Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.13 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 130887 130862 2026-07-30T20:47:12Z Nysalor 5 Hukkuu 130887 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] tgvh59r9vusc1qo33lyyvojl3zcixe5 250 26279 130877 2026-07-30T15:39:50Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130877 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|216|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>yhteen, kuten saman lajin eri rodut, saman suvun lajit, harvemmin eri sukuihin kuuluvat kasvit. Näitä menettelytapoja käytetään <span style="display: inline-block;">n.&nbsp;s.</span> ''jalostamisessa'' (Veredelung). Nuoren omenapuun runkoon, joka ehkä tuottaisi huonoja hedelmiä (villirunko, Wildling), oksastetaan hienomman omenarodun oksa (jalosteoksa, jaloverso, Edelreis). Tästä saadaan silloin puu, joka varmasti antaa hyviä hedelmiä. Metsäruusun runkoon silmikoidaan sellaisen ruusun silmu (jalo[ste]silmu, Edelauge), jonka kukat ovat kerrotut, <span style="display: inline-block;">j.&nbsp;n.&nbsp;e.</span> 105 §.{{pad}}'''Suvullinen lisääntyminen.''' Jos aluksi rajoitumme alhaisimpiin kryptogaameihin, voimme niillä erottaa tätä monta muotoa. Yksinkertaisin on se, jolloin yhteen sulautuvien alkulimojen välillä ei voi huomata mitään eroa. Tällaista hedelmöitymistä sanotaan ''yhtäläissiitokseksi'', ''isogamiaksi''. Yhtyviä alkulimoja sanotaan ''gameeteiksi'', soluja, joissa ne syntyvät, ''gametangioiksi'', niiden yhtymisestä muodostunutta kappaletta ''yhtymäitiöksi'' (Zygote, Zygospore). Esimerkin tästä tarjoaa Ulothrix-niminen levä (kuva&nbsp;255, ''D''&ndash;''K''). Sen soluissa syntyy tietyissä olosuhteissa muodostumia, jotka muistuttavat ennen kuvattuja parveiluitiöitä, mutta ne ovat näitä pienempiä ja niissä on ainoastaan kaksi värekarvaa. Ne uiskentelevat sinne tänne ja sulautuvat jonkin ajan kuluttua kaksittain yhteen pyöreäksi yhtymäitiöksi, joka oman seinän ympäröimänä kasvaa jonkin verran ja lepää sitten aikansa. Yhtymäitiö ei suorastaan kasva uudeksi Ulothrix-rihmaksi, vaan sen sisällys jakaantuu ensin muutamiksi parveiluitiöiksi ja vasta nämä kasvavat uusiksi rihmoiksi. &mdash; Toisilla levillä on molempien gameettien välillä huomattavissa jonkinlainen ero. Toinen on isompi ja ikään kuin vastaanottaa pienemmän itseensä. Spirogyralla (kuva&nbsp;87) on molempien yhtyvien solujen sisällys samanlaista, mutta se erilaisuus kuitenkin on olemassa, että toisen solun sisällys on liikkuvaa, toisen liikkumatonta. Liikkumatonta, vastaanottavaa solua pidetään naarassoluna, liikkuva on koirassolu. Koirassolu hedelmöittää naarassolun, ja tämä kehittyy yhtymäitiöksi. Lisääntymisen toiselle päämuodolle eli ''munasiitokselle'' (Oogamie), joka on eliömaailmassa suvullisen lisääntymisen yleisin muoto, on ominaista, että koiras- ja naarassolun ero on täysin selvä. Verraten yksinkertainen munasiitoksen muoto esiintyy useilla sekovartisilla kasveilla. Naaras- eli munasolu on paljas, liikkumaton, muodoltaan enemmän tai vähemmän pyöristynyt solu, joka on monta vertaa suurempi kuin koirassolu, ''siittiö'' eli ''spermatotsooidi'', joka sekin on paljas,<noinclude><references/></noinclude> dhlpklemhflguj1b640gyb52ksonb8i 250 26280 130878 2026-07-30T16:20:23Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130878 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|171}}</noinclude>{{tsl|nen|sienen}} täytyy saada valmista sokeria. Paitsi sokeria voi homesienen ravintona olla joukko muitakin elimellisiä aineita, esim. lihaliemi. Homesieni, joka elää leivän pinnalla ja syö sen tärkkelystä, erittää diastaasia kyetäkseen tähän. Homesienet synnyttävät yleensä muitakin samantapaisia entsyymejä aina sen ravinnon mukaan, millä ne elävät. Mainittakoon vielä, että homesienet hengittävät, <span style="display: inline-block;">s.&nbsp;o.</span> ottavat happea ja luovuttavat hiilidioksidia, aivan kuin muutkin kasvit. 3. ''Hiivasienet.''{{pad}}Jo ikivanhoista ajoista saakka ihminen on valmistanut käymisen avulla päihdyttäviä juomia, viiniä ja olutta. Siihen tarvitaan runsaasti sokeria sisältävää nestettä, rypäle- tai jotakin muuta marjamehua tai vierrettä. Käyminen on omituinen ilmiö: sokerin kustannuksella muodostuu liuoksessa alkoholia, ja samalla kehittyy runsaasti hiilidioksidia, joka vaahdottaa nesteen. Tuskin on kulunut enemmän kuin sata vuotta siitä, kun huomattiin, että tämän ilmiön aiheuttaa eräs elävä eliö, hiivasieni. Nämä sienet on jo edellä mainittu esimerkkinä solujen kuroutumisesta (kuvat&nbsp;3 ja 84). Hiivasieniä, joita tarvitaan rypäleviinin valmistukseen, on luonnossa, juuri rypäleiden pinnalla. Hiivaa, jota käytetään oluenvalmistuksessa, ei ole olemassa luonnonvaraisena; se on viljelyskasvi, joka kulkee perintönä oluenvalmistajalta toiselle. Samoin kuin homesieni viihtyy hiivasienikin erinomaisesti sokeriliuoksessa, johon on lisätty tarpeellisia epäorgaanisia suoloja. Solut ottavat ravintoa, hengittävät ja lisääntyvät homesienien tavoin. Mutta hiivasieni on riippumaton vapaasta hapesta, ei kuitenkaan siten, että se voisi elää ilman happea. Vedessä, hiilihydraateissa, rasvassa ja valkuaisaineissa, joita se sisältää, on eräänä yhdysosana happea, ja melkoinen osa siitä on peräisin sokerista. Vain silloin, kun sokeria on saatavissa, hiivasieni voi elää ilman vapaata happea. Jos se joutuu elämään muussa ravinnossa &mdash; tämä sieni ei olekaan varsin vaativainen ruokansa suhteen &mdash; sen täytyy hengittää happea kuten muidenkin eliöiden. Käymisilmiössä tapahtuvan sokerin hajaantumisen alkoholiksi ja hiilidioksidiksi, <math>\text{C}_6\text{H}_{12}\text{O}_6 = 2 \text{C}_2\text{H}_6\text{O}+2\text{CO}_2</math>, aiheuttaa eräs soluissa oleva entsyymi, zymaasi. Tämän ilmiön yhteydessä vapautuu sokerissa olevasta piilevästä energiasta osa, joskin varsin vähän, ja tämä energia saattaa jossakin määrin korvata sen energian, joka syntyisi, jos sieni hengittäisi tavalliseen tapaan. Se voi siten elää, mutta Solut lisääntyvät hitaammin kuin sienen hengittäessä. Muodostunut alkoholi on sienelle itselleen aivan hyödytöntä. Alkoholin ohella syntyy<noinclude><references/></noinclude> p8ns8cwifsdylvpf9lp2ewxlq3a74fa 250 26281 130879 2026-07-30T16:27:38Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130879 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|446|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{tsl|sista|omituisista}} ponsistaan. Sen asemasta järjestelmässä on oltu eri mieltä. Yhdislehtinen kehä näköjään määräisi sille paikan Sympetalae-alaluokassa lähellä Campanulaceae-heimoa, mutta Choripetalae´ille tunnusomaisen siemenaiheiden kaksikalvoisuuden sekä siinä ja Passifloraceae- ja Caricaceae-heimoissa &mdash; myös viimeksimainitussa esiintyy yhdyslehtinen. kehä &mdash; havaittavien yhtäläisyyksien perusteella sen sijoittaminen eriteräisten joukkoon on kuitenkin luonnollisempaa. <small>760 lajia, pääasiassa kuumissa maissa. ''Cucurbita'', kurpitsa. ''Cucumis'' Melo, meloni. C. sativus, kurkku. ''Citrullus'' vulgaris, arbuusi, vesimeloni. Näitä viljellään mehevien hedelmiensä takia (Vilj.-k. siv.&nbsp;79). ''Bryonia'' (Keski-Euroopasta), koristekasvi. ''Luffa'' (kuumista maista); mädättämällä paljastettua hedelmien johtojännerankoa käytetään kuin pesusientä. ''Lagenaria'', pullokurpitsa (kuumista maista); hedelmien kuorta käytetään pulloina, kalebasseina (Vilj.-k. siv.&nbsp;83). ''Ecballium'', ruiskukurkku. Kun hedelmä lohkeaa perästään, ruiskahtavat siemenet siitä ulos (siv.&nbsp;368). ''Thladiantha''. ''Sicyos''. Lääkkeenä käytetään Arabian erämaista polveutuvan kolokvintin, Citrullus colocynthis (kuva&nbsp;510), hedelmää (Fructus Colocynthidis).</small> 10.{{pad}}{{sp|Heimo. Loasaceae.}} Usein poltinkarvallisia ruohokasveja. &mdash; <small>250&nbsp;lajia, etenkin Etelä-Amerikassa. ''Bartonia'', ''Cajophora''.</small> 11.{{pad}}{{sp|Heimo. Begoniaceae.}} Meheviä ruohokasveja, lehdet epämukaiset (kuva&nbsp;1, ''A''). Kukat yksineuvoiset. Heteitä monta. Sikiäin kehänalainen, kolmikulmainen, kolmilokeroinen. &mdash; <small>420&nbsp;lajia, kuumissa maissa. ''Begonia'', useita lajeja viljellään huonekasveina (kuva&nbsp;511). &mdash; Tämän heimon paikka järjestelmässä on epävarma.</small> {{keski|'''10. Lahko.{{pad}}Guttiferales.}} Eroaa edellisestä siten, että hedelmä on monilokeroinen, keski-istukallinen. Kukat säteittäiset. Hetiö jakautumisen johdosta monilukuinen. Useiden varressa ja lehdissä eritesäiliöitä, jotka sisältävät kumihartseja. &mdash; Yhdistetään usein edelliseen. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Ternströmiaceae.}} Ainavihreitä pensaita ja puita. <small>200 lajia, etenkin kuumissa maissa. ''Thea'' chinensis, teepensas (Vilj.-k. s.&nbsp;223): Itä-Aasiasta kotoisin olevaa Japaninruusua, ''Camellia'' japonica, viljellään usein huoneessa koristekasvina suurten, kauniiden kukkiensa takia. ''Actinidia''.</small><noinclude><references/></noinclude> behoz65wb54e9p3hs3v5j9x564mwnbs 130882 130879 2026-07-30T16:39:52Z Sakvaka 3073 130882 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|446|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{tsl|sista|omituisista}} ponsistaan. Sen asemasta järjestelmässä on oltu eri mieltä. Yhdislehtinen kehä näköjään määräisi sille paikan Sympetalae-alaluokassa lähellä Campanulaceae-heimoa, mutta Choripetalae’ille tunnusomaisen siemenaiheiden kaksikalvoisuuden sekä siinä ja Passifloraceae- ja Caricaceae-heimoissa &mdash; myös viimeksimainitussa esiintyy yhdyslehtinen. kehä &mdash; havaittavien yhtäläisyyksien perusteella sen sijoittaminen eriteräisten joukkoon on kuitenkin luonnollisempaa. <small>760 lajia, pääasiassa kuumissa maissa. ''Cucurbita'', kurpitsa. ''Cucumis'' Melo, meloni. C. sativus, kurkku. ''Citrullus'' vulgaris, arbuusi, vesimeloni. Näitä viljellään mehevien hedelmiensä takia (Vilj.-k. siv.&nbsp;79). ''Bryonia'' (Keski-Euroopasta), koristekasvi. ''Luffa'' (kuumista maista); mädättämällä paljastettua hedelmien johtojännerankoa käytetään kuin pesusientä. ''Lagenaria'', pullokurpitsa (kuumista maista); hedelmien kuorta käytetään pulloina, kalebasseina (Vilj.-k. siv.&nbsp;83). ''Ecballium'', ruiskukurkku. Kun hedelmä lohkeaa perästään, ruiskahtavat siemenet siitä ulos (siv.&nbsp;368). ''Thladiantha''. ''Sicyos''. Lääkkeenä käytetään Arabian erämaista polveutuvan kolokvintin, Citrullus colocynthis (kuva&nbsp;510), hedelmää (Fructus Colocynthidis).</small> 10.{{pad}}{{sp|Heimo. Loasaceae.}} Usein poltinkarvallisia ruohokasveja. &mdash; <small>250&nbsp;lajia, etenkin Etelä-Amerikassa. ''Bartonia'', ''Cajophora''.</small> 11.{{pad}}{{sp|Heimo. Begoniaceae.}} Meheviä ruohokasveja, lehdet epämukaiset (kuva&nbsp;1, ''A''). Kukat yksineuvoiset. Heteitä monta. Sikiäin kehänalainen, kolmikulmainen, kolmilokeroinen. &mdash; <small>420&nbsp;lajia, kuumissa maissa. ''Begonia'', useita lajeja viljellään huonekasveina (kuva&nbsp;511). &mdash; Tämän heimon paikka järjestelmässä on epävarma.</small> {{keski|'''10. Lahko.{{pad}}Guttiferales.}} Eroaa edellisestä siten, että hedelmä on monilokeroinen, keski-istukallinen. Kukat säteittäiset. Hetiö jakautumisen johdosta monilukuinen. Useiden varressa ja lehdissä eritesäiliöitä, jotka sisältävät kumihartseja. &mdash; Yhdistetään usein edelliseen. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Ternströmiaceae.}} Ainavihreitä pensaita ja puita. <small>200 lajia, etenkin kuumissa maissa. ''Thea'' chinensis, teepensas (Vilj.-k. s.&nbsp;223): Itä-Aasiasta kotoisin olevaa Japaninruusua, ''Camellia'' japonica, viljellään usein huoneessa koristekasvina suurten, kauniiden kukkiensa takia. ''Actinidia''.</small><noinclude><references/></noinclude> tqowaj6jenbjvatkqmpttbynlwds3bm 250 26282 130880 2026-07-30T16:39:08Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130880 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|338|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;384. '''Ceratozamia robusta.''' Emilehti, jossa kaksi siemenaihetta. ({{murto|1|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;385. '''Cycas revoluta.''' Emilehti, jossa kuusi siemenaihetta. ({{murto|1|2}}) ''Kukkapohjus''' (Blütenboden, receptaculum, torus), kukkaperän latva, johon kukkalehdet ovat kiinnittyneet, on useimmiten paksumpi kuin kukkaperä, jonka kärjessä se on. Kukkapohjuksen latvassa on emiö, kukan viimeksi kehittyvä osa. Yksinkertaisimmassa tapauksessa kukkapohjus on kartiomainen ja kukan eri lehtikiehkurat ovat kerroksittain toistensa yläpuolella (kuvat&nbsp;386, ''A'', 387, ''A''). Tällaisten kukkien kehää sanotaan kiinnitykseltään ''sikiäisalaiseksi'' (unterständige, hypogyne Blüte), niiden sikiäin on ''kehänpäällinen'' (oberständiger Fruchtknoten). Jos taas kukkapohjus on kovertunut, niin että emiö on kiinnittynyt pohjukseen yhtä korkealle kuin hetiö tai alemmaksikin, mutta emiö ja pohjus eivät ole kuitenkaan kasvaneet kiinni toisiinsa, kehää nimitetään ''maljakehäiseksi'' (umständige, perigyne Blüte) ja sikiäintä {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;386. '''Erilaisia kukkalehtien kiinnityksiä.''' '''A''' kehä ja hetiö sikiäisalaiset, sikiäin kehänpäällinen. '''B''', '''B’''' kehä ja hetiö maljakehäiset, sikiäin maljakeskinen. '''C''' kehä ja hetiö sikiäispäälliset, sikiäin kehänalainen. Kaavamaisesti.<noinclude><references/></noinclude> 8qkpxlymm6a0vqoagknlnuf1akbjx1e 130881 130880 2026-07-30T16:39:23Z Sakvaka 3073 130881 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|338|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;384. '''Ceratozamia robusta.''' Emilehti, jossa kaksi siemenaihetta. ({{murto|1|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;385. '''Cycas revoluta.''' Emilehti, jossa kuusi siemenaihetta. ({{murto|1|2}}) '''Kukkapohjus''' (Blütenboden, receptaculum, torus), kukkaperän latva, johon kukkalehdet ovat kiinnittyneet, on useimmiten paksumpi kuin kukkaperä, jonka kärjessä se on. Kukkapohjuksen latvassa on emiö, kukan viimeksi kehittyvä osa. Yksinkertaisimmassa tapauksessa kukkapohjus on kartiomainen ja kukan eri lehtikiehkurat ovat kerroksittain toistensa yläpuolella (kuvat&nbsp;386, ''A'', 387, ''A''). Tällaisten kukkien kehää sanotaan kiinnitykseltään ''sikiäisalaiseksi'' (unterständige, hypogyne Blüte), niiden sikiäin on ''kehänpäällinen'' (oberständiger Fruchtknoten). Jos taas kukkapohjus on kovertunut, niin että emiö on kiinnittynyt pohjukseen yhtä korkealle kuin hetiö tai alemmaksikin, mutta emiö ja pohjus eivät ole kuitenkaan kasvaneet kiinni toisiinsa, kehää nimitetään ''maljakehäiseksi'' (umständige, perigyne Blüte) ja sikiäintä {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;386. '''Erilaisia kukkalehtien kiinnityksiä.''' '''A''' kehä ja hetiö sikiäisalaiset, sikiäin kehänpäällinen. '''B''', '''B’''' kehä ja hetiö maljakehäiset, sikiäin maljakeskinen. '''C''' kehä ja hetiö sikiäispäälliset, sikiäin kehänalainen. Kaavamaisesti.<noinclude><references/></noinclude> eqhbcpjvz1l6676mwusvraq6pvdb0cr 250 26283 130883 2026-07-30T16:45:10Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130883 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||I.{{pad}}Sekovartiset. Thallophyta.|263}}</noinclude>jonon latvaa lähempänä olevat kuromat ovat vanhimmat. Näihin kuuluu pari kaikkein yleisintä sinivihreää homesientä. &mdash; <small>''Eurotium herbariorum''; haarautuneesta rihmastosta kasvaa haaroja, joiden päät paisuvat nuppimaisesti ja joilla muodostuu kuroutumalla lukuisia, kaikkiin suuntiin säteilevissä jonoissa olevia kuromia (kuva&nbsp;284). Nämä kuromia muodostavat haarat luettiin ennen eri sukuun (''Aspergillus'') kuuluviksi. &mdash; ''Penicillium laucum''in kuromajonot ovat siveltimen tapaan haarautuneiden sienirihmojen päässä (kuva&nbsp;283). Molemmat lajit lisääntyvät äärettömästi lukuisista kuromistaan. Kotelorakot ovat pieniä, ryynimäisiä, verraten harvinaisia.</small> 2.{{pad}}{{sp|Heimo Erysiphaceae.}} Kotelopullossa on vain yksi itiökotelo tai keskinen nippu itiökoteloita. Loisivat korkeammilla kasveilla, etenkin lehdillä (kuva&nbsp;285). Ne peittävät kasvin pinnan lukinverkon tavoin ja työntävät imurihmoja päällysketon soluihin. Rihmasto valkea. Siinä havaittavat pienet, pallomaiset kotelorakot pistävät silmiin mustan värinsä vuoksi. Kuromia lukuisasti (kuva&nbsp;286). Kotelorakossa on yksi tai muutamia harvoja itiökoteloita. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;283. '''Penicillium glaucum.''' '''A''' rihmastosta '''m''' lähtevä kuromaperä itiöineen ({{murto|500|1}}). '''B''' osa siitä vahvemmin suurennettuna. Kuromajonot '''c''' ku routuvat haaroista '''b''' tyvihakuisesti (basipetal), <span style="display: inline-block;">t.&nbsp;s.</span> vanhimmat itiöt ovat jonon latvassa. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;284. '''Eurotium herbariorum''' (= Aspergillus glaucus). Rihmastosta '''C''' lähtevä kuromaperä '''D'''. '''c''' kuroma. ({{murto|200|1}})<noinclude><references/></noinclude> dp8weur3v34m1qujxlapz5v61kgt82v 250 26284 130884 2026-07-30T16:48:34Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130884 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|198|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>Kuva&nbsp;217. '''Nicotiana glauca.''' Verso, jonka lehdet päivällä ovat levällään, mutta kääntyvät yhteen yöksi. '''A''' päiväasento. '''B''' yöasento, 3.{{pad}}''Lehtien ja kukkien uniliikkeet'' (nyktinastisehe Bewegung). Monella lehdellä ja kukalla voidaan huomata kaksi erilaista, valaistuksen vaihtuessa jaksoittaisesti uudistuvaa asentoa: ''päiväasento'', jolloin yksityiset osat yleensä ovat levällään, ja ''yöasento'', jonka tunnemme siitä, että yksityiset osat sulkeutuvat tai painuvat vastakkain. Yksinkertaisilla lehdillä (kuva&nbsp;217), esim. Chenopodiumilla, uniliikkeet toteutuvat jaksoittaisten kasvutaipumisten johdosta. Niitä tapahtuu siis ainoastaan nuorissa lehdissä. Kerrotuissa lehdissä uniliikkeet ovat huomattavammat ja ilmenevät myöskin täysikasvuisissa lehdissä; ne aiheutuvat lehtinivelissä esiintyvistä nestejännitysliikkeistä. Esimerkin tästä saamme esim. ketunleivästä (Oxalis), jonka kolme lehdykkää päiväasennossa ovat levällään (kuva&nbsp;218, ''A''), yöasennossa taas keskisuonta pitkin poimuttuneet ja alaspäin laskeutuneet (kuva&nbsp;218, ''B''). Samoin suorittavat apilan lehdykät uniliikkeitä. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;218. '''Oxalis acetosellan lehti.''' '''A''' päiväasennossa. '''B''' yöasennossa. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;219. '''Trifolium repensin lehti.''' '''A''' päiväasennossa. '''B''' yöasennossa.<noinclude><references/></noinclude> 4ilwsjtixnvwow9j3ucogo25cw8o1lk 130885 130884 2026-07-30T16:48:53Z Sakvaka 3073 130885 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|198|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>Kuva&nbsp;217. '''Nicotiana glauca.''' Verso, jonka lehdet päivällä ovat levällään, mutta kääntyvät yhteen yöksi. '''A''' päiväasento. '''B''' yöasento, 3.{{pad}}''Lehtien ja kukkien uniliikkeet'' (nyktinastische Bewegung). Monella lehdellä ja kukalla voidaan huomata kaksi erilaista, valaistuksen vaihtuessa jaksoittaisesti uudistuvaa asentoa: ''päiväasento'', jolloin yksityiset osat yleensä ovat levällään, ja ''yöasento'', jonka tunnemme siitä, että yksityiset osat sulkeutuvat tai painuvat vastakkain. Yksinkertaisilla lehdillä (kuva&nbsp;217), esim. Chenopodiumilla, uniliikkeet toteutuvat jaksoittaisten kasvutaipumisten johdosta. Niitä tapahtuu siis ainoastaan nuorissa lehdissä. Kerrotuissa lehdissä uniliikkeet ovat huomattavammat ja ilmenevät myöskin täysikasvuisissa lehdissä; ne aiheutuvat lehtinivelissä esiintyvistä nestejännitysliikkeistä. Esimerkin tästä saamme esim. ketunleivästä (Oxalis), jonka kolme lehdykkää päiväasennossa ovat levällään (kuva&nbsp;218, ''A''), yöasennossa taas keskisuonta pitkin poimuttuneet ja alaspäin laskeutuneet (kuva&nbsp;218, ''B''). Samoin suorittavat apilan lehdykät uniliikkeitä. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;218. '''Oxalis acetosellan lehti.''' '''A''' päiväasennossa. '''B''' yöasennossa. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;219. '''Trifolium repensin lehti.''' '''A''' päiväasennossa. '''B''' yöasennossa.<noinclude><references/></noinclude> 36kewulyuk38w8cpr13z8860h06jfvm 0 26285 130886 2026-07-30T20:47:10Z Nysalor 5 Hukkuu 130886 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Hukkuu. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Sähkö rauhaisasti : luopi hohtoaan : permannolle asti : kattolampustaan. : Mutta tyttö nukkuu : kuin hän uinaileis. : Kaikki toivo hukkuu : kuin sen kuolo veis. {{Lemmen kirja}} 6xro9yrdfoox2z72icv7hjkb5ogc7nb