Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.18 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk Edvard Valpas-Hänninen 0 9963 131135 131123 2026-09-01T20:10:28Z Nysalor 5 Lapsi esti 131135 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hei hei!]]'' * ''[[Heinien keskellä]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Herrojen Maurit]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Itkun syy]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kylvämme]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Lapsi esti]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Perävesi]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Rotkossa]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Toista yksin]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Tähän on tultu]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Vanha herra]]'' * ''[[Vastoin mieltä]]'' * ''[[Vesi nousee]]'' * ''[[Vielä kerran (Valpas-Hänninen)|Vielä kerran]]'' * ''[[Vietit]]'' * ''[[Viitoset]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] sl0pkpjg3hbg2geeulbe12fcxwxuqm2 Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/132 250 25980 131124 129517 2026-09-01T16:17:22Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 131124 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|118|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude><small>C.{{pad}}''Ranunculaceae-heimoon kuuluvilla'' ja niiden lähisukuisilla kasveilla ei ole jännevälijälttä, ja jännejälsi lakkaa toimimasta niin pian kuin ensi-ikäinen putkilo- ja siiviläosa ovat valmiit. Luonteenomaiset jälsisolut näkyvät selvästi poikkileikkauksessa, mutta ne eivät enää toimi (kuva&nbsp;131). Johtojännettä voi sanoa avoimeksi, mutta todellisuudessa se on yhtä suljettu kuin yksisirkkaisten johtojänteet.</small> Jällen toiminnan aiheuttama uusien solujen syntyminen vaikuttaa ensi-ikäiseen kuoreen. Paine varren keskustasta päin puristaa kokoon sen solut, niin että ne varren poikkileikkauksessa näyttävät jonkin verran tangentin suuntaan venyneiltä. Tämän paineen johdosta alkavat kuoren solut jakautua monin paikoin, niin että kuori yhä laajenee. Myös jälsirenkaan solujen luku lisääntyy jälsirenkaan työntyessä oman toimintansa vuoksi varren kehään päin ja sen yhä laajetessa, jolloin sen solujen koko kuitenkin pysyy muuttumattomana. Puukasvien varren rakenne ja kehitys ensimmäisenä elinvuotena ovat samanlaiset kuin edelläselitetyillä ruohokasveilla. Viimeksimainittujen maanpäällinen varsi kuolee kasvukauden päättyessä, mutta puukasvien elää yli talven. Tämä erilaisuus ei voi johtua yksistään puutumisesta, sillä, kuten tiedämme, ruohokasvienkin varsissa on puutuneita osia, vaan sen täytyy johtua muista, lähemmin tuntemattomista ominaisuuksista. Nämä ovat kuitenkin jollakin tavoin yhteydessä puutumiseen, mikä ilmenee siitä yleisesti tunnetusta ilmiöstä, että arkojen puukasvien (esim. hedelmäpuiden) versot, jotka epäsuotuisana kesänä eivät ole ennättäneet normaalisti puutua, paleltuvat talvella helposti. Normaaleissa olosuhteissa puukasvien jälsi jatkaa toimintaansa vuoden toisensa perästä. Kaikkea sitä, minkä jälsi muodostaa varren keskustaan päin, sanotaan riippumatta siitä, onko se johtojänteiden putkilo-osan tai ydinsäteiden kaltaista, yhteisellä nimellä ''puuksi'''; puhekielessä sisällytetään siihen myös ydin. Kaikkea jällen ulospäin muodostamaa solukkoa sanotaan ''nilaksi''' eli ''toisikäiseksi kuoreksi'''. Jällen toiminnan silmiinpistävin tulos on puu. '''Puu.''' Sen muodostavat kuten johtojänteiden putkilo-osankin ''a.{{pad}}Putkilot ja vesisolut'' (kuva&nbsp;157, ''A'', ''B''). Ensinmainitut ovat huokos- tai verkkoputkiloita; vesisolut vastaavanlaisia. Havupuiden toisikäisessä puussa ei ole lainkaan putkiloita, vaan siinä on vain rengashuokosellisia vesisoluja (kuva&nbsp;157, ''E'') säännöllisissä, sätetttäisissä riveissä. Kaikki nämä ovat vettä johtavia elimiä; varsin paksujen, puutuneiden<noinclude><references/></noinclude> 6tfuk0734ux486uqx61909dh5m8p7n1 131125 131124 2026-09-01T16:17:44Z Sakvaka 3073 131125 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|118|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude><small>C.{{pad}}''Ranunculaceae-heimoon kuuluvilla'' ja niiden lähisukuisilla kasveilla ei ole jännevälijälttä, ja jännejälsi lakkaa toimimasta niin pian kuin ensi-ikäinen putkilo- ja siiviläosa ovat valmiit. Luonteenomaiset jälsisolut näkyvät selvästi poikkileikkauksessa, mutta ne eivät enää toimi (kuva&nbsp;131). Johtojännettä voi sanoa avoimeksi, mutta todellisuudessa se on yhtä suljettu kuin yksisirkkaisten johtojänteet.</small> Jällen toiminnan aiheuttama uusien solujen syntyminen vaikuttaa ensi-ikäiseen kuoreen. Paine varren keskustasta päin puristaa kokoon sen solut, niin että ne varren poikkileikkauksessa näyttävät jonkin verran tangentin suuntaan venyneiltä. Tämän paineen johdosta alkavat kuoren solut jakautua monin paikoin, niin että kuori yhä laajenee. Myös jälsirenkaan solujen luku lisääntyy jälsirenkaan työntyessä oman toimintansa vuoksi varren kehään päin ja sen yhä laajetessa, jolloin sen solujen koko kuitenkin pysyy muuttumattomana. Puukasvien varren rakenne ja kehitys ensimmäisenä elinvuotena ovat samanlaiset kuin edelläselitetyillä ruohokasveilla. Viimeksimainittujen maanpäällinen varsi kuolee kasvukauden päättyessä, mutta puukasvien elää yli talven. Tämä erilaisuus ei voi johtua yksistään puutumisesta, sillä, kuten tiedämme, ruohokasvienkin varsissa on puutuneita osia, vaan sen täytyy johtua muista, lähemmin tuntemattomista ominaisuuksista. Nämä ovat kuitenkin jollakin tavoin yhteydessä puutumiseen, mikä ilmenee siitä yleisesti tunnetusta ilmiöstä, että arkojen puukasvien (esim. hedelmäpuiden) versot, jotka epäsuotuisana kesänä eivät ole ennättäneet normaalisti puutua, paleltuvat talvella helposti. Normaaleissa olosuhteissa puukasvien jälsi jatkaa toimintaansa vuoden toisensa perästä. Kaikkea sitä, minkä jälsi muodostaa varren keskustaan päin, sanotaan riippumatta siitä, onko se johtojänteiden putkilo-osan tai ydinsäteiden kaltaista, yhteisellä nimellä ''puuksi'''; puhekielessä sisällytetään siihen myös ydin. Kaikkea jällen ulospäin muodostamaa solukkoa sanotaan ''nilaksi'' eli ''toisikäiseksi kuoreksi''. Jällen toiminnan silmiinpistävin tulos on puu. '''Puu.''' Sen muodostavat kuten johtojänteiden putkilo-osankin ''a.{{pad}}Putkilot ja vesisolut'' (kuva&nbsp;157, ''A'', ''B''). Ensinmainitut ovat huokos- tai verkkoputkiloita; vesisolut vastaavanlaisia. Havupuiden toisikäisessä puussa ei ole lainkaan putkiloita, vaan siinä on vain rengashuokosellisia vesisoluja (kuva&nbsp;157, ''E'') säännöllisissä, sätetttäisissä riveissä. Kaikki nämä ovat vettä johtavia elimiä; varsin paksujen, puutuneiden<noinclude><references/></noinclude> 39d0cq6t1j15cvg2li964f95hcncxj7 131126 131125 2026-09-01T16:18:00Z Sakvaka 3073 131126 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|118|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude><small>C.{{pad}}''Ranunculaceae-heimoon kuuluvilla'' ja niiden lähisukuisilla kasveilla ei ole jännevälijälttä, ja jännejälsi lakkaa toimimasta niin pian kuin ensi-ikäinen putkilo- ja siiviläosa ovat valmiit. Luonteenomaiset jälsisolut näkyvät selvästi poikkileikkauksessa, mutta ne eivät enää toimi (kuva&nbsp;131). Johtojännettä voi sanoa avoimeksi, mutta todellisuudessa se on yhtä suljettu kuin yksisirkkaisten johtojänteet.</small> Jällen toiminnan aiheuttama uusien solujen syntyminen vaikuttaa ensi-ikäiseen kuoreen. Paine varren keskustasta päin puristaa kokoon sen solut, niin että ne varren poikkileikkauksessa näyttävät jonkin verran tangentin suuntaan venyneiltä. Tämän paineen johdosta alkavat kuoren solut jakautua monin paikoin, niin että kuori yhä laajenee. Myös jälsirenkaan solujen luku lisääntyy jälsirenkaan työntyessä oman toimintansa vuoksi varren kehään päin ja sen yhä laajetessa, jolloin sen solujen koko kuitenkin pysyy muuttumattomana. Puukasvien varren rakenne ja kehitys ensimmäisenä elinvuotena ovat samanlaiset kuin edelläselitetyillä ruohokasveilla. Viimeksimainittujen maanpäällinen varsi kuolee kasvukauden päättyessä, mutta puukasvien elää yli talven. Tämä erilaisuus ei voi johtua yksistään puutumisesta, sillä, kuten tiedämme, ruohokasvienkin varsissa on puutuneita osia, vaan sen täytyy johtua muista, lähemmin tuntemattomista ominaisuuksista. Nämä ovat kuitenkin jollakin tavoin yhteydessä puutumiseen, mikä ilmenee siitä yleisesti tunnetusta ilmiöstä, että arkojen puukasvien (esim. hedelmäpuiden) versot, jotka epäsuotuisana kesänä eivät ole ennättäneet normaalisti puutua, paleltuvat talvella helposti. Normaaleissa olosuhteissa puukasvien jälsi jatkaa toimintaansa vuoden toisensa perästä. Kaikkea sitä, minkä jälsi muodostaa varren keskustaan päin, sanotaan riippumatta siitä, onko se johtojänteiden putkilo-osan tai ydinsäteiden kaltaista, yhteisellä nimellä ''puuksi''; puhekielessä sisällytetään siihen myös ydin. Kaikkea jällen ulospäin muodostamaa solukkoa sanotaan ''nilaksi'' eli ''toisikäiseksi kuoreksi''. Jällen toiminnan silmiinpistävin tulos on puu. '''Puu.''' Sen muodostavat kuten johtojänteiden putkilo-osankin ''a.{{pad}}Putkilot ja vesisolut'' (kuva&nbsp;157, ''A'', ''B''). Ensinmainitut ovat huokos- tai verkkoputkiloita; vesisolut vastaavanlaisia. Havupuiden toisikäisessä puussa ei ole lainkaan putkiloita, vaan siinä on vain rengashuokosellisia vesisoluja (kuva&nbsp;157, ''E'') säännöllisissä, sätetttäisissä riveissä. Kaikki nämä ovat vettä johtavia elimiä; varsin paksujen, puutuneiden<noinclude><references/></noinclude> 7pm42y073933e5zlnqrysn37mels8x9 Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/133 250 25981 131127 129518 2026-09-01T16:22:03Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131127 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|119}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;157. '''Puun aineksia. A''' rengashuokosellinen putkilo. '''B''' vesisolu, joka lähenee putkiloa. '''C''' puusyy. '''D''' puutylppysoluja. '''E''' vesisolu, joka lähenee puusyytä. '''F''' poikittaisten seinien osiin jakama puun jälsimäinen solu. '''G''' puun jälsimäinen solu. seiniensä vuoksi ne lisäävät puun ja siten myös koko kasvin lujuutta. Toisinaan tavataan vesisoluja myös ydinsäteissä; niissä ne eivät kulje varren pituussuuntaan, vaan säteittäisesti. ''b.{{pad}}Tylppysolut.'' Ne ovat eläviä soluja, joiden asema (kuva&nbsp;157, ''D'') usein selvästi osoittaa niiden syntyneen pitkien jälsisolujen jakautuessa. Näihin soluihin saattaa varastoitua tärkkelystä ja rasvaa vararavinnoksi. Näihin kuuluvat ydinsäteiden solut. ''c.{{pad}}Suippusolut'' eli puusyyt. Hyvin pitkiä soluja, joiden suipot päät ovat kiilautuneet naapurisolujen väliin. Tyypillisinä nämä solut ovat kuolleita, varsin paksuseinäisiä, ja niissä on rakomaisia, vinoon asettuneita huokosia (kuva&nbsp;157, ''C''). Ne muodostavat puun pääosan ja aiheuttavat sen lujuuden. Ne ovat kehittyneet pitkistä jälsisoluista. Kuvassa 157, ''G'' näkyy tuskin huomattavasti muuttunut jälsisotu; kuvassa 157, ''F'' toinen, joka on poikittaisten seinien osiin jakama. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> 55uegr6za7h1ule8m171fz1djj6h4ut Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/138 250 25986 131128 129523 2026-09-01T16:27:48Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131128 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|124|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>(Holzfarbstoff, Xylochrom) vaikutuksesta joskus tummempi, erittäin selvästi eeben- eli kivipuulla (Diospyros), kampeche- eli sinipuulla (Haematoxylon campechiantum), punapuulla (Caesalpinia echinata ja brasiliensis). Vielä voi siihen laskeutua pihkaa (mänty). Sydänpuussa on veden liike lakannut. Vuosilustojen luvusta voi yleensä päättää puun iän; kuitenkin on otettava huomioon, että yhtenä kasvukautena voi syntyä kaksikin lustoa, jos epäsuotuisten olosuhteiden (hallan, toukkien syömisen <span class="lyhenne">j. n. e.</span>) takia puu varistaa lehtensä ja nämä sittemmin puhkeavat uudestaan samana kesänä. Puun muodostuminen sellaisena, jollaisena se ilmenee vuosilustoissa, on suuresti riippuvainen ilmasto- ja paikallisista olosuhteista. Niinpä voidaan saada suolla kituen kasvanut ja varsin kapeita vuosilustoja muodostanut mänty voimakkaasti kasvamaan kuivattamalla maa. Samankaltaisesta tapauksesta on kuva&nbsp;162. ''Säteittäinen'' l. ''säteen suuntainen leikkaus''. Männyn puussa (kuva&nbsp;159, ''B'') näkyy peräkkäisten vuosilustojen jyrkkä raja, pitkään suippopäiset vesisolut ja kohtisuoraan näitä vastaan kulkevat ydinsäteet; myös näkyy halkaistu pihkatiehyt, samoin osa sitä ympäröivistä soluista. Kuva&nbsp;163 näyttää vahvemmin suurennettuna palasen jällen läpi kulkevaa säteittäistä leikkausta. Tammen puun leikkauksessa (kuva&nbsp;160, ''B'') näkyy kevätpuun laajoja ja kesäpuun {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;162. '''Vuosilustojen erilaisuus eri olosuhteissa.''' Osa erään amerikkalaisen havupuun puun poikkileikkausta. '''A''':lla merkitty puun osa oli muodostunut puun ollessa toisten, suurempien puiden varjostamana. Näiden kaatamisen jälkeen alkoi erittäin nopea kasvu '''B'''.<noinclude><references/></noinclude> s0zdvgqkqwz748ugwgkl4ej6o53vn1y Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/141 250 26365 131129 2026-09-01T16:32:22Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131129 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|127}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;166. '''Kaavakuva; kaksisirkkaisen kasvin juuren paksuuskasvusta.''' '''A''' nuorempi juuri, jossa jälsirengas vielä on mutkikas.'''B''' vanhempi juuri, jossa se jo on saanut renkaan muodon. '''pr''' ensi-ikäinen kuori. '''e''' sisäketto. '''p''' lieriöketto. '''c''' jälsirengas. '''g’''' ensi-ikäinen putkilo-osa. '''s’''' ensi-ikäinen siiviläosa. '''g’’''' puu. '''s’’''' nila. '''k''' korkki. 1.{{pad}}''Liliaceae-heimoon kuuluvien puumaisten kasvien paksuuskasvu.'' Dracaena-, Cordyline-, Yucca-lajeilla ja muutamilla Amaryllidaceae-heimon kasveilla (Agave) syntyy kuoressa jälsisolukko (kuva&nbsp;167), joka muodostaa sisäänpäin tylppysolukkoa. Samaan aikaan erilaistuu jällestä johtojänneaiheita, joista kehittyy johtojänteitä. Ulospäin jälsisolukko synnyttää vähäisessä määrin ohutseinäistä kuorisolukkoa. 2.{{pad}}''Centrospermien paksuuskasvu.'' Eräillä Chenopodiaceae-, Aizoaceae- ja Phytolaccaceae-heimojen lajeilla, joiden paksuuskasvua on tutkittu, se on aluksi säännönmukainen. Pian keskeytyy kuitenkin alkuperäisen jällen toiminta, ja sen sijalle tulee toisikäinen jälsi, joka sijaitsee ensi-ikäisen johtojännekehän ulkopuolella. Tästä jällestä syntyy sisäänpäin perussolukkoa ja siinä ulkonilaisia johtojänteitä. Kun tämä toisikäinen jälsi on läkannut toimimasta, seuraa sen ulkopuolella tertiäärinen, joka toimii kuin edellinen, ja niin yhä edelleen. Samakeskiset johtojännekehät voi juurikkaassa (Beta) selvästi huomata paljain silmin. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;167. '''Poikkileikkaus Dracaena marginatan varresta''' jälsirenkaan '''v''' kohdalta, joka osoittaa Liliaceae-heimoon kuuluvien puumaisten kasvien paksuuskasvun. '''r''' kuori.<noinclude><references/></noinclude> lznpbvumoobqn0bg3o42mlo354fthxg 131130 131129 2026-09-01T16:32:49Z Sakvaka 3073 131130 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|127}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;166. '''Kaavakuva; kaksisirkkaisen kasvin juuren paksuuskasvusta.''' '''A''' nuorempi juuri, jossa jälsirengas vielä on mutkikas.'''B''' vanhempi juuri, jossa se jo on saanut renkaan muodon. '''pr''' ensi-ikäinen kuori. '''e''' sisäketto. '''p''' lieriöketto. '''c''' jälsirengas. '''g'''’ ensi-ikäinen putkilo-osa. '''s'''’ ensi-ikäinen siiviläosa. '''g'''’’ puu. '''s'''’’ nila. '''k''' korkki. 1.{{pad}}''Liliaceae-heimoon kuuluvien puumaisten kasvien paksuuskasvu.'' Dracaena-, Cordyline-, Yucca-lajeilla ja muutamilla Amaryllidaceae-heimon kasveilla (Agave) syntyy kuoressa jälsisolukko (kuva&nbsp;167), joka muodostaa sisäänpäin tylppysolukkoa. Samaan aikaan erilaistuu jällestä johtojänneaiheita, joista kehittyy johtojänteitä. Ulospäin jälsisolukko synnyttää vähäisessä määrin ohutseinäistä kuorisolukkoa. 2.{{pad}}''Centrospermien paksuuskasvu.'' Eräillä Chenopodiaceae-, Aizoaceae- ja Phytolaccaceae-heimojen lajeilla, joiden paksuuskasvua on tutkittu, se on aluksi säännönmukainen. Pian keskeytyy kuitenkin alkuperäisen jällen toiminta, ja sen sijalle tulee toisikäinen jälsi, joka sijaitsee ensi-ikäisen johtojännekehän ulkopuolella. Tästä jällestä syntyy sisäänpäin perussolukkoa ja siinä ulkonilaisia johtojänteitä. Kun tämä toisikäinen jälsi on läkannut toimimasta, seuraa sen ulkopuolella tertiäärinen, joka toimii kuin edellinen, ja niin yhä edelleen. Samakeskiset johtojännekehät voi juurikkaassa (Beta) selvästi huomata paljain silmin. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;167. '''Poikkileikkaus Dracaena marginatan varresta''' jälsirenkaan '''v''' kohdalta, joka osoittaa Liliaceae-heimoon kuuluvien puumaisten kasvien paksuuskasvun. '''r''' kuori.<noinclude><references/></noinclude> pym4lp0gbw3l7a89pogv4xaiz1qssea 131131 131130 2026-09-01T16:33:05Z Sakvaka 3073 131131 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|127}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;166. '''Kaavakuva; kaksisirkkaisen kasvin juuren paksuuskasvusta.''' '''A''' nuorempi juuri, jossa jälsirengas vielä on mutkikas. '''B''' vanhempi juuri, jossa se jo on saanut renkaan muodon. '''pr''' ensi-ikäinen kuori. '''e''' sisäketto. '''p''' lieriöketto. '''c''' jälsirengas. '''g'''’ ensi-ikäinen putkilo-osa. '''s'''’ ensi-ikäinen siiviläosa. '''g'''’’ puu. '''s'''’’ nila. '''k''' korkki. 1.{{pad}}''Liliaceae-heimoon kuuluvien puumaisten kasvien paksuuskasvu.'' Dracaena-, Cordyline-, Yucca-lajeilla ja muutamilla Amaryllidaceae-heimon kasveilla (Agave) syntyy kuoressa jälsisolukko (kuva&nbsp;167), joka muodostaa sisäänpäin tylppysolukkoa. Samaan aikaan erilaistuu jällestä johtojänneaiheita, joista kehittyy johtojänteitä. Ulospäin jälsisolukko synnyttää vähäisessä määrin ohutseinäistä kuorisolukkoa. 2.{{pad}}''Centrospermien paksuuskasvu.'' Eräillä Chenopodiaceae-, Aizoaceae- ja Phytolaccaceae-heimojen lajeilla, joiden paksuuskasvua on tutkittu, se on aluksi säännönmukainen. Pian keskeytyy kuitenkin alkuperäisen jällen toiminta, ja sen sijalle tulee toisikäinen jälsi, joka sijaitsee ensi-ikäisen johtojännekehän ulkopuolella. Tästä jällestä syntyy sisäänpäin perussolukkoa ja siinä ulkonilaisia johtojänteitä. Kun tämä toisikäinen jälsi on läkannut toimimasta, seuraa sen ulkopuolella tertiäärinen, joka toimii kuin edellinen, ja niin yhä edelleen. Samakeskiset johtojännekehät voi juurikkaassa (Beta) selvästi huomata paljain silmin. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;167. '''Poikkileikkaus Dracaena marginatan varresta''' jälsirenkaan '''v''' kohdalta, joka osoittaa Liliaceae-heimoon kuuluvien puumaisten kasvien paksuuskasvun. '''r''' kuori.<noinclude><references/></noinclude> 39j8qqpvyn4z0olxos9s3hi2330aw1a Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/142 250 26366 131132 2026-09-01T16:36:56Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131132 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|128|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;168. '''A Serjania lethalis.''' Epäsäännöllistä paksuuskasvua useista jälsirenkaista. '''B Bignonian liaanivarren poikkileikkaus.''' Vaaleammaksi piirretty puu on sen sisään pistävien nilakiilojen halkoma. Edellisistä eroaa jossakin määrin Gnetumin, useiden Menispermaceae-heimoon kuuluvien kasvien, Wistarian <span class="lyhenne">y. m.</span> paksuuskasvu. Niille on yhteistä se, että ensi-ikäisen jälsirenkaan toiminta pian lakkaa. Sen sijalle tulee sen ulkopuolella oleva sekundäärinen jälsirengas, josta syntyy sisäänpäin toisikäistä putkilo-osaa, ulospäin toisikäistä siiviläosaa; tätä seuraa tertiäärinen, <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Varsi on siis muodostunut ''samakeskisistä puuvyöhykkeistä'', joita erottavat toisistaan ohutseinäisen solukon muodostamat vyöhykkeet. 3.{{pad}}''Kiipijäkasvien (liaanien) paksuuskasvu.'' Kiipijäkasveille, jotka kuumien maiden metsissä pitkien köysien tavoin köynnöstävät puissa ja puista toisiin, on eduksi köyttä muistuttava rakenne, ne kun sen ansiosta tulevat punontakykyisiksi (torsionsfähig). Tämä toteutuu siten, että puu jakaantuu ohutseinäisten solukkojen toisistaan erottamiin osiin. Nämä ovat toistensa yhteydessä, mutta kuitenkin jossakin määrin toisistaan riippumattomia, aivan kuin säikeet, joista köysi on punottu. Bignoniaceae- ja Malpighiaceae-heimoihin kuuluvien kiipijäkasvien jälsirengas toimii jo varhain eri lailla eri osissaan. Muutamissa kohdin ei nim. puuta muodostu juuri ensinkään, jota vastoin nilan muodostuminen ulospäin lisääntyy. Tästä seuraa, että poikkileikkaukseltaan kiilamaisia, ulospäin leveneviä nilaryhmiä tunkeutuu puuhun ja halkoo sen osiin (kuva&nbsp;168, ''B''). Sapindaceae-heimoon kuuluvilla Serjania- ja Paullinia-suvuilla on näennäisesti kerrottu puu. Tämä syntyy siten, että ensi-ikäisten varsiosien johtojänteet eivät ole asettuneet ympyränmuotoiseen kehään, vaan muodostavat poikkileikkauksessa syvään mutkittelevan renkaan, ja että jännevälijälsi esiintyessään yhdistää renkaan kunkin ulospäin pullistuvan mutkan johtojänteiden jännejället omaksi erilliseksi, sulkeutuneeksi jälsirenkaaksi. Jokainen tällainen umpinainen jälsirengas muodostaa sitten omin päin sisäänpäin puuta, ulospäin nilaa (kuva&nbsp;168, ''A'').<noinclude><references/></noinclude> mdn0dsbjwh2mlizquyvcr5z7i2nw6ai 131133 131132 2026-09-01T16:37:26Z Sakvaka 3073 nop 131133 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|128|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;168. '''A Serjania lethalis.''' Epäsäännöllistä paksuuskasvua useista jälsirenkaista. '''B Bignonian liaanivarren poikkileikkaus.''' Vaaleammaksi piirretty puu on sen sisään pistävien nilakiilojen halkoma. Edellisistä eroaa jossakin määrin Gnetumin, useiden Menispermaceae-heimoon kuuluvien kasvien, Wistarian <span class="lyhenne">y. m.</span> paksuuskasvu. Niille on yhteistä se, että ensi-ikäisen jälsirenkaan toiminta pian lakkaa. Sen sijalle tulee sen ulkopuolella oleva sekundäärinen jälsirengas, josta syntyy sisäänpäin toisikäistä putkilo-osaa, ulospäin toisikäistä siiviläosaa; tätä seuraa tertiäärinen, <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Varsi on siis muodostunut ''samakeskisistä puuvyöhykkeistä'', joita erottavat toisistaan ohutseinäisen solukon muodostamat vyöhykkeet. 3.{{pad}}''Kiipijäkasvien (liaanien) paksuuskasvu.'' Kiipijäkasveille, jotka kuumien maiden metsissä pitkien köysien tavoin köynnöstävät puissa ja puista toisiin, on eduksi köyttä muistuttava rakenne, ne kun sen ansiosta tulevat punontakykyisiksi (torsionsfähig). Tämä toteutuu siten, että puu jakaantuu ohutseinäisten solukkojen toisistaan erottamiin osiin. Nämä ovat toistensa yhteydessä, mutta kuitenkin jossakin määrin toisistaan riippumattomia, aivan kuin säikeet, joista köysi on punottu. Bignoniaceae- ja Malpighiaceae-heimoihin kuuluvien kiipijäkasvien jälsirengas toimii jo varhain eri lailla eri osissaan. Muutamissa kohdin ei nim. puuta muodostu juuri ensinkään, jota vastoin nilan muodostuminen ulospäin lisääntyy. Tästä seuraa, että poikkileikkaukseltaan kiilamaisia, ulospäin leveneviä nilaryhmiä tunkeutuu puuhun ja halkoo sen osiin (kuva&nbsp;168, ''B''). Sapindaceae-heimoon kuuluvilla Serjania- ja Paullinia-suvuilla on näennäisesti kerrottu puu. Tämä syntyy siten, että ensi-ikäisten varsiosien johtojänteet eivät ole asettuneet ympyränmuotoiseen kehään, vaan muodostavat poikkileikkauksessa syvään mutkittelevan renkaan, ja että jännevälijälsi esiintyessään yhdistää renkaan kunkin ulospäin pullistuvan mutkan johtojänteiden jännejället omaksi erilliseksi, sulkeutuneeksi jälsirenkaaksi. Jokainen tällainen umpinainen jälsirengas muodostaa sitten omin päin sisäänpäin puuta, ulospäin nilaa (kuva&nbsp;168, ''A''). {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> 457rbryergtnrr05l6mjq355t4m9qkx Lapsi esti 0 26367 131134 2026-09-01T20:10:24Z Nysalor 5 Lapsi esti 131134 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Lapsi esti. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Kansa suuren salin täytti. : Mahtavalta siellä näytti. : Vahti uksen luokse kulki. : Koprallansa hän sen sulki. : Alkoi kohta kokous. : Kuului puhekotkotus. : Yksi herra huusi hunnin : lailla koko pitkän tunnin. : Lupi meille oivat onnet. : Luki siitä pitkät ponnet, : joissa mainittiin : myöskin niin, : että kaikki kommunismi : ynnä inha marxisismi : ynnä sosialikraatti : listittävä on jo pois : niin kuin naurisnaatti, : että siinä työssä ois : hyljättävä rakkaus, : näytettävä miekan kahva, : laitettava kyllin vahva : valtakunnan hallitus : ynnä tapporangaistus, : vaikka se on kauheus. : ”Sitä vaatii Suomenmaa!” – : kokouksen puhemies : vissisti sen ties. : ”Tokko kukaan vastustaa : pontta?” – huusi hän. : Päästi lapsi äännelmän. : Kirkui, kiljui minkä voi, : jotta maa ja taivas soi. : ”Tuki suusi!” – : käskettiin. : Lapsi huusi : silti niin : kuin se rangaistusta saisi : ja sen päätä katkaistaisi : sitkeällä : nyrhinnällä. : Huusi yksi harmehapsi: : ”Herran ase on se lapsi! : Lapsen suulla ilmoittaa : meille Herra, ettei saa : tapporangaistusta säätää, : kun se ihmistunnon häätää.” : Syntyi suuri pelko, kauhu. : Nousi hurja myrsky, pauhu. : Kuohumus se kauan kesti. : Myös se päättämästä esti. : Pöydän päälle räivät : murhaponnet jäivät. {{Lemmen kirja}} mn510eyutk0a5ot6qcufcjs77ug8oam