Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.13 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 130937 130909 2026-08-02T20:34:07Z Nysalor 5 Soitto jatkui 130937 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] kwstz12wa0ffzoma2esxrdb99wnms4u 3 15083 130921 130910 2026-08-02T14:30:34Z Pathoschild 182 global user pages ([[m:Synchbot|requested by Revi C.]]) 130921 wikitext text/x-wiki __NOINDEX__<div class="mw-content-ltr" lang="en" dir="ltr">[[File:Revi logo (pink).png|thumb|center|<span style="color:red">PLEASE DO NOT LEAVE MESSAGE HERE!</span>]] '''<span style="color:red"> BEFORE YOU BLOCK MY ACCOUNT: IF MY EDIT SUMMARY INCLUDE PREFIX </span>''(Script)''<span style="color:red">, DON'T BLOCK ME, JUST TELL ME TO SLOW DOWN AT COMMONS' TALK PAGE. IT IS AN AUTOMATED SCRIPT BEING USED ON COMMONS TO MOVE FILES.</span>''' Instead, please leave your message following site: <br /> [[File:Wikidata-logo-en.svg|45px|link=d:User talk:Revi C.]] [[d:User talk:Revi C.]] for Wikidata (Interwiki links) stuff <!--(I am {{int:Group-sysop}} there)--> <br /> [[File:Commons-logo.svg|45px|link=commons:User talk:Revi C.]] [[commons:User talk:Revi C.]] for renaming stuff or [[User:CommonsDelinker|CommonsDelinker]] action (I am {{int:Group-sysop}} there) <br /> [[File:Wikimedia Community Logo optimized.svg|45px|link=m:User talk:Revi C.]] [[meta:User talk:Revi C.]] for other stuff (User right notification, revert message, etc...) Messages left on this page may be reverted or moved without any response.</div> 5b8qtz4dnjnrhc9ts3mku14m3gujbq8 4 23128 130926 130835 2026-08-02T15:10:42Z Alexis Jazz 5764 Updating gadget usage statistics from [[Special:GadgetUsage]] ([[phab:T121049]]) 130926 wikitext text/x-wiki {{#ifexist:Project:GUS2Wiki/top|{{/top}}|This page provides a historical record of [[Special:GadgetUsage]] through its page history. To get the data in CSV format, see wikitext. To customize this message or add categories, create [[/top]].}} Nämä tiedot ovat välimuistista, ja ne on päivitetty viimeksi 2026-08-01T06:54:17Z. Välimuistissa on saatavilla enintään {{PLURAL:5000|yksi tulos|5000 tulosta}}. {| class="sortable wikitable" ! Pienoisohjelma !! data-sort-type="number" | Käyttäjien määrä !! data-sort-type="number" | Aktiiviset käyttäjät |- |HotCat || 6 || 0 |- |Viite-overflow || 2 || 0 |- |Viite-palstat || 2 || 0 |- |Wikiviite || 5 || 0 |- |purge || 4 || 0 |} * [[Toiminnot:GadgetUsage]] * [[m:Meta:GUS2Wiki/Script|GUS2Wiki]] <!-- data in CSV format: HotCat,6,0 Viite-overflow,2,0 Viite-palstat,2,0 Wikiviite,5,0 purge,4,0 --> s61sx9rwkfebhl4qkw0oa9gwlr4p83q 3 24400 130927 126745 2026-08-02T15:43:15Z Pathoschild 182 global user pages ([[m:Synchbot|requested by Revi C.]]) 130927 wikitext text/x-wiki #REDIRECT [[User talk:Revi C.]] o9z79lcc9a9pfmqmrod5w3eyk4q9i0o 2 24401 130925 126746 2026-08-02T15:07:29Z Pathoschild 182 global user pages ([[m:Synchbot|requested by Revi C.]]) 130925 wikitext text/x-wiki #REDIRECT [[User:Revi C.]] 88g0cv17whfgb1wkeh281mptujwtlut 250 26192 130923 130744 2026-08-02T14:35:08Z Sakvaka 3073 130923 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|183}}</noinclude>{{tsl|joissa|rajoissa}} viettävätkin omintakeista elämää, määrää niiden kehityksen pääjuoksun kuitenkin se seikka, että ne kuuluvat juuri tähän kasvinosaan. Kasvamisen ehtona on, että rakennusaineita on saatavissa; mutta sillä ei ole sanottu, että kasvavan kasvin tarvitsee samalla ottaa ravintoa. Tämä voi olla valmiina vararavintona kasviin kerääntyneenä. Tavallisesti ravinto johtuu kasvin nuorempiin kasvaviin osiin näiden käytettäväksi vanhemmista, kasvunsa päättäneistä osista, etenkin lehdistä, joissa hiilihapon yhteyttämisessä valmistuu rakennusaineita. Korkeammilla kasveilla voidaan kasvamisessa aina erottaa kolme vaihetta: 1)&nbsp;alkiollinen syntyminen ja muodostuminen, 2)&nbsp;elimen piteneminen (pituuskasvu, Längenwachstum) ja 3)&nbsp;sisäinen kehitys ja lopullinen valmistuminen. Jokainen solu läpikäy nämä kolme vaihetta. Jokainen alkeiskasvusolukossa syntynyt solu alkaa hitaasti kasvaa, saavuttaa tiettynä aikana suurimman kasvamisnopeuden ja lakkaa sitten taas vähitellen kasvamasta. Kun nyt kasvu kaikissa samalla korkeudella olevissa soluissa on yhtä nopeaa, on kasvavassa osassa kohta, missä kasvaminen on vilkkainta ja mistä sen nopeus molempiin suuntiin vähenee. Siten kasvaa juuri nopeimmin siinä vyöhykkeessä, joka on 2&ndash;3&nbsp;mm kärjen yläpuolella (kuva&nbsp;207). Varsissa on kasvava osa pitempi kuin juurissa; siihen kuuluu tavallisesti useita nivelvälejä varren päässä. Lehdet ovat alkujaan kasvusolukkoa (kuva&nbsp;100). Tämä muuttuu sitten joko kaikkialla yli koko lehden jokseenkin samanaikaisesti tahi enimmäkseen ensiksi latvastaan (esim. heinät), harvemmin ensiksi tyvestään (esim. saniaiset) pitenevään ja pysyvään tilaan; jatkuvaa kasvamista varten ei lehdissä ole kasvupistettä. Yhä kasvuaan jatkavissa kasvinosissa, varsissa, ja juurissa, joutuvat alkiolliset solukot niiden takana tapahtuvan pitenemisen johdosta yhä {{tsa|kau|kauemmaksi}} {{puuttuu kuva}}Kuva 207. '''Turkin pavun itävä siemen.''' '''B''' on 22 tuntia vanhempi kuin '''A'''. Viivat, jotka '''A''':n alkiojuureen on piirretty millimetrin päähän toisistaan, sijaitsevat '''B''':n alkiojuuressa eri osien eri suuren kasvun takia eri pitkien matkojen päässä. Enimmin on kasvanut osa '''2&ndash;3''', jota vastoin viivan '''6''' yläpuolella ei kasvamista ole tapahtunut juuri ensinkään.<noinclude><references/></noinclude> aadduzx629zr0ub8oa10xq04hsdc3kh 250 26204 130932 130757 2026-08-02T16:05:17Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130932 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|276|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;308. '''Crucibulum vulgare.''' ({{murto|1|1}}) muuttuvat maljan tai pikarin muotoisiksi. Tällöin niissä on useimmiten monta mykiömäistä ''pikkukoppaa'' (peridiolum), jotka ovat itiöemän sisässä kuin munat pesässä. Pikkukopat syntyvät sen johdosta, että itiömalto, lukuunottamatta itiölavaonteloita lähinnä ympäröivää osaa, hajoaa. Täten muodostuu kustakin itiölavaontelosta yksi pikkukoppa. &mdash; <small>Mätänevän puun pinnalla ''Crucibulum'' (kuva&nbsp;308), ''Cyathus''.</small> 2. {{sp|Heimo. Lycoperdaceae}} (Maanmunat). Itiöemä pallomainen tai munamainen, aukeaa eri muodoilla eri tavoin. Lopuksi on sen sisässä vain itiöitä ja hiusvanuketta. &mdash; <small>''Lycoperdon'', itiöemä kannallinen (kuva&nbsp;309), ''Bovista'', itiöemä kannaton. Molempien koppa murtuu latvastaan. ''Geaster'' (kuva&nbsp;310); kopan ulkokerros aukeaa tähtimäisesti, sisäkerros reiällä.</small> 3. {{sp|Heimo. Hymenogastraceae.}} Itiöemät maanalaisia, maltoisia, ilman hiusvanuketta. Koppa paksu, yksinkertainen, aukeamaton, joten itiöt pääsevät vapaiksi vasta itiöemän mädätessä. &mdash; <small>''Rhizopogon'', pähkinän tai saksanpähkinän kokoisia itiöemiä.</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;309. '''Lycoperdon gemmatum.''' ({{murto|1|3}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;310. '''Geaster hygrometricus.''' '''A''' nuori itiöemä. '''B''' kehittynyt itiöemä, jonka ulkokerros on murtunut tähtimäisesti liuskoihin. '''A''' kostealla ilmalla; '''C''' sama kuivalla ilmalla. ({{murto|1|1}}) {{keski|{{sp|'''3. Alaluokka.{{pad}}Ruostesienet, Uredinales.'''}}}} Ruostesienet, jotka muodost{{pv|u|a}}vat hyvin luonnollisen ryhmän, loisivat ilmisiittiöissä, joiden varsissa ja lehdissä ne esiintyvät keltaisina, ruskeina tai mustina täplinä. Niillä syntyy monenlaisia itiöitä, jotka<noinclude><references/></noinclude> rc0bei5aokrccxrng4qx5x3wpc29ie6 250 26206 130933 130759 2026-08-02T16:12:30Z Sakvaka 3073 130933 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" />{{Rh|278|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{tsl|vat|joutuvat}} heinän toisiin osiin, ne voivat heti itää. Tällöin kehittyy iturihmoja seinän ohuemmista kohdista, iturei’istä, joita on 2&ndash;3 yhdessä, itiön poikkisuuntaan kulkevassa vyöhykkeessä. Iturihmat tunkeutuvat isäntäkasviin ilmarakojen kautta ja muodostavat uuden rihmaston. Tämä synnyttää viikon kuluttua joukoittain uusia kesäitiöitä, ja näin voi yhden kesän kuluessa esiintyä useita kesäitiösarjoja. Myöhemmin rihmasto muodostaa ''toisen sukupolven'', ''talvi-itiöt'' (Teleutospore) eli ''lepoitiöt'' (kuva&nbsp;311, ''II''). Talvi-itiöt ovat kaksisoluisia; niiden sisällys on väritöntä, mutta seinä mustanruskea, niin että itiöjoukkojen muodostamat täplät näyttävät mustilta. Kummassakin solussa on yksi itureikä. Nämä itiöt talvehtivat, ja seuraavana keväänä syntyy niistä ''kolmas sukupolvi'', lyhyt solusäie, ''alkeisrihmasto'' (Promycelium, vrt. kuvat&nbsp;312 ja 213). Tämän kasvu lakkaa pian, ja sitten sen ylimmistä soluista kuroutuu ''alkuitiöitä'' (Sporidie, vrt. kuvat&nbsp;312, ''sp'', ja 313, ''s''). Nämä itävät uudella isäntäkasvilla, jonka täytyy olla happomarjapensas (Berheris). Itäessään ne läpäisevät happomarjan lehden päällysketon ja muodostavat sitten lehden sisässä rihmaston. Sillä alalla, jonne rihmasto on levinnyt, lehti on kellanpunainen. Muutaman päivän kuluttua esiintyvät ''neljäs'' ja ''viides sukupolvi''. Ensin tulevat näkyviin ''kuromapullot'' (Mikropyknide), joita ennen sanottiin ''siitossolupesäkkeiksi'' (Spermogonie). Ne sijaitsevat lehden ''yläpinnassa'' pieninä pullomaisina pesäkkeinä (kuva&nbsp;311, ''III''). Niissä syntyy kuroutumalla joukko sauvanmuotoisia soluja, ''sauvaitiöitä'', joiden merkitys vielä on epävarma, mutta joita ennen sanottiin ''siitosoluiksi'' (Spermatie). Muutamia päiviä myöhemmin näkyy lehden ''alapinnalla'' samasta rihmastosta syntyneitä isoja, pikarin tai maljan muotoisia itiöpulloja tai -maljoja (''helmi-itiömaljat'', ''aecidium'', maljaruoste, kuva&nbsp;311, ''III'', ''a''). Helmi-itiömaljassa on suojus, ''koppa'' (peridium, ''p''), jonka muodostaa kerros säännöllisissä riveissä olevia soluja. Maljan pohjasta kasvaa lukuisia yhdensuuntaisia sienirihmoja, joiden kärjestä kuroutuu itiöitä, ''helmi-itiöitä''. Nämä täyttävät maljan ja varisevat lopuksi pois. Helmi-itiöt ovat yksisoluisia, melkein pallomaisia ja voivat itää heti, kun joutuvat heinän lehdille. Iturihma tunkeutuu näiden ilmaraoista sisään ja muodostaa rihmaston, josta taas syntyy kesäitiöitä. Näin on sienen kehityskulku päättynyt. Kuitenkin on lausuttava, etteivät kaikki nämä asteet ole sienelle välttämättömiä. Sen näkee siitä, että sieni voi esiintyä viljassa, vaikk’ei happomarjapensaita ole lainkaan paikkakunnalla. Kesäitiötkin voivat nimittäin talvehtia ja keväällä tartuttaa uusia kasveja.<noinclude><references/></noinclude> 8szbuysi8d1n9w07m7fb0wozajlz7uc 130934 130933 2026-08-02T16:12:37Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130934 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|278|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{tsl|vat|joutuvat}} heinän toisiin osiin, ne voivat heti itää. Tällöin kehittyy iturihmoja seinän ohuemmista kohdista, iturei’istä, joita on 2&ndash;3 yhdessä, itiön poikkisuuntaan kulkevassa vyöhykkeessä. Iturihmat tunkeutuvat isäntäkasviin ilmarakojen kautta ja muodostavat uuden rihmaston. Tämä synnyttää viikon kuluttua joukoittain uusia kesäitiöitä, ja näin voi yhden kesän kuluessa esiintyä useita kesäitiösarjoja. Myöhemmin rihmasto muodostaa ''toisen sukupolven'', ''talvi-itiöt'' (Teleutospore) eli ''lepoitiöt'' (kuva&nbsp;311, ''II''). Talvi-itiöt ovat kaksisoluisia; niiden sisällys on väritöntä, mutta seinä mustanruskea, niin että itiöjoukkojen muodostamat täplät näyttävät mustilta. Kummassakin solussa on yksi itureikä. Nämä itiöt talvehtivat, ja seuraavana keväänä syntyy niistä ''kolmas sukupolvi'', lyhyt solusäie, ''alkeisrihmasto'' (Promycelium, vrt. kuvat&nbsp;312 ja 213). Tämän kasvu lakkaa pian, ja sitten sen ylimmistä soluista kuroutuu ''alkuitiöitä'' (Sporidie, vrt. kuvat&nbsp;312, ''sp'', ja 313, ''s''). Nämä itävät uudella isäntäkasvilla, jonka täytyy olla happomarjapensas (Berheris). Itäessään ne läpäisevät happomarjan lehden päällysketon ja muodostavat sitten lehden sisässä rihmaston. Sillä alalla, jonne rihmasto on levinnyt, lehti on kellanpunainen. Muutaman päivän kuluttua esiintyvät ''neljäs'' ja ''viides sukupolvi''. Ensin tulevat näkyviin ''kuromapullot'' (Mikropyknide), joita ennen sanottiin ''siitossolupesäkkeiksi'' (Spermogonie). Ne sijaitsevat lehden ''yläpinnassa'' pieninä pullomaisina pesäkkeinä (kuva&nbsp;311, ''III''). Niissä syntyy kuroutumalla joukko sauvanmuotoisia soluja, ''sauvaitiöitä'', joiden merkitys vielä on epävarma, mutta joita ennen sanottiin ''siitosoluiksi'' (Spermatie). Muutamia päiviä myöhemmin näkyy lehden ''alapinnalla'' samasta rihmastosta syntyneitä isoja, pikarin tai maljan muotoisia itiöpulloja tai -maljoja (''helmi-itiömaljat'', ''aecidium'', maljaruoste, kuva&nbsp;311, ''III'', ''a''). Helmi-itiömaljassa on suojus, ''koppa'' (peridium, ''p''), jonka muodostaa kerros säännöllisissä riveissä olevia soluja. Maljan pohjasta kasvaa lukuisia yhdensuuntaisia sienirihmoja, joiden kärjestä kuroutuu itiöitä, ''helmi-itiöitä''. Nämä täyttävät maljan ja varisevat lopuksi pois. Helmi-itiöt ovat yksisoluisia, melkein pallomaisia ja voivat itää heti, kun joutuvat heinän lehdille. Iturihma tunkeutuu näiden ilmaraoista sisään ja muodostaa rihmaston, josta taas syntyy kesäitiöitä. Näin on sienen kehityskulku päättynyt. Kuitenkin on lausuttava, etteivät kaikki nämä asteet ole sienelle välttämättömiä. Sen näkee siitä, että sieni voi esiintyä viljassa, vaikk’ei happomarjapensaita ole lainkaan paikkakunnalla. Kesäitiötkin voivat nimittäin talvehtia ja keväällä tartuttaa uusia kasveja.<noinclude><references/></noinclude> 0at3jwufneo78nor8860swut2oezrl1 130935 130934 2026-08-02T16:13:22Z Sakvaka 3073 130935 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|278|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{tsl|vat|joutuvat}} heinän toisiin osiin, ne voivat heti itää. Tällöin kehittyy iturihmoja seinän ohuemmista kohdista, iturei’istä, joita on 2&ndash;3 yhdessä, itiön poikkisuuntaan kulkevassa vyöhykkeessä. Iturihmat tunkeutuvat isäntäkasviin ilmarakojen kautta ja muodostavat uuden rihmaston. Tämä synnyttää viikon kuluttua joukoittain uusia kesäitiöitä, ja näin voi yhden kesän kuluessa esiintyä useita kesäitiösarjoja. Myöhemmin rihmasto muodostaa ''toisen sukupolven'', ''talvi-itiöt'' (Teleutospore) eli ''lepoitiöt'' (kuva&nbsp;311, ''II''). Talvi-itiöt ovat kaksisoluisia; niiden sisällys on väritöntä, mutta seinä mustanruskea, niin että itiöjoukkojen muodostamat täplät näyttävät mustilta. Kummassakin solussa on yksi itureikä. Nämä itiöt talvehtivat, ja seuraavana keväänä syntyy niistä ''kolmas sukupolvi'', lyhyt solusäie, ''alkeisrihmasto'' (Promycelium, vrt. kuvat&nbsp;312 ja 213). Tämän kasvu lakkaa pian, ja sitten sen ylimmistä soluista kuroutuu ''alkuitiöitä'' (Sporidie, vrt. kuvat&nbsp;312, ''sp'', ja 313, ''s''). Nämä itävät uudella isäntäkasvilla, jonka täytyy olla happomarjapensas (Berheris). Itäessään ne läpäisevät happomarjan lehden päällysketon ja muodostavat sitten lehden sisässä rihmaston. Sillä alalla, jonne rihmasto on levinnyt, lehti on kellanpunainen. Muutaman päivän kuluttua esiintyvät ''neljäs'' ja ''viides sukupolvi''. Ensin tulevat näkyviin ''kuromapullot'' (Mikropyknide), joita ennen sanottiin ''siitossolupesäkkeiksi'' (Spermogonie). Ne sijaitsevat lehden ''yläpinnassa'' pieninä pullomaisina pesäkkeinä (kuva&nbsp;311, ''III''). Niissä syntyy kuroutumalla joukko sauvanmuotoisia soluja, ''sauvaitiöitä'', joiden merkitys vielä on epävarma, mutta joita ennen sanottiin ''siitosoluiksi'' (Spermatie). Muutamia päiviä myöhemmin näkyy lehden ''alapinnalla'' samasta rihmastosta syntyneitä isoja, pikarin tai maljan muotoisia itiöpulloja tai -maljoja (''helmi-itiömaljat'', ''aecidium'', maljaruoste, kuva&nbsp;311, ''III'', ''a''). Helmi-itiömaljassa on suojus, ''koppa'' (peridium, ''p''), jonka muodostaa kerros säännöllisissä riveissä olevia soluja. Maljan pohjasta kasvaa lukuisia yhdensuuntaisia sienirihmoja, joiden kärjestä kuroutuu itiöitä, ''helmi-itiöitä''. Nämä täyttävät maljan ja varisevat lopuksi pois. Helmi-itiöt ovat yksisoluisia, melkein pallomaisia ja voivat itää heti, kun joutuvat heinän lehdille. Iturihma tunkeutuu näiden ilmaraoista sisään ja muodostaa rihmaston, josta taas syntyy kesäitiöitä. Näin on sienen kehityskulku päättynyt. Kuitenkin on lausuttava, etteivät kaikki nämä asteet ole sienelle välttämättömiä. Sen näkee siitä, että sieni voi esiintyä viljassa, vaikk’ei happomarjapensaita ole lainkaan paikkakunnalla. Kesäitiötkin voivat nimittäin talvehtia ja keväällä tartuttaa uusia kasveja. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> 2vg3c6z3i7qt9jk4k0sjam1tn5r4xhf 250 26296 130914 2026-08-02T14:06:19Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130914 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|181}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;206. '''Dionaea muscipulan lehti.''' '''A''' lehti avonaisena; keskisuonen molemmin puolin näkyy kolme sukaa. '''B''' puoleksi kokoonkääntynyt lehti edestä. '''C''' kokoonkääntynyt lehti sivulta. {{tsl|sena|Seurauksena}} on, ettei hyönteinen pääse irti, vaan kuolee ja ruumiin peitettä ja siipiä lukuunottamatta sulaa muutamassa päivässä. Sen ruumiissa olleet aineet joutuvat kasvin hyväksi. &mdash; Etelä- ja Pohjois-Amerikassa kasvavalla kärpäsloukulla (Dionaea muscipula, kuvat&nbsp;205, 206) on lehtiruoti levymäinen, ja lehtilavan molempien puoliskojen reunoissa on kankeita, piikkimäisiä sukasia. Sen lisäksi on molempien puoliskojen keskellä kolme hienoa sukasta. Jos hyönteinen koskee johonkin näistä hienoista sukasista, iskevät lehdenpuoliskot nopeasti vastakkain ja toisen puoliskon lehtilaidan piikit sattuvat tarkalleen toisen puoliskon piikkien lomiin, niin että hyönteinen on auttamattomasti vankina. Lehden sisäpinnasta erittyy sitten pepsiinintapaista nestettä, joka noin viikon kuluttua on sulattanut hyönteisen liukenevat osat. Sitten lehti aukenee taas ja voi uudestaan ryhtyä pyydystämään hyönteisiä. Kaikissa näissä hyönteisiä syövissä kasveissa on lehtivihreätä, ja ne yhteyttävät siis (Drosera tosin hyvin vähän). Ne voivat elää ilman hyönteisiäkin, mutta kokeilla on näytetty, että ne saadessaan hyönteisiä kasvavat voimakkaammin ja kehittävät enemmän ja parempia siemeniä kuin ilman niitä, mikä johtunee siitä, että ne hyönteisravinnosta saavat runsaammin typpeä kuin muuten. {{keski|<big>'''Kehittyminen ja kasvaminen''' 88&ndash;93&nbsp;§§.'''</big>}} 88 §.{{pad}}'''Kehityksen''' (Entwicklung), jonka kasvi suorittaa ensimmäisestä vähäisestä alustaan kuolemaansa saakka, määrää sen polveutuminen pääpiirteissään ennakolta. Männyn siemenestä kehittyy mänty, kuusen siemenestä kuusi, eivätkä mitkään ulkonaiset seikat, mikäli<noinclude><references/></noinclude> 745q69cx1v6jbd4j26rzvnzck1t56df 250 26297 130915 2026-08-02T14:16:11Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|221}} joka tapahtuu ennen munasolun ja siitepölyhiukkasten muodostumista, tapahtuu tämän väriaiheen jakaantuminen siten, että muutamiin munasoluihin tulee punaisen aihe, toisiin valkoisen; samoin siitepölyhiukkasiin. Hedelmöitymisessä nämä aiheet voivat ryhmittyä neljällä eri tavalla, mikä johtaa siihen, että toisessa polvessa puolilla kasviyksilöistä on vaaleanpunaiset, jäljelläolevilla neljäsosilla joko pun... 130915 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|221}} joka tapahtuu ennen munasolun ja siitepölyhiukkasten muodostumista, tapahtuu tämän väriaiheen jakaantuminen siten, että muutamiin munasoluihin tulee punaisen aihe, toisiin valkoisen; samoin siitepölyhiukkasiin. Hedelmöitymisessä nämä aiheet voivat ryhmittyä neljällä eri tavalla, mikä johtaa siihen, että toisessa polvessa puolilla kasviyksilöistä on vaaleanpunaiset, jäljelläolevilla neljäsosilla joko punaiset tahi valkoiset kukat. Tätä selventää seuraava kaava, jossa ''r'' ja ''R'' osoittavat punaisen, ''v'' ja ''V'' valkoisen kukanvärin aiheita. {| style="width:80%;" |- | colspan="2" style="width:55%;" | Sekasikiön sukusolut ensi polvessa | style="width:15%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rv | style="width:10%; text-align:center;" | RV | style="width:10%; text-align:center;" | |- | style="width:25%;" | Toisen sukupolven solut | style="width:30%;border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:15%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rR | style="width:10%; text-align:center;" | rVvR | style="width:10%; text-align:center;" | vV |- | style="width:25%;" | | style="width:30%;" | | style="width:15%; | | style="width:10%; text-align:center;" | 1: | style="width:10%; text-align:center;" | 2: | style="width:10%; text-align:center;" | 1. |} Aina eivät molempien vanhempien vastaavat ominaisuudet pääse näkyviin jälkeläisessä. Tämä saattaa olla täydelleen samanlainen kuin toinen niistä. Näkyviin pääseva ominaisuus on tavallaan voimakkaampi kuin toinen, se ikään kuin peittää tämän; sitä sanotaan ''vallitsevaksi'' eli ''domineeraavaksi'', toista ''väistyväksi'' eli ''resessiiviseksi''. Vasta toisessa sukupolvessa voi nähdä, että väistyvä ominaisuus kuitenkin on ollut sekasikiössä, vaikka salaisena. Se esiintyy nimittäin sekoittumattomana neljäsosassa jälkeläistöstä, ja niiden jälkeläisillä on aina sama väistyvä ominaisuus. Jäljellä olevista kolmesta neljäsosasta on {{murto|1|3}}:lla vallitseva ominaisuus, jota vastoin {{murto|2|3}}:lla on taipumus vallitsevan {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;239. '''Urtica piluliferan ja Urtica Dodartiin sekasikiö''' kolmessa polvessa vanhempineen.<noinclude><references/></noinclude> kpp7aviyqlvczn6ot8h8tfuuqzk4cn5 130916 130915 2026-08-02T14:16:19Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130916 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|221}} joka tapahtuu ennen munasolun ja siitepölyhiukkasten muodostumista, tapahtuu tämän väriaiheen jakaantuminen siten, että muutamiin munasoluihin tulee punaisen aihe, toisiin valkoisen; samoin siitepölyhiukkasiin. Hedelmöitymisessä nämä aiheet voivat ryhmittyä neljällä eri tavalla, mikä johtaa siihen, että toisessa polvessa puolilla kasviyksilöistä on vaaleanpunaiset, jäljelläolevilla neljäsosilla joko punaiset tahi valkoiset kukat. Tätä selventää seuraava kaava, jossa ''r'' ja ''R'' osoittavat punaisen, ''v'' ja ''V'' valkoisen kukanvärin aiheita. {| style="width:80%;" |- | colspan="2" style="width:55%;" | Sekasikiön sukusolut ensi polvessa | style="width:15%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rv | style="width:10%; text-align:center;" | RV | style="width:10%; text-align:center;" | |- | style="width:25%;" | Toisen sukupolven solut | style="width:30%;border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:15%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rR | style="width:10%; text-align:center;" | rVvR | style="width:10%; text-align:center;" | vV |- | style="width:25%;" | | style="width:30%;" | | style="width:15%; | | style="width:10%; text-align:center;" | 1: | style="width:10%; text-align:center;" | 2: | style="width:10%; text-align:center;" | 1. |} Aina eivät molempien vanhempien vastaavat ominaisuudet pääse näkyviin jälkeläisessä. Tämä saattaa olla täydelleen samanlainen kuin toinen niistä. Näkyviin pääseva ominaisuus on tavallaan voimakkaampi kuin toinen, se ikään kuin peittää tämän; sitä sanotaan ''vallitsevaksi'' eli ''domineeraavaksi'', toista ''väistyväksi'' eli ''resessiiviseksi''. Vasta toisessa sukupolvessa voi nähdä, että väistyvä ominaisuus kuitenkin on ollut sekasikiössä, vaikka salaisena. Se esiintyy nimittäin sekoittumattomana neljäsosassa jälkeläistöstä, ja niiden jälkeläisillä on aina sama väistyvä ominaisuus. Jäljellä olevista kolmesta neljäsosasta on {{murto|1|3}}:lla vallitseva ominaisuus, jota vastoin {{murto|2|3}}:lla on taipumus vallitsevan {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;239. '''Urtica piluliferan ja Urtica Dodartiin sekasikiö''' kolmessa polvessa vanhempineen.<noinclude><references/></noinclude> kl3895hr7nbycudisnh904cj54d7hfx 130917 130916 2026-08-02T14:19:33Z Sakvaka 3073 130917 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|221}} joka tapahtuu ennen munasolun ja siitepölyhiukkasten muodostumista, tapahtuu tämän väriaiheen jakaantuminen siten, että muutamiin munasoluihin tulee punaisen aihe, toisiin valkoisen; samoin siitepölyhiukkasiin. Hedelmöitymisessä nämä aiheet voivat ryhmittyä neljällä eri tavalla, mikä johtaa siihen, että toisessa polvessa puolilla kasviyksilöistä on vaaleanpunaiset, jäljelläolevilla neljäsosilla joko punaiset tahi valkoiset kukat. Tätä selventää seuraava kaava, jossa ''r'' ja ''R'' osoittavat punaisen, ''v'' ja ''V'' valkoisen kukanvärin aiheita. {| style="width:80%;" |- | colspan="2" style="width:60%;" | Sekasikiön sukusolut ensi polvessa | style="width:10%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rv | style="width:10%; text-align:center;" | RV | style="width:10%; text-align:center;" | |- | style="width:40%;" | Toisen sukupolven solut | style="width:20%;border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rR | style="width:10%; text-align:center;" | rVvR | style="width:10%; text-align:center;" | vV |- | style="width:40%;" | | style="width:20%;" | | style="width:10%; | | style="width:10%; text-align:center;" | 1: | style="width:10%; text-align:center;" | 2: | style="width:10%; text-align:center;" | 1. |} Aina eivät molempien vanhempien vastaavat ominaisuudet pääse näkyviin jälkeläisessä. Tämä saattaa olla täydelleen samanlainen kuin toinen niistä. Näkyviin pääseva ominaisuus on tavallaan voimakkaampi kuin toinen, se ikään kuin peittää tämän; sitä sanotaan ''vallitsevaksi'' eli ''domineeraavaksi'', toista ''väistyväksi'' eli ''resessiiviseksi''. Vasta toisessa sukupolvessa voi nähdä, että väistyvä ominaisuus kuitenkin on ollut sekasikiössä, vaikka salaisena. Se esiintyy nimittäin sekoittumattomana neljäsosassa jälkeläistöstä, ja niiden jälkeläisillä on aina sama väistyvä ominaisuus. Jäljellä olevista kolmesta neljäsosasta on {{murto|1|3}}:lla vallitseva ominaisuus, jota vastoin {{murto|2|3}}:lla on taipumus vallitsevan {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;239. '''Urtica piluliferan ja Urtica Dodartiin sekasikiö''' kolmessa polvessa vanhempineen.<noinclude><references/></noinclude> hx65u2ifoqj5ourgw9s6nbk6gtxolhs 130918 130917 2026-08-02T14:19:57Z Sakvaka 3073 130918 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|221}} joka tapahtuu ennen munasolun ja siitepölyhiukkasten muodostumista, tapahtuu tämän väriaiheen jakaantuminen siten, että muutamiin munasoluihin tulee punaisen aihe, toisiin valkoisen; samoin siitepölyhiukkasiin. Hedelmöitymisessä nämä aiheet voivat ryhmittyä neljällä eri tavalla, mikä johtaa siihen, että toisessa polvessa puolilla kasviyksilöistä on vaaleanpunaiset, jäljelläolevilla neljäsosilla joko punaiset tahi valkoiset kukat. Tätä selventää seuraava kaava, jossa ''r'' ja ''R'' osoittavat punaisen, ''v'' ja ''V'' valkoisen kukanvärin aiheita. {| style="width:90%;" |- | colspan="2" style="width:60%;" | Sekasikiön sukusolut ensi polvessa | style="width:10%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rv | style="width:10%; text-align:center;" | RV | style="width:10%; text-align:center;" | |- | style="width:40%;" | Toisen sukupolven solut | style="width:20%;border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; border-bottom:1px dashed #000;" | | style="width:10%; text-align:center;" | rR | style="width:10%; text-align:center;" | rVvR | style="width:10%; text-align:center;" | vV |- | style="width:40%;" | | style="width:20%;" | | style="width:10%; | | style="width:10%; text-align:center;" | 1: | style="width:10%; text-align:center;" | 2: | style="width:10%; text-align:center;" | 1. |} Aina eivät molempien vanhempien vastaavat ominaisuudet pääse näkyviin jälkeläisessä. Tämä saattaa olla täydelleen samanlainen kuin toinen niistä. Näkyviin pääseva ominaisuus on tavallaan voimakkaampi kuin toinen, se ikään kuin peittää tämän; sitä sanotaan ''vallitsevaksi'' eli ''domineeraavaksi'', toista ''väistyväksi'' eli ''resessiiviseksi''. Vasta toisessa sukupolvessa voi nähdä, että väistyvä ominaisuus kuitenkin on ollut sekasikiössä, vaikka salaisena. Se esiintyy nimittäin sekoittumattomana neljäsosassa jälkeläistöstä, ja niiden jälkeläisillä on aina sama väistyvä ominaisuus. Jäljellä olevista kolmesta neljäsosasta on {{murto|1|3}}:lla vallitseva ominaisuus, jota vastoin {{murto|2|3}}:lla on taipumus vallitsevan {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;239. '''Urtica piluliferan ja Urtica Dodartiin sekasikiö''' kolmessa polvessa vanhempineen.<noinclude><references/></noinclude> fcf8vs8xp44fre1qpg2uoev6d1k7e7t 250 26298 130919 2026-08-02T14:23:44Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130919 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|219}}</noinclude>uudeksi kasviksi. Näemme tämän ilmiön niin usein sekä eläimillä että kasveilla ja toteamme jälkeläiset vanhempien kaltaisiksi, että pidämme sitä aivan itsestään selvänä, mutta tiede ei ole vielä kyennyt selittämään, mitä tässä tapahtuu, eikä liioin, mikä merkitys suvullisella lisääntymisellä on suvuttomaan verrattuna. Monet kasvit tosin säilyvät vain suvuttoman lisääntymisen varassa, mutta yhtä kaikki tapaamme koko kasvikunnassa alhaisimmista korkeimpiin muotoihin saakka suvullisen lisääntymisen toteutuneena ja tavalla, joka on sitä monimutkaisempi, kuta korkeammalle kehittynyt kasvin elimistö on. Suvuttomasti syntyneet kasvit ovat mitä täydellisimmin emokasvin kaltaisia. Näin esim. eri perunalaadut, kun ne lisätään mukuloista; samoin oksastettu omenapuu kantaa aivan samanlaatuisia omenia kuin se puu, josta jalosteoksa on leikattu. Sitä vastoin siemenestä kasvaneissa jälkeläistöissä saattaa esiintyä koko huomattavia eroavaisuuksia. Sen huomaa perunan siemenkylvöissä ja omenapuita siemenestä kasvatettaessa. Kasvullisesti syntyneet yksilöt ovat uskollisia jäljennöksiä emokasvista, jonka irroittuneita osia ne tavallaan ovat, jota vastoin siementaimet osoittautuvat isän ja äidin ominaisuuksien yhdistelmiksi sekä edustavat suurempaa muotorunsautta. Tämä näkyy selvimmin <span class="lyhenne">n. s.</span> sekasikiöistä eli hybrideistä. Sääntönä on, että molemmat hedelmöitymisessä yhtyvät solut kuuluvat samaan lajiin ja ettei naarassolu voi hedelmöityä toiseen lajiin kuuluvasta koirassolusta. Mutta on tapauksia, jolloin niin voi käydä, kun eri lajit, kuten sanotaan, risteytyvät keskenään. Täten syntyvässä jälkeläistössä vanhempien ominaisuudet esiintyvät omituisesti sekaantuneina. Yleisesti tunnettu esimerkki eläinkunnasta on muuli, joka on hevosen ja aasin risteytys. Sellaisia risteytyksiä sanotaan ''sekasikiöiksi'' eli ''hybrideiksi''. A- ja B-lajin sekasikiö merkitään <math>\text{A} \times \text{B}</math>. Sekasikiöt osoittavat, ettei hedelmöitymisessä munasolu ainoastaan ärry kehittymään edelleen, vaan että se lisäksi saa uusia ominaisuuksia isän puolelta. Muutamissa suvuissa (Cirsium, Verbascum, Salix) muodostuu sekasikiöitä verraten helposti, toisissa niitä ei esiinny näköjään ollenkaan. Hyvin harvinaisia ovat ne tapaukset, jolloin on syntynyt eri sukuihin kuuluvien lajien sekasikiöitä saman heimon piirissä (Orchidaceae, Graminaceae, Caryophyllaceae). Sekasikiöitä, osaksi luonnonvaraisina kasvavia, osaksi tahallisesti valmistettuja, on jo kauan tunnettu. Monessa tapauksessa niissä on nähtävissä suuri monimuotoisuus, niin että eri<noinclude><references/></noinclude> k0j53be0usjgjz7rfi5274lr57bvnor 250 26299 130920 2026-08-02T14:29:52Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130920 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|243}}</noinclude>1. {{sp|Heimo. Caulerpaceae.}} Ainoa suku ''Caulerpa'' on huomattava siitä, että vaikk’ei kasvullinen solu jakaannu, se on erilaistunut suikertavaksi »varreksi», pystyiksi »lehdiksi», jotka vuorostaan taas voivat olla parijakoisia, ja juurimaisiksi haarautumiksi (kuva&nbsp;259). Soluontelon läpi kulkee joko yksinkertaisia, haaraisia tai verkkomaisesti yhtyviä tukirihmoja, jotka ovat selluloosaa. Ainoastaan kasvullinen lisääntyminen jakautumalla; suvullinen lisääntyminen puuttuu kokonaan. &mdash; <small>Lämpimissä merissä.</small> 2. {{sp|Heimo. Vaucheriaceae.}} Kasvullinen solu putkimaisesti pidentynyt. Munasiitos. Heimon ainoassa suvussa ''Vaucheria'' ovat munapesäkkeet (kuva&nbsp;260, ''og'') ja siittiöpesäkkeet (''h'') putkimaisen kasvullisen solun sivuilla, kullakin lajilla omalla tietyllä tavallaan. Munaitiöstä kasvaa pitkän lepoajan jälkeen yksi ainoa uusi kasvi. Sen ohessa muodostavat monet lajit tälle suvulle ominaisia parveiluitiöitä, jotka syntyvät putken päissä seinän muusta osasta erottamissa soluissa (kuva&nbsp;260, ''A''). Parveiluitiöiden pinta on ylt’ympäri lukuisien, tiheässä sijaitsevien, lyhyiden värekarvain peittämä. Värekarvat ovat parittain, kunkin parin alla {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;259. '''Caulerpa crassifolia.''' Yksisoluinen kasvi, jonka sekovarren eri osat hyvin erilaistuneet. '''s''' vartena, '''b''' lehtenä, '''w''' juurena toimiva osa. '''v''' kärki. ({{murto|1|1}})<noinclude><references/></noinclude> 0v31xriqv3eooh2f2iabtfh811kqrdd 250 26300 130922 2026-08-02T14:34:53Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130922 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|182|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>kokemus osoittaa, voi muuttaa tätä kehitystä. Jokin tietty yksilö saadaan ulkonaisten voimien avulla kehittymään hitaammin tai sukkelammin, enemmän tahi vähemmän voimakkaaksi, mutta pääasiassa se säilyttää perityt ominaisuutensa. Sen kehitystä johtavat »sisäiset (tuntemattomat) voimat». Fysiologia voi ainoastaan tutkia, miten tämä kehitys tapahtuu ja missä määrin ulkonaiset voimat vaikuttavat siihen. Kasvien koko on hyvin erilainen. Pienimpiä bakteereja voimme tuskin nähdä vahvimmillakaan suurennuksilla, kuumien seutujen suurimmat puut taas ovat jättiläisiä meidän metsiemme puihin verrattuina. Kehitykseen liittyy kasvaminen. Kasvi kasvaa kokonaisuutena, sen elimet kasvavat, sen yksityiset solut kasvavat. Kaikkea tilavuuden laajenemista ei nimitetä kasvamiseksi. Kuollut kasvinosa voi veteen asetettuna myöskin suureta, mutta tällöin ei kuitenkaan tapahdu kasvamista, sillä jos siitä uudelleen poistetaan vettä, se palautuu entiseen tilavuuteensa. Tässä siis ei ole tapahtunut mitään pysyvää tilavuuden muutosta. Toisin on laita, kun kypsä siemen imee vettä. Se itää, <span class="lyhenne">s. o.</span> siinä piilevä alkio kasvaa ja tunkeutuu esille siemenestä. Tässä on tapahtunut pysyviä muutoksia. Vaikka idusta poistettaisiinkin vettä, ei sitä kuitenkaan saada palautumaan entiseen tilavuuteensa. Ainoastaan edistyvään kehitykseen liittyviä, pysyviä laajentumisia ja sisäisiä muutoksia sanotaan kasvamiseksi. Ne sisäiset ilmiöt, jotka aiheuttavat nämä pysyvät muutokset, ilmenevät pääasiassa siten, että uusia jähmeitä, entisten kaltaisia ainehiukkasia asettuu ennestään olemassa olevan aineen osasten päälle ja väliin alkuliman välityksellä; solujen nestejännityksellä on tässä tärkeä tehtävä. Kasvamisen aiheuttavat sisäiset syyt. On kasvinosia, jotka saavutettuaan tietyn muodon ja koon eivät ylipäänsä enää kykene kasvamaan; sellaisia ovat esim. useimmat lehdet. Toiset osat (esim. heinän korren nivelet) voivat eräiden olosuhteiden vallitessa vielä kerran alkaa kasvaa. Mutta lukuunottamatta muutamia hyvin alhaisia muotoja ei kasvi kokonaisuutena, eivät sen kaikki osat saavuta lopullista muotoaan jokseenkin samanaikaisesti, kuten monet eläimet, jotka syntyvät valmiina. Kasvit valmistuvat asteittaisesti. Elimen kasvu johtuu sen solujen kasvusta, mutta solut kasvavat juuri sen takia, että ne kuuluvat tuohon elimeen. Ne eivät ole mitään alkueliöitä, jotka toisiinsa kiinnittyen muodostaisivat kasvin elimen, vaan ne ovat tuon elimen osia. Vaikka ne muutamissa tietyissä {{tsa|ra|rajoissa}}<noinclude><references/></noinclude> alevfvt6wjfhxb67q64zibmtvbotcu5 250 26301 130924 2026-08-02T14:40:14Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130924 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|245}}</noinclude>yksi tuma. Tämän johdosta arvellaan parveiluitiön muodostuneen lukuisista yksityisistä parveiluitiöistä, ja sitä nimitetäänkin ''yhdysparveiluitiöksi'' (Synzoospore). &mdash; <small>''Vaucheria''-sukua tavataan useita lajeja vedessä ja kostealla maalla, missä ne muodostavat voimakkaasti kehittyneitä, tumman vihreitä levämättäitä.</small> 3. {{sp|Heimo. Codiaceae.}} Alkujaan muodostaa sekovarren runsaasti haarautunut solu, johon myöhemmin voi syntyä poikittaisiakin seiniä. Solun haarat kietoutuvat ja sulautuvat toisiinsa synnyttäen siten erikoisen muotoisia, valetylppyisiä leviä. &mdash; <small>Niinpä esim. ''Halimeda''n sekovarsi on ikään kuin kaktuskasvien lehtimäisistä osista muodostunut (kuva&nbsp;261). Tällä suvulla tulee soluseinä kivikovaksi sen johdosta, että siihen laskeutuu kalkkia.</small> {{keski|'''VI Luokka.{{pad}}Yhtymälevät, Conjugatae (Acontae).'''}} Solut jakautuvat vain yhteen suuntaan; jako-osat voivat erota toisistaan yksinään eläviksi soluiksi (kuva&nbsp;263) tai yhtyä haarattomiksi rihmoiksi (kuva&nbsp;87). Parveilusoluja ei ole. Suvullinen lisääntyminen parveilemattomien siitossolujen yhtymisen, konjugatsionin, avulla. Viherhiukkaset nauhan, levyn, tähden <span class="lyhenne">j. n. e.</span> muotoisia. &mdash; Suolattoman veden asukkaita. 1. {{sp|Heimo. Desmidiaceae.}} Solut useimmiten yksinään eläviä, muodoltaan vaihtelevia, usein erittäin siroja. Keskeltä ne ovat useimmiten jonkin verran kuroutuneet (kuvat&nbsp;262, 263 ''a'', ''c'', ''d''), tahi ainakin on sisällys sijoittunut tasamukaisesti keskustan ympärille. Lisääntyvät keskustan kohdalta kahtia jakautumalla, minkä jälkeen puuttuva puolisko kasvaa uudestaan (kuva&nbsp;262). Yhtymäitiö on useimmiten yhtyneiden solujen välissä; siitä syntyy yksi, kaksi tai neljä uutta kasvia. &mdash; <small>''Cosmarium'' (kuva&nbsp;262, ''A''), ''Micrasterias'' (kuva&nbsp;263, ''a''), ''Closterium'' (kuva&nbsp;263, ''b'') <span class="lyhenne">y. m.</span> ovat yleisiä sukuja; etenkin rahkasoissa.</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;262. '''Cosmarium botrytis.''' '''A'''&ndash;'''D''' eri solunjakautumisasteita. '''A''' mustat, pyöreät pilkut, joita kummassakin solunpuoliskossa näkyy kaksi, ovat tärkkelyselimiä, niistä sisäänpäin olevat tummat viivat taas värihiukkasia, joiden välille jää kirkas, väritön kohta. ({{murto|300|1}})<noinclude><references/></noinclude> p0nuxy20klu58rqw881ro8rrpj4vuqk 250 26302 130928 2026-08-02T15:47:38Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130928 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|156|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>taittuneet säteet (spektrin punainen puoli) tehokkaampia kuin enemmän taittuneet säteet (sininen puoli). Tämä seikka on erikoisesti huomattava, koska nämä jälkimmäiset säteet monessa kemiallisessa ilmiössä (esim. valokuvauksessa) etupäässä vaikuttavat, josta syystä niitä sanotaankin kemiallisiksi säteiksi. Yhteyttäminen tapahtuu voimakkaimmin punaisessa ja punakeltaisessa valossa. Juuri ne säteet, joita vihreät lehdet voimakkaimmin imevät itseensä (absorbieren), toimivat tehokkaimmin yhteyttämisessä. <small>Samoin on punaisten levien laita. Ne näyttävät punaisilta, koska niiden väriaine imee etupäässä vihreitä valonsäteitä. Juuri nämä vihreät säteet etupäässä toimivat punalevien yhteyttämisessä. Seurauksena tästä on, että punalevät voivat elää meressä syvemmällä kuin vihreät levät, koska valonsäteistä juuri vihreät tunkeutuvat syvimmälle veteen.</small> Ilman hiilihaponpitoisuus tuntuu niin vähäiseltä, että voisi herätä epäilystä sen riittäväisyydestä kasvien tarpeisiin. Kuitenkin on esim. huoneessa, jonka koko on <math>4 \times 5 \times 5 \text{ m}</math>, 30,000&nbsp;cm³ hiilihappoa. Tämä vastaa noin 19&nbsp;g hiiltä, joka taas vastaa noin 100&nbsp;g:n painoista tuoretta kasvia. Maan ilmakehän koko hiilimäärä on arvioitu n. 800&nbsp;biljoonaksi kiloksi, ja kun ilma alituisesti sekoittuu, kasveille on aina tarjona hiilihappoa. Jos ilman hiilihaponpitoisuus lisääntyy, vilkastuu myöskin yhteyttäminen. Edullisin hiilihappomäärä lienee noin 10&nbsp;%; suuremmat määrät vaikuttavat vahingollisesti. Ensimmäinen ''näkyvä'' elimellinen yhdistys, jonka voimme osoittaa yhteyttämisen tulokseksi, on useimmilla kasveilla tärkkelys (ks. 41&nbsp;§). Se esiintyy pieninä jyväsinä lehtivihreähiukkasissa. Harvemmin on näissä tärkkelyksen asemesta sokeria tahi rasvaöljyjä. Pimeässä ei happea erity, eikä silloin ole huomattu lehtivihreähiukkasissa syntyvän tärkkelystä. Jos lehti osittain varjostetaan asettamalla sen pinnalle tarkoin pintaan yhtyviä, tummia paperisuikaleita, samalla kuin annetaan auringon vapaasti vaikuttaa lehden peittämättömiin osiin, tärkkelystä syntyy ainoastaan valon vaikutuksen alaisissa, mutta ei tumman paperin alla olevissa soluissa. Tämän voi helposti osoittaa siten, että tekee lehden alkoholilla värittömäksi ja asettaa sen sitten jodiliuokseen. Tärkkelyksen sinertyessä lehti tummenee, mutta varjostetut kohdat jäävät tärkkelyksen puutteessa vaaleiksi (kuva&nbsp;185). Tärkkelyksessä on hiiltä, happea ja vetyä, hiilihapossa ainoastaan hiiltä ja happea. Siis täytyy tärkkelyksen syntymiseksi hiilihapon<noinclude><references/></noinclude> 0sa57xhx7bsj12kz8e2nldzwc6nhmq0 250 26303 130929 2026-08-02T15:54:10Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130929 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|184|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;208. '''Itäviä Equisetumin itiöitä,''' joissa ensi jakoseinä syntyy kohtisuoraan (nuolen osoittamaa) valon suuntaa vastaan. {{tsl|emmaksi|kauemmaksi}} toisistaan (kuva&nbsp;100). Korkeamman kasvin nuori, siemenessä piilevä taimi on kokonaan alkeiskasvusolukkoa. Se jakautuu juuren ja varren kasvusolukoksi, kun näiden molempien kärkien välissä oleva solukko alkaa kasvaa. Sama eroaminen uudistuu jokaisen haarautumisen yhteydessä, ja kaikki kasvin eri kärjissä olevat kasvusoluko{{pv|-|t}} ovat siis johdettavissa alkion alkeiskasvusolukosta. Tietenkin on sillä välin tapahtunut embryonaalisen solukon yhteenlasketun määrän lisääntymistä. 89 §.{{pad}}'''Alkiollista solunsyntymistä''' esiintyy paitsi alkiossa myös 1)&nbsp;kasvupisteissä, 2)&nbsp;välikasvuisissa kasvuvyöhykkeissä (interkalare Wachstumszone) ja 3)&nbsp;jälkikasvusolukoissa. Näissä solut kasvavat &mdash; <span class="lyhenne">s. o.</span> laajenevat ja muuttuvat muodolleen &mdash; vain hyvin vähän, mutta solujen jakautumiset seuraavat nopeasti toisiaan. &mdash; Näitä alkiollisia elimiä kykenevät ulkonaiset voimat ainoastaan vähässä määrin muodostelemaan. Valo määrää kortekasvien itiöiden itäessä syntyvän alkeisvarsikon pääsuunnan siten, että ensimmäinen soluseinä muodostuu kohtisuoraan valon suuntaa vastaan (kuva&nbsp;208). Valo määrää myös, mille puolelle saniaisten alkeisvarsikkoa sukusolut syntyvät. Ne muodostuvat aina sille puolelle, joka on valosta poispäin, tavallisissa olosuhteissa alkeisvarsikon alapuolelle, mutta erityisissä kokeissa sen yläpuolelle. Valo määrää myöskin muratin (Hedera) ilmajuurien paikan; ne kasvavat varjon puolelle (kuva&nbsp;209). Painovoiman vaikutuksesta esiintyvät vaakasuoran juurakon juuret pääasiallisesti alapuolella. Yleisesti levinneen ''erikokoislehtisyyden'' (Anisophyllie) aiheuttaa {{tsa|paino|painovoiman}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;209. '''Hedera.''' Juuret kasvavat varjon puolelle.(Nuolet osoittavat valon suuntaa.)<noinclude><references/></noinclude> jpj12q4u8tq38x2x7bwbnd35htstn2e 130930 130929 2026-08-02T15:54:45Z Sakvaka 3073 130930 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|184|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;208. '''Itäviä Equisetumin itiöitä,''' joissa ensi jakoseinä syntyy kohtisuoraan (nuolen osoittamaa) valon suuntaa vastaan. {{tsl|emmaksi|kauemmaksi}} toisistaan (kuva&nbsp;100). Korkeamman kasvin nuori, siemenessä piilevä taimi on kokonaan alkeiskasvusolukkoa. Se jakautuu juuren ja varren kasvusolukoksi, kun näiden molempien kärkien välissä oleva solukko alkaa kasvaa. Sama eroaminen uudistuu jokaisen haarautumisen yhteydessä, ja kaikki kasvin eri kärjissä olevat kasvusoluko{{pv|-|t}} ovat siis johdettavissa alkion alkeiskasvusolukosta. Tietenkin on sillä välin tapahtunut embryonaalisen solukon yhteenlasketun määrän lisääntymistä. 89 §.{{pad}}'''Alkiollista solunsyntymistä''' esiintyy paitsi alkiossa myös 1)&nbsp;kasvupisteissä, 2)&nbsp;välikasvuisissa kasvuvyöhykkeissä (interkalare Wachstumszone) ja 3)&nbsp;jälkikasvusolukoissa. Näissä solut kasvavat &mdash; <span class="lyhenne">s. o.</span> laajenevat ja muuttuvat muodolleen &mdash; vain hyvin vähän, mutta solujen jakautumiset seuraavat nopeasti toisiaan. &mdash; Näitä alkiollisia elimiä kykenevät ulkonaiset voimat ainoastaan vähässä määrin muodostelemaan. Valo määrää kortekasvien itiöiden itäessä syntyvän alkeisvarsikon pääsuunnan siten, että ensimmäinen soluseinä muodostuu kohtisuoraan valon suuntaa vastaan (kuva&nbsp;208). Valo määrää myös, mille puolelle saniaisten alkeisvarsikkoa sukusolut syntyvät. Ne muodostuvat aina sille puolelle, joka on valosta poispäin, tavallisissa olosuhteissa alkeisvarsikon alapuolelle, mutta erityisissä kokeissa sen yläpuolelle. Valo määrää myöskin muratin (Hedera) ilmajuurien paikan; ne kasvavat varjon puolelle (kuva&nbsp;209). Painovoiman vaikutuksesta esiintyvät vaakasuoran juurakon juuret pääasiallisesti alapuolella. Yleisesti levinneen ''erikokoislehtisyyden'' (Anisophyllie) aiheuttaa {{tsa|paino|painovoiman}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;209. '''Hedera.''' Juuret kasvavat varjon puolelle. (Nuolet osoittavat valon suuntaa.)<noinclude><references/></noinclude> n1l0jbgv2a42sltpfhqbimkbeey05ee 250 26304 130931 2026-08-02T15:58:45Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130931 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh||I.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|259}} {{puuttuu kuva}}Kuva 280. '''A perunakasvin lehden päällyskettoa''' pinnalta. Ilmaraoista tulee ulos Phytophthora infestansin rihmaston haaroja itiöpesäkkeineen. '''B kypsä itiöpesäke. C itiöpesäke''', jonka sisällys on jakautunut. '''D parveiluitiö.''' ('''A''' {{murto|10|1}}, '''B'''&ndash;'''D''' {{murto|540|1}}). on kaksi värekarvaa. Parveiluitiöiden kehitykselle on vesi välttämätöntä. Kun kypsät pesäkesolut pannaan vesipisaraan, parveiluitiöt syntyvät noin viiden tunnin kuluessa. Ne parveilevat perunapelloilla sade- ja kastepisaroissa ja joutuvat veden mukana toisiin perunakasveihin tai maassa oleviin mukuloihin. Tuulikin voi hyvin helposti kuljettaa pesäkesoluja terveille perunapelloille ja siten saastuttaa ne. Koska kesän kuluessa voi muodostua äärettömän suuri määrä pesäkesoluja ja parveiluitiöitä, on taudin nopea leviäminen helposti ymmärrettävissä. Edellisestä käy myös selville, miksi kosteat kesät ovat suotuisia perunaruton esiintymiselle. Parveiluitiöt itäessään ensin pyöristyvät ja saavat ympärilleen soluseinän. Tästä kasvaa sienirihma, joka puhkaisee isäntäkasvin päällysketon. Kun solun sisällys on tunkeutunut isäntäkasvin sisään, muodostuu uusi rihmasto. &mdash; Perunarutto on etenkin v:n&nbsp;1848:n jälkeen ollut yleisesti levinnyt Euroopassa. Se on varmaan tullut tänne Amerikasta, josta, kuten tunnettua, perunakin on kotoisin. &mdash; <small>''Albugo candida'', jonka kuromat muodostavat helminauhan tapaisia jonoja, on yleinen Capsellalla. Tämän varrella ja lehdillä se muodostaa valkean, kuivunutta väriä muistuttavan peitteen.</small> 2. {{sp|Heimo. Saprolegniaceae.}} ''Vedessä eläviä'' sieniä, jotka enimmäkseen elävät säteittäisinä pikkumättäinä kuolleissa eläinruumiissa (ehkä myös loisina kaloilla) tai vedenalaisissa kasvinosissa. Pesäkkeissä muodostuu parveiluitiöitä. Pallomaisissa {{tsa|munapesäk|munapesäkkeissä}}<noinclude><references/></noinclude> pzmhpqboeny0rn5zuflzztj8mu5sjyd 0 26305 130936 2026-08-02T20:34:05Z Nysalor 5 Soitto jatkui 130936 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Soitto jatkui. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Kieliä tyttö koittelee : ja koko päivän soittelee, : jotta hän uuvuksissa : illalla on. : Loikovi untuvissa : kuin eloton. : Huulia herra koittelee : ja koko illan soittelee. : Jatkuvi soittotyö, : kunnes on tullut yö. {{Lemmen kirja}} aqyd2m77in5rspjkg22uorqj7ghgkvp