Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.47.0-wmf.10 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2699 51923 51902 2026-07-14T08:59:57Z Onegaborg 144 51923 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Vivaldi La Cave.jpg|thumb|right|280px|Antonio Vivaldi vuvvennu 1725.]] '''Antonio Lucio Vivaldi''' ([[4. kevätkuudu|4. kevätkuudu]] [[1678|1678]] [[Venezii|Venezii]] – [[28. heinykuudu|28. heinykuudu]] [[1741|1741]] [[Wien|Wien]], [[Austrii|Austrii]]) oli [[Itualii|itualielaine]] [[Säveldäi|säveldäi]], kudai kuuluu [[Barokkumuuzikku|barokkumuuzikan]] suurimbih nimih, hos puutuigi kuolduu unohtuksih. Hänen muuzikku lövvettih uvvessah vaste 1900-luvul. Hänen tunnetuin tevos on ''[[Nelli vuvvenaigua|Nelli vuvvenaigua]]''. [[Failu:Pier Leone Ghezzi - Caricature of Vivaldi.jpg|thumb|right|200px|Pier Leone Ghezzan karikatiiru Vivaldis vuvvel 1723.]] Vivaldi rodihes enzimäzenny lapsennu kuuzilapsizeh pereheh, kudaman tuatto ruadoi viulistannu [[Venetsii|Venezien]] San Marco -kirikön orkestras. Antonio sai tovennägözesti nuorennu tuataldah viulunopastustu. Vuvvennu [[1713|1713]] sai enziezityksen Vivaldin enzimäine [[Ouperu|ouperu]] ''Ottone in villa''. == Lähtehet == * Otavan iso musiikkitietosanakirja (1979) * [https://web.archive.org/web/20090910201800/http://baroque-music.com/frames/info/vivaldi.shtml Antonio Vivaldi – Baroque Music] (angliekse) * Talbot, Michael. The Vivaldi Compendium. The Boydell Press, Woolbridge 2011. Isbn=978-1-84383-819-7 == Muudu == * [https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=VivaldiA Välläh käytettävänny olijua Vivaldin partituurua] [[Mutopia Project|Mutopia Project]] [[Category:Muuzikku|V]] ob0ws8mc6fewr6iobkime2on3gsp1vp 0 3023 51919 48772 2026-07-14T05:20:01Z Tuomi Miro 8679 51919 wikitext text/x-wiki [[Failu:Kalevala1.jpg|thumb|Vuvven 1835 suomenkieline Kalevala.]] '''Kalevala''' on [[Karjal]]an da [[Suomi|Suomen]] kanzalliseepossu. Sen on luadinuh [[Elias Lönnrot]], kudai kirjutti mustoh suomelazii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi [[Viena|Vienaspäi]] da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle. Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah. Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.<ref>{{Verkoviiteh | Adressu = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1460 | Sivu =Agricolan kirja-arvostelut: Vielä helkkää Väinön kannel | Luadii = Leppälahti, Merja | Sivusto = Agricola – Suomen historiaverkko }}</ref> == Histourii == === Kalevalan runoloin kerävys da ilmahpiäständy === Suomelazet kiinnitettih mieldy vahnoin rahvahanrunoloin kerävykseh 1800-luvul. Tävelleh Turun Akatemian professoru Henrik Gabriel Porthan da hänen opastui Christfried Ganander kerättih kalevalastu sanastuo ''Mythologia Fennica'' -tevokseh jo 1700-luvul. Kajaanin alovehen douhturi Elias Lönnrot kierdi Vienan Karjalan alovehil keriämäs vahnoi runoloi. Lönnrot kierdi sežo Suomes, enne kaikkie päivännouzu-Suomes. == Kalevalan kiännökset == Kalevala on kiännetty monile kielile. Ezmäzekse se kiännettih [[Ruočin kieli|ruočikse]] vuvvennu 1841. [[Francien kieli|Frantsien]] kielele se kiännettih 1845, [[Ven'an kieli|ven’akse]] 1847, [[Germuanien kieli|germuanikse]] 1852, [[Vengrien kieli|vengriekse]] 1971, [[Anglien kieli|angliekse]] 1868 da [[Eestin kieli|eestikse]] 1891. Hos suomenkieline Kalevala perustuu karjalakse pajatettuloih rahvahanrunoloih, ga meni äijy vuottu, kuni Kalevalua ei piästetty ilmah karjalakse. [[Karjalan Kielen Seura|Karjalan Kielen Seuru]] piästi ilmah Kalevalan livvikse vuvvennu 2009. Kiännöksen on luadinuh [[Zinaida Dubinina]]. Varsinaiskarjalakse tevoksen kiändi Raisa Remšujeva, da se piästettih ilmah vuvvennu 2015. Kalevalasta on luajittuh sežo lastenkniigu ''Koirien kalevala'' vienankarjalakse vuvvennu 2010. == Lähtehet == <references/> [[Kategourii:Kalevala]] [[Kategourii:Kirjalližus]] [[Kategourii:Suomen kieli]] noy2gl5tptj3g0rg7wrpem3bin5drig 0 3996 51922 24584 2026-07-14T05:24:59Z Tuomi Miro 8679 51922 wikitext text/x-wiki [[Failu:Gallen-Kallela The defence of the Sampo.png|thumb|right|280px|''[[Akseli Gallen-Kallela]]'': ''[[Sammon puolustus]]'' (1896). Väinämöine puolustau [[Sampo (Kalevala)|Sampo-melliččiä]] [[Pohjolan emändy|Louhelpäi]].]] '''Väinämöine''' on [[Kalevala]]n piähahmoloi, da [[kalevalaine runohus|suomelazen da karjalazen kanzanrunohuon]] da [[suomelaine mifolougii|mifolougien]] tärgevimii hahmoloi. Väinämöine on runonlaulai da suuri tiedäi, kuduas on vie [[jumal]]allizii piirdehii. Hänes käytetäh Kalevalas puaksuh runuo :''Vaka vanha Väinämöine,'' :''tietäjä iänikuinen''. Väinämöine on monen tarinan hahmonnu, puaksuh piäozanottai. Merkittävii kerdomuksii (tarinoi) ollah: == Väinämözen da muailman roindu == == Väinämöine da Sampo == == Väinämözen laulu da soitto == [[Failu:Väinämöisen soitto1.jpg|250px|thumb|[[R. W. Ekman|R. W. Ekman:]] ''[[Väinämöisen soitto]]'' (1866)]] == Venehenveisto == == Väinämözen huavu == == Kalevalan Väinämöine == Kalevalas Väinämöine on [[Ilmatar|Ilmattaren]], ilman immen da meren poigu. Hän viettäy meres kellujan muaman kohtus kolmekymmen vuottu da algau jo syndyjes avvuttua maailman luomizes. Kalevalan tarinois Väinämöine oppiu ottua mučoikse [[Aino (Kalevalan hahmo)|Ainon]], [[Joukahaine|Joukahaizen]] sizären, ga Aino tappau oman ičen upottuu. == Suhteh toizih miifoih == [[Failu:Orfeu-atenas.jpg|150px|thumb|[[Orfeus]] soittau liirua eläimien keskes.]] Väinämözes on huomattavua samankaldaižuttu [[kreikkalaine mifolougii|kreikkalazen mifolougien]] suuren runoilijan da soittajan [[Orfeus|Orfeinke]]. == Kačo vie == ==Lähtehet== [[Kategourii:Kalevala]] [[Kategourii:Karjalaine kul'tuuru]] pqogift8w0qnp5sbubt5zcy5r9260bh 0 16481 51921 49728 2026-07-14T05:23:23Z Tuomi Miro 8679 51921 wikitext text/x-wiki [[Failu:Sigfrid_Keinänen_-_Kullervo_with_His_Herds.jpg|pienoiskuva|Sigfrid Keinänen - Kullervo Herdilöinke]] '''Kullervo''' ([[Suomen kieli|suom]]. ''Kullervo'') on karjala-suomelazen "[[Kalevala]]"-eepossan hahmo. Hänen syžeti on kirjutettu ruunois 31-36. == Histourii == Kullervon histourii algavuu suuris sugun vihanke kahten vellien - Kalervon da Untamon - välil. Riidu, kudai syttyi tyhjäs kiistäs kalastusoigolois ([[Untamo|Untamon]] [[ahven]] puutui Kalervon verkoloih), kazvoi verenvualtavakse voinale. Untamo keräi joukon da kogonah hävitti oman vellen rodun, jättäjen hengih vai yhen raskahan naizen. Diädöin kiini olles häi sai poijan, kudamua pandih nimekse Kullervo. Juuri roindua müöte brihačču ozutti erinomazen fyysizen väin da magizen lahjakkuon tunnusmerkilöi: jo kolmen päivän ijäs häi revitti omii vaippoi. Uuntamo ellendäy, ku lapses kypsyy kostotahto, da yritti kolmeh kerdah tappua lapsen. Brihačču yritettih upottua mereh, polttua suures tules da riputtua tammale. Kuitenki Kullervo, kudamal oli čotonine puolustus, piäzi hengih jogahizes stihies, ozutteli omua hairahtamattomuttu da pölästi valloittajua omal luonnottomal elävyöl. Ei voinnuh hävittiä veljenpoigua, Untamo yritti integroija händy omah taloih orjannu, ga puutui vastah sih, ku Kullervon kai ruadot kiännyttih kaozikse. Suures väis, no sosializes kazvatukses da empaties puuttunu, sankari toi joga käskyn absurdah suate. Konzu händy pandih kaččomah lastu, häi iški silmät da tappoi lapsen. Konzu hänele käskiettih leikata meččy, häi hävitti suuren territorien, kiroi muan muga, ku sit enämbiä ei kazvanuh nimidä. Hänen yritykset azettua aidua loppiettih monoliittisen seinän nostamizen taivahah suate ilmai yhtenny piäsyö. Jälgimäi Uuntamo ei nähnüh moizes ruadajas hyvytty da möi händy kuulužele sepiläzele Ilmarinnel "kahten vahnan sauvun da erähizen avannuh kattilan" puoles, sendäh häviejän sankarin probliemu siirdyi toizeh taloih. [[Failu:Kullervo_petokarjoineen.jpg|vasen|pienoiskuva|Kullervo petokarjoineen]] Kullervon eloksen kuulužimannu da simvolizennu momentannu on hänen konfliktu Ilmarisen akanke. Emändy, kudai ei suvainnuh orjua, työndi händy paimendamah karjua, andoi matkah leibiä, kudaman südämeh oli paistettu kivi. Kullervol, kudamal ei jiännyh nimidä perehespäi paiči tuatan suaduu veiččiä, tämä esineh oli sakraline. Konzu veičči mureni peitettyö kivie vastah, se rodih jälgimäzekse tipukse, kudai murendi hänen jiännöksien tirpan. Sen sijah, ku vai tappua emändy, Kullervo käytti magiedu: häi ajoi kondii da hukkii ühteh karjah, andoi niilöile lehmien nägöi čarin avul. Ehtäl, konzu sepän akku tuli lypsämäh žiivattua, zvierit revitettih händy. Tämä julmuon akti lopullisešti kiinitti Kullervon karjalaisen ta anti-sankarin statussih, kudai ei ole myöstymätie ihmiskuntah. Ilmarisen akan tapandan jälles Kullervo pakeni meččäh, kus sattumalta löydi, ku hänen vahnembat da sizäret jiädih hengih Untamon tapandan jälles. Kuitenki perehenke yhtymine ei tuonnuh hänele tervehytty. Ku häi ei voinnuh ruadua, häi uvvessah ei voinnuh ruadua kodiruadolois, i tuatto työndi händy maksamah veruo. Kodih tulduu häi vastai neiččyö, kudaman muanitti omih regilöih, lahjoitti kallehil kangahil da kullal. Seksualizen aktien jälles sankarit ruvettih sanelemah omas roindas da pöllästyksel tiijustettih, gu ollah sizär da velli (se hävii mečäs äijy vuottu tagaperin). Tyttö ei kestänyh huigiedu da kerras tappoi iččie joven kynnyksel. Surun da vihan vallas Kullervo piätti täyttiä oman alguperäzen tarkoituksen. Häi lähti Untamoin kodih da luadii totalizen tapandan, ei žiälöinnüh ni naizii, ni vahnoi, da muutti vihaniekan eländykohtua tuhkakse. Jälles tuattoloin kodih tulduu da sen tyhjänny da hylgiettünnü löydännyh (kaikin omahizet kuoltih, konzu händy ei olluh), Kullervo lähti meččäh sinne kohtah, kus häi kuadoi. Jälgimäzes scenas häi kiändyy oman miekan puoleh da kyzyy, ongo se valmis juomah hänen riähkähizen veren. Miekku, kudai eposas on varustettu tiijollisuon algehil, vastau, ku häi juonuh viärüön da viäryön verdy, a sendäh juou vie Kullervon verdy. Sankari piästi miekan käpälin muah da hyppi teräväh, loppi oman elaijan omal suudoalovehel. Kullervon kuolendu "[[Kalevala|Kalevalas]]" tiivistyy vahnan Viizahan [[Väinämöine|Väinämöisen]] opastuksel sih näh, ku lapsii ei sua andua kazvatettavakse vierahile ristikanzoile libo orjile, sendäh gu suvaičuksen da oigien opastuksen puuttumine vältämättäh suau hirviön, kudai voibi vai hävittiä. == Kul'tuuras == Kullervon kul'tuurine vaikuttehistu menöy loitton suomelazen fol'kloran rajois, muuttuu häi universalizekse "kirotun kävelijän" arhetipakse. Hänen kuva rodih pohjannu kogonazile fantasian da jevrouppalazen muzikalizen romantizman literatuuran suunnoile. === Suomelazen kanzallizen identiteetin muodostamini === XIX vuozisual, suomelazen kanzallizen iččenävyön muodostumizen aigah, Kullervon hahmos rodih keskeine taidoilijoile, kuduat tahtottih sanella oman kul'tuuran omaluadužuos. Vastoin valgiedu da viizahii [[Väinämöine]], Kullervo kuvaičči rahvahan pimiästy, luonnollizuttu vägie da sen histouriellistu gor'ua. 1860-luvul kirjuttai [[Aleksis Kivi]] kirjutti Kullervo-tragedien, kudai rodih enzimäzekse merkittäväkse suomenkielizekse näytelmäkse. Tämä tevos vedi hahmon arhaizien pajoloin raamieloispäi klassikan dramaturgien tazavaldah, pandi händy yhteh riähkäh Shakespearen hengien kel. Taiteilijat, kui [[Akseli Gallen-Kallela]], visualisoittih hänen kuva monumentalizis paltinois (ezimerkikse "Kullervon kiruandu"), kudualois ristikanzu on kuvattu ylimäzen vihan aigah, kudai rodih ikonizekse alistamattomuon kuvauksekse. Muailmanmuzikakse Kullervon avasi säveldäi [[Jean Sibelius|Jan Sibelius]]. Vuvvennu 1892 häi ezitti monumentalizen simfonien "Kullervo" solistoile, miehien horale da orkesterile. Tämä tevos rodih kiännökse: Sibelius käytti suomen kielen ritmiekkua da ruunoin arhaizie melodiijoi, luadi ihan uvven muuzikukielen. Simfonien viijen ozan rakenne tarkah kuvastau sankarin elaigua - hänen myrskyllizes nuorusvuozis surmah suate. Tämän tevoksen menestys ei vaiku luadinuh Sibeliukses kanzallizekse urhoikse, ga se toi "[[Kalevala|Kalevalan]]" juonien muailman akateemizekse repertuarakse, sendäh gu europpalaine yleisö kiinnitti huomijon pohjazeh eepossah. === Kirjalližusperintö: Vaikutus J. R. R. Tolkin === [[Failu:Turin_Turambar.png|pienoiskuva|Turin Turambar]] Merkittävimän vaikutuksen Kullervo luadii nygyaigazeh literatuurah John Ronald Ruel Tolkinan luomisruavon kauti. Nuorennu Tolkin oli moizes vaikutukses Kullervon histouries, gu rubei kirjuttamah omua adaptaciedu, kuduan nimi on "Kullervon histourii" (The Story of Kullervo). Myöhembi tämä juoni rodih pohjakse hänen maailmankaikkehuon yhten kaikis pahembih da tärgiembih legendoih - Turin Turambaran histourien. Karjalaisien välini šamanmuotoisuš on melkein peilikuva. [[Kategourii:Kalevala]] [[Kategourii:Karjalaine kul'tuuru]] k5io037tm2bzmxnyc0i61ibofdlb2er 10 17138 51915 2026-07-13T19:52:01Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Belcastel 4.jpg 51915 wikitext text/x-wiki Belcastel 4.jpg jj8j7yxukkdzjkf5bualbnffpbo59hu 10 17139 51916 2026-07-13T19:54:56Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: "Sista polskan" - SMV - SVA BA 0019 03.wav 51916 wikitext text/x-wiki "Sista polskan" - SMV - SVA BA 0019 03.wav o6es83kf0nigdapgmtwcm55ymgy8nwr 14 17140 51918 2026-07-14T05:09:56Z Tuomi Miro 8679 Uuzi sivu: '''Ruadivoyhtevys''' se on tiedoloin langattoman siirdämine elektromagnetizien aaltojen avaruos. Se ruadau kandaifrekvensien moduloimizen vuoh signaalel siirdäjäs da jällespäi otetun signaaliksen dekodoičendan vuoh vastaičus. 51918 wikitext text/x-wiki '''Ruadivoyhtevys''' se on tiedoloin langattoman siirdämine elektromagnetizien aaltojen avaruos. Se ruadau kandaifrekvensien moduloimizen vuoh signaalel siirdäjäs da jällespäi otetun signaaliksen dekodoičendan vuoh vastaičus. 4xxe9jv07tq13i4zjl7wakq6bl4arvg 14 17141 51920 2026-07-14T05:22:00Z Tuomi Miro 8679 Uuzi sivu: '''Kalevala''' on Karjalan da Suomen kanzalliseepossu. Sen on luadinuh Elias Lönnrot, kudai kirjutti mustoh suomelazii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. 51920 wikitext text/x-wiki '''Kalevala''' on Karjalan da Suomen kanzalliseepossu. Sen on luadinuh Elias Lönnrot, kudai kirjutti mustoh suomelazii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. 22xomwx5rwz153fx8vhwy1tyi0xwu4y 0 17142 51924 2026-07-14T09:20:25Z Onegaborg 144 Uuzi sivu: {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Köyhäjärvi |lat_deg= 66|lat_min= 04|lat_sec = 11 |lon_deg= 33|lon_min= 12|lon_sec = 07 |width=200 |float=right }} '''Köyhäjärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Aittuniemen kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 1,1 km². Korgevus meren pinnaspäi on 85,9 metrii. Järveh tulou vetty [[Mujejärvi|Mujejärvespäi]]. Jär... 51924 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Köyhäjärvi |lat_deg= 66|lat_min= 04|lat_sec = 11 |lon_deg= 33|lon_min= 12|lon_sec = 07 |width=200 |float=right }} '''Köyhäjärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Aittuniemen kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 1,1 km². Korgevus meren pinnaspäi on 85,9 metrii. Järveh tulou vetty [[Mujejärvi|Mujejärvespäi]]. Järvespäi vezi virduau [[Ala-Vehkajärvi|Ala-Vehkajärveh]]. Vehkajärves läbi virduau Kodijogi, kudai laskeh [[Louhenjärvi|Louhenjärveh]]. Louhenjärvespäi lähtöy Luoksajogi, kudai liittyy Kierettijogeh. Kierettijogi laskeh [[Vienanmeri|Vienanmereh]]. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|K]] [[Kategourii:Karjal|K]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|K]] baxvzyxgqjck7t3yxq7f1wt8tcr95q0 51925 51924 2026-07-14T09:21:09Z Onegaborg 144 51925 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Köyhäjärvi |lat_deg= 66|lat_min= 04|lat_sec = 11 |lon_deg= 33|lon_min= 12|lon_sec = 07 |width=200 |float=right }} '''Köyhäjärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Aittuniemen kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 1,1 km². Korgevus meren pinnaspäi on 85,9 metrii. Järveh tulou vetty [[Mujejärvi (Louhen piiri)|Mujejärvespäi]]. Järvespäi vezi virduau [[Ala-Vehkajärvi|Ala-Vehkajärveh]]. Vehkajärves läbi virduau Kodijogi, kudai laskeh [[Louhenjärvi|Louhenjärveh]]. Louhenjärvespäi lähtöy Luoksajogi, kudai liittyy Kierettijogeh. Kierettijogi laskeh [[Vienanmeri|Vienanmereh]]. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|K]] [[Kategourii:Karjal|K]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|K]] ey6j2s8518vf4t07v4kkf5haqgdedzm 0 17143 51926 2026-07-14T09:37:43Z Onegaborg 144 Uuzi sivu: {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Valgeijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 25|lat_sec = 38 |lon_deg= 33|lon_min= 18|lon_sec = 41 |width=200 |float=right }} '''Valgeijärvi''' on järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Malinavuaran kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 3,8 km², vezibasseinan ala on 12,9 km². Korgevus meren pinnaspäi on 35,1 metrii. Järven lahtespäi vezi virduau Ylä-Puu... 51926 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Valgeijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 25|lat_sec = 38 |lon_deg= 33|lon_min= 18|lon_sec = 41 |width=200 |float=right }} '''Valgeijärvi''' on järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Malinavuaran kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 3,8 km², vezibasseinan ala on 12,9 km². Korgevus meren pinnaspäi on 35,1 metrii. Järven lahtespäi vezi virduau [[Ylä-Puulankijärvi|Ylä-Puulankijärveh]]. Täs järvespäi lähtöy Puulankijogi, kudai laskeh [[Vienanmeri|Vienanmeren]] Kandalahteh. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|V]] [[Kategourii:Karjal|V]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|V]] hq3p5b4nt0p33m9jdt7mqcyigpx6z9j