Wikiaineisto
fiwikisource
https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu
MediaWiki 1.47.0-wmf.24
first-letter
Media
Toiminnot
Keskustelu
Käyttäjä
Keskustelu käyttäjästä
Wikiaineisto
Keskustelu Wikiaineistosta
Tiedosto
Keskustelu tiedostosta
Järjestelmäviesti
Keskustelu järjestelmäviestistä
Malline
Keskustelu mallineesta
Ohje
Keskustelu ohjeesta
Luokka
Keskustelu luokasta
Sivu
Keskustelu sivusta
Hakemisto
Keskustelu hakemistosta
TimedText
TimedText talk
Moduuli
Keskustelu moduulista
Event
Event talk
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/263
250
26435
131233
2026-10-13T18:34:32Z
Sakvaka
3073
/* Ongelmallinen */
131233
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|249}}</noinclude>{{tsl|misen|yhteyttämisen}}, sisemmät taas aineiden kuljetuksen osista toisiin. Muutamilla tavataan siiviläputkien tapaisia muodostumia.
1.{{pad}}{{sp|Heimo. Ectocarpaceae.}} Varren ja lehtien välillä ei ole eroa. — <small>Suomenlahdessa kasvavat ''Ectocarpus'' ja ''Pylaiella'', jotka muistuttavat Cladophoraa, mutta ovat ruskeita, ''Sphacelaria'', ''Phloeospora'', ''Dictyosiphon'', ''Chorda'' (pitkän jänteen muotoinen) <span class="lyhenne">y. m.</span></small>
2.{{pad}}{{sp|Heimo. Laminariaceae.}} Sekovarsi erilaistunut varreksi ja lehdiksi.
{{puuttuu kuva}}Kuva 265. '''Laminaria esculenta.''' Pienenn.
<small>''Laminaria'' (kuva 265) Pohjanmeressä ja Jäämeressä. ''Macrocystis'' (kuva 6), eteläisellä pallonpuoliskolla, tulee jopa <span class="lyhenne">300 m</span>:n pituiseksi. ''Laminaria Cloustoni'' (Pohjanmeressä) on hyödyllinen. Sen varsia (Stipites Laminariae) käytetään kirurgiassa tiehyiden laajentajina. Tämä käyttö perustuu siihen, että varren solut kuivuessaan kutistuvat ja sitten kostutettuina hyvin voimakkaasti taas imevät vettä ja tämän johdosta paisuvat. ''L. saccharina'' sisältää sokeria. Laminaria-lajeja ja muita suurissa joukoin kasvavia ruskoleviä kerätään meren rannoilla osaksi lannoitusaineeksi, osaksi jodipreparaattien valmistusta varten.</small>
<div class="spacer"></div>
{{keski|'''2. Lahko.{{pad}}Cyclosporales.'''}}
Parveilusoluja ei ole. Munasiitos. Ulkomuotonsa ja esiintymisensä puolesta edellisen lahkon levien kaltaisia.
{{sp|Heimo. Fucaceae.}} ''Fucus vesiculosus'', meri{{pv|k|h}}aura, ra{{pv|h|k}}kolehvä, on yleinen Suomenlahdessa. Sen sekovarsi on nauhamainen, haarainen, ja sen läpi kulkee keskisuoni (kuva 266). Siellä täällä siinä on ilman täyttämiä rakkoja. Jotkut haaranpäät paisuvat, ja näissä paisuneissa kohdissa ovat erityisissä kuopissa, ''pesäkeonteloissa'' ({{tsa|Scaphi|Scaphidie}}<noinclude><references/></noinclude>
cczj3qtuq2p2vlcy4ri6h9gktyj1p74
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/264
250
26436
131234
2026-10-13T18:40:06Z
Sakvaka
3073
/* Ongelmallinen */
131234
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|250|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 266. '''Fucus vesiculosus.''' Sek{{pv|n|o}}varren keskessä kulkee keskisuoni, haarojen pullistuneissa päissä ovat sukuelimet.
Alempana näkyy paisuneita ilmarakkoja. ({{murto|1|1}})
{{puuttuu kuva}}Kuva 267. '''Fucus vesiculosus.''' Munapesäkkeitä sisältävänn pesäkeontelon halkileikkaus. Munapesäkkeiden välissä on lisärihmoja. ({{murto|30|1}})
{{tsl|die|Scaphidie}}), munapesäkkeet (kuva 267) ja toisilla yksilöillä siittiöpesäkkeet (kuva 268, ''A''). Edellisissä syntyy 8 munasolua, jotka vapautuvat ja työntyvät ulos veteen pesäkeontelon suun kautta. Siittiöpesäkkeissä muodostuu lukuisia siittiöitä (kuva 268, ''B''), jotka etsivät munasoluja ja hedelmöittävät ne (''C''). Munaitiö kasvaa heti uudeksi kasviksi.
<small>''Dictyota'' (kuva 5). Atlantin valtameressä kasvava ''Sargassum'' kelluu irtonaisena meren pinnalla ja muodostaa paikoittain laajoja saaria.</small>
{{puuttuu kuva}}Kuva 268. '''Fucus vesiculosus.''' '''A''' haaraisilla solurihmoilla esiintyviä siittiöpesäkkeitä '''a'''. '''B''' yksitasoisia siittiöitä, joiden kyljessä kaksi värekarvaa. '''C''' munasolu useiden siittiöiden ympäröimänä. ('''A''' {{murto|160|1}}, '''B''' {{murto|330|1}}, '''C''' {{murto|160|1}}).
<div class="spacer"></div>
{{keski|'''IX Luokka.{{pad}}Punalevät, Rhodophyceae.'''}}
Leviä, joiden lehtivihreä on punaisen väriaineen, fykoerytriinin peittämä; muutamilla on sitä paitsi sinistä fykosyaania. {{tsa|Parveilu|}}<noinclude><references/></noinclude>
lnrou0sec2x5m08ny37au862t6oriq0
Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/265
250
26437
131235
2026-10-13T18:45:35Z
Sakvaka
3073
/* Ongelmallinen */
131235
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|251}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 269. '''Hydrolapathum sanguineum.''' ({{murto|1|2}})
{{tsl|soluja|Parveilusoluja}} ei ole. Kasvullinen lisääntyminen neli-itiöistä (Tetraspore). Munasiitos.Siitossolut (Spermatie) liikkumattomia. Hedelmöitymisen tuloksena syntyy itiöemä (Sporenfrucht).
Punalevät elävät melkein kaikki merissä, pääasiassa lämpimissä, ja ovat usein sekä kauniin värinsä (punaisen, sinipunaisen) että siron muotonsa vuoksi huomattavia. Yksinkertaisimmat (kuva 272) ovat haaraisten rihmojen muotoisia, toiset taas ovat lehden näköisiä (joko suonellisia tai suonettomia); useissa on varren ja lehtien välillä selvä ero (kuva 269). Neli-itiöt syntyvät neljittäin erityisissä pesäkkeissä (kuva 271); ne kasvavat suorastaan uusiksi yksilöiksi.
Suvullista lisääntymistä välittävät ''karpogonit'' (kuva 273, ''o''), <span class="lyhenne">t. s.</span> munapesäkkeet, joissa on ''siitoskarva'' (Trichogyn, kuva 273, ''t''). Tähän tarttuvat omaehtoisesti liikkumattomat, veden kuljettamat {{tsa|koiras|koirassolut}}
{{puuttuu kuva}}Kuva 270. '''Chondrus crispus''', jossa voi huomata eron leveämpien »lehtien» ja kapeamman »varren» välillä. '''s''' sekovarrella oleva pyöreähkö itiöemä. ({{murto|1|2}})
{{puuttuu kuva}}Kuva 271. '''Callithamnion corymbosum.''' Neli-itiöiden muodostuminen. '''A''' umpinainen, '''B''' tyhjä pesäke, josta neli-itiöt ovat tulleet ulos. ({{murto|400|1}})<noinclude><references/></noinclude>
26hm0ktvwutr9azkfjtsamtgtp4n2xz
131236
131235
2026-10-13T18:46:10Z
Sakvaka
3073
131236
proofread-page
text/x-wiki
<noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||1.{{pad}}Sekovartiset, Thallophyta.|251}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva 269. '''Hydrolapathum sanguineum.''' ({{murto|1|2}})
{{tsl|soluja|Parveilusoluja}} ei ole. Kasvullinen lisääntyminen neli-itiöistä (Tetraspore). Munasiitos. Siitossolut (Spermatie) liikkumattomia. Hedelmöitymisen tuloksena syntyy itiöemä (Sporenfrucht).
Punalevät elävät melkein kaikki merissä, pääasiassa lämpimissä, ja ovat usein sekä kauniin värinsä (punaisen, sinipunaisen) että siron muotonsa vuoksi huomattavia. Yksinkertaisimmat (kuva 272) ovat haaraisten rihmojen muotoisia, toiset taas ovat lehden näköisiä (joko suonellisia tai suonettomia); useissa on varren ja lehtien välillä selvä ero (kuva 269). Neli-itiöt syntyvät neljittäin erityisissä pesäkkeissä (kuva 271); ne kasvavat suorastaan uusiksi yksilöiksi.
Suvullista lisääntymistä välittävät ''karpogonit'' (kuva 273, ''o''), <span class="lyhenne">t. s.</span> munapesäkkeet, joissa on ''siitoskarva'' (Trichogyn, kuva 273, ''t''). Tähän tarttuvat omaehtoisesti liikkumattomat, veden kuljettamat {{tsa|koiras|koirassolut}}
{{puuttuu kuva}}Kuva 270. '''Chondrus crispus''', jossa voi huomata eron leveämpien »lehtien» ja kapeamman »varren» välillä. '''s''' sekovarrella oleva pyöreähkö itiöemä. ({{murto|1|2}})
{{puuttuu kuva}}Kuva 271. '''Callithamnion corymbosum.''' Neli-itiöiden muodostuminen. '''A''' umpinainen, '''B''' tyhjä pesäke, josta neli-itiöt ovat tulleet ulos. ({{murto|400|1}})<noinclude><references/></noinclude>
jepnge7mw01cx2jxx5eplxgsjajs3f9