Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.13 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 4 14 130938 130808 2026-08-03T16:31:22Z MediaWiki message delivery 2730 /* Migration to Parsoid */ uusi osio 130938 wikitext text/x-wiki [[File:Ernst Ludwig Kirchner - Davoser Cafe - 1928.jpg|thumb|right|220px|Ernst Ludwig Kirchner: <br />''Davoser Cafe'' (1928)]] '''Tällä sivulla keskustellaan Wikiaineistosta.''' Lisää kysymyksesi '''alimmaiseksi''' ja '''anna''' aiheelle '''otsikko''', niin saamme sivun pysymään järjestyksessä ja tulevaisuudessa uudet kysymykset on helppo havaita.'' <br /> <div style="border:1px dotted blue; padding:6px; background:#E0F8FF; margin-right:30%"> Kahvihuoneessa käydyt vanhat keskustelut vuosilta 2006–2025 on siirretty → [[Wikiaineisto:Kahvihuone/arkisto|'''arkistoon''']]. </div><br /> &emsp;<big>[{{fullurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} Lisää uusi aihe]</big> __NEWSECTIONLINK__ <br style="clear: all;"> <!---------------------------- Tämän viivan alle, kiitos -----------------------------------> == Siirtojen estäminen suodattimella ja pseudokäyttäjäryhmän käyttöönotto == Täällä Wikiaineistossa esiintyi hyvin rasittavaa sivujen siirto -vandalismia vuonna 2021. Ainoa paikalla ollut ylläpitäjä oli Thi, joka sammutti tulipaloja siellä täällä, mutta kun hän oli ylityöllistetty, niin sammutustöissä syntyi vahinkoa. Siirtovandalismin korjaaminen on paljon monimutkaisempaa ja ongelma-alttiimpaa kuin tavanomaisen artikkelien sotkemisen kumoaminen. Olemme eläneet vuosikausia rauhassa, mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu jatkossa ja onko paikalla silloin ylläpitäjiä. Ehdotan kahta toisiinsa liittyvää asiaa: 1) Luodaan tänne väärinkäyttösuodattimella esto eli "älä salli" -ehtolause, joka estää satunnaisia käyttäjiä siirtämästä Wikiaineiston sivuja toiselle nimelle. Sen voi panna kattamaan muut kuin artikkelisivut tai sillä voidaan suojata jopa artikkelit eli aineistosivut, koska jos vandaali ei pääse siirtämään muuta, hän keskittää ikävän katseensa sinne, missä sotkeminen on mahdollista. Siksi mielestäni jokainen sivu pitäisi saattaa väärinkäyttösuodattimen valvottavaksi ja estää tarvittaessa aivan jokaisen sivun siirtäminen. 2) Suodattimen perustamiseen, jos sellainen päätetään ottaa käyttöön kohdassa 1, liittyy myös sen päättäminen, kuka saa siirtää sivuja. Wikiaineistossa ei ole juuri käyttäjäryhmiä, mutta ylläpitäjät voivat antaa tunnuksille käyttöoikeuden "IP-estoista vapautettu", jota voisi käyttää tässä. Sivuja voisivat siirtää vain käyttäjät, jotka kuuluvat tuohon ryhmään. Käyttöoikeus ei anna mitään ylimääräisiä muokkausoikeuksia vaan se on vain tekninen vapautus mahdollisesta IP-muokkausestosta, joka on annettu häiriköille ja sotkijoille. Täällä estoja on erittäin vähän. Samoin aktiivikäyttäjiä on vähän, joten olisi helppoa muutamalle (kymmenelle) antaa tuo oikeus. Tuollaisen etuoikeutettujen ryhmän luomisen ''lisäksi tai sen sijasta'' suodattimeen voi myös asettaa ehdon, että se sallii sivun siirron, jos tunnus on vaikkapa kuukauden ikäinen ja tehnyt 100 muokkausta tänne. En halua ehdoin tahdoin rajoittaa ihmisten vapautta tehdä siirtoja. On vain niin, että mahdollinen siirtovandalismi, mikäli se toistuu, on niin haitallista ja sitä voidaan tehdä niin nopeasti (kymmeniä siirtoja kymmenessä minuutissa), että jonkinlainen suojausmekanismi saattaisi olla tarpeen. Täällä ei ole mitään ylläpidon päivystystä eikä globalistien (''global sysops'') turvaan voi luottaa. Avaan keskustelun. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. maaliskuuta 2026 kello 12.23 (UTC) :Keskustelua oltiin käymättä kahden viikon ajan, joten päätän keskustelun. Loin kohdassa 1 mainitun väärinkäyttösuodattimen ja panin sen päälle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 15.29 (UTC) == Action Required: Update templates/modules for electoral maps (Migrating from P1846 to P14226) == Hello everyone, This is a notice regarding an ongoing data migration on Wikidata that may affect your election-related templates and Lua modules (such as <code>Module:Itemgroup/list</code>). '''The Change:'''<br /> Currently, many templates pull electoral maps from Wikidata using the property [[:d:Property:P1846|P1846]], combined with the qualifier [[:d:Property:P180|P180]]: [[:d:Q19571328|Q19571328]]. We are migrating this data (across roughly 4,000 items) to a newly created, dedicated property: '''[[:d:Property:P14226|P14226]]'''. '''What You Need To Do:'''<br /> To ensure your templates and infoboxes do not break or lose their maps, please update your local code to fetch data from [[:d:Property:P14226|P14226]] instead of the old [[:d:Property:P1846|P1846]] + [[:d:Property:P180|P180]] structure. A [[m:Wikidata/Property Migration: P1846 to P14226/List|list of pages]] was generated using Wikimedia Global Search. '''Deadline:'''<br /> We are temporarily retaining the old data on [[:d:Property:P1846|P1846]] to allow for a smooth transition. However, to complete the data cleanup on Wikidata, the old [[:d:Property:P1846|P1846]] statements will be removed after '''May 1, 2026'''. Please update your modules and templates before this date to prevent any disruption to your wiki's election articles. Let us know if you have any questions or need assistance with the query logic. Thank you for your help! [[User:ZI Jony|ZI Jony]] using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 3. huhtikuuta 2026 kello 17.11 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=29941252 --> == Request for comment (global AI policy) == <bdi lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> Apologies for writing in English. {{int:Please-translate}} A [[:m:Requests for comment/Artificial intelligence policy|request for comment]] is currently being held to decide on a global AI policy. {{int:Feedback-thanks-title}} [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 26. huhtikuuta 2026 kello 00.58 (UTC) </bdi> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Codename Noreste@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=30424282 --> == <span lang="en" dir="ltr">Vote now in the 2026 U4C election</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> Eligible voters are asked to participate in the 2026 [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] election. More information–including an eligibility check, voting process information, candidate information, and a link to the vote–are available on Meta at the [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2026|2026 Election information page]]. The vote closes on 2 June 2026 at [https://zonestamp.toolforge.org/1780358400 00:00 UTC]. Please vote if your account is eligible. Results will be available by 14 June 2026. -- In cooperation with the U4C,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]]) 27. toukokuuta 2026 kello 17.15 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=30513860 --> == RFC about AI-generated content in Wikimedia Commons == <bdi lang="en" dir="ltr">Apologies for writing in English, please help translate this message to your language. You are invited to participate in a [[c:Commons:Requests for comment/Policy update for AI content|request for comment on Wikimedia Commons about a policy update for AI content]]. This may affect files that are uploaded to Wikimedia Commons for use on this project. Thank you. [[m:User:Codename Noreste|Codename Noreste]] ([[m:User talk:Codename Noreste|keskustelu]])</bdi> 23. kesäkuuta 2026 kello 17.12 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Codename Noreste@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=30513860 --> == <span lang="en" dir="ltr">Deployment of Legal and Safety Contacts Link in the Footer of Your Wiki</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="Message"/> '''Legal & Safety Contacts''' Hello community, the Wikimedia Foundation has provided a [[wmf:Special:MyLanguage/Legal:Wikimedia Foundation Legal and Safety Contact Information|single legal and safety contact page]], to be linked in the footer of your wiki, to ensure access to accurate legal information. This is a regulatory requirement. We have already rolled out links to English, German, Italian, Spanish and other wikis and we will deploy to your wiki soon. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_Legal_and_Safety_Contacts_FAQ|Please read more on the project page]] and leave any comments in this thread or on the [[m:Special:MyLanguage/Talk:Wikimedia Foundation Legal and Safety Contacts FAQ|talk page]]. <section end="Message"/> </div> -- [[User:Sannita (WMF)|User:Sannita (WMF)]] ([[User talk:Sannita (WMF)|talk]]) 25. kesäkuuta 2026 kello 13.31 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Sannita (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Sannita_(WMF)/Mass_sending_test&oldid=30731267 --> == Itse laadittu ja julkaistu ajatteluartikkeli == Täällä on julkaistu tutkimus- tai ajatuspaperi ("white paper") nimeltään [[Syväteknologioiden vaikutukset politiikkaan]], jonka on tallentanut [[Käyttäjä:Tpheiska|Tpheiska]]. Kysymys on, onko Wikiaineisto oikea paikka julkaista tuollaista vai ei. Onko se julkaistu ensin jossain muualla ja nyt on tallenettu vain "kopio" siitä tänne, vai onko Wikiaineisto sen ensijulkaisupaikka? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. heinäkuuta 2026 kello 07.23 (UTC) :On julkaistu omakustanteena ja vapaakappale löytyy kansalliskirjastosta. [[Käyttäjä:Tpheiska|Tpheiska]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tpheiska|keskustelu]]) 5. heinäkuuta 2026 kello 10.53 (UTC) == Request for comment (the future of Abstract Wikipedia) == <bdi lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> Apologies if this has not yet been translated into your wiki's language. {{int:Please-translate}} You are invited to voice your opinions in a [[:m:Requests for comment/The future of Abstract Wikipedia|request for comment about the future of Abstract Wikipedia]]. {{Int:Feedback-thanks-title}} [[:m:User:Kowal2701|Kowal2701]] ([[:m:User talk:Kowal2701|talk]]) 24. heinäkuuta 2026 kello 12.25 (UTC) </bdi> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:DreamRimmer@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=30513860 --> == <span lang="en" dir="ltr">Migration to Parsoid</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> <em>[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation/Product and Technology/Parsoid Read Views/Read View Announcement|Read this in another language]]</em> Hello everyone! I am glad to inform you that as the next step in the [[mw:Special:MyLanguage/Parsoid/Parser Unification|Parser Unification]] project, Parsoid will soon be turned on as the default article renderer on your wiki. We are gradually increasing the number of wikis using Parsoid, with the intention of making it the default wikitext parser for MediaWiki's next long-term support release. This will make our wikis more reliable and consistent for editors, readers, and tools to use, as well as making the development of future wikitext features easier. If this disrupts your workflow, don’t worry! You can still opt out through a user preference or turn Parsoid off on the current page using the Tools submenu, as described in the [[mw:Special:MyLanguage/Help:Extension:ParserMigration|Extension:ParserMigration]] documentation. There is [[mw:Special:MyLanguage/Parsoid/Parser Unification/Confidence Framework|more information about our roll-out strategy]] available, including the testing done before we turn on Parsoid for a new wiki. To report bugs and issues, please look at our [[mw:Special:MyLanguage/Parsoid/Parser Unification/Known Issues|known issues]] documentation and if you found a new bug please create a phab ticket and tag the [[phab:project/view/5846|Content Transform Team in Phabricator]]. <section end="announcement-content" /> </div> [[mw:User:MSantos (WMF)|Content Transform Team]] 3. elokuuta 2026 kello 16.31 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MSantos (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery/Wikisource&oldid=28221043 --> msyv5weitmlcwu32zwprwza4vk8d2gj 0 9963 130963 130937 2026-08-03T20:58:07Z Nysalor 5 Radio esti 130963 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] 6ibixwe4bto8am5jrz7n6nb511ti09j 250 21816 130960 118459 2026-08-03T17:50:02Z Sakvaka 3073 /* Hyväksytty */ 130960 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="4" user="Sakvaka" /></noinclude>{{lähde-sivu-vas|Sivu:Älykkään ritarin don Quijote de la Manchan elämänvaiheet, 1905.djvu|48|36}} lapsi?» huudahti Sancho. »Kuulkaas, sisarkulta, vaeltava ritari on sellainen ihminen, joka illalla on keisari tai saa jonkun tusinan raippoja, tänään on onnettomin kaikista luontokappaleista ja huomenna lahjoittaa kolme neljä kuningaskuntaa asemiehelleen.» Don Quijote, joka tarkkaavaisesti kuunteli keskustelua, katsoi kohteliaisuuden vaativan hänenkin sekautumistaan siihen, ja kohoten miten paraiten taisi istualleen tarttui hän rakastettavasti emännän käteen lausuen: »Uskokaa minua, kaunis rouvani, että voitte sanoa itseänne onnelliseksi, kun onnetar toi minut linnaanne vieraaksi. En tahdo puhella siitä sen enempää, sillä ei ole koskaan hyvä kehua itseään, ja uskollinen asemieheni jo ilmaisi teille kuka olen. Sanon vain, että tulen säilyttämään muiston minulle osottamastanne hyvyydestä aina elämäni loppuun asti, ja että käytän jokaista tilaisuutta todistaakseni kiitollisuuttani siitä. Ja jollei taivas», jatkoi hän, luoden helliä silmäyksiä emännän tyttäreen, »olisi nähnyt hyväksi kytkeä minut ijäksi rakkauden kahleisiin ja sen kiittämättömän kaunottaren lumousvoiman alaiseksi, jota aina ajattelen, niin olisin kernaasti laskenut sydämmeni tämän ihanan neitosen jalkain juureen.» Emäntä, hänen tyttärensä ja Maritorne hölmistyivät sanattomiksi kuullessaan ritarimme suusta tällaista puhetta, joka oli heille kuin kreikkaa, vaikka sen verran siitä ymmärsivätkin, että tarkotus oli ladella heille kohteliaisuuksia. Niinpä he eivät osanneetkaan muuta tehdä kuin katsella vuoroon toisiansa vuoroon tuota merkillistä miestä; kiittäen häntä kohteliaisuudestaan he syvästi niiattuaan vetäytyivät huoneesta. Maritorne oli tätä ennen pitänyt huolta Sanchosta, jonka tila oli yhtä surkea kuin herransa. Kun ei kuhmuiltaan voinut nukkua, nousi Sancho ennen päivänkoittoa pahasti maristen vuoteestaan ja kömpi pimeässä isännän puheille, jolle sanoi: »Rakas herra, ken olettekin, tehkää meille se laupeus että annatte<noinclude><references/> 36</noinclude> obt430az41y1xgm28o4wea7z1ndpwa9 250 21891 130961 118752 2026-08-03T17:53:06Z Sakvaka 3073 /* Hyväksytty */ 130961 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="4" user="Sakvaka" /></noinclude>{{lähde-sivu-vas|Sivu:Älykkään ritarin don Quijote de la Manchan elämänvaiheet, 1905.djvu|105|91}} vaivannäköä lähtee.» &mdash; »Varo itseäsi, Sancho», huudahti ritari tuimistuneena, »puhu kunnioituksella kaikesta mikä neiti Dulcineaa koskee, muuten emme elä sovussa keskenämme.» &mdash; »Suokaa sanani anteeksi, armollinen herra; mutta miten ihmeellä voisinkaan ensi vilauksella löytää neidin talon, jonka vain yhden kerran ijässäni olen nähnyt, varsinkin kun on pimeä kuin säkissä. Ettehän itsekään sitä löydä, vaikka teidän olisi pitänyt nähdä se satoja kertoja.» &mdash; »Kautta kaikkien hyvien henkien, sinä saatat minut aivan epätoivoon», sanoi don Quijote; »enkö ole sulle satoja kertoja sanonut, etten ikinäni ole nähnyt verratonta Dulcineaa, etten ole jalallanikaan astunut hänen palatsinsa portaita ja että olen rakastunut häneen vain sen maineen perustuksella, mikä hänellä on maailman kauneimpana ja älykkäimpänä prinsessana!» &mdash; »Oh, tällä kertaa kyllä ymmärrän puheenne, herra», vastasi Sancho; »ja kun te kerran sanotte, ettette eläissänne ole häntä nähnyt, niin totta vie en minäkään ole häntä nähnyt.» &mdash; »Mitäs tämä nyt merkitsee?» kysyi ritari. »Sanothan nähneesi hänet jauhoja seulomassa, kun sait häneltä vastineen minun kirjeeseeni.» &mdash; »Elkää huoliko uskoa koko juttuun», murahti Sancho; »sanon teille vielä kerran, etten milloinkaan ole nähnyt häntä enkä tunne häntä muuten kuin teidän puheistanne, ja tuomani vastauksen laita on aivan sama. Paha minut periköön, jos tunnen neiti Dulcineaa paremmin kuin suurturkkiakaan!» &mdash; »Sancho, Sancho, leikinlaskuilla ja pilapuheilla on oma aikansa, mutta ei niitä aina käy tuominen esille.» Sankariemme tällä tavalla keskustellessa näkivät he erään miehen lähestyvän kahdella muulilla ajaen, joka kaikesta päättäen meni jo näin varhain pellolleen. Miehen kohdalle tultua sanoi don Quijote hänelle: »Hyvää huomenta, rakas ystäväni, voisitteko sanoa minulle, missä täällä sijaitsee prinsessa Dulcinean palatsi?» &mdash; »Hyvä herra», vastasi mies, »minä en ole kotosin näiltä seuduilta ja olen vain vähän aikaa oleskellut tässä<noinclude><references/> {{oikea|91}}</noinclude> h5ha00ytba3nvcjwk40bc4t02mylcit 250 26224 130945 130781 2026-08-03T17:07:32Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130945 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|241}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;256. '''Oedogonium cardiacum.''' Kaksikotinen laji, jonka toisessa rihmassa syntyy siittiöpesäkkeitä '''sp''' ja niissä kussakin kaksi siittiötä '''s''', toisessa rihmassa munapesäkkeitä '''mp'''. Näiden munasolun '''m''' hedelmöittävät reiästä '''r''' tunkeutuvat siittiöt sisään. ({{murto|170|1}}) <small>merimuotoja; ''Enteromorpha'', seinältään yksikerroksisen letkun muotoinen, etupäässä suolaisessa vedessä.</small> 3.{{pad}}{{sp|Heimo. Chaetophoraceae.}} Haarautuneita rihmoja, parveilusiitossolujen yhtyminen. &mdash; <small>''Chaetophora'' muodostaa vihreitä, vesikasveihin kiinnittyneitä limaisia palloja. ''Trentepohlia'', punainen, hyvänhajuinen ilmalevä, puun kuorilla ja kivillä.</small> 4.{{pad}}{{sp|Heimo. Oedogoniaceae.}} Yksinkertaisia tai haaraantuneita rihmoja, joissa siittiö- ja munapesäkkeitä (antheridium, oogonium). Parveiluitiöt syntyvät yksi solussaan; niissä värekarvakehä ympäröi solun toista päätä. Munapesäkkeet (kuva&nbsp;256, ''mp'') muodostuvat tavallisista soluista näiden paisuessa, minkä jälkeen niiden sisällys vetäytyy kokoon synnyttäen munasolun (kuva&nbsp;256, ''m''). Siittiöpesäkkeet taas syntyvät siten, että kasvulliset solut jakautuvat useaan kertaan poikittain kahtia (kuva&nbsp;256, ''sp''). Jokaisessa siittiöpesäkesolussa syntyy -kaksi siittiötä (''s''), jotka ovat rakenteeltaan parveiluitiöiden kaltaisia. Siittiö tunkeutuu munapesäkkeeseen seinässä olevasta reiästä (''r'') tai raosta ja hedelmöittää munasolun. Tämän johdosta syntynyt munaitiö muodostaa itäessään lepotilan jälkeen useita parveiluitiöitä, jotka kukin kasvavat uudeksi rihmaksi. &mdash; <small>''Oedogonium'', rihmat haarattomat, ''Bulbochaete'', rihmat haaralset ja karvalliset. Yleisiä suolattomassa vedessä, lukuisia lajeja.</small> ''b)''{{pad}}Kasvullisissa soluissa useita pieni{{pv|a|ä}} solutumia (kuva&nbsp;257).<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 16</small>||}} <references/></noinclude> df8afgmuuolkei1bberzzruv0sk2ilo 250 26225 130946 130782 2026-08-03T17:10:58Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130946 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|242|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>5. {{sp|Heimo. Cladophoraceae.}} Haarattomia tai tavallisesti haarautuneita rihmoja. Parveiluitiöitä. Parveilusiitossolujen yhtyminen. &mdash; <small>''Cladophora'' (kuva&nbsp;258). Haarautuneita, karkealta tuntuvia rihmoja. Lukuisia lajeja seisovassa ja virtaavassa vedessä, sekä suolaisessa että suolattomassa. Muodostavat usein suuria levyjä tai palloja.</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;257. '''Cladophoran solu.''' Siinä lukuisia tumia '''n''', joissa jokaisessa tumajyvänen. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;258. '''Cladophora glomerata.''' ({{murto|48|1}} {{keski|''3. Alalahko.{{pad}}Siphonales.''}} Verraten suuria leviä, jotka eivät ole tavallisella tavalla jakaantuneet lukuisiksi soluiksi, vaan ovat muodostuneet yhdestä ainoasta, putkimaisesta tai nauhamaisesta solusta, joka on eri tavoin erilaistunut. Seinälimassa lukuisia solutumia. Värihiukkaset pieniä, levymäisiä. Suvuton lisääntyminen parveiluitiöiden avulla. Joillakin suvullinen lisääntyminen.<noinclude><references/></noinclude> d5t2ujrlqtmojsn14iet9ysavbf9rwt 130947 130946 2026-08-03T17:11:19Z Sakvaka 3073 130947 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|242|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>5. {{sp|Heimo. Cladophoraceae.}} Haarattomia tai tavallisesti haarautuneita rihmoja. Parveiluitiöitä. Parveilusiitossolujen yhtyminen. &mdash; <small>''Cladophora'' (kuva&nbsp;258). Haarautuneita, karkealta tuntuvia rihmoja. Lukuisia lajeja seisovassa ja virtaavassa vedessä, sekä suolaisessa että suolattomassa. Muodostavat usein suuria levyjä tai palloja.</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;257. '''Cladophoran solu.''' Siinä lukuisia tumia '''n''', joissa jokaisessa tumajyvänen. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;258. '''Cladophora glomerata.''' ({{murto|48|1}}) {{keski|''3. Alalahko.{{pad}}Siphonales.''}} Verraten suuria leviä, jotka eivät ole tavallisella tavalla jakaantuneet lukuisiksi soluiksi, vaan ovat muodostuneet yhdestä ainoasta, putkimaisesta tai nauhamaisesta solusta, joka on eri tavoin erilaistunut. Seinälimassa lukuisia solutumia. Värihiukkaset pieniä, levymäisiä. Suvuton lisääntyminen parveiluitiöiden avulla. Joillakin suvullinen lisääntyminen.<noinclude><references/></noinclude> gbgv7b979rs0f8hfhsdarj1xy2rvwhv 130948 130947 2026-08-03T17:11:41Z Sakvaka 3073 nop 130948 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|242|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>5. {{sp|Heimo. Cladophoraceae.}} Haarattomia tai tavallisesti haarautuneita rihmoja. Parveiluitiöitä. Parveilusiitossolujen yhtyminen. &mdash; <small>''Cladophora'' (kuva&nbsp;258). Haarautuneita, karkealta tuntuvia rihmoja. Lukuisia lajeja seisovassa ja virtaavassa vedessä, sekä suolaisessa että suolattomassa. Muodostavat usein suuria levyjä tai palloja.</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;257. '''Cladophoran solu.''' Siinä lukuisia tumia '''n''', joissa jokaisessa tumajyvänen. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;258. '''Cladophora glomerata.''' ({{murto|48|1}}) {{keski|''3. Alalahko.{{pad}}Siphonales.''}} Verraten suuria leviä, jotka eivät ole tavallisella tavalla jakaantuneet lukuisiksi soluiksi, vaan ovat muodostuneet yhdestä ainoasta, putkimaisesta tai nauhamaisesta solusta, joka on eri tavoin erilaistunut. Seinälimassa lukuisia solutumia. Värihiukkaset pieniä, levymäisiä. Suvuton lisääntyminen parveiluitiöiden avulla. Joillakin suvullinen lisääntyminen. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> kofmk3lcouv4pu7glclrvytoyp7kh93 250 26306 130939 2026-08-03T16:36:39Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130939 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|261}}</noinclude>''rihmastopahkoiksi'' (Sklerotium), joiden solut täyttää vararavinto ja jotka ovat lepoasteita. Nämä sienet lisääntyvät toisin kuin levät. Parveiluitiöitä ei ole, ei myöskään yhtymäitiöitä eikä munaitiöitä. Ominaista niille on ''koteloitiöiden'' (Ascospore) ja ''kantaitiöiden'' (Basidiespore) muodostuminen, joita selostetaan tuonnempana. Viimeksimainitut ovat erikoislaatuisia kuromia, mutta näillä sienillä on myös useita muunlaisia kuromia, samoin myös kätkö- ja jonoitiöitä, kuten leväsienillä. Itiöt muodostuvat yksinkertaisimmassa tapauksessa suorastaan rihmaston erityisistä haaroista. Useimmiten niiden muodostuminen kuitenkin on paikallistunut juuri mainittuihin itiöemiin, joiden pinnalla tai sisässä itiöt syntyvät. Näissä tapauksissa itiöitä muodostavat solut ovat useimmiten järjestyneet pylvästylpyn tavoin tiheäksi kerrokseksi, ''itiölavaksi'' (Hymenium), jonka muodostamiseen lisäksi osallistuu martoja sienirihmoja, ''nesterihmoja'' (Paraphyse). {{keski|{{sp|'''1. Alaluokka. Kotelosienet, Ascomycetes.'''}}}} Tälle erittäin lajirikkaalle ja monimuotoiselle alaluokalle ovat koteloitiöt luonteenomaiset. Ne muodostuvat vapaan solumuodostumisen avulla (kuva&nbsp;86), useimmiten 8 jokaisessa ''itiökotelossa'' (Ascus). Ne vapautuvat omituisella tavalla. Ne itiökotelossa olevat solunsisällön jätteet, jotka eivät ole kuluneet itiöiden muodostumiseen, ottavat vettä, jolloin itiökotelon seinä venyy; se repeää lopulta, ja sen silloin vetäytyessä kimmoisesti kokoon ruiskahtaa solunsisällys itiöineen ulos. Muutamissa tapauksissa nuo itiöt muodostuvat puhtaasti kasvullisesti, toisissa tuloksena omituisesta hedelmöit{{pv||t}}ymistapahtumasta, jolloin vihdoin kaksi solutumaa sulautuu yhteen. Naaraselimen muodostaa suuri, rakkomainen solu, ''koteloemärihma'' (askogon), jossa on monta tumaa (kuva&nbsp;282, ''A'', ''as''). Siinä on pitkä ja kapea ''siitoskarva'' (Trichogyn, ''B'', ''1''). Koiraselin (Antheridium) taas on nuijamainen solu, sekin monitumainen (''a''). Siitoskarva muodostaa lopulta avoimen kanavan (''B''), jota myöten siittiöpesäkkeen sisällys siirtyy koteloemärihmaan. Tumat eivät siinä sulaudu yhteen, vaan asettuvat parittain (''C''). Koteloemärihmasta kasvaa sitten lukuisia sienirihmoja ja niistä itiökoteloita (''D'', ''sp''). Kussakin niissä on vain yksi<noinclude><references/></noinclude> coi80su33umnh32ulc3qmnp5ktrwdj6 250 26307 130940 2026-08-03T16:43:30Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130940 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|228|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{tsl|taan|sanotaan}} siemenkasveiksi. Siemenen ja itiön ero on se, että itiö on tavallisesti yksisoluinen eikä ole koskaan erilaistunut eri elimiksi, jota vastoin siemenen sisässä on alkio, sikiötilassa oleva kasvi, jossa on elinten aiheita. Siemen on aina kehittynyt siemenaiheesta, mutta itiö-nimitystä käytetään mitä moninaisimmista lisääntymiselimistä, sekä sellaisista, jotka ovat syntyneet suvullisesti, että aivan suvuttomasti muodostuneista. {{keski|<big>'''I Kaari.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.'''</big>}} Sekovartiset ovat rakenteeltaan kasveista alhaisimmat. Niiden kasvullista osaa sanotaan sekovarreksi, se kun useimmissa tapauksissa ei vielä ole erilaistunut varreksi ja lehdiksi. Myös puuttuvat sekovartisilta aina oikeat juuret sekä johtojänteet. Yksinkertaisimmat muodot ovat yksisoluisia, <span class="lyhenne">s. o.</span> ne ovat läpi elämänsä yhden ainoan solun muodostamia. Kuitenkin voi useita tällaisia keskenään samanarvoisia soluja liittyä yhdyskunniksi, joissa ei ole tyvellä ja latvalla eroa. Näihin liittyy välittömästi muotoja, joiden monisoluinen kasvullinen osa on solurivien, solulevyjen tai solukappaleiden muodostama ja joissa voi huomata selvän eron latvan ja tyven välillä. Korkeimmalle kehittyneillä levämuodoilla esiintyy lehtisiä varsia (kuvat&nbsp;6, 269). Sekovartisten soluissa tavataan joko yksi tai useampiakin solutumia. Muutamissa ei sellaista ole varmasti havaittu. Näiden lisäksi on niissä usein vielä värihiukkasia. Väriaine on osaksi puhdasta lehtivihreää, osaksi lehtivihreän ja muiden väriaineiden seosta, jolloin kasvit näyttävät sinisiltä, nahankeltaisilta, ruskeilta tai punaisilta. Nämä väriaineet ovat tietyissä sukulaisryhmissä tunnusomaisia. Useilta sekovartisilta lehtivihreä puuttuu täydellisesti. Sellaiset kasvit ovat siis joko mädänsyöjiä (mädännäiskasveja) tai loisia. Suvullista lisääntymistä ei useilla muodoilla ensinkään tapahdu. Toisilla se esiintyy joko yhtäläissiitoksena (Kopulation) tai munasiitoksena (oogame Befruchtung). Paitsi suvullista lisääntymistä tavataan usein vielä suvutonta tietä syntyneitä itiöitä, jotka muodostumistavastaan johtuen ovat joko ulkoitiöitä (Exospore) tai sisäitiöitä (Endospore). Sekovartisten joukossa tavataan kasvikunnan yksinkertaisimmat muodot, ja kun on syytä otaksua, että ensimmäiset kasvit maan päällä<noinclude><references/></noinclude> tjmuyb8fln0mwjc3p40v2eg23y450u6 250 26308 130941 2026-08-03T16:51:41Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130941 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh|202|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;224. '''Vaakasuoraan asetetun herneen taimen geotrooppisuus.''' Paksumpi rajaviiva osoittaa taimen alkuperäistä asentoa; varsi '''s''' on kasvaessaan kääntynyt ylöspäin, juuri '''w''' taas alaspäin. {{tsl|tetun|asetetun}} juuren kasvava kärki alaspäin (kuva&nbsp;224, ''w''). Nämä käyristymiset tapahtuvat aina samalla tavalla riippumatta siitä, mikä varren tahi juuren sivu on alaspäin. Kasvin ominaisuus tuntea yllämainitulla tavalla painovoiman vaikutus johtuu ''painovoiman taivutusvaikutuksesta'' (Geotropismus). Pääjuuria, jotka kasvavat painovoiman suuntaan, sanotaan ''maahakuisiksi'' (positiv geotropisch), ylöspäin kasvavia varsia taas ''maapakoisiksi'' (negativ geotropisch). Voisi helposti luulla, että nämä taipumiset aiheuttaa valo, mutta kun muistaa, että paksun maakerroksen peittämän siemenen itäessä varsi aina kasvaa ylöspäin, olipa siemenen asento maassa minkälainen tahansa, ja kun kokemus lisäksi osoittaa, että nämä taipumiset tapahtuvat myös pilkko pimeässä, täytyy olettaa, että ilmiön aiheuttajana on jokin muu voima kuin valo. Kun edelleen ajattelee, että esim. kuuset kasvavat maapallon vastakkaisella puolella täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin meillä, johtuu etsimään näiden taipumisliikkeiden ja maapallon keskipisteeseen päin vaikuttavan painovoiman välistä yhteyttä. Tuntui aivan luonnolliselta, että juuri kasvaa alaspäin noudattaen painovoimaa, kuten kaikki muutkin kappaleet maanpinnalla. Huomattiin kuitenkin, ettei tässä ole kysymys passiivisesta alaspäin vaipumisesta. Se selvisi kuvassa&nbsp;225 esitetystä kokeesta. Siinä on alaspäin kasvava juuri voittanut vastustuksen, joka on {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;225. '''Itävä papu''' on kiinnitetty alustaan '''G'''. Koko koje peitetään lasikuvulla. Juuri '''r''' on kasvaessaan kääntynyt alaspäin vaakakuppiin '''p''' ja jatkaa kasvamistaan huomattavalla voimalla, jota jokseenkin voi verrata toisessa vaakakupissa '''p''' olevan punnuksen painoon. '''t''' alkiovarsi.<noinclude><references/></noinclude> gtthchph37ibqrda8eef0n4a69ods2w 130942 130941 2026-08-03T16:51:58Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ vielä kuvattomia 130942 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh|202|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;224. '''Vaakasuoraan asetetun herneen taimen geotrooppisuus.''' Paksumpi rajaviiva osoittaa taimen alkuperäistä asentoa; varsi '''s''' on kasvaessaan kääntynyt ylöspäin, juuri '''w''' taas alaspäin. {{tsl|tetun|asetetun}} juuren kasvava kärki alaspäin (kuva&nbsp;224, ''w''). Nämä käyristymiset tapahtuvat aina samalla tavalla riippumatta siitä, mikä varren tahi juuren sivu on alaspäin. Kasvin ominaisuus tuntea yllämainitulla tavalla painovoiman vaikutus johtuu ''painovoiman taivutusvaikutuksesta'' (Geotropismus). Pääjuuria, jotka kasvavat painovoiman suuntaan, sanotaan ''maahakuisiksi'' (positiv geotropisch), ylöspäin kasvavia varsia taas ''maapakoisiksi'' (negativ geotropisch). Voisi helposti luulla, että nämä taipumiset aiheuttaa valo, mutta kun muistaa, että paksun maakerroksen peittämän siemenen itäessä varsi aina kasvaa ylöspäin, olipa siemenen asento maassa minkälainen tahansa, ja kun kokemus lisäksi osoittaa, että nämä taipumiset tapahtuvat myös pilkko pimeässä, täytyy olettaa, että ilmiön aiheuttajana on jokin muu voima kuin valo. Kun edelleen ajattelee, että esim. kuuset kasvavat maapallon vastakkaisella puolella täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin meillä, johtuu etsimään näiden taipumisliikkeiden ja maapallon keskipisteeseen päin vaikuttavan painovoiman välistä yhteyttä. Tuntui aivan luonnolliselta, että juuri kasvaa alaspäin noudattaen painovoimaa, kuten kaikki muutkin kappaleet maanpinnalla. Huomattiin kuitenkin, ettei tässä ole kysymys passiivisesta alaspäin vaipumisesta. Se selvisi kuvassa&nbsp;225 esitetystä kokeesta. Siinä on alaspäin kasvava juuri voittanut vastustuksen, joka on {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;225. '''Itävä papu''' on kiinnitetty alustaan '''G'''. Koko koje peitetään lasikuvulla. Juuri '''r''' on kasvaessaan kääntynyt alaspäin vaakakuppiin '''p''' ja jatkaa kasvamistaan huomattavalla voimalla, jota jokseenkin voi verrata toisessa vaakakupissa '''p''' olevan punnuksen painoon. '''t''' alkiovarsi.<noinclude><references/></noinclude> qkezsh30k2tghes219jgpwcws742kvx 250 26309 130943 2026-08-03T16:54:39Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130943 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|203}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;226. '''C painovoiman vaikutuksen poistamiskoje. D keskipakoisvoimakoje.''' monta vertaa suurempi kuin sen oma paino. Myös se seikka, että juuri pyrkii alaspäin jäykän savimaankin läpi, osoittaa, että juuri alaspäin kasvaessaan itse toimii. Aivan käsittämättömältä tuntui varren kasvaminen ylöspäin. Että painovoima kuitenkin aiheuttaa nämä liikkeet, osoitetaan kokeilla, joissa kasveihin vaikuttaa keskipakoisvoima, joka vaikuttaa samalla tavalla, mutta toiseen suuntaan kuin painovoima. Muutamia taimia kiinnitetään levyyn tai pyörän kehään, ja erikoisella tavalla huolehditaan siitä, että taimet pysyvät kosteina, niin että ne elävät ja jatkavat kasvuaan. Jos ne jätetään tähän asentoon, huomaa jonkin ajan kuluttua, niin kuin saattaa odottaa, että kaikki juuret kasvavat alaspäin, kaikki varret ylöspäin. Jos taas pyörä pannaan päiväksi tai pariksi nopeasti pyörimään vaakasuoran akselin ympäri, vaikuttaa taimiin suurempi tai pienempi keskipakoisvoima, riippuen pyörimisen nopeudesta ja pyörän halkaisijan pituudesta. Tämän voiman vaikutuksesta kasvavat taimien juuret ulospäin keskipakoisvoiman suuntaan, siis keskipisteestä poispäin, jota vastoin varret kasvavat voiman suuntaa vastaan, siis keskipisteeseen päin (kuva&nbsp;226, ''D''). Ne taimet, jotka eivät alussa olleet tässä asennossa, pyrkivät siihen taivuttamalla kasvavia osiansa niin paljon kuin mahdollista. Kun keskipakoisvoimalla on tuollainen suuntaava vaikutus, täytyy painovoimalla olla samanlainen vaikutus, sillä nuo kaksi voimaa eroavat toisistaan ainoastaan suuntansa puolesta. Juuren kasvaminen alaspäin painovoiman suuntaan ja varren kasvaminen vastakkaiseen suuntaan on siis juuri painovoiman vaikutusta. &mdash; Jos pyörä saa pyöriä niin hitaasti (esim. kierroksen viidessä minuutissa), ettei synny sanottavaa keskipakoisvoimaa, on taimista myös samalla poistettu painovoiman suuntaava vaikutus. Yhtenä hetkenä ne ovat suuntautuneina yhtäännepäin, toisena päinvastaiselle suunnalle; ne eivät niin sanoaksemme voi erottaa, mikä on ylöspäin, mikä alaspäin. Tämän takia ne eivät kasva mihinkään tiettyyn suuntaan, vaan niihin suuntiin, joihin ne alussa asetettiin (kuva&nbsp;226, ''C''). Kuvat 227 ja 228 valaisevat edelleen näitä suhteita. Ulkona kasvavaan varteen, joka ei ole miltään puolelta varjostettuna, vaikuttavat siis valohakuisuus ja maapakoisuus samalla tavalla,<noinclude><references/></noinclude> rmoyex7jz68cvqjdnnqx8jhnv1gf67x 250 26310 130944 2026-08-03T16:58:44Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130944 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|199}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;220. '''Pavun lehtiruodin ylempi osa,''' jossa on kolme niveltä; lehdykät on leikattu pois. '''A''' päiväasento, lehdykät ylöspäin. '''B''' yöasento, lehdykät alaspäin. Päivällä ne ovat levällään (kuva&nbsp;219, ''A''), yöllä taas kääntyneet suppuun, jota paitsi keskimmäinen lehdykkä peittää molempia sivulehdyköitä (kuva&nbsp;219, ''B''). Mimosa pudican sulkamaiset lehdykät laskeutuvat pimeässä kokoon toisen luokan lehtiruoteja myöten peittäen toisensa limittäisesti. Samalla toisluokkaiset lehtiruodit ja yhteinen ruoti laskeutuvat alaspäin (vrt. kuva&nbsp;232). Myös pavun (kuva&nbsp;220) ja hernekasvien lehdissä havaitaan uniliikkeitä. Nämä liikkeet syntyvät lehdykköjen nivelien nestejännityksen muutoksista, niin kuin jo ennen on selitetty. Mutta miten valon ja pimeän vaihtelut vaikuttavat nivelsolujen alkulimaan, se on nykyjään vielä aivan epäselvää. Se sitä vastoin on selvää, että levällään oleva asento on lehden päivällä tapahtuvalle yhteyttämiselle mitä edullisin; yöasento taas on lehdille siinä suhteessa suotuisa, että lämmön säteily lehdestä pois ja siitä johtuva jäähtyminen on pienempi kuin lehden levällään ollessa. Myöskin kukat avautuvat ja sulkeutuvat, useimmat niin, että ne suotuisan ilman vallitessa ja päivällä ovat auki. Tämä on ilmeisesti tärkeää hyönteisten avulla tapahtuvalle pölyytykselle. Epäedullisten olosuhteiden vallitessa kukat sulkeutuvat. Eivät ainoastaan valon vaan myös lämmön vaihdokset vaikuttavat tässä. Sulkeutuneet Tulipan ja Crocuksen kukat, jotka tuodaan kylmällä ilmalla ulkoa lämpöiseen huoneeseen, avautuvat siellä lyhyessä ajassa niin nopeasti, että liikkeen voi silmin huomata. Jos lämpötilan ero on 15&ndash;20&deg;, tämä aukeaminen tapahtuu jo 2&ndash;4&nbsp;minuutissa. Crocus-kasvien helposti ärtyviin kukkiin vaikuttaa jo {{murto|1|2}}&deg;:n, tulpaanien kukkiin 2&ndash;3&deg;:n suuruinen muutos. Nämä ilmiöt tapahtuvat tasaisen kauniin ilman vallitessa niin säännöllisesti, että Linné koetti määrätä eri kukkien avautumisen ja sulkeutumisen mukaan, mikä aika päivästä milloinkin oli (»kukkaskello»).<noinclude><references/></noinclude> j531jruiqo8jri269q88r0fjscparh6 250 26311 130949 2026-08-03T17:19:40Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130949 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||2.{{pad}}Sammalet, Bryophyta.|289}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;329. '''Funaria hygrometrica.''' '''A''' itävä itiö, josta alkeisrihma alkaa muodostua. '''ex''' itiön ulkokelmu. '''B''' alkeisrihma, jossa värittömiä juurtumahapsia '''r''' ja lehtivihreää sisältäviä soluja. '''s''' itiö, josta alkeisrihma on syntynyt. '''kn''' silmu, josta sammalkasvi kasvaa. (N. {{murto|100|1}}). on runsaasti lehtisvihreähiukkasia. Muutamat haarat ovat värittömiä; ne kasvavat maahan ja ovat kasvin kiinnityseliminä (kuva&nbsp;329, ''r''). Paljain silmin katsoen alkeisrihmatukko on vihreän huovan näköistä. Eräät protonemarihmat kehittyvät pieniksi silmuiksi (''kn''), joista kasvaa sammalkasvi. Tämä on tavallisesti hienon, useimmiten erityisellä tavalla haarautuneen varren muodostama, jonka lehdet ovat selvät ja säännöllisessä asennossa. Alhaisimmissa muodoissaan sammalkasvi on litteän sekovarren näköinen, jolta lehdet joko puuttuvat kokonaan tai ovat suomumaisia (kuvat&nbsp;7, 8). Juuria ei ole, mutta sen sijaan ''juurtumahapsia'' (Rhizoide, kuva&nbsp;330, ''r''), jotka ovat ilmisiittiöiden juurikarvojen näköisiä, mutta usein monisoluisia ja haaraisia. Jos monisoluiset juurtumahapset kasvavat maanpinnan yläpuolelle, ne muuttuvat vihreiksi, alkeisrihman kaltaisiksi ja voivat kuten tämä muodostaa uusia kasveja. Tämän ensi sukupolven osien sisärakenne on hyvin yksinkertainen. Lehdet ovat melkein kaikilla muodostuneet yhdestä solukerroksesta; lehtisammalten lehdissä on kuitenkin useamman kerroksen muodostama keskisuoni ja joskus myös monikerroksinen reuna. Varsi on rakentunut pitkänomaisista soluista, joista uloimmat ovat kapeampia ja paksumpiseinäisiä kuin keskimmäiset. Putkiloita ei ole. Useilla lehtisammalilla esiintyy kuitenkin varren keskessä pitkien, kapeiden solujen muodostama keskusjänne, korkeampien kasvien johtojänteiden ensimmäinen aihos. Suvuton lisääntyminen tapahtuu joko siten, että alkeisrihma ja kasvin vanhemmat osat kuolevat, jolloin niiden monet haarat {{tsa|muuttu|muuttuvat}}<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 19</small>||}} <references/></noinclude> bm5tm3kf9pcrlktlffix7ho8j94ilgx 250 26312 130950 2026-08-03T17:22:45Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130950 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|339}}</noinclude>''kehä-'' eli ''maljakeskiseksi'' (mittelständiger Fruchtknoten, kuvat&nbsp;386, ''B'', ''B''´, 387, ''C''). Jos sikiäin ja kovera kukkapohjuspikari kasvavat yhteen, niistä molemmista syntynyttä muodostumaa sanotaan ''kehänalaiseksi'' {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;387. '''Kukkien halkileikkauksia eri kukkapohjusmuotojen osoittamiseksi.''' '''A''' Batrachium sceleratum. Kukkapohjus pitkä, kehä ja hetiö sikiäisalaiset. '''B''' Fragaria. Kukkapohjus levennyt sivuille päin, teriö ja hetiö kiinnittyneet vaakasuorasti laajenneeseen kukkapohjuksen osaan. '''C''' Alchimilla. Kukkapohjus maljamainen, ainoastaan emi sen pohjassa (maljakeskinen sikiäin). '''D''' Cydonia. Edellisen ja sellaisen kukan välimuoto, jonka sikiäin on kehänalainen. Emit ovat vain osaksi kiinnittyneet kovertuneen kukkapohjuksen sisäsivuun, sisäpuolelta ne ovat vapaina. '''E''' Saxifraga granulata. Sikiäin puoleksi kehänalainen. Hetiö lähtee kyllä maljamaisen kukkapohjuksen reunasta, mutta sikiäin ulottuu pitkän matkaa pohjuksen yläpuolelle. '''F''' Deutzia scabra. Sikiäin kehänalainen, kokonaan hede- ja kehälehtien kiinnityskohtien alapuolella ja kokonaan kasvanut kiinni kukkapohjukseen.<noinclude><references/></noinclude> chkaamvghdqsu8h70mseqn6qzhg6app 130951 130950 2026-08-03T17:22:57Z Sakvaka 3073 130951 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|339}}</noinclude>''kehä-'' eli ''maljakeskiseksi'' (mittelständiger Fruchtknoten, kuvat&nbsp;386, ''B'', ''B''’, 387, ''C''). Jos sikiäin ja kovera kukkapohjuspikari kasvavat yhteen, niistä molemmista syntynyttä muodostumaa sanotaan ''kehänalaiseksi'' {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;387. '''Kukkien halkileikkauksia eri kukkapohjusmuotojen osoittamiseksi.''' '''A''' Batrachium sceleratum. Kukkapohjus pitkä, kehä ja hetiö sikiäisalaiset. '''B''' Fragaria. Kukkapohjus levennyt sivuille päin, teriö ja hetiö kiinnittyneet vaakasuorasti laajenneeseen kukkapohjuksen osaan. '''C''' Alchimilla. Kukkapohjus maljamainen, ainoastaan emi sen pohjassa (maljakeskinen sikiäin). '''D''' Cydonia. Edellisen ja sellaisen kukan välimuoto, jonka sikiäin on kehänalainen. Emit ovat vain osaksi kiinnittyneet kovertuneen kukkapohjuksen sisäsivuun, sisäpuolelta ne ovat vapaina. '''E''' Saxifraga granulata. Sikiäin puoleksi kehänalainen. Hetiö lähtee kyllä maljamaisen kukkapohjuksen reunasta, mutta sikiäin ulottuu pitkän matkaa pohjuksen yläpuolelle. '''F''' Deutzia scabra. Sikiäin kehänalainen, kokonaan hede- ja kehälehtien kiinnityskohtien alapuolella ja kokonaan kasvanut kiinni kukkapohjukseen.<noinclude><references/></noinclude> 05j1iikckxe7de8hk12ggnplolqs8bi 130952 130951 2026-08-03T17:23:09Z Sakvaka 3073 130952 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|339}}</noinclude>''kehä-'' eli ''maljakeskiseksi'' (mittelständiger Fruchtknoten, kuvat&nbsp;386, ''B'', ''B’'', 387, ''C''). Jos sikiäin ja kovera kukkapohjuspikari kasvavat yhteen, niistä molemmista syntynyttä muodostumaa sanotaan ''kehänalaiseksi'' {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;387. '''Kukkien halkileikkauksia eri kukkapohjusmuotojen osoittamiseksi.''' '''A''' Batrachium sceleratum. Kukkapohjus pitkä, kehä ja hetiö sikiäisalaiset. '''B''' Fragaria. Kukkapohjus levennyt sivuille päin, teriö ja hetiö kiinnittyneet vaakasuorasti laajenneeseen kukkapohjuksen osaan. '''C''' Alchimilla. Kukkapohjus maljamainen, ainoastaan emi sen pohjassa (maljakeskinen sikiäin). '''D''' Cydonia. Edellisen ja sellaisen kukan välimuoto, jonka sikiäin on kehänalainen. Emit ovat vain osaksi kiinnittyneet kovertuneen kukkapohjuksen sisäsivuun, sisäpuolelta ne ovat vapaina. '''E''' Saxifraga granulata. Sikiäin puoleksi kehänalainen. Hetiö lähtee kyllä maljamaisen kukkapohjuksen reunasta, mutta sikiäin ulottuu pitkän matkaa pohjuksen yläpuolelle. '''F''' Deutzia scabra. Sikiäin kehänalainen, kokonaan hede- ja kehälehtien kiinnityskohtien alapuolella ja kokonaan kasvanut kiinni kukkapohjukseen.<noinclude><references/></noinclude> 69j6x0z2hkhlrf4vw7gd17m3f6l97s1 250 26313 130953 2026-08-03T17:26:32Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130953 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|380|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;421. '''Ginkgo biloba.''' Kääpiöverso, jossa hedekukka ja kasvulehtiä ({{murto|1|2}}). '''a''', '''b''' hede, '''c''' emikukka. '''d''' siemen, ('''a'''&ndash;'''d''' suurenn.) {{tsl|sesti|}} kaksi hyvin mitätöntä emilehteä (''c''), joissa on yksi siemenaihe. Siitepölyhiukkasen hedelmöittävästä tumasta syntyy kaksi siittiötä, joissa on lukuisia värekarvoja. Siittiö yhtyy munasolun tumaan vasta sitten, kun luumarjan tapaiseksi muuttunut siemenaihe on pudonnut pois emokasvista. <small>Tämä heimo oli maapallon historian aikaisempina kausina paljoa runsaammin edustettu. &mdash; Ginkgo kestää hyvin huonosti Etelä-Suomen ilmanalaa.</small> {{keski|'''III Luokka.{{pad}}Havupuut, Coniferae.'''}} Tähän luokkaan kuuluvat havupuut; useimmat ovat alativihreitä. Varsi runsaasti haaroittunut. Lehdet enimmäkseen yksisuonisia, kapeita, neulasmaisia. Useimmissa havupuissa on pihkatiehyitä. Havupuut ovat yksikotisia; vain muutamat suvut ovat kaksikotisia. Hedekukan kukkapohjus on pitkä ja kantaa vain hedelehtiä (kuva&nbsp;379). Nämä ovat enemmän tai vähemmän kilpimäisiä (kuva&nbsp;378). Niiden sivuilla tai alapinnalla on kaksi tai useampia siitepölypesäkkeitä. Siitepölyhiukkasten ulkokelmussa on usein pussimaisia pullistumia (Abietineae). Nämä ovat ilmaa täynnä ja vähentävät sen johdosta hiukkasten ominaispainoa (kuva&nbsp;379, ''D''). Siemenet muodostuvat enimmäkseen tunnusomaisissa kävyissä, mutta emikukkien rakenteen tulkinnasta on oltu eri mieltä. Kuusen käpy on muodostunut lukuisista köynnöksisistä suomuista (emisuomuista), joiden jokaisen sisäsivulla on kaksi paljasta siemenaihetta,<noinclude><references/></noinclude> 1rd66ancej1jp4ajozgv0xcek53gbuf 130954 130953 2026-08-03T17:26:57Z Sakvaka 3073 130954 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|380|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;421. '''Ginkgo biloba.''' Kääpiöverso, jossa hedekukka ja kasvulehtiä ({{murto|1|2}}). '''a''', '''b''' hede, '''c''' emikukka. '''d''' siemen, ('''a'''&ndash;'''d''' suurenn.) {{tsl|sesti|tavallisesti}} kaksi hyvin mitätöntä emilehteä (''c''), joissa on yksi siemenaihe. Siitepölyhiukkasen hedelmöittävästä tumasta syntyy kaksi siittiötä, joissa on lukuisia värekarvoja. Siittiö yhtyy munasolun tumaan vasta sitten, kun luumarjan tapaiseksi muuttunut siemenaihe on pudonnut pois emokasvista. <small>Tämä heimo oli maapallon historian aikaisempina kausina paljoa runsaammin edustettu. &mdash; Ginkgo kestää hyvin huonosti Etelä-Suomen ilmanalaa.</small> {{keski|'''III Luokka.{{pad}}Havupuut, Coniferae.'''}} Tähän luokkaan kuuluvat havupuut; useimmat ovat alativihreitä. Varsi runsaasti haaroittunut. Lehdet enimmäkseen yksisuonisia, kapeita, neulasmaisia. Useimmissa havupuissa on pihkatiehyitä. Havupuut ovat yksikotisia; vain muutamat suvut ovat kaksikotisia. Hedekukan kukkapohjus on pitkä ja kantaa vain hedelehtiä (kuva&nbsp;379). Nämä ovat enemmän tai vähemmän kilpimäisiä (kuva&nbsp;378). Niiden sivuilla tai alapinnalla on kaksi tai useampia siitepölypesäkkeitä. Siitepölyhiukkasten ulkokelmussa on usein pussimaisia pullistumia (Abietineae). Nämä ovat ilmaa täynnä ja vähentävät sen johdosta hiukkasten ominaispainoa (kuva&nbsp;379, ''D''). Siemenet muodostuvat enimmäkseen tunnusomaisissa kävyissä, mutta emikukkien rakenteen tulkinnasta on oltu eri mieltä. Kuusen käpy on muodostunut lukuisista köynnöksisistä suomuista (emisuomuista), joiden jokaisen sisäsivulla on kaksi paljasta siemenaihetta,<noinclude><references/></noinclude> ciquv03cktn30fztv2wvj5gm202jxtr 250 26314 130955 2026-08-03T17:29:56Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130955 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|378|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>kapeat, neulasmaiset (nadelförmig). Kukat melkein aina kehättömät. Siittiöitä ei ole. Toisikäisessä puussa ei ole putkiloita. ''4. Luokka. Gnetumkasvit, Gnetinae.'' Varsi haaraton tai haarautunut. Lehdet eivät ole liuskaisia. Kukat ryhmittyneet kukinnoiksi kehällisiä. Siittiöitä ei ole. Toisikäisessä puussa on putkiloita. {{keski|'''I Luokka.{{pad}}Käpypalmut, Cycadinae.'''}} {{sp|Heimo. Cycadaceae.}} Käpypalmujen ulkoasu muistuttaa osaksi saniaisia, osaksi palmuja. Varsi haarautuu vähän tai ei ensinkään (kuva&nbsp;420), se on mukulamainen tai patsasmainen. Lehdet ovat vihreät, parijakoiset, nahkeat. Niitä syntyy vuosittain tai vasta useiden vuosien väliajan jälkeen, ja ne muodostavat muhkean latvuksen (Krone) varren päähän. Kasvulehtien välissä on suomumaisia, yksinomaan lehtikannan muodostamia alalehtiä. Alalehtiryhmät vuorottelevat kasvulehtiryhmien kanssa. Varressa esiintyy paksuuskasvu jällestä, putkiloita ei ole toisikäisessä puussa. Kuoressa on haaraisia limatiehyitä. Käpypalmut ovat kaksikotisia. Kukat ovat päätteisinä varren latvassa. Alhaisimmalla asteella ovat Cycas-suvun naaraskasvit, niillä kun ei vielä ole lainkaan kukkamuodostumaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Niillä on {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;420. '''Cycas Normanbyana''' (vasemmalla), kaksi '''C. mediaa''' oikealla.<noinclude><references/></noinclude> khsyo6ojl5u6j20rhryhidalsri5ba6 250 26315 130956 2026-08-03T17:34:50Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130956 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|399}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;440. '''Arum maculatum.''' '''A''' puikelo ja kotelo '''h'''. '''B''' kotelo aukaistu halkaisemalla. Puikelo päättyy paljaaseen, nuijamaiseen osaan '''k'''. Tämän alapuolella on martoja kukkia (sukasia, '''b'''). Näistä alaspäin seuraa hedekukkia '''m''', ja alimpana on emikukkia '''f'''. ({{murto|1|1}}) <small>sukaset estävät hyönteisiä pääsemästä takaisin ylös. Tällöin luotit voivat saada siitepölyn, jonka nuo hyönteiset mahdollisesti ovat tuoneet mukanaan. Siitoksen jälkeen luotit kuihtuvat ja erittävät pieniä mesipisaroita ikään kuin palkaksi vankina oleville pölyyttäjille. Sitten aukeavat ponnet (''m'') &mdash; vehkakasvit ovat siis aikaisemisiä &mdash; ja varistavat siitepölynsä hyönteisten päälle. Tämän jälkeen sukaskiehkura kuihtuu, joten hyönteiset voivat pyrkiä toiseen kukintoon ja toimittaa siellä pölyytyksen. &mdash; Useissa vehkakasveissa on huomattu niiden kukkiessa voimakasta lämmönmuodostumista, joka on yhteydessä hiilihapon syntymiseen (siv.&nbsp;168). Useimmat vehkakasvit ovat myrkyllisiä, mutta myrkyn voi poistaa keittämällä. Tarron, Colocasia antiquorum, runsastärkkelyksistä juurakkoa käytetään ravintoaineena (Vilj.-k. siv.&nbsp;143). Vehkan, Calla palustris, juurakosta on pohjoisissa maissa valmistettu hätäleipää. Kalmusjuuren (Acorus calamus) juurakossa on voimakas tuoksu: sitä käytetään lääkkeenä (Rhizoma Calami).</small> 5.{{pad}}{{sp|Heimo. Lemnaceae.}} Hyvin surkastuneita, kelluvia, levymäisiä, lehdettömiä, vedessä eläviä vehkakasveja, joiden kasvullinen osa näyttää pienien lehtien muotoiselta, joista "lehdistä» riippuu juuria. Nämä lehtimäiset osat, jotka edustavat ikään kuin yhteensulautunutta vartta ja lehteä, haarautuvat siten, että uusi, edellisten muotoinen osa lähtee vanhemman osan kyljessä olevasta taskumaisesta syvennyksestä. Nämä osat ovat versoja, jotka eivät ole täysin erottuneet niiden alla olevasta varrenosasta (kuva&nbsp;441, ''A''). Muita lehtiä kuin kotelo ja kukkalehdet ei Lemnaceae-heimoon kuuluvilla kasveilla ole. Yksikotisia, kukat kehättömät. Kaksi hedekukkaa ja yksi emikukka, joista hedekukat ovat muodostuneet yhdestä heteestä, emikukka yhdestä emistä, on yhtynyt puikeloksi, jota ympäröi kotelo (kuva&nbsp;441, ''B''). &mdash; <small>256&nbsp;lajia. ''Lemna'', ''Spirodela'', ''Wolffia''.</small> {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> 8ahxqs05f29rjh8t2z9q1qf6jyj3lca 130957 130956 2026-08-03T17:35:23Z Sakvaka 3073 130957 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|399}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;440. '''Arum maculatum.''' '''A''' puikelo ja kotelo '''h'''. '''B''' kotelo aukaistu halkaisemalla. Puikelo päättyy paljaaseen, nuijamaiseen osaan '''k'''. Tämän alapuolella on martoja kukkia (sukasia, '''b'''). Näistä alaspäin seuraa hedekukkia '''m''', ja alimpana on emikukkia '''f'''. ({{murto|1|1}}) <small>sukaset estävät hyönteisiä pääsemästä takaisin ylös. Tällöin luotit voivat saada siitepölyn, jonka nuo hyönteiset mahdollisesti ovat tuoneet mukanaan. Siitoksen jälkeen luotit kuihtuvat ja erittävät pieniä mesipisaroita ikään kuin palkaksi vankina oleville pölyyttäjille. Sitten aukeavat ponnet (''m'') &mdash; vehkakasvit ovat siis aikaisemisiä &mdash; ja varistavat siitepölynsä hyönteisten päälle. Tämän jälkeen sukaskiehkura kuihtuu, joten hyönteiset voivat pyrkiä toiseen kukintoon ja toimittaa siellä pölyytyksen. &mdash; Useissa vehkakasveissa on huomattu niiden kukkiessa voimakasta lämmönmuodostumista, joka on yhteydessä hiilihapon syntymiseen (siv.&nbsp;168). Useimmat vehkakasvit ovat myrkyllisiä, mutta myrkyn voi poistaa keittämällä. Tarron, Colocasia antiquorum, runsastärkkelyksistä juurakkoa käytetään ravintoaineena (Vilj.-k. siv.&nbsp;143). Vehkan, Calla palustris, juurakosta on pohjoisissa maissa valmistettu hätäleipää. Kalmusjuuren (Acorus calamus) juurakossa on voimakas tuoksu: sitä käytetään lääkkeenä (Rhizoma Calami).</small> 5.{{pad}}{{sp|Heimo. Lemnaceae.}} Hyvin surkastuneita, kelluvia, levymäisiä, lehdettömiä, vedessä eläviä vehkakasveja, joiden kasvullinen osa näyttää pienien lehtien muotoiselta, joista »lehdistä» riippuu juuria. Nämä lehtimäiset osat, jotka edustavat ikään kuin yhteensulautunutta vartta ja lehteä, haarautuvat siten, että uusi, edellisten muotoinen osa lähtee vanhemman osan kyljessä olevasta taskumaisesta syvennyksestä. Nämä osat ovat versoja, jotka eivät ole täysin erottuneet niiden alla olevasta varrenosasta (kuva&nbsp;441, ''A''). Muita lehtiä kuin kotelo ja kukkalehdet ei Lemnaceae-heimoon kuuluvilla kasveilla ole. Yksikotisia, kukat kehättömät. Kaksi hedekukkaa ja yksi emikukka, joista hedekukat ovat muodostuneet yhdestä heteestä, emikukka yhdestä emistä, on yhtynyt puikeloksi, jota ympäröi kotelo (kuva&nbsp;441, ''B''). &mdash; <small>256&nbsp;lajia. ''Lemna'', ''Spirodela'', ''Wolffia''.</small> {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> 84e4rorh59blg7v9b5snow3op52ocns 250 26316 130958 2026-08-03T17:39:21Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130958 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|341}}</noinclude>{{tsl|pärimäinen|}} verhiö suojelee (kuva&nbsp;483), <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Parnassialla on viisi joutohedettä, jotka ovat sormimaisesti jakautuneet noin 9&ndash;11 pitkään, nystykarvan tapaiseen osaan. Näiden hedelehtien sisäsivulla ja tyvessä on mettä muodostava solukko. '''Kukan asento- ja lukusuhteet.''' Kukan lehdet ovat joko köynnöksissä tai kiehkuroissa. ''Köynnöksisiksi'' (acyklisch) sanotaan niitä verraten harvalukuisia kukkia, joissa lehdet ovat yhtenäisessä kierreviivassa (havupuiden, useiden leinikköisten kukat). ''Köynnöskiehkuraisiksi'' eli ''puolikiehkuraisiksi'' (hemicyklisch) nimitetään sellaisia kukkia, joissa muutamat lehdet, esim. terälehdet, ovat kiehkuroissa, toiset taas, useimmiten hede- ja emilehdet, kierteissä (Ranunculus). ''Kokokiehkuraisten'' (eucyklisch) kukkien kaikki lehdet ovat kiehkuroittain. Jokaisessa eri kiehkurassa lehdet muodostuvat samalla kertaa; kehän uloimmassa kiehkurassa lehdet syntyvät kuitenkin tässäkin tapauksessa kierteisesti (vrt. siv.&nbsp;325). Useimmat kukat ovat kokokiehkuraisia (kuva&nbsp;388). Yleensä on kukassa neljä (tahi viisi) kiehkuraa, joista kaksi kuuluu kehään, yksi (tahi kaksi) hetiöön ja yksi emiöön (kuva&nbsp;390, ''A'', ''B''), mutta niiden luku saattaa olla myös joko pienempi (kuva&nbsp;367) tai suurempi (kuva&nbsp;388). Välittömästi toisiaan seuraavien kiehkuroiden lehdet vuorottelevat tavallisesti keskenään. Kun hedelehtikiehkuroita on kaksi, ovat ulomman kiehkuran lehdet kukin vastapäätä yhtä verholehteä (verhovastaisesti, episepal) ja sisemmän kiehkuran lehdet vastapäätä yhtä terälehteä (terävastaisesti, epipetal). Tällaista kukkaa sanotaan ''kaksoisvuorohetiöiseksi'' (diplostemon, kuva&nbsp;390, ''B''). ''Kaksoisvastahetiöisissä'' (obdiplostemon) kukissa, jotka ovat harvinaisia, molemmat hedelehtikiehkurat ovat ikään kuin vaihtaneet keskenään paikkaa, niin että ulomman lehdet ovat vastapäätä terälehtiä (kuva&nbsp;562). ''Vuorohetiöisissä'' (haplostemon) kukissa on vain yksi täysilukuinen hedekiehkura, ja heteet ja terälehdet vuorottelevat keskenään (kuvat&nbsp;389, ''A'', 390, ''A''). Kiehkuran pohjaluku on tavallisesti kehässä ja hetiössä sama. Yksisirkkaisilla se on useimmiten kolme (kuva&nbsp;390), kaksisirkkaisilla useimmiten viisi (kuva&nbsp;389, ''A''). Nämä samat luvut voivat esiintyä emiössäkin (kuva&nbsp;390), mutta tavallisesti siinä on, etenkin kaksisirkkaisilla, lehtiä pienempi määrä kuin muissa kiehkuroissa (kuva&nbsp;389, ''A''). Kiehkuroittensa lehtien luvun mukaan sanotaan kukkaa kolmi-, neli-, viisi- <span class="lyhenne">j. n. e.</span> -lukuiseksi. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> ho62e230ixool0w2onwkqswm3en52mn 130959 130958 2026-08-03T17:39:40Z Sakvaka 3073 130959 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|341}}</noinclude>{{tsl|pärimäinen|kypärimäinen}} verhiö suojelee (kuva&nbsp;483), <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Parnassialla on viisi joutohedettä, jotka ovat sormimaisesti jakautuneet noin 9&ndash;11 pitkään, nystykarvan tapaiseen osaan. Näiden hedelehtien sisäsivulla ja tyvessä on mettä muodostava solukko. '''Kukan asento- ja lukusuhteet.''' Kukan lehdet ovat joko köynnöksissä tai kiehkuroissa. ''Köynnöksisiksi'' (acyklisch) sanotaan niitä verraten harvalukuisia kukkia, joissa lehdet ovat yhtenäisessä kierreviivassa (havupuiden, useiden leinikköisten kukat). ''Köynnöskiehkuraisiksi'' eli ''puolikiehkuraisiksi'' (hemicyklisch) nimitetään sellaisia kukkia, joissa muutamat lehdet, esim. terälehdet, ovat kiehkuroissa, toiset taas, useimmiten hede- ja emilehdet, kierteissä (Ranunculus). ''Kokokiehkuraisten'' (eucyklisch) kukkien kaikki lehdet ovat kiehkuroittain. Jokaisessa eri kiehkurassa lehdet muodostuvat samalla kertaa; kehän uloimmassa kiehkurassa lehdet syntyvät kuitenkin tässäkin tapauksessa kierteisesti (vrt. siv.&nbsp;325). Useimmat kukat ovat kokokiehkuraisia (kuva&nbsp;388). Yleensä on kukassa neljä (tahi viisi) kiehkuraa, joista kaksi kuuluu kehään, yksi (tahi kaksi) hetiöön ja yksi emiöön (kuva&nbsp;390, ''A'', ''B''), mutta niiden luku saattaa olla myös joko pienempi (kuva&nbsp;367) tai suurempi (kuva&nbsp;388). Välittömästi toisiaan seuraavien kiehkuroiden lehdet vuorottelevat tavallisesti keskenään. Kun hedelehtikiehkuroita on kaksi, ovat ulomman kiehkuran lehdet kukin vastapäätä yhtä verholehteä (verhovastaisesti, episepal) ja sisemmän kiehkuran lehdet vastapäätä yhtä terälehteä (terävastaisesti, epipetal). Tällaista kukkaa sanotaan ''kaksoisvuorohetiöiseksi'' (diplostemon, kuva&nbsp;390, ''B''). ''Kaksoisvastahetiöisissä'' (obdiplostemon) kukissa, jotka ovat harvinaisia, molemmat hedelehtikiehkurat ovat ikään kuin vaihtaneet keskenään paikkaa, niin että ulomman lehdet ovat vastapäätä terälehtiä (kuva&nbsp;562). ''Vuorohetiöisissä'' (haplostemon) kukissa on vain yksi täysilukuinen hedekiehkura, ja heteet ja terälehdet vuorottelevat keskenään (kuvat&nbsp;389, ''A'', 390, ''A''). Kiehkuran pohjaluku on tavallisesti kehässä ja hetiössä sama. Yksisirkkaisilla se on useimmiten kolme (kuva&nbsp;390), kaksisirkkaisilla useimmiten viisi (kuva&nbsp;389, ''A''). Nämä samat luvut voivat esiintyä emiössäkin (kuva&nbsp;390), mutta tavallisesti siinä on, etenkin kaksisirkkaisilla, lehtiä pienempi määrä kuin muissa kiehkuroissa (kuva&nbsp;389, ''A''). Kiehkuroittensa lehtien luvun mukaan sanotaan kukkaa kolmi-, neli-, viisi- <span class="lyhenne">j. n. e.</span> -lukuiseksi. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> 6z3gxy7srfao9atkaqn6r2mfnx1n2kz 0 26317 130962 2026-08-03T20:58:05Z Nysalor 5 Radio esti 130962 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Radio esti. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Neitonen välkkyänsä : vilkutti viehättäin. : Tiedotti silmällänsä : mielu se mulle näin: : käy ulos, armahin: : laskevi illan korea koi! : Mie heti vastasin: : ”En minä voi, kun radio soi!” : Neitonen rintojansa : nosteli vohkien. : Kaunista kaihoansa : ilmaisi huoaten: : käy ulos armahin: : tähtemme tenhosti kimaloi! : Mie heti vastasin: : ”En minä voi, kun radio soi!” : Neitonen murheissansa : puotteli piskojaan. : Houkutti huulillansa : kanssansa pappilaan : ja täten kihloihin. : Kutsumus soi jo: oi tule oi! : Mie heti vastasin: : ”En minä voi, kun radio soi!” {{Lemmen kirja}} tpe11le2148xz4gwvvaly3qw1cqx4ju