Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.14 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131016 131005 2026-08-08T19:34:13Z Nysalor 5 Sai pois tahrat 131016 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] eng47q6ca0s1uurean32oa80egqjws2 250 24958 131012 128162 2026-08-08T18:41:58Z Sakvaka 3073 lyhenne-luokka 131012 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|2|Johdanto.|}}</noinclude>kasviopiksi (allgemeine Botanik), koska ne molemmat käsittelevät yleisluontoisempia ilmiöitä kasvikunnassa. IV.{{pad|1em}}''Kasvimaantiede'' (Pflanzengeographie), oppi kasvien nykyisestä leviämisestä maan pinnalla. Lähimmässä yhteydessä kasvimaantienteeseen on se fysiologian haara, joka osoittaa kasvin rakenteen ja niiden olosuhteiden välisen yhteyden, joissa se elää (kasviekologia). Nämä kasviopin päähaarat eivät suinkaan ole jyrkästi erossa toisistaan, vaan muodostavat useiden välialojen yhdistämän kokonaisuuden. 2&nbsp;§.{{pad|1em}}'''Elävä ja eloton luonto.''' Elävät olennot, kasvit ja eläimet, eroavat elottoman luonnon esineistä useiden yhteisten ominaisuuksien puolesta. ''a.''{{pad|1em}}Niillä on tietty elimistö (Organisation). Ne ovat muodostuneet elimistä (Organ), jotka suorittavat erilaisia tehtäviä (kuten esim. eläimen jalat, sydän, keuhkot <span class="lyhenne">j. n. e.</span>, kasvin juuri, varsi, lehdet ja kukat). Nämä elimet ovat taas vuorostaan muodostuneet eriluontoisista osista (käsivarren lihakset, hermot, suonet, luut, varren ydin, kuori), jotka nekin puolestaan ovat muodostuneet useimmiten vain mikroskoopilla nähtävistä soluista (Zelle). Näissäkin voi vielä erottaa eri tavoin toimivia osia. Elävät olennot ovat muodostuneet monista erilaisista kemiallisista aineista, joista kuitenkin pääosan muodostavat elimelliset (organisch), <span class="lyhenne">s. o.</span> hiilenpitoiset aineet. ''b.''{{pad|1em}}Ne ottavat ravintoa, hajoittavat ja muuttavat sitä erittäen itsestään hyödyttömiä aineita. Omassa ruumiissamme voimme tämän selvästi huomata; samoin on kaikkien eläinten ja kasvien laita. ''c.''{{pad|1em}}Niillä on omituinen ärtyisyys (Irritabilität). Eläinten näkö ja kuulo osoittavat, kuinka erikoisella tavalla valo- ja ääniaallot niihin vaikuttavat; muiden ulkonaisten vaikutteiden vaikutus niihin on toisenlainen. Kasveillakin on samanlainen ärtyisyys, vaikka se onkin vähemmän kehittynyt ja vaikeammin huomattavissa. ''d.''{{pad|1em}}Ne syntyvät toisistansa tavallisesti yksisoluisesta aiheesta ja kehittyvät siitä tietyllä tavalla. Tällöin ne eivät kasva siten, että uusia osia sijoittuisi entisten päälle (kerrostuskasvu, Apposition), kuten pieni kide kasvaa tai kuten maakerros järven pohjalla paksunee, vaan ne suurenevat sisästäpäin välikasvun (Intussusception) johdosta, kuten lapsi kasvaa varttuessaan. ''e.''{{pad|1em}}Ne lisääntyvät, t.s. synnyttävät uusia yksilöitä, jotka ovat samanlaisia kuin ne itse.<noinclude><references/></noinclude> 6nikig162nmngv607g2rygpw2hsisrg 131013 131012 2026-08-08T18:42:24Z Sakvaka 3073 lyhenne-luokka 131013 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|2|Johdanto.|}}</noinclude>kasviopiksi (allgemeine Botanik), koska ne molemmat käsittelevät yleisluontoisempia ilmiöitä kasvikunnassa. IV.{{pad|1em}}''Kasvimaantiede'' (Pflanzengeographie), oppi kasvien nykyisestä leviämisestä maan pinnalla. Lähimmässä yhteydessä kasvimaantienteeseen on se fysiologian haara, joka osoittaa kasvin rakenteen ja niiden olosuhteiden välisen yhteyden, joissa se elää (kasviekologia). Nämä kasviopin päähaarat eivät suinkaan ole jyrkästi erossa toisistaan, vaan muodostavat useiden välialojen yhdistämän kokonaisuuden. 2&nbsp;§.{{pad|1em}}'''Elävä ja eloton luonto.''' Elävät olennot, kasvit ja eläimet, eroavat elottoman luonnon esineistä useiden yhteisten ominaisuuksien puolesta. ''a.''{{pad|1em}}Niillä on tietty elimistö (Organisation). Ne ovat muodostuneet elimistä (Organ), jotka suorittavat erilaisia tehtäviä (kuten esim. eläimen jalat, sydän, keuhkot <span class="lyhenne">j. n. e.</span>, kasvin juuri, varsi, lehdet ja kukat). Nämä elimet ovat taas vuorostaan muodostuneet eriluontoisista osista (käsivarren lihakset, hermot, suonet, luut, varren ydin, kuori), jotka nekin puolestaan ovat muodostuneet useimmiten vain mikroskoopilla nähtävistä soluista (Zelle). Näissäkin voi vielä erottaa eri tavoin toimivia osia. Elävät olennot ovat muodostuneet monista erilaisista kemiallisista aineista, joista kuitenkin pääosan muodostavat elimelliset (organisch), <span class="lyhenne">s. o.</span> hiilenpitoiset aineet. ''b.''{{pad|1em}}Ne ottavat ravintoa, hajoittavat ja muuttavat sitä erittäen itsestään hyödyttömiä aineita. Omassa ruumiissamme voimme tämän selvästi huomata; samoin on kaikkien eläinten ja kasvien laita. ''c.''{{pad|1em}}Niillä on omituinen ärtyisyys (Irritabilität). Eläinten näkö ja kuulo osoittavat, kuinka erikoisella tavalla valo- ja ääniaallot niihin vaikuttavat; muiden ulkonaisten vaikutteiden vaikutus niihin on toisenlainen. Kasveillakin on samanlainen ärtyisyys, vaikka se onkin vähemmän kehittynyt ja vaikeammin huomattavissa. ''d.''{{pad|1em}}Ne syntyvät toisistansa tavallisesti yksisoluisesta aiheesta ja kehittyvät siitä tietyllä tavalla. Tällöin ne eivät kasva siten, että uusia osia sijoittuisi entisten päälle (kerrostuskasvu, Apposition), kuten pieni kide kasvaa tai kuten maakerros järven pohjalla paksunee, vaan ne suurenevat sisästäpäin välikasvun (Intussusception) johdosta, kuten lapsi kasvaa varttuessaan. ''e.''{{pad|1em}}Ne lisääntyvät, <span class="lyhenne">t. s.</span> synnyttävät uusia yksilöitä, jotka ovat samanlaisia kuin ne itse.<noinclude><references/></noinclude> 62eggnyh1vyjobuyxrlp2ybpf0oau8h 250 24962 131014 128292 2026-08-08T18:44:12Z Sakvaka 3073 lyhenne-luokka 131014 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|6|I.{{pad|1em}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{tsl|''kylkiseksi''|monikylkiseksi}} (radiär, multilateral); sellainen on esim. pysty varsi. Säteittäiset elimet ovat monitasoisia, erilaispintaiset sitä vastoin yleensä yksitasoisia tai epämukaisia. Näitä nimityksiä el käytetä yksinomaan eri elimistä, vaan myös koko kasvista. Kuusen rakenne esim. on säteittäinen, mutta sen jokaisen oksan erilaispintainen. 5&nbsp;§.{{pad|1em}}'''Muoto-opilliset peruselimet.''' Kun koetamme erottaa tavallisten kukkakasvien eri osia muotonsa perusteella eri ryhmiin ja huomata niitä yleisiä piirteitä, jotka toistuvat erilaisilla kasveilla, meidän täytyy aluksi jättää varsinaiset lisääntymiselimet huomioon ottamatta. Jos teemme näin, voimme erottaa kolme peruselintä (Grundorgan): juuren (Wurzel), varren (Stamm, Achse) ja lehden (Blatt). ''a.''{{pad|0.5em}}''Juuri'' kasvaa rajattomasti kärjestään, jota peittää ''juurenhuntu'', (Wurzelhaube); se kasvaa yleensä alaspäin, eikä koskaan kanna lehtiä. Sen haarat syntyvät sisäsyntyisesti (endogen), <span class="lyhenne">t. s.</span> niiden aihe muodostuu kasvin sisässä, ja sen täytyy murtautua erityisten ulompien osien läpi. Juuren tehtävänä on kiinnittää kasvi maahan ja ottaa siitä nestemäisiä ravintoaineita. ''b.''{{pad|0.5em}}''Varsi'' kasvaa kärjestään; säännönmukaisesti kasvu pysähtyy vain kukkien muodostuessa. Sen kärki on paljas (mitään juurenhuntua vastaavaa muodostumaa ei ole), se muodostaa lehtiä, sen haarat syntyvät emokasvinosan uloimmissa solukoissa, siis ulkosyntyisesti (exogen), ja se kantaa lehtiä ja kukkia. ''c.''{{pad|0.5em}}''Lehti'' syntyy vain varteen, tavallisesti sen kasvupisteen viereen kärkihakuisesti (akropetal), sekä tiettyyn asentoon. Se muodostuu aina ainoastaan varren uloimmassa solukossa (ulkosyntyisesti), lopettaa pian kärkikasvunsa sekä kasvunsa yleensäkin. Lehtien päätoimintana on hiilihapon yhteyttäminen (ks. 3&nbsp;§); niistä haihtuminen pääasiassa tapahtuukin. Varsi ja lehdet kuuluvat yhteen; ne voidaan määritellä vain toinen toisensa avulla. Yhdessä ne muodostavat ''verson'' (Spross, cormus); tämä kannattaa lisääntymiselimiä, jotka, kuten myöhemmin saamme nähdä, ovat muodostuneet lehdistä. Nyt mainittuihin peruselimiin, kuten sekovarteenkin (ks. 8&nbsp;§), voi syntyä ''karvoja'' (Haar). Niiden keskinäinen asema emoelimellä ei ole mitenkään määrätty; useimmiten niitä syntyy ainoastaan päällysketossa, eikä koskaan sisäsyntyisesti. 6&nbsp;§.{{pad|1em}}'''Alkio.''' Kasvin peruselinten aiheet ovat valmiina jo ''siemenessä''<noinclude><references/></noinclude> o9dbl0k1uqdmjlm9laxb4i1we12mqf7 250 25054 131007 128356 2026-08-08T18:14:52Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131007 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|63}}</noinclude>78). Neulamaisista kiteistä muodostuneita, etenkin yksisirkkaisilla esiintyviä kimppuja sanotaan ''neulakidekimpuiksi'' (Raphidenbündel, kuva&nbsp;79). Kalsiumoksalaatti tunnetaan siitä, ettei se liukene kuumaan veteen, mietoon kaliumhydraattiin eikä etikkahappoon, jota vastoin kylläkin suolahappoon. ''Kipsikiteet'' ja ''kalsiumkarbonaattijyväset'' ovat harvinaisia. Beggiatoan ja muiden bakteerien solujen sisässä on huomattu eriävän ''rikkiä'' pieninä, vahvasti valoa taittavina jyväsinä. ''Piihappokappaleita'' esiintyy useiden palmujen solulimassa. <div class="spacer"></div> {{keski|<big>'''Solujen synty''' 43&ndash;45&nbsp;§§.</big>}} 43 §.{{pad}}'''Solut syntyvät''' aina ennestään olemassa olevista soluista. Suoranaista solujen muodostumista elottomista kemiallisista yhdistyksistä ei tähän asti ole koskaan huomattu enempää kuin elävien olentojen ''itsestään syntymistä'' (generatio spontanea, g. aequivoca). 44 §.{{pad}}'''Tuman jakautuminen.''' Uusien solujen muodostuminen on mitä lähimmin liittynyt uusien tumien syntymiseen. Kuten siv.&nbsp;53 mainittiin, uudet tumat syntyvät aina toisten tumien jakautumisen johdosta. Tyypillinen eli ''välillinen tumanjakautuminen'' (karyokinesis) on hyvin monimutkainen ilmiö. Jakautuessaan tuman rihmaranko osoittautuu muodostuneeksi useista toisiinsa yhdistyneistä rihmamaisista osista, ''väririhmoista'' eli ''kromosomeista''. Näiden luku on kullakin kasvilajilla määrätty. Pienin kasvikunnassa tavattu luku on&nbsp;3, mutta se saattaa nousta useaan kymmeneen. Tuman jaossa kromosomien ainemäärä jakautuu hyvin tasan molempien tytärtumien kesken. Kaavamaisesti tämä kromosomien jakautuminen ja tasajako solujen kesken esitetään kuvassa&nbsp;80, ''A''. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;80. '''Välillinen tuman jakautuminen.''' Kaavakuva. '''A''' tavallinen jako. '''B''' reduktsionijako.<noinclude><references/></noinclude> qyerbgmifpxg64l7ga7d5o95p4159np 250 25055 131008 128357 2026-08-08T18:24:13Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131008 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|64|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>Tumajyväset eivät ota jakautumiseen osaa, vaan useimmiten varhaisilla asteilla liukenevat muodostuakseen myöhemmin uudelleen. Jakautumistilassa olevan tuman rihmaranko, ''tumasäie'' (Kernfaden, kuva&nbsp;81, ''1'', ''k'') on paksumpi kuin lepäävässä tumassa. Sen vähitellen oikenevien mutkien väliset yhdyssiteet häviävät, ja säie hajoaa erityisiin osiin, ''väririhmoiksi'' (Chromosom, ''2'', ''4'', ''ch''). Nämä asettuvat yhteen tasoon, <span class="lyhenne">n. s.</span> ''tumalevyyn'' (Kernplatte), joka sijaitsee tuman tasaajassa ''5''; sen jälkeen halkeaa kukin väririhma kahtia. Jako-osat erkanevat sitten toisistaan vastakkaisiin suuntiin ''(5&ndash;9, 73, 14)''. Tässä erkanemisessa toimivat <span class="lyhenne">n. s.</span> ''sukkularihmat'' (Spindelfaser, ''s''), jotka ovat hienoja, {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;81. '''Peräkkäisiä tuma- ja solujakoasteita''' kasvupisteessä sijaitsevasta alkeiskasvusolukon solusta, hieman kaavamaisesti. '''1''' jakautuminen ei vielä alkanut, tumasäie yhtenäinen. '''2''' tumasäie paksunee, sen mutkat vähenevät, tumajyvänen ja tumakelmu vielä selvät. '''3''' tumasäie jakautuu poikittain väririhmoiksi, tumajyvänen häviämässä. '''4''' tumajyvänen ja -kelmu hävinneet, väririhmat selvästi huomattavissa, sukkularihmat muodostumassa. '''5'''&ndash;'''8''' väririhmat halkeavat kahtia, jako-osat erkanevat napoja kohti. '''7''', '''8''' tumasukkula erittäin selvä. '''9''' väririhmat emotuman navoissa. '''10''', '''11''' tytärtumat muodostuvat. '''12''' tytärtumien tumakelmu, -jyvänen ja -säie selvät. '''k''' tumasäie. '''n''' tumajyvänen. '''w''' tumakelmu. '''ch''' väririhmat emotumassa. '''k'''₁, '''n'''₁, '''w'''₁, '''ch'''₁ vastaavat osat tytärtumissa. '''s''' sukkularihmat. '''kp''' tumalevy (noin {{murto|600|1}}). '''13''', '''14'''. Kaavamainen esitys väririhmojen asemasta tumasukkulan tasaajassa sekä niiden jakautumisesta ja jako-osien eroamisesta. '''a''', '''b''' saman emoväririhman tytärrihmoja. '''z''' sukkularihmoja.<noinclude><references/></noinclude> 33844hii6mtkp342thbe4mf17msn3ul 131010 131008 2026-08-08T18:32:24Z Sakvaka 3073 <small> 131010 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|64|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude><small>Tumajyväset eivät ota jakautumiseen osaa, vaan useimmiten varhaisilla asteilla liukenevat muodostuakseen myöhemmin uudelleen. Jakautumistilassa olevan tuman rihmaranko, ''tumasäie'' (Kernfaden, kuva&nbsp;81, ''1'', ''k'') on paksumpi kuin lepäävässä tumassa. Sen vähitellen oikenevien mutkien väliset yhdyssiteet häviävät, ja säie hajoaa erityisiin osiin, ''väririhmoiksi'' (Chromosom, ''2'', ''4'', ''ch''). Nämä asettuvat yhteen tasoon, <span class="lyhenne">n. s.</span> ''tumalevyyn'' (Kernplatte), joka sijaitsee tuman tasaajassa ''5''; sen jälkeen halkeaa kukin väririhma kahtia. Jako-osat erkanevat sitten toisistaan vastakkaisiin suuntiin ''(5&ndash;9, 73, 14)''. Tässä erkanemisessa toimivat <span class="lyhenne">n. s.</span> ''sukkularihmat'' (Spindelfaser, ''s''), jotka ovat hienoja,</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;81. '''Peräkkäisiä tuma- ja solujakoasteita''' kasvupisteessä sijaitsevasta alkeiskasvusolukon solusta, hieman kaavamaisesti. '''1''' jakautuminen ei vielä alkanut, tumasäie yhtenäinen. '''2''' tumasäie paksunee, sen mutkat vähenevät, tumajyvänen ja tumakelmu vielä selvät. '''3''' tumasäie jakautuu poikittain väririhmoiksi, tumajyvänen häviämässä. '''4''' tumajyvänen ja -kelmu hävinneet, väririhmat selvästi huomattavissa, sukkularihmat muodostumassa. '''5'''&ndash;'''8''' väririhmat halkeavat kahtia, jako-osat erkanevat napoja kohti. '''7''', '''8''' tumasukkula erittäin selvä. '''9''' väririhmat emotuman navoissa. '''10''', '''11''' tytärtumat muodostuvat. '''12''' tytärtumien tumakelmu, -jyvänen ja -säie selvät. '''k''' tumasäie. '''n''' tumajyvänen. '''w''' tumakelmu. '''ch''' väririhmat emotumassa. '''k'''₁, '''n'''₁, '''w'''₁, '''ch'''₁ vastaavat osat tytärtumissa. '''s''' sukkularihmat. '''kp''' tumalevy (noin {{murto|600|1}}). '''13''', '''14'''. Kaavamainen esitys väririhmojen asemasta tumasukkulan tasaajassa sekä niiden jakautumisesta ja jako-osien eroamisesta. '''a''', '''b''' saman emoväririhman tytärrihmoja. '''z''' sukkularihmoja.<noinclude><references/></noinclude> 2fso4gxcet1pywidkxfdiyo1ldio4tq 250 25056 131009 128358 2026-08-08T18:31:47Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131009 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|65}}</noinclude><small>tuman navasta toiseen ulottuvia solulimajänteitä ja antavat jakautuvalle tumalle sille ominaisen muodon (''tumasukkula'', Kernspindel, ''7'', ''8''). Sukkularihmoja myöten kulkevat nyt väririhmojen jako-osat molempia napoja kohti sulautuakseen siellä uusien tytärtumien tumasäikeeksi (''10&ndash;12''). Sukkularihmat häviävät tai voivat jonkin aikaa säilyä molempia tytärtuma-aiheita toisiinsa liittävinä ''yhdysrihmoina'' (Verbindungsfaden, ''10'', ''11''). Tasaajan luona muodostuu ''solulevy'' (Zellplatte, ''11'', ''12''), josta lopuksi solun jakautuessa sen seinä syntyy. Kaava (kuva&nbsp;80, ''A'') osoittaa, miten tämän monimutkaisen prosessin tuloksena tuman kromatiiniaine mitä tarkimmin jakautuu osatumien kesken.</small> Välillistä tumanjakautumista tunnetaan toinenkin laji, <span class="lyhenne">n. s.</span> reduktsionijako, jolloin tytärtumien kromosomien luku on puolet emotumassa olleiden luvusta (kuva&nbsp;80, ''B''). Verraten harvinainen on ''välitön tumanjakautuminen'' (direkte Kernteilung), jolloin alkuperäinen tuma pitenee, kuroutuu keskeltä ja katkeaa ohenneen keskipaikan kohdalta (maitiaisputket, Characeae). 45 §{{pad}}'''Solunmuodostuminen.''' Erotamme seuraavat solunmuodostumistavat: 1.{{pad}}''Solunjakautuminen'' (Zellteilung). Tämä alkaa siten, että solutuma jakautuu karyokineettisesti. Kun tumanjakautuminen on päättynyt, ilmestyy solulevyyn aluksi hento kalvo. Tämä liittyy emosolun seinään, lujenee ja muodostuu lopulta seinäksi, joka jakaa alkuperäisen solun kahtia; emosolu tumineen on lakannut olemasta, mutta sen tilalla on kaksi uutta solua, joissa kummassakin on tuma. Uusi seinä voi kuitenkin syntyä solulevystä riippumattakin kasvamalla vähitellen ulkoa sisäänpäin (kuva&nbsp;82). Kun solussa on monta tumaa, nämä jakautuvat, ja tytärtumat {{tsa|ja|jakautuvat}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;82. '''Jakautuva Spirogyran solu.''' '''n''' tytärtuma. '''w''' solun sisään vähitellen kasvava jakoseinä. '''ch''' tämän sisäänpäin työntämä lehtivihreärihma. ({{murto|230|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;83. '''Osa jakautuvaa Cladophora fractan solua.''' '''w''' sama kuin ed. kuvassa. '''ch''' seinän sisäänpäin työntämät lehtivihreähiukkaset. '''k''' tuma. ({{murto|600|1}})<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 5</small>||}} <references/></noinclude> 958oc1maenitxhwjcc247pb08wszr4f 250 25057 131011 128359 2026-08-08T18:38:18Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131011 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|66|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;84. '''Hiivasieni''' (''Saccharomyces''), joka lisääntyy kuroutumalla. {{tsl|kautuvat|jakautuvat}} molempien solunpuoliskojen kesken, minkä jälkeen jakoseinä muodostuu alkuliman toiminnan johdosta, tumista riippumatta (kuva&nbsp;83). &mdash; Kaikista solunmuodostumistavoista on jakautuminen tavallisin. 2.{{pad}}Olemukseltaan ei edellisestä eroa ''kuroutuminen'' (Abschnürung, Sprossung), joka esiintyy useilla sienillä esim. kuromamuodostumisessa (Konidienbildung) ja hiivan lisääntymisessä. Tällöin emosolu ensin muodostaa paisuman, jonka vain kapea kannas yhtistää emosoluun. Tässä kapeassa kohdassa syntyy sittemmin uusi seinä, joka halkeaa kahdeksi kalvoksi, ja solut erkanevat toisistaan (kuva&nbsp;84). Kuroutumisessa ovat emosolu ja tytärsolu selvästi toisistaan erotettavissa 3.{{pad}}''Monisolumuodostuminen'' (Vielzellbildung). Ilmisiittiöiden alkiorakoissa (Embryosack) jakautuvat tuuma ja sen tytärtumat useita kertoja, mutta tästä jakautumisesta ei ole vielä seurauksena solun jakautuminen. Vasta sitten, kun täysi tumamäärä on muodostunut, jakautuu ''koko'' solulima yht’aikaa yhtä moneen osaan kuin tumia on. Joka tumaa ympäröivät joka puolelta säteittäiset yhdysrihmat. Näihin rihmoihin soluseinät erittyvät (kuva&nbsp;85). 4.{{pad}}''Vapaa solunmuodostuminen'' (freie Zellbildung) esiintyy eräiden sienien (Ascomycetes) itiökoteloissa (Schlauch, ascus). Tällöin syntyy {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;85. '''Reseda odorata.''' Alkiorakon solulimaista seinäpeitettä; monisolumuodostuminen alkamassa. Alaosassa jakautuminen ehtinyt pitemmälle kuin yläosassa. ({{murto|240|1}})<noinclude><references/></noinclude> gbwpctmk5jfkqmjdzbliqku85dfltjl 0 26332 131015 2026-08-08T19:34:08Z Nysalor 5 Sai pois tahrat 131015 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Sai pois tahrat. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Kerran koivun luona : huulet hoksasin. : Lähti maalikuona, : kun mä moksasin. : Tahrat huulisiini sain. : Inhotusta tunsin vain. : Tahraiseksi luuta : niistä tullut ois. : Pyyhin kolme kuuta : niitä suulta pois : kammarissa rievullain. : Maksutonta työtä sain. : Sitten parturilla : viikset karkotin, : saunan lautehilla : huulet hinkkasin. : Tunsin, että tahraton : vihdoin niiden pinta on. : Laulun lystimielin : tästä laulelen. : Soi se helskykielin : puhki ilmojen. : Suuri, armas Suomenmaa : oivan oppivirren saa. {{Lemmen kirja}} edxie3jn2n9q75cqztqqsu52knpc4rf