Wikisitaatit fiwikiquote https://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.18 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikisitaatit Keskustelu Wikisitaateista Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 14 5118 100636 37181 2026-09-01T21:24:31Z Samoasambia 3412 lisätty [[:Luokka:Suomalaiset henkilöt]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100636 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Tieteilijät]] [[Luokka:Suomalaiset henkilöt|Tieteilijät]] {{commons|Category:Scientists from Finland|Luokka:Suomalaiset tieteilijät}} ikl1580hhtoumhuctn9tmd64ompifmh 14 6265 100637 98440 2026-09-01T21:29:51Z Samoasambia 3412 lisätty [[:Luokka:Roomalaiset]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100637 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Kirjailijat maittain]] [[Luokka:Roomalaiset|Kirjailijat]] ha0bz3gz1ehebqgo8mcrb7jvcpxniko 14 6433 100638 98462 2026-09-01T21:30:10Z Samoasambia 3412 lisätty [[:Luokka:Roomalaiset]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100638 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Runoilijat maittain]] [[Luokka:Roomalaiset|Runoilijat]] t7s84d03ekamgfpx8lf4okjcimnk6ue 0 8757 100622 97293 2026-09-01T15:11:04Z Samoasambia 3412 wfix 100622 wikitext text/x-wiki Katso myös [[Siteerattujen elinvuodet]] ja luokka [[:Luokka:Aiheet|aiheet]]. [[#A|A]] [[#B|B]] [[#C|C]] [[#D|D]] [[#E|E]] [[#F|F]] [[#G|G]] [[#H|H]] [[#I|I]] [[#J|J]] [[#K|K]] [[#L|L]] [[#M|M]] [[#N|N]] [[#O|O]] [[#P|P]] [[#R|R]] [[#S|S]] [[#T|T]] [[#U|U]] [[#V|V]] [[#W|W]] [[#Y|Y]] [[#Z|Z]] [[#Ä|Ä]] [[#Ö|Ö]] ---- * [[24]] * [[40 v. ja neitsyt]] * [[70’s Show]] * [[8 Mile]] ==A== * [[Aadam]] * [[Aamu]] * [[Aamurusko]] * [[Aasi]] * [[Aasia]] * [[Aatami]] * [[Aate]] * [[Aateli]] * [[Aave]] * [[Abortti]] * [[Ace Ventura]] * [[Aforismi]] * [[Afrikka]] * [[Afrikkalaisia sananlaskuja]] * [[Agnostismi]] * [[Ahkeruus]] * [[Ahneus]] * [[Ahven]] * [[Aika]] * [[Aikuinen]] * [[Aivot]] * [[Ajattelu]] * [[Ajatus]] * [[Akka]] * [[Aku Ankka (lehti)]] * [[Aladdin]] * [[Alastomuus]] * [[Albanialaisia sananlaskuja]] * [[Alivaltiosihteeri]] * [[Alku]] * [[Alli]] * [[Alwari Tuohitorvi]] * [[Amerikka]] * [[Amerikkalainen]] * [[Amerikkalaisia sananlaskuja]] * [[Amiga]] * [[Ammatti]] * [[Ampiaisrukous]] * [[Anarkia]] * [[Angurvadel]] * [[Anoppi]] * [[Antaminen]] * [[Anteeksianto]] * [[Antsku]] * [[Apina]] * [[Aplodit]] * [[Apu]] * [[Arabialaisia sananlaskuja]] * [[Arkkitehtuuri]] * [[Arktis]] * [[Arkuus]] * [[Armeija]] * [[Armeliaisuus]] * [[Armo]] * [[Arvio]] * [[Arvo]] * [[Ase]] * [[Asia]] * [[Asiantuntemus]] * [[Asikkala]] * [[Askel]] * [[Asterix]] * [[Ateismi]] * [[Ateisti]] * [[Aurinko]] * [[Auto]] * [[Autuas]] * [[Avaruus]] * [[Avioliitto]] * [[Aviomies]] ==B== * [[Babylon 5]] * [[Baletti]] * [[Balkan]] * [[The Beatles]] * [[Beethoven]] * [[Biologia]] * [[Blade Runner]] * [[Bob Dylan]] * [[Bolshevismi]] * [[Braddock: Suoraa toimintaa 3]] * [[Brexit]] * [[Bulgarialaisia sananlaskuja]] * [[Byrokratia]] ==C== * [[Calamari Union]] * [[Casablanca]] * [[Counter-Strike: Global Offensive]] ==D== * [[Da Vinci -koodi]] * [[Dead Kennedys]] * [[Death Sentence]] * [[Decca Records]] * [[Demokratia]] * [[Devil's Diary]] * [[The Devil's Rejects]] * [[Diktaattori]] * [[Dilbert]] * [[Diplomatia]] * [[Dupont ja Dupond]] ==E== * [[Edistys]] * [[Egoismi]] * [[Ehtoo]] * [[Eksistentialismi]] * [[Elokuva]] * [[Elokuvat]] * [[Eläimet]] * [[Elämä]] * [[Elämäkerta]] * [[Elämän tarkoitus]] * [[Emäntä]] * [[Enemmistö]] * [[Energia]] * [[Englanninkielisiä sananlaskuja]] * [[Englanti]] * [[Englantilainen]] * [[Englantilaisia sananlaskuja]] * [[Enkeli]] * [[Ennakkoluulo]] * [[Ennustus]] * [[Ensi-isku]] * [[Eppu Normaali]] * [[Epäily]] * [[Epäjumalten hämärä]] * [[Epätoivo]] * [[Ero]] * [[Esi-isä]] * [[Esimerkki]] * [[Espanjalaisia sananlaskuja]] * [[E.T.]] * [[Eteläkarjalaisia sananlaskuja]] * [[Eteläpohjalaisia sananlaskuja]] * [[Eteläsavolaisia sananlaskuja]] * [[Etusivu]] * [[Euro]] * [[Euroopan unioni]] * [[Eurooppa]] * [[Eurooppalaiset]] * [[Eutanasia]] * [[Evan taivaanlahja]] ==F== * [[Fanatismi]] * [[Fasismi]] * [[Feminismi]] * [[Feministi]] * [[Fifty Pills]] * [[Filosofi]] * [[Filosofia]] * [[Finaali]] * [[Flirttailu]] * [[Forrest Gump]] ==G== * [[Go]] * [[Graffiitti]] * [[Gran Torino]] ==H== * [[Haave]] * [[Hajamielisyys]] * [[Hakkailu]] * [[Half-Life]] * [[Halla]] * [[Hallitsija]] * [[Hallitus]] * [[Halu]] * [[Halveksunta]] * [[Hammas]] * [[Hannibal]] * [[Harakka]] * [[Harmi]] * [[Harpunsoittaja]] * [[Harry Potter ja liekehtivä pikari (elokuva)]] * [[Harry Potter ja puoliverinen prinssi (elokuva)]] * [[Hassu]] * [[Hattu]] * [[Hauki]] * [[Haukka]] * [[Haukotus]] * [[Hauta]] * [[Hautajaiset]] * [[Hautausmaa]] * [[Havaiji]] * [[Hedelmä]] * [[Heikkous]] * [[Heinä]] * [[Heinäsirkka]] * [[Helmikuu]] * [[Helppous]] * [[Helsingin Sanomat]] * [[Helsinki]] * [[Helvetti]] * [[Henki]] * [[Hepreankielisiä sananlaskuja]] * [[Herkku]] * [[Hermot]] * [[Herra]] * [[Herrasmies]] * [[Herääminen]] * [[Hetki]] * [[Hevonen]] * [[Hiihto]] * [[Hiiri]] * [[Hiisi]] * [[Hiki]] * [[Hiljaisuus]] * [[Hinta]] * [[Hippi]] * [[Hirttäminen]] * [[Hirvi]] * [[Historia]] * [[Historiankirjoitus]] * [[Hollantilaisia sananlaskuja]] * [[Hollola]] * [[Homoseksuaalisuus]] * [[Homsantuu]] * [[Honolulu]] * [[Housut]] * [[Howard Beale]] * [[Hugo]] * [[Huhtikuu]] * [[Huhu]] * [[Hullu]] * [[Hulluus]] * [[Humala]] * [[Humanismi]] * [[Huojennus]] * [[Huoli]] * [[Huora]] * [[Huumori]] * [[Hymy]] * [[Hyttynen]] * [[Hyve]] * [[Hyvyys]] * [[Hyvyys ja pahuus]] * [[Hyvä]] * [[Hyönteiset]] * [[Häme]] * [[Hämähäkki]] * [[Häpeä]] * [[Härjänoja]] * [[Härkä]] * [[Hätä]] * [[Häät]] ==I== * [[I Am Legend]] * [[Ihailu]] * [[Ihanteellisuus]] * [[Ihme]] * [[Ihmettely]] * [[Ihminen]] * [[Ihmiskunta]] * [[Iitti]] * [[Ikuisuus]] * [[Ikä]] * [[Ikävyys]] * [[Ilo]] * [[Ilta]] * [[Imartelu]] * [[Imperiumin vastaisku]] * [[Individualismi]] * [[Inflaatio]] * [[Inkeriläisiä sananlaskuja]] * [[Insinööri]] * [[Intia]] * [[Intiaani]] * [[Intialaisia sananlaskuja]] * [[Intohimo]] * [[Into the Sun]] * [[Irlantilainen sananlasku]] * [[Iskelmälaulaja]] * [[Iskulauseet (mielenosoitus)]] * [[Islamin kritiikki]] * [[Iso-Britannia]] * [[Isoisä]] * [[Israel]] * [[Isä]] * [[Isänmaa]] * [[Isänmaallinen]] * [[Isänmaallisuus]] * [[Isäntä]] * [[Itsemurha]] * [[Itsenäisyys vaarassa]] * [[Italia]] * [[Italialaisia sananlaskuja]] * [[Itku]] * [[Itsekkyys]] * [[Itsekunnioitus]] * [[Itseluottamus]] * [[Itsenäisyys]] * [[Itsepetos]] * [[Itserakkaus]] * [[Itsesääli]] * [[Itä]] ==J== * [[Jadesoturi]] * [[Jalat]] * [[Jano]] * [[Japanilaisia sananlaskuja]] * [[Jarkko Laine]] * [[Jazz]] * [[Jedin paluu]] * [[Jeesus]] * [[Jesuiitta]] * [[Jiddišinkielisiä sananlaskuja]] * [[Johtaja]] * [[Joki]] * [[Joulu]] * [[Joutsen]] * [[Juhla]] * [[Jukka Emil Vanaja]] * [[Jumala]] * [[Jumalanpalvelus]] * [[Juna]] * [[Juominen]] * [[Juoppo]] * [[Jurassic Park]] * [[Juusto]] * [[Juutalainen]] * [[Juutalaisuus]] * [[Jyvä]] * [[Jäbä Leisson]] * [[Jäkälä]] * [[Jälkimaailma]] * [[Jänis]] * [[Järjestys]] * [[Järki]] * [[Järvi]] ==K== * [[Kaali]] * [[Kadonneen aarteen metsästäjät]] * [[Kahvi]] * [[Kahvihuone]] * [[Kainuulaisia sananlaskuja]] * [[Kaivo]] * [[Kala]] * [[Kalakukko]] * [[Kalastus]] * [[Kalasääksi]] * [[Kalevala]] * [[Kalifornia]] * [[Kaljupäisyys]] * [[Kana]] * [[Kansa]] * [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] * [[Kansainvälisyys]] * [[Kansakunta]] * [[Kansallisuusaate]] * [[Kantahämäläisiä sananlaskuja]] * [[Kanteletar]] * [[Kapitalismi]] * [[Kapteeni Haddock]] * [[Karhu]] * [[Karjala]] * [[Karvinen]] * [[Kasku]] * [[Kasvatus]] * [[Kasvot]] * [[Kataja]] * [[Kateus]] * [[Katsastus (elokuva)]] * [[Katu]] * [[Katumus]] * [[Kaukametsä]] * [[Kauneus]] * [[Kauppa]] * [[Kaupunki]] * [[Kehitys]] * [[Kehitysoppi]] * [[Kehto]] * [[Keidas]] * [[Keinu]] * [[Keittotaito]] * [[Keksintö]] * [[Kekkonen]] * [[Kello]] * [[Kerjäläinen]] * [[Keski-ikä]] * [[Keskinkertaisuus]] * [[Keskipohjalaisia sananlaskuja]] * [[Keskisuomalaisia sananlaskuja]] * [[Keskustelu]] * [[Kesä]] * [[Keto-orvokki]] * [[Kettu]] * [[Kettusen paluu-Ihmisen käsikirja]] * [[Kevät]] * [[Kieli]] * [[Kielikukkasia]] * [[Kielioppi]] * [[Kielitaito]] * [[Kiiltomato]] * [[Kiinalaisia sananlaskuja]] * [[Kiire]] * [[Kiiski]] * [[Kiitos]] * [[Kilimanjaro]] * [[Kilpailu]] * [[Kilpikonna]] * [[Kirja]] * [[Kirjailija]] * [[Kirjain]] * [[Kirjallisuudentutkimus]] * [[Kirjallisuus]] * [[Kirjasto]] * [[Kirje]] * [[Kirjoittaminen]] * [[Kirkko]] * [[Kiroileminen]] * [[Kirppu]] * [[Kissa]] * [[Kissan kehto]] * [[Kitara]] * [[Kiuru]] * [[Kiusa]] * [[Kiusaus]] * [[Kivi]] * [[Klassikko]] * [[Klaus Kurki]] * [[Kohtalo]] * [[Kohteliaisuus]] * [[Kohtuus]] * [[Koira]] * [[Koirat]] * [[Kokemus]] * [[Kokki]] * [[Kolot]] * [[Komentajakapteeni Data]] * [[Komisario Palmun erehdys (elokuva)]] * [[Komitea]] * [[Kommunismi]] * [[Kommunisti]] * [[Kongon demokraattinen tasavalta]] * [[Konservatismi]] * [[Koraani]] * [[Korppi]] * [[Korva]] * [[Koski]] * [[Koskuelaisia sanontoja]] * [[Kosmetiikka]] * [[Kosto]] * [[Koti]] * [[Koti-ikävä]] * [[Kottarainen]] * [[Koulu]] * [[Koulutus]] * [[Kourallinen dollareita]] * [[K-PAX]] * [[Kreikan kieli]] * [[Kreikkalaisia sananlaskuja]] * [[Kriitikko]] * [[Kristinusko]] * [[Kristitty]] * [[Kritiikki]] * [[Kroatialaisia sananlaskuja]] * [[Kukka]] * [[Kukko]] * [[Kulkuri]] * [[Kulli]] * [[Kulttuuri]] * [[Kulta]] * [[Kultakuoriainen]] * [[Kuningas]] * [[Kunnia]] * [[Kunnianhimo]] * [[Kuolema]] * [[Kuolemattomuus]] * [[Kuri]] * [[Kurki]] * [[Kustantaja]] * [[Kuu]] * [[Kuuro]] * [[Kuusi]] * [[Kuutamo]] * [[Kylmä]] * [[Kylä]] * [[Kymenlaaksolaisia sananlaskuja]] * [[Kynä]] * [[Kyrvät]] * [[Kysymys]] * [[Kyy]] * [[Kyynisyys]] * [[Käki]] * [[Kärkölä]] * [[Kärppä]] * [[Kärpänen]] * [[Kärpässieni]] * [[Kärsimys]] * [[Kärsivällisyys]] * [[Käsi]] * [[Käsitteiden määritelmiä]] * [[Käsky]] * [[Kävely]] * [[Käytöstavat]] * [[Kääntäminen]] * [[Käärme]] * [[Käärmeen kevät]] * [[Köyhä]] * [[Köyhyys]] == L == * [[Lahja]] * [[Lahjus]] * [[Lahtari]] * [[Laina]] * [[Laiska]] * [[Laiskuus]] * [[Laiva]] * [[Laki]] * [[Lakimies]] * [[Lakko]] * [[Lammas]] * [[Lammi]] * [[Lampi]] * [[Lapinlahden Linnut]] * [[Lappi]] * [[Lappilaisia sananlaskuja]] * [[Lapsi]] * [[Lapsuus]] * [[Lasihelmipeli]] * [[Lassi ja Leevi]] * [[Last Action Hero]] * [[Latinan kieli]] * [[Latinankielisiä sananlaskuja]] * [[Lauantai]] * [[Laulu]] * [[Lauluja ajan määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Amerikasta]] * [[Lauluja autoilusta suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja elämän määrittelystä englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja elämän määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Etelä-Pohjanmaasta]] * [[Lauluja Helsingistä]] * [[Lauluja helvetin määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Hämeestä]] * [[Lauluja ihmisen määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Imatrasta]] * [[Lauluja Joensuusta]] * [[Lauluja Jumalan määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Jyväskylästä]] * [[Lauluja Kainuusta]] * [[Lauluja Karjalasta]] * [[Lauluja Keski-Pohjanmaasta]] * [[Lauluja Keski-Suomesta]] * [[Lauluja kodin määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Kotkasta]] * [[Lauluja Kouvolasta]] * [[Lauluja kuoleman määritelmistä englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Kuusamosta]] * [[Lauluja Kymenlaaksosta]] * [[Lauluja Lahdesta]] * [[Lauluja Lapista]] * [[Lauluja Lappeenrannasta]] * [[Lauluja maailman määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja naisen määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Oulusta]] * [[Lauluja Pohjois-Pohjanmaasta]] * [[Lauluja Porista]] * [[Lauluja rakkauden määrittelystä englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja rakkauden määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Raumasta]] * [[Lauluja rokin määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Rovaniemestä]] * [[Lauluja Ruotsista]] * [[Lauluja Satakunnasta]] * [[Lauluja Savosta]] * [[Lauluja seksistä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja sodan määrittelystä englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja sodan määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Suomen määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja sydämen määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja taivaan määrittelystä englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Tampereesta]] * [[Lauluja Turusta]] * [[Lauluja työn määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Uudestamaasta]] * [[Lauluja Vaasasta]] * [[Lauluja Varsinais-Suomesta]] * [[Lauluja Viipurista]] * [[Lauluja Virosta]] * [[Lauluja yön määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lehdistö]] * [[Lehmä]] * [[Lehtimies]] * [[Leijona]] * [[Leijonakuningas]] * [[Leikit]] * [[Leikki]] * [[Leipä]] * [[Lelu]] * [[Lempi]] * [[Lentäminen]] * [[Leppä]] * [[Leppäkerttu]] * [[Leski]] * [[Liha]] * [[Lihavuus]] * [[Liikanimi]] * [[Liikenne]] * [[Liittolaisuus]] * [[Lika]] * [[Lintu]] * [[Lippu]] * [[Loinen]] * [[Lokki]] * [[Lontoon olympialaiset 2012]] * [[Looginen empirismi]] * [[Loppu]] * [[Lord of War]] * [[Luettelo sananlaskuista]] * [[Lukeminen]] * [[Lukkari]] * [[Luku]] * [[Lumi]] * [[Luominen]] * [[Luonne]] * [[Luonto]] * [[Lupa]] * [[Lupaus]] * [[Lusikka]] * [[Luu]] * [[Luulo]] * [[Lähimmäisenrakkaus]] * [[Lähtö]] * [[Länsi]] * [[Lääke]] * [[Lääketiede]] * [[Lääkäri]] * [[Löyly]] ==M== * [[Maa]] * [[Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto]] * [[Maailma]] * [[Maailmankaikkeus]] * [[Maailmankatsomus]] * [[Maailmanloppu]] * [[Maaliskuu]] * [[Maanpako]] * [[Maanviljelys]] * [[Maaseutu]] * [[Maine]] * [[Mainonta]] * [[Mainos]] * [[Mainoslause]] * [[Maito]] * [[Majava]] * [[Makeus]] * [[Mana Mana]] * [[Manillaköysi]] * [[Marsilaiset]] * [[Martin Niemi]] * [[Marttyyri]] * [[Marxilaisuus]] * [[Matala]] * [[Matematiikka]] * [[Materialismi]] * [[Matka]] * [[Mato]] * [[Meksikonlahden öljyonnettomuus 2010]] * [[Menestys]] * [[Menneisyys]] * [[Meri]] * [[Merimies]] * [[Mestarien aamiainen]] * [[Metal Gear Solid]] * [[Metsä]] * [[Metsästys]] * [[Miekka]] * [[Mielikuvitus]] * [[Mielipide]] * [[Miero]] * [[Mies]] * [[Mies ja nainen]] * [[Ministeri]] * [[Miniä]] * [[Minä]] * [[Minän määritelmiä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Mittarimato]] * [[Moirat]] * [[Monkey Island]] * [[Monty Python]] * [[Moraali]] * [[Morsian]] * [[Moskovan olympialaiset]] * [[Mrs. Doubtfire – Isä sisäkkönä]] * [[MTK]] * [[Muija]] * [[Muisti]] * [[Mummo]] * [[Mummola]] * [[Muna]] * [[Munamies]] * [[Muoti]] * [[Murhe]] * [[Museo]] * [[Musiikki]] * [[Mustalainen]] * [[Mustanaamio]] * [[Mustasukkaisuus]] * [[Mutka]] * [[Muumi]] * [[Muumilaakson tarinoita]] * [[Muumit]] * [[Muurahainen]] * [[Muurahaiset]] * [[Mylly]] * [[Mylläri]] * [[Myrsky]] * [[Myyrä]] * [[Myyrän elämää]] * [[Mäenlasku]] * [[Määritelmä]] * [[Määränpäänä Graceland]] ==N== * [[Naantali]] * [[Naapuri]] * [[Nahka]] * [[Nahkiainen]] * [[Naida]] * [[Nainen]] * [[Naiset]] * [[Nalle Puh]] * [[Napoli]] * [[Nasse-setä]] * [[Nastola]] * [[Natsi-Saksa]] * [[Naturalismi]] * [[Nauru]] * [[Nautinto]] * [[Neekeri]] * [[Neljä naurettavaa naapuria]] * [[Neljä Ruusua]] * [[Nenä]] * [[Nerous]] * [[netHack]] * [[Neuvo]] * [[Neuvostoliitto]] * [[NHL 07]] * [[NHL 09]] * [[NHL 2007]] * [[Nico (elokuva)]] * [[Nihilismi]] * [[Nimi]] * [[Nocturne (runo)]] * [[Nolo]] * [[Nuija ja tosinuija]] * [[Nukkuminen]] * [[Nuoleminen]] * [[Nuoriso]] * [[Nuoruuden määritelmiä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Nuoruus]] * [[Nuukuus]] * [[Nykyhetki]] * [[Nyrkkeilijä]] * [[Näin puhui Zarathustra]] * [[Näkö]] * [[Nälkä]] * [[Näytelmä]] * [[Näyttelijä]] * [[Nöyryys]] ==O== * [[Obi-Wan Kenobi]] * [[Odotus]] * [[Oikeus]] * [[Oja]] * [[Olemassaolo]] * [[Olut]] * [[Omaisuus]] * [[Omaperäisyys]] * [[Omatunto]] * [[Omena]] * [[Onania]] * [[Onnellisuus]] * [[Onnettomuus]] * [[Onni]] * [[Ooppera]] * [[Opeliksin orjalaeva]] * [[Opettaja]] * [[Opettaminen]] * [[Oppi]] * [[Opportunismi]] * [[Optimismi]] * [[Orava]] * [[Orimattila]] * [[Orjuus]] * [[Orpo]] * [[Oululaisia sananlaskuja]] * [[Ovi]] ==P== * [[Paha]] * [[Pahe]] * [[Paholainen]] * [[Paimen]] * [[Paja]] * [[Pakana]] * [[Pakkanen]] * [[Pakko]] * [[Pakkoruotsi]] * [[Palindromeja autoilusta]] * [[Palindromeja kirjallisuudesta]] * [[Palindromeja koulusta]] * [[Palindromeja laista ja järjestyksestä]] * [[Palindromeja lapsille]] * [[Palindromeja lomailusta]] * [[Palindromeja luonnosta]] * [[Palindromeja parisuhteesta]] * [[Palindromeja Ruotsista]] * [[Palindromeja sairastamisesta]] * [[Palindromeja suomalaisesta juomisesta]] * [[Palindromeja suomalaisesta musiikista]] * [[Palindromeja suomalaisesta politiikasta]] * [[Palindromeja suomalaisesta urheilusta]] * [[Palindromeja suomalaisista miehistä]] * [[Palindromeja suomalaisista naisista]] * [[Palindromeja Suomen paikannimistä]] * [[Palindromeja Suomen Raskaasta]] * [[Palindromeja Suomen televisiosta]] * [[Palindromeja työelämästä]] * [[Palindromeja Virosta]] * [[Palindromi]] * [[Palindrominimiä (etu- ja sukunimiä)]] * [[Pallokentällä]] * [[Paluu tulevaisuuteen]] * [[Panettelu]] * [[Paniikki]] * [[Pankki]] * [[Pappi]] * [[Papukaija]] * [[Paratiisi]] * [[Pariisi]] * [[Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015]] * [[Parodia]] * [[Parta]] * [[Partenogeneesi]] * [[Pasifismi]] * [[Paska]] * [[Pata]] * [[Peili]] * [[Peipponen]] * [[Pekka ja Pätkä -elokuvat]] * [[Pekka Töpöhäntä Amerikassa]] * [[Pelko]] * [[Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa]] * [[Pelkuruus]] * [[Penni]] * [[Perhe]] * [[Perhonen]] * [[Periaate]] * [[Perinnöllisyys]] * [[Perintö]] * [[Perkele]] * [[Perse]] * [[Persialaisia sananlaskuja]] * [[Peruna]] * [[Perustuslaki]] * [[Pessimismi]] * [[Peter Pan (vuoden 1953 elokuva)]] * [[Pettu]] * [[Piano]] * [[Pieru]] * [[Pihlaja]] * [[Piika]] * [[Piilosilla]] * [[Piimä]] * [[Piippu]] * [[Piispa]] * [[Pilkka]] * [[Pillastunut runohepo]] * [[Pillut]] * [[Pilvi]] * [[Pimeä]] * [[Pingviini]] * [[Pirates of the Caribbean]] * [[Pirkanmaalaisia sananlaskuja]] * [[Pirre]] * [[Piru]] * [[Pisara]] * [[Piste]] * [[Pitkä kuuma kesä (elokuva)]] * [[Plagiointi]] * [[Pohjanmaa]] * [[Pohjoiskarjalaisia sananlaskuja]] * [[Pohjoispohjalaisia sananlaskuja]] * [[Pohjoissavolaisia sananlaskuja]] * [[Poikamies]] * [[Poissaolo]] * [[Poliisi]] * [[Politiikka]] * [[Poliitikko]] * [[Ponterosa]] * [[Popeda]] * [[Pori]] * [[Poro]] * [[Portugalilaisia sananlaskuja]] * [[Porvari]] * [[Pouta]] * [[Povaaminen]] * [[Presidentti]] * [[Profeetta]] * [[Professori]] * [[Propaganda]] * [[Psykiatria]] * [[Psykoanalyysi]] * [[Puhallettu 60 sekunnissa]] * [[Puhe]] * [[Puhelin]] * [[Puhtaus]] * [[Puhuminen]] * [[Pukeutuminen]] * [[Pulp Fiction]] * [[Punastuminen]] * [[Punk]] * [[Puolue]] * [[Puolalaisia sananlaskuja]] * [[Puolueettomuus]] * [[Puritaanisuus]] * [[Puro]] * [[Pussi]] * [[Puu]] * [[Puukko]] * [[Puuro]] * [[Puutarha]] * [[Puute]] * [[Pyhimys]] * [[Pyramiidilaulu]] * [[Päijäthämäläisiä sananlaskuja]] * [[Päivä]] * [[Päiväkirja]] * [[Päivälliset]] * [[Pässi]] * [[Pätkä]] * [[Pää]] * [[Päähine]] * [[Pääkallonpaikka]] * [[Päämäärä]] * [[Pääsiäinen]] * [[Pääskynen]] * [[Päätös]] * [[Pöllö]] ==R== * [[Raamattu]] * [[Raamatusta sanottua]] * [[Radikaalisuus]] * [[Radio]] * [[Radio Jerevan]] * [[Raha]] * [[Raid]] * [[Raittius]] * [[Rakentaminen]] * [[Rakentaminen Suomessa]] * [[Rakko]] * [[Rakkaus]] * [[Rangaistus]] * [[Rannat]] * [[Ranska]] * [[Ranskalainen]] * [[Ranskalaisia sananlaskuja]] * [[Ranskan kieli]] * [[Raskaus]] * [[Rastas]] * [[Rasva]] * [[Rauha]] * [[Raumalaisia sananlaskuja]] * [[Rautaristi]] * [[Ravenna]] * [[Ravintola]] * [[Realismi]] * [[Rehellisyys]] * [[Reki]] * [[Rekkakuski]] * [[Renki]] * [[Reunalla (vuoden 1997 elokuva)]] * [[Revontulet]] * [[Rieska]] * [[Riihi]] * [[Riita]] * [[Rikkaat]] * [[Rikkaus]] * [[Rikos]] * [[Rio+20-ympäristökokous 2012]] * [[Risti]] * [[Rivous]] * [[Rockefeller-säätiö]] * [[Rohkeus]] * [[Rokki]] * [[Romaani]] * [[Romantiikka]] * [[Rooma]] * [[Rotu]] * [[Rovaniemeläisiä sananlaskuja]] * [[Ruis]] * [[Rukous]] * [[Rumuus]] * [[Runoilija]] * [[Runous]] * [[Ruoansulatus]] * [[Ruoka]] * [[Ruokahalu]] * [[Ruotsalainen]] * [[Ruotsalaiset]] * [[Ruotsalaisia sananlaskuja]] * [[Ruotsin kieli]] * [[Ruotsinsuomalaisia sananlaskuja]] * [[Ruumis]] * [[Ruumishuoneessa]] * [[Ruusu]] * [[Ryssä]] * [[Rytmi]] * [[Ryyppy]] * [[Räätäli]] * [[Rölli]] ==S== * [[Saatana]] * [[Sade]] * [[Sairaus]] * [[Saituus]] * [[Saksa]] * [[Saksalaiset]] * [[Saksalaisia sananlaskuja]] * [[Saksan kieli]] * [[Salaatti]] * [[Salaisuus]] * [[Salaus]] * [[Salvador Allende]] * [[Sammakko]] * [[Samppa Linna]] * [[Samppanja]] * [[Samuel Loomis]] * [[San Lorenzo]] * [[Sana]] * [[Sanakirja]] * [[Sanaleikki]] * [[Sananlasku]] * [[Sananlaskuja Laihiasta]] * [[Sananlaskuja luovutetusta Karjalasta]] * [[Sananmuunnoksia]] * [[Sananmuunnoksia lapsille]] * [[Sananmuunnosnimiä]] * [[Sananparsia Hollolasta ja Hollolan Lahdesta]] * [[Sananvapaus]] * [[Sankari]] * [[Sankaruus]] * [[Sanojen ensiesiintymisiä englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Sanojen ensiesiintymisiä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Satakieli]] * [[Satakuntalaisia sananlaskuja]] * [[Satiiri]] * [[Sattuma]] * [[Satu]] * [[Saudi-Arabia]] * [[Sauna]] * [[Saunomisen maailmanmestaruuskilpailut]] * [[Savo]] * [[Savolaisia sananlaskuja]] * [[Savuke]] * [[Seksi]] * [[Selkeys]] * [[Selkä]] * [[Sentimentaalisuus]] * [[Seppä]] * [[Shakespeare]] * [[Shakki]] * [[Shaun of the Dead]] * [[Sherlock Holmes]] * [[Sielu]] * [[Sielunpaimen]] * [[Sielun Veljet]] * [[Siemen]] * [[Siika]] * [[Siili]] * [[Sika]] * [[Sikari]] * [[Silakka]] * [[Silkkikuikka]] * [[Silmienvaihtajat]] * [[Silmä]] * [[Sinuhe egyptiläinen]] * [[Sinän määritelmiä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Sir Elwoodin hiljaiset värit]] * [[Sisilia]] * [[Sisilisko]] * [[Sisu]] * [[Sitaatti]] * [[Siteerattujen elinvuodet]] * [[Siunaus]] * [[Sivistys]] * [[Slaikka Gustafsson]] * [[Slangi]] * [[Smallville]] * [[Snakes on a Plane]] * [[Sodankylä]] * [[Sokea]] * [[Sokeri-Sakari]] * [[Sokeus]] * [[Sonetti]] * [[Sonni]] * [[Sontiainen]] * [[Sopu]] * [[Sorsa]] * [[Sorto]] * [[Sosiaalidemokratia]] * [[Sosialismi]] * [[Sota]] * [[Sotaromaani]] * [[Sotilas]] * [[South Park]] * [[Sovinnaisuus]] * [[Star Trek]] * [[Star Wreck]] * [[Sudet]] * [[Sukka]] * [[Suku]] * [[Sukulaiset]] * [[Sukupolvi]] * [[Sukupuoli]] * [[Suljettu saari]] * [[Sumu]] * [[Sumusarjat]] * [[Sunnuntai]] * [[Suo]] * [[Suoja]] * [[Suola]] * [[Suomalainen]] * [[Suomalaisia sananlaskuja]] * [[Suomalaisuus]] * [[Suomen kieli]] * [[Suomen talous]] * [[Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat]] * [[Suomenkielisiä palindromeja]] * [[Suomenkielisiä sananlaskuja]] * [[Suomi]] * [[Suoraa toimintaa]] * [[Superbad]] * [[Supernaturalisti]] * [[Surrogates]] * [[Suru]] * [[Susi]] * [[Suu]] * [[Suudelma]] * [[Suuruudenhulluus]] * [[Suutari]] * [[Suvaitsemattomuus]] * [[Suvaitsevaisuus]] * [[Sydän]] * [[Syksy]] * [[Synnytys]] * [[Synti]] * [[Syntymä]] * [[Syntyperäni]] * [[Sysmä]] * [[Syyria]] * [[Sänky]] * [[Särki]] * [[Säveltäminen]] * [[Sää]] * [[Sääli]] * [[Sääntö]] * [[Säästäminen]] ==T== * [[Tahto]] * [[Taide]] * [[Taikausko]] * [[Taikina]] * [[Taistelu]] * [[Taiteilija]] * [[Taivas]] * [[Talladega Nights – bensaa suonissa]] * [[Talo]] * [[Talonpoika]] * [[Taloudellinen epätasa-arvo]] * [[Talvi]] * [[Talvisota (suomalainen elokuva)]] * [[Tampere]] * [[Tanskalaisia sananlaskuja]] * [[Tanssi]] * [[Tapaturma]] * [[Tappaminen]] * [[Tarkkuus]] * [[Tasa-arvo]] * [[Tasavalta]] * [[Tauti]] * [[Tavara]] * [[Team Fortress 2]] * [[Teatteri]] * [[Tee]] * [[Teeskentely]] * [[Teko]] * [[Tekopyhyys]] * [[Televisio]] * [[Teologia]] * [[Teoria]] * [[Terrafamen kaivos]] * [[Terva]] * [[Terveys]] * [[Teurastamo 5]] * [[Tex Willer]] * [[Thank You for Smoking]] * [[The Joulukalenteri]] * [[The Man From Earth]] * [[The Simpsons Movie]] * [[Tiainen]] * [[Tie]] * [[Tiede]] * [[Tiedemies]] * [[Tieto]] * [[Tietokone]] * [[Tietämättömyys]] * [[Tiisu]] * [[Tikka]] * [[Titanic]] * [[Todellisuus]] * [[Tohvelisankari]] * [[Toimittaja]] * [[Toivo]] * [[Tonttu Toljanteri]] * [[Tori]] * [[Tornihuhu]] * [[Torppa]] * [[Tosiasia]] * [[Total Recall – Unohda tai kuole]] * [[Total War]] * [[Tottumus]] * [[Totuus]] * [[Toukka]] * [[Tragedia]] * [[Tuberkuloosi]] * [[Tuhatjalkainen]] * [[Tukka]] * [[Tulevaisuus]] * [[Tuli]] * [[Tunne]] * [[Tuntematon sotilas]] * [[Tuoksu]] * [[Tuonela]] * [[Tupa]] * [[Tupajäärä]] * [[Tupakka]] * [[Tupakointi]] * [[Turhuus]] * [[Turkkilaisia sananlaskuja]] * [[Turku]] * [[Turvallisuus]] * [[Turvetta ja timantteja]] * [[Tuska]] * [[Tuttavallisuus]] * [[Tuuli]] * [[Tuuli ja tähkä]] * [[TV]] * [[TV-sanonnat]] * [[Tyhjyys]] * [[Tyhmyys]] * [[Tynnyri]] * [[Tyranni]] * [[Tyttö]] * [[Tyttö ja poika]] * [[Tyyli]] * [[Tyytyväisyys]] * [[Työ]] * [[Työläinen]] * [[Työnjohtaja]] * [[Työttömyys]] * [[Tähti]] * [[Tähtiportti]] * [[Täi]] * [[Täsmällisyys]] * [[Täällä Pohjantähden alla]] * [[Töysä]] ==U== * [[Uhkapeli]] * [[Ukkonen]] * [[Ukrainalaisia sananlaskuja]] * [[Ulkomaalaiset]] * [[Ulkonäkö]] * [[Ulla Taalasmaa]] * [[Unelma]] * [[Unohdus]] * [[Uni]] * [[Unkarilaisia sananlaskuja]] * [[Uppo-Nalle]] * [[Upseeri]] * [[Urheilu]] * [[Urmas Hakkarainen]] * [[Usko]] * [[Usko Eevertti Luttinen]] * [[Uskollisuus]] * [[Uskonto]] * [[Uskontokritiikki]] * [[Uskottomuus]] * [[Uteliaisuus]] * [[Utopia]] * [[Uuni]] * [[Uuno Turhapuro]] * [[Uusivuosi]] * [[Uusmaalaisia sananlaskuja]] * [[Uutinen]] * [[Uutuus]] ==V== * [[V2]] * [[V niin kuin verikosto]] * [[Vaatimattomuus]] * [[Vaatteet]] * [[Vaeltaja]] * [[Vahingonilo]] * [[Vaikeneminen]] * [[Vaikeus]] * [[Vaimo]] * [[Vainoharhaisuus]] * [[Vaisto]] * [[Vaiva]] * [[Vala]] * [[Valehtelija]] * [[Valehtelija, valehtelija]] * [[Valehteleminen]] * [[Valhe]] * [[Valitus]] * [[Vallankumous]] * [[Valo]] * [[Valokuva]] * [[Valta]] * [[Valtio]] * [[Vanha]] * [[Vanhapiika]] * [[Vanhemmat]] * [[Vanheneminen]] * [[Vanhustenhoito]] * [[Vanhuus]] * [[Vankila]] * [[Vapaamuurarit]] * [[Vapaus]] * [[Vappu]] * [[Varastaminen]] * [[Varis]] * [[Varovaisuus]] * [[Varpunen]] * [[Varsa]] * [[Varsinaissuomalaisia sananlaskuja]] * [[Vastaus]] * [[Vastuu]] * [[Vatikaani]] * [[Vatsa]] * [[Vegetarismi]] * [[Veitsi]] * [[Veli]] * [[Velka]] * [[Velvollisuus]] * [[Vene]] * [[Venezia]] * [[Venäjä]] * [[Venäjän kieli]] * [[Venäläinen]] * [[Venäläisiä sananlaskuja]] * [[Veri]] * [[Verkko]] * [[Vero]] * [[Vertaus]] * [[Vertti Juusela]] * [[Vesi]] * [[Viattomuus]] * [[Vierailu]] * [[Vieras]] * [[Viha]] * [[Vihollinen]] * [[Viikate]] * [[Viimeisiä sanoja]] * [[Viina]] * [[Viini]] * [[Viisas]] * [[Viisaus]] * [[Viivi ja Wagner]] * [[Vilja]] * [[Virhe]] * [[Virkamies]] * [[Virolaisia sananlaskuja]] * [[Virsi]] * [[Virsta]] * [[Virsu]] * [[Virtahepo]] * [[Vitsi]] * [[Vittu]] * [[Viulu]] * [[Voima]] * [[Vuohi]] * [[Vuori]] * [[Vuorineuvos Tuura]] * [[Vähemmistö]] * [[Väittely]] * [[Väkivalta]] * [[Välinpitämättömyys]] * [[Väri]] * [[Västäräkki]] * [[Väsymys]] * [[Vävy]] * [[Vääpeli Körmy]] * [[Väärinymmärrys]] * [[Vääryys]] ==W== * [[Wipeout]] ==Y== * [[Yhteiskunta]] * [[Yhteistyö]] * [[Yksilö]] * [[Yksin]] * [[Yksinäisyys]] * [[Yleinen mielipide]] * [[Yleistäminen]] * [[Yleisö]] * [[Ylevyys]] * [[Yliopisto]] * [[Ylpeys]] * [[Ympäristö]] * [[Yskä]] * [[Ystävyys]] * [[Ystävä]] * [[Yö]] * [[Yölento]] ==Z== * [[Zefram Cochrane]] * [[Zen-sananlaskuja]] * [[Zombieland]] ==Ä== * [[Ähtäri]] * [[Ähtäriläisiä sananparsia]] * [[Äidinkieli]] * [[Äiti]] * [[Äly]] * [[Älymystö]] * [[Ämmä]] * [[Ämpäripää]] * [[Äyri]] * [[Äänestäminen]] * [[Ääni]] ==Ö== * [[Öljy]] [[Luokka:Luettelot]] o2p0fc7cf96d4k7mxgpgdth3z4yjnkc 0 8827 100624 93251 2026-09-01T15:12:18Z Samoasambia 3412 typo 100624 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} [[Kuva:Crying boy.jpg|thumb|right|170px|Itkevä lapsi]] * Etsin hiljaisuutta ja [[yö]]tä itkeäkseni. ([[Pierre Corneille]]) * Ihmisen itku on hänen kaunein oikeutensa. ([[Jacques Delille]]) * Kun synnyin, itkin, ja jokainen [[päivä]] opettaa minua tietämään miksi. ([[Espanja]]lainen [[sananlasku]]) * Kyyneleet ovat [[silmä]]n ylevää kieltä. ([[Robert Herrick]]) * Älä itke, äitini, / älä [[äiti]] kulda! ([[Jaakko Juteini]]) * Miksi herätit nukkuvan kyynelen? ([[Kallimakhos]]) * Naiskyynel, tyhjä kupla liet. ([[Larin-Kyösti]]) * On kyyneleitä, jotka usein pettävät meidät itsemme, petettyään ensin toiset. ([[La Rochefoucauld]]) * Kas itku syömen puhdistaa - ([[Eino Leino]]) * Istuin ma illalla yksinäni, / kuulin ma itkua sydämestäni. ([[Eino Leino]]) * Vain ihmissilmät osaavat itkeä. ([[Andrew Marwell]]) * Itke, lapseni, se lohduttaa. Itke sydämesi sulaksi, pois kaikki kylmyys. Itke pois kaikki jäykkyys, sydämesi nöyräksi. Itke kaikki ynseys rakkaudeksi ... ([[Teuvo Pakkala]]) * Kyyneleet asuvat sipulissa. ([[William Shakespeare]]) * Miten paljon parempi onkaan itkeä [[ilo]]sta kuin iloita itkemisestä! ([[William Shakespeare]]) * Naisten [[ase]]ita, vesitipat. ([[William Shakespeare]]) * On itkua täynnä [[pää]]ni, / kuin tippuvesiluola se on. ([[Juhani Siljo]]) * Itku ei auta markkinoilla. ([[Suomalainen]] [[sananlasku]]) * Kuka onnettoman tunnistaisi, jos murheella ei olisi kieltä? ([[Publilius Syrus]]) * Itkin hiljaa, ettei kuultu. ([[Einari Vuorela]]) * Ei, jos kerran pitää itkeä, niin voi itkeä vuoteessaan ja tukkia kasvonsa tyynyyn. ([[Mika Waltari]]) * Mikään ei kuivu nopeammin kuin naisen kyyneleet. ([[John Webster]]) Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989. [[Luokka:Tunteet]] cqol7wdzyh9cx9jcfbrk7om5a35reiu 0 8839 100625 92052 2026-09-01T15:12:54Z Samoasambia 3412 typo 100625 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} [[Kuva:Prise de la Bastille.jpg|thumb|300px|Bastiljin valtaus aloitti Ranskan suuren vallankumouksen 1789]] * [[Voima]] voittaa [[vanha]]t teesit, / [[maa]]ssa kaikuu marseljeesit. ([[Kössi Ahmala]]) * Alempiarvoiset kapinoivat päästäkseen tasa-arvoisiksi ja tasa-arvoiset päästäkseen ylempiarvoisiksi. ([[Aristoteles]]) * Jotka ovat taipuvaisia kompromisseihin, eivät koskaan voi tehdä vallankumousta. ([[Kemal Atatürk]]) * Ajattelijat valmistelevat vallankumouksen, bandiitit toteuttavat sen. ([[Mariano Azuela]]) * Jos polttoaine on valmiina, on vaikea sanoa mistä suunnasta tulee kipinä, joka sen sytyttää. ([[Francis Bacon]]) * [[Kansa]]lla on vain kolme tietä paeta sorrettua olotilaansa; ensimmäiset kaksi vievät viinitupaan ja [[kirkko]]on, kolmas yhteiskunnalliseen vallankumoukseen. ([[Mihail Bakunin]]) * Vallankumous on kuin Saturnus, se syö omat lapsensa. ([[Georg Büchner]]) * Vallankumouksia ei tehdä ruusuvedellä. ([[Edward Bulwer-Lytton]]) * Kaikki vallankumoukset, jotka eivät toteudu tavoissa ja ajatuksissa, epäonnistuvat. ([[Chateaubriand]]) * Jokainen vallankumous on samanaikaisesti seurausta ja alkua toiselle. ([[Chateaubriand]]) * Ei vallankumous [[lapsi]]aan syö, mutta aikuisten on syytä pitää varansa. ([[Brana Crnčevič]]) * Vallankumouksissa [[valta]] jää aina mitättömyyksien [[käsi]]in. ([[Georges Danton]]) * [[Päivä]]llä siirretty vallankumous ei ehkä toteudu koskaan. ([[Denis Diderot]]) * Kaikki vallankumoukset ja kaikki vallankumoukselliset käyttävät [[tyranni]]maisia ja häikäilemättömiä keinoja sydämensä halusta. ([[Milovan Djilas]]) * Vallankumous muuttaa yhteiskunnan, [[puolue]] sijoittaa muuttuneen yhteiskunnan [[valtio]]on. ([[Friedrich Dürrenmatt]]) * Jokainen vallankumous oli aluksi [[ajatus]] yhden ihmisen mielessä. ([[Ralph Waldo Emerson]]) * Vallankumous on [[teko]], jolla osa väestöä sanelee [[tahto]]nsa väestön toiselle osalle kiväärien, pistimien ja tykkien avulla. ([[Friedrich Engels]]) * Vallankumouksen haamu pelästyttää miljoonat ihmiset suunniltaan. Vallankumous: [[veri]]nen [[käsi]], sensuuri, GPU, vankileiri, piikkilanka-aita, leipäkortti, takavarikko. ([[Hans Magnus Enzensberger]]) * Menestynyt vallankumouksellinen on valtiomies, epäonnistunut rikollinen. ([[Erich Fromm]]) * Vallankumous ei ole koskaan [[kansa]]n, vaan [[hallitus]]vallan syytä. (J. W. von [[Goethe]]) * Sanonpa teille, että vallankumous ei ole mikään konvehtirasia. ([[Vladimir Horowitz]]) * Panin punaisen myssyn [[vanha]]n [[sanakirja]]n päälle. ([[Victor Hugo]]) {{SSSK|478}} * Ei muuta kuin teurastetaan yhteen läjään kaikki kapitalistit tai [[kommunisti]]t tai katoliset tai fascistit tai kristityt tai harhaoppiset, niin perillä ollaan - perillä [[kulta]]isessa tulevaisuudessa. ([[Aldous Huxley]]) * Tulevaisuuden suuri vallankumous on luonnon kapina ihmistä vastaan. ([[Holbrook Jackson]]) * Se [[sukupolvi]], joka aloittaa vallankumouksen, saattaa harvoin sen päätökseen. ([[Thomas Jefferson]]) * Jotka tekevät [[rauha]]nomaisen vallankumouksen mahdottomaksi, tekevät [[väkivalta]]isen vallankumouksen välttämättömäksi. ([[John F. Kennedy]]) * Ei jokainen yhteislaukaus ala vallankumousta. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) * Eräs vallankumouksen suurimpia ja vaarallisimpia syntejä on konkreettisen korvaaminen abstraktisella. (V. I. [[Lenin]]) * Vallankumous sujuu toisin [[Italia]]ssa kuin [[Venäjä]]llä. (V. I. [[Lenin]]) * Vaviskoot vallassa olevat luokat kommunistisen vallankumouksen edessä. Proletaareilla ei siinä ole muuta menetettävää kuin kahleensa. Mutta voitettavana heillä on koko [[maailma]]. ([[Karl Marx]] ja [[Friedrich Engels]]) * - Kun suosiolla ette / avanne nyt, kun pyydetään / niin jumaliste, tullaan väkisellä! ([[Santeri Mäkelä]]) * Vallankumouksissa on vain kahdenlaisia ihmisiä, niitä jotka saavat sen aikaan ja niitä jotka siitä hyötyvät. ([[Napoleon Bonaparte]]) * Vallankumoukset eivät koskaan mene taaksepäin. ([[Wendell Phillips]]) * Ja minä kukistan kuningaskuntien valtaistuimet. ([[Raamattu]], Hagg. 2:22) * Meillä ei ole [[taistelu]] verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan. (Raamattu, Ef. 6:12) * Venäjän Federatiivinen Sosialistinen Neuvostotasavalta ottaa [[maailma]]n vallankumouksen etujoukkona suojatakseen vallankumousta alkakoon se missä [[maa]]ssa tahansa. ([[Karl Radek]]) * Vallankumoukset ovat hyödyllisiä ja suuria, jos katsotaan keitä ne syöksevät vallasta, mutta vahingollisia ja alhaisia, jos katsotaan keitä ne nostavat [[valta]]an. ([[Pierre Reverdy]]) * Vallankumouksen [[hallitus]] on vapauden hirmuvaltaa [[tyranni]]utta vastaan. ([[Maximilien Robespierre]]) * Vain jatkuva vallankumous estää vallankumousta syömästä [[lapsi]]aan. Jatkuvassa vallankumouksessa lapset syövät vanhempansa. ([[Pentti Saarikoski]]) * [[Kapitalismi]]a lukuunottamatta ei ole mitään niin kuvottavaa kuin vallankumous. ([[George Bernard Shaw]]) * Vallankumoukset eivät ole koskaan keventäneet [[tyranni]]uden iestä, ne ovat vain siirtäneet sen toisille hartioille. ([[George Bernard Shaw]]) * Oikea [[hetki]] vallankumouksen pysäyttämiseksi on sen alussa, ei lopussa. ([[Adlai Stevenson]]) * Joka on kylvänyt etuoikeuksia, joutuu korjaamaan vallankumouksia. ([[Claude Tillier]]) * Ei [[uskonto]], vaan vallankumous on [[kansa]]n oopiumia. ([[Simone Weil]]) * Vallankumouksellinen on oleva se, joka voi mullistaa itse itsensä. ([[Ludwig Wittgenstein]]) Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989. [[Luokka:Politiikka]] gd0c93of1r9q4adjchyz0bfx6pzx7p2 0 8878 100620 78346 2026-09-01T15:10:03Z Samoasambia 3412 Samoasambia siirsi sivun [[Uusi vuosi]] uudelle nimelle [[Uusivuosi]]: typo 78346 wikitext text/x-wiki * "Kun uudenvuoden [[yö]]nä [[kello]] lyö kaksitoista, tunnemme selvän selvästi, että jotakin [[vanha]]a, [[aika]]nsa elänyttä, [[hauta]]an tuomittua jää ainiaaksi jälkeemme, jotakin uutta, avartavaa, elontoivoista avautuu eteemme." ([[Johannes Linnankoski]]) Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989. [[Luokka:Aika]] 9u44qebrdygye17ymqw1fp9unh1x4lb 0 9599 100626 95690 2026-09-01T15:13:05Z Samoasambia 3412 typo 100626 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} Katso myös [[Köyhä]] * Puute on pitkäpiimäinen vieraissaolija. Ei sillä näytä [[kiire]]ttä olevan kylästä, minne se kerran on vaivautunut. ([[Kössi Ahmala]]) * Älkää unohtako köyhän asiaa! ([[Santeri Alkio]]) * Muistakaa köyhiä - se ei maksa mitään. ([[Josh Billings]]) * Kun [[meri]] muuttuu hunajaksi, hukkaa köyhä lusikkansa. ([[Bulgaria]]lainen [[sananlasku]]) * Köyhät ovat Euroopan neekereitä. ([[Nicolas Chamfort]]) * Köyhyys ei ole [[häpeä]], mutta sen häpeäminen on. ([[Benjamin Franklin]]) * Köyhä maksaa kaikesta täyden hinnan. ([[Paavo Haavikko]]) * Vain se on köyhä, joka ei mitään voi antaa. ([[Aaro Hellaakoski]]) * Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin rikkaus ja vaellus väärillä teillä. (Raamattu, Sananl. 28:6) * Köyhyys ei ole [[synti]]. ([[George Herbert]]) * Köyhät yksin ovat johdonmukaisia altruisteja; he myyvät kaiken mitä heillä on ja antavat sen rikkaille. ([[Holbrook Jackson]]) * Köyhyys on [[sääli]]ttävää, mutta köyhtyminen sata kertaa säälittävämpää. ([[Jean Paul]]) * [[Minä]], minä köyhä vouti, / [[maa]]n möin, senki söin, / itse jouvuin kulkemahan. ([[Kanteletar]]) * Jos vapaa [[yhteiskunta]] ei kykene auttamaan niitä monia jotka ovat köyhiä, se ei kykene pelastamaan niitä harvoja jotka ovat rikkaita. ([[John F. Kennedy]]) * Ryysyranta on torpan [[nimi]]. Olisi liian juhlallista, jos sanoisimme että se sijaitsee jossakin. Sellaiset mökkirähjät yleensä eivät sijaitse, vaan niitä yksinkertaisesti on olemassa, ne kasvavat armaan [[isänmaa]]n kamarasta kuin rumat lehmänsienet. ([[Ilmari Kianto]]) * Tosin ei ole köyhyys [[rikos]] eikä häpeä, mutta kuitenkin kuorma raskas, ja [[rikas]] onneansa kiittäköön. ([[Aleksis Kivi]]) * Tuule, [[tuuli]], leppeämmin, missä köyhä raataa. ([[A. V. Koskimies]]) * Ei mikään tule niin kalliiksi kuin köyhyys. ([[Matti Kurjensaari]]) * Köyhyys ei ole pahe ("Paupertas non est vitium". (Latinankielinen sananparsi) * Köyhä se joka ei näe [[tähti]]ä muulloin kuin saatuaan iskun vasten kasvojaan. ([[Stanislaw Jerzy Lec]]) * Köyhyys ja [[rumuus]] kulkevat käsitysten. Tai seljätysten: toinen on rampa, toinen aistiviallinen, köyhyys kantaa kehittymättömyyttä ja pienuutta. ([[Joel Lehtonen]]) * Köyhän ei yleensä kannata joutua [[epätoivo]]on; hän on tavallisesti aina suuri optimisti. ([[Eino Leino]]) * Köyhät teillä on aina keskuudessanne - mutta he ovat tulleet kutsumatta. ([[Addison Mizner]]) * Aineellinen köyhyys on helposti autettavissa, [[sielu]]n köyhyydelle ei mahda mitään. ([[Michel Eyquem de Montaigne]]) * Köyhyys, sulle huudan: / sun on kaikki syy, / helmassasi sikee / kaiken [[paha]]n [[kyy]]. ([[Aku Päiviö]]) * Köyhät teillä on aina keskuudessanne. ([[Raamattu]], Mark. 14:7) * Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on [[Jumala]]n valtakunta. (Raamattu, Luuk. 6:20) * Sven Dufvan [[isä]] köyhä ol', / viraton kersantti. ([[J. L. Runeberg]]) * Vain harvalla ihmisellä on varaa olla köyhä. ([[George Bernard Shaw]]) * [[Viha]]an köyhiä ja odotan innokkaasti heidän kuolemistaan sukupuuttoon. ([[George Bernard Shaw]]) * Köyhyys ei ole häpeä, mutta tavattoman epämukavaa se on. ([[Sydney Smith]]) * Eihän me ylpeitä olla, vaikka ollaan köyhiä. ([[Suomalainen]] [[sananlasku]]) * Kuvittelisin, että köyhien todellinen murhenäytelmä on siinä, ettei heillä ole varaa muuhun kuin itsekieltäytymiseen. ([[Oscar Wilde]]) == Lähteet == Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989. [[Luokka:Talous]] 41lkvq0p03z2f3ka4hrlvy6k8ajeoi0 0 9633 100627 97865 2026-09-01T15:13:15Z Samoasambia 3412 typo 100627 wikitext text/x-wiki Katso myös [[Köyhyys]] * Rikkaalla on peitto vikojensa päällä, mutta köyhyys on läpinäkyvä ja surkea. ([[Antifanes]]) * Rikkaiden tulisi muistaa, että kun he menevät taivaaseen, he tapaavat siellä Lasaruksen ja heidän pitää olla kohteliaita hänelle. ([[Josh Billings]]) * Rikkaat tulevat rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi. ([[Andrew Carnegie]]) * Kun köyhät antavat rikkaille, [[paholainen]] nauraa. ([[Benvenuto Cellini]]) * Yhtä vaikea on rikkaan päästä [[Jumala]]n valtakuntaan kuin köyhän pois kiirastulesta. ([[Finley Peter Dunne]]) * Rikkaiden nautinnot ostetaan köyhien kyynelillä. ([[Thomas Fuller]]) * Vain rikkaat saarnaavat tyytyväisyydestä köyhille. ([[Holbrook Jackson]]) * Jos rikkaat pestaisivat toisia [[kuolema]]an puolestaan, köyhät tienaisivat isot [[raha]]t. (Jiddišinkielinen [[sananlasku]]) * Köyhä parkuu puutostansa, / rikas riistaansa kehuupi. ([[Jaakko Juteini]]) * [[Rikas]] on se joka saa enemmän kuin kuluttaa, köyhä se jonka menot ovat tuloja suuremmat. ([[La Bruyère]]) * Rikkaan on helpompi antaa köyhälle [[armo]] kerran [[päivä]]ssä kuin suoda hänelle ihmisoikeudet. ([[Samuli Paronen]]) * Sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. ([[Raamattu]], Mark. 4:25) * Kun rikkaat käyvät [[sota]]a, köyhät kuolevat. ([[Jean-Paul Sartre]]) * Rikkautta saattaa salata, mutta ei köyhyyttä. ([[Suomalainen]] [[sananlasku]]) * Köyhiltä on helpompi pyytää kuin rikkailta. ([[Anton Tšehov]]) * Kaikki köyhää [[viha]]a. (Porvoo) (Kansanrunousarkisto) * Köyhä elää niinkun märkä palaa. (Oulu) (KRA) * Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA) * [[Mies]] kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy. (Maaninka) (KRA) * [[Nälkä]] köyhän [[ystävä]] on. (Kullaa) (KRA) * On köyhälläkin vettä. (Kuusamo) (KRA) * Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä) (KRA) * [[Paska]]lleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta) (KRA) * [[Rikas]] ei ole aina rikas, rakas ei ole aina rakas, mutta köyhä on aina nöyrä. (Soini) (KRA) * Rikas ei tiijä köyhän neuvvoja. (Kangasniemi) (KRA) * Rikas suapi kätketyksi rikkauttaan, voan ei köyhä köyhyyttään. (Valtimo) (KRA) * Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia) (KRA) * Rikkaan kuuluu läsintäik, köyhän ei kuulu kuolentaik. (Ilomantsi) (KRA) * Rikkaan on [[harmi]], kun köyhäll on [[hyvä]] [[hevonen]]. (Antrea) (KRA) * Rikkaan tuvas on korkeja kynnys. Jos köyhä yrtteä siitä yltte, ni soa tikun perseisiisä. ([[Sysmä]]) * [[Rikkaat]] isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi) (KRA) * Rikkaat [[maa]]ta riitelöö, köyhät unta kiittelöö. (Lappee) (KRA) * Rikkaat rinkuin mänöö, käyhät kiljuin perästä. (Liperi) (KRA) * Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta) (KRA) * Rikkaita harmittaa, kun köyhän posket pullottaa. (Lapinlahti) (KRA) * Tuntoo se makkeen köyhännii [[suu]]. (Pielavesi) (KRA) * Köyhät kyykkyyn ja rutiköyhät vattallee. (Enontekiö) (KRA) == Lähteet == Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut [[Jarkko Laine]]. Helsinki: Otava, 1989. [[Luokka:Talous]] 3bal5qs0m1xn4d80fe8zted13wphlol 0 9963 100635 94298 2026-09-01T20:01:25Z Samoasambia 3412 kielilinkki Wikidataan 100635 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} [[File:Timothy-Leary-Los-Angeles-1989.jpg|thumb]] '''Timothy Francis Leary''' (22. lokakuuta 1920 – 31. toukokuuta 1996) oli yhdysvaltalainen [[kirjailija]], psykologi ja tietokoneohjelmistosuunnittelija. Hän oli tunnetuimpia [[LSD|LSD:n]] terapeuttisten ja [[henki]]sten hyötyjen puolestapuhuja ja näkyvä osa 1960-luvun yhdysvaltalaista vastakulttuuria. == Sitaatteja == * ”Come together, join the party!”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://gizmodo.com/john-lennon-wrote-come-together-for-timothy-leary-but-1618446177 | Nimeke = John Lennon wrote "Come Together" for Timothy Leary but pot ruined it | Tekijä = Estes, Adam | Ajankohta = 8.8.2014 | Julkaisu = Gizmodo | Viitattu = 28.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> - suomeksi: ”Tule yhteen, liity [[juhla]]an!” * ”Drop out!”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://alumni.berkeley.edu/california-magazine/spring-2015-dropouts-and-drop-ins/myth-dropout-turn-tune-drop-out-never-really | Nimeke = Myth of the Dropout: “Turn On, Tune In, Drop Out” Never Really Described Berkeley Ethos | Tekijä = Joseph, Pat | Ajankohta = | Julkaisu = California Magazine | Viitattu = 28.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> - suomeksi: ”Jää ulkopuolelle!” (tarkoittaen yhteiskunnan normien ulkopuolelle jättäytymistä) == Lähteet == {{Viitteet}} {{AAKKOSTUS:Leary, Timothy}} [[Luokka:Yhdysvaltalaiset kirjailijat]] [[Luokka:Psykologit]] [[Luokka:1900-luvulla kuolleet]] 9rb6wd7evb043112ff7zhyf1colh9xh 0 10005 100632 94183 2026-09-01T17:27:08Z Samoasambia 3412 kielilinkki Wikidataan 100632 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} [[File:EdmundBurke1771.jpg|thumb]] '''Edmund Burke''' (12. tammikuuta 1729 – 9. heinäkuuta 1797) oli [[irlanti]]lais-brittiläinen valtiomies, [[kirjailija]], puhuja ja poliittinen [[filosofi]]. Hän kuului vuosina 1765 – 1794 Britannian parlamentin alahuoneeseen, johon hänet valittiin Whig-puolueesta. Yrjö III:n aikana hän tuki [[amerikka]]laisten siirtokuntien itsenäistymistä, mikä tapahtuikin kun Amerikan [[vallankumous]] puhkesi. Sen sijaan hän vastusti [[Ranska]]n vallankumousta, minkä ansiosta hänestä tuli Whigien konservatiivisen ryhmän johtavia jäseniä. Häntä pidetään nykyaikaisen [[konservatismi]]n [[isä]]nä. == Mielipiteitä == * Ei tulevaisuutta voi koskaan suunnitella menneisyyden mukaan. (SSSK) * Huonot lait ovat pahimman laatuista [[tyranni]]aa. {{SSSK|181}} * [[Hyvä]] [[järjestys]] on kaiken [[hyvä]]n perusta. (SSSK) * [[Ihminen]] on pohjimmiltaan uskonnollinen eläin. {{SSSK|464}} * Jos hallitsemme sitä mitä omistamme, olemme rikkaita ja vapaita. Mutta jos olemme omaisuutemme hallinnassa, olemme todella köyhiä. {{SSSK|252}} * Kukapa ei hyvää [[neuvo]]a antaisi? Se on halpaa, se ei maksa yhtään mitään. {{SSSK|242}} * Mikään ei ole niin harkitsematon kuin [[pelko]]. (SSSK) * Mutta ritariuden [[aika]] on mennyttä. Sofistikot, talousmiehet ja laskelmoijat ovat menestyneet, ja Euroopan [[kunnia]] on himmentynyt iäksi. {{SSSK|49}} * Orjuutta voi olla kaikkialla. Se on rikkaruoho joka kasvaa joka maaperässä. (SSSK) * [[Taikausko]] on heikkojen mielten [[uskonto]]. {{SSSK|411}} * Täydellinen [[demokratia]] on julkeinta mitä [[maailma]]ssa on. * Uskonnolle ei mikään ole niin [[kohtalo]]kasta kuin [[välinpitämättömyys]]. {{SSSK|464}} == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Burke, Edmund}} [[Luokka:Brittiläiset filosofit]] [[Luokka:Brittiläiset kirjailijat]] [[Luokka:Brittiläiset poliitikot]] [[Luokka:Irlantilaiset kirjailijat]] [[Luokka:1700-luvulla kuolleet]] in6jvo085fhf0oq2ba646r1a20d7pp7 0 10151 100641 92874 2026-09-02T10:08:21Z Samoasambia 3412 kielilinkki Wikidataan 100641 wikitext text/x-wiki [[Image:Paul bourget.jpg|244px|thumb|right|]] '''Paul Bourget''' (1852 - 1935) oli [[ranska]]lainen [[kirjailija]] ja esseisti. == Mielipiteitä == * "Flirtti on rakkauden akvarelli." {{SSSK|54}} == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Bourget, Paul}} [[Luokka:Ranskalaiset kirjailijat]] [[Luokka:1900-luvulla kuolleet]] o45bwz9zb4gw4rtjtw4u964k1fyorpc 0 10375 100633 79478 2026-09-01T18:51:52Z Samoasambia 3412 kh 100633 wikitext text/x-wiki '''Berthold Auerbach''' (1812–1882) oli [[saksa]]lainen [[kirjailija]]. == Sitaatteja == * "Mitä hyötyä meillä on kaikista tiedoistamme? Emmehän edes tiedä millainen [[sää]] huomenna on." {{SSSK|424}} * "Tiedän sangen hyvin, että talonpojalla on lantaa vaatteissaan, mutta sitä en kuvaa." {{SSSK|79}} == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Auerbach, Berthold}} [[Luokka:Saksalaiset kirjailijat]] [[Luokka:1800-luvulla kuolleet]] tc539m65slpwxcnhpzu0maeaf3golhu 4 10422 100623 97294 2026-09-01T15:11:17Z Samoasambia 3412 wfix 100623 wikitext text/x-wiki Sivujen tarkistaminen lähteiden ynnä muun osalta. Yliviivatut sivut ovat tekijänoikeudellisesti ongelmattomia. Lähteettömät sitaatit ovat ongelmallisia, sillä niiden alkuperä ja tekijänoikeudet eivät ole helposti nähtävissä. Tämä koskee esimerkiksi Suuresta sitaattisanakirjasta otettuja tekstejä. Ok-merkityillä sivuilla sitaateilla on riittävän tarkka lähde, sivut ovat teknisesti kunnossa (luokat, linkit, kuvat jne.) ja tekijänoikeuksiin (lupa tai vapaa lisenssi) sekä sitaattien merkityksellisyyteen Wikisitaateissa on pyritty kiinnittämään huomiota. Huom: sivujen neutraalius (ohje koskien eläviä henkilöitä). Luokka:Elävät henkilöt, Aiheesta muualla, linkit Wikipediassa, kuvitus. Elokuvien sitaatit? Luettelossa on 2473 sivua ja siitä puuttuvat toistaiseksi [https://fi.wikiquote.org/w/index.php?title=Toiminnot:Muokkaukset&offset=20170719101721&contribs=user&target=Risto+hot+sir&namespace=&tagfilter=&newOnly=1&start=&end= uudet sivut 16. heinäkuuta 2017 alkaen] (noin 250 sivua). [https://fi.wikiquote.org/wiki/Toiminnot:Uudet_sivut Uudet sivut] ei näytä kaikkia. * [[A. Oksanen]] * [[A. W. Yrjänä]] * [[Aadam]] * [[Aamu]] * [[Aapeli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Aaro Hellaakoski]] * [[Aasi]] * [[Aasia]] * [[Aatami]] * [[Aate]] * [[Aateli]] * [[Aatos Erkko]] * [[Aave]] * [[Abdirahim Hussein]] ok * [[Abortti]] Suuri sitaattisanakirja * [[Abraham Lincoln]] * [[Ace Frehley]] * [[Adam Ferguson]] * [[Adam Smith]] * [[Adlai Stevenson]] Suuri sitaattisanakirja * [[Adolf Ehrnrooth]] lähteetön * [[Adolf Hitler]] * [[Aforismi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Afrikka]] Suuri sitaattisanakirja * [[Agatha Christie]] * [[Agathon Meurman]] * [[Agnostismi]] * [[Ahneus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ahti Karjalainen]] poistoäänestyksessä * [[Ai Weiwei]] ok * [[Aika]] * [[Aikuinen]] * [[Aino-Kaisa Saarinen]] * [[Aino Ackté]] * [[Aino Kallas]] * [[Aino Malmberg]] * [[Aiskhylos]] Suuri sitaattisanakirja * <s>[[Aisopos]]</s> * [[Aivot]] * [[Ajattelu]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ajatus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Akhenaten]] Suuri sitaattisanakirja * [[Aki Kaurismäki]] * [[Akseli Gallen-Kallela]] * [[Akseli Isohiisi]] * [[Aku Ankka]] * [[Aku Päiviö]] Suuri sitaattisanakirja * [[Akuliina Saarikoski]] * [[Al Gore]] * [[Al Smith]] Suuri sitaattisanakirja * [[Alan Alda]] * [[Alan Berg]] * [[Alastomuus]] * [[Albanialaisia sananlaskuja]] * [[Albert Camus]] * [[Albert Einstein]] * [[Albert Hofmann]] * [[Albert Schweitzer]] * [[Alberto Rivera]] * [[Aldous Huxley]] Suuri sitaattisanakirja * [[Aleister Crowley]] * [[Aleksandr Fadejev]] Suuri sitaattisanakirja * [[Aleksandr Solženitsyn]] * [[Aleksandr Suvorov]] Suuri sitaattisanakirja * [[Aleksanteri Suuri]] * [[Aleksis Kivi]] * [[Alex Jones]] * [[Alex Matson]] * [[Alexander Pope]] * [[Alexander Stubb]] * [[Alexander von Humboldt]] * [[Alexandre Dumas nuorempi]] * [[Alexandre Dumas vanhempi]] * [[Alfred Hitchcock]] * [[Alfred Nobel]] * [[Alfred North Whitehead]] * [[Alfred Tennyson]] * [[Alfred de Musset]] * [[Alfred de Vigny]] * [[Algot Untola]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ali Ferzat]] ok * [[Alivaltiosihteeri]] * [[Alku]] * [[Allen Ginsberg]] Suuri sitaattisanakirja * [[Alli]] * [[Alli Nissinen]] * [[Alvar Aalto]] * [[Alwari Tuohitorvi]] * [[Ambrose Bierce]] * [[Amerikka]] * [[Amerikkalainen]] * [[Amiga]] * [[Ammatti]] * [[Ampiaisrukous]] * [[Anakreon]] Suuri sitaattisanakirja * [[Anarkia]] Suuri sitaattisanakirja * [[Anatole France]] Suuri sitaattisanakirja * [[Anders Chydenius]] * [[Andrew Jackson]] * [[Andrus Ansip]] * [[André Gide]] * [[André Malraux]] * [[André Maurois]] * [[Andy McCoy]] * [[Andy Warhol]] * [[Anette Olzon]] * [[Angela Merkel]] * [[Angurvadel]] * [[Anna-Maja Henriksson]] * [[Anne Berner]] * [[Anne Brontë]] * [[Anne Frank]] * [[Anne Pohtamo]] * [[Anneli Jäätteenmäki]] Viitteetön. * [[Anoppi]] * [[Antaminen]] * [[Anteeksianto]] * [[Antero Mertaranta]] lähteetön * [[Anthony Bourdain]] * [[Antoine Condorcet]] * [[Antoine de Rivarol]] Suuri sitaattisanakirja * [[Antoine de Saint-Exupéry]] * [[Anton Tšehov]] * [[Antony C. Sutton]] * [[Antti Muurinen]] * [[Antti Nylén]] * [[Antti Pesonen]] * [[Antti Rinne]] * [[Antti Ruuskanen]] * [[Antti Vuolanne]] * [[Anu Kaipainen]] * [[Anu Nieminen]] * [[Apina]] * [[Aplodit]] * [[Apu]] * [[Ari Kautto]] * [[Ari Koivunen]] * [[Ariel Sharon]] * [[Aristofanes]] * [[Aristoteles]] * [[Arja Alho]] * [[Arkhilokhos]] * [[Arkhimedes]] * [[Arkkitehtuuri]] * [[Arktis]] * [[Armeija]] * [[Armeliaisuus]] * [[Armo]] * [[Arno Kotro]] * [[Arnold Bennett]] * [[Arnold Ljungdal]] * [[Arnold Meri]] * [[Arnold Schwarzenegger]] * [[Arnold Toynbee]] Suuri sitaattisanakirja * [[Arsène Houssaye]] * [[Arthur C. Clarke]] * [[Arthur Conan Doyle]] * [[Arthur Miller]] * [[Arthur Rimbaud]] * [[Arthur Schopenhauer]] * [[Artturi Kannisto]] * [[Artur Schnabel]] * [[Arvi Lind]] * [[Arvid Järnefelt]] * [[Arvid Lydecken]] * [[Arvo]] * [[Ase]] * [[Asiantuntemus]] * [[Askel]] * [[Asko Tauru]] Lähteetön. * [[Asterix]] * [[Astrid Lindgren]] * [[Astrid Thors]] * [[Ateismi]] ok * [[Ateisti]] Suuri sitaattisanakirja * [[August Ahlqvist]] * [[August Bernhard Mäkelä]] * [[August Strindberg]] * [[Augustinus]] * [[Aung San Suu Kyi]] * [[Aurinko]] * [[Ausonius]] * [[Austin O’Malley]] * [[Auto]] * [[Autuas]] * [[Avaruus]] * [[Avioliitto]] * [[Aviomies]] * [[Axel Munthe]] * [[Axel Olof Freudenthal]] * [[Axel Oxenstierna]] * [[Ayaan Hirsi Ali]] * [[Ayman al-Zawahiri]] * [[Ayn Rand]] * [[Ayrton Senna]] * [[Baletti]] * [[Balkan]] * [[Balthazar Gerbier]] * [[Banaani Joe]] * [[Barack Obama]] * [[Barbra Streisand]] * [[Baruch Spinoza]] * [[Ben Jonson]] * [[Ben Zyskowicz]] * [[Benedictus XVI]] * [[Benito Mussolini]] * [[Benjamin Disraeli]] * [[Benjamin Franklin]] * [[Benjamin Harrison]] * [[Bernie Ecclestone]] * [[Bert van Marwijk]] * [[Bertolt Brecht]] * [[Bertrand Russell]] * [[Betsy DeVos]] * [[Bill Clinton]] * [[Bill Vaughan]] * [[Biologia]] * [[Bisquit]] * [[Bjarne Kallis]] * [[Björn Wahlroos]] * [[Björn von Sydow]] * [[Blaise Pascal]] * [[Bob Dylan]] ok * [[Bode Miller]] * [[Bolševismi]] * [[Bono]] * [[Boris Pasternak]] * [[Branislav Crnčević]] Suuri sitaattisanakirja * [[Brendan Behan]] Suuri sitaattisanakirja * [[Brexit]] * [[Bror-Erik Wallenius]] * [[Bruce LaBruce]] * [[Buster Keaton]] * [[Buzz Aldrin]] * [[Byrokratia]] * [[C. G. Jung]] * [[Carl-Gustaf Lilius]] * [[Carl Friedrich Gauss]] * [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] * [[Carl Gustaf Verner von Heidenstam]] * [[Carl Menger]] * [[Carl Sagan]] * [[Carl Sandburg]] * [[Cato vanhempi]] * [[Cesare Pavese]] * [[Charles Baudelaire]] * [[Charles Caleb Colton]] Suuri sitaattisanakirja * [[Charles Chaplin]] * [[Charles Darrow]] * [[Charles Darwin]] * [[Charles Dickens]] * [[Charles Dudley Warner]] * [[Charles Duell]] * [[Charles Lamb]] * [[Charles Maurice de Talleyrand]] * [[Charles de Gaulle]] * [[Charlotte Brontë]] * [[Che Guevara]] * [[Chomsky]] * [[Christer Kihlman]] * [[Christian Azar]] * [[Christina Aguilera]] * [[Christopher Walken]] * [[Cicero]] * [[Clarence Darrow]] * [[Clarence Day]] * [[Claude Bernard]] * [[Clifton Fadiman]] * [[Conan O’Brien]] * [[Cristina Fernández de Kirchner]] * [[D. H. Lawrence]] * [[Da Vinci -koodi]] * [[Dan Andersson]] * [[Dan Piraro]] * [[Daniel Castellani]] * [[Daniel Defoe]] * [[Daniel Estulin]] * [[Daniel Goleman]] * [[Daniel Juslenius]] * [[Daniil Kvjat]] * [[Danny]] * [[Dante Alighieri]] * [[Darryl Zanuck]] * [[David Attenborough]] * <s>[[David Ben-Gurion]]</s> * [[David Bowie]] * [[David Cameron]] * [[David Hume]] * [[David Icke]] * [[David Lee Roth]] * [[David Miliband]] * [[David Pawson]] * [[David Rockefeller]] * [[Decca Records]] * [[Delmore Schwartz]] Suuri sitaattisanakirja * [[Demokratia]] * [[Demokritos]] * [[Demosthenes]] * [[Denis Diderot]] * [[Dennis Miller]] * [[Desmond Morris]] * [[Desmond Tutu]] * [[Dilbert]] * [[Dinosauruspuisto]] * [[Diplomatia]] * [[Dmitri Medvedev]] * [[Dmitri Šostakovitš]] * [[Don Herold]] * [[Don Marquis]] * [[Don Rosa]] * [[Donald Ewen Cameron]] * [[Donald Trump]] * [[Dorothy Parker]] Suuri sitaattisanakirja * [[Douglas Adams]] * [[Dupont ja Dupond]] * [[Dwight D. Eisenhower]] * [[Dylan Thomas]] * [[E. B. White]] * [[E. W. Howe]] * [[Ebdo Mihemed]] * [[Edgar Allan Poe]] * [[Edgar Lee Masters]] * [[Edistys]] * [[Edith Södergran]] * [[Edmond About]] Suuri sitaattisanakirja * [[Edmond Picard]] Suuri sitaattisanakirja] * [[Edmund Burke]] * [[Edna Parker]] * [[Eduard Bernstein]] * [[Edvard VII]] * [[Edvard Valpas-Hänninen]] * <s>[[Edvard Westermarck]]</s> * [[Edward Abbey]] * [[Edward Bulwer-Lytton]] * [[Edward Snowden]] * [[Edward Young]] * [[Eero Heinäluoma]] * [[Eero Paloheimo]] * [[Eeva Heikkilä]] Suuri sitaattisanakirja * [[Egoismi]] * [[Egon Friedell]] * [[Eija-Riitta Korhola]] * [[Eino Kaila]] Suuri sitaattisanakirja * [[Eino Leino]] * [[Eksistentialismi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Elbert Hubbard]] * [[Eleanor Roosevelt]] * [[Elias Lönnrot]] * [[Elias Simojoki]] * [[Elie Wiesel]] * [[Elisabeth Järnefelt]] * [[Elizabeth Barrett Browning]] * [[Elizabeth II]] poistoon * [[Ella Grasso]] Suuri sitaattisanakirja * [[Elmer Diktonius]] * [[Elokuva]] * [[Elvis Presley]] * [[Eläimet]] * [[Elämä]] * [[Elämäkerta]] Suuri sitaattisanakirja * [[Elämän tarkoitus]] * [[Emil Cioran]] * [[Emil Lehén]] * [[Emil Nestor Setälä]] * [[Emily Dickinson]] * [[Emmanuel Macron]] * [[Enemmistö]] * [[Energia]] * [[Englanti]] * [[Englantilainen]] * [[Enkeli]] * [[Ennakkoluulo]] * [[Ennustus]] * [[Ensi-isku]] * [[Ensio Rislakki]] * [[Epiktetos]] * [[Epikuros]] * [[Epimenides]] * [[Epäily]] * [[Epätoivo]] * [[Erasmus Rotterdamilainen]] * [[Erica Jong]] * [[Erich Fromm]] * [[Erich Maria Remarque]] * [[Erik Ahlman]] Suuri sitaattisanakirja * [[Erkki Hartikainen]] * [[Erkki Kaila]] * [[Erkki Mustakari]] * [[Erkki Pulliainen]] * [[Erkki Tuomioja]] * [[Erkki Vanhanen]] * [[Ernest Coquelin]] * [[Ernest Hemingway]] * [[Ernest Renan]] * [[Erno Paasilinna]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ernst Lampén Iso-Keisari]] * [[Ernst Mach]] * [[Ero]] * [[Erwin Rommel]] * [[Esa Härmälä]] * [[Esaias Tegnér]] * [[Esi-isä]] * [[Esimerkki]] * [[Esko Aho]] * [[Esko Valtaoja]] * [[Etusivu]] * [[Eugene O’Neill]] Suuri sitaattisanakirja * [[Eugène Ionesco]] * [[Eugène de Girardin]] * [[Euripides]] * [[Euroopan unioni]] * [[Eurooppa]] * [[Eurooppalaiset]] * [[Eutanasia]] * [[Evelyn Beatrice Hall]] * [[Ezra Pound]] * [[F. Scott Fitzgerald]] * [[Falco]] * [[Fanatismi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Federico Fellini]] * [[Federico García Lorca]] * [[Feminismi]] * [[Ferdinand Tönnies]] * [[Fernando Alonso]] * [[Fidel Castro]] * [[Filolaos]] * [[Filosofi]] * [[Filosofia]] * [[Fjodor Dostojevski]] * [[Flirttailu]] * [[Florynce Kennedy]] * [[Francis Bacon]] * [[Francis Edward Smedley]] * [[Francis Scott Key]] * [[Franciscus Assisialainen]] * [[François Rabelais]] * [[Francoise Sagan]] * [[Frank Lloyd Wright]] * [[Frank Moore Colby]] * [[Frank Sinatra]] * [[Franklin D. Roosevelt]] * [[Frans Emil Sillanpää]] * [[Franz Kafka]] * [[Franz Liszt]] * [[Franz Werfel]] * [[François Rabelais]] * [[Françoise Sagan]] * [[Fredrik II Suuri]] * [[Fredrik Polén]] * [[Fredrik Reinfeldt]] * [[Fredrika Runeberg]] * [[Friedrich Dürrenmatt]] * [[Friedrich Engels]] * [[Friedrich Nietzsche]] * [[Friedrich Schiller]] * [[Friedrich von Hayek]] * [[Friedrich von Schlegel]] Suuri sitaattisanakirja * [[Frithiof Perander]] * [[Félicité Robert de Lamennais]] * [[G. B. Shaw]] * [[G. H. Hardy]] * [[G. K. Chesterton]] * [[Galileo Galilei]] * [[Garri Kasparov]] * [[Gary Lineker]] * [[Gaston Frommel]] lähteetön * [[Geert Wilders]] * [[Gene Simmons]] * [[Georg Christoph Lichtenberg]] * [[Georg Henrik von Wright]] * [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel]] * [[George Bernard Shaw]] * [[George Clooney]] * [[George Eliot]] * [[George Farquhar]] * [[George Gordon Byron]] Suuri sitaattisanakirja * [[George H. W. Bush]] * [[George Herbert]] * [[George Orwell]] * [[George S. Patton]] * [[George Sand]] * [[George Santayana]] * [[George W. Bush]] * [[George Washington]] * [[Georges Braque]] * [[Georges Clemenceau]] * [[Gerald Ford]] * [[Gerhart Hauptmann]] * [[Gerry Birgit Ilvesheimo]] * [[Giordano Bruno]] * [[Giuseppe Tomasi di Lampedusa]] * [[Go]] * [[Goran Ivanišević]] * [[Gordon Brown]] * [[Graffiti]] * [[Graham Greene]] * [[Groucho Marx]] * [[Grover Cleveland]] * [[Gudrun Ensslin]] * [[Gunner Engberg]] * [[Gustav Hägglund]] * [[Gustav Mahler]] * [[Gustave Flaubert]] * [[Guy de Maupassant]] * [[Gwendolyn Brooks]] Suuri sitaattisanakirja * [[Gábor Vona]] * [[Göran Schildt]] * [[Gösta Sundqvist]] * [[H. G. Bohn]] Suuri sitaattisanakirja * [[H. G. Wells]] * [[H. L. Mencken]] * [[Haave]] * [[Hajamielisyys]] Suuri sitaattisanakirja * [[Half-Life]] * [[Hallitsija]] * [[Hallitus]] * [[Halveksunta]] * [[Hank von Helvete]] * [[Hannes Manninen]] * [[Hannes Ryömä]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hannibal]] * [[Hanno Möttölä]] * [[Hannu-Pekka Hänninen]] * [[Hannu Aravirta]] * [[Hannu Jortikka]] * [[Hannu Karpo]] * [[Hannu Niklander]] * [[Hannu Raittila]] * [[Hannu Salama]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hannu Tapani Klami]] * [[Hans Asperger]] * [[Hans Christian Andersen]] * [[Hans Frank]] * [[Harri Holkeri]] * [[Harri Kaasalainen]] * [[Harri Olli]] * [[Harry Bailey]] * [[Harry Harkimo]] * [[Harry S. Truman]] * [[Harry Warner]] * [[Hauki]] * [[Haukotus]] * [[Hauta]] * [[Hautajaiset]] * [[Hautausmaa]] * [[Havaiji]] * [[He Yafei]] * [[Heidi Hautala]] * [[Heikki Asunta]] Suuri sitaattisanakirja * [[Heikki Silvennoinen]] * [[Heikki Tala]] * [[Heikki Willamo]] * [[Heikki von Hertzen]] * [[Heikkous]] * [[Heinrich Heine]] * [[Heinäsirkka]] * [[Helen Keller]] Suuri sitaattisanakirja * [[Helmut Kohl]] * [[Helsingin Sanomat]] * [[Helsinki]] * [[Helvetti]] * [[Helvi Hämäläinen]] * [[Helvi Juvonen]] * [[Henna Virkkunen]] * [[Henri Bergson]] * [[Henri Toivonen]] * [[Henrik Dettmann]] * [[Henrik I (Englanti)]] * [[Henrik Ibsen]] * [[Henrik Tikkanen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Henry Ford]] * [[Henry Miller]] * [[Henry Norris Russell]] Suuri sitaattisanakirja * [[Henry Rollins]] * [[Henry Thoreau]] * [[Henry Vaughan]] Suuri sitaattisanakirja * [[Henry Wadsworth Longfellow]] * [[Henry Ward Beecher]] * [[Henry van Dyke]] * [[Herakleitos]] * [[Herbert Hoover]] * [[Herbert Spencer]] * [[Herman Melville]] * [[Hermann Göring]] * [[Hermot]] * [[Herodotos]] * [[Herrasmies]] * [[Herääminen]] * [[Hesiodos]] * [[Hetki]] merkitty poistettavaksi * [[Hevonen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hiihto]] * [[Hilja Haahti]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hiljaisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hillary Clinton]] * [[Hinta]] * [[Hippi]] * [[Hippokrates]] * [[Hirttäminen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hirvi]] * [[Historia]] * [[Historiankirjoitus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hj. Nortamo]] * [[Homeros]] * [[Homoseksuaalisuus]] * [[Honolulu]] * [[Honoré d’Urfé]] Suuri sitaattisanakirja * [[Honoré de Balzac]] * [[Horatius]] * [[Howard Beale]] * [[Howard Stern]] * [[Hubert Humphrey]] Suuri sitaattisanakirja * [[Hugo Chávez]] * [[Huhu]] * [[Hulk Hogan]] * [[Hulluus]] * [[Humala]] * [[Humanismi]] * [[Huora]] Suuri sitaattisanakirja * [[Huumori]] * [[Hymy]] * [[Hyttynen]] * [[Hyve]] * [[Hyvyys]] * [[Hyvyys ja pahuus]] * [[Hyvä]] Suuri sitaattisanakirja * [[Häme]] Suuri sitaattisanakirja * [[Häpeä]] * [[Härjänoja]] * [[Härkä]] * [[Ian Fleming]] * [[Ida Aalberg]] * [[Ihailu]] * [[Ihanteellisuus]] * [[Ihme]] * [[Ihmettely]] * [[Ihminen]] * [[Ihmiskunta]] * [[Iikka Kivi]] * [[Iiro Viinanen]] * [[Iivi Anna Masso]] * [[Iku Viitanen]] * [[Ikuisuus]] * [[Ikä]] * [[Ilja Ehrenburg]] * [[Ilkka Hakalehto]] * [[Ilkka Kanerva]] * [[Ilkka Koivisto]] ok * [[Ilmari Juutilainen]] * [[Ilmari Kianto]] * [[Ilmari Turja]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ilmo Lassila]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ilo]] * [[Ilta]] * [[Imartelu]] * [[Immanuel Kant]] * [[Individualismi]] * [[Inflaatio]] * [[Insinööri]] * [[Intia]] * [[Intiaani]] * [[Intohimo]] * [[Irina Krohn]] * [[Irving Fisher]] * [[Isaac Newton]] * [[Iskelmälaulaja]] Suuri sitaattisanakirja * [[Iskulauseet (mielenosoitus)]] Lähteetön * [[Islamin kritiikki]] ok * [[Iso-Britannia]] * [[Isoisä]] * [[Israel Zangwill]] * [[Isä]] * [[Isänmaa]] Suuri sitaattisanakirja * [[Isänmaallisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Italia]] * [[Itku]] * [[Itsekkyys]] * [[Itsekunnioitus]] * [[Itseluottamus]] * [[Itsemurha]] * [[Itsenäisyys]] * [[Itserakkaus]] * [[Itsesääli]] * [[Itä]] * [[Ivan Turgenev]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ivanka Trump]] * [[J. A. Hollo]] * [[J. B. Priestley]] * [[J. B. Yeats]] * [[J. H. Erkko]] * [[J. R. R. Tolkien]] * [[J. V. Snellman]] * [[JP Jalo]] * [[Jaakko Juteini]] * [[Jaakko Kiander]] * [[Jaakko Lassila]] * [[Jaakko Okker]] Suuri sitaattisanakirja * [[Jaakko Räikkönen]] * [[Jack Carter]] * [[Jack London]] * [[Jack Nicholson]] * [[Jack O'Neill]] poistoon * [[Jacob Bronowski]] Suuri sitaattisanakirja, ei iw * [[Jacques-Henri Bernardin de Saint-Pierre]] * [[Jacques Bainville]] * [[Jakob Bosshart]] * [[Jalat]] * [[James Agee]] * [[James Bond]] * [[James Fenimore Cooper]] * [[James Hirvisaari]] * [[James Hopwood Jeans]] * [[James Hunt]] * [[James Joyce]] * [[James Kelly]] * [[James Madison]] * [[James Mattis]] * [[James Monroe]] * [[James Russell Lowell]] * [[James Sallis]] * [[James Stephens]] * [[James Thurber]] * [[Jammu Siltavuori]] * [[Jan Erola]] * [[Jan Vapaavuori]] * [[Jane Austen]] * [[Jani Mäkelä]] * [[Janne Ahonen]] * [[Jared Diamond]] * [[Jared Leto]] * [[Jari Hedman]] * [[Jari Kurri]] * [[Jari Litmanen]] * [[Jari Porttila]] * [[Jari Sarasvuo]] * [[Jari Tervo]] * [[Jarkko Tontti]] * [[Jarmo Korhonen]] * [[Jarno Pennanen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Jay Leno]] * [[Jazz]] Suuri sitaattisanakirjaMax Beerbohm * [[Jean-Claude Juncker]] * [[Jean-Jacques Rousseau]] * [[Jean-Luc Godard]] * [[Jean-Paul Sartre]] * [[Jean Anouilh]] Suuri sitaattisanakirja * [[Jean Calvin]] * [[Jean Cocteau]] * [[Jean Monnet]] * [[Jean Paul]] * [[Jean Rostand]] * [[Jean Sibelius]] * [[Jean de la Bruyère]] * [[Jeesus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Jennifer Aniston]] * [[Jens Jacobsen]] * [[Jenson Button]] * [[Jere Karalahti]] lähteetön, poistoon * [[Jeremy Clarkson]] * [[Jeremy Roenick]] * [[Jerome K. Jerome]] * [[Jerry Seinfeld]] * [[Jesse Niinimäki]] lähteetön, poistoon * [[Jesse Ventura]] * [[Jesuiitta]] * [[Jim Carrey]] * [[Jimmie Åkesson]] * [[Jimmy Carter]] * [[Jimmy Wales]] * [[Jiri Keronen]] * [[Joan Collins]] * [[Joe Rogan]] * [[Joel Lehtonen]] * [[Johan Bäckman]] * [[Johan Galtung]] * [[Johan Ludvig Runeberg]] * [[Johann Heinrich Pestalozzi]] * [[Johann Nestroy]] * [[Johann Sebastian Bach]] * [[Johann Wolfgang von Goethe]] * [[Johanna Sinisalo]] * [[Johanna Tukiainen]] * [[Johannes Kepler]] * [[Johannes Khrysostomos]] * [[Johannes Linnankoski]] Suuri sitaattisanakirja * [[Johannes Virolainen]] * [[Johannes Volkelt]] * [[John Adams]] * [[John Barrymore]] * [[John D. Rockefeller]] * [[John F. Kennedy]] * [[John Florio]] Suuri sitaattisanakirja * [[John Gay]] * [[John Irving]] * [[John Keats]] * [[John Lennon]] * [[John Lennox]] * [[John Locke]] * [[John Maynard Keynes]] * [[John Milton]] * [[John Quincy Adams]] * [[John Ray]] * [[John Sedgewick]] * [[John Steinbeck]] * [[John Stuart Mill]] * [[John Travolta]] * [[John W. Mitchell]] * [[John Wayne]] * [[Johtaja]] * [[Joki]] Suuri sitaattisanakirja * [[Jon Bon Jovi]] * [[Jonathan Swift]] * [[Jope Ruonansuu]] * [[Jorma Etto]] * [[Joseph-Louis Lagrange]] * [[Joseph Addison]] * [[Joseph Conrad]] * [[Joseph Goebbels]] * [[Joseph Haydn]] * [[Joseph Joubert]] * [[Joseph Roux]] * [[Josh Billings]] * [[Josif Stalin]] * [[José Manuel Barroso]] * [[José Raúl Capablanca]] * [[Jouko Karvinen]] * [[Jouko Turkka]] * [[Jouko Tyyri]] Suuri sitaattisanakirja * [[Joulu]] * [[Jouni Parkkali]] * [[Joutsen]] * [[Juha Malinen]] * [[Juha Marttila]] * [[Juha Mieto]] * [[Juha Molari]] * [[Juha Sipilä]] * [[Juha Taivainen]] * [[Juha Torvinen]] * [[Juha Vainio]] * [[Juhan af Grann]] * [[Juhani Aho]] * [[Juhani Rinne]] * [[Juhani Siljo]] * [[Juhani Tamminen]] * [[Juho Kusti Paasikivi]] * [[Juice Leskinen]] * [[Jukka Hankamäki]] * [[Jukka Kemppinen]] ok * [[Jukka Korpela]] * [[Jukka Kuoppamäki]] * [[Jukka Rautakorpi]] * [[Jukka Tilsa]] * [[Jules Michelet]] * [[Jules Renard]] Suuri sitaattisanakirja * [[Jules Verne]] * [[Julian Assange]] * [[Julianus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Julien Offray de La Mettrie]] Suuri sitaattisanakirja * [[Juliette Lewis]] * [[Julius Caesar]] * [[Juma Ikangaa]] * [[Jumala]] * [[Jumalanpalvelus]] * [[Juna]] * [[Juominen]] * [[Juoppo]] * [[Juri Gagarin]] * [[Jussi Eskola]] * [[Jussi Halla-aho]] * [[Jussi Pajunen]] * [[Jussi Parviainen]] * [[Jutta Urpilainen]] * [[Juuso Riksman]] * [[Juusto]] * [[Juutalaisuus]] * [[Juvenalis]] * [[Jyri Häkämies]] ok * [[Jyrki Järvilehto]] * [[Jyrki Kasvi]] * [[Jyrki Katainen]] * [[Jyrki Lehtola]] * [[Jyrki Pellinen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Jäkälä]] * [[Jälkimaailma]] Suuri sitaattisanakirja * [[Järjestys]] Suuri sitaattisanakirja * [[Järki]] * [[Järvi]] * [[Jörgen Petersen]] * [[Jörn Donner]] Suuri sitaattisanakirja * [[K. J. Ståhlberg]] * [[Kaarlo Castrén]] * [[Kaarlo Kramsu]] * [[Kaarlo Marjanen]] * [[Kaarlo Sarkia]] * [[Kaarlo Uskela]] * [[Kahvi]] * [[Kai Suikkanen]] * [[Kaj Kunnas]] * [[Kaj Lindén]] * [[Kalakukko]] * [[Kalastus]] * [[Kalevala]] * [[Kalevi Kuitunen]] ok * [[Kalevi Sorsa]] * [[Kalifornia]] * [[Kaljupäisyys]] * [[Kalle Achté]] * [[Kalle Palander]] * [[Kansa]] * [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] * [[Kansainvälisyys]] * [[Kansakunta]] * [[Kansallisuusaate]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kanteletar]] * [[Kapitalismi]] * [[Kapteeni Haddock]] * [[Kari Suomalainen]] * [[Kari Uoti]] * [[Karjala]] * [[Karl Kraus]] * [[Karl Liebknecht]] * [[Karl Marx]] * [[Karvinen]] * [[Kasimir Leino]] * [[Kasku]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kasvot]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kate Bush]] * [[Kateus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Katri Vala]] Suuri sitaattisanakirja * [[Katu]] * [[Katumus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kauko Juhantalo]] * [[Kauko Röyhkä]] * [[Kauneus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kauppa]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kaupunki]] * [[Kehitys]] * [[Kehitysoppi]] * [[Keijo Korhonen]] * [[Keith Richards]] * [[Keittotaito]] * [[Keke Rosberg]] * [[Keksintö]] * [[Kello]] * [[Kellyanne Conway]] * [[Kemal Atatürk]] * [[Ken Saro-Wiwa]] * [[Kenneth Olsen]] * [[Kerjäläinen]] * [[Kersti Bergroth]] Suuri sitaattisanakirja * [[Keski-ikä]] * [[Keskinkertaisuus]] * [[Keskustelu]] * [[Kesä]] * [[Kettu]] * [[Kevin Costner]] * [[Kevät]] * [[Khalil Gibran]] * [[Kieli]] * [[Kielioppi]] * [[Kielitaito]] * [[Kiiltomato]] * [[Kiire]] * [[Kiitos]] * [[Kilimanjaro]] * [[Kilpailu]] * [[Kim Il-sung]] * [[Kim Jong-nam]] * [[Kimi Räikkönen]] * [[Kimmo Kiljunen]] * [[Kimmo Porttila]] * [[Kin Hubbard]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kirja]] * [[Kirjailija]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kirjain]] * [[Kirjallisuudentutkimus]] * [[Kirjallisuus]] * [[Kirjasto]] * [[Kirje]] * [[Kirjoittaminen]] * [[Kirkko]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kiroileminen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kissa]] * [[Kit Bond]] * [[Kiuru]] * [[Kiusaus]] * [[Kjell Westö]] * [[Klassikko]] Suuri sitaattisanakirja * [[Klaus Kurki]] * [[Kohtalo]] * [[Kohtuus]] * [[Koira]] Suuri sitaattisanakirja * [[Koirat]] * [[Kokemus]] * [[Komitea]] * [[Kommunismi]] * [[Kommunisti]] * [[Kongon demokraattinen tasavalta]] * [[Konservatismi]] * [[Konstantin Shumov]] * [[Koraani]] * [[Korppi]] * [[Korva]] * [[Kosmetiikka]] * [[Kosto]] * [[Koti]] * [[Koti-ikävä]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kottarainen]] * [[Koulu]] * [[Kreikan kieli]] * [[Kriitikko]] * [[Kristiina Kouros]] Yksi merkityksetön sitaatti. Ollut poistoäänestyksessä. * [[Kristinusko]] * [[Kristitty]] Suuri sitaattisanakirja * [[Krisztina Morvai]] * [[Kritiikki]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ksenofanes]] * [[Kukka]] * [[Kukko]] * [[Kulkuri]] * [[Kulta]] * [[Kulttuuri]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kumi Naidoo]] * [[Kungfutse]] * [[Kunnia]] * [[Kunnianhimo]] * [[Kuolema]] * [[Kuolemattomuus]] * [[Kuri]] * [[Kurt Cobain]] * [[Kurt Gödel]] * [[Kurt Vonnegut]] * [[Kustantaja]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kuu]] * [[Kuuro]] * [[Kynä]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kysymys]] * [[Kyynisyys]] * [[Kyösti Kallio]] * [[Käki]] * [[Kärsimys]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kärsivällisyys]] Suuri sitaattisanakirja * <s>[[Käsi]]</s> * [[Käsitteiden määritelmiä]] * [[Käsky]] * [[Kävely]] Suuri sitaattisanakirja * [[Käytöstavat]] Suuri sitaattisanakirja * [[Kääntäminen]] * [[Kössi Ahmala]] * [[Kössi Kaatra]] * [[Köyhyys]] * [[Köyhä]] * [[L. A. Salava]] * [[L. Onerva]] * [[La Rochefoucauld]] * [[Lahja]] * [[Lahjus]] * [[Laina]] * [[Laiskuus]] * [[Laiva]] * [[Laki]] * [[Lakimies]] * [[Lakko]] * [[Lammin Sullay]] * [[Lapinlahden Linnut]] * [[Lappi]] * [[Lapsi]] * [[Lapsuus]] * [[Lars Levi Laestadius]] * [[Lasse Kukkonen]] * [[Lasse Lehtinen]] * [[Lassi ja Leevi]] * [[Latinan kieli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Laulu]] Suuri sitaattisanakirja * [[Laurence J. Peter]] * [[Lauri Haarla]] * [[Lauri Ingman]] * [[Lauri Kristian Relander]] * [[Lauri Pihkala]] * [[Lauri Pohjanpää]] * [[Lauri Tähkä]] * [[Lavrenti Berija]] * [[Le Corbusier]] * [[Leena Hietanen]] * [[Lehdistö]] Suuri sitaattisanakirja * [[Leif Salmén]] * [[Leijona]] Suuri sitaattisanakirja * [[Leikki]] * [[Leipä]] * [[Lelu]] * [[Lena Sommestad]] * [[Lenita Airisto]] * [[Lennart Meri]] * [[Lentäminen]] * [[Leo Buscaglia]] * [[Leo Stranius]] * [[Leo Tolstoi]] * [[Leski]] Suuri sitaattisanakirja * [[Leslie Groves]] * [[Lewis Carroll]] * [[Liam Gallagher]] * [[Liam Neeson]] * [[Lihavuus]] * [[Liikanimi]] * [[Liikenne]] * [[Liittolaisuus]] * [[Lika]] * [[Lily Allen]] * [[Lin Yutang]] Suuri sitaattisanakirja * [[Lintu]] Suuri sitaattisanakirja * [[Linus Torvalds]] lähteetön * [[Lippu]] * [[Liu Xia (taiteilija)|Liu Xia]] * [[Liu Xiaobo]] * [[Liza Marklund]] * [[Ljudmyla Pavlitšenko]] * [[Lloyd Kaufman]] ok * [[Logan Pearsall Smith]] Suuri sitaattisanakirja * [[Lontoon olympialaiset 2012]] * [[Looginen empirismi]] * [[Loppu]] Suuri sitaattisanakirja * [[Louis-Ferdinand Céline]] * [[Louis Farrakhan]] * [[Louis Jolyon West]] * [[Luc de Clapiers]] Suuri sitaattisanakirja * [[Lucinda Williams]] * [[Lucius Aemilius Paullus Macedonicus]] * [[Lucretius]] * [[Ludwig Börne]] * [[Ludwig Wittgenstein]] * [[Ludwig van Beethoven]] * [[Ludwig von Mises]] * [[Luigi Pirandello]] * [[Luis Suárez]] * [[Luiz Inacio Lula da Silva]] * [[Lukeminen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Lukianos]] * [[Luku]] * [[Lumi]] * [[Luominen]] * [[Luonne]] * [[Luonto]] * [[Lupaus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Lyndon B. Johnson]] * [[Lähimmäisenrakkaus]] * [[Lähtö]] * [[Länsi]] * [[Lääke]] * [[Lääketiede]] * [[Lääkäri]] * [[Maa]] * [[Maailma]] * [[Maailmankaikkeus]] * [[Maailmankatsomus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Maailmanloppu]] * [[Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto]] * [[Maanpako]] * [[Maarit Tastula]] * [[Maaseutu]] * [[Madeleine Albright]] * [[Mae West]] * [[Maila Talvio]] * [[Mainoslause]] * [[Majava]] * [[Maksim Gorki]] * [[Malcolm de Chazal]] Suuri sitaattisanakirja * [[Manillaköysi]] * [[Mao Zedong]] * [[Marcel Proust]] * [[Marcello Malpighi]] * [[Marco Bjurström]] * [[Marcus Aurelius]] Suuri sitaattisanakirja * [[Margaret Mead]] * [[Margaret Thatcher]] * [[Mari Kiviniemi]] * [[Maria Jotuni]] * [[Marianne Laxén]] * [[Marie von Ebner-Eschenbach]] Suuri sitaattisanakirja * [[Marine Le Pen]] * [[Marja-Sisko Aalto]] * [[Marjo Matikainen-Kallström]] ok * [[Mark Twain]] * [[Mark Webber]] * [[Markku Hirvonen]] * [[Marko Haavisto]] * [[Markus Lehtipuu]] * [[Marlon Brando]] * [[Martialis]] * [[Martin Heidegger]] * [[Martin Luther King]] * [[Martin Niemöller]] * [[Martin Saarikangas]] * [[Martti Ahtisaari]] * [[Martti Haavio]] * [[Martti Innanen]] * [[Martti Luther]] * [[Marttyyri]] * [[Marxilaisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Mary Garden]] Suuri sitaattisanakirja * [[Matematiikka]] * [[Materialismi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Matka]] * [[Mato]] * [[Mato Valtonen]] * [[Matt LeBlanc]] * [[Matthew Arnold]] Suuri sitaattisanakirja, voidaan palauttaa aikaisempaan * [[Matthew Perry (näyttelijä)]] * [[Matti Halmesmäki]] * [[Matti Hautamäki]] * [[Matti Hälli]] * [[Matti Kamppinen]] * [[Matti Klinge]] * [[Matti Kurjensaari]] Suuri sitaattisanakirja * [[Matti Kuusi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Matti Kyllönen]] * [[Matti Nykänen]] * [[Matti Vanhanen]] * [[Mauno Koivisto]] * [[Mauri Myllymäki]] * [[Mauri Pekkarinen]] * [[Mauro Berruto]] * [[Max Beerbohm]] Suuri sitaattisanakirja * [[Max Born]] * [[Max Jakobson]] * [[Max Müller]] * [[Max Stirner]] * [[Max Weber]] * [[Mayer Amschel Rothschild]] * [[Meksikonlahden öljyonnettomuus 2010]] * [[Melissa P. – Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa]] * [[Menestys]] * [[Menneisyys]] Suuri sitaattisanakirja * [[Meri]] * [[Merimies]] Suuri sitaattisanakirja * [[Merlene Ottey]] * [[Metal Gear Solid]] * [[Metsä]] * [[Metsästys]] * [[Mia Hamm]] * [[Miapetra Kumpula-Natri]] * [[Michael Monroe]] poistoon * [[Michael Moore]] * [[Michael Palin]] * [[Michael Phelps]] * [[Michael Schumacher]] * [[Michael White]] * [[Michel de Montaigne]] * [[Michelle Obama]] * [[Mielikuvitus]] * [[Mielipide]] Suuri sitaattisanakirja * [[Mies]] Suuri sitaattisanakirja * [[Mies ja nainen]] * [[Miguel de Cervantes]] * [[Miguel de Unamuno]] * [[Mihail Gorbatšov]] * [[Mihail Lermontov]] Suuri sitaattisanakirja * [[Mihail Lomonosov]] * [[Miika Juntunen]] * [[Miina Sillanpää]] * [[Mika Häkkinen]] * [[Mika Illman]] * [[Mika Myllylä]] * [[Mika Salo]] * [[Mika Saukkonen]] * [[Mika Sundqvist]] * [[Mika Waltari]] * [[Mikael Agricola]] * [[Mikael Jungner]] * [[Mike Huckabee]] * [[Mike Pence]] * [[Mikko Hannula]] * [[Mikko Lindström]] * [[Milton Friedman]] * [[Ministeri]] * [[Minna Canth]] * [[Minä]] * [[Mitro Repo]] * [[Mittarimato]] * [[Mogens Camre]] * [[Mohammad Khatami]] * [[Mohandas Gandhi]] * [[Moirat]] * [[Mona Sahlin]] * [[Monkey Island]] * [[Montesquieu]] * [[Monty Python]] * [[Moraali]] Suuri sitaattisanakirja * [[Moritz Gottlieb Saphir]] * [[Morrissey]] * [[Moskovan olympialaiset]] Sisältää pari huulta. Vitsien parasta ennen -päiväys taitaa olla mennyt. * [[Mr. Lordi]] * [[Muammar Gaddafi]] * [[Muhammad Ali]] * [[Muisti]] * [[Mummola]] * [[Muna]] * [[Munamies]] * [[Muoti]] * [[Murray Walker]] * [[Museo]] * [[Musiikki]] Suuri sitaattisanakirja * [[Mustalainen]] * [[Mustanaamio]] * [[Mustasukkaisuus]] * [[Muurahainen]] * [[Märta Tikkanen]] * [[Määritelmä]] * [[N. Gregory Mankiw]] * [[NHL 07]] * [[NHL 09]] * [[Nadežda Krupskaja]] * [[Naida]] * [[Nainen]] * [[Nalle Puh]] * [[Naomi Klein]] * [[Napoleon I]] * [[Napoli]] * [[Nasse-setä]] * [[Nathan Mayer Rothschild]] * [[Nathan Söderblom]] Suuri sitaattisanakirja * [[Nathaniel Hawthorne]] * [[Natsi-Saksa]] * [[Naturalismi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Nauru]] * [[Nautinto]] Suuri sitaattisanakirja * [[Neekeri]] Suuri sitaattisanakirja * [[Neil Armstrong]] * [[Nelly]] * [[Nelson Mandela]] * [[Nelson Piquet]] * [[Nenä]] * [[Nero (keisari)]] * [[Nerous]] * [[NetHack]] * [[Neuvo]] * [[Niccolò Machiavelli]] * [[Nicholas Butler]] * [[Nicholas Stern]] * [[Nicolas Chamfort]] * [[Nicolas Sarkozy]] * [[Niels Bohr]] * [[Nigel Farage]] * [[Nihilismi]] * [[Niilo Paasivirta]] * [[Niki Juusela]] * [[Nikke Pärmi]] * [[Nikolai Gogol]] * [[Nikolaus Kopernikus]] * [[Nils Gustafsson]] * [[Nimi]] * [[Noam Chomsky]] * [[Noel Gallagher]] * [[Norman Mailer]] * [[Novalis]] * [[Noël Coward]] * [[Nukkuminen]] * [[Nuoriso]] * [[Nuoruus]] * [[Nykyhetki]] * [[Nyrkkeilijä]] * [[Nälkä]] * [[Näytelmä]] * [[Näyttelijä]] * [[Nöyryys]] * [[Obi-Wan Kenobi]] * [[Odotus]] * [[Oikeus]] * [[Oiva Paloheimo]] * [[Olaus Petri]] * [[Olavi Mäenpää]] * [[Olavi Paavolainen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Olavi Virta]] * [[Oliver Herford]] * [[Oliver Hirschbiegel]] * [[Oliver Wendell Holmes vanhempi]] * [[Olli]] ok * [[Olli Immonen]] ok * [[Olof Palme]] * [[Olut]] * [[Omaisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Omaperäisyys]] * [[Omar Khaijam]] * [[Omatunto]] * [[Omena]] * [[Onania]] * [[Onnellisuus]] * [[Onnettomuus]] * [[Onni]] * [[Ooppera]] * [[Opettaja]] * [[Opettaminen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Oppi]] * [[Opportunismi]] * [[Optimismi]] * [[Oras Tynkkynen]] ok * [[Orava]] * [[Orjuus]] * [[Orpo]] * [[Orson Welles]] * [[Osama bin Laden]] * [[Oscar Wilde]] * [[Oskari Saari]] * [[Osmo Soininvaara]] * [[Oswald Spengler]] Suuri sitaattisanakirja * [[Otto-Iivari Meurman]] * [[Otto Manninen]] * [[Otto Wille Kuusinen]] * [[Otto von Bismarck]] * [[Ovi]] * [[Ovidius]] * [[P. G. Wodehouse]] * [[Paavo Arhinmäki]] ok * [[Paavo Korhonen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Paavo Lipponen]] * [[Paavo Nurmi]] * [[Paavo Rintala]] Suuri sitaattisanakirja * [[Paavo Ruotsalainen]] * [[Paavo Väyrynen]] * [[Pablo Picasso]] * [[Paha]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pahe]] * [[Paholainen]] * [[Pakana]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pakkanen]] * [[Pakkoruotsi]] * [[Panettelu]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pankki]] * [[Panu Höglund]] * [[Pappi]] * [[Paracelsus]] * [[Paratiisi]] * [[Pariisi]] * [[Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015]] * [[Paris Hilton]] * [[Parodia]] * [[Parta]] * [[Partenogeneesi]] * [[Pasi Rautiainen]] * [[Pasifismi]] * [[Pate Mustajärvi]] * [[Paul Dirac]] * [[Paul Eldridge]] Suuri sitaattisanakirja * [[Paul Hogan]] * [[Paul Krugman]] * [[Paul Newman]] * [[Paul Valéry]] Suuri sitaattisanakirja * [[Paula Lehtomäki]] * [[Paulo Coelho]] * [[Pavel Datsjuk]] * [[Peggy Noonan]] * [[Pehr Evind Svinhufvud]] * [[Peili]] * [[Peipponen]] * [[Pekka Haavisto]] * [[Pekka Sauri]] * [[Pekka Siitoin]] * [[Pelko]] * [[Pelkuruus]] * [[Pelé]] * [[Pentti Haanpää]] * [[Pentti Holappa]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pentti Lindegren]] * [[Pentti Linkola]] * [[Pentti Matikainen]] * [[Pentti Oinonen]] * [[Pentti Saarikoski]] * [[Per Stenbäck]] * [[Percy Williams Bridgman]] * [[Perhe]] * [[Perhonen]] * [[Periaate]] * [[Perinnöllisyys]] * [[Perintö]] * [[Pertti Haaparanta]] * [[Pertti Jotuni]] * [[Peruna]] * [[Perustuslaki]] * [[Pessimismi]] * [[Peter Gallagher]] * [[Peter Jackson]] * [[Peter Lund]] * [[Peter Singer]] * [[Petronius]] Suuri sitaattisanakirja * [[Petteri Orpo]] * [[Petteri Taalas]] * [[Phil Hellmuth jr.]] lähteetön * [[Phil McGraw]] * [[Philip James Bailey]] Suuri sitaattisanakirja * [[Philip Roth]] * [[Phyllis McGinley]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pia Kjærsgaard]] * [[Piano]] * [[Pierce Brosnan]] * [[Pierre-Joseph Proudhon]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pierre Bourdieu]] * [[Pierre Daninos]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pieru]] * [[Piet Mondrian]] * [[Piia-Noora Kauppi]] * [[Piippu]] * [[Pilkka]] * [[Pilvi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pim Fortuyn]] * [[Piste]] * [[Pittakos]] * [[Plagiointi]] * [[Platon]] * [[Plautus]] * [[Plinius vanhempi]] * [[Plutarkhos]] * [[Pohjanmaa]] * [[Poikamies]] * [[Poissaolo]] * [[Poliisi]] * [[Poliitikko]] * [[Politiikka]] * [[Porvari]] * [[Povaaminen]] * [[Presidentti]] * [[Prinssi Andrew, Yorkin herttua]] * [[Profeetta]] * [[Professori]] * [[Propaganda]] * [[Psykiatria]] * [[Psykoanalyysi]] * [[Publilius Syrus]] * [[Puhe]] * [[Puhelin]] * [[Puhtaus]] * [[Puhuminen]] * [[Pukeutuminen]] * [[Punastuminen]] * [[Punk]] * [[Puolue]] * [[Puolueettomuus]] * [[Puritaanisuus]] * [[Puu]] * [[Puutarha]] * [[Pyhimys]] * [[Pythagoras]] lähteetön * [[Päivi Räsänen]] * [[Päivä]] * [[Päiväkirja]] Suuri sitaattisanakirja * [[Pätkä]] * [[Pää]] * [[Päähine]] * [[Päämäärä]] * [[Pääsiäinen]] * [[Päätös]] * [[Pöllö]] * [[Quintilianus]] * [[Raamattu]] * [[Raamatusta sanottua]] * [[Rachida Dati]] * [[Radikaalisuus]] * [[Radio]] * [[Radio Jerevan]] * [[Radovan Karadžić]] * [[Rafael Correa]] * [[Raha]] * [[Raimo Helminen]] * [[Raimo Hiltunen]] * [[Raimo Sailas]] * [[Rainer Erlund]] * [[Rainer Maria Rilke]] * [[Raittius]] * [[Rakentaminen Suomessa]] * [[Rakkaus]] * [[Ralph Nader]] * [[Ralph Waldo Emerson]] * [[Rangaistus]] * [[Ranska]] * [[Raskaus]] * [[Rauha]] * [[Rauni-Leena Luukanen-Kilde]] * [[Rauno Ruuhijärvi]] * [[Rautaristi]] * [[Ravintola]] * [[Ray Charles]] * [[Realismi]] * [[Recep Tayyip Erdoğan]] * [[Reetta Meriläinen]] ok * [[Rehellisyys]] * [[Reino Helismaa]] * [[Reino Lehväslaiho]] * [[Remu Aaltonen]] * [[René Descartes]] * [[Revontulet]] * <s>[[Ri Myong-guk]]</s> * [[Richard Branson]] * [[Richard Brinsley Sheridan]] * [[Richard Coudenhove-Kalergi]] * [[Richard Dawkins]] * [[Richard Feynman]] * [[Richard Henry Horne]] * [[Richard Nixon]] * [[Richard Whately]] Suuri sitaattisanakirja * [[Rickie Lambert]] lähteetön * [[Riikka Pakarinen]] * [[Riita]] * [[Rikkaus]] * [[Rikos]] * [[Riku Rantala]] * [[Rio+20-ympäristökokous 2012]] * [[Risti]] * [[Risto Nieminen]] * [[Risto Ryti]] * [[Rivous]] * [[Robert Browning]] * [[Robert Burton]] * [[Robert E. Lee]] * [[Robert F. Kennedy]] * [[Robert Frost]] * [[Robert G. Ingersoll]] * [[Robert Kubica]] * [[Robert Louis Stevenson]] * [[Robert Musil]] * [[Robert Oppenheimer]] * [[Robert Solow]] * [[Robert Trivers]] * [[Robert Wilson Lynd]] Suuri sitaattisanakirja * [[Rock]] * [[Rockefeller-säätiö]] poistoon * [[Rodolfo Graziani]] * [[Rodrigo Duterte]] * [[Roger Bacon]] * [[Rohkeus]] * [[Romaani]] Suuri sitaattisanakirja * [[Romain Rolland]] * [[Roman Schatz]] * [[Romantiikka]] * [[Ron Paul]] * [[Ronald Reagan]] * [[Rooma]] * [[Roope Ankka]] lähteetön * [[Roope Uusitalo]] * [[Rosa Meriläinen]] * [[Rotu]] Suuri sitaattisanakirja * [[Rube Goldberg]] * [[Rudolf Diesel]] * [[Rudolf Steiner]] * [[Rudyard Kipling]] * [[Rukous]] * [[Rumuus]] * [[Runar Schildt]] * [[Runo]] * [[Runoilija]] * [[Runous]] * [[Ruoansulatus]] * [[Ruoka]] * [[Ruokahalu]] * [[Ruotsalainen]] * [[Ruotsalaiset]] * [[Ruotsin kieli]] * [[Ruumis]] * [[Rytmi]] * [[Rölli]] * [[Sade]] Suuri sitaattisanakirja * [[Saima Harmaja]] * [[Sairaus]] * [[Saituus]] * [[Sakari Kuosmanen]] * [[Saksa]] * [[Saksalaiset]] * [[Saksan kieli]] * [[Salaatti]] * [[Salaisuus]] * [[Salaus]] * [[Salvador Allende]] * [[Salvador Dali]] * [[Salvatore Quasimodo]] * [[Sami Jauhojärvi]] * [[Sami Lotila]] * [[Samppanja]] * [[Sampsa Kataja]] * [[Samuel Beckett]] * [[Samuel Butler]] * [[Samuel Goldwyn]] * [[Samuel Johnson]] * [[Samuel Loomis]] * [[Samuel Palmer]] * [[Samuli Paronen]] * [[Sana]] * [[Sanakirja]] * [[Sanaleikki]] * [[Sananlasku]] * [[Sananvapaus]] * [[Sankaruus]] * [[Santeri Alkio]] * [[Sarah Jessica Parker]] * [[Saska Saarikoski]] * [[Satakieli]] * [[Satiiri]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sattuma]] * [[Satu Hassi]] * [[Satu Tuomisto]] ok * [[Saul Bellow]] * [[Saul Schubak]] * [[Sauli Lehtonen]] * [[Sauli Niinistö]] * [[Sauna]] * [[Saunomisen maailmanmestaruuskilpailut]] * [[Savo]] * [[Savuke]] Suuri sitaattisanakirja * [[Scipio Chiaramonti]] * [[Sean Spicer]] * [[Sebastián Piñera]] * [[Seija Järvinen]] * [[Seksi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Selkeys]] * [[Seneca]] * [[Sentimentaalisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sepp Blatter]] * [[Seppo Ahti]] Suuri sitaattisanakirja * [[Seppo Mäkelä]] * [[Seppo Nummi]] * [[Seppo Räty]] * [[Seppo Simola]] * [[Seppo Turunen]] * [[Sergei Aksakov]] * [[Sergei Jesenin]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sergei Lavrov]] * [[Shakki]] * [[Sherlock Holmes]] * [[Shirley Temple]] * [[Sielu]] * [[Sielunpaimen]] * [[Sigmund Freud]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sikari]] * [[Silmä]] * [[Silvio Berlusconi]] * [[Simo Frangén]] * [[Simon Elo]] * [[Simone Weil]] * [[Simone de Beauvoir]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sirpa Pietikäinen]] * [[Sisilia]] * [[Sisu]] * [[Sitaatti]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sitaattien aiheet]] * [[Siteerattujen elinvuodet]] * [[Siunaus]] * [[Sivistys]] ok * [[Sixten Korkman]] * [[Slangi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Slavoj Žižek]] * [[Sofi Oksanen]] * [[Sofokles]] Suuri sitaattisanakirja * [[Soile Yli-Mäyry]] * [[Sokeus]] * [[Sokrates]] * [[Solon]] * [[Sonetti]] * [[Sophia Loren]] * [[Sorsa]] * [[Sorto]] * [[Sosiaalidemokratia]] * [[Sosialismi]] * [[Sota]] * [[Sotilas]] * [[Sovinnaisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Spede Pasanen]] * [[Stanisław Jerzy Lec]] Suuri sitaattisanakirja * [[Stefan Wallin]] * [[Stefka Kostadinova]] * [[Stephen Bannon]] * [[Stephen Elop]] * [[Stephen Hawking]] Lähteetön * [[Stephen Leacock]] Suuri sitaattisanakirja * [[Steve Bannon]] * [[Steve Jobs]] * [[Steven Spielberg]] * [[Sukulaiset]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sukupuoli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Sulo Aittoniemi]] * [[Sundar Singh]] * [[Sunnuntai]] * [[Suomalainen]] * [[Suomalaisuus]] * [[Suomen kieli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat]] * [[Suomi]] * [[Suru]] * [[Susanna Koski]] * [[Suu]] * [[Suudelma]] Suuri sitaattisanakirja * [[Suuruudenhulluus]] * [[Suvaitsemattomuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Suvaitsevaisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Suvi-Anne Siimes]] * [[Suvi Lindén]] * [[Sven Otto Littorin]] * [[Sydney Smith]] * [[Sydän]] * [[Syksy]] * [[Syksy Räsänen]] * [[Sylvi Kekkonen]] * [[Synnytys]] * [[Synti]] * [[Syntymä‎]] Suuri sitaattisanakirja * [[Syyria]] * [[Sänky]] Suuri sitaattisanakirja * [[Säveltäminen]] * [[Sää]] * [[Sääli]] * [[Sääntö]] * [[Säästäminen]] * [[Søren Kierkegaard]] * [[T. M. Kivimäki]] * [[T. S. Eliot]] * [[TV]] * [[TV-sanonnat]] * [[Tacitus]] * [[Tahto]] Suuri sitaattisanakirja * [[Taide]] * [[Taikausko]] * [[Taistelu]] * [[Taisto Sinisalo]] * [[Taiteilija]] * [[Taivas]] * [[Talonpoika]] * [[Talvi]] * [[Tanja Saarela]] * [[Tanssi]] * [[Tapio Laakso]] * [[Tapio Raunio]] * [[Tapio Rautavaara]] * [[Tapio Suominen]] lähteetön * [[Tappaminen]] * [[Tarja Halonen]] * [[Taru Tujunen]] * [[Tasa-arvo]] * [[Tasavalta]] * [[Taslima Nasrin]] * [[Tatu Pekkarinen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tatu Vanhanen]] * [[Tauno Matomäki]] * [[Tauno Palo]] * [[Team Fortress 2]] * [[Teatteri]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tee]] * [[Teemu Kaskinen]] * [[Teemu Keskisarja]] * [[Teeskentely]] * [[Teko]] * [[Tekopyhyys]] * [[Televisio]] * [[Tennessee Williams]] Suuri sitaattisanakirja * [[Teologia]] * [[Teoria]] * [[Teppo Numminen]] * [[Tero Järvenpää]] * [[Tero Pitkämäki]] Lähteetön * [[Terrafamen kaivos]] * [[Terttu Savola]] * [[Tertullianus]] * [[Terveys]] * [[Teuvo Hakkarainen]] * [[Teuvo Pakkala]] * [[Tex Willer]] * [[Texe Marrs]] * [[Thabo Mbeki]] ok * [[Thales]] * [[The Beatles]] lähteetön * [[Thelonious Monk]] * [[Theo van Gogh]] * [[Theodor Reik]] Suuri sitaattisanakirja * [[Theodore Roosevelt]] * [[Theokritos]] * [[Thilo Sarrazin]] * [[Thomas Bernhard]] * [[Thomas Browne]] Suuri sitaattisanakirja * [[Thomas Carlyle]] Suuri sitaattisanakirja * [[Thomas Dekker]] * [[Thomas Dreier]] * [[Thomas Edison]] * [[Thomas Fuller]] * [[Thomas Hesse]] * [[Thomas Jefferson]] * [[Thomas Mann]] Suuri sitaattisanakirja * [[Thomas Szasz]] * [[Thornton Wilder]] * [[Tiede]] * <s>[[Tieto]]</s> * [[Tietokone]] * [[Tietämättömyys]] * [[Tikka]] * [[Tim Berners-Lee]] * [[Timo Airaksinen]] ok * [[Timo Harakka]] ok * [[Timo Hännikäinen]] ok * [[Timo Jutila]] * [[Timo Kalli]] * [[Timo Kaunisto]] * [[Timo Pulkkinen]] * [[Timo Rope]] * [[Timo Sarpaneva]] * [[Timo Soini]] * [[Timo T. A. Mikkonen]] * [[Timo Vihavainen]] * [[Timothy Leary]] * [[Tito Colliander]] Suuri sitaattisanakirja * [[Todellisuus]] ok * [[Tohvelisankari]] * [[Toimittaja]] Suuri sitaattisanakirja * [[Toivo]] * [[Toivo Pekkanen]] * [[Toivo Tapanainen]] * [[Tom Clancy]] * [[Tom Cruise]] * [[Tomi Tuominen]] lähteetön * [[Tommi Evilä]] * [[Tommi Tiilikainen]] * [[Tommy Tabermann]] * [[Toni Morrison]] * [[Toni Roponen]] * [[Tonttu Toljanteri]] * [[Tony Blair]] * [[Tony Halme]] * [[Toomas Hendrik Ilves]] * [[Tori]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tornihuhu]] * [[Tosiasia]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tottumus]] Suuri sitaattisanakirja * <s>[[Totuus]]</s> * [[Touko Aalto]] * [[Tove Jansson]] * [[Tragedia]] * [[Tuberkuloosi]] * [[Tukka]] * [[Tulevaisuus]] * [[Tuli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tunne]] * [[Tuoksu]] * [[Tuomas Enbuske]] * [[Tuomas Holopainen]] * [[Tuomas Hytönen]] * [[Tuomas Kempiläinen]] * [[Tuomas Sammelvuo]] * [[Tuomas Virkkunen]] * [[Tupajäärä]] * [[Tupakka]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tupakointi]] * [[Turhuus]] * [[Turku]] Suuri sitaattisanakirja * [[Turvallisuus]] * [[Tuska]] * [[Tutkija]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tuttavallisuus]] * [[Tuula-Liina Varis]] * [[Tuuli]] * [[Tuulikki Ukkola]] * [[Tyhjyys]] * [[Tyhmyys]] * [[Tynnyri]] * [[Tyranni]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tyyli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Tyytyväisyys]] * [[Työ]] * [[Työläinen]] * [[Työnjohtaja]] * [[Työttömyys]] * [[Tähti]] * [[Täsmällisyys]] * [[Tómas Guðmundsson]] * [[Tšingis-kaani]] * [[Ugo Betti]] * [[Uhkapeli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ulkomaalaiset]] * [[Ulkonäkö]] * [[Ulpianus]] * [[Umberto Bossi]] * [[Unabomber]] * [[Unelma]] * [[Uni]] * [[Uno Cygnaeus]] * [[Unohdus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Unto Koskela]] * [[Unto Kupiainen]] * [[Upseeri]] * [[Urheilu]] * [[Urho Jokinen]] * [[Urho Kekkonen]] * [[Urpo Sivula]] * [[Usain Bolt]] * [[Usko]] Suuri sitaattisanakirja * [[Uskollisuus]] * [[Uskonto]] * [[Uskontokritiikki]] ok * [[Uskottomuus]] * [[Uteliaisuus]] * [[Utopia]] Suuri sitaattisanakirja * [[Uuno Kailas]] * [[Uuno Turhapuro]] * [[Uusivuosi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Uutinen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Uutuus]] * [[V. A. Koskenniemi]] * [[V. T. Aaltonen]] ok * [[Vaatimattomuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vaatteet]] * [[Vahingonilo]] * [[Vaikeneminen]] * [[Vaikeus]] * [[Vaimo]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vainoharhaisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vaisto]] * [[Vaiva]] * [[Vala]] * [[Valehteleminen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Valehtelija]] * [[Valhe]] * [[Vallankumous]] * [[Valo]] * [[Valokuva]] * [[Valta]] * [[Valtio]] * [[Vanha]] * [[Vanhapiika]] * [[Vanhemmat]] * [[Vanheneminen]] * [[Vanhuus]] * [[Vankila]] * [[Vapaamuurarit]] * [[Vapaus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Varastaminen]] * [[Varovaisuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Varsa]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vastaus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vastuu]] * [[Vatsa]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vegetarismi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Veijo Meri]] * [[Veikko Hakulinen]] * [[Veikko Huovinen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Veikko Lavi]] * [[Veikko Vennamo]] * [[Velka]] Suuri sitaattisanakirja * [[Veltto Virtanen]] * [[Velvollisuus]] * [[Venäjä]] Suuri sitaattisanakirja * [[Venäjän kieli]] Suuri sitaattisanakirja * [[Venäläinen]] * [[Vergilius]] * [[Veri]] * [[Vero]] * [[Vertaus]] * [[Vertti Juusela]] * [[Vesa Vierikko]] ok * [[Vesi]] * [[Vespasianus]] * [[Viattomuus]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vicki Baum]] Suuri sitaattisanakirja * [[Victor Hugo]] * [[Victorien Sardou]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vierailu]] * [[Viha]] ok * [[Vihollinen]] * <s>[[Viimeisiä sanoja]]</s> * [[Viina]] Suuri sitaattisanakirja * [[Viini]] * [[Viisaus]] * [[Viivi ja Wagner]] * [[Viktoria (Iso-Britannia)]] * [[Vilhelm Ekelund]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vilhelm II]] * [[Vilhelm Junnila]] * [[Vilho Lampi]] * [[Viljo Kajava]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ville Itälä]] * [[Ville Valo]] * [[Vincent McNabb]] * [[Vincent van Gogh]] * [[Virginia Woolf]] Suuri sitaattisanakirja * [[Virhe]] * [[Virkamies]] * [[Vitellius]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vitsi]] Suuri sitaattisanakirja * [[Viulu]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vladimir Lenin]] * [[Vladimir Majakovski]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vladimir Nabokov]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vladimir Putin]] * [[Voima]] Suuri sitaattisanakirja * [[Voitto Liukkonen]] lähteetön * [[Voltaire]] * [[Volter Kilpi]] * [[Vuori]] * [[Vähemmistö]] * [[Väinö Kuisma]] * [[Väinö Linna]] * [[Väinö Tanner]] * [[Väittely]] * [[Väkivalta]] * [[Välinpitämättömyys]] * [[Väri]] * [[Västäräkki]] * [[Väsymys]] * [[Väärinymmärrys]] Suuri sitaattisanakirja * [[Vääryys]] Suuri sitaattisanakirja * [[W. C. Fields]] * [[W. Somerset Maugham]] * [[Walesin prinsessa Diana]] * [[Walt Whitman]] Suuri sitaattisanakirja * [[Walter Scott]] * [[Walter Winchell]] lähteetön * [[Walter de Camp]] * [[Walther von Brauchitsch]] * [[Warren Buffett]] * [[Washington Irving]] * [[Wayne Gretzky]] * [[Wendell Phillips]] Suuri sitaattisanakirja * [[Wiesław Brudziński]] Suuri sitaattisanakirja * [[Wikipedia]] * [[Wilfrid Sheed]] Suuri sitaattisanakirja * [[Wilhelm Steinitz]] * [[Wilhelm von Merchel]] Suuri sitaattisanakirja * [[Wilkie Collins]] * [[Will Smith]] * [[Wille Rydman]] ok * [[William Blake]] * [[William Carlos Williams]] Suuri sitaattisanakirja * [[William Gladstone]] * [[William Howard Taft]] * [[William James Mayo]] Suuri sitaattisanakirja * [[William McKinley]] * [[William Pitt nuorempi]] * [[William Shakespeare]] * [[William Wordsworth]] Suuri sitaattisanakirja * [[Winston Churchill]] * [[Wolf H. Halsti]] Suuri sitaattisanakirja * [[Wolfgang Amadeus Mozart]] * [[Woodrow Wilson]] * [[Woody Allen]] * [[Woody Guthrie]] * [[Wäinö Aaltonen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yhteiskunta]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yhteistyö]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yksilö]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yksinäisyys]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yleinen mielipide]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yleistäminen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yleisö]] * [[Ylevyys]] * [[Yliopisto]] * [[Ylpeys]] * [[Ympäristö]] Suuri sitaattisanakirja * [[Yohan Blake]] * [[Yrjö Jylhä]] * [[Yrjö Kallinen]] * [[Yrjö Kivimies]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ystävyys]] * [[Ystävä]] * [[Yö]] Suuri sitaattisanakirja * [[Zachris Topelius]] * [[Zefram Cochrane]] * [[Zenon Elealainen]] * [[Álvaro Cunhal]] ok * [[Äidinkieli]] * [[Äiti]] Suuri sitaattisanakirja * [[Äly]] * [[Älymystö]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ämpäripää]] Viitteetön. * [[Äänestäminen]] Suuri sitaattisanakirja * [[Ääni]] Suuri sitaattisanakirja * [[Émile Zola]] * [[Öljy]] Suuri sitaattisanakirja ;Lauluja * [[Lauluja Amerikasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Etelä-Pohjanmaasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Helsingistä]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Hämeestä]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Imatrasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Joensuusta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Jumalan määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja Jyväskylästä]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Kainuusta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Karjalasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Keski-Pohjanmaasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Keski-Suomesta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Kotkasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Kouvolasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Kuusamosta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Kymenlaaksosta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Lahdesta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Lapista]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Lappeenrannasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Oulusta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Pohjois-Pohjanmaasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Porista]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Raumasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Rovaniemestä]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Ruotsista]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Satakunnasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Savosta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Suomen määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Tampereesta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Turusta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Uudestamaasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Vaasasta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Varsinais-Suomesta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Viipurista]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja Virosta]] Merkitty poistettavaksi, väärä projekti. * [[Lauluja elämän määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja ihmisen määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja kodin määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja maailman määrittelystä suomen- ja englanninkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja naisen määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja rakkauden määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Lauluja rokin määrittelystä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Nuoruuden määritelmiä suomenkielisissä äänitteissä]] * [[Sinän määritelmiä suomenkielisissä äänitteissä]] ;Sananlaskut * [[Arabialaisia sananlaskuja]] * [[Bulgarialaisia sananlaskuja]] * [[Englanninkielisiä sananlaskuja]] * [[Espanjalaisia sananlaskuja]] * [[Hepreankielisiä sananlaskuja]] * [[Italialaisia sananlaskuja]] * [[Japanilaisia sananlaskuja]] * [[Jiddišinkielisiä sananlaskuja]] * [[Kiinalaisia sananlaskuja]] * [[Koskuelaisia sanontoja]] * [[Kreikkalaisia sananlaskuja]] * [[Latinankielisiä sananlaskuja]] * [[Luettelo sananlaskuista]] * [[Persialaisia sananlaskuja]] * [[Portugalilaisia sananlaskuja]] * [[Puolalaisia sananlaskuja]] * [[Ranskalaisia sananlaskuja]] * [[Ruotsalaisia sananlaskuja]] * [[Saksalaisia sananlaskuja]] * [[Sananparsia Hollolasta ja Hollolan Lahdesta]] * [[Savolaisia sananlaskuja]] * [[Suomalaisia sananlaskuja]] * [[Tanskalaisia sananlaskuja]] * [[Turkkilaisia sananlaskuja]] * [[Unkarilaisia sananlaskuja]] * [[Venäläisiä sananlaskuja]] * [[Zen-sananlaskuja]] * [[Ähtäriläisiä sananparsia]] ;Sanaleikit * [[Palindromi]] * [[Palindromeja Ruotsista]] * [[Palindromeja Suomen Raskaasta]] * [[Palindromeja Suomen paikannimistä]] * [[Palindromeja Suomen televisiosta]] * [[Palindromeja Virosta]] * [[Palindromeja autoilusta]] * [[Palindromeja kirjallisuudesta]] * [[Palindromeja koulusta]] * [[Palindromeja laista ja järjestyksestä]] * [[Palindromeja lapsille]] * [[Palindromeja lomailusta]] * [[Palindromeja luonnosta]] * [[Palindromeja parisuhteesta]] * [[Palindromeja sairastamisesta]] * [[Palindromeja suomalaisesta juomisesta]] * [[Palindromeja suomalaisesta musiikista]] * [[Palindromeja suomalaisesta politiikasta]] * [[Palindromeja suomalaisesta urheilusta]] * [[Palindromeja suomalaisista miehistä]] * [[Palindromeja suomalaisista naisista]] * [[Palindromeja työelämästä]] * [[Palindrominimiä (etu- ja sukunimiä)]] * [[Sananmuunnoksia]] * [[Sananmuunnoksia lapsille]] ;Elokuva- ja televisiositaatteja * [[24]] ok * [[40 v. ja neitsyt]] * [[8 Mile]] * [[Ace Ventura]] * [[Aladdin]] * [[Anacondas: The Hunt for the Blood Orchid]] * [[Babylon 5]] * [[Blade Runner]] * [[Braddock: Suoraa toimintaa 3]] * [[Calamari Union]] * [[Casablanca]] * [[Cliffhanger – kuilun partaalla]] * [[Death Sentence]] * [[Devil’s Diary]] * [[Diktaattori (vuoden 2012 elokuva)]] * [[E.T.]] * [[Evan taivaanlahja]] * [[Fifty Pills]] * [[Flight of the Phoenix – Aavikkolento]] * [[Forrest Gump]] * [[Gran Torino]] * [[Harry Potter ja liekehtivä pikari (elokuva)|Harry Potter ja liekehtivä pikari]] * [[Harry Potter ja puoliverinen prinssi (elokuva)|Harry Potter ja puoliverinen prinssi]] * [[I Am Legend]] * [[Imperiumin vastaisku]] * [[Into the Sun]] * [[Jadesoturi]] * [[Jedin paluu]] * [[Jurassic Park]] * [[K-PAX]] * [[Kadonneen aarteen metsästäjät]] * [[Katsastus (elokuva)|Katsastus]] * [[Kauhea kankkunen 2]] * [[Komentajakapteeni Data]] * [[Komisario Palmun erehdys (elokuva)|Komisario Palmun erehdys]] * [[Kourallinen dollareita]] * [[Last Action Hero]] * [[Leijonakuningas]] * [[Lord of War]] * [[Maailmojen sota (vuoden 2005 elokuva)|Maailmojen sota]] * [[Mrs. Doubtfire – Isä sisäkkönä]] * [[Määränpäänä Graceland]] * [[Neljä naurettavaa naapuria]] * [[Nico (elokuva)|Nico]] * [[Nuija ja tosinuija]] * [[Nuori Hannibal]] * [[Paluu tulevaisuuteen]] * [[Pekka Töpöhäntä (elokuva)|Pekka Töpöhäntä]] * [[Pekka Töpöhäntä Amerikassa]] * [[Pekka ja Pätkä -elokuvat]] * [[Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa]] * [[Pelurit (vuoden 1993 elokuva)|Pelurit]] * [[Peter Pan (vuoden 1953 elokuva)|Peter Pan]] * [[Pirates of the Caribbean]] * [[Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla]] * [[Ponterosa]] * [[Pulp Fiction]] * [[Thank You for Smoking]] * [[The Devil’s Rejects]] * [[The Mexican]] * [[Pitkä kuuma kesä (elokuva)|Pitkä kuuma kesä]] * [[Puhallettu 60 sekunnissa]] * [[Raid (elokuva)|Raid]] * [[Reunalla (vuoden 1997 elokuva)|Reunalla]] * [[Shaft (vuoden 2000 elokuva)|Shaft]] * [[Shaun of the Dead]] * [[The Simpsons Movie]] * [[Smallville]] * [[Snakes on a Plane]] * [[Star Wreck]] * [[Suljettu saari]] * [[Suoraa toimintaa]] * [[Suoraa toimintaa 2 – pako helvetistä]] * [[Superbad]] * [[Surrogates]] * [[Talladega Nights – bensaa suonissa]] * [[Talvisota (suomalainen elokuva)|Talvisota]] * [[Terminator 3: Koneiden kapina]] * [[Titanic]] * [[Total Recall – Unohda tai kuole]] * [[Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto]] * [[Tähtien sota: Episodi II – Kloonien hyökkäys]] * [[Tähtien sota: Episodi I – Pimeä uhka]] * [[V2 – jäätynyt enkeli]] * [[V niin kuin verikosto]] * [[Valehtelija, valehtelija]] * [[Vuorineuvos Tuura]] * [[Yhdeksäs portti (elokuva)|Yhdeksäs portti]] * [[Yölento (vuoden 2005 elokuva)|Yölento]] * [[Zombieland]] ;Pelit * [[Counter-Strike: Global Offensive]] * [[Hugo]] * [[John Marston]] hcqkpag4n4p9i9jxarffj96dwo0ffnm 0 10514 100639 78838 2026-09-01T21:42:05Z Samoasambia 3412 kielilinkki Wikidataan 100639 wikitext text/x-wiki '''John Lyly''' (1554 - 1606) oli [[englantilainen]] [[kirjailija]]. == Mielipiteitä == * "[[Yö]]llä on tuhat [[silmä]]ä." {{SSSK|526}} == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Lyly, John}} [[Luokka:Englantilaiset kirjailijat]] [[Luokka:1600-luvulla kuolleet]] 6gn1izsqw1u4frwy16q6t1m7maevdg8 0 10608 100634 78846 2026-09-01T18:55:59Z Samoasambia 3412 kielilinkki Wikidataan 100634 wikitext text/x-wiki '''Hans Carossa''' (1878–1956) oli [[saksa]]lainen [[runoilija]] ja [[kirjailija]]. == Mielipiteitä == * "[[Vanhuus]] riisuu naamion monelta ihmiseltä." {{SSSK|485}} == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Carossa, Hans}} [[Luokka:Saksalaiset kirjailijat]] [[Luokka:Saksalaiset runoilijat]] [[Luokka:1900-luvulla kuolleet]] oh838le68uhu5otz0w1eu2c0ya35z9b 0 10624 100640 77295 2026-09-02T10:02:46Z Samoasambia 3412 lisätty [[:Luokka:Suomalaiset henkilöt]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100640 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} '''Niilo Kustaa Malmberg''' (alun perin Nils Gustav, 16. helmikuuta 1807 Ylistaro – 21. syyskuuta 1858 Lapua) oli [[suomalainen]] [[pappi]]. Hän oli 1800-luvun alkupuolen herännäisen herätysliikkeen johtohahmoja. * "[[Laki]] ei voi muuta kuin peljättää ja kuolettaa." {{SSSK|182}} * "Sinä saat puhua [[Jumala]]n kanssa niin ujostelematta kuin [[lapsi]] [[isä]]nsä kanssa." {{SSSK|334}} == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Malmberg, Niilo Kustaa}} [[Luokka:Papit]] [[Luokka:1800-luvulla kuolleet]] [[Luokka:Suomalaiset henkilöt]] dwoq03foyzu14bgxbbrlz1pgms55b90 0 10741 100629 81118 2026-09-01T17:02:53Z Samoasambia 3412 lisätty [[:Luokka:Suomalaiset]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100629 wikitext text/x-wiki '''Martti Terho''' (s. 1929) on [[suomalainen]] [[kriitikko]]. == Mielipiteitä == * "Kuka teistä on se [[isä]], joka antoi pojalleen kiven, kun tämä pyysi [[leipä]]ä. [[Tahto]]isin kiittää pojan puolesta." (SSSK) * "[[Lupaus]] on olemassa vasta sitten, kun se on petetty. {{SSSK|201}} * "Taivaassa sopii tappaa [[aika]]a puhumalla [[kuolema]]ntakaisesta [[elämä]]stä." {{SSSK|414}} * "[[Todellisuus]] on suotu korvaukseksi niille, joilta puuttuu [[voima]]llinen [[mielikuvitus]]." {{SSSK|427}} * "Useimmiten meitä kaduttaa vain synnin epäonnistuminen, melko harvoin itse [[synti]]." (SSSK) == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Terho, Martti}} [[Luokka:Kriitikot]] [[Luokka:Suomalaiset]] cxcxkpoutddust9bwg0lws3vwaccxf8 100630 100629 2026-09-01T17:03:13Z Samoasambia 3412 poistettu [[:Luokka:Suomalaiset]]; lisätty [[:Luokka:Suomalaiset henkilöt]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100630 wikitext text/x-wiki '''Martti Terho''' (s. 1929) on [[suomalainen]] [[kriitikko]]. == Mielipiteitä == * "Kuka teistä on se [[isä]], joka antoi pojalleen kiven, kun tämä pyysi [[leipä]]ä. [[Tahto]]isin kiittää pojan puolesta." (SSSK) * "[[Lupaus]] on olemassa vasta sitten, kun se on petetty. {{SSSK|201}} * "Taivaassa sopii tappaa [[aika]]a puhumalla [[kuolema]]ntakaisesta [[elämä]]stä." {{SSSK|414}} * "[[Todellisuus]] on suotu korvaukseksi niille, joilta puuttuu [[voima]]llinen [[mielikuvitus]]." {{SSSK|427}} * "Useimmiten meitä kaduttaa vain synnin epäonnistuminen, melko harvoin itse [[synti]]." (SSSK) == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Terho, Martti}} [[Luokka:Kriitikot]] [[Luokka:Suomalaiset henkilöt]] qocxaxvm0v4kz1040d89dqadyzz0wll 0 10781 100628 79428 2026-09-01T17:02:16Z Samoasambia 3412 lisätty [[:Luokka:Brittiläiset]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100628 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} '''Peter Stephen Paul Brook''' (s. 21. maaliskuuta 1925 [[Lontoo]]) on vaikutusvaltainen brittiläinen teatteriohjaaja ja -tuottaja. == Mielipiteitä == * "[[Teatteri]]n [[ero]]ttaa kaikista muista taiteista se, ettei sillä ole mitään pysyvyyttä." {{SSSK|419}} == Lähteet == {{AAKKOSTUS:Brook, Peter}} [[Luokka:Brittiläiset]] tc4ij50001obiegoff0472wad3okt4s 0 11649 100631 99426 2026-09-01T17:18:17Z Samoasambia 3412 lisätty [[:Luokka:Sananlaskut]] [[Wikisitaatit:Pienoisohjelma/HotCat|HotCat-työkalulla]] 100631 wikitext text/x-wiki [[Kuva:Gallen Kallela Lemminkainens Mother.jpg|thumb|[[w:Lemminkäisen äiti|Lemminkäisen äiti]]. [[Akseli Gallen-Kallela]]n [[Kalevala]]-aiheinen maalaus.]] Suuri osa vanhoista suomalaisista [[sananlasku]]ista on tehty [[w:kalevalamitta|kalevalaiseen runomittaan]]. __TOC__ {{Clear}} ==A== A kun Iisakin kirkon ja Riepästin kirkon torni ovat samassa linjassa, ni sillon on reisu Nevan viehkoin selvä, neuvo Pajupöksy seilaamaan Pietariin. (Säkkijärvi) (MSA) Aamen on aina virren päässä. (Säkkijärvi) (MSA) [[Aamu]] kuluu aatellessa, [[päivä]] [[pää]]tä käännellessä. (Salo) (KRA) Aamu on aina [[ilta]]a viisaamp. (Säkkijärvi) (MSA) Aamulla ei ollu mitään, pualipäivis ei ollu sitäkään ja illalla vanahaa lämmitettyä. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Aamulla mänetettyä tuntia saap tavotella koko päivän. (Säkkijärvi) (MSA) Aamulla [[viina]] ja [[syksy]]llä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA) Aamulla vireä pyärii, illalla [[laiska]] hyärii. (Mellilä) (KRA) Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA) Aamun torkku, illan virkku on [[talo]]on hävitys. (Kauhava) (KRA) Aamun virkku, illan torkku se talon pittää. (Koivisto) (KOH) Aamuruska miehen tuska. (Tervola) (KRA) [[Aamurusko]] ei mäne satamata eikä [[akka]]in tora itkemätä. (Puumala) (KRA) Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA) Aamurusko päivän [[paska]], iltarusko kaunis ilma. ([[Sysmä]]) (KRA) Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA) Aamurusko selvä päivä, iltarusko pilvipäivä. (Säkkijärvi) (MSA) Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA) Aamustaha päivää jatketaa. (Säkkijärvi) (MSA) Aatelisill om musta persläpi. ([[Hollola]]) (PLK) Aatelles ei mää [[aika]] hukkaa. (Heinjoki) (KRA) Aatonaattoon [[joulu]]t [[loppu]]ut. (Säkkijärvi) (MSA) Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KRA) Aatto joulusta paras, iltapuol laskijaisesta. (Säkkijärvi) (MSA) Aatto [[juhla]]a korkeempi. (Kuru) (KRA) Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA) Aeka hiiren haakotella, puol on [[kissa]]n persiessä. (Kiuruvesi) (KRA) Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA) Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA) Aha! sano [[Asikkala]]n akka, kun vasikka [[pillu]]a nuolas. (Lehtimäki) (KHM) Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA) Ahhas, sano Asikkalan akka ku [[hauta]]al laskettii. (Hollola) (PLK) Ahistaa kun kiärmettä pystyyn. (Sotkamo) (SPS) Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KRA) Ahkera akka kasvattaa [[laiska]] miehe. (Heinjoki) (KRA) Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KRA) Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA) Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA) Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA) Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela) (KRA) Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä) (KRA) Ahne otta raha ja vie vielä kukkaronki. (Uskela) (KRA) Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.) (KRA) Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA) Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva) (KRA) [[Ahneus]] ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala) (KRA) Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi) (KRA) Ahneus kunnian pettää. (Rauma) (KRA) Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru) (KRA) Ahneus vie viljan pellost. (Salo) (KRA) Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka) (KRA) [[Ahven]] armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki) (KRA) Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti) (KRA) Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi) (KRA) Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli) (KRA) Ahvenan muan kautta taivaaseen, sano tukkipoika kun koskessa tukilta putosi. (Heinävesi) (KHM) Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi) (KRA) Ahventa kallaa, sano Nurmisen Tommi. (Kallola-Paakkala) (MSA) Ai paraskia, sano Vilajoon piika. (Säkkijärvi) (MSA) Ai sun hitto, sano Kilkki-Mikko. (Säkkijärvi) (MSA) Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen) (KRA) Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari) (KRA) Aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. (KHM) Aika assii aukasoo. (Liperi) (KRA) Aika haavat parantaa. (Iitti) (KRA) Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi) (KRA) Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä) (KRA) Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa) (KRA) Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki) (KRA) Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo) (KRA) Aika muuttuu moneks, ihminen ajan mukanna, sano Kosen Martin Anna. (Säkkijärvi) (MSA) Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi) (KRA) Aika on rahaa. (Lehtimäki) (KRA) Aika poika, aika paikast kotosin Kärköläst. (Hollola) (PLK) Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii) (KRA) Aikaa enin maailmassa. (Säkkijärvi) (MSA) Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala) (KRA) Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi) (KRA) Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA) Aikaa on kyl, ja Säkkijärven mies toista seilaa, sano virolahtelainen. (Säkkijärvi) (MSA) Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara) (KRA) Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi) (KRA) Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi) (KRA) Aikanaan karjaan, hiljan kirkkoon. (Pori) (KRA) Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (Nilsiä) (KRA) Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki) (KRA) Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto) (KRA) Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (Pori) (KRA) Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (Ilomantsi) (KRA) Aikane valmistus on ain hyvä. (Luvia) (KRA) Aikanen vieras ei kestä kauvvaa. (Hyppälä) (MSA) Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua) (KRA) Aikansa kutakiin aikaa. (Säkkijärvi) (MSA) Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari) (KRA) Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo) (KRA) Aikas kutaki. (Eurajoki) (KRA) Aikasee riihel, myöhäsee kirkkoo, nii piaa pois pääsee. (Orimattila) (KRA) Aikoin se paha paskalle mennee. (Ylikiiminki) (KRA) Ain ahnelt jottan puuttu. (Salo) (KRA) Ain naapuri lehmä nännä näyttää paksummalt. (Antrea) (KRA) Ain on akolla kiire ja työtä tyttärillä. (Reisjärvi) (KRA) Aina ahne köyhä on. (Soini) (KRA) Aina alemma kun alajärveisten housut. (Evijärvi) (KHM) Aina koski kohinassa ja aina tyhmä tohinassa. (Koskenpää) (KRA) Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki) (KRA) Aina laihialaanen on plootua paree kun jurvalaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Aina meillon voita vellihin pantu. Jos ei oo ittellä ollu, siton laihnattu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Aina mun tavarani sun tavaras ympäri ulettuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.) (KRA) Aina osuu, jos ei naulaan, nil lautaa. (Hollola) (PLK) Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) (KRA) Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan. (Kokemäki) (KRA) Aina se on ukonilma kovempi kuin akanilma. (KHM) Aina siihe rikka jää, mihin kuorma kaatuu. (Turku) (KRA) Aina sitä pittää oppirahat maksoo. (Savonlinna) (KRA) Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään [[renki]]. (Kalajoki) (KRA) Aina sitä saa, kun ei oo [[piika]]na eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki) (KRA) Aina sitä saa, kun on ittellä [[pussi]]. (Alavus) (KRA) Aina [[tauti]] tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava) (KRA) Aina tullee, kun pyllistää. (Ähtäri) (KVL) Ainaha rikka on lentävän nokassa. (Lappee) (KRA) Ainahan ihmistä onnistaa - jos ei hyvin niin huonosti. (KHM) Ainahan [[köyhä]]llä lykky on, jos ei [[hyvä]] niin huono. (Säkkijärvi) (MSA) Ainahan meirän hyvin käy, sanoo Someron poika, kun lasikuorma kaatuu. (Alavus) (KHM) Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa) (KRA) Aisalleenhan hyvä [[hevonen]] kaatuu. (Tohmajärvi) (KRA) Aita se on risuinenkin aita. (Lappee) (KRA) Aja ova muuttuva, sanos pormestar kun pränvahtiks jourus. (Uusikaupunki) (KHM) Ajaa ku [[hollola]]im markkinoil. (Hollola) (PLK) Ajakseen [[orja]] aitaa pannoo. (Säkkijärvi) (MSA) Ajallansa aidan pano, hetkellänsä [[heinä]]n teko. (Loppi) (KRA) Ajallansa [[työ]]n teko, hetkellänsä [[ilo]]n pito. (Karttula) (KRA) Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi) (KRA) Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä) (KRA) Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (Sulkava) (KRA) Ajat kuluu arvelles, päivät pietä kiennelles. (Hollola) (PLK) Ajat männöö aatellessa, päivät päätä raapissa. (Säkkijärvi) (MSA) Ajat viellä veljes pojan vasikalla! (Ylämaa) (MSA) Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello) (KRA) Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes) (KRA) Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola) (KRA) Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko) (KRA) Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina) (KRA) Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara) (KRA) Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes) (KRA) Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi) (KRA) Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia) (KRA) Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään. (Sotkamo) (KRA) Akanotto tullee kun yö päälle. (Ähtäri) (KVL) Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (KRA) Akassa on talloutesa. (Leppävirta) (KRA) Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano) (KRA) Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa) (KRA) Akaton mies ja hännätön koira. (Heinola) (KRA) Akaton mies on kuin aidaton pelto. (Liperi) (KRA) Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi) (KRA) Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen) (KRA) Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti) (KRA) Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA) Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi) (KRA) Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki) (KRA) Akka Laihialta ja [[piika]] Kauhavalta, niin on lämmintä molemmin pualin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Akka miehelle on kun toinen [[käsi]] ja välistä niin kun molemmat käet. (Ähtäri) (KVL) Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä) (KRA) Akka [[mies]] asheetta, konna mies [[koira]]tta. (Sodankylä) (KRA) Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi) (KRA) Akka on kohtu, akka on [[hauta]]. (Ähtäri) (KVL) Akka on [[köyhä]]llä niinkun aitta. (Kiuruvesi) (KRA) Akka on köyhän miehen [[renki]]. (Joroinen) (KRA) Akka on tyyris mööpeli. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski) (KRA) Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois [[hullu]]. (Sortavala) (KRA) Akka se [[talo]]n pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto) (KRA) Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Akkaa ei ota kun tenavan hulluuessa tai vanhuuen höperyyessä. (Ähtäri) (KVL) Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa) (KRA) Akkahan se pitäs ottaa vaan kukapa se akkasa antanee. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi) (KRA) Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku) (KRA) Akkavalta, paskavalta. (Sievi) (KRA) Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta [[työ]]ltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä) (KRA) Akkojen [[puhe]] ja kanojen [[laulu]]. (Heinola) (KRA) Akkonist se näkke, misä talos [[piimä]] on. (Halikko) (KRA) Akoil ja [[susi]]ll on tä mailma pilattu. (Lemi) (KRA) Akoilla on [[aika]]nsa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi) (KRA) Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi) (KRA) Alakaa Lyyti kirijottaa, kun sai [[kynä]]n ja osotteen. (Ähtäri) (KVL) Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel [[kesä]]l ei kynnetä. (Savitaipale) (KRA) Alas katsoo, ylös ajattelee. (Joensuu) (KRA) Alasin raudan, juoma miehen koettelee. (Juva) (KRA) Alastaipaleella assuu villi ja sivistymätön [[kansa]], sano Matti. (Ähtäri) (KVL) Alavuden kirkonkellot soivat: "Kuka [[köyhä]]n nai? Kuka köyhän nai?" [[Töysä]]n kellot vastaavat: "Toinen köyhä toisen köyhän. Toinen köyhä toisen köyhän". (Alavus) (KHM) Alimaesesta aejastahaa se o hyvä ylite männä. (Leppävirta) (KRA) Alimaiselle portaalle ensiks astutaa. (Joroinen) (KRA) [[Alku]] ain hankala, mut lopus [[kiitos]] seisoo. (Marttila) (KRA) Alku ja [[loppu]] kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa. (Viitasaari) (KRA) Alku käis, loppu Jumalas. (Impilahti) (KRA) Alku tappaa. (Tammela) (KRA) Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola) (KRA) Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa) (KRA) Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa) (KRA) Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi) (KRA) Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen) (KRA) Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti) (KRA) Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa. (Pielavesi) (KRA) Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo) (KRA) Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta) (KRA) Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna) (KRA) Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi) (KRA) Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto) (KRA) Ammatti kapan antaa. (Vesanto) (KRA) Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila) (KRA) An luu luista, ei siin liha pain! (Kalanti) (KRA) An rutaa, sano Ojala kun oksens. (Säkkijärvi) (MSA) Ankiat on olot anoppilassa, kivinen polku appilassa. (Säkkijärvi) (MSA) Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula) (KRA) Anna hirmullev viis penniä, ettei aina ruinaa. (Hollola) (PLK) Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta) (KRA) Anna Jumala ylpeyttä, kyllä lankeemus itsestään tulee! (KHM) Anna kyrpäsi kylään, soho ite sormellasi! (Puolanka) (KRA) Anna kättä köyhän miähen, köyhällä on lämmin koura. (Turku) (KRA) Anna pahalle paljo valtaa ja vähä kunniaa! (Hattula) (KRA) Anna pahalle sormes, viep koko käin. (Pälkjärvi) (KRA) Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki) (KRA) Anna ryssälle raha, ei oo mies silloin paha. (Lavansaari) (KRA) Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka) (KRA) Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (Kuolemajärvi) (KRA) Annetaa annetustai, vuan ei tieltä löyvetystä. (Liperi) (KRA) Annettu mikä luvattu. (Askola) (KRA) Ano pahalta, ei anna, ota itse, ei kiellä. (Pieksämäki) (KRA) Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan. (Rautalampi) (KRA) Anopi silmä kynnys. (Kivennapa) (KRA) Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki) (KRA) Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala) (KRA) Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää) (KRA) Antaa kun maalima antaa eikä niin kun köyhä isä pojalleen. (Ähtäri) (KVL) Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi) (KRA) Antaa olla akan järvessä, kun ihte on sinne menny. (Ähtäri) (KVL) Antaa rikkaan rasvan pallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Antaa sataa, pirethän laihialaasten tapaa, panhan pata päähän ja menhän pöyrän ala. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. (Helsingin pit.) (KRA) Antaahan yskä rykiä mut ei paskatauti pierrä. (Säkkijärvi) (MSA) Antajaansa kuttukin kiittää. (Ruovesi) (KRA) Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan. (Vuokkiniemi) (KRA) Anteeksanto on ainuva silta syvämmestä syvämmeen. (Salajärvi) (MSA) Anteiks maalaisuutein, olen enskertaa kaupunkis. (Hollola) (PLK) Antero avvaimet käässä, Tuomas tuoppi kainalossa. (Säkkijärvi) (MSA) Anterus aisoilla aijjaa, Simo siltoja tekköö, Martti maita vahvistaa. (Säkkijärvi) (MSA) Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari) (KRA) Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola) (KRA) Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi) (KRA) Antohan Orslahen mieskiin oravan hingahtaa ennenkun ampu. (Ristsatama) (MSA) Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi) (KRA) Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki) (KRA) Antti avvain käässä pannoo maltaita likkoon, Tuomas tuoppi kainalossa. (Säkkijärvi) (MSA) Antti pyhien alku. (Juva) (KRA) Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi) (KRA) Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki) (KRA) Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA) Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä) (KRA) Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen) (KRA) Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala) (KRA) Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi) (KRA) Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen) (KRA) Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti) (KRA) Arat työttömän kädet. (Asikkala) (KRA) Arka henkees pitää. (Anjala) (KRA) Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela) (KRA) Arka mies ei saak kaunist vaimoa. (Hollola) (PLK) Arka nahkaseen säilyttää. (Säkkijärvi) (MSA) Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva) (KRA) Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen) (KRA) Arki antaa, pyhä ottaa. (Lavansaari) (KRA) Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori) (KRA) Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja) (KRA) Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA) Armost mutt ei ansiost. (Pyhäranta) (KRA) Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski) (KRA) Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane. (Sysmä) (KRA) Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi) (KRA) Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi) (KRA) Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi) (KRA) Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA) Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku) (KRA) Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo) (KRA) Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori) (KRA) Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri) (KRA) Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku) (KRA) Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti) (KRA) Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola) (KRA) Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi) (KRA) Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro) (KRA) Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi) (KRA) Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia) (KRA) Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi) (KRA) Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja) (KRA) Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali) (KRA) Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen) (KRA) Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala) (KRA) Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi) (KRA) Asikkalan tallukkajalat, Hollola hevoshuijarit, Nastolar ruumiivvarkaat, Sysmän takatuupparit, Jämpsän tervapersiät, Länkelmäjen siallypsäjät. (Hollola) (PLK) Asikkalan tallukkajalat, Hollolan holohousut, Nastolan ruumiinvarkaat, Orimattilan onnettomat, rämppäkellon lyöjät, pukin tappajat, muijan vaihtajat, ohransiemenen syöjät. (Hollola) (KHM) Asja ko asja, lanko ko lanko. (Inkeri, Toksova) (KRA) Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla) (KRA) Asjat on selvitettävä sillon kun on selvityksen aika, huomenna voip olla jo liian myöhästä. (Säkkijärvi) (MSA) Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki) (KRA) Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes) (KRA) Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi) (KRA) Aukaista sanainen arkkunsa. (Kalevala) Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi) (KRA) Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA) Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho) (KRA) Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi) (KRA) Auta köyhää miestä, elää rikas avuttakin. (Pori) (KRA) Auta miestä mäissä, elä mäin alla! (Joensuu) (KRA) Auta miestä määssä, älä mään päällä! (Säkkijärvi) (MSA) Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen) (KRA) Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki) (KRA) Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto) (KRA) Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku) (KRA) Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes) (KRA) Autuas anopin kaima. (Ilomantsi) (KRA) Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela) (KRA) Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo) (KRA) Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi) (KRA) Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi) (KRA) Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme) (KRA) Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti) (KRA) Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes) (KRA) Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio) (KRA) ==C== Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST) ==E== Edessä on kuin [[enkeli]], mutta takana kuin peeveli. (Laukaa) (KRA) Ee enonkoa [[suu]] tuohesta ole. ([[Sysmä]]) (KRA) Ee [[herra]] herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi) (KRA) Ee hosu [[työ]]ssä aota. (Sysmä) (KRA) Ee [[mies]]tä virheetöntä, hevosta ee ollenkaa. (Liperi) (KRA) Ee oo eneä entisellää kun [[uuni]]n koukku ja perselaukku. (Sysmä) (KRA) Ee pimmee piälle kuavu. (Iisalmi) (KRA) Ee pysty [[ämmä]]n kynnet uunin rintaan. (Nokia) (KRA) Ee se nää olova iha eelese töörem poeka. ([[Savo]]) (SMS) Eellepäinhän se elävän miel on. (Säkkijärvi) (MSA) Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.) (KRA) Eessä on herkku huomennakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Eestähän syömättömän löytää. (Säkkijärvi) (MSA) Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi) (KRA) Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula) (KRA) Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila) (KRA) Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää) (KRA) Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää) (KRA) Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila) (KRA) Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi) (KRA) Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano) (KRA) Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula) (KRA) Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi) (KRA) Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi) (KRA) Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen) (KRA) Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki) (KRA) Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki) (KRA) Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi) (KRA) Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo) (KRA) Ei ahne saa koskan tarppeks. (Salo) (KRA) Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja) (KRA) Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (Pomarkku) (KRA) Ei aikainen myöhästy. (Porvoo) (KRA) Ei aikaiv vieras kauvav viivy. (Hollola) (PLK) Ei aikasen voittanutta. (Hollola) (KRA) Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro) (KRA) Ei aina kekriä kestä eikä aina lampaita pestä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei aina ole rekikeli, vaikka järvet on jäässä. (Pori) (KRA) Ei aina paista eikä aina sara. (Isokyrö) (KRA) Ei aina tekemäs, funteeramas ja. (Alastaro) (KRA) Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju) (KRA) Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savoranta) (KRA) Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää) (KRA) Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro) (KRA) Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava) (KRA) Ei alutonta virttä eikä perätöntä asjaa. (Kivennapa) (KRA) Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA) Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula) (KRA) Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala) (KRA) Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa) (KRA) Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa) (KRA) Ei asia miestä pahenna, jos ei mies asiaa. (Pielavesi) (KRA) Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali) (KRA) Ei astia iäriää itke. (Suonenjoki) (KRA) Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä) (KRA) Ei auta arvelu asijassa. (Joroinen) (KRA) Ei auta asiassa ystävyys, eikä herruus merellä. (Kiihtelysvaara) (KRA) Ei auta itku markkinoilla, turkki juua pittää. (Kemi) (KRA) Ei auta itku markkinoilla (vaikka turkki myötäköö). (Jokikylä) (MSA) Ei ehta pala eikä palele, sanoi Teiskon plikka, kun viidennen lapsen sai. (Viljakkala) (KHM) Ei elä henki heilumati. (Lohja) (KRA) Ei elä henki heilumatta, kahden jalan kapsamatta. (Kuopio) (KRA) Ei eukko ook kannel seinällä. (Tohmajärvi) (KRA) Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli) (KRA) Ei flikka petä, jos ei poika jätä. (Askola) (KRA) Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto) (KRA) Ei haikua ilman tulta. (Laukaa) (KRA) Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee) (KRA) Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA) Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio) (KRA) Ei harakka lehmän taposta poissa. (Nurmes) (KRA) Ei harakka ole lintu. (Pori) (KRA) Ei hassu hassu olisikaan, jollei järkeä puuttuisi. (Naantali) (KRA) Ei haudotussa ole hautomista. (Pohjois-Häme) (KRA) Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori) (KRA) Ei haukku haavaa tee, jos ei paha koira purra saa. (Mellilä) (KRA) Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio) (KRA) Ei haukku loukkua tie, jos ei koira purra saa (halolla päähään lyö) (Heinlahti) (MSA) Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen) (KRA) Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun) (KRA) Ei haukkuva koira pure. (Viitasaari) (KRA) Ei heinäsirkka hämähäkin alle kuole. (Orimattila) (KRA) Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA) Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST) Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi) (KRA) Ei henki hiettä lähde. (Parikkala) (KRA) Ei hepo heinäs pahene. (Pusula) (KRA) Ei hepo häitä kiitä eikä pappi pitkiä pyhiä. (Taipalsaari) (KRA) Ei hepo häitä kiitä, jouhihäntä juominkia. (Rautalampi) (KRA) Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi) (KRA) Ei hepo kuovista kuole. (Vihti) (KRA) Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki) (KRA) Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla) (KRA) Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki) (KRA) Ei herra herran hännälle pole. (Kitee) (KRA) Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori) (KRA) Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku) (KRA) Ei herroo merelä. (Sulkava) (KRA) Ei hetikään tuu niin nälkä, kun aina vähän haukkoo. (Laihia) (KRA) Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä) (KRA) Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini) (KRA) Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA) Ei hiir salvossa nälkään kuole. (Säkkijärvi) (MSA) Ei hiiri heinähäkin alle kuole. (Oulu) (KRA) Ei hiiri hevosen korvaan pääse. (Pieksämäki) (KRA) Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes) (KRA) Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi) (KRA) Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali) (KRA) Ei housuille palkkaa makseta. (Ristijärvi) (KRA) Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo) (KRA) Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä) (KRA) Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia) (KRA) Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo) (KRA) Ei hullu huhmarissakaan paremmaks tu. (Koski Hl.) (KRA) Ei hullu hyvvää tunne eikä sika suolasta kaalta. (Ähtäri) (KVL) Ei hullui herroks panna. (Elimäki) (KRA) Ei huol nokkatas joka paikkan pistä. (Muurla) (KRA) Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi) (KRA) Ei hyttysen ääni taivaaseen kuulu. (Nokia) (KRA) Ei hyvin syyvven säästetä eikä säästäin hyvin syyvvä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei hyviä syöläp persien täylelt. (Hollola) (PLK) Ei hyvvää vassan täyvveltä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei hyypiä (hyypiö) hyvvää huuvva, suuria sotia ja akan tappeloita. (Laihajärvi) (MSA) Ei hädällä kauvas keriitä. (Mouhijärvi) (KRA) Ei hädäs hyvää tehdä. (Tuusula) (KRA) Ei häräl pitkällem mennä, sano Orimattilam miäs. (Hollola) (PLK) Ei hätä auta muus kun kirpun kiinniotos. (Koski Hl.) (KRA) Ei hätä huulost paran. (Iitti) (KRA) Ei hätä häjynä olla oo, mutta hyvänä olla kostaa. (Ilmajoki) (KRA) Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi) (KRA) Ei ieltäpäin pitäs tähettä heittää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei ilman toimenkan tul, ete kertta päeväs hullutels saa. (Satakunta) (SMS) Ei ilmaseks saa ko pohjatuult. (Heinjoki) (KRA) Ei [[isä]] niin [[hyvä]], ettei poika parempi. (Inari) (KRA) Ei itika ään taivaase kuulu. (Kivennapa) (KRA) Ei [[itku]] häissä auta eikä parku pahos päivis. (Hollola) (PLK) Ei joka koivussa pahka kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[juhla]]a, ettei rähjää. (Keuruu) (KRA) Ei [[Jumala]] kettää kahel [[kiusa]]a, [[työ]]l ja näläl. (Kanneljärvi) (KRA) Ei Jumala o kiirutta luannu. (Vanaja) (KRA) Ei juosten jauheta eikä nelisiillä kynnetä. (Säkkijärvi) (KRA) Ei [[jänis]] yhren portin etee kuole. ([[Orimattila]]) (KRA) Ei kaakkotuul kauvvan kestä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kahta kuningatarta sovi yhteen valtakuntaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kaik nuku, vaik makkava. (Salo) (KRA) Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku) (KRA) Ei kaik tauvit tapa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei kaik vaivat vattii käy. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kaik vaivat vattiin koijju. (Hyppälä) (MSA) Ei kaikki kultaa oo mikä kiiltää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kaikki linnut yhdes parves lennä. (Lohja) (KRA) Ei kaikki miehiä oo, vaikka niill onki housut jalaas. (Ilmajoki) (KRA) Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala) (KRA) Ei kaikki oo lintuja, jokka lentää. (Kauhava) (KRA) Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen) (KRA) Ei kaikkien kaunis o yhtä kaunis. (Hattula) (KRA) Ei kaks kolmanneta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kangas yhtä lankaa kaipaa. (Hyrynsalmi) (KRA) Ei kangasta katkiimatonta eikä lasta itkemätöntä. (Juva) (KRA) Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru) (KRA) Ei kannata ruutia ostaa ja variksia ampua. (Savukoski) (KRA) Ei kannettu vesi kaivossa pysy eikä pantu mieli päässä. (Tampere) (KRA) Ei karhua vitsalla lyödä. (Rovaniemi) (KRA) Ei karhu kaatajaansa sääli. (Nurmijärvi) (KRA) Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula) (KRA) Ei kastunut vettä pelekee. (Leppävirta) (KRA) Ei kelpa kettu kanain kaitsiaksi eikä poika piikain paimeneksi. (Nummi) KRA) Ei kelpaa ennää papin aprakakskaan. (Ylämaa) (MSA) Ei kenkkihevosen suuhun kassota. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kerkiä kirkkohon, pettumettähän pitää. (Jalasjärvi) (KRA) Ei kerskaten taivahah mennä. (Iitti) (KRA) Ei kestä kehhuo pettusekaleipä, keltakorvasilakat, potun napelot, nauriin naatit ja hapanpiimä. (Kainuu) (SMS) Ei kestä kiittää, mutta ei kehta ilmankaan olla. (Naantali) (KRA) Ei kestä [[perse]] merivettä. (Pelkosenniemi) (KRA) Ei [[kesä]] vessiittä mäne eikä [[talvi]] pakkasiitta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[kiire]]ellä määrää eikä kuolleella hengen hättää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kirkos kaikkii kätellä. (Terijoki) (KRA) Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala) (KRA) Ei [[kiusa]] vaivaa vähennä. ([[Asikkala]]) (KRA) Ei [[kivi]] kiellä kasvamasta. (Kuhmo) (KRA) Ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita. (Ristiina) (KRA) Ei kivi niin kauas heitet, ettei se oman [[pää]]hän puto. (Pyhämaa) (KRA) Ei kokemato onnestas tiär (Köyliö) (KRA) Ei kokijaiset rykkäystä hävitä. (Tuusniemi) (KRA) Ei kokin tu [[nälkä]] eikä tapin [[jano]]. (Tottijärvi) (KRA) Ei konsti mikään oo, kun sen kerran taitaa. (Kälviä) (KRA) Ei konstia kangella käännetä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei korppi kaltute lähe. (Uusikirkko) (KRA) Ei korppi kirhoin kuole eikä musta lintu lauseihin. (Kittilä) (KRA) Ei korppi korpin silmää puhkase, eikä koira koiran hännälle tallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei korppi pesten valkie. (Pihtipudas) (KRA) Ei korppi toisen silmää puhkaise. (Naantali) (KRA) Ei koski käskystä pauhaa. (Oulu) (KRA) Ei koti oo jäniksen seläs, kyl sinne kerkijää hiljempääkii. (Koivisto) (KOH) Ei kualem erelläs huutel. (Kalanti) (KRA) Ei kualeman [[lääkäri]]i missäh. (Uusimaa) (SMS) Ei kukaan mitään löyrä, jos ei kukaa mitää purota. (Laihia) (KRA) Ei kukaan ole mestari syntyisäs. (Eurajoki) (KRA) Ei kukaan ole onnensa [[seppä]]. (Lieto) (KRA) Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila) (KRA) Ei [[kukko]] käskien laula. (Jyväskylä) (KRA) Ei kule sukset kun Avon Mikon [[rasva]]lla (olalla) (Ylämaa) (MSA) Ei kuollut kurkistele. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kurulaista millään niin häpästä kun kahlella kupillisella kahveeta. (Kuru) (KHM) Ei kuunna [[päivä]]nnä, ei [[valo]]nna valkianna, ei ilmosna ikännä siitä asjasta tule mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[kuuro]]lkan kahta saarnaa piretä. (Kaarina) (KRA) Ei kylyk kylykee syö, jos ei syötä. (Suonenjoki) (KRA) Ei [[kylä]] kuvetta kiellä kyynärältä kymmenältä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei kyrpä katso leipävartaaseen. (Orivesi) (KRA) Ei kysy [[kuolema]] tullessaan, että joko lähtee mielit vae jiämäänkö oes haluttanna. ([[Savo]]) (SMS) Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi) (KRA) Ei kysyjä tiä, eikä tietäjä sano. (Honkajoki) (KRA) Ei kyvyttömä kynsii [[kala]] tul. (Lavansaari) (KRA) Ei käet ristis rikkaaks tulla, työtä tehä pittää. (Valkjärvi) (KRA) Ei kärpänen kyntömiähen vattassa tunnu. (Nokia) (KRA) Ei käy muija silikis eikä mukulat kansakoulua, jonsei mies aja häriällä. (Jalasjärvi) (KRA) Ei käy, muuton kävis, sanottiim pankis. (Hollola) (PLK) Ei käytetty polku heinää kasva. (Heinlahti) (MSA) Ei köyhyys koukkuun vedä, vilu ja nälkä sen tekee. (Ruokolahti) (KRA) Ei köyhyys kunniata vie, vaan se väärtin vähentää. (Iisalmi) (KRA) Ei köyhä korkialta kaavu, luuvvan päältä lattialle. (Säkkijärvi) (MSA) Ei köyhäkää mikkää saatana oo. (Sirkjärvi) (MSA) Ei köyhällä o muuta rikkautta antaa lapselleen kun kaunis [[nimi]]. (Koijärvi) (HSP) Ei köyhän [[puhe]]tta kirroomata [[usko]]ta. ([[Tampere]]) (HSP) Ei köyhän [[velka]] etäs (viikoks) jouvva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei köyhääkää oo kielletty korkeista ajatuksiista. (Säkkijärvi) (MSA) Ei lahjahevosen [[hammas]]ta kattota. (Säkkijärvi) (MSA) Ei Laihia oo mikään käymäkylä, sanoo Ylistaron poika kun yhyreksän aikana friijoosta tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei Laihialla ja Kyrööllä muuta erua oo, kun jotta Laihial on ovet saranoolla ja Kyröös niitä vaan nostethan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei Laihialta kannata tyhymiä kouluuttaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei [[laiskuus]] ol ykspäiväne. (Satakunta) (SMS) Ei [[laki]] [[leikki]]ä kato. (Reisjärvi) (KRA) Ei lakkaa [[etelä]] tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää) (KRA) Ei lapse mittän tiär, mut kyl lapsekki luuleva. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei [[lapsi]]a tuulesta tule. ([[Helsinki]]) (KRA) Ei lapsist ol, sano Rantane, muut ko vasikanpaska kantama ja tiputtava sitäkim pisin tiät. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei lastu kannosta kauas lennä. (Piippola) (KRA) Ei [[lehmä]] sarvesta lypsä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei leikki leivässä pidä. (Uusikaupunki) (KRA) Ei leikki lämmitä. (Haapajärvi) (KRA) Ei liika lihota, jos ei kohtuuskaan elätä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei liika [[paha]]a tee. (Kokkola) (KRA) Ei limppu puutu, mutt ei [[akka]] lurjus syö. (Uusikaupunki) (KRA) Ei [[lintu]]kaa pesääs [[paska]]nna. (Askola) (KRA) Ei lintukaan lennä, ennen kuin siivet täydellensä kantavat. (Lappeenranta) (KRA) Ei lisä liijaksi oo. (Sievi) (KRA) Ei lisä luotaan lykkää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei lisä pahhaa tee muukku selkää saamises ja maantiä javos. (Nakkila) (KRA) Ei luja lutise, eikä vaka vapise. (Nummi) (KRA) Ei lukeminenka [[laiska]]n [[työ]]t ol. (Kalanti) (KRA) Ei Luoja laiskoja elätä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei Luoja oo kettää korkeista ajatuksista kieltänt. (Saari) (KRA) Ei [[lupa]] talloo hävitä. (Keuruu) (KRA) Ei lusikkoo voi jokaisen [[suu]]n mukkaan tehä. (Tuusniemi) (KRA) Ei lustia jos ei piä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[luu]] [[koira]]a satu, vaik kuin paiskais. (Nakkila) (KRA) Ei [[luulo]] ol tiaron väärtti eikä Maaria Liaron väärtti. (Lieto) (KHM) Ei lähe [[halla]] haon takoa, kaste kaihikohasta [[päivä]]n pärttylin perästä. (Viitasaari) (KRA) Ei lämmin luita riko. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[löyly]] säkkih kelpaa. ([[Iitti]]) (KRA) Ei löyvvy vaikka essis evvään kans. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[maa]]haan kaatunutta vettä ennää ämpäriin saa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maantie ruohoa kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maaten markat kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Ei maha mittää mut ellää pittää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[maito]] salli raiskaa eikä [[piika]] pahhaa [[puhe]]tta. (Alastaro) (KRA) Ei makiaa mahan täyreltä, sanoo poika flikallen, joka uutta pusua orotti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei makiaa vassan täyvveltä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei makkaavan kissan suuhuun hiir tule. (Säkkijärvi) (MSA) Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää) (KRA) Ei matkoosa rikastu, mutta viisastuu. (Vöyri) (KRA) Ei meillä lasketa, mutta kuka viarahista on kaksi korppua ottanu? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä napil pelata eikä tupel tapella. (Hollola) (PLK) Ei meillä nuukuutta tarvitte hävetä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä perunoota vanhoohin varshin istuteta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä pikkurahoja tunneta, sanoo Laihian isäntä kun heitteli markat menemhän. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei meillä runttuja rukoillak kum markal saa parempia. (Hollola) (PLK) Ei meiläl likkoja niin naila, kirkolle ens! (Hollola) (PLK) Ei mennyt niin kuin Strömsössä. (Strömsö on kylä ja TV-sarja, jossa kaikki menee putkeen) Ei mestaria neuvoo saa. (Jämsä) (KRA) Ei metsä kahta kuormaa kanna. (Pihtipudas) (KRA) Ei mettä ole ikinä ainoataas antanu. (Alastaro) (KRA) Ei miakkaa ol annettu hullu kättee. (Noormarkku) (KRA) Ei miehest tavoi enne tunn ennenkun kymmene vuoren pääst. (Salo) (KRA) Ei mies hukkaan huilaa, ku ei se koko päivää huilaa. (Alajärvi) (KRA) Ei mies merta syö, mut ei se tuulellakan elä. (Hollola) (PLK) Ei mies niin kippi ol, etei hän leippä syö. (Luvia) (KRA) Ei mies nimell elä. (Hollola) (PLK) Ei mies toivoin tule, eikä mies rukkoillen elä. (Kemi) (KRA) Ei mies tyhjällä elä. (Tuusniemi) (KRA) Ei miestä tikulla tapeta. (Kauhajoki) (KRA) Ei miestä verratonta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei miestä voileivällä saa, kaikkensa siihen panna pitää. (Tampere) (KRA) Ei mikkä mnuut se enemppä kiukut ko nuak kööhäs sukulaise. (Satakunta) (SMS) Ei minjän tapoi tiälä ennenk se on syänny nelikon suoloi. (Elimäki) (KRA) Ei minu luonnollan, sano [[Häme]]n äijä, ko hän kattel ko [[sika]] sontta söi. (Luvia) (KHM) Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola) (PLK) Ei mistiän niin suutuk kum [[paha]]st tolest. (Hollola) (PLK) Ei mitiär [[riita]]a eikä [[viha]]a muuta kun alinomain nalkutos. (Hollola) (PLK) Ei mittä muut saa ilmatteks, ku kärpän pinost ja [[orava]]n [[puu]]st. (Mynämäki) (KRA) Ei mitään [[piimä]]ä, kun ei [[lehmä]]tkään lypsä. (Hämeenkyrö) (KRA) Ei miäs kulta [[paska]] ol. (Kaarina) (KRA) Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero) (KRA) Ei molempia saa, nätejä poskia ja paljo rahhaa. (Kiikka) (KRA) Ei moo sokeeta, mutta me opettelisimma tärkiää sokiaankirijootusta, jotta voisimma pimiäskin lukia ja säästää sähkyä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei [[morsian]]ta sukhun vihitä. (Ullava) (KRA) Ei muar tier faarin konsteist. (Uskela) (KRA) Ei muatoo kuppii panna. (Tuusula) (KRA) Ei [[muija]] ennen miähees luantoo tunne, ennenkö on [[tynnyri]]n sualaa sen [[leipä]]än käyttänny. (Vanaja) (KRA) Ei muijaa tarvi säästää, ohhaa sit viäl hevoskuarma hautakki viälä. (Lapinjärvi) (KRA) Ei muijan väliä o kun on kokoo ja näköö, kyllä kirvesvarsi tapoja antaa. (Hattula) (KRA) Ei mulla kyllä aluhousuja oo, mutta helevetin pitkä paita, sanoo poika kun friijoos riisumhan rupes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mullen tarvitte kaffia keittää. Moon justhin lähties juanu ja keitän taas kun meen [[koti]]a, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mun luannollani, sanoo Laihian flikka kun [[sika]] [[paska]]a söi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mun [[muisti]]stani oo takausta, sanoo Laihian flikka kun ei kuulusteluus mitään muistanu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei mun oo [[tanssi]]is tarvinnu koskaan seisua, oonhan mä istuakkin osannu, sanoo Laihian flikka viuhkastansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei [[muna]] oo viisamp kannoo. (Tuusniemi) (KRA) Ei muoto murkinaks kelepaa. (Ähtäri) (KVL) Ei muute kööh, ete vähä hull ol. (Kalanti) (KRA) Ei [[mylly]] pyöri ohite juosseella veillä. (Ilomantsi) (KRA) Ei [[mylläri]] [[nälkä]]än kuole. (Karstula) (KRA) Ei mylläriltä leipä lopu. (Mouhijärvi) (KRA) Ei [[myrsky]] oo kaunista muualt ku [[maa]]lt. (Lavansaari) (KRA) Ei mäne [[näkö]] tavoittaan. (Liperi) (KRA) ”Ei naisist o [[apu]]a, miähen pualta suin tarvitaa”, sano [[leski]] ku toiset [[naiset]] koitti lohruttaa. (Uusimaa) (SMS) Ei nappihametta naija eikä hakashametta haeta. Yksi tykkeää tyttärestä, toinen äljäke [[äiti]]stä, niin tulloo naijjuksi molemmat. (Kainuu) (SMS) Ei ne kaik kapoille piäse, jotka rappuita ravvoo. (Juva) (KRA) Ei ne [[herra]]t paljon tarvitse: vähä tikulla [[silmä]]än töyttää niin jo urajaa. (Laihia) (KRA) Ei ne oo Jussi sinua varten, ne on pastoria varten, sano [[emäntä]] sokeripihtiä. (Ähtäri) (KVL) Ei neuvottu miel kestä [[pää]]ssä eikä kannettu ves [[kaivo]]ssa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei nien nokkaasap pilemmälle. (Hollola) (PLK) Ei niin halpaa, ettei se joskus [[hyvä]] ole. (Köyliö) (KRA) Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen) (KRA) Ei niin hiukkaa hivuta, ettei vähää kuluta. (Viljakkala) (KRA) Ei niin [[hullu]]a laihialaasta, jottei hullumpaa jurvalaasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei niin kehnova [[lintu]]a ettei höyheniijjään kanna. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pahhaa, jottei emolleen kelpajais. (Kivennapa) (KRA) Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi) (KRA) Ei niin pahoo poikoo, joka ei ihelle kelepoo. (Ilomantsi) (KRA) Ei niin pieniä pitoja jottei kuokkavieraita. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pientä [[piika]]lasta kel ei mieli [[mies]]tä saaha. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pientä pillaa jottei totta toinen puol. (Säkkijärvi) (MSA) Ei niin pahhaa, jottei emolleen kelpajais. (Kivennapa) (KRA) Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi) (KRA) Ei niin pahoo poikoo, joka ei ihelle kelepoo. (Ilomantsi) (KRA) Ei niin pientä virtaa, ettei vettä mereen vie, eikä niin vakaista piikaa, jolta ei mies mieltä vie. ([[Asikkala]]) (KRA) Ei niin [[rikas]]ta, ettei [[apu]]a tarvitse. (Isojoki) (KRA) Ei niin [[vanha]]a ja huanoo, ettei [[suu]]ta [[nauru]]un verä, ku naimisesta puhutaan. (Satakunta) (SMS) Ei niist [[piru]]n konsteist muut saak ko kualemav vamman, sano äijä ko hirrest putos. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei nimee osteta eikä [[suku]]u myyrä. ([[Orimattila]]) (KRA) Ei nimellä eletä. (Pielavesi) (KRA) Ei [[nimi]] [[mies]]tä pahena, jos ei mies nimiihhän. (Rovaniemi) (KRA) Ei nisusta [[paska]]a tehä. (Pelkosenniemi) (KRA) Ei nualeminen vattaa täytä. (Hattula) (KRA) Ei nuares me huilaminen hukkaa. (Tuusula) (KRA) Ei nukkuva [[kettu]] [[kana]]a saa. ([[Naantali]]) (KRA) Ei nukkuvan [[kissa]]n [[suu]]hun [[hiiri]] tu. (Hyvinkää) (KRA) Ei nuolu vattaa täytä, eikä vihranlehti [[vittu]]u peitä. (Espoo) (KRA) Ei nuorees lepo hukas uo. (Kanneljärvi) (KRA) Ei nurkka [[leipä]]ä lissää. (Pöytyä) (KRA) Ei nuukaa ole muu kuin naiminen, eikä sekään niin nuukaa ole kuin akat sanoo. (KHM) Ei nuukoollen oo uskottu sarvia. (Laihia) (KRA) Ei nyt auta ampukeinot, kun ei ole nuolen noutajaa. (Suomussalmi) (KRA) Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (Uusikirkko) (KRA) Ei näil sapuskoil isäntäkään liho, sano jätkä ku luita kiposta lappo. ([[Lappi]]) (SMS) Ei [[näkö]] nuolta kelpaa. (Joroinen) (KRA) Ei näkö [[työ]]tä tie, eikä [[kauneus]] kaskee hakkoo. (Pielavesi) (KRA) Ei nälkkäne velaast väliit, ku vaa syärä sais. (Uskela) (KRA) Ei [[nälkä]]hiist nukuta. (Hollola) (PLK) Ei nälkähistä uneta. (Pälkäne) (KRA) Ei nälkäisen [[vatsa]] halkee. (Suistamo) (KRA) Ei nälkäistä hauku [[koira]]tkaan. (Haapajärvi) (KRA) Ei nälkäistä nukuta. (Ylitornio) (KRA) Ei nälkäistä pieretä. (Punkalaidun) (KRA) Ei nälkästä [[jano]]ta. (Alastaro) (KRA) Ei nälkästä jekuta. (Siikainen) (KRA) Ei nälkästä naurata. (Säkkijärvi) (MSA) Ei näläkä härnäämisestä parane. (Virrat) (KRA) Ei näläkä mahhoo halakase. (Sääminki) (KRA) Ei näläkä vähee säikää. (Joensuu) (KRA) Ei näläkäisen maha halakiik. (Tohmajärvi) (KRA) Ei näläkään halakii. (Kontiolahti) (KRA) ”En o ikinä ennen tupes [[puuro]]o nähäny”, sano pohjalainen Nurmijärvel ku näki kryynimakkaraa. (Uusimaa) (SMS) Ei o [[usko]]mist Eskoo, sillon se [[paha]]n tekee kun nauraa. (Loppi) (KRA) Ei [[oja]] ota, jos et putoa. (Lavansaari) (KRA) Ei okkam mikiän öylösen terrim poika. (Hollola) (PLK) Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko) (KRA) Ei ol hampahattoman [[liha]]st eikä voista veitsettömän. (Anjala) (KRA) Ei ol [[koira]]a karvoin kattomist. (Noormarkku) (KRA) Ei ol [[luulo]] tielov viertti. (Hollola) (PLK) Ei ole [[asia]] aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski) (KRA) Ei ole asiat [[kylä]]ssä kynnyksellä. (Raahe) (KRA) Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi) (KRA) Ei ole huora, jolla ei ole kläppiä, ei ole varas, jolla ei ole säkkiä. (Pohjois-Norja, Alattio) (KRA) Ei ole juopunut oman [[äiti]]nsä poika: velatkin tuntuu saatavilta. (KHM) Ei ole [[jyvä]]ttömän [[mylly]]stä, eikä [[raha]]ttoman markkinoista. ([[Tampere]]) (KRA) Ei ole mieltä viisasta, kun on [[pää]] visasta. (Turtola) (KRA) Ei ole [[orja]]lla pyhää eikä [[vaimo]]lla lapsellisella. ([[Asikkala]]) (KRA) Ei ole [[perse]] polven päässä, [[vittu]] varpahan nenässä. (Eno) (KRA) Ei ole poika päishän vain on liukhat kengät. ([[Lappi]]) (SMS) Ei ole päätä Päijänteellä eikä [[loppu]]a Kulovedellä. (Tottijärvi) (KRA) Ei ole vorraa, jos ei voran peittoo. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran. (Kalevala) Ei olis enää sonsarikaan välistä mahtunu, kun nua ruattalaasskotit [[tanssi]]ttaa niin tosi likiitte, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei ollak köyhiä eikä kipeit. (Hollola) (PLK) Ei om muuval [[maa]]ta kun kynsien alla. (Hollola) (PLK) Ei onnea löyvä etsien vaan eläen. (Joensuu) (KRA) Ei [[onni]] tule essiin, se tulloo elläin. (Säkkijärvi) (MSA) Ei oo [[elämä]]ä, jos ei oo kovvaa. ([[Ähtäri]]) (KVL) Ei oo epätieto selevän tiion veärti. (Kuhmo) (KRA) Ei oo hoppu hyväks eikä [[kiire]] [[kunnia]]ks. (Lappeenranta) (KRA) Ei oo ihtesä eille käynyttä. (Nilsiä) (KRA) Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä) (KRA) Ei oo [[koira]]a karvaan kattominen. (Ähtäri) (KVL) Ei oo [[kärppä]] kädes, kun son pinon raos. (Kauhajoki) (KRA) Ei oo Laihialla tupakista puutet, sanoo laihialaanen kun sammalta piipulla veti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei oo luotu sialle sarvia. (Honkajoki) (KRA) Ei oo [[mies]]tä karvoin kahtoin. (Sotkamo) (KRA) Ei oo miähen koreuresta, kun on vain [[leipä]] valkoosta. (Laihia) (KRA) Ei oo miäs eikä mikää, jok ei osaa [[nimi]]änsä kirjoottaa ja yhtä polska pelata. (Laihia) (KRA) Ei oo muata miehetöntä, kirvehetöntä kyleä. (Juva) (KRA) Ei oo niinpäin piiputkaan, jotta niistä [[viina]]a tulis. (Peräseinäjoki) (KRA) Ei oo nuoruuvesta piän pelastusta. (Tuusniemi) (KRA) Ei oo [[orja]]lla oritta eikä rengillä rekkee. (Sotkamo) (KRA) Ei oo [[pakko]] päitä syyvvä, kun on hyviä häntiä. (Karttula) (KRA) Ei oo pakko tunnustaa, kun ei oo kuka pinnistää. (Teuva) (KRA) Ei oo pakkua mualle kun [[paska]]lle. (Seinäjoki) (KRA) Ei oo [[penni]]i pienempää [[raha]]a eikä [[piika]]a huonompaa ihmistä. (Merikarvia) (KRA) Ei oo penniä pienempää rahaa eikä [[poliisi]]a pienempää [[herra]]a. (Honkajoki) (KRA) Ei oo unta eikä [[nälkä]]ä. (Sirkjärvi) (MSA) Ei opittu tapa jää hännästä puistaen. (Suomussalmi) (KRA) Ei [[oppi]] oijaa kua, jos ei [[oja]]staa poes nosta. (Kangasniemi) (KRA) Ei oppi ojjaan kaaja eikä [[tieto]] [[tie]]ltä työnnä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei oppi ol taakaks. (Lokalahti) (KRA) Ei oppi tyhmemmäks tee. (Turku) (KRA) Ei oraasta kekuu tehäk. (Tohmajärvi) (KRA) Ei orast laarih panna. (Elimäki) (KRA) Ei [[orava]] uhkaamalla puttoo eikä tetri tuskitellen. (Säkkijärvi) (MSA) Ei os [[synti]] ollas [[savo]]lai, mut se on iso [[häpeä]]. (Hollola) (PLK) Ei ot toisillien [[suku]]a kun [[Aatami]]st ja Ievast. (Hollola) (PLK) Ei ota kuulevaan [[korva]]ansakkaan. (Ähtäri) (KVL) Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi) (KRA) Ei ou [[hattu]] kannon piässä, kun on miehen piässä. (Liperi) (KRA) Ei ou herroo merellä eikä [[mies]]tä vuorotonta. (Rautalampi) (KRA) Ei ou kukkaan [[seppä]] syntyissään. (Karttula) (KRA) Ei ou lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.(Sonkajärvi) (KRA) Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa) (KRA) Ei [[paha]] [[hyvä]]stä tiijä. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei paha [[onni]] parkua pelkää eikä huutoa häpeä. (Haapajärvi) (KRA) Ei paha paljon tartte. (Pomarkku) (KRA) Ei paha pannen parane. (Seinäjoki) (KRA) Ei paha parkuen parane. (Teisko) (KRA) Ei pahaa pahal voiteta. (Suomusjärvi) (KRA) Ei pahakaan [[hevonen]] yksin potki. (Artjärvi) (KRA) Ei pahakan yksin tappele. (Hollola) (PLK) Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST) Ei paholainenka poikasians moiti. (Turku) (KRA) Ei paikka turkkija pilloo. (Joroinen) (KRA) Ei palijua puutukkaan kun hevoosta ja kolomia kenkää, sanoo Laihian poika kun tiältä hevoosenkengän löyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ei paljo piisaa, vähä se on kun piisaa. (Tampere) (KRA) Ei paljon tarvi, kun vehkalahtelaista jo hirvittää. (Vehkalahti) (KHM) Ei paljosta ourunaikasesta veestä. (Laihajärvi) (MSA) Ei pappika kaht kertta saarna lue. (Turku) (KRA) Ei pappikan kaikke miäliks saarna. (Mynämäki) (KRA) Ei parta o penkin alta saatu. (Heinola) (KRA) Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville. (Kalevala) Ei partaveistä lapselle! (Karttula) (KRA) Ei paska pahalle haise kenen syvän siitää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei paska punniten parane. (Heinlahti) (MSA) Ei passaa pata rekkeen, se rupiaa rämisemään. (Raahe) (KRA) Ei passaa pussata papuruakasella [[suu]]lla. ([[Tampere]]) (HSP) Ei passoo piikkorihmat palttinapirtaan. (Joroinen) (KRA) Ei Pekka oo Paavoo parempi. (Mänttä) (KRA) Ei pelto kuren tatteel kasva. (Inkeri, Spankkova) (KRA) Ei pelto petosta salli. (Karjalohja) (KRA) Ei Perhossa elä, jos ei liiku. (Veteli) (KRA) Ei [[perintö]] pesää tee. (Viljakkala) (KRA) Ei peruuteta, sano oululainen, kun avantoon ajoi. (Liminka) (KHM) Ei pidä ensimmäiseen [[hyvä]]än hyvästyä eikä ensimmäiseen [[paha]]an pahastua. (Rautalampi) (KRA) Ei pidä tupata, jos ei tykätä. (Töysä) (KRA) Ei pidä uskoa hevosta [[tie]]lle, [[vene]]ttä [[vesi]]lle, [[akka]]a aitan vartiaksi. (Pielinen) (KRA) Ei pie lohta merreen [[suola]]ta. (Iisalmi) (KRA) Ei pie männä paljai jaloi Pietarii. (Kivennapa) (KRA) Ei pie olla loppasuu mualiman [[tavara]]lle. (Savonlinna) (KRA) Ei pie olla yhestä [[hyvä]]stä hyvillää eikä kahestakkaa [[paha]]sta pahollaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei pie surra [[Naantali]]n köyhyyttä, ohan [[Turku]] rikas. (Sulkava) (KHM) Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa) (KRA) Ei pie tehhä kärpäsest [[härkä]]ä. (Kivennapa) (KRA) Ei pien pieru [[perse]]ttä revi (Sysmä) (KRA) Ei [[pieru]] haisutta leviä. (Askola) (KRA) Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti) (KRA) Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi) (KRA) Ei [[pihlaja]] kahta taakkaa kanna. (Heinlahti) (MSA) Ei piijjasta nauravasta eikä kalasta hyppäävästä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura) (KRA) Ei piilolla pirttijä pijetä. (Saarijärvi) (KRA) Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA) Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta) (KRA) Ei pijä laulaa ennen kun rangat on reessä. (Ähtäri) (KVL) Ei pijä mennä syyhymätä [[sauna]]an. (Ähtäri) (KVL) Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi) (KRA) Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala) (KRA) Ei [[pillu]]sta pohja puhkii eikä laita lohkii. (Karttula) (KRA) Ei [[pimeä]]ltä [[silmä]] puhkea eikä hämärältä jalka taitu. (Uukuniemi) (KRA) Ei pimijäsä oo oksia. (Sievi) (KRA) Ei pimiä silmää ota, eikä hämärä häntää katkase. (Sodankylä) (KRA) Ei pimmeys silimee puhkase. (Pielavesi) (KRA) Ei pirot parane, jollei vieraat vähene. (Tammela) (KRA) Ei [[piru]] kellopässiänsä ensin tapa. (KHM) Ei piru kyytihevoistaan ensimmäiseks tapa. (Hollola) (PLK) Ei piru pyär missä niimpali kom pariskunna välill. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei pirua isoks huoli. (Hyppälä) (MSA) Ei pirukaan niin kuumaa [[paska]]a situ, että [[housut]] palaa. (Nastola) (KRA) Ei pirust papiks. (Lavansaari) (KRA) Ei pirä mennä paljain [[käsi]]n haukan pesälle. (Askola) (KRA) Ei pirä riisuu pois yltä ennen ko maata menee. (Pornainen) (KRA) Ei pirä toisen [[käsky]]llä [[pää]]tänsä piihin lyärä. (Laihia) (KRA) Ei pitkä [[mies]] oo kun hurstin hukka ja hautuumaan haaska. (Kauhajoki) (KRA) Ei pito parane, jos ei vieraat vähene. (Säkkijärvi) (MSA) Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi) (KRA) Ei piä neuvoa lintua lentämäh eikä sorsan poikoa uimah. (Suistamo) (KRA) Ei piä tukkia nokkaasa toisen sekapuuroon. (Liminka) (KRA) Ei plikkoja halla pane, eikä poikia ollenkaan. (Parkano) (KRA) Ei poika tarvitte viinaa eikä varsa kauroja. (Isokyrö) (KRA) Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat. (Pori) (KRA) Ei puhu eikä pukahla. (Hollola) (PLK) Ei puhuta ettei levijä. (Hollola) (PLK) Ei pysty [[mummo]]n kynnet uuninrintaan. (Nurmes) (KRA) Ei pyttyyn hypätä ennenkuin kansi avataan. (Kankaanpää) (KRA) Ei pyyssä ole tasajaon varaa. (Vihti) (KRA) Ei pyystä kahen jakoa. (Kerimäki) (KRA) Ei pyystä ol pereh jakaa. (Elimäki) (KRA) Ei [[päivä]] paista ennenkun nousookaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei päivä toistaan paremp. (Säkkijärvi) (MSA) Ei päivässä papiks tule. (Hyppälä) (MSA) Ei päivää ettei vahinkoa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei päätönta juhannusta eikä [[jyvä]]töntä jaakkoa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[raha]] est [[kuolema]]st, ei [[köyhyys]] kauva elämäst. (Salo) (KRA) Ei raha [[herra]] ole. (Rauma) (KRA) Ei raha kaulas hirtetä. (Seinäjoki) (KRA) Ei raha lopu, vaik se välil vähenee. (Pyhäjärvi, Ul.) (KRA) Ei raha lopu, vaikka välipään teköö. (Peräseinäjoki) (KRA) Ei raha lukiin vähene. (Jyväskylä) (KRA) Ei raha maata anna. (Somero) (KRA) Ei raha ol mull mittää sukkuu ja hyvi huano tuttavaki. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei raha rahitta tule. (Inkeri, Vuolee) (KRA) Ei raha sille haise, millä se on hankittu. (Mäntyharju) (KRA) Ei raha sukkuu ol. (Marttila) (KRA) Ei raha syären eikä juaren lopu, saamattomuus sen tekee. (Pöytyä) (KRA) Ei raha syödä kelpaa. (Noormarkku) (KRA) Ei raha tule huutamalla. (Kuhmoinen) (KRA) Ei raha tuulest tu. (Hollola) (PLK) Ei rahal [[sielu]]u ol. (Lohja) (KRA) Ei rahall os sielua. (Hollola) (PLK) Ei rahamiehet hoppuile eikä rahattomain parane. (Koskenpää) (KRA) Ei rahassa ruotoja ole. (Kuorevesi) (KRA) Ei rahattoman kaupasta eikä jyvättömän myllyynmenosta. (Hausjärvi) (KRA) Ei rahattoman kauppa käy. (Uusikaupunki) (KRA) Ei rakkaus katso leipävaikkanaan. (Korpilahti) (KRA) Ei rakkaus matkoja mittaa. (Perho) (KRA) Ei rakkaus ole potaatti eikä pannurieska. (KHM) Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku) (KRA) Ei raskaat kahleet kalise. (Hattula) (KRA) Ei [[rasva]] rokkoo pilloo. (Kerimäki) (KRA) Ei rek piäse vetäjäsä eille. (Leppävirta) (KRA) Ei [[rieska]] raiskoi kärsi, eik [[piika]] pahoi sanoi. (Eura) (KRA) Ei [[riihi]] kirkkokoriasta tykkää. (Perho) (KRA) Ei [[riita]] yksin pualin kauvaa päällä seiso. (Kauhava) (KRA) Ei riitast pari tulk ko hääpäev kaunis o. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei [[rikas]] jollei nuuka. (Tammela) (KRA) Ei rikas rahojansa kehu. ([[Pori]]) (KRA) Ei rohveetta omalla [[maa]]lla mittään maksa. (Ähtäri) (KVL) Ei [[rumuus]] tartu. (Forssa) (KRA) Ei ruunun ([[vankila]]n) ruuvan päälle röystöitä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[ruusu]]a ilman piikkiä. (Luumäki) (KRA) Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki) (KRA) Ei [[ryyppy]] miästä kaara, jos ei miäs ryyppyä. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Ei räkkää (ränttää) rengille rokkaa, piijalle ei piimävelliä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei röpöttäin rikkaaks tulla eikä kiireellä etäs päästä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei saa möröttää lasten kuullen, oppivat pahhaa nuottia. (Ähtäri) (KVL) Ei saa olla [[nolo]] noukasta, jottei tartu hännästä. (Jalasjärvi) (KRA) Ei saa [[usko]]o ehtooruskoo eikä isomahaseen [[piika]]an. (Kokemäki) (KRA) Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki) (KRA) Ei se anna joka kysyy. (Helsinki) (KRA) Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi) (KRA) Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu) (KRA) Ei se haukku huavoo tie, kun ei [[koira]] vuan purase. (Joensuu) (KRA) Ei se [[heinä]]ä tee, joka [[pilvi]]i vahtaa. (Kokemäki) (KRA) Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku [[pappi]] sen saarnaa. (Kemi) (KRA) Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä) (KRA) Ei se hyvin piisaa, jost ei vähän jää. ([[Helsinki]]) (KRA) Ei se kalu, joka nuarena korreilee, sano Laitilal likka, ku hatun osti. (Teisko) (KHM) Ei se kauppa kauan kestä mikä kerroolla alotettaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se kestänt ku pyhättömän viikon. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori) (KRA) Ei se [[lapsi]] ikkää ihte kävele, jota aina talutettaan. (Ähtäri) (KVL) Ei se [[lintu]] sillä ryhöksellä käy, johonka se [[paska]]ntaa. (Keitele) (KRA) Ei se [[mies]] eikä mikään, joll ei kelloa ja kolmea [[huora]]a. (Koski Hl.) (KRA) Ei se mies lyö mikä uhkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se muuta tarvitte, joka patas kraapaa, sanoo laihialaanen. (Isokyrö) (KHM) Ei se nai, joka narrata meinaa. (Iitti) (KRA) Ei se nai, joka näkkee, eikä se nää, joka nai. (Sääksmäki) (KRA) Ei se niin lähe kun sarvi [[lehmä]]n [[pää]]stä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se näkköö katto, joka naira meinaa. (Tyrvää) (KRA) Ei se nää joka nai, eikä usko kun puhutaan. (Tuulos) (KRA) Ei se o [[maa]]lta, se on Mouhijärveltä! (Nokia) (KHM) Ei se ole akka eikä mikään, joka ei miestään elätä. (Orimattila) (KRA) Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti) (KRA) Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva) (KRA) Ei se ole mistään kotosiin. (Säkkijärvi) (MSA) Ei se ols suutari murhe, jos kraatari erest voi loppu. (Mynämäki) (KHM) Ei se oo raatari joka ei ratko eikä suutari joka ei suutu. (Haapavesi) (KHM) Ei se oo tiellä, joka on kynnyksellä. (Ähtäri) (KVL) Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi) (KRA) Ei se ou mieskää, joka ei tauvissa kymmentä vuotta kestä. (Nurmes) (KRA) Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi) (KRA) Ei se parta päivässä kasva. (Kaavi) (KRA) Ei se passaa, jotta toinen nukkuu ja toinen krassaa. (Ilmajoki) (KRA) Ei se pelaa, joka pelkää. (Jyväskylä) (KRA) Ei se pelkkä kun pelaa. (Paimio) (KRA) Ei se reki kauan tiellä pysy, jota toisesta aisasta veretään. (Orimattila) (KRA) Ei se rikas, kenen meno on tuloi suurema. (Salo) (KRA) Ei se saastuta, joka suusta ales menie vaan se, joka ulos tulie. (Hollola) (PLK) Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali) (KRA) Ei se sit varastannu, se otti itte. (Hollola) (PLK) Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju) (KRA) Ei se tapaans paranna, jok ei miältään pahota. (Hattula) (KRA) Ei se tartte häävi olla, joka toise haukkua osaa. (Hollola) (PLK) Ei se tehe riihelle mithän, jos sauna palaa. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Ei se tie ruohoitu, miss aina käirään. (Pusula) (KRA) Ei se tiä koira uinheensa, ennenko häntä kastuu. (Pello) (KRA) Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi) (KRA) Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki) (KRA) Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio) (KRA) Ei se vääryys ettään viskaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sellanen rohveetta mittään tiijjä, mikä kävelöö ja haisoo. (Salajärvi) (MSA) Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula) (KRA) Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju) (KRA) Ei sen puoleen jottei talossa heiniä oo, mut lampaat tahtoot hienompia. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sen pyyvvön hyvvyyestä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei senkiän suu tuohest o. (Hollola) (PLK) Ei sepällä oo hyvää puukkoa nähty. (Evijärvi) (KRA) Ei sepän hevosella eikä suutarin akalla ole koskaan kenkiä. (Siikainen) (KRA) Ei seu mies joka viran suapi, van se joka viran pitää. (Kontiolahti) (KRA) Ei siementä säkkii. (Mikkeli) (KRA) Ei siin luut lusahla, missä läski läisähtää. (Elimäki) (KRA) Ei siinä jumalisuus auta, kun tavaraa kootaan. (KHM) Ei siitä ole jumalaks, jonka häntä haisee. (Viitasaari) (KRA) Ei siitä ole kauvan paha olla, kun paljon syö. (Ylihärmä) (KRA) Ei siitä tule mittään vielä kohta huomennakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ei siitä [[yhteiskunta]] kärsi, vaikka sammakot nai. (Ähtäri) (KVL) Ei [[sika]] koskaa syönnöksijää maksa. (Savitaipale) (KRA) Ei sikakaa aina yhtä [[ruoka]]a syä. (Nastola) (KRA) Ei sikkaa säkis osteta. (Suomusjärvi) (KRA) Ei sikkaan kun sukkuun. (Ähtäri) (KVL) Ei sille [[kunnia]]n [[kukko]] laula. (Ähtäri) (KVL) Ei sille voi sanoa sitä eikä tätä, ei juuta eikä jaata, aina se muuks muuttuu. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[silmä]] ossaa ota. (Laihajärvi) (MSA) Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva) (KRA) Ei sim paitas tähäp pyykkiin kuulu. (Hollola) (PLK) Ei sinne mäne Saimaa sällikää. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sirpin kahinassa ennää näläkään kuole. (Ähtäri) (KVL) Ei sit kestäs [[piru]]kan kiljumati. (Hollola) (PLK) Ei sit miäli tee, mitä ei silmä nää. (Pori) (KRA) Ei sitä [[hullu]] hoksaakkaan ja [[viisas]] ei virka mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sitä karu, kun nuorena komeilee, kyllä sen nairessa takaisin saa. (Hämeenkyrö) (KRA) Ei sitä kestä sujennahkanen [[perse]]kään. (Ähtäri) (KVL) Ei sitä kukkaan oo velekaan kuollu vaan näläkään. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Ei sitä laihu lämpimii ruokii syyvessä. (Liperi) (KRA) Ei sitä pienennä tiijjä, kenestä suurenna sorja tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sitä pirä peliätä, joka uhkaa. (Alavus) (KRA) Ei sitä piä yhteen pahhaan pahastuva eikä yhteen hyvvään hyvästyvä. (Joroinen) (KRA) Ei sitä päälle kylykiensä syö. (Ähtäri) (KVL) Ei sitä tiijjä ottaissaan, minkälainen on pittäissään. (Säkkijärvi) (MSA) Ei sitä tiiä, mikä [[sika]] porsaasta tullee. (Ähtäri) (KVL) Ei sitä tiädä, kenenkä rees se piru on. (Alavus) (KRA) Ei sitä tule, sanoi Juuan likka toisen [[kylä]]n pojille. (Juuka) (KHM) Ei siun paita oo tässä pyykissä! (Säkkijärvi) (MSA) Ei soa rek männä hevosen eelen. (Mäntyharju) (KRA) Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi) (KRA) Ei [[sokea]] näkövalolta veisaa. (Kuhmo) (KRA) Ei sokeata sakkoon panna, jalatonta jalkapuuhun. ([[Pori]]) (KRA) Ei [[sonni]] niin suuri, ettei salvaja suuree. (Laihia) (KRA) Ei soo tiällä, jok on tallella. (Isokyrö) (KRA) Ei sota sanomita kulje. (Karkku) (KRA) Ei sota sitä katso, jos miehiä menee. (Laukaa) (KRA) Ei sota yhtä kaada. (Lappee) (KRA) Ei sota yhtä kaihoo. (Uusikirkko) (KRA) Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen) (KRA) Ei sota yksinpuolin seiso. (Ikaalinen) (KRA) Ei sovaskoa kaik kuole. (Rautu) (KRA) Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo) (KRA) Ei sovi suopetäjä korpikuusen kupeeseen (Eno) (KRA) Ei sulhaset surren tule: hakea niitä pitää. (Tampere) (KRA) Ei suljettuun suuhun kärväset lennä. (Toijala) (KRA) Ei sua onnea ostamalla eikä lykkyä lunastamalla. (Kiihtelysvaara) (KRA) Ei suola idä, eikä terva märkäne. (Joroinen) (KRA) Ei suola syäntä tuima eikä nälkä mahaa pakota. (Sonkajärvi) (KRA) Ei suola syäntä tuima eikä terva mieltä kiännä. (Kuopio) (KRA) Ei suolanen maalta aja. (Virolahti) (KRA) Ei suamalaine usk ilman pitelemät. (Vehmaa) (KRA) Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila) (KRA) Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo) (KRA) Ei suotta kuolla, vaikka suotta sairastetaan. (Rauma) (KRA) Ei surku auta, sanoi Hämeen poika, kun Siperiaan vietiin. (Eurajoki) (KHM) Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia) (KRA) Ei surma autiosta mitään saa. (Iisalmen pit.) (KRA) Ei surma luppoo kysy. (Joensuu) (KRA) Ei surma ole oppinut antipalalle. (Pielisjärvi) (KRA) Ei surman jalat kapsa. (Jääski) (KRA) Ei suru mäne surkutellen, kaiho kauniist puhuen. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[suu]] kulu suurelles eikä [[käsi]] kättä antais. (Satakunta) (SMS) Ei suu ole [[raha]]sta eikä [[pillu]] kullasta. (Ylihärmä) (KRA) Ei suull vallan syärä, sill puhutaan kans. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei suurta hitoks huoli. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[suutari]] maata saa, suutarin täytyy naskata vaan. (Isojoki) (KRA) Ei sys syväntä murra eikä [[terva]] mieltä käännä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei syän sitä sure, jota ei [[korva]] kuule. (Rovaniemi) (KRA) Ei syövylle peitettä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei taevaaseen talakoilla männä. (Kuopio) (KRA) Ei taharo tulla pairata toimehen, kun on pairallen oppinu. (Ilmajoki) (KRA) Ei [[taikina]] syömiseen lopu eikä [[leipä]] lämpymäisiin. (Lohja) (KRA) Ei taito taakaks ol, sano sotamies ku eukolles äkseeraust opet. (Rauma) (KHM) Ei [[talo]]a tuloilla tehä, mutta taijolla. (Ähtäri) (KVL) Ei taloosta niin lähäretä kun torpasta, eikä torpasta niin kun hakomajasta. (Ylistaro) (KRA) Ei talvi mäne tavvoitta. (Heinlahti) (MSA) Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula) (KRA) Ei tartte kanan kotkottaa, kun kukko on kotona. (KHM) Ei tartte viinaa Viroon viedä. (Hämeenlinna) (KRA) Ei tarvihte tulla auttahan, sanoi lapualainen, ko tervakuorman alla makas. (Kälviä) (KHM) Ei tarvita torpis tervaa, ei sit oo kaikis talooskaan. (Isokyrö) (KRA) Ei tarvitse torpparin hevonen häntää eikä paska kulkusia. (Savukoski) (KRA) Ei tauti tartu eikä rutto rupee, jos ei Jumala sit salli. (Hyvinkää) (KRA) Ei tautikaan tyhjästä ota. (Lehtimäki) (KRA) Ei tauvvin kovvuus tapa, jos ei päivät oo päättyneet. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi) (KRA) Ei tavara lainassa parane, jonsei se pahene nin se paskataan. (Kuhmalahti) (KRA) Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö) (KRA) Ei tavara ole karhu mitä pittää pelätä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava) (KRA) Ei tekemätä mitäh saa. (Iitti) (KRA) Ei tekevältä työ lopu. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tie suku sure eikä siestä. (Hollola) (PLK) Ei tiijjä ku kaksi asiaa ja kakarakonstin kolmantenna. (Heinlahti) (MSA) Ei tiijä jos vanahaksi ellää mistä [[vero]]sa vettää kuittisa kulettaa. (Kainuu) (SMS) Ei [[tikka]] kirjava, vaan ihimisen [[ikä]]. (Oulu) (KRA) Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna; Vexi Salmi) Ei tipu, sano Iiti likka, ko [[härkä]]ä lypsi. (Viipuri) (KHM) Ei toi viäl oikee [[laiska]] ol, ko syärä viäl viittii. (Varsinais-Suomi) (SMS) Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko) (KRA) Ei trenkää [[paska]]n kans urheella. (Kurikka) (KRA) Ei tu surku, vaikka menis [[Turku]], kyllä [[Naantali]] [[rikas]] on. (Suodenniemi) (KRA) Ei tule elo etsimätä, [[kala]] jalan kastamata. (Terijoki) (KRA) Ei tule mittää Mikon Marin [[kuolema]]sta, viis viikkoa pos ja seissemän [[leipä]]ä söi. (Vilajoki) (MSA) Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta) (KRA) Ei tule tarkasta [[talo]]a, eikä liijoin tuhlarista. (Harlu) (KRA) Ei tule vuotta vaivastakkaa, jossei syvänkuulla vettä saja. (Heinlahti) (MSA) Ei tulevaista [[tauti]]a tiijä sairastaa. (Ähtäri) (KVL) Ei tult kettään, ei niin ristin [[sielu]]va. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tult mittää Mikon Marin [[kuolema]]sta, kolme [[päivä]]ä makas, viis [[leipä]]ä söi. (Vilajoki) (MSA) Ei tuosta [[perse]] paljoa parsaha. (Heinlahti) (MSA) Ei tupoo tunnissa tehäk. (Pälkjärvi) (KRA) Ei [[Turku]] ot tuvan takana eikä [[Saksa]] [[sauna]]m porstuas. (Hollola) (PLK) Ei tus, sano Turul likka, eikä [[raha]]llakan saa. (Hollola) (PLK) Ei tuu kananläijäst inkväärtiä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei [[työ]] tehhen lopu. (Iisalmi) (KRA) Ei työsä ole mithän ilua mutta tilisä. ([[Lappi]]) (SMS) Ei tähätöntä (päätöntä) helluntaita eikä [[jyvä]]töntä juhannusta. (Jokikylä) (MSA) Ei [[täi]]n koivista kintahia tuu. (Ilmajoki) (KRA) Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva) (KRA) Ei täs nyt tuttuus auta. (Hollola) (PLK) Ei tässä ens kerran olla [[pappi]]a kyyvvissä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei tässä enää auta luvut eikä [[laulu]]t. (Porthan) (VKS) Ei tässä maalimassa paistettu [[sika]] veihti selässä etteen lennä, ei piä [[usko]]o. (Ähtäri) (KVL) Ei tässä napilla pelata eikä tupella tapella. (Tuulos) (KST) Ei tässä olla [[hätä]]-Liisan poikija. (Jämsä) (HSP) Ei tässä pidot parane, jollei vieraat vähene. (Porthan) (VKS) Ei tässä silimän iskulla eletä, töetä tehä pittää! (Kainuu) (SMS) Ei uun mihi kotont jouva. (Rautu) (KRA) Ei vahingon veräjällä [[kukko]] laula. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vaivasen elloon palijo tarvita. (Ähtäri) (KVL) Ei [[vanha]] [[koira]] valetta hauku. (Heinlahti) (MSA) Ei vanhasta tule ennää konkaria. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vahinko tu kello kaulas, van se tulee ämpär [[pää]]ssä. (Lapinjärvi) (KRA) Ei vaikuta, sano valtimolainen. (Valtimo) (KHM) Ei vanahasta soa nuorta, vaikka kuinka [[parta]]sa ajasi. (Kainuu) (SMS) Ei vanhanpiian kakarat kerjuulla kulje. (KHM) Ei vara [[vene]]ttä kaada. (Kalevala) Ei varraisen voittanutta. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vastant tehty uun savlapijaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vatta om mikiäm pernakellar. (Hollola) (PLK) Ei [[veli]], veli, mutta suoveri. (Ähtäri) (KVL) Ei vene soutajatta kule. (Liperi) (KRA) Ei vene taitava [[käsi]]st kaau. (Lavansaari) (KRA) Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä [[vittu]]a. (Kiuruvesi) (KRA) Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti) (KRA) Ei ves pala eikä noki valkene. (Hollola) (PLK) Ei vessaje tietä tukkia. (Säkkijärvi) (MSA) Ei vieraan surku tul eikä omasen ollenkaan. (Somero) (KRA) Ei vieraanvara talua hävitä vaan tyhjääntarkkuus. (Reisjärvi) (KRA) Ei vieras kipuja vie. (Viipuri) (KRA) Ei vieras pöytää poikki syö. (Juva) (KRA) Ei vieras talloo hävitä, tuo Jumala vieraita, tuo vieraanvarroo. (Rautalampi) (KRA) Ei vierasta velaks syötetä. (Joroinen) (KRA) Ei vierasta väkeen, jos ei vieras mielellään. (Pielisjärvi) (KRA) Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola) (KRA) Ei viljan vähyyttä, jos ei osan kovuutta. (Kuhmo) (KRA) Ei vittu naidessa vähene. (Ilomantsi) (KRA) Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia) (KRA) Ei voi toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Parkano) (KRA) Ei väkisiin vävyks päästä. (Säkkijärvi) (MSA) Ei väkisin, mutta väsyttämällä. (Ähtäri) (KVL) Ei välitetä, heleppoo ei oo kellään, mutta ellää täytyy. (Ähtäri) (KVL) Ei [[vääryys]] pitkälle vie. (Säkkijärvi) (MSA) Ei yhden puolen [[hyvä]] kauvan kestä. (Kokemäki) (KRA) Ei yhe persiist [[päivä]] paista. (Uusikirkko) (KRA) Ei yheltä oksalta kahta [[lintu]]a ammuta. (Iisalmi) (KRA) Ei yheltä puolen kirvestä hiota. (Kuhmoinen) (KRA) Ei yhen nauriin tähen kuoppoo aukasta. (Ilomantsi) (KRA) Ei yhtä [[pää]]tä kahesti leikata. (Tohmajärvi) (KRA) Ei yhtään oo väliä, kuka hallihtee, kun vaan [[raha]] liikkuu, sano Raineri. (Ähtäri) (KVL) Ei yks kauva naor, jos ei toine vasta naor. (Laitila) (KRA) Ei yks koskaan paljo oo, kaks paljo o. (Vampula) (KRA) Ei yks lintu kessää tie. (Säkkijärvi) (MSA) Ei yksi kauan riitele. (Padasjoki) (KRA) Ei yksi kauvan naura. (Paavola) (KRA) Ei yksi oo paree kun toinenkaa eikä aina niinkää hyvä. (Laihia) (KRA) Ei yksi [[puu]] kauan pala. (Evijärvi) (KRA) Ei yksi pääsky [[kesä]]ä tee. (Valkeala) (KRA) Ei yksi pääskynen suvea tuo. (Hausjärvi) (KRA) Ei yksipuolist pahhaa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Ei ykspuolelta [[aurinko]] paesta. (Iisalmi) (KRA) Ei [[yskä]] lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina) (KRA) Ei yskä rykien lähde, vaan [[terva]]lla kurittamalla. (Varkaus) (KRA) Ei yskä yksin kule, pittää [[pieru]]n kumpalina. (Rantsila) (KRA) Ei yskä yksin tule, tuopi [[tuska]]n tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri) (KRA) Ei [[öljy]]llä tulta sammuteta. (Ahlainen) (KRA) Eihä aika työtä tapa vaan teko. (Heinjoki) (KRA) Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko) (KRA) Eihä ihmine oo koskaa nii hyvä ko kuollessaan ja nii paha ko naimisii männessään. (Koivisto) (KOH) Eihä kukkaa o köyhyyvve kans kontrahtii teht. (Muolaa) (KRA) Eihä makia maalt aja. (Heinjoki) (KRA) Eihä se meille mittään mut köyhiä se koitteloo. (Säkkijärvi) (MSA) Eihä renki oo ku elläin ja piika rengin luontokappale (Säkkijärvi) (MSA) Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA) Eihäm [[parta]] pahollek kasva, leukajouhet joutaville. (Hollola) (PLK) Eihän hiir heinäkuorman alla kuole. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän [[hullu]]lle auta näyttää talven evväitä. (Hyppälä) (MSA) Eihän [[koira]]kaa sitä hauku mitä ei nää. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän [[lintu]]kaan ommaa pessää likkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän meillä [[perkele]]s kirotakkaa, mutta voi Kristus tuala toiskas! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Eihän [[mies]] oo kone eikä [[perse]] onkapannu. (Korpisekä) (KRA) Eihän [[muna]]a munaa vaihreta. (Orimattila) (KRA) Eihän [[nimi]] miestä pahenna jossei mies nimiä. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän norja taitu eikä visu väsy. (Anjala) (KRA) Eihän ove saranatkaa joka talossa yhellälailla nauvvu. (Joroinen) (KRA) Eihän paskoilla ou rahoa, sano karjalainen. (Viitasaari) (KHM) Eihän pimiä pure. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän rotta laivassa nälkään kuole. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi) (KRA) Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä) (KRA) Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos) (KRA) Eihän se lintukaan siipiään ylemmä lennä. (Rääkkylä) (KRA) Eihän se miten lähe ku häntä jääp oven vällii. (Sirkjärvi) (MSA) Eihän se uun talosta liikuk. (Liperi) (KRA) Eihän se vanhakam mikiän saatana o. (Hollola) (PLK) Eihän se vilja kuren sonnalla kasva. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa. (Hollola) (PLK) Eihän sitä oo herraskerjäläestä. (Kainuu) (SMS) Eihän sitä [[päivä]]ssä papiks pääse. (Säkkijärvi) (MSA) Eihän sitä tiijä, missä puskassa se [[Jumala]] vihtaa vääntää. (Ähtäri) (KVL) Eihän väkisen [[vävy]]ks eikä yle mielen [[ystävä]]ks. (Säkkijärvi) (MSA) Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy. ([[Orimattila]]) (KRA) Eihääj Jumala muuta luonnuk kun [[aika]]a. (Hollola) (PLK) Eihään [[paha]]lla [[hyvä]]ä saa. (Jaakkima) (KRA) Eihään sen [[Asikkala]]m miehem paatti vuola, vaan se vetiä velen sisiä. (Hollola) (PLK) Eihääv varkaan surko tu. (Hollola) (PLK) Eij jole hoppu hyväks. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole hyvä männä syyhytä [[sauna]]a ku ei raavita. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole [[luu]]sta [[liha]]ks. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole niin hyvvää jottei jottain pahhaakiin eikä niin pahhaa jottei jottain hyvvääkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole syömätöntä hyyvvää eikä pesemätöntä puhasta. (Säkkijärvi) (MSA) Eij jole yhtään iiäistä. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo ennää ku tuulen huuhtoma takapuol. (Heinlahti) (MSA) Eij joo hyväst tyttären asjat miehelässä, salakka [[silakka]]nna, kurri juotavanna. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo kylliks jos ei tähettä jää. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo [[laiva]] nii kauvvaa satamassa, jottei sille tulis myötätuultakii. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo lapsesta laulajaks eikä pienestä pojasta virren veisaajaks. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo leskellä lempijää, ei avunantajaa, mut [[hauta]]ankaan ei viellä haluttas. (Säkkijärvi) (MSA) Eij joo vuuvvet veljeksiä. (Heinlahti) (MSA) Eij oo pakko Makkosen kerjätä, kun on pettäistä kontissa. (Juankoski) (KRA) Eij oo [[tauti]]i tarvis ko [[terveys]] on koton. (Heinjoki) (KRA) Eijoo hättää hituakkaa kun pannaan paita housuun, tyttö se makasi poijan vieressä aivan [[päivä]]n nousuun. (Kainuu) (SMS) Eik emälehmä muista vasikkanna olleen? (Laihajärvi) (MSA) Eiks huilata välil, sano [[renki]] ku söi. (Somero) (KHM) Eikä sitä [[koira]] purt, minkä [[laki]] langettel. (Säkkijärvi) (MSA) Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KVL) Eikö viluta? kysyy Hahtoolan Iikka rumihilta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Eiliist [[leipä]]ä ja tänpäiväist voita. (Koski Hl.) (KRA) Eillen ol par härkiä, nyt eij joo sarvenkaan kärkiä. (Säkkijärvi) (MSA) Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti) (KRA) Eistään mies eväät syö, kohaltaan kontin kantaa. (Kuhmo) (KRA) Ekkös sä höhlä hohla? (Hollola) (PLK) Eks leikkii ymmär, sano seppä ko mookaril koiraa löi. (Porin seutu) (KHM) Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa. (Hollola) (PLK) Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava) (KRA) Ellää saap kun itse tahtoo, terveys on Jumalas. (Koivisto) (PSK) Ellääpä lapsi vellilläi. (Reisjärvi) (KRA) Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä) (KRA) Elokas on aina nerokas. (Impilahti) (KRA) Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka) (KRA) Eloon elävän mieli. (Jämsä) (KRA) Elot entiset kuluu, rahat saadut raukenee. (Vuokkiniemi) (KRA) Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten! (Liperi) (KRA) Elä huuva, pijä suutas muuten auki! (Ähtäri) (KVL) Elä huuvva, pane poikas sanomaan! (Ähtäri) (KVL) Elä ihimettele, vaikka mitä näät! (Ähtäri) (KVL) Elä irvi ihimisille, kyllä sinunkin sukus tiettään! (Ähtäri) (KVL) Elä itse ja anna toisten elää! (Loppi) (KRA) Elä [[karhu]]a vihtalla lyö! (Ähtäri) (KVL) Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat! (Muuruvesi) (KRA) Elä kiitä [[morsian]]ta, ennen kuin pulmakovaset syö! (Inkeri, Soikkola) (KRA) Elä [[köyhä]] tyhjeä julumistele. (Kainuu) (SMS) Elä laske lauvantaina, susi syöpi [[sunnuntai]]na, [[mato]] pistää muanantaina! (Tohmajärvi) (KRA) Elä [[mies]]tä ennen kiitä, ennen ku rekeen pääset! (Eno) (KRA) Elä mölise, monta parempieänistä pantiin viime syyssä lahtiammeeseen. (Kainuu) (SMS) Elä narroo noapuria, noapur narroo sinua! (Karttula) (KRA) Elä neuvo nikkarija, elä seppee opeta! (Joroinen) (KRA) Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo! (Joroinen) (KRA) Elä pilikkoo [[piimä]]lläs, kun et elätä leevälläskää! (Iisalmi) (KRA) Elä sylli [[kaivo]]o, syllityssä kaivossa vettä juut! (Inkeri, Narvusi) (KRA) Elä tuo paetoes pessuun, kun et ou ollu lippeenkää teossa! (Pielavesi) (KRA) Eläinten [[nälkä]] ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA) Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala) (KRA) Elämine että myöte, soutamine vettä myöte. (Joutseno) (KRA) [[Elämä]] on ku hunajaa ja [[morsian]] ku [[peili]]. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja [[sonta]]inen. (Ilomantsi) (KRA) Elämä on kun tervanjuontia. (Ähtäri) (KVL) Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA) Elämässä on seitsemän keinoa, emäkeino kahdeksas. (KHM) Elämässähän [[Herra]] meitä keikuttaa. (Tervo) (KRA) Eläpäs souvva, anna akan uija [[oja]]ssa. (Saarijärvi) (KRA) Elät vaan kerran, mut jos elät oikein se riittää. (Salajärvi) (MSA) Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi) (KRA) Elätä siprinpäivään ja heitä siivestä pihalle. (Hyppälä) (MSA) Eläväistä lasten [[tauti]]. ([[Helsinki]]) (KRA) Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku) (KRA) Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe) (KRA) Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti) (KRA) Em [[minä]] koskaan tappelus viimöseks käpälämäkiel lähle. (Hollola) (PLK) Em minä runttia rukoile, runtti minä olen ittekkii. (Hollola) (PLK) Em mnä mittä miäst pelkk, vaik pelkkä hiirt ja hämhäkki, sanos flikk. (Varsinais-Suomi) (SMS) Em mnää hual ene mittä, mnää ole miähe saan jo. (Varsinais-Suomi) (SMS) Em mä hävääsny oo. Oon vain sanonu, jotta meillä on hopianhohtoonen voi, kullankeltaaset silakat, teräksen kans tehty [[leipä]], pilivensininen [[piimä]] ja Pikku-Hinssan prunnista hajethan kirkkovellivesi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Emintimä lapselta [[pää]]n peittää, [[jalat]] jääp paljaaks. (Säkkijärvi) (MSA) Emmä niin [[hyvä]] lukemhan oo, mutta [[usko]] mullon jotta ämähtää, sanoo Laihian [[isäntä]] kinkeriillä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Emän tavat tyttärellä. (Eräjärvi) (KRA) Emännill on voihen [[tuska]], miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti) (KRA) Emännäll on ehtovalta: voilla [[vittu]]sa voiteloo. (Joroinen) (KRA) Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa [[suu]]ta, munanpiällä [[perse]]ttä. (Ilomantsi) (KRA) Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen [[kieli]]: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi) (KRA) Emännän [[kunnia]] se on, että työmies haisee. (Tervo) (KRA) Emännän [[käsi]] [[talo]]n nostaa ja sama sen [[maa]]han kaataa. (Lehtimäki) (KRA) Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi) (KRA) Emännän pitää orottaa, jotta moon esti syäny, kun meillon yhtööset hamphat. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio) (KRA) Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka) (KRA) Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku) (KRA) Emännästä etupuolet, lampaan lihasta takapuolet. (Karttula) (KRA) Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki. (Orimattila) (KRA) Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä) (KRA) Emännätön talo on kun aijaton pelto. (Ähtäri) (KRA) Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski) (KRA) Emäntä kattoo toisella silmällä kissaa pankulta ja toisella makkarata uunista. (Sysmä) (KRA) Emäntä on kylläinen kynsiltään. (Parikkala) (KRA) Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi) (KRA) Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo) (KRA) En ijässäin uo syönt näin hyyvää keittii. Tätä kirvestä ei meil ennää vartee panna. Millon mie hyyvää tahon, ni sillon keitän täst keittii. (KHM) En jouva kläppiä tekhen ennenkö piiphun panen, sano Mäntykentän Tilta. ([[Lappi]]) (SMS) En kasso sitä kaalsilmälläkkään. (Heinlahti) (MSA) En liijoon pure puurua, niälen kokonaasna. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En [[minä]] ihan Mannerheimi oo, mutta het siitä seuraava, sano tinuri. (Alajärvi) (KHM) En minä ristus muista, oliko se [[kesä]] vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KVL) En miä köyhyyttään kyykyssä kävele mut vilun ja nälän takia. (Säkkijärvi) (MSA) En mä laihnaa pumppua, ilama loppuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En mä miästä tarvitte, mä pirän kanoja, sanoo Laihian leskiemäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En mä pelekää, mutta mä pelekään jotta äitee pelekää jotta mä pelekään, sanoo Laihian flikka kun sille friijari yritti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En o [[hullu]]a hurskaampi. (Hollola) (PLK) En ole [[vanha]] vaikka olen vaan kauvan elänny. (Uusimaa) (SMS) En oo kirkonkippee enkä jumalansanan vaivane. (Ähtäri) (KVL) En oo [[talo]]osta enkä torpasta, mutta muuten aika paikasta, sanoo Laihian poika Turniskylästä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En op paljokas vaikk olem persokas. (Hollola) (PLK) En pelkää perhosia, vaikka lentävän näkisin. (KHM) En piittaa [[piimä]]stä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä) (KRA) En sunkaa mä ny yätä oo, sanoo Jurvan poika kun Toiskan Mantan lutis viitehen aamulla istuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) En syö särkikalloo enkä riijoo [[piika]]likkoo. (Hankasalmi) (KRA) En tiälän nii, sano [[Hollola]]l likka. (Hollola) (PLK) En tunne enkä viihti kysyä. (Ähtäri) (KVL) Enemmän on [[tie]]n [[neuvo]]joita kuin leivän antajoita. (Muuruvesi) (KRA) Enemp paremp. (Mäntyharju) (KRA) Enempi [[lika]] haisee, mitä enempi sit liikuttaa. (Hausjärvi) (KRA) Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka) (KRA) Enhä se mie vaa häähä se hää. (Säkkijärvi) (MSA) Enhän minä harvoin valehtelekaan, ja tottuuvesta minua ei ole syytetty milloinkaan. (KHM) Enhän minä ollu nuuka poika, [[hauta]]sin [[isä]]n nahkoneen. (Ähtäri) (KVL) Enhän mä muuten sitä näin syättääsi, jonsei se oosi nuan [[rikas]]. Kun se saa syränveritulupan, mä perin sen omaasuuren. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) [[Enkeli]]n [[tukka]] ja kärmehennahkaaset kengät ja taattu ku makkarankuori. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Enkös tullut komeasti? sano pohjalainen, kun katolta putos. (Suonenjoki) (KHM) Enne loimi lohkejaa, ennenkun kuves katkejaa. (Alajärvi) (KRA) Enne [[rakko]] varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa) (KRA) Ennehää [[metsä]]stä jäniksen kesytät, ennenku vieraan lapsen hoijat. (Sortavala) (KRA) Ennen [[aamurusko]] sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (Inari) (KRA) Ennen ei heitä tuulemasta, ennenko suae tulloo, eikä [[vanhapiika]] torumasta, ennenko itköö. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Ennen hampaat [[loppu]]ut ko [[leipä]]. (Rautu) (KRA) Ennen kaitsee kapan [[kirppu]]ja kuin yhden tyttölapsen. (KHM) Ennen kaittee kapan kirppuja kun kaks yksmiälistä. (Oripää) (KRA) Ennen kantaa leiviskän selässääs ku kilon [[perse]]essääs. (Askola) (KRA) Ennen kaol katke, ku [[hammas]] lohke. (Halikko) (KRA) Ennen [[koira]]lta [[vesi]] loppuu, ennen kon juomarilta [[viina]]. (Muurame) (KRA) Ennen konttoamalla kerjeän ja ruppie polovistani syön kun sille mään. (Kainuu) (SMS) Ennen [[kurki]] kuolee kun [[suo]] sulaa. (Espoo) (KRA) Ennen loppuu [[työ]] tekevältä kun [[uni]] makkaavalta. (Säkkijärvi) (MSA) Ennen [[maa]] repiää kun [[huora]] häpiää. (Heinlahti) (MSA) Ennen mie [[piru]]n näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä) (KRA) Ennen [[mies]] [[siemen]]en syöp ennenkun maansa myöp. (Hyppälä) (MSA) Ennen [[paska]] korjataan ennenkun [[tupa]] muutetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ennen pikkunen ottaa rikan maast ko pitkä tähen taivaast. (Pornainen) (KRA) Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono [[akka]] tapansa heittää. (Varkaus) (KRA) Ennen pirun kesyttää kun [[savo]]laisen. (Sippola) (KRA) Ennen [[raha]] ol niin tiukalla, et hopjamarkan hampaat ol kuluneet pois ennenkun se kerkis Laihalle. (Säkkijärvi) (MSA) Ennen [[rakko]] jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki) (KRA) Ennen seitsemän paria härkiä kääntää kuin [[paha]]n [[ämmä]]n [[pää]]n. (KHM) Ennen [[suo]] sulaa, ennenkö [[kurki]] kuoloo. (Soini) (KRA) Ennen [[susi]]kin suastuu ihmiseen kun [[savo]]lainen. ([[Tampere]]) (HSP) Ennen syötiin läskiä ja kustiin kauas. (Ähtäri) (KVL) Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta [[olut]]ta. (Virolahti) (KRA) Ennen ver persiistä ku ves silemästä. (Savonlinna) (KRA) Ennen [[veri]] [[pää]]stä kö ves [[silmä]]st. (Viipuri) (KRA) Ennen viikon syömättä, ennen ko [[lauantai]]n [[sauna]]tta. (Inkeri, Toksova) (KRA) Ennen [[viina]] jäätyy, ennenkö [[piika]] paleltuu. (Hirvensalmi) (KRA) Ennen [[virsta]] väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula) (KRA) Ennen yksin puhuu ennenku [[paha]]n kumppanin kans. (Loppi) (KRA) Enner rauta katkeaa ennenko miehen [[sana]] ratkeaa. (Hollola) (PLK) Ennot on eksynnä, [[vanha]]t kannot kuatunna. (Suonenjoki) (KRA) Ennättävän [[muna]] luuvolla. (Rantasalmi) (KRA) Ens [[lumi]] ja ens lempi on harvon pysyvää. (Säkkijärvi) (MSA) Ensi [[päivä]] hirsipuussakin pahin. (Kauhajoki) (HMK) Ensihhää [[lintu]]kiin kaveri hakie, kum pesäl laittaa. (Hollola) (PLK) Ensimmäinen tarvis ei kasso takimmaista. (Säkkijärvi) (MSA) Ensimmäinen [[työ]] on langenneella nousta ylös. (Paavola) (KRA) Ensimmäinen vuosi [[liha]]lle, toinen [[kala]]lle ja kolmas [[koira]]n [[paska]]lle. (Sonkajärvi) (KRA) Ensimmäiseen hyvvään ei auta hyväksyä eikä ensimmäiseen pahhaan pahastua. (Säkkijärvi) (MSA) Ensimmäisen akan antaa [[Jumala]], toisen akan antaat ihmiset ja kolmannen antaa [[piru]]. (Koivisto) (KRA) Ensimmäisest [[hyvä]]st ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest [[paha]]st pelästymän. (Elimäki) (KRA) Ensimmäisest kattohallast [[syksy]]l kaks kuukautta talvee. (Äyräpää) (KRA) Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti) (KRA) Ensin mies tutkitaan, siit vasta [[selkä]]än hutkitaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ensin on [[heinä]]llä helinä, sitten rutu rukihilla. (Uukuniemi) (KRA) Ensin summu, känny ja [[pää]], sitte turpa, nyrkki ja kallo. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Ensin syömhän ja sitte sammalhin! ([[Lappi]]) (SMS) Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA) Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero) (KRA) Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola) (KRA) Enstev veletiäl lakanat ja sittem piletiäl lystiä. (Hollola) (PLK) Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane) (KRA) Erehtyyhää [[hevonen]]kii neljält jalalt, ni miksei [[ihminen]] kahrelt. (Askola) (KRA) Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne) (KRA) Erest flikka ja takka sikka. (Pyhäranta) (KRA) Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva) (KRA) Ereys se tulee viisaallekin. (Sievi) (KRA) Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA) Eri [[kylä]], eri tapa. (Karjalohja) (KRA) Eri miehet ne on, jotka [[kettu]]ja pyytää. (Keitele) (KRA) Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi) (KRA) Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki) (KRA) Eri tyttäret noon, joita riiathaan, ja eri tyttäret, jokka naihaan. (Pello) (KRA) Erihän se on kun ämmät tanssii. (Säkkijärvi) (MSA) Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi) (KRA) Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi) (KRA) Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä) (KRA) Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava) (KRA) Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat) (KRA) Erkki rukkiit kylvää, Erkki rukkiit harventaa. (Säkkijärvi) (MSA) Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo) (KRA) Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi) (KRA) Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka) (KRA) Ero perreessä ja jako tavarassa. (Uukuniemi) (KRA) Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää) (KRA) Ero tul kur riaska! (Hollola) (PLK) Erä ei tuu ehtimättä, kala jalan kastumatta. (Parikkala) (KRA) Erä errää yllyttää, saalis miestä kiihottaa. (Rautjärvi) (KRA) Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki) (KRA) Esityslista on littonen kun meijeritili. (Ähtäri) (KVL) Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila) (KRA) Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru) (KRA) Etana etana, näytäs sarves, onkos huomena [[pouta]]? (Hollola) (KSJ) Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela) (KRA) Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi) (KRA) Eteenpäin [[mato]]kin menee. (Vesanto) (KRA) Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere) (KRA) Eteläkäki - kuoleman käki. (Jällivaara) (KRA) Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki) (KRA) Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti) (KRA) Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri) (KRA) Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi) (KRA) Etelästä tulee vetelää. (Ulvila) (KRA) Etenkehaten keviällä käellä. (Säkkijärvi) (MSA) Ethän sä tästä maksua ota, kun kerran muutoonkin olit tänne matkalla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Etkö sinä hyvä höperö ymmärrä? (KHM) Etteenhän se kerra viel tulloop hälle issellekkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä) (KRA) Ettäällä on voi vasikan takanna. (Säkkijärvi) (MSA) Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi) (KRA) Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi) (KRA) Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia) (KRA) Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli) (KRA) Eukon osalla ei päästä kun tuomaanpäivästä [[joulu]]un. (Säkkijärvi) (MSA) Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku) (KRA) Evähistäkin sen näköö, mistä miäs kotoosin on. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Eänetön [[hullu]]ista viisain. (Sonkajärvi) (KRA) ==F== Flikk o jo enemä [[äiti]]s muatonen ko äit ite. (Varsinais-Suomi) (SMS) Flikka soon joka saa, ja poika soon joka pääsöö. (Laihia) (KRA) Foordi ei ole [[auto]] eikä margariini voita. (Sievi) (KRA) F[[renki]] on piian [[mies]]. (Vihti) (KRA) Friioos niin kauan kun flikka kestää, piroos niin kauan kun nisua piisaa. (Lapväärti) (KRA) Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. ([[Pori]]) (KRA) ==H== Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela) (KRA) Haapanen aias ja häijy [[akka]] ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi) (KRA) Haapanikki kun [[leipä]] [[loppu]], [[tuska]] tul kun [[tupakka]] loppu. (Kallola-Paakkala) (MSA) Haaparannala kaikki naihaan, mutta sinua ei naija sieläkhään. ([[Lappi]]) (SMS) Haaparanta ja hänen metisiininsä. (Lappi) (SMS) Haasta ja hohota! (Säkkijärvi) (MSA) Haasta [[mies]]tä kaiken [[päivä]]ä mut älä virka [[nimi]]ä (mittään)! (Säkkijärvi) (MSA) Haasta sie, mie piän hevosta. (Säkkijärvi) (MSA) Haasta vennäiks ni akat ei ymmärrä! (Säkkijärvi) (MSA) Haastaa ku ois [[pää]] toisen kainalossa. (Heinlahti) (MSA) Haastaa kun keitetystä lampaanpäästä. (Säkkijärvi) (MSA) Haastaa mitä sylk [[suu]]huun tuop ja ves leuvalle vettää. (Säkkijärvi) (MSA) Haastamallaha asjat selkiäät. (Säkkijärvi) (MSA) Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-[[Savo]]) (KRA) Haavan urpa hallavuotta, lepän urpa leipävuotta, koivun urpa kovaa vuotta, pajun urpa pahaa vuotta. (Parikkala) (KRA) Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi) (KRA) Haihtu kun Ilives-Antti kurkiparvesta. (Ähtäri) (KVL) Haiku nousee kun Leku-Antin kantapäästä. (Ähtäri) (KVL) Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.) (KRA) Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KVL) Haisee kun mesileipä Kokkolan tulipalossa. (Haapavesi) (KHM) Haisee kun näätä. (Ähtäri) (KVL) Haisee [[köyhä]]t rikkaan [[nenä]]än. (Vesanto) (KRA) Haista ennenkun maistat! (Isokyrö) (KRA) Haista hapan ja lerki vetelä! (Heinlahti) (MSA) Haista [[kissa]]n rikkinäinen, se on siulle äkkinäinen! (Heinlahti) (MSA) Haista [[paska]] ja rallata päälle! (Säkkijärvi) (MSA) Haistelek korkkia nyk kuv [[viina]]tkij joit. (Hollola) (PLK) Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia) (KRA) Haitaksi hako vedessä, kiusaksi [[köyhä]] rikkahille. (Pohjois-Häme) (KRA) Haittana [[laiska]] riihessä. (Paltamo) (KRA) Hajotkaa, sanoi [[poliisi]] itikoille. (Nilsiä) (KHM) Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä) (KRA) Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä) (KRA) Hakeva etsii povestansakin. (Lieto) (KRA) Hakkuut voivat alkaa pappilan messässä. (Säkkijärvi) (MSA) Halame huono leikataa, mut [[heinä]] huono heitetää. (Kangasniemi) (KRA) Halaus [[halu]]n lisää, suun anto [[hyvä]]n sovinnon. (Ylöjärvi) (KRA) Hale, vilutauti siun päälleis tulkoon, järven hako siun [[selkä]]äs rahnikoon! (Säkkijärvi) (MSA) Hali-fruti-pruttis, näin [[minä]] vain Kyröön poijillen prumputtelen! sanoo Laihian flikka ja nosti jalakaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Halikon kaut Ruatti. (Uskela) (KRA) Halko ei yksinään pala eikä [[akka]] yksinään riitele. (Kivennapa) (KRA) Halko pinoon suulleen, [[piika]] [[sänky]]yn selälleen. (Ruovesi) (KRA) [[Halla]] hanhen hartioilla, [[talvi]] [[joutsen]]en takana. (Savitaipale) (KRA) Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen) (KRA) Halla hanhin siiven alla, [[lumi]] luikon [[perse]]esä. (Tammela) (KRA) Halla hiljan kylväneelle, [[nälkä]] siämenen syäneelle. (Tammela) (KRA) Halla käyp [[taikina]]ssai huonon leipojan [[käsi]]ssä. (Joroinen) (KRA) Halla matalan pannoo, kalja [[köyhä]]n juovuttaa. (Joroinen) (KRA) Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta) (KRA) Halla myöhän kyntäjälle, [[huora]] piian hakijalle. (Kangasniemi) (KRA) Halla panoo huonolta leipurilta [[uuni]]n ja pöyvän välillä. (Kajaani) (KRA) Hallaa hankeen, [[leipä]]ä lehteen [[käki]] kukkuu. (Huittinen) (KRA) Hallaa se toinenkin poika, sano tyttö, kun heila jätti. (Ähtäri) (KVL) Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi) (KRA) Hallan perästä saret. (Isokyrö) (KRA) Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska) (KRA) Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali) (KRA) Halpa on kalu haltiatoin. (Tervo) (KRA) Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava) (KRA) [[Halu]] harras [[työ]]n tekee, ei [[voima]] väkevänkään. (Askola) (KRA) Halu soon, joka mustalaasta [[kaupunki]]hin vetää. (Ylistaro) (KRA) Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja) (KRA) Halu voimaa antaa. (Naantali) (KRA) Halull ei oo hankee ja [[usko]]ll ei oo umpee. (Uusikirkko) (KRA) Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi) (KRA) Halvasta meni hyvät humalat, kun märänneistä maltasista. (Pielinen) (KRA) Hame on rikki, paita rikki, paidan alta kaikki rikki. (Virolahti) (KRA) Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero) (KRA) Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä) (KRA) Hampais koiran miakka o. (Noormarkku) (KRA) Hankalaa on mäenlasku kesällä. (Laukaa) (KRA) Hanki hanhen hännän alla, jää jouttenen jälessä. (Ruovesi) (KRA) Hankitelles aik kuku. (Muurla) (KRA) Hankkeessa aika kuluu, jos yri olisi, niin tarmo puuttuu. (Hämeenkyrö) (KRA) Haoran yli [[leski]] uuren kattoo. (Satakunta) (SMS) Hapa [[hyvä]] harteil mut vaikija [[vatsa]]l. (Rautu) (KRA) Hapan luihin pystyy. (Lempäälä) (KRA) Hapan sahti ja häijy [[muija]] ne miästä kaikista enemmän [[harmi]]ttaa. (Hämeenkyrö) (KRA) Harakan [[laulu]] ja piian [[nauru]] ei tiälä hyvvää. (Kuru) (KRA) Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian [[pää]]tä [[köyhä]]n paasta. (Vehkalahti) (KRA) [[Harakka]] ei o [[lintu]], [[kiiski]] ei o [[kala]], eikä [[piika]] o [[ihminen]]. (Nurmijärvi) (KRA) Harakka ei oo lintu eikä kotivävy [[mies]]. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa) (KRA) Harakka kaunis lintu ja [[pappi]] paras vieraita. (Tuusniemi) (KRA) Harakka on hyvä lintu, kun sen harvoin näkee. (Hollola) (KRA) Harakka varesta panettelee, ja oma nokkaki on [[paska]]sa. (Rantsila) (KRA) Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori) (KRA) Harava piitään kaipovaa. (Pielisjärvi) (KRA) Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, [[kirja]]t ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-[[Savo]]) (KRA) Harijakasta hevoosta ja pitkätukkaasta piikaa on harvas taloos, mutta meillä on, sanoo Laihian emäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Harjana hyvä hevonen, paha akka palmikkona. (Piippola) (KRA) Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä) (KRA) Harmaa tikka tauviks takoo, kuolemaks kolkuttaa. (Parikkala) (KRA) Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet. (Hollola) (PLK) Harmaita ja kauniita kun Laukaan varkaat. (Evijärvi) (KHM) Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura) (KRA) Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon. (Parikkala) (KRA) Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko) (KRA) Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta) (KRA) Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi) (KRA) Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki) (KRA) Harteista miestä, perseestä piikaa. (Lemi) (KRA) Hartijat kum poikavariksel. (Hollola) (PLK) Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää) (KRA) Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki) (KRA) Harva lintu höyhenii tähe ammutaa. (Kanneljärvi) (KRA) Harva päivä hääpäivä. (Pori) (KRA) Harva riih tyhjänä pallaa. (Kiihtelysvaara) (KRA) Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi) (KRA) Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi) (KRA) Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä) (KRA) Harvahammas taivaan lammas! (Säkkijärvi) (MSA) Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti) (KRA) Harvaksien ku herroja kirkos. (Hollola) (PLK) Harvassa on köyhässä karvoja. (Vesanto) (KRA) Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä) (KRA) Harvoen syötti harva verkko, sennii suurilla kaloela. (Kangaslampi) (KRA) Harvoha sokija lusikkaa lihapalanen sattuu. (Savitaipale) (KRA) Harvoin emännälle kiitos annetaan, miniälle ee millonkaan. (Iisalmi) (KRA) Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme) (KRA)) Harvoin kataja mahlajoi, harvoin laiha hikoo. (Korpilahti) (KRA) Harvoin meillä hättäillään, arvoin aikaan tullaan. (Sonkajärvi) (KRA) Harvoin meillä hättäillään, suotta silloinkin. (Juva) (KRA) Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun) (KRA) Harvoin naapurista hullumpana palaa. (Oulu) (KRA) Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa. (Turtola) (KRA) Harvoin niillä suutarin lapsilla on kenkiä ja räätälin lapsilla housuja. (Terijoki) (KHM) Harvoin nähden harakkakin kaunis o. (Ahlainen) (KRA) Harvoin on hanhi vierahana, suuri hauki syötävänä. (Pistojärvi) (KRA) Harvoin on korpin pesästä jouhtenen munii löyvetty. (Pielisjärvi) (KRA) Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki) (KRA) Harvoin riihi tyhjänä palaa. (Sääminki) (KRA) Harvoin se saapasniekka saapas jalas käyvyy ja plotniekka omas tuvas ellää. (Inkeri, Spankkova) (KRA) Harvoin vuohta kehutaan, miniää ei millonkaan. (Ähtäri) (KVL) Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi) (KRA) Harvon se luu koirran kassassa säilyy. (Maaninka) (KRA) Harvon sonni vasikoetaan nuoloo. (Sotkamo) (KRA) Harvonhan vanha vikasee tuntoo. (Teikarsaari) (MSA) Harvoon juomari omillansa hauratahan. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) [[Hassu]] kun [[kissa]]n tassu. (Hollola) (PLK) Hassu se on, joka toisen [[käsky]]llä [[pää]]nsä seinhän hyppää. (Ylihärmä) (KRA) Hassu tekee niin kun [[hullu]] käskee. (Anjala) (KRA) Hassun kirjoiss on [[hyvä]] olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula) (KRA) Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia) (KRA) Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä) (KRA) [[Hattu]] ja vyö, pyhä ja [[yö]], ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi) (KRA) Hattu on pojan pyhälakki, mutta [[herra]]t pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi) (KRA) Hattu päässä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä. (Liperi) (KRA) Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima) (KRA) Hatuta halossa, turkki peällä touvossa. (Sysmä) (KRA) Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio) (KRA) Hauen päässä on enemmän [[rasva]]a, kuin [[köyhä]]n miehen aitassa. (Nurmes) (KRA) Haukakkaa [[piimä]]ä palijo ja [[leipä]]ä vähä! sanoo Luhtalan momma. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Haukall on haukan pojat. (Perho) (KRA) [[Hauki]] [[halla]]lla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli) (KRA) Hauki kuttoo kovallae siällä, [[syksy]]n uipi syvälläe veillä. (Iisalmi) (KRA) Hauki [[maa]]lla maarianpäivän, [[kurki]] [[suo]]lla suvipäivän. (Nummi) (KRA) [[Haukka]] on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä) (KRA) Haukka sauhuti elää. (Vampula) (KRA) Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi) (KRA) Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio) (KRA) Haukkuva äijä, porraava mukula, vuotava pata, kukkuva kello ja krapiseva kaljatoopi on kaikki pahoja huushollikapineita. (Huittinen) (KRA) Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA) Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä) (KRA) Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen) (KRA) Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi) (KRA) Heelmistään puu tunnetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Hei hulinaa, sano akka kun kirnuun pieri. (KHM) Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi) (KRA) Heikin heljät. (Sirkjärvi) (MSA) Heikinpäivänä eläimen elo kahtia ja ihimisen kolomia. (Evijärvi) (KRA) Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.) (KRA) Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi) (KRA) Heikki kiitti hevostaan, Ollin poika orittaan, Lauri lantakaviotaan, män jeälle, jäi jälelle. (Suonenjoki) (KRA) Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi) (KRA) Heikki talven taittaa. (Juuka) (KRA) Heikkinä kääntää karhu kylkensä. (Rantsila) (KRA) Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki) (KRA) Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu. (Joutseno) (KRA) Heiluta tölhöä, narraa hölmöä, kalahuksen saat kummaltai! (Säkkijärvi) (MSA) Heiluvaan tuppeen ei puukko satu. (Sulkava) (KRA) Heiniä myyvvää, suolavettä syyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Säkkijärvi) (MSA) [[Heinä]]inen [[hevonen]], olkinen [[härkä]]. (Vihti) (KRA) Heinänteko on helppoa [[työ]]tä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula) (KRA) Heinässä hepo häissä. (Mänttä) (KRA) Heittelie kuj [[Jumala]] kerjäläist. (Hollola) (PLK) Helepompi on hallita yks [[hullu]] kun yheksä. (Ähtäri) (KVL) Heleppo ei ouk kellääk. (Eno) (KRA) Heleppo se on toisen persiilä tullee istuu. (Savonlinna) (KRA) Heleppohan [[isä]]n oli äijin ottaa, mutta kun mun pitäs ottaa ventovieras. (Ähtäri) (KVL) Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki) (KRA) Helinät häitä, kolinat [[kuolema]]a. (Harlu) (KRA) Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi) (KRA) Helle [[laiska]]lla syödessä, vilu työtä tehdessä. (Kontiolahti) (KRA) Hellurei ja hellät tunteet. (Ähtäri) (KVL) Hellä hepo varsaase, [[vanha]] eukko poikaase. (Juva) (KRA) Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu) (KRA) Hellä on hepo [[varsa]]lleen. (Iisalmi) (KRA) Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro) (KRA) Hellät työttömän kätöset, [[rakko]] laiskan kämmenessä. (Tuusniemi) (KRA) [[Helmikuu]] helistää, [[maaliskuu]] [[maa]]ta näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA) Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu) (KRA) Helmikuun heliät päivät maaliskuussa maksetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA) Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä) (KRA) Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola) (KRA) Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava) (KRA) Helppes kaora valmistu. (Kaarina) (KRA) Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti) (KRA) Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.) (KRA) Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka) (KRA) Helppo on herrana eleä, vaan on vaiva päätä varjellessa. (Vuokkiniemi) (KRA) Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela) (KRA) Helppo tyhmä narrata. (Uskela) (KRA) Helppoha se on tapettua tappaa. (Laihajärvi) (MSA) Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju) (KRA) Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere) (KRA) Helunta hempeimilläs, parma pahimallas. (Kalanti) (KRA) Helvetis on helppo olla, ei huoli huolehtia lämpimästä. (Viipurin pit.) (KRA) Helvettii ajetaa hyyvvil hevosiil. (Lavansaari) (KRA) Hempua se on kiel vitussa. (Suonenjoki) (KRA) Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä) (KRA) Henk o hevosessai. (Joroinen) (KRA) Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes) (KRA) Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi) (KRA) Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä) (KRA) Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi) (KRA) Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää) (KRA) Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen) (KRA) Henki se käöpi linnustaa. (Sotkamo) (KRA) Henki sääskel suus, mäkäräl persees. (Rautjärvi) (KRA) Henkäv välil! sano Iitim mies sulelle. (Hollola) (PLK) Heone ruakkias tunte. (Mynämäki) (KRA) Hepo hellii varsaansa, vaimo vatsansa väkeä. (Kitee) (KRA) Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta) (KRA) Heppoha siihe o naula panna, ku kerra reikä o tehty. (Uusikirkko) (KRA) Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta) (KRA) Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA) Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä. (Savitaipale) (KRA) Hermannilta heinää, joelilta juoksujalakoa. (Jämsä) (KRA) Hermannilta heinään, joelilta juosten. (Säkkijärvi) (MSA) Hermannista heinään mennään. (Eräjärvi) (KRA) Herneet ja pavut jos ei oo vappunna vaossa, ei ne paksa pohtimessa. (Ylämaa) (MSA) Hernemuan kautta on tie suorin. (Jaakkima) (KRA) [[Herra]] eijjoom mikkää, jos roovva eejjoor rinnalla. ([[Savo]]) (SMS) Herra heiniä sattaa, ruohoja ripottelloo. (Karkku) (KRA) Herra ilman virkaa, [[koira]] ilman häntää. (Ylihärmä) (KRA) Herra ku [[härkä]] vaik eij joo viran märkää. (Säkkijärvi) (MSA) Herra kulkee kalossissa, viertomies [[virsu]]ssa. (Iisalmi) (KRA) Herra loi [[aika]]a eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa) (KRA) Herra o heikollakin, [[köyhä]]lläki [[Jumala]]. (Noormarkku) (KRA) Herra on herra helvetissäkin. ([[Naantali]]) (KRA) Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää) (KRA) Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa) (KRA) Herra se on herrallai ja kuninkaallai [[kuningas]]. (Kannonkoski) (KRA) Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä) (KRA) Herra tuomari, ei keitetty, ei keitetty, kokkeiltiin, kokkeiltiin, sano Savolan Oskari käräjillä. (Ähtäri) (KVL) Herrahtava [[ruumis]] vaikka ryysyset kamppeet. ([[Lappi]]) (SMS) Herrain elo [[köyhä]]in [[vero]]. (Haapavesi) (KRA) Herralt tulloo [[hyvä]]t [[päivä]]t, Herralt tulloo [[paha]]t päivät. (Säkkijärvi) (MSA) Herran [[pelko]] on viisauven [[alku]]. (Rovaniemi) (KRA) Herran pieksut ovat nyt rouvvan jalassa. (Salajärvi) (MSA) Herran [[siunaus]] rikkaaks tekkee ilman paljoo [[työ]]tä ja väkkee. (Maaria) (KRA) Herran virka on [[koira]]n virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi) (KRA) Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula) (KRA) Herranen [[ruumis]], vaikk on huonot [[vaatteet]]. (Siikainen) (KRA) Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna) (KRA) Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka) (KRA) Herrat ja koirat jättää ovet auki. (Lahti) (KRA) Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro) (KRA) Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka) (KRA) Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa. (Sysmä) (KRA) Herrat männööt [[Helsinki]]in, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki) (KRA) Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä) (KRA) Herrat ne köyhäen hijellä ellää. (Kainuu) (SMS) Herrat on herroos [[yö]]tä, papit pappiloos ja [[lukkari]]t lukkariis. (Seinäjoki) (KRA) Herrat sen paremmin tietää, jotka ossaa lukkee ja kirijottaa. (Ähtäri) (KVL) Herroiksha [[elämä]] pitää vaik [[päivä]]ä vähemmä. (Savitaipale) (KRA) Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori) (KRA) Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki) (KRA) Herroille ja [[hullu]]ille ei maksa näyttää kesenerästä työtä. (Säkkijärvi) (MSA) Herroja [[harmi]]ttaa, kun [[talonpoika]] [[hyvä]]l hevosell ajaa. (Koski Hl.) (KRA) Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi) (KRA) Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua) (KRA) Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi) (KRA) Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki) (KRA) Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi) (KRA) Hertta on heleppoo sannoo, mut se on pirun pistettävvöö. (Leppävirta) (KRA) Herttaset silimät tekööt kauniita lapsii. (Ilomantsi) (KRA) Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi) (KRA) Hetken hairahukset on ijäti kärsittävät. (Ähtäri) (KVL) Hetkonen, sano Putkonen. (Ähtäri) (KVL) Hevoihhan se oj joka juopoller [[raha]]a tienaa. (Hollola) (PLK) Hevoinenkin sen tietää, että [[pappi]] kirjamies on. (Honkajoki) (KRA) Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan [[hauta]]an viijä. (Juva) (KRA) Hevollapa [[mies]]tä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi) (KRA) [[Hevonen]] ei ole kannel seinällä. (Nurmes) (KRA) Hevonen [[paha]] harjaltansa, [[akka]] paha hiuksiltansa. (Laihia) (KRA) Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä [[aika]]a, kun sisällä mässätään. (Halikko) (KRA) Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola) (KRA) Hevoossontakin on [[hyvä]]ä, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA) Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju) (KRA) Hevosella vain eikä millään hakavasikalla. (Ähtäri) (KVL) Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo) (KRA) Hevoselle [[heinä]]t kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki) (KRA) Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää) (KRA) Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo) (KRA) Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi) (KRA) Hevoses miehen elinki, emännäs [[talo]]n pidinki. (Siikainen) (KRA) Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi) (KRA) Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi) (KRA) Hevosessa on miehen [[henki]], [[emäntä]] talon pitäjä. (Karttula) (KRA) Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo) (KRA) Hevossontakin hyvvää ois, jos sen voissa paistas. (Ähtäri) (KVL) Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea) (KRA) Hevosta ku henkii, akkoa kun renkii. (Lumivaara) (KRA) Hevosta kun henkiä, akkaa kun vankia. (Säkkijärvi) (MSA) Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu) (KRA) Hevostaan hullu kiittää, mielipuoli poikiansa. (Nurmes) (KRA) Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula) (KRA) Heät häestä, pijot pijosta, suuret juomat juomingista. (Maaninka) (KRA) Hieno käytös kun Tervasniemen lehemällä. (Ähtäri) (KVL) Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti) (KRA) Hihku sitten ku piälle piäset. (Ilomantsi) (KRA) Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti) (KRA) Hiilel hailii päähä, kurvii koko halol. (Kivennapa) (KRA) Hiili nuoren hihassa, tuli neidon povessa. (Paavola) (KRA) Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi) (KRA) Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi) (KRA) Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi) (KRA) Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi) (KRA) Hiiret ovat vallollaan kun kissa ei oo kotonna. (Säkkijärvi) (MSA) Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala) (KRA) Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo) (KRA) Hiiri perheen torat syöpi. (Liperi) (KRA) Hiiri sanoi: Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois. (Kaustinen) (KRA) Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto) (KRA) Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala) (KRA) Hiisi viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Puolanka) (KRA) Hiivaa ja härkää ei paljo tarvita. (Kivennapa) (KRA) Hik laiskan syyvvessä, vilu työtä tehessä. (Säkkijärvi) (MSA) Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä) (KRA) Hiki on hevosen väki ja voahti varsan kunnia. (Suomussalmi) (KRA) Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä) (KRA) Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti) (KRA) Hilijaisissa vesissä ne kalat kuttoo. (Kuopio) (KRA) Hilijane ylösnousemine saattaa kokopäivällisen kiiruun. (Säkylä) (KRA) Hilijanen se sitte on huutaa, ku hätä näkkyy. (Ii) (KRA) Hilirimpsis ja markalla maailman ympäri ja toisella takaasin! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hiljaa herrat, kun mestarit makaa. (Iitti) (KRA) Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala) (KRA) Hiljaa kun äimät käävässä. (Ähtäri) (KVL) Hiljaa lapset lehterissä, taikka minä saarnaan koko päivän! (KHM) Hiljaa mi huoniessav vaikkei siin seiniäkän olis. (Hollola) (PLK) Hiljaisen kanssa maailmassa ei ikuista ristii kanna. (Koivisto) (PSK) Hiljaiset on herrojen kiireet. (Pielisjärvi) (KRA) Hiljaist oo hiiree haikotella, kun on puoli kissalla persiessä. (Petsamo) (KRA) Hiljanen ansoja punoa, ku linnut kujalla on. (Turtola) (KRA) Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala) (KRA) Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan suussa. (Kälviä) (KRA) Hillavuosi hallavuosi. (Kestilä) (KRA) Himot ne on hiirelläkin ja tunteet tiakonissalla. (KHM) Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti) (KRA) Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu) (KRA) Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia) (KRA) Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio) (KRA) Hirveetä on veri hangella. (Vesanto) (KRA) Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes) (KRA) Hirvi on hiihtäjän, karhu kaatajan. (Heinola) (KRA) Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes) (KRA) Hitaasti mutta varmasti. (Mänttä) (KRA) Hiton tuntoo hatustaankii. (Rantasalmi) (KRA) Hittaasti [[laiska]] [[koira]] mehtääm männöö, kipiti kapiti kojttiin tulloo. ([[Savo]]) (SMS) Hittaita [[herra]]in kiiruut. (Heinola) (KRA) Hitto ol tuo Peltohinnu, ku [[sana]]n [[kylä]]lle vei! (Säkkijärvi) (MSA) Hiuksina [[paha]] [[ämmä]], harjana [[hyvä]] [[hevonen]]. (Pomarkku) (KRA) Hius pitkä, miel lyhyt. (Suistamo) (KRA) Hiät Virossa, hiät Kyrössä, [[minä]] Yrjö yksinän. (Heinävesi) (KRA) Hjuva tulemas, Vääksy palamas, sano [[ryssä]]. (Hollola) (PLK) Hoapa hangelta vettää, [[pihlaja]] ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara) (KRA) Hoh hoikkaa, risat roikkaa, eij o [[aika]]a että paikkaa. (Hollola) (PLK) Hohottaa ku Kesälahen kirkkomies. (KHM) Hohtaa [[Hollola]]st pappilaa(n). (Hollola) (PLK) Hoi, äläkää pyärittäkö, ei täälä oo taloonväkiä kotona! huuti vanhaemäntä siihen aikhan, kun ensimmääset puhelimet Laihiallen tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hoikka poika Hollolast, mut vetäkäis solmuu! (Hollola) (PLK) Hollihevosen [[suu]]hun ei katota. (Muuruvesi) (KRA) Hollolallahtelainem paaluttaa sylämmensä. (Hollola) (PLK) Hollolass o hopeakirkko, [[Asikkala]]s ailaskoppi. (Hollola) (PLK) Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa. (Hollola) (PLK) Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava) (KRA) Hopia huolta, vaski vaivaa, paperi pahhaa mieltä. (Säkkijärvi) (MSA) Hopiateetä meillä aina juarhan, sanoo Laihian miäs kun vettä leivän kans särpes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki) (KRA) Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA) Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello) (KRA) Horjahtaa hevonenkiin vaik on neljä jalkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki) (KRA) Horjahtaap hevonenkiin neljältä jalalta niin miks ei ihminen kahelta. (Säkkijärvi) (MSA) Hosumalla ei saa kun kuspäisiä kakaroita. (Säkkijärvi) (MSA) Hoti koira suunsa polttaa. (Kankaanpää) (KRA) Hotkit tuulta pitkän nenäs kans! (Hollola) (PLK) Housut putoo, hevonen jättää, siinä miestä koetellaan. (Savo) (KRA) Hovis o hovi hotteetkii. (Muolaa) (KRA) Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia) (KRA) Hovis on hovin hotteet, siel on kaks kahlekoiraakiin. (Vilajoki) (MSA) Huano aika - ei muita savottoja kun naurihinsiämenen halakoomista Laihialla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Huanoa en syä enkä renkiä riijaa. (Hollola) (PLK) Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi) (KRA) Huh, huh, kun on hussakkaa, ettei nää kustakkaa. (Ähtäri) (KVL) Huhtikuu humauttaa lumet maasta ja jäät järvestä. (Lavia) (KRA) Huima hutun kuohuttaa, viisas ei velliikää. (Ilomantsi) (KRA) Huima hutunnii särpää, viisas ei velliikää. (Värtsilä) (KRA) Huiman eväät ne ensiksi syödään. (Pielinen) (KRA) Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki) (KRA) Hukassa maalla, hukassa merellä, hukassa viekasten veljien keskellä. (Säkkijärvi) (MSA) Hukham meni poijan koulunkäynti, sanoo entinen isä kun poika joutuu kiinni vekselinväärennöksestä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi) (KRA) Hukkaam män kur Rekolan kerjäläisel laulu. (Hollola) (PLK) Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi) (KRA) Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen) (KRA) Hukkaha yksinnää salliihee syöp. (Inkeri, Toksova) (KRA) Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA) Hul kaik asjas juttele. (Muurla) (KRA) Hul siämenäs syä. (Mynämäki) (KRA) Hul toise vahinkol naora. (Muurla) (KRA) Hul töitäs rekna. (Perniö) (KRA) Hulivilistä mies tulee, mutt ei nahjuksesta koskaan. (Rauma) (KRA) Hullu akkaansa kehuu, mielipuoli hevostaan. (Perho) (KRA) Hullu edestakasi soutaa. (Kuru) (KRA) Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava) (KRA) Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski) (KRA) Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari) (KRA) Hullu ei tiijjä hyvästä eikä sika suolasta. (Säkkijärvi) (MSA) Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari) (KRA) Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio) (KRA) Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa. (Orimattila) (KRA) Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki) (KRA) Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola) (KRA) Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen) (KRA) Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi) (KRA) Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään. (Parikkala) (KRA) Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin. (Joensuu) (KRA) Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia) (KRA) Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo) (KRA) Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA) Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi) (KRA) Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila) (KRA) Hullu kiittää akkaansa, mielpuoli lapsiansa. (Asikkala) (KRA) Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko) (KRA) Hullu kun en ottanu kurinta, sanoo Eskoon flikka kun ei hyppelhön hajettu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku) (KRA) Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi) (KRA) Hullu miäs Huittisista: syä enämpi ko tianaa. (Kokemäki) (KHM) Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero) (KRA) Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi) (KRA) Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia) (KRA) Hullu omaansa moittii. (Soanlahti) (KRA) Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi) (KRA) Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti) (KRA) Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA) Hullu paljon huhtoo, viisas elää vähemmälläkin. (Joensuu) (KRA) Hullu paljon nauraa, viisas vähän virnauttaa. (Kangasniemi) (KRA) Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee. (Kärkölä) (KRA) Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo) (KRA) Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi) (KRA) Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori) (KRA) Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti) (KRA) Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa) (KRA) Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi) (KRA) Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki) (KRA) Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia) (KRA) Hullu se joka syömistään kehhuu. (Säkkijärvi) (MSA) Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava) (KRA) Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA) Hullu suap paljonkii tehhäkseen, viisaan piä tulloo vähemmälkii aikaa. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele) (KRA) Hullu telekkeä aijjaa, mielipuoli koskeloa. (Kuhmo) (KRA) Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti) (KRA) Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki) (KRA) Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas) (KRA) Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi) (KRA) Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi) (KRA) Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila) (KRA) Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu) (KRA) Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee. (Hauho) (KRA) Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi) (KRA) Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki) (KRA) Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina) (KRA) Hullu ämmä, kun ainoalla markalla leipää osti eikä viinaa. (Pori) (KRA) Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi) (KRA) Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva) (KRA) Hulluha leikist suuttuu. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA) Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi) (KRA) Hullui on yhreksää laijii. (Lohja) (KRA) Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi) (KRA) Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi) (KRA) Hulluja ei huoli kylvää eikä kyntää, niitä kasvaa muutenkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Hulluja ei kynnetä, eikä kylvetä, ne kasvaat itestää. (Koivisto) (PSK) Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto) (KRA) Hulluja on yhdeksän laisia ja kylpyhullut kymmenennet. (Kärsämäki) (KRA) Hulluja on yhdeksänkymmentäyhdeksän lajia, ja se sadas on liika viisas. (KHM) Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat) (KRA) Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen) (KRA) Hulluk sie oot vai paitak siuvva hankaa? (Säkkijärvi) (MSA) Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava) (KRA) Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi) (KRA) Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi) (KRA) Hullun eväät ensin syödään. (Vampula) (KRA) Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia) (KRA) Hulluna on hyvä olla, kun ei järkeä puutu. (Pöytyä) (KRA) Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa) (KRA) Hulluu ei panna herraks, eikä viisaskaa rupee. (Kontiolahti) (KRA) Humala on juomarin jumala. (KHM) Huojuu ku siikajokelainen. (Säräisniemi) (KHM) Huokaus tulie hyvissäkiv vaatteis, saatikka tälläsis. (Hollola) (PLK) Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti) (KRA) Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva) (KRA) Huol se huonoks vettää. (Säkkijärvi) (MSA) Huoleks on hyvä hevonen, katumoiksi kaunis vaimo. (Ilomantsi) (KRA) Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA) Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä) (KRA) Huolitko sie (syöpkö) minjä vai annetaak kissalle? (Säkkijärvi) (MSA) Huomenna hevostais kiitä, vuonna toissa minijätäs, poikovasi partasuuna. (Pielavesi) (KRA) Huono lintu pesänsä likkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Huono talo se on, joka ei kahta laiskaa elätä. (Ähtäri) (KVL) Huonosta kuulosta on hyvä apu. (KHM) Huorra lasketaa huoniesie, varast ei valtakuntaanka. (Hollola) (PLK) Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi) (KRA) Hurija luanto on paree kun tuhat markaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hurja sitä olla pitää, tulee paremmin huamatuks. (Uusimaa) (SMS) Hurskas luonto ja repäisevä meininki. (KHM) Huulet on er paria. (Säkkijärvi) (MSA) Huushollista se riippuu, jos [[liha]]t [[joulu]]n yli piisaa. (Laihia) (KRA) Huuto on hädän [[veli]]. (Ristiina) (KRA) Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. ([[Pori]]) (KRA) Hylkypoika, hylepoika, hylky issääs, hylky emmääs, hylky olet issekkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Hymmyilee kun puuhevonen kuutamolla. (Ähtäri) (KVL) [[Hymy]] minkä laitat [[maailma]]lle tulloo joskus siulle takasiin. (Salajärvi) (MSA) Hyppeä, tanssoa, nuori neito, nyt on [[aika]]s [[ilo]]ta; vanahuus tulloo niinku varjo, ei sitte [[jalat]] nousekkaa! (Kainuu) (SMS) Hyppälä ol ennen niin utuköyhä, ettei siellä aurinkokkaan paistant kun [[joulu]]nna ja juhannuksenna. (Säkkijärvi) (MSA) Hyppälä on hyvä [[kylä]] mut sinnei sovi kaikki, ei sinne sopint Lienan Eeron Maikki. (Hyppälä) (MSA) Hyppää kun paarman piikki [[perse]]essä. (Ähtäri) (KVL) Hythet, luthet ja mathet on kälvhiläisten suolakaloja. (Lohtaja) (KHM) Hyttilän miehen [[kiire]] (viime tipassa). (Ylämaa) (MSA) Hyttilän [[mies]] tekköö kaikki huomenna. (Ylämaa) (MSA) Hyttysen [[ääni]] ei kuulu taivaaseen. (Ähtäri) (KVL) Hyvin on pullat [[uuni]]ssa, ei pala eikä paistu. (Kuusankoski) (KRA) Hyvin vetelee, sano Urialan likka, kun selekääsä sai. (Evijärvi) (KHM) Hyviv vetiä, sano [[Hollola]]m miäs muijalle kun ol pulonnur rejest humalapäissiäj ja muija kelkal kotiav vei. (Hollola) (PLK) Hyviä meilä huonotki. (Hollola) (PLK) [[Hyvä]] antaa vähästäkkiin, [[paha]] ei anna paljostakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä juttu, kom piissas vaa, sanos trenk ko enhmäisehton kehutti. (Varsinais-Suomi) (SMS) Hyvä kello kauvvas kuuluu, paha kauvemmas rämpyttää (kalkattaa) (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä [[koira]] kuoltuaan, paha elettyä. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä kun ei oo tullu ennen ostettua, kun soon ny valamis, sanoo Laihian [[isäntä]] piikkipyärätraktorista. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hyvä kun tulitta, mutta viälä paree kun lähärettä, sanoo laihialaanen viarahillen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hyvä laps oksentaa, paha laps [[paska]]ntaa. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä mies ei aja koiraaseenkaa, paha mies aijjaa [[akka]]seenkii pakkaseen. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä on [[neuvo]] nurkastakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä on toista haastaa, paha issiä puhua. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä on tyttökii tyhjään kätteen. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä paha joksikin. (Rauma) (KRA) Hyvä [[päivä]], papu! Oleks toist missä nähn? (Varsinais-Suomi) (SMS) Hyvä sopu siijjaa antaa, paha [[tie]]ltä työntää. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä [[sydän]] [[huora]]ksi saattaa, vapaa [[tahto]] varkahaksi. (KHM) Hyvä tul vuos, jaksakoot kintut sittua. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä Tuomas [[joulu]]n tuopi, Nuutti pois karkottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä ulosanto kun entisen akal [[lehmä]]l. (Hollola) (PLK) Hyvä (vanhus) turvanna, paha vastuksenna. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvä [[ääni]] kun laihialaasten kakularees. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Hyvähän ison pinon vieressä on lastuja poimia. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvähän [[koira]]kii on kuoltuaan. (Heinlahti) (MSA) Hyvähän kuttuiss on kulkea. (Hollola) (PLK) Hyvähän pitkän pinon vieressä on maata. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvähän tapettua on nylkijä. (Laihajärvi) (MSA) Hyvähän toisen takapuolella on tulleen istua. (Säkkijärvi) (MSA) Hyväl on hyvä aijaa vaik on vaikee valjastaa. (Koivisto) (KOH) Hyvältä maistuu, sano lohtolainen, kun Peihton krinnillä vasikan häntää jyrsi. (Kälviä) (KHM) Hyvältäkin aviomieheltä täytyy toisen silimän peittää, pahalta molemmat. (Ähtäri) (KVL) Hyväst alotettu on puoliks tehty. (Säkkijärvi) (KRA) Hyväst suunniteltu (alotettu) [[työ]] on jo puoliks tehtynnään. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvästi on emännän leivät [[uuni]]ssa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki) (KRA) Hyvästin nyv vaikkei tavattas kun [[nahka]]na karvalin seinäs, taikka reppuna sällin seläs. (Hollola) (PLK) Hyvästir rakas maalima, minä menen nyt taivaasie. (Hollola) (PLK) Hyvät hylkiit, huonot pyrkiit. (Säkkijärvi) (MSA) Hyvät kellot kauvaks kuuluu, pahat viel kauvemmaks. (Hollola) (PLK) Hyvät naip [[naapuri]]st, pahat taipalien takaa. (Hollola) (PLK) Hyvät [[päivä]]t hyppii [[käsi]]st pois. (Hollola) (PLK) Hyvää oli, mutta vähyyres oli [[vika]]. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Hä, hä, hässi sikkaa, saat porsaan palkakses! (Heinlahti) (MSA) Häihim mänie joko häviöiksien taikka häpeiksie. (Hollola) (PLK) Häihin mennään häviöks taikka häppeeks. (Tammela) (KRA) Häjyt ei lopu Härmästä eikä lavantauti Lapualta. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Hällä on oma [[härkä]] ([[lehmä]]) [[oja]]ssa. (Säkkijärvi) (MSA) Hämmeestä hevosta, Pohojanmaalta [[akka]]a. (Ähtäri) (KVL) Häntä ylös, sano luumäkeläinen. (Joroinen) (KHM) Häpiä sanova, kipiä kärsiä. (Säkkijärvi) (MSA) Häpiää plootuseppä varjoaan. (Hyppälä) (MSA) Härmän asema, kun on verta seinis. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Härmän häjyt, Ylistaron ylypiät, Lapuan [[laiska]]t, Ilimajoen ilikiät ja [[hullu]]t nurmolaaset. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Härässä ei olla, sanoo Hiipakan paimenpoika. (Laihia) (KHM) Häsälässä häijjy [[piika]] käpy pimpissä kävel. Tieppäs [[seppä]] ne pienet pihit, millä se käpy käännetään! (Säkkijärvi) (MSA) Hättäilemällä ei saa muuta kun huonopäisiä lapsia. (Säkkijärvi) (MSA) [[Hätä]] (ahkera) ei lue [[askel]]iijjaan. (Säkkijärvi) (MSA) Hätä [[hullu]] on, ei [[mies]]. (Somero) (KRA) Hätä keinon keksii. (Suomussalmi) (KRA) Hätä kälessä, [[häät]] tulossa, sulhanen tiellä tietämättömällä. (Längelmäki) (KRA) Hätä käski härjän juasta, [[pakko]] [[paimen]]en pajeta. (Vihti) (KRA) Hätä tekkee [[kauppa]]a ja miäs kattelee päält. (Yläne) (KRA) Hätähiisel ihmisel ei ok koskaan onnea. (Hollola) (PLK) Hätäinen [[huora]]n naipi. (Liperi) (KRA) Hätäinen tuomio tuottaa hätäisen katumuksen. (Rovaniemi) (KRA) Hätäkö hylkehen meres. (Teuva) (KRA) Hätäkös tässä näin matalassa [[kaivo]]ssa. (Pälkjärvi) (KRA) Häviää häihin juoja, köyhtyy käräjän käyjä; rikastuu riihen puija. (Kuopio) (KRA) Hää ei aattele just nennääsee pitemmälle. (Säkkijärvi) (MSA) Hää on sellanen häkäkivi. (Säkkijärvi) (MSA) Hään on sellanen hammeen hautoma. (Säkkijärvi) (MSA) Hään sannoo sen ensiks, mitä toinen ei sano viimekskään. (Säkkijärvi) (MSA) Hään sannoop esinnä sen [[sana]]n, mitä ei sais sanova viimesekskään. (Säkkijärvi) (MSA) Höpisevät kun kihniöläiset kirkonporstuas. (Parkano) (KHM) Höyryää [[piika]] pakkases. (Vehkalahti) (KRA) ==I== Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi) (KRA) Ierikka viluperse. (Kivennapa) (KRA) Iero kiero kengänraja, variksenmunniin varastaja! (Säkkijärvi) (MSA) Ihimisenä on hyvä olla. (Ähtäri) (KVL) Ihmettä ja kummaa kun muut syövät munnaa ja meil ei oo kannaakaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ihmiim päättiä, Jumala säätiä. (Hollola) (PLK) Ihmiin älä hermostu, ihmettelev vaa! (Hollola) (PLK) [[Ihminen]] eij joo millonkaan liian varovainen. (Säkkijärvi) (MSA) Ihminen essii parempaa, kala essii syvempää. (Säkkijärvi) (MSA) Ihminen vanhenoo, mut vika senkun nuortuu. (Säkkijärvi) (MSA) Ihtehän se on koiranpaskaki mättäällä. (Oulainen) (KRA) Ihtestään hyvä pappi saarnaa. (Ähtäri) (KVL) Iisu, ota piree askel jottei kengät kulu, sanoo laihialaanen poijallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Iitan päivännä potatin kaivuun. (Säkkijärvi) (MSA) Ijän ilmat ilkeimmät, pohjan pakkaset pahimmat, lännen tuulet lempeimmät. (Kallola-Paakkala) (MSA) Ijän kesä, ijän talvi, ijän ilmat ilkiät. (Säkkijärvi) (MSA) Ilimajokiset silikkiin pieröö ja pettua puroo, sano Salmin kräätäri. (Isokyrö) (KHM) Ilimat pyssyy entisellään, jos ei muutu. (Ähtäri) (KVL) Ilkomen alast kun Kurhilam mullikat. (Hollola) (PLK) Illan virkku, aamun torkku, se tapa talon hävittää (mut aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pittää). (Säkkijärvi) (MSA) Illat pimenööt, mustikka kypsyy. (Heinlahti) (MSA) Ilo pintaa vaik syvän märätköö. (Viipuri) (KRA) Iloissaanhan ne immeisen lapset toisijaan tokertaa. (Heinävesi) (KRA) Ilona käki metässä, lapsi pieni lattiilla. (Valtimo) (KRA) Iloonen luanto on paree kun hurstipaita. (Isokyrö) (KRA) Ilta karjan kokoo. (Tuusula) (KRA) Ilta o uamuva viisaamp. (Ristiina) (KRA) Iltarusko ilmarusko, aamurusko päiväpaska. (Säkkijärvi) (MSA) Ingentingen tappisilmä. (Säkkijärvi) (MSA) Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat. (Kalevala) Iso hyvä on, vaikka vittu olkhon. (Pelkosenniemi) (KRA) Iso kello kauvas kuuluu. (Keuruu) (KRA) Iso [[lehmä]] ei muistakkah vaskan olleleh. (Iitti) (KRA) Iso [[mies]], silimät ja kaikki, ja viihtii itkee. (Ähtäri) (KVL) Iso mies tekköö levveitä jälkiä. (Säkkijärvi) (MSA) Iso [[pää]], vähä järkke, piän pää, ei ollenka. (Kisko) (KRA) Iso [[talo]] ja [[ruoka]]in koto. (Hollola) (PLK) Isolla on ison tekijäiset. (Porvoo) (KRA) Ison pinon viäres on [[hyvä]] lastuja noukkia. (Pöytyä) (KRA) Ison talon piiat on kuin pienen talon tyttäriä. (Äänekoski) (KRA) Isoo pää ja harvas korvia. (Jalasjärvi) (KRA) Isoolla miehellä on isoot [[housut]]. (Lapväärti) (KRA) Isooltajoelta, [[Jumala]] nähköhön, johona ei oo koskaa mäntää suuruksehen kastettu. (Kauhajoki) (KHM) Isoost aina enämmän saa, mutta piänest on parempaa. (Isokyrö) (KRA) Isootellahan sitä paitaasellansakki. (Peräseinäjoki) (KRA) Isosesti isoset pieree. (Huittinen) (KRA) Isossa talossa isot pierut. (KHM) Isosten taurit ja kööhän pano ova molemmat maelmall isos huuros. (Raisio) (KRA) Isosti se iso pieree. (Tornio) (KRA) Isot rosvot piältä kahtoo, kun pienijä piiskataan. (Sotkamo) (KRA) Isselle ei kelpaa mut toisellekkaan ei antas. (Säkkijärvi) (MSA) Issestäänhän paha pappi saarnaa. (Säkkijärvi) (MSA) Issäin olj iltaunine, [[äiti]]in olj oamu-unine, mie raukka tulin molempii. ([[Karjala]]) (SMS) Istu ales ettei ilma pilainnu! ([[Hollola]]) (PLK) Istukaa, ei hetikään niin pieretä. ([[Ähtäri]]) (KVL) Istumast on pare lähte. (Kaarina) (KRA) Istun tuohon, sano Valkealan [[mummo]], kun lankes. (Valkeala) (KHM) Istutaan Jussilan juhulaa. (Ähtäri) (KVL) Istutaan [[Nastola]]n istumiist. (Hollola) (PLK) Istuu kun Muolaan [[morsian]], tekköö Mullin tyttöin töitä. (Säkkijärvi) (MSA) [[Isä]] [[hullu]], emo hullu, mistäs poika olis mieltä saanut? (Koivisto) (KRA) Isä putkee, poeka marjaa, muu pere muuramee. (Virtasalmi) (KRA) Isähänsä illokuono, törselö tekemähänsä. (KHM) Isän into poijan piässä, äitin tavat tyttärellä. (Ilomantsi) (KRA) Isännän [[askel]]eet pellon höystävät. (Hauho) (KRA) Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi) (KRA) Isännän jalka pellon höystää. (Hyppälä) (MSA) Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala) (KRA) Isännän [[silmä]] hevosen lihottaa. (Askola) (KRA) Isännätön [[talo]] on kuin hännätön [[hevonen]]. (Savukoski) (KRA) [[Isäntä]] [[ilo]] kotonna, vaikka ilman istukoon. ([[Asikkala]]) (KRA) Isäntä ku [[olut]]ta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA) Isäntä on [[hyvä]] mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee) (KRA) Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. ([[Turku]]) (KRA) Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki) (KRA) Isäntää katotaan ikkeest, [[emäntä]]ä säkin sitteest ja [[piika]]a ovenverikkeest. (Karinainen) (KRA) Isävainaja oli visu [[mies]] mutta liukhat se fiilat piti. ([[Lappi]]) (SMS) Isäänt käsk [[koira]]tas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo) (KRA) Itara vähän emäntä, tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara) (KRA) Ite miäs sen tekkee, ko hirtetään. (Yläne) (KRA) Itehhän se [[akka]] ihtesä elättää ja lapset immöö äetijää. (Sotkamo) (KRA) Itekuhhi Ievoneen ja ievattomat itekseen. (Sotkamo) (KRA) Itekullai on oma kyytisä, sanoi akka kun [[uuni]]lta putos. (KHM) Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi) (KRA) Itkeköön [[vittu]], joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA) Itkien emolta [[ruoka]], mairitellen vierahalta. (Eno) (KRA) Itkien mäne ja nauraen elä. (Korpiselkä) (KRA) Itkis mustalaispoikaki ku pääsis alakuhun. (Alavus) (KRA) Itkiskiin kun sais alun. (Hollola) (PLK) Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää) (KRA) Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio) (KRA) Itkulla huono puolensa pitää. (Karstula) (KRA) Itse on paras renki. (Nokia) (KRA) Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki) (KRA) Itsekullakin on oma kyyttinsä. (Simo) (KRA) Itsestäns toisen tuntee. (Nummi) (KRA) Itsestään paha pappi saarnaa. (Heinjoki) (KRA) Itsestään se lukkarikin nuotin tietää. (Ranua) (KRA) Itte nai, itte nauttii. (Alavus) (KRA) Ittestiäm paha lajil lukie. (Hollola) (PLK) Ittestääs viisas lain lukee. (Kärkölä) (KRA) Ittiäs näyttämäs ja toissi kaunei kattomas. (Varsinais-Suomi) (SMS) [[Itä]] ei lopeta tuulemista ennenkun sattaa, paha [[akka]] huutamista ennenkun itköö. (Säkkijärvi) (MSA) Itä illal, läns [[aamu]]l. (Lavansaari) (KRA) Itä illalla tuuloo, mertuul käyp miehen kans makkaamaan. (Teikarsaari) (MSA) Itä illasta kenkii, kaakko kaikenpäiväses. (Säkkijärvi) (MSA) Itä illasta väkkii, läns männöö miehen kans makkaamaan. (Säkkijärvi) (MSA) Itätuuli ilkiä [[tuuli]], viepi [[kala]]t kattilasta. (Oulu) (KRA) Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen) (KRA) ==J== Ja nyt se alako, sano [[valokuva]]n tekijä. (Laukaa) (KHM) Ja sittem pannaan että pikkusej jää, sano [[Hollola]]m poika kun tappelun alotti. (Hollola) (PLK) Jaa jaa, pojat, hyljätkää papumaa, niin papumaa hylkää teidät! (KHM) Jaa, tootta niitä Jurvan höyliä. Moomma Laihian laskuja! (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Jaa-a, kyllä se otti nyt uuren styylin, sanoo Laihian flikka kun makas yän poijan kans ja käyy [[aamu]]lla pisimäs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jaakko heittää [[kylmä]]n kiven järveen. (Säkkijärvi) (MSA) Jahampsis, sanos Lemu flikk ko ruatt lopus. (Uusikaupunki) (KHM) Jahka minä, sano hämäläinen. (Vilppula) (KHM) Jalat ku anttikristuksen vaununaisat. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) [[Jano]]ssa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA) Jatkaa kuj Jaalam miäs hiivaa. (Hollola) (PLK) Jauhaa [[suu]]taan kum pukki [[kaali]]a. (Hollola) (PLK) Jempti kun mummur röijy. (Hollola) (PLK) Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla) (KRA) Jo oli [[kirkko]] täynnä, kun ei [[pappi]] mahtunu. (Ähtäri) (KVL) Jo on [[aika]] joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi) (KRA) Jo nyt ollaa joutavas, ku on pappi soutamas. (Inkeri, Keltto) (KRA) Jo nyt tul ihan hännätön häpiä! (Säkkijärvi) (MSA) Jo nyt tul tupen rapina! (Säkkijärvi) (MSA) Jo ol [[leikki]] leiväst ja [[tuska]] tupakast. (Hollola) (PLK) Jo otti olkileipä ja kaurakakkara! (Säkkijärvi) (MSA) Jo rupes meilänlil likka tienaamaa. (Hollola) (PLK) Jo se teki nyt [[karhu]]n palaveluksen. (Ähtäri) (KVL) Jo siuvva on Luoja rakastant ku on luont, lunastant ja päälle viellä ravieearant (rokonarpiselle) (Säkkijärvi) (MSA) Jo tapas [[talvi]] kesäriipineissä! (Säkkijärvi) (MSA) Joha heitti puukirviel vasten naamaa. (Hollola) (PLK) Johan nyt on huulet hukassa, kun kiel maata vettää! (Säkkijärvi) (MSA) Johan nyt on markkinat ja huomenna toripäivä! (Salajärvi) (MSA) Johan nyt on [[piru]] merrassa! Kierrä hännästä ja viskaa katolle! (Säkkijärvi) (MSA) ”Johan tässä tulee sokeeks”, sano Heikkilän t[[renki]], ”ku eilän näki viälä lihanpalan läpi kirkontornin, mut tänään ei nää enää herneit sopas”. (Uusimaa) (SMS) Jok ei ite puhalla [[lusikka]]asa, ni se polttaa [[suu]]sa. (Kangasniemi) (KRA) Jok on nopein suussa, se on nopein [[perse]]essä. (Enontekiö) (KRA) Jok on ylpie, sen [[nälkä]] nylkie. (Hollola) (PLK) Joka [[aasi]]lla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki) (KRA) Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää. (Ylöjärvi) (KRA) Joka annetun antaa, sitä [[Jumala]]ki nauraa. (Pelkosenniemi) (KRA) Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa. (Lappajärvi) (KRA) Joka ee syö kolomee kertoo päevässä, se [[jalat]] kolomeetoesta loehtoo ja silimät tulta isköö. ([[Savo]]) (SMS) Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi) (KRA) Joka [[ehtoo]]lla silmiäns pesee, saapi lesken [[vaimo]]ks (mieheks) (Lohtaja) (KRA) Joka ei mieltäns pahota, ei se tapojaas paranna. (Hollola) (PLK) Joka ei musta tykkää, ei tiärä komiasta mitään, sanoo Laihian flikka iltamas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku) (KRA) Joka ei tykkää tyylistä, menkhöt meiltä pois, sanoo entinen anoppi vävyllensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Joka ite ei saunassa käy, sen piätä ei pestä. (Sulkava) (KRA) Joka ei kolmehkymmeneh [[viisas]]tu ja kuutehkymmeneh [[rikas]]tu, ei ol [[toivo]]o kummastakah. (Uusimaa) (SMS) Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust [[aamu]]st yllöös. (Ulvila) (KRA) Joka elon aikana makaa, se [[kesä]]n aikana kerjää. (Kalanti) (KRA) Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi) (KRA) Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala) (KRA) Joka ensin [[pussi]]in pannaa, se viimeks sieltä pois otetaan. (Haukivuori) (KRA) Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA) Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. ([[Pori]]) (KRA) Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula) (KRA) Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen) (KRA) Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu) (KRA) Joka hevostaan lyöpi, se on [[paha]] akalleen. (Rantsila) (KRA) Joka istuu sontiaisen rekkeen, joutuu [[sonta]]kassaan. (Ähtäri) (KVL) Joka ittesäk korottaa, se alennetaa. (Hollola) (PLK) Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki) (KRA) Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen) (KRA) Joka kerskaten sottaan mennee, se kontaten kottiin tullee. (Mellilä) (KRA) Joka kessuja kehuu, se köyhyyttä pualtaa. (Kuortane) (KRA) Joka kirkolla on omat vaivasensa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka [[kuri]]tta kasvaa, se [[kunnia]]tta kuolee. (Rovaniemi) (KRA) Joka kuuseen kurkottaa, se [[kataja]]an kapsahtaa. (Kalevala) Joka kyytill ajjaa, se ommaas säästää. (Ulvila) (KRA) Joka [[leikki]]i rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola) (KRA) Joka [[lika]]an rupee, se tahraantuu. (Noormarkku) (KRA) Joka luvata [[työ]]le, se lusikata ruuvale (Nurmes) (KRA) Joka [[löyly]]n heittää, nin kylpököön sen loppuun saakka. (Kuhmalahti) (KRA) Joka mettässä kasuaa, mettä sen voittaa koko [[ikä]]nsä. (Sodankylä) (KRA) Joka [[miekka]]an tarttuu, se tuppeen hukkuu. (Laukaa) (KRA) Joka [[mies]] ossaa pyytää mut harva säästää. (Lavansaari) (KRA) Joka mualon moittii, se Luojan laittaa. (Kuhmoinen) (KRA) Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku) (KRA) Joka on haaska haloilleen, se on hupla vellijauhoilleen. (Sonkajärvi) (KRA) Joka on halpa haloilleen, se on hupa huttujauhoilleen. (Suonenjoki) (KRA) Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka) (KRA) Joka on herja hevoselle, se on [[paha]] akalleen. (Joroinen) (KRA) Joka on [[herra]] nuorena, se on narri [[vanha]]na. (Pieksämäki) (KRA) Joka on nopsa nuorena, se on virkku vanhanaki. (Pieksämäki) (KRA) Joka on nuorenna nuuka, on vanhanna saita. (Säkkijärvi) (MSA) Joka on paha hevosellees, se on paha [[muija]]llees. (Vanaja) (KRA) Joka on [[virsi]]lle viriä, se on [[laiska]] muulle työlle. (Virolahti) (KRA) Joka on [[äyri]]ksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio) (KRA) Joka ossaa täet tappaa ja [[taikina]]n vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola) (KRA) Joka ossaa yhtä, se ossaa toista. (Säkkijärvi) (MSA) Joka ottaa neulan, se ottaa naulanki. (Hollola) (PLK) Joka paljo huasteloo, se valehtelloo, eihän niitä aina tosija piisoo. (Joroinen) (KRA) Joka paljon ajattelee, se vähän tekee. (Nurmijärvi) (KRA) Joka paljon lupaa, se vähän antaa. (Oulu) (KRA) Joka paljon valkkaa, saa pahan palkkaa. (Tyrvää) (KRA) Joka [[pettu]]a purroo, se paljo surroo. (Kivijärvi) (KRA) Joka pian hotkasee, se pian potkasee. (Mäntsälä) (KRA) Joka pian [[usko]]o, se pian petetähän. (Peräseinäjoki) (KRA) Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju) (KRA) Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. (SSSK) Joka puukkoon turvaa, se miekkaan kuolee. (Kuusamo) (KRA) Joka ruokans hotkii, se muijaans potkii. (Hollola) (PLK) Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa) (KRA) Joka sikolätin elesthään tie Turkuun mänie. (Hollola) (PLK) Joka syyttä suuttuu, se lahjata leppyy. (Säkkijärvi) (MSA) Joka [[tahto]] [[kiitos]]t, se kualkko, joka tahto laitost, se naikko. (Rauma) (KRA) Joka taijan [[usko]]o, se taijan tarvihtee. (Ähtäri) (KVL) Joka [[talo]]n pihasta [[tie]] lähtöö Pietariin. (Nurmes) (KRA) Joka taskus [[raha]]a kun laihialaasilla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Joka toiselle [[hauta]]a kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi) (KRA) Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka toisellek kuoppaa kaivaa, ittes siihip pyllyää. (Hollola) (PLK) Joka toista pilekkoo, sen käyp ommaa nilekkaa. (Sulkava) (KRA) Joka tuuleen kylvää, se tyhjää leikkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka tuuleen soutaa, se tyyneen löytää. (Säkkijärvi) (MSA) Joka tyynen makkaa, saap tuulen soutaa. (Säkkijärvi) (MSA) Joka vaaraan männöö, se vaarassa hukkuu. (Säkkijärvi) (MSA) Joka viimeks nauraa se paraiten nauraa. (Hollola) (PLK) Joka [[vittu]]va valihtoo, se ei kunnon naimista sua koskaan. (Karttula) (KRA) Joka voitelee [[rasva]]lla rukkasia, ei näe taivaan [[kukka]]sia. (Ranua) (KRA) Jokaane omaas ja Jumal meit kaikki. (Rauma) (KRA) Jokahiim pitie huolen omistaa, [[Jumala]] kaikist. (Hollola) (PLK) Jokainen on verreese vertainen, [[nahka]]ase täyteinen. (Inkeri, Toksova) (KRA) Jokainen osaa toisen [[elämä]]tä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA) Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori) (KRA) Jokanen laillaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jokanen vettää sellasen puukon ku tupesta tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Jokasee on omas ottaminee ja toisee oma jättäminee. (Paimio) (KRA) Jokasel ova oma [[herkku]]s, sano suutar ko voit sialihan kans söi. (Varsinais-Suomi) (SMS) Joko alako vanaha [[suola]]ne janottaa? (Ähtäri) (KVL) Jokon mua paree, hypäkhön pyörälleni! trossaa Laihian [[isäntä]] juavuksis. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Jokos toiset kirkkomiehet tul, sano Timo kun keskiviikkona juoksis [[koti]]at tul. (Korpikylä, Hollola) (PLK) Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa) (KRA) Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö) (KRA) Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko [[kesä]]n. (Jämsä) (KRA) Joll on sulhain, sill on [[suru]], joll on laps, sill on kaks. (Elimäki) (KRA) Jolla ei oo riihinuttua, sillä ei oo kirkkotakkia. (Ähtäri) (KVL) Jolla on monta [[morsian]]ta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi) (KRA) Jolle ei rukkiinen [[pieru]] kelepaa, antakoon mennä sivu. (Ähtäri) (KVL) Jollei katto kaali itteäh, niin syöttäköh [[kylä]]n pukil. (Artjärvi) (KRA) Jollei mulkku seiso, niin ei seiso [[maailma]]kaan. (Pori) (KRA) Jollei siat syö, niin kyllä soinilaiset syö. (Ähtäri) (KVL) Jollen mää [[Ähtäri]]stä [[akka]]a saa, niin mää mennä töpötän [[Töysä]]än. (Ähtäri) (KVL) Jolsei [[Jumala]] sauta, niin se tuloo vastahan. (Alavus) (KRA) Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. (Hämeenkyrö) (KRA) Jonnekin juopunut jalakojaan. (Ähtäri) (KVL) Jonsei [[aika]] muutoon kulu, teherhän vekseli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jonsei [[sika]] syä, niin kyllähän [[piika]] syää. (Nurmo) (KRA) Jonsei [[vappu]]na vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen) (KRA) Jonset vihi, kyllähän ristit, sano Sussan Aapo papille. (Ähtäri) (KVL) Joo joo, sanoo Kannuksen likka ja taas pisti kessuja [[piippu]]hu. (Kuortane) (KHM) Jooluuha ne o piijat ja naariit hyvijä. (Konnevesi) (KRA) Jopa jotai kuuloo [[Savo]]n muata kulokiissaan. (Joroinen) (KRA) Jopa nyt ollaan joutavassa, kun on soinilainen soutamassa. (Ähtäri) (KVL) Jopa se meni mörön kaulalle. (Ähtäri) (KVL) Jopa sinut nyt hukka perrii. (Ähtäri) (KVL) Jos asto jala leeväm pääl, ni [[maa]] ava [[suu]]s ja niäle älävälttä. (Varsinais-Suomi) (SMS) Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia) (KRA) Jos avosilimin akan ottaa, niin silimät kiinni elää saa. (Satakunta) (SMS) Jos ei haastajalla huolta, ei puhheella puolta. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei [[Jumala]] salli, ni ei taut tapa. (Kivennapa) (KRA) Jos ei markkaa millonkaan puota, ei sitä millonkaan löyvväkkään. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei nuuttipukille mittää anna, sen [[talo]] ei [[kunnia]]a kanna. (Antrea) (KRA) Jos ei ole riihiremputtimia, niin ei ole kirkkokimputtimia. (Aura) (KRA) Jos ei oo Laihialta, niin ei oo palijo mistään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos ei paavalinna pauka, ei sinä kevännä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei pauku paavalinna eikä kylmää kynttelinnä, eij joo helle heinäkuussa (ei jyrkinnäkkään jyräjä). (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei [[puhe]]t auta, niin rinta puhki, sanoo Rannanjärvi. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Jos ei [[sauna]] ja pikiöljy auta, niin se on [[kuolema]]ksi. (Ylistaro) (KRA) Jos ei sauna ja [[terva]] ja [[viina]] auta, niin sitten perii [[hauta]]. (Lahti) (KRA) Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se [[tauti]] on kuolemaksi. (Hyvinkää) (KRA) Jos ei sulhasia (kihlaparia) ennen häitä haukuta, on ne huonoja kehuttavakskii. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ei tul sukuheh, niin tulee [[sika]]hah. (Elimäki) (KRA) Jos eksyt messään, kuuntele kukon [[laulu]]a, haukkuuhan [[koira]] korvessakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Jos et isse pie [[kuri]]a isselles, tekkööt sen muut. (Säkkijärvi) (MSA) Jos et kahto ettees, kahto taakses. (Ähtäri) (KVL) Jos et käy [[naapuri]]ssa ni kotontas kiellät. (Säkkijärvi) (MSA) Jos et oo kunnolla, annan siut mustalaisiin mukkaan! (Laihajärvi) (MSA) Jos et saa miästä, nin ota renkolainen. (Hämeenlinnan mlk.) (KHM) Jos haapapuun kaataa tammikuus se kuivaa yhes [[kesä]]s, mut jos sen kaataa kevvääl ei se tahokkaa kuivaa ensikää. (Koivisto) (KOH) Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää [[heinä]]ä turkit päällä. (Vesilahti) (KRA) Jos [[halu]] hyrryttää, kyl sen [[järki]] hillittee. (Eura) (KRA) Jos harakat laotamiessä ja [[korppi]] tuomarina os, ni ei ykskään [[mies]] hevosella ajas. (Kangasniemi) (KRA) Jos [[hauki]] kuolee, niin [[hammas]] jääpi. (Suomussalmi) (KRA) Jos [[haukka]] kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi) (KRA) Jos Heikki heittää ni Otto ottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos [[herra]] pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki) (KRA) Jos [[härkä]] kynttelinnä räystään alta juop, niin [[kukko]] marianna räystään alla jannoon kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Jos ihiminen olis elläin, niin Jussi meiltä ensin pois pantas, sano Honkavaari. (Ähtäri) (KVL) Jos [[isä]] juop hevosen, niin poeka juop rattaat. (Iisalmi) (KRA) Jos kevväällä aikaseen jyrisöö, tulloo [[kylmä]] [[kesä]]. (Säkkijärvi) (MSA) Jos kirroiloo, [[Jumala]] puottaa kuuman kiven päähään. (Säämälä) (MSA) Jos [[koira]]n [[rukous]] tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita. (SSSK) Jos [[kukko]] juop mattinna räystään alta, ni härkä kuoloo marianna jannoon. (Säkkijärvi) (MSA) Jos kuolen, niin jiä suremaan olematon [[leski]] ja syntymättömät lapset. ([[Savo]]) (SMS) Jos [[köyhä]] tiätäs [[voima]]ns ja talompoika oikeutens, ei niit voittas kukaa. (Hollola) (PLK) Jos Laihialta jotakin löytää, ei se oo mitään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos Laihian jokhen hukkuus, ei oikein kehtaasi kotona sanua, tuumas kyrööläänen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos laskiaispäivännä lumituisku peittää vestolastut niin on seissemäntoistakymment suurta tuiskua ja poikatuiskut päälle. (Ylämaa) (MSA) Jos laskiaissaunassa ei haasta, ei kesällä syö hytykät. (Säkkijärvi) (MSA) Jos Luoja olis ihmisestä tupakoittian luonu, olis sillä korsteeni [[pää]]sä. (Forssa) (KRA) Jos maa vihottaa kevväillä ennekun puut, tulloo hyvä heinävuos. (Säkkijärvi) (MSA) Jos matinpäivän aikanna saap kukko räystään alta juuvakseen niin marianpäivän aikanna härkä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos meet Teuvalle, tuloo räkä leuvalle, mutta Jurvas on hyväs turvas. Taas kun menöö Laihiallen, pääsöö hiallen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos mene Helsinkki taik [[helvetti]], ni molemmis sitä [[raha]] tarvita. (Uskela) (KHM) Jos mies o Hollolast, nin älä kävelep peräs! (Hollola) (PLK) Jos muija markan tua, ni kaks se viä. (Tuusula) (KRA) Jos myöhään syksyllä jyrisöö, on pitkältä sullaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos mä vanahaksipiijaksi jään, paan koko elämän arkitantuksi, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos nai köyhän, saapi nöyrän. (Soini) (KRA) Jos noita noituu, niin kyllä lääkäri lääkittee. (Kihniö) (KRA) Jos ois pelto permannol, sarka saunan lattial, ni niittää nipottelisin, ja syyvä sipottelisin. (Koivisto) (KOH) Jos on akka puhemies, on piru perämies. (Heinjoki) (KRA) Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala) (KRA) Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä) (KRA) Jos on muija puhemiehenä, niin sika vihkii. (Orimattila) (KRA) Jos on nälkä navetassa, niin on nälkä pirtissä. (Pelkosenniemi) (KRA) Jos on tammi tasasta, niin kyl helmi heilauttaa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos on vamma varpaassa, niin on kipu keskellä syväntä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos paita pääl kaskee kaajetaan, ni turkki pääl toukoo tehhää. (Johannes) (KRA) Jos papu tullee niin tulkoon, sano t[[renki]] ko papuruakaa söi. (Varsinais-Suomi) (SMS) Jos pirkonpäivännä on lehti [[puu]]ssa niin [[vappu]]nna on [[lumi]] [[maa]]ssa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos pistää sormeese [[paska]]an, ni haisoo koko käs. (Sulkava) (KRA) Jos purroo mitä sormia tahansa, koskoo se aina samalla viisiin. (Säkkijärvi) (MSA) Jos pyhhäinmiehiin [[päivä]]nnä on järvet jäässä niin vappunna on sulat. (Säkkijärvi) (MSA) Jos Saara kastelee kinttunsa, sattaa koko [[syksy]]n. ([[Tampere]]) (HSP) Jos se olis [[vika]], niin sev vois korjata, mut kun se on tapa, niin se pysyy. (Hollola) (PLK) Jos siitä on rummaa tarkotettu, niin siinä on onnistuttu, sano [[isäntä]], kun [[akka]] kutomasa pellavaisen verhokankaan kottiin toi. (Ähtäri) (KVL) Jos siä kirroilet, [[Jumala]] puottaa suuren (kuuman) kiven [[pää]]hään. (Laihajärvi) (MSA) Jos siä oisit jäniksen sijassa ja lanka luutas kalvas! (Säkkijärvi) (MSA) Jos snä piräsi mnuust niim pali ko mnä pirä snuust, ni meist tliis pari, sano poik flikal ko he yhres hyppäsi. (Varsinais-Suomi) (SMS) Jos [[särki]] kuttoo turkit päällä, niin haili kuttoo paita päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos [[kiitos]]t, niin kuale. (Sammatti) (KRA) Jos [[taivas]] on kun rastaan rinta, niin kahen [[päivä]]n sisällä sattaa. (Ylämaa) (MSA) Jos tietäsin mihin kaatusin, ni pahnat alle laittasin. (Säkkijärvi) (MSA) Jos [[tikka]] nokkii assuinhuoneen seinää, se tietää [[kuolema]]a. (Sirkjärvi) (MSA) Jos toiselle takkaat ni paa käs taskuus! (Vilajoki) (MSA) Jos tuloo kruunu, viän pankhin. Jos tuloo klaava, viän pankhin. Jos jää kantillensa, ostan muarille uuret piaksut, sanoo Laihian faari. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jos tuul ei tyynny auringonlaskun aikaan, niin tuuloo koko [[yö]]n. (Säkkijärvi) (MSA) Jos unikeeon päivännä sattaa, sattaa seissemän viikkoa. (Säkkijärvi) (MSA) Jos (vaikka) on [[vaiva]] varpaassa niin syvämmeen se syyn lykkää. (Säkkijärvi) (MSA) Jos vaivasesta tulloo vouti, nii se siit vasta on vouti. (Säkkijärvi) (MSA) Jos virka menee, niin konsti jää. (KHM) Jos virka mennee, niin on elon [[nenä]] pystyssä. (Ähtäri) (KVL) Jos äitee tiätääs mihinä hänen poikansa on, lähettääs vaikka ainuan paitansa, sanoo Jurvan poika kun Laihialla flikan viärhen pääsi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jost saappa oo saves, ni oo jaoho saavis. (Kalanti) (KRA) Josta alaku uamusella, siitä [[loppu]] [[ilta]]sella. (Pieksämäki) (KRA) Jota kovee [[koulu]], sitä paree [[pappi]]. (Urjala) (KRA) Jota rikkaampi, sen kitsaampi. (Muurla) (KRA) Jota [[selkä]] suorana kehrätään, sitä takapuoli pitkällä kuotaan. (Ähtäri) (KRA) Jote patta vellinkist puhtaks pest, niin pestän [[puuro]]st kumminki. (Kalanti) (KRA) [[Joulu]] juhlista jaloin. (Piippola) (KRA) Joulu on joka vuos, juhannus on vaa kerran [[kesä]]s. (Inkeri, Toksova) (KRA) Joulu se tulla jollottaa, makkara kakkara kainalossa, viinalekker leuan alla. (Kerimäki) (KRA) Joulu tulla jongertaa, [[liha]], [[leipä]] lingertää. (Ruskeala) (KRA) Joulu tulla jongertaa, mistäs lihapala lingertää? (Sirkjärvi) (MSA) Joulu tulloo jonger konger, makkara, kakkara kainalossa. (Sirkjärvi) (MSA) Joulu tulloo, juosta pittää. (Iisalmi) (KRA) Jouluaatto pitkä päivä, laiskan ämmän leipopäivä. (Vihti)(KRA) Jouluks talvi, juhannukses kesä. (Jääski) (KRA) Joulun kolmantenna päivännä (tapaninna) tietää vanha akka leipäpalasta jotta päivä on pitemp. (Säkkijärvi) (MSA) Jouluna jottain saaraan. (Loimaa) (KRA) Jouluna päivä kukon askelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa. (Vesilahti) (KRA) Joutaahaj jorista, sano Ahtialam muori kun kirnuum pier. (Hollola) (PLK) Joutaahan jorista pieru kirnussa. (Kestilä) (KRA) Joutaahan jorista, sano Kemin akka, kun kirnuun pierasi. (Utajärvi) (KHM) Joutava pappi se kissatkii ristii. (Impilahti) (KRA) Joutu leivälle ja suolalle. (Heinlahti) (MSA) Joutu tasapäähään (vankilaan) (Heinlahti) (MSA) Juala saa muttei juapua. (Kuru) (KRA) Jualaj jouluna pitiä, syäläl lihaa laskiaisen. (Hollola) (PLK) Juanpa toisenki kupin, kun on näin hyvää teetä, sanoo Laihian miäs kun kyläs laihaa kaffia sai. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Juapunes on niin kun [[laiva]] merellä ilaman perääsintä. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) [[Jumala]] auttaa ajan kanssa, mutta [[piru]] auttaa kohta. ([[Naantali]]) (KRA) Jumala ei [[hullu]]ja hukuta. (Inari) (KRA) Jumala loi [[aika]]a eikä puhunu [[kiire]]estä mittään. (Kuivaniemi) (KRA) Jumala loi kalut ja [[halu]]t. (Jämsä) (KRA) Jumala on [[köyhä]]n turva ja [[raha]] rikkaan. ([[Turku]]) (KRA) Jumala on rääkkyville vihanen. (Ylikiiminki) (KRA) Jumala pilas Pieksämäe itikoela ja kaeke mualima Mannisila. (Kangasniemi) (KHM) Jumala se merelläkin miestä suojaa. (Lavansaari) (KRA) Jumala taivaassa, katteini laivassa. (Ähtäri) (KRA) Jumala varjelkoon kirkosta ja kirijakaupasta! (Ylikiiminki) (KRA) Jumalall on onnel lahjat, Luojal lykyn avaset. (Hollola) (PLK) Jumalan luoma se on röttönenki. (Laukaa) (KRA) Jumalan sanast ja tolppatiästä ei piläk koskaan erota. (Hollola) (PLK) Jumalan sanasta ja maantiestä ei pie luopuva. (Säkkijärvi) (MSA) Jumalan vesihän se kaekki kasteloo. (Sotkamo) (KRA) Jumalasa on juoksun määrä, ei miehen ripeyvesä. (Hailuoto) (KRA) Juo viinoo, mutt elä mieltäs. (Joroinen) (KRA) Juokee, Jorosiin poijjat, joi se ennen isännekkii ja elj paljo rikkaampana. (Joroinen) (KHM) Juonia ne om pitkät puhiet. (Hollola) (PLK) Juonittelee kun iiläinen papin vaalissa. (Mäntyharju) (KHM) Juopuneena tekee, selvänä katuu. (Lehtimäki) (KRA) Juosten on matka joutusampi. (Metsäpirtti) (KRA) Jurvasta saa hyviä äkehen painoja, sanoo Laihian isäntä kun piikaa katteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Justhin piisas, sanoo Laihian akka kun velli kesken loppuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jutut kul lehmän ostajil. (Hollola) (PLK) Juu juu, sano Jurvan muori, ku hautaan laskettiin. (Nurmijärvi) (KHM) Juurele ne oksat putuavat, jokku lentää vähän kauemaksi. ([[Lappi]]) (SMS) Juuri ku oppi olemaan syömättä, niin se kuoli. (Lappi) (SMS) Juu-u sano jaa, muori se makaa yksiv vaa, sano [[Hollola]]m [[mies]]. (Hollola) (PLK) Juuvvan sarkajuppanoita, Lieksan lievikukkaroita, Poalasmoan potakkamahoja, Nurmeksen nuponeniä, Kylänlahen kyllösiä. (Harjavalta) (KHM) Jyvä jyväst ja olkoin päälle. (Askola) (KRA) Jäi kuj Jämpsän äijä taivaast. (Hollola) (PLK) Jäi suolan puutteessa talvelle. (Säkkijärvi) (MSA) Jäiksi jänkä luotehella, vaikka keskellä kesäsyäntä. (Ähtäri) (KVL) Jälestä ei jätetä, mutta eellä pian petetään. (Ähtäri) (KVL) Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen) (KRA) Jänis sanoo pojilleen, että on niin suuret silimät peässäsi kun minullaa, kato etteesi, joss on aeta siin on ansa, joss on risu siin on rihma. (Ristijärvi) (KRA) Järjestys ollap pitiä, sano Kemil lukkar kun kanampoikia piiskas. (Hollola) (PLK) Järki miehessä komenteeraa. (KHM) Järkki olis kyll, muttei saa juaksema. (Varsinais-Suomi) (SMS) Jätethän miähet rumis tähän. Ompa sellaasta [[tavara]]a, jota ei varaasteta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Jää [[kylä]]t käymätij ja kyrsät syömäti. (Hollola) (PLK) Jäänheillä [[maa]]t pidetään, saati meniällä evhät riittävät. (Rovaniemi) (KRA) ==K== Kaakko viep [[kala]]n kattilasta, mut luuvve viep lusikastakiin. (Teikarsaari) (MSA) [[Kaali]] lapset kasvattaa, mut velli se terän tekee. (Anjala) (KRA) Kaalikolkka [[koira]]n [[ruoka]], vellinki vasikan juoma, [[puuro]], huttu naisten ruoka, liharokka miehen ruoka. (Suonenjoki) (KRA) Kaekilla on vaevasa, koeralla [[kirppu]]sa ja sujella näläkäsä ja jokkaisella tytöllä hänen [[juoppo]] renttusa. (Pohjois-[[Pohjanmaa]]) (SMS) Kaekkeenhan sitä tottuu, sano minijä ku [[anoppi]] kuolj. ([[Savo]]) (SMS) Kaevossa on kappa ja lähteessä on lippi, ja [[akka]]en persiessä on [[vittu]]. (Suistamo) (KRA) Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori) (KRA) Kaffi on kova veromies [[talo]]s. (Askola) (KRA) Kaffi on lappalaisen [[rakkaus]]. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Kaffin ääres [[asia]]t seleviää. (Lapväärti) (KRA) Kaharesta kappalhesta kun laihialaasen takapuali. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kahaviahan ne kaikki tarijuaa vaan kukkaan ei kysy millon oot viimeksi syöny. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Kaheksalta se on ihtellisen maatapanoaika. ([[Ähtäri]]) (KVL) Kahen puolen jouluvahan [[talvi]] tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kahen [[yö]]n päästä hailit ja vieraat alkaat haista. (Säkkijärvi) (MSA) Kahest [[päivä]]ssä se [[vanha]] harajaa, illalla ja [[aamu]]lla. (Säkkijärvi) (MSA) Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA) Kahist pittää [[raha]]t saahessa laskija. (Säkkijärvi) (MSA) Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen) (KRA) Kaht rakastavaist ei erot mukko kirkon kirves ja rautalapio. (Satakunta) (SMS) Kahta hyvvää ei olekkaan, luvata ja täyttää. (Säkkijärvi) (MSA) Kahta rinnan niinkuv vihil. (Hollola) (PLK) Kahto kun kerihtimillä. (Ähtäri) (KVL) Kahtoo ku [[apina]] rusinapuusta. (Kainuu) (SMS) Kahtoohan [[kuningas]]kin hevosen [[perse]]eseen. (Sulkava) (KRA) [[Kahvi]] ei [[köyhä]]nkään [[suu]]ta pilloo. (Liperi) (KRA) Kahvi kiehuu kaiken päivee, [[vieras]] istuu viikkokauven. (Liperi) (KRA) Kahvi on [[hyvä]]ä [[aamu]]lla ja sitten koko [[päivä]]n. (SSSK) Kahvia juuvvaa, heiniä myyvvää, olkia ostetaa, lehmiä nostetaa. (Rautalampi) (KRA) Kahvikupit kalisee, lapset näljässä narisee. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Kai kaikilla [[raha]]a on, mutta harvalla on hyvä [[hevonen]]. ([[Tampere]]) (KRA) Kai kaikki ehtoolla pieree, mutta se [[mies]] on, joka aamulla pieree. (Viljakkala) (KRA) Kai paljon kans aina kelpaa, mutta se miäs on joka vähän kans huushollaa. (Lavia) (KRA) Kaik kallistuu, kauppiaan kengän kannatkiin! (Säkkijärvi) (MSA) Kaik näkköö kun [[vanha]]ks ellää. (Säkkijärvi) (MSA) Kaik on sällit särkeneet sen Hovin Vapun värkin. (Säkkijärvi) (MSA) Kaikella rahalla kaffia ja sokuria ja lopulla nisua. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaiken kierrät, surmaa et. (Säkkijärvi) (MSA) Kaiken varalta kun vanahallapiijalla tissit. (Ähtäri) (KVL) Kaikesta pääsöö kärsimällä. (Säkkijärvi) (MSA) Kaikill o heijä leiviskäs, mut vaevasell on viis naola pääl. (Raisio) (KRA) Kaikilla on kallaa, [[leipä]]ä, mutta harvolla hyvät hevoset. (Ähtäri) (KVL) Kaikilla on ruvista ja rahhaa vaan ei kellukkamahhaa. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Kaikilla sitä komeellahan kun paidanhännälläkin. (Ylistaro) (KRA) Kaikki ei mahu keskelle [[kylä]]ä eikä kirkon juurelle. (Ähtäri) (KVL) Kaikki etupenkhin ja valokuvhan, niin kun Laihian lautamiähet! (JPK) Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki) (KRA) Kaikki [[loppu]]u [[aika]]nnaan, tarpeeks ei saa millonkaan. (Sirkjärvi) (MSA) Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi) (KRA) Kaikki ne [[matka]]lla tarvitaan, mitä [[tie]]ltä löyvetään. (Karttula) (KRA) Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu. (Isojoki) (KRA) Kaikki se syyvvään, sano Hermanni mettiäispessää. (Ähtäri) (KVL) Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja) (KRA) Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö) (KRA) Kaikki kankaan kutoo, muttei taila alottaa eikä lopettaa. (Ruovesi) (KRA) Kaikki Karkku varkaita, kaikki kauhaperseitä. (Ikaalinen) (KHM) Kaikki kelapaa kun ei moiti, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaikki köyhää [[viha]]a. (Porvoo) (KRA) Kaikki löytyy, mitä ei oo varastettu. (Ähtäri) (KVL) Kaikki virkamiehet panettelevat toisiaan kupparista kuninkaaseen saakka. (Kauhava ja Ylihärmä) (HMK) Kaikkia muuta kattuu mutt ei nuorenna naimistaan eikä varraista ylösnousua. (Säkkijärvi) (MSA) Kaikkia muuta [[laina]]ta saapi mutta pyssyä ja [[akka]] ei. ([[Lappi]]) (SMS) Kaikkia sairaan miel tekköö kun terveen [[pieru]]a. (Sirkjärvi) (MSA) Kaikkia sitä lapsen mieli tekee. (Sievi) (KRA) Kaikkia sitä näköö, kun kauvan elää. (Isokyrö) (KRA) Kaikkihaan Tuulokses [[reki]]ä osaa tehlä, emännätkiim pait se Koskelt tullu. (Hollola) (PLK) Kaikkihan [[köyhä]]n [[pussi]]ssa itää. (KHM) Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala) (KRA) Kaikkipa net kuolutta nokkii, ku nokattomakki. ([[Lappi]]) (SMS) Kaikkiruokanen se on köyhän [[lapsi]]. (Ähtäri) (KVL) Kaikkitöinen kuin [[piru]]n [[renki]]. (KHM) Kainu [[mies]] ei saa kaunista [[akka]]a. (Säkkijärvi) (MSA) Kainu (poika) viissimään kun kerjäläispoika pyytämään. (Laihajärvi) (MSA) Kajaanissa on kaksi [[katu]]a: toista käy siat satteella ja toista [[porvari]]t pouvalla. ([[Savo]]) (KHM) Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. ([[Naantali]]) (KRA) Kaks [[laiska]] viivyttää, issensä ja toisen ajan. (Säkkijärvi) (MSA) Kaks kertaa [[köyhä]] [[kauppa]]a tekee: [[syksy]]yl myy halvast ja kevääl ostaa kalliist. (Uusimaa) (SMS) Kaks [[minä]] traakkasin, sanoo Laihian poika kun hiihtokilipaaluusta tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaks ov [[vika]]a voilla: joko se sulaa tai loppuu. (Hollola) (PLK) Kaks pahhaa, toinen ei [[tie]]tä anna ja toinen ei tieltä lähe. (Hyppälä) (MSA) Kaksi kovaa vastatuksin: meidän poika ja piru. (KHM) Kaksi [[raha]]a olla pitää jos kilajaa, sanoo Laihian akka kun taskuansa helisteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) [[Kala]] essii syvempää, [[ihminen]] essii hyvempää. (Säkkijärvi) (MSA) Kalahuksenhan se [[koira]] saap [[kylä]]ssä kulkeissaan. (Laihajärvi) (MSA) Kalhiksi hautaajaaset tuloo, vaikka on rumis omasta takaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kalijaakin tuikahutin ja kryynikukkiakin panin, mikä on kun ei väki syä? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kallellaan kun Artjärven pitäjä. (Hollola) (PLK) Kalossit jalassa ku haapavetisten lehemillä. (Kärsämäki) (KHM) Kalut ovat märkiä ja liukkaita, sano Hollolan tyttö kun kadulla lätäkköön liukastui. (Hollola) (PLK) [[Kana]]n villat ja lampaa höyhenet! (Säkkijärvi) (MSA) Kananläjäst ku tehhään inkväärtii, ni se vast on mojovaa! (Säkkijärvi) (MSA) Kannantaves ei [[kaivo]]ssa kestä eikä panentamiel [[pää]]ssä. (Säkkijärvi) (MSA) Kannettu ves ei kaivos kestä, eikä pantu mieli päässä. (Koivisto) (PSK) Kannikan aikanna on koko [[leipä]] pyyvettävä. (Muhulahti) (MSA) Kansakoululaisten [[rakkaus]] on kuin rotan häntä. (Rovaniemi) (KRA) [[Kansa]]lla karhui kuajetaan. (Kiihtelysvaara) (KRA) Kansan kattila sakkeempi. (Liperi) (KRA) Kansan käs on karttusa. (Kangasniemi) (KRA) Kansanvalta on puhunut, pulinat pois. ([[Johannes Virolainen]] vuonna 1980, Suomenmaa) Kantaja taakkaas tietää. (Uukuniemi) (KRA) Kantoheen vesa kasvaa. (Kuolemajärvi) (KRA) Kantokin kaunis on, kun se kaunistetahan. (Ilmajoki) (KRA) Kantti leivästä, poika talosta. (Ruotsinpyhtää) (KRA) Kapakka katumattoman [[kirkko]]. (Noormarkku) (KRA) Kappelissa kun suarnataan, ni emäkirkoll on huokeempi. (Liperi) (KRA) Kapteeni on [[laiva]]ssa kun [[Jumala]] taivaassa. (Ylikiiminki) (KRA) [[Karhu]] kaatajalle, [[hirvi]] hiihtäjälle, köysi kaipaajan kaulahan. (Muhos) (KRA) Karhu kun tul, niin Sakoselle tul vilu. (Hyppälä) (MSA) Karhulla on miehen mieli, yheksän [[voima]]. (Ylitornio) (KRA) Karhulla on yhdeksän miehen voima, mutta yhden ymmäärrys. (Kuhmoinen) (KRA) Karjalainen ja [[kettu]], savolainen ja susi, pohjalainen ja jauhosäkki. (Hyrynsalmi) (KHM) Karjalainen on kiero, mutta savolaista ei [[usko]] [[piru]]kaan. (Parikkala) (KHM) Karjan [[ruoka]] kahtia, ihmisen ruoka kolmia, reknattiin kynttelistä. (Säkkijärvi) (MSA) Karsi kaski (huhtikuussa) paita päällä, ni tiet touvvon turkki päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Karttaa kun mustalaanen Laihiaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Karvaa myöten koiralle nimi. (Säkkijärvi) (MSA) Karvalan mies hikkoil jo ennenku pääs töihinkää. (Säkkijärvi) (MSA) Karvalasta ei ennen kuulunt kun lapsen itkua ja kirveen hiomista. (Säkkijärvi) (MSA) Karvoista koira tunnetaan. (Hyppälä) (MSA) Karvojakin sais olla, mutta eri fariilla, sanoo mestari kun söi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kas sinne en mee enkä paa hevostanikaan, sano pohjalainen putkaa. (Merikarvia) (KHM) Kaso mutta älä kose, sanoi evakkotyttö. (Hollola) (PLK) Kasso illalla ittää ja aamulla länttä. (Heinlahti) (MSA) Kasso turkin hihasta uutta maailmaa äläkä kiukuttele! (Säkkijärvi) (MSA) Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. (Kalevala) Katajain seiväs ja haapain ailas kestää miähen kans yhtä kauvan. (Elimäki) (KRA) Katajat kun on savussa, pojat ovat haussa, ja kun lepät ovat piimässä, tytöt ovat kiimassa. (Siikainen) (KRA) Kateus viep kalat merest, kateus viep kalat kattilastkii. (Koivisto) (PSK) Kato emäntää säkin sitteest ja isäntää härkäin ikkeest. (Marttila) (KRA) Kato, kato! Hovi Anni pattaan takana. Linkkuveitti hameen taskussa! (pilkattiin alaurpalalaisia) (Ristsatama) (MSA) Katos kun voi lämpösen leivän päältä. (Ähtäri) (KVL) Katso sukuhun, kun naimaan menet. (Lehtimäki) (KRA) Katsoo kissaki keisarii, vaik uunipäält. (Koivisto) (KOH) Katteen kattila ei oo milloinkaan sakee. (Koivisto) (PSK) Kattele vain rikas akka ittelles, haukkuu se köyhäkin, sanoo Elomaan Vihtori sukulaaspoijallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Katti kaksi, koira kolome, määkyväinen neliä, viis, kuus vinkuvainen, lehemä neliäkymmentä viikkoa, saman talon emäntä, ja hevonen vuojen. (Rovaniemi) (KRA) Katto vaan varpaas, sano Keuruun äijä, kun suven ohite ajo. (Vilppula) (KHM) Kattokaa, kuulkaa! sanoo Laihian akka kun lehemä sontii. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kattoo kun [[puukko]]ja nakkelis. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Katua saa, muttei saa takasin. (Tyrvää) (KRA) Kaukaa komia kun Laihian lehemä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaukainen sukulainen on vain seitsemäs kirnunvirutusvesi. (Kalajoki) (KRA) Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa) (KRA) Kaukanen [[vieras]] [[koira]]a lyö. (Mikkeli) (KRA) Kaukolast o kaha [[matka]]: Hiitolaa ja [[helvetti]]i. (Kirvu) (KHM) [[Kauneus]] on katoavvaa mut rummuus senkun lissääntyy. (Säkkijärvi) (MSA) Kauneus vain kohuaa, mutta kun ei se nouse pinnallen, sanoo Laihian flikka [[tanssi]]is. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kauniithaan noon sammakonkiin nuijapiät. (Hollola) (PLK) Kaunis kakku päältä nähen, vaan on silkkoa sisässä. (Säkkijärvi) (MSA) Kaunis kun Saaronin [[ruusu]]. (Ähtäri) (KVL) Kaunis kun [[sika]] pimmeessä. (Ähtäri) (KVL) Kaunis on kakku päältä päin, mutt akanat on alla kuoren. (Lapinjärvi) (KRA) [[Kauppa]] se on mikä kannattaa, markka tulloo, kaks männöö. (Säkkijärvi) (MSA) Kauppahan se on mikä elättää, maankasvu on onnessa. (Jokikylä) (MSA) Kaupungis on käyty, eikä oo markkaakaan menny, sanoo Laihian [[isäntä]] kun polokupyärällä Vaasas käyy. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kaura on pietarinpäivään ast pellossa niin kun salvossa. (Salajärvi) (MSA) Kauvvan kestiit [[koira]]n kaulassa makkarat! (Säkkijärvi) (MSA) Kehhuu kellukkarikas, vuan ei kehu kelepo [[rikas]], eikä täys kukkaro helise. (Joroinen) (KRA) Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu) (KRA) Keikuttelishan sen keskipaikan, kuka alottas ja lopettas. (Säkkijärvi) (MSA) Keinottelu ja kieryys on tämän maaliman herroja. (Ähtäri) (KVL) Keitin sulle [[kala]]a, jotta väkikin saa kalanmakuusia pernuja. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Keitä munnaa, et saa liäntä, neuvo [[hullu]]u, et saa miältä. (Anjala) (KRA) Kel ei o hevost eikä [[härkä]]ä, saa mennä niin, että [[pää]] on märkänä. (Hausjärvi) (KRA) Kel ei oo riihirimpsuttimia, sil ei oo kirkkokempsuttimia. (Säkkijärvi) (MSA) Kel on kenkä kengän päällä, sil on [[velka]] velan päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Kel on kiel kerkein, sil on evus (asja) selkein. (Säkkijärvi) (MSA) Kel on paikka paikan päällä, sil on markka markan päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas [[tavara]]a. (Koivisto) (KRA) Kell on [[akka]], sill on vakka. (Pori) (KRA) Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi) (KRA) Kell' [[onni]] on, se onnen kätkeköön. ([[Eino Leino]]) (SSSK) [[Kello]] käyp Pamppalan puutiellä. (Salajärvi) (MSA) Kellon rakhaus pääsä, sillon mieli pershesä. ([[Lappi]]) (SMS) Kellot eij ou ku päivämiehijä varte. (Savonlinna) (KRA) ”Kellä on, kellä ei, kelle annetaa, keltä otetaa, mu joka miäs sit tahtois saara”, sano Kaivola [[raha]]a. (Uusimaa) (SMS) Kellä on maltti, sillä on valtti. (Heinola) (HSP) Kellä on [[parta]], sill on [[valta]]. (Nummi) (KRA) Kellä on suur pers, sill on suuret [[housut]]. (Elimäki) (KRA) Kelpaa se ajakseen vaa ei iäkseen. (Säkkijärvi) (MSA) Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA) Kelpo herra sarassa, lontti talokas verasssa. (Pori) (KRA) Kelpo [[mies]] ellää vaikka harmajala kalliola. (Kemi) (KRA) Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei [[talo]]hon trenkiks. (Kalanti) (KRA) Kemiläisiä tullee, korjakkaa [[ruoka]] pois pöyvältä. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Kemiläisiä tullee, tupenkalina kuuluu. (Oulu) (SPS) Kemiyhtiö ei nurin mee jos yksi jätkä palakan eestä laiskottellee. ([[Lappi]]) (SMS) Ken ei kule etteenpäin, jää jäläkeen. (Ähtäri) (KVL) Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.) (KRA) Ken löyhköjen [[sota]]a lähtöö, se [[pieru]]n kanssa hauvataan. (Impilahti) (KRA) Ken mitä etsii, se sitä löytää. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Kene rees aijaa, sen virttä laulaa. (Heinjoki) (KRA) Kenen hepo hetteessä, sen [[käsi]] alinna. (Uukuniemi) (KRA) Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti) (KRA) Kenen [[hevonen]] [[suo]]ssa, sen käsi alinna. (Nurmes) (KRA) Kenen kanta (jalka) kapsaa, sen suu napsaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kenen kiel kerkein, sen rinta selkein. (Säkkijärvi) (MSA) Kenen leipee syöt, sen laaluva laalat. (Tuusniemi) (KRA) Kenen leipää syön, sen virttä laulan. (Säkkijärvi) (MSA) Kenen pöksyjä tässä paikataan? (Säkkijärvi) (MSA) Kenen ranta, sen kala. (Vuokkiniemi) (KRA) Kenen selkä kupisee, se saunan etsii. (Suistamo) (KRA) Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään. (Lappeenranta) (KRA) Kepillähän toinen toisen ommaa koitteloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kerjus tlee juasten toime, mut t[[renki]]l tarvittis ollas siippe, sano trenk. (Varsinais-Suomi) (SMS) Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA) Kerkiää hatun nostaa sitte, kun [[vieras]] vastaan tulee. (Impilahti) (KRA) Kerra se on kun kööhäki heilu, sanos Lumper ku hirtte men. (Varsinais-Suomi) (SMS) Kerralla laeska katkaseksen, virree kääp viissii kertoo. (Kuopio) (KRA) Kerralla terve kuulee, sairaalle kahesti sanotaan. (Reisjärvi) (KRA) Kerrallaha [[laiska]] isseese tappaa. (Lappee) (KRA) Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (Luvia) (KRA) Kerran kurk [[puu]]huun ja sillonkii jalka poikki. (Säkkijärvi) (MSA) Kerran kyllältä, eikä aina ruikalta. (Virolahti) (KRA) Kerran [[köyhä]] [[herra]]in [[puhe]]ella, silloinki itkusilmin. ([[Pori]]) (KRA) Kerran [[mies]] petetään mut ei kahist. (Säkkijärvi) (MSA) Kerran [[sika]]ki pohjantähren näkkee. (Suodenniemi) (KRA) Kerran [[tie]] ja kahisti katso. (Koivisto) (KRA) Kerranhan se kituvalle pää tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kerta keittää, kahesti syöpi. (Nurmes) (KRA) Kerta kekriä pitää, toisen kerran kellistellä. (Säräisniemi) (KRA) Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi) (KRA) Kerta kuolla syntyneen, kuolpa [[suo]]lle tae mualle. (Pielavesi) (KRA) Kerta kutakin ja kahreesti kaikkiansa. (Laihia) (KRA) Kerta se on ensimmäinkii. (Orimattila) (KRA) Kestiähän ne jäniksennahkaset rahkietkiv vaikka kymmenev vuotta, josei niit käytetä. (Hollola) (PLK) Kestä paljon puhutaan, siitä paljon pietään. (Sirkjärvi) (MSA) Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä) (KRA) Kesä kaikilla, onni yksillä, Jumala jokkaisella. (Rautalampi) (KRA) Kesä keikkuin tulloo, talavi suuta virnistää. (Punkaharju) (KRA) Kesä keikkuin tulloo, talvi suuta vääristellen. (Säkkijärvi) (MSA) Kesä tulla kellittää, lehmät mehtään mellittää. (Maaninka) (KRA) Kesällä ei kerkiä, talavella ei tarkene, syksyllä on suuret tuulet ja kevväällä palijo vettä. (Ähtäri) (KVL) Kesällä syövät hyttyset, talvella palelevat hyppyset. (Isojoki) (KRA) Kettu kulukies olla pitääs, sanoo Laihian poika kun Jurvahan friijoohin lähti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kettu on koiralle sukua, ennenkun se syötälle nousee. (Turtola) (KRA) Kettu on koiralle sukua, korppi haukan heimolainen. (Kuhmo) (KRA) Kettukin kenkirajoja joulukseen kokoo. (Hausjärvi) (KRA) Kettään sitte syytetään, kun minusta aeka jättää? ([[Savo]]) (SMS) Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat [[silmä]]t ja likolla on liukas kieli. (Renko) (KRA) Ketä kerran keksitään, sitä aina arvellaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kevväine päivä vastaa [[syksy]]stä viikkova. (Säkkijärvi) (MSA) [[Kevät]] keikkuen tulevi, suvi [[suu]]ta vääristellen. (Kalevala) Kevätsae kasvattaa, syyssae hävittää. (Salajärvi) (MSA) Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat. (Hollola) (PLK) Kieli poskeen, sano Peltosen Selema, kun pojat rumia puhu. (Ähtäri) (PLK) Kierrä [[kivi]], älä kiroa! (Lahti) (KRA) Kierräm min, älä kiroa, sano kivi kyntäjää. (Hollola) (PLK) Kierrän kiven, käännän kokkareen, mutten pääse [[paha]]n [[ämmä]]n kattannolta. (Längelmäki) (KRA) Kiertää kun [[piru]] [[köyhä]]n [[sielu]]a. (Ähtäri) (KVL) Kihloss ollul likka on kul lämmitettyv velli. (Hollola) (PLK) Kiihtyy ku Kuusamon [[köyhyys]]. (Merijärvi) (KHM) Kiiltää kul läkkituopim pohja. (Hollola) (PLK) Kiima on pahempi kun [[viina]]. (Hyvinkää) (KRA) Kiinij ja kovasti, sano vallesmanni. (Hollola) (PLK) [[Kiire]] kun hitto, ja miehiä ei saa mistään! (Hyppälä) (MSA) Kiire kun sammakalla äkkeen alla. (Lempäälä) (HSP) Kiire on kun kirpun tapussa. (Säkkijärvi) (MSA) [[Kiiski]] ei o [[kala]], tuokkone ei o astiij eikä [[piika]] oo ihmine. (Sysmä) (KRA) Kiiski on kaloista vanhin, [[pata]] vanhin astioista. (Metsäpirtti) (KRA) Kiiskine joka kalan kans kutte. (Muurla) (KRA) Kiiskiss on kalaa ja vossass on [[raha]]a. (Iitti) (KRA) Kiiskissä on kiljaskoo, matikassa nuljaskoo. (Pielisjärvi) (KRA) Kiiskistä hyvän liemen suap, mutta [[liha]]lla ei tie mittää. (Saari) (KRA) Kiisselii ei maksa männä syömää seitsemän [[virsta]]n piäst. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Kiisselil ei pääse ko kukolaulu päähä. (Kirvu) (KRA) Kiista [[mies]]tä karkasevi. (Polvijärvi) (KRA) Kiistellen [[kissa]]t poikia tekkee. (Ähtäri) (KVL) Kiitoksellahan se kissakiin ellää. (Laihajärvi) (MSA) Kiitti ku sai, otti ku annethin. (Kemi) (KRA) Kiittämättömyys on [[maailma]]n palkka. (Sievi) (KRA) Kiittämätöin on aina väärä. (Karkku) (KRA) Kiittävät on aina väärässä. (Pirkkala) (KRA) Kiitä illalla ilmaa, partasuunna poikaa, huomenna markkinahevosta, issiä älä ikänään! (Salajärvi) (MSA) Kiitä illalla ilmaa, partasuunna (harmaapäännä) poikaa, issiäs ijän lopulla! (Säkkijärvi) (MSA) Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa! (Iisalmi) (KRA) Kiitä pientä, pyri suuren selkään! (Säkkijärvi) (MSA) Kiitän kirkossa, panettelen pappilassa. (Salajärvi) (MSA) Kikakaka mennessä, oi Jeesus ollessa. (Savukoski) (KRA) Kiljahti se köyhyys, kun se meiltä lähti. (Peräseinäjoki) (KRA) Kippeetä jalakaakos hevonen ontuu. (Ähtäri) (KVL) Kippis, sano Pornasten mies, ko ämpäril hevostaan päähän löi. (Askola) (KHM) Kirjat ja kortit on autuuden merkit. (KHM) Kirjat mänit kaivoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kirjota eles, vaikket rahaakal lähetä. (Hollola) (PLK) Kirkkokarjasta ei ole kotihyötyvä. (Taipalsaari) (KRA) Kirkkomaalta sen näkee, missä pitäjässä rikkaita on. (Lehtimäki) (KRA) Kirkonmaa se on isänmaa. (Ylihärmä) (KRA) Kirppu ja täi laputtivat peräkkäin Mätölle päin. (Sirkjärvi) (MSA) Kirppu koiras, mut täi miähes. (Loppi) (KRA) Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi) (KRA) Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila) (KRA) Kirppuja (kykyä) sillä pittää olla joka oravia löytää (saa toimeksi). (Säkkijärvi) (MSA) Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen) (KRA) Kirvulaisil tulj kiire, ko jääskeläist jättiit. (Kirvu) (KHM) [[Kissa]] kiitoksella ellää, koira pään silityksellä. (Säkkijärvi) (MSA) Kissa piikas, koira renkis, harakka hyvä heposes. (Säkkijärvi) (MSA) Kissat ja naiset voittaa altapäin. (Ähtäri) (KVL) Kiteeläisiltä kirkko paloi, siinä helvetti mukana. (Viipurin mlk.) (KHM) Kitu elää, mutta vain Laihialla. (JPK) Kiukkunen akka se työn tekee. (Kärsämäki) (KRA) Kiukkunen kun pikiöljyäijä. (Ähtäri) (KVL) Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi) (KRA) Kiusa kiärtää ommaan kuppiin. (Kuru) (KRA) Kiusa on hyvää vähästäkin. (Pirkkala) (KRA) Kiusa on piänestä hyvää. (Hämeenlinna) (KRA) Kiusa se on pienikin kiusa, mutta iso se tuntuu. (Virrat) (KRA) Kiusaa soon pikkukiusakin. (Laihia) (KRA) Kiusatust miäs tule, muttei voileevä syäjäst. (Eurajoki) (KRA) Kivaa kaljavelliä, kun on klimpiilläkin häntä. (Kauhava) (KRA) Kiven vieres vilja kasvaa. (Espoo) (KRA) Kivessä on toisen kippee. (Sonkajärvi) (KRA) Kivet on kiini, ja koirat on irti. (Vilppula) (KRA) Kivi ei o kare. (Espoo) (KRA) Kivinen pelto viljan kasvaa ja kiukkunen eukko työt tekköö, mut vaikiat on ruukata molemmat. (Säkkijärvi) (MSA) Klimppiistä kun lesken rakkaus. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Knapiillapeloo alakas, sanoo laihialaanen kun kirkos kolehtia keräthin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia) (KRA) Ko iso astuu, ni [[katu]] keinuu. (Satakunta) (SMS) Ko kööhäst tullee [[rikas]], on se onneto, ko rikkaast tullee kööhä, on se saamato. (Satakunta) (SMS) Ko [[loppu]] on [[hyvä]], ni kaikki on hyvi. ([[Pori]]) (KRA) Ko loppuu, nii [[laina]]taa. (Viipuri) (KRA) Ko naimaa menee, täytyy olla kassit ja massit, [[pussi]]t ja passit. (Uusimaa) (SMS) Ko näät rikkaasa reijän ni reväse! (Ullava) (KRA) Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä) (KRA) Ko oo nahas nii oo [[raha]]s, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti) (KRA) Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (Eurajoki) (KRA) Ko tuvas suuttuu, ni porstoas leppyy. (Köyliö) (KRA) Ko välillä vähän syä, ei tule [[hetki]]inkään [[nälkä]]. (Toijala) (KRA) Koha se on hänes, sano [[emäntä]] ko vasikal [[selkä]]ä juoma heitti. (Koivisto) (KOH) Kohta rikka viattoman hännästä putoo. (Kuhmo) (KRA) Kohtus kaikist paras on. (Lohja) (KRA) Kohtuullisen [[kuri]]n kissikin tarvittoo. (Ylistaro) (KRA) [[Kohtuus]] kaikessa. (Nokia) (KRA) Kohtuus on aikka kual ja pistet mahrottoman kans yhte hautta. (Vehmaa) (KRA) Kohtuus on aina hyvä. (Iitti) (KRA) Kohtuus on paras makkaraskin. (Siikainen) (KRA) Koi sanoi toiselle: "Vietinpä rauhallisen talven Laihian kirkon kolehtihaavissa". (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Koira ei lakkaa vahtaamasta eikä koni järsimästä. (Kauhava) (KRA) Koira käsköö häntää, häntä hännän nennää (kinttukarvoja, perskarvoja). (Säkkijärvi) (MSA) Koiraki on nimensä väärti. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA) Koiralle ruoka heitethän. (Ullava) (KRA) Koiran virka, vaan miehen reikä. (Lappajärvi) (KRA) Koiran voitto soon ensimmäänen. (Laihia) (KRA) Koiranputken siun perseis kasvakoon, siit voit istua kun reikärenkussa. (Säkkijärvi) (MSA) Koirat sotii, koirat sopii. (Virolahti) (KRA) Koiruus on suuri vääryys. (Oulu) (KRA) Koita nyt äitee haistella, haisenko mä hieltä vai mikä pökkää, kun ei tykkää, sanoo Laihian poika kun iltamihin lähti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Koivuniemen (Koiraniemen) herra männöö Saparoniemen herralle (Saparoniemeen) kestiin. (Säkkijärvi) (MSA) Kokemus on paras opettaja. (Sievi) (KRA) Kokemäjen siikaa, Oulun lohta söisin vaikka kohta. (Ikaalinen) (KRA) Kokenu kaik tiättä, vaivane kaik kokke. (Turku) (KRA) Kokenut onnensa tietää. (Parikkala) (KRA) Kokille kota ja pata! (Pielavesi) (KRA) Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava) (KRA) Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti) (KRA) Koko käillä työhön ja leipään. (Jämsä) (KRA) Kokoa poika [[tavara]]a, oikeen ja väärin, kokoon kääri. (Ähtäri) (KVL) Kol miästä reisusa [[hyvä]] on, kaks tappelee varkaitten kans ja kolmas ruakkii heosia. (Vampula) (KRA) Kolm oo semmost kon kyttä: olk kenkäst, naskal säkist ja [[paha]] ämm akkunast. (Kalanti) (KRA) Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski) (KRA) Kolme kertaa ko valehtelloo, nii koht [[usko]]o itsekkii. (Viipuri) (KRA) Kolme kertaahan ihmistä kassotaan: synnyttyyvväään, vihittyyvvään ja kuoltuvaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kolme kovaa [[sana]]a: Härmä, kirves ja [[perkele]]. (Härmä) (KRA) Kolme on kovaa: koivunen halko, venäjälehtitupakka ja rukiinen [[leipä]]. (Korpilahti) (KRA) Kolme on kovaa [[mies]]tä: [[tuli]], rauta ja [[vesi]]. (Kuhmoinen) (KRA) Kolme on [[tauti]]a kovoa: hammasmato, lapsenteko ja kohmelo. (Pielinen) (KRA) Kolme [[seppä]]ä on [[maailma]]ssa: [[sika]] tekee omasta [[paska]]staan uuen paskan, rautio tekee [[vanha]]sta rauasta uuen, ja [[pappi]] tekee vanhasta saarnasta uuen. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Kolme [[suru]]u on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja [[kuolema]]n suru. (Pornainen) (KRA) Kolme tyynyy tyttärel: yks niityn nuppusist, toinen pajun ruttusist, kolmas kukon höyhenist. (Uusimaa) (SMS) Kolmee ei saa uskoo: hevosta, naista ja [[vene]]ttä. (Viron Inkeri, Kallivieri) (KRA) Kolmettoist kosijat käivät, mutt tänne miun [[piika]]rukan pit tulla. (Suurpäälä) (MSA) Kolokkoja kun kirkot, sanoo Koivuluaman Samppa kun laihialaasia flikkoja näki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kolome hyvvää launantaina: [[puuro]], [[sauna]] ja likat. (Ähtäri) (KVL) Kolome kovaa [[sana]]a: Härmä, kirves ja [[perkele]]s. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Kolome kovvoo [[savo]] sannoo: kelekka, pölökky ja mulukku. (Suonenjoki) (KRA) Kolome ol kovvoa päeveä vuoessa: valtionmaksu, siantappu ja kylänluku. (Taipalsaari) (KRA) Kolome on koskee kovvoo: huutaa Huruksen [[koski]], Ämmän koski ällittää, mutt ei ou Vuoksen voittanutta. (Joroinen) (KRA) Kolome on miehellä pahhoo: luuleva eokko ja pakeneva hevone ja valuvat housut. (Virtasalmi) (KRA) Kom hiit konkkapolvi! (Heinlahti) (MSA) Komeutta se on, sanoo Laihian [[akka]] kun silimä puhkes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Komiaa [[mies]]tä kattoo viikon syömättäkin. (Kuivaniemi) (KRA) Komiaa olla pitää, vaikka eläis sitte [[päivä]]ä vähemmän. (Kurikka) (KRA) Komiast laulaa, sano Muolaan mies, kun osti kuorman savikukkoi ja yks soi. (Nurmijärvi) (KHM) Komiasti mutta yhtä kaikki sittekin tarkasti, sanoo Prinkin momma. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Komiasti pihalle, vaikka tiällä kontatais. (Karinainen) (KRA) Komiasti vaan vaikka kelakalla. (Lapua) (KRA) Komiat Laihialta ja rikhat Vähästäkyrööstä on pian räknätty. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri) (KRA) Kompura olis hyvä hevoonen, kun se vaan pysyys pystys. (Kuortane) (KRA) Koneella tekee vaikka marakattia. (Laihia) (KRA) Kons rikkaat riitelööt, ni [[köyhä]]t ovat [[rauha]]s. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Konsti miäst auttaa, miäs konstii muistaa. (Säkylä) (KRA) Konsti miästä opettaa, miäs kun konstin muistaa. (Oripää) (KRA) Konsti ne o ku [[raha]] maksava. (Muurla) (KRA) Konsti o monellaise. (Eurajoki) (KRA) Konstikos se on konttiin paskata, kun on semmone, joka suuta auk pitää. (Kannonkoski) (KRA) Konstilla koinitaan, vaan ei isoilla munilla. (Sysmä) (KRA) Konstilla ne pahattii persiit naijaan. (Karttula) (KRA) Konstin tiijjän kontillen: jos ei kule, nii kannan. (Varkaus) (KRA) Konstit ei kasva joka kivellä. (Säkkijärvi) (MSA) Konstit ne on, jotka pellaa. (Kemi) (KRA) Konstit ne on kun keikkuu. (Pusula) (KRA) Konstit om monet, mut tekijöit ov vähäsen. (Hollola) (PLK) Konstit on monet, mutta harvat on toret. (Laihia) (KRA) Konstit on monet, sano [[emäntä]] kun [[kissa]]lla pöytää pyyhki. (Salajärvi) (MSA) Kontit selkiäj ja taas ressuttaan, sano [[Sysmä]]m poika kun [[tanssi]] alko. (Hollola) (PLK) Kontti se pyssyy kongollaan, mutta laukku se laskee luttuun. (Ähtäri) (KVL) Koria kotonen [[leipä]] vaikka se oiskiin täynnä tähkäpäitä. (Säkkijärvi) (MSA) Koria [[talo]], sano [[Hollola]]m poika kul linnaav viätii. (Hollola) (PLK) Korjaan, sanoi alokas kun [[poliisi]]lle kunniaa teki. (Kuorevesi) (KHM) Korkia kotonen kynnys, uuvven kerran uusittaissa. (Sirkjärvi) (MSA) [[Korppi]] ei korpin silimee kaiva. (Sulkava) (KRA) Korppi jos pääsis kuninkaaksi, niin kellään ei olis [[silmä]]ä. (Lappeenranta) (KRA) Korppu oikeenpäin ja väärinpäin, niin on kaharenlaasta pullaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Korskaa se on räkäkin hiasa. (Oulu) (KRA) Korvees on kottiin kalliol on kartanoin. (Koivisto) (KOH) Kosittu mies on kun järsitty [[juusto]]. (Ähtäri) (KVL) Koska tuulee niin hako humisee. Kun sataa niin tuohikatto krapajaa. (KHM) Koskas [[helvetti]] täys o? (Suomusjärvi) (KRA) Koskas [[kettu]] hyvillä reisuilla on? (Vampula) (KRA) [[Koti]] [[köyhä]], lapset alastomija ja näläkäesijä, syövät toenen toesijaan. (Sotkamo) (KRA) Koti näkkyy, sano pohjalainen linnaa. (Turku) (KHM) Kotka o [[savo]]laesii Ameriikka. (Haukivuori) (KHM) Kotonen kopeikka vastaa kylästä ruplaa. (Salajärvi) (MSA) Kotonen [[penni]] vastaa kylästä markkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kova kotinsa pitää, pehmeä ei [[perse]]ttäkään. (Luhanka) (KRA) Kova kun kirveen silimä. (Ähtäri) (KVL) Kova [[onni]] vie palan [[suu]]sta. (Heinola) (KRA) Kova ruakahalu, jotta syää, mik’ei erestä pakene. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Kovaa ku Vähäskyröös, kun [[köyhyys]] ja komeus vetää kissinhäntää. (Teuva) (KHM) Kovat on kourat [[kuolema]]lla. (Noormarkku) (KRA) Kovvaa kovan [[aika]]nna. (Säkkijärvi) (MSA) Kraatari on flikkain tuttu ja [[suutari]] on suren sukkuu. (Yläne) (KHM) Krapisee [[muna]]tki pesäsä, saatikka ihmiset. (Pöytyä) (KRA) Ku [[alku]] o [[hyvä]], ni o [[loppu]] kans. (Muurla) (KRA) Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela) (KRA) Ku assee näät, ni tekijä tunnet. (Lappeenranta) (KRA) Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen) (KRA) Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta) (KRA) Ku ettäällä on niin ammuu, ku likkeellä on niin puskoo. (Heinlahti) (MSA) Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku) (KRA) Ku köyhyys tulloo ovesta sissään ni rakkaus lentää ikkunasta ulos. (Säkkijärvi) (MSA) Ku lapses huutaa ja [[akka]]s parkuu, nii ota ryysys ja lähe karkhun. ([[Lappi]]) (SMS) Ku [[leipä]] [[loppu]]u ni konstit alkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Ku loisen talloon otat, ni on sama ku lasket kapan [[hiiri]]ä vallalleen. (Sulkava) (KRA) Ku mennee käskemätä häihi, saa mennä lusikata syömään. (Forssa) (KRA) Ku [[myrsky]]n soutaa, niin tyynen löytää. (Sotkamo) (KRA) Ku o akka, pyssy ja [[piippu]], niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki) (KRA) Ku oiskii pyytänt, mut ku tul oikeen puistamaa! (Hyppälä) (MSA) Ku olis [[suu]]ta korvhin ja mahhaa polvhin, niin kyllä syötävää olis. ([[Lappi]]) (SMS) Ku on rahhaa, on ystäviä. (Heinlahti) (MSA) Ku on usma uunna vuonna, nin on [[halla]] heinäkuussa. (Enontekiö) (KRA) Ku oot Puolangalta, ni painu ulos! (Säräisniemi) (KHM) Ku [[ruumis]] on rituratu, nin kaffekupist on [[hyvä]] [[apu]]. (Halikko) (KRA) Ku [[syksy]]ll ei mittäin tul, ei kevel mittä ol. (Sauvo) (KRA) Ku tietäs mihin kaatuu, ni panis pahnat allee. (Säkkijärvi) (MSA) Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela) (KRA) Kual kiehu kaiken päiviä, [[vieras]] istu viitta piäl. (Rautu) (KRA) Kuha on olemassa ku Jousan miehe suussa [[tupakka]]. (Kangasniemi) (KHM) Kuhaa sinus o, sano Jaalan [[muija]], kaato vaskan juoman sen päälle. (Nastola) (KHM) Kuhilas pellolle, [[tuli]] tuppaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kui mont tuppaa, nii mont tappaa. (Inkeri, Toksova) (KRA) Kui monta lasta, nii monta vitsaa. (Lavansaari) (KRA) Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi) (KRA) Kuinka on tyttö sun asjasi laita, kun [[vatsa]]s on täyteläinen, oletko sä ruualla ruokittu, vai asuuks siel hyyryläinen? (Sirkjärvi) (MSA) Kuivasta kun määt niin köyhännä elät. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki) (KRA) Kuka ei kallista anna, se ei kaunista kanna. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei pallaa paina, sitä pala painaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei pie huolta huomisesta päivästä, ei se hapanta leipää syö. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei pie virastaa vaari ni olkoon leivästää laari. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ei siijjä siuhausta, ei se kärsi köyräystä. (Laihajärvi) (MSA) Kuka herraa toruu, pappia tappelee. (Uusikirkko) (KRA) Kuka kaik pyhät pittää, se kaik nälät näkköö. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kalun näkköö, se tekijän tuntoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kauhalla alottaa, se lusikalla lopettaa. (Ylämaa) (MSA) Kuka kenkin kenkkää on kelmi. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kerran keksitään, sitä aina varotaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kesät onkii, sitä talvella nälkä tonkii. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kovan kokkoo, se pehmijän perrii. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kunnialla kokottaa, sitä ilolla viijjään. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka kuoppaa toiselle kaivaa, hää isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka köyhän nai muu kun toinen köyhä? (Ähtäri) (KRA) Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.) (KRA) Kuka lusikalla alottaa, se leivillä lopettaa. (Sirkjärvi) (MSA) Kuka napin löytää, se napin pittää. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka ne kaikki siat satuloittaa? (Säkkijärvi) (MSA) Kuka o mieltä vaijaa, se o paljooki vaijaa. (Joutseno) (KRA) Kuka on laiska lauvantainna, se on musta sunnuntainna. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka on nopsa nuorennakkiin, se on virkku vanhannakkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka on rapia elläissään, se on rutto kuollessaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka on rutakka ruuville, se on topakka töilleen. (Ilomantsi) (KRA) Kuka paljo haastaa, se paljo velehtelloo. (Muolaa) (KRA) Kuka sen kissan hännän nostas, jos ei kissa isse? (Salajärvi) (MSA) Kuka sen kotosen varkaan vahtii? (Jokikylä) (MSA) Kuka suotta suuttuu, se lahjata leppyy. (Säkkijärvi) (MSA) Kuka tykkää papista, kuka papin rouvasta. (KHM) Kuka valehtelloo, pannaan pää aijjanrakkoon ja takapuol tervataan. (Laihajärvi) (MSA) Kuka vanhaa muistaa, siltä silmä pois. (Sirkjärvi) (MSA) Kuka varastaa neulan, se varastaa naskalinkii. (Inkeri, Keltto) (KRA) Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina) (KRA) Kukapa se syömällää on rikastunna? (Sumiainen) (KRA) Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie? (Suonenjoki) (KRA) Kukapa se toisen elävän ruuasta huolta pitänee? (Salo) (KRA) Kukapas se toiselle hyvän lapsen tekköö! (Säkkijärvi) (MSA) Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä) (KRA) Kukas kualeman estää? (Eräjärvi) (KRA) Kukas köyhää auttaa, jollei vaivainen? ([[Naantali]]) (KRA) Kukas niitä herroja helevetissä passoo, jos sinne ei talonpoekijai tulis. ([[Savo]]) (SMS) Kukas papin piiskoo? (Kangasniemi) (KRA) Kukas se kullalleen [[paha]] on, varsinkaa ennen vihkimistä. (Savo) (SMS) Kukas sen kulkevan kontin tietää, vaikka olis [[kulta]]a täynnä? (KHM) Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo? ([[Iitti]]) (KRA) Kukas toisen parast kattoo? (Suomusjärvi) (KRA) Kukast muu pakast nii orotta kon kaffilan pitäjä? (Kalanti) (KRA) Kukkaa ei ossoo kaikkein mieliks olla. (Savonlinna) (KRA) Kukkaan ei kysy miten kauvvan [[työ]]tä on tehty, jokkainen kyssyy, kuka sen on tehnt. (Laihajärvi) (MSA) [[Kukko]] ja [[lukkari]] elää [[laulu]]llaan. (Lahti) (KRA) Kukko laulaa saetta iltapäivällä. (Virolahti) (KRA) Kukko laulo Kuopiossa, kana kaikatti Juvalla, sika vinku Viipurissa. (Heinävesi) (KRA) Kukko on kannai kur. (Kivennapa) (KRA) Kukko on kööhän kello. (Heinola) (KRA) Kukko teile, kukko meile, kukko kaikele kyläle. (Savonlinna) (KRA) Kukko laulaa niinku ruakitaan. (Loppi) (KRA) Kukot puul ja laiskat työl ja virijät makkaamaa. (Kivennapa) (KRA) Kulije tiän sivuja, jottei kengänpojohat kulu, sanoo laihialaanen akallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kuljetaan kummatki paikat, synkätki sydänmaat. (Pieksämäki) (KRA) Kulkie peräkkäin kun [[köyhä]]n [[talo]]m porsaat vaikkei niit ollukkan kun yks. (Hollola) (PLK) Kullaki on oma makus, sano [[piika]] ko [[lehmä]]ä pussas. ([[Pori]]n seutu) (KHM) Kullakin [[päivä]]llä on [[suru]]sa ihtellään. (Ähtäri) (KVL) [[Kulli]]lla tehhään kuninkaeta, munilla suuria ruhtinaeta, varrella pieniä herrasmiehiä. (Vieremä) (KRA) Kulluu päivä pilivessäkin ja mennee [[aika]] akattakin. (Ähtäri) (KVL) Kulukee ketunhäntä kainalossa. (Ähtäri) (KVL) Kulukee kun surua sukassa. (Ähtäri) KVL) Kulukoo mones poloves kun laihialaasten parsinneula. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kulukoohan se [[köyhä]]i kurssistaan kun Juvan kuluku-ukko. (Leppävirta) (KHM) Kuluu aika akkanakin, [[piika]]na ei piisaakaan. (Korpilahti) (KRA) Kum maatep pannes [[omena]]n syö, niin tohtuorit takkiis velast myö. (Hollola) (PLK) Kum pari menie naimisii, nim paholain tanssaa neljätoist paria rikki juorutessaa. (Hollola) (PLK) Kumma [[reki]], sano [[piru]], kun äkkeen näki. (Ähtäri) (KVL) Kumpikos parempi, kirnua pohjasta nualla vai ittensä tuntia? (Laihia) (KRA) Kun [[ahkeruus]] menee ulos ovesta, niin [[köyhyys]] tulee sisälle ikkunasta. (Teisko) (KRA) Kun aina olis ehtoo ja [[lauantai]] eikä koskaan [[aamu]] ja maanantai. (Seinäjoki) (KRA) Kun annan tuosta, et muuta murkinaa tarvisse! (Säkkijärvi) (MSA) Kun [[asia]] pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä) (KRA) Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru) (KRA) Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen) (KRA) Kun ee kööhyys muuta taeja, niin reppii vuatteet. (Iisalmi) (KRA) Kun ei [[kala]] syö, niin [[mato]]nen säästyy. (Ähtäri) (KVL) Kun ei o muijaa pahaa eikä lasta vähää, niin ei suru paina. (Uusimaa) (KRA) Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. (Loppi) (KRA) Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela) (KRA) Kun ei oo pärreitä, niin akat on ärreitä. (Ähtäri) (KVL) Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka) (KRA) Kun et vaali koiraa, niin vaali varasta! (Lappee) (KRA) Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila) (KRA) Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula) (KRA) Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä) (KRA) Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti) (KRA) Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat) (KRA) Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli) Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo) (KRA) Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi) (KRA) Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi) (KRA) Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala) (KRA) Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi) (KRA) Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki) (KRA) Kun hukalle nälkä tulee, niin koskee se koiraankin. (Rääkkylä) (KRA) Kun ihminen tietää millon hänellä on tarpeeks, hää on rikas. (Salajärvi) (MSA) Kun ihte keittää, saa yksin syyä. (Ähtäri) (KVL) Kun ihte kysyy ja ihte vastaa, ei tuu mittään jäläkipuhheita. (Ähtäri) (KVL) Kun iittiläin irvistää, niiv valkealaist hirvittää. (Hollola) (PLK) Kun itte pahan tekee, niin itte hikoilee. (Kurikka) (KRA) Kun kala ei syö niin mato säästyy. (Säkkijärvi) (MSA) Kun Karvalan sivu ajo, ei sieltä kuulunt kun lapsen itkua ja kirveen hiomista. (Säkkijärvi) (MSA) Kun katava tuaksuu, on poikain juaksu, ja leppä vahtoo, on flikkain tahto. (Sammatti) (KRA) Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski) (KRA) Kun kerran on yksi sormi paskassa, niin menkhön koko käsi. (Pelkosenniemi) (KRA) Kun kestää kyynärän, niin kestää korttelinni. (Sotkamo) (KRA) Kun korppi ronkkuu taivaalla, kuuluu kuolinsanoma. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kukasta kukkaan lentää, nokulaisen viereen lopulta hyyristäip. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kunnia menee, niin maine kasvaa. (KHM) Kun kuu makkaa, niin mermies valvoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kuulet kuirin (kuren) äänen, älä mäne (pyri) järven jäällen. (Säkkijärvi) (MSA) Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KVL) Kun kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kolari)) (KRA) Kun köyhyys tuloo, niin se tuloo yhdeksää tietä. (Härmä) (KRA) Kun laihialainen oksentaa, hän pitää varmuuden vuoksi hampaansa yhdessä. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka tulisi sattumia. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun laihialaiset kuuntelevat kirkonmenoja radiosta, he panevat radion kiinni kolehtivirren ajaksi. Näin ei tarvitse antaa hengessäkään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun levähtämättä syötyään liikkeelle [[lähtö]]ö, niin [[ruoka]] luuloo olevasa koeran mahassa eikä vaekuta. ([[Savo]]) (SMS) Kun lienee palanut [[sauna]], palakoon porstuakkii. (Inkeri, Valkeasaari) (KRA) Kun lumen sataa täyteen lehteen, niin tulee [[yskä]]inen [[talvi]]. (Pylkönmäki) (KRA) Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei [[paska]]kaan haise. (Laihia) (KRA) Kun lähtöö sutta pakkoon, ni [[karhu]] tulloo [[tie]]llä vastaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kun maunonpäivännä kylvää rukkiin, se kasvaa ol pelto märkä taikka kuiva. (Salajärvi) (MSA) Kun maunonpäivännä (sammakkopäivännä) kylvää, tulloo huono sato. (Salajärvi) (MSA) Kun meirän flikka lähtöö illalla, niin se menöö silloon kun mä meen navithan ja tuloo taas aamulla kun mä meen navithan, jottei oven saranat kulu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin kana kotonta katoaa. (Lappeenranta) (KRA) Kun menee käskemäti kestiin, saa mennä luskati rual. (Pusula) (KRA) Kun menee pyytä kyläst hakemaan, niin metso kotoont katoo. (Sammatti) (KRA) Kun miehen näkköö ni akan arvaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kun mies maistaa, niin pohja paistaa. (Asikkala) (KRA) Kun mies täyttää viiskymmentä, niin lekalla päähän. (Ähtäri) (KVL) Kun [[minä]] [[silmä]]nj pesen ja piänj kampoon, nii outo luuloo immeeseks. ([[Savo]]) (SMS) Kun miäs housunsa lähettää, nin kyllä Punkalaitumelta [[muija]]n saa. (Akaa) (KHM) Kun miäs on, niin tupakkiakin annetaan. (Padasjoki) (KRA) Kun [[mylly]]yn menee, niin tomuun tulee. (Porvoo) (KRA) Kun myllyyn mennään, nin jauhoon tullaan. (Sääksmäki) (KRA) Kun mä kualen, pankaa sitte vaikka hopiasta porshan kupitkin, sanoo Laihian [[emäntä]] fiinillen tyttärellensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun männöö sutta karkuun, tulloo [[karhu]] vastaan. (Salajärvi) (MSA) Kun määt kevväillä jäälle ni kasso [[maa]]lle päin! (Säkkijärvi) (MSA) Kun naaka puuttuu, ni puuttuu paljon, mut ku tolkku puuttuu, puuttuu viellä enemmän. (Sirkjärvi) (MSA) Kun [[nainen]] on puhemiehennä, on [[piru]] perämiehennä. (Säkkijärvi) (MSA) Kun [[neuvo]]t loppuu niin konstit alkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kun nuorra on niin nussitaan, kun [[vanha]]ks tulloo niin potkitaan. (Joroinen) (KRA) Kun o [[ämmä]] puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio) (KRA) Kun oisi [[korppi]] tuomarina, nin ei mon [[mies]] hevosellaan ajasi. (Kontiolahti) (KRA) Kun olis entinen [[aika]] ja nykynen mieli. (Kemi) (KRA) Kun olis Laihian flikat ja Ilamajoen poijat, niin kyllolis komiaa kansaa! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun on [[ajatus]] vitussa, on [[järki]] [[perse]]essä. (Kuopio) (KRA) Kun on [[akka]] puhemies, on [[huora]] [[morsian]]. (Tervo) (KRA) Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee. (Lemi) (KRA) Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia) (KRA) Kun on hyvin kuusenkäpyjä, niin tuloo hyvin rukihia. (Ylihärmä) (KRA) Kun on itteltä ruumiit, tulee [[hautajaiset]] halvaksi. (Alajärvi) (KRA) Kun on kerran [[joulu]], niin paistappas akka toinenkin [[silakka]]! (Ähtäri) (KVL) Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva) (KRA) Kun on [[leipä]] makia, niin on [[mies]] rapia. (Säkkijärvi) (MSA) Kun on mieli vitussa, niin on [[järki]] persiissä. (Mikkeli) (KRA) Kun on paikka paikan pääl, niin on markka markan pääl. (Hausjärvi) (KRA) Kun pierasee vastatuuleen, se tullee ommaan huuleen. (Ähtäri) (KVL) Kun on [[poliisi]] ja lautamies matkassa, on [[piru]] kolomantena. (Ähtäri) (KVL) Kun on pullo taskussa, niin on reikä jakussa. (Jurva) (KRA) Kun on [[raha]]a ja rukihia, tuloo hyvin toimhen, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun on tyhymä nuppi, siitä kärsii koko kruppi. (Alavus) (KRA) Kun on [[uuni]] kuumimmillaan, niin on akat kärrymmillään. (Sievi) (KRA) Kun on [[vittu]]u viljalti niin syöpi huonommankin leivän. (Ilomantsi) (KRA) Kun on yks [[pää]] [[kesä]]t talvet, aret sekä pyhät! (Salajärvi) (MSA) Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö) (KRA) Kun oot menny Hallan, Nälijän ja Kuoleman kylien ohitte, tierät tullehes Alajärvelle. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (EPV) Kun or rahaa ja jyviä, hevosia ja hyviä, nii [[hätä]]kös o herrastella. ([[Hollola]]) (PLK) Kun otat poika akan, ota piäni, niin ei mee palijo kretonkia, sanoo Laihian äitee. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kun paitahihasilla halkoja hakataan, niin turkki yllä toukoja tehlään. (Hauho) (KRA) Kun paljon saa, niin enemmän tahtoo. ([[Pori]]) (KRA) Kun piet sikkoo, saat porsaat palakakses. (Karkku) (KRA) Kun [[piika]] viheltää, niin [[piru]] nauraa. (Kymi) (KRA) Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla) (KRA) Kun pilkast suuttu, ni meinink puuttu. (Salo) (KRA) Kun pitkistyy ni mutkistuu. (Säkkijärvi) (MSA) Kun [[puute]] tulee ovesta sisään, niin [[rakkaus]] menee lasista pihalle. (Virrat) (KRA) Kun pyytä pyytään menee, niin koppelo kotoo katoo. (Ruovesi) (KRA) Kun [[ryssä]] syöp niin se suimii, kun se lyöp niin se luimii, kun se tekkö työtä niin se ropottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kun saa alkuu, niin kyl sit kelpaa parkuu. (Pusula) (KRA) Kun siirappivellie söin, niin mahassapa se alako muhkuilemmaan, sano tyttö kun [[vatsa]] rupesi kasvamaan. (Kainuu) (SMS) Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu. (Loppi) (KRA) Kun [[sopu]] on hyvä, niin [[tupa]] on suuri. (Johannes) (KRA) Kun sormi ryvöttyy paskaan, niin menköön koko nyrkki. (Ähtäri) (KVL) Kun supakalla neovvo pietään, niin kapakalla se kiinni otetaan. (Pielavesi) (KRA) Kun suuttuu, niin mustaksi muuttuu. (Liperi) (KRA) Kun syö [[kaali]]a, niin ei trenkää muuta haalia. (Laihia) (KRA) Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo) (KRA) Kun tullee [[joulu]], niin saahaan läskit, läskit, läskit. (Ähtäri) (KVL) Kun tulpalo on syttynt, on myöhästä kaivaa [[kaivo]]a. (Säkkijärvi) (MSA) Kun tämän ja toisen saan, niin kolme enää viidestä puuttuu. (KHM) Kun tätä ja [[ikä]]ä riittäis, sano vaari kun ryypyn sai. (Uusimaa) (SMS) Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi) (KRA) Kun [[virsta]]n kulkee niin värsyn oppii. (Sonkajärvi) (KRA) Kun väkisiin [[koira]] messään ajetaan, se ei [[orava]]a hauku. (Säkkijärvi) (MSA) Kun yhteen sormeen purraan niin jokaseen koskoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kun ympäri käyvvään, niin yhteen tullaan. (Ähtäri) (KVL) Kun [[yö]] oike raskaast makkaa, ni [[päivä]] mennee levätes. ([[Turku]]) (KRA) Kun yöllinen hämähäkin kino on mulloksella, on elokuussa [[hyvä]] rukkiinkylvöilma. (Ihaksela) (MSA) Kun yöt ovat kevväillä vielä pimmeitä, on ilmassa vielä lunta. (Laihajärvi) (MSA) Kun äijä tule kotti, niin [[ämmä]] ja katti ulos akkunast. (Raisio) (KRA) Kunhan on sen verran totta että ei kutkuta. (KHM) [[Kuningas]]ta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola) (KRA) [[Kunnia]] hyvä tapa, [[puuro]] hyvä [[ruoka]]. (Oulu) (KRA) [[Kuolema]] ei kato keisarika. (Turku) (KRA) Kuolema on kolkko [[vieras]]. (Nurmo) (KRA) Kuolemall on kovat kourat. (Vihti) (KRA) Kuolhan se, joka omaansa moitti. (Artjärvi) (KRA) Kuolla rikkahankin täytyy. (Jurva) (KRA) Kuolleen perut ja meren hapar ovat yhtä haluttuja (niillä on ottajia) (Säkkijärvi) (MSA) Kuolleen [[suu]]hun kun kassoo, ei tee miel säästämään. (Säkkijärvi) (MSA) Kuoloo siemenesä syöjä, ellää muasa myöjä. (Leppävirta) (KRA) Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö [[henki]] herroiltai. (Metsäpirtti) (KRA) Kuoltuaan [[koira]] tapansa parantaa. (Kokkola) (KRA) Kuoltuna koira tapansa jättää. (Ähtäri) (KVL) Kuopio on [[Savo]]muan [[Pariisi]]. (Savo) (SMS) Kuorsaa ku velaton [[mies]]. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Kupari on köyhän [[kulta]] ja tina vaivase hopee. (Satakunta) (SMS) Kupparila on kumma laatu, kummempi ku muilla, verta immee ihmisistä elläimitten luilla. (Rovaniemi) (KRA) Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola) (PLK) Kures on [[luu]]ta jos lihoaki. ([[Sysmä]]) (KRA) Kurjet keväällä, miähet [[syksy]]llä. (Hattula) (KRA) Kurjuutta kurjuulem pielle, sano vaivasukko kun kaatu kerjäläisem pielle. (Hollola) (PLK) [[Kurki]] kirkuu, sale saapuu. (Tampere) (KRA) Kurki [[laiska]]n pellon [[paska]]ntaa. (Ullava) (KRA) Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää) (KRA) Kurki suolla, [[hauki]] maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala) (KRA) Kurki tulee [[käki]] kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki) (KRA) Kuspunkki, läävälammas, piti pilkkapääpässi! (Sirkjärvi) (MSA) Kussuin on hyvä kulkia. (Säkkijärvi) (MSA) Kustaan päivännä potatti maahaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuta pienemmäksi [[leipä]] taitetaan, sen visummaksi syyvään. (Oulu) (KRA) Kuta pitempi [[mies]], sitä suurempi rojaus. (Pieksämäki) (KRA) Kuta useampi [[kokki]], sitä huonompi soppa. (Teisko) (KRA) Kutosin alotetun kankaan, keritsisin päättömän lampaan. (Mikkeli) (KRA) Kutti russakalle, kun pirtti palo. (Pudasjärvi) (KRA) Kuu kiurusta kessään, puol kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Salajärvi) (MSA) Kuu on nuarten miästen aurinko. (Kuru) (HSP) Kuu on selkiäks selällään, satteeks sakarallaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa) (KRA) Kuu paistaa kun avannosta. (Heinlahti) (MSA) Kuula työttömän kätteen, rup laiskan takapuoleen (perseeseen) (Heinlahti) (MSA) Kuule, älä kuule, nää, älä nää! (Säkkijärvi) (MSA) Kuulo eij joo tiijjon väärt. (Säkkijärvi) (MSA) Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta) (KRA) Kuuluu se rikkaan poteminen, mut [[köyhä]]n ei kuulu kuolemakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kuumanna on rauta taottava. (Säkkijärvi) (MSA) Kuumia kun köyhän kyynelehet. (Satakunta) (SMS) Kuuntele [[juoppo]] juttu ja syä ojakonnan kuttu! (Salo) (KRA) Kuus viikkoa otra [[pussi]]sta pussiin. (Ylämaa) (MSA) Kuusi paukkuin pallaa, [[ämmä]]t haukkuin ellää. (Satakunta) (SMS) Kuusinen vitta, [[kataja]]inen seiväs ja haapanen ailas – ne on lujinta mailmassa. (Teisko) (HSP) Kuv [[vaiva]]ans räknie pois, nim palkaks ei jääm mitiän. (Hollola) (PLK) Kuvetta kylyki viereesä vuatii. (Nurmes) (KRA) Kykkä pellolle, kynttilä pöydälle. (Sipoo) (KRA) Kyl alettu [[työ]] tehdyks tulee. (Iitti) (KRA) Kyl hame hautoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen) (KRA) Kyl [[Herra]] uhrin tuhrii. (Tuusula) (KRA) Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA) Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti) (KRA) Kyl [[hullu]]ki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku) (KRA) Kyl [[hyvä]] [[sopu]] tillaa antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl [[ilta]] karjan kokovaa. (Jokikylä) (MSA) Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina) (KRA) Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo) (KRA) Kyl [[Jumala]] Tiituksen löytää. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Kyl kelpaa ketun elie, pohjatuul, päiväpaiste. (Heinola) (KRA) Kyl [[kirppu]] [[kirkko]]o menee, jos ei muual ni papin hias. ([[Orimattila]]) (KRA) Kyl koir pääs silittäjän tuntte. (Perniö) (KRA) Kyl koira haavaseen nuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl konstei piisaa ja kronglinkei. (Marttila) (KRA) Kyl kuiva rikka (roska) karisoo (helmasta) aikannaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl kystä syntyy, ku jalka liikkuu. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl käske, jos kelppaki. (Rauma) (KRA) Kyl köyhä kantaa, minkä rikas antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl kööhän o hyvä ol, ei ol ussein pää kippee eikä vatta liijjan täyn. (Nakkila) (KRA) Kyl loppu ain puales pittää. (Somerniemi) (KRA) Kyl luonto tikanpojan puuhuun vettää. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl luu koera suus pysyy. (Luvia) (KRA) Kyl luu lihan kasvattaa, jos vaan perse lämpösen pittää. (Sulkava) (KRA) Kyl maa kirppusee elättää. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl maailma opettaa, jos ei muuta, ni hiljaa kävelemää. (Koivisto) (PSK) Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA) Kyl maalimalle markkoja mahtuu. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl maan alla maata saa, jos vaan maroilt ja [[piru]]ilt [[rauha]]n saa. (Uusimaa) (SMS) Kyl marokkin säästyy, kut ei [[kala]] syö. (Lokalahti) (KRA) Kyl miäs ja [[aika]] toimeks saa. (Somero) (KRA) Kyl miäs vuoren kestää vaikka airan vittaksena. (Koski Hl.) (KRA) Kyl mnää [[yskä]] ymmärrä, vaikk en kröhi taid. (Rauma) (KRA) Kyl [[muna]]kki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti) (KRA) Kyl muni miäs vaevast maksa, vaik saa vaeva ittelles ilmaseks. (Kalanti) (KRA) Kyl myö pojat nyr reisuul lähletiäv, vaikka satas vanhoja ämmiä puukot hampais. (Hollola) (PLK) Kyl mää sen olem päättäny, ettem mää toista kertaa näi nuarena men naimisii, sano Vaalsteeni. (Varsinais-Suomi) (SMS) Kyl [[nälkä]] opettaa suvenpojan ulvomaan. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl on [[kirkko]] täys, ku ei [[pappi]] mahu. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl on oksan ottajia, jos on [[puu]]n kaatajia. (Hyppälä) (MSA) Kyl on tekijöitä jos on näkijöitäkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl [[paha]]s vastus on. (Koski Hl.) (KRA) Kyl piänikin [[piru]] on, ko o hyvist aineist vaa. (Vehmaa) (KRA) Kyl routa porsaan kottiin aijjaa. (Heinlahti) (MSA) Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela) (KRA) Kyl se on tekemätöim paikka. (Hollola) (PLK) Kyl se talles o, ku [[uuni]]n pääll o. (Piikkiö) (KRA) Kyl siin [[apu]] ain on ku [[hätä]]ki. (Suomusjärvi) (KRA) Kyl siin on porinaa kun pirruu tapetaan. (Somero) (KRA) Kyl siin sissuu tarvitaa, ko tollukkaal vettee astuu. (Pori) (KRA) Kyl sikaki se ymmärtä, et pahnos pehmi maata oo. (Kalanti) (KRA) Kyl sil toimen tulee, ko leippä ja lämmint on. (Nousiainen) (KRA) Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku kissa on kotua pois. (Savitaipale) (KRA) Kyl sit ain kelppas älät, ko ruatin kiälel kerjät ossas. (Varsinais-Suomi) (SMS) Kyl sit leippä riittä, jost isänt viitti kylvät ja niittä. (Kalanti) (KRA) Kyl stää helvetisäki sitt oo ku tottu. (Uusikaupunki) (KRA) Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta) (KRA) Kyl stää käskis, et koht [[mylly]] menis ko [[leipä]] [[loppu]]. (Nousiainen) (KRA) Kyl [[talvi]] [[tavara]]n tassaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl [[tie]] mänijää [[neuvo]]o. (Lavansaari) (KRA) Kyl vakka kannen valissoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kyl [[vanha]] kaiken korjaa mut ei muista, mihin tul pantua. (Säkkijärvi) (MSA) Kylhä lyöpä asseen löytää. (Säkkijärvi) (MSA) Kylhäm [[minä]] [[maa]]n arvaav, vaikken käynnykkän o. (Hollola) (PLK) Kylhäm puolir ryynistä hiljallensav velliä syö vaikka koko [[päivä]]n, sano [[Kärkölä]]m [[mies]]. (Hollola) (PLK) Kylhän [[aika]] [[tavara]]n nautissoo. (Säkkijärvi) (MSA) Kylhän antava astian saa. (Koski Hl.) (KRA) Kylhää aitta naittaa. (Askola) (KRA) Kylhää seurakunta papin tuntee, vaikkei [[pappi]] seurakuntoa. (Askola) (KRA) Kylhään mies [[asia]]as vastaa. (Askola) (KRA) Kylkehen kyläinen syönti. (Lappeenranta) (KRA) Kyll [[aasi]] ajajah tuntee. (Elimäki) (KRA) Kyll [[aika]] ja miäs saa vaikk [[aurinko]]n ales taivaalta. (Oripää) (KRA) Kyll ehtii ku aikaseen lähtee. ([[Naantali]]) (KRA) Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti) (KRA) Kyll Iitiss on sentään nätei likoi kur röijyn napei, mut tääll om paljait juntei. (Hollola) (PLK) Kyll [[kissa]]ki kalloi söis, muttei kastelis kynsiään. (Koivisto) (KOH) Kyll otti ain hyvä vara on, mutt anti on [[Jumala]]n käres. (Lohja) (KRA) Kyll Raum sentä o Raum! (Satakunta) (SMS) Kyll [[yskä]]n ymmärräv, vaikken taulin tavost tielä. (Hollola) (PLK) Kyll ölj notkiaks teke vaik [[vanha]] vallesmanni. (Luvia) (KRA) Kyllon surkiaa, kun ei oo muuta kun hopialusikoota, sanoo Laihian [[emäntä]] kun kaffia heinäpelloollen vei. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (Pieksämäki) (KRA) Kyllä aika kalvaa, jos on tyveä taikka lalvaa. (Jämijärvi) (KRA) Kyllä aika piisaa, kun vain [[järki]] kestää. (Kurikka) (KRA) Kyllä aika piisaa, kuin vain mieltä räkkää. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä aika [[tavara]]n kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti. (Ähtäri) (KVL) Kyllä aika tulee kun [[juusto]]t syödään. (Tyrvää) (KRA) Kyllä aikaa on, mutta [[ikä]] [[loppu]]u. (Naantali) (KRA) Kyllä aikaa riittää, Saarijärveenkin vietiin seitsemän kuormaa ja sittekkin vielä jäi. (Jämsä) (KRA) Kyllä aikoo on ja haitaan Laukaasta lisseä. (Kannonkoski) (KRA) Kyllä ajalla ja [[vaiva]]lla saa vaikka auringon alas taivaalta. (Nakkila) (KRA) Kyllä ajan [[hammas]] leikkaa. (Ähtäri) (KVL) Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö) (KRA) Kyllä [[akka]] vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula) (KRA) Kyllä asutusta [[talo]]sta löytyy. (Ähtäri) (KRA) Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki) (KRA) Kyllä elävä kuolemaase tietää. (Lappee) (KRA) Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti) (KRA) Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA) Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä) (KRA) Kyllä flikoilla poikia saa. (Siikainen) (KRA) Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi) (KRA) Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti) (KRA) Kyllä hauskalta pian varat loppuu. (Ähtäri) (KVL) Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi) (KRA) Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula) (KRA) Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä) (KRA) Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi) (KRA) Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä hevonen ajajas tuntee. (Noormarkku) (KRA) Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala) (KRA) Kyllä hiihtävä hikesä saa ja riihenpuija lämpösesä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä hullukin halkoja hakkaa, vaan asiassa miestä tarvitaan. (Hartola) (KRA) Kyllä [[hätä]] keinon keksii. (Ähtäri) (KVL) Kyllä jokainen [[karhu]]a kamarissa ampuu. (Saarijärvi) (KRA) Kyllä joskus nuora täyteen tulee. (Mouhijärvi) (KRA) Kyllä [[Jumala]] [[hullu]]t ja juopot elättää, mutta viisaat katsokoot eteensä. (KHM) Kyllä Jumala ilmansa rooraa ja kauppias pukkinsa [[pää]]t. ([[Tampere]]) (KRA) Kyllä kaks yhen voittaa, sano sontiainen, kun aidasseiväspariin lensi. (Ähtäri) (KVL) Kyllä kaksi [[sammakko]]a pappilan [[kaivo]]on mahtuu. (KHM) Kyllä kantoki kaunistuu, ko kaunistethan. (Kälviä) (KRA) Kyllä [[kettu]] jälkensä lakasee. (Tampere) (KRA) Kyllä kettuki kerran satimeen jää. (Forssa) (KRA) Kyllä [[koira]]n pitää totella ja [[vaimo]]n. (Kittilä) (KRA) Kyllä koivunoksa [[neuvo]]o. (Noormarkku) (KRA) Kyllä [[kokki]] kyntensä nualoo. (Ylistaro) (KRA) Kyllä korppeja on, jos raatoja. (Kuusamo) (KRA) Kyllä kunta [[köyhä]]nsä elättää. (Ähtäri) (KRA) Kyllä köyhyyres ain tyätä on. (Loppi) (KRA) Kyllä [[köyhyys]] [[hyvä]] raittiusseura on. (Kiikka) (KRA) Kyllä [[leipä]] syöjäns hakee. (Hattula) (KRA) Kyllä linnulla [[laulu]]ja on. (Kankaanpää) (KRA) Kyllä Luoja luotuaan muistaa. (Kuusamo) (KRA) Kyllä maaliman tahko tassaa. (Ähtäri) (KVL) Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki) (KRA) Kyllä meillä Laihiallakin nuukia olhan, mutta ei meillä senthän kanoja kahta kertaa samoohin kuarhin muniteta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä miero syömään joutaa. (Rantasalmi) (KRA) Kyllä mierokin jotakin oppia antaa. (Karstula) (KRA) Kyllä mies akkansa elättää vaikka käpykankaalla. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä mies meren kiertää, voan ei kierrä toista miestä. (Pielavesi) (KRA) Kyllä mies muijan ottaa, jos vaan kuopassa perunoita on. (Viljakkala) (KRA) Kyllä mies ryypyn väärtti on. (Jurva) (KRA) Kyllä mies tutaan, kuin nenä nähdään. (Iisalmi) (KRA) Kyllä minä tiijän kuka saa, kyllä Liisa saa. (Ähtäri) (KVL) Kyllä minä [[yskä]]n ymmärrän, vaikka en rykiä taija. (Ähtäri) (KVL) Kyllä miähis neuvua repee. (Kurikka) (KRA) Kyllä miäs sen kestää, mitä miäs antaa. (Turku) (KRA) Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri) (KRA) Kyllä mulla [[raha]]a on, mutta se on ruattalaasten rahojen alla pankis, sanoo rahattomat Laihialla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä mulla tätä on, trossas Peräläänen kun rahaa jokhen kylvi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA) Kyllä [[murhe]] on kova päänalunen. (Parkano) (KRA) Kyllä [[mutka]] [[mies]]tä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. ([[Naantali]]) (KRA) Kyllä nuatti aina löytyy, kun vaan [[sana]]t osaa. (Viljakkala) (KRA) Kyllä nukkuvalla [[uni]]a on. (Ylihärmä) (KRA) Kyllä nuorena ja [[vanha]]na aina aikaan tulee, mutta keski-ijässä sitä ihmistä koitellaan. (Laihia) (KRA) Kyllä nuorena piisaa unta ja [[nälkä]]ä. (Nurmo) (KRA) Kyllä nyt jouvuit joutavan kelekkaan. (Ähtäri) (KVL) Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä) (KRA) Kyllä [[oikeus]] on miestä viisaampi. (Parkano) (KRA) Kyllä olis hyvää rokkaa, kun vain löytääs toisenkin hernhen, tuumas [[renki]] kun söi ensi kertaa uures [[talo]]os. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä oma väki saa sitte syärä, jos [[suutari]]lta jää, niin kun kumminkin jääkin, sanoo Laihian [[emäntä]]. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä on [[aika]]a köllötellä Annan [[päivä]]n aikana. (Parikkala) (KRA) Kyllä on kakku piältä kaanis, vuan akanoeta sisässä. (Pielavesi) (KRA) Kyllä on mies huonoks menny, sano [[Savo]]n ukko, kun luurangon näki. (Vilppula) (KHM) Kyllä on niskat kankeet kun keväisellä [[pässi]]llä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä on [[täi]]tä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen) (KRA) Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä) (KRA) Kyllä [[pakko]] väkkee antaa, sakko rahhoo hankkii. (Rautalampi) (KRA) Kyllä papilla puhheita piisoo. (Kiuruvesi) (KRA) Kyllä [[pata]] [[hätä]]nsä sammuttaa. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä [[pettu]]leiväs vähä oksiaki saa olla, sano Peuralanden Franssi. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Kyllä pikkune [[hyvä]] on, mutta isolla joutuu. (Lempäälä) (KRA) Kyllä [[piru]] kerrata ossaa, kun se saa [[sää]]tkin määrätä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä piru oot, jos [[Pori]]sta oot, mutta jos Kokemäeltä, niin koko [[saatana]]. (Laihia) (KHM) Kyllä piru perillisiä löytää, kun vaan [[henki]] lähtee. (Ähtäri) (KVL) Kyllä pirusta [[ero]]on pääsee, mutta miten [[paha]]sta eukosta? (KHM) Kyllä pispalla [[pappi]]a on. (Ylöjärvi) (KRA) Kyllä piäneski pippuria on. (Lavia) (KRA) Kyllä pyhäksi aina paranee. (Isokyrö) (KRA) Kyllä päiväkukko yökukon voittaa. ([[Naantali]]) (KRA) Kyllä [[rakkaus]] on raatoo. (Ähtäri) (KVL) Kyllä [[reki]] [[varsa]]n [[neuvo]]o. (Pihtipudas) (KRA) Kyllä reki varsan vetämään opettaa. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä riihenpuija hikesä sua, löylyn lyöjä lämpimäsä. (Leppävirta) (KRA) Kyllä riikis rojua on, kun vaan irti saa. (Ylöjärvi) (KRA) Kyllä riikissä rojua on, kun kerätä kehtoo. (Rautalampi) (KRA) Kyllä riikki ruokkii, valtakunta vuatehtii. (Kangasniemi) (KRA) Kyllä rikas riivalia sua. (Rautalampi) (KRA) Kyllä rikkaalla rohtimia piisaa, kuin köyhät kehrätä jaksaa. (Raahe) (KRA) Kyllä räätäli herroja tekee. (Lieto) (KRA) Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA) Kyllä sakko rahoja suap, naimakiima kintahija ja palohalme aitapuita. (Hirvensalmi) (KRA) Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA) Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki) (KRA) Kyllä se aika aineen kaupitsee, viepi viljat ja virnat. (Kärsämäki) (KRA) Kyllä se ehtivä hevosenkaupan löytää. (Kestilä) (KRA) Kyllä se elättää, joka tuolla ylhäällä on. (KHM) Kyllä se nokka neuvoo. (Sodankylä) (KRA) Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio) (KRA) Kyllä se on [[pillu]]n vales, että [[kulli]]s on [[luu]]ta. (Lehtimäki) (KRA) Kyllä se on rikkaan rukkous [[köyhä]]n kauhistus. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Kyllä se on rummaa, kun [[ruumis]] luuraa. (Ähtäri) (KVL) Kyllä se on [[saatana]]n vale! Se on helkkarin pitkä vale, että minä teitin kakaroitanne ruakin! (KHM) Kyllä se rek vetäjäsä neuvoo. (Tuusniemi) (KRA) Kyllä se [[reki]] [[varsa]]n viisaa. (Uukuniemi) (KRA) Kyllä se rikka lumen alta löytyy. (Nurmes) (KRA) Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi) (KRA) Kyllä se sattuu rekeen, mikä kantoonkin. (Nurmijärvi) (KRA) Kyllä se siitä [[aika]]a myöten lutviintuu, sanoi [[räätäli]] kun hiat taskunsuihin neuloi. (Akaa) (KHM) Kyllä se vielä viisi sikkaa syö. (Ähtäri) (KVL) Kyllä se vishin rakkautta on, kun mä oon aina tykänny piänistä ja luisista ja ny mä onnistuun saamhan viälä hamphattomanki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä se viälä opiskeloo. Ei se pirä kiirusta, kun potilahat luattaa enempi vanahempihin [[lääkäri]]ihin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä se [[vävy]]ksi välttää, ei oo häävi tytärkää, sanoo entinen [[emäntä]]. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Kyllä sen kärsii, mitä [[kärpänen]] järsii. (Ähtäri) (KVL) Kyllä sen [[selkä]] kestää, minkä kuivat seinätkin. (Heinola) (KRA) Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa [[puuro]]a keitetään. (Ähtäri) (KRA) Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi [[hullu]]a yhteen tulee. ([[Pori]]) (KRA) Kyllä siitä ilmat muuttuu, jos ei ne kerran entisellänsä pysy, sanoo Kyröön pläkkyri. (Ilmajoki) (KHM) Kyllä sillä koneella joutuu, sanoo Parkanon ukko, kun veisuussa jäleelle jäi. (Kauhajoki) (KHM) Kyllä [[silmä]] aina ethensä kattoo, mutta [[nenä]] parka vaaras on. (Laihia) (KRA) Kyllä Siperia opettaa. (Keski-Pohjanmaa) (Helsingin Sanomat 19.2.1994) Kyllä sokeekin joskus maaliin osaa. (Hämeenkyrö) (KRA) Kyllä [[sopu]] tilaa antaa. (Isojoki) (KRA) Kyllä sopu tilaa saa ja [[rakkaus]] reisiä levittää. (Viljakkala) (KRA) Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka) (KRA) Kyllä [[sorsa]] poikasa uimaan opettaa. (Jämsä) (KRA) Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen) (KRA) Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä) (KRA) Kyllä [[suutari]] tietää, mistä [[puu]]sta kraatarin [[lusikka]] tehdään. (Viljakkala) (KHM) Kyllä [[taikina]] happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos) (KRA) Kyllä taksi porsaan [[koti]]in ajjaa, sano [[naapuri]]n [[emäntä]]. (Ähtäri) (KVL) Kyllä teijjän nyt on [[hyvä]] hurskaina olla, kun ootta aikanaan soaneet, mitä ootta halunneet, sanovat nuoret vanhoille. (Kainuu) (SMS) Kyllä terve [[luu]] [[liha]]n kasvattaa. (Kuhmoinen) (KRA) Kyllä tuhlaten [[tavara]] menee. (Noormarkku) (KRA) Kyllä tämä on ny jo aivan liikaa, sanoo laihialaanen, vaikka ei ollu viälä mitään saanukkaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllä täällä on läänijä kun Lapuan likan sängyssä. (Ähtäri) (KVL) Kyllä [[uuni]] leivän kruusaa. (Laihia) (KRA) Kyllä valkee [[työ]]nsä tekee, poltti se Turun ja [[Pori]]n [[kaupunki]]nki. (Mouhijärvi) (KRA) Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö) (KRA) Kyllä ääntä [[maailma]]an mahtuu. (Vilppula) (KRA) Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta) (KRA) Kyllähä [[koira]] veljensä tuntee. (Joutsa) (KRA) Kyllähän [[herra]]t hatustaan tunnetaan, [[kuningas]] kypärästään. (Pielisjärvi) (KRA) Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos) (KRA) Kyllähän markka aina talles pysyy, mutta [[penni]]ä pitää paimentaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kyllähän persiistä pentuja tulloo kuin kyrvällä kyntää. (Karttula) (KRA) Kyllähän reikä kestää, kun reunat pittää. (Ähtäri) (KVL) Kyllähän riikin väki kalulle hinnan arvoo. (Rantasalmi) (KRA) Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi) (KRA) Kyllähän se tyä aina menis, mutta se huiloo on niin kovin raskasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia) (KRA) Kylläpä se nyt kivestää. (Ähtäri) (KVL) Kyllästyy sitä ajan mittaan mustikkasoppaankin. (Ähtäri) (KVL) Kyllään voip olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Säkkijärvi) (MSA) Kylmille kuu kehii, ja sateille [[aurinko]] sappee. (Mouhijärvi) (KRA) Kylmiä on [[kesä]]n lämpymäkki. (Pomarkku) (KRA) [[Kylmä]] ja klönttistä niingo Köyli flika [[rakkaus]]. (Eurajoki) (KHM) Kylmä [[kahvi]] kaunistoa. (Kurkijoki) (KRA) Kylmä kur [[ryssä]] [[helvetti]]. (Hollola) (PLK) Kylmä on [[koti]] [[isä]]töin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto) (KRA) Kylmä on kyläne [[sauna]], vaikka [[löyly]] lyötäkyö. (Käkisalmen pit.) (KRA) Kylmä pirtti, raaka sauna, [[emäntä]] kylän kävijä. (Liminka) (KRA) Kylmä [[vilja]]n kasvattaa, lämmin terän tekee. (Sippola) (KRA) Kylmän tählen ei tahlo [[laiska]] kyntää, jonka tählen elonaikansa kerjää. (Ikaalinen) (KRA) Kylmät talven lämpymäkki. (Noormarkku) (KRA) Kylmää soon pohjatuuli, vaikka solis mistäpäin. (Ylistaro) (KRA) Kylpähä kesä sukkii. (Säkkijärvi) (MSA) Kylpähä [[koira]] haavasaa nuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Kylpähän se [[maailma]] tassaa, jos ei muuten ni hiljaa kävelemmään. (Säkkijärvi) (MSA) Kylymä [[järki]] se on, joka maalimaa hallihtee. (Ähtäri) (KVL) Kylymässä veissä on [[ahven]]et liikkeessä. (Ilomantsi) (KRA) [[Kylä]] [[hyvä]] hylättävä, koti huono muistettava. (Säkkijärvi) (MSA) Kylä hyvä jättäminen, koti huono muistaminen. (Tohmajärvi) (KRA) Kylä on pahan tytön koti. (Alatornio) (KRA) Kylä tuop kylmän mielen, nuapur [[paha]]n pakinan. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Kyläinen [[ruoka]] jää kynnykselle. ([[Helsinki]]) (KRA) Kylän herkut heittäminen, koti huono muistaminen. (Johannes) (KRA) Kylän hyvä, koin koira. (Säkkijärvi) (MSA) Kylän hyvä, koin kontii. (Eno) (KRA) Kylän kautta talavella, naurishalmeen kautta kesällä. (Viitasaari) (KRA) Kylän ruoka jää kynnykselle. (Kittilä) (KRA) Kyläs komiast, vaik nummel kontattas. (Somero) (KRA) Kylässä hyvä, mutta kotona paras. (Turku) (KRA) Kylät kävi, kyrsät söi, korsat kotiin toi. (Sortavala) (KRA) Kylään soap olla lähtemätä muttei viipymätä. (Mäntyharju) (KRA) Kynnä kyntös uutisella laurin ja pärttylin välillä. (Säkkijärvi) (MSA) Kynttelin suoja on monelle puutteen tuoja, ukon lehmät ulvottaa, akan lehmät ammuttaa. (Säkkijärvi) (MSA) Kynttelistä kevättä. (Heinlahti) (MSA) Kyrpähän yöllä töitä tekee. (Jämsä) (KRA) Kyrölääset noon laihialaasten loukunalaasia. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Kysy asiaa, onko pappi kirkkomiäs. (Vähäkyrö) (KRA) Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi) (KRA) Kysy ny, mistä kuninkas kultaa saa! (Orimattila) (KRA) Kysy tuata, söiskö paimen puurua. (Laihia) (KRA) Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo) (KRA) Kysyvä ei tieltä eksy. (Salajärvi) (MSA) Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi) (KRA) Kyttää kur ryssä vittua. (Hollola) (PLK) Käk syö elättäjäsä. (Suonenjoki) (KRA) Käppyräkantaa ei saa [[köyhä]]lle antaa, siinä mennee pian puoli [[leipä]]ä. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Käret on huanot tamppooroskat. (Laihia) (KRA) Kärkkäältä käät pallaat. (Säkkijärvi) (MSA) [[Kärppä]] tekee [[talvi]]sena [[yö]]nä enempi jälkiä kun [[hevonen]] varsoneen [[kesä]]ssä. (Längelmäki) (KRA) Kärppä viitenä rauniossa. (Simo) (KRA) Kärryn tärinästä sen kuulee, koska kätilöö viijään. (Ähtäri) (KVL) Kärsi, kärsii porsaskii kun salvetaan! (Hyppälä) (MSA) Kärsäjauhoja kymmenellä [[penni]]llä, sanoo entinen äijä, kun nuuskaa osti. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Kärsälläs [[sika]]ki tonkii. (Eurajoki) (KRA) Käs kätkölle mänöö. (Liperi) (KRA) Käs kättä noutaa. (Hankasalmi) (KRA) [[Käsi]] ei ole mikään hongan oksa. (Juankoski) (KRA) Käsi hyvvään, käsi pahhaan, käsi [[paska]]an. (Ylikiiminki) (KRA) Käsi [[laiska]]n korento. (Iisalmi) (KRA) Käsin ku annat, niin jaloin nouat. (Sortavala) (KRA) Käskemätä [[hyvä]] [[lapsi]] [[nenä]]sä niistää. (Ähtäri) (KVL) Käskemätön [[vieras]] panhan lusikatta pöythän. (Kemi) (KRA) Kävelee kun salavettu pukki. (Ähtäri) (KVL) Kävelöö kun [[täi]] [[terva]]s. (Ylistaro) (EPP) Kävin pirunkurissani kirkossa, sano entinen äijä. (Ähtäri) (KVL) Käy hiivistellen kuin [[kissa]] kuuman [[puuro]]n ympäri. (Ganander) (VKS) Käy semmonen [[tuuli]], et köyhän kaataa ja [[rikas]]taki vähän tuljuttaa. (Satakunta) (SMS) Käyny reisun tietää, käymätön sen valehtellee. (Rovaniemi) (KRA) Käyp kiin kun [[koira]] karttuun. (Säkkijärvi) (MSA) Käyp se hiis pappilassai. (Kitee) (KRA) Käyp vahinko viisaallekkiin, tuhmalla se on toisessa käässä. (Säkkijärvi) (MSA) Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski) (KRA) Käypä kiänteen näkköö, juokseva join poloven. (Joroinen) (KRA) Käypä sattuu johonnii, käymätön ei mihinkään. (Ilomantsi) (KRA) Käytetty kuluu ja piletty ohenee. (Hollola) (KRA) Köyhtyä saa vaan ei laihtua. (Utajärvi) (KRA) Köyhytt täyty suure seippän kans menk kaukka vasta. (Satakunta) (SMS) [[Köyhyys]] ei oo koiruus eikä mikkää [[ilo]]. (Kivennapa) (KRA) Köyhyys ei oo mikkään ilo, vaikka se välistä naurattaakiin. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhyys ei ou vähävarasen hallittava. (Pielisjärvi) (KRA) Köyhyys ja [[nälkä]] ne tappeloot, vaik kepi tarvis kumpanekkii. (Terijoki) (KRA) Köyhyys klippaa plakkarisa, ja [[ylpeys]] makkaa hartioilla. (Ulvila) (KRA) Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi) (KRA) Köyhyys on viisauden lähde. (Virolahti) (KRA) Köyhyys tekee miehen kelmiks. (Iitti) (KRA) Köyhyys tua riiran tullesas. (Pori) (KRA) Köyhyys tuop toran perreeseen. (Karttula) (KRA) Köyhyyttä ja rakkautta on mahoton salata. (Iisalmi) (KRA) Köyhyyvvestä ei sakoteta, eikä velasta viijjä linnaan. (Sotkamo) (KRA) [[Köyhä]] antaa vähästäskin, mut [[rikas]] ei anna paljostaskan. (Nummi) (KRA) Köyhä ei näytä miltään, jos se ei ole ylpiä. (Sievi) (KRA) Köyhä ei pelekee köyhtymistää eikä märkä kastumistaa. (Sulkava) (KRA) Köyhä ellää toiveissaan, rikas se huoleen kuolee. (Viitasaari) (KRA) Köyhä elää niinkun märkä palaa. (Oulu) (KRA) Köyhä kun kirkor rotta. (Hollola) (PLK) Köyhä o luotu kulkemaha, vaivaine valittamaha. (Uusikirkko) (KRA) Köyhä on aina tiällä. (Laihia) (KRA) Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä) (KRA) Köyhä on rikasten joukos niinkun väärä [[raha]]. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Köyhä rauka pittää elättää kaik kirpust keisarii asti. (Terijoki) (KRA) Köyhä toivoo rikastuvansa, ja rikas pelkää köyhtyvänsä. (Anjala) (KRA) Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA) Köyhä [[ystävä]] on parempi ko rikas sukulaine. ([[Turku]]) (KRA) Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela) (KRA) Köyhällä on lämmin koura. (Laihia) (KRA) Köyhältä varisee [[suu]]sta mutta rikhalta ei pershestäkhän. ([[Lappi]]) (SMS) Köyhän eläminen on kun märän palaminen, ei kunnon [[ilo]]va ole. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhän ensimmäisiksi kihiloiksi pitää ostaa [[leipä]]. (Satakunta) (SMS) Köyhän kans on niin raskas puhua. (Kurikka) (KRA) Köyhän kulkku on kun moantien portti. (Sysmä) (KRA) Köyhän käskee elää hiljakseen. (Kalanti) (KRA) Köyhän pittää olla nöyrä. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhän [[ääni]] ei kauas kuulu. (Pelkosenniemi) (KRA) Köyhännä on [[hyvä]] olla, jos on paljon rahhaa. (Säkkijärvi) (MSA) Köyhäs on nii vähä nahkua, ku [[silmä]]t mänee kii, ni pers jää auki. (Hartola) (KRA) Köyhät käyren kulukoo, mutta kaikkeen köyhimpiä kyytitähän. (Jalasjärvi) (KRA) Köyhät käyy kumaras, ja rikkahat puhuu [[nenä]]hänsä. (Nurmo) (KRA) Köysien puuttees nuatakin irti pirethän, sanoo Mäkelääsen [[akka]] tenaviansa. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Kööhä tiänviäriä kulkee. (Vampula) (KRA) ==L== Laariin ohran lako. (Virrat) (KRA) Lahikalu kallimaks tule. (Kalanti) (KRA) [[Lahja]] on [[lupaus]]ki. (Loppi) (KRA) Lahjaa se on lapsen [[työ]]. (Mikkeli) (KRA) Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku) (KRA) Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku) (KRA) Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari) (KRA) Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi) (KRA) Laihan kaalvassat ja Kolholan verrattomat. (Säkkijärvi) (MSA) Laihia on jurvalaasten Amerikka ja vaasalaasten taivas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihia on Vaasan porstua. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen ei usko, jotta kun jääkaapin ovi panhan kiinni, siältä sammuu valo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen kävelöö seinänviarustaa, jottei keskilaattia kulu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen on niin nuuka, jotta panoo kirpunkin keskeltä poikki ja pitää itte molemmat pualet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen on sellaanen, jotta jonsei se saa tyämiähiä niin se syää ruakansa itte ja teköö tyänsä itte. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen ottaa vaikka hampahin markan toisen persustasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen panoo veheriääset klasit lehemälle, jotta olijet näyttääs heiniltä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen tinkii tyynni, mutta maksaa rahalla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaanen tytyy viithen penhin, mutta jurvalaanen pluutaa pualet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaasen seksi on ilamaaseksi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaasen turvavyä on kravatti oven välis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset itköö hauralla, kun niiren pitää haurata rumis nahkoonensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset itköö kiukusta, jos viaraspaikkakuntalaanen löytää tiältä rahan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset on harvoon juavuksis, ja silloonkin vain toisten viinoosta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset on rikkahia, mutta Jokikyläs on hyvä toimhentulo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaaset piiskaa lapsensa mäthällä, kun ei mettästä riskua malta ottaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaasten kissat ovat hännättömiä, nottei ovia tarvitte pitää kauvan auki, eikä lämmintä mee hukhan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen hakee veden merestä, että tulee suola samalla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen kevyt lounas: kaksi silakkaa, joista toinen on syöty ja toinen lainassa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen ottaa anoppinsa häämatkalle, ettei morsian kulu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialainen teki kottaraisenpöntön, mutta ei malttanut kovertaa siihen reikää, ettei hyvä lauta olisi kulunut hukkaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisen hernekeitossa herne sanoo: "Täällä minä, kussa sinä?" Vähäkyröläisen hernekeitossa herne sanoo: "Pois tieltä, pois tieltä!" (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisen niskassa oli syylä. Hän osti irtokauluspaidan ja käytti syylää niskanappina. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset haudataan polvet koukussa. Näin jälkeenjääneillä on valmiit pyörätelineet kunnantoimistossa asioidessaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset hautaavat pystyasentoon, että veisi vähemmän tilaa, ja toiseksi jättävät pään maan pinnalle, ettei tarvitse ostaa hautakiveä vaan näkee heti naamasta, että tuossa se meidänkin Jussi lepää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset keittävät pässin päällä seitsemän kaalia ja palvavat pään välillä aidan seipäässä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset lihottavat sikoja potkimalla ne turvoksiin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset syövät puuronsa kuutamolla. Näin puuro ei tarvitse maitoa, kun kuutamo ajaa saman asian. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaiset syövät voita kuumennetulla naskalilla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisten Black Jack on musta Padawax. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialaisten vappu on tippaleipää ja kaksi tippaa simaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla ei tuu kolaria, kun siälä päästethän maantiälle vain ne autot, jokkon kokonansa maksettu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla kärryn pyörät kitajavat nuukuutta, mutta kun Ilmajoella kitajaa, se on ylpeyttä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla lyhkääset miähet seisoo markan päällä, kun ne kosii. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla on niin vanha kello, että sen varjokin on tehnyt seinään reiän. (JPK) Laihialla on nuukuus vapaaehtoosta, mutta mualla se on pakollista. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla on polokkakin laihanlaasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla on Suamen suurin salaojitusprosentti, nottei lehemät pääse ojihin paskantamhan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla pelas miähet viikon korttia, kun pelis oli sontakärryjen perälauta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihialla tulitikku poltetaan loppuun asti, ennen kuin se heitetään menemään. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian Alapään maamiesseuralla on kondomi, jota lainataan halpaa vuokraa vastaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian flikat antaa nahkatupen poijan isoohin varpahishin, jottei fällyt kulu kun friijoohin menöö. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian isäntä lannoittaa peltoa kulkemalla auran perässä, puhuen paskaa ja piereskellen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian kirkonkellot ovat nahkaa, ettei ääni kuulu naapuriseurakuntiin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian pikisialut, Jurvan hualimattomat, Kuurtanehen nokiottat, Jurvan ruman kirkon miähet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laihian skotti toista skottia skottiskärryyllä sköörää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laikka lautaa, naula rautaa ja liuska liinaa tarvihtee ihiminen täältä lähteissään. ([[Ähtäri]]) (KVL) [[Laiska]] ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki) (KRA) Laiska piristyy [[lauantai]]nna, illalla [[työ]]hön innostuu. (Säkkijärvi) (MSA) Laiska tyäs huomiseen lykkää.(Loppi) (KRA) Laiska töitään luettelloo mutt virkku ei virka mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Laiskan [[kiire]] lauvantaina. (Ähtäri) (KVL) Laiskan nimen saa vaikkei tee mitään. (KHM) [[Laiskuus]] näyttää mukavalta, mut työ antaa tyytyväisen mielen. (Salajärvi) (MSA) Laiskuus on [[hyvä]] lahja, kun sitä ossaa oikein käyttää. (Salajärvi) (MSA) Laista laihialaanen tykkää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Laita lasta asjalle, mäne isse perässä. (Heinlahti) (MSA) Laita [[puukko]] pois, sohi ite sormellasi. (Saarijärvi) (KRA) Laittamalla virtolainen itteänsä kehhuu. (Virrat) (KHM) [[Laki]] kun on [[maa]]s ja maaherra kantselis, siit kestää [[rauha]]. (Säkkijärvi) (MSA) Laki maassa ja Luoja taivaassa. (Sievi) (KRA) Laki on niinku lujethan, [[asia]] niinku ajethan. (Sodankylä) (KRA) Laki on nin kun se luetaan, se luetaan yhreksällä lailla ja aina oikeen. (Lempäälä) (HSP) Lalli essi lakkia, Lallin [[pää]]ssä ol lakki. (Säkkijärvi) (MSA) [[Lammas]] on lakia eläin, ei se pierase, ei potkase eikä hännällänsä ropsase. (Nivala) (KRA) Lammas huutaa lakkijaan ja oinas otsavillojaan. (Hyrynsalmi) (KRA) Lampaan piässä on enempi rasvoo kun köyhän aitassa. (Nurmes) (KRA) Laps haastaa nalkuttaa naula paskaa nokassa. (Säkkijärvi) (MSA) Laps on lahja laiskan vaimon, viivyttää se viriänkii. (Säkkijärvi) (MSA) Laps tuop leivän talloon. (Hyppälä) (MSA) Laps tuop leivän tullessaan. (Säkkijärvi) (MSA) Laps tuop nimen tullessaan, se on onneeks. Tyttö taik poika syntyy sellaiseen päivään et se nimi kelpajaa nimeks. (Koivisto) (KOH) Lapsen suu on sillan rako. (Heinlahti) (MSA) Lapsenlaps on kultalaps. (Laihajärvi) (MSA) Lapset on Herran lahja, ei niitä kaikkii annetakkaa, ei kaikkii usotakkaa. (Koivisto) (KOH) Lapset on lapsia nin kauan kun niitä tiällä käytetään ja tiänviäret näytetään. (Vanaja) (KRA) Lapset sottii, lapset soppii. (Säkkijärvi) (MSA) Lapset tekee lasten töitä, paskantelee pitkin teitä. (Mouhijärvi) (KRA) Lapset tekkööt lapsen töitä, paskantelloot pitkin öitä. (Säkkijärvi) (MSA) Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä) (KRA) Lapsia ei tapeta, vaikka ei olis leivän palaa. (Uusikaarlepyy) (KRA) Lapsia niin narrataan, että konttiäijä tullee. (Ähtäri) (KVL) Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari) (KRA) Lapsuus ei kestä ikäseen. (Säkkijärvi) (MSA) Laske nuhku nahkojen alle, kyl se siäl pian teposet tekkee. (Somerniemi) (KRA) Laskiainen lapset tappaa, pääsiäinen päähän nappaa (päät puhkoo). (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaiselta koro laulaa kuontalolla. (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaiselta laiskakiin laittaa kangasta (kankaalle käyp). (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaiselta päivä pärreeks ja varis kukoks. (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaisenna jos sattaa lunta, ni herneet kasvaat vaikkei oo kylvettykkään. (Säkkijärvi) (MSA) Laskiaissa syyvvään, mitä joululta jää: siansorkat ja pää. (Ähtäri) (KVL) Lasta unesta uneen, morsianta tyästä tyähö. (Urjala) (KRA) Lauanta o laiska ämmä työpäiv. (Kisko) (KRA) Laulamaanhan se laki lupasi, kunhan ett lakia laula, etkä herroja häpäise. (Kainuu) (SMS) Lauletaan [[laulu]] kirijasta, jossa on lasiset kannet. (Ähtäri) (KVL) Lauri lampaat kerissöö, Pärttyli humalat silpii. (Säkkijärvi) (MSA) Lauvantaina on kolome [[hyvä]]ä tiedos: [[sauna]], [[puuro]] ja poijat. (Ilmajoki) (KRA) Lauvantaipäivä, [[poikamies]] ja kirkonkylässä morsijan. (Alajärvi) (KRA) [[Lehmä]] ei muista vasikkanna oloaan. (Säkkijärvi) (MSA) [[Leikki]] on puoli [[elämä]]ä. (Lappajärvi) (KRA) Leikki tul kun leipä [[loppu]], mut [[tuska]] kun [[tupakka]] loppu. (Kallola-Paakkala) (MSA) Leikkihän sijansa saa, sanoi Tuuloksen [[ämmä]], kun [[sika]] [[nenä]]n vei. (Asikkala) (KHM) Leippä hävennykki syä. (Mynämäki) (KRA) [[Leipä]] ei oo limppu, eikä [[miniä]] oo [[emäntä]]. (Kitee) (KRA) Leipä ei tule liikkumata, [[kala]] jalan kapsaamata. (Muuruvesi) (KRA) Leipä kun loppuu, niin syödään piiroota. (Kiihtelysvaara) (KRA) Leipä lapsen paras o. (Ulvila) (KRA) Leipä lehossa, kala kaskessa, [[liha]] linnun siiven alla. (Tervo) (KRA) Leipä loppuu, eikä lapset syä puurua. (Ylihärmä) (KRA) Leipä o ko sokurii mut [[työ]]tä ko aatteloo ni se oikei puisteluittaa. ([[Karjala]]) (SMS) Leipä miähen tiällä pittää. (Kuru) (KRA) Leipä saa muuttua muttei puuttua. (Kurikka) (KRA) Leipähän sotaväeskih ruokkii. (Iitti) (KRA) Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti) (KRA) Leipää ne on murusetkin. (Kuusankoski) (KRA) Leipää se on leivän kannikkakin. (Nilsiä) (KRA) Leivä lämpysii ja [[sauna]] [[löyly]]y ei pie kieltää. (Uusikirkko) (KRA) Leivän loppu, lemmen kanssa. (Hyppälä) (MSA) Leivättä pääsee [[kylä]]in välin vaan ei vaatteitta. (Lohja) (KRA) Lemetin liukkaat ja Katriinan kaijjeet. (Säkkijärvi) (MSA) Lennäl lennäl leppäkerttu ison kivej juurie, siell on sin isäs, äites keittiä sullep [[puuro]]a. (Hollola) (PLK) Lentäin ([[tauti]]) tulloo, leväten lähtöö. (Säkkijärvi) (MSA) Leoka kun epäjumalan kantapeä. (Kainuu) (SMS) [[Leppä]]nen kurkhirs akan tekemässä tuvassa. (Kuopio) (KRA) Leppäset kaplaat ja niiniset nuorat kestäät keyrist [[joulu]]u. (Heinjoki) (KRA) Leppävirrojla ei ollu yhtee aekoo ku kolome oekeeta [[mies]]tä ja nekkii suurija roestoja. (Kangasniemi) (KHM) Lepäkanto leipäkanto, koivukanto koirakanto, kuusekanto kurjakanto. (Uusikirkko) (KRA) Lepänrutto leipävuotta, koivunrutto kovaa vuotta. (Joensuu) (KRA) Lepänurpi leipävuosi, haavanurpi hallavuosi. (Ylivieska) (KRA) Leskelle ei pie kenenkään männä, se syrin syöp, selin makkaa ja kehhuu entistä [[akka]]a. (Säkkijärvi) (MSA) Lesken [[suru]] ja kyynyspään [[sattuma]] kestäät kipiännä yhtä kauvvan. (Säkkijärvi) (MSA) Levis ku Jokisen eväät. (Suoniemi) (SSP) Liasha lapset kasvaa. (Suursaari) (KRA) Liassaha se [[sika]]kii kasvaa, mut läskinnähä se syyvää. (Joutseno) (KRA) [[Liha]] ee tule liikkumata, [[kala]] jalan kapsamata. (Iisalmi) (KRA) Liha [[aika]]a anoo, kala tulta kiirehtii. (Karttula) (KRA) Liha isänäl ja [[luu]]t trenkil. (Salo) (KRA) Liha o ai luu viärest makja. (Kaarina) (KRA) Liha on heikko ja [[perse]] vallaton. (Joensuu) (KRA) Liha on linnun siiven alla, kala hauin kainalossa. (Veteli) (KRA) Lihan tautta [[lintu]] ammutaan, ei höyhenien. (Mikkeli) (KRA) Lihan uus lihottaa, kalan uus kuolettaa. ([[Orimattila]]) (KRA) Lihanen kiel leikkaa luisen kaulan. (Heinlahti) (MSA) Lihavia flikkoja niinku ennen Soinis, jotta nyppy kolomatta leukaa. (Jalasjärvi) (KHM) Lihhaa lihan [[mato]]kin. (Alastaro) (KRA) Lihhoo vaan, vaikka myrkkyä syö. (Ähtäri) (KVL) Liika on liikaa [[piimä]]ssäkin. (KHM) Liika pois, sano Liperin ukko, kun sian vitusta kielen leikkas. (Tuusniemi) (KHM) Liika ves vie sahistaki [[voima]]. ([[Sysmä]]) (KRA) Liikemiehen [[lapsi]]a [[minä]]kin olen, [[isä]] teki luutia, [[äiti]] möi niitä. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Liirun, laarun ne on liemiruuat, [[puuro]] se on joka vattan vinnaa. (Ähtäri) (KVL) Liisa on jalo laite, sano Hiipun-Niku [[akka]]asa. (Ähtäri) (KVL) Liisa vaatii jotta mä laihnaasin hänen velijeltensä Ilamajoen Huissilta moperin, jolla me mentääs Vaashan häämatkallen. Yhtä hyvinhän mä voisin viärä Liisaa pyärän rungolla. Oikeen mua viäläki harmittaa, jotta vuasi sitten lupasin Liisallen tämän [[matka]]n ja onnetoon sanoon viälä, jotta syärhän sitte Valion paaris. Itte mä kyllä syän evähiä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Liisan liukkaat, Kaarinan (Katriinan) kaijjeet (Kaisan kaljamat). (Heinlahti) (MSA) Liituvarvas, kaustanaama, reslamaha, mutterturpa! (Hyppälä) (MSA) Likanokasta tulee [[mies]], muttei turhasta poraajasta. (Tammela) (KRA) Liki luuta liha parasta. (Ähtäri) (KVL) Likka ku [[juusto]] eikä koskaan jyrsästy. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Likka on kum mantoliini: piletiän kaulast kii ja rimputetaal lävem piellä. (Hollola) (PLK) Likka pojan potkasee, mut huara likan tekee. ([[Iitti]]) (KRA) Likkalaps [[köyhä]]n laps, vuahi vaivasen eläin. (Längelmäki) (KRA) Likkoja nailaan niinkuin hautaperunoita syölään. ([[Lammi]]) (KRA) Limpusta on [[hyvä]] leivän [[apu]]. ([[Helsinki]]) (KRA) Linna rosvoin [[koti]]. (Noormarkku) (KRA) Linnaass o hyvä [[elämä]], siell ei sänki säärtä pistä, sirppi ei sormee sivalla. (Uusikirkko) (KRA) Linnun uusi lihottaa, [[kala]]n uusi laihuttaa. (Sodankylä) (KRA) Linnutkii kaik laulaat, mutt ei laula raskas mieli. (Uusikirkko) (KRA) [[Lintu]]a linnun [[mato]]kin. (Teuva) (KRA) Lintua myöten pesä, reikää myöten [[muna]]. (Rantasalmi) (KRA) Lippu liinaa, lappu lautaa, niistä se kuolleen verho tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Lippu liinaa, lappu lautaa, pala rautaa ja sit hautaa. (Lapinjärvi) (KRA) Lisseks pask makkaras. (Mynämäki) (KRA) Lissää soppii, vaan vähetä ei saa. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Lisäks kervänenkin kaalfaris o. (Muurla) (KRA) Lisän kansa voe porosta nousoo. (Sotkamo) (KRA) Lisänä mahonnii maito, apuna ahonniin kyntö. (Rautalampi) (KRA) Lisänä on poro puuros, hämähäkki taikinas. (Karjalohja) (KRA) Lisänä rikka rokassa ja [[hämähäkki]] [[taikina]]ssa. (Ähtäri) (KVL) Liukkaat ne on lampuotin portaat. (Vilppula) (KRA) Liukkaat on vitun portaat. (Punkalaidun) (KRA) Lohtkalloo, sanoi [[savo]]lainen, kun söi saippuaa. (Viipuri) (KHM) Loisen [[kana]]ll ei tarvis olla noukkaa. (Jaala) (KRA) Loisina ves venneessä. (Tuusniemi) (KRA) Loistaa ja paistaa kun kalajokisen pyhähousunnappi. (Lapua) (KHM) Lompsasta seisoo, jos polle aitaa kaataa. (Vimpeli) (KRA) Loppiainen lopsahtaa, kaal kuppiin kopsahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) [[Loppu]] ei kato [[häpeä]]ä. (Mäntyharju) (KRA) Loppu ei pelekee kettää. (Tervo) (KRA) Loppu Laihialla jätethän. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Loppu [[maailma]]staki tulee. (Merikarvia) (KRA) Loppuhaa pitkästkii virrest tulee. (Kymi) (KRA) Lopussa [[kiitos]] seisoo. (Johannes) (KRA) Lopust on hyvä lakata. (Hyvinkää) (KRA) Loron loron, sano Jalasjärven poika, kun kopalla vettä kantoi. (Jalasjärvi) (KHM) Luanto se on kon parkkii syä. (Säkylä) (Parkkii = puunkuorta) (KRA) Luettaessa [[laki]] kovinta on. (Ähtäri) (KVL) Luilla kokko kiitelöö eikä liijolla liholla. (Sotkamo) (KRA) Luisut on [[köyhä]]n polovet. (Sotkamo) (KRA) Lujaan se heikko nojautuu. (Kiihtelysvaara) (KRA) Lujasa on leipä kivesä. (Rantsila) (KRA) Lujjoa se Kymi-yhtiö kyssyy, ku pomollai pittää olla visasta kallo. (Viitasaari) (KRA) Lukkari laulaa sunnuntaina ja kukko koko viikon. (Suoniemi) (KRA) Lukkari on papin lakkari, ja lukkarin muori on papin lakkarin vuori. (Pudasjärvi) (KRA) Lukkarit Jumala luopi, papit tehhään pieksämällä. (Kolari) (KRA) Lumi kintut paleltaa, lumi kintut parantaa. (Pori) (KRA) Lumi lumelle surmoo. (Eno) (KRA) Lumi vanha luis, jää joka jäsenes. (Kalanti) (KRA) Lunta hanhen siiven alla, talvi joutsenen takissa. (Hauho) (KRA) Lunta jouhtenen jälelle, halla hanhin varpahille. (Parikkala) (KRA) Luoja huipun katkasoo, ennenkuin se taivaaseen ylettyy. (Valtimo) (KRA) Luojalla on monenlaista ruokamiestä. (Kuusjärvi) (KRA) Luojalla on ollunna [[kiire]] tuotai luuvvessaa. ([[Savo]]) (SMS) Luojan luomiahan ne on röttelöttii. (Kangaslampi) (KRA) Luojan siät ne soatki ehkäsöö. (Sotkamo) (KRA) Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava) (KRA) [[Luonto]] se on, joka tikanpojan [[puu]]hun vetää. (Pudasjärvi) (KRA) Luonto vuatii [[lukkari]]i papilta [[perse]]ttä haistamaan, äkkimakeeta maistamaan. (Punkaharju) (KRA) Luontojaan niin kun Manulle illalline. (Ähtäri) (KVL) Luota veljes päälle, [[veli]] astuu hännän päälle. (Viipuri) (KRA) Luoton oot mänettänt ja kenkkikiin on [[loppu]]! (Sirkjärvi) (MSA) [[Lupa]] [[hyvä]], anto parempi. (Lehtimäki) (KRA) Lupa [[koira]]n luita louhia, poikain piikoja pilkata. (Huittinen) (KRA) Lupa kysyä, vaikk ei vara ostaa. (Tampere) (KRA) Lupa leivätä ellee, valta syyvvä särpimetä. (Maaninka) (KRA) Lupa o köyhtyy muttei laihtuu. (Kirvu) (KRA) Lupa on koiran luuta purra, kokin suoloa kokea. (Leppävirta) (KRA) Lupa on [[leikki]]ä puhua, mutta ei oo tarvis irvistellä. (Kannus) (KRA) Lupa on pahempi velekoo. (Joensuu) (KRA) Lupas yhleksä hyviä ja kymmenen kaunist. (Hollola) (PLK) Lustist käi luteillekiin, kun [[tupa]] paloi. (Lemi) (KRA) [[Luu]] jää jakajan kouraan. (Lahti) (KRA) Luu jää valittijan kourhan. (Sodankylä) (KRA) Luu [[liha]]n ehtijälle, [[huora]] piijan valihtijalle. (Kuopio) (KRA) Luu lihan jakajallen, kuor leivän antajallen. (Säkkijärvi) (MSA) Luu lihan kasvattaa. (Kiihtelysvaara) (KRA) Luu lihan valissijalle. (Säkkijärvi) (MSA) Luu lihasta ja hoikka paikka makkarasta on [[miniä]]n osa. (Ylistaro) (KRA) Luu lonijan kouraan. (Ylivieska) (KRA) Luu lähelt o liha makkeinta. (Savitaipale) (KRA) Luu tasajan kätte. (Perniö) (KRA) Luuhun asti nälkänen puree. (Hartola) (KRA) Luulee [[jänis]]kin piilossa olevansa, kun [[pää]]n pensaaseen pistää. (Mellilä) (KRA) [[Luulo]] ei ole tiijjon väärti. (Heinlahti) (MSA) Luulo on [[valhe]]en kranni. (Kauhava) (KRA) Luulo toista luuloo, varas toista vartoo. (Viitasaari) (KRA) Luulohon mahtuu palio, mutta tiarolla on vissi määrä. (Töysä) (KRA) Luun vierestähän liha makiaa on. (Säkkijärvi) (MSA) Luussa maku, ei lihassa. (Pieksämäki) (KRA) Luusta, lihasta, nahasta ja vähän röönää välissä. (Ähtäri) (KVL) Luusta vanhan peukalo. (Ikaalinen) (KRA) Luustahan [[koira]]kin unta näkee. (Nokia) (KRA) Luut ne on jotka pelaa, ja suanet pitää kiinni. (Eurajoki) (KRA) Luut sitte syörään, kun lihat loppuu. (Virrat) (KRA) Luuta ja nahkaa ja vähän törkyä välis. (Hollola) (PLK) Luvates menöö [[aika]]. (Ylihärmä) (KRA) Lyhy ja levvee kun laskiainen. (Ähtäri) (KVL) Lykyks pienet vahingot. (Säkkijärvi) (MSA) Lyö [[heinä]] juurta myöten, kuksi [[kulli]]n juurta myöten. (Juva) (KRA) Lyö kun [[vieras]]ta sikkaa. (Ähtäri) (KVL) Lyöp paremi vaa ni saas Leenam palkaks, sano sepp sellites. (Varsinais-Suomi) (SMS) Lähe [[hullu]]n kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA) Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti) (KRA) Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää. (Leppävirta) (KRA) Lähettiin, sanoi [[täi]] [[löyly]]ssä. (KHM) Lähimmäistään se lempoe nuoloo. (Suonenjoki) (KRA) Lähtee sitä [[herra]]in kans kerähjin, vievät sekä [[raha]]t että kukkaron. (Pelkosenniemi) (KRA) Lähtemättä saa olla, muttei viipymättä. ([[Helsinki]]) (KRA) Läks kun kuppa Töölööst. (Hollola) (PLK) Lämmittää ihanasti, sanoo laihialaanen kun viinapullon näki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Länget kaulassahan se [[vanha]] tamma kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Läpi, sano lääkär; toine, sano tohtor. (Vehmaa) (KHM) Lääkär ei voi kaikkia [[tauti]]a parantaa mut lievittää voip. (Salajärvi) (MSA) Lötyhousulla on rahhaa, mutta piukkapöksystä tytöt tykkää. (Ähtäri) (KVL) [[Löyly]] on [[köyhä]]n lasareeti. (Yläne) (KRA) Löyly [[sauna]]s ja tautti kuales. (Nousiainen) (KRA) Löytää se Luoja loukostaa. (Sotkamo) (KRA) ==M== [[Maa]] marotki elättää. (Somero) (KRA) Maa omans perii. (Hattula) (KRA) Maa on kun manssikka, se kasvaa maatessakkiin. (Jokikylä) (MSA) Maa painaa parrellensa. (Kolari) (KRA) Maa tassii tavalleen. (Säkkijärvi) (MSA) Maaha [[mato]]kin turva. (Muurla) (KRA) [[Maailma]] tämä on eikä mikään [[paratiisi]]. (KHM) Maailmassa on monta metkua ja maa kantaa monta ketkua. (KHM) [[Maaliskuu]] maan näyttää, [[tie]]t tukkii, [[oja]]t täyttää. (Ähtäri) (KVL) Maalla [[köyhyys]] on vaan köyhyys, mut [[kaupunki]]ssa se on kurjuus. (Pusula) (KRA) Maalla ollaan viisaita, kun merellä vahinko käyp. (Säkkijärvi) (MSA) Maaria jos ei maata näytä, niin ei jyrkinnäkkää viel kessää ole. (Säkkijärvi) (MSA) Maassa pittää ellää maan tavalla tai maasta pois. (Säkkijärvi) (MSA) Maasta matalakin ponnistaa. (Keuruu) (KRA) Maastaha se pienkii ponnistaa. (Säkkijärvi) (MSA) Maatamenon aika, kosk vettää [[suu]]ta suureks ja silmii piäneks. (Varsinais-Suomi) (SMS) Maaten on elo hualeton. (Suoniemi) (SSP) Mahdotonta ei ole muu kuin klanipään tukistaminen. (KHM) Mahtua pittää, kun on kerran vihitty. (Ähtäri) (KVL) [[Maito]] lapsen kynnen alla. (Keuruu) (KRA) Maitoo tekköö vanahannii [[kissa]]n miel. (Savo) (KRA) Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä) (KRA) Makkaa niin, että sammalet päälle kasvaa. (Ähtäri) (KVL) Makkarallakii on kaks päätä, toine pää ja toine pää. (Koivisto) (KRA) Makkarasta kissakin unta näkee. (KHM) Makkarasukka ei saa sulhasta. (Säkkijärvi) (MSA) Makkee on [[mato]]nen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi) (KRA) Makran teko ja maltta irätys, nee oon tarkka tyät, sano Pyhämaas [[emäntä]]. (Varsinais-Suomi) (SMS) Maksaa se arkkukin, sanoo [[lääkäri]] laihialaasellen, joka ei sairaalas malttanu olla. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Maksaako se? kysyy laihialaanen kun rahojansa talletti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Makuasioista ei sovi riijellä. (Ähtäri) (KVL) Malttaahan [[köyhä]]kii keittää vaikkei jäähyttää. (Säkkijärvi) (MSA) Marialta rekheitto. (Säkkijärvi) (MSA) Markan hyöty, kahen vahinko. (Säkkijärvi) (MSA) Markan [[mies]], viien vahinko. (Säkkijärvi) (MSA) Markan renk ja kolmen markan koni, yhtä etusija molemmat. (Säkkijärvi) (MSA) Markan [[renki]], kahen vahinko. (Säkkijärvi) (MSA) Markassa on tuhanne alaku. (Leppävirta) (KRA) Markka kun lehemä, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Markka markan päällä, paikka paikan päällä. (Salajärvi) (MSA) Markkakin on [[raha]]a, [[kirppu]]kin on [[liha]]a. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Matala kanto se rein kuataa. (Nurmes) (KRA) Matala kynnys on kotoa lähtiä, mutta korkia takasii tulla. (Lappee) (KRA) Matala on köyhä korkeellae. (Vieremä) (KRA) Matalammasta kohtihan sitä aijan yl männään. (Karttula) (KRA) Matalan kannon päälle on hyvä hypätä. (Vilaniemi, Heinlahti) (MSA) Matalasta aijjasta on hyvä hypätä. (Vilaniemi, Heinlahti) (MSA) Matalat ojat maan masentaa. (Kirvu) (KRA) Matin (kakaramatti) toinen silmä jo vettä vallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Matinpäivältä (mukulamatti) juosten nauriiseen. (Säkkijärvi) (MSA) Matinpäivältä puu alkaa tehä pessää ja jänis muuttaa karvaa. (Säkkijärvi) (MSA) Matinpäivännä (lumi) ylimmäisellä oksalla. (Säkkijärvi) (MSA) Matka on mänevän mielessä. (Jämsä) (KRA) Matkas on monta mutkaa, mettäs monta puskaa. (Askola) (KRA) Matkassa on monta mutkaa ja mutkan takanna on taas mutka. (Salajärvi) (MSA) Matkhan lähties pahin on. (Laihia) (KRA) [[Mato]] [[kala]]lle, kala minulle, [[pää]] ja häntä mustalle [[piru]]lle. (Teisko) (HSP) Matot lattialle ku lautamiehen pojanpoika tullee. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Matti kannot katkoo. (Säkkijärvi) (MSA) Matti puottaa kuuman kiven avantoon. (Ähtäri) (KVL) Mee Laihiallen, siäl on [[hyvä]]ä emäntämettää! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mee ny laihialaanen tuphan ja paa [[ovi]] hakhan! sanoo ilamajokinen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meen [[kiusa]]llakin porstuahan prännärin kans, jottet saa haistellakkaa, sanoo Laihian [[akka]] [[miniä]]llensä kun kaffia paharutti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mees sä Laihialle prunnin vintan painoksi! Saat viis [[penni]]ä [[päivä]]ltä ja saman ruaan ku [[kana]]kki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mehto [[mies]]tä menneeks. (Perho) (KRA) Meijjän [[sika]], teijjän sika, kaukalosta syöp kumpanenkii. (Säkkijärvi) (MSA) Meijän [[herra]]mme seäret sinkoiloo niinkuin juottokarihtalla. (Kainuu) (SMS) Meijän lapset ja noapurin kakarat. ([[Sysmä]]) (KRA) Meijän Mattiki se saa akan. Se on [[turku]]lainen neiti joll on lakkiki [[pää]]sä. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Meil on ja meil annetaa, jos [[loppu]]u ni [[laina]]taa. (Koivisto) (KOH) Meill on aina läski ja voi pöyläs ja paras [[kahvi]], sano [[Nastola]]m mies kun [[nenä]]äs niisti. (Hollola) (PLK) Meillon on [[kissa]]kin lihaveet kun teillä porsas! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meillä on joka parres kytkyellä, mutta [[naapuri]]s on vain kahares ja kalijatynnyri kolomannes, trossaa Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meillä on kaikkia muuta muttei [[puute]]tta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meillä pannahan voitalterikki pöytähän, mutta sen kaas pitää olla ihimisiksi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meillä Pohojanmaalla on totuttu kaharen metrin turvavälihin, se on puukkokantama eli puukko suaran kären jatkehena. (Kerberos, Etelä-Suomen Sanomat 30.4.2020) Meiltä ei puutu muuta kun köyhyyttä. (Laihia) (JPK) Meirän flikat ei ookkaa mitään tuhannen markan neroja, trossas Laihian emäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meirän poika teki saunan kiukhan omasta päästänsä, kehuu Laihian akka poikaansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Meirän puales tehrään tommosii miähii suvel savest, talvel lumest. (Uusimaa) (SMS) Meirän [[sika]] on jyvälaarista kotoosin ja siält on sen hoitajakin, trossaa Laihian [[isäntä]] [[naapuri]]llensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mene järveen tallukoitas kuivaamaan! (Ähtäri) (KVL) Mene nii, etei kööhi sukulaissi näek ko jossan taitepaikois. (Satakunta) (SMS) Menee se kuin menee, jää se kuin jää. ([[Naantali]]) (KRA) Menev vaikka satas vanhoja ämmiä ja piikkiäkeit. (Hollola) (PLK) Menhän ny mommakulta nukkumhan, jotta nua viarhat pääsöö lähtemhän. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Menim minä kerram [[Pori]]i, pantiim pärekkorii, velettiim pitkin [[tori]]i ja [[perse]]s sano horil lorii. (Hollola) (PLK) Menkää [[köyhä]]t istumhan! sanoo Mattilaanen päivämiähillen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mennee niin, että hippulat vinkuu. (Ähtäri) (KVL) Mennee niin, että napavillat töyssyy. (Ähtäri) (KVL) Mennee niin, että [[pää]] kolomantena jalakana. (Ähtäri) (KVL) Mennee se [[päivä]] pilivessäkin. (Ähtäri) (KVL) Mennykki pyhänä annoon sulle viiskolomatta [[penni]]ä. Joko sekin on kaikki menny? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) [[Meri]] ottaa ja meri antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Meri tyyn [[syksy]]llä pahhaa [[sää]]tä saatteloo. (Säkkijärvi) (MSA) Merituul kalatuul, luuvve viep lusikastakiin. (Teikarsaari) (MSA) Mestar on aina mestar. (Hollola) (PLK) Mestar saa pualet fuskat, säll vähä, mutt oppoik ei yhtä hiukka. (Satakunta) (SMS) Metkusak kullai, sano Iitil likka kun [[uuni]]lt putos. (Hollola) (PLK) [[Metsä]]än päin on suvenpojan [[silmä]]t. (Virolahti) (KRA) Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti) (KRA) Mettä on köyhän miehen mekkoo. (Kauhajoki) (KRA) Metällä on [[korva]]t ja järvellä silimät. (Sumiainen) (KRA) Mie en [[usko]] kettää, en ommaa varjoheinkaa! (Koivisto) (PSK) Mie olen itte ja muut vasta sitte. ([[Lappi]]) (SMS) Miehe henk on hevoses, hevose henk miehes. (Heinjoki) (KRA) Miehellä ku on pakeneva hevone ja häjy [[akka]], nii on naarussaan piättelemistä. (Leppävirta) (KRA) Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa [[koti]]a tuo ja hänen [[hauta]]an vie. (Askola) (KRA) Miehen haavat rinnassa, akkain takapuolessa. (Perho) (KRA) Miehen kirjoihin pääsee, kun seipään [[käsi]]ssään terottaa, leivän peukaloitten varassa taittaa. (Jalasjärvi) (KRA) Miehen mitta, miehen määrä, muttei miehen mieltä [[pää]]ssä. (Säkkijärvi) (MSA) Miehen nuama on viittä [[penni]]jä ilimekäämpi ku Mooseksen. ([[Savo]]) (SMS) Miehen piä ei ou linnun luista eikä pottuvoista. (Nurmes) (KRA) Miehissä [[karhu]]kii kuavetaa. (Sulkava) (KRA) Miehuus ei auta, jos ei ou [[työ]]tä. (Karttula) (KRA) [[Miekka]] miestä myöre. (Vöyri) (KRA) Miekka tappaa yhyden mutta kiäli tuhannen. (Alavus) (KRA) Miel miehe meäreä. (Jämsä) (KRA) Miel männöö, kiel kulluu, persereikä väljenöö. (Maaninka) (KRA) Mielen vähyys vattan rikkoo. (Seinäjoki) (KRA) Mielin kielin [[hullu]]n kanssa. (Ähtäri) (KVL) Mieltä muatessa tulloo, toista mieltä vanhetessa. (Leppävirta) (KRA) Miero on monta mieheks tehnä, miero monta miehettömäks. (Joroinen) (KRA) Mieron kylyki on kylymä. (Ilomantsi) (KRA) Mies haastaa ja messä kuuloo. (Säkkijärvi) (MSA) Mies hartevas, [[piika]] perseväs. (Eura) (KRA) Mies juop, mies saap, miehel [[Jumala]]ki antaa. (Inkeri, Toksova) (KRA) Mies kasvaa, [[hammas]] karkijaa. (Kiuruvesi) (KRA) Mies kohtasak kahtoo. (Pälkjärvi) (KRA) Mies ku suuttuu, ni maaki muuttuu. (Lavansaari) (KRA) Mies kun kööhtyy, ni hoosut lööhtyy. (Maaninka) (KRA) Mies makkoo, Jumala valavoo. (Tervo) (KRA) Mies makovaa, [[onni]] valavoo. (Liperi) (KRA) Mies merta seilaa, laps [[laiva]]a lammes ujuttaa. (Lavansaari) (KRA) Mies miehen kalulla toimeen tulloo. (Pielavesi) (KRA) Mies miehen tuntoo, [[tupakka]]ta nennään tunkoo. (Leppävirta) (KRA) Mies miestä vastaan, [[piru]] suurta kiveä vastaan. (Tampere) (KRA) Mies on [[isäntä]] [[talo]]ssa vaikka penkin alla. (Impilahti) (KRA) Mies on [[kala]], [[nainen]] kalastaja, rakhaus on koukku ja [[avioliitto]] on paistinpannu. (Lappi) (SMS) Mies on kuv viirunsalko. (Hollola) (PLK) Mies on luotu liikkujaks ja [[vaimo]] pirti vartijaks. (Kivennapa) (KRA) Mies on naisen [[pää]], ja nainen tekee oman päänsä kanssa mitä tykkää. (KHM) Mies on paras puupaltto päällä. (Säkkijärvi) (MSA) Mies on [[työ]]nsä näköinen. (Virrat) (KRA) Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa) (KRA) Mies se on hävinnytkin. (Hämeenlinnan pit.) (KRA) Mies se on joka mielesä hallittee. (Rantsila) (KRA) Mies se on joka miestä pitelee. (Tampere) (KRA) Mies se on, joka mulkut kantaa. (Uskela) (KRA) Mies se on maanmieskin, joka kyntää ja kuokkii ja [[herra]]tkin ruokkii. (Keuruu) (KRA) Mies se on vaan akan pää. (Ahlainen) (KRA) Mies se suaha pitää, jos ei muusta niin lepästä ja tuohen käprästä kalu. (Kitee) (KRA) Mies syö ja mies saa ja miehelle [[Jumala]]ki antaa. (Artjärvi) (KRA) Mies tulloo [[neuvo]]tusta, [[koira]] neuvottomasta. (Säkkijärvi) (MSA) Mies tulloo orpopojastkii. (Koivisto) (KOH) Mies tulloo räkänokastakkiin (räkänenästäkkiin) muttei tyhjän naurajasta. (Heinlahti) (MSA) Mies tuop, mies suop, miehelantaa Jumalakin, naisel ei anna pahakaan. (Koivisto) (PSK) Mies vanhenoo, vika nuorenoo. (Säkkijärvi) (MSA) Miestä ei uo muan ijäks. (Rautu) (KRA) Miestä myöten miekka vyöllä. (Säkkijärvi) (MSA) Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja) (KRA) Mihin sako pannaan, siitä sako saahaan. (Säkkijärvi) (MSA) Mihis norkone puust putto kon puun juure. (Laitila) (KRA) Mihkäs laps kotoontah menee ennenkun nailuks tulee. (Uusimaa) (SMS) Miiru on vaivasen varaks, keppi on [[köyhä]]n kerjäläisen. (Metsäpirtti) (KRA) Mikonpäivältä (mikkeliltä) nauriit kuoppaan ja akat tuppaan. (Säkkijärvi) (MSA) Mikonpäivään ast ruskottaa sullaa. (Laihajärvi) (MSA) Mikot ja Matitha ne miehiä on, mut Jussia kasvaa kaseksiissa. (Säkkijärvi) (MSA) Miks [[korppi]] kuuraten tullee. (Sääksmäki) (KRA) Miks musta pesten tulee? (Forssa) (KRA) Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi) (KRA) Mikset sä huutanu? sanoo umpikuuroo Laakson faari, kun muari kärryyltä putos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mikä kammiois tehlien, se katolt huuletaa. (Hollola) (PLK) Mikä korree, kaulakin pitkä kun kurella. (Ähtäri) (KVL) Mikä [[käsi]]lä tehhään, se käsilä puretaannii. (Rääkkylä) (KRA) Miksikä [[köyhä]] [[suku]] nualemisesta tullee. (Tyrvää) (KRA) Mikä kättee nii kärsää. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä laatu Laihalla, sama Salajärvellä. (Salajärvi) (MSA) Mikä laulain (röpöttäin) tulloo, se viheltäin männöö. (Salajärvi) (MSA) Mikä [[lintu]], se [[kieli]], mikä [[maa]], se maneri. (Viron Inkeri, Kallivieri) (KRA) Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät [[kissa]]t. (Terijoki) (KRA) Mikä marjanna malolla, se vappunna vaolla. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä metenä juaraan, se pippurina [[paska]]nnetaan. (Pöytyä) (KRA) Mikä on suven suussa, se on suven hännässä. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä on toisesta häpiä on toisesta [[kunnia]]. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä pisti Pertun päähään, tek mustikan mustaks, tek yön pimiäks, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta [[tupa]]seen. (Salajärvi) (MSA) Mikä sen kirkon pimitti, ettei evankelijumit valaise? (Maaninka) (KRA) Mikä sen (suuttuneen) pernassa oikein on? (Heinlahti) (MSA) Mikä siälä syää ja rohomuaa kun hevoonen? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mikä soittain (tuullen) tulloo, se laulain (viheltäin) männöö. (Säkkijärvi) (MSA) Mikä [[tie]]ltä löydetään, se tien päässä tarvitaan. (KHM) Mikä [[täi]] ei pysyne turkissa, se pudotkoon. (Oulu) (KRA) Mikäl köyhyyttä, sikäl nöyryyttä. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Mikäs on männessä, kun tuul on lännessä, mut tuul kun kääntyy ittään, ni ei tule mänöstä mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Mikäs [[paha]]n tappa, Jumal ei huol ja [[piru]] ei pirä kiirut. (Kisko) (KRA) Mikäs putos, vai putosko mikkää? sanos kraatar ko hän pöydält putos. (Rauma) (KHM) Mikäs se semmonee lintu on, ku ei höyheniään kanna? (Mäntsälä) (KRA) Mikäs talonpojan on elläissää, ku tynnyrin kylvää, ni kaks saap. (Säkkijärvi) (MSA) Milijoonat kiitokset, minen oo niiren kans yhtään nuuka! sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti) (KRA) Millee se [[ruumis]] ostaa, ku ei ou [[sielu]]va? (Leppävirta) (KRA) Millon [[laiska]] [[työ]]tä tekköö, [[kesä]]llä ei kerkiä, talvella ei tarkene, kevväillä on kovat tuulet, [[syksy]]llä on vettä paljon? (Salajärvi) (MSA) Millonkas helevetti täyteen tuloo ja [[taivas]] laijoilta vuotaa. (Alajärvi) (KRA) Millonkas sit on [[herra]]na, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen) (KRA) Millons karvalaine oikijaa [[aika]]a [[kirkko]]on kerkis! (Säkkijärvi) (MSA) Millä ruumis nussii, kun ei kyrpä seiso? (Pirkkala) (KRA) Millä täi jäpii. (Teuva) (KRA) Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki) (KRA) Milläs piru sitten ajaa, kun hevosens tappaa? (Hollola) (KRA) Milläs ruumis maksaa, kun kyrpä jäässä on? (Kuhmoinen) (KRA) Milläs täi rykii, kun ei aivoja oo, sanoo laihialaanen [[raha]]ttomasta ostajasta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila) (KRA) Milläs täi rykkii, kun ei oo ränkiluita. (Ähtäri) (KVL) Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä. (Sysmä) (KRA) Mimmon [[puukko]], semmon eukko. (Ilomantsi) (KRA) Minen muikulapottuo ja seipikallaa soata syyvvä, kun ne vaikuttavat niin riettaita ajatuksie, sano hurkasteleva [[akka]]. (Kainuu) (SMS) Minii omaa rahvasta, tytär [[vieras]]ta perettä. (Tohmajärvi) (KRA) Minijän pittää pittee ruokapöyvvässä pitkee kättä että ylettää. (Leppävirta) (KRA) [[Miniä]] on kun elläin, vaan ei pietä kytkyvessä eikä saavista syötetä. (Viipurin pit.) (KRA) Miniä tua tyän tulessas talloon. (Yläne) (KRA) Miniäksi ei pidä meinata, jos ei karitsan kaulaa keritse ja housua paikkaa. (Uukuniemi) (KRA) Miniän käret ei saa palaa eikä palella. (Mouhijärvi) (KRA) Miniän paita joka pyykissä. (Mänttä) (KRA) Miniänä olo on kun rästähältä paskantis. (Ylistaro) (KRA) Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää) (KRA) Minkä isse tekköö ja isse pittää, siin ei oo kellään nokan koputtamista. (Säkkijärvi) (MSA) Minkä isäntä hevosella kottii aijaa, sen emäntä helmassaa ulos kantaa. (Lemi) (KRA) Minkä kevät kasteloo, sen kesä kuivattaa. (Säkkijärvi) (MSA) Minkä kolme tietää, sen tietää koko mailma. (Eräjärvi) (KRA) Minkä koski tuo, sen virta vie. (Tammela) (KRA) Minkä kyläst saap, sen koton syöp ja hyväst tulloo toimee ko Kivennava kerjäläine. (Vuoksenranta) (KHM) Minkä mies lusikalla kottiin kantaa, sen tuho vaimo viep leivillä ulos. (Sirkjärvi) (MSA) Minkä mistä otat, se taas siihen paa! (Säkkijärvi) (MSA) Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku) (KRA) Minkä nuari tottuu, sen vanha pitää. (Laihia) (KRA) Minkä pienennä peittää, siint eij joo suurenna pahhaa mieltä. (Säkkijärvi) (MSA) Minkä sunnuntai tuop, sen maanantai viep. (Mikkeli) (KRA) Minkä taakseen jättää sen eestään löytää. (Heinlahti) (MSA) Minkä vilu viivyttää, sen lämmin kasvattaa (jouvuttaa). (Säkkijärvi) (MSA) Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi) (KRA) Minkäs se [[pakkanen]] komialle taetaa. (Hankasalmi) (KRA) Minkäs sille tekkee ku tykkää, täytyy mennä naimishin vaikkei haluakhan. ([[Lappi]]) (SMS) Minkäs taakses paat, sen iestäs löyvvät. (Säkkijärvi) (MSA) Minkäs tiet, iestäs löyvät. (Kivisto) (PSK) Minkäs tuul kivelle mahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) Minull on niim paljo [[raha]]a kun tehtyä [[paha]]a. (Hollola) (PLK) Minulla on siisti [[emäntä]] Oulusta voipaperiin käärittynä. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Minulle nyörit, sanoo Ylivieskan likka, kun vihiiltä palas. (Ylistaro) (KHM) Minullon pankissae rahhoo juoksevalla tilillä, enkä sua niitä kiini. ([[Savo]]) (SMS) Minun [[isä]]ni oli väkevä [[mies]], se veti sianhännästä niin paljon kuin jaksoi. (KHM) Minun [[sana]]ni kieriskelkööt ja vieriskelkööt teidän sydämissänne ja munaskuissanne, niin kuin pukin papenot sileältä kalliolta kieriskelevät järveen ja panevat plumpsis plumpsis! (KHM) [[Minä]] en oo mikkään kuppariämmän poika, kun mammani ossaa pryykätäkin. (Ähtäri) (KVL) Minä en ookkaan hätävuojen [[lapsi]]a. (Ähtäri) (KVL) Minä en tullu siitä [[hullu]]a hurskaammaksi. (Ähtäri) (KVL) Minä [[herra]], sinä herra, kumpakas meitist kontin kantaa? (Suursaari) (KRA) Minä herra, sinä herra, kumpi herra tiän väistää? (Tarvasjoki) (KRA) Minä istun [[ilo]]ssanj ja annan [[suru]]n huilata. ([[Savo]]) (SMS) Minä lupoan ja vannon kautta kiven ja kannon, etten niin kaunista kuvoa oo nähny koskaa, kun nyt neän. (Kainuu) (SMS) Minä meen erellä ja sinä tuut peräs ja sielä on sitten sopeva paikka, sanoo Teuvan flikka poijalle. (Kauhajoki) (KHM) Minä meillä kaupan oon eikä [[talo]]o, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Minä muita, muut minua, koko mailma toinen toistaan. (KHM) Minä [[neuvo]]n teitä, nuori [[kansa]]: älkää menkö laajoihin paikkoihin uimaan! Siellä te näette toistenne rakkauden roskat, virkit ja värkit. Parempi on jos taittelette lehtikerppuja ja kokoilette heinävihkoja syntisen [[liha]]nne ympärille. (KHM) Minä olen siit [[maa]]sta kotosi, missä [[sika]] nahkonien syäliäj ja nurkat ulospäi hakataa. (Hollola) (PLK) Minä olenkiin kotosin [[Kärkölä]]st enkä Arkalast. (Hollola) (PLK) Minä olin kerran seittemäv vuotta selälläir renkinä äiteiv vanhas kolos, sano Asikkalam poika. (Hollola) (PLK) Minä söisin tot, sano Vehmaan miäs letkua. (Hollola) (KHM) Mis hepo piehtaroip, siihe karva karisoo. (Kirvu) (KRA) Mis on tuul tuomaanpäinnä, siel se on koko talven. (Säkkijärvi) (MSA) Miss aka valta, siel leivä nälkä. (Suomusjärvi) (KRA) Missiän ei puhutan niin selviä suamia ku Hollolas ja Hollolal Lahles. Siäl ei viännetä eikä kiännetä, siäl sanotaan et siärystin. (Hollola) (PLK) Missoon kolme valkjärvöistä, siin on viis vorroa. (Sakkola) (KHM) Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo) (KRA) Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi) (KRA) Missä haaska on, sinne korpit kokkoontuu. (Heinola) (KRA) Missä on akka vallan päällä, siellä on mies mieltä vailla. (Nastola) (KRA) Missä on akkanen isäntä, siinä on leppänen lusikka. (Hartola) (KRA) Missä on mettä, siellä on kärpäsiäkin. (Helsingin pit.) (KRA) Missä raato, sinne korpit kokkoituut. (Salajärvi) (MSA) Missä voi sullaa, siinnä nahka pallaa. (Säkkijärvi) (MSA) Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki) (KRA) Missäs pata jos ei pankolla, missäs kauha jos ei paassa? (Laukaa) (KRA) Missäs harakka, jos ei siantappajaesissa. (Sysmä) (KRA) Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA) Missäs sonta muualla kuin rattailla. (Isokyrö) (KRA) Missäs varikset muualla on kun siantappajaisiissa. (Säkkijärvi) (MSA) Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko) (KRA) Mist on myrskyt, sielt on tyynet. (Lavansaari) (KRA) Mistä illalla pilkkajaa, sieltä huomenna tuuloo. (Säkkijärvi) (MSA) Mistä ne pahat akat tulloo, ku kaik on tyttönnä hyviä? (Säkkijärvi) (MSA) Mistäs koir unt näkke ku makkarast. (Pertteli) (KRA) Mistäs köyhän ilo on, pieree ens ja sit nauraa. (Pusula) (KRA) Mistäs se toinen tietää, mistä toisen kenkä puristaa. (Ähtäri) (KVL) Mistäs tuli sianpää [[köyhä]]n [[kaali]]in? ([[Helsinki]]) (KRA) Mistää ei saa nii hyvvää [[renki]]ä ku [[talo]]see mänettäneestä isännästä. (Säkkijärvi) (MSA) Miten [[metsä]]än huutaa, niin se vastaa. (Helsinki) (KRA) Miten [[ruumis]] pieree, kun [[perse]] on jääs? (Hyvinkää) (KRA) Mitteepä tässä suremaa, eihä tästä [[elämä]]stä taijja kuitenkaa piästä hengissä läp ja vaekka piäsissii, nii juuttaanko viisaammaks siitä tulloo, ku kerra kuitennii kuolla pittää. ([[Savo]]) (SMS) Mitä ahtaammat ajat, sen korkeemmalla leipävartaat. (Loppi) (KRA) Mitä ankarampi [[herra]], sitä nöyrempi [[koira]]. (Kuhmoinen) (KRA) Mitä ei näje, sitä ei tarvitte murehtia. (Karvia) (KRA) Mitä emo eellä, sitä pennut perässä. (Mäntyharju) (KRA) Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen) (KRA) Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane) (KRA) Mitä enne antinpäivä kinosta se [[joulu]]n veten juara. (Pyhäranta) (KRA) Mitä ennen juhannusta sattaa, se sattaa laariin. (Tyrväntö) (KRA) Mitä ennen marjanpäivää katot paljastaa, perästä peittää. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä enämmen sontaa hajottaa, sit enämmen se haisee. (Artjärvi) (KRA) Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi) (KRA) Mitä isomp rouva, sitä vajaamp kuppi. (Iitti) (KRA) Mitä isompi puu, sitä suurempi romahus. (Jämsä) (KRA) Mitä isot elellä, sitä piänet perässä. (Kuru) (KRA) Mitä isä erel, sitä poik peräs. (Uskela) (KRA) Mitä jyrinnä aholla, sitä vappunna vaolla. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä kaapii, sitä saapkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä kuuluu? Oulussa kuuluu lehemä [[suru]]tonna kuolleen. (Kainuu) (SMS) Mitä laps napil tekköö, pannoo [[suu]]hu ja läkähtyy. (Terijoki) (KRA) Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä) (KRA) Mitä [[maa]]haan se Matille. (Salajärvi) (MSA) Mitä Maaria malolta, sitä Jyrki kankahalta. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä maksaa masinakyyti Kivijärven Kinnulaan? kysy Kustaa Jöllee Ostolan asemalla. (Ähtäri) (KVL) Mitä marinna malolla, sitä jyrinnä aholla. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä me [[herra]]an [[kello]]osta, meill on urakka. (Isokyrö) (KRA) Mitä meillä ei oo, sitä on turha mualtakaa kysyä! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mitä [[mies]] [[kesä]]llä kokoaa, sen [[akka]] talvella sylissä kantaa. (Lappeenranta) (KRA) Mitä nuolulla suahaan, se nuolulla syyvvään. (Liperi) (KRA) Mitä on mieles, se on kieles. ([[Helsinki]]) (KRA) Mitä on [[päivä]] pärttylinnä, sitä koko [[syksy]]n. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla) (KRA) Mitä pyhänä tienaa, sen [[piru]] maanantaina korjaa. (Ähtäri) (KRA) Mitä [[rikas]] huolii, vaikka reppunsa söisi, kun tietää toisen saavansa. ([[Naantali]]) (KRA) Mitä se haitta, vaik kerran koitta? (Muurla) (KRA) Mitä se herroille kaijaa, jos [[talonpoika]] kyytillä aijaa? ([[Pori]]) (KRA) Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela) (KRA) Mitä se köyhä pieröö, kun ei oo mitä nielöö? (Säkkijärvi) (MSA) Mitä sillä silmällä tekköö millei nää? (Säkkijärvi) (MSA) Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis. (Lappee) (KRA) Mitä talloon kuuluu, ei vieraalle mittään kuulu. (Sirkjärvi) (MSA) Mitä tylysempi hammas, sen väljempi perse. (Ähtäri) (KVL) Mitä usijamp kokki, sitä huonomp soppa. (Säkkijärvi) (MSA) Mitä usijamp kokki, sitä vetelämpää lerkkiminen (velli). (Heinlahti) (MSA) Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä) (KRA) Mitä vanhemp pukki, sen kovemp sarvi. (Heinlahti) (MSA) Mitä varte sä niin oot sanonu jotta minoon sanonu jotta sinoot sanonu jotta teillä pirunpaskaa [[leipä]]hän pannahan. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Mitä vinkiämp vissa, sitä rakkaamp laps. (Säkkijärvi) (MSA) Mitäpä [[vanha]] [[mies]] nimellä tekkee, tuumi ukko ku [[lapsi]] kaimaksi kastettiin. (Kainuu) (SMS) Mitäpäs tapellaan, kun ei oo [[viina]]akaan. (Ähtäri) (KVL) Mitäs hittoa sillä pairal teköö, kuin on hyvät mansetit? (Härmä) (KRA) Mitäs [[kana]]n kaakatoksesta, jossei [[kukko]] kujerra? (Säkkijärvi) (MSA) Mitäs kuivista terveisistä. Paree jos olis lähettäny [[juusto]]n ja leivän, sanoo momma kun poika Amerikasta tervyysiä lähärätti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mitäs [[köyhä]] pieree, kun ei oo mitä nielee. (Ähtäri) (KVL) Mitäs laps napilla tekköö, se puottaa sen sillan rakkoon? (Säkkijärvi) (MSA) Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä? (Kurkijoki) (KRA) Mitäs muuta, sanoi puotipoika ja haukkas taas sokeria. (Koskenpää) (KHM) Mitäs nyt nyvitään, kun papilta parta loppui? (Haukivuori) (KRA) Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta [[kissa]] on [[pää]]n syönyt? (Lammi) (KRA) Mitäs poikamies akal tekkee, kun ei muutaka perett ol? (Koski Tl.) (KRA) Mitäs [[rikkaat]] välittiä vaikka tulta piärie, että köyhält silmäkarvat palaa. (Hollola) (PLK) Mitäs se lähtevä läävästä huolii? (Säkkijärvi) (MSA) Mitäs se riiheen kuuluu, jos [[sauna]] palaa? (Viitasaari) (KRA) Mitäs siit nyhetäh kun [[parta]] loppuu? (Valkeala) (KRA) Mitäs siittä [[kahvi]]sta, eihän se vahvista, ko sais sitä korpi-rojua. ([[Lappi]]) (SMS) Mitäs sinä tielät, joka [[Sysmä]]st olet ja sem mitättömän akam poika. (Hollola) (PLK) Mitäs sitä runttia ruusaa kun markalla saap mapselinkii? (Heinlahti) (MSA) Mitäs siälä knopoottelet, riisu maata! sanoo Laihian flikka kun pässi yällä luthin meni. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri) (KRA) Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski) (KRA) Mitäs tykkäät työväinaatheesta? – Aate hyvä mutta toverit vallan kenkkuja. ([[Lappi]]) (SMS) Mitäs täst [[Nastola]]n istumiisest, parempaahaa on [[Orimattila]]n makoos. ([[Orimattila]]) (KHM) Mitättömän näkönen ettei kukhan nauramatta pois aja. (Lappi) (SMS) Mitätön [[työ]] on ajan ja aeneen hukka. (Jämsä) (HSP) Mitää koer kirkos teke. (Rauma) (KRA) Mitään en kuullu, mutta vastaan panin, sano entinen kunnallismies. (Tuulos) (KST) Miust ei ole ennää ko roppeeseen. (Heinlahti) (MSA) Miä muistan kun siä synnyt! (Säkkijärvi) (MSA) Miähee silmis on kolme rääpälvaatet. (Paimio) (KRA) Miähen [[kauneus]] ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. (Yläne) (KRA) Miähet menee ja [[naiset]] pääsee. (Tuusula) (KRA) Miäs ilma ämmä oon ko ruak ilma särvint, mut tarvita sitteki ryyppäämist. (Kalanti) (KRA) Miäs ittensä hillittee. (Pirkkala) (KRA) Miäs konsti muista, ja konst miäst autta. (Karjala Tl.) (KRA) Miäs kun pyy ja sääret kun sääskil. (Uusimaa) (SMS) Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua) (KRA) Miäs ottaa miähen tilan. (Nokia) (KRA) Miäs se, joka alta päällen pääsöö. (Virrat) (KRA) Miäs [[talo]]osta ja parahista kaksi. (Alavus) (KRA) Moksi sinä paltamoksi, minä moksin sotkamoksi. (Sotkamo) (KHM) Molin rahoja kääntelemäs, nottei alimmaaset homehru, sanoo Peräkylän [[isäntä]] pankista tullesnansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mon on [[mies]] mielestään, sijanpotsi puolestaan. (Ilomantsi) (KRA) Monela pojala on rahhaa ja [[ruoka]]a mutta ei reilua luontua. ([[Lappi]]) (SMS) Monena mies elläissään, [[koira]]n [[paska]] kualtuaan. (Juupajoki) (KRA) Monena mies elläissään, millon kyyvillä ajjaa, millo toista kyyvihtöö. (Kangasniemi) (KRA) Monessa [[mylly]]ssä oon ollu enkä oo tommuun tullu. (Ähtäri) (KVL) Monet ovat hietajyvät meren pohjassa. (Ganander) (VKS) Moni kantaa vitsaa omaan [[selkä]]änsä. (Florinus) (VKS) Moni on neito naitaisa, orpana otettaisa, portto pois ajettaisa. (Satakunta) (SMS) Moni on [[rikas]] köyhyydessä, mutta [[köyhä]] rikkkaudessa. ([[Pori]]) (HMK) Moni raamatusta elää, moni siihen hukkuu. (Kortesjärvi) (HMK) Mont on miestä manalle mennyt, ilman ilveksen [[liha]]tta. (Iisalmi) (HMK) Monta on [[mutka]]a [[matka]]ssa, monta Mattia maantiellä. ([[Helsinki]]) (KRA) Monta on syytä sialla, maa jäässä, kärsä kipiä. (Säkkijärvi) (MSA) Monta on syöjää, vähempi työn tekijöitä. (Heinjoki) (KRA) Moon kaharen taloon poika ja kolomatta tianaan, trossaa Laihian poika lakkotöis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Moon niin suuresta taloosta, jotta naapuriskin on nelijäkymmentä lehemää. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Moon taloosta enkä torpasta, sanoo Laihian poika kun flikalle friijoohin pyyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi) (KRA) Morsian monin kosittu on kun olvi väljähtänny. (Asikkala) (KRA) Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva) (KRA) Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula) (KRA) Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi) (KRA) Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto) (KRA) Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä. (Oulu) (KRA) Muhosen Heikin päiväpalkka jäi neljään markkaan, kun hävis iltasella korttipelissä markan. (Säkkijärvi) (MSA) Muhulahen miehet mänivät käräjiin kukon varpaan katkasemisesta. (Säkkijärvi) (MSA) Muien musta, miun valkee. (Keski-Inkeri) (KRA) Muija ja kakara ovat miähen piruja. (Suoniemi) (KRA) Muija on aina äitensä maata. (Suoniemi) (KRA) Muijaa eikä hevost ei saa toiselle lainaa. (Espoo) (KRA) Muijaa saap lyölä ja kurittaa sen minkä muilt töilt kerkiää. (Nastola) (KRA) Muijan osat ei riitä ku pyhämiähist jouluu. (Askola) (KRA) Muijan perinnöt kestää tuomaasta jouluun. (Nokia) (KRA) Muikun mäti ja matteen maksa ne voille vertoja vettää. (Sääminki) (KRA) Muista kans sitten, jotta hautajaasis vain kantajat ruakithan! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Muistaa se sika syömisen mut ei muista lyömistä. (Säkkijärvi) (MSA) Muistamatoon tarvittoo palio kenkiä. (Isokyrö) (KRA) Mulla on lääkärintoristus, jotten saa kantaa raskahia tavaroota. Sen takia mulla ei oo rahapussi mukana. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti) (KRA) Muna kanoo neuvoo. (Ilomantsi) (KRA) Muna on kannaa viisaamp. (Salajärvi) (MSA) Muna on viissaamp kun kana. (Halikko) (KRA) Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä) (KRA) Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia) (KRA) Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari) (KRA) Murheena hyvä pala säästössä. (Soini) (KRA) Murjottaa ku [[ahven]] merrassa. (Viitasaari) (HSP) Mus kehu tuntuu, sanoo Laihian faari. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Musta [[kana]] munii valkoisen [[muna]]n. (Pori) (KRA) Musta [[köyhä]]n viimeinen vaate. (Kankaanpää) (KRA) Musta mie, musta miun sukkuinki. (Lavansaari) (KRA) Musta miäs on luja miäs. (Nurmo) (KRA) Musta mylläri ja valkoonen [[seppä]] on [[Jumala]]n edes kauhistus. (Teuva) (KRA) Musta [[pilvi]] hirvittää, savenharmaa sattaa. (Lappeenranta) (KRA) Musta pilvi murisoo, savipilvi (savenkarvanen) sattaa. (Heinlahti) (MSA) Mustas pannus tuloo yhtä hyvää kaffia kun kirkhaskin. (Härmä) (KRA) Mustasta ei [[väri]] parane. (Savukoski) (KRA) Mutamailla kylvetään kevväillä rouvvan (kirren) päälle. (Säkkijärvi) (MSA) Mutkia juostesa se [[koira]]ki vanahenee. (Paavola) (KRA) Muulahessa ol niin rankka tappelu, jotta yheltä mieheltä reppiit rovastitkiin kaulasta. (Säkkijärvi) (MSA) [[Muurahainen]] muuttomies, mauriainen maanmies. (Muurla) (KRA) Muurahainenki kantaa munnaan, mut [[paha]] [[vaimo]] ei vaali [[lapsi]]aankaa. (Uusikirkko) (KRA) Muurari on rehellinen miäs, ei syä savia eikä varaasta tiiliä. (Lapua) (KRA) Muuthan ne [[työ]]tä teköö, poika eikun pollotteloo. (Kainuu) (SMS) Muuttelee kun Perhon pojan [[jumala]] taivaasta toiseen. (Perho) (KHM) Muuttua saa muttei puuttua, sanoo [[emäntä]] kun vettä maithon lisäs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mykkä ei sua [[lammas]]ta. (Savonranta) (KRA) [[Mylly]]s, [[paja]]s ja pappilas tiättään paikkakunnan [[asia]]t parhaiten. (Pöytyä) (KRA) Myllys tarvitahan muutaki, ei vaa vettä. (Kuortane) (KRA) Myllyt pyörii myötäpäivään, vaimot jauhaa vastapäivään. (Pielavesi) (KRA) Myllyyn pitää, käräjille jos käsketään, [[kirkko]]on kun [[tahto]]o. (Ähtäri) (KRA) Myllär elää myllyllää, mylläri [[akka]] pyllyllää. (Liperi) (KRA) [[Mylläri]] ellää myllyllää ja paras [[piika]] [[pillu]]llaan. (Vihanti) (KRA) Mylläri kiittää myllyänsä, [[vanhapiika]] vakoansa. (Sortavala) (KRA) Myllärillä on riski [[sika]], mutta en tiijä, kennen [[vilja]]lla ruokittu. (Jämsä) (KRA) Myrkkyä [[viina]] leivätä. (Parkano) (KRA) Myöhästy kun rämäläiset vihiltä. (Ähtäri) (KVL) Myähästyy taivaa oveltaki jos kirkostaki. (Paimio) (KRA) Myöhään tulit, syövyn löysit. (Säkkijärvi) (MSA) Myötänsä paha tapa vie. (Nokia) (KRA) Myätätuuli kotia mennes, sanoo laihialaanen viarahillen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mä sanoon silakoollen vasten naamaa, jotta voi on parempaa, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mä vain oon snyty, sanoo laihialaanen kun kruppanapiaksua laattiahan löi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Mäk velkaseen maksaa. (Säkkijärvi) (MSA) Mälli kun torpan tunkio. (Ähtäri) (KVL) Mämpäs kettukii kerran rautoin. (Sirkjärvi) (MSA) Mäne nahkaas jos mahut (olet synnitön). (Heinlahti) (MSA) Mänet siä vai itket siä ja mänet? (Säkkijärvi) (MSA) Mänie hietaa pimppahas, kun istut hietakasas. (Hollola) (PLK) Mänkää sen vietävät Hostikalle! (Salajärvi) (MSA) Männöö mualimasta poes Leppävirralle. ([[Savo]]) (SMS) Männööhän [[viisas]]kiin vippuun. (Säkkijärvi) (MSA) Mäntyharjun poika ja Norjan silli, ne on tunnetut läpi maapallon. (Mäntyharju) (KHM) Märälle [[maa]]lle ei huoli paljon kostuketta. (Säkkijärvi) (MSA) Mätäkuinen ilma on ku [[lehmä]]n henkee. ([[Orimattila]]) (KRA) Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo) (KRA) Mää [[hullu]]n kans haastamaan ja vasikan kans kilpailemmaan! (Jokikylä) (MSA) Mää ja mäkätä männessäs! (Heinlahti) (MSA) Mää nyt herroin kans marjaa, vievät marjat sekä roppeetkiin. (Heinlahti) (MSA) Mää siitä putkeen tai jälttään! (Säkkijärvi) (MSA) Mää [[suo]]lle ja rallata männessäs! (Sirkjärvi) (MSA) Määrä makkarassakin on. (Lohja) (KRA) Määrä on vieraan tavaralla. (Liperi) (KRA) Määrä soon makeallaki. (Pello) (KRA) Määräpaikka, työ ja aika, siinnä talon paras taika. (Salajärvi) (MSA) Määräseltä Ruotti syöttää, määräseltä marssittaa. (Kemi) (KRA) Mökkiläiset työtä vääntää, isännät ilkkuen elää. (Viipurin pit.) (KRA) Mölläkäst veest parraat kalat saahaa. (Terijoki) (KRA) Mörkö se on mörön poikai. (Kestilä) (KRA) ==N== Naama ko kasteen hakkaama lehemäm [[paska]]. (Pohjois-[[Pohjanmaa]]) (SMS) Naama kun [[Naantali]]n [[aurinko]]. ([[Ähtäri]]) (KVL) Naama kun ristiinkynnetty lanttumaa, napa kun potatti, [[silmä]]t kun suissen renkaat, [[nenä]] kun räystäskoukku, [[suu]] kun seissemän leivän [[uuni]] ja [[perse]] kun pellon veräjä. (Hyppälä) (MSA) Naama ninko apinamaa kartta. (Satakunta) (SMS) Naama on niinku pakanamaan kartta. (Kurikka) (EPP) Naama se loistaa ku Hankon keksireklaami. ([[Hollola]]) (PLK) [[Naantali]]ssa kaksi [[katu]]a, toista kulkee sijat sateella, toista [[porvari]]t pouralla. (Hämeenkyrö) (KRA) [[Naapuri]] naapurin asumahan opettaa. (Laihia) (KRA) Naapuri tyttären naittaa, kekäle kattilan keittää. (Lappeenranta) (KRA) Naapurihin net [[hyvä]]t tyttäret naihan, [[paha]]t maille kaukhaisille. (Rovaniemi) (KRA) Naapurissa käyvvään seissemän kertaa [[päivä]]ssä ennenkun kysytään miks siä tulit. (Salajärvi) (MSA) Naapurissa pittää käyvä seitsemä kertaa päiväs, ja viis kertaa [[viha]]ssa ollessakkii. (Koivisto) (KRA) Naapurista hyvää, naapurista pahaa. ([[Asikkala]]) (KRA) Naaraa sitä Kuopion kuolleet hevosettii. (Kuopio) (KHM) Naematon [[liha]] ei tule aotuvaaksi. (Kainuu) (SMS) Naeres haukuta ja kualles kiitetä. (Vehmaa) (KRA) Nahasta varret, vuasta kengät. (Turtola) (KRA) [[Nahka]] se on joka narajaa, eikä huono [[suutari]]. (Seinäjoki) (KRA) Nahka umpeen [[akka]], sano Kankaanpää. (Ähtäri) (KVL) Nahkaa on muuallakin, ei vain [[poliisi]]n tupes. (Siikainen) (KRA) Nahkaa se on rajakin. ([[Ähtäri]]) (KRA) Naidut [[vaimo]]t pitämises, tehdyt kaupat kiittämises. (Uusikaupunki) (KRA) Naijaahan rikkaejen pesinpytyttii, vaekk ei [[köyhä]]n voevakkasia. (Kangasniemi) (KRA) Naiminen ei tul koskaan liikaa myöhään. (Lohja) (KRA) Naimiseen kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. ([[Pori]]) (KRA) Naimisessa se korvataan, mitä nuorena kommeillaan. (Kokemäki) (KRA) Naine kuol, nauha taittu; [[mies]] kuol, [[talo]] hävis. (Terijoki) (KRA) [[Nainen]] kantoa miehe sylissää, lyhteen olkija ja [[sänky]]n selässään yhtaikaa. ([[Sysmä]]) (KRA) Nainnu mies ei o [[hullu]]u paremp. (Iitti) (KRA) Naipa [[ihminen]] on kuin soipa mehto: ei se näe, ei se kuule eikä se paljon haistakaan. (KHM) Nais- ja miesväki on parasta tyäväkiä. (Isokyrö) (KRA) Naisel pittää oll ohjakset kannos kii. (Uusikirkko) (KRA) Naisell on pitkä [[tukka]] ja lyhyt mieli. (Metsäpirtti) (KRA) Naisen miel, koeran pier. (Liperi) (KRA) Naisen [[nauru]] ja [[kana]]n [[laulu]] ei tiä hyvää. (Hämeenlinna) (KRA) Naisen [[työ]] ja kanan [[paska]] ovat samanarvoset. (Säkkijärvi) (MSA) Naiset eelle vaikka heikolle jäälle. (Kuorevesi) (KRA) Naisia on monenlaisia: vajanaisia, puolinaisia ja koko naisia. (KHM) Naisilla ja harakoilla on yhtä suuri [[halu]] kiiltäviin. (Kangasala) (KRA) Naista ja moottoria ei tule koskaan täysin tuntemaan, sano Savolan Oskari. (Ähtäri) (KVL) Naista leveelantiosta, miestä ryttyharteista. (Soanlahti) (KRA) Naisten [[viha]]s on kun lämpysis vällyis. (Nurmijärvi) (KRA) Naitua naiset lihoovat. (Pori) (KRA) Napa näkkyy naapuriin, naapurin poika nauraa. (Sirkjärvi) (MSA) Nar nime anta, miäs nimen kanta. (Kalanti) (KRA) Narraa [[kissa]]a, sillon pitkä häntä! (Säkkijärvi) (MSA) Narraa mua, moon Nurmoosta! (Kauhava) (KHM) Naulan sain lihhaa, kaks män hampaan rakkoon. (Jokikylä) (MSA) Nauraa nikkari oksalle. (Vimpeli) (KRA) Naurain [[laina]] maksetaan. (Hyppälä) (MSA) Naurain männiä, itkein eletiä. (Jaakkima) (KRA) Naurava nauraa omalla puallansakin. (Laihia) (KRA) Nauravan [[suu]]hun on parempi kattoo kun itkevän. (Kuru) (KRA) Navastahan se naurissii kasvaa. (Joroinen) (KRA) Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala) (KRA) Ne [[jumala]]t ei tiiä mittään mitkä [[leipä]]ä syövät. (Heinlahti) (MSA) Ne [[kala]]t jotka on merrassa ne pyrkiit pois, mitkä ulkopuolella, ne pyrkiit sissään. (Säkkijärvi) (MSA) Ne on er miehet, jotka ruumiita pesee, ja er miehet, jotka ulos kantaa. (Mäntyharju) (KRA) Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä) (KRA) Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku) (KRA) Ne ov vaan semmottii rakkauren sättei, sano Arkkilan t[[renki]], kom [[piika]] halvol [[pää]]hää löi. (Varsinais-Suomi) (SMS) [[Nenä]] pystys kun [[talo]]n ostajan. (Hollola) (PLK) Nenäkästä neittä kiitä, muodokasta [[morsian]]ta. (Tuupovaara) (KRA) Nenästään äkänen suuttuu. (Pielisjärvi) (KRA) [[Neuvo]] elääs, [[tauti]] kualles. (Isokyrö) (KRA) Neuvo on [[hyvä]], mutta [[apu]] parempi. (Lapväärti) (KRA) Neuvo pettää, toinen auttaa. (Kaukola) (KRA) Neuvo vuos vuotehessa, toinen kääestä taluta! (Hyppälä) (MSA) Neuvolla [[maa]] pietää eikä [[voima]]n äijyyel. (Uusikirkko) (KRA) Neuvolla nuoret nussitaan, konstilla [[vanha]]t koinetaan. (Joroinen) (KRA) Neuvolla se [[karhu]]kin kaadetaan, ei väen väkevyydellä. (Liperi) (KRA) Nielee ku [[kurki]] [[käärme]]ttä. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Nii o köykys ko kolme numero. ([[Karjala]]) (SMS) Nii ol kom pluttana, sano Kustavi flikka, kon Taivassalon poika pussas. (Mynämäki) (KHM) Nii on punanen ko kyyryläinen kykkiissää. (Valkjärvi) (KHM) Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa [[penni]]n korppuja. (Alajärvi) (KRA) Nii se on tässä mualimassa, mut miten lie Ruokolahela? (Juva) (KHM) Niihään sen [[suu]] läpättää kul lampaan saparo. (Hollola) (PLK) Niil herroil on kans keino ja kiiku, sanos kuskpoik ku häne [[herra]]s orres rippus. (Uskela) (KHM) Niin kauan flikat morsianna, kun ne miehen saa. (Ilmajoki) (KRA) Niin kauan oppii kun elää. (Ilmajoki) (KRA) Niin kauvvan kun [[syksy]]llä [[puu]]n ympär on pesä, ei tule pysyvää [[talvi]]a. (Laihajärvi) (MSA) Niin kun piäni [[hiiri]] siälä hampahillansa nykertääs. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Niin meni [[päivä]] kun Sippolan miehelt [[isä]]jää [[hauta]]issa. (Vehkalahti) (KHM) Niin meni kun tuhka tuuleen. (Ähtäri) (KVL) Niin messä vastaa kun sinne huuvvetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Niin [[minä]] lykkäsin kun ryöväri kekäleellä. (Ähtäri) (KVL) Niin ne vuuvet vierii, sano savolaispoika, ku kaks vuotta täytti. (Sääminki) (KHM) Niin näkkyy, sano sokkee, kun putos keskelle jokkee. (Ähtäri) (KVL) Niin on hyvvää, että vie kielen mennessään. (Ähtäri) (KVL) Niin on, jos siltä näyttää. (KHM) Niin on [[miniä]]nä olla kuin vastamaata kömpiä. (Lappajärvi) (KRA) Niin on sekasi kun Haminan kaopunki. (Suomussalmi) (KHM) Nii on suur ko [[savo]]laise [[kalakukko]], jot kolm [[päivä]]ä ko söi ni sit näky ensimäine [[kiiski]] [[pää]]. ([[Karjala]]) (SMS) Niin [[renki]] kuokkii kuin [[isäntä]] ruokkii. (Haapavesi) (KRA) Niin se jäi kun nalli kalliolle. (Ähtäri) (KVL) Niin se käyp kärpän nylyky. (Tuusniemi) (KRA) Niin se meni kun kuumille [[kivi]]lle. (Ähtäri) (KVL) Niin se mennee kun [[paska]] vitun sivu. (Ähtäri) (KVL) Niin sitä tullee kun mahatautiselta paskaa. (Ähtäri) (KVL) Niin tuuloo kun Matin toisesta sieramesta. (Säkkijärvi) (MSA) Niin vähän ettei joo kun yks suun lopsaus. (Säkkijärvi) (MSA) Niinhän se on asia [[kissa]]sella, kun naukaisee, niin saa [[maito]]a. (Muuruvesi) (KRA) Niinhän siä täällä lekottelet kun Ellun [[kana]] kuutamossa. (Salajärvi) (MSA) Niittu on pellon emä. (Somero) (KRA) Niitä [[heinä]] juurta myäten, syä [[puuro]] puuta myäten. (Pyhäntä) (KRA) Niitä narrathan, joita saarahan. (Etelä-Pohjanmaa) (KHM) Nikkari [[talo]] on ain huanos kunnos. (Pori) (KRA) Nim surmalla olla pittää. (Tuusniemi) (KRA) Nimellään [[köyhä]] koreilee. (Ruovesi) (KRA) Nimet on kaikki hyvvii, ku vuan nimen kantaja. (Liperi) (KRA) Nippis nappis naulastooli meijjän pienet kananpoijjat menivät [[herra]]n laumaan tekivät palijon pahhaa kiis kaas loukkoon. (Kainuu) (SMS) Niput naput naidaan, isot tytöt ilman jää. (Heinola) (KRA) Niskat kekas ko keträjää, ni persepyllys kuttoo. (Kivennapa) (KRA) No ei muuhun [[työ]]hön, ku [[kana]]n paskoja pinkkaamaan, valakia puoli ylöspäin. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) No, jo se nyt myrkyn lykkäs. (Ähtäri) (KVL) No jopa näkkee joutavia, ko on akat soutajina. (Rovaniemi) (KRA) No kuljettin [[kala]]ttem pääl ja linttutte al, sano merimiäs kon kysytti mist hä on Tanskaha menny. (Varsinais-Suomi) (SMS) No nyt on maalima lävellä ja kaikki ihimiset sen läven keskellä. (Ähtäri) (KVL) No nyt! sanoi Ahlaisten äijä, kun [[karhu]] paattiin tuli. (Ulvila) (KHM) No sill om piessä muutakiin kun [[täi]]tä. (Hollola) (PLK) No takuul, sano Tamperiel likka. (Hollola) (PLK) Noama ku nousova ukonpilivi. (Kainuu) (SMS) Noh, sanoi [[varis]] kun nokka katkes. (KHM) Noijat ja noitain noijuttajat ei piä taivhan valtakuntaa perimän. (Sodankylä) (KRA) Noita hamphaat [[suu]]sa syntyy. (Veteli) (KRA) Noita [[vieras]] [[talo]]ssa. (Kuhmoinen) (KRA) Noin sem pitäs soiman, sano [[Lammi]]m [[muija]] kun kirnuum pier. (Hollola) (PLK) Noita vieras [[talo]]ssa. (Kuhmoinen) (KRA) Noki palaa, [[pakkanen]] tulee. (Terijoki) (KRA) Noki pallaa pakkasta. (Säkkijärvi) (MSA) Nololla peukalo keskellä kämmentä. (Ahlainen) (KRA) Noloot [[pää]]hänsä lyää. (Laihia) (KRA) Notkia poika mut [[käsky]]llä ei saa mihinkään. (Sirkjärvi) (MSA) Nouskaa ilamajokiset hauroostanna, huamenna on tuamiopäivä! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nouskaa ny mukulat ylhä ja menkää hyysikhän, jotta [[kana]]t sais einhen! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nousu leivän kaunistaa. (Rantsila) (KRA) Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli) (KRA) Nuoraha pettäjä perrii. (Uusikirkko) (KRA) Nuare flika, kauni tyttäre, mist ne [[paha]] muija saara? (Uskela) (KRA) Nuaren viakas jalk ja pyst nokk, [[vanha]]n harma part ja köyr selk. (Varsinais-Suomi) (SMS) Nuaret puhhuu naimisesta, vanhat [[vilja]]n tuloista. (Satakunta) (SMS) Nuari miäs on vallan [[raha]]a, sanoo laihianskotti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nuari [[puu]] taipuu, vanha murtuu. (Nokia) (KRA) Nuaruus ja [[hulluus]], [[vanhuus]] ja [[viisaus]]. (Anjala) (KRA) Nuata kakaroota nua [[köyhä]]t rustaa ja teköö, jotta saisivat sokuria. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nukkuva ei tee syntii. (Inkeri, Toksova) (KRA) Nuolu ei elätä, kun ei haukata saa. (Hankasalmi) (KRA) Nuor riski (virkku) syötyään, vanha [[yö]]n levättyyvvään (maattuaan) (Säkkijärvi) (MSA) Nuor syöp, terve tekkee. (Mikkeli) (KRA) Nuoraha pettäjä perrii. (Uusikirkko) (KRA) Nuorella tytöllä pitää olla siijan suu, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatukset. (Kuopio) (KRA) Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä) (KRA) Nuoren miel on ku ves kaukalossa. (Heinlahti) (MSA) Nuorena herrana, vanhana narrina. (Parikkala) (KRA) Nuorena joukossa, vanahana loukossa. (Kestilä) (KRA) Nuorena ku syöt lihat, ni vanhana kaluut luut. (Impilahti) (KRA) Nuorena käyvvää markkinoella, mut vanhana voevotellaa. (Kangasniemi) (KRA) Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi) (KRA) Nuorenna ei olt aikaa nukkuva, vanhanna ois aikaa mut ei nukuta. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoret riehuu, vanhat vakavina seisoo. (Lehtimäki) (KRA) Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi) (KRA) Nuori kuolee jos tahtoo, mutta vanhan täytyy. (Tampere) (KRA) Nuori mies on rahaa kaikki. (Ruovesi) (KRA) Nuori miäs naimaton, sukaton ja pairaton. (Hämeenlinna) (KRA) Nuori miäs saa olla risois, mutt ei paikatuis vaatteis. (Ruotsinpyhtää) (KRA) Nuorilla hurjuutta, vanhoilla kurjuutta. (Ähtäri) (KVL) Nuorna oppia pitää, vaaditahan sitä vanhanakin. (Teuva) (KRA) Nuoruus ja hulluus, vanahuus ja pöllöys. (Oulu) (KRA) Nuoruus unenna haihtuu, vanhuus varjonna vastaan tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoska tulloo, kun koiran jalkoja paleltaa. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoskaa varis varrain raakkuu, illan tullen pakkasta. (Säkkijärvi) (MSA) Nuoskallaha koirakii jalkoi palentaa. (Joutseno) (KRA) Nurmoos on kilometripaalukki körttilääsiä. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Nuttu nurin, [[onni]] oikein. ([[Orimattila]]) (KRA) Nuuka omaas pitää, [[hullu]]n eväs ensin syärään. (Loppi) (KRA) Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi) (KRA) Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti) (KRA) Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen) (KRA) Nuuka [[talo]]n pittää. (Säkkijärvi) (MSA) [[Nuukuus]] on hyvä, vaan saituruus on suur paha. (Sysmä) (KRA) Nuukuus pitää alka tulitikuist. (Pietari) (KRA) Nyppeli, hyppeli, Tapiainen tappeli, Kauko päältä katteli, sano ikaalislainen. (Parkano) (KHM) Nyt ei tule mittään, kun tuul män ittään, mikä olis männessä, kun olis tuul lännessä. (Säkkijärvi) (MSA) Nyt lapset ylös, huomenna on niutun nauttu, sitten on nautun nauttu, sitten vasta oikea juhulan auttu. (Ähtäri) (KVL) Nyt mennään eikä viijestoista [[päivä]]. (Ähtäri)(KVL) Nyt on huono elää, ku ei kukaa kuolekkaa, sano haudankaivaja. (Uusimaa) (KHM) Nyt on keisarin kielto ([[raha]]t lopussa)! (Säkkijärvi) (MSA) Nyt on kulo luumäel, sano Kauhalan miäs kun [[tukka]] palo. (Uusimaa) (SMS) Nyt on [[piru]] merrassa ja toinen nielussa. (Ähtäri) (KVL) Nyt on [[ruumis]] ravittu, [[sielu]] ei tarvitte muuta ku tupakan savua. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Nyt onkiin oltava niinkun oletetaa. (Hollola) (PLK) Nyt [[perkele]]en luteet saivat, sanoi Janakkalan [[mies]], kun pirttinsä poltti. (Koski Hl.) (KHM) Nyt se alakaa se muorin pesu. (Ähtäri) (KVL) Nyt tuli luja ja lämpöönen, sanoo Laihian [[akka]] kun vanhoosta turkiista fällyjä teki. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari) (KRA) Nähnyt kuullutta parempi. (Pielisjärvi) (KRA) Näi muina hyttysen kirko harjal, mut en näep pappu fatis. (Varsinais-Suomi) (SMS) Näkemiin, sano kaks sokkeeta. (Ähtäri) (KVL) Näkijänä on [[vieras]] [[kylä]]ssä. (Leppävirta) (KRA) Näkkyy [[kaivo]]lta kottiin, veräjältä pellon piähän. (Kiihtelysvaara) (KRA) Näkkööhän (tuntoohan) tuon hiton hatustakkiin. (Heinlahti) (MSA) [[Näkö]], koko nähtävillä, tavat tietymättömillä. (Joroinen) (KRA) Näkö on kullaa Luojan luoma, tavat niinkun ite tahtoo. (Eno) (KRA) Näkö on niinkun [[Jumala]] luop, tavat on niinku ihe tahtoo. (Tohmajärvi) (KRA) Näköseesee [[kissa]]kii pojat tekköö. (Säkkijärvi) (MSA) Nälk o leevä särvin. (Eurajoki) (KRA) Nälkhäistä ei saa panna keittämhän eikä vilhuista valkean tekhon. (Turtola) (KRA) [[Nälkä]] että näköä haittaa. (Hollola) (PLK) Nälkä hallan veli, vilu vaivan kumppali. (Pomarkku) (KRA) Nälkä ja [[uni]] on köyhän [[herkku]]ja. (Kärsämäki) (KRA) Nälkä [[köyhä]]n [[ystävä]] on. (Kullaa) (KRA) Nälkä [[laiska]]aki kiirehtää. (Vesanto) (KRA) Nälkä leivättömän, vilu turkittoman. (Hartola) (KRA) Nälkä noijaks opettaa, pahat päivät tietäjäks. (Rautu) (KRA) Nälkä nylköö, kevät koloo, rapatauti rankasoo. (Suomussalmi) (KRA) Nälkä on huonon ruuvvan särvin. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula) (KRA) - Nälg on kõige parem kokk. (EVS) Nälkä on niin et näköä haittaa. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkä opetti kymiläisenkiin vestämään. (Laihajärvi) (MSA) Nälkä opettua suvenpojan ulvomua. (Käkisalmen mlk.) (KRA) Nälkä riiran taloon tua. (Loppi) (KRA) Nälkä ruuvan kokki. (Turtola) (KRA) Nälkä ruvan mauttaa. (Koivisto) (KRA) Nälkä se on joka kouluaa. (Savukoski) (KRA) Nälkä se on mikä laiskansuonen katkaisee. (Jaakkima) (KRA) Nälkä siemenen syöjän, halla myöhän kylväneen. (Längelmäki) (KRA) Nälkä suolle, vilja maille, rikkaus riihen puijjalle. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkähiist pierettää, ja syönettä röyhlyttää. (Nastola) (KRA) Nälkähine täi ku pääsöö ruppee, se syöp luuhu ast. (Uusikirkko) (KRA) Nälkähistä ei naurata. (Koivisto) (KRA) Nälkäinen kirppu puree kipjäst. (Somero) (KRA) Nälkäinen syö vaikka raatoa, kun ei pahasti matoja ole. (Vesilahti) (KRA) Nälkäinen säkkinsä pohjan tietää. (Sortavala) (KRA) Nälkäiset koirat pahite haukkuvat. (Ylihärmä) (KRA) Nälkästä ei nukuta. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkästä ihmistä haukkuu koira mut alastonta ei ennään koirakaan hauku. (Säkkijärvi) (MSA) Nälkää rantamyllyt syksyllä jauhaa. (Parkano) (KRA) Näläkä ee usko velekoo. (Kiuruvesi) (KRA) Näläkä ei näy, van koreus näkyy. (Joensuu) (KRA) Näläkä ei ou täti. (Kontiolahti) (KRA) Näläkä karhun pesästä ajjaa. (Sievi) (KRA) Näläkä käsköö näykkimään, joka nurkkoo nuuskimaan. (Joroinen) (KRA) Näläkä neovoo, kärsä käsköö porsaan moata kyntämää. (Maaninka) (KRA) Näläkä närhille tulloo otranpeätä oottaessa, kaoranpeätä kasvattaessa. (Kiuruvesi) (KRA) Näläkä tuo toran perreesee. (Suonenjoki) (KRA) Näläkä viep näkösekseen. (Iisalmi) (KRA) Näläkäinen nikotteleksen, kyllin syönyt röyhteleksen. (Ilomantsi) (KRA) Näläkäinen on vihainen. (Kuivaniemi) (KRA) Näläkäisen miel on aina leivässä. (Savonlinna) (KRA) Näläkänen on raivossa, hättäinen hulluna. (Rantasalmi) (KRA) Nälässä kelepovaa jäniksenkin piä. (Kiihtelysvaara) (KRA) Nälässä menee kylänvälin vaan ei alasti. (Lahti) (KRA) Nännin lapselle suuhu annat, mieltä et anna. (Impilahti) (KRA) Näppylässä on paisee alaku. (Leppävirta) (KRA) Näsäviisas niistetään. (Koivisto) (KRA) Näsäviisas näin tekköö, muille muonans jakkaa, isse nälkää näkköö. (Säkkijärvi) (MSA) Nätei tytöi ku kliivi knapei, sano Turum miäs. (Hollola) (PLK) Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne [[paha]]t [[ämmä]]t tule? ([[Turku]]) (KRA) Nätit likat tahallaam makaa aina mahallaa, joskus makaa kylelliä, tarpiem mukaan selälliä. (Hollola) (PLK) Nätti ja krepakas niinko Lopen prouvan myssy. (Metsämaa) (KHM) Nätti ku [[sika]] pienenä. ([[Savo]]) (SMS) Nätti perna ensin syörään, nätti likka ensin nairaan. (Pusula) (KRA) Nätti [[pää]] on iso [[apu]] perssel. (Kaarina) (KRA) Nättinä on [[hyvä]] olla, mutta on vaikee siks päästä. (Ähtäri) (KVL) Näytteellä kun laihialaasen sialu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Nääs käsivoimia, sano hämäläinen, kun hän [[silakka]]a hännästä puristi. (Tyrvää) (KHM) Näössä se on [[varsa]]n väkevyys. (Nurmo) (KRA) ==O== O häppemätönen ko ruattalainen taevam portil. (Varsinais-Suomi) (SMS) O nii erinkaltane olla, sano pyhämaalaine muitte ihmiste joukos. (Pyhämaa) (KHM) Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. ([[Hollola]]) (PLK) Oho! on jämsäläisen anteeksipyyntö. (Koskenpää) (KHM) Oho, sanoo laihialaanen kun anteeksi pyyti. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Ohoran lako naurattaa. ([[Ähtäri]]) (KVL) Ohrantähkä käen kurkun tukkii. (Rantsila) (KRA) Oikea likka nailaan ilman kapioitakin. (Hollola) (KRA) Oikeen mun reiteni henkämästyy, sanoo [[akka]], ku pyörällä ajoo. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Oikeen tuloo ittiänsä ikävä, sanoo Laihian flikka kun [[peili]]nsä särki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Oikei tulj [[suu]] hyvämakujseks ko sai haastaaksei siu kansais. ([[Karjala]]) (SMS) [[Oikeus]] soon joka voittaa. (Lapua) (KRA) Oikia ojentaa, vasen vastaanottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Oikias olhan kun houraatti näkyy, sanoo Laihian [[emäntä]] kun kävellen Vaashan meni. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ois ain [[kesä]] ja heluntak ja [[naapuri]]s [[häät]]! (Joutseno) (KRA) [[Oja]] o ain pare tukit ku [[joki]]. (Mynämäki) (KRA) Oja on pellon [[herra]]. (Mänttä) (KRA) Oja pellon [[sonta]] ja katto tuvan honka. (Lappajärvi) (KRA) Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA) Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa. (Lappee) (KRA) Ojennuksest [[oppi]]i, vahingost viisastuu. (Uusikirkko) (KRA) Oksastaanhan havupuu halkiaa. (Hyppälä) (MSA) Ole vait, vasta sait, mist siulle ennää annetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Olehan nyt siinä kun Pielaveen mies ripilä! (Mäntyharju) (KHM) Olem mää kauneempi sinuu enempi kun sää sikkaa. (Varsinais-Suomi) (SMS) Olenkos [[minä]] sama muija kun äskön kävin, sano [[Asikkala]]m [[muija]] kun toisest ovest samaan [[kauppa]]an tul uulestaa. (Hollola) (PLK) Oli miten oli, mutta [[puuro]] illaks. (Kälviä) (KRA) Oliha sekkii ropina pietty, sano Ristiina [[akka]], ku tuohelle kus. (Anttola) (KHM) Oli tuttu tuomari, sano Lukulan Heikki kun piänestä rikoksesta kahalentoista vualen tuomion sai. ([[Häme]]) (SMS) Olipa [[onni]] jottei puronnu varpahille, sanoo poika kun rahapussi putos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Olis oksan ottajia, jos ois kuusen kaatajia. (Hyppälä) (MSA) Olit vahingon veräjällä vassallaan! (Sirkjärvi) (MSA) Olkoon yks tommonenki, sano [[Jumala]] ko lavialaisen loi. (Lavia) (KHM) Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla) (KRA) Ollaan hiljaa, saadaan [[harakka]]. (Viipurin pit.) (KRA) Ollaan kun veljet siihen asti kun [[viina]] riittää ja sitten kun [[käärme]]en pojat. (Valtimo) (KRA) Ollaan vaan, kun Raatikka-Taneli taivaassa. (Ähtäri) (KVL) Ollilta onki oksaan. (Säkkijärvi) (MSA) Olokhon [[karhu]], mutta vain piäntä laija. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Olokhot lohia, mutta vain piänempää sorttia! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Oltta [[joulu]]na juuvaa. (Säkkijärvi) (KRA) Oltta orasnenäl, mettä mehiläise jalal. (Sakkola) (KRA) Oluella onni [[hyvä]], juodaan [[jano]]takkin; ei piijalla pahempi, naidaan kokemattakin. (Juuka) (KRA) [[Olut]] juora ja viina ryypätä. (Salo) (KRA) Olut on niinkun tehhään, mut [[leipä]] on niinkun [[Jumala]] synnyttää. (Joroinen) (KRA) Olutta on ohran lako. (Jaala) (KRA) Oma [[apu]] paras apu. (Hämeenlinna) (KRA) Oma huono on parempa kuin toisen [[hyvä]]. (Lohja) (KRA) Oma kehu ei kelepook. (Liperi) (KRA) Oma kehu haisee. (Hämeenkyrö) (KRA) Oma löyvvetty, [[vieras]] varastettu. (Säkkijärvi) (MSA) Oma [[maa]] mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää) (KRA) Oma [[nenä]] lähiti. (Laihia) (KRA) Oma olka kantaa, mitä oma [[käsi]] tekee. (Tyrvää) (KRA) Oma on aena oma. (Kestilä) (KRA) Oma pask o omenaine, ja [[kylä]]n pask on kyytselk. (Muurla) (KRA) Oma [[pää]] parempi kuin vasikan. (Lehtimäki) (KRA) Oma [[sika]], oma papu ([[paska]]). (Säkkijärvi) (MSA) Oma sika, oma [[taikina]]. (Savukoski) (KRA) Oma [[suu]] o likempänä ko kontin suu. (Turku) (KRA) Oma suu on tikanpojan surma. (Jyväskylä) (KRA) Oma syy se on kun hassuttaa ja miäle vähyys ku vattan rikkoo. (Kuortane) (KRA) Oma syy [[synti]]in. (Sotkamo) (KRA) Oma syys, vainaa, mitäs kualit. (Hollola) (KRA) Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo) (KRA) Oma [[tupa]], oma [[lupa]]. (Naantali) (KRA) Oma [[valta]] [[ahven]]el, ottaa onkien jos se tahtua. (Padasjoki) (KRA) Oma valta, sanoo suntio kun kirkon [[viini]]t joi. (Ylistaro) (KHM) Oma [[vene]]k ensin [[terva]]taan. (Eno) (KRA) Oma [[vika]] vaikia virkkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA) Oma vikapussi on takana, toisen eissä. (Kymi) (KRA) Oma väk on vieraa väärti. (Vesanto) (KRA) Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava) (KRA) Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi) (KRA) Omallasa on hyvä ajaa. (Ilmajoki) (KRA) Oman käen viärtii ei ole. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Oman veräjän voit tukkie, et vierasta [[suu]]ta. (Vienan [[Karjala]]) (KRA) Omansa on [[orja]]n [[vaiva]]t. (Uukuniemi) (KRA) Omansa [[paha]] parantaa. (Himanka) (KRA) Omap pojat tarhpöllö miälestäkkin kaunima ova. (Varsinais-Suomi) (SMS) Omase suap ottoo pois vaikka toisen alta. (Savonlinna) (KRA) Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna) (KRA) Omastaan [[piru]]kin huolen pitää. (Kivijärvi) (KRA) Omat [[asia]]t sekä toisiin asiat ylt ympär kuuluttaa. (Salajärvi) (MSA) Omat on kauniita, sammakonkin nuijapäät. (Toijala) (KRA) Omatkii [[koira]]t purroot. (Säkkijärvi) (MSA) [[Omatunto]] kun torpan tunkio. (Ähtäri) (KVL) Omatunto on aina tännepäin. (Viipuri) (KRA) [[Omena]] ei kauvaksi [[puu]]sta puttoo. (Ähtäri) (KVL) Omenaha se sentää o hapankii omena. (Terijärvi) (KRA) Omhaisen [[armo]] ja pakkasen lämmin. (Rovaniemi) (KRA) Omillaan kun elää, ei tarvitse rikkaita rukkoostaa. (Hankasalmi) (KRA) Ominsa on [[hyvä]] elää. (Isojoki) (KRA) Ommaa puoleheeha jokahine haastaa. (Kivennapa) (KRA) Ommaan vattaans jokkainen syö. (Pöytyä) (KRA) Ommoosa tohtii antoo vaikka kelle. (Savonlinna) (KRA) Ompa semmosta [[ruoka]]a ku [[lehmä]] ois kerran syöny. ([[Lappi]]) (SMS) On [[aika]]a itkeäkin, jos joskus nauraakin. (Piippola) (KRA) On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi) (KRA) On aikaa ja evästä. (Joensuu) (KRA) On [[emäntä]] [[talo]]ssa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava) (KRA) On evästä niin paljon kuin [[matka]]akin. (Viljakkala) (KRA) On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA) On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi) (KRA) On juhulaa kun on juhulaa, paistas [[akka]] toinenki [[silakka]]! (Jalasjärvi) (KRA) On juur kun Raision kirkon seinästä revästy [[piru]]. (Lempäälä) (KHM) On [[kataja]]ssakin [[terva]]a. (Inari) (KRA) On korppi ennenki haaskalhan käyny. (Sodankylä) (KRA) On kova raittiusmies: se koittaa juomal hävittiäv [[viina]]m maalimast. (Hollola) (PLK) On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (PLK) On ku hauli piipusa poikittain. (Suoniemi) (SSP) On ku [[härkä]] yhtä [[työ]]tä varten. ([[Lappi]]) (SMS) On ku kolomasti [[apina]]a vaehettu ja joka kerta hävinnä. ([[Savo]]) (SMS) On kum [[puu]]sta pulonnuj ja vähä pölästynny. (Hollola) (PLK) On kun Hauta-Aapon [[käsi]]stä karant. (Säkkijärvi) (MSA) On kun [[maa]]saan myönt. (Laihajärvi) (MSA) On kun olis seipiän nielly. (Hollola) (PLK) On kun olis yhlem miähen syännyj ja toista miälis. (Hollola) (PLK) On kun [[orpo]] [[piru]] hajanaisessa helevetissä. (Paltamo) (SPS) On kun puusta puronnu ja hyvästi säikähtäny. (Alahärmä) (EPP) On kun [[pää]]hän ammuttu mettoo. (Ilmajoki) (EPP) On kun [[pöllö]]ö paulas. (Kurikka) (EPP) On kun seittemän [[talo]]n [[emäntä]]. (Hollola) (PLK) On kun [[sika]] satula seläs. (Hollola) (PLK) On kun soipa mehto. (Ähtäri) (KVL) On känniss kun Ellun [[kana]]. (Tuulos) (KST) On [[köyhä]] ku raastuvan rotta. (Satakunta) (SMS) On köyhälläkin vettä. (Kuusamo) (KRA) On köyhälläkkiin [[aika]]a keittää mut ei ole aikaa jäähyttää. (Säkkijärvi) (MSA) On Laihiallakin yksi satamarkkanen riihen seinhän naulattuna. Sitä saa käyrä maksua vasthan kattomas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) On liikaa komeutta olla köyhällä kaks tervettä [[silmä]]ä. (Heinlahti) (MSA) On lämmin kun äilen syli. (Satakunta) (SMS) On miehellä krassaamista: [[piippu]], pyssy ja [[akka]]. (Veteli) (KRA) On myrskylki [[myrsky]]. (Lavansaari) (KRA) On ne kannusjalat kaatuneet ennenkkiin. (Säkkijärvi) (MSA) On nii lysti, ette saa lakkama, ja ku lakka, ni ruppe taas. (Varsinais-Suomi) (SMS) On niim pimeetä ette nävy eres taivaam merkkejä, sano [[renki]] ku konttuuriin kusi. (Suoniemi) (SSP) On niim pitkä ettei [[pieru]]aan kuule. (Hollola) (PLK) On niim pitkäl kun kerjäläisem pylly pitkäl [[kylä]]v välil. (Hollola) (PLK) On niin [[kiire]] ettei kerkiä tekemään mittään. (Hyppälä) (MSA) On niin kiire, jottei oo ennää hengelleen isäntä. (Säkkijärvi) (MSA) On niin [[kylmä]], että kus kaarellej jäätyy. (Hollola) (PLK) On niin kylmä jotta pakkaroita paleltaa. (Säkkijärvi) (MSA) On niin [[köyhä]] ettei oo muuta ku tuulen huuhtoma takapuol ([[perse]]) (Heinlahti) (MSA) On niinku [[sika]], ei niin lihava mut [[lika]]nen. (Säkkijärvi) (MSA) On niinkun [[naapuri]]n peltoa lannottas, kun tyttöä kasvattaa. (Säkkijärvi) (MSA) On niit syöttykki, ei yksi saattu, sano rymättyläläine [[silakka]]. (Uskela) (KHM) On [[nimi]]ä jos on vaariakin. (Lappajärvi) (KRA) On omakii [[suu]] vieraan veronen. (Leppävirta) (KRA) On omissa lämpimissään kuin Säkkijärven [[ämmä]] kirkossa. (Sortavala) (KHM) On [[onni]] niät välistä [[laiska]]llai. (Kangasniemi) (KRA) On ottanteeli [[helvetti]]in päin kallellas ninko Artjärven pitäjä. (Nakkila) (KHM) On pappeja, on pappiparkoja. (KHM) On [[raha]]a vaikka seinät paperoottis niin kun Isoos Hinssas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) On reikä renginkii [[perse]]essä, mihin palkkansa paneepi, apakakkunsa ajaapi. (Säkkijärvi) (MSA) On samalla tavalla herrassukuva niin kun valtesmannin rengin velj. ([[Savo]]) (SMS) On se Herra hyvilläi, jaloillai [[Jumala]]. (Liperi) (KRA) On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi) (KRA) On se ihan työkirveellä tehty ja pyhäks joovutettu. ([[Savo]]) (SMS) On seippäi, jost on vareksiki. (Salo) (KRA) On sen verran [[herra]]n [[paska]]an astunu, ettei kaikki [[työ]] maistu. (Ähtäri) (KVL) On sen verran rahhaa, ettei [[koira]]t kintulle kuse. (Ähtäri) (KVL) On siin yksi pahailmalintu! (Koivisto) (PSK) On siinä riijjuussa muutae eikä likistelemistä. (Leppävirta) (KRA) On sokkeellae silimät ja [[kuuro]]llae kulukku. (Pielavesi) (KRA) On suoloo [[Savo]]n rokassa. (Nurmes) (KRA) On syöny häpysä pienenä voileivässä. (Ähtäri) (KVL) On tiellä tillaa, jos on vartta [[virsu]]ssa. (Säkkijärvi) (MSA) On tietämätöntä ku kerjuu-ukon juustonsyönti. ([[Lappi]]) (SMS) On topakkana kun kuhmolainen vasikan hännässä. (Sotkamo) (KHM) On [[viha]]n tyvellä kylvetetty. (Heinlahti) (MSA) On väkkee kun Vilikkilässä kissoja. (Ähtäri) (KVL) On [[yö]]tä yökötellä Annan [[päivä]]n [[aika]]nna. (Säkkijärvi) (MSA) Onha herroil huomennii. (Heinjoki) (KRA) Onha [[isäntä]] vieraan väärt. (Säkkijärvi) (MSA) Onha sitä vaik aijjanseipäännä vähän aikaa. (Säkkijärvi) (MSA) Onha syitä sysissä ja on sepissäkkii. (Säkkijärvi) (MSA) Onha tätä aikaa ja toista Muolaast tulloo. (Valkjärvi) (KRA) Onhan [[lupa]] [[leikki]]ä puhua mut ei tarvis irvistellä. (Säkkijärvi) (MSA) Onhan niit miehii ja miesparkoi. (Anjala) (KRA) Onhan olemassa niin kun Lehtimäki ja Soini, [[Töysä]]n kiusalla. (Ähtäri) (KVL) Onhan [[paha]]la penskoja. (Savonlinna) (KRA) Onhan [[pillu]] [[köyhä]]lläkin. (Savitaipale) (KRA) Onhan [[piru]]llakkiin ystäviä. (Hyppälä) (MSA) Onhan siinnä vähän vikkaa sepässäkkiin, hiiliissä sekä huonossa rauvvassa. (Salajärvi) (MSA) Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala) (KRA) Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo) (KRA) Onhan vettä vaivasellakiin. (Säkkijärvi) (MSA) Onko hevoonen [[myyrä]], kysyy pohojalaanen markkinoolla. (Alavus) (KHM) Onko syy sysis vai sepis. (Hollola) (PLK) Onko teillä suurekki pirot? sanoo kauppias kun laihialaanen Sisu-looran osti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Onkos mulla ainoa lakki ko on kesälakki ja talvilakki, pyhälakki ja arkilakki ja lysterimyssy päälä. ([[Lappi]]) (SMS) Onkos se outoo, jos [[kesä]]ll on poutoo. (Rantasalmi) (KRA) Onks [[harmi]] hyvvää, [[murhe]] makiaa? (Lappeenranta) (KRA) Onnee uutee tuppaa, lapselykkyy lattial! (Kivennapa) (KRA) Onneks tuul armahtaa, sano [[mustalainen]] tammikuun pakkasella. (Säkkijärvi) (MSA) Onneksi oinaslammas, häviöksi härkäkarja. (Teuva) (KRA) Onneksi olkhon, poikalapsi tulkhon! (Pelkosenniemi) (KRA) Onnellaan [[mies]] elää. (Liperi) (KRA) Onnellaas miäs [[sota]]a käy. (Loppi) (KRA) Onnellansa mies mettää käyy. (Ilmajoki) (KRA) Onnen polut poloset ne ovat niin kaitaset ja koloset. (Kainuu) (SMS) Onnen tyttö ensimmäinen, kaikki kankaat kutoo, kaikki lapset liekuttaa. (Soanlahti) (KRA) Onnessa on ihmisen [[elämä]]. (Kuusamo) (KRA) Onneton valtakunta, jos on [[vaimo]]nen keisari. (Lavia) (KRA) [[Onnettomuus]] ei tul yksin. (Lohja) (KRA) [[Onni]] antaa otuksen. (Kymi) (KRA) Onni ei miestä eti, jos ei mies onnee. (Pielavesi) (KRA) Onni ei purek eikä puskek, se potkasoo. (Eno) (KRA) Onni miehen eillä käöp, tavat tarpoo jälestä. (Pielavesi) (KRA) Onni miestä, [[jalat]] [[jänis]]tä. (Ähtäri) (KVL) Onni miestä seuraa, kuratauti vasikkaa. ([[Helsinki]]) (KRA) Onni on miehen perämies. (Turtola) (KRA) Onni on miehen tyyrmanni. (Reisjärvi) (KRA) Onni se on joka pelaa eikä napit. ([[Tampere]]) (KRA) Onni se on joka rotii ja [[raha]] joka konteeraa. (Jalasjärvi) (KRA) Onni son ku linnu saa. (Ilmajoki) (KRA) Onni yksiillä, [[kesä]] kaikkiilla, [[Jumala]] jokasella. (Säkkijärvi) (MSA) Onnihaan se miestä ohjailee, lykky miestä lykkelee. (Muuruvesi) (KRA) Onninee mies merelä, lykkynee laeneila. (Kangaslampi) (KRA) Oo sinä totinen tuohikontti ja laupias lautakasa, varjele meitä [[vaimo]]n vilkauksilta ja härjän [[silmä]]n mulkauksilta! (KHM) Oo ämänt ja hyvä [[talo]]s olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti) (KRA) Ool reit on Oulun reitti, roskareitti Raahen reitti. (Rovaniemi) (KRA) Oon minä nähnyt tätä [[maailma]]a muualtakin kuin hyyssykän reiästä. (KHM) Oon mä niin koria, jotta jos mä tytär olisin, niin kyllä mä Kuhnalas emäntänä olisin. Mutta kun oon piikaparka vaan, sanoo Laihian flikka aikoonansa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Oorninki olla pittää, sano Lemi lukkar, ko kananpoikia piiskas. (Heinjoki) (KHM) Oot niin hullu kun Kiuruveen likat, kun koko päivän yhtä paanaa hiihtivät. (Evijärvi) (KHM) Oottaa kun [[kuu]]ta nousevaa. (Ähtäri) (KVL) Oottakos [[poliisi]]t koskaan kuullu, jotta laihialaanen olis ryypänny omaa [[viina]]a? (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Opettaa pyy poikaasa läp lehon lentämie. (Heinola) (KRA) Opi ite ensin, ennenkun muita opetat! (Vesanto) (KRA) Opikseen [[varsa]] [[reki]]i vetää. (Kitee) (KRA) Opiksi se on kylymä kylypy [[koira]]lle. (Ähtäri) (KVL) Opiksihan ne ouvat pienet vahingot. (Viitasaari) (KRA) Opissa [[aika]] kuluu. (Parikkala) (KRA) Opissa on variksenpoika tuulessa. (Siilinjärvi) (KRA) [[Oppi]] hyvistä, [[pelko]] pahoista. (Loppi) (KRA) Oppi maksaa [[raha]]a. (Laukaa) (KRA) Oppi on [[hyvä]], mutta koetus on enämpi. (Ruija) (KRA) Oppi parempi kuin [[luulo]]. (Sotkamo) (KRA) Oppi tarttuu nuoreen narttuun. (Punkalaidun) (KRA) Oppia ei kauhalla ammenneta. (Tervo) (KRA) Oppien papiksikin tulhan. (Laihia) (KRA) Oppija [[ikä]] kaikki. (Taipalsaari) (KRA) Oppineen [[työ]] on kallista. (Pielisjärvi) (KRA) Oppinnu oluven juop, vaan oppimatoin oksentaa. (Anjala) (KRA) Oraasta laihon alku. (Nokia) (KRA) Orava hyppee puusta puuhun, sana kulkoo suusta suuhu. (Maaninka) (KRA) Orava hyppää puust puuhun, haukko lentää suust suuhu. (Äyräpää) (KRA) Orimattilan onnettomat rämppäkellol lyöjät, pukin tappajat, muijav vahtajat, ohran siemenen syöjät. (Hollola) (PLK) Orja on orjan poikakii. (Savonlinna) (KRA) Orjat, piiat ja rengit ovat rusthollarien ja hovilaisten henki. (Viipurin pit.) (KRA) Orriilla sinne meette, mutta tammalla takasi tuutte! (Ähtäri) (KVL) Osa Ollille, pala Paavolle, Mikolle ei mittään, Simolle ei sitäkään. (Sirkjärvi) (MSA) Osa orjana pitää, osa orjan käskijänä. (Suistamo) (KRA) Osa pannaa makkoovalle, mutt ee kylän kääjälle. (Sumiainen) (KRA) Osa vähemmässäki. (Ruovesi) (KRA) Osa yksiil, kesä kaikiil, Jumala on jokahisel. (Inkeri, Koprina) (KRA) Osallaan mies elää, koira toisen kohtalolla. (Suomussalmi) (KRA) Osalleen syntyvä tulloo. (Sotkamo) (KRA) Osastaan ei pääse ylen ei ympäri. (Terijoki) (KRA) Osattomuutta miel paha, mut ei osan vähhyyttä. (Leppävirta) (KRA) Osinee mies merellä, lykkynee laineella. (Impilahti) (KRA) Ossas orvo itke, ei osas vähyt. (Kalanti) (KRA) Ossoo miel paha, ei osa vähhyyttä. (Juva) (KRA) Ota hiiri hännästä kiinni! (Simo) (KRA) Ota luu koiran kurkusta! (Savukoski) (KRA) Ota opikses, sanoo isä poikaansa, kun pani rahapussin liivintaskhun ja pisti viälä hakaneulan taskun suullen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ota oppi hyvästä ja pelko pahasta! (Säkkijärvi) (MSA) Ota oppi ohtaas, neuvo nenänvartees! (Jyväskylä) (KRA) Ota oppi opikses, vaikka se tulis härjän perseestä! (Virrat) (KRA) Ota piäni ja musta, son sitkiä, sanoo Laihian isäntä poijalle kun soli akan touhus. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ota puukko tupestas ja akka vierestäs! (Sumiainen) (KRA) Ota siitä, mihin out heittännä! (Joensuu) (KRA) Ota silloin kuin tulee, anna männä kuin mänee! (Mikkeli) (KRA) Ota vettä kaatunutta! (Säkkijärvi) (MSA) Otakko sä mun vai jätäkkö sä mun, jotta mä tiärän villani keherätä? sanoo Laihian flikka suluhasellensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Otavasta [[orja]] aijan tiätää. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Otetussa ei oo ottamista. (Liperi) (KRA) Otranelikko eli tattarkappa, niillä yhe verran kylyvää peltoo. (Maaninka) (KRA) Ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. (Oulu) (KRA) Ottaja orottellee, antaja ajattellee. (Tammela) (KRA) Ottajan kädet ei väsy, vaan antajan väsyy. (Korpiselkä) (KRA) Ottajan kään pittää olla pitemmän ku antajan. (Säkkijärvi) (MSA) Ottakaa minun sanoistani vaarin, niin kuin [[sika]] ottaa [[taikina]]sta ja roikinasta vaarin! (KHM) Ottakaa tuasta toisesta päästä koppaa, toishen päähän poika kusi! sanoo Kaijan Leena kun nisukaupalla kuluki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ottamatoon on [[vanha]] [[piika]]. (Kauhava) (KRA) Ottashan sen akanki, mutta ei se kannatte alkaa ventovierasta eläthän ostoruala. ([[Lappi]]) (SMS) Ottasin [[orja]]n, pitäsin piijan, kun ruuvata eläs, vuatteita tarkenis. (Heinävesi) (KRA) Ottava otas kyl, mutt antajall on määrä. (Piikkiö) (KRA) Otturi, anturi, [[kissa]]n [[paska]]n kanturi. (Rantsila) (KRA) Ou [[mies]], kestä [[leikki]]! (Joroinen) (KRA) Outahan [[pakkanen]], vielä se [[kesä]]kin tuloo. (Liperi) (KRA) Ovest oikia mies, ilkiö ikkunast. (Lavansaari) (KRA) [[Ovi]] auki tai kihilat pois! (Ähtäri) (KVL) Ovi auki tai tulen raamit kaulassa! (Ähtäri) (KVL) Ovi kiäntyy saranoellaan, laeska vuoteellaan. ([[Savo]]) (SMS) Ovinaulassa [[vävy]]n hanskat. (Vimpeli) (KRA) ==P== Pa [[akka]] [[asia]]lle, me itte perässä. ([[Tampere]]) (KRA) Paa [[hyvä]] [[Jumala]] aittas [[ovi]] kiinni, sano ukko ku [[akka]] kolomoset teki. (Pohjois-[[Pohjanmaa]]) (SMS) Paa povelle minkä tahot puotaa. (Säkkijärvi) (MSA) Paan kualija, kaohan nuolija [[lintu]]va ei sua millonkaa. (Kangasniemi) (KRA) Paastahan vähänäkönen syöpi. (Reisjärvi) (KRA) Paaval puol [[talvi]]a, kynttel kevättä. (Säkkijärvi) (MSA) Paavali pyryperse. ([[Ähtäri]]) (KVL) Paavalin [[päivä]]nnä [[Jumala]]n päiväkii jo armahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) Paavalinna paukahtaa, kynttelinnä kyykähtää. (Säkkijärvi) (MSA) Paekan tietää missä syntyy, mutt ei tiijjä kuhunka kuoloo. (Leppävirta) (KRA) [[Paha]] [[henki]] pappilan [[renki]]. (KHM) Paha ilma [[herra]]tten ilma. ([[Naantali]]) (KRA) Paha miäs, parkuva laps, vuatava [[pata]] ja märjät puut. (Uusimaa) (SMS) Paha miäs parratoin, paha pitkän parran kans. (Elimäki) (KRA) Paha o syyvä soamatonta, ajoa näkemätöntä. (Saarijärvi) (KRA) Paha olla ja puutuu, sanoo Pukka-Heikki kun ensimmäästä kertaa friijoos oli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Paha on ollak pahan kansak, paha ilimannik pahatak. (Ilomantsi) (KRA) Paha on parjaajan [[kieli]]. (Laukaa) (KRA) Paha pahalla palakitaa. (Kangasniemi) (KRA) Paha pahalle sopii. (Luvia) (KRA) Paha pelottaa ja harmaa hirvittää. (Säkkijärvi) (KRA) Paha [[puu]] kasvaa oksaasa. (Joensuu) (KRA) Paha saaha [[vanha]]a [[koira]]a istumaan. (Evijärvi) (KRA) Paha [[sää]] solan estää, mut pahoi muijii ei estä mikään. (Elimäki) (KRA) Paha [[työ]], pahemp palakka. (Juva) (KRA) Paha voip lentää [[pää]]n yli mut älä anna sen tehä pessää pään päälle! (Salajärvi) (MSA) Pahal pittää antaa puol paitaa, ko on oikei paha ni kokonainen. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA) Pahalla hyväntekiän palkka maksetaan. (Eurajoki) (KRA) Pahalle pittää aina antaa puol hihhaa. (Säkkijärvi) (MSA) Pahan hengen riemunkilijahus, sano pappa, kun [[pieru]] pääsi. (Ähtäri) (KVL) Pahan ilman [[lintu]], sano kalamies, kun [[akka]] vastaan tuli. (Tuulos) (KST) Pahantekijä se pakkoon lähtee. (Kuivaniemi) (KRA) Pahasta miehestä saapi hyvän, ja hyvästä saapi pahan. (Joensuu) (KRA) Pahasta paljo puhutaan. (Vampula) (KRA) [[Paimen]] paras palkollinen. (Huittinen) (KRA) Paimen parka, [[perse]] märkä. (Jaakkima) (KRA) Paimen saa kiittää [[emäntä]]ä leivän edestä ja [[lehmä]]ä [[piimä]]n edestä. (Eurajoki) (KRA) Paimen saa syärä joka mättähällä. (Ylihärmä) (KRA) Paimenell on kurjat [[päivä]]t, vaikk on voita askis. (Laihia) (KRA) Painaa kun [[synti]]. (Ähtäri) (KVL) Painakai [[puu]]ta ja soittakai [[suu]]ta! (Hollola) (PLK) Paistappas [[akka]] toenennii [[silakka]], kun on [[joulu]]. (Kuopio) (KRA) [[Paja]]s ja [[mylly]]s pittää päivä mänettää. (Kivennapa) (KRA) Pajasa, pappilasa ja kirjakaupasa tiäretään kaikki [[asia]]t. (Mouhijärvi) (KRA) Pakarpuarist koht saa. (Kaarina) (KRA) Pakkaanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta. (Seinäjoki) (KRA) [[Pakkanen]] pahan tekee, mut tuulkulta lämmitteä. (Sysmä) (KRA) Pakkanen paukkuu nurkkiissa, [[köyhä]]n turva on turkkiissa. (Heinlahti) (MSA) Pakkanen puhurin poika, alta jalkoja annoo, kieltä suusta viitelöi. (Kuopion pit.) (KRA) Pakkanen pyryn perästä, paha ilima pakkasesta. (Nilsiä) (KRA) Pakkanenki paukkuu [[kuolema]]sa eellä. (Reisjärvi) (KRA) [[Pakko]] ei oo muuhun ko kuolemaan. (Viipuri) (KRA) Pakko [[kissa]]n lentää on, kun hännästä heitetään. (Hämeenkyrö) (KRA) Pakko on mahtuu, ko [[häät]] on pietty. (Heinjoki) (KRA) Pakko se on joka yllyttää. (Ilomantsi) (KRA) Pakko [[työ]]lle, vua ee ruualle. (Kiuruvesi) (KRA) Pakossaha se [[pappi]]i pieröö. (Leppävirta) (KRA) Pakostahan se on köyhän kuolla, jos ei muuten ni näläkään. (Rääkkylä) (KRA) Pala lumikin ku hyvä viret o. (Perniö) (KRA) Palaman pitää, sanoi Lapin poika, kun sian sontaa piipussa oli. (Eurajoki) (KHM) Palijo iso painaa. (Ähtäri) (KVL) Palijohan niitä metässä käörijä on, van harvon kunnon lusikkapuuta. (Sotkamo) (KRA) Paljain jaloin ko Uuvekirko lehmät. (Johannes) (KHM) Paljaspäät on muuten miehiä mut ne ei pääse taivaasee. Pietar kun näät luuloo, jotta ne tulloot takapuol iellä ni lyöp kerrassaa kalossinpohjalla päähää. (Ylämaa) (MSA) Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri) (KRA) Paljon hepo varsoja saa ja ite länkikaulaan kuolee. (Kontiolahti) (KRA) Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula) (KRA) Paljon on työtä vanhetessa, vanhanna vaikia ellää. (Säkkijärvi) (MSA) Paljon on työtä vanhetessaan, paljon vanhanna elläissään. (Teikarsaari) (MSA) Paljon ottaa annettava, isse antaja enemmän. (Säkkijärvi) (MSA) Paljon tamma varsoja tekköö mut länget kaulaa kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Paljost on vara valitak. (Eno) (KRA) Panen vastalauseen, sano [[hiiri]] [[kissa]]lle. (Kainuu) (SMS) Panhan eres [[raha]] poikimhan, sanoo Laihian ukko vanahallenpiijallen kun tonnin kovalla koroolla laihnas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Panisi se hiiri kissalle kellon, jos uskaltaisi. (Nurmes) (KRA) Panna uumvyä piukka, ko o uutse etu, sanos isänt trenkki ko syämä mentti. (Varsinais-Suomi) (SMS) Pannoo joka [[asia]]ssa [[lusikka]]nsa soppaan ja sotkoo kaikki. (Salajärvi) (MSA) Pantu miel ei pysy päässä eikä kannettu [[vesi]] [[kaivo]]ssa. (Artjärvi) (KRA) Pantu pysyy ja lyäty seisoo. (Isokyrö) (KRA) Papeista on pohja helvetissä. (Reisjärvi) (KRA) Paperist papin käre. (Askainen) (KRA) Papi säkisä on pohoja, mutta [[lukkari]]n säkisä eij o laitojakaa. (Hailuoto) (KRA) Papil ja [[paimen]]ell ei tul nälkävuat koskaa. (Kokemäki) (KRA) Papin [[lapsi]]sta ei tuu ihimisiä, eikä [[mylläri]]n lehemät menesty. (Kauhava) (KRA) Papin [[pussi]] on pohjaton, lukkarin laari lairaton. (Teisko) (KRA) [[Pappi]] ei pyhiä kiitä eikä hepo häitä. (Iisalmi) (KRA) Pappi herroista parahin, [[veli]] muista vierahista. (Pieksämäki) (KRA) Pappi ja koirra soap ruuan haukkumalla. (Karttula) (KRA) Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea) (KRA) Pappia saa pieksemällä, mutta lukkarit täytyy [[Jumala]]n luua. (Inari) (KRA) Pappia tulie aina parempia ja parempia ja vallismannia aina [[piru]]mpia ja pirumpia. (Hollola) (PLK) Pappihaa kahrest sanoo, ku palkan saa. (Mäntsälä) (KRA) Pappila paras [[talo]] pitäjässä. (Längelmäki) (KRA) Paraat palat kokin kitaan. (Lavansaari) (KRA) Paras tapa tappelussa: se lyö, ken kerkiää. (Ähtäri) (KVL) Parasta lapsen [[suu]]hun. (Pieksämäki) (KRA) Pare jottan kutte mittä. (Perniö) (KRA) Pare katto kon kattu. (Rauma) (KRA) Pare paik kun palias. (Mynämäki) (KRA) Paree hiukka kun niukka. (Kuru) (KRA) Paree [[isä]]n ohoraanen kun viaras rukihinen. (Isokyrö) (KRA) Paree kumartaa kuin kurottaa. (Tottijärvi) (KRA) Paree [[leski]] ja fläski kun poika ja [[silakka]]. (Härmä) (KRA) Paree myöhään kun ei millonkaan, sano [[akka]], kun jästin leivän perässä [[uuni]]in heitti. (Ähtäri) (KVL) Paree on hiljanen [[hullu]] kun rikkiviisas. (Kiikka) (KRA) Paree on kerta pirusti kun aina nirusti. (Kiikka) (KRA) Paree on lippo kun onki. (Alavus) (KRA) Paree on uutta teherä kun vanahaa korijata, tuumas entinen Laihian [[lääkäri]]. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Paree tuuma [[Turku]]un ko vaaksa [[Häme]]eseen. (Satakunta) (SMS) Paree ventovieras kun huono [[suku]]lainen. (Ähtäri) (KVL) Pareet hevoosellen isännän taputus kun kappa kauroja. (Ilmajoki) (KRA) Pareet on huria luonto kun pummuliset kesävaatteet. (Kurikka) (KRA) Parei litra [[viina]]a kun jatkovartiset saappaat. (Vimpeli) (KRA) Paremman pitää, kun lähtee Laihialle [[peruna]]n tervuushen, sanotaan huonoista työpalkoista. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Paremmat on pahasekkin rasat kun aivan iliman. (Ilmajoki) (KRA) Paremp enemp ku vähemp. (Savitaipale) (KRA) Paremp hittaene ku hättäene. (Kangasniemi) (KRA) Paremp kirvee huava [[orava]]ssa kui hauli huava niässä. (Joroinen) (KRA) Paremp kompastua kivveen kun kieleen. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp kuluva kun ruostuva. (Suurpäälä) (MSA) Paremp kuula jalassa kun ryppy kengässä. (Salajärvi) (MSA) Paremp laiha sopu kun lihava riita. (Salajärvi) (MSA) Paremp lehmä lypsää kun tappaa. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp lepo kuin matkan teko. (Rääkkylä) (KRA) Paremp lähtee vähä enne, enneku kiire tulloo. (Savonlinna) (KRA) Paremp maassa kun jumalattoman suussa. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva) (KRA) Paremp oma huono kun toisen hyvä. (Viitasaari) (KRA) Paremp on oma vähä kuin toisen paljo. (Tervo) (KRA) Paremp on pankolla pötköttää kuin mehtee juosta lötköttää. (Joroinen) (KRA) Paremp oo kärssi vääryt ko tehr vääryt. (Lokalahti) (KRA) Paremp pyy pivossa kun kymmenen oksalla. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp rikkaan ruoka jäämään kun köyhän vassa repjämään. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp runsas ku naft. (Kisko) (KRA) Paremp tähteeks jäämään ku puuttumaan. (Säkkijärvi) (MSA) Paremp yksin kun kehnon kaverin kanssa. (Laihajärvi) (MSA) Paremphan se on kunnijallinen kuokkavieras kui häpijällinen hiävieras. (Joroinen) (KRA) Parempi aamuaikai kuin iltamyöhäi. (Asikkala) (KRA) Parempi aikanen suurus kun koko päivän paastoaminen. (Vesilahti) (KRA) Parempi antaa kun ottaa. (Tyrvää) (KRA) Parempi armo kun kova tuomio. (Nurmes) (KRA) Parempi hyppynen hyvettä kuin nelikko oppia. (Siikainen) (KRA) Parempi hyvän miehen huorana kun huonon vaimona. (Pusula) (KRA) Parempi karttaa kun katua. (Iitti) (KRA) Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes) (KRA) Parempi kerran kuin ei koskaan. (Ylöjärvi) (KRA) Parempi kerrassaan kuolla kuin iän kaiken kitua. (Renko) (KRA) Parempi kerta kyllin ku aina kruikkis. (Kemi) (KRA) Parempi kokema kun lukema. (Tuusniemi) (KRA) Parempi kulkea viikko väärhään ku piialta tietä kysyä. (Alatornio) (KRA) Parempi kuningas kuuluvissa kuin näkyvissä. (KHM) Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sano akka kun jästin leipäin perrään uuniin heitti. (KHM) Parempi oma paksu piimä kun on vieraan ohut plutikka. (Pöytyä) (KRA) Parempi oman vaatteen lämmin kuin toisen työn lämmin. (Naantali) (KRA) Parempi omassa risassa kuin vieraan verassa. (Keitele) (KRA) Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio) (KRA) Parempi on emäntä talosa, vaikka lavittalla istus. (Rantsila) (KRA) Parempi on hyvä ero kuin paha yhtyys. (Kiihtelysvaara) (KRA) Parempi on hyvä päivä eessä kun takana. (Liminka) (KRA) Parempi on kahtoo kun katua. (Ähtäri) (KVL) Parempi on kualema kuin kivulloinen [[elämä]]. (Somerniemi) (KRA) Parempi on [[oja]]a tukita kun koko jokea. (Huittinen) (KRA) Parempi on oma [[suu]] kun kontin suu. (Suomussalmi) (KRA) Parempi on [[paha]] [[puhe]] eillä ku jälellä. (Liperi) (KRA) Parempi on [[äiti]]n [[pettu]] ku vieraan rukihinen. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Parempi paha [[valhe]]ena. (Pielisjärvi) (KRA) Parempi pala suussa ko haava [[pää]]ssä. (Tornio) (KRA) Parempi [[pata]] tulella kuin kattila kankahalla. (Savukoski) (KRA) Parempi pieni anti kun suuri [[lupaus]]. (Vihti) (KRA) Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi) (KRA) Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali) (KRA) Parempi viisavuus ku väkevyys. (Nilsiä) (KRA) Parempi yksi hyppäämässä kuin yhdeksän makaamassa. (Korpilahti) (KRA) Parempi yksi hyvä kun kaksi huonoo. (Ruovesi) (KRA) Parempi yksi näkijä kuin kuusi kuulijaa. (Lappeenranta) (KRA) Parempi yksi viljavatsa kuin ijankaikkinen niuknauk. (Rauma) (KRA) Parittae on pahat asijat. (Sotkamo) (KRA) Parra kans pääsöö resitentiks, viiksii kans papiks. (Johannes) (KRA) Parraassahan viemämiehen miel on. (Säkkijärvi) (MSA) Parran alta löytie paraam mieheh. (Hollola) (PLK) Parraton pusu on kun kermaton kahavi. (Ähtäri) (KVL) Parrattoman pusu on kuin [[muna]] iliman suoloo. (Ilomantsi) (KRA) Parree oma kaema kun vennon vieras. (Sotkamo) (KRA) Parrei hyvä [[sana]] ko yrmä anti. (Akaa) (KRA) [[Parta]] miehen [[kunnia]] ja naisella iso [[nenä.]] (Jalasjärvi) (KRA) Parta on miehen kunnia ja pitkä [[tukka]] naisen. (Vöyri) (KRA) Parta se oli Paavalillaki ja muila pyhilä miehilä. (Karunki) (KRA) Partahan se siivihtöö murat. (Sulkava) (KRA) Partamies om papin näköi, parratoim [[pahan]] näköi. (Hollola) (PLK) [[Paska]] ahneen kooras. (Nakkila) (KRA) Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi) (KRA) Paska ei tarvitse kulkusia eikä huono [[hevonen]] häntää. (Puolanka) (KRA) Paska eläväsä, [[mato]] kualleesa. (Oripää) (KRA) Paska lapsen patja. (Vimpeli) (KRA) Paska lentää, kun varpusparvi, sano [[mies]], kun ruikulla oli. (Ähtäri) (KVL) Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa) (KRA) Paska on syöneen jälillä. (Nurmes) (KRA) Paska on talonpojan [[kulta]]a. (Himanka) (KRA) Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain [[hyvä]] pökkäähän. (Himanka) (KRA) Paskaa kun pöyhöttää, se alkaa pöllytä. (Säkkijärvi) (MSA) Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi) (KRA) Paskaanen kun [[töysä]]läisen [[lusikka]]. (Ähtäri) (KVL) Paskahan hyväntekijän palkka on. (Orimattila) (KRA) Paskalla käy keisarikin. (Veteli) (KRA) Paskalleha se [[köyhä]] haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta) (KRA) Paskan suap [[koira]]sta hirtettyvvään. (Kiuruvesi) (KRA) Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi) (KRA) Paskasta kun tulloo pannukakku, se vasta onkiin peli. (Heinlahti) (MSA) Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut [[huora]]sta ei tule piikoo. (Nilsiä) (KRA) Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi) (KRA) Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala) (KRA) Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä) (KRA) Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere) (KRA) Pata on uusi vanhanakin. (Kolari) (KRA) Pauhaaja talossa tarvitaan. (Ähtäri) (KVL) Pehmoisesta mää tykkää, sano pusulainen, kun pannukakun hääpöyräst söi. (Vihti) (KHM) Peili se pilaa hyvänkin miehen. (Kuhmo) (KRA) Peleko on pahempi kun paukahros. (Peräseinäjoki) (KRA) Pellava kullan vanha, villa mullan vanha. (Säkkijärvi) (MSA) Penikulma matkaa ja jänkhät ja rapiat päälle, sano Sovankylän mies, ku reissumies matkan pittuutta kysy. (Salla) (KHM) Penneist markak kootta. (Muurla) (KRA) Penni on markan pohja. (Laihia) (KRA) Penni on pennin velii. (Loppi) (KRA) Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia) (KRA) Penni on sadan alku. (Uusikaupunki) (KRA) Penni se penniin karttuu. (Muuruvesi) (KRA) Pennissä markan alku, markassa tuhanten alku. (Tervo) (KRA) Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti) (KRA) Pennist raha räknätäh. (Elimäki) (KRA) Pennist se markka alkaa. (Jaala) (KRA) Pennistä raha kasvaa, pennistä katovaa. (Liperi) (KRA) Pennisä tuhanten alku. (Tammela) (KRA) Penniä pitää paimentaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pere ei elä peukalol. (Joutseno) (KRA) Perintöraha ja pesän lämmin kestävät yhtä paljon. (Pöytyä) (KRA) Perjantai näkkyy lauvantain alt! (Sirkjärvi) (MSA) Perjantaina eivät kävele kuin herrat ja huorat. (Parikkala) (KRA) Perjantaina laiskat virkoo, jutilaiskat lauantaina. (Tyrvää) (KRA) [[Perkele]], sano poika ku [[isä]] kuoli, eikä jääny ku puoli [[rieska]]a. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Perkeles, kun olsit tullu [[aamu]]sta päivin niin olis oltu riihellä, sanoo Kangas-Heikki kun torppari aamunelijältä [[talo]]ohin töihin tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pers ei [[usko]] velkua. (Hartola) (KRA) [[Perse]] märkä eikä [[raha]]n kopeikkaa. ([[Helsinki]]) (KRA) Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo [[kala]]n karvoo. (Savonlinna) (KRA) Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu) (KRA) Perse pyörii ku onnenpyörä, paljon luppaap mut mittään ei anna. (Heinlahti) (MSA) Perseelleehää [[sika]]ki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki) (KRA) Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti) (KRA) Persehän se on koirallakin, vaikka se hännällään sen peittää. (Lemi) (KRA) Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto) (KRA) Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee) (KRA) Perttu heittää kolmannen kylmän kiven (Jaakko ensimmäisen, Lauri toisen). (Salajärvi) (MSA) Peräkkäin ko ullavaiset kirkkoon. (Sievi) (KHM) Pese pöytä, muista jalat, pese lusikat, muista varret, pese pata, muista ripa! (Sirkjärvi) (MSA) Pese silimäs ja kampaa pääs, nii outoki tuntee ihimiseks! (Ähtäri) (KVL) Pese tuva ovi puhtaaks, ni saat valkia sulhase! (Jääski) (KRA) Pesten musta lähtee. (Humppila) (KRA) Petoksella on jalat lyhyet. (Inkeri, Soikkola) (KRA) [[Pettu]] [[leipä]]nä, savu särpimenä. (Satakunta) (SMS) Pettuleili pakkaa sääriin. (Ähtäri) (KVL) Pettää [[paha]] valasa, syöp koera oksennoksesa. (Iisalmi) (KRA) Petulla [[talo]]t asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano) (KRA) Petä peltosi, niin pelto pettää sinun. (Virrat) (KRA) Peätä joukko kaepoo. (Kiuruvesi) (KRA) Pian haaskarilta [[tavara]] [[loppu]]u. (Inari) (KRA) Pian hauskalta tavara loppuu. (Pelkosenniemi) (KRA) Pian on heikko houkuteltu, pitkätukka taivuteltu. (Viipurin pit.) (KRA) Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas) (KRA) Pian pikku virret on veisattu. (Laihia) (KRA) Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää) (KRA) Pianhan se on kävelty virsta viiteen mieheen. (Tyrvää) (KRA) Piaru on paskan kranni. (Isokyrö) (KRA) Pie jalkas lämpymännä ja vassas pehmiännä ni kestät terveennä! (Muhulahti) (MSA) Pien mies kyrpänä, pien akka vittuna. (Ilomantsi) (KRA) Pien pata, paljon lapsia ja vähän keittämistä. (Säkkijärvi) (MSA) Pienet lapset, pienet surut (huolet), isot lapset, isot surut. (Salajärvi) (MSA) Pienet varkaat hirtetään, suuret vaunuissa ajaa. (KHM) Pieni vale puhheen kaunistaa. (Ähtäri) (KVL) Pienikin piisaa, suurikin kuluu. (Uusikaupunki) (KRA) Pieniä haavoja ja köyhiä sukulaisia ei pijä ylenkahtoo. (Ähtäri) (KVL) Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi) (KRA) Piere vettee, lennätä nenäs ettee! (Sirkjärvi) (MSA) Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA) Piettävä kulluu ja otettava vähenöö. (Säkkijärvi) (MSA) Pietään kun [[piispa]]a pappilassa. (Ähtäri) (KVL) Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta) (KRA) [[Pihlaja]] ei kahta kanna, vettä ja marjoja. (Taipalsaari) (KRA) Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA) Pihlajain vitta, haapain ailas, [[kataja]]in seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti) (KRA) Pihti pirttiin, kuhilas pellolle. (Korpilahti) (KRA) Piiat ja [[peruna]]t ei kelpaa kun yhyren vuaren. (Isokyrö) (KRA) Piijan [[nauru]] ja [[kana]]n [[laulu]] ei tiejä hyveä. (Iisalmi) (KRA) Piijasta kun tulee [[emäntä]] ja rengistä [[isäntä]], niin niitä ei palvele pienet [[piru]]tkaan. ([[Orimattila]]) (KRA) Piijat ja naoriit oovat jooluun asti hyviä. (Iisalmi) (KRA) Piik on ni surutoinem panna joka paikka. (Varsinais-Suomi) (SMS) [[Piika]] ei oo ihmine eikä [[renki]] oo [[herra]]. (Lempääla) (KRA) Piika ei ou immeinen eikä tamma [[hevonen]] eikä [[harakka]] [[lintu]] eikä kotivävy [[mies]]. (Rautalampi) (KRA) Piika ja renki, ne on ku yks [[henki]]. (Savonlinna) (KRA) Piika on kun eläin, renki piian luontokappales. (Uusikaarlepyy) (KRA) Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä) (KRA) Piika pojan potkasoo, [[huora]] tytön tekköö. (Rääkkylä) (KRA) Piika riski männessää, mies [[rikas]] ottaissaa. (Säkkijärvi) (MSA) Piika [[talo]]n kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi) (KRA) Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti) (KRA) Piikahan sen tietie, mitä piika sietie. (Hollola) (KRA) Piikana [[paha]], piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA) Piikki tul muttei pistänt! (Säkkijärvi) (MSA) Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko) (KRA) Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula) (KRA) Piip! huuti laihialaanen linija-auton takapenkiltä, jottei olisi soittokello kulunu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Piisaa pilkka pienempkiin kun hevosen kokonen. (Säkkijärvi) (MSA) Piisaa se pilkka pienempkii, ei sit koko talikol tarttep pistää. (Hollola) (PLK) Piisaa se piänempikim pilkka, ettei kirviel tartte heittiä. (Hollola) (PLK) [[Piispa]] kun ajaa pappilaan, niin [[lammas]] lyödään kattilaan. (Paltamo) (KRA) Pijä möly mahassas, [[Jumala]] luulee lehemäksi ja kasvattaa hännän takapuoleen! (Ähtäri) (KVL) Pijä tallella [[talo]]ssais, varavihko varpuliksi, ristinpäiväksi ripakko, sil urpaanuskiin viel joskus uikuttaa. (Säkkijärvi) (MSA) Pik, [[terva]] ja tärpät ko ei auta, ni ies on vaa [[hauta]]. (Kirvu) (KRA) Pikkarainen piijan [[pillu]], kuin ei mahu, niin nuolaise. (Vesanto) (KRA) Pikkulasta unesta uneen, [[morsian]]ta [[työ]]stä työhön. (Hämeenkyrö) (KRA) Pikkunen ja nätti kuin taivaan napa. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Pikkunen kiltti on, ko [[hyvä]]nä pitää. (Huittinen) (KRA) Pikkupannullaki on [[korva]]t. (Himanka) (KRA) Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo) (KRA) Pilekka ei polta, maht ei lämmitä. (Leppävirta) (KRA) [[Pilkka]] [[köyhä]]n [[ilo]]sta, riemu [[vanha]]n [[kuolema]]sta. (Lieto) (KRA) Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi) (KRA) Pilkka särkee sääriluutkin. (Viljakkala) (KRA) Pilkka vaivasen pirost, [[nauru]] köyhän kuolemast. (Loppi) (KRA) Piläl leipäläpes kii! (Hollola) (PLK) Pilättäkääs vähän, ku riäväni putos, sano Ruovelen likka karusellissa. (Vilppula) (KHM) Pimees on kaikki yhtä komeeta. (Ylistaro) (KRA) [[Pimeä]] ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki) (KRA) Pimeällä on [[korva]]t ja laajalla [[silmä]]t. (Kuusankoski) (KRA) Pimiäs pian kompastuu. (Karjalohja) (KRA) Pimiäss on kaik siat mustii. (Kivennapa) (KRA) Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula) (KRA) Pimmee [[pilvi]] pelottaa, valkee vallaa. (Inkeri, Kallivieri) (KRA) Pinkkipöksyst piiat tykkää, lotohousul [[leipä]]ä riittää. (Uusimaa) (SMS) Pirelkää kiinni, notten mä revi rahojani! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) [[Piru]] auttaa hätätilas ja [[Jumala]] auttaa ajan kans. (Nousiainen) (KRA) Piru huoli, sano pappa, kun tuli ryypättyä. (Ähtäri) (KVL) Piru kum poraat, sano [[Lammi]]l likka lastaan. (Hollola) (PLK) Piru nauraa kun [[piika]] viheltää. (Teikarsaari) (MSA) Piru olet, jos [[Pori]]sta olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku) (KRA) Piru on hyvä taijemaalari. (Ähtäri) (KVL) Piru pettää [[perkele]]en ja varas varkaan varastaa. (Lohja) (KRA) Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla [[maa]]ta kynnetään. (Suistamo) (KRA) Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi) (KRA) Piru se [[vanha]] on ja [[ihminen]] on ijällinen. (Kuivaniemi) (KRA) Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi) (KRA) Piru viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Sotkamo) (KRA) Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru) (KRA) Piruhan [[köyhä]] on, kun ei sillä ole [[sielu]]a. (Pylkönmäki) (KRA) Piruhan pitkä mehtässä, vähän käryvä nenässä. (Hartola) (KRA) Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.) (KRA) Piruko sitä juo, tuossa on [[maito]]o tuommone helevetin vajilline ja kaljakin käy sakkapäässä kun [[saatana]], sano [[mies]], kun pastori vettä pyysi. (Ähtäri) (KVL) Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero) (KRA) Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta. (Joutseno) (KRA) Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei [[paha]]sta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi) (KRA) Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula) (KRA) Pirä [[arvo]] itselläsi, anna arvo toisellekin. (Uurainen) (KRA) Pirättäkää äkkiä, ei mun kannata näin suurella autolla ajaa! huuti Laihian akka kun jäi yksistänsä linija-authon. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pisarata ei merta soudeta. (Vieremä) (KRA) Pisaroista meri alkaa, pennistä säästäminen. (Sortavala) (KRA) Pistä kätes ennen paskaläijjään ennenku vait olevaa lapsee. (Säkkijärvi) (MSA) Pistä vain totena liiviis. (Ähtäri) (KVL) Pistämätöne leip, kirkotoine äm ja kastamatone laps ova yhre arvossi. (Vehmaa) (KRA) Pitk on mailman sivu. (Hattula) (KRA) Pitkiä sääriä ei tarvita kun tuohimehtässä. (Ähtäri) (KVL) Pitkä immeinen, ruuvan hukka, vuatteen vahinko. (Pielavesi) (KRA) Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula) (KRA) Pitkä on elävää kuolettaa. (Teisko) (KRA) Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen) (KRA) Pitkä yö kylässä on. (Hattula) (KRA) Pitkän pinon ääressä on hyvä lämmitellä. (Säkkijärvi) (MSA) Pitkän pinon ääressä on rateva olla. (Säkkijärvi) (MSA) Pitkänkös voileivän sait kantelemiisem palkaks? (Hollola) (PLK) Pitkäs [[ilo]]s [[itku]] tulou. (Salmi) (KRA) Pitkät hivukset, vähän mieltä. (Koivisto) (KRA) Pitkät työttömän [[päivä]]t. (Hämeenlinna) (KRA) Pitkäveteisiä ovat [[herra]]in [[kiire]]et. (Rauma) (KRA) Pittää olla tolkku kerjätessäkiin eikä männä kahta kertaa sammaan talloon. (Kallola-Paakkala) (MSA) Pittää olla yrittävä luonto ja repäsevä meininki. (Rovaniemi) (KRA) Pitäs lähtii Juakkimaa, jotta oppis huastamua. (Kitee) (KHM) Pitää [[kuningas]]ki kulusa, [[pappi]] paikkavaatteesa. (Jyväskylä) (KRA) Pitää mennä Kyrööhin kerijoollen. Saa markan päivältä ja friiruaan, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pitää olla kokoo ja näköö, jos täs mailmas tahtoo nählyks tulla. (Uusimaa) (SMS) Pitää olla plootua paree ja [[pää]]tänsä piree, sanoo Laihian flikka [[köyhä]]llen kosijallen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pitää olla vakallinen huivia, kirnullinen sukkia ja orrellinen hamehia ennen kun sopii miähellen mennä, sanoo Laihian äitee tyttärellensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pitää pestä pian pyykkiä, kun mulla ei oo enää kun viiskolomatta paitaa puhurasna, sanoo Filanderin momma. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Piä kaulasta kii jottei mää vassaan! (Säkkijärvi) (MSA) Piä möly mahasa olet palio komiampi. ([[Lappi]]) (SMS) Piä [[penni]]stä kiin, kyl markka puolesaa pittää! (Säkkijärvi) (MSA) Piä pyhäs pyhänä, kyllä minä arkena avitan! (Maaninka) (KRA) Piä [[seppä]]s ja pappis [[kunnia]]ssa! (Vilajoki) (MSA) Piänte rahai puutteessa o moni köyhtyny. (Lehtimäki) (KRA) Pluutaa ny vähä, moon Laihialta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Poes hemmut heittämine, [[talo]]n töelle taepumine. (Leppävirta) (KRA) Poes Suomesta Pieksämäelle! ([[Savo]]) (SMS) Pohjalta paranoo, sano [[sikari]]n tekii. (Pälkjärvi) (KHM) Pohjaton ku papin säkki. (Säkkijärvi) (MSA) Pohjatuul ei vettä kiellä. (Säkkijärvi) (MSA) Pohjatuul on [[kylmä]]ä tuulkoon vaikka [[uuni]]n päältä (ylläältä alaspäin) (Heinlahti) (MSA) Pohojanmaalla [[viisaus]] asuu vanahoos naisis, mutta miähis, niis on [[hulluus]]. (Etelä-Pohjanmaa) (EPV) Poijan [[piika]] pierasoo, tytön [[huora]] hierasoo. (Sonkajärvi) (KRA) Poikaparvi koiraparvi, piikaparvi siikaparvi. (Joroinen) (KRA) Poikatalo [[rikas]]tuu vaan tyttötalo köyhtyy. (Hirvensalmi) (KRA) Poikka pääst, flikka kintuist katota. (Kalanti) (KRA) Poikki on, sano jarrumies kun jalka katkes. (Oulu) (KHM) Pois alta, akall ov [[valta]]! (Hollola) (PLK) Pois hiir hevosen [[korva]]sta. (Joroinen) (KRA) Pois hollilta, sano maanmittar jänikselle. (Virolahti) (KHM) Pois häistäkin pitää silakalle ja leivälle. (Vähäkyrö) (KRA) Pois kituelämä, ryypätään kiulusta [[viina]]a! (Tampere) (HSP) Pois [[köyhä]]t kerjäläisiin jalkoista. (Säkkijärvi) (MSA) Pois poiat kapakasta kun [[viina]] mairolta maistuu. (Kauhava) (KRA) Pois pois pollarin tieltä, pollar kulkie keskel [[tie]]tä! (Hollola) (PLK) Pois semsep pojak kute niim pali [[maa]]t ol et friist älä, sano flikk. (Varsinais-Suomi) (SMS) Pois turha kruusoos, sanoo Laihian flikka kun [[oja]]t tukhun fälttäs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pojas on puolen turvaa, vävyst on vähäsen, tyhjä turva tyttärest. (Elimäki) (KRA) Pojasta polvi muuttuu, joko [[hyvä]]än tai [[paha]]an. (Varkaus) (KRA) Pojasta polvi muuttuu, lapsesta laji pahenoo. (Pielisensuu) (KRA) Pojasta polvi paranee. (Hausjärvi) (KRA) Pojat on poikii, ämmät tekee toisii. (Pietari) (KRA) Polopattaavat kun sotkumalaiset lossilla. (Nurmes) (KHM) Polttaen tavarastaan pääsee. (Ähtäri) (KRA) Pompippas vielä, sano akka kun kirpun suuhunsa pisti. (Ähtäri) (KVL) [[Pori]]lainen tiätä enemän ko juur äske syntyn. (Varsinais-Suomi) (SMS) Porista ei pääse tappelemata eikä [[Tampere]]elta ilman [[muija]]a. (Tampere) (HSP) [[Poro]]n kieli, matteen maksa, hirven turpa se voille vertoja vetelee. (Kainuu) (SMS) Porossa porsas kasvaa, mut läskinä [[liha]]t syyvään. (Kuusjärvi) (KRA) Porost [[raha]]kin maksetaan. (Yläne) (KRA) Porstuasta [[talo]]n tavat tunnetaan ja ämpäristä [[kaivo]]n [[vesi]]. (Oulu) (KRA) Portot poikia tekköö, [[hyvä]]t [[vaimo]]t tyttäriä. (Suistamo) (KRA) Poru pitkästä [[ilo]]sta, [[pieru]] kauan naurannasta. (Tyrvää) (KRA) Porulla [[lapsi]] puolensa pitää. (Ruovesi) (KRA) Porullaan [[paha]] [[varis]] puolensa pitää. (Mänttä) (KRA) Poskekkin mullon tuhannen markan arvooset, sanoo Ruron flikka kun perinnööstä puhuthin. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pottu olutta ja kakstoista klasia. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pouaks pilvi pohjoisella, jääks jänkä merellä. (Kannus) (KRA) Poudalla paarmakin purree. (Somerniemi) (KRA) Pouta huonon vaivuttaa, halla matalan pannoo. (Joroinen) (KRA) Pouta on paras heinämies. (Renko) (KRA) Pouta pilvien perästä. (Kemi) (KRA) Pouta puolet jättää, sade kaikki vie. (Loppi) (KRA) Poutaa pilvi pohjoisesa. (Rovaniemi) (KRA) Poutavuoret viljavuoret, sarevuoret nälkävuoret. (Nurmijärvi) (KRA) Poutia kuu kehii. (Lapväärti) (KRA) Poutiiks kuu kehhii, satteeks päivä säärii. (Ylämaa) (KRA) Pouva pohjane tekkyö, iltatuul ilma keäns. (Sakkola) (KRA) Pouvan kaari pohjasessa, satteen sappi ijässä. (Karttula) (KRA) Pouvan tähteillä eletään, veen tähteillä ei eletä. (Mikkeli) (KRA) Pouviks kuu kehhii, satteeks aurinko sappii. (Pihlajavesi) (KRA) Pouviks päivä siärii, satteeks kuu kehhii. (Suonenjoki) (KRA) Pualhullust miäs paras on. (Pori) (KRA) Puhaltamalla ei tehdä kun pulloja. (Laihia) (KRA) Puhheel eij oo puolta, jossei haastajal oo huolta. (Säkkijärvi) (MSA) Puhheet on kun miehellä ja työt mahtus nuuskatoosaan. (Ähtäri) (KVL) Puhhuu mitä sylyki suuhun tuo ja vesi kielelle viruttaa. (Ähtäri) (KVL) Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KVL) Puhlas on aina hyvä, sano kalamies kun tyhjää rysää katto. (Asikkala) (KHM) Puhtaus on pual ruakka. (Perniö) (KRA) Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki) (KRA) Puhu vertaistes kanssa, kissien ja koirien. (Ähtäri) (KVL) Puhu vertaistesi kanssa, sanoi mylläri sialleen. (Vihti) (KHM) Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi) (KRA) Puhujen asiat selkenee. (Tammela) (KRA) Puhumata paras. (Kestilä) (KRA) Puhumaton hulluista viisain. (Turtola) (KRA) Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. (Kokkola) (KRA) Puhutaa mitä puhutaa, mut kyl paneminen kaikki voittaa. (Pori) (KRA) Puhuu aina peräs kum persie haistaja. (Hollola) (PLK) Puhuu mitä sylki [[suu]]hut tuo. (Hollola) (PLK) Puhuus [[sika]]kin [[saksa]]a, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (SSSK) Puipa riihtä tyhmäki. (Uusikirkko) (KRA) Puita piisii rikkain viisii, on tässä muustain köyhyyvestä huolta. (Ylämaa) (MSA) Pukki ol kaalmaan vahissa. (Säkkijärvi) (MSA) Pulumunen tulee jouhtenen siiven alla. (Kuusamo) (KRA) Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (PLK) Punane syri päi [[helvetti]], sanos merikapten, ko jungman kysys, kuippäi [[Saksa]] lipp mastohon panna. (Satakunta) (SMS) Punanen kauas loistaa, mut musta kaikki voittaa. (Soini) (KRA) Punapäiset ei pääse taivhaaseen. (Veteli) (KRA) Puolel suullahaan likkojen vaan pitää puhuman. (Artjärvi) (KRA) Puolet totta leekissä. (Iisalmi) (KRA) Puolhullust [[piika]] paras on, kon ei niin [[hullu]] ol et kaevoon menee. (Eura) (KRA) Puoli kuuta peipusta [[kesä]]hän, västäräkistä ei vähäkään. (Karvia) (KRA) Puoli syltä kättä, toinen koiruutta. (Kaavi) (KRA) Puolvalmista [[työ]]tä ei pie näyttää hulluille eikä herroille. (Säkkijärvi) (MSA) Pureva [[koira]] ei hauku. (Sumiainen) (KRA) Purevalla koiralla on rikkinäinen [[nahka]]. (Hartola) (KRA) Purkapeski [[raha]]n hukka. (Kittilä) (KRA) Purreeko mahhaas vai mikä vaivaa? (Ähtäri) (KVL) Purtilostaanhan se porsas unta näköö. (Kuopio) (KRA) [[Pussi]] on jätkän passi. (Savukoski) (KRA) Pussi on kerjäläisen passi. (Ylihärmä) (KRA) Pussiinsa pappikin puhhuu. (Keuruu) (KRA) Pussiinsa päin kukin pelaa. (Ähtäri) (KRA) Pussis pääl kerjäläinenkin kopja o. (Muurla) (KRA) Pusu on persiin pesti. (Joensuu) (KRA) Putu loukhon ja luuta päällen on laihialaasen siivo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Puu iso, mutta kirveellä kaatuu. (Soini) (KRA) Puu laho, vuan oksa kova. (Tuusniemi) (KRA) Puu märkänöö, a oksa jiäp. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Puu puuta moittii, paha pahka molemissa. (Lehtimäki) (KRA) Puukko jakajan kynteen. (Hailuoto) (KRA) Puukko jää leivän jakajan käteen. (Hämeenkyrö) (KRA) Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila) (KRA) Puulla herrat kollojen asiat ajaa. (Teuva) (KRA) Puulla toinen toisen asiaa ajaa. (Kuorevesi) (KRA) Puupuukko sepän tupessa, tuohituppi suutarilla. (Laukaa) (KRA) Puuro kuumana ja tyttö nuarena. (Somero) (KRA) Puuro miehen tiellä pitää, velli ojaan kaataa. (Evijärvi) (KRA) Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela) (KRA) Puuro on hyvä ruoka, mutta paha pata pestä. (Tottijärvi) (KRA) Puuruakin oli parahiksi, ei piisannu eikä jääny eikä kukaan kylläänsä saanu, sanoo Laihian emäntä kun väki oli syäny. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Puuska ajjaa puureellä ja hännättömällä hevosella. (Laihajärvi, Sirkjärvi) (MSA) Puuskalla pittää olla pitkä kaula, ei tarvi ku uunin päältä kurkkia, et mitä ne naiset laittaat ruokaa. (Hyppälä) (MSA) Puuskan hatun naula on oven päällä. (Hyppälä) (MSA) Puusniekka ei oo mies, harakka ei oo lintu, löttö ei oo jalkine, kylkeinen ei oo suoja. (Juva) (Löttö = matalareunainen tuohivirsu, kylkeinen = talon seinustalle tehty vinokattoinen lisärakennus, suoja = huone) (KRA) Puusniekka se ajjaa puupohjareellä. (Säkkijärvi) (MSA) Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara) (KRA) Puuttuva rengas ihmisen ja apinan välillä olemme me. ([[Rolf Arnkil]]) (SSSK) Puuveissi sepän tupessa, virsut suutarin jalassa. (Säkkijärvi) (MSA) Pyhä ja yö, hattu ja vyö ovat rengill ommaase. (Kivennapa) (KRA) Pyhä on rengin rokuli. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Pyhän [[työ]] ei arkena avita. (Punkaharju) (KRA) Pyllistetään sitä puolukallekin. (Vieremä) (KRA) Pyrstö pyytäjälle, [[pää]] peränpitäjälle, keskimuru keittäjälle. (Enontekiö) (KRA) Pyry pakkasen peräst, [[paha]] ilma pakkasest. (Askola) (KRA) Pystytuuli kun taka-Topin viinatehtaalla. (Ähtäri) (KVL) Pysyköön suutar lestissää! (Säkkijärvi) (MSA) Pyy poikasens opettaa. (Hollola) (KRA) Pyy pyrähti, [[maa]] järähti, Jiesuksen syvän tärähti. (Kittilä) (KRA) Pyyhi [[käsi]]ä [[leppä]]än! (Kallola-Paakkala) (MSA) Pyyt menee pyytäissä, [[kala]]t verkkoja kuivatessa. (Iisalmi) (KRA) Pyytääsin [[raha]]a mutten saa sanotuksi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Pyyvä ihte ihtelles [[taikina]]a! (Ähtäri) (KVL) [[Päivä]] paistaa, vettä sattaa, [[huora]] lasta ristitää. (Koivisto) (KRA) Päivä paistaa, vettä sattaa, taitaa tulla [[kesä]]. Jussin Matin karvahatussa on pienen linnun pesä. (Tytärsaari) (KRA) Päivä pitenöö, säijje lyhenöö. (Säkkijärvi) (MSA) Päivä puolessa, [[nälkä]] suolessa, [[isäntä]] hirressä, [[emäntä]] orressa, [[piika]] kirkossa [[kirja]] kourassa, [[renki]] korvessa kontti selässä, [[piru]] kontissa [[korva]]t hörössä. (Hartola) (KRA) Päiväksi merelle ja viikoksi evästä. (Sievi) (KRA) Päivän ellää, toisen kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Päivän on vaikka aijan vihtaksena. (Ähtäri) (KVL) Päivän Pärttylin perästä, ei lähe [[halla]] haaon alta eikä kaste kannon päästä. (Säkkijärvi) (MSA) Päivää, karvasilmä! (Säkkijärvi) (MSA) Päivää Paavalilla, [[yö]]tä Uolevilla. (Säkkijärvi) (MSA) Päivää paavalista, [[kevät]]tä kynttelistä. (Säkkijärvi) (MSA) Päivää paistaa, vihmaa sattaa, helvetis [[heinä]]ä lyyvvää. (Inkeri, Kallivieri) (KRA) Päivää, sano Nivalan [[mies]], vaikka ol keskiyö. (Pyhäjärvi) (KHM) Päivää, sanoo kurikkalaanen, vaikka syränyällä. (Kurikka) (KHM) Päreenpitäjä ei koskaa saa hyvää [[nimi]]ä. (Kuortane) (KRA) [[Pässi]]hän karsinastansa nai. (Rautalampi) (KRA) [[Pää]] on kun neljännes maapalloo ja [[nenä]] kun hinkki hongan oksassa. (Ähtäri) (KVL) Pää on kun toisen kainalossa. (Heinlahti) (MSA) Pää pyytäjän palkka. (Jyväskylä) (KRA) Pää tulloo vetävän kätteen. (Heinlahti) (MSA) Päälaella laeska täet. (Rautalampi) (KRA) Päältä syöneen näkkee. (Ähtäri) (KVL) Päänsä eellä [[kana]] laulaa. (Soini) (KRA) Pääsiäisestä päivä pärreeks ja [[varis]] kukoks. (Säkkijärvi) (MSA) Pääskynen päivän lämmittää. (Askola) (KRA) Pääskynen tulloo kääen siiven alla. (Säkkijärvi) (MSA) Pääst naista, hännäst hevosta. (Uusikirkko) (KRA) Pääst [[piika]]a kattotaa, jalvoist poikaa. (Ulvila) (KRA) Pääst poikka ja kintuist flikka. (Nousiainen) (KRA) Päästä kananpaskakin valkea. (Lieto) (KRA) Päästä neittä kattotah, jaloist jaloo miästä. (Elimäki) (KRA) Päästään [[mato]]kin kuolee. (Hämeenlinna) (KRA) Päästäänhän [[käärme]]kin kuolee. (Juva) (KRA) Päätä juttu kaipajaa. (Teuva) (KRA) Pörssistä lohkijaa eikä nästyykin nurkasta. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Pöytyälläinen puhhuu ja sannoo, lihhoo ja kalloo, mennee ja tullee, makkaa ja hallaa. (Pöytyä) (KHA) ==R== Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää) (KRA) Raha auttaa taivaan portille saakka. (Mouhijärvi) (KRA) Raha ei lopu, eikä rumuus tartu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Raha ja poika saa vaikka tähen taivaalta. (Ii) (KRA) Raha kaikki rakentaa. (Paltamo) (KRA) Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.) (KRA) Raha mielen muuttaa, tarvis kunnian pettää. (Kaavi) (KRA) Raha naedes, tauttii kuolles. (Eura) (KRA) Raha on rikkaan jumala. (Pomarkku) (KRA) Raha on valttia, sano Kauhavan poika. (Alajärvi) (KHM) Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (PLK) Raha riijassa kulluu, piä männöö tappelussa. (Leppävirta) (KRA) Raha rikkaan kuluu, pää menee köyhän miehen. (Merikarvia) (KRA) Raha saa ramppaajia, helisevä hyppääjiä. (Paavola) (KRA) Raha se on joka jyllää. (Lappee) (KRA) Raha se on, joka komenteeraa. (Lapua) (KRA) Raha se on joka konteeraa, sanoo Laihian poika kun flikkaan lutin ovella kopisti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Raha se on, joka miehen herraksi tekee. (Ähtäri) (KRA) Raha se on, joka rekuttaa, vaikka keriälääspoikaa. (Ylihärmä) (KRA) Raha se rintaa nostaa. (Kolari) (KRA) Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki) (KRA) Rahaa olis, kun vaan olis tarpehia, sanoo vanaha Helepinen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa olla pitää, jott ei koirat kintuille kuseksi. (Jaakkima) (KRA) Rahaa on jotta alimmaaset mätänöö. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on jottei löyry jalaan tilaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on kun roskaa, ja roska ei lopu koskaan. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikka leipoos, kun ei vain kalijaa tee. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikka Raamatun tekis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikka vasikoota kuivittelis. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa on vaikkei näy, kello on vaikkei käy, sanoo Pajala. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahaa se on pennikin, kun on kaksi niin jo heläjää. (Laihia) (KRA) Rahal silmii ei ole. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Rahalla on hyvä rekuttaa. (Kauhajoki) (KRA) Rahalla on taivhallinen voima. (Pelkosenniemi) (KRA) Rahalla pääsöö vaikka taivaan portille. (Säkkijärvi) MSA) Rahalla rankii piästää, isosille istumille, suurii sustiettii. (Rantasalmi) (KRA) Rahalla rikkaat riitelee, nälin köyhät tappelee. (Naantali) (KRA) Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho) (KRA) Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. (Hausjärvi) (KRA) Rahalla saa vaikka kuumaa puuroa. (Evijärvi) (KRA) Rahalla saa vaikka rupia perseeseensä. (Lehtimäki) (KRA) Rahalla saa vaikka sarvipääkoiriakin. (Naantali) (KRA) Rahalla sakot maksetaan, voimalla miästä vastataan. (Alastaro) (KRA) Rahan eistä ruoka häissä, lapssaunoissa samoin. (Tuusniemi) (KRA) Rahan puutteessa on moni köyhtynyt. (Sotkamo) (KRA) Rahan tähle klenkun nain ja raha loppu ja klenkku jäi. (Viljakkala) (KRA) Rahapussi kaulaan ei hirtetä. (Ähtäri) (KRA) Rahapussikin on kun torpparin porsas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahariita rikkahiil, köyhiil kerräämisriita. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Rahasta pappikin tanssii. (Suistamo) (KRA) Rahasta se käyp, jos ruuna aitoo kuataa. (Saari) (KRA) Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori) (KRA) Rahat rahaan tykö, sanoo Nuuka-Jussi kun viis penniä tiältä löyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) "Rahat tai henki!" sanoi ryöväri laihialaiselle. - "Ota henki, rahat tarvitten vanhuurenpäivään varalle", vastasi laihialainen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Rahatasku tamman vyöllä. (Rautalampi) (KRA) Rahattoman [[kauppa]] on kallis. (Soini) (KRA) Rahhaa mulla on ollu siittä asti ko [[äiti]] on taskut tehny. ([[Lappi]]) (SMS) Rahhaa tullee kun tukinajosta eikä tartte lumessa rämpiä. (Ylöjärvi) (HSP) Rahhoo on äörii, kalloo on kiskii. (Maaninka) (KRA) Rahhoo tulloo kun joutasj ottamaan. ([[Savo]]) (SMS) Raja se on raittiuvellakii. (Mikkeli) (KRA) Rakhaus on syämhen kasvanut paise, joka puhkiaa jalkain välistä. (Lappi) (SMS) Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi) (KRA) Rakkahimmat [[Herra]]ssa! [[Kala]]t kutevat merrassa monessa tuhannessa kerrassa. (KHM) [[Rakkaus]] alkaa tuijotuksel. (Satakunta) (SMS) Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi) (KRA) Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela) (KRA) Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola) (KRA) Rakkaus kulutta [[nenä]] ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen) (KRA) Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja [[silmä]]t jää auki. (Hollola) (KRA) Rakkaus on kun rotan häntä. (Uusimaa) (SMS) Rakkaus on raatto, se repi [[paha]] paerakki. (Nousiainen) (KRA) Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki) (KRA) Rakkaus on ruutia ja syttyy äkkilämpimästä. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Rakkaus on sitä raatoa, että se repii ryysytkin yltä. (KHM) Rakkaus on [[sokea]]. (Lieto) (KRA) Rakkaus on sukkela [[tauti]], siihen kuoloo seisalleen ja silimät jeävät selälleen. (Sotkamo) (KRA) Rakkaus silimät sokasoo, [[avioliitto]] silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA) Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä. (Koski Hl.) (KRA) Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, [[hullu]]lta kaekki. (Iisalmi) (KRA) Rakkautta on yhdeksääkymmentäyhdeksää lajia ja pureminen vielä viimeinen. (KHM) Rakkautta se vaan on, sano [[mies]] kum [[muija]] kirviel heitti. (Hollola) (PLK) Rakkauven taolusta ei oo ku raamit jälellä. (Kainuu) (SMS) Raukkauvessaa se [[hevonen]]kii potkii. (Parikkala) (KRA) [[Rakko]] [[laiska]]n kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä) (KRA) Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi) (KRA) Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan [[perse]]eseen. (Hausjärvi) (KRA) Rakkolassa on [[vävy]]jä joka talossa, [[koira]]tkii [[kylä]]ssä haukkuut: väv, väv.(Hyppälä) (MSA) Ranssalamelaene, sano poeka, ku näki variksen. (Savonlinna) (KHM) Rantasalamela korijoeta likkoja, Joroisissa joetakuita, Juvalla tuppilutmikoeta, Pieksamällä kesävellinkeittäjiä. ([[Savo]]) (SMS) Ranttu raatari ei soa [[työ]]tä. (Kainuu) (SMS) [[Rasva]] on rikkoan rokas, [[kettu]] [[köyhä]] keitokses. (Räisälä) (KRA) Rasvainen on [[rauha]]n kattila, vaikka vettä keittäs. (Enontekiö) (KRA) Raumalaiset kulkevat nahassa ja [[raha]]ssa, mutta porilaiset kulkevat verassa ja velassa. ([[Pori]]) (KHM) [[Rehellisyys]] [[maa]]n perii. (Renko) (KRA) Reikä lisää vyähön, soon laihialaasen eines. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Reikä on elävä, se kasvaa. (Ähtäri) (KVL) Reikä rengin [[perse]]essä, piijalla on kaks. (Ähtäri) (KVL) Reilu ja rontti vaikkej joo ku kelekka ja kontti. ([[Lappi]]) (SMS) Reissun kun teköö nin viisaampana palaa. (Sotkamo) (KRA) Reissus rähjäytyy. (Heinjoki) (KRA) Rekhen hyppää, niin hathun tuulee. (Rovaniemi) (KRA) Rekhän se rennottii vettä. (Rautalampi) (KRA) Rengillä on kolme kovaa [[päivä]]ä vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä) (KRA) Rengin on pyhä ja [[yö]], isännän arki ja [[työ]]. (Kuusjoki) (KRA) Rengin [[ruumis]] ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi) (KRA) [[Renki]] kun eläin ja [[piika]] on renkin luontokappale. (Ruovesi) (KRA) Renki on kaikista viisain kotieläin. (KHM) Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee) (KRA) Renkipoika ja rohtiminen paita kestävät. (Hämeenlinna) (KRA) Renkiä ja vanahaa tammaa ei tuu surko. (Ähtäri) (KVL) Rento [[elämä]], jäi mitä jäi. (Alavus) (KRA) Rento elämä, vaikka velekamiehet katolla hyppisj. ([[Savo]]) (SMS) [[Revontulet]] tietävät pakkasta. (Humppila) (KRA) Riemu on [[rauha]]n tytär. (Uusikaupunki) (KRA) Rienten riihelle, rienten [[paska]]lle. (Lammi) (KRA) Rieskoo se on lapsen [[voima]]. (Tuusniemi) (KRA) Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia [[hullu]]n vasikan kanssa. (Kalajoki) (KRA) Riih, [[taikina]] [[talo]]ssa, siihen vielä lempo [[lehmä]]n poijitti. (Mikkeli) (KRA) Riihimiehelle ja myllymiehelle ei tule näläkä. (Joroinen) (KRA) Riihimies on [[herra]]. (Paavola) (KRA) Riihivaatteissa se on akka valittava eikä kirkkovaatteissa. (Perho) (KRA) Riistan kannolla ei [[rikas]]tuta. (Pylkönmäki) (KRA) [[Riita]] riistalla tulloo, katteus kalaveellä. (Tuusniemi) (KRA) Riita rikkaat hävittää. (Tammela) (KRA) Riita riistasta tuloopi, kapina kalun vähästä. (Nilsiä) (KRA) Riita tuo näljän perheeseen. (Kolari) (KRA) Riita tyhjän riian vuoks on halvan mielen haluja. (Säkkijärvi) (MSA) Riitasta akkaa ja räiskyvää takkaa on huono hillitä. (Salajärvi) (MSA) Riitojaan mies kattuu, vaan ei sovinnoitaan. (Rautalampi) (KRA) [[Rikas]] ajaa, vara yllyttie. (Heinola) (KRA) Rikas ei ole muuta vailla ko rahhaa. (Satakunta) (SMS) Rikas ei ole aina rikas, rakas ei ole aina rakas, mutta [[köyhä]] on aina nöyrä. (Soini) (KRA) Rikas ei tiijä köyhän neuvvoja. (Kangasniemi) (KRA) Rikas hoastoa istuvaltoan, köyhän pittiä karata seisallie. (Rautu) (KRA) Rikas köyhtyy, rakas lauhtuu, mut koree on aina koree. ([[Asikkala]]) (KRA) Rikas maksaa [[raha]]llaan, köyhä selkänahallaan. (Somerniemi) (KRA) Rikas suapi kätketyksi rikkauttaan, voan ei köyhä köyhyyttään. (Valtimo) (KRA) Rikasta halaa vaikka hampaat hirvissä. ([[Pori]]) (KRA) Rikastua soap, voan ee rakastua. (Iisalmi) (KRA) Rikkaall on kaekkea, sill on velkoaki. ([[Sysmä]]) (KRA) Rikkaalla on [[paha]] miel, kun köyhällä on [[hyvä]] [[hevonen]]. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaan kipu ja köyhän pryki ne kuuluu kauvaks. (Merikarvia) (KRA) Rikkaan kuuluu läsintäik, köyhän ei kuulu kuolentaik. (Ilomantsi) (KRA) Rikkaan raha kuluu, köyhän piä mänöö. (Eno) (KRA) Rikkaan tuvas on korkeja kynnys. Jos köyhä yrtteä siitä yltte, ni soa tikun [[perse]]isiisä. (Sysmä) (KRA) Rikkaat isosti elää, köyhät kiljuen perässä. (Haapajärvi) (KRA) Rikkaat maista riijelkööt, köyhät unia kiitelkööt. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaat maksaa rahalla, köyhät selkänahalla. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaat naevat rikkaeta ja hankasalamelaeset toesijaan. (Varkaus) (KHM) Rikkaat riehuu iellä, köyhät kiljuu perässä. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaat rikkaita naivat, piiat, rengit toisiaan. (Kajaani) (KRA) Rikkaat rinkuin mänöö, käyhät kiljuin perästä. (Liperi) (KRA) Rikkaat valittaat köyhyyttä ja köyhät kehhuut rikkautta. (Säkkijärvi) (MSA) Rikkaill on kiikut ja heilut, köyhill on vaan kyykytystä. (Savonranta) (KRA) Rikkaita [[harmi]]ttaa, kun köyhän posket pullottaa. (Lapinlahti) (KRA) Rikkauven voip peittää, [[köyhyys]] pyrkii pöyvvälle. (Säkkijärvi) (MSA) Rinta kun ryövärillä, perse kun pakarilla, naama kun [[penni]]n korppu. (Säkkijärvi) (MSA) Ristit roikaa, sano [[Kärkölä]]n [[mies]], ku hautuumaal ajo. ([[Nastola]]) (KHM) Roapikoot, jota syyhyttää. (Äänekoski) (KRA) Rohkee [[ruoka]]sa hakkee, ujo näläkää näkkee. (Ähtäri) (KVL) Rohkia rokan syöp, kainu ei saa kaaliakkaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ruaka pitää olla kun [[vävy]]lle ja maksun saap ottaa kun viarahalt. (Uusimaa) (SMS) Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja [[Ryssä]]n kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA) [[Ruis]], mustikka, muuran; ohra, puolan ja vaaran. (Nurmo) (KRA) Ruis se on parasta mehtän rehusta. (Ähtäri) (KVL) Ruisleepä ja toloppatie ne on kaekkeen varminta. (Iisalmi) (KRA) Ruisleipä [[tie]]lä piteä. (Mäntyharju) (KRA) Rujohaan rammalla saahaan, silmäpuolella sokia. (Säkkijärvi) (MSA) Rukhinen [[leipä]] ja ohraanen [[puuro]], ne on parasta. (Ylihärmä) (KRA) Rukiinen [[emäntä]] on parempi kuin ohranen rouva. (Oulu) (KRA) Rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane. (Pielisjärvi) (KRA) Rukki ja harava on vanhanpiian irtain [[tavara]]. (Uusimaa) (SMS) Rukkiille rintamoata, kaura kasvaa korvessaki. (Kivijärvi) (KRA) Rukkiin lako itkettää, otran lako naurattaa. (Karttula) (KRA) Rukkiista se paras leipä tullee. (Ähtäri) (KVL) Ruma ei siitä somene, vaikka se samettihin puettaas. (Isokyrö) (KRA) Ruma ettei [[piru]]kaan kiljumata kattele. ([[Lappi]]) (SMS) Ruma on [[susi]] pärevalkeella. (Loppi) (KRA) Ruma ruokkii rukihisella, kaunis mielen karvaurella. (Kauhava) (KRA) Ruma [[työ]]tä runtelee, kaunis varttaan karttaa. (Pihtipudas) (KRA) Ruma vasta koria on ja pikkuunen uutta laia. (Isokyrö) (KRA) Ruma töilleen rohkeemp, kaunis kaupoilleen paremp. (Haukivuori) (KRA) Rumaan ilmaan ei [[hyvä]] [[mies]] [[koira]]ansakaan laske, mutta paha mies lähettää eukkonsakin. (Uusikaupunki) (KRA) Rumat ne ryysyillä kommeilee. (Sodankylä) (KRA) Rumathan ne vaatteilla kommeiloot. (Heinlahti) (MSA) Rumathan ne kamppeilla korreiloo. (Sotkamo) (KRA) Ruotsikin rukkasen tekis, vaan ee tekis peokaloo. (Iisalmi) (KRA) Rupaturpa ruuvan syöpi, törkynaama työn tekkee. (Polvijärvi) (KRA) Rupi [[laiska]]n persseessee, [[rakko]] laiskan kätteen. (Säkylä) (KRA) Rupla ruvetessa, hevonvittu erotessa. (Korpiselkä) (KRA) Ruplan [[renki]] kahen vahinko. (Impilahti) (KRA) Rusthollarin renki ja ruununtalon [[isäntä]]. (Koski Hl.) (KRA) Rustoo se on lapsen [[luu]]. (Tervo) (KRA) Ruttoon [[rieska]] paistetaan, vitkaan vehnänen. (Juva) (KRA) Ruttoonhan rapiakkiin taittuu. (Säkkijärvi) (MSA) Ruttoonhan se rapia kuoloo. (Säkkijärvi) (MSA) Ruuhestaan [[sika]]ki unta näköö. (Alajärvi) (KRA) [[Ruumis]] se [[ruoka]]a tarttee, [[sielu]] elää vellillä. ([[Lappi]]) (SMS) Ruumissaarnassa [[hyvä]]t [[työ]]t muistetaan. (Ähtäri) (KVL) Ruumist hautta ja lasta [[risti]]l. Morssein päässe ite. (Maaria) (KRA) Ruuna rumpsu, tamma tampsu, ori oikia [[hevonen]]. (Virtasalmi) (KRA) Ruunasi ruoskalla aseta, muorisi mulkulla kurita. (Säkkijärvi) (MSA) Ryhtyvät yhtaikaa kun pyhäjärveläiset [[pappi]]isa. (Pielavesi) (KHM) [[Ryssä]] on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (PLK) Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä) (KRA) Ryssä on ryssä, vaikka tuhkassa keittäis. (Kuhmo) (KRA) Ryssäll on leviät [[housut]] ja paksu leipä. (Kivennapa) (KRA) Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö) (KRA) [[Ryyppy]] [[murhe]]eseen, toinen [[paha]]an mieleen. (Juankoski) (KRA) Ryyppy rokalle, kaksi [[kala]]lle. (Jämsä) (KRA) Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KVL) Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi) (KRA) Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis. (Savitaipale) (KRA) Ryyppää ryyppys ja pidä järkes. (Rauma) (KRA) Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen) (KRA) Ryypyn saat ryypätä a kaks on [[saatana]]n [[oppi]]. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi) (KRA) Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA) Rättimieskii enne Heinlahe [[kylä]] sivu aijjaissaa itki sen surkuutta. (Heinlahti) (MSA) [[Räätäli]] on suden [[suku]]a, [[suutari]] [[karhu]]n veljenpoika. (Lapinlahti) (KRA) Räätälillä paikkahousut, suutarilla rajakengät, sepällä nykäpuukko. (Lappajärvi) (KRA) Röyhinän ja möyhinän kansa ne rikkaat naijaan. (Kainuu) (SMS) Röyhlyttiä se ykskin kuppi, sano Messilän Antti kunei toista kaalettu. (PLK) ==S== Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.) (KRA) Saaha siitä sokrua, sano Hankkion Vilijo, kun kilijupönttö maahan kaatu. ([[Ähtäri]]) (KVL) Saahakseen [[susi]] uluvoo. (Ähtäri) (KVL) Saakelin [[savo]]lainen kun pierasit piimäleiliin, sano [[karjala]]inen. (Nurmio) (KHM) Saaneen miel on [[hyvä]]. (Säkkijärvi) (MSA) Saank ols su hupilaises? kysy poik kom pääs flika luhtihi. (Varsinais-Suomi) (SMS) Saap tyhjän tekemätä, nälän ostamata. (Säkkijärvi) (MSA) Saapha Räisäläst morseemii ja Pyhäjärvelt sulhajsii. (Kirvu) (KHM) Saaphan vettä virrastakkiin. (Salajärvi) (MSA) Saapi veljen vehnäsellä, sisaren sia [[liha]]lla. (Kuusankoski) (KRA) Saat mennä niin pitkälle kun pippuri kasvaa. (Ähtäri) (KVL) Saata miuvva (kanaa) siikriitiin ja heitä siitte siivestä pihalle. (Säkkijärvi) (MSA) Saatiin se Muhoksellekki ihmisen malli, sano Perttu Paavo, kun Utajärveltä nai. (Muhos) (KHM) Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA) Sade viljan kasvattaa, pouta terän tekee. (Tammela) (KRA) Sae omijaan ku nilsijäläeset tavaroetaan vaehtaessaan. (Siilinjärvi) (KHM) Sainpa pujuttaa puotipoikaa, sanoi Savon poika, kun myi ketunnahan jäneksennahan sisällä. (Ylihärmä) (KHM) Saisinkohan minä kapan sellasia, sano rouva, kun munakauppaan meni. (Ähtäri) (KVL) Saivareesta täi kasvaa. (Hyppälä) (MSA) Saivaren täi paskantaa. (Lehtimäki) (KRA) Saivaria täi munii. (Turtola) (KRA) Sakeamp ov ver kuv ves. (Hollola) (PLK) Sakia ei aja [[maa]]lta pois. (Säkkijärvi) (MSA) Sakia on [[köyhä]]n makiaa. (Jalasjärvi) (KRA) Sakin [[pata]] on aina roistosamp. (Säkkijärvi) (MSA) Salajärvellä olivat ennen niin [[riita]]sia, että mänivät käräjiin houhtimiin varren taitosta. (Säkkijärvi) (MSA) Salameltako [[työ]] uotten Ii- vae Käk-? Ee kun Ii. (Savo) (KHM) Salamoonin [[päivä]]ks pyyvvä [[omena]]t maahaan. (Säkkijärvi) (MSA) Sama maku mämmällä, sama maku talkkunalla, vaan on eri maistajalla. (Kiikka) (KRA) Sama se on mennee Kuopioon eli Iisalmeen, kun siellä on katulyhty kummassakin. (Ähtäri) (KVL) Sama se on [[sauna]]lle, vaikka [[riihi]] pallaa. (Ähtäri) (KVL) Sama se on [[suutari]]lle, oli nahkat kenen tahansa. (Polvijärvi) (KRA) Sama se on suutarille, teki se kengät kelle tahhaan. (Kuopio) (KRA) Sammaa narekan verta (samoja roistoja)! (Heinlahti) (MSA) [[Sammakko]] ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa. (Padasjoki) (KRA) Sammakko kun pääsöö mättäälle, niin se kurnuttaa. (Hyppälä) (MSA) Samulinpäivästä alkaa yöpämittäjä väläytellä valkiaa ja sen jälkeisestä hattutuulesta on yheksän viikkoa talven tulloon. (Salajärvi) (MSA) San ny yks makja sana, sanos poik. – Siirap, vastas flikk. (Varsinais-Suomi) (SMS) San snää vaa mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano, sano uurenkaupunkilainen. (Taivassalo) (KHM) [[Sana]] auttaa, sana painaa. (Keuruu) (KRA) Sana sanasta, kaks paraasta. (Kontiolahti) (KRA) Sananjalaka, sano jätkä saarnastoolia. (Satakunta) (SMS) Sanansa [[mies]] pitää. (Lahdenpohja) (KRA) Sanasta miestä, sarvesta [[härkä]]ä. (Vimpeli) (KRA) Sannooks se mitä vai lyöpkö se enstäin? (Säkkijärvi) (MSA) Sano pois vaan, tullee se läpi kylykienkin. (Ähtäri) (KVL) Sanoista mies tunnetaan. (Perniö) (KRA) Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (PLK) Sanomata jäänt sana riian lopettaa. (Säkkijärvi) (MSA) Sanosin sanosin toisen lasta mut ku lapsenlaps on lattialla. (Säkkijärvi) (MSA) Sanottua sannaa ei saa sanomattomaks eikä tehtyä [[teko]]a tekemättömäks. (Heinlahti) (MSA) Santerille sakot ja vainaja linnaan, sano Santeri. (Ähtäri) (KVL) Sapotaasi, sanoo Laihian flikka kun [[täi]]tä tappoo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sappi auringon ympäriillä tietää huonoa ilmaa. (Laihajärvi) (MSA) Satteiks sauvvu ryömii. (Säkkijärvi) (MSA) Sattuman veräjällä ei seiso Säkjärven [[mies]]kään. (Säkkijärvi) (MSA) Sattuu kerran sokeenkin [[lusikka]]an itrapalanen. (Joroinen) (KRA) Sattuu se lusikka joskus [[suu]]hun sokkeellekin. (Eno) (KRA) Sattuu se [[rasva]] sokeinkii lusikka. (Suistamo) (KRA) Sattuuhan se sokijankii kuppii lihapala. (Heinjoki) (KRA) Sattuuhan sit paremmiskin [[perhe]]is. (Hollola) (PLK) [[Sauna]] [[köyhä]]n apteeki. (Teuva) (KRA) Sauna lämmite, sarvet likkoo, kupparin kellot kuuluu. (Mikkelin pit.) (KRA) Sauna soon taloonpoian atteeki. (Jalasjärvi) (KRA) Saunan [[löyly]] on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks. (Vesilahti) (KRA) Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko) (KRA) Saunassa on [[hyvä]] asuu, suap kusta karsinaan ja sittuu sillan alle. (Kitee) (KRA) Saunaton [[talo]] ja akaton huusholli varmimmin ympäri menee. (Sortavala) (KRA) Savikurki, Salojärvi, Tiusanen ja Juusti, ne kun meni Nisalahteen (kieltolain aikana), niin joka nurkan nuuski. (Säkkijärvi) (MSA) Savolaesella on [[suu]]ta puoljtoesta kertoo piän ympäri. (Savo) (SMS) Savolainen ei [[usko]] ennen kun koettaa. (Pielavesi) (KRA) Savolainen pulloposki syöpi [[puuro]]n leivän kanssa, kainulainen kaitanaama syöpi liemen leivätäkki. (Reisjärvi) (KRA) [[Savo]]ssa ei kielletä satamasta, jos sataa niin antaa sataa. (Kuopio) (KRA) Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea) (KRA) Se ainanen kiiruk ko täsä talos on, ei kerki [[ehtoo]]l maate eikä [[aamu]]l ylös. (Varsinais-Suomi) (SMS) Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta) (KRA) Se ei kykene ennää roppeeseenkaan. (Heinlahti) (MSA) Se ei o yhtiän [[koti]]ap päin kallellaa. (Hollola) (PLK) Se ei oo [[mies]], joka [[teko]]jaan kattuu. (Piippola) (KRA) Se ei ookkaan vaan niin sormilla käärästävä. (Ähtäri) (KVL) Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki) (KRA) Se ei pitkään lämmitä, jos pakkasella housuusa kusoo. (Nurmes) (KRA) Se ei tarvisse kahta kortta [[nenä]]nselkään. (Laihajärvi) (MSA) Se ei tiijä enempää kun [[sika]] hoppeelusikasta. (Ähtäri) (KVL) Se ellää, ko ellää ja se kualee, ko kualee, mut tehrään me tyätä vaan. (Varsinais-Suomi) (SMS) Se ensin tehhään, mikä vähimmin auttaa. (Ähtäri) (KVL) Se friskaa vanahaa roppaa, sano vanahat piiat, kun vanahaa tammaa oriin luona käyttivät. (Ähtäri) (KVL) Se haju [[isä]] on ko haju ilmotta. (Kalanti) (KRA) Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti) (KRA) Se harjalliset panee, joka [[raha]]t saa. (Viljakkala) (KRA) Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori) (KRA) Se kiittää [[kissa]]a, kellä ej joo muuta elävää. (Säkkijärvi) (MSA) Se kissa naukuu, minkä [[suu]]ssa hiir on. (Säkkijärvi) (MSA) Se klasin maksaa, joka sen särköö. (Ylistaro) (KRA) Se koettelee miestä melkei, et ryypät [[viina]]a ja olla selkee. (Pori) (KRA) Se [[koira]] älähtää, mihin kalikka kalahtaa. (Säkkijärvi) (MSA) Se kosken tavat tietää, joka kosken partaalla asuu. (Jämijärvi) (KRA) Se ku ensmätteks [[pussi]]n panna, se viimätteks ulos oteta. (Halikko) (KRA) Se kulukee valeen kengissä. (Ähtäri) (KVL) Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi) (KRA) Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio) (KRA) Se kun pooral makka, se sattel soutta. (Muurla) (KRA) Se käy ku [[pässi]]n äkseeraus. (Uusimaa) (SMS) Se käy ku luomisen työ iliman aluvaatteita. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Se linnun metästä kesyttää, joka vieraan lapsen luonaan pittää. (Joroinen) (KRA) Se makkeen maestaa, joka keetetyn paestaa. (Iisalmi) (KRA) Se Matille mikä [[maa]]haan putovaa. (Salajärvi) (MSA) Se meni kun Kankkulan [[kaivo]]on. (Ähtäri) (KVL) Se meni sivu [[suu]]n. (Ähtäri) (KVL) Se [[mies]] joka kalusa kahtoo. (Jämsä) (KRA) Se mies, joka puolesa piteä. (Jämsä) (KRA) Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari) (KRA) Se mokoma kuitenniin! (Säkkijärvi) (MSA) Se män kun kermäkeläesen autuvaakstulo. (KHM) Se män maistellessa kun Ilomantsin [[ämmä]]n pässi. (Kontiolahti) (KHM) Se männöö Pamppalan puutielle. (Säkkijärvi) (MSA) Se narri on, joka toisen [[käsky]]llä [[pää]]tänsä kiveen lyö. (KHM) Se naula veti, sanoo nikkari kun plakkarihinsa pisti. (Nurmo) (KHM) Se näötti olovan semmonen herraspaskaan astunna. (Kainuu) (SMS) Se oli makkee pala, sanoi [[piru]] kun papin sai. (KHM) Se oli niin pitkä vales kun teiltä tänne. (Ähtäri) (KVL) Se oli siihen aikaan kun isä lampun osti ja [[äiti]] särki sen. (KHM) Se on aina niin virran viemä. (Salajärvi) (MSA) Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka) (KRA) Se on autuas, kell on akan ruato laualla. (Kiihtelysvaara) (KRA) Se on eri [[asia]], jos [[isäntä]] kalikan ottaa. (Tottijärvi) (KRA) Se on eri asia, kun voita kerjätään, siinä tarvitaan pyttykin. (Korpilahti) (KRA) Se on eri asja, kun pane voit rasja. (Halikko) (KRA) Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä) (KRA) Se on eri kun sahatahan ja eri kun [[sika]] hinkkaa. (Kauhajoki) (KRA) Se on eri tuohenlähtöö, kun kymmenen konttii yhestä koivusta. (Nurmes) (KRA) Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi) (KRA) Se on erittäin, kun ämmät lirittää. (KHM) Se on haaleeta kun lesken [[rakkaus]]. (Ähtäri) (KVL) Se on [[harmi]]i, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila) (KRA) Se on [[herra]], joka ittensä hallittee. (Orimattila) (KRA) Se on hirviä [[nälkä]], jos ei leiväl lähe. (Heinjoki) (KRA) Se on huitua, että sika lentää ja [[kärpänen]] märehtii. (Teisko) (KRA) Se on huono [[isä]], joka ei tee parempaa poikaa kun on ihte. (Ähtäri) (KVL) Se on huono [[lintu]], joka ei jaksa höyheniään kantaa. (Ähtäri) (KVL) Se on huono [[valehtelija]], joka ei puolta lisää. (KHM) Se on kaekki rasvoo mikä voesta löytyy. (Sotkamo) (KRA) Se on Kellokoskem meininkiä. (Hollola) (PLK) Se on keskee hoekka kun kusijaene. ([[Savo]]) (SMS) Se on komea, kun [[emäntä]] on leveä. (Oulu) (KRA) Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (PLK) Se on köyhyylem merkki kur [[raha]] [[loppu]]u, sano [[Hollola]]n ukko. (Hollola) (PLK) Se on liian vähän mitä maho lypsää. (Säkkijärvi) (MSA) Se on likka joll on laps, se muar joll on kaks. (Nastola) (KRA) Se on lujassa kun perisynti. (Ähtäri) (KVL) Se on meirän [[ruumis]], jolt on kurkut poikki, sano härmäläinen. (Haapavesi) (KHM) Se on [[mies]], joka riäpyksen ruotii. (Rantasalmi) (KRA) Se on minun, sanoi [[piru]] [[synti]]stä. (KHM) Se on [[naapuri]]nsa vihoittanut, joka itseään kehuu. (Ylihärmä) (KRA) Se on niin kun lämpösen tauvin houreessa. (Ähtäri) (KVL) Se on niin laiha, ettei viisas [[korppi]]khan eläs [[yö]]tä. ([[Lappi]]) (SMS) Se on niin nuuka, et leikkaa vaikka [[perse]]estä palasen, jos vaan markan saap. (Hyppälä) (MSA) Se on noloa, kun nurkassa [[neuvo]]taan. (Lavansaari) (KRA) Se on [[paha]] paik, kun saa suren häntään kii, ei voi pirättää eikä uskal helittää. (Yläne) (KRA) Se on pahemp [[pakana]]ta, joka [[siemen]]ensä syöp. (Joroinen) (KRA) Se on [[pakko]] Sakarin tanssata, kun soitetaan. (Pudasjärvi) (KRA) Se on paljo vaijaa, kuka on mieltä vaijaa. (Koivisto) (PSK) Se on [[rikas]] ku sontaliiterin seinät on nahkasta. (Kainuu) (SMS) Se on sellanen kylänluuta et pitäs panna halko häntään. (Säkkijärvi) (MSA) Se on sellanen polveen potkastava. (Säkkijärvi) (MSA) Se on sellanen tuulenpieksijä. (Salajärvi) (MSA) Se on sellanen tuulhattu, mistä päin tuuloo, sinne päin kääntyy. (Salajärvi) (MSA) Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski) (KRA) Se on sievä ku ulpukka ja sorja ku meren [[heinä]]. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Se on sitä ihteesä, sano [[Savo]]n ukko pirtua. (Ähtäri) (KVL) Se on totista tominaa, kun [[piru]]a tapetaan. (KHM) Se on turhaa komeutta, että työmiehell on kaks [[silmä]]ä. (Hollola) (PLK) Se on vale ja vihapuhe ja venepalolaisten juoru. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Se on [[vanha]] Härmän [[laki]], josta ei tykätä, se tapethan. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Se on virkoo vaille [[herra]] ja kärsee vaille [[sika]]. (Savo) (SMS) Se on yks ja sama haasta hänel ko seinääl, saman kajauksen antaa. (Koivisto) (PSK) Se onkin erikseen, kun akat [[tanssi]]i. (Parikkala) (KRA) Se onnee niittää, jolla [[sisu]] riittää. (Nurmes) (KRA) Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti) (KRA) Se parraiten nauraa, kuka viimeks nauraa. (Säkkijärvi) (MSA) Se pittääkin tapahtua ja äkkiä, ennen kun [[lapsi]] riehaantuu, sano [[akka]] vihillä. (Ähtäri) (KVL) Se [[pää]] pystyyn, missä silmät on! (Säkkijärvi) (MSA) Se raukka Rauvusta naipi, ken ei saa Sakkulasta. (Sakkola) (KHM) Se se luteit rassaa, sano Sääksmäen [[akka]], kun pirtti palo. ([[Lammi]]) (KHM) Se siintä ja sen veiteryyvvestä! (Säkkijärvi) (MSA) Se siitä, sanoo mestari kun kamppeensa joi. (Laihia) (KHM) Se suot siltaa, joka sanovan [[suu]]n sammaltaa. (Pieksämäki) (KRA) Se tapahtuu ussein, että vasikasta lehemä tullee. (Ähtäri) (KVL) Se toista [[uuni]]sta etsii, joka itse uunissa asuu. (Kokemäki) (KRA) Se tuloo [[hullu]]a hullummaksi, sanoo Laihian flikka kun kirkhon lähties suutansa tälläs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Se vaati sen, sano Kempeleen likka, kun naamaansa hiejalla hankasi. (Vihanti) (KHM) Se valehtelie niin että [[korva]]t heiluu. (Hollola) (PLK) Se [[vappu]]na [[maa]]s, joka maariana malaalla. (Jalasjärvi) (KRA) Se vasta [[mies]] on, jota vaimmo sekä pelekää että rakastaa. (Satakunta) (SMS) Se vet [[sauna]]n lämmittää, kenen [[perse]] kupajaa. (Ilomantsi) (KRA) Se äejjä on soanna [[raha]]n poekimaa. ([[Savo]]) (SMS) See kun kaffettas hotki, se ämmätäs potki, see kun kuppitas virutta, se ämmätäs kirutta. (Salo) (KRA) See o niin pehmjät ko Eoran pruuki raut. (Pyhämaa) (KHM) Seesoo kun Puumalan äejä tuomiopäevänä. (Liperi) (KHM) Sehä ajjaa, jol o aesat. (Kangasniemi) (KRA) Sehän [[emäntä]], joka isännän reijellä istu. (Juva) (KRA) Sehän nym menie vaikka [[kissa]]r ristiäisii. (Hollola) (PLK) Sehän on [[isäntä]], joka emännän kans makaa. (Askola) (KRA) Sehän on likinnä, joka vähimmän auttaa. (Kemi) (KRA) Sehän se ampuu, jolla on ruutia. (Tervo) (KRA) Sehän se pittää veisseks ottaa mikä tupessa on. (Säkkijärvi) (MSA) Sehää se [[isä]], joka ilmottaa. ([[Nastola]]) (KRA) Sehääm puhuu ummet ja lammet. (Hollola) (PLK) Seinilläkin on [[korva]]t ja metsillä [[silmä]]t. (Vilppula) (KRA) Seipäällä toinen toisen [[asia]]n ajaa. (Hyvinkää) (KRA) Seiso nyt yhyrellä jalaalla, jottei piaksut kulu, sanoo laihialaanen poijallensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Seisoo niinku kyrpä häisä. (Suoniemi) (SSP) Seisova miehen kalu ei kato leipävartaaseen. (Vaasa) (KRA) Seissemän [[hattu]]va Matti viellä kannon päähän pannoo. (Säkkijärvi) (MSA) Seissemän vuuvven päästä tarvii kaikkia. (Heinlahti) (MSA) Seisuo kum puujumala. (Hollola) (PLK) Seittemän on [[valehtelija]]n määrä. (Lavia) (KRA) Seittemänkymmentä ajastaikaa mää oon [[suu]]tani sontalatona pitäny, sano Lepikon Heikki mälliään. (Ähtäri) (KVL) Sekalaista on seurakunta. (Karttula) (KRA) Sekasin kun [[Kärkölä]]n kupparin sarvet. (Hollola) (PLK) Sekavaa ku [[herra]]en kirijotus rotokollan alla. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Sekin oli [[koti]]a päin, sanoo Laihian [[akka]] kun sonsaren niäli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Seks siun reisiä hankaa? (Heinlahti) (MSA) Selevähän se on, päissäänhän se on. (Ähtäri) (KVL) Seljäs se on tyhmän [[omatunto]]. (Nurmo) (KRA) [[Selkä]] seitsemän näkkyö [[vatsa]] vaivase takkie. (Rautu) (KRA) Sellaanen se [[nenä]] pitää olla, että saa kintahalla niistää. (Jurva) (KRA) Sellaasta se on mätisilakka leivätä, jotta [[jano]]ttaa se. (Ilmajoki) (KRA) Sellainen [[minä]] olen, sanoi Mäntsälän [[mies]], kun toisen [[raha]]t joi. (Mäntsälä) (KHM) Sellasia [[maa]] puoleesa vettää, kun on entisetkin. (Ähtäri) (KVL) Sellasta se on kesänen valssi ilman villapaitaa. (Kivennapa) (KRA) Sellasta soon mätisilakka, kun sitä harvoon saa, jotta prätää se. (Lapua) (KRA) Selvä kuj [[juna]] vaikka huikkaamiist vailla. (Hollola) (PLK) ”Selvä on”, sano Isotalo, vaikkei ollu koskaan selvä. (Uusimaa) (SMS) Selälläh on selvä [[kuu]], kylelläh on kypäräkuu. (Elimäki) (KRA) Selässä on kuorma seistessäki, mielessä [[matka]] maatessai. (Juva) (KRA) Semne miäs ei kelpp susikuopam pääläkkä mukko lamppalapa kainlos. (Varsinais-Suomi) (SMS) Semmonen [[hinta]] kuin kintaatkin. ([[Tampere]]) (KRA) Semmonen on [[lapsi]] kuin vanhemmakki. (Hailuoto) (KRA) Semmonen on [[seppä]] kun tahko. (Sahalahti) (KRA) Semmosia poikia kun Sorvalin Matti värväli värvää puusta, keskpaikka paperista ja kintut [[kissa]]n [[luu]]sta. (Säkkijärvi) (MSA) Semmotteks [[vanha]]na tullee, että varpuun lankee. (Satakunta) (SMS) Sen [[apu]] ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa) (KRA) Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä) (KRA) Sen [[haukka]]ki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi) (KRA) Sen [[jyvä]]t tuuttiin, kuka ensiks [[mylly]]yn. (Säkkijärvi) (MSA) Sen jälkeen [[ase]] kuin [[mies]]kin. (Isojoki) (KRA) Sen [[käsi]] alite, jonka lehemä nevas. (Isokyrö) (KRA) Sen miä [[usko]]n, jotta jos on [[vappu]]nna vaavossa lunta niin on sitä malollakkiin. (Salajärvi) (MSA) Sen nim, kenne laps. (Puumala) (KRA) Sen pualta piä, jonka leipee syöt! (Sotkamo) (KRA) Sen puhheella ei oo [[pää]]tä eikä häntää! (Säkkijärvi) (MSA) Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa) (KRA) Sen pöksyn taskussa on markka, minkä polvessa on paikka. (Ylämaa) (MSA) Sen verran lukenu, jottei vesisatees tarvitte seisua, sanoo Riipin-Kassu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki) (KRA) Senhään se selekä sietää, minkä lyöjä lyöpi. (Kontiolahti) (KRA) Seor tekee kaltasekses. (Eurajoki) (KRA) Sep, suutar ja kraatar: piru, perkel ja saatan. (Karjala Tl.) (KRA) Seppä ja pappi puhta leevä syävä. (Kaarina) (KRA) Seppä ja sika on samanlaiset, kumpikin tekee vanhast uutta. (Espoo) (KRA) Seppä ja sika tekköö vanahasta uuvven, pappi ja koira suap haukkumalla ruuvvan. (Tuusniemi) (KRA) Seppä rauvan takuo, mut Jumala terän tekyö. (Savitaipale) (KRA) Seppä se kalun tekköö, voan tuhmat sen tuntoo. (Maaninka) (KRA) Seppä, suutari ja kraatari ne on kaikki varkait, mut muurmestari parka on arka: kun tiilen poikki plättää, ni molemmat päät taloon jättää. (Säkylä) (KRA) Seppä syö selvän leivän, auranpainaja paremman. (Jaala) (KRA) Seppä syö selvän leivän, selvemmän sepän emäntä. (Sääksmäki) (KRA) Seppä syöpi selevän leivän, van sepän akka selevän paskan. (Kuhmo) (KRA) Seppä takoo taloja myöten, miestä myöten melekuttaa. (Liperi) (KRA) Seppäs, pappis, paimenes piä suures kunnias! (Sysmä) (KRA) Sepä sattu semmoista vissoa, ettei meinattu kahteen mieheen seleveä soaha, sanoi Keiteleen mies, kun papin perässä testamentista luki. (Viitasaari) (KHM) Sepä seppä on, joka ei rautaa vääräksi saa. (Lehtimäki) (KRA) Sepän korvapuusti ja ruukkumuakarin potku, ne on yhtee verrattavat. (Joroinen) (KRA) Sepän mera ja suutarin emäntä ovat aina huonoissa kengissä. (Jurva) (KRA) Sepän pajas ja kupparisaunas kaikk asia tiäretä. (Uusikaupunki) (KRA) Sepän tamma ja suutarin mamma on aina kengätä. (Peräseinäjoki) (KRA) Sepän vihoos on pahee olla kun papin. (Ilmajoki) (KRA) Serkei on selässä ja purroo kun piru. (Laihajärvi) (MSA) Setteeks selällään, satteeks sakarallaan. (Laihajärvi) (MSA) Seun nietua se, sano karjalainen kaupoissa. (Nurmes) (KHM) Seun selevä kun Halikon akan ruohti. (Tohmajärvi) (KHM) Seura painaa kaltaisekseen. (Sodankylä) (KRA) Seäret ovat kuin vesilinnun persiessä ja housunlahkeet vain tyhyjinä hulupattaa. (Kainuu) (SMS) Siampaskakiin on korea ku ser ruusaa. (Hollola) (PLK) Sian [[pää]]ssä on hyviäkin paikkoja. (Ylihärmä) (KRA) Sido hevoses hyvin, [[vene]]hes vielä paremmin. (Keski-Suomi) (KRA) Sie haiset [[ryssä]]lle ja ryssä haisoo [[paska]]lle! (Sirkjärvi) (MSA) Sie oot alaikäne ko Antrea posso. (Valkjärvi) (KHM) Siell on ku herran kukkaros. (Hollola) (PLK) Siellä [[hyvä]] missei meitä. (Säkkijärvi) (MSA) Siellä on [[kirppu]]ja, luteita, [[täi]]tä, seassa lapsia pellavapäitä - Ryysyranta (Hämeenlinna; Vexi Salmi) Siellä on niin tähessä ku napissa. (Säkkijärvi) (MSA) Siellä [[talo]] missä [[kukko]] laulaa, haukkuu se [[koira]] korvessain. (Laihajärvi) (MSA) Sieltä [[aamu]]lla tuuloo, mistä illalla pilkottaa. (Säkkijärvi) (MSA) Siian pää, sianpää; hauvin pää, halonpää; lahnan pää, lampaan pää. (Jaala) (KRA) [[Siemen]]istäns [[puu]] tunneta. ([[Turku]]) (KRA) Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola) (KRA) Siiheen karva karisoo, missä [[hevonen]] piehtaroip. (Säkkijärvi) (MSA) Siihen [[kaivo]]on se Herra vettä siunoo, josta sitä poiskin otetaan. (Kiuruvesi) (KRA) Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi) (KRA) Siihen korpit kokoontuu, missä haaska löytyy. (Hattula) (KRA) Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio) (KRA) Siihen se hiis tuo, mistä ottaakii. (Karkku) (KRA) Siihen [[usko]]o, kun näkee. (Oulu) (KRA) Siihän toi om mennyl leiväj ja kaljan nojal. (Hollola) (PLK) Siikaparvi - piikaparvi, koiraparvi - poikaparvi. (Viipuri) (KRA) Siin [[mies]], mis mainitaan. (Savitaipale) (KRA) Siin on [[akka]] siun vaskes, jos et usko niin puntaroi! (Säkkijärvi) (MSA) Siin on nyt taas, sanoo jurvalaanen laihialaasellen [[tupakka]]a tarijotes. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siin on näkijä, miss on tekijä. (Kuusjoki) (KRA) Siin on siv viilas ja höyläs, tien nin sileät kun osaat, sano likka kun anto kihlat takasi. (Hollola) (PLK) Siin [[paha]] misä puhuta. (Pyhäranta) (KRA) Siinnä on natju mies, markkakii sen käsissä soikijaks virruu. (Säkkijärvi) (MSA) Siinnä paha missä pannaa (mainitaan) (Säkkijärvi) (MSA) Siinnä pien pistelöö, missä suur kääntelöö. (Säkkijärvi) (MSA) Siint on [[hyvä]] miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa) (KRA) Siinä astuja astuu, missä istuja istuu. (Kuusamo) (KRA) Siinä mies kuin toinenkin, sanoi [[täi]] [[löyly]]ssä. (KHM) Siinä on [[laiva]]n käyny pöllöösti, sanoo Laihian ukko kun väärinpäin sanomalehtiä kattoo. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siinä on mies ku [[maa]]n myönyt, konnun kaupinnut. (Impilahti) (HMK) Siinä on miestä joka [[lähtö]]ön. (Ähtäri) (KVL) Siinä [[paha]], missä mainitaan. (Ähtäri) (KVL) Siinä [[suutari]] [[suu]], mis [[räätäli]] [[perse]]. (Uusikirkko, Vpl.) (KHM) Siinä [[virsta]], missä toloppa. (Vehmersalmi) (KRA) Siinähän se aeka männöö, missä [[ikä]]kin kulluu. (Leppävirta) (KRA) Siinäpähän mennee kalijan turvin, kun ei oo [[viina]]akaan. (Ähtäri) (KVL) Siirtykää ny vähän eremmä, näkyy tulovan lusikkaruakaa, sanoo Laihian [[isäntä]] piroos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siit ei oo [[mies]]tä kuntohon, jost ei oo purjeen hoitohon. (Raahe) (KRA) Siit ei otas selviä [[ryssä]]m [[pappi]]ka. (Hollola) (PLK) Siit vast Haikone havaits, ku muut olliit murkinalla. (Terijoki) (KRA) Siit vasta kiitä naista, kun oot tynnöri suoloi sen kanssa yhes syönyt. (Inkeri, Valkeasaari) (KRA) Siit vasta toisen tuntoo ku on syöty säkki suoloja yhessä. (Säkkijärvi) (MSA) Siittä helpoin ylitse mennä, missä aita matalin. (Kauvatsa) (KRA) Siittä sitä työmiehele [[työ]]tä piisaa, ko [[isäntä]] väärhän viisaa. (Lappi) (SMS) Siitä aatos, mistä puutos. (KRA) Siitä [[armo]], mistä yrmy. (Jaala) (KRA) Siitä ei tult kun [[kylä]]n [[puhe]]. (Säkkijärvi) (MSA) Siitä puhe, mistä [[puute]]. ([[Orimattila]]) (KRA) Siitä tiäthän, jotta Laihialla olhan, kun on vessapaperia pyykkinarulla kuivamas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Siitä yli, mistä aita matalin. (Alavus) (KRA) Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä [[loppu]] [[ilta]]silla. (Kangasniemi) (KRA) Siitäpä [[piru]] sai [[hyvä]]n rekinahan. (Ähtäri) (KVL) Siivuo enstä oma [[nenä]]s, ennenkö tulet toisen turvalle! (Veteli) (KRA) Sijan tiijän kussa synnyin, ajan kaiken kussa kasvoin, sitä tiijä en kussa [[kuolema]] tulloo, tuone [[hetki]] hejahtaa. (Koivisto) (KOH) [[Sika]] ei [[leikki]]e ymmärrä se aena totta touhasoo. (Kainuu) (SMS) Sika ja [[seppä]] saa [[vanha]]sta uuen. (Lauritsala) (KRA) Sika lihavast hyvä on, mut ei [[piika]]. (Loppi) (KRA) Sika meni [[Saksa]]an, sika tuli Saksasta, sika on aina sika. (Seinäjoki) (KRA) Sika [[naapuri]]st naira, mutt ei ihmist. (Mynämäki) (KRA) Sika on [[köyhä]]n seästöpankki. (Sotkamo) (KRA) Sika säkissä myylään. (Längelmäki) (KRA) Sika söi evväät. (Salajärvi) (MSA) Sika tonkii kuanollas ja [[ihminen]] elää luonnollas. (Maaria) (KRA) Sikahan velaton on. (Koski Hl.) (KRA) Sikakin ruokkijansa tuntee. (Helsinki) (KRA) Sikakin tuntee ruokkijansa, mutta ei häjy ihimine. (Ähtäri) (KVL) ”Sil on juania ku pajupuskal juuria”, sano miäs [[akka]]jah. (Uusimaa) (SMS) Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki) (KRA) Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko) (KRA) Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia) (KRA) [[Silakka]] miehen [[tie]]llä pitää. (Lavia) (KRA) Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula) (KRA) Silakkaa en syä enkä [[renki]]ä riiaa. (Hausjärvi) (KRA) Silimä [[herra]], mieli [[kuningas]]. (Sotkamo) (KRA) Silimät oli niinkun kaksi kuivettunutta katajanmarjoa villakoeran persiessä. (Kainuu) (SMS) Silkit niskassa, kintut [[paska]]ssa. (Säkkijärvi) (MSA) Sill oj jokiir ruuvvi löysäl. (Hollola) (PLK) Sill oj [[järki]] terävä kum partaveitti. (Hollola) (PLK) Sillei oo häpyä hännän nenässäkkää. (Säkkijärvi) (MSA) Sillo nuor syöp, ku leivä näkköö. (Jääski) (KRA) Sillo [[siika]] kuttoo, kun on jäässä järve reunat. (Johannes) (KRA) Silloin [[akka]] autuaana, kuin on [[mies]] [[humala]]ssa. (Soini) (KRA) Silloin [[haukka]] syö ko haukka saa. (Siikainen) (KRA) Silloin jyviä tähjässä, kun on tähkä pyörtehessä. (Uusikaupunki) (KRA) Silloin [[koira]] uimaan, kun ves takapäästä lorajaa. (Hyppälä) (MSA) Silloin on [[köyhä]] korea, kun on ainuat piellä. (Hollola) (PLK) Silloin on köyhäkin [[rikas]], kun maha on täysi. ([[Ähtäri]]) (KVL) Silloin on laps, kun on lattial, silloin on poika, kun on polvel. (Koivisto) (PSK) Silloin rikas laihon korjaa, kun köyhät tappelee. (Mäntsälä) (KRA) Silloin [[sika]] säkkiin, kun säkin suu on auki. (Pori) (KRA) Sillon [[lintu]]kii on laihimmillaa, ku on pojat pienimmillää. (Säkkijärvi) (MSA) Sillon ne on akat kärtynä, ku on [[uuni]] kuumana. (Kuivaniemi) (KRA) Sillon on [[vieras]] ravittu, kun on tarittu. (Joensuu) (KRA) Sillon otran tekkoon, ku ei ennää [[perse]]ttä palella. (Säkkijärvi) (MSA) Sillon sika säkkii, ku se on päin. (Säkkijärvi) (MSA) Sillon [[vaatteet]] tuuleen, kun koi lentää. (Hyppälä) (MSA) Silloon kun naimisiin menee, on yhreksänkertainen fällynnahka [[silmä]]in eres. (Uusimaa) (SMS) Silloon köyhänki on [[hyvä]] olla, ku on vatta täynnä. (Kuortane) (KRA) Sillä on [[muisti]] kun partaveihti. (Ähtäri) (KVL) Sillä on oma [[lehmä]] [[oja]]ssa. (Säkkijärvi) (MSA) Sillä on peukalo keskellä kämmentä. (Säkkijärvi) (MSA) Sillä on turkki nurin. (Säkkijärvi) (MSA) Sillä onkin [[työ]], joka kersat purkissa pittää. (Ähtäri) (KVL) [[Silmä]]t on [[sielu]] [[peili]]. (Koivisto) (PSK) Silmät [[työ]]tä hirviäät, käät työtä käppäilööt. (Salajärvi) (MSA) Silthää se hanska palaa, joka tulta kohentaa. (Vehkalahti) (KRA) Siltä armo jolta hirmukii. (Kuopion pit.) (KRA) Siltä kettu kengät vei, kuka kauan makas. (Säkkijärvi) (MSA) Siltä on olt järk sekasii jo niin kauvvan ku se sen viimisen kuratauvvin pos. (Ylämaa) (MSA) Siltähän se kuoloo hevonen, jolla on. (Joroinen) (KRA) Simmost se sitt on se köyhän kans, et juur ko pääse maat ni ajeta syämä. (Rymättylä) (KRA) Simo ol sillon sillan alla kun muita poikia muokattiin. (Säkkijärvi) (MSA) Simpele ei jätä kalata eikä Rantasalmi akata. (Sääminki) (KHM) Simpeleen siika ja Parikkalan piika ne voille vertoja vettää. (Kitee) (KHM) Sinne korpit kokoontuu, missä raato on. (Lehtimäki) (KRA) Sinne miel sittisennii, jonne paskakärpäsennii. (Maaninka) (KRA) Sinne Musti mihin muutkiin koirat. (Säkkijärvi) (MSA) Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala) (KRA) Sinnem men kul lautamies [[helvetti]]i. (Hollola) (PLK) Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KVL) Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA) Sinäkö oot viisain isäs lapsista vai se, joka räkäkirnuun kuoli? (Ähtäri) (KVL) Sipri siivestä pihalle. (Säkkijärvi) (MSA) Siprieppi kannot hatuttaa, Matti maahaan kaataa. (Säkkijärvi) (MSA) Sisu se on joka poijan villihtöö. (Ilomantsi) (KRA) Sisu se on kuin työn tekee, ei miehen voima eikä suuruus. (Nurmo) (KRA) Sisu se on kun parkkia pure. (Mynämäki) (KRA) Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki) (KRA) Sisuaan ei piä kaottaa ennen kaheksaakymmentä vuotta. (Ähtäri) (KVL) Sisulla sekhan, sanoo Mäkelän faari kun rahat loppuu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sisulla sekkaan, sano Lapuan poika. (Ähtäri) (KVL) Sit ei puhuttelem muuta ku hevosen seläs ja seiväs käles. (Hollola) (PLK) Sit [[koira]] uimaan ku ves takapuoleen ([[perse]]eseen) tappaa. (Heinlahti) (MSA) Sittakummi, sittakummi, anna miulle rahhaa, millä ostan [[kissa]]n hännän, millä pyyhin persettä. (Säkkijärvi) (MSA) Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli) (KRA) Sitten vaan, sanoi [[Lammi]]n palomies, kun oli yksi [[mies]] ja vuotava ämpäri. (Janakkala) (KHM) Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu. (Parikkala) (KRA) Sitten vasta Hanna havahtuu, kun [[pää]] palaa. ([[Helsinki]]) (KRA) Sitä ei tee [[isä]]sä tappajakaan. (Ähtäri) (KVL) Sitä Elli mitä muutkin piiat. (Längelmäki) (KRA) Sitä enemmän [[sonta]] haisee, kun sitä pöyhii. (Tammela) (KRA) Sitä hepo syö mitä vetääkin. (Tyrvää) (KRA) Sitä [[Herra]] ruokkii, joka [[maa]]ta kuokkii. (Laukaa) (KRA) Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi) (KRA) Sitä [[Jumala]] teille, jota [[työ]] meille. (Sotkamo) (KRA) Sitä koira [[kylä]]stä saap, kolahukset korvalleen. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä [[kuningas]] kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko) (KRA) Sitä lähtehestä kuohuu, jota lähtehes on. (Ilmajoki) (KRA) Sitä mailmalist kiirut, sano Haapaniäm kon kol viikku Turureisus viivy. (Varsinais-Suomi) (SMS) Sitä on niinku alasti ku ei oo sormusta, sano Iso-Iita. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Sitä on vuuvven vaikka aijjan vissaksenna jos oikein tiukalle tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä pieni piipottaa, mitä suuri laulaa. (Yläne) (KRA) Sitä saap aina essiä kissoin ja koiriin kans. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä saap maksaa kun kuollutta hevosta. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä sannaa ei sanota, mikä ei [[tie]]llä vastaan tule. (Heinlahti) (MSA) Sitä se on, sanoe heinäveteläenen, kun paskoosa maestoe. (Riistavesi) (KHM) Sitä [[susi]] naura, ku [[lammas]] parkku. (Salo) (KRA) Sitä susi [[pässi]]lle antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri) (KRA) Sitä [[suu]]ssa, mitä sylämmessä. (Urjala) (KRA) Sitä vartehan [[seppä]] pihit pittää jottei käät (sormet) pala. (Säkkijärvi) (MSA) Sitä [[viina]] tekee kunei kalja tiäräkkä. (Uusimaa) (SMS) Sitä [[vilja]]a saalaan, jota kylvetien. (Hämeenkoski) (KRA) Sitähän [[Jumala]] kiittää, joka mualimata siittää. (Jäppilä) (KRA) Sitähään on kun Turum mummaa. (Hollola) (PLK) Siun takapäästäskös se [[päivä]] paistaa? (Säkkijärvi) (MSA) Sivellen hautaa syödään, katellen piikoja naidaan. (Loppi) (KRA) Skelis, skelis, sanoo laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Soap hiihtäjä hikesä, riihenpuija lämpimäsä, jaohaja jalo varisak. (Rautavaara) (KRA) Soap siust [[piru]] [[hyvä]] vesjhevojse. ([[Karjala]]) (SMS) Soaphan sitä soppoo, jos on passelirahhoo. (Kainuu) (SMS) Soikia kun laihialaasten markka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Soitto on [[suru]]ista tehty. (KHM) [[Sokea]] on suolen [[silmä]]. (Askola) (KRA) Sokeassa ei ole [[tie]]n [[neuvo]]jata. (Tervo) (KRA) Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi) (KRA) Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi) (KRA) Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen) (KRA) Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai [[korva]]a. (Heinjoki) (KRA) Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki) (KRA) Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava) (KRA) Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka) (KRA) Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari) (KRA) Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti) (KRA) Son likan [[kunnia]], mitä enees sill on riiaria. (Alavus) (KRA) [[Sonni]] hankkii, mutta [[pässi]] menee paikalla. (Viljakkala) (KRA) Sonni kottoo nai tiämmä ja hätähinen naapurista. (Sahalahti) (KRA) Sonni on kateellinen jäärälle, kun sillä on niin suuret munat. (Nilsiä) (KRA) Sonnikin poikii, kun kovan näkee. (Sievi) (KRA) Sonta on pellon herra, mutta oja on kuningas. (Lavia) (KRA) Sonta on pellon rasva. (Vieremä) (KRA) Sonta on talonpoian kultaa. (Ilmajoki) (KRA) Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes) (KRA) Soon komiaa, kun miäs menöö ja savu jää. (Lapua) (KRA) Soon sitte justhin, sanoo timpermanni, vaikkei ollu likikään. (Lapua) (KHM) Soon turhaa jyrinää jotta vettä kirnuta. (Lapua) (KRA) Soppii kun [[suutari]]n sormi [[räätäli]]n silimään. (Ähtäri) (KVL) Soppii sapattinnakiin hyvvää tehä. (Heinlahti) (MSA) Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli [[kissa]]n persijessä. (Ylikiiminki) (KRA) [[Sopu]] ravitsee, [[riita]] kalvaa. (Akaa) (KRA) Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa) (KRA) Sopu sijaa antaa. (Simo) (KRA) [[Sota]] jättää huoneet, [[tuli]] ei jätä niitäkään. (Liperi) (KRA) Sota on tähteetön [[vieras]]. (Tervola) (KRA) Sota sortaa, [[rauha]] rakentaa. (Noormarkku) (KRA) Sotamiehen [[akka]] on kuin kalamiehen [[koira]]. (Saarijärvi) (KRA) Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku) (KRA) Sotamies on joka mies mut [[merimies]] on erimies. (Vehmaa) (KRA) Sotamies on parempi kuin huono [[herra]]. (Isojoki) (KRA) Sotamies surkija, muantien kulukija. (Juva) (KRA) Sotamiäs ei oleka joka miäs. (Vehmaa) (KRA) Soukka ja pitkä ku Sievin seurakunta. (Tyrnävä) (KHM) Soutajalta ei lopu [[vesi]] eikä työntekiältä [[työ]]. ([[Turku]]) (KRA) Souvarilla ei ok ko yks tyäpäevä, ko maananta ei oo mikkään tyäpäevä, tiistaina mennään kattomaan tyämaata, keskiviikkona kalut tyämaalle, tuastaina tehrään tyätä, perjantaina viärään kalut pois, [[lauantai]]na ei tehdä tyätä, koska se on pyhän aatto. (Varsinais-Suomi) (SMS) Sovassa ei sihata eikä tähätä, siellä vaan laataan ja laukastaan. (Ähtäri) (KVL) Suala maun antaa, suala maun ottaa. (Tammela) (KRA) Suapi sulhon surutta, miehen mielittä pahoitta. (Inkeri, Liissilä) (KRA) Suisha saaree männöö, sano [[äiti]] tyttärelleen ko sulhane ol saareest. (Koivisto) (KOH) Suitsait, sano rappari kun [[raha]]t [[loppu]]. (Nurmijärvi) (KHM) Sukkoo neuloo, ukkoo [[toivo]]o. (Tuusniemi) (KRA) Sukkuun [[hyvä]] tulloo, sukua kaikki kiitetään. Sukkuun [[paha]] tulloo, sukua kaikki moititaan. (Tuusniemi) (KRA) Sukkuunhan suven pojatkii tulloot. (Heinlahti) (MSA) Sukkuusa suopetäjä, tekijääsä tervaskanto. (Pyhäselkä) (KRA) [[Suku]] lapsen tempaiseepi, jos ei muuks, niin pierijäksi. (Sortavala) (KRA) Suku se pahin on. (Sodankylä) (KRA) Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo) (KRA) Sukua [[kylä]] kysyy, ei kodin korekeutta. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Sukua myöten ne on suolipallit, pohjaspäät ja puolihullut. (Ähtäri) (KVL) Sukua sisaren poika, tädin poika heimolainen. (Virolahti) (KRA) Sukua suku noutaa. (Kuopion pit.) (KRA) Sukuja myöten naija pitää. (Liperi) (KRA) Sukulainee on ain nukulainee. (Paimio) (KRA) Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri) (KRA) Sukulaisuus ei auta [[asia]]n kohalla. (Karttula) (KRA) Sukuunsa kasvaa suopetäjät. (Muuruvesi) (KRA) Sulhasen [[rikkaus]] juuvoan häis ja morsiammen [[terveys]] jiäp tiel. (Rautu) (KRA) Sulillaan sitä kokkoa ihteään ammutaan. (Sotkamo) (KRA) Sulla on niin ruma ja kamalannäköönen [[akka]]kin, jotta kun se kualoo, ei kehtaa arkhunkaan panna kun silimällensä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Sullaa [[syksy]]nen rusko (antinpäivään ast), takatalvia kevväästä. (Säkkijärvi) (MSA) Sulle on [[suu]]ki tehty repääsemällä ja [[korva]]t ärijääsemällä. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Suloinen on [[isä]]n syli, [[äiti]]n helma hempiämpi. (Kaukola) (KRA) Summanmutikassa kun karstulaiset [[Amerikka]]an. (Ähtäri) (KVL) [[Suo]] ei kasva [[kivi]]ä eikä kangas karpaloita. (Iisalmi) (KRA) Suo ies, vetelä takan, kuivaa ei kummalkaa puolel. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA) Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kuulukaan. (Hyrynsalmi) (KRA) Suo sukkuusa vettää, tekijääsä tervaskanto. (Kangasniemi) (KRA) Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta. (Sysmä) (KRA) Suoja se on seipäänkin takana. (Juankoski) (KRA) Suoja suuresta lumesta, pakkanen pahasta ilmasta. (Eräjärvi) (KRA) Suojaa puna meressä, vettä pilvi luotehessa. (Sievi) (KRA) Suojaa varis aamulla laulaa, illan tullen pakkasta. (Säkkijärvi) (MSA) Suojaksi syksyinen tuuli, talven jatkoksi keväinen. (Heinola) (KRA) Suojan sumu iltasella. (Haapavesi) (KRA) Suola ei laske lamaan eikä käske kylään. (Suomussalmi) (KRA) Suola ei muotoo rikok. (Eno) (KRA) Suola ja sakea on köyhän makea. (Nastola) (KRA) Suola ja sakea on talonpojan makea. (Helsinki) (KRA) Suola jäsenen pittää ja liemi ahkion vettää. (Kemi) (KRA) Suola miehen sittoo. (Sotkamo) (KRA) Suola ruoan kunnia. (Varkaus) (KRA) Suola se on köyhän särvin. (Vieremä) (KRA) Suola soon, joka jalan maassa pittää. (Pello) (KRA) Suola vettä vinkaisevi. (Terijoki) (KRA) Suolanen, sakkea, köyhän makkea: vetelä lerkku, rikkaan herkku. (Saarijärvi) (KRA) Suolast ol, sanos Pernjä flik, ku seriman hänel pusu antoi. (Perniö) (KHM) Suolasta on hyvä nuolasta. (Lappajärvi) (KRA) Suale soeva niinko Perttelin kirkonkello. (Laitila) (KHM) Suoloja niin paljo ku sullaa, jauhoja niin paljo ku kostuu. (Suomussalmi) (KRA) Suomalainen ei usko, ennen kuin koittaa. (Saloinen) (KRA) Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele) (KRA) Suomalainen ei usko, kun se katsoo silmällä, vaan sen pitää koittaa kouralla. (Lemi) (KRA) Suomalainen sutta tappo, venäläinen verta lappo. (Rautu) (KRA) Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa) (KRA) Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka. (Pälkjärvi) (KRA) Suomesa on kolme herraa: maaherra, kirkkoherra ja lumppuherra. (Alastaro) (KRA) Suomessa syödään sika nahkoineen ja leipä kuorineen. (Ylivieska) (KRA) Suomi on köyhä maa, ei se laiskoja elätä. (Virrat) (KRA) Suop Jumala suuttumaan muttei viikkoa vihhaa pitämään. (Säkkijärvi) (MSA) Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen) (KRA) Suora silejä on parempi kuin huonosti ruusattu. (Alajärvi) (KRA) Suora tiehä suuhun mänyö. (Savitaipale) (KRA) Suoraaha asiat pittää haastaa, vaikk ei sais yösiijaakaa. (Kuolemajärvi) (KRA) Suorin tie paras. (Lieto) (KRA) Suosio leivän lisää. (Varkaus) (KRA) Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA) Surma luont o leipä pyyvettävä. (Kanneljärvi) (KRA) Surma on suuri silmin nähdä, kuolema käsin pidellä. (Kiikka) (KRA) Surma syömätä ellää, muan kumma makkoomata. (Rääkkylä) (KRA) Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä) (KRA) Surmaks se on hapan rokka mahatautisellen. (Joroinen) (KRA) Surmaksi täi sukassa, kipiäksi kirppu peässä. (Kuhmo) (KRA) Surman luotahan se leipä makeaa on. (Lieto) (KRA) Surua suuret hiukset, harmia harmaat karvat. (Koski Hl.) (KRA) Surun päivät ja ilon päivät käyvät perätysten. (Joroinen) (KRA) Surutont on toisen kenkil tansata. (Uskela) (KRA) Sus sittu suurelle kivelle, ja päivä paisto ihmiseks. (Säkkijärvi) (MSA) Sushan saaliiseen yksin syöp. (Säkkijärvi) (MSA) [[Susi]] suitseton [[hevonen]], [[karhu]] [[akka]] kahlehiton. (KHM) Susilla ja akoilla on [[maailma]] pilattu. (KHM) Susj tulj – ei voa ulvo. ([[Karjala]]) (SMS) Sutteenhan se tulloo suven pentukiin. (Laihajärvi) (MSA) [[Suu]] ei kulu suudellessa, [[käsi]] kättä annettaissa. ([[Orimattila]]) (KRA) Suu [[hyvä]]n tuntee, kieli makean maistaa. (Ylöjärvi) (KRA) Suu kiik kus oot, käyt viisaasta, vaikkas hölmö ookki. (Suoniemi) (SSP) Suu kiini, ettei kuala valu! ([[Hollola]]) (PLK) Suu ku velhov veräjä, alvari remmollansa. (Suoniemi) (SSP) Suu ku [[yö]]n vanhalla variksenpojalla [[perse]]! (Sirkjärvi) (MSA) Suu kun seihtemän leivän [[uuni]]. ([[Ähtäri]]) (KVL) Suu makiin maistaa, kieli kypsen koittelee. (Kitee) (KRA) Suu on lapsen aitta. (Kuusankoski) (KRA) Suu on pantava säkkiä myöten. (Säkkijärvi) (MSA) Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö) (KRA) Suu on [[viisas]] pimeessäkin. (Hämeenlinna) (KRA) Suu poikki ja palaset (puoliskot) taskuun! (Salajärvi, Sirkjärvi) (MSA) Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki) (KRA) Suu [[sana]]n erehryttää. (Ilmajoki) (KRA) Suu se on ku ravintos tarvitte, [[nenä]] saa hajustakin. (Mynämäki) (KRA) Suu se on särellä jos siallain. (Säkkijärvi) (MSA) Suu söis ja vatta vetäs, vaan nuo rentturääppänät reppeevät. (Ähtäri) (KVL) Suuhun kun kahtoo nin alushousut näkkyy. (Kainuu) (SMS) Suulaus trengin [[työ]]n kaunistaa. (Kokemäki) (KRA) Suulava [[hyvä]], kielevä paremp, van vaitollu kaikki voittaa. (Orimattila) (KRA) Suun anto on [[perse]]hen pesti. (Pelkosenniemi) (KRA) Suun kans on helppo tehä mitä vaan. (Säkkijärvi) (MSA) Suun kautta mieli haisee. (Pielinen) (KRA) Suur pala suun repäsöö, pien kylläsennä pittää. (Säkkijärvi) (MSA) Suuren [[talo]]n poikia olhan ku kotona on seittemänreikänen ulkohuonekki. ([[Lappi]]) (SMS) Suurukseta suven jälille. (Laihajärvi) (MSA) Suurus suus, pualpääväne puus ja ehtolinen emänän kylkiluus. (Nousiainen) (KRA) Suus särje [[sydän]]! (Rauma) (KRA) Suus tyhmä syräne o. (Muurla) (KRA) Suussa ompi [[köyhä]]n aitta. (Virolahti) (KRA) Suusta [[lehmä]]kin lypsää, sonnalla pelto kasvaa. (Isokyrö) (KRA) Suusta röykkö köyhä [[mies]], [[perse]]estä ruikamoinen. (Porthan) (VKS) Suusta syöneen näkee, silmistä pahantekijän. (Alatornio) (KRA) Suusta täys on köyhän aitta. (Savonranta) (KRA) Suustaanhaan [[hullu]]n henk haisoo. (Säkkijärvi) (MSA) Suustas lehm lypsä, muttei pitkäst hännästäs. (Kalanti) (KRA) Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan [[ruoka]]a syää. (Töysä) (KRA) Suuta on ku variksenpojalla persettä. (Heinlahti) (MSA) Suutar on kun sus, syöp [[liha]]t, reppii nahat eikä lähe [[talo]]sta pois ennenkun saap [[raha]]t. (Säkkijärvi) (MSA) Suutar se korkeet herrattii korottaa. (Savonlinna) (KRA) Suutareita ja kraatareita vasten kellot on. (Mouhijärvi) (KRA) [[Suutari]] akall eij oo kenkii, nikkari akall eij oo [[sänky]]y, sepä akal eij oo veistä. (Joutseno) (KRA) Suutari haaskaa mailman nahat ja raatali [[ämmä]]in kankaspakat. (Somerniemi) (KRA) Suutari kloppaa lestalla ja kraatari pistää neulalla. (Mouhijärvi) (KRA) Suutari on suren [[suku]]a ja kräätäri [[karhu]]n velienpoika. (Kauhajoki) (KRA) Suutari on sutten sukku, kraatari on flikkain tuttu. (Rauma) (KRA) Suutari pysyköön lestissään. (Tammela) (KRA) Suutari sentään, kun [[räätäli]] lentää! (KHM) Suutari syömään – [[sika]] on [[paska]]nnu porstuan lattialle – ennen kun jähtyy. (Ähtäri) (KVL) Suutari ämm ja sepän tamm ova usse huanos kenkäs. (Kalanti) (KRA) Suutarikkii on suur [[herra]], jos ei [[seppä]]ä oo saapuvilla. (Koivisto) (KRA) Suutarill on suuret kilkit, riätälill on retkottimet. (Liperi) (KHM) Suutarille ja sepälle ei tule huonoo vuotta millonkaan. (Joroinen) (KRA) Suutarin [[akka]] ja sepän hevoonen on aina kengätä. (Alavus) (KRA) Suutarin "kohta" on viisitoista viikkoa. (Kauvatsa) (KRA) Suutarin sukset, kraatarin sakset, pääskysen peräpakulat. (Askola) (KHM) Suutarit, riätälit suurii rosvoi, muurmestar on tottuuven [[mies]]: se ei syö savvee eikä varasta kivvee. (Nilsiä) (KRA) Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi) (KRA) Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi) (KRA) Suuttupukki, huimahukki viskas pölkyn pöyvvän alle, toppas naskalin pöytään. (Laihajärvi) (MSA) Suuttuu se suunnannii mies, kun päiväkaavet härnätään. (Pielavesi) (KRA) Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi) (KRA) Suvussa on [[susi]]akin, leisiossa lempojakin. (Tervo) (KRA) Suvussa on susijai, perikunnassa petojai. (Alajärvi) (KRA) Suvuttainhan suuret [[huora]]t. (Säkkijärvi) (MSA) [[Syksy]]llä jos ensimmäiset lumet sattaa lehtiin sekkaan, tulloo [[tauti]]nen [[talvi]]. (Säkkijärvi) (MSA) Syksyllä kahist, kevväillä kerran. (Säkkijärvi) (MSA) Syksyllä lahdit tehdään. (Jurva) (KRA) Syksyllä on närhikin rikkaampi. (Eno) (KRA) Syksyllähän kananpojat luvetaan. (Säkkijärvi) (MSA) Syksyn [[hyvä]] ilma pahhoo aatteloo. (Vieremä) (KRA) Syksyn pimiät [[yö]]t vasta nauriin kasvattaa. (Laihia) (KRA) Syksynen yö ajjaa yheksällä hevosella ja viiminen on harmaa. (Säkkijärvi) (MSA) Syletystä vaista syyvvä pittää. (Heinlahti) (MSA) Syntyy kun sieniä satteella. (Ähtäri) (KVL) Syvämmen kyllyyvestä [[suu]] puhhuu. (Salajärvi) (MSA) Syvän kun kiisken perseruoto! (Sirkjärvi) (MSA) Syvän kun tunturin [[vuori]] ja [[luonto]] kun [[Pori]]n [[joki]]. (Ähtäri) (KVL) Syy on [[paha]]a peljätä. (Savukoski) (KRA) Syy soon, että hyä maksaa. (Pello) (KRA) Syyvään, juuvaan elläissään, saa nähä näläkää kuoltuaanki. (Rantsila) (KRA) Syä kuule tätä [[silakka]]a, tämä se vasta [[hyvä]]ä on! sanoo [[isäntä]] trengille viikkokunnas. Mä syän ny vain tätä voita, kun en moo niin hyvällen oppinu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Syäkää ny viarhat, mutta kylläpä te syättäkin! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Syäles kälet puhlistuu ja maates niska. (Hollola) (KRA) Syämine on kaike raskemp tyä herroil. (Muurla) (KRA) Syärhän ny samas pualipäiväänenkin, jottei tarvitte pualipäiväs [[koti]]a tulla, sanoo isäntä rengillen aamiaaspöyräs. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Syärä pitää, ei palkoolla kostu. (Isokyrö) (KRA) Syärä pitää vaikka [[terveys]] menis. (Nokia) (KRA) Syö kotonna potattia tarpeeks, ei [[kylä]]ssä munia kuorita! (Säkkijärvi) (MSA) Syö kun [[käki]] elättäjäsä. (Ähtäri) (KVL) Syö laps lusikalla, älä käällä! (Säkkijärvi) (MSA) Syö lihhaa, älä pie vihhaa, älä mätä luita hihhaa! (Säkkijärvi) (MSA) Syö paskaa, kun ei rukkiinen leipä kelepaa! (Ähtäri) (KVL) Syö pullaa pallinaama. (Säkkijärvi) (MSA) Syö [[ruoka]]a eläkä [[aika]]a; syö suen suulla ja [[karhu]]n hampailla! (Kainuu) (SMS) Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat) (KRA) Syö se [[koira]] paljonki, mutt elää vähemmälläki. ([[Pori]]) (KRA) Syö, syö, [[syksy]]llä tapetaan. (Ähtäri) (KVL) Syö särkee, niin suat järkee. (Heinävesi) (KRA) Syömine käyp syömise piäl, mut lyömine ei käy lyömise pääl. (Kirvu) (KRA) Syöminen ja makkaaminen no vot, mut [[työ]]nteko ohhoh! (Laihajärvi) (MSA) Syöminen suamisessa, [[elämä]] [[kylä]]n varassa. (Sotkamo) (KRA) Syömäköyhee ei auta [[Jumala]]kkaa. (Pyhäselkä) (KRA) Syämäköyhä on pahempi kun juomaköyhä. (Paavola) (KRA) Syömällä pienet taudit menevät. (SSSK) Syömärauha on herrossakin ja paskarauha pappilassa. (Jämsä) (KRA) Syöneen [[hyvä]], säästäneen parempi. (Ähtäri) (KVL) Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi) (KRA) Syöp se [[hauki]] sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi) (KRA) Syöpi [[köyhä]] ainuusakkii ja elää jäläkeenni. (Nurmes) (KRA) Syöttiä pajuköyttä. (Hollola) (PLK) Syöty ei tuu takasi. (Ähtäri) (KVL) Syöty on, millon lie maksettu? (Sirkjärvi) (MSA) Syötä paha, juota paha ja vie paha paskalle. (Mouhijärvi) (KRA) Syötä vieraita sanoilla, niin ei kulu laarin kulma. (Juteini) (VKS) Syötä [[vieras]]ta sanoila konsa [[kahvi]] joutunevi. (Lappi) (SMS) Syövä ei tiijjä [[suu]]taan eikä makkaava takapuoltaan. (Säkkijärvi) (MSA) [[Sänky]] lähettiä terveisiä. (Hollola) (PLK) Sären sappi rinnassa, [[varsa]]n väk sieramissa. (Rautalampi) (KRA) Särin suu, salaka [[vatsa]], lammin [[ahven]]e [[ajatus]]. (Liperi) (KRA) [[Särki]] kurun alkaa, särki kurun lopettaa. (Hamina) (KRA) Särkikala ja ruojussaapas, ne miehen [[köyhä]]nä pitää. (Kankaanpää) (KRA) Särvin vuas kun [[Kärkölä]]m miähel, kun täyty kaks lehmiä kolmest rehum puutties tiinuum panna. (Hollola) (PLK) Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen) (KRA) Söishän [[kissa]]kiin kaloja muttei kastelis käpäliijjään. (Säkkijärvi) (MSA) ==T== Taas on, taas on taanonen harakka taanosessa seipäässä. (Vilaniemi) (MSA) Taas yksi [[päivä]] likempänä akanottua, sanoo Laihian poika. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Taetto se ennen [[Herra]] sen [[puu]]n latvan, joka alako taevaaseen ylöttyvä. (Sotkamo) (KRA) [[Taikina]] tahkeens [[tahto]]o. ([[Naantali]]) (KRA) Taikina täs ja [[joulu]] tos ja [[kirkko]]onkin pitäs joutuman. (Mäntsälä) (KRA) Taikina täytes tahtoo. (Nummi) (KRA) Taikinan valta talossa. (Sumiainen) (KRA) Taitaa olla väki sualaasen pualesta ruakittu, sanoo isäntä ja pani silakka-askin kiinni. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Taitaa tulla saaje, kun Ruilan miehet (varikset) niin huutaat (parveiloot). (Säkkijärvi) (MSA) Taivaassa tavataan, sano rovasti; mutta eri paikassa, sano pastori. (Ähtäri) (KHM) Takaa mies ja maksa velka! (Viljakkala) (KRA) Takanna joulun talvi makkaa. (Säkkijärvi) (MSA) Takkaa joulun se talvi alkaa. (Heinlahti) (MSA) Takuulla, sano Tampereen likka ja valehteli taas. (Pälkäne) (KHM) Talakkunamahalla mitattu ku Kiimingin ukon nelijännes. (Oulu) (KHM) Talavella oisi paras olla rikkaan kissana, saisi uunilla ja pankolla muata ja maijosta partoosa nuolta. (Nurmes) (KRA) Talavi evvääsä tarvihtoo. (Sotkamo) (KRA) Talavi hanhen hartijoolla, joulu jouttenen takana. (Kurikka) (KRA) Talavi on vanahalle vaivaks, kesä iloks kuin taivas. (Karttula) (KRA) Tallel on tyttö turpeen alla, poika maan povessa. (Laihajärvi) (MSA) Tallelehan vanha pannoo vaikkei muista. (Säkkijärvi) (MSA) Tallella ikä eletty. (Heinlahti) (MSA) Talo ellää tavallaan, vieras lähtöö ajallaan. (Säkkijärvi) (MSA) Talo on suur tehessä mut pien pittäissä. (Säkkijärvi) (MSA) Talo tarkan, työ väkevän tarvihtoo. (Ilomantsi) (KRA) Talo tietää tauksese, vieras ei tiijä ko euksese. (Rautjärvi) (KRA) Talon etu tarkka vaimo. (Rautalampi) (KRA) Talon on [[päivä]]t ja työt, minun pyhät ja [[yö]]t, sano [[piika]], kun riiaamisesta toruttiin. (Ähtäri) (KVL) Talonpoijalla on kolme kovaa päivää: veronmaksu, siantappu ja ohrariihi. (Askola) (KRA) [[Talonpoika]] ei [[usko]] ennenku koittaa. (Kemi) (KRA) Talonpoikaa ja pajupehkoo on vaikia hävittää. (Rautu) (KRA) Talonpojan työstähän ne roitot ellää. (Joroinen) (KRA) Talonpojilla kekri, [[herra]]in [[joulu]]. (Hyrynsalmi) (KRA) Taloon työtä sekin on kun hyräälöö. (Ilmajoki) (KRA) Talosa pitää olla kolome varaa: oma vara, vierahan vara ja seinävara. (Himanka) (KRA) Talossa on [[tavara]]a joka sorttia, sanottiin tyttäriille. (Hyppälä) (MSA) Talosta naeja pittää vaekka paementyttö. (Sotkamo) (KRA) Talourellisuutta, sanoo laihialaanen kun kattoo ilimansuuntaa [[naapuri]]n viiristä, jottei oma kuluusi. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Talvell ei tarkene ja kesäll ei kerkiä. (Laihia) (KRA) Talvi pitää tapansa, niinkuin astia makunsa. (Mellilä) (KRA) Tamma soon ja tamma on sen emäkin, sanoo laihialaanen hevoskoijari. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tammelan poijaan tappaa: antaa sattaa niin kauan kun lakkaa. (Tammela) (KHM) Tanssi on turhaa hyppimistä sen yhen asian ympäriillä. (Heinlahti) (MSA) Tapaturma se on miehen surma. (Kiiminki) (KRA) Tapaturma taitaval, vahinko viissaal vaan tyhmäl se on ain toises kädes. (Nummi) (KRA) Tapaturma tule taitavalki, piikal niinku ihmiselki. (Raisio) (KRA) Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä) (KRA) Tapella saap muttei raapia! (Sirkjärvi) (MSA) Tapellen kissa poikia tekkee. (Ähtäri) (KVL) Tappaa et tohi ja tiineeks et saa. (Ähtäri) (KVL) Tarkalla on tyräkiin, kaksikin kantas jos Jumala antas. (Joroinen) (KRA) Tarkan olla saa muttei vaivaasen. (Ilmajoki) (KRA) Tarkka aina elää, visu ei kuole milloinka. (Pyhäntä) (KRA) Tarkka saa olla muttei nulju. (Isokyrö) (KRA) Tarkka takaansa löytää. (Jaakkima) (KRA) Tarkka talosa pittää, itara syöp ihtesä, hupa ei pie persettään. (Tervo) (KRA) Tarkkoo se tekköö, kun kalanlientä lämmittää. (Tuusniemi) (KRA) Tarkkoo talo tekköö, ku kalalientä lämmittää. (Kuopio) (KRA) Tarkkuus köyhyttää ja tarkkuus rikastuttaa. (Vimpeli) (KRA) Tarkkuus taloksi saattaa, vaan ei tyhmän tarkkuus. (Kärsämäki) (KRA) Tarkkuuvella talo pietään. (Säkkijärvi) (MSA) Tasaisesti vaan, sanoi vossikka kun kärrinsä kumoon ajo. (Antrea) (KHM) Tasan eväät matkalla, tasan naiset talkoossa. (Rautalampi) (KRA) Tasan eväät matkassa. (Teisko) (KRA) Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku) (KRA) Tauti kovenee, mut tropit vähenee. (Jaala) (KRA) Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi) (KRA) Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki) (KRA) Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi) (KRA) Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan. (Pyhäselkä) (KRA) Tauvist ei peäse muute ko potemal. (Joutseno) (KRA) Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti) (KRA) Tavaraa saatas, kalua naitas, mutta mitä hautaan viijään? (Ähtäri) (KVL) Tavaraas ei uo raha hukas. (Uusikirkko) (KRA) Tavaran kanssa on hyvä hävitä. (Sonkajärvi) (KRA) Tee jotakin äläkä kihinaa! sanoo Laihian flikka kun kulukumiähen aittaansa otti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tee, poika, ensin väkkäröötä, kiuluja, sankoja ja [[reki]]ä, nii sitte vasta miäs tuloo. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Tehenhän [[työ]]stä pääsöö, syyvven leippalasta. (Säkkijärvi) (MSA) Tehhään akoelle kiusoo, [[paska]]taan hoosuin ja pestään ite. (Iisalmi) (KRA) Tehyks tulloo hittaan työt, [[laiska]]n jää tekemättä. (Suonenjoki) (KRA) Teke tyät niin ko murhamiäs. (Varsinais-Suomi) (SMS) Tekemällä torpasta [[talo]] tulee. (Eura) (KRA) Tekemätön pelto ei kasva. (Inkeri, Soikkola) (KRA) Tekevä kaik tekköö, kokenut kaik tietää. (Hyppälä) (MSA) Tekihän ees yhen veronmaksajan yhteiskuntaan, kun muuta ei viihti, sano muori, kun [[miniä]] vauvan sai. (Ähtäri) (KVL) Tekijä [[työ]]nsä tietää ja kusija [[kulli]]nsa näkee. (Kuorevesi) (KRA) Tekijä työsää tietää, kun kävijä saap haistaa [[perse]]en. (Säkkijärvi) (MSA) Tekijältä tulloo kaikkia, tekemättömältä ei mittään. (Säkkijärvi) (MSA) Tekkee lähtöö kun Mäkiset Ruohtiin. (Ähtäri) (KVL) [[Terva]] ee petä koskaan. (Kiuruvesi) (KRA) Terva on lahon kranni. (Kauhajoki) (KRA) Terva on talonpojan tohtori. (Pomarkku) (KRA) Terva on vanhinta voiretta. (Ilmajoki) (KRA) Terva tekke upseriks. (Kisko) (KRA) Terva trengin työn kaunistaa. (Kokemäki) (KRA) Terva, viina ja sauna jos ei auta, niin perii hauta. (Joensuu) (KRA) Terva voittaa yheksän parasta apteekkaria. (Lappajärvi) (KRA) Tervaamaton reki ja kirkkoonottamaton ämmä ovat yhtäläiset. (Tyrvää) (KRA) Tervapaasta ei tulek putropatoo, pesek tai polta, se tervan tuuhkulle tuloo. (Pälkjärvi) (KRA) Tervas paa keittää, nuapur tytö naittaa. (Mikkeli) (KRA) Tervas tuohta toruu: eläs sinä konna kipristele eläkä viluista viivyttele, minä sen miehen lämmittelen. (Kestilä) (KRA) Terve veli, sanoo nokipoika neekerille. (Kuortane) (KHM) Terveisiä ulukomailta, moon ollu Laihialla! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Terveys on kultuakii kalliimp. (Rautu) (KRA) Terä veitsen, järki miehen kunnia. (Tampere) (KRA) Terävä kun maon kieli. (Ähtäri) (KVL) Tetrin ensimmäisestä kuhertamisesta kevättalvella on seissemän viikkoa kesän tulloon. (Ihaksela) (MSA) Tianamont raha on paljo mailmas. (Laitila) (KRA) Tie niinku hyvä tulloo äläkä niinku käsketään! (Säkkijärvi) (MSA) Tie paskasta paimen ja piiasta emäntä ni hukassa oot. (Säkkijärvi) (MSA) Tie siit ku on jalka oman pöyvvän alla. (Heinlahti) (MSA) Tiellä herrat riihellä. (Kurikka) (KRA) Tiellä ne juoksut nähdään. (Vähäkyrö) (KRA) Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari) (KRA) Tieppäs mitä, mäneppäs mihin, kun on suo tuolla ja vetelä täällä. (Salajärvi) (MSA) Tiet on kun matteen nahka. (Ähtäri) (KVL) Tieto on lainatavaraa, taito lahjanna Luojalta. (Salajärvi) (MSA) Tietä myöten matkat suorimmat. (Haapajärvi) (KRA) Tietää se matkamies eväistään huolen pitää. (Kuusamo) (KRA) Tietää vähän enemmän kun mitä nenästä suuhun tippuu. (Ähtäri) (KVL) Tiijjä tie ja kysy lissee! (Heinävesi) (KRA) Tilkka tippuu nenästä ja toista Jumala antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Tilurimpsistä, sano Tornion akka, kun juna läks. (Vehmersalmi) (KHM) Tipa tipa, kis kis, tuu Hemppa syämhän! huuteli Laihian akka miästänsä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tiä auki taivasta myäri. (Jurva) (KRA) Tiä etee ja käppi kätee! (Askola) (KRA) Tiätää jotton Laihialla, kun näkyy taloja muttei valoja. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Toine ei tiijjä toise asjaa eik oo tarvis tietääkkää. (Säkkijärvi) (MSA) Toine [[silmä]] kattoo Lemust [[leipä]]ä, toinem Maskust makkaraa. (Varsinais-Suomi) (SMS) Toinen ei oo paremp kun toinenkaan eikä niinkään [[hyvä]]. (Säkkijärvi) (MSA) Toinen [[ihminen]] on toisen [[piru]]. (KHM) Toinen kun syöp niin toinen lihhoo. (Säkkijärvi) (MSA) Toinen käs on tyhjä, ja toisess ei ou mittään. (Joroinen) (KRA) Toinen mieli [[karhu]]lla, toinen karhun tappajalla. (Iisalmi) (KRA) Toinen naiminen on ku lämmitetty perunasoppa. (Somero) (KRA) Toinen nyrkki viä sairaalaj ja tää toinev viä [[hautausmaa]]lle. (Hollola) (PLK) Toinen toista, loinen loista petkeleellä persiiseen. (Pyhäselkä) (KRA) Toinen [[tupa]], toinen tapa. (Juuka) (KRA) Toisen [[hevonen]] ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro) (KRA) Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko) (KRA) Toisen [[kuolema]], toisen leipä. (Säkkijärvi) (MSA) Toisen vahinko on toisen leipä. (Säkkijärvi) (MSA) Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (PLK) Toisesta päästä lyhkäänen kun laihialaanen meeterimitta. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä) (KRA) Toist mieles ja toist kieles. (Uusikaupunki) (KRA) Toista [[neuvo]]issa sitä itekki [[oppi]]i. (Nurmes) (KRA) Toista on hyvä sanova mut [[paha]] panna issiä. (Säkkijärvi) (MSA) Toista toisel saap, [[pieru]]l pärehalkoo. (Joutseno) (KRA) Toistaha se sokkee soittaa, toista [[kuuro]] kuuloo. (Koivisto) (PSK) Tolkku pittää olla kerjätessäin. (Säkkijärvi) (MSA) Tolppatiestä ja jumalansanasta ei pijä luopuva. (Säkkijärvi) (MSA) Torista notta soot rikas. Heitä penni jokehen ja hymyyle! sanoo Laihian flikka kosijamiähellen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Torpan trenk ja läppänen käp, ei niill ol voima kummallaka. (Salo) (KRA) Torpas pittää olla tervaa ja apteekissa hokmannia. (Kivennapa) (KRA) Torpasta hevosta ja talosta akkaa. (Lappajärvi) (KRA) Torpasta katteloo niinkun toisen puosta. (Kauhajoki) (KRA) Torpparin trenk ja leppänen kank. (Perniö) (KRA) Torstai tekköö tolkun viikosta. (Salajärvi) (MSA) Torstai se on, joka viikkohon loven teköö. (Ilmajoki) (KRA) Toruva akka on tekevä. (Ähtäri) (KVL) Tosi ku [[vesi]] ja pitää ku seula. (Suoniemi) (SSP) Tosi on, jos ei toisin oo. (Ähtäri) (KVL) Tosi totta, [[leikki]] leikkiä. (KHM) Totinen kun pukki tuomiolla. (Ähtäri) (KVL) Totta jumalaut kum meillä ens kerrar [[ruumis]] on niin isämeilän osataan, sano [[Kärkölä]]m pojat kun [[isä]] kual ja neljä ol poikaa ruumiiv vieres eikä kukaan osannu isämeilär [[rukous]]t. (Hollola) (PLK) Totta puhuap pitiä, vaikkei tulis kun [[sana]] [[päivä]]s. (Hollola) (PLK) Totta totisesti, on siinä linnun maku, sano hämäläinen, ko aeranseippäist linnusoppa keit. (Taivassalo) (KHM) Totta tämä on, [[mies]] elää joka on viimeksi puhunut. (KHM) Tottahan [[minä]]kin johonakin saan olla, sano kuartanelaane. (Kuortane) (KHM) Tottapa sä mun otat kun sä mulla kulijet, sanoo Laihian flikka. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Trik nu vatna Vaasas, kyllä kotona vettä saa. (Isokyrö) (KHM) Tualakin tuloo taas yksi [[köyhä]], ja köyhän kans on niin raskasta puhua. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuas suapi täksi vuojeksi turvautua [[orava]]n kanssa yksiin leipiin. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Tuata nuan, onko ne rikkahia? kysyy Laihian [[isä]] kun poika friijoosta tuli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuhma ei sitä huomaakkaan, [[viisas]] ei virka mittään. (Jokikylä) (MSA) Tuhman leiväthän enstäin syyvvään. (Säkkijärvi) (MSA) [[Tukka]] ku Siionin tyttärellä. ([[Lappi]]) (SMS) Tule ai vaam parevemppa ja parevemppa, sano uuskaupunkilainen ku hen Turkkun tul. (Varsinais-Suomi) (SMS) Tule tänne syyparka, täällä niit on entisiäkiin. (Säkkijärvi) (MSA) Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi [[pää]]tä tyynylle. (Lappajärvi) (KRA) Tulee mies matkastas, muttei tulekka haurastas. (Salo) (KRA) Tulee rikkaastakin köyhä, kerjäläisestäkin kentraali. (Mikkeli) (KRA) Tulee se [[hiiri]] väliin nukkuvankin [[kissa]]n [[suu]]hun. (Jääski) (KRA) Tulenpitäjän [[kiitos]]. (Säkkijärvi) (MSA) [[Tuli]] on hyvä t[[renki]], mutta huono [[isäntä]]. (Kankaanpää) (KRA) Tuli pahimmoiksi juuri kun sujen suuhun. (Ähtäri) (KVL) Tuli tupakkia ja tuli muutahi [[ruoka]]a. (Kainuu) (SMS) Tulin nii [[nolo]]ks etten kehrannu hävetäkkä. (Varsinais-Suomi) (SMS) Tulis [[kesä]] ja paljon kärpäsiä, jottois [[köyhä]]lläkkiin ystäviä. (Säkkijärvi) (MSA) Tulkaa tuvan luo, älkää kärvistelkö ulkonna! (Salajärvi) (MSA) Tulkoon valkeus, sanoi muurari kun kalkkiämpäri kaatui. (Sortavala) (KHM) Tullee omillaan toimeen kun Rantasen kerijäläiset. (Ähtäri) (KVL) Tullee se [[puute]]h linnaannii. (Kangasniemi) (KRA) Tulloo hapartuulet, kun länsranta niin possaa. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo helmiperkele, ennust Hirnin Eetu-herra [[helmikuu]]n pakkasia. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo jonkunlaista ilmaa. (Heinlahti) (MSA) Tulloo [[mies]] meren takanta vaa ei tule turpeen alta. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo mies Turusta, mutt ei turpee alta. (Ristiina) (KRA) Tulloo se vahinko viisaillein, mut tuhmalla se on toisessa käässä. (Säkkijärvi) (MSA) Tulloo (tulpas) se syöpä säästäjällekiin (säästävälle). (Heinlahti) (MSA) Tuloo [[rasva]] kerran köyhänki lusikkaan. (Nurmes) (KRA) Tulovata voi vastustoo, mutta mänövätä ei voi estee. (Viitasaari) (KRA) Tulukaa ny syämhän voileipää, kun soppaluu on raurootettavana! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tulukaa poijat nopiaa syämhän, jottei te syä niin palijo! sanoo Laihian [[emäntä]] pojillensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tulukaa väki syämhän ja tuu sinäkin [[piika]]! sanoo Laihian emäntä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tunkee joka asijaan kun [[sika]] ailar rakosie. (Hollola) (PLK) Tunkio on [[talo]]n [[kunnia]]. (Laihia) (KRA) Tunnetkos kouran voimia, sano närpiöläinen silakalle. (Ähtäri) (KVL) Tuntoo se makkeen [[köyhä]]nnii [[suu]]. (Pielavesi) (KRA) Tuntoo sikkai sukijasa. (Kuhmo) (KRA) Tuntooha hiton hatustaa, [[paha]]n hengen paijastaa. (Kivennapa) (KRA) Tuntoohan [[kukko]]kiin luisella nokalla. (Säkkijärvi) (MSA) Tuntoohan tuon hiton hatustakkii. (Säkkijärvi) (MSA) Tuo tullessas, minkä syöt ollessas! (Hyppälä) (MSA) Tuollaanenko soon nyt, sanoo kuppari kun kuvernöörin näki. (Peräseinäjoki) (KHM) Tuomari minusta tullee, että tiijät sitä myöten aakkosia opettaa, sano Timo [[opettaja]]lle, kun [[koulu]]n alotti. (Ähtäri) (KVL) Tuommoseen ihimiseen ei aika [[mies]] viihti [[paska]]sta varvastaan pyhkiä. (Ähtäri) (KVL) Tuoss on minunkin viimeinen kannikka, naikaa sen mukaan miten tahotte! ([[Karjala]]) (KHM) Tuota ei syö sikakaan ilman vinkumata! (Säkkijärvi) (MSA) Tup pois poika hatun alta, jalkas kuiteskin näkyy! (Hollola) (PLK) [[Tupa]] on tehty [[mies]]ten tulla, [[sauna]] akkojen asuva. (Hirvensalmi) (KRA) Tupa on tehty tulla mieste, talli seisoo hevoste. (Orivesi) (KRA) [[Tupakka]]a [[piippu]]u ja peräs, sano sipoolainen, ko suren näki. (Askola) (KHM) Tuppoo ei tehä tuohisen tavalla. (Liperi) (KRA) Tuppurainen Tappuraisen takausmies. (KHM) Tupsupää [[heinä]] kun kukkii [[suo]]lla, ni sillo voip laittaa jo [[lehmä]]t ulos. (Säkkijärvi) (MSA) Turha ei maksat Turussakaam mitiä. (Hollola) (PLK) Turha [[nuukuus]] ja pien varkaus vievät vaan takasiinpäin. (Säkkijärvi) (MSA) Turha nuukuus ja pieni varkaus ei auta kettään. (Ähtäri) (KVL) Turha on pullikoija [[hallitus]]ta vastaan. (Ilomantsi) (KRA) Turhaa jorinaa, että ruumiillel laulaa. (Hollola) (PLK) Turpa rullallej ja rulla taskuu! (Hollola) (PLK) Turpoo [[sika]] tulessa, kapahaoki kattilassa, kyrpä naesen persiissä. (Maaninka) (KRA) [[Tuska]] tul kun tupakka loppu. (Kallola-Paakkola) (MSA) Tuu hilijaa jottei [[muna]]t täräjä, sanoo Laihian flikka suluhasellensa, joka kuluki kananmunien hautomakonhen ohi. (Etelä-[[Pohjanmaa]]) (JPK) Tuu torestakin torstaina, silloon ei tuu muita, sanoo Laihian flikka friijoohin pyrkijälle. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuu vain flikka meillen piijaksi, saat joka pyhä yhyren nisun kastaa! sanoo Laihian [[isäntä]] Jurvan flikalle. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuu vain meillen palavelukshen. Ruakakin meillon niin [[hyvä]]ä, [[leipä]]kin meillon niin kun tiiliskiven nurkkaa ja alituunen krapukastet. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tuule [[Jumala]], soa Jumala, säre kattoja, koa aitoja, että [[köyhä]]lä [[kansa]]la [[työ]] piisoa! (Mäntyharju) (KRA) [[Tuuli]] vie [[torppa]]a, sano Lappajärven ukko, kun [[juna]]n näki. (Kauhava) (KHM) Tuuloo satavan näkösest. (Heinlahti) (MSA) Tuuppii ja lykkii kun [[Nastola]]m [[mies]] maitovellin kuorta. (Hollola) (PLK) Tuusniemellä ei oo kun yks oekee immenen, sekkii jauhosäkin rosvo. ([[Savo]]) (SMS) Tuvan takaahan tiä [[Turku]]um meniä. (Hollola) (PLK) Tuvas köyhä velan antaa, porstuvas pois ottaa. (Heinola) (KRA) Tuvassa antaa, porstuassa pois pyytää. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA) Tyhjä kun käen pesä. (Ähtäri) (KVL) Tyhjä säkki ei kestä seisaallaan. (Säkkijärvi) (MSA) Tyhjän saap pyytämättäkii. (Säkkijärvi) (MSA) Tyhjästä on paha nyhjästä. (Salajärvi) (MSA) Tyhyjä ei paukaha. (Ähtäri) (KVL) Tyhymyyttään lapset [[paska]]a syö. (Ähtäri) (KVL) Tyhymä kun saapas. (Ähtäri) (KVL) Tylysyy terävää, kun sitä paljo käytetään. (Nurmes) (KRA) Tyrmääs on tyrmään verkit. (Säkkijärvi) (MSA) Tyrpällä ninkon Kauvatsan [[ämmä]]n leipä. (Kiikka) (KHM) Tyrtty kun Moksun piiat kyrpään. (Ähtäri) (KVL) Tyrttyy [[sika]]kin yhteen [[ruoka]]an. (Tammela) (KRA) Tyttäret työ, eikös nyt oo [[yö]], avatkaapa vähä sitä säppie, teällähän paleloo näppie, rammauttakaapa sitä rautaa, mik on poikki ovilautaa. (Kainuu) (SMS) Tyvestä [[puu]]hun noustaan. (Merijärvi) (KRA) Tyyneen se nussii, ku [[raha]]t maksaa. (Somero) (KRA) Tyynessä lahessa ne [[kala]]t kuttee. (Ähtäri) (KVL) Tyynessä veessä (tyvenessä lahessahan) kalat kuttoo. (Säkkijärvi) (MSA) Tyyremäks tul ko asja-ajajalt [[neuvo]] kysysi, meni raha ja makrat kans. (Varsinais-Suomi) (SMS) Tyyrihit konehet on hommattu eikä sitten kuunnella, sanoo kirkonkylän [[emäntä]] kun läpi yän rariota kuunteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Tyyris tuuri, sano [[suutari]] ku kihlat osti. ([[Lappi]]) (SMS) Tyyvveeks tuuloo, poutiiks sattaa. (Säkkijärvi) (MSA) [[Työ]] ee oo [[herkku]]a. Jos e oes herkkua, niin [[herra]]than sitä tekissii. (Vieremä) (KRA) Työ tekijäänsä [[neuvo]]o. (Säkkijärvi) (MSA) Työmiehen pittää hiota ja haista. (Ähtäri) (KVL) Työmiehen pittää syyvvä, että riskisti pierettää. (Ähtäri) (KVL) Työssä [[voima]] vahvistuu, [[ruumis]] [[laiska]] lakastuu. (Säkkijärvi) (MSA) Täe saevareen paskantaa. (Laukaa) (KRA) Täet syöpi ja moalima vihovaa, van yksi on joka rakastaa ja sehi on näläkäenen täe. (Kainuu) (SMS) [[Täi]] elävässä, [[mato]] kuohleessa. (Karunki) (KRA) Täi [[liha]]lla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes) (KRA) Täi miehessä, [[kirppu]] [[koira]]ssa. (Pieksämäki) (KRA) Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta) (KRA) Täi [[suru]]ks sukassa, [[ilo]]ks kirppu peässä. (Kinnula) (KRA) Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi) (KRA) Tämä ei tekis [[pah]]aa papillekaan, sanoi [[lukkari]] kun selkäänsä sai. (Nurmijärvi) (KHM) Tämä maailma on niin kiperä ja kapera kuin pukin sarvi, se on kavala kuin [[kaali]]n lehti. (KHM) Tämä maalima on sellanen huusholli, että se salavaa suuretkin [[sonni]]t. (Ähtäri) (KVL) Tämä on niin makkeeta, jotta viepi ihan kielen persijeen! ([[Savo]]) (SMS) ”Tämä se on, joka mailmaa pyärittää”, sano Antti reikäleipää. (Uusimaa) (SMS) Tämän saisin ja toisen viäl, nii kolme sit enää viidest puuttuis, sano metsästäjä kun [[orava]]n jäljet näki. (Tarvasjoki) (KHM) ”Tänne ohjat!” sano morsein, ko vihhiiltä palas. (Satakunta) (SMS) Tästä asti aikaa, [[sydän]] vasta puolillaan. (Pauli Hanhiniemi) Tätä meillä kotonakin syärhän, sanoo laihialaanen kun linnas vettä ja [[leipä]]ä sai. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Täynnä kun Turusen pyssy. (Ähtäri) (KVL) Täys vihko valpuriin, nippi nappi eerikkiin, vieläpä urahtaa urpokiin. (Säkkijärvi) (MSA) Täyty ohjat [[käsi]]n kiälest, sano Ruavisto ko enkelska Oskaril opet. (Varsinais-Suomi) (SMS) Täyty täsä mailmas vihamiästen kans soppi, etei tarvitt helvetis tukknuatta vettä. (Satakunta) (SMS) Täytyy elää kärest [[suu]]huun. (Lohja) (KRA) Tää ei ole oikiaa antia. (Heinlahti) (MSA) Täällä naidaan, ei taivaas. (Merikarvia) (KRA) Täälä maataan vaan, sano kauppias ko sillitynnyriin kurkisti. (Loimaa) (KHM) Täälä on oikeen hyvä olla, kun turnipsiakin saa syärä niin palijo kun huvittaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) [[Töysä]]ssä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KVL) ==U== Ui kiven kans kilpaa. ([[Hollola]]) (PLK) Uipi se [[hauki]] harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara) (KRA) Unet männööt öitä möite, [[kylä]]n [[ämmä]]t teitä möite. (Säkkijärvi) (KRA) Unettaa, nälittää ja laiskottaa ja työnteko kauhistaa. (Uusimaa) (SMS) [[Uni]] ja [[ruoka]] maistuu, mut [[työ]] on ku [[terva]]a. (Säkkijärvi) (MSA) Uni [[vaiva]]t huojentaa. (Inari) (KRA) Unikeko (juomar) makkaa ryysissä ja [[laiska]] pelto-ohakkeissa. (Säkkijärvi) (MSA) Untonpäivännä kukkuu [[käki]] vaikka [[puu]]n kolosta. (Säkkijärvi) (MSA) Urakkatyö ja päiväpalakka. ([[Ähtäri]]) (KVL) Urpaanuskiin uikuttaa varavihkoa pitämään. (Säkkijärvi) (MSA) Urpo turkin ottaa tai antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Usein likeltä myöhästyy. (Ruovesi) (KRA) [[Usko]] se on joka auttaa. (Vilppula) (KRA) Uskosa kutakin auttakoon. (Ähtäri) (KVL) Uskotko rakkautehen ensisilimäyksellä vai kävelenkö ohitte uurestansa? (Etelä-Pohjanmaa) (EPV) Uskovaisten [[tavara]]t on yhteisii. (Joensuu) (KRA) Usseemp [[hammas]] kun hartija. (Tuusniemi) (KRA) Utu ilmoin välil. (Lavansaari) (KRA) Uuhi ja [[emäntä]] on aina kotona. (Joensuu) (KRA) Uuho voittaa vuonillaan, [[pässi]] kaulavilloillaan. (Rautalampi) (KRA) Uuninloukko vuataa, sanothan Laihialla, kun emäntä on sellaanen, jotta tuhulaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) [[Uuni]]sta [[liha]] parasta. (Punkalaidun) (KRA) Uunna vuanna alakaa laihialaasen paasto. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere) (KRA) Uus o aina hempeemp, ehk o entine paremp. (Mikkeli) (KRA) Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA) Uusi on aina armaampi, vaikka entinen parempi. (Ähtäri) (KRA) Uusia ethen, vanhoja rekhen. (Sodankylä) (KRA) Uutta pullaa, sano paakari kun pellille paskanti. (Pöytyä) (KHM) Uutta suoleen, sano Lammin likka, ku lapsi kuoli. (Ii) (KHM) Uutuuven kankee kun entisen miehen akka. (Ähtäri) (KVL) ==V== Vaatettaa kum pussi kerjäläist. ([[Hollola]]) (PLK) Vaatettaa kuv vihlallehti [[vittu]]a. (Hollola) (PLK) Vaatteis ne nuarem miähen säästöt o. (Hollola) (PLK) Vahingon veräjällä ei seistä, siihen pittää käyvvä vassalleen. (Sirkjärvi) (MSA) Vahingon veräjää ei piätä Nisalahen [[mies]]kään. (Säkkijärvi) (MSA) Vahink tul kööhällekki [[raha]] kukros purot, vaikkei siin pali ollu mut ko siin ol kaik. (Varsinais-Suomi) (SMS) Vahinko ei tule kello kaulassa. (Säkkijärvi) (MSA) Vahinkosta viisaaksi tullaan. (Pirkkala) (KRA) Vai mie elätä, [[hyvä]] ko saisi itellekkii elämise. (Karjala) (KHM) Vaihtelu virkistää ja naisväkkee varsinkin. (Ähtäri) (KVL) Vaik ei [[vanha]] osa, niin se ymmärtää. (Uusimaa) (SMS) Vaik [[neuvo]] tai holho, son yhellinen tolho. (Salajärvi) (MSA) Vaik ois [[vaiva]] varpaassa, syvämmeenhaän se koskoo. (Säkkijärvi) (MSA) Vaik ois voita vehnästä, kun ei oo sulhasta. (Säkkijärvi) (MSA) Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. ([[Naantali]]) (KRA) Vaikka olokoon [[tupa]] kolomisoppinen, kun vaan omassaan sais assuu. (Polvijärvi) (KRA) Vaikka passais ku [[paska]]a tikun nenässä, niin siinnäkiin vielä tippuu. (Säkkijärvi) (MSA) Vaikka siuvva miten neuvoo ja holhoo, siä oot aina samanlainen tolho. (Salajärvi) (MSA) Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA) Vaikkei muijalla ois muuta ossaa ku tynnyr ruista, ni koko ikäsee sitä jauhattaa. (Säkkijärvi) (MSA) Vaimon järki on lyhyt ja leveä. (Länsipohja, Pajala) (KRA) Vaitolja kaik voittaa. (Säkkijärvi) (MSA) Vaivaa Tyrvään tauti, ko syättää ja juattaa ja makkauttaa. (Huittinen) (KHM) Vakka ja kansi ja lupsaus päälle. (KHM) Vakka kantensa hakee, vakan kansi kantimensa. (Satakunta) (SMS) Valakeus nauraa pimmeyven töille. (Ähtäri) (KVL) Valkeus nauraa pimeyyvven töille. (Heinlahti) (MSA) Valleella on lyhvät jälet. (Säkkijärvi) (MSA) [[Valo]]t sammuksiin ja vaarin päähän [[hattu]]. (Ähtäri) (KVL) [[Valta]] menee [[pää]]hän. (Askola) (KRA) Valta vanhemmaal, [[neuvo]] nuoremmaal. (Koivisto) (KOH) Vanaha ei valetta haukuk. (Ilomantsi) (KRA) Vanaha [[suola]] ei [[jano]]tak. (Liperi) (KRA) Vanaha suola janottaa. (Ilomantsi) (KRA) Vanahaa poikaa ei pane [[pakkanen]]kaan. (Ähtäri) (KVL) Vanahalla väljä kulukku, nuorilla terävä [[hammas]]. (Nurmes) (KRA) Vanahoo suapi narrata vuan ei vaevasta. (Liperi) (KRA) [[Vanha]] [[koira]] ei valetta hauku. (Säkkijärvi) (MSA) Vanha konsti on paremp kun [[pussi]]llinen uusia. (Säkkijärvi) (MSA) Vanha [[mies]] ja liukkaat saappaat. (Säkkijärvi) (MSA) Vanha minkä ruataa, sen antaa ko [[Jumala]], a minkä syöp, se mänöö ko mustaa [[metsä]]ä. (Inkeri, Tyrö) (KRA) Vanha [[sauna]], [[hyvä]] [[löyly]]. (Varkaus) (KRA) Vanhalla on variksen (tarkat) [[silmä]]t, sären silmät neitosella. (Säkkijärvi) (MSA) Vanhan Testamentin aikunen ku Porvoo. (Pukkila) (KHM) Vanhasta vara paremp, turva toesen tähteestä. (Leppävirta) (KRA) Vanhat profeettaat on kuallu ja uusien saa [[paska]]ntaa [[suu]]hun. (Tyrvää) (IKA) [[Vanhuus]] ei tule yksinnään. (Säkkijärvi) (MSA) Vannomati parast on. (Lohja) (KRA) Vapaurem patsas, sano Hannula [[muija]]s hautkive. (Varsinais-Suomi) (SMS) Vappu tulee [[käki]] kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen) (KRA) Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi) (KRA) Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta. (Sääksmäki) (KRA) Vappunna käk kukkuu vaikka tuuran varrella. (Säkkijärvi) (MSA) Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa. (Tuulos) (KRA) Varaastakaa vain, aina meillen on takaasin tuatu! huuti Pakkaasen momma kun siat yällä porstuas kolisteli. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Varalta se koirakin vieraita haukkuu. (Ranua) (KRA) Varas hirtetään, pää pistetään aijjan rakkoon ja takapuol tervataan. (Säkkijärvi) (MSA) Varas luulee veljekseen, huora sisarekseen. (Ähtäri) (KVL) Varas toista varroo, huora toista hokkoo (luuloo) (Säkkijärvi) (MSA) Varas varkaan varasti, piru petti perkeleen. (Ähtäri) (KVL) Vareksesta ei ole suven merkkiä. (Sodankylä) (KRA) Vares mene varekse viäre istuma. (Pyhäranta) (KRA) Vares omaa nimetäs huutaa. (Suomusjärvi) (KRA) Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku) (KRA) Variksen raakkuminen tietää roskailmoja. (Sirkjärvi) (MSA) Varikses sanovat ja korppi olikin, silmän nokkas ja lensi pois. (Lapinlahti) (KRA) Variksil ruoka räystääl kannetaa. (Terijoki) (KRA) Varis ei oo lintu eikä tamma hevone. (Kivennapa) (KRA) Varis on vanhanpiian pääskynen. (Kalanti) (KRA) Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä. (Tohmajärvi) (KRA) Varis saretta huutaa. (Nokia) (KRA) Varis vaakkuu illalla huamiseks hyvvää säätä, varis vaakkuu aamulla päiväks pahhaa säätä. (Mellilä) (KRA) Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki) (KRA) Varjele hyvä Luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta! Merimiehen muija ja kalamihe koira ne yhdessä rannalla ruikuttaa. (Koivisto) (KOH) Varjele ittes, kun tulee pettu syötäväksi ja vittu särpimeks. (Pirkkala) (KRA) Varjele Luoja suuriista haaveista! (Laihajärvi) (MSA) Varkaat on niin kuin enkeleitä, herrat on niin kuin perkeleitä. (KHM) Varmat viijjään ommaan kyllään, sorjat viijjään vieraaseen. (Säkkijärvi) (MSA) Varokshan vieras koiraa lyöp. (Säkkijärvi) (MSA) Varrain riihee, myöhää kirkkoon. (Säkkijärvi) (MSA) Varrain varis suvvee laulaa, ehtool pakana pakkasta. (Kivennapa) (KRA) Varrainen vieras lähtöö pois puoliilta päiviin. (Kallola-Paakkala) (MSA) Varsasta hepo koulitaan, lapsesta mies tehhään. (Salajärvi) (MSA) Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (Lohja) (KRA) Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti) (KRA) Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (Naantali) (KRA) Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa) (KRA) Vastak Haikonen havahtu, Ronilla on jo rokka suussa. (Säkkijärvi) (MSA) Veellehän se pesty haisoo. (Säkkijärvi) (MSA) Veellä on notkea selekä. (Ähtäri) (KVL) Vekselil saa ja autol piesie. (Hollola) (PLK) [[Veli]] ei o veli korttipelissä. (Sysmä) (KRA) Velikullat ollaan lainatessa, karhunpojat maksettaessa. (Pyhäntä) (KRA) Veljeksiä kun ilveksiä. (Hollola) (PLK) Veljestähhän [[paha]] vierasmiehen ottaa. (Artjärvi) (KRA) Veljiis älä ihastu, veljiinkii väli [[viha]]stuu. (Teikarsaari) (MSA) [[Velka]] o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. ([[Turku]]) (KRA) Vellillä ei jaksa kun veräjälle, [[puuro]]lla jaksaa puoliväliin ja perunoila päähän asti. (Ähtäri) (KVL) Velät [[tukka]] silmille ettei vituta! (Hollola) (PLK) Vennyy ku liminkalaisten [[piimä]]. (Siikajoki) (KHM) Vennäin [[joulu]]n kolmantenna [[päivä]]nnä [[vanha]] [[akka]] tuntoo [[leipä]]palastaa jo päivän pitemmäks. (Säkkijärvi) (MSA) Veres [[vittu]] on kyrvän [[herkku]]. (Sievi) (KRA) [[Veri]] hake vertastas ja [[kala]] kaltastas. (Varsinais-Suomi) (SMS) Veri verestä, sano [[ämmä]] ku kirpun tappo. (Pomarkku) (HMK) Verttases viäres vareski istuu. (Rauma) (KRA) Ves on [[paska]]n [[lääke]] (lääkär). (Säkkijärvi) (MSA) [[Vesi]]ki kannattaa, kun on luja [[usko]] ja leviät piaksut. (Härmä) (KRA) Vesilahtelainen on nin nuuka, että se purree kirpunkin poikki ja syä molemmat pualikkaat. (Vesilahti) (KHM) Vessaajetta talvella mustaharja haukottelloo. (Säkkijärvi) (MSA) Vettä koiriin tappeluun! (Säkkijärvi) (MSA) Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat. (Kalevala) Vie [[Jumala]] minne viet, kunhan et kottiin vie! (Pielavesi) (KRA) Vie männessäis, tuo tullessais, tie peril ollessais. (Koivisto) (KOH) Vie männessäs, tuo tullessas, et tiijä tehneeskään (älä kanna kahta tyhjää [[perse]]ttä)! (Säkkijärvi) (MSA) Vie männessäs, tuo tullessas, nii [[talo]] pyssyy tasallaan! (Teikarsaari) (MSA) Vie se [[halla]] huuleltakin. (Lappee) (KRA) Vie sinä, [[minä]] vikisen, oo viepänä väkisin, minä tulen mielelläni. (Kainuu) (SMS) Vie viisautes Viipuriin, saat puntin [[paska]]a! (Ilomantsi) (KRA) Viekas ja [[viisas]] kun vanaha [[kettu]]. (Ähtäri) (KVL) Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki) (KRA) Vielä se Herra helepon antaa. (Sotkamo) (KRA) Vielä siitä kiireempikin tullee. (Ähtäri) (KVL) Vieläki janottaa, sano Kokemäen lukkari, ko korin olutta joi. (Porin seutu) (KHM) Viep se koski rikkojakkii. (Joroinen) (KRA) Vieraat vierekkäin, talonväki piällekkäin. (Joensuu) (KRA) Vieras on noita talossa. (Säkkijärvi) (MSA) Vieras pittää syöttää tai saattaa. (Inkeri, Toksova) (KRA) Vieras soip, ei helise. (Jäppilä) (KRA) Vieras vaivainen kylässä, autuas omassa koissa. (Harlu) (KRA) Vieras viep viertämäsä, kyläläinen kyntämässä. (Tuusniemi) (KRA) Vieras vittu, kyrvän herkku. (Kiuruvesi) (KRA) Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa) (KRA) Vierasta vuohikin kiittää. (Ruovesi) (KRA) Vierhan silmä on kun hevovittu, joka kaikki näkee. (Pelkosenniemi) (KRA) Vierivä kivi ei sammaloiju. (Sodankylä) (KRA) Vieriväthän munatkiin pesästä. (Salajärvi) (MSA) Viha viep viljan maasta, kateus kalatkii merestä. (Säkkijärvi) (MSA) Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna; Vexi Salmi) Viien markan suutar tekköö kuuvven markan vahingon. (Säkkijärvi) (MSA) Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki) (KRA) Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi) (KRA) Viikkovillis kun Laihian trenki, kun syää silakat jo lauantaina. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Viimene pala makkein. (Savonlinna) (KRA) Viimenen valssi, sano pelimanni kun haitarin seinään löi. (Rovaniemi) (KHM) Viimätteks parhaat porsaat syntyvä. (Rauma) (KRA) Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila) (KRA) Viina mielen vivoittaa ja olut antaa voimaa. (Kivennapa) (KRA) Viina on parran sontaa. (Renko) (KRA) Viina paras liäkkeeks, terva kengän voiteeks. (Joensuu) (KRA) Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro) (KRA) Viina se vanhala voimaa lissää, penikkain ei tarvitte neuvua issää. (Rovaniemi) (KRA) Viina se viis tekee. (Liperi) (KRA) Viina se viisaankin villihtee. (Ähtäri) (KVL) Viina tekee hulluksi. (Halikko) (KRA) Viina tekee sitä kutte kalja tiäräkkä. (Paimio) (KRA) Viina viep miele miehe piästä. (Puumala) (KRA) Viina viisahankin villittöö. (Isokyrö) (KRA) Viina voittaa viisaanki, tauti tappaa taitavanki. (Noormarkku) (KRA) Viinaa saa juora, muttei järkees. (Lohja) (KRA) Viinaista ei sua vihottoo. (Joroinen) (KRA) Viinankeittäjä, viinankauppias ja kortinlyöjä, ne ei rikastu koskaan. (Rovaniemi) (KRA) Viinaton asian toiminta on sama kuin karhin veto lehtilöin piällä. (Ilomantsi) (KRA) Viipyen erät paremmat. (Rautalampi) (KRA) Viis mä piimälitran kukkurasta, sanoo Laihian flikka kun heila jätti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) [[Viisas]] ja tarkka kakara, vaikk on kahlen [[hassu]]n tekemä. (Hollola) (PLK) Viisas vahingosta viisastuu, tuhma tauruaa aina sammaa jälkiä. (Säkkijärvi) (MSA) Viisas vaikenoo, mut [[hullu]] on aina äänessä. (Säkkijärvi) (MSA) Viitasaarella ei oo muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas. (Haapavesi) (KHM) Vilu on liika kintaassa, lämmin suuressa sukassa. (Säkkijärvi) (MSA) Vilu [[vilja]]n kasvattaa, lämpimä terän antaa. (Säkkijärvi) (MSA) Vilunna liika kintaassa, lämpimännä sukassa. (Säkkijärvi) (MSA) Vingahtaa [[sammakko]]kin, kun päälle astuu. (Viljakkala) (KRA) Viran puolesta öhöm! (KHM) Virja vanhin saapi [[laiska]]t lapset. (Rovaniemi) (KRA) Virkani puolesta henkeni haisee. (Ähtäri) (KVL) [[Vittu]] ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA) Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia) (KRA) Vittu koko ijän kesteä. (Sysmä) (KRA) Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää) (KRA) Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula) (KRA) Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä. (Sysmä) (KRA) Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio) (KRA) Viuhka käy kun vierestä viedään, sanoi vanhapiika. (KHM) Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero) (KRA) Viä se polokupyäräs portin ala tuan uuren auton ja traktorin välhin, sanoo Laihian flikka friijarillensa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Viäläkös Sahalahlessa sulen lihhaa syälään? (Kangasala) (KHM) Voi Aatamin saparo! (Ähtäri) (KVL) Voi ainiansa, sanoo laihialaanen kun voinpala leivältä katos. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi hapanlohko! (Ähtäri) (KVL) Voi herra ko riskaa, sano Vetelin tyttö, ko pojat tanssiin vei. (Kalajoki) (KHM) Voi herran pieksut, kun on rouvan jalassa! (Salajärvi) (MSA) Voi hylky sentään! (Säkkijärvi) (MSA) Voi hyvät ihimiset! Kun mä kualen, kukahan tämänkin tyän teköö. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi ihmistä vällyt päässä ja siltikin pää jäässä! (Ähtäri) (KVL) Voi isä kun me oltaas rikkahia, jos meirän ei tarvittisi syärä! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi kun Jumala ottaas pois ruakahalut kun on tyähalukkin ottanu, rukooli laihialaanen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi köyhä elää muttei voi kuolla. (Loimaa) (KRA) Voi maailmaa pahennusten tähden, sanoo pappi maantien ojassa. (Ylistaro) (KHM) Voi mie polonen piikarukka kun huusin vierasta pappia! (Säkkijärvi) (MSA) Voi ny perhana, kun sanua pitääs, eikä tiärä mitä sanoos, tuumas Jurvan akka Laihian käräjillä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Voi on kolmaasti vuares hulluna, sill oon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua) (KRA) Voi raakki kuitennniin! (Salajärvi) (MSA) Voi raukkaa, sano kuohari kissanpoikaa. (Tyrvää) (KHM) Voi riemurasian peittoo, sano muori punasta esiliinaa. (Ähtäri) (KVL) Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KVL) Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi) (KRA) Voi [[taivas]]ten talikynttelit ja helevetin veistinpenkki. (Ähtäri) (KVL) Voi tuota Kuntun Mattia, kun ajjaa ilman ohjausrattia, kun Niemenlauan tienhaarassa, ol Nannalan [[nenä]] vaarassa. (Säkkijärvi) (MSA) Voi tätä [[elämä]]ä, kun on kaksi [[emäntä]]ä. (Halikko) (KRA) Voi tätä [[muoti]]hulluutta, ulkomaalta tullutta, hihat leviät laitettu, ja kyynyspäästä taitettu! (Säkkijärvi) (MSA) Voi [[vaiva]]a kun ei kivistä. (Säkkijärvi) (MSA) Voi vaevast [[kylä]], voi varkkaurem pessä, ei täsä kärmen kyläs miästäkkä saa, sano muinane vanhpiik. (Varsinais-Suomi) (SMS) Voiellen [[nahka]] parempi. (Salla) (KRA) Voihan raakissa! (Salajärvi) (MSA) Voijjeltu nahka on notkia. (Säkkijärvi) (MSA) [[Voima]] se oj joka jyllää ja [[raha]] ei palvelek kuvia. (Hollola) (PLK) Voima se on joka rytäjää, sano [[suutari]] kun silakalta niskat katkasi. (KHM) Voimaa pöytään, sanoi pohjalainen. (Eurajoki) (KHM) Voiman ees ei kestä kun [[vittu]] ja vastamäki. (Säkkijärvi) (MSA) Voin ja viilin kanssa syöpi vaikka tallitunkioita. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS) Voorti ei ole [[auto]] ja markariini ei ole voita. (Kallola-Paakkala) (MSA) Vot, vot, vot, sanoi [[Sysmä]]n tyttö kun vitun kautta pieri. (Hollola) (PLK) Vuoron vieraissa käyvvään, harvon hyvännä pietään. (Säkkijärvi) (MSA) Vuos vanhan vanhentaa, kaks lapsen kasvattaa. (Säkkijärvi) (MSA) Väestykee, sano polliissi itikoelle. ([[Savo]]) (SMS) Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki) (KRA) Vähä vävystä varraa, tyhjä turva tyttärestä. (Säkkijärvi) (MSA) Vähän [[päivä]]ssä, paljon viikossa. (Säkkijärvi) (MSA) Vähän se [[jänis]] toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Heinola) (KRA) Vähäst se vääristyy, josta kalupuu kasuu. ([[Kärkölä]]) (KRA) Vähästä paljon tulloo, kipinästä [[tuli]] syttyy. (Säkkijärvi) (MSA) Vähät miehen mustuuesta, kun on muuten mieltä [[pää]]sä. (Rovaniemi) (KRA) Väkevän mies huus päivää ennen [[apu]]a kun nähkään suven. (Säkkijärvi) (MSA) Vällee syöty saatu riista, ajettu hyvä heponen. (Säkkijärvi) (MSA) Välleenhän lyhyt virs on veisattu. (Säkkijärvi) (MSA) Vällyt pallaa, sanottiin kun rutjat palo. ([[Ähtäri]]) (KVL) Vältä velekaa, niin hyvinvointis on turvattu. (Ähtäri) (KVL) Välviköittelöö piilon kilveellä. (Laihajärvi) (MSA) Vässyy se hyväkii hevone. (Koivisto) (KOH) Väärin oikein, yhteen käärin. (Hyppälä) (MSA) Vööriläänen soon joka kampraattinsa jättää. (Vähäkyrö) (KHM) Vöörin atteekista, ylimmääseltä hyllyltä, tiskin takaa. (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) ==Y== Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko) (KRA) Yhdestä tuhat aletaan. (Turtola) (KRA) Yheksän [[päivä]]ä [[ruis]] heilimöip, yheksän päivää tekköö terrää, yheksän päivää valmistuu. (Säkkijärvi) (MSA) Yheksänkymmentä yheksän on sysmäläisen muutama. ([[Sysmä]]) (KHM) Yhen jälet eij joo ku yhteen suuntaan. (Heinlahti) (MSA) Yhen naulan päälle ovat lyömässä kaikki. (Länsipohja, Jällivaara) (KRA) Yhen [[talo]]n [[koira]] ellää, kahen kuolee. (Rovaniemi) (KRA) Yhren kerran vietellään luulla, mutt ei toisest lihallaka. (Pusula) (KRA) Yhres nipus ku [[töysä]]läise synnit. ([[Ähtäri]]) (KHM) Yht'aikaa, sano Lauttakylän pojaat, kun he kala-Tiinan pirttiä kaato. (Karkku) (KHM) Yhtenä [[mies]] eläessään, kahtena kuollessaan. (Jurva) (KRA) Yhtä [[luu]]ta kun sujen selekä. (Ähtäri) (KVL) Yhtä mieltä kun Muaningan [[piru]]t. (Siilinjärvi) (KHM) Yhtä puuttuu, sanoi piru kun hyttysiä luki. (KHM) Yhtä tyhjä kanssa, jos tulpalloo sylykäsöö. (Pielavesi) (KRA) Yhtä vesi veneen molemmin puolin. (Lappajärvi) (KRA) Yhtäännepäin yhen jälet. (Alajärvi) (KRA) Yhtööstä uskovaasten tavara. (Laihia) (KRA) Yhyreksää laija hulluja ja mökkihöpöröt päälle. (Ilmajoki) (KRA) Yhyren kerran toista narraa, mutta ittensä iäksi. (Seinäjoki) (KRA) Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö) (KRA) Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA) Yks koht, sano suutari lauvantaina, kon koko viikon saapasta teki. Isäntä sano: tee toinen ja mene helvettiin. (Oripää) (KHM) Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi) (KRA) Yks [[ryyppy]] paras, kaks paljo, kolme vähäsen. (Uusimaa) (SMS) Yks [[suu]] kullai. (Lemi) (KRA) Yks tekköö, yheksän kantaa. (Terijoki) (KRA) Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö) (KRA) Yks välittää tyttäreest, toine tyttäre [[äiti]]ist. (Koivisto) (KOH) Yks äiti elättää kuus tytärtä, mut kuus tytärtä ei elätä yhtä äitiä. (Salajärvi) (MSA) Yks älli [[ämmä]]n [[pää]]ssä. (Siuntio) (KRA) Yksi ei voita, eikä joukko sauta. (Isojoki) (KRA) Yksi [[kuolema]] [[Herra]]lle [[velka]]a, kuoli koska kuoli. (Ylihärmä) (KRA) Yksi [[mies]] ei [[sota]]a tee. (Oulu) (KRA) Yksi viimmeksi jää. (Kestilä) (KRA) Yksin o [[hyvä]] ollam mut kaksin kaunis maatem männä. (Hollola) (PLK) Yksinääst ei auta [[Jumala]]kaan. (Isokyrö) (KRA) Ylenanti [[synti]]ä on. (Suistamo) (KRA) Ylenkassottu kanto reen kaataa. (Säkkijärvi) (MSA) Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi) (KRA) Ylhääll on [[leipä]] toisen parvel. (Inkeri, Tuutari) (KRA) Ylihärmä on Alahärmän lammashaka. (Kauhava) (KHM) Ylistaron ylypiät, Ilimajoen ilikiät ja Laihian kitupiikit, skitrut. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri) (KRA) Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi) (KRA) Ylpeys käyp lankeemuksen ieltä. (Säkkijärvi) (MSA) Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti) (KRA) Ylpeyven tähen ihmiseltä hampaat lähtee. (Hartola) (KRA) Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (PLK) Ylpiä ko Viipuri kerjäläine. (Viipuri) (KHM) Yläkuuhuunhan talvi tulloo. (Säkkijärvi) (MSA) Ylämaihiin tytöt on kekkapäitä, kun niihen pittää tervaspuita kassella. (Hyppälä) (MSA) Yläosaton uimapuku on luultavasti keksitty Laihialla. Siinähän säästää paljon kangasta, kun käyttää vain alaosaa. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi) (KRA) Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.) (KRA) Ylönkatte lasta itkettää eikä osan vähyys. (Längelmäki) (KRA) Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä) (KRA) Ylöpeös käöp lankeemukse eillä. (Kiuruvesi) (KRA) Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka) (KRA) Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta) (KRA) Ymmärrä oma arvos, anna arvosa toiselle! (Säkkijärvi) (MSA) Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes) (KRA) Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA) Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori) (KRA) Yrittää pitää, käy syteen taikka saveen. (Loppi) (KRA) Yrittää täytyy, ei muuten käy akka silkis ja lapset kansakouluu. (Piikkiö) (KRA) Yritys hyvä kymmenev vaikka tulos olis nolla. (Hollola) (PLK) Yritys [[mies]]tä maksaa. (Anjala) (KRA) [[Yskä]] antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi) (KRA) Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi) (KRA) Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu) (KRA) Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna) (KRA) Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara) (KRA) Yskä [[vanha]]n elättää. (Viljakkala) (KRA) Yskässä on [[hyvä]] rykiä. (Viitasaari) (KRA) Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä) (KRA) Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki) (KRA) [[Ystävä]] ei kattelep pölypesiä. (Suoniemi) (SSP) Ystävä haastaa ystävälle, ystävä ympär kyllää. (Säkkijärvi) (MSA) Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA) Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju) (KRA) Ystävän ilkku ja sarvekas sana kaikkein kippeimmin koskoo. (Salajärvi) (MSA) Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko) (KRA) Yö on pitkä potevalle, päivä työtä kaipaavalle. (Salajärvi) (MSA) Yö on päivää tuhmemp, päivä yötä viisaamp. (Salajärvi) (MSA) Yöll on kaik sijat mustii. (Inkeri, Tyrö) (KRA) ==Ä== Ähkäin rikas pieröö. (Joroinen) (KRA) Ähtäriläinen mennee saunaan ja pannee vihan lihan välliin. (Ähtäri) (KVL) Ähtäriläiset on laittanu kaikki omasuutesa kenkiin. (Ähtäri) (KVL) Ähä ähä härkinpoika, en mie mää siun pyyvöksees enkä satu satimees! (Säkkijärvi) (MSA) Ähähähä härkinpoika, et saa vuolla vaa pittää nuolla ja vassa ei täyty ensinkää. (Säämälä) (MSA) Äitin syvän lasta, lapsen kiviä ja kantoja. (Säkkijärvi) (MSA) Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA) Äkkilämmin tietää pitkää kylmää. (Perho) (KRA) Äkkipikaisuus ei menesty asioissa. (Anjala) (KRA) Äkkirakkaus tekee paskatille. (Liminka) (KRA) Äkäseks koira kahleissa tulloo. (Parikkala) (KRA) Älkää nauraa vierasta kauraa, katsokaa poikaparat omat sarat! (Inkeri, Tyrö) (KRA) Älkää suuttuko yhtäaikaan! (neuvotaan nuorta paria) (Salajärvi) (MSA) Älli on kallista, kun sitä aina tarvitaan. (Kuusankoski) (KRA) Ällä ennen hyppä cuin oja tule. (WST) Ällä ennen lennä cuins siivet saat. (WST) Ällä ennen nuole cuin tipahta. (WST) Ällä kerjäjän powen muruja etsi. (WST) Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST) Äly hoi, järki älä jätä! (Salajärvi) (MSA) Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala) (KRA) Äly soon, jolla asuthan. (Laihia) (KRA) Älykorilta myöhästynt. (Ylämaa) (MSA) Älyvä tulloo, mutt iltajunassa. (Kangaslampi) (KRA) Älyä tarvitaan kerjätessäkin, ettei kahta kertaa samaan taloon mennä. (Vihti) (KRA) Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä) (KRA) Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet! (Pori) (KRA) Älä ennen kätkyttä tee kuin lapsen saat! (Inkeri, Soikkola) (KRA) Älä hopo, vähemmälläin kerkiät! (Säkkijärvi) (MSA) Älä huoli huomisesta, kunhan pääset päivän päähään! (Säkkijärvi) (MSA) Älä huura, mun taloo on, sanoo Laihian emäntä isännällen. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Älä huuvva Huttunen, jänis on verkossa! (Säkkijärvi) (MSA) Älä huuvva, mamma suuttuu! (Sirkjärvi) (MSA) Älä hyppää ennenku oja tulloo! (Säkkijärvi) (MSA) Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö! (Enontekiö) (KRA) Älä iloisse toisen vahingosta! (Säkkijärvi) (MSA) Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän! (Ilmajoki) (KRA) Älä itke, saathan tuon muutenkiin! (Sirkjärvi) (MSA) Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks! (Orimattila) (KRA) Älä kaakata, kun et muni kuitenkaan! (Säkkijärvi) (MSA) Älä kalava köyhän mulukkuja, riis on omissassii! (Sukeva) (KRA) Älä kasso sitä kuka ei ryyppäis, kasso sitä, kuka on hyvä humalassa (neuvotaan tyttöä)! (Ylämaa) (MSA) Älä kehu, oma kehu haisoo! (Säkkijärvi) (MSA) Älä kontraa kovvaa patistamista ja tiukkaa sanomista! (Salajärvi) (MSA) Älä kraap sitä paikka kutte syhy! (Uskela) (KRA) Älä laske lauvantaina, älä keritse keskiviikkona, älä pese perjantaina! (Loimaa) (KRA) Älä lasker rakkauttas pohjaam palamaa, vaan sekotas sit tulevaisuulen suurel kauhal. (Hollola) (PLK) Älä lennä ylemmäks kun siivet kantaa! (Säkkijärvi) (MSA) Älä lipase ennenku tipahtaa! (Teikarsaari) (MSA) Älä luule jotta mä sun nualemata päästän, sanoo Laihian [[akka]] kun hiiren kirnusta löyti. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Älä luule luikkia leiväksi äläkä [[pässi]]n [[pää]]tä paistiksi! (Isojoki) (KRA) Älä luule [[lukkari]], että papiks pääset! ([[Tampere]]) (KRA) Älä luule lukkari, että [[pappi]] laulaa! (Savitaipale) (KRA) Älä luule lukkari, että pappi virren alkaa! (Siikainen) (KRA) Älä luule [[luu]]ta [[liha]]ks, [[pässi]]n päätä paistikkaaks! (Säkkijärvi) (MSA) Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! ([[Turku]]) (KRA) Älä lähe sontiaisen perrään, se vie sontakassaan. (Ähtäri) (KVL) Älä makkeile, viskoa pois sokurj [[suu]]stais! ([[Karjala]]) (SMS) Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen! (Iitti) (KRA) Älä men Turkku, siel panna [[puukko]] kurkku! (Rauma) (KRA) Älä moiti toisen [[morsian]]ta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset! (Lappajärvi) (KRA) Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo [[pää]]! (Kurikka) (KRA) Älä mäne ilman kirvestä kasken kaatoon! (Säkkijärvi) (MSA) Älä mäne syyhytä [[sauna]]an! (Säkkijärvi) (MSA) Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri) (KVL) Älä nualase, ennenkun tipahtaa! (Jokioinen) (KRA) Älä nuale ennenkö nokahtaa! (Ylistaro) (KRA) Älä ny koko naamallas vahtaa. (Satakunta) (SMS) Älä nyt vettä jua, kyllä meillä on vertaki, sanoo lahtari. (Kuortane) (KHM) Älä nyv vaan aivojas nyrjähytä! (Hollola) (PLK) Älä osta sikkaa säkissä! (Salajärvi) (MSA) Älä ota [[akka]]a ja [[koira]]a niin likkeeltä, jotta haukku kottiin kuuluu! (Säkkijärvi) (MSA) Älä ota kaunista heilaa, ota ruma! [[Kauneus]] katuaa, mutta [[rumuus]] lisääntyy. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK) Älä pilkkaa: [[pilkka]] mennee ommaan nilkkaan, särkee sääriluunkin. (Maaria) (KRA) Älä pistä sormia joka oven rakkoon! (Säkkijärvi) (MSA) Älä puhu [[pää]]häs läpiä, kun ennestäänkin on seittemän ja yks niin [[paha]] että [[luu]]t näkkyy! (Vesilahti) (HSP) Älä puutu Pukin mieheen, Pukin miehell on pitkä [[puukko]]! (Säkkijärvi) (MSA) Älä pyyvvä pyhätyötä, ei siuvva arkenna auteta! (Säkkijärvi) (MSA) Älä pöki, sano [[kirppu]] elehvantille. (KHM) Älä sano kaikkia mitä tiijät, mutta tiijä kaikki mitä sanot. (Ähtäri) (KVL) Älä solvaa, puhu selvää, vaikkei tulis ko [[sana]] [[päivä]]s! (Merikarvia) (KRA) Älä sure mumman [[kuolema]]a, mumma on taivahas voileipä käres! (Etelä-Pohjanmaa) (SMS) Älä sure [[Naantali]]n köyhyyttä, kyl Turus rikkaut on! (Pyhäjärvi Ul.) (KRA) Älä [[suu]]lla suurentele, jos et kunnolla kykene! (Sirkjärvi) (MSA) Älä syrjäi [[tie]]ltä! (Säkkijärvi) (MSA) Älä sä mim [[puhe]]itain kientele, kientele [[isä]]s kurasia housuja. (Hollola) (PLK) Älä tapa, ota [[raha]]! (Sirkjärvi) (MSA) Älä tee syytä syyttömälle tai [[vika]]a viattomalle! (Kalevala) Älä tie karsinaa ennenkun saat vasikan! (Säkkijärvi) (MSA) Älä touhuus tukehu! (Säkkijärvi) (MSA) Älä tunkep [[puu]]j ja kuorev välii. (Hollola) (PLK) Älä [[usko]] rakas [[sielu]], jotta [[sika]] lentää! (Säkkijärvi) (MSA) Älä usko [[ystävä]]äsi, ennenkuin hädässä koettelet! (Maaria) (KRA) Älä valehtele, varasta ennen! (Sirkjärvi) (MSA) Älä viissi olla toisen suunna, sanokoon isse! (Salajärvi) (MSA) Älä viäl lähd, meijän kuko laola nii aikasi. (Satakunta) (SMS) Älä välitä ruma kaveri en miekhän mikhän [[ruusu]] ole. ([[Lappi]]) (SMS) Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee! (Veteli) (KRA) Älä ähverrä, sievemmästkii selviät! (Säkkijärvi) (MSA) Älä ärrytä [[karhu]]a karjavittal! (Hollola) (KRA) Äläs lählel Lahlel likka, sano [[Hollola]]m poika. (PLK) [[Ämmä]]llinen [[renki]] ja poijillinen [[kissa]] on kumpikin suuriruokasia. (Viljakkala) (KRA) Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja [[leski]]morsian ovat yhdenarvoiset. (Lavia) (KRA) Ämmän [[järki]] ja kutun voi. (Säkylä) (KRA) Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi) (KRA) Ämmät kyllä [[olut]]ta juowat / cuin naudat wettä. (WST) Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva) (KRA) Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki) (KRA) Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi) (KRA) Ämmää ja kattii pitää aina nappii; jos ei ne o tehny [[paha]]a, ni ne meinaa kumminki tehrä. (Espoo) (KRA) Ämmää ja [[kissa]]a pitää potkaista. (Lapväärti) (KRA) Ämänä [[suku]] pööram pääs ja isänä suku oveloukkas. (Varsinais-Suomi) (SMS) Änkkää vaikka korpin valakooseksi. (Jalasjärvi) (EPP) Äree äijä, porraava [[lapsi]], vuotava [[pata]] ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä) (KR Ärisövässä [[koira]]ssa ei ou purijoo. (Nurmes) (KRA) Äreä ämmä leipoissaan, kiukkunen kirnuissaan, [[olut]]ta laittaissaan äkänen. (Uusimaa) (SMS) Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KVL) Ärtyyhän koirai, kun aina on kahleissa. (Kuopion pit.) (KRA) [[Äyri]] ämmällä [[raha]]a eikä senkään tilaa. (Loppi) (KRA) Äyrissä saan alku, [[penni]]ssä iso [[perintö]]. (Kuopion pit.) (KRA) Äyrissä tuhannen [[alku]]. ([[Naantali]]) (KRA) Äänelläs [[lintu]]ki laulaa. (Yläne) (KRA) Äänellään [[varis]]kiin laulaa. (Säkkijärvi) (MSA) Äänettä [[hullu]]kin [[viisas]]. (Pori) (KRA) [[Ääni]] ei pelota, [[voima]]a sitä olla pitää. (Haapavesi) (KRA) Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki) (KRA) ==Ö== Öillä [[päivä]] jatketaan. (Säkkijärvi) (MSA) Ökijä pökijösä löytää, vakka kantesa valihtoo. (Sotkamo) (KRA) Öyskis, sano [[merimies]] kun [[laiva]] kuatu. (Tuusniemi) (KHM) ==Lähteet== EPP = Parahat eteläpohjalaaset paukahrokset. Toimittanut Markku Koivisto. Keski-Suomen Eteläpohjalaiset ry, Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy 2002, ISBN 952-91-4288-9 EPV = Etelä-pohojalaanen vitsikirja III. Seinäjoki 2011. ISBN 978-952-92-9178-6 HMK = Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Toimittanut Pasi Klemettinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019, ISBN 978-951-858-050-1 HSP = Hämeen sananparsia, toimittanut Hämäläis-osakunta, WSOY 1941 JPK = Justhin piisas kun kesken loppuu - laihialaiskaskuja. Toimittanut Marjatta Jauhiainen. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 951-717-032-7 KHM = Kansanhuumorin mitä missä milloinkin. Koonnut Matti Kuusi Kansanrunousarkiston kokoelmista. Helsinki: Otava, 1981, ISBN 951-1-06355-3 KOH = Koiviston Heinot, 2003. Koonnut Unto Erlamo. ISBN 952-91-6089-5 KRA = 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768 KSJ = Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy - 26 000 suomenkielistä sananlaskua. Valinnut ja järjestänyt Risto Rekola. BoD, 2020, ISBN 978-952-801-511-6 KST = Kaskuja ja sananparsia Tuuloksesta, Hämeenlinna 1979, ISBN 951-99199-8-8 KVL = Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää, 1986, ISBN 951-99796-2-X MSA = Määppäs sanomaan! Säkkijärven sananparsia, saahkunoita ja sanoja. Koonnut Antti Seppä. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Jyväskylä 2000, ISBN 951-746-107-0 PLK = Piiskan lovi kainalossa. Toimittanut Mika Sirén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983 PSK = Piissaarelaiset Koivistolta. Toimittanut Unto Erlamo. ISBN 952-91-9976-7 SMS = Sanasta miestä sarvesta härkää – hauskaa ja osuvaa kansanviisautta ympäri Suomea. Valitut Palat, toimittanut Reino Rasilainen, 2017. ISBN 978-952-296-212-6 SPS = Sananparsia Suomesta 1. Pekka Tuomikoski 2006. ISBN 952-202-060-5) SSP = Suoniemen sananparsia. Koonnut Eero Järventausta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1974. ISBN 951-717-047-5 SSSK = Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989 VKS = Vanhan kansan sananlaskuviisaus. Koonnut ja järjestänyt Matti Kuusi. WSOY, 1990. ISBN 951-0-02280-2 WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987, näköispainos Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemasta sananlaskukokoelmasta [[Luokka:Sananlaskut]] nto54ht81nb8o83ti8mesd5d2op0880 0 12183 100621 2026-09-01T15:10:03Z Samoasambia 3412 Samoasambia siirsi sivun [[Uusi vuosi]] uudelle nimelle [[Uusivuosi]]: typo 100621 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Uusivuosi]] n2qqz1qgmcuqi72nmf55lc34039saj7