Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.16 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131066 131061 2026-08-19T19:39:42Z Nysalor 5 Itkun syy 131066 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Itkun syy]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Vanha herra]]'' * ''[[Vielä kerran (Valpas-Hänninen)|Vielä kerran]]'' * ''[[Vietit]]'' * ''[[Viitoset]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] pmgzetgpltu4meywvn3g3fym4ge6yhi 4 23128 131067 131019 2026-08-19T19:53:29Z Alexis Jazz 5764 Updating gadget usage statistics from [[Special:GadgetUsage]] ([[phab:T121049]]) 131067 wikitext text/x-wiki {{#ifexist:Project:GUS2Wiki/top|{{/top}}|This page provides a historical record of [[Special:GadgetUsage]] through its page history. To get the data in CSV format, see wikitext. To customize this message or add categories, create [[/top]].}} Nämä tiedot ovat välimuistista, ja ne on päivitetty viimeksi 2026-08-19T06:42:56Z. Välimuistissa on saatavilla enintään {{PLURAL:5000|yksi tulos|5000 tulosta}}. {| class="sortable wikitable" ! Pienoisohjelma !! data-sort-type="number" | Käyttäjien määrä !! data-sort-type="number" | Aktiiviset käyttäjät |- |HotCat || 6 || 0 |- |Viite-overflow || 2 || 0 |- |Viite-palstat || 2 || 0 |- |Wikiviite || 5 || 0 |- |purge || 4 || 0 |} * [[Toiminnot:GadgetUsage]] * [[m:Meta:GUS2Wiki/Script|GUS2Wiki]] <!-- data in CSV format: HotCat,6,0 Viite-overflow,2,0 Viite-palstat,2,0 Wikiviite,5,0 purge,4,0 --> 2z9ynlog70akldxbts7u4xqrwjluepd 250 25065 131062 128367 2026-08-19T17:20:46Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131062 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|74|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>3.{{pad}}''Maitiaisputket'' (Milchgefäss) ovat valkeaa, keltaista tai punaista maitiaisnestettä (Milchsaft) sisältäviä putkia. Ne syntyvät suorista tai verkkomaisesti yhtyvistä soluriveistä poikittaisten seinien hävitessä. Maitiaisneste, joka kasvia haavotettaessa tihkuu pisaroina ulos, on emulsionia, <span style="lyhenne">t. s.</span> nestettä, jossa on suurin määrin pieniä jyväsiä tai pisaroita. Maitiaisputkissa on ''eritteitä'' (Sekret): alkaloideja, rasvaa, kautsua, pihkaa. Niiden seinä on aina puutumaton ja korkkiutumaton. Maitiaisputkia tavataan Compositae- (kuva&nbsp;97), Campanulaceae-, Papaveraceae-heimoissa. Niiden tehtävästä ei vielä olla täysin selvillä. Ulkonaisesti muistuttavat maitiaisputkia Euphorbiaceae-, Moraceae-, Apocynaceae- ja Asclepiadaceae-heimojen kasveilia tavattavat ''maitiaissolut'' (Milchzelle). Nämä esiintyvät jo nuoressa, vain muutaman solun muodostamassa alkiossa ja kasvavat jakautumatta kasvin mukana. Ne ovat suurimpia soluja, mitä kasvikunnasta tunnetaan (kuva&nbsp;98). Niiden vanhemmat osat ovat maitiaisnestettä täynnä, mutta kasvavissa päissä on solulimaa ja lukuisia tumia. Euphorbiaceae-heimossa niissä on omituisen muotoisia tärkkelysjyväsiä. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;98. '''Euphorbian lehden maitiaissolun päätehaaroja.''' Ympäröivä solukko poistettu. ({{murto|120|1}}) <div class="spacer"></div> {{keski|'''Kasvusolukko''' (Meristem, Bildungsgewebe) 49&ndash;52&nbsp;§§.}} 49 §.{{pad}}'''Kasvusolukot.''' Korkeammat kasvit aloittavat, ovatpa ne muodostuneet vaikka miljoonista soluista, yleensä elämänsä yhtenä ainoana soluna, ''munasoluna'' (Eizelle). Tästä syntyy uudistuvien jakautumisten johdosta ensin monisoluinen alkio (Embryo), ja siitä myöhemmin taas jakautumisen ja kasvamisen johdosta valmis kasvi (kuva&nbsp;100, ''A'', ''B''). Peräkkäisten jakautumisten vuoksi eivät solut, kuten voisi luulla, pienenemistään pienene, vaan tytärsolut kasvavat jakautumisen jälkeen, joten täysi-ikäinen kasvi voi olla rakentunut miltei {{tsa|lukematto|lukemattomista}}<noinclude><references/></noinclude> 78ydl0i76zutmf7wimrfc0di6eufy8m 250 25066 131063 128368 2026-08-19T17:25:59Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131063 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|75}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;99. '''Kasvusolukon''' runsaasti alkulimaa sisältäviä suuritumaisia, ohutseinäisiä, toisiinsa ilman soluvälejä liittyviä soluja. {{tsl|mista|lukemattomista}} soluista, joista jokainen on yhtä suuri tai suurempikin kuin alkuperäinen munasolu. Alkioasteella kasvi on muodostunut kauttaaltaan aivan samanlaatuisesta solukosta, jota sanotaan ''kasvusolukoksi'' (Meristem). Tämän soluissa on runsaasti solulimaa; ne ovat suuritumaisia, ohutseinäisiä ja liittyvät toisiinsa ilman soluvälejä (kuva&nbsp;99). Ne ovat jakokykyisiä, ja niistä syntyy yhä uusia soluja, jotka osittain jäävät samanlaisiksi, jakokykyisiksi meristeemisoluiksi, osittain eri lailla kehittyen muodostavat eri solukot. Tällä tavalla syntyvät kasvien ''pysyvät solukot'', joissa solut ovat lakanneet jakautumasta ja ovat eri tavoin erilaistuneet. Kehittyvässä kasvissa muutamat solut siis ovat jo täysikasvuisia, toiset vielä kehitystilassa; kaikki ne kuitenkin polveutuvat alkuperäisestä kasvusolukosta (kuva&nbsp;100). Useimmilla kasveilla muodostuu myöhemmillä asteilla uusia elimiä, ja solutkin jakautuvat vain erityisissä paikoin, ''kasvupisteissä'' (Vegetationspunkt, ks. 9 ja 50&nbsp;§). Versoissa ja juurissa nämä ovat elimen latvassa, varren kärjessä tai lähellä juuren päätä; tällaisia kasvupisteitä sanotaan ''päätteisiksi'' (endständig, terminal). Harvemmin, kuten useissa lehdissä, elimen kantaosan solut pysyvät jakokykyisinä, jota vastoin muut solukot muuttuvat pysyväksi solukoksi, ja elimen kärki on sen vanhin osa. Tällaisia kasvuvyöhykkeitä sanotaan ''välikasvuisiksi'' (interkalare Vegetationszone). Kaikki kasvupisteet ja -vyöhykkeet ovat kasvusolukkoa, jonka solut ovat samaa laatua kuin alkion solut. Alkion sekä kasvupisteiden meristeemiä nimitetään ''alkeiskasvusolukoksi'' (Urmeristem); tästä suorastaan johtuva kasvusolukko on ''ensi-ikäistä kasvusolukkoa'' (primäres Meristem), joka säilyttää luonteensa pysyvän solukon välissäkin kasvupisteistä kaukanakin, esim. ''jällessä'' (Kambium). Ensi-ikäisen kasvusolukon vastakohtana on ''jälkikasvusolukko'' (Folgemeristem), joka syntyy, kun jo valmiissa solukossa solut syystä tai toisesta alkavat jakautua meristeemisolujen tapaan.<noinclude><references/></noinclude> b7z42r3dxu0cw0efpnov7tisb5xkhb7 250 25067 131064 128369 2026-08-19T17:32:54Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131064 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|76|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;100. '''A siemenen halkileikkas.''' Alkio siemenkuoren '''sk''' ja valkuaisen '''v''' sisässä. '''j''' alkiojuuri. '''sv''' alkiovarsi. '''sl''' alkiolehdet. '''a''' alkiosilmu, verson alkuperäinen kasvupiste. '''B sama kasvi edelleen kehittyneenä.''' Mustiksi piirretyt osat ovat kasvupisteitä, joissa solunjakautuminen tapahtuu; tummiksi viivoitetut osat ovat vielä kasvutilassa, valkeat taas ovat saavuttaneet lopullisen kokonsa, ja muutoksia tapahtuu vain niiden sisärakenteessa. Ylinnä varressa näkyy alkuperäinen varren kasvupiste, jota ympäröivät nuoret lehtiaiheet. '''b'''’’’, '''b'''’’, '''b'''’, '''b''' lehtiä, jotka ovat syntyneet tuosta alkuperäisestä varren kasvupisteestä. '''b'''’’’ (joka näistä on nuorin), '''b'''’’ ja '''b'''’ ovat vielä kasvavia, '''b''' on täysikasvuinen. Lehtien hangoissa ovat kasvupisteet '''k'''’, '''k'''’’, joissa jo on sivulehtiaiheita ja jotka siis jo ovat versoiksi kehittymässä. '''c''' alkiolehdet; '''k''' niiden hankasilmut. Juuren alkuperäinen kasvupiste on '''n''', josta kaikki juuren haarat ja niiden kasvupisteet ovat syntyneet. Kukin juuren haara on alkujaan ollut vain kasvupiste, joka sitten on kehittynyt edelleen ja josta vanhemmilla juurilla on jo syntynyt toisen luokan haaroja. Juurien kasvupisteet, joita peittää juurenhuntu, syntyvät emojuuren solukon sisässä, verson kasvupisteet taas verson alkuperäisen kasvupisteen pinnalla. &mdash; Kasvin sisässä kulkevat johtojänteet.<noinclude><references/></noinclude> jpj0toq6lms02ych4pspdmwyd6jgq6j 0 26352 131065 2026-08-19T19:39:38Z Nysalor 5 Itkun syy 131065 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Itkun syy. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Hohti tumma tukka, : kun mä katselin, : mutta tyttörukka : itki kuitenkin. : Luomen alta hän : laski kyynelmän. : Miksi vieri vettä : luomen alta pois? : Mistä selvikettä : siihen saada vois? : Kunhan tiedustais – : ehkä kuulla sais. : ”Miksi vettä vieri : silmäkullastas? : Miksi helmi kieri : pitkin poskeas : sievän ruusun luo, : mi sen ehkä juo?” : ”Pieni linturaukka : piili oksallaan. : Lensi suuri haukka : luokse nuolenaan...” : Impi ilmi niin. : Uupui murheisiin. {{Lemmen kirja}} az0bvgvqzii8fok62xwl3fre70hfkk3