Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.13 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk Edvard Valpas-Hänninen 0 9963 130909 130889 2026-08-01T19:28:39Z Nysalor 5 Ei kuollut 130909 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] 0qi17ih7ugirvohb9gtk1t7dn672xqw Käyttäjä:Revi C. 2 15082 130911 126744 2026-08-01T23:59:16Z Pathoschild 182 global user pages ([[m:Synchbot|requested by Revi C.]]) 130911 wikitext text/x-wiki __NOINDEX__<div class="mw-content-ltr" lang="en" dir="ltr">{{#babel:ko|en-3|fi-0}} [[File:Revi wikimedia image.jpg|thumb|center|middle|If you are here to talk about CommonsDelinker removing a deleted image, please [[:c:User talk:Revi C.|go here]].]] Hello! I am [[:m:User:Revi C.|revi]]. I edit to [[m:SWMT|revert vandals]], do Wikidata stuff<!--(I am a Wikidata Admin! <small>([{{fullurl:wikidata:Special:ListUsers/Revi C.|limit=1}} Verify])</small>)-->, or do [[:c:COM:FR|Commons Filemoving stuff]] (I am Commons Admin too! <small>([{{fullurl:c:Special:ListUsers/Revi C.|limit=1}} Verify])</small>). Come to [[:m:User:Revi C.|my Meta userpage]] or [[:c:User:Revi C.|my Commons userpage]] for more information. Thank you.</div> eua23dp5apw45r0i3wc9j7ckah5tv55 Keskustelu käyttäjästä:Revi C. 3 15083 130910 126743 2026-08-01T23:18:40Z Pathoschild 182 global user pages ([[m:Synchbot|requested by Revi C.]]) 130910 wikitext text/x-wiki __NOINDEX__<div class="mw-content-ltr" lang="en" dir="ltr">[[File:Revi logo (pink).png|thumb|center|<span style="color:red">PLEASE DO NOT LEAVE MESSAGE HERE!</span>]] ''' <span style="color:red"> BEFORE YOU BLOCK MY ACCOUNT: IF MY EDIT SUMMARY INCLUDE PREFIX </span>''(Script)''<span style="color:red">, DON'T BLOCK ME, JUST TELL ME TO SLOW DOWN AT COMMONS' TALK PAGE. IT IS AN AUTOMATED SCRIPT BEING USED ON COMMONS TO MOVE FILES.</span> Instead, please leave your message following site: <br /> [[File:Wikidata-logo-en.svg|45px|link=d:User talk:Revi C.]] [[d:User talk:Revi C.]] for Wikidata (Interwiki links) stuff <!--(I am {{int:Group-sysop}} there)--> <br /> [[File:Commons-logo.svg|45px|link=commons:User talk:Revi C.]] [[commons:User talk:Revi C.]] for renaming stuff or [[User:CommonsDelinker|CommonsDelinker]] action (I am {{int:Group-sysop}} there) <br /> [[File:Wikimedia Community Logo optimized.svg|45px|link=m:User talk:Revi C.]] [[meta:User talk:Revi C.]] for other stuff (User right notification, revert message, etc...) Messages left on this page may be reverted or moved without any response.</div> esxe13mcstpjlux1bt2hqwxr2v8t8mn Käyttäjä:Hym411 2 15968 130912 126750 2026-08-02T00:36:55Z Pathoschild 182 global user pages ([[m:Synchbot|requested by Hym411]]) 130912 wikitext text/x-wiki #REDIRECT [[User:Revi C.]] 88g0cv17whfgb1wkeh281mptujwtlut Keskustelu käyttäjästä:Hym411 3 15969 130913 126751 2026-08-02T01:06:16Z Pathoschild 182 global user pages ([[m:Synchbot|requested by Hym411]]) 130913 wikitext text/x-wiki #REDIRECT [[User talk:Revi C.]] o9z79lcc9a9pfmqmrod5w3eyk4q9i0o Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/58 250 25035 130903 128336 2026-08-01T18:49:34Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130903 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|44|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{tsl|sesti|Tavallisesti}} ne ovat haarattomia ja elävät vain muutamia vuosia. Esimerkkeinä mainittakoot seuraavat: ''Männyn'' neulaskimput ovat kääpiöversoja, joissa on &mdash; lukuunottamatta niiden tyvessä olevia kalvomaisia silmusuomuja &mdash; ainoastaan kaksi neulanmuotoista lehteä, neulasta (Nadel). Nämä kääpiöversot syntyvät samana vuonna kuin niitä kannattava pitkäverso ja elävät noin kolme vuotta. ''Lehtikuusen'' kääpiöversot ovat lyhyet ja turpeat, ja niissä on paitsi silmusuomuja useita neulasia; ne tulevat monen vuoden vanhoiksi. ''Poppelilla'' on myös monivuotisia, säännöllisesti varisevia kääpyöversoja. ''Happomarjalla'' pitkän pääverson lehdet muuttuvat oriksi eivätkä siis voi yhteyttää mutta niiden hankasilmut kehittyvät samana vuonna kasvulehdellisiksi kääpiöversoiksi (kuva&nbsp;42). Mainittujen kasvien kukinnot lähtevät myös kääpiöversoista. {{puuttuu kuva}}Kuva 55. '''Passiflora.''' Kärhioksia. ({{murto|1|3}}) 27 §.{{pad}}'''Muutunnaisversot.''' Jo juurakot, mukulavarret ja sipulit eroavat muodoltaan sangen suuresti tavallisesta versosta. Vielä enemmän muuttuneita ovat: ''Kärhioksat'' (Zweigranke), hienot, rihmamaiset elimet, joilla kasvi kiinnittyy tukiin. Niiden tehtävä on sama kuin kärhilehtien (ks. kuva&nbsp;31), mutta ne eivät näiden tavoin ole muutunnaislehtiä, vaan -versoja, <span class="lyhenne">t. s.</span> ne syntyvät lehtihankoihin, mihin muuten muodostuu versoja (Passiflora, kuva&nbsp;55). ''Oraoksat'' (Zweigdorn) syntyvät myös lehtihankoihin, versojen paikalle (Crataegus). Joskus muodostuu niihin pieniä lehtiä kuten muillekin oksille (kuva&nbsp;56). {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;56. '''Oratuomen''' (''Prunus spinosa'') '''oraoksa.''' '''c''' emoverso. '''d''' oraan '''s''' päättyvän kääpiöoksan tukilehden arpi. '''f''', '''f''' kääpiöoksalla olevien lehtien arpia, joiden lehtien hangoissa on oksa '''s''' ja silmu '''k'''.<noinclude><references/></noinclude> n2k8mq0izfgxsxjtm16e7x7s00qyv4p Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/59 250 25036 130904 128337 2026-08-01T18:52:43Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130904 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|45}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;57. '''Ruscus aculeatus.''' Oksa. '''f''' laakaverson '''cl''' tukilehti. '''bl''' laakaversolla sijaitseva kukka. ({{murto|1|1}}) ''Laakaversot'' (Cladodie, Flachspross) ovat litistyneitä versoja, jotka ovat ottaneet yhteyttämisen toimekseen. Usein ne ovat syntyneet pienten, surkastuneiden lehtien hankoihin ja ovat itse lehden näköisiä (Phyllocladie). Koska ne ovat oksia, voi niillä olla kukkia. (Phyllanthus, Ruscus, kuva&nbsp;57, Asparagus, jolla ne ovat neulasen näköisiä.) Niiden kasvien versot, joiden varsi lehtien enemmän tai vähemmän hävitessä muuttuu vihreäksi ja toimii lehtien tavoin, eroavat myös melkoisesti verson tavallisesta muodosta. Sellaisia ovat monet Juncus- ja Scirpus-lajit sekä etenkin kaktuskasvit (vrt. III osa). 28 §.{{pad}}'''Surkastuneet versot.''' Lehtivihreättömien kasvien kasvullinen osa, etenkin lehdet, poikkeaa huomattavassa määrin tavallisesta {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;58. '''Rafflesia Padma''' maan pinnassa suikertavissa juurissa loisivana.<noinclude><references/></noinclude> 87zoqvinwjrnwbkj2bd8s4thb4etw07 Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/60 250 25037 130905 128338 2026-08-01T18:59:00Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130905 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh|46|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}} tyypistä, mikä johtuu siitä, että koko niiden ravintotalous on toisenlainen, ne kun eivät yhteytä, vaan ottavat ravintonsa valmiina toisista eliöistä tai niiden jätteistä. Ensi sijassa muutos näkyy yhteyttämiselimissä, lehdissä, jotka toimettomina ovat kovin surkastuneet. Jo Monotropalla (kuva&nbsp;38) ja Cuscutalla tavataan tällaisia surkastumisilmiöitä, mutta vielä pidemmälle on surkastuminen edistynyt esim. Balanophoraceae-heimossa, jossa kasvien kasvullinen osa on vain mukulan (kuva&nbsp;59) tai lakkisienen tapainen muodostuma. Kaikkein merkillisimpiä loisia (Parasit) ilmisiittoisten joukossa ovat kuitenkin Itä-Intiassa puiden juurissa kasvavat Rafflesiaceae-heimoon kuuluvat kasvit (kuva&nbsp;58). Niiden kasvulliset osat, jotka eivät ole ensinkään erilaistuneet, elävät juurissa jotenkin samaan tapaan kuin pahkasienten rihmasto puiden rungoissa. Näistä juurista nousevat {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;59. '''Scybalium fungiforme,''' brasilialainen ''Balanophoraceae''-heimoon kuuluva kasvi, joka loisii puiden juurissa. Sen kasvullinen osa on mukulamainen ja lehdetön, ja siitä on noussut lakkisienen näköisiä koiras- (&#9794;) ja naaras- (&#9792;) kukintoja. ({{murto|2|3}})<noinclude><references/></noinclude> dvcjlo66ynoi6eb0e8anuq7alhrftle Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/62 250 25039 130906 128341 2026-08-01T19:04:38Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130906 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|48|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{keski|<big>'''Soluoppi''' 31&ndash;45&nbsp;§§.</big>}} 31 §.{{pad}}'''Solun eri osat.''' Kehittyneessä, elävässä solussa (kuva&nbsp;60, ''E'') erotetaan seuraavat osat: 1) luja, kimmoinen, kaikin puolin umpinainen kalvo, ''soluseinä'' (Zellhaut, Zellwand, Zellmembran, kuva&nbsp;60, ''m''); 2) tämän sisässä oleva, siihen liittyvä pehmeäaineinen kerros, jossa aina on valkuaismaisia aineita, ''alkulima'' (Protoplasma). Tässä taas on tietyn muotoinen ''solutuma'' (Zellkern, kuva&nbsp;60, ''n'') ja usein sen lisäksi {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;60. '''Saman solun eri asteita,''' jotka osoittavat alkuliman ja solunesteen suhdetta eri-ikäisissä soluissa. '''A''' nuori, kokonaan alkuliman täyttämä solu. '''B''' hieman vanhempi solu, johon on muodostunut solunesteen täyttämiä rakkoja. '''C''' kaikki edellisessä solussa esiintyvät muodostumat suurentuneet. '''D''' soluneste enennyt, solutumaa ympäröivä solulima liittyy soluseinän luona olevaan solulimaan vain hienoilla solulimarihmoilla '''tr'''. '''E''' solu täysikasvuinen, solulimaa enää vain soluseinän luona; solu muuten solunesteen täyttämä, sen kaikki solunestettä sisältävät rakot yhtyneet suureksi nesteonteloksi. Solutuma on siis työntynyt soluseinää vasten. '''F''' solu kuollut, alkulima hävinnyt, koko solu veden tai ilman täyttämä. '''m''' soluseinä. '''p''' solulima. '''n''' solutuma. '''v''' solurakko.<noinclude><references/></noinclude> rpmvkalj61o3yj5m05ay4tkxfzp9ken Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/63 250 25040 130907 128342 2026-08-01T19:10:03Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130907 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|49}}</noinclude>pienempiä, samoin tietyn muotoisia ''värihiukkasia'' (Chromatophor). Alkuliman muuta, muodotonta osaa sanotaan ''solulimaksi'' (Cytoplasma eli lyhyesti vain Plasma, kuva&nbsp;60, ''p''); ja 3.{{pad}}vesimäinen neste, ''soluneste'' (Zellsaft), joka täyttää alkuliman ympäröimän ontelon (kuva&nbsp;60, ''v''). Ne solut, joissa voimme erottaa nämä osat, ovat nuorempina toisenlaiset (kuva&nbsp;60, ''A''). Silloin täyttää alkulima koko solun, ja soluneste esiintyy vasta kehityksen jatkuessa (kuva&nbsp;60, ''B''), ensin pieninä pisaroina, ''solurakkoina'' (Vakuole, kuva&nbsp;60, ''v''). Nämä kasvavat koko solunkin suuretessa vähitellen ja yhtyvät, samalla kun niitä erottavat solulimajänteet vetäytyvät takaisin seinää peittävään kerrokseen (60, ''C''&ndash;''E''). Joskus solu muuttuu vielä enemmänkin, jolloin soluneste ja alkulima häviävät, ja lopuksi seinän sisässä on vain ilmaa tai vettä. Sellaiset solut ovat kuolleita; ne eivät enää kykene elämän toimiin, vaikka voivatkin hyödyttää kasvia seinänsä lujuudella ja muilla fysikaalisilla ominaisuuksilla. ''Alkulimaa on siis pidettävä solun elävänä osana.'' Onpa soluja, jotka ensin synnyttyään ovat vain paljaita, seinättömiä alkulimakappaleita. Juuri tällaisia soluja esiintyy toimivina eliön mitä tärkeimmän elonilmiön, siitoksen, aikana. Sellaisia soluja sanotaan ''alkusoluiksi'' (Primordialzelle) eli ''paljaiksi soluiksi''. Vasta myöhemmin ne saavat ympärilleen alkuliman erittämän seinän. Edellisestä siis selviää, että sekä soluseinä että soluneste ovat alkuliman toiminnan tuloksia. 32 §.{{pad}}'''Solun suuruus ja muoto''' vaihtelevat suuresti. Muutamat solut ovat niin pieniä (n. 0,001&nbsp;mm läpimitaten), että vahvimmallakaan suurennuksella tuskin voi huomata muuta kuin niiden ulkorajat, toiset taas (esim. Dahlia-, Impatiens-, Sambucus-sukujen ytimessä) kasvavat niin suuriksi (noin 0,1&ndash;0,5&nbsp;mm), että ne voi erottaa paljain silmin. Muutamilla levillä, joiden koko yksilö on yhden ainoan solun muodostama, tämä tulee vieläkin suuremmaksi (kuva&nbsp;61), tunnetaanpa usean cm:n pituisia soluja, kuten puuvillan siemenkarvat ja näkinparran nivelvälisolut. Sellaisten solujen ''muoto'', jotka yksin muodostavat koko kasviyksilön, on usein jokseenkin saännöllinen, pyöreähkö, munamainen, putkimainen. Se voi kuitenkin myös, kun yhden solun eri osat saavat aivan erilaisia muotoja, mitä suurimmassa määrässä erilaistua (kuva&nbsp;61). Korkeampia kasveja muodostavat solut eroavat toisistaan suuresti, sillä eri elimien toiminta on erilainen, minkä vuoksi ei ainoastaan näiden<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 4</small>||}} <references/></noinclude> tq4ke4iqh9in2uz9d465al0qh0jo4se Ei kuollut 0 26295 130908 2026-08-01T19:28:32Z Nysalor 5 Ei kuollut 130908 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ei kuollut. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Lauhan lahden tuolla puolla : yksi kaunis impi on. : Uhki impi kerran kuolla, : kun mä ryöstin suutelon. : Hän ei sitten kuollutkaan: : suikki suuta solkenaan! : Kun sen kaunon kerran heitin – : uhki taasen kuolla hän. : Silmä vettä kohta keitin. : Laskin säälikyynelmän. : Muttei neiti kuollutkaan: : soi se muille suukkojaan! {{Lemmen kirja}} oz89k89lb0mfrl6nuewejrxq7wyhdd1