Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.12 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 130862 130851 2026-07-28T20:03:52Z Nysalor 5 Hauska näin 130862 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] bfv9z81jtxplur3i28f25fsw0kwd8mg 250 24944 130852 128133 2026-07-28T17:15:27Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130852 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|88|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{Puuttuu kuva}}Kuva 119. '''Ilmaraon kehitys.''' Ilmarakojen keskimääräinen luku siellä on ehkä 100 joka mm²:llä, mutta voi nousta jopa 700:aan. Vedessä olevista elimistä ne puuttuvat, samoin aina juurista. Kellulehdissä on ilmarakoja vain yläpinnassa. Ilmarako syntyy nuoren päällyskettosolun jakautuessa kahdeksi soluksi, molemmiksi huulisoluiksi. Kun näiden väliseinä halkeaa, syntyy keskirako (kuva&nbsp;119). Usein tapahtuu ennen emosolun jakautumista kahdeksi huulisoluksi toisia jakautumisia, joiden johdosta syntyneet solut ympäröivät tietyssä järjestyksessä molempia huulisoluja. Nämä solut, ilmaraon ''sivusolut'', (Nebenzelle), eroavat muista päällyskettosoluista muodoltansa ja asemaltansa sulkusoluihin nähden (kuva&nbsp;120). Ilmarakojen kautta voivat ilman happi ja hiilihappo päästä kasviin helpommin kuin päällyskettosolujen läpi. Toisaalta taas haihtuu ilmarakojen kautta vesihöyryä kasvin sisästä. Eräistä raoista vesi voi erittyä pisaroina. Sellaisia on tavallisesti oksien (Equisetum) tai lehtien (Gramineae) kärjissä, lehtihampaissa (Fuchsia) tai lehden reunassa (Tropaeolum). Näitä sanotaan ''vesiraoiksi'' (Wasserspalte, kuva&nbsp;121). Ne ovat jokseenkin samanlaisia kuin ilmaraot, mutta isompia, ja niiden huulisolut ovat liikkumattomat. {{Puuttuu kuva}}Kuva 120. '''Ilmarakojen kehitys''' erään maksaruohon (''Sedum purpurascens'') lehdessä. '''A''' hyvin nuori aste. '''B''' valmis aste. Numerot osoittavat sivusoluja erottavien seinien syntyjärjestyksen ennen huulisolujen muodostumista. Huulisolut näkyvät kuvassa '''B'''. '''e''' päällyskettosolu.<noinclude><references/></noinclude> ndb1sxg9ixr3yzlpljmfqb7fo2r6wo5 250 26263 130853 2026-07-28T17:23:01Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130853 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|508|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;603. '''A Lentodon autumnalis.''' Vartalon yläosa. '''a''' karvoja, jotka pyyhkivät siitepölyn pois ponsiputkesta. '''b''' luotti. '''c''' siitepölyhiukkasia. '''B Centaurea cyanus.''' Vartalon yläosa. ({{murto|35|1}}) (Centaurea); kehräkukat ovat melkein aina kaksineuvoisia. Heteet ovat teräperäiset. Ponnet ovat aluksi erillään, mutta tarttuvat myöhemmin toisiinsa kiinni muodostaen putken (''D''). Ponsien aukeamisraot ovat putken sisäpuolella, niin että siitepöly aluksi joutuu olemaan sen sisässä. Yksi emi, jonka tyveä ympäröi mettä erittävä pohjuskehrä. Vartalo on kaksihaarainen, haarojen pituus vaihtelee. Tavallisesti on vartalossa kohta, jossa on ylös- tai sivullepäin suuntautuvia karvoja (kuva&nbsp;603), jotka vartalon kasvaessa pyyhkivät siitepölyn pois ponsiputkesta. Tämä voi tapahtua niinkin, että ärtyiset palhot hyönteisen niitä koskettaessa lyhenevät ja vetävät ponsiputkea alaspäin. Luotti on vartalonhaarojen kärjessä, pääasiassa niiden sisäsivulla. Hedelmä on pähkylä, sen seinä on ohut ja ympäröi kiinteästi sisässä olevaa ainoaa siementä. Hedelmän yläreunalla ovat haivenet; siemenessä on runsaasti öljyä. ''a.''{{pad}}{{sp|Alaheimo. Tubuliflorae.}} Maitiaisnesteettömiä kasveja, joissa sen sijaan on öljyjä halkeamisen johdosta syntyneissä tiehyissä. Kehräkukat eivät ole koskaan kielimäisiä. : 1.{{pad}}{{sp|Cynareae.}} Kaikki kukat torvimaiset. Vartalo yläosastaan haarautumiskohtansa alapuolelta mukulamaisesti paisunut tai hyvin karvainen (kuva&nbsp;603, ''B''). Kukkalapakossa on harjaksia, jotka sijaitsevat sikin sokin. Kehtosuomut ovat venyneet harjaksiksi tai ovat kalvopalteiset. &mdash; <small>''Carduus'', pähkylät hapsihaiveniset. ''Cirsium'', pähkylät sulkahaiveniset. ''Cynara'', koppiloartisokka, kehtosuomujen tyviosa maltoinen, syötävä (Vilj.-k. siv.&nbsp;178). ''Silybium'' marianum (Etelä-Euroopasta), koristekasvi, lehdet valkotäpläiset. ''Cnicus''. ''Lappa'', kehtosuomut koukkupäiset (siv.&nbsp;371, 376), ''Carlina''. ''Centaurea'', laitakukat isot, neuvottomat. ''Serratula'', ''Carthamus'' (Vilj.-k. siv.&nbsp;264). ''Echinops'', kehtomykeröt yksikukkaiset, ne vuorostaan pallomaisessa mykerössä.</small> 2.{{pad}}{{sp|Eupatorieae.}} Kaikki kukat torvimaiset. Vartalo ei ole pullistunut, sen haarat ovat pitkät. &mdash; <small>''Eupatorium'', ''Petasites'', ''Tussilago''. ''Ageratum'' mexicanum, koristekasvi.</small> 3.{{pad}}{{sp|Anthemideae.}} Laitakukat kielimäiset (kuva&nbsp;600). Haivenettomia, tai verhiö on kehittynyt kalvomaiseksi palteeksi pähkylän<noinclude><references/></noinclude> 1x5kcd15vkfcevdqzoiuxdau8sh42t7 250 26264 130854 2026-07-28T17:32:12Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130854 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;501. '''Ristikukkaisten siemeniä poikkileikattuina''', niin että alkiojuuri ja sirkkalehdet näkyvät. '''A''' Cheiranthus cheiri. '''B''' Sisymbrium Alliaria. ('''A''' {{murto|8|1}}, '''B''' {{murto|7|1}}). {{tsl|seksi|}} (angustisept), Kun valeseinä kulkee lidun kapeimmalla kohdalla (kuva&nbsp;498, ''B''), leveäväliseksi (latisept) taas, kun valeseinä kulkee lidun leveimmällä kohdalla (''A''). Harvoin hedelmänä on pähkylä (nucula, kuva&nbsp;500). Poikkeava hedelmämuoto on lohko- eli nivellitu (lomentum, Gliederschote). Tällöin jakavat poikkiseinät hedelmän yksisiemenisiin osiin. Hedelmän kypsyessä nämä osat lohkeavat erilleen (kuva&nbsp;499). Alkio on eri tavoin käyristynyt, kuten näkyy kuvasta&nbsp;501. Tämä on hyvä tuntomerkki, jonka perusteella heimon voi jakaa alaryhmiin. ''a.''{{pad}}{{sp|Siliculosae latiseptae.}} &mdash; <small>''Cochlearia'', ''Draba'', ''Alyssum'', ''Aubrietia'', ''Lunaria'', ''Camelina''.</small> ''b.''{{pad}}{{sp|Siliculosae angustiseptae.}} &mdash; <small>''Thlaspi'', ''Iberis'', ''Capsella'', ''Lepidium'' (L. ruderalelta puuttuu teriö, hedelehtiä on vain&nbsp;2), ''Anastatica'' hierochuntica, »Jerikonruusu».</small> ''c.''{{pad}}{{sp|Siliquosae.}} &mdash; <small>''Brassica'', ''Sinapis'', ''Cardamine'', ''Arabis'', ''Matthiola'', leukoija, ''Cheiranthus'', talvileukoija, ''Barbarea'', ''Nasturtium'', ''Sisymbrium'', ''Erysimum'', ''Hesperis''.</small> ''d.''{{pad}}{{sp|Lomentaceae.}} &mdash; <small>''Crambe'', ''Cakile'', ''Raphanus''. R. raphanistrumin hedelmä lohkeaa moneksi kappaleeksi; R. sativus-lajilla se on kyllä kuroutunut osiin, mutta varisee kokonaisena niin kuin marja (kuva&nbsp;499, ''B'').</small> ''e.''{{pad}}{{sp|Nuculiferae.}} Hedelmä yksisiemeninen pähkylä (kuva&nbsp;500). <small>''Isatis'', ''Bunias'', ''Neslia''.</small> <small>1900&nbsp;lajia, enimmäkseen pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Useat kasvavat rikkaruohoina ja ihmisasuntojen luona. Monessa on kirpeänmakuisia, rikinpitoisia öljyjä. Brassica-sukua viljellään useita lajeja. Br. oleracea, kaali, josta mainittakoon seuraavat muunnokset: acephala, lehtikaali; sabauda, savoijin- l. wirsingkaali; capitata, kupu- l. keräkaali; gongylodes, kaalirapi, varren tyvi muodostaa maanpäällisen mukulan (kuva&nbsp;53); Botrytis, kukkakaali, maltoiset kukkaperät kasvaneet yhteen, kukat jäävät kehittymättä; gemmifera, ruusukaali, lukuisia, varren sivulla lehtihangoissa sijaitsevia silmuja. Br. campestris- ja napus-lajeja viljellään öljyn valmistuksessa käytettäviksi. Br. Rapa rapifera, nauris; Br. Napus napobrassica, lanttu. Sinapis alba ja S. nigra, sinappi. Raphanus sativus, retiisi ja retikka. Cochlearia Armoracia, pippurijuuri. Näistä kaikista lähemmin Vilj.k. siv.&nbsp;144, 162, 254. Koristekasveina viljellään useita ristikukkaisia. Lääkkeenä käytetään Sinapis nigran siemeniä (Semen Sinapis) ja niistä valmistettua sinappiöljyä (Aetheroleum Sinapis).</small><noinclude><references/></noinclude> oa65wu3b6csyuuq84iyl70ka9mv484y 130855 130854 2026-07-28T17:32:36Z Sakvaka 3073 tsa 130855 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;501. '''Ristikukkaisten siemeniä poikkileikattuina''', niin että alkiojuuri ja sirkkalehdet näkyvät. '''A''' Cheiranthus cheiri. '''B''' Sisymbrium Alliaria. ('''A''' {{murto|8|1}}, '''B''' {{murto|7|1}}). {{tsl|seksi|kapeaväliseksi}} (angustisept), Kun valeseinä kulkee lidun kapeimmalla kohdalla (kuva&nbsp;498, ''B''), leveäväliseksi (latisept) taas, kun valeseinä kulkee lidun leveimmällä kohdalla (''A''). Harvoin hedelmänä on pähkylä (nucula, kuva&nbsp;500). Poikkeava hedelmämuoto on lohko- eli nivellitu (lomentum, Gliederschote). Tällöin jakavat poikkiseinät hedelmän yksisiemenisiin osiin. Hedelmän kypsyessä nämä osat lohkeavat erilleen (kuva&nbsp;499). Alkio on eri tavoin käyristynyt, kuten näkyy kuvasta&nbsp;501. Tämä on hyvä tuntomerkki, jonka perusteella heimon voi jakaa alaryhmiin. ''a.''{{pad}}{{sp|Siliculosae latiseptae.}} &mdash; <small>''Cochlearia'', ''Draba'', ''Alyssum'', ''Aubrietia'', ''Lunaria'', ''Camelina''.</small> ''b.''{{pad}}{{sp|Siliculosae angustiseptae.}} &mdash; <small>''Thlaspi'', ''Iberis'', ''Capsella'', ''Lepidium'' (L. ruderalelta puuttuu teriö, hedelehtiä on vain&nbsp;2), ''Anastatica'' hierochuntica, »Jerikonruusu».</small> ''c.''{{pad}}{{sp|Siliquosae.}} &mdash; <small>''Brassica'', ''Sinapis'', ''Cardamine'', ''Arabis'', ''Matthiola'', leukoija, ''Cheiranthus'', talvileukoija, ''Barbarea'', ''Nasturtium'', ''Sisymbrium'', ''Erysimum'', ''Hesperis''.</small> ''d.''{{pad}}{{sp|Lomentaceae.}} &mdash; <small>''Crambe'', ''Cakile'', ''Raphanus''. R. raphanistrumin hedelmä lohkeaa moneksi kappaleeksi; R. sativus-lajilla se on kyllä kuroutunut osiin, mutta varisee kokonaisena niin kuin marja (kuva&nbsp;499, ''B'').</small> ''e.''{{pad}}{{sp|Nuculiferae.}} Hedelmä yksisiemeninen pähkylä (kuva&nbsp;500). <small>''Isatis'', ''Bunias'', ''Neslia''.</small> <small>1900&nbsp;lajia, enimmäkseen pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Useat kasvavat rikkaruohoina ja ihmisasuntojen luona. Monessa on kirpeänmakuisia, rikinpitoisia öljyjä. Brassica-sukua viljellään useita lajeja. Br. oleracea, kaali, josta mainittakoon seuraavat muunnokset: acephala, lehtikaali; sabauda, savoijin- l. wirsingkaali; capitata, kupu- l. keräkaali; gongylodes, kaalirapi, varren tyvi muodostaa maanpäällisen mukulan (kuva&nbsp;53); Botrytis, kukkakaali, maltoiset kukkaperät kasvaneet yhteen, kukat jäävät kehittymättä; gemmifera, ruusukaali, lukuisia, varren sivulla lehtihangoissa sijaitsevia silmuja. Br. campestris- ja napus-lajeja viljellään öljyn valmistuksessa käytettäviksi. Br. Rapa rapifera, nauris; Br. Napus napobrassica, lanttu. Sinapis alba ja S. nigra, sinappi. Raphanus sativus, retiisi ja retikka. Cochlearia Armoracia, pippurijuuri. Näistä kaikista lähemmin Vilj.k. siv.&nbsp;144, 162, 254. Koristekasveina viljellään useita ristikukkaisia. Lääkkeenä käytetään Sinapis nigran siemeniä (Semen Sinapis) ja niistä valmistettua sinappiöljyä (Aetheroleum Sinapis).</small><noinclude><references/></noinclude> 1bbhp8bj39kcbtrwhrrzr5ea8stk4qa 250 26265 130856 2026-07-28T17:39:36Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130856 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|449}}</noinclude>{{keski|'''11. Lahko.{{pad}}Columniferae.'''}} Kukat kaksineuvoiset, säteittäiset, kokokiehkuraiset. Kehä kaksikiehkurainen, sikiäisalainen, kiehkuroissa pohjalukuna&nbsp;5. Pohjuskehrää ei ole. Perusmuodolla on 10&nbsp;hedelehteä; toinen kiehkura on enemmän tai vähemmän surkastunut tai puuttuu kokonaan, toinen kiehkura taas tulee heteiden jakautumisen johdosta monilehtiseksi. Hetiö usein yksikuntainen ja heteet kasvaneet yhteen patsasmaiseksi torveksi (patsaaksi eli pieleksi, columna, kuva&nbsp;514). Emiö 2&ndash;monilehtinen. Hedelmä monilokeroinen. Lahkon paras tuntomerkki ovat lukuisat heteet, jotka ovat syntyneet harvempilukuisten heteiden jakautumisen johdosta. Koska tällaisia hetiöitä on muissakin lahkoissa (esim. Parietales), on sille vaikea saada jyrkkiä rajoja. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Tiliaceae.}} Verhiö erilehtinen, tavallisesti pian variseva. Terälehdet silmussa heikosti limittäiset. Heteitä monta, hetiö erilehtinen tai heikosti polyadelfinen, ponnet sisäluomaiset, ponnenpuoliskoja kaksi (dithecisch). Siitepölyhiukkaset eivät ole piikkisiä. Hedelmä kota tai pähkylä. Enimmäkseen puita, joiden lehdet ovat pykälaitaiset tai liuskaiset, korvakkeelliset. <small>350 lajia, eniten kuumissa maissa. ''Tilia''. Lehdet kahdessa vastakkaisessa pitkittäisrivissä, korvakket pian varisevia. Haarojen päätesilmut eivät kehity,</small> {{puuttuu kuva}}Kuva 514. '''Althaea officinalis.''' Kukka halkaistuna. Terälehdet on leikattu keskeltä poikki. '''a''' ulkoverhiö. '''b''' verhiö. '''c''' terälehti. '''d''' hetiö. '''e''' siemenaihe. '''f''' emiö. (Suurenn.) {{puuttuu kuva}}Kuva 515. '''Malva silvestris.''' '''a''' kukka. '''b''' kukkasilmu. '''c''' hedelmä. ({{murto|1|1}})<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 29</small>||}} <references/></noinclude> f3uegvem7pkz8hjf0a319mi44yvjy6u 250 26266 130857 2026-07-28T17:43:51Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130857 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|189}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;212. '''Rukiin oljen päivittäinen kasvuviiva.''' Vaakasuoraan suuntaan on merkitty tunnit, pystysuorassa taas ilmaistaan kasvu millimetreissä. Kuvasta näkyy, ettei nopein kasvaminen satu pimeimmäksi ajaksi, keskiyöksi, vaan tuntuvasti myöhempään, ja samoin, ettei hitain kasvaminen tapahdu keskipäivällä, vaan useita tunteja sen jälkeen. Valo ja pimeys eivät siis vaikuta tuokiossa, vaan vaativat aikaa saadakseen vaikutuksensa tuntumaan, mutta tätä vaikutusta jatkuu sen sijaan jonkun aikaa. Kauimpana vasemmalla näkyy, että kasvu päivällä vallinneen valon vaikutuksesta aluksi pimeän tullen vähenee. Enemmän oikealla näkyy taas, kuinka pimeän kasvua edistävä vaikutus tuntuu vielä klo 5 ap., <span style="display: inline-block;">j.&nbsp;n.&nbsp;e.</span> Tästä saamme esimerkkejä jälkivaikutuksesta. ja lämmössä. On siitä syystä luonnollista, että noita palautuvia muutoksia vastaavat jaksoittaiset vaihtelut kasvien kasvussa (90&nbsp;§). Omituista kyllä eivät nuo jaksoittaiset vaihtelut kuitenkaan yksinkertaisesti mukaudu kulloinkin vallitseviin ulkonaisiin vaikutuksiin. Päinvastoin elonilmiöt jonkin aikaa noudattavat kasville normaalisten ulkonaisten olosuhteiden määräämää jaksollisuutta, johon kasvit ovat ikään kuin tottuneet, niin että nuo ilmiöt jatkuvat lyhyemmän tai pitemmän aikaa muuttumattomina vanhaan tapaan, kokonaan riippumatta ulkonaisista muutoksista, vieläpä vaikka ulkonaiset olosuhteet muuttuisivat alkujaan vallinneille vastakkaisiksi. Kasvun yöllistä kiihtymistä, jota on erittäinkin keskiyön jälkeen huomattavissa kasvuviivan nousemisesta, ja taas toiselta puolen sen hidastumista erityisesti päivällä keskipäivän jälkeen voi esimerkiksi vielä kauan aikaa havaita kestävässä pimeässä ja muuttumattomassa lämmössä. Niinpä osoitti Helianthus tuberosus tuollaisten olosuhteiden vallitessa säännöllistä<noinclude><references/></noinclude> th407ylt40fhbzvchplo7os8q2v6cdm 250 26267 130858 2026-07-28T17:51:52Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130858 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|483}}</noinclude>{{keski|'''4. Lahko.{{pad}}Convolvulates.'''}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;568. '''Convolvulus arvensis.''' '''1''' kappale kukkivaa oksaa. '''2''' kukka. '''3''' hedelmä. '''4''' siemen. '''5''' kukan pohjakaava. ('''1'''&ndash;'''3''' {{murto|1|1}}, '''4''' {{murto|2|1}}). Kukat säteittäiset. Kehä sikiäisalainen, sen kiehkurat 5-lehtiset. Heteitä&nbsp;5, teräperäisiä. Emilehtiä 2&ndash;3. Sikiäin 2&ndash;3-lokeroinen; siinä on usein valeseiniä. Siemenaiheita vähän kussakin lokerossa, siitereikä suuntautunut alaspäin. Kasvulehdet asennoltaan kierteiset, korvakkeita ei ole. 1.{{pad}}{{sp|Heimo Polemoniaceae.}} Teriön liuskat silmussa limikierteiset. Emilehtiä&nbsp;3, sikiäin 3-lokeroinen, istukka liiteperäinen keski-istukka. Siemenaiheita kussakin lokerossa 2&ndash;8. Maitiaisnesteettömiä ruohokasveja. <small>270&nbsp;lajia, etenkin Pohjois-Amerikan länsiosissa. ''Polemonium'', ''Phlox'', ''Gilia''. Näitä <span style="display: inline-block;">y.&nbsp;m.</span> sukuja viljellään koristekasveina.</small> 2.{{pad}}{{sp|Heimo. Convolvulaceae.}} Teriö silmussa useimmiten poimuinen. Emilehtiä&nbsp;2, sikiäin 2-lokeroinen, kummassakin lokerossa kaksi pystyä (siv.&nbsp;337) siemenaihetta (kuva&nbsp;568). Köynnöstäviä ruohokasveja, useimmat maitiaisnesteellisiä. Lehden tyvi useimmiten herttamainen. Kukat yksitellen lehtihangoissa, teriö suuri, kaunis, suppilomainen. Se on matalaan 5-liuskainen (kuva&nbsp;568). Kodassa joskus valeseiniä, jotka jakavat sen neljään lokeroon; tässä suhteessa hedelmä muistuttaa Boraginaceae-heimon hedelmämuotoa. <small>1,100 lajia, useimmat lämpimässä vyöhykkeessä. ''Convolvulus'' (kuva&nbsp;568); etelä eurooppalainen C. tricolor on yleinen puutarhakasvi, samoin kiinalainen ''Calystegia'' pubescens. Bataattikasvin, ''Batatas'' edulis, juurimukulat, bataatit, ovat</small><noinclude><references/></noinclude> sywba0z7ixpxpa8q42ws6qh77zba9fm 130859 130858 2026-07-28T17:54:07Z Sakvaka 3073 130859 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|483}}</noinclude>{{keski|'''4. Lahko.{{pad}}Convolvulates.'''}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;568. '''Convolvulus arvensis.''' '''1''' kappale kukkivaa oksaa. '''2''' kukka. '''3''' hedelmä. '''4''' siemen. '''5''' kukan pohjakaava. ('''1'''&ndash;'''3''' {{murto|1|1}}, '''4''' {{murto|2|1}}). Kukat säteittäiset. Kehä sikiäisalainen, sen kiehkurat 5-lehtiset. Heteitä&nbsp;5, teräperäisiä. Emilehtiä 2&ndash;3. Sikiäin 2&ndash;3-lokeroinen; siinä on usein valeseiniä. Siemenaiheita vähän kussakin lokerossa, siitereikä suuntautunut alaspäin. Kasvulehdet asennoltaan kierteiset, korvakkeita ei ole. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Polemoniaceae.}} Teriön liuskat silmussa limikierteiset. Emilehtiä&nbsp;3, sikiäin 3-lokeroinen, istukka liiteperäinen keski-istukka. Siemenaiheita kussakin lokerossa 2&ndash;8. Maitiaisnesteettömiä ruohokasveja. <small>270&nbsp;lajia, etenkin Pohjois-Amerikan länsiosissa. ''Polemonium'', ''Phlox'', ''Gilia''. Näitä <span style="display: inline-block;">y.&nbsp;m.</span> sukuja viljellään koristekasveina.</small> 2.{{pad}}{{sp|Heimo. Convolvulaceae.}} Teriö silmussa useimmiten poimuinen. Emilehtiä&nbsp;2, sikiäin 2-lokeroinen, kummassakin lokerossa kaksi pystyä (siv.&nbsp;337) siemenaihetta (kuva&nbsp;568). Köynnöstäviä ruohokasveja, useimmat maitiaisnesteellisiä. Lehden tyvi useimmiten herttamainen. Kukat yksitellen lehtihangoissa, teriö suuri, kaunis, suppilomainen. Se on matalaan 5-liuskainen (kuva&nbsp;568). Kodassa joskus valeseiniä, jotka jakavat sen neljään lokeroon; tässä suhteessa hedelmä muistuttaa Boraginaceae-heimon hedelmämuotoa. <small>1,100 lajia, useimmat lämpimässä vyöhykkeessä. ''Convolvulus'' (kuva&nbsp;568); etelä eurooppalainen C. tricolor on yleinen puutarhakasvi, samoin kiinalainen ''Calystegia'' pubescens. Bataattikasvin, ''Batatas'' edulis, juurimukulat, bataatit, ovat</small><noinclude><references/></noinclude> qxxckhcbh62zh49vz4z65t9sts6322u 250 26268 130860 2026-07-28T17:59:21Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130860 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|414|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>Tämän lahkon kasvit, norkkokukkaiset, ovat puita tai pensaita. Lehdet asennoltaan kierteiset, yksinkertaiset, sulkasuoniset, harvoin parilehtiset. Kukat pienet ja vähäpätöiset. Tuulensuosijoita (poikkeus: Salix). Heteiden luku vaihtelee, hetiössä ja kehässä esiintyy harvoin sama lehtiluku. Emiö 2&ndash;6-lehtinen, yhdislehtinen. Siiteputki tulee siemenaiheeseen useimmiten kannan, ei siitereiän kautta. Siemenissä ei ole siemenvalkuaista. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Salicaceae}} (Pajukasvit). Kaksikotisia puita tai pensaita. Lehdet yksinkertaiset, korvakkeelliset. Hede- ja emikukat lyhyissä norkoissa (kuva&nbsp;454), kukin kukka oman suojuslehtensä hangassa. Kehä puuttuu (kuva&nbsp;455). Heteiden luku vaihtelee kahdesta moneen (kaksi on tavallisin luku). Emiö kaksilehtinen. Hedelmä kota; siinä on lukuisia, karvaisia siemeniä. <small>Pajukasvit (200&nbsp;lajia) kasvavat lauhkeassa ja kylmässä vyöhykkeessä ja esiintyvät usein suurissa joukoin, napaseuduilla varpuina. ''Salix'', paju; hyönteissuosijoita, joiden kukkapohjuksessa on 1&ndash;2 pientä mesinystyä (kuva&nbsp;455). Heteitä useimmiten kaksi. ''Populus'' (kuva&nbsp;456), haapa, poppeli; tuulensuosijoita, kukkapohjus hieman pikarimaisesti kovertunut. Heteitä monta. Useiden lajien kuorta käytetään parkitusaineena. Monta Populus-lajia (P. alba Etelä- ja Keski-Euroopasta, balsamifera Siperiasta ja Pohjois-Amerikasta, laurifolia Siperiasta <span style="display: inline-block;">y.&nbsp;m.</span>) viljellään koristepuina, samoin Salix albaa (Siperiasta).</small> 2.{{pad}}{{sp|Heimo. Betulaceae}} (Koivukasvit, kuvat 457&mdash;459). Yksikotisia puita tai pensaita, joilla on yksinkertaiset lehdet ja varisevat korvakkeet. Kukat kehälliset tai kehättömät. Sikiäin kaksilokeroinen. Hedelmä yksisiemeninen pähkylä, ilman puutunutta kehtoa (Fruchtbecher, cupula). <small>Koivukasvit (75&nbsp;lajia) kasvavat pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Koivu esiintyy metsiä muodostavana. ''Betula'' (kuva&nbsp;457); hedenorkot talvehtivat melkein valmiina, eminorkot syntyvät samoihin aikoihin kuin lehdet. Molemmat kukinnot ovat kerrotut. Kunkin norkon päärangalla sijaitsevan suojuslehden, norkkosuomun, hangassa ei ole yksi kukka vaan kolmikukkainen viuhko (kuva&nbsp;457, ''2''). Norkkosuomut ovat muodostuneet kolmesta yhteenkasvaneesta ylälehdestä. Emikukat ovat kehättömät, hedekukissa on neljä jossakin määrin yhdislehtistä kupulehteä. Heteitä on neljä. Pähkylä siipipalteinen. ''Alnus'' (kuva&nbsp;458); sekä hede- että eminorkot talvehtivat paljaina. Lepälläkin ovat kukinnot kerrotut. Eminorkkojen suojussuomut lopuksi puutuvat, joten kukinto tulee käpymäiseksi. Pähkylä ei ole siipipalteinen. ''Corylus'', pähkinäpensas (kuva&nbsp;459). Hedenorkot pitkät, lieriömäiset, talvehtivat; ne ovat paljaat, ei silmusuomujen suojaamat. Eminorkoissa on vain muutamia harvoja kukkia. Ne ovat silmusuomujen ympäröimiä, pieniä</small><noinclude><references/></noinclude> dj7trx62ejpz9a4e52oo7lxcahxwxch 0 26269 130861 2026-07-28T20:03:48Z Nysalor 5 Hauska näin 130861 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Hauska näin. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Liiku ja liiku : likka tännepäin! : Kiiku ja kiiku : ilta reidelläin! : Hauska on kahden : olla täällä näin. : Laulavi lahden : laine viehättäin. {{Lemmen kirja}} 0w2raaiw083d8aov82nqh5l8gjm9m8o