Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.11 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 130717 130686 2026-07-15T19:54:05Z Nysalor 5 Kahdella airolla 130717 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] 75tpu27i4n8q45lkjqik8cp1gck7ekx 250 26170 130710 2026-07-15T18:19:34Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130710 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|262|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 282. '''Pyronema confluens.''' Itiöemän kehitys. '''A''' kolme koteloemärihmaa '''as''', joissa siitoskarva '''t''', sekä kolme siittiöpesäkettä '''a'''. '''B''' siittiöpesäkkeen ja siitoskarvan välinen seinä liuennut. '''C''' koteloemärihmasta lähtee kolme itiökoteloita synnyttävää rihmaa parittaisine tumineen; ympärillä sienirihmoja, osittain poikki-, osittain halkileikattuina. '''D''' itiömaljan kaavamainen halkileikkaus. '''sp''' itiökoteloita. '''p''' nesterihmoja. tumapari. Nämä molemmat tumat sulautuvat yhteen, ja näin muodostuneesta tumasta syntyvät jakautumalla ne 8 tumaa, joiden ympärille itiöt muodostuvat. Valmiiden itiökoteloiden ollessa järjestyneinä &mdash; kuten tavallisesti on laita &mdash; itiölavaan, erottavat niitä toisistaan niiden väliset marrot sienirihmat, ''nesterihmat'', parafyysit (''D'', ''p''). Erilaiset kuroumat ovat tavallisia. Monet lajit lisääntyvät etupäässä sellaisten avulla. {{keski|'''1. Lahko.{{pad}}Perisporiales.'''}} Itiökotelot ovat joka puolelta umpinaisen ''kotelorakon'' (perithecium) sisässä. Nesterihmoja ei ole. 1.{{pad}}{{sp|Heimo Aspergillaceae}}. Itiökotelot ovat epäsäännöllisesti sirottuneet kotelorakkoon. Voimakas lisääntyminen kuromien avulla, rihmastohaarojen päistä jonoina (kuva 283, ''A''), joissa<noinclude><references/></noinclude> l9qekc06m6q3qemr09gvtlvo6zd1s16 250 26171 130711 2026-07-15T18:29:38Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130711 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|288|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude><div style="font-size:small;">8.{{pad}}{{sp|Heimo. Umbilicariaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, kiinnittyt alustaansa (kiviin) vain yhdestä kohden, keskustastaan. ''Umbilicaria'', ''Gyrophora''. 9.{{pad}}{{sp|Heimo. Peltigeraceae.}} Sekovarsi muodostaa melkein ehytlaitaisen "lehden», jonka lukuisat juurtumahapset kiinnittävät alustaan. ''Peltigera'', ''Peltidea'', ''Sticta''. 10.{{pad}}{{sp|Heimo. Parmeliaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, runsasliuskainen ''Parmelia'', ''Xanthoria'' (kuva&nbsp;321), ''Physcia''. 11.{{pad}}{{sp|Heimo Cladoniaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Kotelomaljoissa ei ole gonideja. ''Cladonia'' (kuva&nbsp;322). Kotelomaljat onttojen, usein runsasjakoisten varsikkohaarojen päässä, näiden tyvessä usein pieniä »lehtiä. ''Stereocaulon'', sekovarsi korallimainen. 12.{{pad}}{{sp|Heimo Usneaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Gonidivyöhyke ulottuu kotelomaljoihin. ''Usnea'', ''Alectoria'', puiden oksista riippuvia muotoja, naavaa. ''Evernia'', ''Ramalina'', ''Cetraria''. ''Lääkekasvina'' käytetään islanninjäkälää (''Cetraria islandica'', Lichen islandicus), joka keitettäessä muuttuu hyytelöksi. Hyödyllinen on poronjäkälä, ''Cladonia rangiferina'', se kun on poron tärkein ravinto. Sitä on myös, kuten islanninjäkälää, ''Cetraria islandica'', pohjoisissa maissa käytetty leivän aineksena. Myös on poronjäkälästä poltettu viinaa. Mannajäkälää, ''Lecanora esculenta'', käytetään Pohjois-Afrikan erämaissa ravintoaineena. ''Roccella tinctoria''sta, joka kasvaa Atlantin valtameren ja Välimeren rannikoilla, valmistetaan lakmus-väriainetta. Useita jäkäliä käyttää rahvas pohjoisissa maissa kotivärjäykseen.</div> {{keski|<big>'''II Kaari.{{pad}}Sammalet, Bryophyta.'''</big>}} Sammalet muodostavat hyvin luonnollisen ryhmän, jossa eri alaryhmien väliset erilaisuudet ovat paljoa pienemmät kuin sekovartisilla. Itiön itäessä syntyy pieni ''alkeisrihma'' (Vorkeim, protonema) ja siitä tavallisesti silmumuodostuksen tietä ''sammalkasvi''. Alhaisemmissa muodoissaan sammalkasvi on sekovarsi, useilla toisilla taasen on verso. Sammalkasveilla esiintyvät sukuelimet yleensä useita kertoja peräkkäin, jota vastoin sanikkaisten alkeisvarsikko muodostaa vain kerran sukuelimiä. Jokaisesta hedelmöityneestä munasolusta syntyy suvuton sukupolvi, ''itiöpolvi'' (Sporenfrucht, sporogonium), joka ulkonaisesti pysyy alkuperäisen sammalkasvin yhteydessä ja useimmiten on varrellisen kodan muotoinen. Tuossa kodassa, ''itiöperäkkeessä'' (Sporenkapsel), syntyvät itöt, joiden kypsyessä itiöpolven elontoiminta loppuu. ''Alkeisrihma'' (kuva&nbsp;329) on kehittyneimmässä muodossaan rakenteeltaan parhaiten verrattavissa haaraiseen rihmalevään, jonka soluissa<noinclude><references/></noinclude> b9dtf0j4u9ksxi7wo9h6r4yklffomw9 130714 130711 2026-07-15T18:43:26Z Sakvaka 3073 typo 130714 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|288|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude><div style="font-size:small;">8.{{pad}}{{sp|Heimo. Umbilicariaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, kiinnittyt alustaansa (kiviin) vain yhdestä kohden, keskustastaan. ''Umbilicaria'', ''Gyrophora''. 9.{{pad}}{{sp|Heimo. Peltigeraceae.}} Sekovarsi muodostaa melkein ehytlaitaisen »lehden», jonka lukuisat juurtumahapset kiinnittävät alustaan. ''Peltigera'', ''Peltidea'', ''Sticta''. 10.{{pad}}{{sp|Heimo. Parmeliaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, runsasliuskainen ''Parmelia'', ''Xanthoria'' (kuva&nbsp;321), ''Physcia''. 11.{{pad}}{{sp|Heimo Cladoniaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Kotelomaljoissa ei ole gonideja. ''Cladonia'' (kuva&nbsp;322). Kotelomaljat onttojen, usein runsasjakoisten varsikkohaarojen päässä, näiden tyvessä usein pieniä »lehtiä. ''Stereocaulon'', sekovarsi korallimainen. 12.{{pad}}{{sp|Heimo Usneaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Gonidivyöhyke ulottuu kotelomaljoihin. ''Usnea'', ''Alectoria'', puiden oksista riippuvia muotoja, naavaa. ''Evernia'', ''Ramalina'', ''Cetraria''. ''Lääkekasvina'' käytetään islanninjäkälää (''Cetraria islandica'', Lichen islandicus), joka keitettäessä muuttuu hyytelöksi. Hyödyllinen on poronjäkälä, ''Cladonia rangiferina'', se kun on poron tärkein ravinto. Sitä on myös, kuten islanninjäkälää, ''Cetraria islandica'', pohjoisissa maissa käytetty leivän aineksena. Myös on poronjäkälästä poltettu viinaa. Mannajäkälää, ''Lecanora esculenta'', käytetään Pohjois-Afrikan erämaissa ravintoaineena. ''Roccella tinctoria''sta, joka kasvaa Atlantin valtameren ja Välimeren rannikoilla, valmistetaan lakmus-väriainetta. Useita jäkäliä käyttää rahvas pohjoisissa maissa kotivärjäykseen.</div> {{keski|<big>'''II Kaari.{{pad}}Sammalet, Bryophyta.'''</big>}} Sammalet muodostavat hyvin luonnollisen ryhmän, jossa eri alaryhmien väliset erilaisuudet ovat paljoa pienemmät kuin sekovartisilla. Itiön itäessä syntyy pieni ''alkeisrihma'' (Vorkeim, protonema) ja siitä tavallisesti silmumuodostuksen tietä ''sammalkasvi''. Alhaisemmissa muodoissaan sammalkasvi on sekovarsi, useilla toisilla taasen on verso. Sammalkasveilla esiintyvät sukuelimet yleensä useita kertoja peräkkäin, jota vastoin sanikkaisten alkeisvarsikko muodostaa vain kerran sukuelimiä. Jokaisesta hedelmöityneestä munasolusta syntyy suvuton sukupolvi, ''itiöpolvi'' (Sporenfrucht, sporogonium), joka ulkonaisesti pysyy alkuperäisen sammalkasvin yhteydessä ja useimmiten on varrellisen kodan muotoinen. Tuossa kodassa, ''itiöperäkkeessä'' (Sporenkapsel), syntyvät itöt, joiden kypsyessä itiöpolven elontoiminta loppuu. ''Alkeisrihma'' (kuva&nbsp;329) on kehittyneimmässä muodossaan rakenteeltaan parhaiten verrattavissa haaraiseen rihmalevään, jonka soluissa<noinclude><references/></noinclude> s52ux4hrqblho7mff0m5j493hl698eh 130715 130714 2026-07-15T18:43:51Z Sakvaka 3073 typo 130715 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|288|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude><div style="font-size:small;">8.{{pad}}{{sp|Heimo. Umbilicariaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, kiinnittyt alustaansa (kiviin) vain yhdestä kohden, keskustastaan. ''Umbilicaria'', ''Gyrophora''. 9.{{pad}}{{sp|Heimo. Peltigeraceae.}} Sekovarsi muodostaa melkein ehytlaitaisen »lehden», jonka lukuisat juurtumahapset kiinnittävät alustaan. ''Peltigera'', ''Peltidea'', ''Sticta''. 10.{{pad}}{{sp|Heimo. Parmeliaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, runsasliuskainen ''Parmelia'', ''Xanthoria'' (kuva&nbsp;321), ''Physcia''. 11.{{pad}}{{sp|Heimo. Cladoniaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Kotelomaljoissa ei ole gonideja. ''Cladonia'' (kuva&nbsp;322). Kotelomaljat onttojen, usein runsasjakoisten varsikkohaarojen päässä, näiden tyvessä usein pieniä »lehtiä. ''Stereocaulon'', sekovarsi korallimainen. 12.{{pad}}{{sp|Heimo. Usneaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Gonidivyöhyke ulottuu kotelomaljoihin. ''Usnea'', ''Alectoria'', puiden oksista riippuvia muotoja, naavaa. ''Evernia'', ''Ramalina'', ''Cetraria''. ''Lääkekasvina'' käytetään islanninjäkälää (''Cetraria islandica'', Lichen islandicus), joka keitettäessä muuttuu hyytelöksi. Hyödyllinen on poronjäkälä, ''Cladonia rangiferina'', se kun on poron tärkein ravinto. Sitä on myös, kuten islanninjäkälää, ''Cetraria islandica'', pohjoisissa maissa käytetty leivän aineksena. Myös on poronjäkälästä poltettu viinaa. Mannajäkälää, ''Lecanora esculenta'', käytetään Pohjois-Afrikan erämaissa ravintoaineena. ''Roccella tinctoria''sta, joka kasvaa Atlantin valtameren ja Välimeren rannikoilla, valmistetaan lakmus-väriainetta. Useita jäkäliä käyttää rahvas pohjoisissa maissa kotivärjäykseen.</div> {{keski|<big>'''II Kaari.{{pad}}Sammalet, Bryophyta.'''</big>}} Sammalet muodostavat hyvin luonnollisen ryhmän, jossa eri alaryhmien väliset erilaisuudet ovat paljoa pienemmät kuin sekovartisilla. Itiön itäessä syntyy pieni ''alkeisrihma'' (Vorkeim, protonema) ja siitä tavallisesti silmumuodostuksen tietä ''sammalkasvi''. Alhaisemmissa muodoissaan sammalkasvi on sekovarsi, useilla toisilla taasen on verso. Sammalkasveilla esiintyvät sukuelimet yleensä useita kertoja peräkkäin, jota vastoin sanikkaisten alkeisvarsikko muodostaa vain kerran sukuelimiä. Jokaisesta hedelmöityneestä munasolusta syntyy suvuton sukupolvi, ''itiöpolvi'' (Sporenfrucht, sporogonium), joka ulkonaisesti pysyy alkuperäisen sammalkasvin yhteydessä ja useimmiten on varrellisen kodan muotoinen. Tuossa kodassa, ''itiöperäkkeessä'' (Sporenkapsel), syntyvät itöt, joiden kypsyessä itiöpolven elontoiminta loppuu. ''Alkeisrihma'' (kuva&nbsp;329) on kehittyneimmässä muodossaan rakenteeltaan parhaiten verrattavissa haaraiseen rihmalevään, jonka soluissa<noinclude><references/></noinclude> 6qv659wq7o9rcc6658rh9t3h0vfmnhu 250 26172 130712 2026-07-15T18:36:19Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130712 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||4.{{pad}}Paljassiemeniset, Gymnospermae.|377}}</noinclude>Lopuksi ovat ihmisetkin ja ihmisyhdyskuntien kulkuneuvot, kauppa, merenkulku j.&nbsp;n.&nbsp;e. suuressa määrin levittäneet useita kasveja. Moni kasvi (etenkin moni rikkaruoho) on esim. Amerikasta tullut Eurooppaan historiallisella ajalla ja täällä levinnyt hyvin laajalle, esim. Matricaria discoidea ja Elodea canadensis, jälkimmäinen v.&nbsp;1836. Toisista lajeista voidaan osoittaa, että vaikka ne ovatkin yleisesti esiintyviä, ne eivät kuulu maan alkuperäiseen kasvistoon, vaan ovat vasta ihmisen ja viljelyksen mukana saapuneet etelästä (Chrysanthemum, Centaurea cyanus). {{viiva}} {{keski|<big>'''IV Kaari.{{pad}}Paljassiemeniset, Gymnospermae.'''</big>}} Sekä siemenaiheet että siemenet ovat paljaina avonaisten emilehtien pinnalla; emejä ei ole. Siitepölyhiukkaset ovat monisoluiset, t.&nbsp;s. ne ovat muodostuneet isosta solusta, joka kasvaa siiteputkeksi, ja 2&ndash;3 pienestä, joista yksi on hedelmöittävä solu. Siitepölyhiukkaset joutuvat tuulen kuljettamina siemenaiheille, jossa ne tarttuvat siitereiälle erittyviin limapisaroihin ja josta siiteputki kasvaa munasolun luo. Alkion ravinnoksi käytettävä siemenvalkuainen (naarasalkeisvarsikko) muodostuu kokonaisuudessaan ennen siitosta. Munapesäkkeitä on; ne sijaitsevat siemenvalkuaisen yläosassa. Tähän kaareen kuuluvat kasvit ovat puita tai pensaita. Varren johtojänteet ovat kehässä; toisikäinen paksuuskasvu kuten kaksisirkkaisilla, mutta toisikäisessä puussa ei ole putkiloita (poikkeus Gnetinae), vaan ainoastaan vesisoluja. Halkeamalla syntyneet eritesäiliöt yleisiä. Kukat ovat aina yksineuvoiset, niiden heteiden ja emilehtien rakenteesta sekä siitoksesta on jo edellä ollut puhe (siv. 332, 337, 357 ja seur., kuvat 377&ndash;379, 383&ndash;385, 401&ndash;404). Paljassiemeniset jaetaan neljään luokkaan: ''1. Luokka.{{pad}}Käpypalmut, Cycadinae.'' Varsi haarautuu vähän tai ei ensinkään. Kasvulehdet parijakoiset. Kukat eivät ole ryhmittyneet kukinnoiksi, kehättömät. Siitoksen toimittavat siittiöt (siv.&nbsp;357). ''2. Luokka.{{pad}}Neidonhiuspuut, Ginkgoinae.'' Varsi haarautunut. Kasvulehdet liuskaiset. Kukat eivät ole ryhmittyneet kukinnoiksi, kehättömät. Siitoksen toimittavat siittiöt. ''3. Luokka.{{pad}}Havupuut, Coniferae.'' Varsi haarautunut. Kasvulehdet<noinclude><references/></noinclude> m2x18dw4ucjrmh5h4w9gwjnyoppeffw 250 26173 130713 2026-07-15T18:42:35Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130713 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|355}}</noinclude>'''Hedelmöityminen, siitos''' (Befruchtung). ''Vertailu sanikkaisiin.'' Jokaisessa hedelmöitymistapahtumassa sulautuu yhteen kaksi alkulimaa, koiras- ja naaraspuolinen, joista kummallakaan erikseen ei ole kykyä kehittyä edelleen. Kukkakasveilla sijaitsee koirasalkulima pölyhiukkasissa, naaraspuolinen munasolu on siemenaiheessa. Siemenaihe on sikiäimen sisässä, eivätkä pölyhiukkaset itse voi päästä siihen luotilta, johon ovat joutuneet. Koiraspuolisen alkuliman siirto tapahtuu pölyhiukkasista kasvavaa putkimaista muodostumaa, ''siiteputkea'' (Pollenschlauch), myöten, joka tunkeutuu munasolun luo. Koppisiemenisillä tämä tapahtuu seuraavasti: Kun siitepölyhiukkaset ovat tavalla tai toisella joutuneet emin luotille, pullistuu niiden sisäkalvon ympäröimä solun sisällys ulos jostakin ulkokalvon ituhuokosesta (siv.&nbsp;330) muodostaen siten käsnämäisen pullistuman pyöreälle pölyhiukkaselle. Käsnä kasvaa letkumaiseksi muodostumaksi, joka niin muodoin on vain pyöreän hiukkasen pidentymä. Tämä on siiteputki. Useilla kasveilla voi keinotekoisesti saattaa pölyhiukkaset »itämään», s.&nbsp;o. kehittämään siiteputkia, ripottelemalla niitä enemmän tai vähemmän väkevöityyn sokeriliuokseen. Tällä on hiukkasiin sama vaikutus kuin tahmealla luotilla. Jos käytetään vettä, koe epäonnistuu tykkänään. Hiukkaset imevät puhdasta vettä niin voimakkaasti, että halkeavat. Tästä syystä sade on niin vahingollista hedelmäpuiden ja rukiin kukkimisen aikana. Siiteputki tunkeutuu alaspäin ohjaussolukon (siv.&nbsp;333) tai onton vartalon läpi ja tulee pitemmän tai lyhyemmän ajan kuluttua sikiäimen onteloon, jossa se kohtaa siemenaiheet. Siellä se kasvaa siitereiän läpi siemenaiheen sydämeen. Jos sikiäimessä on useita siemenaiheita, täytyy jokaista varten yhden siiteputken kehittyä, jotta kaikki siemenaiheet hedelmöityisivät. Aika, jonka siiteputki tarvitsee tullakseen luotilta siemenaiheiden luo, on hyvin eri pitkä. Heinillä ja saroilla kuluu tähän vain muutamia tunteja, sahramilla, jonka vartalo on 6&ndash;7 cm:n pituinen, 1&ndash;3 vuorokautta, useilla kämmekkäisillä monta päivää tai viikkoa, jopa kuukausia. Siemenaiheet syntyvätkin kämmekkäisillä vasta pölyytyksen jälkeen, seurauksena siitä. Pähkinäpensaalla eivät siemenaiheet myöskään ole vielä valmistuneet pölyytyksen tapahtuessa. Muutamilla havupuilla y.&nbsp;m. kuluu enemmän kuin vuosi pölyytyksen ja siitoksen välillä. Siitepölyhiukkasessa, joka alkujaan oli yksisoluinen, on jo ennen<noinclude><references/></noinclude> 3wmihnvn4iax1jwuk6vduzkbqn6klwq 0 26174 130716 2026-07-15T19:53:59Z Nysalor 5 Kahdella airolla 130716 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Kahdella airolla. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Maalia haalasin. : Venhettä maalasin. : Valssia loi : laine ja soi. : Tukkani liehahti : ja veri kiehahti, : kun lähelläin : neitosen näin. : Tarkasti tuulta se. : Heilutti huulta se. : Ilmi se ”ai” : ja ilot sai. : ”Soudella kahdella : airolla lahdella : mun halu ois, : jos joku sois...” : Mie luvan myöntelin, : kun venon työntelin : rannalta pois : kuin siru ois. : Souti se kahdella : airolla lahdella : ja selän taa, : missä on maa. : Loikoili rannalla : kuumalla sannalla : hän yhä vain : tuntisittain. : Mieltä se huumasi. : Henkeni tuumasi: : ”On koreaa : tää suvimaa!” : Vartalo kiihotti. : Perhonen liihotti, : lempeä loi : ja mehut joi. : Mie kävin norjaksi : neitosen orjaksi, : kun tuli syys : ja ikävyys. : Tauti se talvella : koitteli kaivella, : kun oli kuu : tai lumo muu. : Kun kevät ruskotti, : niin säde uskotti, : että se tuo : neitosen luo. : ”Hän hyvin joutavi : ja pian soutavi : taas selän taa, : missä on maa.” : Mie sitä mielisin: : kutsuvin kielisin : loiskelo lois : valssin ja sois. {{Lemmen kirja}} 5ccunycoe27xik1ip3s8v5gjdqlric1