Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.16 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2866 131075 126698 2026-08-21T10:24:59Z ~2026-45860-73 8118 /* Henkilöt: */ 131075 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Anna Liisa |alaotsikko=Näytelmä kolmessa näytöksessä |tekijä=Minna Canth |huomiot= }} == Henkilöt: == : KORTESUO, tilallinen : RIIKKA, hänen vaimonsa... : ANNA LIISA,&nbsp;&nbsp;} heidän tyttäriään. : PIRKKO,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;} : JOHANNES KIVIMAA, Anna Liisan sulhanen. : MIKKO, tukkimies, Kortesuon entinen renki. : HUSSO, hänen äitinsä. : ROVASTI,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;} : LÄÄKÄRI,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;} kirkonkylän herroja. : NIMISMIES,&nbsp;} : KAUPPIAS.&nbsp;&nbsp;} : RISTOLAN EMÄNTÄ. : HEIMOSEN EMÄNTÄ. : KATAJAMÄEN ISÄNTÄ y.m. kyläläisiä. == Näytökset == * [[Anna Liisa: Ensimmäinen näytös|Ensimmäinen näytös]] * [[Anna Liisa: Toinen näytös|Toinen näytös]] * [[Anna Liisa: Kolmas näytös|Kolmas näytös]] '''Lähde:''' Canth, Minna 2004: ''[http://www.gutenberg.org/etext/13173 Anna Liisa; Kotoa pois]''. Ensimmäisen kerran julkaistu teoksessa Canth, Minna 1896: ''Anna Liisa: näytelmä kolmessa näytöksessä''. Werner Söderström, Porvoo. [[Luokka:Anna Liisa| ]] [[Luokka:1896]] fu8gntp8kdwnl98glfkdc0lxozwotz5 131076 131075 2026-08-21T10:25:54Z ~2026-45860-73 8118 /* Henkilöt: */ 131076 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Anna Liisa |alaotsikko=Näytelmä kolmessa näytöksessä |tekijä=Minna Canth |huomiot= }} == Henkilöt: == : KORTESUO, tilallinen. : RIIKKA, hänen vaimonsa. : ANNA LIISA,&nbsp;&nbsp;} heidän tyttäriään. : PIRKKO,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;} : JOHANNES KIVIMAA, Anna Liisan sulhanen. : MIKKO, tukkimies, Kortesuon entinen renki. : HUSSO, hänen äitinsä. : ROVASTI,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;} : LÄÄKÄRI,&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;} kirkonkylän herroja. : NIMISMIES,&nbsp;} : KAUPPIAS.&nbsp;&nbsp;} : RISTOLAN EMÄNTÄ. : HEIMOSEN EMÄNTÄ. : KATAJAMÄEN ISÄNTÄ y.m. kyläläisiä. == Näytökset == * [[Anna Liisa: Ensimmäinen näytös|Ensimmäinen näytös]] * [[Anna Liisa: Toinen näytös|Toinen näytös]] * [[Anna Liisa: Kolmas näytös|Kolmas näytös]] '''Lähde:''' Canth, Minna 2004: ''[http://www.gutenberg.org/etext/13173 Anna Liisa; Kotoa pois]''. Ensimmäisen kerran julkaistu teoksessa Canth, Minna 1896: ''Anna Liisa: näytelmä kolmessa näytöksessä''. Werner Söderström, Porvoo. [[Luokka:Anna Liisa| ]] [[Luokka:1896]] shauh90maiz7yawq943kz98h9sstx9r 0 9963 131074 131066 2026-08-20T19:02:34Z Nysalor 5 Hei hei! 131074 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hei hei!]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Itkun syy]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Vanha herra]]'' * ''[[Vielä kerran (Valpas-Hänninen)|Vielä kerran]]'' * ''[[Vietit]]'' * ''[[Viitoset]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] 499vl6srqrtuu1z6dk3rh6vutl6ysjs 250 25068 131068 128370 2026-08-20T16:14:31Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131068 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|77}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;101. '''Sphacelaria scoparia.''' Sekovarren haara. '''v''' kärkisolu. '''I'''&ndash;'''IV''' seinät, jotka erottavat nivelet kärkisolusta. '''1''', '''2''', '''3''' ensimmäiset nivelissä esiintyvät poikittaiset seinät. Tällainen jälkikasvusolukko aiheuttaa korkin syntymisen (56&nbsp;§), sen toiminnasta johtuu jälkiversojen muodostuminen, eräiden yksisirkkaisten varsien paksuuskasvu (72&nbsp;§, 1) <span class="lyhenne">j. n. e.</span> 50 §.{{pad}}'''Kärkisolulliset kasvupisteet.''' Rakenteeltaan yksinkertaisimmilla kryptogaameilla, jotka ovat muodostuneet yhdestä ainoasta solusta tai solurihmasta, saattaa usein mikä solu hyvänsä jakautumalla tuottaa uusia soluja. Niillä kryptogaameilla, joiden ruumis on muodostunut solukosta, ei tällaista enää tapahdu, vaan niillä voidaan erottaa ''kärkisolu'' (Scheitelzelle), joka ikään kuin johtaa uusien solujen muodostumista. Kärkisolusta syntyvät kaikki alkeiskasvusolukon ja siis koko kasvinkin solut siten, että se tietyllä tavalla jakautuu aina kahdeksi soluksi, joista toinen jää muodoltaan alkuperäisen kärkisolun kaltaiseksi, kasvaa ja toimii jälleen kärkisoluna, taas toinen, <span class="lyhenne">n. s.</span> ''nivel'' (Segment), jakautuessaan muodostaa pysyvää solukkoa. Kasvin koko solukko on siis muodostunut yksityisistä, toinen toisensa perästä syntyneistä segmenteistä. Nivelten muodostuminen tapahtuu monella levällä hyvin yksinkertaisesti siten, että kärkisolu jakautuu vain poikittaisilla seinillä, joten nivelet muodostavat jonon (kuva&nbsp;101). Monimutkaisemmaksi käy jakautuminen, kun niveliä erottuu vuorotellen oikealle ja vasemmalle vinoilla, toisiinsa koskettavilla seinillä, mutta vieläkin monimutkaisempi se on useimpien sammalten, saniaisten ja kortekasvien varsissa, joissa kärkisolu on ylösalaisin käännetyn, kolmisivuisen pyramidin muotoinen ja vinoseinillä jakautuen muodostaa kierteisesti niveliä kaikille kolmette sivulle (kuva&nbsp;102). {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;102. '''Equisetumin varren pää.''' '''A''' halkileikkaus, '''B''' latvasta päin. Kuvassa '''A''' on kärkisolu ylinnä, ja sitä seuraavat siitä syntyneet nivelet. '''1''', '''2''', '''3'''.. nivelten seinät ikäjärjestyksensä. ('''I''' vanhin). Kuvassa '''B''' on kärkisolu seinien '''5''', '''6''' ja '''7''' rajoittama.<noinclude><references/></noinclude> 5ndm3mnunheh4k01f97nil18nyj6do9 250 25073 131069 128393 2026-08-20T16:20:01Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131069 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|79}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;105. '''Halkileikkaus Hordeum vulgaren juuren päästä.''' '''p''' juurenhuntu. '''ep''' päällysketoksi kehittyvä päällyskasvusolukko, sen sisäpuolella (siihen luettuna vielä sisäketto '''ed''') on ensi-ikäinen kuori; sisinnä keskikasvusolukko '''cc''', jonka uloin kerros on lieriöketto '''pc'''. '''k''':n kohdalle syntyy keskinen putkilo. ''juurenhuntu'' (Wurzelhaube). Tämä syntyy kuten itse juurikin juuren kärjen alkeiskasvusolukosta, kuitenkin vastakkaiselle puolelle (kuvat &nbsp;103, 105). Kaikissa, sekä kärkisolullisissa että kärkisoluttomissa, kasvupisteissä solut ovat asettuneet jossakin määrin säännöllisesti. Tämä johtuu siitä, että uudet jakoseinät ovat kutakuinkin kohtisuorassa entisiä vastaan. Soluseinät voi nim. ajatella osiksi kolmeen eri kaarisysteemiin kuuluvista kehistä, joista aina samaan systeemiin kuuluvat ovat yhdensuuntaiset, mutta eri systeemien kehät leikkaavat toisiaan suorakulmaisesti. Kuvissa&nbsp;104 ja 105 näkyy osia kahdesta tällaisesta kaarisysteemistä; kolmas sattuu paperin tasoon. Niitä seiniä, jotka ovat yhdensuuntaiset ulkopinnan kanssa, sanotaan ''pinnanmyötäisiksi'' (periklin), niitä taas, jotka ovat kohtisuorassa edellisiä ja ulkopintaa vastaan, ''pinnanvastaisiksi'' (antiklin). Niitä seiniä, jotka kulkevat pituusakselin kautta ja ovat pintaa vastaan kohtisuorassa, sanotaan ''säteittäisiksi'' (radial). Kuvassa&nbsp;105 on paperin taso säteittäinen. 52 §.{{pad}}'''Kasvusolukon erilaistuminen.''' Ne solut, jotka muodostuvat alkeiskasvusolukosta ja joista valmis kasvi on rakentunut, eivät suinkaan ole samassa kasvissa kaikki yhdenlaisia. Ne ovat päinvastoin hyvin erilaisia, sillä samoin kuin kasvin ruumiissa tapahtuu työnjako eri elimien kesken, niin että nämä saavat erikoisen tehtävän kokonaisuuden palveluksessa ja siitä johtuvan erikoisen muodon, samoin myös ne alkeisosat, solut, joista ne ovat rakentuneet, monilla tavoin erilaistuvat niiden vaatimusten mukaisesti, jotka puheena olevan elimen on täytettävä. Esimerkin siitä, kuinka solut kasvaessaan muuttuvat, näemme kuvassa&nbsp;106, joka esittää kasvusolukon solujen vähittäistä muuttumista puusyiksi. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> seaub6101rlcw622rdfmp6uesckfvbt 250 25079 131070 128399 2026-08-20T16:27:25Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131070 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|85}}</noinclude>sen takia monisoluisia, lujarakenteisia, voipa niissä olla johtojänteitäkin (esim. Rosa- ja Rubus-sukujen piikeissä, Droseran hyönteisiä pyydystävissä karvoissa, kuva&nbsp;114). &mdash; ''Poltinkarvojen'' (Brennhaar) paksunnut tyvipää on maljamaisen solukkokarvan sisässä. Niiden ketto on vahvasti piitynyt tai kalkkiutunut ja sen vuoksi helposti murtuva. Sen lisäksi on poltinkarva huomattavasti hoikempi vinosti sijaitsevan päätenystyrän alta, joten se katkeaa siitä kohdasta vinosti murtuen (kuva&nbsp;113, ''A''). Poltinkarvojen solunesteessä on kirpeitä aineita, jotka ärryttävät ihoa (Urticalla muurahaishappoa, muilla Urticaceae- ja Loasaceae-heimojen kasveilla erilaisia myrkkyjä). Karvamuodostumien tehtävä on vaihteleva ja monessa tapauksessa tuntematon. Puuvillan karvat ovat siemenen liitelyelimiä. Villakarvat suojelevat nuoria kasvinosia vahvalta haihtumiselta. Poltinkarvat ovat suojana eläimiltä. Nystykarvat erittävät erilaatuisia eritteitä, kuten haihtuvia öljyjä Labiatae-heimon kasveilla, Pelargoniumilla <span class="lyhenne">j. n. e.</span>, pihkamaista ainetta humalan emikukinnoissa. Erite muodostuu solulimassa, tunkeutuu soluseinän selluloosakerroksen läpi ja kokoontuu tämän ja kutikulan väliin puhkaisten lopulta viimeksimainitun (kuva&nbsp;115). Joskus erite voi tunkeutua kutikulankin ulkopuolelle. {{puuttuu kuva}}Kuva 114. '''Drosera rotundifolia.''' Nystymäinen solukkokarva. ({{murto|60|1}}) Tärkeimpiä karvoja ovat ''juurikarvat'' (kuvat&nbsp;116, 117). Ne syntyvät jonkin matkaa taaksepäin juuren kasvavasta kärjestä esiintyen siellä erityisessä {{tsa|vyöhyk|vyöhykkeessä}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;115. '''Humalan nystykarvojen kehitys.''' '''a'''&ndash;'''f''' peräkkäisiä nystykarvan kehitysasteita, halkaistuina. '''c''' nystykarvan varsi ja itse nystyrä alkavat erilaistua. '''e'''&ndash;'''g''' erite kerääntynyt kutikulan alle ja työntää sitä ylöspäin. '''g''' nystyrä valmis.<noinclude><references/></noinclude> 2030pdo4ebhapyjd82u93j9xeqd0id1 250 25080 131071 128400 2026-08-20T16:31:22Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131071 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|86|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;116. '''Juuren poikkileikkaus''', vähän suurennettu. Juurikarvoissa on vielä kiinni lukuisia maasta tarttuneita siruja. Keskessä keskusjänne. {{tsl|keessä|vyöhykkeessä}} tiheänä juuren peitteenä. Herneillä esim. on laskettu neliömillimetrin alalla 232, maissilla 425 juurikarvaa. Täten suurenee juuren pinta, niin että ravinto imeytyy maasta mahdollisimman voimakkaasti. Vanhimmat juurikarvat kuolevat pois sitä mukaa kuin juuren kasvavassa etuosassa syntyy kärkihakuisesti (akropetal) uusia. Juurikarvojen soluseinä on ohut selluloosaketto, jonka uloin kalvo liimautuu. Täten käy juurikarvoille mahdolliseksi kiinteästi takertua maassa oleviin kappaleisiin. <small>Juurikarvoja tavataan myös juurakoissa (Equisetum, Coralliorrhiza). Sammalilta ja sanikkaisten alkeisvarsikoilta (Vorkeim, Prothallium) juuret puuttuvat. Niillä on imueliminä ''juurtumahapsia'' (Rhizoide). Nämä syntyvät samalla tavalla kuin juurikarvat ja ovat rakenteeltaan usein aivan samanlaisia kuin ne;</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;117. '''Pääjuuri R ja ensi luokan juurihaaroja.''' '''C''', '''C'''¹ näiden kasvupisteet. '''P''', '''P'''¹ juurikarvat. Juurikarvat esiintyvät jonkin matkaa kasvupisteen takana.<noinclude><references/></noinclude> 074lvyeu54o2insf51ml0vxyx2je2ay 250 25081 131072 128401 2026-08-20T16:36:06Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131072 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|87}}</noinclude><small>toisissa tapauksissa taas, kuten lehtisammalilla, juurtumahapset ovat runsaasti haarautuneita solurihmoja. Sammalilla ne lähtevät varren alaosasta, alkeisvarsikoilla taas alapinnasta.</small> 55 §.{{pad}}'''Ilma- ja vesiraot.''' Päällysketto ympäröi kasvin sisäsolukkoja suojelevan ihon tavoin. Siinä on joukoittain pieniä-soluvälejä, ''ilmarakoja'' (Spaltöffnung), jotka välittävät kasvin sisässä soluväleissä olevan ilman yhteyttä ulkoilmaan. Jokainen ilmarako on kahden, rakenteeltaan omituisen päällyskettosolun, ''sulku-'' eli ''huulisolun'' (Schliesszelle), muodostama (kuva&nbsp;118, ''hs''). Nämä ovat pinnalta useimmiten puolikuun muotoiset; raon puolella on niiden ylä- ja alaosassa paksunnut harju ''h'', jota vastoin harjujen välissä oleva ketto on vain vähän paksunnut. Sulkusolujen välissä on ''keskirako'' (Centralspalte, ''kr''). Juuri mainitut sulkusolujen harjut muodostavat rakosivulle kaksi onteloa, ''ulkoeteisen'' (Vorhof, ''ue'') kasvinosan ulkopinnan lähelle, ja ''sisäeteisen'' (Hinterhof, ''se'') sisemmä. Jos ilmarako on syvemmällä kuin päällyskettosolut, syntyy pinnalle pieni kuoppa, jota sanotaan ''ulommaksi ilmalokeroksi'' (äussere Atemhöhle). Sulkusoluissa on aina lehtivihreää, tärkkelystä ja tuma. Sisäeteinen vie ''ilmalokeroon'' (Atemhöhle, ''il''), päällysketon ja sen alisen solukon välissä olevaan suurempaan soluväliin, jonka yhteydessä muut soluvälit ovat. Ilmarakoja on maanpäällisissä kasvinosissa, etenkin vihreissä. Erittäin paljon niitä tavataan lehdissä, varsinkin näiden alapinnassa. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;118. '''A poikkileikkaus lehden alapinnasta ja siinä ilmarako. B sama ylhäältäpäin. hs''' huulisolu. '''kr''' keskirako. '''h''' paksunnut harju. '''ue''' ulkoeteinen; '''se''' sisäeteinen. '''il''' ilmalokero. Lehtivihreättömien päällyskettosolujen alla hohkatylppyä.<noinclude><references/></noinclude> n0xvw89nphylxht20chs6wo6xk03wpa 0 26353 131073 2026-08-20T19:02:30Z Nysalor 5 Hei hei! 131073 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Hei hei! |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Neitonen suunsa väänsi : ja sulosesti äänsi : tuttua lauluaan. : Mie sitä hetken kuulin. : Sen ihannoivan luulin : kansan ja Suomen maan. : Kiitti se laulu meitä : ja suven kukkateitä : ja joka lainelmaa. : Nosti se korkealle, : näytteli maailmalle : kansamme kunniaa. : ”On jalo Suomen kansa : ja hyvä luonnoltansa : kuin pyhä Kristus ois. : Vääriä ei se salli, : vaan kuni hurskas malli : häätävi sorron pois.” : Mie ihan tietämättä : läiskytin tuolle kättä : huutaen: hei hei hei! : Vaan veroryöstövouti : luokseni tulla jouti – : palttoni pois se vei. {{Lemmen kirja}} hb5anuo22ovgiy1p6szsbzro1ncja98