Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.48.0-wmf.3 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2994 53329 40411 2026-11-05T17:30:48Z Miro Tuomi 8600 53329 wikitext text/x-wiki [[Failu:Йоухи.jpg|thumb|right|200px|Jouhikko [[Karjalan tazavallan Kanzalline muzei|Karjalan tazavallan Kanzallizes muzies]].]] [[Failu:Chadwickjouhikko.jpg|thumb|right|200px|Jouhikko.]] [[Failu:Crwth-in-case.jpg|thumb|Kelttiläisstiil'aine jouhikko ''crwth'']] '''Jouhikko''' <ref>[https://web.archive.org/web/20130627215109/http://www2.siba.fi/jouhikko/ Jouhikko] Aijankohtu =2008 | Ilmahpiästäi=Sibelius-Akatemia | Viitattu = 2.7.2013</ref> on vahnu [[jouzisoitin]]. Jouhikos on olluh perindöllizesti kahtes nelläh kieldy, da sen iäni on aiga hil'l'aine. Se viritetäh tavan mugah kui [[viulu]] (g, d1. a1. e2). Altojouhikko on viritetty tavallistu jouhikkuo oktaavin madalembale. Kai jouhikot ollah tavan mugah oldu soittajien ičen luajittuloi, mugai net ollah oldu eri kogozet da muodoizet. Piduhuttu on olluh 40-80 cm, levevytty 14-19 cm da sangevuttu 4-9 cm. Materjualoinnu on olluh koivu, leppy, pedäi da kuuzi. Jouhikkolois on käytetty jouhi-, jiändeh-, plastiekku- da metallukielii. Harakternoin jouhikon šuhizijan iänen suau hevon händyjouhis azuttuloil kielil. <ref>[http://etno.net/soitin/jouhikko Jouhikko] Viitattu 1.12.2015</ref> == Lähtiet == <references/> == Kirjalližus == * Йоухикко // Музыкальный энциклопедический словарь. — <abbr>М.</abbr>: Советская энциклопедия, 1990. — С. 221. — 672 с. * ''Семакова И.Б.'' Йоухикко // Карелия. Энциклопедия. Том 1 / Гл. ред. А.Ф. Титов. — Петрозаводск: ПетроПресс, 2007. — С. 385. * ''Мараев В.'' Йоухи кантеле — йоухикко — лучковая лира [[Kategourii:Soittimet]] 9j4auipj2ue0p8ydcr9fax0zsue8y8p 0 3031 53325 51227 2026-11-05T17:01:53Z Miro Tuomi 8600 53325 wikitext text/x-wiki [[Failu:Concert kantele.jpg|thumb|300px|right|Kandeleh]] '''Kandeleh''' (vie muvvos '''kannel''') on karjalaine da suomelaine kanzalline näppäilykielisoitin, yhty roduu gusl’anke, on hyvin tundiettu [[Baltiekkumeri|Baltiekkumeren]] alovehel. [[Failu:DIY kantele sample raw.ogg]] == Rakendeh da histourii == [[Failu:5and10stringkantele.jpg|thumb|5- ja 10-kielizet kandelehet.]] [[Failu:Väinämöinen kiinnittää kielet kanteleeseen.jpg|thumb|[[Johan Zacharias Blackstadius]], ''Väinämöine kiinnittäy kielet kandeleheh'', 1851.]] Kandeleh on kielisoitin. Sen piäozat ollah puuhine rungo da jouhilois, jiändehis libo ravvas luajitut kielet. Enzimäzet soittimet oldih viizikielizet, da niilöin rungo kaiverdettih puus, yhtes libo kahtes palas. Kahtes ozas luajitus kandelehes oli rungo da kanzi. Kandelehen luadimizeh käytettih kuustu, mändyy, huabua da leppiä. Kandelehen vakku oli luajittu lepäs, kielien varret – koivus, kielet – jouhes. Laudoi rungon azumizeh ruvettih käyttämäh 1800-luvul.<ref> http://etno.net/soitin/kantele, Kantele, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä, etno.net, 31.7.2015</ref> Nygözet kandelehet voibi jagua pienih (alle 15 kieldy) da suurih (kai 39 kieldy).<ref> http://etno.net/soitin/kantele, Kantele, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä, etno.net, 31.7.2015</ref> Kandelehen kielih aijemba käytettih hebozen jouhiloi, ga jo 1700- ja 1800-luvul oldih käytös raudukielet. "Vaskikandeleh" tarkoittau kandelehtu, kuduan kielet ollah vaskes. <ref>http://www.temps.fi/soitin/ Kastinen Arja, Temps Oy, 31.7.2015</ref> Kazvoi kielien miärygi. Puaksumbi käytettih 5-, 10-, 12- da 16-kielisty diatonistu soitindu. Nygyaijas Karjalas on olemas kaksi kandelehen lajii: diatonine da hromattine. Diatonizel kandelehel soitetah vaigu rahvahallistu muuzikkua, hromattizel voi soittua kui rahvahallistu sit klassillistugi muuzikkua. Hromattizen kandelehen luadii on Kalevalan runoloin keräilii [[Elias Lönnrot]]. Vuozinnu 1830-1840 häi luadi kaksi hromattistu kandelehtu, kudamis yksi nygöi on [[Suomi|Suomen]] muzies. Nygyaijas luajitah pikkolo-, prima-, al’tu- da bassukandelehet. Vahnimat tovestukset kandelehsoittimis (ezimerkikse suomelaine ''kandeleh'', [[Virolazet|virolaine]] ''kannel'', [[Latvielazet|latvielaine]] ''kokles'' [iännetäh ''kuokles''], [[Liettualazet|liettualaine]] ''kanklės'' da [[Ven'alazet|ven'alaine]] ''gusli'') ollah [[Novgorod]]an sego [[Puola]]n [[Opole]]n da [[Gdańsk]]an 900–1400-luvulpäi olijoi [[Arheolougii|arheolougizii]] löydölöi. Kandeleh nägyy da kuuluu [[Kanzanrunohus|kanzanrunohuos]], da [[Kalevala]]s se on [[Väinämöine|Väinämözen]] soitin. Suomelazes kantele–sanas on luajittu Kanteletar-nimi, kudai merkiččou suomelazien kanzallizien runoloin kogomustu, kuduan Elias Lönnrot keräi da piästi ilmoih kolmes ozas vuozinnu 1840—1841. Tar–suffiksu merkiččöu naispuoldu, toizin sanojen Kanteletar on Kandelehen tytär libo tämän soittimen soitandan muza-puolistai. XX vuozisuan 30. vuozien alus V.P. Gudkovan tiijollizen tutkimusinstituutan fol’klouruozaston ruadajan ohjuamizen mugah neroniekat Kl’uhin da Jamščikov luajitah hromattizen kandelehen. Vuonnu 1936 Karjalas oli perustettu Kantele – valdivolline ansambl’u, kudaman johtajannu oli V.P. Gudkov. Suomes 1970-luvus algajen ruadau [[Kanteleliitto]]. Jyväskyläs ruadau [[Suomen kantelemuseo|Suomen kandelehmuzei]] . Kandelehensoittuo on opastettu Sibelius-Akademies Helsingis, nygözes Taidehyliopistos, omannu ainehennu vuvves 1987.<ref> http://www5.siba.fi/studies/degrees-and-programmes/piano/about-us/-/asset_publisher/EaCeBi1iSpYj/content/sibelius-akatemian-kanteleopetus-viettaa-25-vuotisjuhliaan?redirect, Sibelius-Akatemian kanteleopetus viettää 25-vuotisjuhliaan, 2012, Sibelius-Akatemia|Viitattu = 31.7.2015</ref><ref>https://web.archive.org/web/20150923151936/http://www.uniarts.fi/siba/harmonikka-kitara-kantele, Harmonikka, kitara ja kantele, Taideyliopisto,31.7.2015}}</ref> Nägevy panos hromattizien kandelehien luajindah pandih neroniekat Kl’uhin, Jamščikov, Kristal, Kuk, Čelombit’ko, Frolov, Smolin. [[Failu:Гусляры.jpg|thumb|[[Viktor Vasnetsov]], ''Guslinsoittajii'', 1899]] [[Failu:1991 CPA 6373.jpg|thumb|Nevvostoliiton aigaine postumarku, kuduas latvielazii kanzansoittimii. Kuvas myös latvielaine kannel libo kokle.]] == Kandelehsoittimet eri rahvahil == * [[karjalazet|karjalazet:]] ''kandeleh'' * [[latgallat|latgallat:]] ''kūkles'' ja ''kūkle'' * [[latvielazet|latvielazet:]] ''kokles'' ja ''kokle'' * [[liiviläzet|liiviläzet:]] ''kāndla'' * [[liettualazet|liettualazet:]] ''kanklės'' * [[marit|marit:]] ''kärš'' ja ''kysle'' * [[puolalazet|puolalazet:]] ''gęśle'' * [[suomelazet|suomelazet:]] ''kantele'', ''kannel'' * [[tatuarat|tatuarat:]] ''guslja'', ''göslja'' ja ''keslja'' * [[čuvašat|čuvašat:]] ''kesle'', ''kjosle'' ja ''kysle'' * [[udmurtat|udmurtat:]] ''krez'' * [[ukrainalazet|ukrainalazet:]] ''husli'' * [[valgoven'alazet|valgoven'alazet:]] ''gusli'' * [[vatjalazet|vatjalazet:]] ''kannõl'', ''gusli'' ja ''guusla'' * [[ven'alazet|ven'alazet:]] ''gusli'' * [[vepsäläiset|vepsäläiset:]] ''kandel'', ''stribunik'' * [[virolazet|virolazet:]] ''kannel'' == Kandelehel soitto == Kandelehtu soitetah pidämäl sidä piduzin polvil libo stolal. Kanzanomastu kanneldu soitetah näppäilemäl kieliäi da jättämäl net puaksuh soimah, ga yhtelläh taidehsoitos käytetäh iänen sammutindu. Kandelehel soittajes näppäilläh tavan mugah melodiedu oigiel käil, hurual käil soitetah madalil kielil. Puaksumbah kandelehet on viritetty [[Diatonine asteikko|diatonizesti]]. Viizikieline kandeleh on tavan mugah viritetty [[duuri|D-duurih]] (d–e–fis–g–a) libo vastavah [[molli]]h (d–e–f–g–a), ga tostugi viritysty käytetäh. Kandelehel soitetah soluo, myödäh soitetah kanzallizen eeposan Kalevalan runoloin mugah. == Lähtiet == {{Viittehet}} == Kirjalližus == * Blomster, Risto (toim.) 2009: Kantele, Kirjoittaneet Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen. SKS:n teoksia 1225, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 978-952-222-101-8 * Dahlblom, Kari 2011: Keski-Suomen kantele, Äänekoski, Kari ja Tuula Dahlblom, ISBN 978-952-92-9447-3 * Kastinen, Arja & Rauno Nieminen & Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi. Karjalaisesta kandelehperinteestä 1900-luvun alussa. Temps Oy 2013. * Nieminen, Rauno – Väänänen, Timo – Rossander, Meri-Anna 2011: Kantele eläväksi, Nurmes: Nurmeksen museo, ISBN 978-951-96797-3-0 * Nieminen, Rauno 1984: Viisikielisen kanteleen rakennuspiirustuksia, Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti, ISBN 951-95411-1-X * ''Гаврилов М. И.'' Звучи, моё кантеле: Из репертуара кантелиста М. Гаврилова. — Петрозаводск, 1995. * Кантеле // Большая российская энциклопедия. Том 12. — <abbr>М.</abbr>, 2008. — С. 749. * Кантеле // Музыкальная энциклопедия. Том 2. — <abbr>М.</abbr>: Советская энциклопедия, 1974. — Стб. 700—701. * ''Семакова И. Б.'' Кантеле // Карелия. Энциклопедия. Том 2 / Гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск: ПетроПресс, 2009. — С. 16. * Кантеле. — Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона : в 86 т. (82 т. и 4 доп.). — <abbr>СПб.</abbr>, 1890—1907. * Кантеле [Ноты]: самоучитель игры / авторы текста Т. П. Вайнонен, М. И. Гаврилов. — Петрозаводск: Карелия, 1985. — 118 с. : ил. * ''Семакова И. Б.'' О типологии карельских долблёных кантеле // Кантеле: Вопросы теории и исполнительства. — Петрозаводск, 2001. * ''Шишканова И. В.'' Кантеле. Ступени к совершенству. — Петрозаводск, 2008. * ''Михайлова Н. С.'' Карельское кантеле: традиции и современность // Рябининские чтения 2011. — Петрозаводск: Карельский научный центр РАН, 2011. — С. 329—331. — 565 с == Aihies muijal == * [http://kandeleh.net/ Kandelehliitto] * [http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/kandeleh_taipuu_vaikka_rokkiin_3191575.html Kandeleh taipuu vaikka rokkiin]. Yle Helsinki 21.1.2012. * [http://www.temps.fi/soitin/ MuT Arja Kastinen: Soitin] (temps.fi) * [http://www.temps.fi/esitykset/ MuT Arja Kastinen: Esitykset] (temps.fi) * [http://www.kase.fi/~jussila/fkandeleh.htm Soitinrakentaja Jussi Laasasen kandelehsivut]. [[Kategourii:Soittimet]] 8bprezco038c2k8lvyeu6vcbk3cc1e9 0 3923 53332 36938 2026-11-05T18:32:10Z Miro Tuomi 8600 53332 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = kylä |nimi = Vieljärvi |nimitys omal kielel = {{Lang-ru|Ведлозеро}} |kuva = Vieljarvi2.jpg |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Priäžän kanzalline piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }}'''Vieljärvi''' (Vieljärven kylä) on vahnu [[Karjalazet|karjalaine]] kylä [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Priäžän kanzalline piiri|Priäžän kanzallizes piiris]]. Se on Vieljärven kyläkunnan haldivolline keskus. == Yleistiijot == Vieljärvi on sijoitunnuh Vieljärven järven koillis-rannikol, sit kohtas, kus sih laskehes Vuhtanjogi, 50 kilometrii piäs Priäžäspäi. Kyläs ruadau Vieljärven souhozu, mečänhoidolaitos, keskiškola, päivykodi, feršalipunktu, kul'tuurutaloi, kirjasto. == Histourii == Vuvvennu 1582/1563 Oniegantagavuon puolen Onieganviijendeksen verokniigois mainitah Vieljärven pienii kyläzii: Korbiniemi, Jänöiselgy, Kibran kylä N’älmärvel da Salo-suarel. ''«Zaečja gora-kylä...Oksenteiko Borisov, horomat pannah jälles voinua, da kolme pihakohtua, horomat poltettih da muanruadajii lyödih nemsoin rahvas....».'' Vieljärven pogostu kuului Novgorodan feodualutazavallan Onieganviijendekseh. Niilöin rahvas kazvatettih ruistu, ozrua, luajittih heiniä, pyvvettih kalua. Vuvven 1873 "Eländykohtien luvettelun" mugah sie eli 40 hengie: 15 miesty da 25 naistu. Elettih kaheksas talois. Kaikin oldih karjalazet. Vuvven 1905 "Eländykohtien luvettelun" mugah eli jo 80 hengie: 56 muanruadajua da 24 muanruadajih kuulumattomat. Muanruadajii miehii oli 26, naizii — 30. Muanruadajih kuulumattomii miehii oli kymmene, naizii — 14. Kaikkiedah miehii oli 36 da naizii 44. Oli žiivattua: 27 hebuo, 43 lehmiä da 113 muudu žiivattua. Kogo Ven'an toimehpaniikomitietan da Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan dekrietän mugah 4. elokuudu 1920 Vieljärve voulosti oli litetty Anuksen guberniespäi perustettuh Karjalan ruadokommuunah. 4. talvikuudu vuvvennu 1931 Karjalan toimehpaniikomitietan käskys oli salvattu časounu, 8. kezäkuudu vuvvennu — kirikkö. Vuvvennu 1935 Karjalan avtonoumizeh socialistizen nevvostotazavaldah kuulujannu perustettih Vieljärven piiri ([[Priäžän kanzalline piiri|Priäžän piirin]] 11 kylänevvostos da [[Anuksen kanzalline piiri|Anuksen piirin]] 3 nevvostos). Vuvvennu 1957 kyläh liitettih Jänöiselgy, Ruizniemi, Pogostu da Jovensuu. == Kylän agjat da kylänpiät == Vieljärven kylien agjoi ollah pienembäzet kyläzet> Ruizniemi, Pogostu, Jovensuu, Melliččy, Jänöiselgy, Niemi. Enne net oldih iččenäzer kylät. == Nähtävykset == Vieljärves on kudamidä kačottavua da nähtäviä. Suurembii nygyaigazii ravieloi suavutuksii on [[Karjalan Kielen Kodi]], kudai nostettih Vieljärven keskukseh vahnan päivykoin tilah vuvvennu 2013 . Niemel školan rinnal on Pyhän Il’l’an uuzi kirikkö, kudamas pyhinpäivin pietäh sluužbua. Hyvikse huogavundupaikoikse pätäh järven hiekkurannat. On niidy kui kyläs, järven rannois, mugai järven suaril, ezimerkikse, Salon suarel. Kyläs on [[Suuri Ižänmualline soda|Suuren Ižänmuallizen]] [[Suuri Ižänmualline soda|sodan]] aigah kuodunuzien nevvostolazien saldattoin da kyläaktivistoin velleskalmu С. Muah on pandu 379 hengie, enimät heis ollah Karjalan frontan 7. armien saldatat. == Rahvas == Vuvvennu 1989 kyläs eli 1445 hengie. == Tundietut vieljärveläzet == * V'ačeslav Konstantinovič Korol'ov (1914—2000) — Nevvostoliiton talohuon ruadai, Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan meččytevolližuon arvostettu ruadai (1959). == Kylän uuličat == * Vieljärven uuličču (ven. ''ул. Ведлозерская'') * ven. ''ул. Гористая'' * ven. ''ул. Дорожников'' * ven. ''ул. Лесная'' * ven. ''пер. Лесной'' * Melličču-uuličču (ven. ''ул. Мельницкая'') * ven. ''ул. Набережная'' * Uuzi uuličču (ven. ''ул. Новая'') * ven. ''ул. Первомайская'' * ven. ''ул. Промышленная'' * Nevvostouuličču (ven. ''ул. Советская'') * ven. ''пер. Советский'' * Souhozu-uuličču (ven. ''ул. Совхозная'') * ven. ''пер. Совхозный'' * ven. ''ул. Хвойная'' * Školauuličču (ven. ''ул. Школьная'') [[Category:Muantiedo|V]] [[Category:Karjal|V]] jqobcfm466iytcfflvwob0kmpczfqbu 53339 53332 2026-11-06T09:53:26Z Miro Tuomi 8600 53339 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = kylä |nimi = Vieljärvi |nimitys omal kielel = {{Lang-ru|Ведлозеро}} |kuva = Vieljarvi2.jpg |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Priäžän kanzalline piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }}'''Vieljärvi''' (Vieljärven kylä) on vahnu [[Karjalazet|karjalaine]] kylä [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Priäžän kanzalline piiri|Priäžän kanzallizes piiris]]. Se on Vieljärven kyläkunnan haldivolline keskus. == Yleistiijot == Vieljärvi on sijoitunnuh Vieljärven järven koillis-rannikol, sit kohtas, kus sih laskehes Vuhtanjogi, 50 kilometrii piäs [[Priäžy|Priäžäspäi]]. Kyläs ruadau Vieljärven souhozu, mečänhoidolaitos, keskiškola, päivykodi, feršalipunktu, kul'tuurutaloi, kirjasto. == Histourii == Vuvvennu 1582/1563 Oniegantagavuon puolen Onieganviijendeksen verokniigois mainitah Vieljärven pienii kyläzii: Korbiniemi, Jänöiselgy, Kibran kylä N’älmärvel da Salo-suarel. ''«Zaečja gora-kylä...Oksenteiko Borisov, horomat pannah jälles voinua, da kolme pihakohtua, horomat poltettih da muanruadajii lyödih nemsoin rahvas....».'' Vieljärven pogostu kuului Novgorodan feodualutazavallan Onieganviijendekseh. Niilöin rahvas kazvatettih ruistu, ozrua, luajittih heiniä, pyvvettih kalua. Vuvven 1873 "Eländykohtien luvettelun" mugah sie eli 40 hengie: 15 miesty da 25 naistu. Elettih kaheksas talois. Kaikin oldih karjalazet. Vuvven 1905 "Eländykohtien luvettelun" mugah eli jo 80 hengie: 56 muanruadajua da 24 muanruadajih kuulumattomat. Muanruadajii miehii oli 26, naizii — 30. Muanruadajih kuulumattomii miehii oli kymmene, naizii — 14. Kaikkiedah miehii oli 36 da naizii 44. Oli žiivattua: 27 hebuo, 43 lehmiä da 113 muudu žiivattua. Kogo Ven'an toimehpaniikomitietan da Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan dekrietän mugah 4. elokuudu 1920 Vieljärve voulosti oli litetty Anuksen guberniespäi perustettuh Karjalan ruadokommuunah. 4. talvikuudu vuvvennu 1931 Karjalan toimehpaniikomitietan käskys oli salvattu časounu, 8. kezäkuudu vuvvennu — kirikkö. Vuvvennu 1935 Karjalan avtonoumizeh socialistizen nevvostotazavaldah kuulujannu perustettih Vieljärven piiri ([[Priäžän kanzalline piiri|Priäžän piirin]] 11 kylänevvostos da [[Anuksen kanzalline piiri|Anuksen piirin]] 3 nevvostos). Vuvvennu 1957 kyläh liitettih Jänöiselgy, Ruizniemi, Pogostu da Jovensuu. == Kylän agjat da kylänpiät == Vieljärven kylien agjoi ollah pienembäzet kyläzet> Ruizniemi, Pogostu, Jovensuu, Melliččy, Jänöiselgy, Niemi. Enne net oldih iččenäzer kylät. == Nähtävykset == Vieljärves on kudamidä kačottavua da nähtäviä. Suurembii nygyaigazii ravieloi suavutuksii on [[Karjalan Kielen Kodi]], kudai nostettih Vieljärven keskukseh vahnan päivykoin tilah vuvvennu 2013 . Niemel školan rinnal on Pyhän Il’l’an uuzi kirikkö, kudamas pyhinpäivin pietäh sluužbua. Hyvikse huogavundupaikoikse pätäh järven hiekkurannat. On niidy kui kyläs, järven rannois, mugai järven suaril, ezimerkikse, Salon suarel. Kyläs on [[Suuri Ižänmualline soda|Suuren Ižänmuallizen]] [[Suuri Ižänmualline soda|sodan]] aigah kuodunuzien nevvostolazien saldattoin da kyläaktivistoin velleskalmu С. Muah on pandu 379 hengie, enimät heis ollah Karjalan frontan 7. armien saldatat. == Rahvas == Vuvvennu 1989 kyläs eli 1445 hengie. {| class="wikitable" style="text-align: center; border-collapse: collapse; min-width: 500px;" |+ style="font-weight: bold; padding: 5px; background: #f0f4f9; border: 1px solid #a2a9b1; border-bottom: none;" | Eläjien lugumiäry |- style="background: #d6e4f7; font-weight: bold;" | 1939 || 2002 || 2009 || 2010 || 2013 || 2021 |- | 831 || style="color: #00af89; font-weight: bold;" | ↗1&nbsp;236 || style="color: #d33;" | ↘1&nbsp;119 || style="color: #d33;" | ↘1&nbsp;105 || style="color: #d33;" | ↘948 || style="color: #d33;" | ↘437 |} == Tundietut vieljärveläzet == * V'ačeslav Konstantinovič Korol'ov (1914—2000) — Nevvostoliiton talohuon ruadai, Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan meččytevolližuon arvostettu ruadai (1959). == Kylän uuličat == * Vieljärven uuličču (ven. ''ул. Ведлозерская'') * ven. ''ул. Гористая'' * ven. ''ул. Дорожников'' * ven. ''ул. Лесная'' * ven. ''пер. Лесной'' * Melličču-uuličču (ven. ''ул. Мельницкая'') * ven. ''ул. Набережная'' * Uuzi uuličču (ven. ''ул. Новая'') * ven. ''ул. Первомайская'' * ven. ''ул. Промышленная'' * Nevvostouuličču (ven. ''ул. Советская'') * ven. ''пер. Советский'' * Souhozu-uuličču (ven. ''ул. Совхозная'') * ven. ''пер. Совхозный'' * ven. ''ул. Хвойная'' * Školauuličču (ven. ''ул. Школьная'') [[Category:Muantiedo|V]] [[Category:Karjal|V]] q29wzcxp8u0bz5g9zygz0ydufgguepa 0 7452 53335 44376 2026-11-06T07:49:23Z ~2026-58965-74 9018 53335 wikitext text/x-wiki [[Failu:Vesa Koivisto.jpg|pienoiskuva|Koivisto vuvvennu 2016]] '''Vesa Koivisto''', filosoufien douhturi on karjalan kielen da kul'tuuran professoru Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus. Häi piäzi yliopiston professorakse 1.1.2016. Häi on sežo suomen da sen lähisugukielien docentannu Helsingin yliopistos. Vesa Koivisto loppi Helsingin yliopiston, piäainehennu oli suomen kieli, da väitteli douhturikse vuvvennu 1995. Häi on tutkinuh omis tutkimuksis enimyölleh suomen kielen da päivännouzu-baltiekkumerensuomalazien kielien morfolougiedu, eritengi juondo-oppie. Häi on kirjutannuh sananrodivunduopin ozan ''Iso suomen kielioppi'' -tevokseh. Jälgimäzinny vuozinnu häi on tutkinuh enimyölleh Suomes paistuloi rajakarjalasmurdehii.<ref>https://www.uef.fi/-/vesa-koivisto-karjalan-kielen-ja-kulttuurin-professoriksi</ref> [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|K]] 39ybca6d05l21usdvxa5ltr3wt4atq9 53336 53335 2026-11-06T07:53:47Z Miro Tuomi 8600 53336 wikitext text/x-wiki [[Failu:Vesa Koivisto.jpg|pienoiskuva|Koivisto vuvvennu 2016]] '''Vesa Koivisto''', filosoufien douhturi on [[Karjalan kieli|karjalan kielen]] da kul'tuuran professoru Päivännouzu-Suomen yliopistos [[Jovensuu|Jovensuus]]. Häi piäzi yliopiston professorakse 1.1.2016. Häi on sežo suomen da sen lähisugukielien docentannu Helsingin yliopistos. Vesa Koivisto loppi Helsingin yliopiston, piäainehennu oli suomen kieli, da väitteli douhturikse vuvvennu 1995. Häi on tutkinuh omis tutkimuksis enimyölleh suomen kielen da päivännouzu-[[Baltiekkusuomelaizet kielet|baltiekkumerensuomalazien kielien]] morfolougiedu, eritengi juondo-oppie. Häi on kirjutannuh sananrodivunduopin ozan ''Iso suomen kielioppi'' -tevokseh. Jälgimäzinny vuozinnu häi on tutkinuh enimyölleh [[Suomi|Suomes]] paistuloi rajakarjalasmurdehii.<ref>https://www.uef.fi/-/vesa-koivisto-karjalan-kielen-ja-kulttuurin-professoriksi</ref> Händy vallittih vuvvennu 2018 perustetun [[Karjalan kieli|Karjalan kielen]] komissien paginanvedäjäkse. == Lähtiet == [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|K]] ptzl4vbb0r967h5reqr9xoqh8wmx9x8 0 17599 53337 53123 2026-11-06T08:34:50Z Miro Tuomi 8600 53337 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; border-spacing: 3px; background-color: #f8f9fa; color: black; margin: 0.5em 0 0.5em 1em; padding: 0.2em; float: right; clear: right; width: 315px; font-size: 88%; line-height: 1.5em;" |- ! colspan="2" style="background-color: #f8f9fa; text-align: center; font-size: 130%; font-weight: bold; padding: 0.4em 0.2em 0.2em 0.2em;" | Pyhän Valentinuksen päivy |- | colspan="2" style="text-align: center; background-color: #fff; padding-bottom: 0.5em;" | [[File:Antique Valentine 1909 01.jpg|280px]] |- ! scope="row" style="text-align: left; vertical-align: top; width: 35%; padding: 0.4em 0 0.4em 10px; font-weight: bold;" | Toizin | style="vertical-align: top; padding: 0.4em 0;" | [[Anglien kieli|angl]]. ''Valentine’s Day'' |- ! scope="row" style="text-align: left; vertical-align: top; padding: 0.4em 0 0.4em 10px; font-weight: bold;" | Sežo | style="vertical-align: top; padding: 0.4em 0;" | Kaikkien mieldynyzien päivy |- ! scope="row" style="text-align: left; vertical-align: top; padding: 0.4em 0 0.4em 10px; font-weight: bold;" | Pandih alguh | style="vertical-align: top; padding: 0.4em 0;" | Riiman Pyhän Valentinuksen kunnivokse |- ! scope="row" style="text-align: left; vertical-align: top; padding: 0.4em 0 0.4em 10px; font-weight: bold;" | Päivymiäry | style="vertical-align: top; padding: 0.4em 0;" | [[14. tuhukuudu]] |- ! scope="row" style="text-align: left; vertical-align: top; padding: 0.4em 0 0.4em 10px; font-weight: bold;" | Perindöt | style="vertical-align: top; padding: 0.4em 0;" | Valentinuksen korti, vastavukset, suvaičuksen tunnustukset |- ! scope="row" style="text-align: left; vertical-align: top; padding: 0.4em 0 0.4em 10px; font-weight: bold;" | Liittyy | style="vertical-align: top; padding: 0.4em 0;" | suvaičukseh da romantizmah |} '''Pyhän Valentinuksen päivy''' ([[Anglien kieli|angl]]. ''Valentine’s Day'') on kanzoinväline jogavuodehine tuhukuun 14. päivän pruazniekku. Muailman enimis mualois se on mualline pruazniekkupäivy, kudamua pietäh mahtonnu suvaičuksen da kiindymyksen ilmoittamizekse. Pruazniekale annettih nimi yhten libo monen aigazen Hristossah uskon muokkuanähnyzien mugah Valentinus-nimel. == Pruazniekan histourii da alguperä == On olemas yleine ennustusmieli, kudai yhtistäy Pyhän Valentinan päivän alguperän muinazeh riimalazeh Luperkalii  (ven.)olo.-festivualih, sidä piettih tuhukuun puolivälis da se oli omistettu muaperävägevyöle. Luperkalijah kuului roindumiäriä ližiäjiä ritualua, kudamii omistettih Junona-jumalattarele da Favnu-jumalale. Vuvvennu 494 Riiman pappi Gelasii I kieldi Luperkaliijan, erähät tutkijat ollah sidä mieldy, gu Pyhän Valentinan päivän piendy otettih käyttöh paganallizen tavan korvuamizekse. Ga nygyaijan histourientutkijoin mieles, täs joukosgi ollah Uiljam Frend da Džek Oruč, tädä teouriedu pietäh kyzymyksenalazennu da viitatah sih, gu XVIII vuozisadassah ei olluh kohtinastu tovestustu tämänmoizeh korvuamizeh. === Legendat Pyhäs Valentinas === Enimiten levinnyön legendan mugah, III vuozisual Riiman Imperuattoru Klavdii II kieldi saldatoile naija, häi uskoi, gu naimattomat miehet parembi toratah vihaniekkoinke. Mieldynyzii žiälöiččii pappi Valentin-nimel peitoči venčaičči puaroi, sen periägi häi oli otettu kiini da ilmoitetun piätöksen mugah oli suudittu kaznittavakse. Kazni, perindötiijon mugah, oli tuhukuun 14. päivänny. Toine legendu sanelou Valentinas, kudai tyrmäs olles parandi oman tappajan sogien tyttären da kuolendua vaste työndi hänele kirjazen nimenkirjutuksenke "Sinun Valentin". === Romantiellizen perindön algu === Romantielline loistokehä Pyhän Valentinan päiväs ymbäri rubei kehittymäh myöhäzel Keskiaijal, suurel ozal sih vaikutti anglien kirjalližus. Runoilijal Džefri Čoseral täs oli piärouli. Omas runoelmas ven. ''"Птичий парламент"'' (1382), kudai on kirjutettu Ričard II da Anna Češskoin kihloih menedän kunnivokse, häi enzikerdua yhtisti tuhukuun 14. päivän rahvahan uskomukseh, sen mugah juuri täl päiväl linnut vallitah ičele puaran. Toizet kirjuttajat, moizet kui Džon Gauer, terväzeh temmattih sen literatuuruassotsiacien da vähitellen lujitettih "mieldynyzien päivän" oigevustilan pruazniekkupäiväkse. == Pruazniekan simvolat == === Valentinan kartočkazet === Valentinan kartočkaine  (ven.)olo. libo valentinku on syväimen muodoine hyvittelykartočku, kudai lahjoitetah mielespiettäväle Pyhän Valentinan päivänny. Se on pruazniekan tärgevin simvolu. Enzimäzen kuulužan Valentinan kartočkazen luajindu kuuluu gercogu Orleanskoile, kudai vuvvennu 1415 Taueran linnan tyrmäs olles työndi omale mučoile suvaičusviestilöi. Vahnimua säilynytty Valentinan kartočkastu aijoitetah vuvvel 1477, se on kirjaine, kuduan kirjutti angličuanku Mardžeri Br’us omale sulhazele Džon Patonale. Ester Houland algai Valentinan kartočkazien massutuotandon vuvvennu 1847 Amierikan Yhtysvallois, mi merkičči pruazniekan siirduo kaupallizeh käyttöh. === Toizet simvolat === Valentinan kartočkazien ližäkse pruazniekkah liittyy muudugi simvolua: * '''Ruskei syväin''' on suvaičuksen da indohimon universualline simvolu; * '''Kupidonu  '''(libo Erotu) riimalazes mifolougies on suvaičuksen (rakkahuon) jumal, kudai on kuvattu siivekkähänny brihaččuzennu jouzen da piililöinke da kudai voibi nostattua suvaičustunduo; * '''Rouzat''', enne kaikkie ruskieloi rouzii pietäh suvaičuksen (rakkahuon) kukannu, ollah yksi tämän päivän kuulužimis lahjois; * '''Kyyhköit''', nämmii linduloi pietäh uskolližuon da suvaičuksen simvolannu, sendäh gu uskotah, gu net luajitah puarat kaikekse igiä. == Pruazniekan piendyperindöt eri mualois == Pyhän Valentinan päivän piendytavat äijäl erotah muailmua myöte. === Jeurouppu === * Yhtistynnyh Kuningaskundu: XIX vuozisual Valentinan kartočkoin työndämizes rodih tovelline moudu. Oligi rahvahan uskomus, gu neidine voibi nähtä omua tuliedu ukkuo, gu kaččonou tuhukuun 14. päivänny huondespuolen aigua ikkunah; * Daanii: Perindöllizien poštukartočkoin ličäkse duanielazeh lahjoitetah toine toizele kuivattuloi valgieloi kukkii — lumikellozii; * Itualii: Pruazniekku on tundiettu nuorižon keskes. Puarat järjestetäh romantiellizii ildazii da vaihtetahes lahjoil, kudamis magiezet ollah enimäl hyvännypiettävät, moizinnu, sanakse, ollah Baci Perugina -kanfietat, kudamien täyttehinny ollah suvaičuslippuzet. === Aazii === * Japounii: Vuozinnu 1930 allun suannuon perindön mugah naizile pidäy lahjoittua miehile šokoluadua. On olemas kaksi šokoluadulajii: ven. гири-тёко (hienotundoine šokoluadu) ruadodovarišoile da ystävile sego ''Honmei-choko'' (šokoluadu tundoloinke) mielespiettävile. Miehet vastatah samal kuun mendyy, kevätkuun 14. päivänny, muga sanotunnu "Valgiennu päivänny"; * Suvi-Korea: Perindöt mustoitetah japounielazien perindölöi. Tuhukuun da kevätkuun 14. päivien ližäkse on vie "Mustu päivy" (sulakuun 14. päivänny), konzu yksinäzet ristikanzat, kuduat ei suadu lahjua, syvväh čačžanm’onua (lapšua mustan sousanke). == Ven'al == Ven'al Pyhän Valentinan päiviä levieh ruvettih pidämäh vuozinnu 1990. Silloi pruazniekku tuli tundietukse nuorižon keskes, enne kaikkie sidä piettih opastuslaitoksis. Ven’anmuan školis da gimnuazielois tavan mugah azetettih kirkahii syväimil da rouzovoloil lentoil čomendettuloi juaššiekkoi Valentinan kartočkazikse. Vuozien 2000 puolivälis pruazniekan yhtekse mediapartn’orakse rubei Love Radio -ruadivokeskus, kudai järjesti suurimittastu konsertuprogrammua da akciedu, kudamih houkutteli johtavii ven’alaziin artistoi. Love Radio -stansien kannatuksel vuvves 2009 lähtijen pietäh Pyhän Valentinan päiväle omistettuu Big Love Show -muuzikkufestivualii. == Kuvastus kul'tuuras == === Kinotaijos === Yksi kuulužimis tälle pruazniekale omistettulois kinofil’mois on Garri Maršallan ohjattu Gollivudan romantielline komeedii "Pyhän Valentinan päivy" (2010), kudamas yhteh segavutah monen Los-Andželesas eläjän perehpuaran suvaičustarinat. Vuvven 2004 amierikkalazes [[Anglien kieli|ang]]. ''Eternal Sunshine of the Spotless Mind'' — romantiellizes druamas fil’man kohtu kehittyy juuri tuhukuun 14. päivänny, da [[Anglien kieli|ang]]. ''Sleepless in Seattle'' -melodruaman lopus (1993) piähenget enzikerdua vastavutah Empair-steit-bildingan kačondukentäl Nju Jorkas Pyhän Valentinan päivänny. == Uskondoloin kačondu pruazniekkah == === Katolicizmu === Vuvvennu 1969 liturgiisluužboin uvvistuksien aigua Riimalaskatouline kirikkö otti iäre Pyhän Valentinan nimen pakkohizes kalenduaraspäi, ku kerran tiedoloi hänen elokses pietäh vastukohtazinnu da ebätovellizinnu. 14. tuhukuudu katouliekat pietäh Jevrpoupan puolistajien pyhien Kirillan da Mefoudien päiviä. === Pravosluavii === Ven’an pravoslavnoi kirikkö ei pie Pyhän Valentinan päiviä. Kaikkien mieldynyzien päivän vastinehennu on Perehen, rakkahuon da uskolližuon päivy. Pruazniekkua pietäh 8. heinykuudu pyhien Pedrun da Fevronijan mustopäivänny, kudamii Ven’al počitoijah perehen da yhtehmenendän puolistajinnu. == Kirjalližus == * ''Келли, Генри Ансгар.'' Chaucer and the cult of Saint Valentine. — BRILL, 1986. — 185 с. — <nowiki>ISBN 978-90-04-07849-9</nowiki>. [[Kategourii:Pruazniekat kirjaimikon mugah]] [[Kategourii:Suvaičus]] l9yvf0a080tawsojpdbs8cgtsib45ft 0 17670 53326 2026-11-05T17:23:33Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: #000; padding: 5px; width: 290px; font-size: 90%; float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 110%; padding: 6px; font-weight: bold;" | Karjalan kanzalline Kantele -pajo- da tansiansambl'u |- | colspan="2" style="text-align: center; font-size: 95%; color: #54595d; padding-bottom: 4px;" | Kantele |- | colsp... 53326 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: #000; padding: 5px; width: 290px; font-size: 90%; float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 110%; padding: 6px; font-weight: bold;" | Karjalan kanzalline Kantele -pajo- da tansiansambl'u |- | colspan="2" style="text-align: center; font-size: 95%; color: #54595d; padding-bottom: 4px;" | Kantele |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 5px; background: #fff; border: 1px solid #a2a9b1;" | [[File:Здание гимназия.jpg|275px|Kantele-ansambl'an kodi]] <div style="font-size: 90%; color: #54595d; padding-top: 4px;">Kantele-ansambl'an kodi</div> |- ! colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; font-size: 85%; font-weight: bold; color: #54595d; letter-spacing: 0.5px; padding: 6px 0 4px 0;" | PIÄTIIJOT |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top; width: 30%;" | Vuvvet | style="padding: 5px; vertical-align: top; font-weight: bold;" | 1936 |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Mua | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[Ven'a]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Paikku | style="padding: 5px; vertical-align: top; font-weight: bold; color: #b03060;" | [[Petroskoi]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Kieli | style="padding: 5px; vertical-align: top; color: #b03060;" | [[ven'an kieli]], [[karjalan kieli]], [[vepsän kieli]], [[suomen kieli]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Palkindot | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[File:Znakpocheta 2.png|40px|link=Орден «Знак Почёта»]] [[File:Орден «Сампо» (Карелия).png|40px|link=Орден «Сампо»]] |- | colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; padding: 6px 0 2px 0;" | [https://kantele.ru kantele.ru] |} "'''Kantele'''" on kanzalline ansambl’u, kudai soittau, pajattau da tansiu [[Karjalan tazavaldu|Karjalas]] eläjien rahvahien — ven'alazien, [[Karjalazet|karjalazien]], vepsäläzien, suomelazien, inkerinsuomelazien — muuzikkua da pajoloi. On perustettu vuvvennu 1936. == Histourii == === Kantele -ansambl’an roindu === Joukon histourii algavui vuvvennu 1932, konzu folkloristu da muuzikkumies Viktor Gudkov Petroskoin Rahvahan taijon taloin tyves perusti kandelelsoittajien kerhon, sih käydih suomi-ugrilazen školan vahnembien kluassoin da Karjalan pedagouguinstituutan opastujat. Kerhon enzimäzet ezitykset oldih keviäl vuvvennu 1934. Vuvven mendyy, 8. oraskuudu vuvvennu 1935, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan keskustoimehpaniikomitietan Prezidiuman kerähmön käskys oli piätetty luadie Kandelehorkestru, kudamah ruvettih kuulumah enimät endizis kerhon soittajis daigi uvvet ozanottajat — ammattimuuzikkumiehet. Kevätkuus vuvvennu 1936 orkestru otti ozua Kogo [[Nevvostoliitto|Nevvostoliiton]] enzimäzeh ruadivofestivualih da piäzi enzimäzele sijale<ref>Радиофестиваль 1936 года. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. [https://archive.org Arhiviiruittu] 23. kevätkuudu 2010.</ref> Sinävuongi kezäkuus Nevvostoliiton kommunistizen partien alovehellizen komitietan b’urol tovestettih orkestran luajindan piätös, valdivollizen dokumentan hyväksyndän jälgeh joukon toimindu oli jo zakonanmugaine. Kantele-ansambl’an virrallizennu roindupäivänny pietäh 1. kezäkuudu vuvvennu 1936. Kogo [[Nevvostoliitto|Nevvostoliiton]] arvostelukundu ruadivofestivualis voittanuon ansambl’an palkičči matkal [[Moskovu|Moskovah]] kanzallizien mieliruadotaidojoukkoloin illaččuh.<ref>Первая поездка в Москву 1936 год. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. [https://web.archive.org/web/20100323013509/http://history.kantele.ru/razdel1.html Arhiviiruittu] 23. kevätkuudu 2010.</ref> [[Moskovu|Moskovas]] orkestru pidi seiččie konsertua. Toimindan enziagjal Kantele-ansambl’ua piettih taido-etnogruafiellizennu laitoksennu, kudai oli muuzikku-, pajo- da tansifolklouran keriäjänny, kaiččijannu da levittäjänny. Erähii rahvahan tansiloi pajoloinke ezitettih laval muuttamattah. Ansambl’an repertuaru alalleh suureni da kazvoi karjalazen, suomelazen, vepsäläzen folklouran muokattuloil kappalehil. Niilöin säveldäjinny oldih Viktor Gudkov, Natalja Nikolajevna Levi, L. Teplickii, Karl Rautio, R. Pergament, Lauri Karlovič Jousinen, А. Vasiljev. Orkestran toimindua ei rajoitettu sen repertuaral, se ruadoi yhtes toizien taidojoukkoloinkegi.<ref>Народные танцы и песни на сцене. Kačondan päivymiäry: 31. pakkaskuudu 2010. [https://web.archive.org/web/20100323013509/http://history.kantele.ru/razdel1.html Arhiviiruittu] 23. kevätkuudu 2010.</ref> Vuvvennu 1937 ansambl’u yhtyi Leningruadas piettyh Karjalazen taijon dekuadah. Ansambl’u palkittih kallehil lahjoil, leningruadalazet muuzikkumiehet da arvostelijat sanottih, gu pidäy ruveta kaččomah ansambl’an rahvasjoukkoh da repertuarah, niilöin suurendamizeh. Leningruadas konsertoil soitettih L. Jousizen muokattuu Karjalaine sävelmy -kappalehtu (ven. ''Карельская мелодия''), A. Vasiljevan muokattuu suomelastu rahvahan Sepät (ven. ''"Кузнецы"'') da Leopol’d Teplickoin ven. ''"Карельская прелюдия"'' -sävelmii, karjalazen säveldäjän Doil’an Čel’uskincan muaman uinotuspajuo (ven. ''"Колыбельная матери челюскинца"''). Klassiekkutevoksien joukos oldih E. Grigan Norviegien pajo (ven. ''"Норвежская песня"'') da V. A. Mocartan "Menuettu", suurdu huomavuo suadih karjalaine Kruuga -tansi, ozat karjalazes kadrielis, suomelaine rahvahan Nenga kangastu kuvotah (ven. ''Так ткут сукно'') da pomoroin ven. ''Шили девушки ковёр'' -tansit. Suuren luomispanoksen Kantele-tansijoukon azettamizeh da kehittämizeh, karjalazien da vepsäläzien rahvahan tansiloin avuamizeh da rikastuttamizeh pani ozutelmoin luadii Vasilii Ivanovič Kononov (1905—1983). Kanzua myöte vepsäläine, Karjalan Šoutarven piirin Toinejogi -kyläh roinnuhes, jo lapseššu oli kiinnostunnuh paikallizis rahvahan tansilois. Nuorete oli agitbriguadan toimekas ozanottai, jällel — Šoutjärven rahvahan horan järjestäi da ohjai. Horal piäpaikal oldih rahvahan tansit pajoloinke. Vuvven 1937 lopus Vasilii Ivanovičua kučuttih Kantele-ansambl’ah tansiloinohjuajakse. Enziaskelis Kantele-ansambl’al roittih kiingiet luomisruodoyhtevykset läs kaikkien karjalazien säveldäjienke. Kantele-joukkkoh niškoi muokattih rahvahan sävelmii da kirjutettih uuzii omaluaduzii tevoksii ansambl’an järjestäi da johtai Viktor Gudkov, säveldäjät Leopol’d Teplickii, Ruvim Pergament, Karl Rautio, Lauri Jousinen, Natalja Levi, Leonid Viškar’ov, myöhembi säveldäjät Helmer-Rainer Sinisalo da Abram Golland. Kezäl vuvvennu 1937 ansambl’u lähti ozuttelumatkah Karjalua myöte, matku oli hyvin tulokas, rahvas kiitettih ansambl’an joukkuo. Karjalan piirilöis ezityksien ližäkse, orkestru pidi ruadivokonsertoi, sen soitandua ruvettih kirjuttamah nauhoile. Yhtes kuulužan kandelehelsoittajan Ivan Lebedevanke ansabl’u piästi ilmoih plastinkan, sen yhteh čurah kirjutettih Lebedevan soitetut ''Kruugu'' da ''Ristu kondra'' — kanzansävelmät, toizeh — Gudkovan johtol Kantele-orkestran soitettu ''Karjalan rahvahan sävelmy'' (ven. ''Карельская народная мелодия''). Ligakuus vuvvennu 1937 orkestru uvvessah otti ozua Kogo Nevvostoliiton toizeh ruadivofestivualih, kus sai korgien tunnustuksen toizele sijale piästyy. Vuvvennu 1938 ansambl’u kävyi ozuttelumatkah Valgo-Ven’ale, vuvven mendyy — tuaste Moskovah. Sie yhtyi Kogo Nevvostoliiton muatalovusozuttelun Karjalan ozuttelupaviljonan avuajazih, kus pidi konsertan, soitti Moskovan ruadivos da piälinnan lagevoloil. Viijestostu päiväs ansambl’u ezityi Moskovas da Moskovan alovehel enämbän kolmiekymmendy kerdua. Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua ansambl’u sai ''Karjal-suomelaizen socialistizen nevvostotazavallan Valdivolline Kantele-pajo- da tansiansambl'u'' -nimen. Sil aigua ansambl’u pidi konsertoi Rukkien armien vojuiččijois joukkolois, ezittyi frontuliiniel. "Talvel korgieloin 40-astien pakkazien aigua ansambl’u oli alallizennu gost’annu tanku-, jalguvägi- da toizis joukkolois, kuduat katkettih Mannergeiman puolistusliinielöi Karjalankannaksel". Konsertoin jällel ansambl’an ozuttelijat avvutettih lujittua puolistuslaittehii. Sit ansambl’u lähti konsertoinke Keski-Aazieh, ezityi sillozen Gor’kii-linnan (nygöine Nižnii Novgorodu) Molotovan nimizel avtozavodal, Sormovo-, Čkalov- (Orenburgu), Taškentu- da Frunze- (Biškiekku) linnois. Kandelehelsoitandu kuului tagavon gospitalilois, generualu Panfilovan Ruskien armien vojennoloin joukkoloin yhtymyksis, zavodoin ozastolois, ruadajien kluubis, azemien lagevoloil. Tavan mugah ansambl’u pidi kaksin — kolmin konsertoin päiväs. Kandelehelsoittajil toiči pidi ezittyö 6-8 kerdua päiväs. Armies piästyy sulakuus vuvvennu 1940 ansambl’u tuli järilleh Petroskoih da uvvessah tartui opastusharjaituksih da uuzien konsertuprogrammoin varustamizeh. === Suuren Ižänmuallizen voinan vuvvet === Vuvvennu 1941 elokuun lopus ansambl’u lähti evakkoh muan sydämeh. Kai pitkät evakkomatkan kuut ansambl’u eli, oli da ajeli vagonas № 3053, kudai rodih ozuttelijoile koikse. Äijän kerdua päiväs ozuttelijat ezityttih gospitalilois, vojennolois opistolois, tevolližuslaitoksis, raududoroguazemil, aholoil, gruuzumašinoin platformoil. Viktor Panteleimonovič Gudkov kuoli Frunze-linnas 17. pakkaskuudu vuvvennu 1942. Ansambl’an johtajakse rubei orkestran piäjohtai Jakov Moisejevič Genšaft. Sulakuus vuvvennu 1942 halličuksen käskys ansambl’al pidi tulla järilleh Karjal-suomelazeh socialistizeh nevvostotazavaldah, Belomorskah. 8. kezäkuudu vuvvennu 1942 Kantele-ansambl’u muutettih Valdivollizekse kanzallizekse karjal-suomelazen pajon da tansin Kantele-ansambl’akse. Ansambl’an ozuttelijoin joukko suurendettih viidehkymmeneh hengessäh. Monet heis tuldih Kantele-ansambl’ah Karjalazen frontat pajon da tansin ansambl’aspäi. Taidojohtajan virgah pandih Sergei Ozerovan. Belomorskaspäi ansambl’al puutui ajella ozuttelumatkoinke kai Pohjazen čuput: Arhangel’skan, Voulogdan, Murmanskan alovehet. Enzimäzii konsertoi piettih frontuliinien lähäl. Voinuvuozis ozuttelijat piettih enämbän 600 vaigu avvuttajien konsertua. Vuonuvuozien aigah ei heitetty ansambl’an repertuaran uvvistusruadoloi. Vuvvennu 1943 ansambl’as kiehui ''Karjal-suomelaine taido frontale'' -nimizen teatruprogramman varustanduruado. Uuzi programmu omistettih Ruskien armien 25-vuozipäväle, sih kuului kaksi suurdu ozua: ''Rahvahan pruazniekku'' da ''Konsertu — frontale''. Programman enzi-illan jälgeh piäzi Karjal-Ssuomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käsky Taidoalan ruadajien palkičendas tuhukuun 13. päivänny vuvvennu 1943. Taidoalan arvostettu ruadai -arvonimen suadih Sergei Ozerov da Karl Rautio, Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu ozuttelii -arvonimen suadih orkestran johtai Jakov Genšaft da joukon solistu Sirkka Rikka. Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston kiitändykirjazil palkittih 25 hengie. Vuozi 1943 ansambl’al loppih vie yhtes suures suavutukses — yhtes Rajanvardoiččiijoukkoloin pajon da tansin ansambl’anke oli piästetty ilmoih suuri Čaikovskii-nimine programmu, kudai oli omistettu säveldäjän kuolendan 50-vuozipäiväle. Enzikerdua programmu ozutettih Belomorskas 29.-30. kylmykuudu da 2.-3. talvikuudu vuvvennu 1943. Vuvvennu 1944 uvven konsertuprogrammanke ansambl’u lähti ozuttelumatkah tazavallan pohjazih piirilöih, Murmanskan, Arhangel’skan, Solovetskoin suarile. Arhangel’skas matkas olles Kantele-ansambl’an ozuttelijat tiijustettih Petroskoin vihaniekois piäständäs. Pravda-lehtes 18. syvyskuudu vuvvennu 1944 kirjutettih: "Germuanielas-suomelazis valloittajis piästetys Petroskois enzimäzinny allettih toimindan Valdivolline muuzikkukomedien teatru da Karjalan Kantele-ansambl’u. 5. heinykuudu vuvvennu 2005 Karjalan Kanzallizen teatran laval oli programman ''Pajata, Kandeleh, Voittuo! Voinan pitkevyön ozettelumatku…'' (ven. ''Пой, Кантеле, Победу! Гастроли длиной в войну…'')" enzi-ildu, kudai saneli Kantele -ansambl’an elaigua Suuren Ižänmuallizen voinan aigua. Voinan pitkevyön ozettelumatku… -programmu varustettih tovellizien materjualoin pohjal, net ollah: päivykirjat mustohkirjutuksienke, Karjalan arhiivudokumentat, voinuveteruanoin mustelendat. Vuvven mendyy enzi-illas, oraskuus vuvvennu 2006, Kantele-ansambl’u lähti omua vuvven 1940 histouriellistu ozuttelumatkua myö. ''Vagon 3053. Voiton pajot'' -nimisty partn’oruprojektua kannatettih avvonaine vuitinomistajien Ven’an Raududorogat -yhtymys da Petroskoin raududorogutransportan kolledžu. Belomorsku, Segežu, Zaozersku, Gadžijevo, Murmansku, Pol’arnije Zori, Kandalahti da Petroskoi — kaikkiedah projektas oli Karjalan tazavallan da Murmanskan alovehen 8 linnua. === Vuvvet 1940—1950 === Kantele-ansambl’an voinanjälgehizes histouries ollah repertuaran uvvistamine da uvvet ozuttelumatkat — Budapeštu, Berlin, Varšavu, Suomi. Vuvves 1947 vuodessah 1950 Kantele-ansambl’an orkestran- da taidojohtajannu oli Abram Golland. Sil aigua ansambl’al oldih pitkät ozuttelumatkat Urualua da Sibirii myö (1952), Pohjas-Kavkuazua da Kavkuazan tagavuo myö (1956), Kantele-ansambl’u yhtyi kilboih da festivualiloih, Moskovas piettylöih Karjalazen taijon nedälilöin da dekuadoin pidoloih. Hyvänny školannu Kantele— ansambl’ah niškoi oli Moskovan vuvven 1946 Karjalan muuzikan da tansin nedäli. Enzikerdua joukko ezityi P. I. Čaikovskoin nimizen zualan laval. Ansambl’u otti ozua Karjal-suomelazen muuzikan da tansin nedälih vuvvennu 1951. Moskovas ezityksien ližäkse Kantele-joukko vastavui Igor’ Moisejevan johtol toimijan Nevvostoliiton rahvahan tansin ansambl’an ozuttelijoinke, P’atnickoin horanke. Sofja Pavlovna Os’kina Kantele-ansambl’as azui Aino-pajojoukon. 25. kevätkuudu vuvvennu 1953 ansambl’an da orkestranjohtajakse oli pandu Lev Afanasjevič Kosinskii. === Vuvvet 1960—1970 === Vuvvennu 1959 ansambl’an taidojohtajakse rubei Sem’on Karp (enne sidä häi ruadoi horan- da orkestranjohtajannu) da orkestranjohtai Lev Kosinskii. Sem’on Karpan ruadoperindölöi jatkoi Boris Konstantinovskii, kudai vuozinnu 1971—1976 oli Kantele-ansambl’an taidojohtajannu. Kantele-hora on Karjalan enzimäzii ammattihorii, se algai oman toimindan vie voinan aigua, vuvvennu 1942, Belomorskas. Horan lajit da stiilit ollah moniluaduzet: akadiemizes rahvahan- da estruadupajatandassah, soloezityksis da pajatandas kahtel iänel suurih joukkoezityksissäh. Vuozis 1960 algajen Kantele-horua, pajattajienkundua myö oli kamernoi (läs 30 hengie), ruvettih sanomah Kantele-ansambl’an horan kapellakse. Suuren ruavon nuorien ozuttelijoin kazvatandah da heijän pajatanduneroloin kehittämizeh pidi Leonid Fedosejevič Privalov. Enzivuvvet voinan jällel horanke ruadoi Grigorii Sergejevič Maksimov. Televidienii Ostankinos kuvai Kantele -horua ''Ven'an kuldazet iänet'' -fondan keräilemäh niškoi. Tämän aigukavven piälimäzii eroloi joukon toizis aijois oli se, gu Kantele-ansambl’as rodih moni iččenästy taidojoukkuo, kuduat ruattih erilazis ezityslajilois: '''''Naimattomat brihat''' ven.'' "Старые холостяки"' Kačottuu Petroskoin Suomen druamuteatran ozuttelijoin pajatanduezityksii, Kantele-ansambl’as piätettih azuo oma suomen rahvahan pajon joukko. Täs omat parahat nerot ozutti Roine Rautio, kudai oli joukon järjestäjänny da enzimäzenny johtajannu. Ezityslajii myö joukkuo piettih suomen pajo-da kiža-ansambl’annu. Sen alguhpanijoin joukos oldih Maksin Ivanovič Gavrilov, Erik Rautio, P’otr Titov, Ensio Vento, Leonid Kargul’ov. Hyö oldih pajattajinnu da pajotekstoin luadijoinnu. '''''Puaratoi lugu''' ven.'' "Нечётное число"' Kantele-ansambl’an konsertoil enziozutuksienke ezityi vie eräs joukko — ven’alaine ilokas Puaratoi lugu -kolmikko. Sen repertuaras oldih vahnanaigazet da nygözet šuutkupajot, častuškat, kuplietat da tuskupajot. '''''Leivo''' ven.'' "Лейво"' Suurennu luomisozannu oli Leivo (karj. Kiuru) -estruadukvartietan azumine, sih kuuluttih Irina Žitkova, Lidija Jegorova, Lidija Skačkova da Vasilii Aksentjev. Hyö pajatettih suomelazii pajoloi, muokattuloi da nygözes pajatandutavas muuzikan myödäilemättäh. '''''Aino''' ven.'' "Айно"' Vuvvennu 1965 Aino-joukos muutui johtai, Kantele-ansambl’ah tuli Klara Stas’uk. Horanjohtajan virras olles hänel puutui säilyttiä pajatanduperindöt, kudamien alguhpanijannu oli Aino-joukon luadii da endine johtai Sofja Pavlovna Os’kina. Vuozinnu 1970 Aino-joukkoh tuli uuttu pajattajua, hyö äijän vuottu ruattih Kantele-ansambl’as da roittih ansambl’an kunnivon ozannu. Pajattajien joukos oli Nadežda Vidrina, häi tuli joukkoh vuvvennu 1970. Kanzua myöte karjalaine, hänel oli ainavoluaduine iäni — omaluaduine da hivin tuttu. === Vuvvet 1970—1980 === Viola Mal’mi, Helmi Mal’min tytär da hänen eloksenruavon jatkai, jätti suuren panoksen Kantele-ansambl’an tansiloin keräilemäh. Hänen johtetut ven. ''"Заонежская шестера", "Ланцы", "Кеккер", "Пастушьи заклинания"'' -tansit ollah mieldykiinittäjät, omaperäzet da omaluaduzet, syvien folklouruperindölöin juurienke. Vuozinnu 1977—1979 ansambl’an johtajannu ruadoi Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan arvostettu ozuttelii Dmitrii Sergejevič Utikejev  (ven.)olo.. Täl aijal Kantele-ansambl’u azui uvven Kalevalan runot ven. ''"Руны Калевалы"'' -nimizen programman. Programmu oli kaksiozaine: enzimäine oza omistettih karjal-suomelazen Kalevala -eeposan 150-vuozipäiväle (Kalevalan runot, ven. ''"Руны Калевалы"''), toine oza — Voiton 40-vuozipäiväle Suures Ižänmuallizes voinas (Uuzi Sampo, ven. ''"Новое Сампо"''). Sen programman Kantele-ansambl’u ezitti Kogo Nevvostoliiton toizes pajon da tansin ansambl’oin kačokses, loppukonsertu piettih Moskovas P. I. Čaikovskoin nimizes konsertuzualas vuvvennu 1986. Vuvvennu 1986 Kantele-ansambl’u palkittih Kunnivon kunnivomerkil. === Vuvvet 1980—1990 === V’ačeslav Sergejevič Seidov oli pandu Kantel -ansambl’an johtajakse pakkaskuus vuvvennu 1987. Taidojohtajan virgah kučuttih Genrih Turovskoin, hänen jälgeh taidojohtajakse rubei Sergei Stangrit. 1990-vuoziloin allus oli uudehes kerätty orkestru. Sih ližättih rahvahan soitindu: viizikielisty kandelehtu, Jouhikkuo, virsikanneldu, rahvahan fleittua, mänkyrii. Mennyt vuozisuanvaihtos Kantele-ansambl’an lyhytaigazinnu taidojohtajinnu oldih V’ačeslav Košelev, Gennadii Mironov. Vuvvennu 2000 Kantele-ansambl’u otti ozua Moskovas piettyh Karjalan päivih, sie ansambl’u kaikel joukol ezityi Rossija-konsertuzualas. Sinävuongi ansabl’u ajeli Valgoven’ale da yhtyi Minskas piettyh Kirjalližuon da taijon päivih. Joukko andoi suuren kaksiozazen konsertan. === Vuvvet 2000 === Syvyskuus vuvvennu 2002 Kantele-ansambl’u oli kogo Ven’an kanzallizien kul’tuuroin festivualin ozanottajannu Moskovas. 28. elokuudu vuvvennu 2006 Kantele-ansambl’ale annettih Kanzalline laitos -stuatussu. 18. pakkaskuudu vuvvennu 2009 ansabl’u ezitti Karjalan säveldäjien tevoksien enzimäzen kogomuksen, tevokset otettih nouttukäzikirjutuksien keräilemäspäi. ==== Kantele-ansambl’an kodi ==== Kantele-ansambl’an kodi avattih kezäkuus vuvvennu 2010 suurien kunnostusruadoloin jällel Karjalan tazavallan 90-vuozipäivän pruazniekkupäivänny. Remontan jälgen koin tilat roittih suurembikse 1,5 kerdah. Se sai azuo koin pihas nostetun huonuksen, srojitun kolmanden tävvellizen kerroksen sego enzimäzen kerroksen alaozien tiloin suurendamizen vuoh. Kantele-ansambl’an kois rodih suan istundupaikan suurus kačonduzualu uuzien nygyaigazien iäni-, tuli- da videokuvanheitändylaittehienke. Kačonduzualan uvves välläs foijees sanellah da ozutetah ansambl’an tulieloi konsertuprogrammoi, järjestetäh ozutteluloi, kuduat ollah koin huonuksien taidočomenduksen ozinnu: mualuamistaido da Ven’anmuan arvostetun taidoilijan, Karjalan tazavallan taidoalan arvostetun ruadajan Alla Vlasenkon kost’umoin käzipiirrokset da Kantele-ansambl’an histouriele omistettu ozutteluoza. ==== Luomisjoukko ==== * Ansambl’an johtai — Natalja L’vova. * Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan arvostettu ozuttelii Oksana Smirnova. * Orkestran johtai — Karjalan tazavallan arvostettu ozuttelii Pavel Šamatura. * Kandelehelsoittajien ansambl’an johtai — kanzoinvölihizien kilboin laureattu Anastasija Krasil’nikova. * Aino-pajokoukon johtai — Karjalan tazavallan arvostettu ozuttelii Irina Popova. ==== Aino-pajojoukko ==== Tänäpäi Aino-pajojoukko on Karjalan tazavallan arvostettu joukko, Kogo Ven’an estruaduozuttelijoin kilvan diplomantu. Pajojoukos on kaheksa hengie. Joukon repertuaras ollah erilazien lajiloin da taidoaloin tevokset. "Aino" pajattau ven’alazii, suomelazii, inkeriläzii, karjalazii da vepsäläzii pajoloi. ==== Tansijoin joukko ==== Tänäpäi Kantele-ansambl’ua vaigei on kuvitella ilmai tansijoin joukkuo! Ollahgo täs vahnanaigazen karjalazen val’sin kruužindu, vessel suomelaine Letka-Jen’ka -pol’ku suksil, sulavaine liirine ven. ''Как по морю'' -kruugukiža da ritmalline Oniegantagavozen ven. ''"По мосту"'' -kadrieli, kalevalaine tansi pärielöinke da vepsäläine luzikoinke, karjalazien, suomelazien, inkeriläzien, saamelazien tansiloin azuiezitykset… Da joga ezityskerdua uvvet konsertusovat, ammattillizet liikkehet da ozuttelijoin laval ozutetun ulgonävön sanomattoman kaunehuon mielenviehätys. Enziallus tansijat oldih nerokkahat muasterit roindua myö, hyö oldih erilazien tansilajiloin muasterit, maltettih soittua soittimil, pajatettih, tansittih. Aijan mugah uuzien vuadimuksien periä tilandeh tansijoinke rubei muuttumah. Joukkoh rubei tulemah opastunnuttu tiedäjiä rahvastu: horeograffua-johtajua, ozuttelijua-tansijua korgei- da keskiammattiopastuksenke. Tämänpäiväzil tansiperindölöin maltajil da tiedäjil rahvahil puutui säilyttiä parahat horeogruaffiinerot sego panna sih oma nägemys, ero da aijan hengitys. ==== Soittajien joukko (orkestru) ==== Kantele-orkestru on piälimäine järjestysvoimu laval. Se myödäh soittau balietal da pajattajil, nerokkahah tabah soittau soitinozutelmoi. Orkestrah kuuluu kaksi luomisyksikkyö — kandelehelsoittajien ansambl’u da muga sanottu "suomelaine" soitinjoukko: viulu, kontrabuassu, akardeon da klarniettu. Net ezitytäh kui iččenäzesti, mugai yhtenäzes vägeväs orkestran joukos (orkestran johtai — Pavel Šamatura). '''Kandelehelsoittajien joukko''' Kandelehelsoittajien ansambl’u on joukon erinomaine ylbevys. Se endizen jyttyöh on ansambl’an perustajan V. P. Gudkovan perindön perijänny da jatkajannu, ainavoluaduzel muuzikkusoittimel — kandelehel — soitandan neroloin mallinnu. Ansambl’ah kuuluu kuuzi ozuttelijua, kuduat soitetah muuzikkutevoksii moizil kandelehil, kui: prima, al’tu, pikkolo da buassu. Juokon repertuaras on karjalazen muuzikkukul’tuuran klassiekkoin tevoksii (Karl Rautio, Ruvim Pergament, Helmer-Rainer Sinisalo, Leopol’d Teplickii, Abram Golland) daigi nygyaigazien säveldäjien tevoksii (Irina Šiškanova, Sergei Stangrit, V’ačeslav Ivanov, Kirill Gurejev, Anna Afanasjeva, Jevgenija Safikanova), mugai ulgomualazien säveldäjien tevoksii. ==== Kanzallizien soittimien ruadopaja ==== Kantele-ansambl’an kois on moine kohtu, kus roihes kandeleh. Sidä kohtua sanotah ruadopajakse, se algai oman toimindan vuvvennu 1989, vuvvennu 2004 ruadopaja sai Ven’anmuan prezidentan grantudengat. Tänäpäi ruadopajas seizotah nygyaigazet Germuaniespäi tuovut ruadokonehet, kudamien vuoh suau azuo korgeiluadustu soitindu da azuo niilöi tehnolougiellizimbis ruado-ololois. Jo tostu vuozikymmendy kandelehen ruadopajas ruadau muasteri — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai — Aleksandr Frolov. Kantele-ansambl’an kai soittimet ollah hänen käzis lähtenyöt — olgah se soittimien remontu-, kunnostusruavot libo niilöin uvvistandu, uuzien perindöllizien soittimien luajindu libo uuzien malliloin azundu. Kantele ansambl’an ruadopajas luajitah ei vai kandelehii, azutahgi toizii karjalazii soittimii — jouhikkoloi, virsikandelehii, talharpoi, vepsäläzii gusliloi… Ruadopajas kohendetah da uvvistetah Kantele-ansambl’an soittimii. Laitokset da rahvas voijahgi tilata sie eriluaduzii soittimii, ruadopajas suau luajituttua uvvet soittimet sego tuvva net kohendettavakse. ==== Rahvahan kos'tuman ruadopaja ==== Täs ruadopajas ommellah kos’tumoi kaikkih Kantele-ansambl’an konsertuprogrammoih niškoi sego Nuorien stuudiele. Tädä ruaduo ansambl’u pidäy yhtes karjalazien kuulužien taidoilijoinke, ozutelmoinluadijoinke da kos’tumoinkeksijöinke. Suurin oza kost’umois ommellah Alla Vlasenkon käzipiirroksien mugah, ven. ''"Отзвуки Заонежских ярмарок"'' -konsertuprogrammas Kantele-ansambl’u on sovitettu Irina Proninan keksittylöih kost’umoih. ==== Nuorien stuudii ==== Ansambl’an Nuorien stuudiel vuvvennu 2021 rodih 20 vuottu. Stuudien nuorimil ozanottajil on vai kolme vuottu igiä. Joga vuottu stuudies pajattau, tansiu, soittau erilazil soittimil da piädykauti opastuu kielih (gu maltua pajattua suomelazii, vepsäläzii da karjalazii pajoloi) enämbi sadua lastu viidehtostu vuodessah. == Ansambl’an konsertuprogrammat == === ven. ''"Кантеле на все времена"'' === ven. ''"Кантеле на все времена"'' -programmu on kogonah oman nimen verdazennu. Kantele-ansambl’an programmu, kuduas ollah soitin-, tansi-, pajokonsertunoumerat, bohatui da kazvoi joukon eri vuozinnu luajittuloin ezitysnoumeroin vuoh: hrestomuatiezekse tulluos Luzikat ,ven. ''"Ложки"'' -tansis, kudaman ohjai vie Vasilii Kononov mennyt vuozisuan puolivälis da jälgimäzih ven. ''"Отзвуки Заонежских ярмарок"'' da ven. ''"Карсикко"'' -konsertuprogrammoin ozissah. === ven. ''"Отзвуки Заонежских ярмарок"'' === Tämän muuzikku-da teatruezityksen kauti (on luajittu ven’alazen Oniegantagavozen folklourumateriualoin pohjal) voibi syvendyö da tuttavuo Oniegantagavozen bohatan Šun’ga -kylän kirkahah omaluaduzeh pruazniekkujarmankan muailmah. Jarmankalhäi vastavuttih ei vai rahvas — vastavuttih linnat da kylät, erilazet kul’tuurat. Karjalazet, suomelazet, vepsäläzet da Ven’an Pohjazen eläjät käydih jarmankoih ozuttamah omii neroloi. * Idein azui— ansambl’an johtai, Ven’anmuan da Karjalan kul’tuurualan arvostettu ruadai Lilija Stepanova. * Taidojohtai da ohjai-ozutelmoinluadii — Vadim Kučin. * Käzikirjutuksen luadijat — Karjalan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Svetlana Nikolajeva, Vadim Kučin. * Baliettumuasteri-ozutelmoinluadii — Karjalan kul’tuurualan arvostettu ozuttelii Raisa Kalinkina. * Teatrudekoracieloin da kost’umoin luadii — Irina Pronina. * Baliettumuasteri-harjaittai — Karjalan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina. * Horanjohtai — Karjalan kul’tuurualan arvostettu ruadai Svetlana Nikolajeva. * Orkestranjohtai — Aleksei Kisiljov. Programman nevvoloinandajinnu oldih Valdivollizen histourii-arhitektuuran da etnogruafien Kiži-muzei-zapovedniekan ruadajat: Karjalan kul’tuurualan arvostetut ruadajat B. A. Guščin da R. B. Kalašnikova, L. V. Trifonova; Oniegantagavozen histourien tiedäi V. A. Аgapitov; Petroskoin valdivollizen A. K. Glazunovan nimizen konservatourien suomi-ugrilazen muuzikan ozaston docentu S. J. Nikolajeva. === ven. ''"Karsikko — Древо музыки"'' === Nygyaigaine nägemys karjalazien da saamelazien ennevahnallizeh kul’tuurah muuzikan kauti. Programmas kuulutah ven’alazien, suomelazien, karjalazien rahvahan sävelmien muokatut omaluaduzet kappalehet: balluadat, ylistäjät svuad’bupajot, častuškat. Eri paikal on suomi-ugrilazien vahnanaigazien soittimien ansambl’u (varganu, jouhikko, sigudekku, virsikannel, päre, talharpu, šamuanoin bubnat). Horeogruafiipiätösksenny on kiändymine algukandazih uskomuksih, sihgi kuulutah elätti- da kazvimuailmoin matkinduozat. Nygözien Karjalan da Suomen eläjien ennevahnallizis uskomuksis karsikko oli erinomazes huomavos. Karsikko  (ven.)olo. on puu, kuduas omah luaduh karzittih oksii, muga pandih merkile se dai toine tapahtus. Kuni puu oli pystyi da juurinneh, sini eli musto ristikanzas da hänen rovus vie monien sugupolvien eländyaigua. === ven. ''«Пой, Кантеле, Победу! Гастроли длиной в войну…»'' === Teatruprogrammu sanelou ansambl’an ozuttelijois da joukon ozas "tulihizien vuozien" da Suuren Ižänmuallizen voinan aigua. Programman enzi-ildu oli pietty Karjalan Kanzallizen teatran laval 5. и 6. heinykuudu vuvvennu 2005. * Käzikirjutuksen luadii — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Alla Amelina da Larisa Šicel’. * Ohjuaju — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Alla Amelina. * Dekoracienloin luadii — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Galina da Jurii Atramentovat. * Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina. * Horanjohtai — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova. * Taidojohtai — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai V’ačeslav Ivanov. === "Vepsanman noiduz" (ven. ''"Вепсские фантазии"'') === Muuzikku- da teatruezitys ven. ''"Вепсские фантазии"'' on Karjalan alovehil da Suomes sadoi vuozii elänyzien rahvahien vahnan kul’tuuran nygyaigaine iäni. Spektaklin viizi ozua ollah viizi legendua, kuduat ollah kiini vepsäläzien uskomuksis da eländytavois, kudamien argielosgi oli kiini mieron omaperäzis kuvis, erilazes mieron järjestykses, kus eletäh negemättömät tundemattomat henget, kudamile kumarduttih, kudamii piettih počotas da toičigi varattih, laujuttih pajoloi da suarnoi. * Käzikirjutuksen luadijat — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostetut ruadajat Alla Amelina da Larisa Šicel’. * Ohjuaju — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Alla Amelina. * Teatrudekoracieloin da kost’umoin luadii — Ven’anmuan arvostettu taidoilii, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Alla Vlasenko. * Taidojohtai da orkestranjohtai — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai V’ačeslav Ivanov. * Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina. * Piähoranjohtai, muokattuloin pajoloin luadii — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova. === ven. ''"Скала двух лебедей"''. Etnobaliettu === Balietan pohjakse otettih karjalaine legendu, kuduas yhtes ollah suvaičus da ennevahnallizet uskomukset, karjalazien eländytavat da šamuanoin ritualat. Omaluaduzen libreton sil kirjutti Kantele -ansambl’an piäibaliettumuasteri Irina Zotočkina. Muuzikan baliettah niškoi kirjutti kuulužu säveldäi Aleksandr Beloborodov. ven. ''"Скала двух лебедей"'' on Kantele-ansambl’an da Petroskoin valdivollizen filarmounien simfouniiorkestran (Marius Stravinskoin johtol) yhtehine luomisruado Kanzoinvälizen baliettufestivualin hantuzis, kudai piettih Savonlinnas (Suomi). Sie vuvvennu 2008 Olavinlinnan laval oli balietan enzi-ildu. * Piäbaliettumuasteri-ozutelmoinluadii, libreton luadii — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina. * Säveldäi — Ven’anmuan da Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Aleksandr Beloborodov. * Teatrudekoracieloin da kost’umoin luadii — Ven’anmuan arvostettu taidoilii, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Alla Vlasenko. === ven. ''"Брусничный дождь"''. Kandelehelsoittajien ansambl’an programmu === Kandelehelsoittajien ansambl’an soitinprogrammah kuulutah eri mualoin da aigukauziloin sävelmät: rahvahan karjalazet, suomelazet, japounielazien meloudiet nygyaigazinnu muokkuandukappalehinnu da meijän aijan säveldäjien omaperäzet tevokset. Taidomielikuvien eriluadužus, kandelehel soitandan yhtistämine Karjalan da Suomen erilazien kanzallizien kul’tuuroin muuzikkusoittimienke (varganu, jouhikko, sigudekku, virsikannel, päre, talharpu, pila, šamanoin bubnat) da runotekstoin myödäilugemine— kai net tävvendetäh ven. ''"Брусничный дождь"'' -progamman omal atmosfieral, kudai lumuou, kudai upottau kandelehel soitandan - ennevahnallizel da yhen aigua kummallizel nygyaigazel - magizeh muailmah. Avvutetahgi muuzikkuozutelmoin nimet kandeleheh niškoi: ven. ''"Солнцесны", "Небесные росинки", "Первый снег", "Наваждение", "Шкатульная страна"''. === ven. ''"Песни "Айно""'' === Konsertuprogrammu ven. ''"Песни "Айно"'' -nimel oli azuttu Kantele-ansambl’an pajojoukon vuozipäviä vaste. Jo 60 vuottu Aino-pajojoukko ezittäy Karjalan perindöllisty pajotaiduo da on ainavo naizien pajoammattijoukko täl alal. Joukko on alalline ozanottai Kantele-ansambl’an kaikis ezityksis, joukko tuttavuttau Karjalan tazavallan gostii meijän čupun kanzallizeh kul’tuuruomažuoh — rahvahan ven’alazeh, karjalazeh, suomelazeh, vepsäläzeh pajoh da karjalazien säveldäjien tevoksih, kudamat kirjutettih jälgimäzien vuozikymmenien aigah. * Ohjuaju — Larisa Hačeva. * Käzikirjutuksen luadii — Larisa Hačeva, Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova. * Kos’tumoin luadijat — Irina Porošina, Ven’anmuan arvostettu taidoilii, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Alla Vlasenko. * Taidojohtai — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai V’ačeslav Ivanov. * Piähoranjohtai — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Marina Ustinova. * Piäbaliettumuasteri — Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Zotočkina. * Horanjohtai — Karjalan tazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai Arkadii Ustinov. * Orkestranjohtai — Kogo Ven’an da kanzoinvälihizien kilvoin laureattu Pavel Šamatura. === ven. ''"Кантеле. Восход"'' === ven. ''"Кантеле. Восход"'' -nimine teatrukonsertuprogrammu avuau muuzukkusoittimen, kandelehen, uvven luajinduversien: kandelehtu kirkahas päivänvalgies verratah päiväzeh. Täl konsertuprogrammal loppiettih Karjalan tazavallan sadavuodispävän pruazniekkupivot. ven. ''"Кантеле. Восход"'' on Kantele-ansambl’an da kučuttuloin muasteriloin yhtehizen tulokkahan luomisruavon hyvä ezimerki. Programmua varustettih yhtes ven. ''"Истоки" da Kanteletar'' -ansambl’anke, kučuttih Igor’ Solovjovua da Aleksandr Dobrininua, Sergei Stangritua da Tatjana Umn’akovua). Enämbi viittykymmendy ozuttelijua luajittih yheksätostu pajo-, soitin- da horeogruafii-ezitysnoumerua. * Ohjai — Aleksei Šalajev. * Kos’tumoin luadijat — Irina Pronina da Ol’ga Stepan’an. * Taidojohtai — Jelena Magnickaja. == Lähtiet == <references /> == Kirjalližus == * ''Воронина А.Г., Кошелев В.К., Орлова В.Н.'' Кантеле // Карелия. Энциклопедия. Том 2 / Гл. ред. А.Ф. Титов. — Петрозаводск: ПетроПресс, 2009. — С. 17. * ''Гаврилов М. И.'' "Кантеле". Гос. ансамбль песни и танца КАССР. — Петрозаводск, Госиздат КАССР, 1959. — 48 с. с илл. * ''Карп С. М.'' "Кантеле". — Петрозаводск, 1970 * ''Гаврилов М. И.'' Под музыку северных рун. — Петрозаводск, 1982 * Кантеле: Ритмы судьбы: Альбом / Авт. проекта Л. Степанова. — Петрозаводск: Издательский Дом "ПетроПресс", 2004. — 112 с., ч.-б. и цв. ил. * ''Шишканова И. В.'' Кантеле. Ступени к совершенству. — Петрозаводск, 2008 [[Kategourii:Yhtistykset, kudamat on palkittu Kunnivon kunnivomerkil]] [[Kategourii:Muuzikkujoukot kirjaimikon mugah]] [[Kategourii:Ven'an muuzikkujoukot]] [[Kategourii:Vuvvennu 1936 perustetut muuzikkujoukot]] [[Kategourii:Karjalan muuzikku]] [[Kategourii:Rahvahan muuzikku]] [[Kategourii:Petroskoin muuzikkujoukot]] 7bv7molln9oza3lmej6fqmff4w14heo 14 17671 53327 2026-11-05T17:25:10Z Miro Tuomi 8600 On luajittu tyhjy sivu 53327 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 14 17672 53328 2026-11-05T17:25:42Z Miro Tuomi 8600 On luajittu tyhjy sivu 53328 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 10 17673 53330 2026-11-05T18:19:25Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Common wombat (Vombatus ursinus tasmaniensis) juvenile Maria Island.jpg 53330 wikitext text/x-wiki Common wombat (Vombatus ursinus tasmaniensis) juvenile Maria Island.jpg 28lypojmduk6hexg3u5sdtmautcqws3 10 17674 53331 2026-11-05T18:23:13Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Chicken Hypnosis.webm 53331 wikitext text/x-wiki Chicken Hypnosis.webm halnp9n37uawz90cw44pcbesjhazokt 0 17675 53333 2026-11-05T19:01:15Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: Hypergamy ([[Griekan kieli|griek]]. ''hyper'' «ylä» da ''gamos'' — «yhtehmenendy») mennä kirjoih korgiemban sotsiuallizen stuatusan ristikanzanke. [[Kategourii:Yhtehmenendy]] [[Kategourii:Demogruafine poliitiekku]] [[Kategourii:Sotsiualline psiholougii]] [[Kategourii:Sugupuoline sotsiolougii]] [[Kategourii:Ičenviendän evolutsii]] [[Kategourii:Etolougii]] [[Kategourii:Suvaičus]] [[Kategourii:Sotsiolougii]] [[Kategourii:Sugupuolien valličendu]] 53333 wikitext text/x-wiki Hypergamy ([[Griekan kieli|griek]]. ''hyper'' «ylä» da ''gamos'' — «yhtehmenendy») mennä kirjoih korgiemban sotsiuallizen stuatusan ristikanzanke. [[Kategourii:Yhtehmenendy]] [[Kategourii:Demogruafine poliitiekku]] [[Kategourii:Sotsiualline psiholougii]] [[Kategourii:Sugupuoline sotsiolougii]] [[Kategourii:Ičenviendän evolutsii]] [[Kategourii:Etolougii]] [[Kategourii:Suvaičus]] [[Kategourii:Sotsiolougii]] [[Kategourii:Sugupuolien valličendu]] 0j2u9iqf0nhyo4rn1rh54n690yf73a4 53334 53333 2026-11-05T19:04:07Z Miro Tuomi 8600 53334 wikitext text/x-wiki [[Failu:Hypergamy-illustration.svg|pienoiskuva|Hypergamien kuvahaine]] Hypergamy ([[Griekan kieli|griek]]. ''hyper'' «ylä» da ''gamos'' — «yhtehmenendy») mennä kirjoih korgiemban sotsiuallizen stuatusan ristikanzanke. [[Kategourii:Yhtehmenendy]] [[Kategourii:Demogruafine poliitiekku]] [[Kategourii:Sotsiualline psiholougii]] [[Kategourii:Sugupuoline sotsiolougii]] [[Kategourii:Ičenviendän evolutsii]] [[Kategourii:Etolougii]] [[Kategourii:Suvaičus]] [[Kategourii:Sotsiolougii]] [[Kategourii:Sugupuolien valličendu]] m3vm1f33onhmkxzfv7n6xbow6krc4w9 14 17676 53338 2026-11-06T08:36:49Z Miro Tuomi 8600 On luajittu tyhjy sivu 53338 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 0 17677 53340 2026-11-06T10:02:20Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: #000; padding: 5px; width: 290px; font-size: 90%; float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 115%; padding: 6px; font-weight: bold;" | Kalevalan kanzalline puusto |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 5px; background: #fff;" | [[File:Venehjarvi.jpg|275px|Kalevalan kanzalline puusto]] |- ! co... 53340 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: #000; padding: 5px; width: 290px; font-size: 90%; float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 115%; padding: 6px; font-weight: bold;" | Kalevalan kanzalline puusto |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 5px; background: #fff;" | [[File:Venehjarvi.jpg|275px|Kalevalan kanzalline puusto]] |- ! colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; font-size: 85%; font-weight: bold; color: #54595d; letter-spacing: 0.5px; padding: 6px 0 4px 0;" | PIÄTIIJOT |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top; width: 35%;" | Pinduala | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | 744 km² |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Perustandupäivy | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | 3 heinykuu 2007 vuvel |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Ohjuaju laitos | style="padding: 5px; vertical-align: top; line-height: 1.3em;" | Valdivolline federalulaitos "Kalevalan kanzalline puusto" |- ! colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; font-size: 85%; font-weight: bold; color: #54595d; letter-spacing: 0.5px; padding: 6px 0 4px 0;" | SIJOITTUMINE |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Mua | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[File:Flag of Russia.svg|22px|border|link=Ven'anmua]] [[Ven'a]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Aloveh | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[Karjala]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Lähimäine linnu | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[Kostamus]] |- | colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; padding: 6px 0 2px 0;" | [http://kalevalsky-park.ru kalevalsky-park.ru] |} '''Kalevalan kanzalline puusto''' on kanzalline puusto [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]]. == Yleistiijot == On Kostamuksen linnukunan pohjasozas [[Ven'a|Ven'an]] da [[Suomi|Suomen]] rajua lähäl olijal alovehel (Suomussalmen yhtyskundu). Valdivolline federualulaitos "Kalevalan kanzalline puusto" on perustettu 3. heinykuudu vuvvennu 2007 74 400 gektuaran alovehel. Kanzallizen puuston päivänlaskuraja menöy Ven'an da Suomen rajua myöte. Vuvven 2015 kevätkuun 16. päiväs puusto on Valdivollizen federualub'udžiettulaitoksen "Kostamuksen valdivolline luonnon rauhoitettu aloveh" ozannu. Tuttavuo Ven'an Federacien Luonnonvaroin ministerstvan käskyh № 100 (16. kevätkuudu 2015) da uudeh Ustuavah (29. syvyskuudu 2015) voibi rauhoitetut alovehen verkosivustol www.kost-zap.ru ozas "Meih nähte". Tieduo puustoh käyndäs on verkosivustol www.kostzap.com == Perustandan tarkoitus == Kanzallizen puuston perustandan tarkoituksennu oli Jevroupan erähän jälgimäzen vahnoin suurien pedäjikkölöin alovehen säilyttämine, se on kazvi- da eläinkandumuailman ainavoluaduzii keskuksii da ebäilemättäh kallis alovehen bioeriluadužuon säilyttämizes tiedo- da rekriaciitarkoituksih nähte. Puusto on mečän muvvostajien lajiloin geenufondan suojelualoveh. Tarkoituksien mugah puustol ollah moizet piäruavot: * säilyttiä tulieloih da nygözih polviloih nähte Pohjazen Fennoskandien eräs jälgimäzis suuris koskemattomien meččien aloveh; * suaja endizeh kundoh objektat, kudamil on kul'tuuruhistourielline da opastukselline merkičys, kudai on kiini perindöllizeh koskemattomien meččien luonnonrikkahuksienkäytändäs; * säilyttiä aloveh kui Fennoskandien eräs suurin koskemattomien meččien eläin- da kazvimuailman keskus da mečän muvvostajien lajiloin geenufondan suojelualoveh; * käyttiä puuston alovehtu Pohjazen Fennoskandien koskemattomien meččien alovehen ezimerkinny da pidiä alalleh, kanzoinväliziengi projektoin hantuzis, ymbäristön tiedotutkimuksii da minitouringua Fennoskandien luondokompleksoin totualizen antropogennoin transformacien ololois; * pidiä ekolougistu opastustu da kazvatustu pidäjen yhtevytty školienke, instituutoinke, ei-valdivollizien yhtistyksienke pyzyvän ekolougizen kehittämizen hyväkse; * luadie olot da järjestiä eriluaduzii ohjailtavan matkailun da huogavon lajiloi, sežo luadie uuzii ruadopaikkoi da kiinnostua sih paikallizii eläjii Kalevalan kyläspäi, Vuokkiniemespäi da Kostamuksen linnaspäi matkailubiznesan da sen infrastruktuuran kehittämizekse. == Luonnon merkičys == Tämä kanzalline puusto andau mahton säilyttiä monii eläinlajiloi, moizii kui oravu, kuničču, huahmoi, kondii, pohjaine pedru. == Ilmasto == Pakkaskuul keskimiäräine temperatuuru on − 12,5 °С, heinykuul on 14,5 °С. Vuvven keskimiäräine vihmoin da lumen miäry on 500-600 mm. Lumi on muas 170–180 päiviä. == Kazvimuailmu == Kalevalan kanzallizes puustos on 529 lajii suonikazviloi. Niilöis Ven'an Ruskieh kniigah on pandu vezikazvit ven. ''полушник озёрный'' da ven. ''полушник тончайший'', ven. ''Дортмана'' (kaikkii voibi puaksuh nähtä), ven. ''осока синеватая'', ven. ''пальчатокоренник Траунштейнера'' da ylen harvu tazavallas laji ven. ''пальчатокоренник кровавый''. Karjalan Ruskieh kniigah mainittuloin lajiloin ližäkse kuulutah ven. ''гроздовник ланцетолистный'', ven. ''осока тонкоцветковая'' (enzimäine löydö Karjalas jälgimäzien 50 vuvven aigah), ven. ''звездчатка чашечкоцветковая'', Hornemannan hormu. Kalevalan kanzallizes puustos on 160 lajii lehtivarzisammalii. Harvinazih da suojeltavih lajiloih kuulutah: Sphagnum denticulatum, Dicranella rufescens, Discelium nudum, Warnstorfia pseudostraminea, Pseudotaxiphyllum elegans, kudamat on pandu Karjalan da Päivänouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah. Kanzallizen puuston alovehel on 167 lajii jägälii, niilöis viizi on pandu Karjalan Ruskieh kniigah da 1 laji — Päivänouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah. Kanzallizen puuston mečät ollah 85 %:l pedäjikkölöi. Kuuzikkoloi on läs 10 % meččymualois. == Eläinmuailmu == Kalevalan kanzallizen puuston eläinmuailmu on ylen eriluaduine. Sit on 38 lajii imettäjii: 7lajii böbökkii, 1 laji yöliivoloi, 1 laji jänölöi, 13 lajii grizijöi, 13 lajii pedoelättilöi da 3 lajii puarukabjazii. Mečästyselättilöin eläinmuailmu on tavalline borealizile mečile. Puaksuh suau nähtä oravua, meččykuniččua, huahmoidu, ilvesty, kondiedu, hirvie da pohjastu pedrua. Puustos on pandu kirjoile 143 lajii linduloi. Täkse aigua pezoittumas on merkitty 26 lajii, kudamat on pandu: * Ven'an Ruskieh kniigah: merikotku, kalasiäski, muakotku, muuttohaukku. * Karjalan Ruskieh kniigah: ruskeikaglukuikku, pajojoučen, meččyhanhi, lutok, kluša, harmai kurgi, pardupöllö, mustu korbihaukku, pustel'nik, derbnik, harmai sorokoput, leppylindu, ol'apku. * Suomen Ruskieh kniigah: mustukaglukuikku, čeglok, pieni kirjavu tikku. * Päivännouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah: peldosuohaukku, turuhtan, garšnep, sadučirku. Böbökkien lajit ollah kui kaikis koskemattomis mečis. Kalois Kalevalan kanzallizes puustos on 17 lajii, niilöin joukos kumža, suolattoman vien lohi, siigu, riäpöi, harjus, goljan, ahven, kiiškoi, särgi da haugi. Kalevalan kanzallizen puuston jogilois da ojis on harvinaine mol'l'uskan laji - tavalline helmi, kudai on pandu kaikkih Ruskieloih kniigoih - Karjalan, Ven'an, Suomen, Skandinuavien. Se suau eliä vai jogiloin da ojien koskekkahis kohtis, puhtahas vies da ei suvaiče ligua. == Kul'tuuruhistourielline merkičys == Vuozisavoin luguh nämmil mualoil on eletty rahvas, kudamat ei rikottu omua eländykohtua. Kaččomattah sih, ku endine eloksentaba on hävinnyh, nämmä kohtat pidäy säilyttiä da ozittain suaja endizeh kundoh kui kul'tuuran, histourien da perindöllizen luonnonrikkahuksien käytändän mustomerki. Kalevalan kanzallizen puuston aloveh on jälgimäine suuri "eepizen" koskemattoman luonnon oza. Sit puoles sidä voibi verrata Ven'an histourien tundiettuvimih kohtih. Saamelazien da karjalazien perindölöin segavukses täs oli roinnuhes omaluaduine kul'tuuru rikkahan rahvahanrunohuonke, kielieričyksienke da omaluaduzen talovuonke. Täs on 43 arheolougistu da histouriellistu mustomerkii da objektua. [[Kategourii:Kategourii MSOP II]] [[Kategourii:Suojeltavat luonnon objektat kirjaimikon mugah]] [[Kategourii:Suojeltavat luonnon alovehet, kudamat perustettih vuvvennu 2007]] [[Kategourii:Ven'an Kanzallizet puustot]] [[Kategourii:Karjalan suojeltavat luonnonalovehet]] rzm7972qkdtuzfr7ef72uhoc96kik2p 53341 53340 2026-11-06T10:05:04Z Miro Tuomi 8600 53341 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: #000; padding: 5px; width: 290px; font-size: 90%; float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 115%; padding: 6px; font-weight: bold;" | Kalevalan kanzalline puusto |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 5px; background: #fff;" | [[File:Venehjarvi.jpg|275px|Kalevalan kanzalline puusto]] |- ! colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; font-size: 85%; font-weight: bold; color: #54595d; letter-spacing: 0.5px; padding: 6px 0 4px 0;" | PIÄTIIJOT |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top; width: 35%;" | Pinduala | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | 744 km² |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Perustandupäivy | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | 3 heinykuu 2007 vuvel |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Ohjuaju laitos | style="padding: 5px; vertical-align: top; line-height: 1.3em;" | Valdivolline federalulaitos "Kalevalan kanzalline puusto" |- ! colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; font-size: 85%; font-weight: bold; color: #54595d; letter-spacing: 0.5px; padding: 6px 0 4px 0;" | SIJOITTUMINE |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Mua | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[File:Flag of Russia.svg|22px|border|link=Ven'anmua]] [[Ven'a]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Aloveh | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[Karjala]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Lähimäine linnu | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[Kostamus]] |- | colspan="2" style="border-top: 1px solid #a2a9b1; text-align: center; padding: 6px 0 2px 0;" | https://kostzap.ru/ |} '''Kalevalan kanzalline puusto''' on kanzalline puusto [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]]. == Yleistiijot == On Kostamuksen linnukunan pohjasozas [[Ven'a|Ven'an]] da [[Suomi|Suomen]] rajua lähäl olijal alovehel (Suomussalmen yhtyskundu). Valdivolline federualulaitos "Kalevalan kanzalline puusto" on perustettu 3. heinykuudu vuvvennu 2007 74 400 gektuaran alovehel. Kanzallizen puuston päivänlaskuraja menöy Ven'an da Suomen rajua myöte. Vuvven 2015 kevätkuun 16. päiväs puusto on Valdivollizen federualub'udžiettulaitoksen "Kostamuksen valdivolline luonnon rauhoitettu aloveh" ozannu. Tuttavuo Ven'an Federacien Luonnonvaroin ministerstvan käskyh № 100 (16. kevätkuudu 2015) da uudeh Ustuavah (29. syvyskuudu 2015) voibi rauhoitetut alovehen verkosivustol www.kost-zap.ru ozas "Meih nähte". Tieduo puustoh käyndäs on verkosivustol www.kostzap.com == Perustandan tarkoitus == Kanzallizen puuston perustandan tarkoituksennu oli Jevroupan erähän jälgimäzen vahnoin suurien pedäjikkölöin alovehen säilyttämine, se on kazvi- da eläinkandumuailman ainavoluaduzii keskuksii da ebäilemättäh kallis alovehen bioeriluadužuon säilyttämizes tiedo- da rekriaciitarkoituksih nähte. Puusto on mečän muvvostajien lajiloin geenufondan suojelualoveh. Tarkoituksien mugah puustol ollah moizet piäruavot: * säilyttiä tulieloih da nygözih polviloih nähte Pohjazen Fennoskandien eräs jälgimäzis suuris koskemattomien meččien aloveh; * suaja endizeh kundoh objektat, kudamil on kul'tuuruhistourielline da opastukselline merkičys, kudai on kiini perindöllizeh koskemattomien meččien luonnonrikkahuksienkäytändäs; * säilyttiä aloveh kui Fennoskandien eräs suurin koskemattomien meččien eläin- da kazvimuailman keskus da mečän muvvostajien lajiloin geenufondan suojelualoveh; * käyttiä puuston alovehtu Pohjazen Fennoskandien koskemattomien meččien alovehen ezimerkinny da pidiä alalleh, kanzoinväliziengi projektoin hantuzis, ymbäristön tiedotutkimuksii da minitouringua Fennoskandien luondokompleksoin totualizen antropogennoin transformacien ololois; * pidiä ekolougistu opastustu da kazvatustu pidäjen yhtevytty školienke, instituutoinke, ei-valdivollizien yhtistyksienke pyzyvän ekolougizen kehittämizen hyväkse; * luadie olot da järjestiä eriluaduzii ohjailtavan matkailun da huogavon lajiloi, sežo luadie uuzii ruadopaikkoi da kiinnostua sih paikallizii eläjii Kalevalan kyläspäi, Vuokkiniemespäi da Kostamuksen linnaspäi matkailubiznesan da sen infrastruktuuran kehittämizekse. == Luonnon merkičys == Tämä kanzalline puusto andau mahton säilyttiä monii eläinlajiloi, moizii kui oravu, kuničču, huahmoi, kondii, pohjaine pedru. == Ilmasto == Pakkaskuul keskimiäräine temperatuuru on − 12,5 °С, heinykuul on 14,5 °С. Vuvven keskimiäräine vihmoin da lumen miäry on 500-600 mm. Lumi on muas 170–180 päiviä. == Kazvimuailmu == Kalevalan kanzallizes puustos on 529 lajii suonikazviloi. Niilöis Ven'an Ruskieh kniigah on pandu vezikazvit ven. ''полушник озёрный'' da ven. ''полушник тончайший'', ven. ''Дортмана'' (kaikkii voibi puaksuh nähtä), ven. ''осока синеватая'', ven. ''пальчатокоренник Траунштейнера'' da ylen harvu tazavallas laji ven. ''пальчатокоренник кровавый''. Karjalan Ruskieh kniigah mainittuloin lajiloin ližäkse kuulutah ven. ''гроздовник ланцетолистный'', ven. ''осока тонкоцветковая'' (enzimäine löydö Karjalas jälgimäzien 50 vuvven aigah), ven. ''звездчатка чашечкоцветковая'', Hornemannan hormu. Kalevalan kanzallizes puustos on 160 lajii lehtivarzisammalii. Harvinazih da suojeltavih lajiloih kuulutah: Sphagnum denticulatum, Dicranella rufescens, Discelium nudum, Warnstorfia pseudostraminea, Pseudotaxiphyllum elegans, kudamat on pandu Karjalan da Päivänouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah. Kanzallizen puuston alovehel on 167 lajii jägälii, niilöis viizi on pandu Karjalan Ruskieh kniigah da 1 laji — Päivänouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah. Kanzallizen puuston mečät ollah 85 %:l pedäjikkölöi. Kuuzikkoloi on läs 10 % meččymualois. == Eläinmuailmu == Kalevalan kanzallizen puuston eläinmuailmu on ylen eriluaduine. Sit on 38 lajii imettäjii: 7lajii böbökkii, 1 laji yöliivoloi, 1 laji jänölöi, 13 lajii grizijöi, 13 lajii pedoelättilöi da 3 lajii puarukabjazii. Mečästyselättilöin eläinmuailmu on tavalline borealizile mečile. Puaksuh suau nähtä oravua, meččykuniččua, huahmoidu, ilvesty, kondiedu, hirvie da pohjastu pedrua. Puustos on pandu kirjoile 143 lajii linduloi. Täkse aigua pezoittumas on merkitty 26 lajii, kudamat on pandu: * Ven'an Ruskieh kniigah: merikotku, kalasiäski, muakotku, muuttohaukku. * Karjalan Ruskieh kniigah: ruskeikaglukuikku, pajojoučen, meččyhanhi, lutok, kluša, harmai kurgi, pardupöllö, mustu korbihaukku, pustel'nik, derbnik, harmai sorokoput, leppylindu, ol'apku. * Suomen Ruskieh kniigah: mustukaglukuikku, čeglok, pieni kirjavu tikku. * Päivännouzun Fennoskandien Ruskieh kniigah: peldosuohaukku, turuhtan, garšnep, sadučirku. Böbökkien lajit ollah kui kaikis koskemattomis mečis. Kalois Kalevalan kanzallizes puustos on 17 lajii, niilöin joukos kumža, suolattoman vien lohi, siigu, riäpöi, harjus, goljan, ahven, kiiškoi, särgi da haugi. Kalevalan kanzallizen puuston jogilois da ojis on harvinaine mol'l'uskan laji - tavalline helmi, kudai on pandu kaikkih Ruskieloih kniigoih - Karjalan, Ven'an, Suomen, Skandinuavien. Se suau eliä vai jogiloin da ojien koskekkahis kohtis, puhtahas vies da ei suvaiče ligua. == Kul'tuuruhistourielline merkičys == Vuozisavoin luguh nämmil mualoil on eletty rahvas, kudamat ei rikottu omua eländykohtua. Kaččomattah sih, ku endine eloksentaba on hävinnyh, nämmä kohtat pidäy säilyttiä da ozittain suaja endizeh kundoh kui kul'tuuran, histourien da perindöllizen luonnonrikkahuksien käytändän mustomerki. Kalevalan kanzallizen puuston aloveh on jälgimäine suuri "eepizen" koskemattoman luonnon oza. Sit puoles sidä voibi verrata Ven'an histourien tundiettuvimih kohtih. Saamelazien da karjalazien perindölöin segavukses täs oli roinnuhes omaluaduine kul'tuuru rikkahan rahvahanrunohuonke, kielieričyksienke da omaluaduzen talovuonke. Täs on 43 arheolougistu da histouriellistu mustomerkii da objektua. [[Kategourii:Kategourii MSOP II]] [[Kategourii:Suojeltavat luonnon objektat kirjaimikon mugah]] [[Kategourii:Suojeltavat luonnon alovehet, kudamat perustettih vuvvennu 2007]] [[Kategourii:Ven'an Kanzallizet puustot]] [[Kategourii:Karjalan suojeltavat luonnonalovehet]] rhmt8a8qxk85hh9zsm109dwl7zdexat 0 17678 53342 2026-11-06T10:39:02Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: #000; padding: 5px; width: 290px; font-size: 90%; float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse;" |- ! colspan="2" style="background-color: #d2e2f2; text-align: center; font-size: 115%; padding: 4px; font-weight: bold; border: 1px solid #a2a9b1;" | Leitenantu |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 10px 5px; background: #fff; border-bottom: 1px solid #... 53342 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: #000; padding: 5px; width: 290px; font-size: 90%; float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse;" |- ! colspan="2" style="background-color: #d2e2f2; text-align: center; font-size: 115%; padding: 4px; font-weight: bold; border: 1px solid #a2a9b1;" | Leitenantu |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 10px 5px; background: #fff; border-bottom: 1px solid #a2a9b1;" | {| style="width: 100%; text-align: center; border-spacing: 0;" | style="width: 50%;" | [[File:Russia-Army-OF-1b-2010.svg|105px|Pogon SV]] | style="width: 50%;" | [[File:Russia-Airforce-OF-1b-2010.svg|105px|Pogon VKS]] |- | style="font-size: 90%; padding-top: 4px; color: #54595d;" | Pogon SV | style="font-size: 90%; padding-top: 4px; color: #54595d;" | Pogon VKS |} |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top; width: 40%;" | Mua | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[File:Flag of Russia.svg|22px|border|link=Ven'anmua]] [[Ven'a]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Ylä-arvo | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[Ylä-leitenantu]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Ala-arvo | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[Ala-leitenantu]] |- | style="padding: 5px; font-weight: bold; vertical-align: top;" | Analogat | style="padding: 5px; vertical-align: top;" | [[poručiekku]] |} Leitenantu ({{Lang-fr|Lieutenant}}, {{K-la|locum tenens}}— «vallanpidäi») on virguarvo , ylän-ofitsieran arvonimi monien valdivoloin da mualoin ammunduvehkehis. [[Kategourii:Ven'an Federatsien soda-arvonimet]] rwjrjgkqop5b4w02qcqsbccitsbwsl5