Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.17 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131121 131116 2026-08-30T18:39:48Z Nysalor 5 Rotkossa 131121 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hei hei!]]'' * ''[[Heinien keskellä]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Herrojen Maurit]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Itkun syy]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Perävesi]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Rotkossa]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Toista yksin]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Tähän on tultu]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Vanha herra]]'' * ''[[Vastoin mieltä]]'' * ''[[Vesi nousee]]'' * ''[[Vielä kerran (Valpas-Hänninen)|Vielä kerran]]'' * ''[[Vietit]]'' * ''[[Viitoset]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] j445wdk7zh0o34yzo8uagz23h1wkuo1 250 25977 131118 129514 2026-08-30T18:30:55Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131118 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|115}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;150. '''Kaavamainen esitys jälsisolun toiminnasta.''' '''1'''&ndash;'''9''' peräkkäisiä asteita yhden jälsisolun ja sen yhä uudelleen kahtia jakautuessa syntyvien putkilo-osan '''b'''¹, '''b'''² ja siiviläosan '''l'''¹, '''l'''² solujen kehityksessä. '''1''':ssä vielä yhtenäisen, '''2''':ssa jakautuneen jälsisolun ylempi (ulompi) tytärosa on '''3''':ssa muuttunut siiviläosan soluksi '''l'''¹; '''4''':ssä on alempi, jälsisolun luonteen säilyttänyt tytärosa taas jakautunut, ja sen alempi (sisempi) tytärosa on '''5''':ssä muuttunut putkilo-osan soluksi '''b'''¹ <span class="lyhenne">j. n. e.</span> '''Int.''' kasviosan keskustaan, '''Ext.''' sen ulkopintaan päin. ikäisten ydinsäteiden, solut ovat pääasiassa täysin kehittyneitä eivätkä enää jakaudu; kuitenkin ovat johtojänteiden jälteen liittyvän ydinsäteen vyöhykkeen solut edelleenkin jakautumiskykyisiä. Ne jakautuvat tangentin suuntaisin seinin, ja näin syntyy onttolieriö, joka poikkileikkauksessa esiintyy renkaana, ''jälsirenkaana'' (Kambiumring). Alkuperänsä puolesta voidaan tässä siis erottaa kaksi osaa: ''jännejälsi'' {{pv||(}}Faszikularkambium), <span class="lyhenne">s. o.</span> yksityisten johtojänteiden jälsiosa, ja ''jännevälijälsi'' (Interfaszikularkambium), <span class="lyhenne">s. o.</span> erityisistä ydinsädesoluista polveutuva jälkikasvusolukko (kuvat&nbsp;151, 152). {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;151. '''Kaksisirkkaisen kasvin paksuuskasvu.''' Jännejälsi ja jännevälijälsi '''j''' muodostuneet. '''y''' ydin. '''k''' kuori. '''p''' johtojänteen putkilo-osa; '''n''' sen siiviläosa. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;152. '''Begonian varren avonaisen johtojänteen poikkileikkaus.''' Putkilo-osa piirretty tummaksi. Jännejälteen liittyy jännevälijälsi. ({{murto|150|1}})<noinclude><references/></noinclude> 0g0vl4bu9kfgkqpjdjo3xdoswzgjxsz 250 25979 131119 129516 2026-08-30T18:35:39Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131119 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|117}}</noinclude>Jännejälsi muodostaa, kuten jo on mainittu, varren keskustaan päin putkilo-osan, ulospäin taas siiviläosan aineksia. Jännevälijällen toimintatavassa voi erottaa kaksi, seuraavassa (kuvat&nbsp;153, 154) kaavamaisesti esitettyä muotoa: A.{{pad}}Jännevälijälsi muodostaa vain ydinsäteissä jo aikaisemmin olevien solujen kaltaisia soluja. Ydinsäteet ja johtojänteet kasvavat siten rinnakkain, samalla tavoin, säteen suuntaisesti. Yksityiset johtojänteet erottautuvat selvästi; niiden luku ei lisäänny. Toisinaan jännejälsi muodostaa säteen suuntaisia, tylppysolukkoisia säteitä, ''toisikäisiä ydinsäteitä'', jotka ilmeisesti helpottavat johtojänteessä jänteen suuntaisesti tapahtuvaa aineenvaihtoa. Tämä muoto (kuva&nbsp;153) on verraten harvinainen (Aristolochia). B.{{pad}}Jännevälijälsi toimii samalla tavoin kuin jännejälsi; se muodostaa siis sisäänpäin putkilo-osan, ulospäin taas siiviläosan aineksien kaltaisia soluja ja solusulautumia (kuvat&nbsp;154, 155). Tämä toiminta ei ala yhtenäisesti jännevälijällen joka kohdassa, vaan siellä täällä, niin että ensi-ikäisten johtojänteiden väliin muodostuu pieniä toisikäisiä johtojänteitä, mutta tuo toiminta leviää, joten jälsirenkaan sisäpuolelle on pian muodostunut melkein yhtenäinen, putkilo-osan kaltainen puu ja sen ulkopuolelle siiviläosaa muistuttava, aina puuta vähäisempi solukko. Yksityisiä johtojänteitä ei enää voi erottaa, mutta niiden alkuperäistä asemaa osoittavat lähinnä ydintä olevat putkilo-osan vanhimmat osat. Ensi-ikäinen ydinsäde ei kasva sellaisenaan. Ainoastaan paikoitellen jännevälijälsi muodostaa tavallisia ydinsädesoluja. Alkuperäinen ydinsäde hajaantuu siis lukuisiksi mataloiksi ja kapeiksi ydinsäteiksi, joista useimmat kulkevat vain lyhyen matkan ytimen ja kuoren välillä (kuva&nbsp;156). Samoin kuin A-tapauksessa muodostaa jännejälsi tällöinkin pieniä toisikäisiä ydinsäteitä. &mdash; Tämä muoto on tavallisin. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;156. '''Pienempien ydinsäteiden muodostuminen.''' Kaavamainen tangentin suuntainen leikkaus varresta. Kahden johtojänteen '''l''' välinen ensi-ikäinen ydinsäde '''pm''' on toisikäisen paksuuskasvun aikana jakaantunut useiksi pieniksi ydinsäteiksi, joita ympäröivät muut puuainekset, jotka nekin ovat ensi-ikäisen ydinsäteen jällen muodostamat. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> 8xhtnkub7aln8jh5flcf0bd17aioa5p 0 26363 131120 2026-08-30T18:39:44Z Nysalor 5 Rotkossa 131120 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Rotkossa. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Kaukana määrä meille hohti : kirkasta aamuruskoaan. : Lähdimme kaikki tuota kohti. : Näytti se meille kaunojaan. : Sitten sen tumma pilvi peitti : ja epätoivon meille heitti. : Kaihoan tuota ruskotusta, : mutta se kauvas mennyt lie. : Eessäni ompi pelkkä musta : ja hyvin synkkä rotkotie. : Vaanivi täällä tuima turma. : Outtavi sairaus ja surma. : Tuska on täällä ihmisillä. : Julmasti meitä vaivataan. : Kuuluvi itku ympärillä. : Kuoleman kanssa taistellaan. : Kuihtuvat kesken ihmisjoukot. : Raatoja täynnä rotkoloukot! : Mutta me täältä kukkuloille : nousemme joskus kuitenkin. : Huudamme heitä auringoille : maaemon tuoksuilmoihin. : Täyttävi suuri hurma mielet. : Toivoa soivat sielukielet. {{Lemmen kirja}} jsmd5bmbiobr4vfhf67c3qkgq5ukgxy