Wikimedia Suomi fiwikimedia https://fi.wikimedia.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikimedia Keskustelu Wikimediasta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Viestiketju Keskustelu viestiketjusta Yhteenveto Keskustelu yhteenvedosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Aihe 0 898 8440 8428 2026-10-05T10:48:32Z Zache 50 8440 wikitext text/x-wiki <div style="border:0.2em dotted darkred; text-align:center;padding:0.5em;font-size:larger">'''Luonnos''', vuosikertomusta päivitetään pitkin vuotta ja se julkaistaan syyskokouksessa 2026 Joulukuussa. <div style="text-align:left"> ; Värit * Musta - lisättyä tekstiä eri kirjoittajilta (läpikäytäväksi) * Vihreä - ehdotetaan pidettäväksi sellaisenaan * Sininen - tekstiä vanhasta versiosta </div> </div> __NOTOC__ <div style="padding: 1em 2em 1em 2em; background: #EFF5FA; text-align: normal; "> <br> [[Tiedosto:Wikimedia Suomi logo - vertical 01.svg|200px|center]] <br> <center><big>STRATEGIA 2027–2029</big></center> =Missio, visio & arvot= ===Missio=== <div style="color:green"> * Edistämme avointa tietoa Suomessa Wikimedian palveluiden avulla. * Poistamme osallistumisen esteitä tiedon tuottamisessa, käyttämisessä ja jakamisessa. * Tuemme Wikimedian yhteisöä avoimien aineistojen luomisessa ja hyödyntämisessä. * Tuemme vähemmistökieliä toiminnassamme. * Painotamme luotettavia lähteitä ja tietojen tarkistettavuutta. </div> ===Visio=== <div style="color:green"> * Wikimedian projektien muokkaaminen on kansalaistaito. * Wikimedian palvelut ovat kaikkien ihmisten omaksuma ja aktiivisesti käyttämä tiedon tuottamis-, hankkimis- ja välittämisjärjestelmä. * Monilukutaito (esim. medialukutaito, informaatiolukutaito) on Suomessa koettu tärkeäksi ja sitä pyritään jatkuvasti kehittämään. </div> ===Arvot=== <div style="color:green"> Olemme: * Osallistavia * Avoimia ja läpinäkyviä * Saavutettavia * Moninaisia * Yhteisöllisiä * Luotettavia * Yhdenvertaisia </div> =Toiminnan periaatteita= <div style="color:green"> *Tieto kuuluu kaikille. Jokaisella on oikeus tietoon ja päästä vaikuttamaan siihen itse. *Työskentelemme Wikimedian projektien sisällä niin, että se näkyy wikimedistien arjessa ja koko maailmalle esim. erikielisissä Wikipedioissa, Wikidatassa, Wikimedia Commonsissa, Wikikirjastoissa jne. *Toimimme vakiinnuttaaksemme avoimien aineistojen paikan yhteiskunnassa *Kunnioitamme wikimedistien halua säilyttää anonymiteettinsä *Toimimme avoimesti. Kaikki viralliset asiakirjamme ovat julkisia ja hallituksen kokoukset avoimia. *Kaikki tuottamamme sisältö julkaistaan avoimella lisenssillä, mikäli mahdollista. *Emme käytä käyttäjien tietoja kauppatavarana. *Toimintamme on taloudellisesti läpinäkyvää. *Toimintamme perustuu pääosin vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja avustuksiin. *Pyrimme myös löytämään ulkopuolisia rahoittajia toiminnallemme. *Teemme asioita jotka säilyvät projektien loputtua. </div> =Painopistealueet= <div style="color:blue"> Määrittelemme strategiakaudelle 2024–2026 neljä painopistealuetta, joilla on alatavoitteita. Tavoittelemme vakautta ja fokusta yhdistystoimintaan. Tahdomme olla haluttu ja luotettava yhteistyökumppani sekä vaikuttavan vapaaehtoistoiminnan mahdollistaja ja käynnistäjä. Edistämme avoimen tiedon tunnettuutta ja käyttöä Suomessa vapaan sivistystyön hengessä. Haluamme Wikimedian palvelut luontevaksi osaksi eri yhteiskunnan sektorien toimintaa. #'''[[#1. Elinvoimainen yhdistys|Elinvoimainen yhdistys]]''' #'''[[#2. Monipuolinen yhteistyö|Monipuolinen yhteistyö]]''' #'''[[#3. Helppo osallistuminen|Helppo osallistuminen]]''' #'''[[#4. Monipuoliset sisällöt|Monipuoliset sisällöt]]''' </div> ==<span style="color:teal">1. Uusiutuva ja hyvinvoiva yhteisö</span>== <div style="color:blue"> Wikimedia Suomi on pieni yhdistys, joka on saanut paljon aikaan vähillä resursseilla. Kunnianhimoisten hankkeiden onnistumiseksi yhdistys tarvitsee toimintaan selkeitä tavoitteita, vakaata ja monilähteistä rahoitusta, aktiivisia jäseniä ja omistautuneen hallituksen. Jotta välttäisimme töiden kasaantumista yksittäisille henkilöille, kehitämme toiminnan resursointia. Emme ryhdy hankkeisiin, joihin meillä ei ole voimavaroja ja jotka eivät edistä strategisia tavoitteitamme. </div>> ===<span style="color:blue">Aktiiviset jäsenet</span>=== <div style="color:blue"> Wikimedia Suomella on aktiivisia jäseniä, jotka vetävät omatoimisesti yhdistyksen tukemana vapaaehtoisprojekteja. Hankimme edustavuutta eri puolilta Suomea ja suunnittelemme toimintaa, joka motivoi hallituksen jäseniä. Järjestämme jäsenyhteisön tapahtumia ja laadimme jäsenstrategian. </div> ===Vuorovaikutteinen suhde Wikipedian yhteisöön=== <div style="color:blue"> Toimimme osana Wikimedian yhteisöä. Tavoitteenamme on vastata paremmin Wikimedian yhteisön tarpeisiin ja tehdä enemmän asioita Wikimedian puolella. </div> ===<span style="color:blue">Monilähteinen rahoitus</span>=== <div style="color:blue"> Yhdistyksellä on strategiakaudella koko ajan vähintään yksi muu merkittävä rahoituslähde Wikimedia Foundationin avustuksen lisäksi. Pyrimme siihen, että Wikimedia Foundation aloittaisi rahan keräyksen lahjoituksina myös Suomesta. </div> ===<span style="color:blue">Vaikuttava viestintä</span>=== <div style="color:blue"> Kehitämme yhdistyksen identiteettiä ja profiilia vaikuttavalla viestinnällä. Laadimme viestintästrategian ja siihen pohjautuvan tarkemman viestintäsuunnitelman. Käytämme Wikimedia Foundationin graafista ohjeistusta. Tavoitteenamme on tehokkaan viestinnän avulla parantaa projektiemme vaikuttavuutta sekä pitää yllä Wikimedian palveluiden mainetta Suomessa. </div> ===<span style="color:blue">Jatkuva seuranta</span>=== <div style="color:blue"> Seuraamme ja sovitamme strategiaa kolmivuotiskaudella 2024–2026. Kaikki projektit puretaan pienemmiksi tehtäviksi esim. [[:fi:w:SMART-kriteerit|SMART-periaatteiden]] mukaisesti. Kaikille tehtäville nimetään vastuuhenkilöt ja varavastuuhenkilöt. Hallitus ja työntekijät käyttävät parhaaksi näkemäänsä projektinhallintatyökalua apunaan. </div> ---- ALLA ON ASIOITA JOITA ON EHDOTETTU HUOMIOITAVAKSI STRATEGIASSA ---- == Yhteistyö laajemmin == Wikimedia Suomi tekee yhteistyötä myös laajemmin avoimen tiedon organisaatioiden ja verkostojen kanssa, ei vain Wikimedia-yhteisön sisällä. Wikimedia-hankkeet ovat osa laajempaa avoimen tiedon, avoimen kulttuuriperinnön ja avoimen lähdekoodin kenttää. Yhteistyö samoja arvoja jakavien toimijoiden kanssa vahvistaa sekä Wikimedia Suomen omaa toimintaa että koko kentän vaikuttavuutta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. * Open Knowledge Finland (OKFI), AvoinGLAM, Creative Commons Suomi, Hacklab-verkosto, Anarâškielâ servi, Projekt Fredrika, Faktantarkastajien Faktabaari, COSS, OpenStreetMap * kansainvälisesti Ajapaik sekä Open Platform Archive Network (OPAN). OPAN on kansainvälinen verkosto julkisille valokuvahistorian alustoille, jotka tallentavat ja jakavat paikallista ja arkista historiaa. Ajapaik on yksi verkoston jäsenistä. == Paikallistoiminta: itsenäiset wikimedistiryhmät == Paikallistoiminnan tavoitteena on, että eri puolille Suomea syntyy itsenäisesti toimivia wikimedistiryhmiä. Ryhmät ylläpitävät omia wikiprojektisivujaan, asettavat itse tavoitteensa, tekevät omat päätöksensä ja toteuttavat toimintansa. Näin wikipedistitapaamisia ja muuta toimintaa syntyy ympäri maata, eikä kaikki keskity pääkaupunkiseudulle. Wikimedia Suomi tukee ryhmiä resursseilla. Se voi esimerkiksi myöntää avustuksia matkakuluihin, tapahtumien järjestämiseen ja varusteisiin sekä tarjota tiloja Helsingissä järjestettäviin tapahtumiin. Itsenäisen toiminan tavoitteena on se, että yhdistyksen ei tarvitse käyttää kapasiteettiaan ryhmien toiminnan suunnitteluun tai toteuttamiseen, ellei ryhmä itse pyydä näihin apua. Esimerkkejä tästä toimintamallista ovat inarinsaamenkielisten wikipedistien toiminta Pohjois-Suomessa ja julkisen taiteen dokumentointiprojekti. Jos/kun wikikuvaajien toiminta laajenee pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, sekin on esimerkki samasta mallista. == Pohjois-Euroopan lähialueyhteistyö == Toisella tasolla tavoitteena on, että Wikimedia Suomella tulisi olla yhteyksiä ja viestintää jokaisen alueen Wikimedia Northern Europe maan toimijoiden kanssa. Yhteistyön ei tarvitse perustua raskaisiin sitoumuksiin, kuten yhteisiin avustushakemuksiin sidottuihin hankkeisiin. Riittää, että kokemuksia, tietoa ja taitoja jaetaan ja että voidaan tehdä kevyitä yhteisiä projekteja, esimerkiksi synkronoida Wiki Loves Monuments -kilpailujen teemoja. Tärkeää on myös, että ihmiset ja muokkaajat tuntevat toisensa ja pitävät yhteyttä yli maarajojen. Keinoja tähän ovat * wikimedistien vierailut eri maiden wikimedia tapahtumissa * alueelliset tapaamiset kansainvälisten tapahtumien yhteydessä * vuosittainen tapaaminen * yhteiset etätapaamiset * yhteiset sähköiset viestintäkanavat, kuten Slack. Suomen näkökulmasta luontevia lähialueita ovat esimerkiksi pääkaupunkiseutu–Viro(–Riika), Turku–Ahvenanmaa–Tukholma sekä Tornion jokilaakson alue ja Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappi. Lähialueyhteistyöstä on hyötyä myös siksi, että se luo kontakteja kansainvälisiin organisaatioihin, kuten alueiden GLAM-toimijoihin (gallerioihin, kirjastoihin, arkistoihin ja museoihin), oppilaitoksiin ja järjestöihin. Niiden kanssa voidaan hakea avustuksia silloinkin, kun wikimedia-organisaatiot eivät itse voi osallistua hakuihin. == Eurooppalainen taso == Eurooppalaisella tasolla Wikimedia Suomi osallistuu aktiivisesti Wikimedia Europen toimintaan. Tärkeimpiä tavoitteita ovat EU-tason sääntelyn ja direktiivimuutosten seuraaminen sekä niiden kansallisen toimeenpanon seuraaminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa valmiuksia osallistua pohjoismaisin ja EU:n avustushakuihin. == Wikimedia Suomi osana maailmanlaajuista Wikimedia-liikettä == Osana globaalia Wikimedia-liikettä Wikimedia Suomi osallistuu vuosittain liikkeen yhteisiin tapahtumiin eri puolilla maailmaa, sekä paikan päällä että etänä. Se jakaa hyviksi havaitsemiaan käytäntöjä ja toimintatapoja ja tekee työtä, jota voidaan hyödyntää globaalisti. Yhdistys tukee vähemmistökielten asemaa myös Suomen ulkopuolella. Käynnissä olevia kumppanuuksia ovat yhteistyö beniniläisten wikimedistien kanssa sekä yhteistyö kulttuurikeskus Villa Karon kanssa. Strategisena tavoitteena on toteuttaa kansainvälisiä projekteja yhdessä globaalin yhteisön kanssa. Niiden kautta opitaan, mitä muualla maailmassa tapahtuu ja miten muualla maailma nähdään. Keinoja tähän ovat esimerkiksi osallistuminen Google Summer of Coden ja Outreachyn kaltaisiin ohjelmiin sekä mentorointi kansainvälisissä hankkeissa, kuten Wiki Mentor Africassa. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään keskittymällä kahteen asiaan: * Työkalut: ylläpidetään ja kehitetään työkaluja, joita koko globaali liike käyttää. Wikimedia Suomi edistää ohjelmistokehitykseen keskittyvän temaattisen ryhmän tai hubin perustamista, jotta ohjelmistokehitykselle ja työkalujen tuelle saadaan pitkäjänteinen rakenne. * Osaamisen jakaminen: jaetaan tietoa ja osaamista uusille osallistujille. == Suomalais-ugrilainen kieliyhteistyö == Wikimedia Suomi pyrkii ylläpitämään suomalais-ugrilaisten kielten Wikipedia-yhteistyötä. Tärkeimmät yhteistyöalueet ovat: * saamen ja karjalan kielten yliopisto-opetus Suomessa * kieliä koskeva yhteistyö Wikimedia Unkarin kanssa * yhteistyö Tarton ja Tromssan yliopistojen kanssa. Konkreettisia keinoja voisivat olla: * saamenkielisten Wikipedioiden käytön lisääminen yliopisto-opetuksessa * osallistuminen Joensuun karjalan kielen seminaaripäivien Wikipedia-työpajaan * suomalais-ugrilaisen wikiseminaarin järjestäminen. == Avoimen päätöksenteon opintopiiri == Lisäksi Wikimedia Suomi pyrkii kansainvälistämään avoimen päätöksenteon opintopiirin englanninkieliseksi. Tavoitteena on jakaa siihen liittyviä kokemuksia ja toimintatapoja sekä lisätä yhteisössä avoimen päätöksenteon työkalujen käyttöä. Kiinnostavia työjaluja ja toimintatapoja ovat esimerkiksi Polis ja Wikikysely, avoin valmistelu ja päätösten dokumentointi sekä avoin budjetointi. == Ohjauskapasiteetti kasvun rajana == Lähtöoletus on, että pysyvä henkilöstö ei strategiakaudella merkittävästi kasva. Lisätyövoima tulee silloin määräaikaisista väylistä: harjoitteluista, opinnäytetöistä, kurssitöistä, palkkatuesta, työkokeiluista, siviilipalveluksesta sekä GSoC- ja Outreachy-ohjelmista. Yhdistyksen näkökulmasta nämä väylät ovat rakenteellisesti sama asia: ulkopuolinen tekee määräajan rajattua työtä sovitussa ohjauksessa. Siksi myös toiminnan vaatimat taustarakenteet, kuten perehdytys, dokumentaatio, tehtäväpankki ja ohjauksen järjestäminen, ovat pääosin yhteisiä. Kasvua rajoittavat pysyvän henkilöstön aika ja osaaminen ja ennen kaikkea ohjauskapasiteetti. Ohjattavien väylistä seuraa kaksi periaatetta: * Ilman ohjausta tulija on lisäkuorma, ei lisäresurssi. Paikkaa ei avata, ellei ohjausvastuu ole sovittu ja nimetty. Ohjaaja voi olla yhdistyksen työntekijä, mutta myös kurssin opettaja, vapaaehtoismentori tai kansainvälisen ohjelman mentori. Jokainen määräaikainen paikka jättää Wikimedia Suomeen pysyvää kyvykkyyttä. Se voi olla osaamista, dokumentaatiota, kumppanuus tai uusi mentori. === Wikimedia Suomi työnantajana === Paikat ovat myös palvelu yhteisölle. Harjoittelu-, opinnäytetyö-, työkokeilu- ja siviilipalveluspaikat eivät ole pelkkä työvoiman lähde. Ne ovat konkreettista hyötyä, jota Wikimedia Suomi voi tarjota Wikimedia-yhteisölle, sillä moni wikimedisti tarvitsee tällaista paikkaa jossain elämänsä vaiheessa. Paikan arvo ei siis synny vain siitä, miten se hyödyttää Wikimedia Suomea, vaan myös siitä, mitä tulija saa. Tästä seuraa kaksi vaatimusta: * Paikkojen jakaminen on läpinäkyvää. Hakuperusteet ja valintatapa ovat julkisia. * Kaksoisroolit tunnistetaan. Kun aktiivinen wikimedisti tekee palkattua tai muuten sovittua työtä yhdistykselle, Wikipedian palkatun muokkaamisen ja eturistiriitojen ilmoittamisen käytännöt koskevat häntä. Roolien erottaminen suojaa sekä tekijää että yhteisösuhdetta. Jokaisella väylällä on omat reunaehtonsa. Yhdistyksen puolelta väylät ovat samanlaisia, tulijan puolelta erilaisia. * Opiskelijavetoisissa väylissä, eli harjoitteluissa, opinnäytetöissä ja kurssitöissä, kontekstin määrittää se, mitä tulija opiskelee, ja onnistumista mitataan oppimistavoitteilla. * Palkkatuen ja työkokeilun vaikuttavuutta mitataan sillä, johtavatko ne jollain aikavälillä poistumiseen työttömyydestä. Se voi tarkoittaa työllistymistä, mutta myös opintojen tai varusmies- tai siviilipalveluksen alkamista tai eläkeikää lähestyvillä eläkkeelle siirtymistä. Työkokeilu on palvelu eikä työsuhde, joten sen tavoitteet ovat usein työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä. * Siviilipalveluksessa puitteet ja tehtävät määrittyvät palveluksen ehdoista. * GSoC:ssa ja Outreachyssa onnistuminen on ohjelman tavoitteiden mukainen tuotos, tyypillisesti yhdistetty koodi. Väylien omat mittarit ja yhdistyksen tavoitteet voivat vetää eri suuntiin. Strategiassa lasketaan onnistumisiksi sekä se, mitä paikka antoi tulijalle, että se, mitä se jätti yhdistykseen. == Tekoälyn hyödyntäminen == Uskomme, että koneoppiminen ja tekoälyn käyttö ovat taitoja, jotka opitaan käyttämällä. Pidämme tärkeänä, että pelkän pilvipalvelujen käytön lisäksi opimme, miten niiden taustalla olevat teknologiat toimivat, ja osaamme hyödyntää myös paikallisesti ajettavia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koko niiden ohjelmistoketjun osalta. Tavoitteena on asioiden automatisointi, työkalujen kehitys ja ylläpito, automaattiset tarkistukset sekä sellaisten työkalujen luominen jotka mahdollistaa tekstin tarkistamisen eri tavoilla pyydettäessä. Suurin kysymys tekoälyssä ei meille ole se, että se korvaa niin sanottuja tylsiä työvaiheita. Se on pääasiassa hyvä asia, koska silloin jää enemmän aikaa asioille, joita ei voi automatisoida tai joita ihmiset tekevät mielellään. Samoin hyvä asia on se, että työkalut mahdollistavat lähteiden etsimisen yli kielimuurien. == Tekoälyn riskit== Näemme kolme riskiä. Ensimmäinen on, etteivät työkalut ole taloudellisesti tasa-arvoisia: uusimmat työkalut ja laitteet ovat kalliita, eikä kaikilla ole niihin pääsyä. Toinen on tekoälykehityksen merkittävä ekologinen kustannus. Vuonna 2029 se voi olla jo samaa luokkaa kuin lentämisen, vaikka se on yhä selvästi pienempi kuin liikenteen, rakentamisen tai maatalouden. Kolmas on, että vaikka tekoäly voi nopeuttaa uuden oppimista, ajattelun automatisointi voi myös rapauttaa jo opittuja taitoja. Tämä on selkeä riski, jota on seurattava. Taitojen rapautumisen ja digitaalisen lukutaidon kasvavien vaatimusten lisäksi tekoäly vaikuttaa Wikipediaan myös sisällön kautta. Synteettisen sisällön lisääntyminen lähteissä kasvattaa laadunvalvonnan tarvetta, ja virheet kopioituvat lähteestä toiseen. Kielimallit ovat jo niin hyviä, ettei kielialueen pienuus enää suojaa Wikipedioita tarkoitukselliselta sisällön manipuloinnilta. Pienissä kielissä on lisäksi riski, että konekäännökset saastuttavat lähdeaineistot, kuten Wikipediat. Niitä käytetään oikoluku- ja käännöstyökalujen kehittämisessä, ja ihmiset käyttävät niitä kielenkäytön malleina. Siksi pyrimme siihen, että tekstit ovat ihmisten kirjoittamia ja tarkistamia. Ylipäätänsä emme itse pyri luomaan uutta tekstisisältöä wikeihin kielimalleilla vaan näemme näiden suurimman hyödyn olevan tiedon etsimisessä, oikoluvussa ja tarkistamisessa. Muiden tuottaman tekstin osalta yhteisöä pitäisi tukea siinä miten ne löytävät ja pystyvät käsittelemään ohjelmallisesti luotua tekstiä, jotta esim suomenkielinen wikipedia ei huku koneellisesti luotuun tekstiin. == Rahankeräys == Yhdistyksellä on koko strategiakauden ajan Wikimedia Foundationin avustuksen lisäksi vähintään yksi muu merkittävä rahoituslähde. Pyrimme siihen, että Wikimedia Foundation alkaisi kerätä lahjoituksia myös Suomesta. Strategiakauden aikana otamme nykyisen kannatusjäsenyyden rinnalle käyttöön lahjoituslomakkeen, jolla yhdistykselle voi lahjoittaa rahaa. Kokeilemme myös Mesenaatti-joukkorahoitusta tai mallia, jossa rahaa kerätään samaan aikaan useaan nimettyyn kohteeseen ja lahjoittaja valitsee kohteen. Yhdistyksellä on periaatteessa kapasiteettia hakea ulkoisia avustuksia. Lisäksi työvoiman saaminen palkkatuen, työharjoittelujen ja esimerkiksi Outreachyn kautta on osoittautunut mahdolliseksi, ja se voi olla tehokkaampaakin kuin lyhytkestoisten avustusten hakeminen. Viime vuosina pullonkaula ei todennäköisesti ole ollut työvoima eikä rahoituksen hakeminen vaan se, miten hyvin projekti pystytään käytännössä toteuttamaan. Uusien projektien toteutuksessa, varsinkin palkkaamalla uusia ihmisiä, on samankaltaiset haasteet kuin lyhytaikaisen työvoiman käytössä muutenkin: vaikka rahoitusta ihmisten palkkaamiseen olisi, projektia ei pystytä toteuttamaan, jos meillä ei ole kapasiteettia mentorointiin, projektisuunnitteluun ja ohjaukseen. Siksi on todennäköisesti hyödyllisempää hakea rahoitusta vähäriskisiin projekteihin, joilla voidaan kasvattaa ohjauskapasiteettia. == GLAM-yhteistyö == Wikimedia Suomi edistää suomalaisen kulttuuriperinnön avointa linkitystä, rikastusta ja käyttöä. Se tekee Finnan, KANTOn, arkistojen ja museoiden kokoelmista löydettäviä, linkitettyjä ja käytettyjä Wikimedia-alustoilla. Muistiorganisaatioille tämä tarkoittaa näkyvyyttä, attribuutiota ja mitattavaa käyttöä ilman omaa kustannusta. Strategiakaudella tavoitteena on, että kumppanien avoimet lisenssit säilyvät ja laajenevat, kokoelmatiedot linkitetään Wikidataan rakenteisena datana, kumppanit oppivat tuomaan ja ylläpitämään ja hakemaan tilastoja aineistoistaan itse, ja paikallinen kulttuuriperintö tuo yhteisöön uusia tekijöitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Työ tehdään muutaman strategisen kumppanin kanssa monivuotisesti ja pienempien kanssa kevyemmillä työpajoilla joissa kerrotaan mahdollisuuksista. Onnistumista mitataan avointen ja linkitettyjen aineistojen osuudella, niiden käytöllä Wikimediassa ja jatkavilla tekijöillä. == Linkitetyn datan strategia == Wikimedia Suomen rooli linkitetyssä datassa on muuntaa suomalainen avoin data ohjelmallisesti linkitetyksi dataksi, täsmäyttää se Wikidataan ja Wikimedia Commonsiin ja viedä linkitykset takaisin lähteisiin. Työ etenee kolmessa kerroksessa. Lähteitä ovat kansallinen tietoinfrastruktuuri, Finna, Finto, julkishallinnon tilastot, Tieteen termipankki, Wikisanakirja, Sampo-palvelut ja GiellaLT. Niistä tuotetaan johdettu välikerros: uudelleenajettavat SPARQL-rajapinnat, joita käytetään täsmäytykseen, virheiden etsintään ja federoituihin kyselyihin. Välikerrosta ei rikasteta käsin, ja se voidaan milloin tahansa tuottaa uudelleen lähteistä. Kohteita ovat Wikidata ja Commonsin rakenteinen data, joihin kaikki pysyvä rikastus tehdään, sekä alkuperäis lähteet, joihin linkitykset rikastuksista palautetaan. Yhdistys ei ylläpidä kansallista infrastruktuuria eikä omaa tietograafia. Se toteuttaa muunnos- ja täsmäytysputket, ja ne ovat se jota pitää ylläpitää toiminnan ajan. ; Kolme kärkeä: # Suomen tai Saamenkielen lekseemikerros CC0:na. #: Wikidatan CC0 estää tuonnin Wikisanakirjasta eikä Wikisanakirjaa voi uudelleenlisensoida, Suomen lekseemikerros rakennetaan Kotuksen, Finton tai Tieteen termipankin sanalistoista lemmat, sanaluokat ja muodot generoidaan CC BY -lähteestä, ja määritelmiin Wikisanakirjassa linkitetään pysyvillä merkitystunnisteilla. Demon pohjalta Suomi ehdottaa liikkeelle merkitystunnisteita ja rakenteisten kenttien tietolahjoitusmallia. Onnistuessaan malli avaa lekseemikerroksen kaikille kielille. #Mitattava hyöty muistiorganisaatioille. #:Imagehash-indeksi on Commonsin ainoa työkalu, joka tunnistaa muutkin kuin tarkat kaksoiskappaleet, ja Commons–Finna-tunnistelinkitys sekä tekijätiedot linkitettynä ja hasheillä vahvistettuna datana ovat jo olemassa. Työ kohdistuu siksi metatietoon: luokista derivoidut arvot (vuosi, paikka, karkea aihe) tuotetaan välivarastoon luottamusasteineen jota voi kysellä SPARQL:llä ja Commonsissa ja Ajapaikissa joukkoistamalla syntyvä tieto, kuten kuvien paikannus, onko kuvissa ihmisiäja kohteet, tarkennettu ajoitus, korjaukset saadaan ulos linkitetynä datana. #Dataviennit #;Yhteentoimivuusalustan sanastot, MML:n paikannimet viidellä kielellä, KANTO-organisaatio tunnisteet; sitten sopimusta vaativat lähteet ja Tilastokeskuksen käsitesillat. Tilastot ja vastaavat rajapinnat proxytetään lennossa SPARQLBridgellä, jolloin lähde omistaa datan ja Wikidatan väitteitä voidaan tarkistaa federoidusti ilman omaa tietovarastoa. Puuttuvat tunnisteominaisuudet ehdotetaan, linkitykset takaisin Fintoon, Finnaan ja MML:lle jne. == Eurooppalainen tiedon infrastruktuuri == Euroopan komissio nimesi Wikipedian VLOP-palveluksi huhtikuussa 2023. EU:n Very Large Online Platform (VLOP) -luokkaan päätyminen on Wikimedia Suomen kannalta strateginen edunvalvonta- ja toimintaympäristökysymys, ei niinkään päivittäisen toiminnan tai talouden kysymys. VLOP-asema koskee juridisesti ennen kaikkea Wikimedia Foundationia, joka ylläpitää Wikipediaa, mutta vaikutukset ulottuvat koko Wikimedia-liikkeeseen. VLOP-status on yhtä aikaa mahdollisuus ja riski. Wikipedia tunnustetaan infrastruktuuriksi, mutta sitä voidaan mahdollisesti myös säädellä kuin kaupallista alustaa. Wikimedia Suomen strategiassa VLOP-status vahvistaa sitä näkökulmaa, että Wikipedia ei ole enää vain verkkosivusto tai harrastajayhteisö, vaan eurooppalainen tiedon infrastruktuuri. Wikimedia Suomen intressi on varmistaa, että Wikipediaa ei säädellä samalla logiikalla kuin mainosrahoitteisia sosiaalisen median palveluja. Suomen kannalta keskeisiä teemoja ovat tällöin: vapaaehtoisten suojelu, yksityisyys, avoin tieto, yhteisön hallinto ja läpinäkyvyys. On turvattava se, että voittoa tavoittelemattomat tietopalvelut tunnistetaan sääntelyssä omana erityistapauksenaan. [[Luokka:Asiakirjat]] sfqa8ikbi4fvkjiochzcsi3hsroilqs 2 926 8438 8317 2026-10-05T08:14:41Z Zache 50 Zache siirsi sivun [[Käyttäjä:Zache/tmp5]] uudelle nimelle [[Käyttäjä:Zache/UCoC draft]] 8316 wikitext text/x-wiki <div style="color:red;text-align:center;border:0.2em dotted red; margin:1em;padding:0.5em">Luonnos</div> '''Ohje käyttäytymis- ja turvallisuusilmoitusten käsittelyyn''' kertoo, miten Wikimedia Suomi ry käsittelee ilmoituksia epäasiallisesta käytöksestä ja turvallisuusongelmista. Prosessin lähtökohtana on, että kiireellisiin turvallisuusriskeihin voidaan puuttua heti, mutta varsinainen arviointi ja päätöksenteko pidetään toisistaan erillään. Riippumaton käsittelypari selvittää asian, kuulee osapuolia ja tekee perustellun arvion siitä, onko käytössääntöjä rikottu. Arvion perusteella toimivaltainen päätöksentekijä päättää tarvittavista toimenpiteistä. Tämän jälkeen käsittelypari vielä seuraa, että päätös tehdään ja perustellaan sekä että tarvittavat toimet toteutetaan. Jos näin ei tapahdu, asia viedään eteenpäin. Ohje on tarkoitettu yhdistyksen työntekijöille ja aktiiveille. == Mitä ohje koskee == Ohje koskee kaikkia, jotka toimivat Wikimedia Suomessa tai edustavat sitä (myös harjoittelijat, toimeksisaajat ja tapahtumien osallistujat), ja se koskee kaikkia yhdistyksen tapahtumia, viestintäkanavia, wikiä, hallitustyötä ja edustamista. Kuka tahansa voi ilmoittaa kaikesta, minkä perustellusti uskoo rikkovan yleistä käytössäännöstöä. Epäkohtia ovat esimerkiksi loukkaukset, seksuaalinen häirintä, uhkailu, vainoaminen, henkilötietojen paljastaminen, vallan väärinkäyttö tai luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö ja kosto. Pelkkä sisältöerimielisyys tai tyytymättömyys päätöksen lopputulokseen ei kuulu tähän menettelyyn. Niihin liittyvä väite UCoC:n vastaisesta käyttäytymisestä voidaan kuitenkin käsitellä tämän ohjeen mukaisesti. Työntekijää koskevissa asioissa yhdistys toimii samalla työnantajana, jonka velvollisuudet ja päätösvalta määräytyvät työlainsäädännön mukaan. Tämä ohje täydentää työnantajan menettelyä eikä korvaa sitä. === Käsitteet === * '''Ilmoittaja''': henkilö, joka tekee ilmoituksen. * '''Ilmoituksen kohde''': henkilö, jonka toiminnasta ilmoitus on tehty. * '''Teon kohde''': henkilö, johon toiminta on kohdistunut. Ilmoittaja ja teon kohde voivat olla sama henkilö. * '''Muu ilmoittaja''': ilmoittaja, joka ei itse ole teon kohde. * '''Osapuolet''': ilmoittaja, ilmoituksen kohde ja teon kohde. * '''Turvaamistoimi''': toimi, jolla turvallisuus varmistetaan heti. * '''Arvio''': käsittelyparin perusteltu arvio siitä, onko UCoC:tä rikottu. * '''Toimenpidepäätös''': päätöksentekijän perusteltu päätös siitä, mitä arvion perusteella tehdään. Se voi olla myös päätös, että uusia toimia ei tehdä. * '''Esteellinen''': henkilö, joka ei saa osallistua käsittelyyn, koska hänen suhteensa asiaan tai osapuoliin vaarantaa puolueettomuuden. Esteetön henkilö voi osallistua. === Yleiset toimintaperiaatteet === *'''Arvio ja päätös pidetään erillään.''' Työpari arvioi, onko käytäntöjä rikottu. Toimista päättää päätösvaltainen taho. Päätöksentekijä ei muuta arviota, eikä työpari päätä seuraamuksista. * '''Turvallisuus ensin.''' Turvaamistoimiin voidaan ryhtyä heti. Ne eivät odota käsittelijöiden nimeämistä tai osapuolten kuulemista. *'''Osapuolia kuullaan.''' Ilmoituksen kohteelle kerrotaan väitteen sisältö niin, että hän voi vastata siihen. Tietoa rajoitetaan vain siltä osin kuin sen antaminen aiheuttaisi vaaraa tai todennäköistä haittaa ilmoittajan tai muun henkilön turvallisuudelle. *'''Näytön puute ei ole vastanäyttö.''' Pelkästään se, ettei rikkomusta voida osoittaa, ei tarkoita, että ilmoitus olisi osoitettu vääräksi. Arvio perustuu siihen, mikä saadun selvityksen valossa on todennäköistä. *'''Toimet ovat oikeassa suhteessa''' todetun käytöksen vakavuuteen, toistuvuuteen ja turvallisuusvaikutuksiin. *'''Tietoja saavat vain ne, jotka tarvitsevat niitä asian hoitamiseen.''' Yhdistys ei kuitenkaan lupaa ehdotonta anonymiteettiä tai salassapitoa *'''Vastatoimet ovat kiellettyjä.''' Ilmoittajaan, kohteena olleeseen henkilöön, todistajaan tai käsittelyyn osallistuneeseen kohdistuva painostus, syrjintä tai muu vastatoimi on itsessään rikkomus, joka käsitellään tämän ohjeen mukaisesti. Se, ettei ilmoitusta voitu osoittaa todeksi, ei oikeuta vastatoimiin. *'''Rinnakkaiset menettelyt eivät estä toisiaan.''' Viranomaismenettely, työnantajan menettely tai muun Wikimedia-tahon käsittely ei estä yhdistystä tekemästä oman päätösvaltansa rajoissa turvaamistoimia tai osallistumista koskevia päätöksiä. Yhdistys ei painosta ketään tekemään rikosilmoitusta tai luopumaan siitä. == Roolit == Turvallisuusvastaavalla ja yhteyshenkilöllä on sijaiset. Sijainen hoitaa tehtävät, kun vastuuhenkilö on estynyt tai esteellinen. Sijaista koskevat samat säännöt. === Turvallisuusvastaava === Yhdistyksen hallitus valitsee turvallisuusvastaavan ja hänelle sijaisen. He voivat olla yhdistyksen työntekijöitä tai hallituksen jäseniä. Tapahtumille voidaan lisäksi valita omat turvallisuusvastaavat. Turvallisuusvastaava vastaa yhteydenottoihin ja ilmoituksiin, hoitaa kiireelliset turvallisuusongelmat ja päättää välittömistä turvaamistoimista. Hän selvittää, kenelle asia kuuluu, ja ohjaa sen eteenpäin. === Riippumaton yhteyshenkilö === Yhdistyksen kokous vahvistaa riippumattoman yhteyshenkilön ja hänelle sijaisen. He ovat riippumattomia yhdistyksen johdosta. Yhteyshenkilö voi viedä asian arviointiin. Hän voi olla myös käsittelijä, mutta ei asiassa, jossa hän itse otti ilmoituksen vastaan. Riippumaton yhteyshenkilö ja hänen sijaisensa säilyttävät myös kopiot arkistoitujen arviointiaineistojen salasanoista ja luovuttavat ne aina edelleen seuraajilleen. === Riippumattomat käsittelijät === Riippumattomia käsittelijöitä ovat * vähintään kaksi henkilöä, jotka yhdistyksen kokous on vahvistanut. Henkilöt voivat toimia myös yhteyshenkilöinä. * henkilöt, jotka saadaan kumppaniorganisaatioista yhdistyksen kokouksen vahvistamalla tavalla. Yksittäisen tapauksen arvioi kahden käsittelijän käsittelypari. === Päätöksentekijä === Toimista päättää se esteetön henkilö tai toimielin, joka on asiassa toimivaltainen. Se voi olla esimerkiksi yhdistyksen hallitus, yhdistyksen kokous, työntekijän esihenkilö tai tapahtuman järjestäjä. == Yhdistyksen kokous vahvistaa == # yhden riippumattoman yhteyshenkilön ja hänelle sijaisen. # vähintään kaksi riippumatonta käsittelijää. #* Yhteyshenkilö ja sijainen voivat olla myös käsittelijöitä # kumppaniorganisaatiot, joiden kautta saadaan lisää riippumattomia käsittelijöitä, sekä menettelyn, jolla nämä käsittelijät saadaan, ja # varamenettelyn siltä varalta, ettei käsittelijöitä ole riittävästi. == Esteellisyys ja riippumattomuus == Käsittelijöiden pitää olla puolueettomia ja riippumattomia. Päätöksentekijän pitää olla esteetön. Kukaan ei saa käsitellä asiaa, joka koskee häntä itseään. Lisäksi: * Ilmoituksen vastaanottanut yhteyshenkilö ei voi olla käsittelijä samassa asiassa. * Yhteyshenkilö tai käsittelijä ei voi olla päätöksentekijä samassa asiassa. * Jos asia koskee yhdistyksen johtoa, työntekijät ja hallituksen jäsenet eivät voi olla yhteyshenkilönä tai käsittelijänä. Todetut esteellisyydet ja niiden vuoksi tehdyt vaihdokset kirjataan tapauksen aineistoon. == Ilmoituksen tekeminen ja kiireelliset turvaamistoimet == === Ilmoituksen tekeminen === Voit tehdä ilmoituksen UCoC:n vastaisesta toiminnasta turvallisuusvastaavalle tai riippumattomalle yhteyshenkilölle. Jos hän on estynyt tai esteellinen, tee ilmoitus hänen sijaiselleen. Yhteyshenkilölle tehty ilmoitus ei kulje yhdistyksen johdon tai työntekijöiden hallussa olevien viestintäkalavien kautta. Vastaanottaja vahvistaa, että ilmoitus on saapunut. Hän kertoo seuraavan vaiheen, vastuuhenkilön ja alustavan aikataulun. === Neuvonta === Voit myös pyytää neuvontaa turvallisuusvastaavalta tai yhteyshenkilöltä. Neuvonnassa käydään läpi tilanteesi, turvallisuutesi, vaihtoehtosi ja tämän ohjeen mukainen menettely. Neuvonnassa ei arvioida, onko UCoC:tä rikottu, eikä päätetä seuraamuksista. Neuvonta tai pelkkä tapahtumista kertominen ei käynnistä arviointia. Voit pyytää arviointia myös ilman neuvontaa. Jos on epäselvää, kumpaa haluat, vastaanottaja kysyy sitä sinulta. Turvallisuusvastaava tai yhteyshenkilö voi viedä asian arviointiin myös omasta aloitteestaan. Tämä kerrotaan sinulle. Neuvonta ei estä välittömiä turvaamistoimia. === Kiireelliset turvaamistoimet === Turvallisuusvastaava päättää välittömistä turvaamistoimista. Niiden tarkoitus on varmistaa turvallisuus. Niitä varten ei tarvita arviota siitä, onko UCoC:tä rikottu. Jos turvaamistoimi jatkuu, siitä kirjataan peruste, laajuus, vastuullinen päätöksentekijä ja ajankohta, jolloin tarve tarkistetaan. Jos käsittelypari huomaa, että tarve on muuttunut, se ilmoittaa siitä heti tälle päätöksentekijälle. === Yhteydenottojen luottamuksellisuus === Yhteydenotot ja tapausten tiedot käsitellään huolellisesti ja osapuolten yksityisyyttä suojaten. Yhdistys ei kuitenkaan voi luvata täydellistä nimettömyyttä tai luottamuksellisuutta neuvonnassa, ilmoitusten käsittelyssä tai arvioinnissa. Henkilö voi olla tunnistettavissa tapahtumien kuvauksesta, vaikka nimeä ei kerrottaisi. Nämä rajat kerrotaan yhteydenottajalle mahdollisimman aikaisin. Turvallisuusvastaava, yhteyshenkilöt ja käsittelijät voivat välittää tietoja eteenpäin, jos se on tarpeen turvaamistoimien toteuttamiseksi, lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseksi tai yhdistyksen sopimusten täyttämiseksi ja tietojen luovuttaminen on lain mukaan sallittua. Käsittelijöiden ja yhteyshenkilöiden ei myöskään oleteta käsittelevän asioita yksin. He voivat pyytää neuvoa ja apua muilta sopivilta henkilöiltä tai asiantuntijoilta ja keskustella heidän kanssaan asioista, joita he käsittelevät. Neuvoa ja apua voidaan pyytää luottamuksellisuutta, yksityisyyden suojaa ja tämän ohjeen esteellisyys- ja riippumattomuusmääräyksiä noudattaen. Tietoja annetaan kuitenkin vain sen verran kuin on tarpeen. Neuvoa pyydetään mahdollisuuksien mukaan niin, ettei henkilöitä voi tunnistaa. Tiedon saajalle kerrotaan, että tiedot ovat luottamuksellisia ja mihin niitä saa käyttää. == Arviointi == Asian voi viedä riippumattomaan arviointiin ilmoittaja, teon kohde, ilmoituksen kohde, turvallisuusvastaava tai yhteyshenkilö. Arviointia pyydetään turvallisuusvastaavalta tai yhteyshenkilöltä suullisesti tai kirjallisesti. Lomaketta tai tiettyä sanamuotoa ei tarvita. Riittää, että pyynnöstä käy ilmi, että asia halutaan arviointiin. Arviointipyyntöä ei saa käsitellä pelkkänä neuvontana. Vastaanottaja kirjaa pyynnön, sen tekijän ja ajankohdan. Turvallisuusvastaava toimittaa saamansa pyynnön heti yhteyshenkilölle. Yhteyshenkilö nimeää riippumattomista käsittelijöistä käsittelyparin. Pyytäjälle vahvistetaan, että asia on arvioinnissa, ja kerrotaan vastuuhenkilö ja alustava aikataulu. Jos turvallisuusvastaava tai yhteyshenkilö vie asian arviointiin omasta aloitteestaan, hän kirjaa aloitteen, sen perusteet ja ajankohdan. Jos aloite perustuu neuvontaan, hän kertoo siitä neuvontaa pyytäneelle. Arvioinnin alkaminen ei keskeytä turvaamistoimia. Käsittelypari arvioi kuitenkin heti aluksi, ovatko ne edelleen tarpeen. === Käsittelypari ja käsittelijän vaihtaminen === Yhteyshenkilö nimeää käsittelyparin yhdistyksen kokouksen vahvistamista käsittelijöistä. Molempien pitää olla esteettömiä ja riippumattomia. Jos käsittelijöitä ei ole tarpeeksi, noudatetaan yhdistyksen kokouksen vahvistamaa varamenettelyä. Ilmoittaja, ilmoituksen kohde ja teon kohde voivat pyytää käsittelijän vaihtamista. Pyynnössä pitää kertoa konkreettinen syy, joka liittyy esteellisyyteen tai riippumattomuuteen. Pyynnön ratkaisee käsittelyparin esteetön jäsen. Jos molemmat ovat esteellisiä, sen ratkaisee yhteyshenkilö. Pyyntö ja ratkaisu kirjataan tapauksen aineistoon. === Arvioinnin päättäminen === Käsittelypari on yhteydessä osapuoliin ja selvittää tapausta niin paljon kuin on tarpeen ja mahdollista. Arviossa kerrotaan * mitä saatiin selville ja mikä jäi epäselväksi, * onko UCoC:tä käsittelyparin arvion mukaan rikottu, ja * muut havainnot turvallisuudesta ja toimintatapojen puutteista. Lopputulokset ''rikkomusta ei todettu'' ja ''asiaa ei pystytty selvittämään'' erotetaan toisistaan. Ennen arvion valmistumista osapuolille annetaan heitä koskevilta osin riittävät tiedot olennaisista väitteistä, selvityksestä ja alustavista johtopäätöksistä. Heille varataan kohtuullinen mahdollisuus esittää näkemyksensä, korjata virheellisiä tietoja ja toimittaa lisäselvitystä. Tietojen antamista voidaan rajata tarpeellisilta osin yksityisyyden tai turvallisuuden suojaamiseksi. Rajoituksen peruste kirjataan, ja olennainen sisältö annetaan mahdollisuuksien mukaan muodossa, joka ei paljasta suojattavia tietoja. Käsittelypari ei anna huomautuksia eikä päätä seuraamuksista. Se toimittaa päätöksentekijälle perustellun arvion ja päätöstä varten tarvittavat tiedot. Se kirjaa, mitä tietoja on luovutettu ja kenelle. Jos käsittelijät ovat eri mieltä, mukaan pyydetään kolmas riippumaton käsittelijä. Enemmistön kanta ratkaisee, ja eriävä mielipide kirjataan arvioon. == Päätöksenteko == Päätöksentekijä päättää arvion perusteella, mitä tehdään, ja kertoo päätöksestä käsittelyparille. Hän ei muuta käsittelyparin arviota, mutta voi pyytää siltä lisäselvitystä. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat tiedot ja ilmoitetaan uusi päätöksenteon tavoiteaika. Viivästymisen syy ja päivitetty aikataulu ilmoitetaan osapuolille. Jos päätöksenteon aikana tulee esiin uusia olennaisia tietoja, osapuolet saavat kertoa niistä kantansa ennen päätöstä. Päätös pitää aina perustella, myös päätös olla tekemättä uusia toimia. Pelkkä arvion vastaanottaminen ei riitä. Jos päätöksen perusteet poikkeavat arviosta, kirjataan alkuperäinen arvio, ero ja sen perustelut. === Päätöksestä kertominen === Päätöksentekijä kertoo päätöksestä käsittelijöille jotka ovat edelleen yhteydessä ilmoituksen kohteeseen, teon kohteeseen ja muuhun ilmoittajaan. Samalla kerrotaan, miten ja mihin mennessä päätöksestä voi pyytää uudelleenarviointia. Ilmoituksen kohde ja teon kohde saavat tietää ne osat päätöksestä, jotka vaikuttavat heidän turvallisuuteensa tai osallistumiseensa. Muuta ilmoittajaa koskevat samat säännöt kuin teon kohdetta. Yksityisyyden suojaamiseksi hänelle voidaan kuitenkin kertoa vain, miten käsittely on edennyt ja että päätös on tehty. === Uudelleenarviointi === Voit pyytää uudelleenarviointia, jos olet ilmoituksen kohde tai jos arvio tai päätös vaikuttaa suoraan turvallisuuteesi tai osallistumiseesi. Ilmoittaja, jonka turvallisuuteen tai osallistumiseen arvio tai päätös ei suoraan vaikuta, voi pyytää uudelleenarviointia vain olennaisen käsittelyvirheen perusteella. Tee pyyntö riippumattomalle yhteyshenkilölle tai hänen sijaiselleen 30 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon päätöksestä. Uudelleenarvioinnissa annetaan perusteltu arvio alkuperäisestä arviosta ja/tai toimenpidepäätöksestä pyynnön kohteen mukaisesti. Jos uudelleenarviointi koskee toimenpidepäätöstä tai antaa aihetta sen muuttamiseen, toimivaltainen päätöksentekijä tekee uuden perustellun päätöksen. Myös aiemman päätöksen pitäminen voimassa perustellaan. Uudelleenarviointi tehdään samalla tavalla kuin varsinainen arviointi. Sen tekevät henkilöt, jotka eivät osallistuneet alkuperäiseen arviointiin tai päätökseen. Jos uutta tietoa tulee esiin vasta 30 päivän jälkeen, asia käsitellään kokonaan uutena arviointina. === Jos päätöstä ei tehdä tai päätös poikkeaa arviosta === Käsittelijöiden pitää raportoida seuraavalle yhdistyksen kokoukselle, jos päätöksentekijä * sivuuttaa arvion eli ei tee perusteltua päätöstä, * toimii vastoin arvion olennaisia päätelmiä siitä, mitä tapahtui tai onko UCoC:tä rikottu, tai * ei pysty tekemään tarvittavia päätöksiä tai toteuttamaan toimia. Arvio katsotaan sivuutetuksi, jos perusteltua päätöstä ei ole tehty 2 kuukauden kuluessa siitä, kun päätöksentekijä sai arvion, eikä hän ole pyytänyt lisäselvitystä. Arviosta poikkeava päätös ei sellaisenaan ole arvion sivuuttamista. Sama koskee perusteltua päätöstä olla tekemättä uusia toimia ja työnantajan menettelyssä tehtyä perusteltua päätöstä. Jos päätöksentekijä poikkeaa arvion olennaisista päätelmistä, hänen pitää kertoa tarkasti, miltä osin ja miksi. Asia viedään tämän ohjeen mukaisesti uudelleenarviointiin tai ulkopuoliselle taholle, jolla on oikeus käsitellä sitä. Tarvittaessa käsittelypari vie asian sille taholle, jolla on oikeus käsitellä sitä: viranomaisille, Wikimedia-säätiön Trust and Safety -tiimille (T&S), Affiliations Committeelle (AffCom) tai Universal Code of Conduct Coordinating Committeelle (U4C). Yhdistyksen kokoukselle kerrotaan vain, että arvio on sivuutettu tai päätöksenteko on estynyt, päätöksentekijän perustelut ja mihin tahoon asia on ohjattu. Tapauksen yksityiskohtia ei käsitellä kokouksessa. == Työntekijää koskevat asiat == Kun ilmoituksen kohde tai teon kohde on yhdistyksen työntekijä, yhdistys toimii asiassa myös työnantajana. Työnantajan velvollisuudet ja päätösvalta perustuvat työlainsäädäntöön, esimerkiksi työsopimuslakiin ja työturvallisuuslakiin. Tämä ohje ei muuta niitä. Työnantajan toimista päättää työntekijän esihenkilö. Esihenkilö ei ole esteellinen pelkästään siksi, että hän on työntekijän esihenkilö. Esihenkilöitä ovat järjestyksessä # työntekijän oma esihenkilö, jonka hallitus on nimennyt, # hallituksen työntekijävastaava, joka toimii myös esihenkilönä, ja # hallituksen puheenjohtaja, joka on viime kädessä kaikkien työntekijöiden esihenkilö. Jos esihenkilö on itse asian osapuoli tai muuten esteellinen, toimista päättää seuraava esihenkilö. Jos hallituksen puheenjohtaja on esteellinen, päättää hallitus ilman häntä. Esihenkilö ei toimi yhteyshenkilönä tai käsittelijänä oman työntekijänsä asiassa, jotta hän voi päättää toimista. Työnantajan ei pidä odottaa riippumatonta arviota, jos laki vaatii toimimaan heti. Esimerkiksi esihenkilön pitää ryhtyä viipymättä selvittämään ilmoitettua häirintää, toteuttaa tarvittavat toimet sen lopettamiseksi ja seurata toimien vaikutuksia. Riippumaton arvio tukee työnantajan päätöstä, mutta ei korvaa työnantajan omaa menettelyä. Työnantaja kuulee työntekijää ennen häntä koskevaa päätöstä. Työnantajan perusteltu päätös voi poiketa arviosta. Uudelleenarviointi voi koskea käsittelyparin arviota, ja sen perusteella voidaan pyytää työnantajalta uutta päätöstä. Työnantajan päätöksentekoon liittyvä aineisto säilytetään henkilöstöasiakirjoissa niiden säilytysaikojen mukaisesti, ja siihen sovelletaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Työnantaja toimittaa käsittelyparille päätösyhteenvedon. Siinä kerrotaan päätöksentekijä, päätöksen ajankohta ja se, onko päätös annettu tiedoksi työntekijälle. Yhteenvedossa kerrotaan mahdollisuuksien mukaan myös, mitä toimia arvion perusteella tehdään ja miltä osin ne poikkeavat arviosta. Käsittelypari saa vain tehtäviinsä tarvittavat tiedot, jotka lain mukaan saa antaa. Jos käsittelypari ei pysty varmistamaan, onko arvioon vastattu perustellulla päätöksellä tai onko turvallisuuden vaatimat toimet tehty, se kirjaa, mitä jäi varmistamatta ja miksi. Työnantaja antaa työsuhdetta koskevan päätöksen ja sen perustelut tiedoksi työntekijälle. Käsittelypari huolehtii muusta tämän ohjeen mukaisesta tiedottamisesta. Muille osapuolille kerrotaan tarpeellisessa laajuudessa asian käsittelystä ja toimista, jotka vaikuttavat heidän turvallisuuteensa tai osallistumiseensa. Päätösyhteenvetoa ei sellaisenaan välitetä muille osapuolille. == Aineiston kirjaaminen, säilyttäminen ja poistaminen == === Mitä kirjataan === Käsittelypari kirjaa tapauksen aineistoon * osapuolet ja asian vastuuhenkilöt, * käsittelijöiden valinnan ja todetut esteellisyydet, * mitä osapuolet ovat kertoneet, ja * perustellun arvion. Aineistoon liitetään myös toimenpidepäätökset, tiedot niiden toteutuksesta ja tiedoksiannosta sekä tiedot mahdollisesta raportoinnista eteenpäin. Arvio ja toimenpidepäätös pidetään erillään. Myöhemmät lisäykset voidaan arkistoida erillisinä suojattuina liitteinä. Arkistoon ei tallenneta samasta henkilöstä sekä käyttäjätunnusta että oikeaa nimeä, paitsi jos se on käsittelyn kannalta tarpeen. Työnantajan päätöksestä tapauksen aineistoon liitetään vain tieto siitä, kuka päätöksen teki, milloin ja onko se annettu tiedoksi työntekijälle. Tapausaineistoon kirjataan lisäksi lain sallimassa laajuudessa käsittelyparin tarpeelliset tarkistushavainnot. Muu päätökseen liittyvä aineisto säilytetään työnantajan henkilöstöasiakirjoissa. === Arkistointi === Kun käsittely päättyy, käsittelypari toimittaa aineiston salasanalla suojattuna yhdistyksen sihteerille, joka arkistoi sen. Salasanaa ei toimiteta arkistoon. Salasanoja säilyttävät yhteyshenkilö ja hänen sijaisensa jotka yhdistyksen kokous on tähän tehtävään vahvistanut. He luovuttavat salasanat seuraajilleen. === Arkistoidun aineiston avaaminen === Arkistoitu aineisto voidaan avata * valituksen tai uudelleenarviointipyynnön käsittelyä varten, * aiempien tapausten tarkistamista varten, * raportointia tai tapausten ja toiminnan analysointia varten, * tietojen toimittamiseksi viranomaisille, tai Kun riippumattomalle käsittelijä on nimetty tämän ohjeen mukaiseen arviointiin tai uudelleenarviointiin, hän saa arkistosta tehtävässä tarvittavan aineiston ilman hallituksen päätöstä. Käsittelijän pitää olla esteetön. Aineiston avaaminen ja luovuttaminen kirjataan. Muusta avaamisesta päättää yhdistyksen hallitus kokouksessaan. Sihteeri toimittaa aineiston sille käsittelijälle, joka sitä käsittelee. Salasanan haltija toimittaa hänelle salasanan. Avaamisesta päättävä taho ja aineistoa käsittelevä henkilö eivät saa olla esteellisiä. Vuosiraporttiin kirjataan, että aineistoa on avattu, ja miksi. === Käsittelijöiden omat kopiot === Käsittelijät säilyttävät omat kopionsa niin kauan kuin käsittely vaatii ja sen jälkeen vielä 30 päivää. Tavallisesti tämä on 2 kuukautta päätöksestä. Sen jälkeen he poistavat kopiot huolellisesti ja vahvistavat poistamisen kirjallisesti yhdistyksen sihteerille, joka merkitsee sen tapaustietoihin. Täydellistä poistumista esimerkiksi varmuuskopioista tai pilvipalveluista ei voida luvata. Jos poistettu kopio palautuu, se poistetaan uudelleen. Sama koskee yhteyshenkilöiden, turvallisuusvastaavan ja hallituksen jäsenten omia muistiinpanoja ja työtiedostoja. === Säilytysaika === Aineistoa säilytetään yhdistyksen arkistossa 2 vuotta käsittelyn tai viimeisen voimassa olevan toimenpiteen päättymisestä. Aineisto poistetaan sen vuoden lopussa, jona aika täyttyy. Hallitus voi jatkaa säilytystä 2 vuotta kerrallaan. Päätös perustellaan, ja perustelut kirjataan arkistokopion metatietoihin. === Omien tietojen tarkastusoikeus === Henkilötietojen tarkastuspyynnöt käsitellään erillisen tietosuojaohjeen mukaisesti. Mahdolliset tietojen antamisen rajoitukset arvioidaan tapauskohtaisesti lain perusteella. Arkiston avaaminen järjestetään niin, että pyyntö voidaan käsitellä sovellettavassa määräajassa. csjz61m00x47i34eyg0bt0o56urlohl 2 933 8439 2026-10-05T08:14:41Z Zache 50 Zache siirsi sivun [[Käyttäjä:Zache/tmp5]] uudelle nimelle [[Käyttäjä:Zache/UCoC draft]] 8439 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Käyttäjä:Zache/UCoC draft]] 9k0ussa3szi5ccexop6v7lmuqznn0h6