Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.14 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131005 130991 2026-08-07T20:46:00Z Nysalor 5 Kaksi yhdessä 131005 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] gkpumjqcrapme461q0ok7whjg16rvei 250 25049 131000 128351 2026-08-07T17:35:39Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131000 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|58|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 70. '''Huokostiehyitä.''' Poikkileikkaus Dahlia variabiliksen juuren kivisolusta. '''l''' soluontelo. '''k''' haarautuneita huokostiehyitä. '''sp''' jyrkempi seinän kerrosten välinen raja. ({{murto|800|1}}) {{tsl|pauksissa|tapauksissa}} sangen selvästikin, hienompi rakenne, joka halki- ja poikkileikkauksissa näkyy samakeskisenä ''kerrostumisena'' (Schichtung, kuva&nbsp;70), pinnalla taas usein ''viivoittumisena'' (Streifung). Nämä molemmat ilmiöt johtuvat yksityisten seinäosien erilaisesta vesipitoisuudesta tai muista aineellisista eroavaisuuksista. Irrallisissa soluissa, kuten siitepölyhiukkasissa ja itiöissä, sekä kasvin pinnassa olevissa ketoissa näkyy joskus ''keskipakoisia'' (centrifugal) paksunnuksia nystyröinä, käsninä, piikkeinä (kuva&nbsp;72), harjuina <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Nämä paksunnukset ovat joko alkujaan olleet onttoja ja täyttyneet keton kasvaessa paksuutta säännölliseen tapaan, tai syntyneet solun ollessa nuorena emosolun ympäröimänä tämän emosolun alkulimasta ja kerrostuneet soluseinälle. Soluseinä on muodostunut eräästä hiilihydraatista, selluloosasta, (Zellulose), vedestä ja elimettömistä aineksista. Kuitenkin on selluloosaan aina liittynyt muitakin aineita, etenkin pektiiniaineita, jotka eivät anna selluloosalle ominaisia reaktsioneja. Selluloosa värjäytyy kloorisinkkijodilla tai rikkihapolla ja jodilla siniseksi eikä liukene mietoihin happoihin eikä emäksiin, mutta kyllä vahvaan rikkihappoon. Pektiiniaineet sen sijaan eivät värjäänny, mutta liukenevat helposti emäksiin, jos niitä sitä ennen on käsitelty hapoilla; joskus ne liukenevat kuumaan veteenkin. Nuorin ketto on pääasiassa pektiiniainetta. 39 §.{{pad}}'''Muutoksia soluseinän kokoomuksessa.''' Seinän edelleen {{tsa|kas|kasvaessa}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;71. '''A osa männyn vesisolua''', jossa näkyy rengashuokosia pinnalta päin ({{murto|250|1}}). '''B, C halkileikkaus rengashuokosesta. pr''' paksunnut vesisolun seinä. '''l''' ohut osa seinää, jonka keskessä huokoskiekko '''pl'''. '''r''' seinän paksunnukset, jotka ympäröivät mykiömäistä huokosonteloa. Tämä on reiän '''o''' kautta yhteydessä soluontelon kanssa. ({{murto|800|1}})<noinclude><references/></noinclude> ce43wia0p0592mfxois3llssmxy3ncs 250 25050 131001 128352 2026-08-07T17:40:07Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131001 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|59}}</noinclude>{{tsl|vaessa|kasvaessa}} paksuutta tapahtuu tavallisesti muutoksia sen kemiallisessakin kokoomuksessa. Näistä ovat tärkeimmät seuraavat: {{puuttuu kuva}}Kuva 72. '''Althaea rosea.''' Siitepölyhiukkanen. 1.{{pad}}''Korkkiutunut'' (verkorkt) soluseinä on pehmeä, päästää vain hyvin vaikeasti vettä ja ilmaa lävitsensä ja värjäytyy jodilla ja rikkihapolla keltaiseksi. Siinä on rasvamaisia aineita, joita yhteisellä nimellä sanotaan suberiiniksi. Korkkiutuneita ovat tavallisen korkin ja muiden kaarnamuodostumien soluseinät. Tavallista korkkia muistuttavat seiniensä laadun puolesta suuresti maanpäällisten kasvinosien päällyskettosolut. Näillä on varsinkin soluseinän uloin kerros kutinoitunut: siihen on laskeutunut vahamaisia kutiiniaineita. 2.{{pad}}''Puutunut'' (verholzt) seinä on kova, ei voi huomattavasti paisua, värjäytyy jodilla ja rikkihapolla keltaiseksi, floroglusiinilla ja suolahapolla punaiseksi, aniliinisulfaatilla keltaiseksi (esim. puusyyt). 3.{{pad}}''Limautunut'' (verschleimt) soluseinä on kuivana kova tai sarveismainen, mutta voi imeä suuria vesimääriä huomattavasti paisuen, hyytelöityen ja limautuen (useat levät). 4.{{pad}}Usein värjäytyvät vanhemmat seinät erinäisistä väriaineista; esim. väripuiden sydänpuu. 5.{{pad}}Soluseinään laskeutuu sen kasvaessa usein suurin määrin myös kivennäisaineita, etenkin kalsiumsuoloja ja piihappoa. Tavallisesti ne ovat pienimpien osien välissä, joten ne poltettaessa jäävät jäljelle solun muotoa mukailevana runkona. Piihappoa tavataan esim. heinien ja kortteiden päällyskettosoluissa ja pii-levien ketoissa, kalsiumoksalaattia lumpeen omituisissa sisäisissä karvoissa (kuva&nbsp;91, ''B''). <div class="spacer"></div> {{keski|'''Solulimassa esiintyviä kappaleita''' 40&ndash;42&nbsp;§§.}} 40 §.{{pad}}'''Valkuaisjyväset.''' Useimmissa siemenissä tavataan solujen alkulimassa pieniä, pyöreitä jyviä, ''valkuaisjyväsiä'' (Proteinkorn, Aleuronkorn). Ne värjääntyvät väriliuoksista enemmän kuin soluliman muut osat ja ovat muodostuneet valkuaisaineista. Tärkkelysrikkaissa siemenissä (kuva&nbsp;74) ne ovat hyvin pieniä tärkkelysjyväsiin verraten,<noinclude><references/></noinclude> 5ra9v1pqwk4qkckk0jzrfupnh1647so 250 25051 131002 128353 2026-08-07T17:46:41Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131002 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|60|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 73. '''Ricinus communis. A''' siemenvalkuaissolu, vedessä tarkastettu. '''B''' yksityisiä valkuaisjyväsiä oliiviöljyssä. '''k''' valkuaiskide. '''g''' globoidi. ({{murto|540|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva 74. '''Pisum sativum.''' Valkuaisjyväsiä '''a''' alkion soluissa. Suuret jyväset '''st''' ovat tärkkelysjyväsiä. '''i''' soluväli. rasvarikkaissa siemenissä (kuva&nbsp;73) isoja. Milloin ne ovat kauttaaltaan tasa-aineisia (homogen), milloin osa valkuaisaineesta on kiteytynyt ''kristalloidiksi'' (kuva&nbsp;73); myös on niissä toisinaan havaittavissa pienoinen jyvä, ''globoidi'', jossa on elimettömiä aineita (kalsiumia, magnesiumia, fosforia). Kristalloideja voidaan myös tavata vapaina solulimassa. Valkuaisjyväset syntyvät valkuaisrikkaista solurakoista, jotka siemenen kypsyessä kuivuvat. Valkuaisjyväsissä valkuaisaineet ovat hyvin väkevöityneessä tilassa. Siementen itäessä ne liukenevat ja joutuvat nuoren taimen käytettäviksi. 41 §.{{pad}}'''Tärkkelysjyväset''' (Stärkekorn). Tavallinen kaupassa oleva tärkkelys on valmistettu siten, että tärkkelysrikkaita kasvinosia (mukuloita tai siemeniä) on jauhettu ja sekoitettu veteen, minkä jälkeen raskaammat osat ovat {{puuttuu kuva}}Kuva 75. '''Tärkkelysjyväsiä''' perunan mukulasta. '''A''' yksinkertainen, '''B''' puoleksi kerrottu, '''C''', '''D''' kerrottuja tärkkelysjyväsiä. '''c''' keskus, jonka ympärillä jyväsen epäkeskiset kerrokset. ({{murto|540|1}})<noinclude><references/></noinclude> tc8pn5xm76d3vfceksjw3bw6e03yta5 250 25052 131003 128354 2026-08-07T17:54:49Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131003 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|61}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;76. '''Kauran''' (''Avena sativa'') '''tärkkelysjyväsiä.''' '''A''' kerrottu jyvänen. '''B''' tällaisen jyväksiä. ({{murto|540|1}}) saaneet painua pohjaan ja liettynyt tärkkelys on otettu talteen. Tätä mikroskoopilla tarkastaessa huomaa sen muodostuneen pienistä jyväsistä. Perunan tärkkelysjyväset ovat kuvan&nbsp;75, ''A'':n kaltaisia: ne ovat munan muotoisia ja muodostuneet selvistä sisäkkäisistä, epäkeskistä keskipistettä ympäröivistä kerroksista. Herneen tärkkelysjyväsissä (kuva&nbsp;74) kerrokset ovat aivan samakeskiset; sydän ei ole pistemäinen, vaan pitkänomainen. Kaikki tällaiset jyväset ovat ''yksinkertaisia''; poikkeuksina tavataan sellaisia muodostumia kuin kuvassa&nbsp;75, ''B''&ndash;''D''. Kauran tärkkelysjyväset sitä vastoin ovat ''kerrottuja'' (zusammengesetzt), muodostuneet lukuisista ''jyväksistä'' (Teilkorn), jotka jyväsen musertuessa irtaantuvat toisistaan (kuva&nbsp;76). Jyväsen muoto, suuruus ja rakenne ovat kullakin kasvilajilla jokseenkin määrätyt, joten esim. eri jauholajeja voi erottaa toisistaan jyväsien laadun perusteella. Tärkkelysjyväset ovat hiilihydraattia, jonka kokoomus on <math>n (\text{C}_6\text{H}_{10}\text{O}_5)</math>. Ne eivät liukene veteen. Lämmin vesi (60&deg;&ndash;70&deg;) samoin kuin kaliliuos paisuttaa ne liisteriksi. Jodiliuoksesta ne värjääntyvät sinisiksi. Kaikki nämä jyväset ovat syntyneet elävän kasvin soluissa tärkkelysemissä eli valkohiukkasissa. Kuvassa 77, ''A'' ja ''B'', näemme valmiin, epäkeskisesti kerrostuneen jyväsen sen valkohiukkasen vieressä, joka sen on muodostanut, ja muut kuviot esittävät nuorempia kehitysasteita. Käsitämme, että jyvänen on tullut rakenteeltaan epäkeskiseksi muodostuessaan valkohiukkasen kylkeen. Jos jyvänen olisi ollut sen keskustassa, olisi siitä tullut samakeskinen. Kerrottu olisi jyväsestä tullut, jos tärkkelyksen muodostuminen olisi alkanut yhtẃaikaa useammassa kohden valkohiukkasessa. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;77. '''Phajus grandifolius.''' Valkohiukkasia maanpäällisestä mukulasta. '''A''', '''C''', '''D''', '''E''' sivulta, '''B''' päältä. '''E''' on jo vihertävä, välimuoto viherhiukkasiin. Etenkin kuvissa '''A''' ja '''E''' on selvästi huomattavissa epäkeskisen tärkkelysjyväsen muodostuminen. ({{murto|540|1}})<noinclude><references/></noinclude> 1qmvsm7ka22e7ycd3pu4vvfpc9dyr90 250 25053 131006 128355 2026-08-08T05:09:19Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131006 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|62|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>Valkohiukkaset ovat muodostaneet nämä jyväset sokerista, jota on soluissa veteen liuenneena. Kun jyväset ovat valmistuneet, valkohiukkaset resorboituvat kokonaan. Täten syntynyttä tärkkelystä sanotaan ''varatärkkelykseksi''. Se varastoituu kasvin ravinnoksi tulevaisuuden varalle. Tärkkelystä muodostuu toisellakin tavalla, nim. viherhiukkasten sisässä. Kuten ennen on kerrottu, se esiintyy näissä erittäin pieninä, usein monilukuisina kyljikkäisinä jyväsinä, joissa ei voi erottaa mitään sisäistä rakennetta (kuva&nbsp;64). Ne muodostuvat valossa tapahtuvan hiilidioksidin yhteyttämisen ensimmäisenä näkyvänä tuotteena. Nämä jyväset ovat ''yhteyttämistärkkelystä''. Tärkkelystä on useimmissa kasveissa. Sieniltä, eräiltä leviltä ja muutamilta muilta kasveilta se puuttuu. 42 §.{{pad}}'''Muita solulimassa esiintyviä kappaleita.''' Yleisiä ovat haihtuvat ja rasvaiset ''öljyt'', jotka esiintyvät, usein suurissa määrin, solulimassa pieninä, vahvasti valoa taittavina pisaroina ja jotka helposti yhtyvät suuriksi pisaroiksi. Ne tunnetaan mikrokemiallisesti liukenevaisuudestaan eetteriin, alkoholiin <span class="lyhenne">y. m.</span> ''Kiteitä'' on hyvin usein kasvisoluissa. Useimmiten ne ovat ''kalsiumoksalaattia'', joka kidevesimääränsä mukaan kiteytyy eri muotoiseksi. Paitsi yksityisiä hyvin muodostuneita kiteitä, ''erilliskiteitä'' (Einzelkrystalle, kuva&nbsp;78), ovat sangen yleisiä myös ''kidenystyrät'' (Druse, kuva {{puuttuu kuva}}Kuva 78. '''Kalsiumoksalaattikiteitä''' Begonian lehtiruotisoluissa. '''k''' erilliskide. '''dr''' kidenystyrä. ({{murto|200|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva 79. '''Pistia stratiotes.''' Lehtisolu, jossa neulakidekimppu.<noinclude><references/></noinclude> 2lj2el88wb3rgewadgsdt3fxsbi8wjj 0 26331 131004 2026-08-07T20:45:55Z Nysalor 5 Kaksi yhdessä 131004 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Kaksi yhdessä. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Tule sulo tyttö tuttavaksi! : Silo käsi anna mulle! : Kun ompi yhdessä meitä kaksi, : ei toki puute tulle. : Hunajata saat sä suuhus kannun, : sokeria laatikoista. : Kyökissä keität kahvipannun, : aattelet kohta toista. : Pidä sinä silkit varrellas ja : ole toki aina fiini. : Kiiluta kaunokatsettas ja : suu pidä vallan kiini. : Sinä olet silloin sievonen ja : siro kuni hieno hiiri. : Katsovi kansa kaihoten ja : kutsuvi herraspiiri. : Minä sua aina attelen ja : kuni huvikissan kannan. : Markalla mielut palkitsen ja : suukkoja öisin annan. : Olet sinä sitten autuas ja : olet yhä onnekkainen. : Ruusuja luopi maailmas ja : lauluja laulavainen. {{Lemmen kirja}} 29gla1zcnsfp9npg3litrzljaqdewsk