026-05-15T00:39:20Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=110 |fontsize=100% }} '''Darmstadtium''' ({{K-la|Darmstadtium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 110, kirjutusmerki on '''Ds'''. Enimiten pitkyigäzen darmstadtiuman izotoupan (Darmstadtium-281, '''²⁸¹Ds''') puolihajuomisaigu on läs 9,6 sekundua. ==Histourii== [[Peter Armbruster]], [[Gottfried Münzenberg]] da Sigu... 50001 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=110 |fontsize=100% }} '''Darmstadtium''' ({{K-la|Darmstadtium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 110, kirjutusmerki on '''Ds'''. Enimiten pitkyigäzen darmstadtiuman izotoupan (Darmstadtium-281, '''²⁸¹Ds''') puolihajuomisaigu on läs 9,6 sekundua. ==Histourii== [[Peter Armbruster]], [[Gottfried Münzenberg]] da [[Sigurd Hofmann]] syntetiiryittih 110. alguainehen enzikerran 9. kylmykuudu vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]]. Uuzi alguaineh suadih bombituksen jygeitinua nikelin ionoil avul. Se nimettih löydämizen kohtan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] tot29ae3haaf5mi5b1bc19az0syhn80 50002 50001 2026-05-15T00:40:27Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Röntgenium]] nimekse [[Darmstadtium]] 50001 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=110 |fontsize=100% }} '''Darmstadtium''' ({{K-la|Darmstadtium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 110, kirjutusmerki on '''Ds'''. Enimiten pitkyigäzen darmstadtiuman izotoupan (Darmstadtium-281, '''²⁸¹Ds''') puolihajuomisaigu on läs 9,6 sekundua. ==Histourii== [[Peter Armbruster]], [[Gottfried Münzenberg]] da [[Sigurd Hofmann]] syntetiiryittih 110. alguainehen enzikerran 9. kylmykuudu vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]]. Uuzi alguaineh suadih bombituksen jygeitinua nikelin ionoil avul. Se nimettih löydämizen kohtan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] tot29ae3haaf5mi5b1bc19az0syhn80 50004 50002 2026-05-15T00:41:57Z Fembriha 8650 50004 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=110 |fontsize=100% }} '''Darmstadtium''' ({{K-la|Darmstadtium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 110, kirjutusmerki on '''Ds'''. Enimiten pitkyigäzen darmstadtiuman izotoupan (Darmstadtium-281, '''²⁸¹Ds''') puolihajuomisaigu on läs 9,6 sekundua. Se kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[Peter Armbruster]], [[Gottfried Münzenberg]] da [[Sigurd Hofmann]] syntetiiryittih 110. alguainehen enzikerran 9. kylmykuudu vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]]. Uuzi alguaineh suadih bombituksen jygeitinua nikelin ionoil avul. Se nimettih löydämizen kohtan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] 9unmonvgnrowssm267xv6k29two13dc 50005 50004 2026-05-15T00:42:48Z Fembriha 8650 50005 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=110 |fontsize=100% }} '''Darmstadtium''' ({{K-la|Darmstadtium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 110, kirjutusmerki on '''Ds'''. Enimiten pitkyigäzen darmstadtiuman izotoupan (Darmstadtium-281, '''²⁸¹Ds''') puolihajuomisaigu on läs 9,6 sekundua. Se kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[Peter Armbruster]], [[Gottfried Münzenberg]] da [[Sigurd Hofmann]] syntetiiryittih 110. alguainehen enzikerran 9. kylmykuudu vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]]. Uuzi alguaineh suadih bombituksen jygeitinua nikelin ionoil avul. Se nimitettih löydämizen kohtan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] d5ccqg8l56jef3gjykgth9hq481u3a4 50019 50005 2026-05-15T01:37:10Z Fembriha 8650 50019 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=110 |fontsize=100% }} '''Darmstadtium''' ({{K-la|Darmstadtium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 110, kirjutusmerki on '''Ds'''. Enimiten pitkyigäzen darmstadtiuman izotoupan (Darmstadtium-281, '''²⁸¹Ds''') puolihajuomisaigu on läs 9,6 sekundua. Se kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[Peter Armbruster]], [[Gottfried Münzenberg]] da [[Sigurd Hofmann]] syntetiiryittih 110. alguainehen enzikerran 9. kylmykuudu vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]]. Uuzi alguaineh suadih bombituksen jygeitinua nikelin ionoil avul. Se nimitettih löydämizen kohtan kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] sd4odnkm78sj59w7jys547c4qrgtfgg 50034 50019 2026-05-15T04:19:13Z Fembriha 8650 50034 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=110 |fontsize=100% }} '''Darmstadtium''' ({{K-la|Darmstadtium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 110, kirjutusmerki on '''Ds'''. Enimiten pitkyigäzen darmstadtiuman izotoupan (Darmstadtium-281, '''²⁸¹Ds''') puolihajuomisaigu on läs 9,6 sekundua. Se kuuluu transaktinoidoih. ==Histourii== [[Peter Armbruster]], [[Gottfried Münzenberg]] da [[Sigurd Hofmann]] syntetiiryittih 110. alguainehen enzikerran 9. kylmykuudu vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]]. Uuzi alguaineh suadih bombituksen jygeitinua nikelin ionoil avul. Se nimitettih löydämizen kohtan mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline jarjestys}} [[Kategourii:Hiimii|D]] [[Kategourii:Aineh|D]] hpmhuw2wybghxcl5xioc59kbn7xc0rk 0 16548 50003 2026-05-15T00:40:27Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Röntgenium]] nimekse [[Darmstadtium]] 50003 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Darmstadtium]] 25j875vw9mf4ygqrfnihopmiz4u6vz5 50012 50003 2026-05-15T01:34:11Z Fembriha 8650 On otettu iäre ohjavus sivule [[Darmstadtium]] 50012 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=111 |fontsize=100% }} '''Röntgenium''' ({{K-la|Roentgenium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Rg'''. Tundiettih aijembah nimel eka-kuldu da väliaigazel nimel unununium (Uno). Helpo röntgeniuman aineh on [[Siirdymymetallat|siirdymymetallu]]. Enimiten pitkyigäzen röntgeniuman izotoupan (Röntgenium-282, '''²⁸²Rg''') puolihajuomisaigu on läs 2,1 minuuttua. ==Histourii== [[Failu:Wilhelm Conrad Röntgen (1888-1900), 88374 p.jpg|thumb|Wilhelm Röntgen]] Kanzoinväline joukko syntetiiruičči 111. alguainehen vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁶⁴Ni→²⁷²Rg+n avul. Vuonnu 2004 se nimitettih röntgeniumakse [[Wilhelm Röntgen]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] 62g7ry775p41xzj1upkvvl83mioutto 50013 50012 2026-05-15T01:34:27Z Fembriha 8650 50013 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=111 |fontsize=100% }} '''Röntgenium''' ({{K-la|Roentgenium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Rg'''. Tundiettih aijembah nimel eka-kuldu da väliaigazel nimel unununium (Uno). Helpo röntgeniuman aineh on [[Siirdymymetallat|siirdymymetallu]]. Enimiten pitkyigäzen röntgeniuman izotoupan (Röntgenium-282, '''²⁸²Rg''') puolihajuomisaigu on läs 2,1 minuuttua. ==Histourii== [[Failu:Wilhelm Conrad Röntgen (1888-1900), 88374 p.jpg|thumb|Wilhelm Röntgen]] Kanzoinväline joukko syntetiiruičči 111. alguainehen vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁶⁴Ni→²⁷²Rg+n avul. Vuonnu 2004 se nimitettih röntgeniumakse [[Wilhelm Röntgen]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] ggtb6cmb9glvsiwsguknl72t450gzzv 50018 50013 2026-05-15T01:36:21Z Fembriha 8650 50018 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=111 |fontsize=100% }} '''Röntgenium''' ({{K-la|Roentgenium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Rg'''. Tundiettih aijembah nimel eka-kuldu da väliaigazel nimel unununium (Uno). Helpo röntgeniuman aineh on [[Siirdymymetallat|siirdymymetallu]]. Enimiten pitkyigäzen röntgeniuman izotoupan (Röntgenium-282, '''²⁸²Rg''') puolihajuomisaigu on läs 2,1 minuuttua. ==Histourii== [[Failu:Wilhelm Conrad Röntgen (1888-1900), 88374 p.jpg|thumb|Wilhelm Röntgen]] Kanzoinväline joukko syntetiiruičči 111. alguainehen vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁶⁴Ni→²⁷²Rg+n avul. Vuonnu 2004 se nimitettih röntgeniumakse [[Germuanii|saksalazen]] fyyzikon [[Wilhelm Röntgen]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] 3xhmh9z3jgtoueph6eb16vdb643f2yt 50022 50018 2026-05-15T02:18:59Z Fembriha 8650 50022 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=111 |fontsize=100% }} '''Röntgenium''' ({{K-la|Roentgenium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Rg'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-kuldu'' da väliaigazel nimel ''unununium'' (Uno). Helpo röntgeniuman aineh on [[Siirdymymetallat|siirdymymetallu]]. Enimiten pitkyigäzen röntgeniuman izotoupan (Röntgenium-282, '''²⁸²Rg''') puolihajuomisaigu on läs 2,1 minuuttua. ==Histourii== [[Failu:Wilhelm Conrad Röntgen (1888-1900), 88374 p.jpg|thumb|Wilhelm Röntgen]] Kanzoinväline joukko syntetiiruičči 111. alguainehen vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁶⁴Ni→²⁷²Rg+n avul. Vuonnu 2004 se nimitettih röntgeniumakse [[Germuanii|saksalazen]] fyyzikon [[Wilhelm Röntgen]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] 049ky9h1565psqieutyw9uhmnwq7bw4 50031 50022 2026-05-15T04:17:55Z Fembriha 8650 50031 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=111 |fontsize=100% }} '''Röntgenium''' ({{K-la|Roentgenium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Rg'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-kuldu'' da väliaigazel nimel ''unununium'' (Uno). Helpo röntgeniuman aineh on [[Siirdymymetallat|siirdymymetallu]]. Enimiten pitkyigäzen röntgeniuman izotoupan (Röntgenium-282, '''²⁸²Rg''') puolihajuomisaigu on läs 2,1 minuuttua. ==Histourii== [[Failu:Wilhelm Conrad Röntgen (1888-1900), 88374 p.jpg|thumb|Wilhelm Röntgen]] Kanzoinväline joukko syntetiiruičči 111. alguainehen vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] reaksien ²⁰⁹Bi+⁶⁴Ni→²⁷²Rg+n avul. Vuonnu 2004 se nimitettih röntgeniumakse [[Germuanii|saksalazen]] fyyzikon [[Wilhelm Röntgen]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|R]] [[Kategourii:Aineh|R]] s14dluel5qhfrx1q3bbwvlb6o4b99ky 0 16549 50008 2026-05-15T00:53:35Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[El'za Džin]] nimekse [[Elsa Jean]] 50008 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Elsa Jean]] 9wzlty4n26god0mqsv4vkhyiqokzc2r 0 16550 50020 2026-05-15T02:03:14Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=112 |fontsize=100% }} '''Kopernikium''' ({{K-la|Copernicium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 112, kirjutusmerki on '''Cn'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-elävyhobju'' da väliaigazel nimel ''ununbium'' (Uub). Se kuuluu transaktinoidoih. Stabiiliman tundietun izotoupan (Kopernikium-285, '''²⁸⁵Cn''') puolihajuomis... 50020 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=112 |fontsize=100% }} '''Kopernikium''' ({{K-la|Copernicium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 112, kirjutusmerki on '''Cn'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-elävyhobju'' da väliaigazel nimel ''ununbium'' (Uub). Se kuuluu transaktinoidoih. Stabiiliman tundietun izotoupan (Kopernikium-285, '''²⁸⁵Cn''') puolihajuomisaigu on läs 30 sekundua ==Histourii== [[File:Nikolaus Kopernikus.jpg|thumb|Nikolaus Kopernikus]] 112. alguaineh syntetiiryittih vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (²⁰⁸Pb) sinkin (⁷⁰Zn) atomydimil avul. 19. tuhukuudu 2010 alguaineh nimitettih kopernikiumakse [[Pol'šu|puolalazen]] tiedomiehen [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|K]] [[Kategourii:Aineh|K]] 9q0zy2e7ebn19xlk6d8iup35x7zxvy5 50033 50020 2026-05-15T04:18:36Z Fembriha 8650 50033 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=112 |fontsize=100% }} '''Kopernikium''' ({{K-la|Copernicium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 112, kirjutusmerki on '''Cn'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-elävyhobju'' da väliaigazel nimel ''ununbium'' (Uub). Se kuuluu transaktinoidoih. Stabiiliman tundietun izotoupan (Kopernikium-285, '''²⁸⁵Cn''') puolihajuomisaigu on läs 30 sekundua ==Histourii== [[File:Nikolaus Kopernikus.jpg|thumb|Nikolaus Kopernikus]] 112. alguaineh syntetiiryittih vuonnu 1994 [[Darmstadt]]an [[Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskus|Helmholtzan jygielöin ionoin tutkimuskeskukses]] bombituksen jygeitinua (²⁰⁸Pb) sinkin (⁷⁰Zn) atomydimil avul. 19. tuhukuudu 2010 alguaineh nimitettih kopernikiumakse [[Pol'šu|puolalazen]] tiedomiehen [[Nikolaus Kopernikus|Nikolaus Kopernikuksen]] mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|K]] [[Kategourii:Aineh|K]] 0k6aak6po7irxjsvwlz4wu4yndvxqp9 0 16551 50023 2026-05-15T02:42:42Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=113 |fontsize=100% }} '''Nihonium''' ({{K-la|Nihonium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Nh'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-tallium'' da väliaigazel nimel ''ununtrium'' (Uut). Se on ylen radioaktiivine transuranium. Stabiiliman tundietun izotoupan (Nihonium-269, '''²⁸⁶Nh''') puolihajuomi... 50023 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=113 |fontsize=100% }} '''Nihonium''' ({{K-la|Nihonium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Nh'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-tallium'' da väliaigazel nimel ''ununtrium'' (Uut). Se on ylen radioaktiivine transuranium. Stabiiliman tundietun izotoupan (Nihonium-269, '''²⁸⁶Nh''') puolihajuomisaigu on läs 20 sekundua. ==Histourii== Vuonnu 2004 113. alguaineh suadih [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] nellän moskoviuman ydimen alfahajuomizel. Sinävuon japounien [[RIKEN]]-instituutan joukko syntetiiryičči nihoniuman izotoupan (²⁷⁸Nh) sinkin da bismutuman yhtymisreaksien avul. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti nihoniumakse [[Japounii|Japounien]] ičennimen ({{K-ja|日本, Nihon}}) kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|N]] [[Kategourii:Aineh|N]] kgyjjxqz2tmu1t61qx369jrdsxb9rea 50025 50023 2026-05-15T03:37:47Z Fembriha 8650 50025 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=113 |fontsize=100% }} '''Nihonium''' ({{K-la|Nihonium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Nh'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-tallium'' da väliaigazel nimel ''ununtrium'' (Uut). Se on ylen radioaktiivine transuranium. Stabiiliman tundietun izotoupan (Nihonium-269, '''²⁸⁶Nh''') puolihajuomisaigu on läs 20 sekundua. ==Histourii== Vuonnu 2004 113. alguaineh suadih [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] nellän moskoviuman ydimen alfahajuomizel. Sinävuon japounien [[RIKEN]]-instituutan joukko syntetiiryičči nihoniuman izotoupan (²⁷⁸Nh) sinkin da bismutuman ydimien yhtymisreaksien avul. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti nihoniumakse [[Japounii|Japounien]] ičennimen ({{K-ja|日本, Nihon}}) kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|N]] [[Kategourii:Aineh|N]] eryqmxweiifr3jn52a5pwnp81o6tl1w 50026 50025 2026-05-15T03:40:42Z Fembriha 8650 50026 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=113 |fontsize=100% }} '''Nihonium''' ({{K-la|Nihonium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Nh'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-tallium'' da väliaigazel nimel ''ununtrium'' (Uut). Se on ylen radioaktiivine transuranium. Stabiiliman tundietun izotoupan (Nihonium-269, '''²⁸⁶Nh''') puolihajuomisaigu on läs 20 sekundua. ==Histourii== Vuonnu 2004 113. alguaineh suadih [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] nellän moskoviuman ydimen alfahajuomizel. Sinävuon japounien [[RIKEN]]-instituutan joukko syntetiiryičči nihoniuman izotoupan (²⁷⁸Nh) sinkin da bismutuman ydimien yhtymisreaksiel. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti nihoniumakse [[Japounii|Japounien]] ičennimen ({{K-ja|日本, Nihon}}) kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|N]] [[Kategourii:Aineh|N]] fmqh7er92cm3in0l90zoweoejynwvhk 50032 50026 2026-05-15T04:18:02Z Fembriha 8650 50032 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=113 |fontsize=100% }} '''Nihonium''' ({{K-la|Nihonium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 111, kirjutusmerki on '''Nh'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-tallium'' da väliaigazel nimel ''ununtrium'' (Uut). Se on ylen radioaktiivine transuranium. Stabiiliman tundietun izotoupan (Nihonium-269, '''²⁸⁶Nh''') puolihajuomisaigu on läs 20 sekundua. ==Histourii== Vuonnu 2004 113. alguaineh suadih [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] nellän moskoviuman ydimen alfahajuomizel. Sinävuon japounien [[RIKEN]]-instituutan joukko syntetiiryičči nihoniuman izotoupan (²⁷⁸Nh) sinkin da bismutuman ydimien yhtymisreaksiel. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti nihoniumakse [[Japounii|Japounien]] ičennimen ({{K-ja|日本, Nihon}}) mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|N]] [[Kategourii:Aineh|N]] 7vuefew5un1scg77qlbjz6uiamg4ue7 0 16552 50028 2026-05-15T04:02:33Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=114 |fontsize=100% }} '''Flerovium''' ({{K-la|Flerovium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 114, kirjutusmerki on '''Fl'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-jygeitina'' da väliaigazel nimel ''ununkvadium'' (Uuq). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Enimiten pitkyigäzen fleroviuman izotoupan (Flerovium-289, '''<sup>289... 50028 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=114 |fontsize=100% }} '''Flerovium''' ({{K-la|Flerovium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 114, kirjutusmerki on '''Fl'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-jygeitina'' da väliaigazel nimel ''ununkvadium'' (Uuq). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Enimiten pitkyigäzen fleroviuman izotoupan (Flerovium-289, '''²⁸⁹Fl''') puolihajuomisaigu on läs 1,9 sekundua. ==Histourii== [[File:RUSMARKA-1660.jpg|thumb|Ven'anmuan poštumerki Georgii Fl'orovan da fleroviuman kunnivokse.]] Vuonnu 1998 Dubna-Livermore -joukko enzikerran syntetiiryičči fleroviuman izotoupat [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] kalčiuman da plutoniuman ydimien yhtymisreaksiel: : <chem>{^{244}_{94}Pu} + {^{48}_{20}Ca} \rightarrow {^{288}_{114}Fl} + {4^1_0n}</chem> : <chem>{^{244}_{94}Pu} + {^{48}_{20}Ca} \rightarrow {^{289}_{114}Fl} + {3^1_0n}</chem> Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti fleroviumakse [[Ven'a|ven'anmuan]] fyyzikon [[Georgii Fl'orov]]an kunnivokse. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|F]] [[Kategourii:Aineh|F]] 4hduc2ftsr8bozr4ul08qrsi5twlf27 50045 50028 2026-05-15T06:05:37Z Fembriha 8650 50045 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=114 |fontsize=100% }} '''Flerovium''' ({{K-la|Flerovium}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 114, kirjutusmerki on '''Fl'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-jygeitina'' da väliaigazel nimel ''ununkvadium'' (Uuq). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Enimiten pitkyigäzen fleroviuman izotoupan (Flerovium-289, '''²⁸⁹Fl''') puolihajuomisaigu on läs 1,9 sekundua. ==Histourii== [[File:RUSMARKA-1660.jpg|thumb|Ven'anmuan poštumerki Georgii Fl'orovan da fleroviuman kunnivokse.]] Vuonnu 1998 Dubna-Livermore -joukko enzikerran syntetiiryičči fleroviuman izotoupat [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] kalčiuman da plutoniuman ydimien yhtymisreaksiel: : <chem>{^{244}_{94}Pu} + {^{48}_{20}Ca} \rightarrow {^{288}_{114}Fl} + {4^1_0n}</chem> : <chem>{^{244}_{94}Pu} + {^{48}_{20}Ca} \rightarrow {^{289}_{114}Fl} + {3^1_0n}</chem> Vuonnu 1997 se nimitettih virallizesti fleroviumakse [[Ven'a|ven'anmuan]] fyyzikon [[Georgii Fl'orov]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|F]] [[Kategourii:Aineh|F]] dx1g0v8k58rbe9vz2na1v9q24sue2qo 0 16553 50029 2026-05-15T04:17:08Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=115 |fontsize=100% }} '''Moskovium''' ({{K-la|Moscovium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 115, kirjutusmerki on '''Mc'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-bismutum'' da väliaigazel nimel ''ununpentium'' (Uup). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Stabiiliman tundietun izotoupan (Moskovium-292, '''<sup... 50029 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=115 |fontsize=100% }} '''Moskovium''' ({{K-la|Moscovium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 115, kirjutusmerki on '''Mc'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-bismutum'' da väliaigazel nimel ''ununpentium'' (Uup). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Stabiiliman tundietun izotoupan (Moskovium-292, '''²⁹²Mc''') puolihajuomisaigu on läs 5 sekundua. ==Histourii== Enzikerran suadih vuonnu 2003 [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] bombituksen američiumua-243 (²⁴³Am) kalčiuman-48 (⁴⁸Ca) ionoil avul. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti moskoviumakse [[Moskovan aloveh]]en mugah, kudamas ollah Dubna da Yhtehis ydintutkimusinstituuttu. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|M]] [[Kategourii:Aineh|M]] 5x9kxpkh8ump7bbx5mwo2uk178wxre0 0 16554 50042 2026-05-15T05:12:13Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=116 |fontsize=100% }} '''Livermorium''' ({{K-la|Livermorium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 116, kirjutusmerki on '''Lv'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-polonium'' da väliaigazel nimel ''ununheksium'' (Uuh). Se kuuluu [[Halkogeenat|halkogeenoih]] da [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Enimiten pitkyigäz... 50042 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=116 |fontsize=100% }} '''Livermorium''' ({{K-la|Livermorium}}) on keinotagozesti syntetiiryitty radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 116, kirjutusmerki on '''Lv'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-polonium'' da väliaigazel nimel ''ununheksium'' (Uuh). Se kuuluu [[Halkogeenat|halkogeenoih]] da [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Enimiten pitkyigäzen hassiuman izotoupan (Livermorium-293, '''²⁹³Lv''') puolihajuomisaigu on läs 53 millisekundua. Arvellah, ku livermoriuman tärgein da stabiilin hapetustazo on +2. Livermorium luadiu livermoriumoksiidua (LvO) da halogeniidua (LvHal₂). Livermorium voi olla sežo hapetustazo +4 fluorumanke (LvF₄). Vägevien reduksienainehienke hapetustazo -2 on sežo mahtolline (kalčiumlivermoriidu, CaLv). ==Histourii== 116. alguaineh lövvettih vuonnu 2000 [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] bombituksen kuriumua kalčiuman ionoil avul. Vuonnu 2012 se nimitettih virallizesti livermoriumakse [[Livermore]]n mugah, kudamas on [[Lawrencen kanzallislaboratourii]]. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|L]] [[Kategourii:Aineh|L]] 5obpbxbbhrm0v19qbkq9zgqu5n0h7r8 0 16555 50043 2026-05-15T05:39:41Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=117 |fontsize=100% }} '''Tennessin''' ({{K-en|Tennessine}}) on ylen radioaktiivine keinotagoine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 117, kirjutusmerki on '''Ts'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-astatin'' da väliaigazel nimel ''ununseptium'' (Uus). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Stabiiliman tundietun izotoupan (Tennessin-294, '''²⁹⁴Ts... 50043 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=117 |fontsize=100% }} '''Tennessin''' ({{K-en|Tennessine}}) on ylen radioaktiivine keinotagoine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 117, kirjutusmerki on '''Ts'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-astatin'' da väliaigazel nimel ''ununseptium'' (Uus). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Stabiiliman tundietun izotoupan (Tennessin-294, '''²⁹⁴Ts''') puolihajuomisaigu on läs 78 millisekundua. Muvvollizesti tennessin kuuluu [[Halogeenat|halogeenoih]], ga sen hiimiellizii ominažuksii ei ole vie tutkittu, da net voijah erota tämän alguainehjoukon tavallizis ominažuksispäi. ==Histourii== Syntetiiryittih [[Dubna]]n [[Yhtehis ydintutkimusinstituuttu|Yhtehis ydintutkimusinstituutas]] vuonnu 2009 reaksiel: : <chem>^{48}_{20}{Ca} + ^{249}_{97}{Bk} \to ^{297}_{117}{Ts}^\ast \to ^{294}_{117}{Ts} + 3^{1}_{0}{n}</chem> : <chem>^{48}_{20}{Ca} + ^{249}_{97}{Bk} \to ^{297}_{117}{Ts}^\ast \to ^{293}_{117}{Ts} + 4^{1}_{0}{n}</chem> Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti tennessinakse [[Tennessee]]n ozavaldivon panoksen transuraniumoin tutkimukses mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|T]] [[Kategourii:Aineh|T]] 3jsefikmh7u2o59urf6pdo7ud1kx6nz 0 16556 50044 2026-05-15T06:03:56Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=118 |fontsize=100% }} '''Oganesson''' ({{K-la|Oganesson}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 118, kirjutusmerki on '''Og'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-radon'' da väliaigazel nimel ''ununoktium'' (Uuo). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Stabiiliman tundietun izotoupan (Oganesson-294, '''²⁹⁴Og''') puol... 50044 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=118 |fontsize=100% }} '''Oganesson''' ({{K-la|Oganesson}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 118, kirjutusmerki on '''Og'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-radon'' da väliaigazel nimel ''ununoktium'' (Uuo). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Stabiiliman tundietun izotoupan (Oganesson-294, '''²⁹⁴Og''') puolihajuomisaigu on läs 1 millisekundu. Oganesson on jygein hiimielline alguaineh, kudaman löydö on tovendettu. Nimellizesti se kuuluu [[Jaloguazut|jaloguazuloih]], ga sen fyyzizet da mahtollizesti hiimiellizet ominažuot tovennägözesti voijah erota joukon muulois kuulujispäi. ==Histourii== [[File:Yuri Oganessian.jpg|thumb|Jurii Oganes'an]] Suadih [[Dubna]]s vuonnu 2006 bombituksen kaliforniumua-249 (²⁴⁹Cf) kalčiuman-48 (⁴⁸Ca) ionoil avul. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti oganessonakse [[Ven'a|ven'anmuan]] fyyzikon [[Jurii Oganes'an]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|O]] [[Kategourii:Aineh|O]] fev0ii76vq94gqpydak00g9tglt7fst 50046 50044 2026-05-15T06:08:14Z Fembriha 8650 /* */ 50046 wikitext text/x-wiki {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=118 |fontsize=100% }} '''Oganesson''' ({{K-la|Oganesson}}) on keinotagoine radioaktiivine alguaineh, kudaman atomnoumer [[Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu|Mendelejevan taulukos]] on 118, kirjutusmerki on '''Og'''. Tundiettih aijembah nimel ''eka-radon'' da väliaigazel nimel ''ununoktium'' (Uuo). Se kuuluu [[Transaktinoidat|transaktinoidoih]]. Stabiiliman tundietun izotoupan (Oganesson-294, '''²⁹⁴Og''') puolihajuomisaigu on läs 1 millisekundu. Oganesson on jygein hiimielline alguaineh, kudaman löydö on tovendettu. Nimellizesti se kuuluu [[Jaloguazut|jaloguazuloih]], ga sen fyyzizet da mahtollizesti hiimiellizet ominažuot tovennägözesti voijah erota muulois joukon kuulujispäi. ==Histourii== [[File:Yuri Oganessian.jpg|thumb|Jurii Oganes'an]] Suadih [[Dubna]]s vuonnu 2006 bombituksen kaliforniumua-249 (²⁴⁹Cf) kalčiuman-48 (⁴⁸Ca) ionoil avul. Vuonnu 2016 se nimitettih virallizesti oganessonakse [[Ven'a|ven'anmuan]] fyyzikon [[Jurii Oganes'an]]an mugah. {{Hiimiellizien alguainehien periodalline sisteemu}} [[Kategourii:Hiimii|O]] [[Kategourii:Aineh|O]] nu1bj74cv8kgsfnhjdclytanwrp6jax