Wikimedia Suomi fiwikimedia https://fi.wikimedia.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.23 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikimedia Keskustelu Wikimediasta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Viestiketju Keskustelu viestiketjusta Yhteenveto Keskustelu yhteenvedosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Aihe 2 757 8442 5390 2026-10-09T13:49:47Z Zache 50 Ak: Poistettu ohjaus sivulle [[Zache/tmp]] 8442 wikitext text/x-wiki Wikimedia Suomi ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta Wikimedia Suomi kannattaa esityksen sopimuslisenssimuutoksia. Ehdotamme kuitenkin, esityksen perusteluun mainittavaksi selkeämmin, että: - Sopimuslisenssiä ei tarvita avoimesti lisensoidun tai suojan ulkopuolisen aineiston käyttöön, - 25 g §:n sopimuslisenssi ei ulotu suoja-ajan päättyneisiin teoksiin, - eikä tekoälyn kouluttamista koskeva rajaus kavenna muiden käyttöperusteiden nojalla sallittua käyttöä. Sopimuslisenssit (13 a § ja 25 g §) Perusteluissa todetaan, että sopimuslisenssi ei syrjäytä aineiston hankintaan liittyviä sopimusehtoja, kuten maksumuurin takana olevan aineiston käyttöehtoja. Vastaavasti perusteluissa tulisi todeta, että avoimella lisenssillä julkaistua aineistoa saa käyttää lisenssin ehtojen mukaisesti ilman sopimuslisenssiä. Sama koskee suojan ulkopuolista aineistoa ja rajoitussäännösten nojalla sallittua käyttöä. Näin vältetään se, että sopimuslisenssiä edellytetään tulevaisuudessa tai hankitaan tällaiseen käyttöön varmuuden vuoksi. Arkistoidun lehden uudelleen käyttäminen (25 g §) Wikimedia Suomi kannattaa aikarajan siirtämistä vuoteen 2015. Vuosina 1999–2014 julkaistut lehdet ovat usein vaikeasti saatavilla, koska niitä ei ole kattavasti julkaistu kustantajien verkkoarkistoissa. Muutos edistää niiden digitaalista saatavuutta ja parantaa samalla Wikipedian kaltaisten tietolähteiden varmennettavuutta. Myös maksullisten verkkoarkistojen laajeneminen parantaa lähteiden löydettävyyttä ja tarkistettavuutta, kun tarkistajalla on pääsy aineistoon. Perusteluissa tulisi lisäksi todeta, että suoja-ajan päättyneen teoksen käyttö ei edellytä 25 g §:n mukaista sopimuslisenssiä. Tekninen digitointi tai uudelleenjulkaisu ei palauta alkuperäisen teoksen suojaa, eikä tällaisen teoksen käyttöä voida rajoittaa tai siitä vaatia korvausta päättyneeseen tekijänoikeuteen vedoten. Tekoälyn kouluttaminen (13 a §) Perustelujen mukaan aineistojen käyttö tekoälyn kouluttamiseen ei täyttäisi sisäisen tiedontarpeen edellytystä. Rajauksen sisältöä ja suhdetta lain muihin käyttöperusteisiin ei kuitenkaan avata. Wikimedia Suomen keskeinen huomio on, että perusteluissa tulisi todeta nimenomaisesti rajauksen koskevan ainoastaan 13 a §:n sopimuslisenssin soveltamisalaa. Rajaus ei saisi kaventaa 13 b §:n nojalla sallittua tekstin- ja tiedonlouhintaa eikä oikeudenhaltijan luvan, kuten avoimen lisenssin, nojalla tapahtuvaa käyttöä. Se ei myöskään ole yleinen kannanotto siihen, edellyttääkö tekoälyn kouluttaminen aina oikeudenhaltijan lupaa. Rajauksen käytännön merkitys jää lisäksi epäselväksi. Sisäinen tiedontarve kuvaa käytön tarkoitusta, mallin kouluttaminen taas menetelmää sen toteuttamiseksi. Esimerkiksi toimija, joka käyttää aineistoa 13 a §:n perusteella voisi koneellisesti etsiä digitoiduista lehdistä artikkelin, johon Wikipediassa viitataan, ja arvioida, tukeeko se Wikipediaan lisättyä tietoa. Lehtiartikkeleita ei julkaistaisi. Ulospäin kerrottaisiin vain, löytyikö lähde ja vastaako se väitettä, jotta lukijat voisivat tarkistaa lähteen itse. Jotta tekstintunnistus ja haku toimisivat, malli voi olla tarpeen kouluttaa tai hienosäätää lehtiaineistolla. Perusteluissa tulisi myös täsmentää, onko kyse sisäisestä tiedontarpeesta, kun aineistoa käsitellään organisaation sisällä mutta tuloksia käytetään julkisesti. Asia koskee erityisesti kansalaisjärjestöjä ja muita yleishyödyllisiä toimijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu tutkimusorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia koskevan tekstin- ja tiedonlouhintasäännöksen piiriin. Jos oikeudenhaltija on kieltänyt 13 b §:n mukaisen tekstin- ja tioedonlouhinnan, sopimuslisenssi voi olla niille ainoa käytännöllinen tapa hankkia lupa aineiston käsittelyyn. Perusteluissa tulisi siksi erottaa toisistaan aineiston analysointi valmiilla mallilla, tiedonhakua ja luokittelua palvelevien mallien kouluttaminen tai hienosäätäminen, sekä yleiskäyttöisten tekoälymallien kouluttaminen. Niiden tarkoitukset, mittakaava ja vaikutukset oikeudenhaltijoihin eroavat olennaisesti, eikä niitä ole perusteltua käsitellä yhtenä kategoriana. ipl8abdkpedhfhdn0aw1mhpflkbl07f 8443 8442 2026-10-09T13:54:02Z Zache 50 8443 wikitext text/x-wiki Wikimedia Suomi ry lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta Wikimedia Suomi kannattaa esityksen sopimuslisenssimuutoksia. Ehdotamme kuitenkin, että esityksen perusteluissa mainittaisiin selkeämmin, että: - Sopimuslisenssiä ei tarvita avoimesti lisensoidun tai suojan ulkopuolisen aineiston käyttöön. - 25 g § mukainen sopimuslisenssi ei ulotu teoksiin, joiden suoja-aika on päättynyt. - Tekoälyn kouluttamista koskeva rajaus ei kavenna muiden käyttöperusteiden nojalla sallittua käyttöä. Sopimuslisenssit (13 a § ja 25 g §) Perusteluissa todetaan, että sopimuslisenssi ei syrjäytä aineiston hankintaan liittyviä sopimusehtoja, kuten maksumuurin takana olevan aineiston käyttöehtoja. Vastaavasti perusteluissa tulisi todeta, että avoimella lisenssillä julkaistua aineistoa saa käyttää lisenssin ehtojen mukaisesti ilman sopimuslisenssiä. Sama koskee suojan ulkopuolista aineistoa ja rajoitussäännösten nojalla sallittua käyttöä. Näin vältetään se, että sopimuslisenssiä edellytettäisiin tulevaisuudessa tai hankittaisiin tällaiseen käyttöön varmuuden vuoksi. Arkistoidun lehden uudelleenkäyttäminen (25 g §) Wikimedia Suomi kannattaa aikarajan siirtämistä vuoteen 2015. Vuosina 1999–2014 julkaistut lehdet ovat usein vaikeasti saatavilla, koska niitä ei ole kattavasti julkaistu kustantajien verkkoarkistoissa. Muutos edistää niiden digitaalista saatavuutta ja parantaa samalla Wikipedian kaltaisten tietolähteiden varmennettavuutta. Myös maksullisten verkkoarkistojen laajeneminen parantaa lähteiden löydettävyyttä ja tarkistettavuutta, kun tarkistajalla on pääsy aineistoon. Perusteluissa tulisi lisäksi todeta, että sellaisen teoksen käyttö, jonka suoja-aika on päättynyt, ei edellytä 25 g § mukaista sopimuslisenssiä. Tekninen digitointi tai uudelleenjulkaisu ei palauta alkuperäisen teoksen tekijänoikeussuojaa, eikä tällaisen teoksen käyttöä voida rajoittaa tai siitä vaatia korvausta päättyneeseen tekijänoikeuteen vedoten. Tekoälyn kouluttaminen (13 a §) Perustelujen mukaan aineistojen käyttö tekoälyn kouluttamiseen ei täyttäisi sisäisen tiedontarpeen edellytystä. Rajauksen sisältöä ja suhdetta lain muihin käyttöperusteisiin ei kuitenkaan avata. Wikimedia Suomen keskeinen huomio on, että perusteluissa tulisi todeta nimenomaisesti rajauksen koskevan ainoastaan 13 a § mukaisen sopimuslisenssin soveltamisalaa. Rajaus ei saisi kaventaa 13 b § nojalla sallittua tekstin- ja tiedonlouhintaa eikä oikeudenhaltijan luvan, kuten avoimen lisenssin, nojalla tapahtuvaa käyttöä. Se ei myöskään ole yleinen kannanotto siihen, edellyttääkö tekoälyn kouluttaminen aina oikeudenhaltijan lupaa. Rajauksen käytännön merkitys jää lisäksi epäselväksi. Sisäinen tiedontarve kuvaa käytön tarkoitusta, kun taas mallin kouluttaminen on menetelmä tämän tarkoituksen toteuttamiseksi. Esimerkiksi toimija, joka käyttää aineistoa 13 a § perusteella, voisi koneellisesti etsiä digitoiduista lehdistä artikkelin, johon Wikipediassa viitataan, ja arvioida, tukeeko se Wikipediaan lisättyä tietoa. Lehtiartikkeleita ei julkaistaisi. Ulospäin kerrottaisiin vain, löytyikö lähde ja vastaako se väitettä, jotta lukijat voisivat tarkistaa lähteen itse. Jotta tekstintunnistus ja haku toimisivat, malli voi olla tarpeen kouluttaa tai hienosäätää lehtiaineistolla. Perusteluissa tulisi myös täsmentää, voidaanko käyttö katsoa sisäiseksi tiedontarpeeksi silloin, kun aineistoa käsitellään organisaation sisällä mutta tuloksia käytetään julkisesti. Asia koskee erityisesti kansalaisjärjestöjä ja muita yleishyödyllisiä toimijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu tutkimusorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia koskevan tekstin- ja tiedonlouhintasäännöksen piiriin. Jos oikeudenhaltija on kieltänyt 13 b § mukaisen tekstin- ja tiedonlouhinnan, sopimuslisenssi voi olla näille toimijoille ainoa käytännöllinen tapa hankkia lupa aineiston käsittelyyn. Perusteluissa tulisi siksi erottaa toisistaan aineiston analysointi valmiilla mallilla, tiedonhaun ja luokittelun palvelemiseksi tapahtuva mallien kouluttaminen tai hienosäätäminen sekä yleiskäyttöisten tekoälymallien kouluttaminen. Näiden käyttötarkoitukset, mittakaava ja vaikutukset oikeudenhaltijoihin eroavat olennaisesti, eikä niitä ole perusteltua käsitellä yhtenä kategoriana. j1yh8slhvc0hoc3udz293x0npm82gch