Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.4 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 17881 160122 131348 2026-05-30T17:59:22Z Mölli-Möllerö 9330 160122 wikitext text/x-wiki '''Nokian''' Symbian-käyttöjärjestelmää käyttävissä puhelimissa toimivien '''yksiäänisten soittoäänten''' tiedostopääte on .rng. Sellaisia saattoi säveltää Nokia 9110 Communicatorilla (käyttöjärjestelmä GEOS) ja joillain älyttömillä yksinäyttöisillä värinäytöttömillä puhelimilla. ==Älyttömillä puhelimilla sävelletyt soittoäänet== Älyttömillä puhelimilla (ainakin eräällä mallilla) sävellettyjen soittoäänten maksimipituus on varsin lyhyt. Sävellysohjelman ääniala on kolme oktaavia, keski-C:stä kolmiviivaiseen H:hon. Pisteelliset nuotit sallitaan, mutta pisteellisiä taukoja ei, kuten ei myöskään staccatoja. Äänet voi lähettää toiseen puhelimeen tekstiviestinä, infrapunaa ei näistä älyttömistä puhelimista löytynyt, saati bluetoothia. Lyhin mahdollinen nuotti on kolmaskymmeneskahdesosanuotti. ==Nokia 9110 Communicator== Nokia 9110 Communicatorilla sävelletyt soittoäänet voivat olla varsin pitkiä. Matalin mahdollinen sävel on A keski-C:n alapuolelta ja korkein oli kaksiviivainen A. Aika-arvot voivat vaihdella kuudestoistaosanuotista kokonuottiin. Pisteelliset nuotit ja tauot sekä staccatot ovat mahdollisia, mutta triolit, sidoskaaret ja esim. tempon muutokset eivät. Soittoääniä voi lähettää tekstiviestinä tai infrapunan kautta, mutta infrapunan kautta lähetettynä soittoäänet eivät toimi Nokia 9210 Communicatoria uudemmissa malleissa (toimivat, jos ne lähettää ensin 9210:aan ja sieltä eteenpäin uudempaan malliin). Nokia 9110 Communicator toistaa äänet siniaaltoina kaksi oktaavia nimellisarvoa korkeammalta. Staccatot toistetaan aika-arvoltaan puolikkaan nuotin ja samanmittaisen tauon jonona. Joitain ongelmia saattoi olla, esim. pisteellinen kokonuotti saattoi toistua sangen lyhyenä. Jos älyttömästä mallista lähettää kaksiviivaisia ais- tai h-säveliä sisältävän soittoäänen tähän malliin, ne sävelet toimivat ja niitä voi monistaa sävellysohjelmalla, vaikka kyseisten sävelten luonti tyhjästä ei onnistukaan. Älyttömän puhelimen ja 9110-älypuhelimen yhteistyöllä on siis mahdollista luoda soittoääni, joka sisältää sekä keski-C:tä alemman nuotin että kaksiviivaisen ais- tai h-sävelen. ==Nokia 9210 Communicator== Nokia 9210 Communicatorissa ei ole sävellysohjelmaa, mutta niin edeltäjästä (9110) kuin älyttömistä malleista tekstiviestinä tai infrapunalla lähetetyt yksiääniset soittoäänet toimivat moitteettomasti. Tämä malli toistaa soittoäänet siniaaltoina yhtä oktaavia nimellisarvoa korkeammalta, ts. oktaavia matalammalta kuin sävellysohjelman sisältävä edeltäjä. Staccatot toistuvat hyvin terävinä (erittäin lyhyt nuotti ja loppuosa aika-arvosta taukoa). Pisteellisissä kokonuoteissa yms. ei ilmene toisto-ongelmia. Soittoäänet toimivat, vaikka niistä ottaa .rng-tiedostopäätteen pois. Tämä on ainoa malli, joka pystyy toistamaan oikein ja lähettämään eteenpäin minkä tahansa rng-muotoisen yksiäänisen soittoäänen, olipa se vastaanotettu tekstiviestinä tai infrapunan kautta. Tämä on lisäksi viimeinen kommunikaattorimalli, jolla voi ylipäätään lähettää soittoääniä tekstiviestinä. ==Uudemmat mallit, kuten Nokia 9300i== Nokia 9210:aa uudemmissa kommunikaattoreissa ja ei-aukeavissa Symbianeissa rng-soittoäänet toimivat, jos ne lähettää tekstiviestinä. Nokia 9210 Communicatorista, vaan ei sävellysohjelman sisältävästä 9110:sta, infrapunan kautta lähetetyt soittoäänet toimivat myös, mutta: # jos niissä on .rng-tiedostopääte, ne toimivat soittoääninä mutta ovat kopiosuojattuja eli niiden lähettäminen eteenpäin on mahdotonta # jos niissä ei ole tiedostopäätettä (lähetetty infrapunan kautta 9210:sta tai mistä tahansa laitteesta niin, että tiedosto on jossain vaiheessa kulkenut 9210:n kautta), ne on mahdollista lähettää bluetoothilla eteenpäin, mutta ne eivät soi ennen kuin niihin lisää .rng-tiedostopäätteen, minkä jälkeen tiedoston lähettäminen eteenpäin estyy Toisin sanoen, jos haluat 9110:lla sävelletyn soittoäänen, joka on liian pitkä tekstiviestinä lähetettäväksi, ainoa tapa toimia on todennäköisesti seuraava: # Lähetä soittoääni infrapunalla Nokia 9210 Communicatoriin. # Tallenna soittoääni. # Poista soittoäänestä .rng-tiedostopääte ja lähetä se infrapunalla uudempaan kommunikaattoriin (tai suoraan tietokoneeseen, jos siinä on infrapunaportti, missä tapauksessa tiedostopäätteen poistaminen ei ole välttämätöntä). # Tallenna ja lähetä se bluetoothilla tietokoneeseen. Älä lisää .rng-tiedostopäätettä ennen kuin olet lähettänyt sen laitteesta eteenpäin, sillä muuten et voi enää lähettää sitä. Ainakin Nokia E72-puhelimesta on mahdollista USB:n kautta siirtää tiedostoja, myös rng-päätteisiä soittoäänitiedostoja, tietokoneeseen, mutta soittoääniä, jotka ovat liian pitkiä tekstiviestinä lähetettäviksi, ei tiettävästi ole mahdollista siirtää sinne ilman, että se on jossain vaiheessa kulkenut Nokia 9210 Communicatorin kautta. [[Luokka:Nokian puhelimet]] bmcn7sprnmymmkmw8qj18ha2u007uuh 160123 160122 2026-05-30T18:02:01Z Mölli-Möllerö 9330 160123 wikitext text/x-wiki '''Nokian''' Symbian-käyttöjärjestelmää käyttävissä puhelimissa toimivien '''yksiäänisten soittoäänten''' tiedostopääte on .rng. Sellaisia saattoi säveltää Nokia 9110 Communicatorilla (käyttöjärjestelmä GEOS) ja joillain älyttömillä yksinäyttöisillä värinäytöttömillä puhelimilla. ==Älyttömillä puhelimilla sävelletyt soittoäänet== Älyttömillä puhelimilla (ainakin eräällä mallilla) sävellettyjen soittoäänten maksimipituus on varsin lyhyt. Sävellysohjelman ääniala on kolme oktaavia, keski-C:stä kolmiviivaiseen H:hon. Pisteelliset nuotit sallitaan, mutta pisteellisiä taukoja ei, kuten ei myöskään staccatoja. Äänet voi lähettää toiseen puhelimeen tekstiviestinä, infrapunaa ei näistä älyttömistä puhelimista löytynyt, saati bluetoothia. Lyhin mahdollinen nuotti on kolmaskymmeneskahdesosanuotti. ==Nokia 9110 Communicator== Nokia 9110 Communicatorilla sävelletyt soittoäänet voivat olla varsin pitkiä. Matalin mahdollinen sävel on A keski-C:n alapuolelta ja korkein oli kaksiviivainen A. Aika-arvot voivat vaihdella kuudestoistaosanuotista kokonuottiin. Pisteelliset nuotit ja tauot sekä staccatot ovat mahdollisia, mutta triolit, sidoskaaret ja esim. tempon muutokset eivät. Soittoääniä voi lähettää tekstiviestinä tai infrapunan kautta, mutta infrapunan kautta lähetettynä soittoäänet eivät toimi Nokia 9210 Communicatoria uudemmissa malleissa (toimivat, jos ne lähettää ensin 9210:aan ja sieltä eteenpäin uudempaan malliin). Nokia 9110 Communicator toistaa äänet siniaaltoina kaksi oktaavia nimellisarvoa korkeammalta. Staccatot toistetaan aika-arvoltaan puolikkaan nuotin ja samanmittaisen tauon jonona. Joitain ongelmia saattoi olla, esim. pisteellinen kokonuotti saattoi toistua sangen lyhyenä. Jos älyttömästä mallista lähettää kaksiviivaisia ais- tai h-säveliä sisältävän soittoäänen tähän malliin, ne sävelet toimivat ja niitä voi monistaa sävellysohjelmalla, vaikka kyseisten sävelten luonti tyhjästä ei onnistukaan. Älyttömän puhelimen ja 9110-älypuhelimen yhteistyöllä on siis mahdollista luoda soittoääni, joka sisältää sekä keski-C:tä alemman nuotin että kaksiviivaisen ais- tai h-sävelen. ==Nokia 9210 Communicator== Nokia 9210 Communicatorissa ei ole sävellysohjelmaa, mutta niin edeltäjästä (9110) kuin älyttömistä malleista tekstiviestinä tai infrapunalla lähetetyt yksiääniset soittoäänet toimivat moitteettomasti. Tämä malli toistaa soittoäänet siniaaltoina yhtä oktaavia nimellisarvoa korkeammalta, ts. oktaavia matalammalta kuin sävellysohjelman sisältävä edeltäjä. Staccatot toistuvat hyvin terävinä (erittäin lyhyt nuotti ja loppuosa aika-arvosta taukoa). Pisteellisissä kokonuoteissa yms. ei ilmene toisto-ongelmia. Soittoäänet toimivat, vaikka niistä ottaa .rng-tiedostopäätteen pois. Tämä on ainoa malli, joka pystyy toistamaan oikein ja lähettämään eteenpäin minkä tahansa rng-muotoisen yksiäänisen soittoäänen, olipa se vastaanotettu tekstiviestinä tai infrapunan kautta. Tämä on lisäksi viimeinen kommunikaattorimalli, jolla voi ylipäätään lähettää soittoääniä tekstiviestinä. ==Uudemmat mallit, kuten Nokia 9300i== Nokia 9210:aa uudemmissa kommunikaattoreissa ja ei-aukeavissa Symbianeissa rng-soittoäänet toimivat, jos ne lähettää tekstiviestinä. Nokia 9210 Communicatorista, vaan ei sävellysohjelman sisältävästä 9110:sta, infrapunan kautta lähetetyt soittoäänet toimivat myös, mutta: # jos niissä on .rng-tiedostopääte, ne toimivat soittoääninä mutta ovat kopiosuojattuja eli niiden lähettäminen eteenpäin on mahdotonta # jos niissä ei ole tiedostopäätettä (lähetetty infrapunan kautta 9210:sta tai mistä tahansa laitteesta niin, että tiedosto on jossain vaiheessa kulkenut 9210:n kautta), ne on mahdollista lähettää bluetoothilla eteenpäin, mutta ne eivät soi ennen kuin niihin lisää .rng-tiedostopäätteen, minkä jälkeen tiedoston lähettäminen eteenpäin estyy Toisin sanoen, jos haluat 9110:lla sävelletyn soittoäänen, joka on liian pitkä tekstiviestinä lähetettäväksi, ainoa tapa toimia on todennäköisesti seuraava: # Lähetä soittoääni infrapunalla Nokia 9210 Communicatoriin. # Tallenna soittoääni. # Poista soittoäänestä .rng-tiedostopääte ja lähetä se infrapunalla uudempaan kommunikaattoriin (tai suoraan tietokoneeseen, jos siinä on infrapunaportti, missä tapauksessa tiedostopäätteen poistaminen ei ole välttämätöntä). # Tallenna ja lähetä se bluetoothilla tietokoneeseen. Älä lisää .rng-tiedostopäätettä ennen kuin olet lähettänyt sen laitteesta eteenpäin, sillä muuten et voi enää lähettää sitä. Ainakin Nokia E72-puhelimesta on mahdollista USB:n kautta siirtää tiedostoja (mikro-USB:n kautta valitsemalla USB-tilaksi "Median siirto"), myös rng-päätteisiä soittoäänitiedostoja, tietokoneeseen, mutta soittoääniä, jotka ovat liian pitkiä tekstiviestinä lähetettäviksi, ei tiettävästi ole mahdollista siirtää sinne ilman, että se on jossain vaiheessa kulkenut Nokia 9210 Communicatorin kautta. [[Luokka:Nokian puhelimet]] 0mlpl1899x8zffifkk8f68iqi2su6vf 4 19077 160120 160112 2026-05-30T13:50:49Z Alexis Jazz 9837 Updating gadget usage statistics from [[Special:GadgetUsage]] ([[phab:T121049]]) 160120 wikitext text/x-wiki {{#ifexist:Project:GUS2Wiki/top|{{/top}}|This page provides a historical record of [[Special:GadgetUsage]] through its page history. To get the data in CSV format, see wikitext. To customize this message or add categories, create [[/top]].}} Nämä tiedot ovat välimuistista, ja ne on päivitetty viimeksi 2026-05-28T11:19:43Z. Välimuistissa on saatavilla enintään {{PLURAL:5000|yksi tulos|5000 tulosta}}. {| class="sortable wikitable" ! Pienoisohjelma !! data-sort-type="number" | Käyttäjien määrä !! data-sort-type="number" | Aktiiviset käyttäjät |- |HotCat || 9 || 0 |- |ProveIt || 7 || 0 |} * [[Toiminnot:GadgetUsage]] * [[m:Meta:GUS2Wiki/Script|GUS2Wiki]] <!-- data in CSV format: HotCat,9,0 ProveIt,7,0 --> h9n5cl2akbsu0e76u0yobgkqmeg3lo4 0 21663 160121 2026-05-30T15:54:57Z ~2026-32237-54 12403 Muokkaus 160121 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:British 39th Siege Battery RGA Somme 1916.jpg|pienoiskuva|Britit ampuvat raskailla haupitseilla Sommessa 1916. ]] '''Ensimmäinen maailmansota''' oli vuosina 1914-1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka enimmät taistelut käytiin Euroopassa. === Yleistä === Sotijaosapuolet olivat '''keskusvallat''' ja '''ympärysvallat'''. Suurimmat keskusvallat olivat Saksa, Itävalta-Unkari ja Ottomaanien valtakunta. Merkittävimmät ympärysvallat olivat Ranska, Englanti, Venäjä ja sodan lopussa myös Yhdysvallat. Sotaa käytiin maalla, ilmassa ja meressä. Sota oli hyvin tuhoisa: ainakin 10, jopa 18 miljoonaa kuoli, 20 miljoonaa haavoittui. Miljoonia siviilejäkin kuoli. Sodan syitä olivat muun muassa kansallismielisyyden nousu, valtioiden aseistautuminen, kilpailu alueista ja sotilasliitot. Välitön sodan syy oli se, että kansallismielinen serbi '''Gavrilo Princip''' ampui Itävallan kruunpunprinssi '''Ferdinand II:'''n. Kostoksi Itävalta aloitti sodan Serbiaa vastaan. Venäjä hyökkäili sekä Saksaan että Itävaltaan auttaakseen Serbiaa. Sotilasliitot kytkivät muita valtioita mukaan sotaan. Sekä itä- että länsirintamalla käytiin raskaita taisteluja. Sota päättyi vasta vuonna 1918 , kun ympärysvallat alkoivat menestyä ja keskusvaltoja johtanut Saksa oli ratkaisevasti heikentynyt. Sodalla oli suuri vaikutus maailman historiaan. czq3npby28tfxponvr0vcj3jcmuq5vr 160124 160121 2026-05-31T11:40:56Z ~2026-32530-45 12404 Muokkaus 160124 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:British 39th Siege Battery RGA Somme 1916.jpg|pienoiskuva|Britit ampuvat raskailla haupitseilla Sommessa 1916. ]] '''Ensimmäinen maailmansota''' oli vuosina 1914-1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka enimmät taistelut käytiin Euroopassa. === Sotijat === Sotijaosapuolet olivat '''keskusvallat''' ja '''ympärysvallat'''. Suurimmat keskusvallat olivat Saksa, Itävalta-Unkari ja Ottomaanien valtakunta. Merkittävimmät ympärysvallat olivat Ranska, Englanti, Venäjä ja sodan lopussa myös Yhdysvallat. === Sodan uhrien lukumäärä === Sotaa käytiin maalla, ilmassa ja meressä. Sota oli hyvin tuhoisa: ainakin 10, jopa 18 miljoonaa kuoli, 20 miljoonaa haavoittui. Miljoonia siviilejäkin kuoli. === Sodan syitä === Sodan syitä olivat muun muassa kansallismielisyyden nousu, valtioiden aseistautuminen, kilpailu alueista ja sotilasliitot. Ennen sotaa suurvallat kilpailivat kovasti siirtomaista. Saksan ja Ranskan välillä varsinkin vallitsi jännittynyt tilanne. Noin vuoden 1990 jälkeen Euroopapan syntyi suurvaltojen välille sotilasliittoja. Englanti ja Saksa kilpailivat sotalaivastojen rakentemisessa. === Sodan alku === Välitön sodan syy oli se, että kansallismielinen serbi '''Gavrilo Princip''' ampui Itävallan kruunpunprinssi '''Ferdinand II:'''n. Kostoksi Itävalta aloitti sodan Serbiaa vastaan. Venäjä hyökkäili sekä Saksaan että Itävaltaan auttaakseen Serbiaa. Sotilasliitot kytkivät muita valtioita mukaan sotaan. Saksa päätti autata Itävaltaa. Mutta välttääksen sodan yhtä aikaa Ranskan ja Venäjän kanssa, se pyrki lyömään Ranskan nopealala hyökkäyksellä Pariisiin. Hyökkäys tapahtui puolueettoman Belgian läpi. Pariisi oli pian uhattuna. Mutta Ranska onnistui torjumaan hyökkäyksen Marne-joella, jossa käytin valtava taistelu. saksan armeija vetäytyi hieman. Näin syntyi länsirintama. Idässä Venäjän joukot hyökkäsivät sekä saksaan että Itävaltaan. Venäjän armeija kärsi suurtappion Tannenbergissä ja Masurian järvillä. Etelämpänä Venäjän armeija eteni Itävallassa lyöden suuren osan tämän joukoista. Mutta saksa tuli apuun. Serbian alueella rintama aaltoili sodan alussa, mutta lopulta keskuvallat ajoivat serbiarmeijan pois. Osmanien valtakunnta voitti Gallipolin taistelun Dardanellien salmen lähellä. === Sodan tapahtumia === Länsirintamalla käytiin raskaita taisteluja varsinkin vuonna 1916 Verdunissa ja Sommessa. Saksa pyrki keväällä 1916 vuodattamaan ranskan armeijan veren kuiviin sotomalal suuren osan Ranskan armeijaa taisteluun historiallisesti merkittävästä Vardunista. Vaika saksalaiset etenivätkin hieman Ranskan puolustus piti ja hyökkäys lukutti niin paljon myös Saksan joukkoja, jotta se tyrehtyi. Ranskalaiset ja britit käynnistivät pohjoisempana Sommessa valtavan hyökkäyksen. Tarkoitus oli tykistöllä murtaa saksalaisetn linjat ja edetä syvälle selustaan. Muta saksalaiset kaivautuivat syvälle tykistövalmistelun ajaksi, ja nousivat suojistaan konekivääreineen. Britit varsinkin käisvät kymmenien tuhanisen miesten tappiot. Vuonan 1917 Ranskan kentaali nivelle yritti mm panssarien avulal läpimurtoa, mutta hyökkäys meni täysin myttyyn. nivelel erotettiin, ksoka Ranskan sotilaat kapinoivat. Saksa oli vuona 1915 aloittanut upotussodan joka koski mitä rahansa Euroopaan matkaavaa laivaa. Tämän takia Yhdysvallat liittyi mukaan sotaan. Saksan hyökkäys eteni ainakin 50 km keväällä 1918. Syynä oli tehokas, kohdennettu taktiikka. Mutta samala saksan armeija kului huomattavasti. Ympärysvallat hyökkäsivät syksyllä 1918 menestyksellä. Idempänä Venäjällä Saksan joukot etenivät syvälle venäjälle. Vuonan 1917 puhkesi venäjällä valalnkumous: ensin porvarilline, syksyllä sosialistinen. leninin sosialistit sopivat rauhan saksan kanssa. Monia valtioita irtautui venäjästä mm suomi, Puola ja Ukraina. Etelämpänä Englanti hyökkäsi menestyksellä Osmanien valtakuntaa vastaan Lähi-idässä. Sota päättyi vuonna 1918 , kun ympärysvallat alkoivat menestyä ja keskusvaltoja johtanut Saksa oli ratkaisevasti heikentynyt. Sodalla oli suuri vaikutus maailman historiaan. 1zm95kwfeg50wtonctjljklym8vqdx4