Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.20 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 250 26417 131204 2026-09-22T16:34:13Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 131204 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|194|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>Paitsi näitä elollisia liikkeitä, jotka voi jossakin määrin johtaa ulkonaisista voimista, tavataan kasveilla vielä ''itsemääräisiä'' l. ''omaehtoisia'' (autonom) liikkeitä, joita kokonaan vallitsevat sisäiset, tuntemattomat voimat ja joita kasvi toimittaa ikään kuin itsestään, jos vain ulkonaiset olosuhteet ovat suotuisat. Elolliset liikkeet tapahtuvat ainoastaan silloin, kun kasvit ovat säännöllisissä olosuhteissa; niitä ehkäisee liian alhainen (''kylmänhorros'', Kältestarre) tahi liian korkea (''lämpöhorros'', Wärmestarre) lämpötila, samoin kasvin pitkäaikainen olo pimeässä (''pimeänhorros'', Dunkelstarre), hapen puute <span class="lyhenne">y. m.</span> Maahan kiinnittyneiden kasvien elolliset liikkeet tapahtuvat pääasiallisesti ''taipumisina''. Täydelleen suoraviivaisesti kasvaneessa elimessä pitkittäissivut ovat samanpituiset; käyristyneeessä elimessä nuo sivut sitä vastoin ovat eri pitkät, kovera sisäpuoli on lyhyempi kuin kupera ulkopuoli. Jos siis suoran elimen vastakkaiset sivut muodostuvat eri pitkiksi, elimen täytyy käyristyä lyhyemmän sivun puolelle, Vielä kasvavassa elimessä voi tuollainen taipuminen tapahtua siten, että elimen eri sivujen kasvunopeus muuttuu erilaiseksi. Silloin puhutaan ''kasvutaipumisesta'' (Wachstumskrümmung). Jo kasvunsa lopettaneessa elimessä johtuu sama tulos toisesta syystä. Jokaisen solun seinä on, kuten tiedämme, sisästäpäin vaikuttavan paineen vuoksi venynyt kimmoisesti. Jos tuo paine pienenee, soluseinä vetäytyy kimmoisesti kokoon. Solu pienenee. Jos tämä tapahtuu elimen jonkin erikoisen sivun kaikissa soluissa, tapahtuu taipuminen siihen suuntaan. Paineen täten vähetessä täytyy osan solunesteestä tunkeutua solusta alkuliman ja soluseinän läpi. Jos solu sitten jälleen ottaa sen itseensä, nestejännitys lisääntyy, solu suurenee ja elin palautuu alkuperäiseen asentoonsa. Nestejännityksen muutoksen täten aiheuttamia taipumisliikkeitä sanotaan ''nestejännitysliikkeiksi'' (Variationsbewegung). Ei vielä lainkaan tiedetä, mitkä elävän solun muutokset aiheuttavat nämä nestejännityksen muutokset. Kasvutaipumisia esiintyy kasvin kaikissa osissa, nestejännitysliikkeitä pääasiallisesti niissä nivelissä, joilla kerrottujen lehtien lehdykät ovat kiinnittyneet ruotiin. Jos taipumisliikkeen suunnan määrää jokin ulkoisen ärsykkeen suunta, liikettä sanotaan ''ärsykkeensuuntaiseksi'' eli ''tropistiseksi''. Jos sitä vastoin liike tapahtuu kasvin oman rakenteen kerta kaikkiaan määräämään suuntaan, sitä sanotaan ''omasuuntaiseksi'' eli ''nastiseksi''. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> kakbh1ej0pdg1v0ymal8hbfqfw62g1d 250 26418 131205 2026-09-22T16:47:09Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 131205 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|195}}</noinclude>Harvemmin suorittaa jokin elin kiertävän liikkeen; silloin mekaaniset muutokset ovat tietenkin monimutkaisemmat kuin elimen taipuessa. 97&nbsp;§.{{pad}}'''Vapaat liikkeet.''' Merkillisimpiä elollisia liikkeitä ovat eräiden alempien kasvien suorittamat liikkeet; tietyllä kehitysasteellaan nuo kasvit nimittäin siirtyvät paikasta toiseen aivan kuin eläimet. Tämän johdosta pidettiin useita niistä aikaisemmin eläiminä, mutta vertailu muihin organismeihin on osoittanut, että ne on luettava kasvikuntaan kuuluviksi, jossa niillä on läheisempiä sukulaisia kuin eläinten joukossa. Sellaisia ovat seuraavat: 1)&nbsp;Limasienet ovat suurimman osan elämästään vapaasti liikkuvia. Niiden myksamoebat ja limakot (Plasmodium) ryömivät amoebamaisesti liikkuen alustallaan (kostealla sammalella, maalla <span class="lyhenne">j. n. e.</span>, kuva&nbsp;274). 2)&nbsp;Flagellaatit ovat seinättömiä soluja, jotka suurimman osan elämästään uiskentelevat vedessä hienojen värekarvojen (Zilie) avulla; värekarvoja on 1, 2 tahi useampia. Niitä nämä eliöt käyttävät kuin uiva henkilö käsivarsiaan ja sääriään. Samanlaisia ovat levien ja vesisienien parveilusolut (kuva&nbsp;62). Ne uivat pois emokasvista, jossa ovat syntyneet; jonkin ajan kuluttua värekarvat vetäytyvät sisään, parveilusolu joutuu lepoon ja saa tavallisen soluseinän; nuorella kasvilla ei enää ole liikkumiskykyä. Myös monet bakteerit liikkuvat värekarvojen avulla (toiset ovat liikkumattomia). Charales-lahkoon kuuluvien kasvien, sammalien ja sanikkaisten liikkuvat siittiöt (Spermatozoid) liikkuvat myöskin värekarvojen avulla. 3)&nbsp;Pii-levien (Diatomaceae) joukossa on monta lajia, jotka voivat ryömiä vedessä alustallaan; niiden liike tapahtuu luultavasti hyvin hienojen alkulimarihmojen avulla, joita ne työntävät ulos soluseinässä olevasta raosta. 4)&nbsp;Sinileviin kuuluvat Oscillatoria-rihmat, joiden soluseinä on hyvin ohut ja taipuisa, voivat melkein matomaisesti kiemurrella eteenpäin vedessä toisten esineiden lomitse. 98 §.{{pad}}'''Valon aiheuttamat liikkeet.''' Kaikissa valosta johtuvissa liikkeissä vaikuttavat ensi sijassa spektrin siniset ja sinipunaiset säteet, jota vastoin keltaiset ja punaiset säteet ovat melkein vaikutuksettomat. 1.{{pad}}''Valon liikevaikutus'' (Phototaxis). Leväkasvien parveilusolut (parveiluitiöt ja parveilusiitossolut) liikkuvat vedessä, kuten edellä on kerrottu (kuva&nbsp;62). Pimeässä ne uiskentelevat sinne tänne. Niin pian kuin niihin sattuu valoa, ne uivat sitä kohden. Vesiastiassa, jossa on<noinclude><references/></noinclude> 66q0n105gmcvgojifvptxzpkfofsgbs 250 26419 131206 2026-09-22T16:50:41Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131206 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|206|II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;231. '''Cucurbitaceae-heimoon kuuluvan kasvin''' (''Sicyos angulatus'') '''varren osa ja kärhi.''' Eräs kärhen haara on oikealta puolelta kärjellään tarttunut pystysuoraan tukeen, ja myöskin sen vapaa osa on kierukan tavoin kiertynyt. x:n kohdalla on kiertymissuunnassa käännekohta. tavalla, että piteneminen edistyy kosketuskohdan vastakkaisella puolella nopeammin kuin tuen puolella; tästä syystä kärhi kiertyy kireälle tuen ympärille. Kun tämän käyristymisen johdosta yhä uudet läheiset kohdat kärhen sisäpuolella joutuvat koskettamaan tukea, käyristyminen jatkuu edelleen, kunnes kärhen aluksi vapaa latvaosakin on kiertynyt tuen ympärille. Mutta ärsytys johtuu edelleen myöskin tuen ja kärhen tyven väliseen osaan. Tämä kiertyy korkkiruuvin tavoin ja vetää siten vartta lähemmäksi tukea (kuva&nbsp;231). Vain jähmeiden kappaleiden kosketus aiheuttaa näitä ilmiöitä; sade esim. ei saa niitä aikaan. ''Drosera''n lehden liikkeet hyönteisenpyynnissä ovat kasvuliikkeitä, jotka johtuvat sen herkkyydestä kosketukselle. Ärsykkeenä vaikuttaa mikä jähmeä kappale tahansa, esim. hiekkajyvä, mutta tuota pepsiinin kaltaista ainetta erittyy ainoastaan jos kysymyksessä oleva esine on typenpitoinen (kuva&nbsp;204). ''Dionaea''n lehden hyönteispyydystysliikkeet (ks. kuva&nbsp;205) kuuluvat myös näihin, mutta ovat nestejännitysliikkeitä. Niissä liike tapahtuu siten, että lehtisuonen yläpuoli kutistuu nopeasti poikittaissuuntaan. Tällöin ovat ainoastaan nuo kolme hienoa sukaa herkät kosketukselle, mutta tämän kosketuksen vaikutus näkyy suonessa, jossa liike tapahtuu. Ei vielä olla selvillä siitä, miten tämä johtuminen tapahtuu. Mahdollisesti toimivat silloin eri solujen alkulimoja yhdistävät hienot solulimajänteet (plasmodesmit, siv.&nbsp;69, 70). Toisia esimerkkejä kosketuksen aikaansaamista liikkeistä tarjoavat Berberis-kasvin palhot, jotka kosketettaessa taipuvat sisäänpäin, Centaurean ja eräiden muiden mykerökukkaisten palhot, jotka taas<noinclude><references/></noinclude> 72izwyc2suedlhav46ekura73upgoe4 250 26420 131207 2026-09-22T16:53:30Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131207 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|207}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;232. '''Mimosa pudican lehti.''' '''A''' ärsyttymättömänä, '''B''' ärsyttyneenä. ({{murto|1|2}}) kosketettaessa vetäytyvät kokoon, ja Mimulus-kukan luotin liuskat (kuva&nbsp;395). Kosketusherkkyydestään parhaiten tunnettu kasvi on eteläamerikkalainen ''tuntokasvi'' (Mimosa pudica). Tuskinpa ainoakaan toinen kasvi on ihmetyttänyt oppineita ja oppimattomia niin suuresti kuin se. Sen kosketuksen aiheuttaman reaktion nopeus antaa sille suorastaan eläimellisen piirteen. Mimosan lehdet ovat kerrotut. Jokaisen lehtiruodin kiinnittää varteen selvä nivel; nämä lehtiruodit kannattavat kahta paria lähelle niiden kärkeä kiinnittyneitä, samoin nivelikkäitä toisen luokan lehtiruoteja, joihin on kiinnittynyt parittain lukuisia toisen luokan lehdyköitä, nekin selvin nivelin. Tavallisissa olosuhteissa lehdet ovat vaakasuorassa levällään (kuva&nbsp;232, ''A''). Jos lyö kasvia, se muuttuu yht’äkkiä toisennäköiseksi. Kaikki lehtiruodit vaipuvat alaspäin ja lehdykät painautuvat toisiaan vasten. Jonkin ajan kuluttua kaikki osat palautuvat entiseen asentoonsa ja kasvi on valmis reagoimaan samoin kuin äsken. Kaikki nämä liikkeet ovat selviä nestejännitysliikkeitä, jotka johtuvat mainittujen nivelien äkillisestä, yksipuolisesta kokoonvetäytymisestä. Kaikki varren ja lehden osat ovat kosketusherkät, mutta herkin on lehtiruodin tyvinivel, varsinkin sen alapuoli. Jos sitä kosketetaan (kuitenkin verraten voimakkaasti) jollakin jähmeällä kappaleella, lehtiruoti heti laskeutuu ja ärsytys johtuu edelleen lehdykköihin, jotka pian painautuvat toisiaan vasten. Saman vaikutuksen kuin kosketus aiheuttaa myös jostakin kuumasta, lähellä niveltä pidetystä kappaleesta säteilevä lämpö, samoin sähköisku tai -virta tai kirpeät, esim. amoniakin tai kloorivedyn, höyryt. Ärsytys voi olla erilainen, mutta reaktio on aina sama. Samoin reagoi myös eläinruumiin<noinclude><references/></noinclude> k1nxdtiyhry3vxxo4vrf01dsxhmpp6w 250 26421 131208 2026-09-22T16:57:12Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 131208 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|209}}</noinclude>Suotuisissa olosuhteissa taipuu ensi luokan nivel noin 21&nbsp;sekunnin kuluttua siitä kun toisen luokan ruotia on ärsytetty, mutta se aika, joka tämän jälkeen kuluu siihen saakka, kunnes ensimmäiset lehdykät painautuvat vastakkain, on keskimäärin vain 3&nbsp;sekuntia. Ulospäin johtuva ärsytys johtuu siis paljoa nopeammin kuin sisäänpäin kulkeva. On voitu osoittaa, että ärsytys johtuu kaksinilaisten johtojänteiden siiviläosissa ja että sisäänpäin suuntautuva ärsytys kulkee ulommassa, ulospäin suuntautuva taas sisemmässä siiviläosajänteessä. On ilmeistä, että tuntokasvin reaktiotapa on suuresti eläinten herkkyyden kaltaista. On myös osoitettu, että tuntokasvi ja jotkut muut »tunteelliset» kasvit &mdash; sillä sellaisia on &mdash; eivät ole ainoat ilmiöt lajiaan kasvikunnassa, vaan että myös muut kasvilajit reagoivat samalla tavalla, vaikkakin siksi hitaasti ja heikosti, että sen voi osoittaa vain herkillä kojeilla. Ei ole vielä voitu havaita tämän herkkyyden mitenkään suoranaisesti hyödyttävän tuntokasvia. Toistaiseksi se on vain ylen kiintoisa fysiologinen elonilmiö. 101 §.{{pad}}'''Muiden ärsykkeiden aiheuttamat liikkeet.''' 1.{{pad}}''Lämmön aiheuttamat liikkeet'' (Thermotropismus). Myöskin näkymättömät lämpösäteet vaikuttavat samalla tavoin kuin valonsäteet, vaikkakin paljoa heikommin, suuntaavasti kasviin, kun ne yksipuolisesti sattuvat siihen. Sama kasvinosa voi olla sekä ''lämpöhakuinen'' (positiv. thermotropisch), <span class="lyhenne">s. o.</span> taipua lämmönlähteeseen päin, että ''lämpöpakoinen'' (negativ thermotropisch), <span class="lyhenne">s. o.</span> taipua siitä poispäin. 2.{{pad}}''Kosteuden aiheuttamat liikkeet'' (Hydrotropismus). Ympäröivän ilman yksipuolinen kosteus saa muutamissa kasveissa aikaan kasvutaipumisia, jotka ovat ''hydrotrooppisia'', kosteuden aiheuttamia. Juuret ovat ''kosteushakuisia'' (positiv hydrotropisch). Seulaan, jonka pohjana on tiheäsilmäinen rautalankaverkko ja joka on täytetty kostealla mullalla tahi sahajauhoilla, kylvetään herneitä tai papuja. Seula ripustetaan kallelleen kosteaan kokeilukaappiin. Siemenet itävät, ja juuret kasvavat maahakuisesti alaspäin. Jos ne nyt tunkeutuessaan ulos maasta tapaavat vesihöyryn kyllästämän ilman, ne kasvavat jatkuvasti suoraan alaspäin painovoiman vaikutuksesta. Mutta jos ilma on puoleksi kuivaa, juuret »tuntevat» lähellänsä seulassa olevan kostean maan pinnan, josta vettä haihtuu, kääntyvät sitä kohti sekä kasvavat maahan verkon silmien läpi. Päästyään kosteaan multaan ne noudattavat taas painovoimaa ja kasvavat suoraan alaspäin<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 14</small>||}} <references/></noinclude> gob1xwtki801p7d942u1p9sv4yoc32r