Wikiaineisto
fiwikisource
https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu
MediaWiki 1.47.0-wmf.13
first-letter
Media
Toiminnot
Keskustelu
Käyttäjä
Keskustelu käyttäjästä
Wikiaineisto
Keskustelu Wikiaineistosta
Tiedosto
Keskustelu tiedostosta
Järjestelmäviesti
Keskustelu järjestelmäviestistä
Malline
Keskustelu mallineesta
Ohje
Keskustelu ohjeesta
Luokka
Keskustelu luokasta
Sivu
Keskustelu sivusta
Hakemisto
Keskustelu hakemistosta
TimedText
TimedText talk
Moduuli
Keskustelu moduulista
Event
Event talk
Edvard Valpas-Hänninen
0
9963
130909
130889
2026-08-01T19:28:39Z
Nysalor
5
Ei kuollut
130909
wikitext
text/x-wiki
{{Wikipedia}}
{{Wikisitaatit}}
'''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937)
== Asiatekstit ==
* ''[[Heinrich Heine sosialistina]]''
== Novellit ==
* ''[[Kiusaus]]''
* ''[[Kun oli niin kuuma...]]''
== Runot ja laulut ==
* ''[[Autereinen]]''
* ''[[Dresdenissä]]''
* ''[[Eespäin!]]''
* ''[[Ei kuollut]]''
* ''[[Ei sorruta!]]''
* ''[[Ei toiseksi]]''
* ''[[Ei tullut]]''
* ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]''
* ''[[Hauska näin]]''
* ''[[Hepä tekivät]]''
* ''[[Herra ihminen]]''
* ''[[Hukkuu]]''
* ''[[Ilvehti]]''
* ''[[Jos tahdot!]]''
* ''[[Kahdella airolla]]''
* ''[[Kaisaniemessä]]''
* ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]''
* ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]''
* ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]''
* ''[[Kielletty temppeli]]''
* ''[[Kongressin marssi]]''
* ''[[Korven ukko]]''
* ''[[Kun]]''
* ''[[Kun koira kuoli]]''
* ''[[Kyyhkysein]]''
* ''[[Laulu lahdella]]''
* ''[[Meitä liitossa]]''
* ''[[Meni ja meni]]''
* ''[[Minua kohde]]''
* ''[[Mukaelma]]''
* ''[[Niin tuntui]]''
* ''[[Nousi kuolleista]]''
* ''[[Oh se sorja!]]''
* ''[[Oi ja oi]]''
* ''[[Parahin maan]]''
* ''[[Piijan jenkka]]''
* ''[[Piti tyttönsä]]''
* ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]''
* ''[[Puhe aallolla]]''
* ''[[Riittäisi riemu]]''
* ''[[Sai rauhan]]''
* ''[[Salissa]]''
* ''[[Se mutta]]''
* ''[[Suomen Iida]]''
* ''[[Syntypäivälahja]]''
* ''[[Sähkö virkisti]]''
* ''[[Taituri]]''
* ''[[Torpanpoika]]''
* ''[[Tuokse tervehti]]''
* ''[[Vaaksan päästä]]''
* ''[[Vain iltaruskoa]]''
* ''[[Voi aika välkkyvä]]''
* ''[[Voipa!]]''
* ''[[Vuorokaudeksi]]''
* ''[[Välttäkää]]''
* ''[[Yhtä vain]]''
* ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]''
== Suomennokset ==
* Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]''
* Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]''
* Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]''
* Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]''
[[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]]
0qi17ih7ugirvohb9gtk1t7dn672xqw
Käyttäjä:Revi C.
2
15082
130911
126744
2026-08-01T23:59:16Z
Pathoschild
182
global user pages ([[m:Synchbot|requested by Revi C.]])
130911
wikitext
text/x-wiki
__NOINDEX__<div class="mw-content-ltr" lang="en" dir="ltr">{{#babel:ko|en-3|fi-0}} [[File:Revi wikimedia image.jpg|thumb|center|middle|If you are here to talk about CommonsDelinker removing a deleted image, please [[:c:User talk:Revi C.|go here]].]]
Hello! I am [[:m:User:Revi C.|revi]]. I edit to [[m:SWMT|revert vandals]], do Wikidata stuff<!--(I am a Wikidata Admin! <small>([{{fullurl:wikidata:Special:ListUsers/Revi C.|limit=1}} Verify])</small>)-->, or do [[:c:COM:FR|Commons Filemoving stuff]] (I am Commons Admin too! <small>([{{fullurl:c:Special:ListUsers/Revi C.|limit=1}} Verify])</small>). Come to [[:m:User:Revi C.|my Meta userpage]] or [[:c:User:Revi C.|my Commons userpage]] for more information. Thank you.</div>
eua23dp5apw45r0i3wc9j7ckah5tv55
Keskustelu käyttäjästä:Revi C.
3
15083
130910
126743
2026-08-01T23:18:40Z
Pathoschild
182
global user pages ([[m:Synchbot|requested by Revi C.]])
130910
wikitext
text/x-wiki
__NOINDEX__<div class="mw-content-ltr" lang="en" dir="ltr">[[File:Revi logo (pink).png|thumb|center|<span style="color:red">PLEASE DO NOT LEAVE MESSAGE HERE!</span>]]
''' <span style="color:red"> BEFORE YOU BLOCK MY ACCOUNT: IF MY EDIT SUMMARY INCLUDE PREFIX </span>''(Script)''<span style="color:red">, DON'T BLOCK ME, JUST TELL ME TO SLOW DOWN AT COMMONS' TALK PAGE. IT IS AN AUTOMATED SCRIPT BEING USED ON COMMONS TO MOVE FILES.</span>
Instead, please leave your message following site:
<br />
[[File:Wikidata-logo-en.svg|45px|link=d:User talk:Revi C.]] [[d:User talk:Revi C.]] for Wikidata (Interwiki links) stuff <!--(I am {{int:Group-sysop}} there)-->
<br />
[[File:Commons-logo.svg|45px|link=commons:User talk:Revi C.]] [[commons:User talk:Revi C.]] for renaming stuff or [[User:CommonsDelinker|CommonsDelinker]] action (I am {{int:Group-sysop}} there)
<br />
[[File:Wikimedia Community Logo optimized.svg|45px|link=m:User talk:Revi C.]] [[meta:User talk:Revi C.]] for other stuff (User right notification, revert message, etc...)
Messages left on this page may be reverted or moved without any response.</div>
esxe13mcstpjlux1bt2hqwxr2v8t8mn
Käyttäjä:Hym411
2
15968
130912
126750
2026-08-02T00:36:55Z
Pathoschild
182
global user pages ([[m:Synchbot|requested by Hym411]])
130912
wikitext
text/x-wiki
#REDIRECT [[User:Revi C.]]
88g0cv17whfgb1wkeh281mptujwtlut
Keskustelu käyttäjästä:Hym411
3
15969
130913
126751
2026-08-02T01:06:16Z
Pathoschild
182
global user pages ([[m:Synchbot|requested by Hym411]])
130913
wikitext
text/x-wiki
#REDIRECT [[User talk:Revi C.]]
o9z79lcc9a9pfmqmrod5w3eyk4q9i0o
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/58
250
25035
130903
128336
2026-08-01T18:49:34Z
Sakvaka
3073
/* Ongelmallinen */
130903
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|44|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{tsl|sesti|Tavallisesti}} ne ovat haarattomia ja elävät vain muutamia vuosia. Esimerkkeinä mainittakoot seuraavat: ''Männyn'' neulaskimput ovat kääpiöversoja, joissa on — lukuunottamatta niiden tyvessä olevia kalvomaisia silmusuomuja — ainoastaan kaksi neulanmuotoista lehteä, neulasta (Nadel). Nämä kääpiöversot syntyvät samana vuonna kuin niitä kannattava pitkäverso ja elävät noin kolme vuotta. ''Lehtikuusen'' kääpiöversot ovat lyhyet ja turpeat, ja niissä on paitsi silmusuomuja useita neulasia; ne tulevat monen vuoden vanhoiksi. ''Poppelilla'' on myös monivuotisia, säännöllisesti varisevia kääpyöversoja. ''Happomarjalla'' pitkän pääverson lehdet muuttuvat oriksi eivätkä siis voi yhteyttää mutta niiden hankasilmut kehittyvät samana vuonna kasvulehdellisiksi kääpiöversoiksi (kuva 42). Mainittujen kasvien kukinnot lähtevät myös kääpiöversoista.
{{puuttuu kuva}}Kuva 55. '''Passiflora.''' Kärhioksia. ({{murto|1|3}})
27 §.{{pad}}'''Muutunnaisversot.''' Jo juurakot, mukulavarret ja sipulit eroavat muodoltaan sangen suuresti tavallisesta versosta. Vielä enemmän muuttuneita ovat:
''Kärhioksat'' (Zweigranke), hienot, rihmamaiset elimet, joilla kasvi kiinnittyy tukiin. Niiden tehtävä on sama kuin kärhilehtien (ks. kuva 31), mutta ne eivät näiden tavoin ole muutunnaislehtiä, vaan -versoja, <span class="lyhenne">t. s.</span> ne syntyvät lehtihankoihin, mihin muuten muodostuu versoja (Passiflora, kuva 55).
''Oraoksat'' (Zweigdorn) syntyvät myös lehtihankoihin, versojen paikalle (Crataegus). Joskus muodostuu niihin pieniä lehtiä kuten muillekin oksille (kuva 56).
{{puuttuu kuva}}Kuva 56. '''Oratuomen''' (''Prunus spinosa'') '''oraoksa.''' '''c''' emoverso. '''d''' oraan '''s''' päättyvän kääpiöoksan tukilehden arpi. '''f''', '''f''' kääpiöoksalla olevien lehtien arpia, joiden lehtien hangoissa on oksa '''s''' ja silmu '''k'''.<noinclude><references/></noinclude>
n2k8mq0izfgxsxjtm16e7x7s00qyv4p
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/59
250
25036
130904
128337
2026-08-01T18:52:43Z
Sakvaka
3073
/* Ongelmallinen */
130904
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|45}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 57. '''Ruscus aculeatus.''' Oksa. '''f''' laakaverson '''cl''' tukilehti. '''bl''' laakaversolla sijaitseva kukka. ({{murto|1|1}})
''Laakaversot'' (Cladodie, Flachspross) ovat litistyneitä versoja, jotka ovat ottaneet yhteyttämisen toimekseen. Usein ne ovat syntyneet pienten, surkastuneiden lehtien hankoihin ja ovat itse lehden näköisiä (Phyllocladie). Koska ne ovat oksia, voi niillä olla kukkia. (Phyllanthus, Ruscus, kuva 57, Asparagus, jolla ne ovat neulasen näköisiä.)
Niiden kasvien versot, joiden varsi lehtien enemmän tai vähemmän hävitessä muuttuu vihreäksi ja toimii lehtien tavoin, eroavat myös melkoisesti verson tavallisesta muodosta. Sellaisia ovat monet Juncus- ja Scirpus-lajit sekä etenkin kaktuskasvit (vrt. III osa).
28 §.{{pad}}'''Surkastuneet versot.''' Lehtivihreättömien kasvien kasvullinen osa, etenkin lehdet, poikkeaa huomattavassa määrin tavallisesta
{{puuttuu kuva}}Kuva 58. '''Rafflesia Padma''' maan pinnassa suikertavissa juurissa loisivana.<noinclude><references/></noinclude>
87zoqvinwjrnwbkj2bd8s4thb4etw07
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/60
250
25037
130905
128338
2026-08-01T18:59:00Z
Sakvaka
3073
/* Ongelmallinen */
130905
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh|46|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}
tyypistä, mikä johtuu siitä, että koko niiden ravintotalous on toisenlainen, ne kun eivät yhteytä, vaan ottavat ravintonsa valmiina toisista eliöistä tai niiden jätteistä. Ensi sijassa muutos näkyy yhteyttämiselimissä, lehdissä, jotka toimettomina ovat kovin surkastuneet. Jo Monotropalla (kuva 38) ja Cuscutalla tavataan tällaisia surkastumisilmiöitä, mutta vielä pidemmälle on surkastuminen edistynyt esim. Balanophoraceae-heimossa, jossa kasvien kasvullinen osa on vain mukulan (kuva 59) tai lakkisienen tapainen muodostuma.
Kaikkein merkillisimpiä loisia (Parasit) ilmisiittoisten joukossa ovat kuitenkin Itä-Intiassa puiden juurissa kasvavat Rafflesiaceae-heimoon kuuluvat kasvit (kuva 58). Niiden kasvulliset osat, jotka eivät ole ensinkään erilaistuneet, elävät juurissa jotenkin samaan tapaan kuin pahkasienten rihmasto puiden rungoissa. Näistä juurista nousevat
{{puuttuu kuva}}Kuva 59. '''Scybalium fungiforme,''' brasilialainen ''Balanophoraceae''-heimoon kuuluva kasvi, joka loisii puiden juurissa. Sen kasvullinen osa on mukulamainen ja lehdetön, ja siitä on noussut lakkisienen näköisiä koiras- (♂) ja naaras- (♀) kukintoja. ({{murto|2|3}})<noinclude><references/></noinclude>
dvcjlo66ynoi6eb0e8anuq7alhrftle
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/62
250
25039
130906
128341
2026-08-01T19:04:38Z
Sakvaka
3073
/* Ongelmallinen */
130906
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|48|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{keski|<big>'''Soluoppi''' 31–45 §§.</big>}}
31 §.{{pad}}'''Solun eri osat.''' Kehittyneessä, elävässä solussa (kuva 60, ''E'') erotetaan seuraavat osat:
1) luja, kimmoinen, kaikin puolin umpinainen kalvo, ''soluseinä'' (Zellhaut, Zellwand, Zellmembran, kuva 60, ''m'');
2) tämän sisässä oleva, siihen liittyvä pehmeäaineinen kerros, jossa aina on valkuaismaisia aineita, ''alkulima'' (Protoplasma). Tässä taas on tietyn muotoinen ''solutuma'' (Zellkern, kuva 60, ''n'') ja usein sen lisäksi
{{puuttuu kuva}}Kuva 60. '''Saman solun eri asteita,''' jotka osoittavat alkuliman ja solunesteen suhdetta eri-ikäisissä soluissa. '''A''' nuori, kokonaan alkuliman täyttämä solu. '''B''' hieman vanhempi solu, johon on muodostunut solunesteen täyttämiä rakkoja. '''C''' kaikki edellisessä solussa esiintyvät muodostumat suurentuneet. '''D''' soluneste enennyt, solutumaa ympäröivä solulima liittyy soluseinän luona olevaan solulimaan vain hienoilla solulimarihmoilla '''tr'''. '''E''' solu täysikasvuinen, solulimaa enää vain soluseinän luona; solu muuten solunesteen täyttämä, sen kaikki solunestettä sisältävät rakot yhtyneet suureksi nesteonteloksi. Solutuma on siis työntynyt soluseinää vasten. '''F''' solu kuollut, alkulima hävinnyt, koko solu veden tai ilman täyttämä. '''m''' soluseinä. '''p''' solulima. '''n''' solutuma. '''v''' solurakko.<noinclude><references/></noinclude>
rpmvkalj61o3yj5m05ay4tkxfzp9ken
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/63
250
25040
130907
128342
2026-08-01T19:10:03Z
Sakvaka
3073
/* Oikoluettu */
130907
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|49}}</noinclude>pienempiä, samoin tietyn muotoisia ''värihiukkasia'' (Chromatophor). Alkuliman muuta, muodotonta osaa sanotaan ''solulimaksi'' (Cytoplasma eli lyhyesti vain Plasma, kuva 60, ''p''); ja
3.{{pad}}vesimäinen neste, ''soluneste'' (Zellsaft), joka täyttää alkuliman ympäröimän ontelon (kuva 60, ''v'').
Ne solut, joissa voimme erottaa nämä osat, ovat nuorempina toisenlaiset (kuva 60, ''A''). Silloin täyttää alkulima koko solun, ja soluneste esiintyy vasta kehityksen jatkuessa (kuva 60, ''B''), ensin pieninä pisaroina, ''solurakkoina'' (Vakuole, kuva 60, ''v''). Nämä kasvavat koko solunkin suuretessa vähitellen ja yhtyvät, samalla kun niitä erottavat solulimajänteet vetäytyvät takaisin seinää peittävään kerrokseen (60, ''C''–''E'').
Joskus solu muuttuu vielä enemmänkin, jolloin soluneste ja alkulima häviävät, ja lopuksi seinän sisässä on vain ilmaa tai vettä. Sellaiset solut ovat kuolleita; ne eivät enää kykene elämän toimiin, vaikka voivatkin hyödyttää kasvia seinänsä lujuudella ja muilla fysikaalisilla ominaisuuksilla. ''Alkulimaa on siis pidettävä solun elävänä osana.'' Onpa soluja, jotka ensin synnyttyään ovat vain paljaita, seinättömiä alkulimakappaleita. Juuri tällaisia soluja esiintyy toimivina eliön mitä tärkeimmän elonilmiön, siitoksen, aikana. Sellaisia soluja sanotaan ''alkusoluiksi'' (Primordialzelle) eli ''paljaiksi soluiksi''. Vasta myöhemmin ne saavat ympärilleen alkuliman erittämän seinän. Edellisestä siis selviää, että sekä soluseinä että soluneste ovat alkuliman toiminnan tuloksia.
32 §.{{pad}}'''Solun suuruus ja muoto''' vaihtelevat suuresti. Muutamat solut ovat niin pieniä (n. 0,001 mm läpimitaten), että vahvimmallakaan suurennuksella tuskin voi huomata muuta kuin niiden ulkorajat, toiset taas (esim. Dahlia-, Impatiens-, Sambucus-sukujen ytimessä) kasvavat niin suuriksi (noin 0,1–0,5 mm), että ne voi erottaa paljain silmin. Muutamilla levillä, joiden koko yksilö on yhden ainoan solun muodostama, tämä tulee vieläkin suuremmaksi (kuva 61), tunnetaanpa usean cm:n pituisia soluja, kuten puuvillan siemenkarvat ja näkinparran nivelvälisolut.
Sellaisten solujen ''muoto'', jotka yksin muodostavat koko kasviyksilön, on usein jokseenkin saännöllinen, pyöreähkö, munamainen, putkimainen. Se voi kuitenkin myös, kun yhden solun eri osat saavat aivan erilaisia muotoja, mitä suurimmassa määrässä erilaistua (kuva 61).
Korkeampia kasveja muodostavat solut eroavat toisistaan suuresti, sillä eri elimien toiminta on erilainen, minkä vuoksi ei ainoastaan näiden<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi — 4</small>||}}
<references/></noinclude>
tq4ke4iqh9in2uz9d465al0qh0jo4se
Ei kuollut
0
26295
130908
2026-08-01T19:28:32Z
Nysalor
5
Ei kuollut
130908
wikitext
text/x-wiki
{{Otsikko
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=Ei kuollut.
|alaotsikko=
|tekijä=Edvard Valpas-Hänninen
|huomiot=
}}
: Lauhan lahden tuolla puolla
: yksi kaunis impi on.
: Uhki impi kerran kuolla,
: kun mä ryöstin suutelon.
: Hän ei sitten kuollutkaan:
: suikki suuta solkenaan!
: Kun sen kaunon kerran heitin –
: uhki taasen kuolla hän.
: Silmä vettä kohta keitin.
: Laskin säälikyynelmän.
: Muttei neiti kuollutkaan:
: soi se muille suukkojaan!
{{Lemmen kirja}}
oz89k89lb0mfrl6nuewejrxq7wyhdd1