Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.2 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 20641 160107 160104 2026-05-17T10:33:51Z ~2026-29624-31 12375 muokkaus 160107 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:AttilatheHunonhorsebackbyGeorgeSStuart.jpg|pienoiskuva|Hunnipäällikkö Attilan hyökkäys Rooman kimppuun torjuttiin. Mutta silti Rooman päivät olivat luetut.]] '''Rooman valtakunnan tuho''': Rooma jakautui sisästen riitojen takia kahteen osaan vuotta 395. Näistä Itä-Rooma eli sen jälkeen noin tuhat vuotta. Mutta Länsi-Rooma luhistui vuonna 476 hunnien ja germaaniheimojen hyökkäyksiin. Näin läntisen keisarikunnan tuhon välitön syy olivat kansainvaellukset. Mutta miksi vieraat kansat pääsivät vaeltamaan Rooman alueelle ? Lisäksi. Varsin pieni joukko vaelsi. Rooman paikalle syntyneiden uusien valtioiden väestö oli ollut aiemmin osa Roomaa. Rooman heikentymistä on yritetty selittää selittää monilla tavoin. Selvää vastausta ole tähän päivään mennessä löytynyt. Ainakin 200 näkemystä on esitetty. Muutamat näkökulmat kuitenkin ovat nousseet esiin yli muiden. Monen mukaan johtui armeijan ja yhteiskunnan hajaantumisesta, talouden heikkenemisestä. Näin huonossa hapessa ollut Länsi-Rooma ei kyennyt torjumaan vihollisia. Joskus on sanottu, ettei pitäisi kysyä, miksi Rooma hävisi. Sen sijaan olisi pohdittava, miksi se pysyi koossa niin kauan. === 200 teoriaa === Tutkijat eivät ole päässeet täyteen yksimielisyyteen Rooman hajoamisen syistä. Aiemmin syynä pidettiin arvotyhjiötä ja moraalin rappiota sekä valtakunnan suurta kokoa. Jo antiikin aikana ei-kristityt syyttivät kristittyjä ja Konstantianusta. Syyksi on epäilty myös kansainvaelluksia, rotujen sekoitusta, talouden rappioita, valtiorakenteen heikkenemistä, keskushallinnon hajoamista, lyijyä vesijohdossa, mukavuudenhalua, kansalaiskurin löyhtymistä, yläluokan rappiota, ilmastonmuutosta, ryöstöviljelyä, eroosiota, korruptiota, hallinnon tehottomuutta, maakuntien ryöstämistä, epätasaista tulonjakoa, kaupunkien ja maaseudun välistä epätasapainoa, orjuutta, teknisen kehityksen pysähtymistä ja lukemattomia muitakin syitä. Nykyään tutkijat epäilevät sisäisten taloudellisten vaikeuksien, yhteiskunnallisten muutosten ja ulkoisen sotilaallisen paineen yhteisvaikutusta. Erään mielipiteen mukaan valtakunta oli tuhoon tuomittu jo syntyessään, sillä se perustui olemassaolevien voimavarojen kuluttamiseen uusien luomisen sijaan. Lopullista vastausta tuskin saadaankaan, sillä oli kyse monimutkaisesta historiallisesta tapahtumakulusta, johon jokainen aikakausi valitsee omat vastauksensa. Se, mikä monesti kuitenkin unohtuu, on, ettei mikään valtakunta voi kestää ikuisesti. === Hajoamisen mahdollisia syitä === Hunnit ajoivat gootit ja muut germaanit liikkeelle Rooman kimppuun. Miksi Itä-Rooma eli noin tuhat vuotta Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen? Länsi-Rooman tuhon syistä on esitetty ainakin 200 teoriaa. Monet ovat olleet niin sanottuja rappioteorioita: valtion sisäinen järjestys aleni riittävästi, jotta ulkoinen paine saattoi kukistaa Rooman valtakunnan. Mutta yhtä hyvin Rooman häviön syynä pidetään varsinkin nykyään yhteiskunnan ja talouden huonoa tilaa. Monesti pidetään Rooman valtion tuhon sisäistä valtataistelua ja korkeaa verotusta. Se johti maataloustuotannon alenemiseen. Armeijan ylläpito muuttui kalliimmaksi. Monet taloudelliset selitykset lähtevät liikkeelle siitä, etteivät monetkaan roomalaiset vapaat kansalaiset tehneet tuottavaa työtä, vaan asuivat kaupungissa. Talous pohjautui pitkälti maaseudun viljelijöiden työhön ja orjuuteen. Armeijaan värvättiin muita kuin roomalaisia, nekin palkkasotureita eivätkä sotineet Rooman puolesta. Näin mukavuudenhalu olisi luhistanut Rooman ajan myötä. Kaupunkien joutilas kansa halusi vain leipää ja sirkushuveja. Samaan aikaan kun Rooma heikkeni, germaaniheimot luultavasti voimistuivat. Rooma oli vähällä hajota jo 200-luvulla. Tällöin armeijat taistelivat vallasta keskenään. Moni sotapäällikkö halusi keisariksi. Keisarit onnistuivat kurin palauttamaan joksikin aikaa. === Rooman synty ja kasvu hajoamisen edellytyksenä === Kun Rooma valloitti uusia alueita nooin 200 eaa 1 jaa, sen talous kukoisti. Tämä perustui siihen, että rooomalaiset ryistivät paljon valloitetuilta alueilta. Näin he saattoivat vapauttaa kansansa veroista, kun valloitetujen alueiden kansat maksoivat niitä. Vielä noin 100 jaa asti Roomalla meni yhä suhteellisen hyvin. Kun Rooma laajeni, se tuli kattamaan suuren alan, jolla asui erilaisia kansoja. Eri legioonat olivat kaukana tosisistaan. Näiden välillä ei silloin yhteishenkeä ollut. === Rooman laajenemisen lakkaaminen === Parthialaiset ja myöhemmin sassanidit lopulta käytännössä estivät Rooman laajenemisen itään valvomaan Silkkitietä. Rooma ei kyennyt alun alkaen voittamaan germaaneja, tosin kuin gallialaisia. Germaanipäällikkö Arminius houkutteli roomalaset Varuksen legioonan ansaan Teutoburgin metsän seuduilla. Väijytyskyökkäys johti armeijan tuhoon. Roomalaiset olivat vaeltaneet Mesopotamiaan asti, mutteivat pystyneet aluetta pitkään hallussaan pitämään. Keisari Hadrianus päätteli, että valtakunta on laajentunut kyllin. Rooman vauraus oli ainakin osin perustunut valloitussotiin, joista saatiin orjia tekemään halvalla viljelytyötä. Kun Rooman valtakunta lakkasi laajenemista, tämä pääoman lähde käytännössä menetettiin. Monien tutkimusten mukaan Rooman alamäki alkoi juuri alussa halvan työvoiman, orjien hintojen noususta. Orjatyövoiman käytölle oli pohjimmiltaan se syy, että roomalaiset halusivat elää aina mahdollismman helposti ja mukavasti - ikuinen perisynti ihmisillä. Rooma laajetessaan myös esim ryösti valloitetujen alueiden kultaa ja sillä rikastui: pystyi vapauttamaan Italian alueen asukkaat ainakin joksikin aikaa veroista. === Ilmasto === Ilmasto vaikutti muinaisvaltioissa monesti maatalouden saamaan vesimäärään, viljan tuottoon ja sitä kautta yhteiskunnan vaurauteen ja hyvinvointiin. Niin sanotun "roomalaisen rauhan" rauhan aikana oli useammin lihavia kuin laihoja vuosia. Esim Egypti tuotti Roomalle viljaa, kun Niilin tulvat lannoittivat siellä peltoja lietteellään. Suotuisa tulvia oli Niilissä paljon 30 eaa - 155 jaa. Samoihin aikoihin myös Rooman joki Tiber tulvi usein, toisin sanoen vesi riitti viljelyyn. [[Tiedosto:Ngrip 1yr data do18 ca 1 1000 ad 1.svg|pienoiskuva|408x408px|NGRIP-porausnäyttieen happikäyrässä näkyy viilenemisiä aikoina, jolloin Roomassa oli levottomuuksia ja muita ongelmia.]] Toki kuivuutta oli. Esimerkiksi talvi 69/70 oli täällä kuiva, niin kuin Amerikassakin. Vuoden 200 jälkeen lämpötila vaihteli Apeilla, mutta pyrki viilenemään. Noin vuodesta 250 vuoteen 600 säät olivat aiempaa vaihtelevampia. Vuosien 200-290 viileneminen ilmeiesti vaikutti viljelyyn Rooman valtakunnan luoteisosissa. Kuivuus vuosina 338 - 377 ajoi hunnit goottien ja Rooman kimppuun. Roomalainen lämpökausi jatkui vuoteen 400 jaa. Välillä 420-450 oli monesti kuivuutta. Tällöin hunnien hyökkäykset roomaa vastaan lisääntyivät. Pian kuitenkin hunnien valtakunta hajosi. Keski-Turkissa oli kuivuutta n 400-540. Samoin Itä-Aasiassa oli n 450 kuivuutta, mikä viittaa monsuunin heikenneen, ilmavirtausten muuttuneen. === Maatalouden taantuminen, korkea verotus === Luultavasti ilmaston viileneminen ja/tai kuivuus alensivat maataloustuotantoa sotilaskeisarien hajannuksen aikana ja varsinkin kansainvaellusaikaan. Tämä yhdistyi muihin tekijöihin. Rooman talous pohjautui orjatyön lisäksi tietenkin maatalouteen, joka tuotti kansalle leipää. Maatalous taantui, eikä sen avulla ollut varaa kustantaa kunnollista armeijaa. Maatalouden taantuminen johtui mm reuna-alueilla väestön pakenemisesta sieltä, huonoista säistä, kulkutautien aiheuttamasta väestökadosta ja korkeasta verotuksesta, joka oli ajanut väkeä maalta kaupunkeihin. Näiden kasvu taas lisäsi verotusta. Se oli tuhoisa noidankehä. Lopulta keisari päätti lailla estää maaltapaon. Ihmiset ostivat lajuksilla valtion virkoja päästäkseen veroista. === Toistuvat kulkutaudit harvensivat väestöä === Lisäksi ruttoepidemia toistui ulos tappaen erään kerran joillain alueilla jopa kolmasosan väestöstä. Keisari Antoniuksen aikana vuosina 165 - 180 kulkutauti tappoi viisi miljoonaa. Tauti oli oireiden perusteella isorokko. Germaanit ylittivät ensi kertaa Reinin pariin sataan vuoteen. Suuri väestökato huononsi Rooman armeijaa ja taloutta. Vuonna 250 - 270 riehui piispa Cyprianuksen kuvaama rutto. Se saattoi olla vaikkapa jokin rokko tai verenvuotokuume. Se yleensä tappoi ja surmasikin monia. Lisäksi se aiheutti levottomuuksia. Rooman puolustus heikkeni. Ihmisiä virtasi maalta kaupunkeihin, maataloustuotanto romahti. Epidemia kiihdytti kristinuskon leviämistä. Kristinuskon oppiriidat olivat osaltaan hajottamassa Roomaa. === Valtataistelu, armeijan huononeminen === Länsi-Roomassa oli valtataistelua ja riitelyä. Rooman legioonat muuttuivat aikaa myöten palkkasoturiarmeijoiksi. Sotilaat olivat silloin uskollisia sille kenraalille, joka maksoi heidän palkkansa, ei Rooman valtiolle. Kun sotilaille ei kyetty palkkoja maksamaan, se lamautti armeijankin. Lisäksi armeijassa oli paljon valloitettujen alueiden väestöä, joka ei ollut välttämättä valtiolle uskollista. == Hajoamiskehitys == === Rooman legioonat valtaan === Jo ennen Rooman hajoamista sotilaskeisarien aikana yhteiskunta ajautui 200-luvulla epäjärjestykseen, ja osa alueista oli jonkin aikaa itsenäisiä. Näitä oli mm Espanjan alue. Armeija ei kyennyt torjumaan barbaarien hyökkäyksiä kunnolla. Sotilaat taistelivat keskenään vallasta. Voittanut armeija huusi johtajansa keisariksi, mutta pian oli toinen yrittämässä. Moni halusi keisariksi, koska silloin hänellä olisi käytettävissä suuri määrä rahaa ja kenties valtaakin. Näin, vaikkei monikaan keisari ei silloin pitkään elänyt valtaannousun jälkeen. === Keisarin vallan palautus === Vaikka olot 300-luvun alussa vakiintuivatkin joksikin aikaa, Rooman hajanaisuus oli tullut selväksi. Vuoden 300 aikoihin hallinneet Diocletianus ja Konstantinus vakauttivat järjestyksen. Mutta toisaalta he yrittäessään korjata virheitä muuttivat yhteiskunta huonoon suuntaan. Diocletianus korotti veroja ja määräsi hintakaton niin, että kaupankäynti lähes loppui. Samaan aikaan maatiloja tyhjeni, kun viljelijät eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Tämä takia Konstantinus aloitti maaorjuuden, ettei maatyöväki pakenisi kaupunkeihin. Pääkaupunki siirtyi Milanoon. [[Tiedosto:406 CE, Europe.svg|pienoiskuva|Eurooppa juuri ennen frankkien ja vandaalien vyöryä Reinin yli.]] === Rooman jako kahtia === Diocletianus myös jakoi maan kahtia itäiseen ja läntiseen hallintoalueeseen. Syy tässä: laaja valtakunta oli vaikea hallita. Konstantinus taas siirsi pääkaupunkinsa levottomasta Roomasta Byzantioniin josta tuli nyt Konstantinopoli. Maa jakautui lopullisesti Itä- ja Länsi-Roomaan 395. Tämä johtui osin kristinuskon levittäytymisestä Roomassa ja sen sisäistä oppiriidoista. Kristinusko lienee levinnyt maassa, koska se lupasi pelastusta hyvin epävarmoina aikoina. [[Tiedosto:Visigoth migrations.jpg|pienoiskuva|Visigoottien vaellus.]] Maatalouden huono tila tuntui varsinkin lännessä. Idässä viljeltiin paremmin. Lisäksi itäinen yhteiskunta oli luultavasti paremmin järjestetty. Idäsäs todellista valata pitävät useammin virkamiehet, mutta Länsi-Roomassa keskennään riitelevät sotilaat. === Hunnit ajavat germaanit liikkeelle === Idästä tunkeutunut, ehkä mongolin sukuinen kansa hunnit ajoivat 375 germaanikansoja liikkeelle Roomaa vastaan. Hunnipäällikkö Attilan valta jäi lyhyeksi ja roomalaiset onnistuivat torjumaan itse hunnien hyökkäyksen. === Itägootit, Stilicho ja Konstantinus III === [[Tiedosto:Kansojen vaellukset Länsi- ja Itä-Rooman valtakuntien alueella kansainvaellusaikana 100-700-luvuilla.jpg|pienoiskuva|Roomaan kohdistuneet kansainvaellukset.]] [[Tiedosto:450 roman-hunnic-empire-fr.svg|pienoiskuva|Rooma 450 jaa. ]] Itägoottien päällikkö '''Alarik''' tunkeutui idästä Italian alueelle vuonna 402. Puolustus oli heikentynyt mm Itä- ja Länsi-Rooman riitelyn takia. Germaanitaustainen roomalainen sotapäällikko '''Stilicho''' onnistui torjumaan gootit pariin kertaan. Mutta kansallismieliset roomalaiset epäilivät Stilichon toimivan Roomaa vastaan, ja tappoivat tämän. Samalla he surmasivat paljon germaanitaustaisia sotilaita: hengissä selvinneet kääntyivät goottien puolelle. Samoihin aikoihin vuosina 406 - 407 monia heimoja tunkeutui Galliaan, ehkä hunneja pakoon. 400-luvun alussa Britanniaa johtanut roomalainen julisti itsensä keisariksi Konstantinus III, Hänen joukkonsa eteni Ranskaan ja Espanjaan. Rooman keisari tunnusti hänet kanssahallitsijakseen 409. Mutta parin vuoden päästä keisarin joukot saartoivat Konstantinus III:n joukot Ranskassa ja teloittivat Konstantinus III:n. === Rooman I ryöstö === [[Tiedosto:476 CE, Europe.svg|pienoiskuva|Länsi-Rooma juuri viimeisen keisarin vallan romahdettua 476. Eri germaaniheimot olivat vallassa eri alueilla. Hunnien valtakunta jo vetäytymässä itään päin.]]Visigootit ryöstivät Rooman vuonna 410. Ryöstö oli suuhteellisen rajattu, mutat merkittävä tappio Roomalle.Tämän jälkeen provinsseja irtaantui Rooman vallan alta. === Bagaudikapinoita === 400-luvulla oli Ranskassa ja Espanjassa suuria talonpoikaiskapinoita verotusta vastaan. Niitä kutsutaan "bagaudikapinoiksi". Näitä oli Galliassa 409–417 jKr. ja 435–437 jKr. Roomalaiset pitivät kapinoijia pelkkinä rosvoina, mutta kapinoiden todellinen syy lie ollut mahtava verotaakka. Kapinat levisvät Espanjaan 430- ja 440-luvulla, missä kapinoitsijat liittoutuivat paikalle saapuneiden suevi-germaanien kanssa. Roomalaiset joutuivat vuonna 454 pyytämään maahan tunkeutuneita visigootteja apuun kapinoinnin kukistamiseksi. [[Tiedosto:Attila in Gaul 451CE.svg|pienoiskuva|Hunnit hyökkäsivät Attilan johdolla Galliaan vuonan 451, mutta hävisivät taistelunsa.]] === Aetius, vandaalit === Länsi-Rooman viimeinen todellinen vahva mies oli kenraali '''Flavius Aëtius''' (n. 391–454 jKr. Hunnienkin hovissa ollut Aetius kukisti Tibarron bagaudikapinan 435–437 jKr ja surmautti hunneilla burgundeja, jotka koettivat laajentaa valtaansa Gallian sisällä 436. Aetiukselle ajan hengen mukaan maahan tunkeutuneet barbaarit olivat milloin ystäviä, milloin vihollisia. Hunnien sotapäällikkö Attila hyökkäsi Rooman alueelle 440. Mutta Roomalaiset ja heidän germaaniliittolaisensa pysäyttivät Attilan joukot Katalaunisten kenttien suuressa taistelussa vuonna 451. Hunnit tunkeutuivat myös Rooman porteille, mutta lähtivät neuvoteltuaan pois. Itä-Rooma torjui hunnit maksamalla näille veroa. Vandaalit tunkeutuivat Ranskan kautta Välimerelle. He hakkaisvat Välimeren viljakaupan Roomaan vuonna 455. Italian maaseutu oli melko omavarainen viljan suhteen, mutta suuret kaupungit riippuvaisia tuontiviljasta. Hunnit ja germaanit hyökkäsivät yhdessä Roomaan vuonna 451. Mutta Rooman joukot löivät heidät. Myös Rooman puolella oli germaanikansoja. === Rooman toinen ryöstö, Länsi-Rooman kukistuminen === Rooma ryöstettiin toisen kerran 455. Ryöstö oli paljon pahempi kuin edellinen. Vandaalit tekivät sen. Tästä on jäänyt jäljelle tapa kutsua omaisuutta särkeviä vandaaleiksi. Moni pakeni Roomasta. Kenraali '''Ricimer''' ajoi vandaalit pois Italiasta 456 ja oli tämän jälkeen Rooman todellinen hallitsija vuoteen 472. Rooman viimeinen keisari '''Romulus Augustulus''' syöstiin vallasta 476. Romuluksen voittanut germaani Odovakar ei halunnut keisariksi. Hänelle riitti kuninkuus muodollisesti Itä-Rooman alaisena. === Sota Italiassa 500-luvulla, frankkien nousu === Itä-Rooman keisari '''Justinianus''' aloitti kampanjan Italian valtaamiseksi gooteilta. Se onnistuikin pitkän goottisodan tuloksena vuosina 535 – 554 jKr. Sota raunioitti Italiaa. Mm Rooman kaupungin rakennelmat tuhoutuivat pahoin. Samaan aikaan rutto raivosi tappaen paljon väkeä. Itä-Rooma ei kauaa hallinnut Italiaa. Pohjoisesta hyökkäsi uusi germaanikansa, '''langobardit'''. Nämä valtasivat suuren osan Italiaa: Itä-Roomale jäivät lähinnä Rooma ja Ravenan sekä joitain rannikkoalueita. Frankkien valtakunta Saksan-Ranskan seuduilla laajeni voimakkaasti 400-luvulta 800-luvulle. Syynä tähän oli mm kurinalainen armeija. === Vain vähän ihmisiä liikkui === Kansainvaellusaikoina liikkui vain joitain kymmeniä tuhansia ihmisiä, vaikka Roomassa asui miljoonia. Kun Länsi-Rooma sitten hajosi, suurin osa väestöstä oli sama akuin aiemminkin. bmjxwe3vljgrtexyptc24492yike89z