Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.23 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk Lukion taulukot/Yleistä 0 16901 160337 160291 2026-10-08T14:08:02Z Fisuaq 5901 Kielenhuoltoa. Karsittu maininta käytöstä Ylioppilaskirjoituksissa. 160337 wikitext text/x-wiki ALKUSANAT Nämä taulukot on tarkoitettu keskiasteen oppilaitosten käyttöön. Ne sisältävät matematiikan, fysiikan, kemian ja tähtitieteen numeerisia taulukoita, matematiikan peruskaavoja, SI-järjestelmän suureet ja yksiköt, fysiikan ja kemian tärkeimmät laskukaavat sekä tietotekniikkaa. Matematiikan osuus sisältää aikaisempaa vähemmän numeerisia taulukoita, koska laskimen käyttö on poistanut niiden tarpeen. Matematiikan laskukaavoja on sen sijaan lisätty melkoisesti. Lukion keskeiset matematiikan kaavat ovat kirjassa. Fysiikan standardien lisäksi taulukkokirjassa on laaja laskukaavojen kokoelma ja muuta hyödyllistä tietoa. Kemian osuuteen kuuluu laajojen numeeristen taulukoiden lisäksi myös tarpeellinen kaavakokoelma. Matematiikan, fysiikan ja kemian määritelmät ja kaavat on ryhmitetty yhteen, samoin numeeriset taulukot. Tietotekniikan osuus on vähäinen, vain ASCII-koodit ja Pascalkielen perusrakenne ovat mukana. Näiden tietojen liittäminen helpottaa ohjelmointia ja erikoismerkkien käyttöä tietokonetyöskentelyssä. Tähtitieteen osuus on edelleenkin vaatimaton, koska sen osuus keskiasteen koulujen oppimäärissäkin on vähäinen. Helsingissä 13.12.1990 Tekijät [[Luokka:Lukion taulukot]] nzf27b23ppxk2dmghz4sgu8blueigmm 160340 160337 2026-10-08T14:13:20Z Fisuaq 5901 Pientä kielenhuoltoa. 160340 wikitext text/x-wiki ALKUSANAT Nämä taulukot on tarkoitettu keskiasteen oppilaitosten käyttöön. Ne sisältävät matematiikan, fysiikan, kemian ja tähtitieteen numeerisia taulukoita, matematiikan peruskaavoja, SI-järjestelmän suureet ja yksiköt, fysiikan ja kemian tärkeimmät laskukaavat sekä tietotekniikkaa. Matematiikan osuus sisältää aikaisempaa vähemmän numeerisia taulukoita, koska laskimen käyttö on poistanut niiden tarpeen. Matematiikan laskukaavoja on sen sijaan lisätty melkoisesti. Lukion keskeiset matematiikan kaavat ovat kirjassa. Fysiikan standardien lisäksi taulukkokirjassa on laaja laskukaavojen kokoelma ja muuta hyödyllistä tietoa. Kemian osuuteen kuuluu laajojen numeeristen taulukoiden lisäksi myös tarpeellinen kaavakokoelma. Matematiikan, fysiikan ja kemian määritelmät ja kaavat on ryhmitetty yhteen, samoin numeeriset taulukot. Tietotekniikan osuus on vähäinen, vain Pascalkielen perusrakenne on mukana. Näiden tietojen liittäminen helpottaa ohjelmointia ja erikoismerkkien käyttöä tietokonetyöskentelyssä. Tähtitieteen osuus on edelleenkin vaatimaton, koska sen osuus keskiasteen koulujen oppimäärissäkin on vähäinen. Helsingissä 13.12.1990 Tekijät [[Luokka:Lukion taulukot]] cs1kw0ndb1juxcpyf09mx5aba7cvuby Lukion taulukot/Alkeishiukkasia 0 16964 160338 147972 2026-10-08T14:09:42Z Fisuaq 5901 Kielenhuoltoa. 160338 wikitext text/x-wiki {{kehitysaste|00%}} {{Lukion taulukot}} == Alkeishiukkasia == {| class="wikitable" style="border: none;" |- style="text-align: center; | rowspan="2" colspan="3" style="vertical-align: top;" | Luokittelu | rowspan="2" style="vertical-align: top;" | Hiukkanen | colspan="2" style="border-bottom: none;" | Tunnus | style="border-bottom: none;" | Massa | style="border-bottom: none;" | Varaus | rowspan="2" style="vertical-align: top;" | Spinni | style="border-bottom: none;" | Elinikä |- style="text-align: center; | style="border-top: none;" | &nbsp;&nbsp;hiukkanen&nbsp;&nbsp; | style="border-top: none;" | antihiukkanen | style="border-top: none;" | ''m<sub>e</sub>'' = 1 | style="border-top: none;" | ''Q<sub>e</sub>'' = 1 | style="border-top: none;" | ''s'' |- | rowspan="11" | '''Hadronit''' | rowspan="7" | '''Baryonit''' | style="vertical-align: top;" | '''Nukleonit''' | protoni<br/>neutroni | p<sup>+</sup><br/><math>\text{n}^0</math> | p<sup>-</sup><br/><math>\bar \text{n}^0</math> | 1836<br/>1838,7 | +1<br/>0 | 1/2<br/>1/2 | pysyvä<br/>896 |- | rowspan="6" | '''Hyperonit''' | lambda | <math>\lambda^0</math> | <math>\bar\lambda^0</math> | 2183 | 0 | 1/2 | 2,6 · 10<sup>-10</sup> |- | rowspan="3" style="vertical-align: top"; | sigma | <math>\Sigma^0</math> | <math>\bar\Sigma^0</math> | 2334 | 0 | 1/2 | 7,4 · 10<sup>-20</sup> |- | <math>\Sigma^{-}</math> | <math>\bar\Sigma^{-}</math> | 2343 | -1 | 1/2 | 1,5 · 10<sup>-10</sup> |- | <math>\Sigma^{+}</math> | <math>\bar\Sigma^{+}</math> | 2328 | +1 | 1/2 | 0,8 · 10<sup>-10</sup> |- | rowspan="2" style="vertical-align: top"; | ksii | <math>\Xi^0</math> | <math>\Xi^0</math> | 2573 | 0 | 1/2 | 2,9 · 10<sup>-10</sup> |- | <math>\Xi^{-}</math> | <math>\Xi^{-}</math> | 2586 | -1 | 1/2 | 1,6 · 10<sup>-10</sup> |- | rowspan="4" colspan="2" | '''Mesonit''' | rowspan="2" style="vertical-align: top"; | pioni | <math>\pi^0</math> | <math>\pi^0</math> | 264 | 0 | 0 | 0,8 · 10<sup>-16</sup> |- | <math>\pi^{+}</math> | <math>\pi^{-}</math> | 273 | +1 | 0 | 2,6 · 10<sup>-8</sup> |- | rowspan="2" style="vertical-align: top"; | kaoni | <math>K_s\,^0</math> | <math>\bar K_s\,^0</math> | 974 | 0 | 0 | 0,9 · 10<sup>-10</sup> |- | <math>K_l\,^0</math> | <math>\bar K_l\,^0</math> | 974 | 0 | 0 | 5,2 · 10<sup>-8</sup> |- | rowspan="5" colspan="3" | '''Leptonit''' | elektroni | <math>e^{-}</math> | <math>e^{+}</math> | 1 | -1 | 1/2 | pysyvä |- | rowspan="3" style="vertical-align: top"; | neutriino | <math>\nu_e</math> | <math>\bar\nu_e</math> | 0 | 0 | 1/2 | pysyvä |- | <math>\nu_\mu</math> | <math>\bar\nu_\mu</math> | 0 | 0 | 1/2 | pysyvä |- | <math>\nu_\tau</math> | <math>\bar\nu_\tau</math> | 0 | 0 | 1/2 | pysyvä |- | myoni | <math>\mu^{-}</math> | <math>\mu^{+}</math> | 207 | -1 | 1/2 | 2,2 · 10<sup>-6</sup> |- | rowspan="4" colspan="2" style="vertical-align: top"; | '''Voimakenttien<br/>perushiukkaset''' | gravit. voima | gravitoni | — | — | 0 | 0 | 2 | pysyvä |- | sähköm. voima | fotoni | γ | (γ) | 0 | 0 | 1 | pysyvä |- | heikko vuorov. | välibosoni | W<sup>±</sup>, Z<sup>0</sup> | — | 81 GeV, 93 GeV | ±1,0 | 1 | 10<sup>-25</sup> |- | värivuorov. | gluoni | g | — | | 0 | 1 | |} Nykyisen hiukkasteorian mukaan hadronit muodostuvat kvarkeista ja gluoneista, jotka sitovat kvarkit hadroneiksi. Baryonit voidaan tulkita kolmen kvarkin ja mesonit kvarkin ja antikvarkin sidottuina tiloina. Kaikkiaan on kuusi kvarkkia u (up), d (down), s (strange), c (charm), b (bottom) ja t (top) sekä niiden antikvarkit. qv5otprk1c8uct6p7ei03cev1l27ghx Lukion taulukot/Perusyksikköjen määritelmät 0 17552 160339 148065 2026-10-08T14:10:38Z Fisuaq 5901 Pientä kielenhuoltoa. 160339 wikitext text/x-wiki {{kehitysaste|25%}} {{Lukion taulukot}} === Perusyksikköjen määritelmät === (Conférence Générale des Poids et Mesures, CGPM; SI-opas 2019, ISBN: 978-952-242-411-2) {| style="border-spacing: 2px; border: 1px solid;" | metri (m) | Metri, m, on pituuden yksikkö. Se määritellään kiinnitämällä valonnopeudeksi tyhjiössä c = 299 792 458 m/s. |- | kilogramma (kg) | Kilogramma, kg, on massan yksikkö. Se määritellään kiinnitämällä Planckin vakioksi h = 6,626 070 15&nbsp;×&nbsp;10<sup>−34</sup> Js. |- | sekunti (s) | Sekunti, s, on ajan yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä cesium 133 -atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymää vastaavaksi taajuudeksi <math>\int_{cs}\ = 9\,192\,631\,770</math> Hz. |- | ampeeri (A) | Ampeeri, A, on sähkövirran yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä alkeisvaraukseksi e= 1, 602 176 634&nbsp;×&nbsp;10<sup>−19</sup> C. |- | kelvin (K) | Kelvin on termodynaamisen lämpötilan yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä Boltzmannin vakioksi k = 1,380 649 &nbsp;×&nbsp;10<sup>−23</sup> J/K. |- | mooli (mol) | Mooli, mol, on systeemin ainemäärän eli sen perusosasten lukumäärän yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä Avogardon vakioksi N<sub>A</sub>= 6,022 140 76&nbsp;×&nbsp;10<sup>23</sup> 1/mol. Perusosaset voivat olla atomeja molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai tällaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. |- | kandela (cd) | Kandela, cd, on valonlähteen kirkkautta tietyssä suunnassa esittävän valovoiman yksikkö. Se määritellään kiinnittämällä 540 ×10<sup>12</sup> Hz taajuisen yksivärisen valon valotehokkuudeksi K<sub>cd</sub> = 683 lm/W. |} {{lukion taulukot sivun loppu}} rba3xe6lweufhashtjkezkx6rgrxogs