Edvard Valpas-Hänninen

Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.14 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk Edvard Valpas-Hänninen 0 9963 130991 130963 2026-08-05T17:16:16Z Nysalor 5 Suomen voilla 130991 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] j3t5qwps2dxjxb43dfxv3o2m5pnlblw Hannes Jukonen 0 23212 130993 130684 2026-08-06T08:00:38Z Tjp 3103 /* Hannes Jukosen lehtiartikkeleita */ 130993 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} '''Hannes Jukonen''' (1873–1961), suomalainen juristi ja kotiseututyön harrastaja. == Hannes Jukosen lehtiartikkeleita == * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889524?page=16 Käynti Fiesolon luostarissa], Suomen Kuvalehti, 15.3.1924, nro 11, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889531?page=22 Eräs vappumuisto], Suomen Kuvalehti, 10.5.1924, nro 19, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889540?page=8 Suomen kielen orastusajoilta. Muuan 45-vuotismuisto], Suomen Kuvalehti, 12.7.1924, nro 28, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889548?page=18 Yö Tonavalla], Suomen Kuvalehti, 6.9.1924, nro 36, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889561?page=8 Muutamia piirtoja Toivo Kuulan elämästä], Suomen Kuvalehti, 6.12.1924, nro 49, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889564?page=10 Pusta, Unkarin sydän, ja Tisza, sen valtasuoni], Suomen Kuvalehti, 17.1.1925, nro 3, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889577?page=22 Harvinainen rahalöytö Suomessa], Suomen Kuvalehti, 4.4.1925, nro 14, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394428?page=16 Muutamia piirteitä Vincas Kudirkan, Liettuan kansallisrunoilijan elämästä], Helsingin Sanomat, 29.11.1925, nro 324, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877934?page=18 "Dainojen" eli laulujen maa. Tervehdys Liettualle sen itsenäisyyspäivänä 16.2.], Suomen Kuvalehti, 13.2.1926, nro 7, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877942?page=22 Rakennustaiteellinen muistomerkki Keuruun vanha kirkko pelastettu häviöstä], Suomen Kuvalehti, 31.3.1926, nro 13-14, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877952?page=14 Vaasan hovioikeus 150-vuotias], Suomen Kuvalehti, 26.6.1926, nro 26, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532674?page=9 Vaasan hovioikeuden 150-vuotiselta taipaleelta], Helsingin Sanomat, 27.6.1926, nro 169, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532770?page=10 Juhana Huss, hänen maansa ja kansansa], Helsingin Sanomat, 8.8.1926, nro 211, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877958?page=14 Kaakko lampi], Suomen Kuvalehti, 21.8.1926, nro 34, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877970?page=18 Akseli Gallen-Kallelan kolme kuoleman taulua], Suomen Kuvalehti, 30.10.1926, nro 44, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532936?page=21 Matkoja ja mielialoja Etelä-Italiassa], Helsingin Sanomat, 20.3.1927, nro 78, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533261?page=31 Pyhien päivä Napolissa], Helsingin Sanomat, 11.12.1927, nro 336, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1536860?page=4 Muistelma Joseph Kainzista suuresta ihmiskohtaloiden tulkitsijasta], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 8.4.1928, nro 15, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533355?page=29 Lavansaari Suomenlahden myrskyjen vartija], Helsingin Sanomat, 6.5.1928, nro 123, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533336?page=25 Paavo Cajanderin kesäisiltä päiviltä Keuruulla], Helsingin Sanomat, 10.6.1928, nro 156, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533373?page=25 Valoa ja varjoa Unkarin kansan elämässä], Helsingin Sanomat 17.6.1928, nro 163, s. 25, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871056?page=9 Keurun vanha kirkko, maamme kaunein puinen muistomerkki], Kansan kuvalehti, 6.7.1928, nro 27, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1581371?page=4 Keuruun vanha kirkko - maamme kaunein, puinen muistomerkki. Keuruun seurakunnan heinäkuun 7 ja 8 p:nä vietettävän 300-vuotisjuhlan johdosta kirjoittanut Hannes Jukonen], Satakunnan Kansa, 8.7.1928, nro 156, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1536873?page=1 Keuruun vanha kirkko - maamme kaunein puinen rakennusmuistomerkki]. Helsingin Sanomat Viikkoliite 8.7.1928, nro 28, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703228?page=36 Hautalöydöt Keuruun vanhassa kirkossa], Aitta, 1.9.1928, nro 9, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871065?page=8 Kulttuurikuvia Puolasta: Varsova], Kansan kuvalehti, 7.9.1928, nro 36, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1536827?page=1 Hetki suuren kirjailijan kodissa. Muistelma käynnistäni Leo Tolstoin luona Jasnaja Poljanassa], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 9.9.1928, nro 37, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703229?page=17 Tshekkoslovakian 'grand old man'], Aitta, 1.10.1928, nro 10, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1710443?page=6 Tshekkoslovakian tasavalta 10-vuotias. Pirteitä sen historiasta], Vaasa, 27.10.1928, nro 251, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1581516?page=8 Latvian tasavallan syntymäajoilta. Ajatuksia tänään sattuvan itsenäisyyden 10-vuotispäivän johdosta], Satakunnan Kansa, 18.11.1928, nro 270, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533536?page=29 Piirteitä Latvian sivistyshistoriasta. Marrask. 18:ntena vietettävän Latvian kymmenennen itsenäisyyspäivän johdosta viikkoliitteelle kirj. Hannes Jukonen], Helsingin Sanomat, 18.11.1928, nro 315, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/873969?page=5 Suomen kielen orastusajoilta. Muuan 50-vuotismuisto Keuruulta], Sana ja kuva : kirjallis-taiteellinen joka toinen viikko ilmestyvä aikakausjulkaisu, 22.11.1928, nro 19, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871081?page=21 Herpmanin pojat], Kansan kuvalehti, 30.11.1928, nro 48-49, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/873971?page=31 Juhana Hussin maa ja kansa], Sana ja kuva : kirjallis-taiteellinen joka toinen viikko ilmestyvä aikakausjulkaisu, 1.12.1928, nro Joulunumero, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1394321?page=61 Herpmanin pojat], Jousimies : Suomenkielisten sanomalehtimiesten yhteisjulkaisu, 1.12.1928, s. 61, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/826227?page=16 Juhana Huss, hänen maansa ja kansansa], Joulu-aatto, 1.12.1928, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367170?page=82 Veljeskansan magyarein vieraana], Suomalainen Suomi : Suomalaisuuden liiton julkaisema kulttuuripoliittinen aikakauskirja, 1.1.1929, nro 12, s. 82, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/925839?page=117 Herpmanin pojat], Finlandia, 1.1.1929, s. 117, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/716788?page=30 Professori Vilhelm Thomsen suomenkieltä oppimassa], Aitta, 1.1.1929, nro 1, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889615?page=17 Taiteilijain äiti. Kenraalitar Elisabet Järnefelt täyttää 23.1.19 90 vuotta], Suomen Kuvalehti, 19.1.1929, nro 3, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538834?page=1 Matkamuistelma vanhalta Krimiltä], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 27.1.1929, nro 4, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891487?page=10 Kapusiini-veljien valtakunnassa], Kansan kuvalehti, 15.2.1929, nro 7, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891438?page=13 Paavin 60-vuotinen vankeus päättynyt], Kansan kuvalehti, 1.3.1929, nro 9, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891444?page=14 Kalevalan kääntäjän muistolle], Kansan kuvalehti, 12.4.1929, nro 15, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121295?page=12 Lappalaisaikaisia ynnä muita vanhoja muistoja Keuruulta], Hakkapeliitta, 13.7.1929, nro 28, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891466?page=9 Kaunista rahaa], Kansan kuvalehti, 6.9.1929, nro 36, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1394322?page=93 Vanhan portinvartijan kertomus], Jousimies : Suomenkielisten sanomalehtimiesten yhteisjulkaisu, 1.12.1929, s. 93, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/826228?page=22 Unkarin apostoli Gerhard ja Gellert-vuori Budapestissä], Joulu-aatto, 1.12.1929, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121318?page=27 Muistikuvia Keuruulta kymmenkunta vuotta sitten], Hakkapeliitta, 21.12.1929, nro 51-52, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/925843?page=23 Kuusamo, Suomen Sveitsi. Viljavien vesien ja korkeiden tunturien seutu], Finlandia, 1.1.1930, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1536815?page=1 Pikapiirtoja Latvian kirjailijoista], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 9.2.1930, nro 6, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1709526?page=18 Kaunis Liettua], Aamulehti, 20.4.1930, nro 106, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1537529?page=4 Runoilija Adam Mickiewiczin merkitys Puolan vapauspyrkimyksissä], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 20.4.1930, nro 16, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1709998?page=15 Latvian kirjailija-patriarkan Janis Rainisin elämänpiirteitä], Aamulehti, 13.7.1930, nro 184, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1710091?page=13 Esihistoriallisia muistoja Keuruulta], Aamulehti, 21.9.1930, nro 254, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109076?page=8 Oli kerran suuri ja mahtava valtakunta. Muutamia piirteitä Liettuan vanhimmasta historiasta], Hakkapeliitta, 30.9.1930, nro 40, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1710065?page=17 Miltä Budapest näyttää?], Aamulehti, 5.10.1930, nro 268, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836666?page=6 Tärkeitä historiallisia muinaislöytöjä Unkarissa. Vanhan roomalaiskaupungin pohjalla Budapestissä], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 26.10.1930, nro 43, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/715660?page=22 Selkisaaren tarina], Aitta, 1.11.1930, nro 11, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1920726?page=8 Kappale Liettuan suuruuden ajan historiaa], Suomenmaa, 2.11.1930, nro 254, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1710149?page=17 Hevospaimenten pusta], Aamulehti, 9.11.1930, nro 303, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1920704?page=8 Latvia ja sen muinaisuus], Suomenmaa, 23.11.1930, nro 272, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1394325?page=76 Pažaislien luostari. Italian renesanssitaiteen muistomerkki Liettuassa], Jousimies : Suomenkielisten sanomalehtimiesten yhteisjulkaisu, 1.12.1930, s. 76, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/826229?page=19 Liettualaisissa hautaristeissä kuvastuu sen kansan historia], Joulu-aatto, 1.12.1930, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1710136?page=21 Latvian viimeisintä historiaa], Aamulehti, 21.12.1930, nro 344, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836606?page=2 Liettuan kansanlauluista], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 1.2.1931, nro 5, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871145?page=8 Muistikuvia Liettuasta], Kansan kuvalehti, 20.2.1931, nro 8, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1753037?page=4 Mitä tunnettu Suomen-ystävä Liettuan armeijan ylipappi, Monsignore Sabaliauskas kertoo vaikutuksistaan Keuruulta ja Suomesta], Keuru-Pihlajavesi-Multia, 26.8.1931, nro 33, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829504?page=27 Itävallan Kansalliskirjaston käsikirjoitusaarteita], Helsingin Sanomat, 18.10.1931, nro 282, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871185?page=10 Daugavan virran maa], Kansan kuvalehti, 27.11.1931, nro 48, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109595?page=21 Sankareita, vainolaisia ja aarrekätköjä Keuruulla], Hakkapeliitta, 22.12.1931, nro 51-52, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109591?page=7 Tshekkoslovakian Ukko-Pekka. Tshekkoslovakiankin presidentti suuri suojeluskunnan ystävä], Hakkapeliitta, 19.1.1932, nro 3, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871201?page=10 Professori A. R. Niemi ja Liettuan kansanrunous], Kansan kuvalehti, 25.3.1932, nro 13, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/911593?page=10 Lättien vanhasta kansallisesta käsityötaiteesta ja kansallispuvuista], Oma koti : uusi perhelehti, 15.5.1932, nro 10, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1864689?page=4 Liettuan kansanlauluista], Keskisuomalainen, 10.9.1932, nro 207, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721179?page=13 Historiaa hautaristeissä], Aamulehti, 18.9.1932, nro 253, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109100?page=6 Liettuan sankarikuningas], Hakkapeliitta, 20.9.1932, nro 38, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1921655?page=6 Kalevalasta ja kansanrunoudesta. Mitä niistä ajatellaan Liettuassa], Suomenmaa, 2.10.1932, nro 228, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1856002?page=10 Muutamia piirteitä Latvian kirjallisuudesta sen marraskuun 18. päivänä sattuvan itsenäisyyspäivän johdosta], Karjala, 20.11.1932, nro 317, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1395281?page=60 Latvialaisen kirjailijan ja sanomalehtimiehen Janis Rainisin elämän piirteitä], Jousimies : Suomenkielisten sanomalehtimiesten yhteisjulkaisu, 1.12.1932, s. 60, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1840022?page=2 Eräs "Tattarisuon mysterio" Keuruulla viime vuosisadan alkupuolella], Ilta-Sanomat, 14.12.1932, nro 65, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1921782?page=6 Runoilija Adam Mickiewiczin merkitys Puolan vapauspyrkimyksissä], Suomenmaa, 8.1.1933, nro 6, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836576?page=2 Pohjoismaisia kuteita Liettuan historiassa], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 12.2.1933, nro 7, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1808629?page=1 Muistikuvia Liettuasta], Aika, 16.2.1933, nro 39, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1808621?page=5 Kreivi Albert Apponyi. "Unkarin suuri, vanha mies"], Aika, 21.2.1933, nro 43, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109628?page=20 Liettuan nousu historian yöstä. Vilnan kongressi, jonka päätökset koskivat Suomeakin. Basanavičius, Liettuan henkinen herättäjä], Hakkapeliitta, 28.3.1933, nro 13, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108854?page=16 Syväri < Suvoroff. Ryssän sotamarsalkka, joka polveutui suomalaisesta talonpojasta. Erään harvinaisen elämäkertateoksen tietoja], Hakkapeliitta, 20.6.1933, nro 25-26, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721431?page=15 Mitä Kalevalan Liettuaksi kääntäjä, tohtori Adolfas Sabaliauskas kertoo sen vaikutuksesta Liettuassa. Tohtori Sabaliauskas'in 60-vuotispäiväksi elok. 30. p:nä], Aamulehti, 27.8.1933, nro 228, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1943442?page=2 Kalevalan liettuaksi kääntäjä tohtori A. Sabaliauskas tänään 60-vuotias], Vaasa, 30.8.1933, nro 199, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721638?page=13 Kapusiinimunkkien valtakunnassa], Aamulehti, 8.10.1933, nro 270, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1944317?page=1 Mietteitä säästäväisyyspäivänä], Vapaa Karjala ja Inkeri, 27.10.1933, nro 43, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721634?page=15 Tsekkoslovakia. Itsenäisenä 15-vuotiaan ikivanhan valtakunnan vuosisataista historiaa], Aamulehti, 29.10.1933, nro 291, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1943540?page=6 Tshekkoslovakian tasavallan 15-vuotiselta taipaleelta. Piirteitä tshekkien ja suomalaisten vuosisatoja kestäneestä kanssakäymisestä], Vaasa, 30.10.1933, nro 251, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354416?page=56 Muuan pohjoismaiden suurimpia asekokoelmia Helsingissä], Hakkapeliitan joulu, 1.12.1933, s. 56, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1106894?page=30 Liettualainen Suomi-ystävä. Kenraali V. Nagevicius], Suomen Sotilas, 23.12.1933, nro 48-52, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499988?page=8 Eräitä mietelmiä Latvian kansan elämästä], Itsenäinen Suomi, 18.1.1934, nro 1, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1106957?page=12 Muistelmia asevelvollisuuslakon ajoilta], Suomen Sotilas, 1.8.1937, nro 16-17, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1952703?page=17 Akseli Gallen-Kallela Keuruulla], Aamulehti, 17.10.1937, nro 280, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2094090?page=2 Eräs marraskuunlakon aikainen muistelma vuodelta 1917], Sisä-Suomi, 18.11.1937, nro 266, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2095425?page=4 Kuulun latvialaisen kirjailijan ja sanomalehtimiehen Janis Rainisin elämänpiirteitä], Sisä-Suomi, 29.4.1938, nro 96, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1952911?page=18 Roomalaisia rahoja Suomessa], Aamulehti, 29.5.1938, nro 142, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096325?page=4 Akseli Gallen-Kallela Keuruulla], Sisä-Suomi, 23.6.1938, nro 141, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096532?page=6 Kulttuuri- ja tunnelmakuvia Keuruulta], Sisä-Suomi, 28.6.1938, nro 143, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096256?page=6 Muistelmia Latvian tasavallan perustamisajoilta, jatkoa. 20-vuotisjuhlapäivän johdosta Sisä-Suomelle kirj. Hannes Jukonen], Sisä-Suomi, 19.11.1938, nro 267, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096520?page=4 Keuruun kunnansairaala 50-vuotias], Sisä-Suomi, 28.1.1939, nro 22, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096418?page=4 Liettuan sanomalehdistön taistelusta venäläisen sortovallan aikana ja Liettuan heräämisajan kolme kunniakkainta miestä. Liettuan itsenäisyyspäivän helmikuun 16 p:n johdosta Sisä-Suomelle kirjoittanut Hannes Jukonen], Sisä-Suomi, 18.2.1939, nro 40, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953620?page=14 Keuruun Selkisaari ja siihen liittyviä tarinoita], Aamulehti, 16.7.1939, nro 187, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953599?page=12 Keuruun Selkisaari ja siihen liittyviä tarinoita, jatkoa], Aamulehti, 23.7.1939, nro 194, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2095938?page=3 Vanhoja kirjoja, joita käytettiin nuuskatötteröiksi ja saippuan käärepaperiksi], Sisä-Suomi, 5.10.1939, nro 228, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096012?page=3 Uuden vuoden tervehdys], Sisä-Suomi, 31.12.1939, nro 300, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1742375?page=4 Erään lentäjän tarina], Laatokka, 11.1.1946, nro 9, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot  05o36oax4akh62dtcaa4s5f3f11223k Hakemisto:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/styles.css 252 25020 130980 130896 2026-08-05T16:52:52Z Sakvaka 3073 130980 sanitized-css text/css .mw-parser-output { text-align: justify; } .kaava-line { text-align: center; } .kaava-underline { display: inline-block; border-bottom: 1px solid black; padding-bottom: 5px; } .kaava-overline { display: inline-block; border-top: 1px solid black; } .lyhenne { display: inline-block; white-space: nowrap; } .spacer { height: 2em; } /* Kommenttiriville tulee tämän sivun luokitus = [[Luokka:Hakemistojen CSS-tyylisivut]] */ mw6tp0tgowddupdjoo27k1ry0lgpuaz Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/65 250 25042 130992 128344 2026-08-05T17:18:24Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130992 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|51}}</noinclude>Viittauksia siihen, että solulimalla on hieno sisärakenne, voi monessa tapauksessa huomata. Tästä sisärakenteesta tiedämme toistaiseksi kuitenkin varsin vähän. Alkulima hyytyy tavallisesti noin 50° lämmössä; on kuitenkin huomattava, että siementen ja itiöiden lepotilassa oleva alkulima voi vahingoittumatta kestää korkeampiakin lämpöasteita. Alkoholin, sublimaattiliuoksen ja formaldehydin vaikutuksesta alkulima hyytyy nopeasti. Tällaisilla kasvin ''fikseerausnesteillä'' on sen takia tärkeä tehtävä mikroskooppisessa tekniikassa. Lisättäessä kaliumhydraattiliuosta tai eau de Javellea alkulima liukenee enemmän tai vähemmän ja solu siis tulee läpinäkyväksi. Elävä alkulima ei yleensä ime itseensä veteen liuenneita väriaineita, mutta kuollut protoplasma kerää niitä itseensä suuretkin määrät. Se siis värjäytyy kuolleena, jos väriainetta lisätään, voimakkaammin tai heikommin, esim. jodiliuoksen vaikuttaessa keltaisesta ruskeaksi. Fikseerauksella ja värjäyksellä on laaja käytäntö solun sisäistä rakennetta tutkittaessa. Alkuliman kemiallisesta kokoomuksesta tiedetään, että vesi ja valkuaisaineet muodostavat alkuliman pääaineosat. Analysoimalla limasienien alkulimaa, jota voi saada suuria määriä, on osoitettu siinä olevan hiilihydraatteja ja rasvaa sekä näiden erilaisia hajautumistuloksia. Alkuliman tärkeitä aineosia ovat siinä erittäin pienissä määrin esiintyvät entsyymit (85 §), joilla on tärkeä tehtävä aineenvaihdossa. Alkulima ei siis ole yhtenäistä, mutta emme myöskään saa kuvitella, että sillä on määrätty, pysyvä kokoomus. Elävän solun alkulimassa tapahtuu alituiseen muutoksia. Alkulimassa oleva vesi voi siirtyä paikasta toiseen, samoin siihen liuenneet aineet voivat kulkeutua toisaanne, mutta äskenmainittu pintakerros ratkaisee, mitkä aineet pääsevät alkulimaan ulkoapäin tai alkulimasta pois sen ympäristöön; sillä on sen vuoksi varsin tärkeä tehtävä solun elämässä. Alkulimassa tapahtuu suurin osa niistä aineenvaihtoilmiöistä, jotka ovat ominaiset elämälle. Niin kauan kuin solu elää, sen alkulima on alituiseen muutosten alaisena, mutta siitä ei mikroskoopilla näe juuri mitään. Joissakin tietyissä tapauksissa, esim. lepotilassa olevissa siemenissä, nämä muutosilmiöt kuitenkin lakkaavat; silloin puhutaan piilevästä elämästä (73 §). Emme saa kuvitella, että elävien solujen alkulima kaikkine niine omituisine ominaisuuksineen, joihin tässä on viitattu, olisi pääasiassa samanlaista kaikissa kasveissa, koska niiden solut toimivat eri lailla. Käytämme alkulima-sanaa elävän solun oleellisen l. sen osan {{tsa|nimityk|nimityksenä}}<noinclude><references/></noinclude> s8s72aruikoz05wwpxa09bcdxr4wjyh Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/333 250 26228 130984 130786 2026-08-05T17:04:35Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130984 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|319}}</noinclude>lyhyet, lehdet yksisuoniset ja tiheässä. Asennoltaan ne ovat joko kierteiset tai ristikkäiset. Jälkimmäisessä tapauksessa varsi on tavallisesti litteä, ja siten tulevat leveillä sivuilla olevat lehdet jossakin määrin toisenmuotoisiksi kuin reunoilla sijaitsevat (L. complanatum). Juuret ovat kaksihankaisesti haarautuneet (ks. kuva 10, ''C''). Varren johtojänteet ovat rakenteeltaan säteittäiset. Itiöpesäkkeet syntyvät itiöitä muodostavien lehtien solukon sisässä. Nämä lehdet ovat muutamilla lajeilla (esim. L. selago) aivan samanmuotoiset kuin marrot lehdet. Toisilla lajeilla ne taas eroavat muodoltaan marroista lehdistä eivätkä ole vihreitä. Tällöin ne muodostavat tähkän näköisiä itiöpesäkkeistöjä, jotka L. clavatumilla ovat tähkän näköisiä ja erityisten, lyhytlehtisten perien päässä (kuva 359, ''a''). Apteekeissa käytetään Lycopodium clavatumin itiöitä Lycopodium-nimellä. <div class="spacer"></div> {{keski|'''2. Lahko.{{pad}}Lycopodinae heterosporeae.'''}} Iso- ja pikkuitiöitä. Alkeisvarsikot, varsinkin koirasalkeisvarsikko, hyvin surkastuneet, naarasvarsikko ei tule ulos isoitiöstä. Lehdet kielekkeelliset. Tämä lahko käsittää kaksi heimoa: Selaginellaceae ja Isoëtaceae. 1. {{sp|Heimo. Selaginellaceae.}} Tähän heimoon kuuluu vain yksi, pääasiassa kuumissa maissa kasvava suku, ''Selaginella'', joka käsittää noin 700 lajia. Se muistuttaa jossakin määrin Lycopodiumia. Varsi on useimmiten erilaispintainen, litteä ja haarautunut yhdessä tasossa. Lehdet ovat pieniä, pyöreämäisiä tahi puikeita. Ne ovat neljässä rivissä, joista kaksi pienilehtistä on varren yläsivuilla, molemmat toiset, suurilehtiset, kumpikin omalla reunallaan (kuva 361). Lehtien kannassa on pieni, kalvomainen kieleke (ligula). Itiöpesäkkeet (kuva 362) ovat yksitellen itiöitä kannattavien lehtien tyvessä. Nämä lehdet ovat useimmiten jossakin määrin toisenlaisia kuin marrot lehdet ja ovat yhtyneet tähkän näköiseksi itiöpesäkkeistöksi. {{puuttuu kuva}}Kuva 361. '''Selaginella Martensii.''' '''s''' varren reunalla, '''r''' sen yläsivulla sijaitsevia lehtiä. ({{murto|1|1}})<noinclude><references/></noinclude> 5xs224rd14zl2vpx3a8invpjtz0xdog Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/192 250 26324 130975 2026-08-05T16:35:10Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130975 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|178|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>{{tsl|teiset|hyönteiset}} hukkuvat, ja kasvi erittää niiden sulattamiseksi erästä käytettä, joka on läheistä sukua pepsiinille (sille aineelle, joka ihmisen mahalaukussa liuottaa lihan valkuaisaineet). Siten hyönteinen sulaa, lukuunottamatta sen kitiinipeitettä, ja joutuu kasvin ravinnoksi imeytymällä siihen kannun seinien kautta. Melkein samalla tavalla toimivat Pohjois-Amerikassa kasvavan Sarracenian tötterönmuotoiset lehdet (kuva 201). Utricularialla (kuva 202) on vedessä kasvavien lehtien liuskoissa pieniä (noin 1 mm:n kokoisia), onttoja rakkoja, joiden suu on siksi suuri, että pienet äyriäiseläimet juuri mahtuvat siitä sisään. Suuta peittää seinän liuska, joka aukeaa sisään-, mutta ei ulospäin. Pienet eläimet, jotka ovat — ei tiedetä, mitä varten — tunkeutuneet rakkojen sisään, eivät pääse ulos. Samantapaista käytettä kuin ensinmainitussa tapauksessa erittyy tässäkin ja saa aikaan eläinten sulamisen. {{puuttuu kuva}}Kuva 197. '''Melampyrum pratense.''' Taimi. Juurissa näkyy imunystyröitä. ({{murto|1|1}}) Erityisiä liikkuvia pyydyksiä hyönteisten kiinni ottamiseksi tavataan Drosera-ja Dionaea-suvuissa. Droseran (kuva 203) lehtien yläpintaa peittävät runsaat, punertavat nystykarvat. Nämä eivät ole oikeastaan {{pv|varsin aisia|varsinaisia}} karvoja, vaan solukkokarvoja (Emergenz, kuva 114), joissa on hieno, vettä erittävään solukkoon päättyvä johtojänne. Nämä karvat erittävät hyvin tahmeaa limaa, johon hyönteiset istuutuessaan lehdelle varmasti takertuvat. Se ärsytys, jonka nämä aikaansaavat, saa lähimmät karvat kääntymään hyönteiseen päin ja sen päälle (kuva 204), niiden samalla erittäessä enemmän limaa. Myös erittyy liman mukana pepsiininkaltaista käytettä. {{tsa|Seurauk|Seurauksena}} {{puuttuu kuva}}Kuva 198. '''Euphrasian juuri b.''' Siinä imunystyröitä, joista yksi on imeytynyt kiinni Potentilla erectan juureen '''a'''. ({{murto|1|1}})<noinclude><references/></noinclude> apxdupy1mncjduy6ircdf3nhjhe3a7f Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/335 250 26325 130976 2026-08-05T16:42:36Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130976 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|321}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 364. '''A'''–'''E''' '''Selaginella stolonifera.''' Peräkkäisiä pikkuitiön itämisasteita eri puolilta. '''p''' alkeisvarsikkosolu. '''w''' siittiöpesäkkeen seinäsolu. '''s''' siittiöitä synnyttävä solu. Kuvassa '''E''' ei alkeisvarsikkosolua näy; seinäsolut ovat hajonneet ja ympäröivät siittiöiden emosoluja. '''F''' '''Sel. cuspidata.''' Siittiöitä. ('''A'''–'''E''' {{murto|640|1}}, '''F''' {{murto|780|1}}).) {{tsl|luista|}} on uloimmat käsitettävä siittiöpesäkkeen seinäksi (''w''), sisemmät siittiöiden emosoluiksi (''s''). Edellisten seinät lopulta hajoavat ja muodostavat limakeroksen, jonka sisässä siittiöiden emosolut ovat. Lopuksi itiön seinä murtuu. Siittiöissä on ainoastaan kaksi värekarvaa. Hedelmöityneestä munasolusta syntyy alkio. Tästä on osa venynyt rihmamaiseksi muodostumaksi, ''alkioripustimeksi'' (Embryoträger, kuva 363, ''et''), joka ikään kuin kantaa varsinaista alkiota. Samanlainen alkioripustin esiintyy myös kaikilla siemenkasveilla. Tähän heimoon liittyvät kivettyminä löydetyt, kivihiilikaudella eläneet ''Lepidodendron''- ja ''Sigillaria''-puut, joiden jättiläiskokoisissa varsissa oli suuria lehtiarpia. 2. {{sp|Heimo. Isoëtaceae.}} Heimon ainoa suku, ''Isoëtes'' (50 lajia) käsittää vesi- ja suokasveja. Niillä on mukulamainen, täydelleen haaraton varsi, jonka nivelvälit ovat perin lyhyet. Siinä voidaan huomata toisikäistä paksuuskasvua, jota ei tavata muilla nyt elävillä sanikkaisilla. Jälsi on keskisen johtojänteen ulkopuolella ja muodostaa etenkin kuorisolukkoa kahteen tai kolmeen suuntaan. Täten syntyy 2–3 uurretta, joista todellisesti kaksihankaiset juuret kasvavat esiin (kuva 365, ''A''). Lehdet ovat kierteisesti tiheässä ruusukkeessa. Muodoltaan ne ovat pitkiä ja äimämäisiä; niiden alaosassa on tuppimainen kanta, jossa on pieni kieleke. Itiöpesäkkeet ovat lehtitupen muodostamassa kuopassa. Isoitiöpesäkkeet ovat uloimmissa, pikkuitiöpesä (kuva 365, ''A'') . Kummankinlaiset itiöpesäkkeet ovat moni-itiöisiä ja solukkojänteiden epätäydellisesti lokeroihin jakamia. {{Rh|Kasvioppi — 21||}}<noinclude><references/></noinclude> 24hx4c6nqkpz3j1l8uz26y931oa86fu 130977 130976 2026-08-05T16:42:53Z Sakvaka 3073 130977 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|321}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 364. '''A'''–'''E''' '''Selaginella stolonifera.''' Peräkkäisiä pikkuitiön itämisasteita eri puolilta. '''p''' alkeisvarsikkosolu. '''w''' siittiöpesäkkeen seinäsolu. '''s''' siittiöitä synnyttävä solu. Kuvassa '''E''' ei alkeisvarsikkosolua näy; seinäsolut ovat hajonneet ja ympäröivät siittiöiden emosoluja. '''F''' '''Sel. cuspidata.''' Siittiöitä. ('''A'''–'''E''' {{murto|640|1}}, '''F''' {{murto|780|1}}.) {{tsl|luista|}} on uloimmat käsitettävä siittiöpesäkkeen seinäksi (''w''), sisemmät siittiöiden emosoluiksi (''s''). Edellisten seinät lopulta hajoavat ja muodostavat limakeroksen, jonka sisässä siittiöiden emosolut ovat. Lopuksi itiön seinä murtuu. Siittiöissä on ainoastaan kaksi värekarvaa. Hedelmöityneestä munasolusta syntyy alkio. Tästä on osa venynyt rihmamaiseksi muodostumaksi, ''alkioripustimeksi'' (Embryoträger, kuva 363, ''et''), joka ikään kuin kantaa varsinaista alkiota. Samanlainen alkioripustin esiintyy myös kaikilla siemenkasveilla. Tähän heimoon liittyvät kivettyminä löydetyt, kivihiilikaudella eläneet ''Lepidodendron''- ja ''Sigillaria''-puut, joiden jättiläiskokoisissa varsissa oli suuria lehtiarpia. 2. {{sp|Heimo. Isoëtaceae.}} Heimon ainoa suku, ''Isoëtes'' (50 lajia) käsittää vesi- ja suokasveja. Niillä on mukulamainen, täydelleen haaraton varsi, jonka nivelvälit ovat perin lyhyet. Siinä voidaan huomata toisikäistä paksuuskasvua, jota ei tavata muilla nyt elävillä sanikkaisilla. Jälsi on keskisen johtojänteen ulkopuolella ja muodostaa etenkin kuorisolukkoa kahteen tai kolmeen suuntaan. Täten syntyy 2–3 uurretta, joista todellisesti kaksihankaiset juuret kasvavat esiin (kuva 365, ''A''). Lehdet ovat kierteisesti tiheässä ruusukkeessa. Muodoltaan ne ovat pitkiä ja äimämäisiä; niiden alaosassa on tuppimainen kanta, jossa on pieni kieleke. Itiöpesäkkeet ovat lehtitupen muodostamassa kuopassa. Isoitiöpesäkkeet ovat uloimmissa, pikkuitiöpesä (kuva 365, ''A'') . Kummankinlaiset itiöpesäkkeet ovat moni-itiöisiä ja solukkojänteiden epätäydellisesti lokeroihin jakamia. {{Rh|Kasvioppi — 21||}}<noinclude><references/></noinclude> 3s9cfew69qpj4f79nbhr53anpk97ahv 130978 130977 2026-08-05T16:43:11Z Sakvaka 3073 130978 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|321}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 364. '''A'''–'''E''' '''Selaginella stolonifera.''' Peräkkäisiä pikkuitiön itämisasteita eri puolilta. '''p''' alkeisvarsikkosolu. '''w''' siittiöpesäkkeen seinäsolu. '''s''' siittiöitä synnyttävä solu. Kuvassa '''E''' ei alkeisvarsikkosolua näy; seinäsolut ovat hajonneet ja ympäröivät siittiöiden emosoluja. '''F''' '''Sel. cuspidata.''' Siittiöitä. ('''A'''–'''E''' {{murto|640|1}}, '''F''' {{murto|780|1}}.) {{tsl|luista|}} on uloimmat käsitettävä siittiöpesäkkeen seinäksi (''w''), sisemmät siittiöiden emosoluiksi (''s''). Edellisten seinät lopulta hajoavat ja muodostavat limakeroksen, jonka sisässä siittiöiden emosolut ovat. Lopuksi itiön seinä murtuu. Siittiöissä on ainoastaan kaksi värekarvaa. Hedelmöityneestä munasolusta syntyy alkio. Tästä on osa venynyt rihmamaiseksi muodostumaksi, ''alkioripustimeksi'' (Embryoträger, kuva 363, ''et''), joka ikään kuin kantaa varsinaista alkiota. Samanlainen alkioripustin esiintyy myös kaikilla siemenkasveilla. Tähän heimoon liittyvät kivettyminä löydetyt, kivihiilikaudella eläneet ''Lepidodendron''- ja ''Sigillaria''-puut, joiden jättiläiskokoisissa varsissa oli suuria lehtiarpia. 2. {{sp|Heimo. Isoëtaceae.}} Heimon ainoa suku, ''Isoëtes'' (50 lajia) käsittää vesi- ja suokasveja. Niillä on mukulamainen, täydelleen haaraton varsi, jonka nivelvälit ovat perin lyhyet. Siinä voidaan huomata toisikäistä paksuuskasvua, jota ei tavata muilla nyt elävillä sanikkaisilla. Jälsi on keskisen johtojänteen ulkopuolella ja muodostaa etenkin kuorisolukkoa kahteen tai kolmeen suuntaan. Täten syntyy 2–3 uurretta, joista todellisesti kaksihankaiset juuret kasvavat esiin (kuva 365, ''A''). Lehdet ovat kierteisesti tiheässä ruusukkeessa. Muodoltaan ne ovat pitkiä ja äimämäisiä; niiden alaosassa on tuppimainen kanta, jossa on pieni kieleke. Itiöpesäkkeet ovat lehtitupen muodostamassa kuopassa. Isoitiöpesäkkeet ovat uloimmissa, pikkuitiöpesä (kuva 365, ''A''). Kummankinlaiset itiöpesäkkeet ovat moni-itiöisiä ja solukkojänteiden epätäydellisesti lokeroihin jakamia. {{Rh|Kasvioppi — 21||}}<noinclude><references/></noinclude> 4k5vsi3ulrvxfapsqpvorxr19983vp8 130979 130978 2026-08-05T16:43:37Z Sakvaka 3073 130979 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|321}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 364. '''A'''–'''E''' '''Selaginella stolonifera.''' Peräkkäisiä pikkuitiön itämisasteita eri puolilta. '''p''' alkeisvarsikkosolu. '''w''' siittiöpesäkkeen seinäsolu. '''s''' siittiöitä synnyttävä solu. Kuvassa '''E''' ei alkeisvarsikkosolua näy; seinäsolut ovat hajonneet ja ympäröivät siittiöiden emosoluja. '''F''' '''Sel. cuspidata.''' Siittiöitä. ('''A'''–'''E''' {{murto|640|1}}, '''F''' {{murto|780|1}}.) {{tsl|luista|soluista}} on uloimmat käsitettävä siittiöpesäkkeen seinäksi (''w''), sisemmät siittiöiden emosoluiksi (''s''). Edellisten seinät lopulta hajoavat ja muodostavat limakeroksen, jonka sisässä siittiöiden emosolut ovat. Lopuksi itiön seinä murtuu. Siittiöissä on ainoastaan kaksi värekarvaa. Hedelmöityneestä munasolusta syntyy alkio. Tästä on osa venynyt rihmamaiseksi muodostumaksi, ''alkioripustimeksi'' (Embryoträger, kuva 363, ''et''), joka ikään kuin kantaa varsinaista alkiota. Samanlainen alkioripustin esiintyy myös kaikilla siemenkasveilla. Tähän heimoon liittyvät kivettyminä löydetyt, kivihiilikaudella eläneet ''Lepidodendron''- ja ''Sigillaria''-puut, joiden jättiläiskokoisissa varsissa oli suuria lehtiarpia. 2. {{sp|Heimo. Isoëtaceae.}} Heimon ainoa suku, ''Isoëtes'' (50 lajia) käsittää vesi- ja suokasveja. Niillä on mukulamainen, täydelleen haaraton varsi, jonka nivelvälit ovat perin lyhyet. Siinä voidaan huomata toisikäistä paksuuskasvua, jota ei tavata muilla nyt elävillä sanikkaisilla. Jälsi on keskisen johtojänteen ulkopuolella ja muodostaa etenkin kuorisolukkoa kahteen tai kolmeen suuntaan. Täten syntyy 2–3 uurretta, joista todellisesti kaksihankaiset juuret kasvavat esiin (kuva 365, ''A''). Lehdet ovat kierteisesti tiheässä ruusukkeessa. Muodoltaan ne ovat pitkiä ja äimämäisiä; niiden alaosassa on tuppimainen kanta, jossa on pieni kieleke. Itiöpesäkkeet ovat lehtitupen muodostamassa kuopassa. Isoitiöpesäkkeet ovat uloimmissa, pikkuitiöpesä (kuva 365, ''A''). Kummankinlaiset itiöpesäkkeet ovat moni-itiöisiä ja solukkojänteiden epätäydellisesti lokeroihin jakamia. {{Rh|Kasvioppi — 21||}}<noinclude><references/></noinclude> 7dp84v3hi7xbtiizshoe8u7cphh58zl Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/331 250 26326 130981 2026-08-05T16:53:21Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130981 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|317}}</noinclude>{{tsl|siaan|toisiaan}} tähkämäisessä tai käpymäisessä pesäkkeistössä (kuva 358, ''1''). Lapa on useimmiten kuusikulmainen (kuva 358, ''3'', ''4''). Kortteiden lehtien muutunta on siis pitemmälle kehittynyt kuin saniaisten mitä myös todistaa Se seikka, että ylimmän martolehtikiehkuran ja itiöitä synnyttävien lehtien välissä on kauluksen muotoinen lehtikiehkura, jonka muodostavat molemmista edellämainituista lehdistä eroavat lehdet (kuva 358, ''1''). Itiölehtiryhmä on vielä alkeellinen kukkamuodostuma; tuota "kaulusta» voidaan pitää jonkinmoisena kehän alkuna. Itiöpesäkkeet ovat kilpimäisten itiölehtien sisäpinnalla. Muodoltaan ne ovat pussimaisia ja aukeavat sisäänpäin pitkittäisellä raolla (kuva 358, ''4''). Rengasta ei ole, mutta pesäkkeen seinässä on, kuten kukkakasvien ponnen lokeroissa, kerros soluja, joissa on rengasmaisia tai kierteisiä seinäpaksunnuksia. Itiöt ovat vihreitä. Niiden ulkokelmu halkeaa kahdeksi kierteiseksi rihmaksi. Nämä rihmat ovat hyvin hygroskooppisia: kuivuessaan ne ponnahtavat auki, kostuessaan taas kiertyvät kokoon (kuva 358, ''5''–''7''). Tämän johdosta itiöt tarttuvat toisiinsa kiinni, mikä on tärkeää, koska niiden synnyttämät alkeisvarsikot ovat kaksikotisia. Muinaisajan ''Equisetum''-muodot olivat osaksi todellisia jättiläisiä, ja muutamat nykyjäänkin kuumissa maissa elävät lajit tulevat melkoisen pitkiksi, mutta ovat verraten hoikkia. Sen sijaan meidän kotimaiset muotomme ovat korkeintaan noin metrin pituisia. E. arvensella (kuva 358) ovat itiöitä synnyttävät versot lehtivihreättömiä ja haarattomia sekä kasvavat keväällä ennen vihreitä, martoja versoja. E. palustrella, limosumilla, hiemalella j. n. e. sen sijaan itiöpesäkkeistö on tavallisten vihreiden, haaraisten tai haarattomien versojen latvassa, ja lopuksi muodostavat E. silvaticumin itiöitä synnyttävät versot, jotka siihen asti, kunnes itiöt kypsyvät, ovat aivan samanlaisia kuin E. arvensen lehtivihreättömät versot, myöhemmin vihreitä sivuhaaroja tullen siten melkein samanlaisiksi kuin marrot versot. Kortteisiin liittyy lähinnä kivihiilikaudella elänyt ''Calamariae''-ryhmä, joka kuitenkin erosi niistä varren jälsipaksuuskasvuun nähden sekä siten, että sillä oli sekä iso- että pikkuitiöitä. <div class="spacer"></div> {{keski|<big>'''III Luokka.{{pad}}Liekokasvit, Lycopodinae.'''</big>}} Lycopodinae-luokkaan kuuluu kaksi lahkoa: yhtäläisitiöiset, Lycopodinae isosporeae, ja erilaisitiöiset, Lycopodinae heterosporeae.<noinclude><references/></noinclude> tkl767jjpqt67w8hud341wpd2dq4bv6 130982 130981 2026-08-05T16:53:34Z Sakvaka 3073 130982 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|317}}</noinclude>{{tsl|siaan|toisiaan}} tähkämäisessä tai käpymäisessä pesäkkeistössä (kuva 358, ''1''). Lapa on useimmiten kuusikulmainen (kuva 358, ''3'', ''4''). Kortteiden lehtien muutunta on siis pitemmälle kehittynyt kuin saniaisten mitä myös todistaa Se seikka, että ylimmän martolehtikiehkuran ja itiöitä synnyttävien lehtien välissä on kauluksen muotoinen lehtikiehkura, jonka muodostavat molemmista edellämainituista lehdistä eroavat lehdet (kuva 358, ''1''). Itiölehtiryhmä on vielä alkeellinen kukkamuodostuma; tuota "kaulusta» voidaan pitää jonkinmoisena kehän alkuna. Itiöpesäkkeet ovat kilpimäisten itiölehtien sisäpinnalla. Muodoltaan ne ovat pussimaisia ja aukeavat sisäänpäin pitkittäisellä raolla (kuva 358, ''4''). Rengasta ei ole, mutta pesäkkeen seinässä on, kuten kukkakasvien ponnen lokeroissa, kerros soluja, joissa on rengasmaisia tai kierteisiä seinäpaksunnuksia. Itiöt ovat vihreitä. Niiden ulkokelmu halkeaa kahdeksi kierteiseksi rihmaksi. Nämä rihmat ovat hyvin hygroskooppisia: kuivuessaan ne ponnahtavat auki, kostuessaan taas kiertyvät kokoon (kuva 358, ''5''–''7''). Tämän johdosta itiöt tarttuvat toisiinsa kiinni, mikä on tärkeää, koska niiden synnyttämät alkeisvarsikot ovat kaksikotisia. Muinaisajan ''Equisetum''-muodot olivat osaksi todellisia jättiläisiä, ja muutamat nykyjäänkin kuumissa maissa elävät lajit tulevat melkoisen pitkiksi, mutta ovat verraten hoikkia. Sen sijaan meidän kotimaiset muotomme ovat korkeintaan noin metrin pituisia. E. arvensella (kuva 358) ovat itiöitä synnyttävät versot lehtivihreättömiä ja haarattomia sekä kasvavat keväällä ennen vihreitä, martoja versoja. E. palustrella, limosumilla, hiemalella j. n. e. sen sijaan itiöpesäkkeistö on tavallisten vihreiden, haaraisten tai haarattomien versojen latvassa, ja lopuksi muodostavat E. silvaticumin itiöitä synnyttävät versot, jotka siihen asti, kunnes itiöt kypsyvät, ovat aivan samanlaisia kuin E. arvensen lehtivihreättömät versot, myöhemmin vihreitä sivuhaaroja tullen siten melkein samanlaisiksi kuin marrot versot. Kortteisiin liittyy lähinnä kivihiilikaudella elänyt ''Calamariae''-ryhmä, joka kuitenkin erosi niistä varren jälsipaksuuskasvuun nähden sekä siten, että sillä oli sekä iso- että pikkuitiöitä. <div class="spacer"></div> {{keski|<big>'''III Luokka.{{pad}}Liekokasvit, Lycopodinae.'''</big>}} Lycopodinae-luokkaan kuuluu kaksi lahkoa: yhtäläisitiöiset, Lycopodinae isosporeae, ja erilaisitiöiset, Lycopodinae heterosporeae.<noinclude><references/></noinclude> 1r8lqoizkrzlna77o9gm8kzh7t64ouk 130985 130982 2026-08-05T17:06:51Z Sakvaka 3073 lainausmerkki 130985 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||3.{{pad}}Sanikkaiset, Pteridophyta.|317}}</noinclude>{{tsl|siaan|toisiaan}} tähkämäisessä tai käpymäisessä pesäkkeistössä (kuva 358, ''1''). Lapa on useimmiten kuusikulmainen (kuva 358, ''3'', ''4''). Kortteiden lehtien muutunta on siis pitemmälle kehittynyt kuin saniaisten mitä myös todistaa Se seikka, että ylimmän martolehtikiehkuran ja itiöitä synnyttävien lehtien välissä on kauluksen muotoinen lehtikiehkura, jonka muodostavat molemmista edellämainituista lehdistä eroavat lehdet (kuva 358, ''1''). Itiölehtiryhmä on vielä alkeellinen kukkamuodostuma; tuota »kaulusta» voidaan pitää jonkinmoisena kehän alkuna. Itiöpesäkkeet ovat kilpimäisten itiölehtien sisäpinnalla. Muodoltaan ne ovat pussimaisia ja aukeavat sisäänpäin pitkittäisellä raolla (kuva 358, ''4''). Rengasta ei ole, mutta pesäkkeen seinässä on, kuten kukkakasvien ponnen lokeroissa, kerros soluja, joissa on rengasmaisia tai kierteisiä seinäpaksunnuksia. Itiöt ovat vihreitä. Niiden ulkokelmu halkeaa kahdeksi kierteiseksi rihmaksi. Nämä rihmat ovat hyvin hygroskooppisia: kuivuessaan ne ponnahtavat auki, kostuessaan taas kiertyvät kokoon (kuva 358, ''5''–''7''). Tämän johdosta itiöt tarttuvat toisiinsa kiinni, mikä on tärkeää, koska niiden synnyttämät alkeisvarsikot ovat kaksikotisia. Muinaisajan ''Equisetum''-muodot olivat osaksi todellisia jättiläisiä, ja muutamat nykyjäänkin kuumissa maissa elävät lajit tulevat melkoisen pitkiksi, mutta ovat verraten hoikkia. Sen sijaan meidän kotimaiset muotomme ovat korkeintaan noin metrin pituisia. E. arvensella (kuva 358) ovat itiöitä synnyttävät versot lehtivihreättömiä ja haarattomia sekä kasvavat keväällä ennen vihreitä, martoja versoja. E. palustrella, limosumilla, hiemalella j. n. e. sen sijaan itiöpesäkkeistö on tavallisten vihreiden, haaraisten tai haarattomien versojen latvassa, ja lopuksi muodostavat E. silvaticumin itiöitä synnyttävät versot, jotka siihen asti, kunnes itiöt kypsyvät, ovat aivan samanlaisia kuin E. arvensen lehtivihreättömät versot, myöhemmin vihreitä sivuhaaroja tullen siten melkein samanlaisiksi kuin marrot versot. Kortteisiin liittyy lähinnä kivihiilikaudella elänyt ''Calamariae''-ryhmä, joka kuitenkin erosi niistä varren jälsipaksuuskasvuun nähden sekä siten, että sillä oli sekä iso- että pikkuitiöitä. <div class="spacer"></div> {{keski|<big>'''III Luokka.{{pad}}Liekokasvit, Lycopodinae.'''</big>}} Lycopodinae-luokkaan kuuluu kaksi lahkoa: yhtäläisitiöiset, Lycopodinae isosporeae, ja erilaisitiöiset, Lycopodinae heterosporeae.<noinclude><references/></noinclude> 9oyh6jbv7f19d75869zt27vumtm7jvj Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/332 250 26327 130983 2026-08-05T16:58:42Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130983 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|318|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{keski|'''1. Lahko.{{pad}}Lycopodinae isosporeae.'''}} {{sp|Heimo. Lycopodiaceae.}} Yhtä lajia itiöitä, lehdet kielekkeettömiä. Alkeisvarsikot erillään itiöstä eläviä. Itiöpesäkkeet lähtevät lehden yläsivulta, läheltä lehden tyveä (kuva 359, ''h''). Varressa on lukuisia, verraten pieniä lehtiä. Vain yksi suku, ''Lycopodium'', johon kuuluu noin 180 lajia. Lycopodium annotinumin alkeisvarsikko (kuva 360, ''p'') elää mädänsyöjänä maan alla. Samassa alkeisvarsikossa on sekä munapesäkkeitä että siittiöpesäkkeitä. Kuumissa maissa kasvavalla L. phlegmarialla taasen on jännemäinen ja haarainen alkeisvarsikko. Se elää puiden kaarnasuomujen välissä. Päinvastoin kuin edellisillä on L. inundatumin ja kuumissa maissa tavattavan L. cernuumin alkeisvarsikossa lehtivihreää. Itiöitä muodostavan kasvin varsi suikertaa (kuva 359) pitkin maata ja on kaksihankainen. Nivelvälit ovat {{puuttuu kuva}}Kuva 359. '''Lycopodium clavatum.''' '''a''' itiöpesäketähkiä kannattava varsi. '''h''' itiöpesäke, lehden '''l''' hangassa. '''s''' itiö. ('''a''' {{murto|1|1}}, '''h''', '''s''' suurenn.) {{puuttuu kuva}}Kuva 360. '''Lycopodium annotinum.''' Nuori kasvi '''l''', joka lähtee alkeisvarsikosta '''p'''. '''w''' juuri. ({{murto|1|1}})<noinclude><references/></noinclude> qtk9stnxcktu00lyq4hq3w5at6c6kew Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/415 250 26328 130986 2026-08-05T17:10:33Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130986 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|401}}</noinclude>varren sivulla (J. effusus, conglomeratus y. m.). Tämä johtuu siitä, että alin suojuslehti on työntänyt kukinnon sivulle ja itse on varren suoranaisena jatkona. Se on myös sekä ulko- että sisärakenteeltaan varren tapainen. Kasvulehdet selitettiin ennen "marroiksi varsiksi», koska ne ovat pyöreitä, pystyjä ja varren näköisiä. Samoin sanottiin koko kasvia »lehdettömäksi». Toisilla Juncus-lajeilla kukinnot ovat selvästi päätteiset ja lehdet uurteiset (J. bufonius, compressus y. m.). 2.{{pad}}{{sp|Heimo. Liliaceae}} (Liljakasvit). Kupu sikiäisalainen, terämäinen. Hedelmä kota, harvoin marja. Siemenvalkuainen rustomainen, siinä ei ole tärkkelystä. Liljakasveja voidaan pitää yksisirkkaisten puhtaimpana perusmuotona. Ne muodostavat suuren heimon (2,600 lajia), johon kuuluu enimmäkseen monivuotisia ruohokasveja. Liljakasveja tavataan etenkin lauhkeiden vyöhykkeiden lämpimissä osissa, etupäässä auringonpaisteisilla tasangoilla, seuduilla, joissa sadetta tulee vain verraten lyhyen osan vuodesta. Tällaisia maita ovat itäiset Välimeren-maat, Keski-Aasian arot ja etenkin Kapmaa. Kun kuuma vuodenaika alkaa, liljakasvien maanpäälliset osat kuolevat, ja vain maanalainen sipuli tai juurakko elää edelleen. Kun sadeaika alkaa, kehittyvät uudet lehdet ja kukat nopeasti. Kukat ovat usein suuret, heleänväriset ja tuoksuvat, minkä takia useita liljakasveja käytetään koristekasveina. Kukkalehtikiehkuroita on viisi, lehtien luku kussakin kiehkurassa kolme (Majanthemumilla kaksi, Paris-suvussa neljä). Kupu useimmiten erilehtinen. Liljakasvit ovat hyönteissuosijoita. Niiden kukat ovat osaksi pölykukkia (Tulipa, Convallaria), osaksi mesikukkia. Näissä muodostuu mettä sikiäimen seinissä tai kupulehtien tyvellä. Mesi on joko aivan helposti saatavissa (Veratrum, Tofieldia), tahi sitä voivat imeä ainoastaan pitkäkärsäiset hyönteiset, kun kupulehdet kasvavat torvimaisesti yhteen toistensa kanssa (Polygonatum). Jos kuputorvi on hyvin pitkä (Lilium), toimittavat pölyytyksen kiitäjät (Sphingidae). Yucca-suvun pölyytyksestä ks. siv. 354. ''a.'' {{sp|Melanthieae.}} Maanalainen varsi juurakko tai mukula, kukinto päätteinen. Vartaloita kolme, erillisiä, jota vastoin ne kaikissa muissa alaheimoissa ovat yhtyneet. ''Tofieldia'', lehdet miekkamaiset, varren tyvestä lähtevät. ''Veratrum'', lehdet leveät, soikeat. ''Colchicum'' (Etelä-Euroopassa) kukkii lokakuussa lehtien kuihduttua. ''Uvularia''. ''b.'' {{sp|Asphodeleae.}} Joko juurakko, lehdet varren tyveltä lähteviä, tai lehtinen, haarainen varsi. Kukinto useimmiten päätteinen. {{Rh|Kasvioppi — 26||}}<noinclude><references/></noinclude> 3qpj9byq8h3v2obkcopxd0cs78gg0lb 130987 130986 2026-08-05T17:11:10Z Sakvaka 3073 130987 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|401}}</noinclude>varren sivulla (J. effusus, conglomeratus y. m.). Tämä johtuu siitä, että alin suojuslehti on työntänyt kukinnon sivulle ja itse on varren suoranaisena jatkona. Se on myös sekä ulko- että sisärakenteeltaan varren tapainen. Kasvulehdet selitettiin ennen "marroiksi varsiksi», koska ne ovat pyöreitä, pystyjä ja varren näköisiä. Samoin sanottiin koko kasvia »lehdettömäksi». Toisilla Juncus-lajeilla kukinnot ovat selvästi päätteiset ja lehdet uurteiset (J. bufonius, compressus y. m.). 2.{{pad}}{{sp|Heimo. Liliaceae}} (Liljakasvit). Kupu sikiäisalainen, terämäinen. Hedelmä kota, harvoin marja. Siemenvalkuainen rustomainen, siinä ei ole tärkkelystä. Liljakasveja voidaan pitää yksisirkkaisten puhtaimpana perusmuotona. Ne muodostavat suuren heimon (2,600 lajia), johon kuuluu enimmäkseen monivuotisia ruohokasveja. Liljakasveja tavataan etenkin lauhkeiden vyöhykkeiden lämpimissä osissa, etupäässä auringonpaisteisilla tasangoilla, seuduilla, joissa sadetta tulee vain verraten lyhyen osan vuodesta. Tällaisia maita ovat itäiset Välimeren-maat, Keski-Aasian arot ja etenkin Kapmaa. Kun kuuma vuodenaika alkaa, liljakasvien maanpäälliset osat kuolevat, ja vain maanalainen sipuli tai juurakko elää edelleen. Kun sadeaika alkaa, kehittyvät uudet lehdet ja kukat nopeasti. Kukat ovat usein suuret, heleänväriset ja tuoksuvat, minkä takia useita liljakasveja käytetään koristekasveina. Kukkalehtikiehkuroita on viisi, lehtien luku kussakin kiehkurassa kolme (Majanthemumilla kaksi, Paris-suvussa neljä). Kupu useimmiten erilehtinen. Liljakasvit ovat hyönteissuosijoita. Niiden kukat ovat osaksi pölykukkia (Tulipa, Convallaria), osaksi mesikukkia. Näissä muodostuu mettä sikiäimen seinissä tai kupulehtien tyvellä. Mesi on joko aivan helposti saatavissa (Veratrum, Tofieldia), tahi sitä voivat imeä ainoastaan pitkäkärsäiset hyönteiset, kun kupulehdet kasvavat torvimaisesti yhteen toistensa kanssa (Polygonatum). Jos kuputorvi on hyvin pitkä (Lilium), toimittavat pölyytyksen kiitäjät (Sphingidae). Yucca-suvun pölyytyksestä ks. siv. 354. ''a.''{{pad}}{{sp|Melanthieae.}} Maanalainen varsi juurakko tai mukula, kukinto päätteinen. Vartaloita kolme, erillisiä, jota vastoin ne kaikissa muissa alaheimoissa ovat yhtyneet. ''Tofieldia'', lehdet miekkamaiset, varren tyvestä lähtevät. ''Veratrum'', lehdet leveät, soikeat. ''Colchicum'' (Etelä-Euroopassa) kukkii lokakuussa lehtien kuihduttua. ''Uvularia''. ''b.''{{pad}}{{sp|Asphodeleae.}} Joko juurakko, lehdet varren tyveltä lähteviä, tai lehtinen, haarainen varsi. Kukinto useimmiten päätteinen. {{Rh|Kasvioppi — 26||}}<noinclude><references/></noinclude> 6d9ayodgeyga12uqr1m1qkftxzypisr Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/193 250 26329 130988 2026-08-05T17:12:55Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 130988 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|179}} {{puuttuu kuva}}Kuva 199. '''Misteli''' (''Viscum''). ({{murto|1|5}}) {{puuttuu kuva}}Kuva 200. '''Nepenthes robusta.''' Lehtilavat päättyvät pyyntikannuihin. ({{murto|1|9}}) {{puuttuu kuva}}Kuva 201. '''Sarracenia purpurea.''' '''A''' kasvi; lehdet tötterömäisesti kääriytyneet. '''B''' kotahedelmä. ({{murto|1|3}})<noinclude><references/></noinclude> 2q1g09cgrs3lgexm0xcj63m2ev9bels 130989 130988 2026-08-05T17:13:10Z Sakvaka 3073 130989 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|179}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 199. '''Misteli''' (''Viscum''). ({{murto|1|5}}) {{puuttuu kuva}}Kuva 200. '''Nepenthes robusta.''' Lehtilavat päättyvät pyyntikannuihin. ({{murto|1|9}}) {{puuttuu kuva}}Kuva 201. '''Sarracenia purpurea.''' '''A''' kasvi; lehdet tötterömäisesti kääriytyneet. '''B''' kotahedelmä. ({{murto|1|3}})<noinclude><references/></noinclude> aqi64z3xm7sbv7zaag7azwif43d7n5n Suomen voilla 0 26330 130990 2026-08-05T17:16:11Z Nysalor 5 Suomen voilla 130990 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Suomen voilla. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Englannin yksi missitär : on käymässä Helsingissä. : Oudosti soipi suussa är : ja ähvä on näännyksissä. : ”I will love your happy land!” – : niin hienosti ilma soipi. : Ointuvi luo a handsome hand. : Se suutelon saada voipi, : Lämpöä hiukan hand se suo : ja kiehtovi kaunollansa. : Nousevi katse huulen luo. : Se näyttävi mansikkansa. : Oh on se huuli aulias! : Se koskea kyllä suopi. : On liha siinä herkukas : ja hehkua hiukan luopi. : Syötetty Suomen voilla lie. : Se on siten heimolainen. : Huuleni luo se vielä vie, : kun on ylen hurmivainen. : Tunti me kahden lemmitään, : vaan kutsuvi sitten laiva. : Rannalle yksin orpo jään. : On sielussa kaiho vaiva. {{Lemmen kirja}} 0ooygs4a0dald14qlgrpj46ueo10zv1