Wikipedia omwiki https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura MediaWiki 1.47.0-wmf.11 first-letter Media Special Talk User User talk Wikipedia Wikipedia talk File File talk MediaWiki MediaWiki talk Template Template talk Help Help talk Category Category talk TimedText TimedText talk Module Module talk Event Event talk 0 8146 45776 45412 2026-07-20T06:40:52Z Gaara Sulul 14308 /* growthexperiments-addlink-summary-summary:1|0|2 */ 45776 wikitext text/x-wiki [[File:Glowing metal.jpg|thumb|300x300px|Sibiila diimatee hoo'u. Halluun isaa kun '''hoo'iyyaa''' (temperature) guddaa irra jiraachuu isaa fi '''madana''' (radiation) maddisiisuu isaa agarsiisa.]] '''Hoo'ina''' (Heat) jechuun bifa [[Anniisaa|anniisaa]] yoo ta'u, sababa garaagarummaa '''hoo'iyyaa''' (temperature) qaamolee lamaa ykn sirnawwan lama gidduu jiruun kan daddarbuudha. [[Fiiziksii]] keessatti, hoo'inni wanta qabiyyee qabu ykn wanta sirna tokko keessa kuufamee taa'u osoo hin taane, adeemsa anniisaan itti daddarbu (process quantity) dha. Yeroo qaamni tokko isa kan biraa irra '''hoo'iyyaa''' guddaa qabaatu, anniisaan qaama '''hoo'aa''' sana irraa gara qaama qabbanaawaatti yaa'a, adeemsi kunis hanga qaamoleen lamaan wal-qixa ta'anitti itti fufa. Saayinsii [[Hurrisoo ho'aa|hurrisoo ho'aa]] (thermodynamics) keessatti, hoo'inni anniisaa keessoo (internal energy) sirna tokkoo jijjiiruu keessatti gahee guddaa kan taphatu yoo ta'u, kunis [[Hojii (fiiziksii)|hojii]] (work) wajjin wal-qabatee ibsama. Sadarkaa maayikirooskoopiitti ykn ijaan hin mul'annetti, hoo'inni sochii suudoowwan (particles) [[Atoomii|atoomii]] fi [[Molakiyuulii|molakiyuloota]] wajjin wal-qabata. Yeroo wanti tokko hoo'u, atoomonni fi molakiyuloonni keessa jiran saffisaan socho'u, hollatu, ykn walitti bu'u; anniisaan sochii (kinetic energy) suudoowwan kanaa kallattiin '''hoo'iyyaa''' wajjin wal-qabata. Yeroo hoo'inni gara sirna tokkootti daddarbu, anniisaan sochii suudoowwan sanaa ni dabala, kunis yeroo baay'ee '''hoo'iyyaa''' sirnichaa ol kaasa. Hoo'inni bifa adda addaatiin daddarbuu danda'a, isaanis '''[[Xuqaatii]]''' (conduction), '''[[Naannee hoo'aa]]''' (convection), fi '''[[Madana]]''' (radiation) jedhamuun beekamu. Hoo'inni fi hojiin (work) lamaanuu karaa anniisaan sirna tokko keessaa bahuu ykn seenuu danda'uudha, garuu garaagarummaa bu'uuraa qabu. Hojiin anniisaa daddarbu kan humnaan wal-qabatu yoo ta'u, hoo'inni garuu garaagarummaa '''hoo'iyyaa''' qofa irratti hundaa'ee kan daddarbuudha. Seerri jalqabaa '''hurrisoo ho'aa''' (First Law of Thermodynamics) hariiroo kana foormulaa armaan gadiitiin ibsa: :<math>Q = \Delta U + W</math> Bakka: * <math>Q</math> hoo'ina, * <math>\Delta U</math> jijjiirama anniisaa keessoo, fi * <math>W</math> hojii sirnichaan hojjetame bakka bu'u. Kanaafuu, hoo'inni dandeettii wantoota jijjiiruu, bifa isaanii geeddaruu (fakkeenyaaf [[Cabbii]] baqsuu), fi keemikaala wal-nyaachisuu qaba. Jireenya guyyaa guyyaa fi uumama keessatti, hoo'inni wanta bu'uuraa fi barbaachisaa ta'eedha. [[Aduu]]n madda hoo'inaa isa guddaa lafaati, isheenis karaa '''madana''' (radiation) anniisaa lafatti ergiti, kunis [[Biqiltoota|biqiltoonni]] akka guddatan fi qilleensi akka socho'u taasisa. Teeknooloojii keessatti, mootora konkolaataa irraa kaasee hanga humna elektirikii maddisiisuutti, hoo'inni gara hojii makaanikaatti jijjiiramee tajaajila kenna. Qaamni dhala namaas hoo'ina maddisiisuun '''hoo'iyyaa''' qaamaa dhaabbataa ta'e eega, kunis adeemsa [[Meetaaboliizimii|meetaaboliizimii]] seelii keessaa maddudha. Walumaagalatti, hoo'inni anniisaa sochii addunyaa kanaa fi jireenya itti fufiinsa qabuuf murteessaadha. == Mallattoo fi Lakkaantoo == Saayinsii fiiziksii fi '''hurrisoo ho'aa''' keessatti, hoo'inni yeroo baay'ee mallattoo <math>Q</math> jedhuun bakka buufama. Mallattoon kunis "Quantity of Heat" ykn hamma hoo'inaa agarsiisuuf kan filatame yoo ta'u, herrega keessatti shallaggii adda addaaf tajaajila. Akka [[Sirna Lakkaantoo Idil-addunyaa]] (SI units) tti, hoo'inni bifa anniisaa waan ta'eef, lakkaantoon isaa [[Joolii]] (Joule - <math>J</math>) dha. Jooliin tokko hojii humna Niiwutoonii tokkoo fageenya meetira tokkoof yeroo hojjetamu uumamu wajjin wal-qixa; kunis hariiroo hoo'inaa fi hojii makaanikaa gidduu jiru agarsiisa. Lakkaantoon biraa kan seenaa keessatti baay'ee beekamaa ta'e fi ammas damee tokko tokko keessatti tajaajilu '''Hoo'illaa''' (Calorie - <math>cal</math>) dha. '''Hoo'illaa''' jechuun hamma hoo'inaa bishaan giraama tokko (1g) '''hoo'iyyaa''' isaa digirii seentigireedii tokkoon (<math>1^\circ C</math>) ol kaasuuf barbaachisuudha. Keessattuu saayinsii nyaataa fi keemistirii keessatti, lakkaantoon kiiloo-hoo'illaa (<math>kcal</math> ykn Calorie) baay'inaan ni tajaajila, kunis anniisaa nyaata irraa argamu safaruuf gargaara. Hariiroon Joolii fi '''Hoo'illaa''' gidduu jiru "Mechanical Equivalent of Heat" jedhama, innis: :<math>1 \text{ cal} = 4.184 \text{ J}</math> Sirna Ingilizii (Imperial System) keessatti, lakkaantoon "British Thermal Unit" (BTU) jedhamu ni tajaajila. BTU tokko hamma hoo'inaa bishaan paawundii tokko (1 lb) '''hoo'iyyaa''' isaa digirii Faaranhaayitii tokkoon (<math>1^\circ F</math>) ol kaasuuf barbaachisuudha. Lakkaantoon kun yeroo baay'ee meeshaalee ho'isuu fi qabbaneessuu (heating and air conditioning) safaruuf kan ooluudha. Humni hoo'ina daddabarsuu (rate of heat transfer) immoo [[Waatii]] (Watt - <math>W</math>) dhaan safarama, kunis Joolii tokko sekondii tokkotti (<math>1 J/s</math>) jechuudha. Foormulaan isaa: :<math>\dot{Q} = \frac{dQ}{dt}</math> yoo ta'u, <math>\dot{Q}</math> saffisa daddarbuu hoo'inaa agarsiisa. Shallaggii '''hurrisoo ho'aa''' keessatti, mallattoon (sign convention) hoo'inaa baay'ee murteessaadha. Akka waliigalteetti, yeroo hoo'inni gara sirna tokkootti seenu (heat absorbed), gatiin <math>Q</math> poozatiivii (<math>Q > 0</math>) ta'a, kunis anniisaan sirnichaa dabaluu agarsiisa. Faallaa kanaatiin, yeroo hoo'inni sirna keessaa bahu (heat released), gatiin <math>Q</math> negaatiivii (<math>Q < 0</math>) ta'a, kunis anniisaan sirnichaa hir'achuu agarsiisa. Hubannoon kun seerota '''hurrisoo ho'aa''' hojiirra oolchuu fi madaallii anniisaa (energy balance) herreguuf bu'uura guddaadha. == Seenaa == [[File:Joule James sitting.jpg|left|thumb|[[James Prescott Joule|Jeemsi Pireeskot Jool]] (1818–1889), saayintistii hariiroo hojii (work) fi hoo'inaa qorachuun lakkaantoon anniisaa ''Joule'' jedhamee akka moggaafamu sababa ta'e.]] === Jaarraa 17ffaa – Jalqaba Jaarraa 18ffaa === Jaarraa 17ffaa keessa, hubannoon namoonni hoo'ina irratti qaban suuta suuta jijjiiramuu jalqabe. Hayyoonni akka [[Francis Bacon|Firaansis Beekan]] (Francis Bacon) fi [[Robert Boyle|Roobart Booyil]] (Robert Boyle) hoo'inni wanta qabatamaa osoo hin taane, sochii keessoo wantootaa (motion of particles) ta'uu isaa ibsuu eegalan. Beekan bara 1620tti kitaaba isaa ''Novum Organum'' keessatti, "Hoo'inni ofii isaa sochii dha" (Heat itself is motion) jechuun barreesse. Yeroo sanatti, yaanni [[Arisxooxil]] kan hoo'inni qaama elementii afurran keessaa tokko (ibidda) ta'uu isaa ibsu ammas dhiibbaa qaba ture. Haa ta'u malee, qorannoon Booyil kan gaazii irratti geggeesse, dhiibbaa fi '''hoo'iyyaa''' wal-qabsiisuun, hoo'inni sochii makaanikaa wajjin walitti dhufeenya qabaachuu isaa akeeke. === Jaarraa 18ffaa === Jaarraa 18ffaa keessa, saayinsiin hoo'inaa guddina guddaa argisiise, keessattuu garaagarummaa hoo'inaa fi '''hoo'iyyaa''' gidduu jiru adda baasuun. Hayyuun Iskootilaand [[Joseph Black|Jooseef Bilaak]] (Joseph Black) garaagarummaa kana ifatti kaa'uun, '''hoo'iyyaa''' (temperature) sadarkaa hoo'ummaa yoo ta'u, hoo'inni (heat) immoo hamma anniisaa ta'uu isaa ibse. Innis yaada '''hamma hoo'aa''' (specific heat) jedhu maddisiisuun, wantoonni adda addaa hamma hoo'inaa wal-qixa kuusuuf '''hoo'iyyaa''' garaagaraa akka qabaatan mirkaneesse. Jooseef Bilaak qorannoo isaa kanaan '''hoo'ina riphaa''' (latent heat) kan jedhamu, anniisaa yeroo jijjiiramni bifaa (phase change) ta'u dhibamu ykn dhokatu argateera. Bara 1780n keessa, [[Antoine Lavoisier|Antuwaan Laavooyizer]] (Antoine Lavoisier) tiyoorii "Caloric Theory" jedhamu maddisiise, innis hoo'inni yaatoo ijaan hin mul'anne (invisible fluid) kan "caloric" jedhamuu fi wantoota keessa yaa'uudha jedhee amana ture. Tiyooriin kun yeroo sanaaf taateewwan hedduu ibsuu danda'us, hoo'inni akkamitti wal-riguu (friction) irraa akka madduu hin ibsine. Yeroo kana '''ladaltuu''' (thermometer) fi meeshaa kaaloorimeetirii (calorimeter) jalqabaa hojjetaman, kunis safara hoo'inaa sirrii ta'e akka geggeeffamu taasise. Kaaloorimeetiriin, kan Laavooyizer fi Lapilaas hojjetan, cabbii baqu irratti hundaa'uun hamma hoo'inaa safara ture, kunis saayinsii hoo'inaa gara sadarkaa lakkaantootti ceesise. === Hurrisoo Ho'aa Killaasikaalaa === Jaarraa 19ffaa keessa, tiyooriin Caloric kufuun, tiyooriin Makaanikaa Hoo'inaa (Mechanical Theory of Heat) fudhatama argate. Biraayim Toompson (Count Rumford) uumama hoo'inaa kan wal-riguu irraa maddu qorachuun hoo'inni yaatoo osoo hin taane sochii ta'uu isaa mirkaneesse. Itti aansuun, [[James Prescott Joule|Jeemsi Pireeskot Jool]] (James Prescott Joule) hariiroo hojii fi hoo'inaa safaruun "Mechanical Equivalent of Heat" argate, kunis Seera Jalqabaa '''hurrisoo ho'aa''' (Conservation of Energy) uumuuf gargaare. Bara 1850tti, Rudoolf kilaawusis (Rudolf Clausius) tiyoorii kana qindeessuun yaada '''[[Aldaarummaa]]''' (entropy) jedhu maddisiise. Hayyoonni akka [[James Clerk Maxwell|Jeemsi Kilaark Maakiswel]] (James Clerk Maxwell) fi [[Ludwig Boltzmann|Ludwiig Booltizmaan]] (Ludwig Boltzmann) hoo'ina sadarkaa atoomiitti ibsuuf tiyoorii "Kinetic Theory of Gases" jedhu uuman. Isaanis hoo'inni bu'aa sochii tasaa suudoowwanii (random motion of particles) ta'uu isaa herregaan agarsiisan. Jaarraa 20ffaa jalqaba irratti, hayyoonni akka Pilaanki (Planck) fi Kaarate'oodoori (Carathéodory) seerota '''hurrisoo ho'aa''' bifa herregaa qulqulluun kaa'an. Pilaanki keessattuu Seera Sadaffaa '''hurrisoo ho'aa''' (Third Law) maddisiisuun, amala wantootaa '''hoo'iyyaa''' zeeroo gonkaa (absolute zero) irratti qaban ibse. Guddinni kun teeknooloojii mootoraa fi maddisiisa anniisaa har'aaf bu'uura ta'eera. == Daddarbuu Hoo'inaa (Heat Transfer) == [[File:Heat-transmittance-means1.jpg|thumb|300x300px|Fakkii agarsiisa gosoota daddarbuu hoo'inaa sadeenii: '''Xuqaatii''' (harkaan qabuu), '''Naannee hoo'aa''' (bishaan danfu), fi '''Madana''' (ho'a ibiddaa).]] === Xuqaatii (Conduction) === '''[[Xuqaatii]]''' (Conduction) jechuun adeemsa hoo'inni wanta jabaa keessa suudoowwan wal-tuquun ykn walitti bu'uun daddarbuudha. Yeroo kutaan wanta tokkoo hoo'u, atoomonni naannoo sanaa anniisaa sochii guddaa argatu, isaanis atoomota ollaa isaanii qabbanaawaa ta'anitti bu'uun anniisaa dabarsu. '''Xuqaatiin''' irra caalaa wantoota jabaa (solids) keessatti kan raawwatamu yoo ta'u, sibiilonni akka koppariaa fi aluminiyeemii daddabarsitoota hoo'inaa gaarii (good conductors) dha. Seerri Foozyee (Fourier’s Law) '''xuqaatii''' ibsu foormulaa kanaun kennama: :<math>q = -k \nabla T</math> Bakka: * <math>q</math> yaa'a hoo'inaa, * <math>k</math> dandeettii daddabarsuu wantichaa (thermal conductivity), fi * <math>\nabla T</math> garaagarummaa '''hoo'iyyaa''' ti. === Naannee Hoo'aa (Convection) === '''[[Naannee hoo'aa]]''' ykn '''huffisoo''' (Convection) jechuun daddarbuu hoo'inaa kan yaatoo (fluids) jechuunis bishaan ykn qilleensa keessatti raawwatamuudha. Adeemsa kana keessatti, suudoowwan hoo'an ofii isaanii bakka tokkoo gara bakka biraatti socho'uun anniisaa geessu. Yeroo qilleensi ykn bishaan hoo'u, rukkinni (density) isaa ni hir'ata, kanaafuu ol ka'a; bakka isaa immoo qilleensi qabbanaawaan ni bu'a. Sochii marsaa kanaa "Convection current" jedhama. Seerri Niiwutan (Newton’s Law of Cooling) foormulaa kanaan ibsama: :<math>\dot{Q} = hA(T_s - T_\infty)</math> Bakka: * <math>h</math> koo'efishineentii '''naannee hoo'aa''', * <math>A</math> bal'ina fuulaa, fi * <math>T</math> '''hoo'iyyaa''' dha. === Madana (Radiation) === '''[[Madana]]''' (Radiation) jechuun daddarbuu hoo'inaa karaa dambalii elektirik-maagneetii (electromagnetic waves) yoo ta'u, adeemsa kanaaf wanti gidduu jiru (medium) hin barbaachisu. Kana jechuun hoo'inni aduu karaa hawaa duwwaa (vacuum) keessa darbee lafa kan gahu karaa '''madana''' ti. Qaamni kamiyyuu kan '''hoo'iyyaa''' zeeroo gonkaa ol qabu, anniisaa '''madana''' ni maddisiisa. Humni '''madana''' seera Istiifaani-Booltizmaan (Stefan-Boltzmann Law) irratti hundaa'a: :<math>P = \epsilon \sigma A T^4</math> Bakka: * <math>\epsilon</math> dandeettii maddisiisuu (emissivity), * <math>\sigma</math> dhaabbataa Istiifaani-Booltizmaan, fi * <math>T</math> '''hoo'iyyaa''' Kelvin keessatti. === gitatoo fi Hojiirra Oolmaa === Jireenya qabatamaa keessatti, daddarbuun hoo'inaa yeroo baay'ee gitatoo adeemsota sadeenii ti. Fakkeenyaaf, distii ibidda irra jiru tokko, '''madana''' ibidda irraa fudhata, '''xuqaatiin''' ho'a gara bishaaniitti dabarsa, bishaan immoo '''naannee hoo'aatiin''' guutummaa isaa ho'isa. Teeknooloojii insuleeshinii (insulation) ykn ittisa hoo'inaa keessatti, maloota kana sadeen hir'isuuf tattaafatama. Termoosii (Thermos flask) keessatti, gidduun isaa hawaa (vacuum) ta'uun '''xuqaatii''' fi '''naannee hoo'aa''' ittisa, kessi isaa calaqqisaa ta'uun immoo '''madana''' of duuba deebisa. == Hoo'ina Riphaa fi Hoo'ina Qabatamaa == [[File:Melting icecubes.gif|thumb|Cabbii baqu. Adeemsa kana keessatti '''hoo'inni riphaa''' (latent heat) anniisaa cabbicha gara bishaaniitti jijjiiruuf oola.]] '''Hoo'ina qabatamaa''' (Sensible heat) jechuun anniisaa hoo'inaa kan yeroo dabalaman ykn hir'ifaman jijjiirama '''hoo'iyyaa''' (temperature) fiduudha. Hoo'inni kun "qabatamaa" kan jedhameef, '''ladaltuu''' (thermometer) ykn miira qaamaatiin jijjiiramni '''hoo'iyyaa''' isaa salphaatti waan beekamuufi. Hangi hoo'ina qabatamaa foormulaa kanaan herregama: :<math>Q = mc\Delta T</math> Bakka: * <math>m</math> hanga, * <math>c</math> '''hamma hoo'aa''', fi * <math>\Delta T</math> jijjiirama '''hoo'iyyaa''' ti. Adeemsa kana keessatti, bifti wantichaa (state of matter) hin jijjiiramu, garuu saffisni suudoowwan isaa ni dabala. '''Hoo'ina riphaa''' (Latent heat) jechuun anniisaa hoo'inaa kan yeroo jijjiiramni bifaa (phase change) raawwatamu dhibamu ykn gad-lakkifamuudha, garuu '''hoo'iyyaa''' wantichaa hin jijjiiru. Jechi "riphaa" ykn "latent" jedhu dhokataa jechuu yoo ta'u, sababiin isaas anniisaan kun '''ladaltuun''' hin mul'atu. Fakkeenyaaf, yeroo cabbiin baqu, hoo'inni dabalataa cabbicha gara bishaaniitti jijjiiruuf oola malee '''hoo'iyyaa''' bishanichaa hin ol kaasu. Anniisaan kun boondii molakiyuloota gidduu jiru cabsuuf ykn uumuuf tajaajila. Foormulaan isaa: :<math>Q = mL</math> Bakka <math>L</math> '''hoo'ina riphaa''' (Latent heat constant) ti. Gosti '''hoo'ina riphaa''' bakka lamatti qoodama: '''Hoo'ina riphaa''' baqinaa (Latent heat of fusion) fi '''Hoo'ina riphaa''' hurka'inaa (Latent heat of vaporization). Baqinni yeroo wanti jajjaboon gara dhangala'aatti jijjiiramu kan uumamu yoo ta'u, hurka'inni immoo yeroo dhangala'aan gara gaaziitti jijjiiramu ta'a. Bishaan, '''hoo'ina riphaa''' hurka'inaa baay'ee guddaa qaba (<math>2260 kJ/kg</math>), kunis hurki anniisaa guddaa akka baatatu taasisa. Anniisaan kun yeroo hurki deebi'ee bishaan ta'u (condensation) deebi'ee gad-lakkifama, kunis adeemsa daddarbuu anniisaa keessatti humna guddaa qaba. '''Hoo'ina riphaa''' uumamaa fi industirii keessatti faayidaa guddaa qaba. Marsaa bishaanii (water cycle) keessatti, anniisaan aduu bishaan garbaa hurkisiisuun '''hoo'ina riphaa''' kuusa, yeroo duumessi bokkaa ta'ee roobu immoo anniisaan sun qilleensatti gad-lakkifama. Industirii keessatti, stimii (steam) ykn hurki bishaanii '''hoo'ina riphaa''' guddaa waan qabuuf, turbiinii naannessuu fi anniisaa daddabarsuuf filatamaa dha. Meeshaaleen qabbaneessituu (refrigerator) fi ACs '''hoo'ina riphaa''' gaazii (refrigerant) fayyadamuun hoo'a keessaa gara alaatti harkisanii baasu. == Hamma Hoo'aa (Heat Capacity) == '''Hamma hoo'aa''' (Heat capacity) jechuun hamma anniisaa hoo'inaa kan sirna tokko '''hoo'iyyaa''' isaa yuunitii tokkoon (fkn <math>1^\circ C</math> ykn <math>1 K</math>) ol kaasuuf barbaachisuudha. Kun amala "extensive" yoo ta'u, hanga wanta sanaa irratti hundaa'a; jechuunis bishaan liitira 10 ho'isuuf bishaan liitira 1 ho'isuu caalaa anniisaa guddaa gaafata. Mallattoon isaa <math>C</math> (qubee guddaa) yoo ta'u, foormulaan isaa: :<math>C = \frac{Q}{\Delta T}</math> '''Hamma hoo'aa''' qabeenya anniisaa wanti tokko of keessaa kuusuu danda'u agarsiisa. Saayinsii keessatti baay'inaan kan tajaajilu '''Hamma hoo'aa''' ispeesifiki (Specific Heat Capacity) dha, innis mallattoo <math>c</math> (qubee xiqqaa) dhaan bakka buufama. Kunis hamma hoo'inaa wanta hanga kiilogiraama tokko (1 kg) qabu '''hoo'iyyaa''' isaa yuunitii tokkoon ol kaasuuf barbaachisuudha. Foormulaan isaa <math>c = \frac{Q}{m\Delta T}</math> yoo ta'u, lakkaantoon isaa <math>J/(kg\cdot K)</math> dha. Bishaan '''hamma hoo'aa''' ispeesifikii baay'ee guddaa (<math>4184 J/kg^\circ C</math>) qaba, kunis bishaan dafee akka hin ho'ine fi dafee akka hin qabbanoofne taasisa. Amalli bishaanii kun qilleensa naannoo tasgabbeessuu keessatti gahee guddaa qaba. '''Hamma hoo'aa''' moolarii (Molar heat capacity) immoo hamma hoo'inaa wanta moolii tokko (1 mole) ho'isuuf barbaachisu safara. Gaaziiwwan keessatti, '''hamma hoo'aa''' haala adeemsa irratti hundaa'ee garaagarummaa qaba. Yoo gaasiin qabeenta (volume) dhaabbataa irratti ho'ifame, '''hamma hoo'aa''' <math>C_v</math> jedhama; yoo dhiibbaa (pressure) dhaabbataa irratti ho'ifame immoo <math>C_p</math> jedhama. Yeroo hunda <math>C_p > C_v</math> ta'a, sababiin isaas dhiibbaa dhaabbataa irratti gaasiin babal'achuun hojii dabalataa waan hojjetuuf anniisaa dabalataa barbaada. Qorannoon '''hamma hoo'aa''' caasaa keessoo wantootaa (internal structure) hubachuuf gargaara. Akka tiyoorii "Equipartition theorem" tti, '''hamma hoo'aa''' baay'ina "degrees of freedom" atoomonni qaban irratti hundaa'a. Wantoonni jajjaboon (solids) yeroo baay'ee seera Dulong-Petit hordofu, innis '''hamma hoo'aa''' moolarii isaanii gara <math>3R</math> (<math>R</math> dhaabbataa gaazii) ta'uu agarsiisa. Qorannoon kunis karaa meeshaa kaaloorimeetirii geggeeffama, innis hamma hoo'inaa jijjiirame sirriitti safaruuf tajaajila. == Hoo'iyyaa/Hoo'ummaa ("Hotness") == Jechi "Hoo'ummaa" (Hotness) saayinsii keessatti '''[[Hoo'iyyaa]]''' (temperature) agarsiisuuf tajaajila, kunis hamma anniisaa hoo'inaa osoo hin taane, sadarkaa intensitii anniisaa sanaa agarsiisa. '''Hoo'iyyaan''' wanta tokkoo kallattii yaa'a hoo'inaa murteessa; hoo'inni yeroo hunda qaama '''hoo'iyyaa''' guddaa qabu irraa gara qaama '''hoo'iyyaa''' xiqqaa qabuutti daddarba. Seerri Zeeroffaa '''hurrisoo ho'aa''' (Zeroth Law of Thermodynamics) akka jedhutti, yoo qaamoleen lama qaama sadaffaa wajjin wal-qixa '''hoo'iyyaa''' qabaatan, isaan lamas wal-qixa '''hoo'iyyaa''' qabu, kanaafuu gitatoo hoo'inaa (thermal equilibrium) keessa jiru. Safarri '''hoo'iyyaa''' meeshaa '''[[ladaltuu]]''' (thermometer) jedhamuun geggeeffama. '''Ladaltuun''' amala wantootaa kan hoo'ina wajjin jijjiiramu, fakkeenyaaf babal'ina meerkurii ykn jijjiirama Ittisoo elektirikii, fayyadamuun safara. Iskaalonni (scales) beekamoon [[Selsiyeesii]] (<math>^\circ C</math>), [[Faaranhaayitii]] (<math>^\circ F</math>), fi [[Kelvin]] (<math>K</math>) dha. Kelvin iskaala saayinsawaa yoo ta'u, '''hoo'iyyaa''' zeeroo gonkaa (absolute zero) irraa eegala. Zeeroo gonkaa (<math>-273.15 ^\circ C</math>) bakka itti sochiin atoomotaa guutummaatti dhaabbatudha jedhamee yaadama. Miirri dhala namaa waa'ee '''hoo'ummaa''' yeroo tokko tokko dogoggoraa ta'uu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo sibiila fi muka '''hoo'iyyaa''' wal-qixa qaban (kan daree keessaa) tuqnu, sibiilli qabbanaawaa fakkaata. Kun kan ta'uuf, sibiilli '''xuqaatii''' (conductivity) guddaa waan qabuuf hoo'a qaama keenya irraa dafee harkisa, mukti garuu suuta harkisa. Kanaafuu, miirri keenya saffisa daddarbuu hoo'inaa malee '''hoo'iyyaa''' sirrii wantichaa safaruu hin danda'u. Kanaaf meeshaan '''ladaltuu''' barbaachisaa ta'a. Yeroo sirni tokko "Thermal Equilibrium" ykn madaallii hoo'inaa irra gahe jedhamu, qaamolee hunda gidduutti garaagarummaa '''hoo'iyyaa''' hin jiru jechuudha. Haala kana keessatti, yaa'iinsa hoo'inaa qulqulluu (net heat flow) zeeroo ta'a. Kontiseeptiin kun bu'uura '''hurrisoo ho'aa''' ti, sababiin isaas jijjiiramni kamiyyuu akka ta'uuf garaagarummaan '''hoo'iyyaa''' ykn dhiibbaa jiraachuu qaba. Hoo'inni yeroo hunda gara qabbanaatti yaa'a, kunis seera uumamaa kan '''aldaarummaa''' (entropy) dabaluu wajjin wal-qabata. == Hurrisoo Ho'aa Killaasikaalaa == '''Hurrisoo ho'aa''' killaasikaalaa (Classical Thermodynamics) damee fiiziksii kan hoo'ina, hojii, '''hoo'iyyaa''', fi anniisaa qoratu yoo ta'u, suudoowwan xixiqqoo osoo hin ilaalin, haala waliigalaa (macroscopic) sirna tokkoo qorata. Dameen kun seerota bu'uuraa afur irratti kan hundaa'e yoo ta'u, isaanis jijjiirama anniisaa uumama keessatti ta'u to'atu. Seerri Jalqabaa (First Law) seera kunuunsa anniisaa (Conservation of Energy) ti; innis anniisaan hin uumamu hin badus, bifa qofa jijjiirata jedha. Foormulaan isaa: :<math>dU = \delta Q - \delta W</math> yoo ta'u, jijjiiramni anniisaa keessoo (<math>dU</math>) hoo'ina sirnatti dabalaman (<math>\delta Q</math>) irraa hojii sirnichaan hojjetame (<math>\delta W</math>) hir'isuun argama. === Hoo'ina fi Qabeenta Hoo'aa (Heat and Enthalpy) === '''Qabeenta hoo'aa''' (Enthalpy - <math>H</math>) jechuun hamma anniisaa sirna tokko keessatti kuufamee jiru yoo ta'u, dhiibbaa fi qabeenta (volume) sirnichaa of keessatti hammata. Foormulaan isaa: :<math>H = U + PV</math> dha; bakka <math>U</math> anniisaa keessoo, <math>P</math> dhiibbaa, fi <math>V</math> qabeenta ta'a. Adeemsa keemikaalaa fi fiizikaalaa kan dhiibbaa dhaabbataa (constant pressure) irratti raawwatamu keessatti, jijjiiramni '''qabeenta hoo'aa''' (<math>\Delta H</math>) hoo'ina daddarbee (<math>Q_p</math>) wajjin wal-qixa ta'a. Kunis, <math>\Delta H = Q_p</math> dha. Kanaafuu, '''qabeenta hoo'aa''' baay'inaan qorannoo wal-nyaatinsa keemikaalaa fi injinariingii keessatti tajaajila, sababiin isaas adeemsonni hedduun dhiibbaa atimoosfeeraa dhaabbataa irratti waan raawwatamaniif. === Hoo'ina fi Aldaarummaa (Heat and Entropy) === '''Aldaarummaa''' (Entropy - <math>S</math>) jechuun safara bittinnaa'ina ykn sirna dhablummaa (disorder) sirna tokkoo ti. Seerri Lammaffaa '''hurrisoo ho'aa''' (Second Law) akka jedhutti, adeemsa uumamaa kamiyyuu keessatti, '''aldaarummaan''' waliigalaa uumamaa yeroo hunda ni dabala. Hoo'inni yeroo hunda qaama hoo'aa irraa gara qabbanaawaatti yaa'a, kunis '''aldaarummaa''' dabaluu wajjin wal-qabata. Hariiroon hoo'inaa fi '''aldaarummaa''' foormulaa killaasikaalaa Kilaawusis (Clausius) dhaan kennama: :<math>dS = \frac{\delta Q_{rev}}{T}</math> Kana jechuun, jijjiiramni '''aldaarummaa''' (<math>dS</math>) hamma hoo'inaa adeemsa riverzibilii ta'een daddarbee (<math>\delta Q_{rev}</math>) '''hoo'iyyaa''' (<math>T</math>) sanaaf hirame wajjin wal-qixa. Mootorri hoo'inaa (Heat engines) kan akka mootora konkolaataa, seerota kana fayyadamuun hoo'ina gara hojiitti jijjiiru. Mootorri Kaarnoo (Carnot engine) mootora yaadaa kan ga'umsa olaanaa qabu yoo ta'u, ga'umsi isaa (<math>\eta</math>) foormulaa: :<math>\eta = 1 - \frac{T_c}{T_h}</math> jedhuun murtaa'a; bakka <math>T_c</math> '''hoo'iyyaa''' bakka qabbanaawaa fi <math>T_h</math> '''hoo'iyyaa''' bakka hoo'aa ti. Kunis hoo'inni hundi gara hojiitti jijjiiramuu akka hin dandeenye fi gariin isaa qisaasama ta'ee gara naannootti bahuu akka qabu agarsiisa (waste heat). Seerri kun daangaa teeknooloojii anniisaa kamiyyuu irratti kan hojjetuudha. == Kanaslaali (See Also): == * '''[[Daayinaamiksii Ho’aa|Hurrisoo Ho'aa]]''' (Thermodynamics) * '''[[Hoo'iyyaa]]''' (Temperature) * '''[[Intiroopii|Aldaarummaa]]''' (Entropy) = Wabiiwwan (References) = # '''Halliday, D., Resnick, R., & Walker, J.''' (2013). ''Fundamentals of Physics''. 10th Edition. John Wiley & Sons. #* Kitaabni kun bu'uura fiiziksii, hariiroo hoo'inaa fi hojii, akkasumas seerota hurrisoo ho'aa gadi fageenyaan ibsa. # '''Cengel, Y. A., & Boles, M. A.''' (2015). ''Thermodynamics: An Engineering Approach''. 8th Edition. McGraw-Hill Education. #* Barreeffama ammayyaa kan injinariingii fi hurrisoo ho'aa irratti xiyyeeffatu, keessattuu qabeenta hoo'aa fi aldaarummaa irratti. # '''Serway, R. A., & Jewett, J. W.''' (2018). ''Physics for Scientists and Engineers with Modern Physics''. Cengage Learning. #* Madda beekumsaa waa'ee daddarbuu hoo'inaa (xuqaatii, naannee, fi madana). # '''Maxwell, J. C.''' (1871). ''Theory of Heat''. Longmans, Green, and Co. #* Kitaaba seena-qabeessa kan Jeemsi Kilaark Maakiswel barreesse, kan tiyoorii killaasikaalaa hoo'inaa ibsu. # '''Clausius, R.''' (1867). ''The Mechanical Theory of Heat''. John van Voorst. #* Hojiiwwan Rudoolf Kilaawusis kan seera lammaffaa hurrisoo ho'aa fi aldaarummaa maddisiisan. # '''Kuhn, T. S.''' (1958). "The Caloric Theory of Adiabatic Compression". ''Isis'', 49(2), 132-140. #* Seenaa saayinsii kan "Caloric Theory" fi jijjiirama hubannoo hoo'inaa irratti xiyyeeffate. [[Category:Saayinsii]] [[Category:Fiiziksii]] [[Category:Qorannoo seera uumama]] 3wdf29q5eg5fgor5gggdcnzl0gk6qyb 0 8266 45774 38800 2026-07-19T15:49:08Z WikiReaderPlane156 14305 45774 wikitext text/x-wiki font-family: lato; color: #202122; direction: ltr; line-height: 1.6; background: url(//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3e/MP-open-book4.png); text-align: center; font-size: 127%; padding: 12px 17px 0px 0px; font-weight: bold; qmb32mclzy6c7gj9gncz4704atnqopo 45775 45774 2026-07-19T15:49:34Z WikiReaderPlane156 14305 45775 wikitext text/x-wiki font-family: sans-serif; color: #202122; direction: ltr; line-height: 1.6; background: url(//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3e/MP-open-book4.png); text-align: center; font-size: 127%; padding: 12px 17px 0px 0px; font-weight: bold; 1rauw3ln5azfs7vc46509ts8tjk9u7z 0 8529 45772 39575 2026-07-19T13:25:07Z ~2026-40052-20 14294 Fixed grammar 45772 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 45773 45772 2026-07-19T13:26:58Z Quinlan83 8701 Reverted edit by [[Special:Contributions/~2026-40052-20|~2026-40052-20]] ([[User talk:~2026-40052-20|talk]]) to last revision by [[User:Afaan oromoo guddisii|Afaan oromoo guddisii]] 39575 wikitext text/x-wiki [[file:Rough diamond.jpg|thumb|250px]] Diyaamandiin bifa hawwataa kan qabuu fi wantoota ciminaan beekaman keessa isa tokkoodha. Alootrooppota kaaboonii keessaa diyaamandiin baay’ee qulqulluu dha. Elektiriikii fihoo’aa ofkeessa waan hindarsineef ittisoo hoo’aa fi electriikii gaarii dha [[Category:Dhagaa gatii jabeessa]] [[Category:Albuuda]] {{DEFAULTSORT:Moogaa(Diamond)}} tfg8qqktfxz0dla2mr385tzo196d1bn