Wikisanakirja fiwiktionary https://fi.wiktionary.org/wiki/Wikisanakirja:Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.13 case-sensitive Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikisanakirja Keskustelu Wikisanakirjasta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Liite Keskustelu liitteestä TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 1700 5231139 5200998 2026-07-31T07:58:32Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[vesilupa]] 5231139 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|27}} {{Wikipedia}} {{Wikipedia|virtavesi}} [[Kuva:Melting icecubes.gif|thumb|100px|[[kiinteä|Kiinteä]] vesi, [[jää]], [[sulaa]] huoneenlämmössä nestemäiseksi vedeksi. (Nopeutettu esitys.)]] # kahdesta [[vety]]- ja yhdestä [[happi]]atomista muodostuva [[yhdiste]] (H₂O), vedyn [[palamistulos]], huoneenlämmössä kirkas, hajuton ja mauton [[neste]] #:'''''Vesi''' on tärkeä aine kaikelle tunnetulle elämälle ja samalla myös kaikkein käytetyin ruokajuoma.'' #:''[[jää|Jää]] on '''veden''' kiteinen muoto.'' # jokin [[vesialue]] (usein järvi), [[vedet]] # {{yhteys|kiertoilmaus|k=fi}} erite tai kudosneste, kuten [[virtsa]], [[kyynel]], [[sylki]] tai [[hiki]] #:''Pitäisi heittää '''vettä''' <small>(=virtsata)</small>.'' #:''Tuli '''vedet''' <small>(=kyyneleet)</small> silmiin.'' #:'''''Vesi''' <small>(=hiki)</small> laskeutuu selkää pitkin.'' ====Ääntäminen==== {{fi-IPA}}, {{IPA2|[ˈʋe̞.s̠i]}} {{fi-tavutus}} ====Taivutus==== {{fi-subs-käsi|ve|ä}} ====Etymologia==== *{{ety|fi|kantaurali|weti}} *mahdollisesti myös kantaindoeuroopan ''*wed-'' <ref>{{lähde-eki-ety|vesi|viitattu=4.3.2020}}</ref> ====Käännökset==== {{kohta|1|H₂O| *afrikaans: [[water]] *aimara: [[uma]] *albania: [[ujë]] {{m}} *arabia: {{käännös|ar|ماء|مَاء|lat=mā{{tr-hamza}}|suku=m}} *aragonia: [[aigua]] *armenia: [[վեզին]] [vezin] *azeri: [[su]] *bambara: [[ji]] *baski: [[ur]] *bengali: [[জল]] *bosnia: [[voda]] {{f}} *bretoni: [[dour]] {{m}} *bulgaria: [[вода]] {{f}} [voda] *chuuk: [[chaan]], [[kkónik]] *englanti: [[water]] *ersä: [[ведь]] [veď] *espanja: [[agua]] {{f}} *esperanto: [[akvo]] *eteläsaame: [[tjaetsie]] *fidži: [[wai]] *friisi: [[wetter]] *fääri: [[vatn]] *galego: [[auga]] {{f}} *georgia: [[წყალი]] *guarani: [[y]] *havaiji: [[wai]] *heetti: [[watar]] *heprea: [[מים]] {{m}} *hindi: [[पानी]] [pani] *hollanti: [[water]] *ido: [[aquo]] *iiri: [[uisce]] {{m}} *inarinsaame: [[čääci]] *indonesia: [[air]] *inkeroinen: [[vesi]] *interlingua: [[aqua]] *islanti: [[vatn]] *italia: [[acqua]] {{f}} *jaava: [[banyu]] *japani: [[水]] *joruba: [[omi]] *kambera: [[wai]] *kanakanabu: [[canúmu]] *kapingamarangi: [[wai]] *karjala: [[vesi]] *karoliini: [[schaal]] *katalaani: [[aigua]] {{f}} *kazakki: [[су]] [su] *khmer: [[ទឹក]] *kiina: [[水]] [ʂuei] *kirgiisi: [[суу]] [suu] *koltansaame: [[čääʹcc]] *komi: [[ва]] [va] *kongo: [[maza]], [[masa]] *korea: [[물]] *korni: [[dowr]] {{m}} *korsika: [[acqua]] *kosrae: [[kof]], [[sroano]] *kreikka: [[νερό]] {{n}} *krimintataari: [[suv]] *kroatia: [[voda]] {{f}} *kurdi: [[av]], [[aw]], [[ab]] *kveeni: [[vesi]] *kymri: [[dwfr]] {{m}} *lakota: [[mni]] *latina: [[aqua]] {{f}}, [[aqva]] {{f}} *latvia: [[ūdens]] {{m}} *liettua: [[vanduo]] {{m}} *liivi: [[vež]] *lingala: [[mayi]] *livvi: [[vezi]] *lojban: [[djacu]] *luxemburg: [[Waasser]] {{n}} *lyydi: [[veži]] *malagassi: [[rano]] *malaiji: [[air]] *malajalam: [[പയസ്സ്]] *malta: [[ilma]] {{m}} *mangareva: [[vai]] *mansi: {{käännös|mns|вит|lat=vit}} *maori: [[wai]] *mari: [[вӱд]] [wüd] *marshalli: [[dān]] *meänkieli: [[vesi]] *mokša: [[ведь]] [veď] *muinaisenglanti: [[wæter]] {{n}} *muinaiskreikka: [[ύδωρ]] [hýdōr] *nahuatl: [[atl]] *nauru: [[ebok]] *nenetsi: {{käännös|yrk|иˮ}} *niue: [[vai]] *norja: [[vann]] *norja (nynorsk): [[vatn]] *norni: [[watertraa]] *nukuoro: [[vai]] *odžibwa: [[nibi]] *oksitaani: [[aiga]] *piitimensaame: {{käännös|Piitimensaame|tjaahtsie}} *persia: [[آب]] *pohjoissaame: [[čáhci]] *ponape: [[pihl]] *portugali: [[água]] {{f}} *pukapuka: [[yua]] *puola: [[woda]] {{f}} *ranska: [[eau]] {{f}} *rapanui: [[bai]] *rarotonga: [[vai]] *retoromaani: [[aua]] *rohinga: {{käännös|rhg|faní}} *romania: [[apă]] {{f}} *ruanda: [[amazi]] *ruotsi: [[vatten]] *saksa: [[Wasser]] {{n}} *samoa: [[vai]] *sanskrit: [[udán]] *serbia: [[voda]], [[вода]] {{f}} *serbokroaatti: [[voda]], [[вода]] {{f}} *sisilia: [[acqua]] *skotti: [[uisge]] *slovakki: [[voda]] {{f}} *sloveeni: [[voda]] {{f}} *somali: [[biyo]], [[waraabin]] *sunda: [[cai]] *swahili: [[maji]] *tagalog: [[tubig]] *tahiti: [[pape]] *tamili: [[தண்ணீர்]] *tanska: [[vand]] *tataari: [[су]] [su], [[su]] *thai: [[น้ำ]] [nâm] *tok pisin: [[wara]] *tokelau: [[vai]] *toki pona: [[telo]] *tonga: [[vai]] *tongareva: [[vai]] *tšamorro: [[agua]] *tšekki: [[voda]] {{f}} *tuamotu: [[vai]] *tupinambá: [['y]] *turkki: [[su]], [[ab]] ''vanha'' *tuvalu: [[vai]] *udmurtti: [[ву]] [vu] *ukraina: [[вода]] {{f}} [voda] *unkari: [[víz]] *uzbekki: [[suv]] *valkovenäjä: [[вада]] [vada] *wanukaka: [[wei]] *vatja: [[vesi]] *watubela: [[al]] *venäjä: {{käännös|ru|вода|вода́|suku=f|lat=vodá}} *vepsä: [[vezi]] *vietnam: [[nước]] *viro: [[vesi]] *volapük: [[vat]] *wolof: [[ndox]] *võro: [[vesi]] *shanghainkiina: [[水]] [s] *yläsorbi: {{käännös|hsb|woda|suku=f}} *zulu: [[amanzi]] <!-- Seuraavissa käännöksissä on vikaa. Jos kirjoitit kielen nimen ja tunnuksen oikein, kieltä ei ole lisätty tietokantaan. Lisää se Module:kielikoodit tiedostoon tai sen keskustelusivulle. --> *piedmont: [[eva]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[elämänvesi]] *[[höyry]], [[jää]], [[sumu]], [[uhku]] *[[limnologia]] *[[luonnon vesi]] *[[lämminvesi-]] *[[makea vesi]] *[[vesijäähdytteinen]] *[[vesiliukoinen]] *[[vesitäytteinen]] *[[virtaava vesi]] *[[hydro-]] *[[hydrologia]] =====Synonyymit===== *{{slangi}} [[voda]], (''harvinainen'') [[divetymonoksidi]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|a|vedetön|vesinen|vetelä|vetinen}} {{johdokset|fi|adv|vesitse}} {{johdokset|fi|s|vesikko|vesistö|vesitys|vesiäinen|vetehinen|vetiäinen}} {{johdokset|fi|v|vesittyä|vesittää|vetistyä|vettyä}} =====Yhdyssanat===== [[aluevesi]], [[aluevesiraja]], [[alusvesi]], [[avovesi]], [[boorivesi]], [[hajuvesi]], [[happivesi]], [[harmaavesi]], [[haudevesi]], [[hiusvesi]], [[hoitovesi]], [[hulasvesi]], [[hulevesi]], [[hunajavesi]], [[huuhdevesi]], [[huuhdevesiastia]], [[huuhteluvesi]], [[hylkyvesi]], [[jokivesi]], [[juomavesi]], [[järvivesi]], [[jätevesi]], [[jäähdytysvesi]], [[jäävesi]], [[kahvivesi]], [[kaivovesi]], [[kalavesi]], [[kalkkivesi]], [[kammiovesi]], [[karvasvesi]], [[kasteluvesi]], [[kastevesi]], [[kasvovesi]], [[keitinvesi]], [[kidevesi]], [[kiertovesipumppu]], [[kivennäisvesi]], [[kohtuvesi]], [[kondenssivesi]], [[kuningasvesi]], [[kuravesi]], [[kuumavesi]], [[kuumavesihana]], [[kuumavesilämmitys]], [[kuumavesiputki]], [[kuumavesisäiliö]], [[kylmävesiallas]], [[kylmävesihana]], [[kylmävesijohto]], [[kylpyvesi]], [[käyttövesi]], [[kölivesi]], [[kölninvesi]], [[lantavesi]], [[lantavesikaivo]], [[lapsivesi]], [[laskuvesi]], [[latvavesi]], [[lauhdevesi]], [[likavesi]], [[luodevesi]], [[lähdevesi]], [[lämminvesihana]], [[lämminvesijohto]], [[lämminvesiputki]], [[lämminvesisäiliö]], [[löylyvesi]], [[maavesi]], [[makeavesi]], [[menovesi]], [[merivesi]], [[metelivesi]], [[mineraalivesi]], [[murtovesi]], [[nousuvesi]], [[noutovesi]], [[painevesi]], [[pakovesi]], [[partavesi]], [[perunavesi]], [[pesuvesi]], [[pienvesi]], [[pilssivesi]], [[pintavesi]], [[pohjavesi]], [[purovesi]], [[päällysvesi]], [[pöytävesi]], [[raakavesi]], [[raapevesi]], [[rannikkovesi]], [[rantavesi]], [[raskasvesi]], [[roiskevesi]], [[ruusuvesi]], [[sadevesi]], [[saippuavesi]], [[sammutusvesi]], [[saunavesi]], [[selkävesi]], [[siemenvesi]], [[sisävesi]], [[sisävesialus]], [[sisävesilaiva]], [[sisävesiliikenne]], [[sisävesireitti]], [[sisävesisatama]], [[sisävesitie]], [[sisävesiväylä]], [[sokerivesi]], [[sokerivesikuorrute]], [[sokerivesikuorrutus]], [[soodavesi]], [[sulamisvesi]], [[sulavesi]], [[sulavesijoki]], [[suolavesi]], [[suuvesi]], [[syöttövesi]], [[talousvesi]], [[teevesi]], [[tippuvesi]], [[tiskivesi]], [[tulvavesi]], [[vajovesi]], [[valumavesi]], [[vanavesi]], [[vedenalainen]], [[vedenanto]], [[vedeneläjä]], [[vedenemo]], [[vedenemäntä]], [[vedenerotin]], [[vedenhajotin]], [[vedenhaltija]], [[vedenhankinta]], [[vedenharmaa]], [[vedenheitto]], [[vedenhenki]], [[vedenhukka]], [[vedenhätä]], [[vedenimemiskyky]], [[vedenisäntä]], [[vedenjakaja]], [[vedenjakelu]], [[vedenjako]], [[vedenjohto]], [[vedenjumala]], [[vedenjuoksu]], [[vedenjuoksutus]], [[vedenkaadin]], [[vedenkalvo]], [[vedenkanto]], [[vedenkeitin]], [[vedenkierto]], [[vedenkirkas]], [[vedenkorkeus]], [[vedenkulku]], [[vedenkuluttaja]], [[vedenkulutus]], [[vedenkuumennin]], [[vedenkäyttö]], [[vedenlasku]], [[vedenliike]], [[vedenlisäys]], [[vedenlähde]], [[vedenlämpö]], [[vedenläpäisykyky]], [[vedenmenekki]], [[vedenneito]], [[vedennopeus]], [[vedennosto]], [[vedennousu]], [[vedennouto]], [[vedenomistaja]], [[vedenomistusoikeus]], [[vedenotto]], [[vedenpaine]], [[vedenpaisumus]], [[vedenpaljous]], [[vedenparras]], [[vedenpidätyskyky]], [[vedenpinta]], [[vedenpitävä]], [[vedenpohja]], [[vedenpoisto]], [[vedenpuhdistus]], [[vedenpuute]], [[vedenraja]], [[vedensaanti]], [[vedensekoitin]], [[vedenselkä]], [[vedensilmä]], [[vedensitomiskyky]], [[vedensuodatin]], [[vedensuosija]], [[vedensyvyys]], [[vedensyöttö]], [[vedensäännöstely]], [[vedentarve]], [[vedentasaaja]], [[vedentulo]], [[vedenvaara]], [[vedenvaihtelu]], [[vedenvaihto]], [[vedenvara]], [[vedenvihreä]], [[vedenvilja]], [[vedenvirtaus]], [[vedenvähyys]], [[vedenväki]], [[vesiagama]], [[vesiallas]], [[vesialue]], [[vesiarvo]], [[vesiastia]], [[vesibussi]], [[vesieliö]], [[vesieläimistö]], [[vesieläin]], [[vesielämä]], [[vesiensuojelu]], [[vesieriste]], [[vesieste]], [[vesihana]], [[vesihaude]], [[vesihauta]], [[vesiheinä]], [[vesihelmi]], [[vesiherne]], [[vesihieronta]], [[vesihiihto]], [[vesihiisi]], [[vesihionta]], [[vesihiukkanen]], [[vesihuolto]], [[vesihuuhtelu]], [[vesihyönteinen]], [[vesihämähäkki]], [[vesihöyry]], [[vesi-ilmalämpöpumppu]], [[vesijohto]], [[vesijohtovesi]], [[vesijumppa]], [[vesijättö]], [[vesijättömaa]], [[vesijäähdytys]], [[vesikaapeli]], [[vesikaasu]], [[vesikaivo]], [[vesikaluste]], [[vesikalvo]], [[vesikampaus]], [[vesikannu]], [[vesikarahvi]], [[vesikaste]], [[vesikasvi]], [[vesikasvillisuus]], [[vesikasvisto]], [[vesikattila]], [[vesikatto]], [[vesikauha]], [[vesikauhu]], [[vesikehä]], [[vesikeli]], [[vesikelkka]], [[vesikello]], [[vesikeppi]], [[vesikerros]], [[vesiketju]], [[vesikidutus]], [[vesikirppu]], [[vesikiulu]], [[vesikivi]], [[vesiklosetti]], [[vesikoe]], [[vesikontiainen]], [[vesikouru]], [[vesikrassi]], [[vesikulkuneuvo]], [[vesikuoppa]], [[vesikuppi]], [[vesikuuntelu]], [[vesikäärme]], [[vesilaitos]], [[vesilammikko]], [[vesilasi]], [[vesilasillinen]], [[vesilasku]], [[vesilasti]], [[vesileima]], [[vesileipärangaistus]], [[vesileipävankeus]], [[vesilentokone]], [[vesiletku]], [[vesilevintä]], [[vesiliikenne]], [[vesiliikunta]], [[vesiliirto]], [[vesilinja]], [[vesilinnusto]], [[vesilintu]], [[vesilisko]], [[vesilitra]], [[vesiliukoisuus]], [[vesiliukumäki]], [[vesiliukurata]], [[vesiliuos]], [[vesillelasku]], [[vesillelaskutilaisuus]], [[vesilläliikkuja]], [[vesilläolo]], [[vesilukko]], [[vesilupa]], [[vesilätäkkö]], [[vesimaksu]], [[vesimassa]], [[vesimatka]], [[vesimeloni]], [[vesimerkki]], [[vesimies]], [[vesimikrobi]], [[vesimittari]], [[vesimolekyyli]], [[vesimuodostuma]], [[vesimylly]], [[vesimyrkytys]], [[vesimyyrä]], [[vesinokka]], [[vesinokkaeläin]], [[vesinoro]], [[vesinäyte]], [[vesiohenteinen]], [[vesioikeus]], [[vesioja]], [[vesipaikka]], [[vesipallo]], [[vesipata]], [[vesipatja]], [[vesipatsas]], [[vesipeite]], [[vesiperhonen]], [[vesiperä]], [[vesipesu]], [[vesipeto]], [[vesipiippu]], [[vesipinta]], [[vesipisara]], [[vesipiste]], [[vesipitoisuus]], [[vesiposti]], [[vesipuhveli]], [[vesipuisto]], [[vesipula]], [[vesipumppu]], [[vesipuolukka]], [[vesiputki]], [[vesiputous]], [[vesipyörre]], [[vesipyörä]], [[vesipähkinä]], [[vesipäisyys]], [[vesipää]], [[vesipääsky]], [[vesipöhö]], [[vesiraja]], [[vesirakennus]], [[vesirakennustekniikka]], [[vesirakennustyö]], [[vesirakko]], [[vesirakkula]], [[vesiratas]], [[vesireaktori]], [[vesireitti]], [[vesiretkeily]], [[vesirikko]], [[vesirinkeli]], [[vesirinkilä]], [[vesirokko]], [[vesirutto]], [[vesiruukku]], [[vesiruumis]], [[vesiryöppy]], [[vesiränni]], [[vesisaavi]], [[vesisade]], [[vesisaha]], [[vesisammio]], [[vesisanko]], [[vesiselvä]], [[vesisiippa]], [[vesisiira]], [[vesiskootteri]], [[vesiskorpioni]], [[vesisota]], [[vesisuihku]], [[vesisuihkuleikkaus]], [[vesisuihkumoottori]], [[vesisuihkupropulsio]], [[vesisuksi]], [[vesisuoni]], [[vesisynnytys]], [[vesisäiliö]], [[vesisänky]], [[vesisätkin]], [[vesitakka]], [[vesitaksi]], [[vesitalous]], [[vesitankki]], [[vesitaso]], [[vesitatar]], [[vesiteitse]], [[vesitie]], [[vesitiede]], [[vesitiivis]], [[vesitilkka]], [[vesitilkkanen]], [[vesitilus]], [[vesitippa]], [[vesitippu]], [[vesitorni]], [[vesiturbiini]], [[vesitykki]], [[vesitynnyri]], [[vesitystauti]], [[vesitähti]], [[vesitäyte]], [[vesiuoma]], [[vesiurheilu]], [[vesiurheilulaji]], [[vesiurut]], [[vesivaaka]], [[vesivahinko]], [[vesivaippa]], [[vesivaippatakka]], [[vesivako]], [[vesivaneri]], [[vesivarasto]], [[vesivarat]], [[vesivelli]], [[vesivessa]], [[vesiviiva]], [[vesiviljely]], [[vesivirta]], [[vesiviskuri]], [[vesivoima]], [[vesivoimakone]], [[vesivoimala]], [[vesivoimavarat]], [[vesivoimistelu]], [[vesivuode]], [[vesiväri]], [[vesiväylä]], [[vesiylioikeus]], [[vesiämpäri]], [[vichyvesi]], [[viemärivesi]], [[vihkivesi]], [[vihkivesiastia]], [[virtavesi]], [[vuorovesi]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|fi|raskas vesi}} ====Idiomit==== *''vesi vanhin voitehista'' voidaan sanoa, jos ei ole tarjota johonkin käyttötarkoitukseen muuta kuin vettä *''veri on '''vettä''' sakeampaa'' sukuside on lopulta kuitenkin olennaisinta *''vesi herahtaa kielelle'' (tässä vesi viittaa [[sylki|sylkeen]]) *''nauraa '''vedet''' silmissä'' (tässä vesi viittaa [[kyynel]]iin) *''tosi kuin vesi'' täysi tosi *''heittää lisää vettä myllyyn'' ehdottaa lisää jotain typerää toisen typerään juttuun ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|na=Nimitys}} *{{muualla-ses|word=vesi|etym_id=ETYM_fb20bd46778bd91ddfcb04877d824717}} * Käännös suomalaiselle viittomakielelle: katso SUVI – Suomen viittomakielten sanakirjan [http://suvi.viittomat.net/wordsearch.php?a_id=715&word_search=monenlainen&offset=0&sssf=0&mpw=1 artikkeli 913] *{{muualla-eve}} *{{muualla-suvi|913|3459|3572}} [[Luokka:Suomen kielen oksidit]] [[Luokka:Suomen kielen hydrologian sanasto]] [[Luokka:Suomen kielen kemian sanasto]] [[Luokka:Suomen kielen juomat]] [[Luokka:Suomen kielen kiertoilmaukset]] ==Fääri== ===Substantiivi=== {{substantiivi|fääri}} # [[vessa]], [[WC]] ==Inkeroinen== ===Substantiivi=== {{substantiivi|izh}} # [[#Suomi|vesi]] [[Luokka:Inkeroisen kielen oksidit]] [[Luokka:Inkeroisen kielen juomat]] ==Karjala== ===Substantiivi=== {{substantiivi|krl}} # [[#Suomi|vesi]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-kks}} [[Luokka:Karjalan kielen hydrologian sanasto]] [[Luokka:Karjalan kielen oksidit]] [[Luokka:Karjalan kielen juomat]] ==Kveeni== ===Substantiivi=== {{substantiivi|fkv}} # [[#Suomi|vesi]] [[Luokka:Kveenin kielen oksidit]] [[Luokka:Kveenin kielen juomat]] ==Meänkieli== ===Substantiivi=== {{substantiivi|fit}} # [[#Suomi|vesi]] ====Aiheesta muualla==== * [http://meankielensanakirja.com/fi/sana/id/67085 vesi] Meänkielen sanakirjassa [[Luokka:Meänkielen kielen oksidit]] [[Luokka:Meänkielen kielen juomat]] ==Vatja== ===Substantiivi=== {{substantiivi|vot}} # [[#Suomi|vesi]] [[Luokka:Vatjan kielen oksidit]] [[Luokka:Vatjan kielen juomat]] ==Viro== ===Substantiivi=== {{substantiivi|et}} (''gen'' '''vee''', ''part'' '''vett''', ''adit'' '''vette''') # [[#Suomi|vesi]] #: ''vee ringkäik looduses'' – veden kiertokulku luonnossa #: ''Poiss hüppas vette.'' – Poika hyppäsi veteen. #: ''Kalad elavad vees.'' – Kalat elävät vedessä. # [[kyynel|kyyneleet]] ====Taivutus==== {{õs-15-käsi}} ====Liittyvät sanat==== *[[vesine]] =====Yhdyssanat===== *[[joogivesi]], [[vihmavesi]], [[jõevesi]], [[põhjavesi]], [[merevesi]] *[[sõiduvesi]] *[[territoriaalveed]] *[[veekogu]], [[veetoru]], [[veeklaas]], [[veesilm]] *(''kemia'') [[vesiklaas]] ====Aiheesta muualla==== *[http://www.eki.ee/dict/psv/index.cgi?Q=vesi&F=M Eesti keele põhisõnavara sõnastik : vesi] *{{muualla-eki-efi}} [[Luokka:Viron kielen hydrologian sanasto]] [[Luokka:Viron kielen oksidit]] [[Luokka:Viron kielen juomat]] ==Võro== ===Substantiivi=== {{substantiivi|vro}} (''gen'' '''vii''', ''part'' '''vett) # [[#Suomi|vesi]] [[Luokka:Võron kielen oksidit]] [[Luokka:Võron kielen juomat]] ==Viitteet== {{viitteet}} 4l4cidpddfffzylkm1pnyunoe9lw6nx 0 1770 5230784 5063812 2026-07-30T18:57:01Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[juureskaali]] 5230784 wikitext text/x-wiki ==Suomi== {{Wikipedia}} [[Kuva:Brassica oleracea0.jpg|pienoiskuva|kaali (''Brassica oleracea'')]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|5}} # {{yhteys|taksonomia|yleisesti|¡k=Suomen}} mikä tahansa [[kaalit|kaalien]] sukuun ({{takso|Brassica|*}}) kuuluva [[ristikukkaiskasvit|ristikukkaiskasvien]] laji tai sellaisen yksilö # {{yhteys|taksonomia|erityisesti|k=Suomen}} edellisiin kuuluva [[vihanneskaali]] ({{takso|Brassica|oleracea}}) #: '''''Kaali''' on tuhansia vuosia vanha viljelykasvi ja siitä on jalostettu suuri määrä erilaisia lajikkeita.'' # mikä tahansa edellisen monista lajikkeista; varsinkin [[keräkaali]] ({{takso|Brassica|oleracea var. capitata}}) # minkä tahansa edellisistä [[vihannes|vihanneksen]] tavoin [[ihmisravinto|ihmisravinnoksi]] käytettävä osa: yleensä ainakin [[lehdet]], mutta monilla lajeilla muitakin [[kasvinosa|kasvinosia]] # {{yhteys|slangia|kuvaannollinen|k=fi}} ihmisen [[pää]] ====Ääntäminen==== * {{audio|Fi-kaali.ogg}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|kaal|||a}} ====Etymologia==== * muinaisruotsin sanasta ''[[kaal]]'' < anglosaksista < {{ety|fi|la|caulis|varsi’, ’kaalinvarsi}} < {{ety|fi|grc|καυλός|lat=kaulós|varsi}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen | Nimeke = Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan | Vuosi = 2011 | Kappale = | Sivu = 189 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Teos | Tunniste = ISBN 978-951-851-358-5 }}</ref> ====Käännökset==== {{kohta|1|kasvi| *afrikaans: [[kool]] *azeri: {{käännös|az|kələm}} *englanti: [[cabbage]] *espanja: [[col]] *hindi: [[गोभी]] [gobʱi:] *hollanti: [[kool]] *indonesia: [[kubis]] *italia: [[cavolo]] {{m}} *katalaani: [[col]] *korea: [[양배추]] *kreikka: [[λάχανο]] (lákhano) *latvia: {{käännös|lv|kāposts}} *liivi: {{käännös|liv|nōțõz}} *puola: [[kapusta]] *ranska: [[chou]] {{m}} *ruotsi: [[kål]] *saksa: [[Kohl]] {{m}} *slovakki: [[kapusta]] {{f}} *thai: [[กะหล่ำปล]] *tšekki: [[zelí]] {{n}} *turkki: [[lahana]], [[kelem]] *ukraina: {{käännös|uk|капуста|suku=f}} *unkari: [[káposzta]] *uzbekki: {{käännös|uz|karam}} *venäjä: [[капуста]] {{f}} [kapusta] *viro: [[kapsas]] |loppu}} {{kohta|5|pää| *englanti: {{käännös|en|nut}} *espanja: [[calabaza]] {{f}} *ranska: [[chou]] {{m}} *saksa: {{käännös|de|Birne|suku=f}} *viro: {{käännös|et|kapsas}}, {{käännös|et|kaalikas}}, {{käännös|et|kolu}}, {{käännös|et|nupp}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== [[käenkaali-mustikkatyyppi]], [[käenkaali-oravanmarjatyyppi]], [[parsakaalikeitto]], [[peltokanankaali]], [[pinaattikiinankaali]], [[rantakanankaali]], [[rönsyakankaali]], [[salaattikiinankaali]] =====Yhdyssanat===== [[akankaali]], [[brysselinkaali]], [[hapankaali]], [[hetekaali]], [[hullukaali]], [[juureskaali]], [[kaalikeitto]], [[kaalikorva]], [[kaalikärpänen]], [[kaalikääryle]], [[kaalilaatikko]], [[kaalimaa]], [[kaalimato]], [[kaalinkerä]], [[kaalinkupu]], [[kaalinlehti]], [[kaalinpää]], [[kaalintaimi]], [[kaaliperhonen]], [[kaalipiirakka]], [[kaalirapi]], [[kaaliyökkönen]], [[kanankaali]], [[keräkaali]], [[kiinankaali]], [[koristekaali]], [[kukkakaali]], [[kupukaali]], [[kurttukaali]], [[kyssäkaali]], [[käenkaali]], [[lammaskaali]], [[lehtikaali]], [[linnunkaali]], [[maitokaali]], [[merikaali]], [[parsakaali]], [[peltokaali]], [[pinaattikaali]], [[punakaali]], [[ruusukaali]], [[salaattikaali]], [[savoijinkaali]], [[sellerikaali]], [[valkokaali]], [[vihanneskaali]], [[villikaali]], [[vuonankaali]] ====Idiomit==== * '''mennä kaaliin''' / '''upota kaaliin''' *# kyetä [[ymmärtää|ymmärtämään]], [[tajuta|tajuamaan]] *#: ''Sulla ei taida toi matikka oikeen '''mennä kaaliin''', vai?'' ====Aiheesta muualla==== * {{muualla-ks}} *{{muualla-sms|word=kaali|sms_id=SMS_4653e4b14e76c2aa705462dac88182bf}} *{{muualla-ses|word=kaali|etym_id=ETYM_0d0cee338d3a3594d7a9b0a483838f78}} * {{muualla-suvi|1088}} [[Luokka:Suomen kielen kaalit]] [[Luokka:Suomen kielen vihannekset]] ==Suomen romani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|rmf}} # [[kahvi]] ====Liittyvät sanat==== * [[kaalijahkiero]] ==Viro== ===Substantiivi=== '''kaali''' # {{taivm-y-gen|et|kaal|luok=s}} # {{taivm}} ''yksikön partitiivi sanasta'' '''{{l|et|kaal}}''' # {{taivm}} ''yksikön lyhyt illatiivi sanasta'' '''{{l|et|kaal}}''' ==Viitteet== {{viitteet}} bzaoc3jhzmr9jeazwx2vwigrd3msg5k 0 2498 5231165 4385933 2026-07-31T10:03:10Z HunsBot 11593 katso: +[[-or]] 5231165 wikitext text/x-wiki {{katso|-or|OR|òr|őr|ör|-ör}} ==Kansainvälinen== ===Lyhenne=== '''or''' # {{kielitunnus-1|orija|orijan}}{{ref-CLDR-fi|v=36|viitattu=1.5.2020}} ==Englanti== ===Adjektiivi=== {{en-adj|-|}} #{{yhteys|heraldiikka|k=en}} [[kulta]], kultaa kuvaava heraldinen tinktuuri adjektiivina #:''a fleur-de-lys '''or''' surrounded by five roses argent'' #::'''kultainen''' ranskanlilja jota ympäröi viisi hopeista ruusuketta ====Huomautukset==== Adjektiivi tulee pääsanansa jälkeen heraldisissa kuvauksissa. ====Etymologia==== Ranskan sanasta ''or'', kulta < lat. ''aurum''. ===Konjunktio=== {{konjunktio|en}} # {{rinnkonj|k=en}} [[tai]] #:''They were drinking tea '''or''' coffee.'' &mdash; He joivat teetä '''tai''' kahvia.'' # {{rinnkonj|k=en}} [[vai]] #:''Tea '''or''' coffee?'' &mdash; Kahvia '''vai''' teetä?'' #:''fish or fowl'' # {{rinnkonj|k=en}} [[eli]] #:''The Hobbit, '''or''' There and Back Again'' &mdash; Hobitti '''eli''' sinne ja takaisin ====Ääntäminen==== {{IPA|/ɔ̹ɹ/}} ===Substantiivi=== {{en-subs|-}} # {{yhteys|heraldiikka|k=en}} [[kulta]] ==Ranska== ===Konjunktio=== {{konjunktio|fr}} # {{rinnkonj|k=fr}} mutta kuinka ollakaan, no siis ===Substantiivi=== {{fr-subs|m|or}} # [[kulta]] {{+luokka|fr|alkuaine}} ====Ääntäminen==== {{IPA|/ɔʁ/}} ====Liittyvät sanat==== *[[doré]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-TLFi}} ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|et}} # [[home]][[punkki]] ==Viitteet== {{viitteet}} lqpjsc7vfxw1pd4p68ugcoht355tgef 0 2920 5231132 5168006 2026-07-31T07:56:49Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[castling]] 5231132 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} #[[linna]] #(''šakki'') [[tornitus]], [[linnoitus]] #(''šakki'') [[torni]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/kɑːsl/}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== *2) [[castling]] *3) [[rook]] =====Johdokset===== {{johdokset|en|s|castling}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|en|aftcastle|sandcastle}} ====Idiomit==== *''castle in Spain'' – pilvilinna, tuulentupa, joutava haaveilu *''to build castles in the air'' – rakennella tuulentupia, pilvilinnoja [[Luokka:Englannin kielen shakkisanasto]] 3xyr64d4exh704jxrds219y9mo6tnrd 0 2976 5230884 4113327 2026-07-30T22:06:29Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230884 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} #[[eläin]], [[villieläin]] #[[nauta]], [[nautakarja]] #{{yhteys|kuva|k=en}} [[julmuri]], [[hirviö]] (ihmisestä) #:''What a '''beast'''!'' #:''What a '''beast''' this guy.'' ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|en|adv|beastly}} =====Sanaliitot===== *[[beast of burden]] [[Luokka:Englannin kielen eläimet]] 6hdjtm0clqsu6osyzoaoe9khls1tong 0 2983 5230889 5189334 2026-07-30T22:14:21Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230889 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|5}} # [[folkmusiikki]] ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|folk|||a|}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== [[folklaulaja]], [[folkmusiikki]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ses|word=folk|etym_id=ETYM_ea678a9205735898d39982a6854e4be0}} ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|mon}} # [[kansa]], [[väki]]; [[ihmiset]] ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|en|a|folksy}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|en|folklore}} =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|folk poetry}} ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|et}} # [[kansa]], [[väki]]; [[ihmiset]] # [[kansakunta]] # [[asukkaat]], [[väestö]], [[kansalaiset]] #(''musiikki'') [[folkmusiikki]] ====Liittyvät sanat==== *[[bättre folk]] =====Yhdyssanat===== [[folkdans]], [[folkdräkt]], [[folketymologi]], [[folkhögskola]], [[folkkultur]], [[folkmedicin]], [[folkmord]], [[folkmusik]], [[folkmål]], [[folkomröstning]], [[folkräkning]], [[folkrätt]], [[folksamling]], [[folksjukdom]], [[folkvandring]], [[herrefolk]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=F_0891-0295.9nnK}} ==Viro== ===Substantiivi=== {{substantiivi|et}} (''gen.'' '''folgi''', ''part.'' '''folki''') # [[folk]], [[folkmusiikki]] #: ''mängib folki'' – soittaa folkkia ====Taivutus==== {{õs-22e-riik|g=folgi|p=folki|mi=folg}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * [[folkmuusika]] * [[hola]], [[holamuusika]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-eki-efi}} [[Luokka:Suomen kielen musiikkityylit]] [[Luokka:Englannin kielen sosiologian sanasto]] [[Luokka:Ruotsin kielen musiikkisanasto]] [[Luokka:Ruotsin kielen sosiologian sanasto]] [[Luokka:Viron kielen musiikkisanasto]] [[Luokka:Suomen kielen yksitavuiset sanat]] gp7r5dsbzcw02rjnx0i2i91e8711w8n 5230891 5230889 2026-07-30T22:17:04Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ korjausliike 5230891 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|5}} # [[folkmusiikki]] ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|folk|||a|}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== [[folklaulaja]], [[folkmusiikki]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ses|word=folk|etym_id=ETYM_ea678a9205735898d39982a6854e4be0}} ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[kansa]], [[väki]]; [[ihmiset]] ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|en|a|folksy}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|en|folklore}} =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|folk poetry}} ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|et}} # [[kansa]], [[väki]]; [[ihmiset]] # [[kansakunta]] # [[asukkaat]], [[väestö]], [[kansalaiset]] #(''musiikki'') [[folkmusiikki]] ====Liittyvät sanat==== *[[bättre folk]] =====Yhdyssanat===== [[folkdans]], [[folkdräkt]], [[folketymologi]], [[folkhögskola]], [[folkkultur]], [[folkmedicin]], [[folkmord]], [[folkmusik]], [[folkmål]], [[folkomröstning]], [[folkräkning]], [[folkrätt]], [[folksamling]], [[folksjukdom]], [[folkvandring]], [[herrefolk]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=F_0891-0295.9nnK}} ==Viro== ===Substantiivi=== {{substantiivi|et}} (''gen.'' '''folgi''', ''part.'' '''folki''') # [[folk]], [[folkmusiikki]] #: ''mängib folki'' – soittaa folkkia ====Taivutus==== {{õs-22e-riik|g=folgi|p=folki|mi=folg}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * [[folkmuusika]] * [[hola]], [[holamuusika]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-eki-efi}} [[Luokka:Suomen kielen musiikkityylit]] [[Luokka:Englannin kielen sosiologian sanasto]] [[Luokka:Ruotsin kielen musiikkisanasto]] [[Luokka:Ruotsin kielen sosiologian sanasto]] [[Luokka:Viron kielen musiikkisanasto]] [[Luokka:Suomen kielen yksitavuiset sanat]] 36niyhhcsatceo3q1081zlt1ct2janw 0 2986 5231180 5220382 2026-07-31T11:58:00Z 3xJohnny 27473 /* Johdokset */ 5231180 wikitext text/x-wiki {{katso|máster}} ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # henkilö, joka hallitsee tai kontrolloi jotakin tai jotakuta # [[isäntä]] # [[mestari]] # [[maisteri]] # [[orjanomistaja]] # [[maisterintutkinto]] # {{yhteys|vanhentunut}} [[rehtori]] # {{yhteys|viestintätekniikka|k=en}} [[masternauha]] # {{yhteys|tietotekniikka}} laite, joka ohjaa muita laitteita tai jolla on muita laitteita suurempi auktoriteetti ====Liittyvät sanat==== *[[mistress]] =====Johdokset===== {{johdokset|en|a|masterful|masterly}} {{johdokset|en|adv|masterfully}} =====Yhdyssanat===== *[[master bedroom]], [[mastermind]], [[master suite]], [[paymaster]], [[puppetmaster]], [[taskmaster]], [[webmaster]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|dungeon master|game master|master race|master's degree}} ===Verbi=== {{en-verbi|s}} # [[hallita]] (''jokin taito'') # [[masteroida]] ====Liittyvät sanat==== *[[mastery]] =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|en|remaster}} =====Vieruskäsitteet===== *[[record]] *[[edit]] *[[mix]] ==Ranska== ===Substantiivi=== {{fr-subs|m|ma|ster}} #[[maisteri]] (yleiseurooppalaisen 3-5-8-järjestelmän) ====Liittyvät sanat==== * [[maître]], [[magistère]] * [[baccalauréat]], [[licence]], [[doctorat]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-TLFi}} [[Luokka:Englannin kielen viestinnän sanasto]] [[Luokka:Englannin kielen äänitekniikan sanasto]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== '''master''' # {{sv-s-taivm|mast|er}} peleyux6dyy0adlb77d9y9519r8eff4 5231181 5231180 2026-07-31T11:58:50Z 3xJohnny 27473 /* Liittyvät sanat */ 5231181 wikitext text/x-wiki {{katso|máster}} ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # henkilö, joka hallitsee tai kontrolloi jotakin tai jotakuta # [[isäntä]] # [[mestari]] # [[maisteri]] # [[orjanomistaja]] # [[maisterintutkinto]] # {{yhteys|vanhentunut}} [[rehtori]] # {{yhteys|viestintätekniikka|k=en}} [[masternauha]] # {{yhteys|tietotekniikka}} laite, joka ohjaa muita laitteita tai jolla on muita laitteita suurempi auktoriteetti ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|en|a|masterful|masterly}} {{johdokset|en|adv|masterfully}} =====Yhdyssanat===== *[[master bedroom]], [[mastermind]], [[master suite]], [[paymaster]], [[puppetmaster]], [[taskmaster]], [[webmaster]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|dungeon master|game master|master race|master's degree}} =====Vieruskäsitteet===== * {{l|en|mistress}} ===Verbi=== {{en-verbi|s}} # [[hallita]] (''jokin taito'') # [[masteroida]] ====Liittyvät sanat==== *[[mastery]] =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|en|remaster}} =====Vieruskäsitteet===== *[[record]] *[[edit]] *[[mix]] ==Ranska== ===Substantiivi=== {{fr-subs|m|ma|ster}} #[[maisteri]] (yleiseurooppalaisen 3-5-8-järjestelmän) ====Liittyvät sanat==== * [[maître]], [[magistère]] * [[baccalauréat]], [[licence]], [[doctorat]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-TLFi}} [[Luokka:Englannin kielen viestinnän sanasto]] [[Luokka:Englannin kielen äänitekniikan sanasto]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== '''master''' # {{sv-s-taivm|mast|er}} opds0j2e2irv1dfo1o1a5dnyzq5i8jo 0 3437 5231162 5206655 2026-07-31T10:00:25Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[requestor]] 5231162 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[pyyntö]] ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|en|s|requestor}} =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|pull request}} ===Verbi=== {{en-verbi|s}} # [[pyytää]] ====Liittyvät sanat==== *[[ask]] (for) n7maa4bw8d9zyt0fykweksb1pv0a12m 0 3573 5230776 5214918 2026-07-30T18:07:53Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230776 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Commons|Category:Chess|Chess}} ==Suomi== [[Kuva:Opening chess position from black side.jpg|pienoiskuva|Shakki [1]]] [[Tiedosto:Chess-familienschach.PNG|pienoiskuva|Shakki [2], valkea ratsu uhkaa mustaa kuningasta]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|5|A}} # [[lautapeli]], jossa kaksi pelaajaa siirtävät vuorotellen omia nappuloitaan 8×8 ruudun kokoisella tavallisesti mustavalkoisella [[shakkilauta|shakkilaudalla]]; shakkipeli # {{yhteys|shakki|k=fi}} tilanne, jossa jokin nappula uhkaa [[lyödä]] vastustajan [[kuningas|kuninkaan]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ˈʃɑkːi/, [ˈʃɑk̟ːi]}} {{tavutus|shak|ki|k=fi}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|sha|kk|k|a}} ====Huomautukset==== Kielenhuollon käsikirjan (Iisa & al. 2006) mukaan yleisesti äänteen /ʃ/ ensisijainen merkitsemistapa on ''š'', ja ''sh'' on vasta toissijainen merkintätapa. Shakkiharrastajat ovat halunneet käyttää muotoa ''shakki'', mutta myös muoto ''[[šakki]]'' on hyväksyttävä. Helsingin yliopiston yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) suosittaa muotoa ''shakki''. Kielitoimiston sanakirja (2006) toteaa vain, että kirjoitusasulle ''šakki'' on rinnakkainen muoto ''shakki''. ====Käännökset==== {{kohta|1|lautapeli| *albania: [[shah]] *baski: [[xake]] *bosnia: [[šah]] *englanti: [[chess]] *espanja: [[ajedrez]] {{m}} *hindi: {{käännös|hi|शतरंज}} *hollanti: [[schaken]] {{n}} *iiri: [[ficheall]] *indonesia: [[catur]] *inuktitut: [[ataniit]] *italia: [[scacchi]] {{m}} {{monikollinen}} *katalaani: [[escacs]] {{m}} *kroatia: [[šah]] *kymri: [[gwyddbwyll]] *latvia: [[šahs]] *liettua: [[šachmatai]] *norja: [[sjakk]] *persia: [[شطرنج]] *portugali: [[xadrez]] {{m}} *puola: [[szachy]] {{m}} *ranska: [[échecs]] {{m}} {{monikollinen}} *ruotsi: [[schack]] *saksa: [[Schach]] {{n}} *slovakki: [[šach]] *sloveeni: [[šah]] *swahili: [[sataranji]], [[chesi]] *tanska: [[skak]] *thai: [[หมากรุก]] *tšekki: [[šachy]] *turkki: [[satranç]] *ukraina: {{käännös|uk|шахи}} {{monikollinen}} *unkari: [[sakk]] *venäjä: [[шахматы]] {{monikollinen}} *viro: [[male]] |loppu}} {{kohta|2|pelitilanne, shakkaus| *englanti: [[check]] *italia: [[scacco]] {{m}} *ranska: [[échec]] {{m}} *ruotsi: {{käännös|sv|schack}} *saksa: [[Schach]] {{f}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[vaihto]], [[laatu]], [[upseeri]], [[moukka]] =====Rinnakkaiset kirjoitusasut===== *[[šakki]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|v|shakata}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi | bullet-shakki | kaksoisshakki | pikashakki | salamashakki | shakkiavaus | shakkikello | shakkilauta | shakkimestari | shakkinappula | shakkipeli | shakkitermi | shakkiturnaus | tuplashakki }} =====Yläkäsitteet===== *[[peli]] ** [[lautapeli]] =====Shakki===== {{Shakki/Suomi}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|1176}} [[Luokka:Suomen kielen shakkisanasto]] [[Luokka:Suomen kielen lautapelit]] sqocl0bjaaru2cqf0v9tna1bi56ftdf 0 4076 5231120 4243340 2026-07-31T06:33:36Z 3xJohnny 27473 /* Idiomit */ 5231120 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{fi-adv}} # [[aikaisemmin]] #: ''Ennen oli miehet rautaa.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Etymologia==== * Kieliopillisesti tulkittavissa ''[[ensi]]''-sanan yksikön instruktiiviksi (vrt. ''[[ensin]]'').{{ref|Häkkinen04|sv=ennen, ensin}} ====Idiomit==== * ''[[ennen vanhaan|'''ennen''' vanhaan]]'' kauan aikaa sitten, vuosia sitten ====Käännökset==== {{kohta|1|ajasta| *azeri: [[əvvəl]] *englanti: {{käännös|en|used to}} *ranska: {{käännös|fr|avant}}, {{käännös|fr|auparavant}} *turkki: [[evvel]], [[önce]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[ennen Kristusta]], [[eKr.]] * [[ennen ajalaskun alkua]], [[eea.]] * [[ennen vanhaan]] =====Rinnakkaiset kirjoitusasut===== * [[enne]] (''puhekieltä'') =====Vastakohdat===== * [[jälkeen]] =====Yhdyssanat===== * [[ennenkuulumaton]], [[ennennäkemätön]] ===Prepositio=== {{prepositio|fi|p=partitiivi}} # (''ajasta'') [[aikaisemmin]] (''ajallisesti tai paikallisesti'') #:''Maanantai on ennen tiistaita.'' #:''Ennen ylösnousuani heräsin.'' #:''30 km ennen Helsinkiä'' ====Käännökset==== {{kohta|1|ajasta| *bulgaria: [[преди]] *englanti: [[before]], [[to]] (quarter to nine) *espanja: {{käännös|es|antes}}, {{käännös|es|anteriormente}} *esperanto: [[antaŭ]] *italia: [[prima]] *ranska: {{käännös|fr|avant}} *ruotsi: [[förr]], [[förut]] *venäjä: [[прежде]], [[раньше]] *viro: [[ennem]] |loppu}} {{kohta|2|matkasta| *englanti: [[before]] *espanja: [[ante]], [[antes]] *ranska: {{käännös|fr|avant}} *venäjä: [[до]], [[раньше]] *viro: [[ennem]] |loppu}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} ==Viitteet== <references/> im1b9jbl648u49khc5u2v9dm16sdm65 5231121 5231120 2026-07-31T06:40:50Z 3xJohnny 27473 /* Liittyvät sanat */ 5231121 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{fi-adv}} # [[aikaisemmin]] #: ''Ennen oli miehet rautaa.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Etymologia==== * Kieliopillisesti tulkittavissa ''[[ensi]]''-sanan yksikön instruktiiviksi (vrt. ''[[ensin]]'').{{ref|Häkkinen04|sv=ennen, ensin}} ====Idiomit==== * ''[[ennen vanhaan|'''ennen''' vanhaan]]'' kauan aikaa sitten, vuosia sitten ====Käännökset==== {{kohta|1|ajasta| *azeri: [[əvvəl]] *englanti: {{käännös|en|used to}} *ranska: {{käännös|fr|avant}}, {{käännös|fr|auparavant}} *turkki: [[evvel]], [[önce]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[ennen Kristusta]], [[eKr.]] * [[ennen ajalaskun alkua]], [[eea.]] * [[ennen vanhaan]] =====Rinnakkaiset kirjoitusasut===== * [[enne]] (''puhekieltä'') =====Vastakohdat===== * [[jälkeen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|ennemmin|ennemminkin|ennestään}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|ennenkuulumaton|ennennäkemätön}} ===Prepositio=== {{prepositio|fi|p=partitiivi}} # (''ajasta'') [[aikaisemmin]] (''ajallisesti tai paikallisesti'') #:''Maanantai on ennen tiistaita.'' #:''Ennen ylösnousuani heräsin.'' #:''30 km ennen Helsinkiä'' ====Käännökset==== {{kohta|1|ajasta| *bulgaria: [[преди]] *englanti: [[before]], [[to]] (quarter to nine) *espanja: {{käännös|es|antes}}, {{käännös|es|anteriormente}} *esperanto: [[antaŭ]] *italia: [[prima]] *ranska: {{käännös|fr|avant}} *ruotsi: [[förr]], [[förut]] *venäjä: [[прежде]], [[раньше]] *viro: [[ennem]] |loppu}} {{kohta|2|matkasta| *englanti: [[before]] *espanja: [[ante]], [[antes]] *ranska: {{käännös|fr|avant}} *venäjä: [[до]], [[раньше]] *viro: [[ennem]] |loppu}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} ==Viitteet== <references/> 2cim02ro94z7ljnw58u9y6meotkqwz9 5231147 5231121 2026-07-31T08:26:27Z HunsBot 11593 Lisätty aiheesta muualla: Suomen viittomakielten verkkosanakirja (Suvi) 5231147 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{fi-adv}} # [[aikaisemmin]] #: ''Ennen oli miehet rautaa.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Etymologia==== * Kieliopillisesti tulkittavissa ''[[ensi]]''-sanan yksikön instruktiiviksi (vrt. ''[[ensin]]'').{{ref|Häkkinen04|sv=ennen, ensin}} ====Idiomit==== * ''[[ennen vanhaan|'''ennen''' vanhaan]]'' kauan aikaa sitten, vuosia sitten ====Käännökset==== {{kohta|1|ajasta| *azeri: [[əvvəl]] *englanti: {{käännös|en|used to}} *ranska: {{käännös|fr|avant}}, {{käännös|fr|auparavant}} *turkki: [[evvel]], [[önce]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[ennen Kristusta]], [[eKr.]] * [[ennen ajalaskun alkua]], [[eea.]] * [[ennen vanhaan]] =====Rinnakkaiset kirjoitusasut===== * [[enne]] (''puhekieltä'') =====Vastakohdat===== * [[jälkeen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|ennemmin|ennemminkin|ennestään}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|ennenkuulumaton|ennennäkemätön}} ===Prepositio=== {{prepositio|fi|p=partitiivi}} # (''ajasta'') [[aikaisemmin]] (''ajallisesti tai paikallisesti'') #:''Maanantai on ennen tiistaita.'' #:''Ennen ylösnousuani heräsin.'' #:''30 km ennen Helsinkiä'' ====Käännökset==== {{kohta|1|ajasta| *bulgaria: [[преди]] *englanti: [[before]], [[to]] (quarter to nine) *espanja: {{käännös|es|antes}}, {{käännös|es|anteriormente}} *esperanto: [[antaŭ]] *italia: [[prima]] *ranska: {{käännös|fr|avant}} *ruotsi: [[förr]], [[förut]] *venäjä: [[прежде]], [[раньше]] *viro: [[ennem]] |loppu}} {{kohta|2|matkasta| *englanti: [[before]] *espanja: [[ante]], [[antes]] *ranska: {{käännös|fr|avant}} *venäjä: [[до]], [[раньше]] *viro: [[ennem]] |loppu}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|25|152}} ==Viitteet== <references/> tex1jwoyh3u12omoqd63cygizuoy4qr 0 4227 5230772 5229548 2026-07-30T18:03:20Z ~2026-41353-65 39889 5230772 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adjektiivi=== {{fi-adj|hull|u|1}} # {{yhteys|halventava|k=fi}} [[mielisairas]] # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} [[järjetön]], [[käsittämätön]] #:'''''Hullu''' on tämä [[maailma]]'' # [[uhkarohkea]] #:''hullu yritys'' # {{yhteys|murteellinen|k=fi}} [[hullunkurinen]], [[hupsu]], [[hassu]] ====Ääntäminen==== *{{IPA|[ˈhʷulʷːu]}} ====Käännökset==== {{kohta|1|mielisairas, järkensä menettänyt| *bulgaria: [[луд]] *englanti: [[crazy]], [[mad]] *espanja: [[loco]], [[chiflado]] *kroatia: {{käännös|hr|lud}} *makedonia: {{käännös|mk|луд}} *ruotsi: [[galen]] *tšekki: [[šílený]], [[bláznivý]] *ukraina: {{käännös|uk|божевільний}} *venäjä: [[сумасшедший]], [[безумный]], [[безрассудный]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== [[tervejärkinen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|hullusti}} {{johdokset|fi|s|hulluus}} ====Idiomit==== *''hullu kuin pullosta tullu(t)'' *# (''leikkimielinen'') hullu # ''[[hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa]]'' ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} ===Substantiivi=== {{fi-subs|1}} # {{yhteys|halventava|k=fi}} [[mielisairas]] # {{yhteys|halventava|k=fi}} [[järjetön]], [[käsittämätön]], [[absurdi]] henkilö; myös [[uhkarohkea]] henkilö # {{yhteys|suffiksina}} jonkin alan innokas harrastaja #:''hevoshullu'', ''autohullu'' ====Ääntäminen==== {{fi-IPA}}, {{IPA2|[ˈhʷulʷːu]}} {{fi-tavutus}} ====Taivutus==== {{fi-subs-valo|hull|||u}} ====Käännökset==== {{kohta|1|mielisairas| *englanti: [[madman]], [[lunatic]] *espanja: [[loco]] *latina: [[inasnum]] *saksa: [[verrückt]] *viro: [[hull]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== [[dorka]], [[hourupää]], [[terävä]], [[hullunkurinen]], [[kaheli]], [[kahjo]], [[mielipuoli]], [[mielenvikainen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|hullusti}} {{johdokset|fi|s|hullutus|hulluus}} {{johdokset|fi|v|hullutella}} =====Yhdyssanat===== [[filmihullu]], [[hevoshullu]], [[hullujenhuone]], [[hullujussi]], [[hullukaali]], [[hullunmylly]], [[hullunrohkea]], [[hulluntyö]], [[hulluruoho]], [[juoppohullu]], [[kuuhullu]], [[kylähullu]], [[lapinhullu]], [[nippelihullu]], [[puolihullu]], [[pähkähullu]], [[raivohullu]], [[seinähullu]], [[seksihullu]], [[siivoushullu]], [[sotahullu]], [[suuruudenhullu]], [[työhullu]], [[urheiluhullu]], [[vainohullu]], [[yllytyshullu]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-sms|word=hullu|sms_id=SMS_7fecbc56df8460c471ab9e4d9a532dd8}} *{{muualla-ses|word=hullu|etym_id=ETYM_b09204e0009ff4cd8644e00d85293c84}} *{{muualla-suvi|377|558|3859}} 389yqxb8u1in5wgkaepuhux74amrbzz 5230774 5230772 2026-07-30T18:03:43Z ~2026-41353-65 39889 /* Idiomit */ 5230774 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adjektiivi=== {{fi-adj|hull|u|1}} # {{yhteys|halventava|k=fi}} [[mielisairas]] # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} [[järjetön]], [[käsittämätön]] #:'''''Hullu''' on tämä [[maailma]]'' # [[uhkarohkea]] #:''hullu yritys'' # {{yhteys|murteellinen|k=fi}} [[hullunkurinen]], [[hupsu]], [[hassu]] ====Ääntäminen==== *{{IPA|[ˈhʷulʷːu]}} ====Käännökset==== {{kohta|1|mielisairas, järkensä menettänyt| *bulgaria: [[луд]] *englanti: [[crazy]], [[mad]] *espanja: [[loco]], [[chiflado]] *kroatia: {{käännös|hr|lud}} *makedonia: {{käännös|mk|луд}} *ruotsi: [[galen]] *tšekki: [[šílený]], [[bláznivý]] *ukraina: {{käännös|uk|божевільний}} *venäjä: [[сумасшедший]], [[безумный]], [[безрассудный]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== [[tervejärkinen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|hullusti}} {{johdokset|fi|s|hulluus}} ====Idiomit==== *''hullu kuin pullosta tullu(t)'' *# (''leikkimielinen'') hullu *''[[hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa]]'' ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} ===Substantiivi=== {{fi-subs|1}} # {{yhteys|halventava|k=fi}} [[mielisairas]] # {{yhteys|halventava|k=fi}} [[järjetön]], [[käsittämätön]], [[absurdi]] henkilö; myös [[uhkarohkea]] henkilö # {{yhteys|suffiksina}} jonkin alan innokas harrastaja #:''hevoshullu'', ''autohullu'' ====Ääntäminen==== {{fi-IPA}}, {{IPA2|[ˈhʷulʷːu]}} {{fi-tavutus}} ====Taivutus==== {{fi-subs-valo|hull|||u}} ====Käännökset==== {{kohta|1|mielisairas| *englanti: [[madman]], [[lunatic]] *espanja: [[loco]] *latina: [[inasnum]] *saksa: [[verrückt]] *viro: [[hull]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== [[dorka]], [[hourupää]], [[terävä]], [[hullunkurinen]], [[kaheli]], [[kahjo]], [[mielipuoli]], [[mielenvikainen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|hullusti}} {{johdokset|fi|s|hullutus|hulluus}} {{johdokset|fi|v|hullutella}} =====Yhdyssanat===== [[filmihullu]], [[hevoshullu]], [[hullujenhuone]], [[hullujussi]], [[hullukaali]], [[hullunmylly]], [[hullunrohkea]], [[hulluntyö]], [[hulluruoho]], [[juoppohullu]], [[kuuhullu]], [[kylähullu]], [[lapinhullu]], [[nippelihullu]], [[puolihullu]], [[pähkähullu]], [[raivohullu]], [[seinähullu]], [[seksihullu]], [[siivoushullu]], [[sotahullu]], [[suuruudenhullu]], [[työhullu]], [[urheiluhullu]], [[vainohullu]], [[yllytyshullu]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-sms|word=hullu|sms_id=SMS_7fecbc56df8460c471ab9e4d9a532dd8}} *{{muualla-ses|word=hullu|etym_id=ETYM_b09204e0009ff4cd8644e00d85293c84}} *{{muualla-suvi|377|558|3859}} 6xhbn1t5ed4ts7fzwyp02k5g0xbhjl2 0 5617 5230768 5102946 2026-07-30T17:51:15Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230768 wikitext text/x-wiki {{katso|employée}} ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[työntekijä]] #:''Wal-Mart is set to raise wages for more than 500000 hourly '''employees''' at its US stores.'' (bbc.co.uk) ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|employ|-ee}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{l|en|worker}}, {{l|en|workforce}} =====Vastakohdat===== * {{l|en|employer}} [[Luokka:Englannin kielen työelämäsanasto]] 786wc3s8ziprlqez6roqdn8m9du7p5u 0 6262 5231141 5212946 2026-07-31T07:58:43Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[vesilupa]] 5231141 wikitext text/x-wiki {{katso|lūpa}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|10|E}} # päättävässä asemassa olevan antama [[suostumus]] jonkin tekemiseen #:''Äiti ei anna '''lupaa'''.'' #:''Ei sinne saa omin '''luvin''' mennä!'' #:''Saanko '''luvan'''?'' # [[viranomainen|viranomaisen]] antama oikeus jonkin tekemiseen #{{yhteys|vanhahtava|k=fi}} koulusta annettu [[loma]] #:''Koulun '''luvalla''' menemme mummolaan.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-koira|lu|p|v}} ====Etymologia==== indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kaisa Häkkinen | Otsikko = Suomi on kuuden kerroksen kieli | Julkaisu = Tiede | Vuosi = 2018 | Numero = | Sivut = | Tiedostomuoto = doc | www = https://research.utu.fi/converis/getfile?id=38064493&portal=true | Lopetusmerkki = }}</ref> ====Käännökset==== {{kohta|1|suostumus| *englanti: [[permission]] *espanja: [[permiso]] *hollanti: [[toestemming]] {{f}} *italia: [[permesso]] {{m}} *ranska: [[permission]] {{f}}, [[permis]] *romania: [[autorizaţie]] {{f}}, [[permis]] *ruotsi: [[lov]] *saksa: [[Erlaubnis]] {{f}}, [[Genehmigung]] {{f}} *tšekki: [[povolení]] {{n}} *turkki: {{käännös|tr|müsaade}} *ukraina: {{käännös|uk|дозвіл|suku=m}} *venäjä: [[разрешение]] {{n}} *viro: {{käännös|et|luba}} |loppu}} {{kohta|2|viranomaisen antama oikeus jonkin tekemiseen| *englanti: {{käännös|en|permit}}; {{BrE}} {{käännös|en|licence}}, {{AmE}} {{käännös|en|license}}; [[warranty]] *ruotsi: {{käännös|sv|lov}} *saksa: [[Genehmigung]] {{f}} *turkki: {{käännös|tr|cevaz}}, {{käännös|tr|ruhsat}} *ukraina: {{käännös|uk|дозвіл|suku=m}}, {{käännös|uk|ліцензія|suku=f}}, [[право]] *viro: {{käännös|et|luba}}; {{käännös|et|litsents}} |loppu}} {{kohta|3|koulusta annettu loma| *ruotsi: [[lov]] *turkki: {{käännös|tr|tatil}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[lupailla]] *[[lupaus]] *[[luvanvaraistaa]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|a|luvallinen|luvaton}}, [[lupaava]] {{johdokset|fi|s|luvake}} {{johdokset|fi|v|lupautua|luvata}} =====Yhdyssanat===== [[arpajaislupa]], [[aseenkantolupa]], [[elinkeinolupa]], [[hallussapitolupa]], [[hirvenkaatolupa]], [[hirvilupa]], [[huvilupa]], [[jatkokäsittelylupa]], [[julkaisulupa]], [[kaatolupa]], [[kauttakulkulupa]], [[kulkulupa]], [[lakkolupa]], [[lentolupa]], [[liikennelupa]], [[lupa-anomus]], [[lupabyrokratia]], [[lupahakemus]], [[lupakirja]], [[lupalappu]], [[lupamaksu]], [[lupapäivä]], [[lupapäätös]], [[lupatarkastaja]], [[luvananto]], [[luvanhaku]], [[luvanvarainen]], [[lähtölupa]], [[maahantulolupa]], [[maahantuontilupa]], [[oleskelulupa]], [[opetuslupa]], [[poikkeuslupa]], [[poistumislupa]], [[radiolupa]], [[rakennuslupa]], [[saarnalupa]], [[siirtolupa]], [[taksilupa]], [[televisiolupa]], [[toimilupa]], [[tuontilupa]], [[työlupa]], [[valituslupa]], [[vesilupa]], [[vientilupa]], [[ympäristölupa]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|na=Nimitys}} *{{muualla-suvi|497}} ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|f|s}} # [[suurennuslasi]]; [[luuppi]] #:''mirar con lupa'' – tarkastella suurennuslasin kanssa #:''Necesito una lupa para poder leer este texto.'' – Tarvitsen suurennuslasin voidakseni lukea tämän tekstin. [[Luokka:Espanjan kielen optiset laitteet]] ==Indonesia== ===Verbi=== {{verbi|id}} # [[unohtaa]] ==Italia== ===Substantiivi=== {{it-subs|f|lup|a}} # ([[naaras]])[[susi]] ====Liittyvät sanat==== *[[lupo]] [[Luokka:Italian kielen nisäkkäät]] ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|lupati|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} ==Latina== ===Substantiivi=== {{la-subs|f|1|lup}} # ([[naaras]])[[susi]] # [[prostituoitu]], [[huora]] ====Liittyvät sanat==== *[[lupus]] *[[lupanar]] =====Synonyymit===== *(''prostituoitu'') [[prostituta]], [[meretrix]] [[Luokka:Latinan kielen nisäkkäät]] ==Portugali== ===Substantiivi=== {{pt-subs|f}} # [[luuppi]]; [[suurennuslasi]] [[Luokka:Portugalin kielen optiset laitteet]] ==Puola== ===Substantiivi=== {{pl-subs|lu|pa|suku=f}} # [[luuppi]]; [[suurennuslasi]] [[Luokka:Puolan kielen optiset laitteet]] ==Tšekki== ===Substantiivi=== {{substantiivi|cs|suku=f}} # [[luuppi]]; [[suurennuslasi]] ==Viitteet== {{viitteet}} [[Luokka:Tšekin kielen optiset laitteet]] [[Luokka:Suomen kielen indoeurooppalaiset lainat]] gghomleexsnlsl7ywnzmcylqzm2rh88 0 6427 5231155 5101502 2026-07-31T08:56:25Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[actor]] 5231155 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[teko]] #:''a [[heinous]] '''act''''', ''a criminal '''act''''' #:''an '''act''' of vandalism'', ''an '''act''' of violence'', ''an '''act''' of kindness'', ''an '''act''' of love'' # {{yhteys|teatteri|k=en}} [[näytös]] (näyttämöteoksen [[osa]]) #:'''''Act''' 1 Scene 3'' #:: 1. näytös 3. kohtaus # [[live-esitys]] t. -[[esiintyjä]] #:''The magician eats fire as part of his '''act'''.'' #:''The band are one of the best live '''acts''' around.'' # esitys, [[teeskentely]] #:''She is just putting on an '''act'''.'' # {{yhteys|oikeustiede|k=en}} [[laki]] (''yksittäinen, tietty, lainsäädäntöelimen antama säädös'') #:''Marriage '''Act''''' #::(Suomen) avioliittolaki #:'''''Act''' on Certain Requirements Concerning Asbestos Removal Work'' #::(Suomen) laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ===Verbi=== {{en-verbi|s}} # [[toimia]] (tietyssä roolissa, tietyllä tavalla); [[ryhtyä]] toimeen #:''We must '''act''' immediately.'' #:''As I speak French, I '''acted''' as an interpreter.'' #:''magnesium '''acting as''' an antagonist (blocker) of a receptor complex involved in aggression, agitation and irritability'' #:''Had they not '''acted''' so swiftly, she would have died.'' #:''to '''act''' out of necessity'', ''to '''act''' out of love'', ''to '''act''' out of desperation'' # [[käyttäytyä]] jollain tavalla; [[esittää]] jotain #:''I've '''acted''' like a fool'' #:''He was '''acting''' strange(ly).'' #:''Just '''act''' as if nothing has happened. '''Act''' normal.'' # [[näytellä]] #:''I always wanted to '''act'''...and made quite a career out of acting.'' #:''Elizabeth Taylor '''acted''' the [[title role]] of Cleopatra.'' ====Liittyvät sanat==== *[[action]] *[[acting]] *[[actress]] =====Johdokset===== {{johdokset|en|s|actor}} =====Fraasiverbit===== *[[act on]], [[act out]], [[act up]], [[act upon]] ==Romania== ===Substantiivi=== {{ro-subs|n|ac|t|mon=acte}} # [[teko]], [[akti]] # [[tiedonanto]] [[Luokka:Englannin kielen näyttämötaiteen sanasto]] 8on0ck69w0jrzxtcvv4w3m8vddyswb1 0 12256 5231136 5023877 2026-07-31T07:57:36Z HunsBot 11593 Lisätty sanaliitto [[pipeline transport]] 5231136 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[kuljetus]] # [[liikenne]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ˈtrænzpɔːt/}} ====Liittyvät sanat==== *[[transporting]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|pipeline transport|public transport}} ===Verbi=== {{en-verbi|s}} # [[kuljettaa]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/trænzˈpɔːt/}} ====Liittyvät sanat==== *[[forwarding]] *[[transportation]] ==Ranska== ===Substantiivi=== {{fr-subs|m|tr|ansport}} #[[kuljetus]], [[kyyti]], [[rahtaus]] #[[vienti]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/tʁɑ̃s.pɔʁ/}} *{{audio|Fr-transport.ogg|Pariisi, Ranska}} ====Etymologia==== * nykyinen merkitys (1538) verbistä ''[[transporter]]''<ref>http://www.cnrtl.fr/etymologie/transport</ref> ====Liittyvät sanat==== *[[transit]] =====Yhdyssanat ja sanaliitot===== *[[moyen de transport]], [[transports en commun]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-TLFi}} ====Lähteet==== <references/> ==Romania== ===Substantiivi=== {{ro-subs|n|tr|ansport|mon=transporturi}} # [[kuljetus]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|er}} # [[kuljetus]] # [[siirtäminen]], ''(kirjanpito)'' [[siirto]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=T_2241-0159.5i4M}} 341awz4a6m2wrrscwky9uxf5gsdtiqz 0 12500 5231126 5142200 2026-07-31T07:13:53Z 3xJohnny 27473 /* Liittyvät sanat */ 5231126 wikitext text/x-wiki {{katso|Dag|dağ|DAG}} ==Afrikaans== ===Substantiivi=== {{substantiivi|af|mon=dae}} # [[päivä]] ==Hollanti== ===Substantiivi=== {{nl-subs|m|da|g|en}} # [[päivä]] [[Luokka:Hollannin kielen vuorokaudenajat]] ==Islanti== ===Substantiivi=== '''dag''' # {{is-s-taivm|d|ag|dagur|yeakk}} ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|ar}} # [[päivä]] ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|sv|a|daglig}} {{johdokset|sv|adv|dags}} {{johdokset|sv|v|dagas}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|sv | bönedag | dagbarnvårdare | dagbok | dagdröm | daghem | dagpenning | dagsaktuell | dagsläge | dagslända | dagstidning | dagtid | dagtraktamente | fredag | gårdag | juldag | lördag | måndag | nationaldag | onsdag | söndag | tisdag | torsdag }} =====Yläkäsitteet===== * {{l|sv|vecka}} =====Vieruskäsitteet===== * {{l|sv|dygn}} =====Alakäsitteet===== * {{l|sv|timme}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=D_0001-0024.qs4S}} [[Luokka:Ruotsin kielen vuorokaudenajat]] ==Tanska== ===Substantiivi=== {{da-subs|en|e}} # [[päivä]] ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|da|a|daglig}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|da|mandag|fredag|dagbog|onsdag|lørdag|søndag|tirsdag|torsdag|ugedag}} [[Luokka:Tanskan kielen vuorokaudenajat]] 0p4npjvg2tpf6vu7zmq0964jahbwhn6 0 13246 5231122 5091949 2026-07-31T06:43:38Z 3xJohnny 27473 /* Yhdyssanat */ 5231122 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Postpositio=== {{postpositio|fi}} (+ ''genetiivi'') # [[myöhemmin]] [[aika|ajassa]] [[kuin]] ... #:''puolenpäivän '''jälkeen''''' #:''joulun '''jälkeen''''' # asemaltaan jonkin perässä #:''käänny risteyksen '''jälkeen''''' #:''jäädä kisassa '''jälkeen''''' # järjestyksessä seuraavana tai myöhemmin #:''Voikukka on ravintoarvoiltaan nokkosen '''jälkeen''' tärkein luonnosta saatava villivihannes.'' # huonompi jotain #:''Yliopiston varainhankinta jäi '''jälkeen''' tavoitteista.'' #:''Talletusten korko jäi '''jälkeen''' inflaatiovauhdista.'' # jonkun kuoltua #:''henkilön '''jälkeensä''' jättämä irtain omaisuuskin'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-taiv-taul-mini-sisä|jäljessä|jäljestä|jälkeen}} ====Käännökset==== {{kohta|1|myöhemmin ajassa kuin ...| *englanti: [[after]] *espanja: {{käännös|es|después}} de *esperanto: [[post]] *italia: [[dopo]] *latina: [[post]] *ranska: [[après]] *ruotsi: [[efter]] *saksa: [[nach]] *venäjä: [[после]] |loppu}} {{kohta|2|asemaltaan jonkin perässä| *englanti: [[after]] *espanja: {{käännös|es|detrás}} de, {{käännös|es|tras}} *ranska: {{käännös|fr|après}} *ruotsi: [[efter]] *venäjä: (paikasta) [[позади]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[vuoden kuluttua]] =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|jälkeenpäin}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ses|word=jälkeen|etym_id=ETYM_c276da46a2beb4c85b5a3485a3816b02}} *{{muualla-suvi|148}} ===Prepositio=== {{prepositio|fi}} (+ ''genetiivi'') # jonkin perästä, [[myöhemmin]] [[aika|ajassa]] [[kuin]] ... #:'''''jälkeen''' puolenpäivän'' ====Liittyvät sanat==== *[[jälki]] *[[jälkeenpäin]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} ===Substantiivi=== # {{taivm-y-ill|fi|jälki|luok=s}} 5rof0no7fhj6b8q0jvjgc7qmdo0pmas 0 13402 5231093 3829721 2026-07-31T03:07:10Z ~2026-41353-65 39889 5231093 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[pilli]], johon vihelletään # [[vihellys]] ====Liittyvät sanat==== *[[whistleblower]] ===Verbi=== {{en-verbi|whistl|ing}} # [[viheltää]] gue02l2c1561qhum2e2z3qn6qragll0 0 13460 5231102 5202136 2026-07-31T03:12:58Z Jouluntähti 20938 /* Kroatia */ 5231102 wikitext text/x-wiki {{katso|macka|máčka}} ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=mȁčka|tf=a-o|y=mačk|ng=mȁčk|gen2=[[mačaka|mȁčākā]]/[[mački|mȁčkī]]}} (''deminutiivi'' '''[[mačkica|mȁčkica]]''' ''tai'' '''[[mačica|mȁčica]]''', ''augmentatiivi'' '''[[mačketina|mačkètina]]''' ''tai'' '''[[mačurina|mačùrina]]''') # [[kissa]] #:''mačka prede'' – kissa kehrää #:''mačka mijauče'' – kissa naukuu #:''mačka sikće'' – kissa sähisee #:''mačka se liže'' – kissa nuolee itseään #:''mačka lovi miševe'' – kissa metsästää hiiriä #:''pasmina mačaka'' – kissarotu ====Ääntäminen==== {{IPA|/'mât͡ʃka/}} {{tavutus|ma|čka|k=hr}} ====Liittyvät sanat==== *[[mačji]], [[mačkast]], [[mače]], [[maca]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=e11jWRk%3D mȁčka] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=mȁčka mȁčka] Školski rječnik hrvatskoga jezika ===Substantiivi=== '''mačka''' # {{taivm-y-gen|hr|mačak|luok=s}} # {{taivm-y-akk|hr|mačak|luok=s}} ==Serbia== ===Substantiivi=== {{sr-subs|f|ma|čka|paino=mȁčka|kyr=мачка}} # [[kissa]] ==Slovakki== ===Substantiivi=== {{substantiivi|sk}} {{f}} #[[kissa]] ==Sloveeni== ===Substantiivi=== {{substantiivi|sl}} {{f}} #[[kissa]] [[Luokka:Kroatian kielen eläimet]] [[Luokka:Serbian kielen eläimet]] [[Luokka:Slovakin kielen eläimet]] [[Luokka:Sloveenin kielen eläimet]] toxc1cwubivkgt7utwcdwgvad1curj2 0 13615 5230769 5102941 2026-07-30T17:52:48Z 3xJohnny 27473 /* Englanti */ 5230769 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[työnantaja]], [[työllistäjä]] ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|employ|-er}} ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== * {{l|en|employee}} [[Luokka:Englannin kielen työelämäsanasto]] ==Ranska== ===Verbi=== {{fr-verbi|1}} # [[työllistää]], [[antaa]] [[työ]]tä # [[käyttää]] # {{refl|fr|s}} [[työskennellä]] jonkin puolesta, [[keskittyä]] johonkin #:''Angela Merkel s'emploie à ressouder sa coalition.'' (RFI) ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-TLFi}} ba5tylllbikcy437qpv7iy8rpe4kbkd 0 20277 5231089 5069823 2026-07-31T02:55:01Z Jouluntähti 20938 /* Erisnimi */ 5231089 wikitext text/x-wiki {{katso|finska}} ==Alasorbi== ===Erisnimi=== {{erisnimi|dsb}} {{f}} # [[Suomi]] ====Aiheesta muualla==== *[https://www.dolnoserbski.de/dnw/woerterbuch/finnland Finnland] Nimsko-dolnoserbski słownik ==Kroatia== ===Erisnimi=== {{hr-erisn|f|paino=Fȋnskā|tf=a-o-st|y=Finsk|ng=Fȋnsk|dat1=[[Finskoj|Fȋnskōj]]|akk1=[[Finsku|Fȋnskū]]|vok1='''Fȋnskā'''}} #[[Suomi]] ====Liittyvät sanat==== *[[finski]], [[Finac]], [[Finkinja]] ==Sloveeni== ===Erisnimi=== {{sl-subs|f|fi|nska}} #[[Suomi]] ==Yläsorbi== ===Erisnimi=== {{erisnimi|hsb}} {{f}} # [[Suomi]] ====Aiheesta muualla==== * [https://soblex.de/?p_w=Finnland&cmd=search_soblex&expert=1&lang=hsb Finnland] Hornjoserbsko-němski słownik [[Luokka:Alasorbin kielen valtiot]] [[Luokka:Kroatian kielen valtiot]] [[Luokka:Sloveenin kielen valtiot]] [[Luokka:Yläsorbin kielen valtiot]] 2krh6mm6d0405hqabsvk7i8bvl53jpe 0 31249 5231170 4753111 2026-07-31T10:04:03Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[survivor]] 5231170 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Verbi=== {{en-verbi|surviv|ing}} # [[säilyä]], [[selvitä]] hengissä # elää kauemmin, jäädä kaipaamaan tms. #:''She is '''survived''' by two sons.'' ====Liittyvät sanat==== * [[survival]] =====Johdokset===== {{johdokset|en|s|survivor}} 96ob4160i6we8fnbg1506dk2sramjuv 0 31831 5231118 5067560 2026-07-31T04:56:19Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[middling]] 5231118 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Adjektiivi=== {{en-adj|-}} # [[keski-]] #: ''She was in <u>the '''middle''' thirties</u>.'' #:: ''Hän oli <u>noin 35-vuotias</u>.'' ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|en|a|middling}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|en|middleman}} =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|middle class}} ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[keskikohta]], [[keskus]] 240c8hnh2fnbp3v18xqixs3zh0says8 0 32664 5231144 5097539 2026-07-31T08:10:46Z 3xJohnny 27473 /* Käännökset */ +ruotsi 5231144 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|10}} # [[henkilö]], joka [[pelata|pelaa]] jotakin [[peli]]ä ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-koira|pelaaj|||a}} ====Etymologia==== *{{fi-johdos/2|pelata|pelaa||ja|vartalo=vokaali|s=v}} ====Käännökset==== {{kohta|1|henkilö, joka pelaa jotakin peliä| *englanti: [[player]], (''tietokonepelaaja'') [[gamer]] *italia: [[giocatore]] *puola: [[gracz]], [[zawodnik]] *ranska: [[joueur]] *romania: [[jucător]] {{m}} *ruotsi: {{käännös|sv|spelare}} *saksa: [[Spieler]] {{m}} *tšekki: [[hráč]] *venäjä: [[игрок]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[peluri]] =====Yhdyssanat===== *[[kortinpelaaja]] *[[pelaaja-aitio]] *[[šakinpelaaja]] *[[uhkapelaaja]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|fi|tammen pelaaja}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} [[Luokka:Suomen kielen pelit]] tin4myi7qdycshiev1t54cz793w7e1o 0 34839 5231151 5157730 2026-07-31T08:46:26Z Höyhens 63 /* Yhdyssanat */ +2 5231151 wikitext text/x-wiki {{katso|kärväs}} ==Suomi== ===Adjektiivi=== {{fi-adj|karv|as|41}} # [[kitkerä]]n makuinen, yksi perusmauista, maku joka on monissa alkaloideissa, kuten kofeiini ja kiniini sekä emästen vesiliuoksissa # [[raskas]], [[mieliharmi]]a aiheuttava #:''Suomi kärsi karvaan tappion Ruotsille jääkiekon loppuottelussa'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kitkerän makuinen| ks. [[kitkerä]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[karva]] *[[makea]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|karvaasti}} {{johdokset|fi|s|karvaus}} {{johdokset|fi|v|karvastella}} =====Yhdyssanat===== [[karvasaine]], [[karvaslakki]], [[karvasmanteli]], [[karvasorakas]], [[karvasputki]], [[karvassuola]], [[karvasvesi]], [[lakkisieni]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} lyrnb3qbvw4zzuzrpfmpel2m8jd78hv 5231152 5231151 2026-07-31T08:47:00Z Höyhens 63 /* Yhdyssanat */ -1 5231152 wikitext text/x-wiki {{katso|kärväs}} ==Suomi== ===Adjektiivi=== {{fi-adj|karv|as|41}} # [[kitkerä]]n makuinen, yksi perusmauista, maku joka on monissa alkaloideissa, kuten kofeiini ja kiniini sekä emästen vesiliuoksissa # [[raskas]], [[mieliharmi]]a aiheuttava #:''Suomi kärsi karvaan tappion Ruotsille jääkiekon loppuottelussa'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kitkerän makuinen| ks. [[kitkerä]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[karva]] *[[makea]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|karvaasti}} {{johdokset|fi|s|karvaus}} {{johdokset|fi|v|karvastella}} =====Yhdyssanat===== [[karvasaine]], [[karvaslakki]], [[karvasmanteli]], [[karvasorakas]], [[karvasputki]], [[karvassuola]], [[karvasvesi]], ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} 8qmeg0f8f1sv708q1vgg01qvshac31i 5231153 5231152 2026-07-31T08:47:14Z Höyhens 63 /* Yhdyssanat */ 5231153 wikitext text/x-wiki {{katso|kärväs}} ==Suomi== ===Adjektiivi=== {{fi-adj|karv|as|41}} # [[kitkerä]]n makuinen, yksi perusmauista, maku joka on monissa alkaloideissa, kuten kofeiini ja kiniini sekä emästen vesiliuoksissa # [[raskas]], [[mieliharmi]]a aiheuttava #:''Suomi kärsi karvaan tappion Ruotsille jääkiekon loppuottelussa'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kitkerän makuinen| ks. [[kitkerä]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[karva]] *[[makea]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|karvaasti}} {{johdokset|fi|s|karvaus}} {{johdokset|fi|v|karvastella}} =====Yhdyssanat===== [[karvasaine]], [[karvaslakki]], [[karvasmanteli]], [[karvasorakas]], [[karvasputki]], [[karvassuola]], [[karvasvesi]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} 3cznh3tkm27i5n9pucizt1907rxvbux 0 36792 5230781 5196691 2026-07-30T18:41:56Z Höyhens 63 /* Yhdyssanat */ +1 5230781 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|muurahaiset}} ==Suomi== [[Tiedosto:Mrowka rudnica formica rufa small.jpg|thumb|[[kekomuurahainen|Kekomuurahainen]]]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|38}} # jokin yleisen ja monilajisen {{takso|Formicidae}}-heimon yhdyskunnissa elävistä [[pistiäiset|pistiäisiin]] kuuluvista [[hyönteinen|hyönteisistä]] ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-nainen|muurahai|a}} ====Etymologia==== * indoeurooppalainen laina germaanisten tai slaavilaisten kielten kautta, vrt. ruotsin [[myra]], venäjän [[муравей]], ukrainan [[мураха]] ====Käännökset==== {{kohta|1|jokin Formicidae-heimon hyönteisistä| *azeri: [[qarışqa]] *bosnia: [[mrav]] *bulgaria: [[мравка]] *englanti: [[ant]] *ersä: {{käännös|myv|коткудав}} *espanja: [[hormiga]] {{f}} *galego: {{käännös|gl|formiga|suku=f}} *hollanti: [[mier]] *inarinsaame: [[kutkâ]] *italia: [[formica]] {{f}} *japani: {{käännös|ja|あり|lat=ari}} *karjala: {{käännös|krl|muurahaine}} *katalaani: [[formiga]] {{f}} *kiina: {{käännös|zh|蚂蚁|lat=mǎyǐ}} *koltansaame: [[kotkk]] *komi: [[кодзувкот]] *krimintataari: [[qımırsqa]] *kroatia: [[mrav]] {{m}} *kymri: [[morgrug]] *latina: [[formica]] {{f}} *latvia: [[skudra]] *liivi: {{käännös|liv|sipriki}} *mapuche: [[kollella]] *mari: {{käännös|chm|кутко}} *nahuatl: [[azcatl]] *norja: [[maur]] *pohjoissaame: {{käännös|sme|gotka}} *portugali: [[formiga]] {{f}} *puola: [[mrówka]] *ranska: [[fourmi]] {{f}} *romania: [[furnică]] {{f}} *ruotsi: [[myra]] *saksa: [[Ameise]] {{f}} *sesotho: [[lerwana]] *slovakki: [[mravec]] {{m}} *sloveeni: [[mravlja]] {{f}} *swahili: [[siafu]] *tanska: [[myre]] *tšekki: [[mravenec]] *turkki: [[karınca]] *ukraina: {{käännös|uk|мурашка|suku=f}}, [[мураха]] {{f}} *unkari: [[hangya]] *uzbekki: {{käännös|uz|chumoli}} *valkovenäjä: {{käännös|be|мурашка}} *venäjä: [[муравей]] *vepsä: [[murahaine]] *viro: [[sipelgas]] *võro: {{käännös|vro|kuklanõ}}, {{käännös|vro|pintslanõ}}, {{käännös|vro|sipõrlanõ}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[keltiäinen]] *[[kusiainen]] *[[mauriainen]] *[[murkku]] *[[myrmekologi]] *[[myrmekologia]] *[[termiitti]] =====Yhdyssanat===== [[faaraomuurahainen]], [[hevosmuurahainen]], [[kekomuurahainen]], [[kuningatarmuurahainen]], [[mustamuurahainen]], [[muurahaisenmuna]], [[muurahaishappo]], [[muurahaiskarhu]], [[muurahaiskeko]], [[muurahaiskorento]], [[muurahaiskuningatar]], [[muurahaisleijona]], [[muurahaispesä]], [[muurahaispolku]], [[paperimuurahainen]], [[samettimuurahainen]], [[soturimuurahainen]], [[tulimuurahainen]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|4085}} [[Luokka:Suomen kielen muurahaiset]] [[Luokka:Suomen kielen hyönteiset]] 29m81wjk9r42e45lhfswb0y2x2eohbw 0 36809 5231130 4704712 2026-07-31T07:36:52Z 3xJohnny 27473 /* Etymologia */ 5231130 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Verbi=== {{fi-verbi|73}} # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} [[tarkoittaa]] #:''Mitä se '''meinaa'''?'' #:'''''Meinaan''' vaan että aika harvoin historiassa on käynyt näin, että hyökkäävä maa paskoo taloutensa sodan vuoksi, vaikka ei ole juurikaan iskuja omalle maaperälle saanutkaan.'' (ylilauta.org) # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} [[aikoa]] #:'''''Meinaatko''' lähteä täältä?'' # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} olla vähällä #:'''''Meinasin''' kuolla.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|*}} ====Etymologia==== luultavasti {{ety|fi|sv|mena}} + {{termi|fi|-ta}} ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|meinaaminen}} =====Anagrammit===== [[maantie]], [[matinea]], [[metaani]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|933}} 6g0hzsqdb1io7ff75aqmbtfrutok8sr 5231157 5231130 2026-07-31T09:26:14Z HunsBot 11593 Aiheesta muualla: + Suomen kielen etymologinen sanakirja 5231157 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Verbi=== {{fi-verbi|73}} # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} [[tarkoittaa]] #:''Mitä se '''meinaa'''?'' #:'''''Meinaan''' vaan että aika harvoin historiassa on käynyt näin, että hyökkäävä maa paskoo taloutensa sodan vuoksi, vaikka ei ole juurikaan iskuja omalle maaperälle saanutkaan.'' (ylilauta.org) # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} [[aikoa]] #:'''''Meinaatko''' lähteä täältä?'' # {{yhteys|arkikieltä|k=fi}} olla vähällä #:'''''Meinasin''' kuolla.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|*}} ====Etymologia==== luultavasti {{ety|fi|sv|mena}} + {{termi|fi|-ta}} ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|meinaaminen}} =====Anagrammit===== [[maantie]], [[matinea]], [[metaani]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ses|word=meinata|etym_id=ETYM_11a9a7e7badc488f629581b7459719d9}} *{{muualla-suvi|933}} 2i6gg1bb0fclfg0z73da6ojmnvy6fb3 0 40289 5230779 3828215 2026-07-30T18:26:22Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230779 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|-}} #{{yhteys|taloustiede|k=en}} [[työttömyys]] #:''A debilitating recession that combined high '''unemployment''' and a stagnant economy with rampant inflation posed many difficult challenges.'' (fordlibrarymuseum.gov) ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|un-|employ|-ment}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{l|en|underemployment}}, {{l|en|unemployed}} =====Vastakohdat===== * {{l|en|employment}} =====Yhdyssanat ja sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|unemployment benefit|unemployment rate|youth unemployment}} nuf94i420707jv2m3jyk1jkhmcmj7q2 0 40290 5230773 3802974 2026-07-30T18:03:32Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230773 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|-}} # [[työllisyys]] # [[työllistyminen]] # [[työskentely]] ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|employ|-ment}} ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== * {{l|en|unemployment}} =====Yhdyssanat ja sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|employment rate}} [[Luokka:Englannin kielen taloustieteen sanasto]] hivpp5tiipfv0ra7nuruf47cyouqw81 0 44544 5231131 5178575 2026-07-31T07:46:55Z 3xJohnny 27473 /* Liittyvät sanat */ 5231131 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} #{{yhteys|IT|k=en}} [[tavu]] #:''The word “hello” fits into 5 '''bytes''' of ASCII code.'' #::''Sana ”hello” mahtuu viiteen '''tavuun''' ASCII-koodia'' ====Etymologia==== * sanasta {{l|en|bit}} muokattu ====Ääntäminen==== * {{IPA|/baɪt/}} * {{audio|en-us-byte.ogg|Audio (US)}} ====Liittyvät sanat==== *{{l|en|B}} *{{l|en|bit}} *{{l|en|word}} =====Yhdyssanat===== *[[gigabyte]], [[kilobyte]], [[megabyte]], [[terabyte]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|byte order}} ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|m|s}} #(''tietotekniikka'') [[tavu]] #:''En el código ASCII cada letra emplea un ''byte'' para su codificación.'' ====Etymologia==== Englannin {{l|en|byte}} ====Liittyvät sanat==== *[[octeto]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|t}} #[[vaihto]] #[[saalis]] #:''När den ger sig på ett byte kramar den ihjäl sitt '''byte'''.'' ====Ääntäminen==== *{{IPA|/ˈbyːtɛ/}} ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|sv|s|inbyte}} {{johdokset|sv|v|byta|inbyta}} =====Yhdyssanat===== *{{l|sv|byteshandel}} ===Substantiivi=== '''byte''' (byten, byte, byten) #{{yhteys|IT|k=sv}} [[tavu]] #:''En '''byte''' kan därmed anta något av värdena 0...255.'' ====Etymologia==== * {{ety|sv|en|byte|tavu}} ====Ääntäminen==== *{{IPA|/bajt/, /baɪt/}} (tavu) {{audio|Sv-byte.ogg|audio}} ====Liittyvät sanat==== *{{l|sv|bit}} =====Yhdyssanat===== *{{l|sv|gigabyte}}, {{l|sv|kilobyte}}, {{l|sv|megabyte}}, {{l|sv|terabyte}} * {{l|sv|oktett}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=B_4445-0440.bXU7}} 3pelf3uwctawxqhxqnp8sxle4s5pri8 5231140 5231131 2026-07-31T07:58:41Z 3xJohnny 27473 /* Johdokset */ 5231140 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} #{{yhteys|IT|k=en}} [[tavu]] #:''The word “hello” fits into 5 '''bytes''' of ASCII code.'' #::''Sana ”hello” mahtuu viiteen '''tavuun''' ASCII-koodia'' ====Etymologia==== * sanasta {{l|en|bit}} muokattu ====Ääntäminen==== * {{IPA|/baɪt/}} * {{audio|en-us-byte.ogg|Audio (US)}} ====Liittyvät sanat==== *{{l|en|B}} *{{l|en|bit}} *{{l|en|word}} =====Yhdyssanat===== *[[gigabyte]], [[kilobyte]], [[megabyte]], [[terabyte]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|byte order}} ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|m|s}} #(''tietotekniikka'') [[tavu]] #:''En el código ASCII cada letra emplea un ''byte'' para su codificación.'' ====Etymologia==== Englannin {{l|en|byte}} ====Liittyvät sanat==== *[[octeto]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|t}} #[[vaihto]] #[[saalis]] #:''När den ger sig på ett byte kramar den ihjäl sitt '''byte'''.'' ====Ääntäminen==== *{{IPA|/ˈbyːtɛ/}} ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|sv|s|inbyte}} {{johdokset|sv|v|byta}} =====Yhdyssanat===== *{{l|sv|byteshandel}} ===Substantiivi=== '''byte''' (byten, byte, byten) #{{yhteys|IT|k=sv}} [[tavu]] #:''En '''byte''' kan därmed anta något av värdena 0...255.'' ====Etymologia==== * {{ety|sv|en|byte|tavu}} ====Ääntäminen==== *{{IPA|/bajt/, /baɪt/}} (tavu) {{audio|Sv-byte.ogg|audio}} ====Liittyvät sanat==== *{{l|sv|bit}} =====Yhdyssanat===== *{{l|sv|gigabyte}}, {{l|sv|kilobyte}}, {{l|sv|megabyte}}, {{l|sv|terabyte}} * {{l|sv|oktett}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=B_4445-0440.bXU7}} ks3qhp9dlzphfmflw5vpkv18zc152a4 0 45605 5231123 5078816 2026-07-31T06:56:19Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[terminator]] 5231123 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Verbi=== {{en-verbi|terminat|ing}} # [[lopettaa]], [[päättää]] ====Liittyvät sanat==== *[[termination]] =====Johdokset===== {{johdokset|en|s|terminator}} ==Italia== ===Verbi=== '''terminate''' # {{it-v-taivm|1|termin|ate}} ==Latina== ===Verbi=== '''termināte''' # {{la-v-taivm|1|t|ermin|ate}} oinh4zo2q2fap078hyzvqkk7fakck9s 0 46174 5230826 5008842 2026-07-30T20:33:14Z Jouluntähti 20938 5230826 wikitext text/x-wiki {{katso|-usta|-usta-|ústa}} ==Suomi== ===Substantiivi=== '''usta''' # {{taivm-y-part|fi|uksi|luok=s}} ==Puola== ===Substantiivi=== {{pl-subs|us|ta|suku=n}} {{monikollinen}} #[[suu]] ==Serbia== ===Substantiivi=== {{sr-subs|n|kyr=уста|paino=ústa}} {{monikollinen}} #[[suu]] #:''disati na (~ kroz) usta'' – hengittää suun kautta ====Ääntäminen==== {{IPA|/'ǔːsta/}} ====Taivutus==== {{sr-s-taiv |nom2='''ústa''' |nom1= |gen2='''ústā''' |gen1= |dat2=[[ustima|ústima]] |dat1= |akk2='''ústa''' |akk1= |vok1= |ins1= }} ===Verbi=== {{taivutusmuoto|ustati|sr|verbi|persoona=y2p|aikamuoto=aoristi|sanarivi=ùsta}} #(''taivutusmuoto'') ''yksikön 3. persoonan aoristi verbistä'' '''[[ustati]]''' tum2vwh4577tx4fah50023qdqdolaot 0 46184 5230827 5014535 2026-07-30T20:33:34Z Jouluntähti 20938 /* Kroatia */ 5230827 wikitext text/x-wiki {{katso|nós}} ==Espanja== ===Pronomini=== {{pronomini|es}} # {{perpron|k=es}} {{taivm-teksti|akkusatiivimuoto sanoista}} '''{{l|es|nosotros}}''' {{taivm-teksti|ja}} '''{{l|es|nosotras}}''': [[me]]idät, [[me]]itä # {{perpron|k=es}} {{taivm-teksti|datiivimuoto sanoista}} '''{{l|es|nosotros}}''' {{taivm-teksti|ja}} '''{{l|es|nosotras}}''': [[me]]ille # (''refleksiivinen'') ''monikon toisen persoonan akkusatiivi- ja datiivimuoto'' #:'''''Nos''' llamamos María y Juan.'' (akk.) #::''Olemme nimeltämme María ja Juan.'' (kirj.: 'Kutsumme itseämme Maríaksi ja Juaniksi.') #:''No <u>'''nos''' dimos cuenta</u> de eso.'' (dat.) #::''Emme <u>huomanneet</u> sitä.'' (kirj.: 'Emme tehneet itsellemme siitä huomiota.') [[Luokka:Espanjan kielen refleksiivipronominit]] ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|m|paino=nȏs|tm=m-ov|g1n=nȍs|dat1=[[nosu|nȍsu]]^D<br/>[[nosu|nòsu]]^L}} # [[nenä]] {{+luokka|hr|ruumiinosa|elin}} #:''disati na (~ kroz) nos'' – hengittää nenän kautta ====Ääntäminen==== {{IPA|/nôːs/}} {{tavutus|nos|k=hr}} ====Etymologia==== * [[kantaslaavi]]n sanasta ''*nosъ'' ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eFxmURg%3D nȏs] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=nȏs nȏs] Školski rječnik hrvatskoga jezika ==Latina== ===Pronomini=== {{la-pron|nos}} # {{perpron|k=la}} [[me]] ====Huomautukset==== *I-loppuinen genetiivi (1) on merkitykseltään objektiivinen ja um-loppuinen (2) merkitykseltään partitiivinen. ::''amor '''nostri''''' 'rakkaus meihin/meitä kohtaan' ::''unus '''nostrum''''' 'yksi meistä' ==Portugali== ===Pronomini=== {{pronomini|pt}} # {{perpron|k=pt}} {{taivm-teksti|akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|pt|nós}}''': [[me]]idät, [[me]]itä # {{perpron|k=pt}} {{taivm-teksti|datiivimuoto sanasta}} '''{{l|pt|nós}}''': [[me]]ille # {{refpron|k=pt}} [[itsemme]] # {{yhteys|vanhentunut|k=pt}} {{vaiht-kirj|pt|nós}} ===Supistuma=== {{supistuma|pt}} # {{sup-osat|pt|em|os}} ==Puola== ===Substantiivi=== {{substantiivi|pl|suku=m}} # [[nenä]] {{+luokka|pl|ruumiinosa|elin}} ==Ranska== ===Pronomini=== {{pronomini|fr}} {{mf}} ''mon.'' # {{yhteys|pospron|k=fr}} [[me]]idän ... [[-mme]] (''kun pääsana on monikollinen'') ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-TLFi}} ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|ar}} # [[kuono]] # {{yhteys|leikkimielinen|k=sv}} [[nenä]] ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|sv|nosspegel|nosspets|sötnos}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=N_0641-0131.0U27}} [[Luokka:Ruotsin kielen nisäkkäiden anatomian sanasto]] ==Slovakki== ===Substantiivi=== {{substantiivi|sk|suku=m}} # [[nenä]] {{+luokka|sk|ruumiinosa|elin}} ==Tšekki== ===Substantiivi=== {{substantiivi|cs|suku=m}} # [[nenä]] {{+luokka|cs|ruumiinosa|elin}} ====Taivutus==== {{cs-subst|nos|nosu|nosu|nos|nose|nosu|nosem|nosy|nosů|nosům|nosy|nosy|nosech|nosy}} gblozyjmo2ybqjzheujb6o5lvivflyg 0 46475 5230742 5206210 2026-07-30T15:54:05Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230742 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|et}} # [[maajoukkue]] ====Etymologia==== {{ety|sv|johdos|land|-s-|lag}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|sv|herrlandslag}} ===Substantiivi=== {{sv-subs|er}} # {{yhteys|historia|k=sv}} [[maalaki]] ohffgu4963evhqspisad0oo0tx21r9n 5230743 5230742 2026-07-30T15:54:56Z 3xJohnny 27473 /* Etymologia */ 5230743 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|et}} # [[maajoukkue]] ====Etymologia==== {{ety|sv|yhdyssana|land|-s-|lag}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|sv|herrlandslag}} ===Substantiivi=== {{sv-subs|er}} # {{yhteys|historia|k=sv}} [[maalaki]] 2gw2swtej1ch3pa51rmxdey8aw6ixw0 0 47640 5230771 4723012 2026-07-30T18:01:26Z 3xJohnny 27473 /* Liittyvät sanat */ 5230771 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Verbi=== {{en-verbi|s}} # [[työllistää]], [[palkata]], ottaa [[työ]]hön #:''The company '''employs''' 150 people.'' #::''Yritys '''työllistää''' 150 henkeä.'' #[[käyttää]] #: ''How do you '''employ''' your spare time?'' #::''Kuinka '''käytät''' vapaa-aikasi?'' ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|en|a|employed|unemployed}} {{johdokset|en|s|employee|employer|employment|unemployment}} [[Luokka:Englannin kielen työelämäsanasto]] 7idm00jhpy28tnezac3jimldx2y0r9a 0 48091 5231149 3792746 2026-07-31T08:40:09Z 3xJohnny 27473 Lisätty ruotsin substantiivi 5231149 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[apu]], [[avustus]] # {{urheilu|k=en}} [[syöttö]] (kun toinen pelaaja tekee maalin) ===Verbi=== {{en-verbi|s}} # [[avustaa]], [[edesauttaa]] # [[osallistua]] ====Liittyvät sanat==== *[[assistance]], [[assistant]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|er}} # {{yhteys|urheilu|k=sv}} [[syöttö]] (kun toinen pelaaja tekee maalin) ====Etymologia==== laina {{ety|sv|en|assist}} ====Aiheesta muualla==== * {{muualla-sv-so}} 80esr7evich6wjh30dxoaasv4b45t4l 0 48905 5231178 5230628 2026-07-31T11:52:34Z ~2026-42015-40 39909 5231178 wikitext text/x-wiki ==Suomi== [[File:Ajedrez captura al paso del peon.png|thumb|Ohestalyönti]] ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # {{yhteys|shakki|k=fi}} erikoissiirto ({{termi|fr|en passant}}), jossa sotilas lyö vastustajan edeltävällä siirrollaan kaksoisaskeleella rinnalleen tulleen sotilaan sen ohittamaan uhkaamaansa ruutuun samalla tavoin kuin se olisi siirtynyt vain yhden ruudun #:Esim. 1. c2-c4 f7-f5 2. c4-c5 d7-d5 3. c5xd6 e.p. ====Etymologia==== {{ety|fi|yhdyssana|ohesta|lyönti}}, liitettiin sääntöihin 1400-luvulla. ====Käännökset==== {{kohta|1|ohestalyönti (en passant)| *englanti: [[en passant]] *venäjä: [[на проходе]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[en passant]], [[erikoissiirto]], [[sotilas]], [[sotilaan kaksoisaskel]], [[lyönti]], [[uhattu ruutu]] 2tsx95ri17xaxfbbeuhzzuhhb8bbveg 0 52129 5230712 4063947 2026-07-30T14:17:05Z Jouluntähti 20938 5230712 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|m|s}} #[[naapurusto]] 3d3pwmcbxkbp6r07unckzc2qacrds65 0 52483 5231148 4688625 2026-07-31T08:39:00Z Höyhens 63 /* Yhdyssanat */ +1 5231148 wikitext text/x-wiki {{katso|läkki}} ==Suomi== [[Kuva:Baseball cap line drawing.svg|thumb|[[lippalakki|Lippa'''lakki''']]₁ on päässä pidettävä [[asuste]]]] [[Kuva:Amanita_muscaria_3_vliegenzwammen_op_rij.jpg|thumb|[[punakärpässieni|Punakärpässienen]] punaisessa '''lakissa'''₂ on valkoisia pilkkuja.]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|5|A}} {{mon|lakit}} # pehmeitä kangasosia sisältävä, yleensä [[lippa|lipallinen]] [[päähine]] # [[sieni|sienen]] itiöemän varren päässä oleva osa, [[hattu]] ====Ääntäminen==== {{fi-IPA}}, {{IPA2|[ˈlɑk̟ːi]}} {{fi-tavutus}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|la|kk|k}} ====Etymologia==== germaaninen laina<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kaisa Häkkinen | Otsikko = Suomi on kuuden kerroksen kieli | Julkaisu = Tiede | Vuosi = 2018 | Numero = | Sivut = | Tiedostomuoto = doc | www = https://research.utu.fi/converis/getfile?id=38064493&portal=true | Lopetusmerkki = }}</ref> ====Käännökset==== {{kohta|1|päähine| *englanti: [[cap]] *inarinsaame: [[kappeer]] *italia: [[berretto]] {{m}} *latvia: [[cepure]] {{f}} *liettua: {{käännös|lt|kepurė|suku=f}} *pohjoissaame: [[gahpir]] *ruotsi: {{käännös|sv|mössa}}, {{käännös|sv|keps}}, {{käännös|sv|smäck}} *saksa: {{käännös|de|Mütze|suku=f}} *ukraina: [[кепка]], [[кашкет]]; [[шапка]] *unkari: [[sapka]] *viro: [[müts]] |loppu}} {{kohta|2|itiöemän yläosa| *englanti: [[cap]] *espanja: [[sombrerete]] {{m}} *italia: [[cappella di fungo]] {{f}} *latvia: {{käännös|lv|cepurīte|suku=f}} *liettua: {{käännös|lt|kepurė|suku=f}} *ranska: [[chapeau]] {{m}} *ruotsi: {{käännös|sv|hatt}} *saksa: [[Hut]] {{m}} *ukraina: [[шапка]] {{f}} *viro: [[kübar]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[hattu]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|v|lakittaa}} =====Yhdyssanat===== [[hiippalakki]], [[karvalakki]], [[karvaslakki]], [[kasakkalakki]], [[kenttälakki]], [[kipparinlakki]], [[koppalakki]], [[krimilakki]], [[kriminnahkalakki]], [[lakinlippa]], [[lakinnosto]], [[lakinreuhka]], [[lakkihylly]], [[lakkireuhka]], [[lakkisieni]], [[lentäjänlakki]], [[lippalakki]], [[madonlakki]], [[napalakki]], [[neljäntuulenlakki]], [[patalakki]], [[piippalakki]], [[piippolakki]], [[pipolakki]], [[puuhkalakki]], [[risalakki]], [[suippolakki]], [[teekkarilakki]], [[tonttulakki]], [[tupsulakki]], [[turkislakki]], [[uimalakki]], [[valkolakki]], [[virkalakki]], [[ylioppilaslakki]] =====Alakäsitteet===== *[[lätsä]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|1}} ==Viitteet== {{viitteet}} [[Luokka:Suomen kielen vaatekappaleet]] [[Luokka:Suomen kielen sienitieteen sanasto]] [[Luokka:Suomen kielen germaaniset lainat]] 77qs92s9durcxqurd623jtt7k19918d 0 53462 5230766 4052330 2026-07-30T17:39:37Z ~2026-41353-65 39889 5230766 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|f}} #[[saastuminen]], [[ilmansaaste]] ====Liittyvät sanat==== *[[contaminar]] me3h231k9o623w046uijv5dnypagfn4 0 80601 5231174 4193786 2026-07-31T11:41:36Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5231174 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|es}} #[[rouva]], hallitsevassa asemassa oleva nainen #:''She was the '''mistress''' of the mansion and owned the horses.'' # [[rakastajatar]] # [[opettajatar]] # [[valtiatar]] ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== * {{yhdyssanat|en|headmistress}} =====Vieruskäsitteet===== * {{l|en|master}} [[Luokka:Englannin kielen seksuaalisuussanasto]] [[Luokka:Englannin kielen sosiologian sanasto]] 7k5m520zm1roxy31e7ukjevkm8cbujc 0 82801 5231124 5005498 2026-07-31T06:56:34Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[pantlånerörelse]] 5231124 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|r}} # [[liike]], [[liikehdintä]] # [[liike]] (''aatteellinen yhteisö tai aatevirtaus'') # [[liike]], [[liikeyritys]] # [[liikutus]] ====Liittyvät sanat==== * [[röra]] =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|sv|pantlånerörelse|rörelsetillstånd}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=R_4409-0085.TjbR}} ip8u9q051gmb2l0vk9xokar25gb63lr 0 84345 5231137 5148375 2026-07-31T07:57:46Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[putkikuljetus]] 5231137 wikitext text/x-wiki {{katso|Putki}} {{Wikipedia}} ==Suomi== [[Kuva:Pumpspeicherwerk Geesthacht Rohre.jpg|pienoiskuva|Putkia [1] ]] [[Tiedosto:Centurion Mk5 AVRE 165 - Flickr - p a h.jpg|pienoiskuva|Tykin piippu [2]]] [[Tiedosto:Piping in Bash.png|pienoiskuva|Unix-putki [4] käyttäen putkimerkkiä [3] ]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|7}} # tavallisesti poikkileikkaukseltaan pyöreä, tasapaksu ja molemmista päistä avoin kappale # yli 20 mm kaliiperisen aseen piippu #:''tykin '''putki''''' # [[putkilo]], [[tuubi]] # putkivartinen [[kasvi]] (etenkin sen nimen jälkiosana) #:''Pelto kasvaa pelkkää '''putkea''' ja vesakkoa.'' #:''vuohen'''putki''''', ''koiran'''putki''''' # pitkään jatkuva saman asian harjoittaminen; erityisesti alkoholinkäytöstä #{{tietotekniikka}} [[putkimerkki]] ('''|''') #{{tietotekniikka}} toiminto, jolla yhden ohjelman tuloste annetaan toisen syötteeksi ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-ovi|putk}} ====Etymologia==== Putki-sana on suomalais-ugrilainen, ja sillä on alun perin viitattu onttovartisiin putkikasveihin. Sama merkitys elää edelleen esimerkiksi sanassa ''[[koiranputki]]''.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus | Sivu = 279 | Selite = 4.–7. painos | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi = 2014<!--Painettu--> | Isbn = 978-951-1-23436-4 | Tekijä = Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana}}</ref> ====Käännökset==== {{kohta|1|pitkänomainen molemmista päistä avoin kappale| *englanti: {{käännös|en|pipe}}, [[tube]] *espanja: [[tubo]] {{m}} *ranska: {{käännös|fr|tube|suku=m}}, {{käännös|fr|tuyau|suku=m}} *ruotsi: [[rör]] *saksa: [[Rohr]] {{n}} *turkki: [[boru]], [[tüp]] *uk: [[труба]] {{f}} *venäjä: [[труба]] *viro: [[toru]]; [[putk]] (kasvin varsi) |loppu}} {{kohta|2|tykin ~| *englanti: [[barrel]] *italia: [[bocca da fuoco]] {{f}} *sv: [[rör]] *de: [[Rohr]] {{n}} *tšekki: [[hlaveň]], [[lauf]] *turkki: {{käännös|tr|namlu}} *uk: [[ствол]] {{m}} *venäjä: [[ствол]] {{m}} *et: [[toru]] |loppu}} {{kohta|3|putkilo, tuubi| *en: [[tube]] *sv: {{käännös|sv|tub}} *de: {{käännös|de|Tube|suku=f}} *et: [[tuub]] *uk:[[туба]] {{f}}, [[тюбик]] {{m}} *ru: [[туба]] {{f}}, [[тюбик]] {{m}} |loppu}} {{kohta|4|putkivartinen kasvi (etenkin niiden nimien osana); kasvin ontto varsi| *et: [[putk]] |loppu}} {{kohta|5|useamman päivän juopottelukausi| *englanti: {{käännös|en|bender}}, [[bout]] (of drinking) *saksa: {{käännös|de|Gelage}} *ukraina: {{käännös|uk|запій|suku=m}} *venäjä: [[запой]] {{m}} *viro: {{käännös|et|joomahoog}} |loppu}} {{kohta|6|putkimerkki| Ks. [[putkimerkki]] |loppu}} {{kohta|7|ohjelman tulosteen johtaminen syötteeksi toiseen ohjelman| *englanti: {{käännös|en|pipe}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== [[pilli]], [[putkisydäminen]], [[putkitus]], [[sähköputkitus]], [[torvi]], [[tuubi]], [[viemäriputkisto]] =====Yhdyssanat===== [[aaltoputki]], [[ainesputki]], [[betoniputki]], [[elektroniputki]], [[eläkeputki]], [[haarakaukoputki]], [[hammastahnaputki]], [[hiusputki]], [[ilmaputki]], [[johtoputki]], [[juomaputki]], [[jättiputki]], [[kaasuputki]], [[kairausputki]], [[kapillaariputki]], [[karhunputki]], [[karvasputki]], [[katodisädeputki]], [[kaukoputki]], [[keuhkoputki]], [[koeputki]], [[koiranputki]], [[kupariputki]], [[kuumavesiputki]], [[kuvaputki]], [[käyttövesiputki]], [[lasinpuhallusputki]], [[lasiputki]], [[laskuputki]], [[liitosputki]], [[liitäntäputki]], [[loisteputki]], [[lähetinputki]], [[lämminvesiputki]], [[lämpöputki]], [[maakaasuputki]], [[maitiaisputki]], [[metalliputki]], [[neonputki]], [[näköviritysputki]], [[pahaputki]], [[pakoputki]], [[panssariputki]], [[pitot-putki]], [[poistoputki]], [[polttoaineputki]], [[puhallusputki]], [[puheputki]], [[putkentaivutin]], [[putkiasentaja]], [[putkihuonekalu]], [[putkijalka]], [[putkijuoksu]], [[putkikassi]], [[putkikellopeli]], [[putkikellot]], [[putkikuljetus]], [[putkilamppu]], [[putkiliitos]], [[putkiliitäntä]], [[putkimerkki]], [[putkimies]], [[putkipihdit]], [[putkipora]], [[putkiposti]], [[putkiremontti]], [[putkisolu]], [[putkisukka]], [[putkisuukala]], [[putkisuukalat]], [[putkitongit]], [[putkityö]], [[putkivaroke]], [[putkiyhde]], [[puuputki]], [[radioputki]], [[rakenneputki]], [[rumpuputki]], [[röntgenputki]], [[salaojaputki]], [[suoputki]], [[sylinteriputki]], [[syöksyputki]], [[tappioputki]], [[tiiliputki]], [[torpedoputki]], [[tykinputki]], [[työputki]], [[työttömyysputki]], [[ukonputki]], [[uraputki]], [[valuuttaputki]], [[vesijohtoputki]], [[vesiputki]], [[viemäriputki]], [[virtsaputki]], [[voideputki]], [[voittoputki]], [[vuohenputki]], [[väinönputki]], [[värikuvaputki]], [[yhdysputki]], [[ylitäyttöputki]], [[ylivuotoputki]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|putkilo|putkisto}} {{johdokset|fi|v|putkittaa}} ====Idiomit==== *''mennä putkeen'' *# (''yleensä kielteisenä'') [[onnistua]] *#:''Esitys ei '''mennyt''' ihan '''putkeen''' tällä kertaa.'' ====Lähteet==== {{viitteet}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|na=Nimitys}} *{{muualla-ses|word=putki|etym_id=ETYM_2a7d77dca30a8e7105f5d121c62ee130}} [[Luokka:Suomen kielen tekniikan sanasto]] nmeev7hndmjjvapkpslbl9uchjl743r 0 84472 5231166 4385935 2026-07-31T10:03:20Z HunsBot 11593 katso: +[[-or]] 5231166 wikitext text/x-wiki {{katso|-or|or|OR|őr|ör|-ör}} ==Gaeli== ===Substantiivi=== {{substantiivi|gd}} (gen. òir) #[[kulta]] 5ib8jb4c3bp3bb49yg5j4oen0htfhox 0 90360 5231135 5230615 2026-07-31T07:57:26Z HunsBot 11593 Lisätty sanaliitto [[pipeline transport]] 5231135 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[putkisto]], [[johto]], [[putki]] #:''natural gas pipeline'' # (tiedonsiirto)[[kanava]] # {{yhteys|tekniikka|tietotekniikka|k=en}} [[liukuhihna]] ====Etymologia==== {{yhdyssana|pipe|line}} ====Liittyvät sanat==== =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|en|pipeline transport}} ====Idiomit==== *''in the pipeline(s)'' ‒ jo päätetty, toimituksessa, tulossa ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|n|pipelin|er}} # [[putki]], [[johto]] i93aal1k5z745ebgiv00gtyjzbvzpq7 0 91638 5230708 4273728 2026-07-30T12:02:15Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230708 wikitext text/x-wiki {{katso|forsvar}} ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|et}} # [[puolustus]], [[maanpuolustus]] ====Etymologia==== {{ety|sv|johdos|för|svar}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=F_3169-0111.tPz6}} *{{muualla-sv-so}} kvkowq7e2fq5zo0ig60arovsj2seg21 0 92604 5230737 4189548 2026-07-30T15:25:07Z ~2026-42199-07 39923 5230737 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{kieliboksi|tunnus=gd}} {{fi-subs|5}} # pääasiassa [[Skotlanti|Skotlannissa]] elävän [[kelttiläinen|kelttiläisen]] kansan jäsen # edellisten äidinkielenään puhuma [[kelttiläinen kieli]] (kielitunnus: gd), joka on käytössä vähemmistökielenä Skotlannissa, lähinnä [[Hebridit|Hebridien]] saarilla. ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|gael|||a|i}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kansan jäsen| *englanti: [[Gael]] |loppu}} {{kohta|2|Skotlannissa käytettävä kelttiläinen kieli| *englanti: [[Gaelic]], [[Scottish Gaelic]] *italia: [[gaelico]] {{m}} *ranska: [[gaélique]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Yläkäsitteet===== *[[kielet]] **[[indoeurooppalainen kieli]] ***[[kelttiläinen kieli]] ****[[goideelinen kieli]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|na=Nimitys}} [[Luokka:Suomen kielen kielet]] dcahb74txgq75bhduru53evby679sey 0 100549 5230780 5019735 2026-07-30T18:41:01Z Höyhens 63 /* Yhdyssanat */ +1 5230780 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== [[Kuva:Jacka - del av Nordstjärneordens dräkt från cirka 1820 - Livrustkammaren - 108329.tif|pienoiskuva|Sametti]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|5|C}} # kangaslaatu, jossa on lyhyt ja tiheä nukkapinta ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|same|tt|t|a|i}} ====Etymologia==== {{ety|fi|sv|sammet}}, {{termi|sv|sameet}}, muinaisruotsin {{ety|fi|fsv|samet}} < keskialasaksan ''sammet, sammit'' < muinaisranskan ''samit'' < keskiajan {{ety|fi|la|samitum}}, {{termi|la|sametum}}, {{termi|la|examitum}}, {{termi|la|xamitum}} < {{ety|fi|grc|x|lat=ksámẽtos}}, {{termi+|grc|ἑξάμιτος|lat=heksámitos}} ’kuusi[[niisi|niitinen]]’{{ref|SSA00rö}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kangaslaatu, jossa on lyhyt ja tiheä nukkapinta| *azeri: {{käännös|az|məxmər}} *englanti: [[velvet]] *espanja: [[terciopelo]] *koltansaame: [[pliiss]] *kroatia: {{käännös|hr|baršun|suku=m}} *puola: [[aksamit]], [[welwet]] *ranska: [[velours]] *ruotsi: [[sammet]] *saksa: [[Samt]] {{m}} *tanska: [[fløjl]] *turkki: [[kadife]] *ukraina: {{käännös|uk|оксамит}}, {{käännös|uk|бархат}} *unkari: [[bársony]] *uzbekki: {{käännös|uz|baxmal}} *venäjä: [[бархат]] *viro: [[samet]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[veluuri]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|a|samettinen}} =====Yhdyssanat===== [[kiiltosametti]], [[sametinhieno]], [[sametinpehmeä]], [[samettijalka]], [[samettikangas]], [[samettikukka]], [[samettiminkki]], [[samettimuurahainen]], [[samettinukka]], [[samettipiisami]], [[samettipuku]], [[samettiruusu]], [[samettisilmä]], [[samettitatti]], [[samettityyny]], [[samettivallankumous]], [[samettivelli]], [[silkkisametti]], [[trikoosametti]], [[vakosametti]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} [[Luokka:Suomen kielen kankaat]] ==Viitteet== {{viitteet}} p65rzm3ltkcrjf5phdxm5ekgpi5grml 5230813 5230780 2026-07-30T20:26:16Z HunsBot 11593 Aiheesta muualla: + Suomen kielen etymologinen sanakirja 5230813 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== [[Kuva:Jacka - del av Nordstjärneordens dräkt från cirka 1820 - Livrustkammaren - 108329.tif|pienoiskuva|Sametti]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|5|C}} # kangaslaatu, jossa on lyhyt ja tiheä nukkapinta ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-risti|same|tt|t|a|i}} ====Etymologia==== {{ety|fi|sv|sammet}}, {{termi|sv|sameet}}, muinaisruotsin {{ety|fi|fsv|samet}} < keskialasaksan ''sammet, sammit'' < muinaisranskan ''samit'' < keskiajan {{ety|fi|la|samitum}}, {{termi|la|sametum}}, {{termi|la|examitum}}, {{termi|la|xamitum}} < {{ety|fi|grc|x|lat=ksámẽtos}}, {{termi+|grc|ἑξάμιτος|lat=heksámitos}} ’kuusi[[niisi|niitinen]]’{{ref|SSA00rö}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kangaslaatu, jossa on lyhyt ja tiheä nukkapinta| *azeri: {{käännös|az|məxmər}} *englanti: [[velvet]] *espanja: [[terciopelo]] *koltansaame: [[pliiss]] *kroatia: {{käännös|hr|baršun|suku=m}} *puola: [[aksamit]], [[welwet]] *ranska: [[velours]] *ruotsi: [[sammet]] *saksa: [[Samt]] {{m}} *tanska: [[fløjl]] *turkki: [[kadife]] *ukraina: {{käännös|uk|оксамит}}, {{käännös|uk|бархат}} *unkari: [[bársony]] *uzbekki: {{käännös|uz|baxmal}} *venäjä: [[бархат]] *viro: [[samet]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[veluuri]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|a|samettinen}} =====Yhdyssanat===== [[kiiltosametti]], [[sametinhieno]], [[sametinpehmeä]], [[samettijalka]], [[samettikangas]], [[samettikukka]], [[samettiminkki]], [[samettimuurahainen]], [[samettinukka]], [[samettipiisami]], [[samettipuku]], [[samettiruusu]], [[samettisilmä]], [[samettitatti]], [[samettityyny]], [[samettivallankumous]], [[samettivelli]], [[silkkisametti]], [[trikoosametti]], [[vakosametti]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ses|word=sametti|etym_id=ETYM_9c819954bcd70faeb4ccb9fc79a2c045}} [[Luokka:Suomen kielen kankaat]] ==Viitteet== {{viitteet}} 14xezvbuptv6hf6he8bytaxl0d60h97 0 116093 5231179 3979835 2026-07-31T11:53:24Z ~2026-42015-40 39909 5231179 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs-y|sotilaan|kaksoisaskel|a=sotilas|b=askel}} # (''shakki'') erikoissiirto, jossa sotilas suorittaa ensimmäisenä siirtonaan kaksoisaskeleen eli kahden ruudun siirtymän, [[kaksoissiirto]] ====Liittyvät sanat==== * [[erikoissiirto]], [[sotilas]] [[Luokka:Suomen kielen shakkisanasto]] lukrgaxw52vevpc3zxpo2pwraaidh8m 0 117954 5230789 5218794 2026-07-30T18:58:54Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[kuutoskytkentä]] 5230789 wikitext text/x-wiki ==Suomi== [[Tiedosto:Chess x6t45.svg|pienoiskuva|Kuutonen [1]]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|38}} #{{yhteys|k=fi|arkikieltä}} [[kuusi|kuuden]] numero, numero 6; numerolla kuusi merkitty tai järjestetty #:''Tämän linjan numero on kuutonen''. # {{yhteys|musiikki|arkikieltä|k=fi}} [[suuri]] [[seksti]], erityisesti soinnuissa, harmonioissa tai melodioissa #:'''''Kuutonen''' toimii ykkösasteen mollisoinnussa yllättävän hyvinkin, vaikka nelosasteen sointu on sekin mollisointu tässä kappaleessa.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-nainen|kuuto|a}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kuuden numero, numero ''6''| *englanti: [[six]] *espanja: [[seis]] *kroatia: {{käännös|hr|šestica|suku=f}} *ruotsi: [[sexa]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== {{fi-lukujen-nimet}} =====Johdokset===== {{johdokset|fi|pref|kuutois-}} =====Yhdyssanat===== *[[kuutoskytkentä]] *[[kuutosluokka]] *[[kuutosmaa]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} hzyxr6m4gj1m4l9tiyz3tcdtwve7tjn 0 134923 5230830 3815057 2026-07-30T20:37:41Z Jouluntähti 20938 /* Latina */ 5230830 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|mon=nostrums|mon2=nostra}} # [[ihme]][[lääke]] ====Ääntäminen==== * {{IPA|/'nɒs.trəm/}} * {{SAMPA|/"nQs.tr@m/}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== *(''ihmelääke''') {{l|en|panacea}} ==Latina== ===Pronomini=== '''nas''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|partitiivinen genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|nos}}''' ===Pronomini=== '''nostrum''' # {{la-pron-taivm|nostrum}} ktzmfk4r05j7d34suymj0btz64p024s 5230831 5230830 2026-07-30T20:38:39Z Jouluntähti 20938 /* Latina */ ah, olikin jo mallineessa hieman väärin 5230831 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|mon=nostrums|mon2=nostra}} # [[ihme]][[lääke]] ====Ääntäminen==== * {{IPA|/'nɒs.trəm/}} * {{SAMPA|/"nQs.tr@m/}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== *(''ihmelääke''') {{l|en|panacea}} ==Latina== ===Pronomini=== '''nostrum''' # {{la-pron-taivm|nostrum}} ms8fqznonh2mry6nzoq6a2m41fufct9 0 141576 5230797 5226856 2026-07-30T20:01:42Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[maistattaa]] 5230797 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Verbi=== {{fi-verbi|56}} # [[aistia]] kielen makunystyröitten avulla #:''Ihminen voi maistaa nykytietämyksen mukaan viittä eri makua.'' # [[syödä]] ensimmäistä kertaa tai kokeeksi jotain ruokaa #:''Oletko maistanut possoa, rössyä tai taksaria? '' (yle.fi) # {{kuva}} saada kokeilla ensimmäisen kerran jotain; saada osakseen #:''Ihmiset saivat maistaa taas vapautta, rakkautta ja elämän ihanuutta.'' (Sami Paananen) #:''Rikolliset saivat maistaa omaa lääkettään.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|*}} ====Käännökset==== {{kohta|1|aistia| *en: [[taste]] |loppu}} {{kohta|2|syödä ensimmäistä kertaa tai kokeeksi jotain ruokaa| *en: [[taste]], [[try]] *kroatia: [[kušati]], [[okusiti]], [[probati]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|maistaja|maistajaiset|maistaminen}} *verbit: [[maistattaa]], [[maistella]], [[maistua]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-sms|word=maistaa|sms_id=SMS_2d25e5533c624d31bf95c51fd919bfaa}} *{{muualla-ses|word=maistaa|etym_id=ETYM_a5ba66653530fb521898648090833853}} *{{muualla-suvi|585}} [[Luokka:Suomen kielen fysiologian sanasto]] t5onlmzele7xluiauu1dz31905s3awn 0 153004 5230707 5223279 2026-07-30T12:00:29Z 3xJohnny 27473 /* Verbi */ 5230707 wikitext text/x-wiki {{katso|försvåra}} ==Ruotsi== ===Verbi=== {{sv-verbi|1}} #[[puolustaa]], [[puolustella]], [[puoltaa]] #''~ sig'' [[puolustautua]] ====Taivutus==== {{sv-verbi-taiv|försvar|ar}} ====Etymologia==== {{ety|sv|johdos|försvar|-a}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{l|sv|bevisa}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=F_3169-0112.cVmo}} *{{muualla-sv-so}} ocqxkad42r1d6nyuq2if7vl544yyqw6 0 154714 5230710 4061111 2026-07-30T14:10:25Z Jouluntähti 20938 5230710 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|f}} #[[puhtaus]] ====Liittyvät sanat==== * [[puro]] htfokq647np4pihf3zgf7ocbjvza5f3 0 158150 5231156 4346448 2026-07-31T09:06:45Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5231156 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|avbyt|are}} # [[lomittaja]] # {{yhteys|urheilu|k=sv}} [[kakkosajaja]], [[vaihtopelaaja]] ====Etymologia==== {{ety|sv|johdos|av-|byta|-are}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{l|sv|inbyte}} ====Aiheesta muualla==== * {{muualla-sv-so}} obqskh7hvw6xloo5vp5v0v7q5hhsq5k 0 170403 5231145 4396514 2026-07-31T08:19:58Z 3xJohnny 27473 /* Verbi */ 5231145 wikitext text/x-wiki {{katso|bada|baða|báða}} ==Ruotsi== ===Pronomini=== {{pronomini|sv}} {{monikollinen}} # {{indpron|k=sv}} [[molemmat]], [[kumpikin]] #:'''''Båda''' katterna är svarta.'' #::'''Molemmat''' kissat ovat mustia. ====Huomautukset==== *Jos pronominiin liittyy pääsanana substantiivi (ja mahdollisesti tämän määreenä oleva adjektiivi), ovat molemmat näistä '''määräisessä''' muodossa. ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== *(''molemmat, kumpikin'') [[bägge]], [[ömse]] ===Substantiivi=== {{sv-subs|båd|or}} # matala [[luoto]] ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * [[både#Substantiivi|både]] ===Verbi=== {{sv-verbi|1}} # [[enteillä#Verbi|enteillä]] ====Taivutus==== {{sv-verbi-taiv|båd|ar}} ====Aiheesta muualla==== * {{muualla-saob|unik=B_4445-0456.x8U3}} * {{muualla-sv-so|nr=2}} 3dm59uoaddqh4103jasfrejc5csoz32 0 170658 5231090 4994184 2026-07-31T02:58:35Z Jouluntähti 20938 /* Kroatia */ 5231090 wikitext text/x-wiki {{katso|víla}} ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=víla|tf=a-o|y=vil|ng=víl|vok1=[[vilo|vȋlo]]}} # [[haltiatar]], [[keiju]], [[keijukainen]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=f19uXhV7 víla] Hrvatski jezični portal ===Substantiivi=== {{taivutusmuoto|vile|sija=genetiivi|hr|substantiivi}} ===Verbi=== {{taivutusmuoto|viti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiini}} #(''taivutusmuoto'') ''aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä'' '''[[viti]]''' ==Ruotsi== ===Verbi=== {{sv-verbi|1}} #[[levätä]] #:''Är du trött? '''Vila''' en stund!'' #:''Oletko väsynyt? '''Lepää''' hetki!'' ====Taivutus==== {{sv-verbi-taiv|vil|ar}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=V_0871-0164.OT1I}} ==Tšekki== ===Substantiivi=== {{substantiivi|cs|suku=f}} #[[villa]], [[huvila]] 86rbzg0ycc90wk3p36lgrrxmopv25dr 0 200528 5231177 5052089 2026-07-31T11:47:07Z 3xJohnny 27473 /* Käännökset */ +englanti 5231177 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|6}} # [[oppilaitos|oppilaitoksen]] johtajasta käytetty nimitys alakoulusta yliopistoon ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-paperi|rehtor|a}} ====Käännökset==== {{kohta|1|oppilaitoksen johtajasta käytetty nimitys alakoulusta yliopistoon| *englanti: {{käännös|en|headmaster}}, {{käännös|en|schoolmaster}}, {{käännös|en|principal}}, {{käännös|en|headmistress}} *espanja: [[director]], [[rector]] *esperanto: [[rektoro]] *kroatia: [[rektor]], [[ravnatelj]] *ranska: [[proviseur]] {{m}}, (vararehtori) [[proviseur adjoint]] {{m}} *ruotsi: [[rektor]] *tšekki: [[ředitel]] {{m}} *turkki: {{käännös|tr|okul müdürü}}, {{käännös|tr|okul yöneticisi}}, {{käännös|tr|(yliopistossa) rektör}} *unkari: [[rektor]] *venäjä: [[завуч]] {{m}}, [[ректор]] {{m}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== *(''puhekieltä'') [[reksi]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|rehtorius}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi |apulaisrehtori |rehtorikausi |rehtorinkanslia |vararehtori }} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|476}} [[Luokka:Suomen kielen koulusanasto]] [[Luokka:Suomen kielen ruotsalaiset lainat]] lmaxbu7rq7qep6k0s8w1t5l7quaxbhz 0 205393 5231168 4385937 2026-07-31T10:03:40Z HunsBot 11593 katso: +[[-or]] 5231168 wikitext text/x-wiki {{katso|-or|or|OR|òr|ör|-ör}} ==Unkari== ===Substantiivi=== {{hu-subs|or|}} # [[vartija]] dlfb1pnj7gr95gf43bht0s5r0yo5x9n 0 215694 5230714 5161072 2026-07-30T14:23:19Z Tapio Toola 36665 /* Käännökset */ +saksa 5230714 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|12}} # [[leivonnainen]], joka valmistetaan voitaikinasta ja täytetään useimmiten tahnamaisella suolaisella täytteellä # [[patee]], uunivuoassa vesihauteessa kypsennetty [[mureke]] ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-kulkija|pasteij|a|o}} ====Etymologia==== * italian sanasta [[pasticcio]] ====Käännökset==== {{kohta|1|leivonnainen| *saksa: {{käännös|de|Pastete|suku=f}} *turkki: {{käännös|tr|börek}} *viro: [[pirukas]] |loppu}} {{kohta|2|patee| *viro: [[patee]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== [[hanhenmaksapasteija]], [[maksapasteija]], [[lihapasteija]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} [[Luokka:Suomen kielen ruoat]] d48l3o3cpf760l3a0ul84hjwwqmy8bb 5230740 5230714 2026-07-30T15:26:33Z HunsBot 11593 Aiheesta muualla: + Suomen kielen etymologinen sanakirja 5230740 wikitext text/x-wiki {{wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|12}} # [[leivonnainen]], joka valmistetaan voitaikinasta ja täytetään useimmiten tahnamaisella suolaisella täytteellä # [[patee]], uunivuoassa vesihauteessa kypsennetty [[mureke]] ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-kulkija|pasteij|a|o}} ====Etymologia==== * italian sanasta [[pasticcio]] ====Käännökset==== {{kohta|1|leivonnainen| *saksa: {{käännös|de|Pastete|suku=f}} *turkki: {{käännös|tr|börek}} *viro: [[pirukas]] |loppu}} {{kohta|2|patee| *viro: [[patee]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== [[hanhenmaksapasteija]], [[maksapasteija]], [[lihapasteija]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ses|word=pasteija|etym_id=ETYM_88547b6fa236fc36374a201c61e74fd2}} [[Luokka:Suomen kielen ruoat]] jrkkuaze22mslig6wm88otufj2ix91k 0 218257 5230783 4604201 2026-07-30T18:56:51Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[juureskaali]] 5230783 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|39}} # [[kasvi]], joka säilöö [[ravintoaine]]ita maanalaisiin osiinsa # näiden kasvien nämä osat [[ravinto]]na ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-vastaus|juure}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kasvin maanalainen osa, johon se säilöö ravintoaineita ja jota ihminen käyttää ravinnokseen| *englanti: {{käännös|en|root vegetable}} *islanti: [[rótargrænmeti]] {{n}} *slovakki: [[koreňová zelenina]] {{f}} *turkki: {{käännös|tr|kök sebze}} *viro: [[juurvili]], [[mugulvili]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== * [[juuresharja]], [[juureskaali]], [[juuresveitsi]], [[liemijuures]] ====Aiheesta muualla==== * {{muualla-ks}} ==Viro== ===Adverbi=== {{adverbi|et}} # [[luona]], [[tykönä]], [[läsnä]], [[paikalla]] #: '''''juures''' olema'' #:: olla '''läsnä''' #: ''Ma olin '''juures''', kui see juhtus.'' #:: Olin '''paikalla''', kun se tapahtui. ====Liittyvät sanat==== * [[juurde]], [[juurest]] ===Postpositio=== {{postpositio|et}} # [[luona]], [[tykönä]], [[ääressä]] #: ''akna '''juures''''' #:: ikkunan '''ääressä''' #: ''Ta elab oma vanaema '''juures'''.'' #:: Hän asuu isoäitinsä '''luona'''. #: ''Käisin arsti '''juures'''.'' #:: Kävin lääkäri'''ssä'''. #: ''Sa pead juuksuri '''juures''' käima.'' #:: Sinun pitää käydä parturi'''ssa'''. # jonkun tai jonkin [[palveluksessa]]; jonkin alaisuudessa tai [[yhteydessä]] #: ''Töötasin kohaliku ajalehe '''juures''' suvetoimetajana.'' #:: Työskentelin paikallisessa sanomalehde'''ssä''' kesätoimittajana. #: ''Tartu Ülikooli Narva kolledži '''juures''' tegutseb suveülikool.'' #:: Tarton yliopiston Narvan collegen '''yhteydessä''' toimii kesäyliopisto. # jossakussa tai jossakin olevista ominaisuuksista puhuttaessa: [[-ssa]], [[-ssä]] #: ''See joon tema '''juures''' mulle ei meeldi.'' #:: Siitä piirteestä häne'''ssä''' en pidä. #: ''Ülikonna '''juures''' pole midagi laita.'' #:: Puvu'''ssa''' ei ole mitään moitittavaa. #: ''Ta on hea tervise '''juures'''.'' #:: Hänen terveydentilansa on hyvä./Hän on kunno'''ssa'''. # jonkin lisäksi, jonkin ohella, jostakin huolimatta #: ''Töö '''juures''' piisab tal veel jõudu aiapidamiseks.'' #:: Työn '''lisäksi''' hänellä riittää vielä voimia puutarhanpitoon. ====Liittyvät sanat==== * [[juurde]], [[juurest]] ====Huomautukset==== * vertaa saksan ''bei'', ruotsin ''hos'', ''vid'' ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-eki-efi}} *{{muualla-eki-psv}} pplcuye5fuxep6ubtbylbsg7cbv7vnm 0 231657 5230759 4980602 2026-07-30T16:56:49Z Jouluntähti 20938 5230759 wikitext text/x-wiki {{katso|novinář}} ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|m|paino=nȍvinār|tm=me-uo|g1n=nȍvinār|vok1=[[novinaru|nȍvināru]]<br/>[[novinare|nȍvināre]]}} #[[toimittaja]], [[journalisti]], [[lehtimies]] ====Liittyvät sanat==== *[[novinarka]] {{f}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eFxkWhc%3D nȍvinār] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=nȍvinār nȍvinār] Školski rječnik hrvatskoga jezika ==Serbia== ===Substantiivi=== {{sr-subs|m|kyr=новинар|paino=nȍvinār}} #[[toimittaja]], [[journalisti]], [[lehtimies]] ==Sloveeni== ===Substantiivi=== {{sl-subs|m|paino=novínar}} #[[toimittaja]], [[journalisti]], [[lehtimies]] ====Aiheesta muualla==== *[https://fran.si/133/sskj2-slovar-slovenskega-knjiznega-jezika-2/4502319/novinar novínar] Slovar slovenskega knjižnega jezika² via Fran 1e5tqbevs7qcuhz5d8380cojbg4ovu0 0 232863 5231075 5190120 2026-07-31T02:09:02Z Jouluntähti 20938 5231075 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adverbi=== {{adverbi|hr|paino=prȉje}} #[[ennen]], [[ennemmin]], [[aiemmin]] #[[enemmänkin]], [[pikemminkin]] #[[mieluummin]], [[ennemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/prîje/}} {{tavutus|pri|je|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=prȉje prȉje] Školski rječnik hrvatskoga jezika ===Prepositio=== {{prepositio|hr|paino=prȉje}} #[[ennen]], [[sitten]] #:''neposredno prije svoje smrti'' – juuri ennen kuolemaansa #:''prije pet godina'' – viisi vuotta sitten ====Ääntäminen==== {{IPA|/prîje/}} {{tavutus|pri|je|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=prȉje prȉje] Školski rječnik hrvatskoga jezika ==Serbia== ===Adverbi=== {{adverbi|sr|kyr=прије}} #[[ennen]], [[ennemmin]], [[aiemmin]] #[[enemmänkin]], [[pikemminkin]] #[[mieluummin]], [[ennemmin]] ===Prepositio=== {{prepositio|sr|kyr=прије}} #[[ennen]], [[sitten]] ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{ekavica}} [[pre]] gs4f5rhoi064flvr34z80h2wpw35xr1 5231076 5231075 2026-07-31T02:11:56Z Jouluntähti 20938 5231076 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adverbi=== {{adverbi|hr|paino=prȉje}} #[[ennen]], [[ennemmin]], [[aiemmin]] #[[enemmänkin]], [[pikemminkin]], [[oikeammin]] #[[mieluummin]], [[ennemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/prîje/}} {{tavutus|pri|je|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=prȉje prȉje] Školski rječnik hrvatskoga jezika ===Prepositio=== {{prepositio|hr|paino=prȉje}} #[[ennen]], [[sitten]] #:''neposredno prije svoje smrti'' – juuri ennen kuolemaansa #:''prije pet godina'' – viisi vuotta sitten ====Ääntäminen==== {{IPA|/prîje/}} {{tavutus|pri|je|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=prȉje prȉje] Školski rječnik hrvatskoga jezika ==Serbia== ===Adverbi=== {{adverbi|sr|kyr=прије}} #[[ennen]], [[ennemmin]], [[aiemmin]] #[[enemmänkin]], [[pikemminkin]], [[oikeammin]] #[[mieluummin]], [[ennemmin]] ===Prepositio=== {{prepositio|sr|kyr=прије}} #[[ennen]], [[sitten]] ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{ekavica}} [[pre]] fgbdm7nigk8fyqzkiupd9972c5b3yna 5231077 5231076 2026-07-31T02:12:35Z Jouluntähti 20938 /* Serbia */ 5231077 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adverbi=== {{adverbi|hr|paino=prȉje}} #[[ennen]], [[ennemmin]], [[aiemmin]] #[[enemmänkin]], [[pikemminkin]], [[oikeammin]] #[[mieluummin]], [[ennemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/prîje/}} {{tavutus|pri|je|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=prȉje prȉje] Školski rječnik hrvatskoga jezika ===Prepositio=== {{prepositio|hr|paino=prȉje}} #[[ennen]], [[sitten]] #:''neposredno prije svoje smrti'' – juuri ennen kuolemaansa #:''prije pet godina'' – viisi vuotta sitten ====Ääntäminen==== {{IPA|/prîje/}} {{tavutus|pri|je|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=prȉje prȉje] Školski rječnik hrvatskoga jezika ==Serbia== {{ekavica|pre}} ===Adverbi=== {{adverbi|sr|kyr=прије}} #[[ennen]], [[ennemmin]], [[aiemmin]] #[[enemmänkin]], [[pikemminkin]], [[oikeammin]] #[[mieluummin]], [[ennemmin]] ===Prepositio=== {{ekavica|pre}} {{prepositio|sr|kyr=прије}} #[[ennen]], [[sitten]] p6gq3lis2xa3ct4k2gz5kphuj0tgiaf 0 234750 5231175 3807592 2026-07-31T11:42:13Z 3xJohnny 27473 /* Englanti */ 5231175 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # {{yhteys|brittienglanti|k=fi}} [[rehtori]] ====Etymologia==== {{ety|en|yhdyssana|head|master}} ====Liittyvät sanat==== =====Vieruskäsitteet===== * {{l|en|headmistress}} 1w58hgbptukjgdrpvn3jjs90a0j94nw 0 242097 5231125 4638456 2026-07-31T06:56:44Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[primärproduktion]] 5231125 wikitext text/x-wiki {{katso|Produktion}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # {{taivm-y-gen|produktio|Suomi}} [[Luokka:Suomen substantiivien taivutusmuodot]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|en|-}} # [[tuotanto]] ====Liittyvät sanat==== [[produktionsfaktor]], [[produktionskostnad]], [[produktionsledare]], [[produktionsmedel]], [[produktionsskog]], [[överproduktion]] =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|sv|primärproduktion}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=P_1843-0198.dGwm}} [[Luokka:Ruotsin kielen taloustieteen sanasto]] m43xno590p3mtkx0jcta35jlahrb7y3 10 247133 5230832 4607624 2026-07-30T20:39:06Z Jouluntähti 20938 5230832 wikitext text/x-wiki {{#switch:{{{1}}}<!-- -->|me={{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|ego}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|ego}}'''<!-- -->|mei={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|ego}}'''<!-- -->|mihi={{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|ego}}'''<!-- -->|te={{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tu|tū}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tu|tū}}'''<!-- -->|tui={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tu|tū}}'''<!-- -->|tibi={{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tu|tū}}'''<!-- -->|sui={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{refpron|k=la}} {{taivm-teksti|genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|se|sē}}'''<!-- -->|sibi={{refpron|k=la}} {{taivm-teksti|datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|se|sē}}'''<!-- -->|nostri={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|objektiivinen genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|nos|nōs}}'''<!-- -->|nostrum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|partitiivinen genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|nos}}'''<!-- -->|nobis={{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|nos|nōs}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|nos|nōs}}'''<!-- -->|vestri={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|objektiivinen genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vos|vōs}}'''<!-- -->|vestrum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|partitiivinen genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vos|vōs}}'''<!-- -->|vobis={{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vos|vōs}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vos|vōs}}'''<!-- -->|meum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|meo={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|mea={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' ===Pronomini=== '''meā''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|meam={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|meae={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|meos={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|meorum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|meis={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|meas={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|mearum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|meus}}'''<!-- -->|tuum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tui={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|objektiivinen genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tu|tū}}'''<!-- -->|tuo={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tua={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' ===Pronomini=== '''tuā''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tuam={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tuae={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tuos={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tuorum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tuis={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tuas={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|tuarum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|tuus}}'''<!-- -->|suum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suo={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|sua={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' ===Pronomini=== '''suā''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suam={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suae={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suos={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suorum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suis={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suas={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|suarum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|suus}}'''<!-- -->|nostro={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostra={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' ===Pronomini=== '''nostrā''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostram={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostrae={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostros={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostrorum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostris={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostras={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|nostrarum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|noster}}'''<!-- -->|vestrum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestri={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinimuoto sanasta}} '''{{l|la|vos|vōs}}''' # {{perpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|objektiivinen genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestro={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestra={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' ===Pronomini=== '''vestrā''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestram={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestrae={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestros={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestrorum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon neutrin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestris={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin datiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}''' # {{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin, feminiinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestras={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|vestrarum={{pospron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon feminiinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|vester}}'''<!-- -->|quorum={{intpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon maskuliinin genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|quis}}''' # {{intpron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|quid}}''' # {{yhteys|interrogatiivinen|relatiivinen|taivutusmuoto|k=la}} {{taivm-teksti|monikon genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|qui|quī}}''' # {{yhteys|interrogatiivinen|relatiivinen|taivutusmuoto|k=la}} {{taivm-teksti|monikon genetiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|quod}}'''<!-- -->|eos={{yhteys|dempron-taivm|k=la}} {{taivm-teksti|monikon akkusatiivimuoto sanasta}} '''{{l|la|is}}'''<!-- -->}}<!-- --><noinclude>[[Luokka:Latinan sanojen mallineet]]</noinclude> b9i17vn77nbmltn8533rebkx905sccp 0 255555 5231133 4188570 2026-07-31T07:57:01Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[rautamalmipelletti]] 5231133 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # [[rauta]]a sisältävä [[malmi]]; kaupallisesti hyödynnettävissä määrin rautaa sisältävä [[mineraali]] ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|rauta#malmi}} ====Etymologia==== *{{yhdyssana|rauta|malmi}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kaupallisesti hyödynnettävissä määrin rautaa sisältävä malmi| *englanti: [[iron ore]] *ruotsi: [[järnmalm]] *saksa: [[Eisenerz]] {{n}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[rautakaivos]] * [[koksikivihiili]], [[kivihiilikoksi]] * [[koksi]] * [[teräs]] =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|rautamalmipelletti}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} 6qlw9ny301g74lst4bgubp72i0limtf 5231158 5231133 2026-07-31T09:26:28Z HunsBot 11593 + Wikipedia-linkki Wikidatasta: [[:wikidata:Q191552|Q191552]] 5231158 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # [[rauta]]a sisältävä [[malmi]]; kaupallisesti hyödynnettävissä määrin rautaa sisältävä [[mineraali]] ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|rauta#malmi}} ====Etymologia==== *{{yhdyssana|rauta|malmi}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kaupallisesti hyödynnettävissä määrin rautaa sisältävä malmi| *englanti: [[iron ore]] *ruotsi: [[järnmalm]] *saksa: [[Eisenerz]] {{n}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[rautakaivos]] * [[koksikivihiili]], [[kivihiilikoksi]] * [[koksi]] * [[teräs]] =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|rautamalmipelletti}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} 75wrvydqb987xy6dxp1hoh4p3hai29t 0 258078 5231138 5135409 2026-07-31T07:57:56Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[putkikuljetus]] 5231138 wikitext text/x-wiki ==Suomi== [[Tiedosto:Delivery truck.svg|pienoiskuva|Kuljetus]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|39}} # se mitä [[kuljettaa|kuljetetaan]] #:''Tuliko '''kuljetus''' hyvin perille?'' #:''Odotamme '''kuljetusta''' iltapäivän postista.'' #[[kuljettaminen|kuljettamisen]] [[toteutus]] #:''Koululaisten '''kuljetus''' syrjäseuduilla on joskus ongelmallista, aina ei tiedetä kenelle kuljettamisen kustannukset tulisi ohjata.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-vastaus|kuljetu|a}} ====Etymologia==== *{{fi-johdos/2|kuljettaa|kuljet|a|us|vartalo=heikko|s=v}} ====Käännökset==== {{kohta|1|se mitä kuljetetaan| *turkki: [[nakliyecilik]], [[taşımacılık]] *venäjä: [[посылка]] |loppu}} {{kohta|2|kuljettamisen toteutus| *englanti: {{käännös|en|transport}} *ranska: {{käännös|fr|transport|suku=m}} *ruotsi: [[transport]] *viro: [[vedu]] *venäjä: [[доставка, перевозка]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[kuljetin]] *[[kuljettaa]] *[[kuljettaja]] *[[kuljettaminen]] *[[kulku]] =====Yhdyssanat===== [[autokuljetus]], [[bussikuljetus]], [[edelleenkuljetus]], [[erikoiskuljetus]], [[helikopterikuljetus]], [[henkilökuljetus]], [[hevoskuljetus]], [[huoltokuljetus]], [[ilmakuljetus]], [[kaksoiskuljetus]], [[kaukokuljetus]], [[kauttakuljetus]], [[kotiinkuljetus]], [[koulukuljetus]], [[koululaiskuljetus]], [[kuljetusaika]], [[kuljetusala]], [[kuljetusalus]], [[kuljetusastia]], [[kuljetushihna]], [[kuljetuskalusto]], [[kuljetusketju]], [[kuljetuskone]], [[kuljetuskustannus]], [[kuljetuslaatikko]], [[kuljetuslaite]], [[kuljetuslentokone]], [[kuljetuslevintä]], [[kuljetusliike]], [[kuljetusmaksu]], [[kuljetusneuvo]], [[kuljetusnopeus]], [[kuljetuspalvelu]], [[kuljetusproomu]], [[kuljetusruuvi]], [[kuljetusvakuutus]], [[kuljetusvaunu]], [[kuljetusväline]], [[kylmäkuljetus]], [[laivakuljetus]], [[lentokuljetus]], [[lähikuljetus]], [[maakuljetus]], [[maantiekuljetus]], [[merikuljetus]], [[pintakuljetus]], [[poiskuljetus]], [[postinkuljetus]], [[proomukuljetus]], [[putkikuljetus]], [[rautatiekuljetus]], [[sairaankuljetus]], [[tavarankuljetus]], [[tiekuljetus]], [[venekuljetus]], [[vesikuljetus]], [[äänenkuljetus]] =====Sanaliitot===== {{yhdyssanat|fi|aktiivinen kuljetus}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|408|444|1146}} [[Luokka:Suomen kielen logistiikan sanasto]] 8vsuv0tku1zcf09sdtp3via42t3bvr2 0 259610 5231092 5026399 2026-07-31T03:02:42Z Jouluntähti 20938 /* Serbia */ 5231092 wikitext text/x-wiki {{katso|żaba|žába}} ==Serbia== ===Substantiivi=== {{sr-subs|f|kyr=жаба|paino=žȁba}} #[[sammakko]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'ʒâba/}} ====Taivutus==== {{sr-s-taiv-a-o|žab|ng=žȁb|vok1=[[žabo|žȁbo]]|gen2='''žȃbā'''}} [[Luokka:Serbian kielen eläimet]] ==Slovakki== ===Substantiivi=== {{substantiivi|sk|suku=f}} #[[sammakko]] mj5ufvery1oblczf6h1ax0t7cujsgvy 0 292774 5231163 4385938 2026-07-31T10:02:50Z HunsBot 11593 katso: +[[-or]] 5231163 wikitext text/x-wiki {{katso|-or|or|OR|òr|őr|ör}} ==Ruotsi== ===Takaliite=== {{suffiksi|sv}} # [[verbi]]stä johdettussa sanassa joka ilmaisee [[tekijä]]ä #: ''[[regissera]]~[[regissör]]'' – ohjata~ohjaaja ====Taivutus==== Sanat taipuvat [[Liite:Ruotsin deklinaatiot#3. deklinaatio|3.:n deklinaation]] mukaan: : '''-ör''','''-ören''', '''-örer''', '''-örerna''' :: ''regissör'', ''regissören, regissörer, regissörerna'' ====Liittyvät sanat==== Katso myös [[Toiminnot:Tänne_viittaavat_sivut/-ör|tänne viittaavat sivut]]. {{palstaalku}} * [[arrangör]] * [[direktör]] * [[frisör]] * [[honnör]] {{palstajako}} * [[kommendör]] * [[kostymör]] * [[maskör]] * [[medaljör]] {{palstajako}} * [[observatör]] * [[regissör]] * [[skulptör]] * [[sminkör]] {{palstaloppu}} lvj4kogz0k4jrnoag7jpzm3hicpa9vn 0 292789 5230785 4270036 2026-07-30T18:57:51Z HunsBot 11593 katso: +[[Skulptur]] 5230785 wikitext text/x-wiki {{katso|Skulptur}} ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs|er}} # [[veistos]] # [[kuvanveisto]] ====Liittyvät sanat==== * [[skulptör]], [[skulptera]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-saob|unik=S_05205-0142.fEM1}} *{{muualla-sv-so|id=173805}} r4boqjznts7sbsm1ixlym7r3n8b06l4 0 327544 5230791 5053402 2026-07-30T18:59:14Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[käytäväkytkentä]] 5230791 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== [[Kuva:Explorer of the Seas corridor.jpg|pienoiskuva|Käytävä]] ===Substantiivi=== {{fi-subs|10}} # pääsyn mahdollistava kapeahko, pitkänomainen kulkutie tai kulkuväylä #:''[[lamellitalo|Lamellitalon]] lamellit on yhdistetty käytävillä.'' #:''Maanpinnalle ruokailemaan tulleet kastemadot pujahtavat häirittäessä maanalaiseen käytäväänsä.'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Taivutus==== {{fi-subs-koira|käytäv|||ä}} ====Etymologia==== johdos verbistä {{termi|fi|käydä}} ====Käännökset==== {{kohta|1|pääsyn mahdollistava kapeahko, pitkänomainen kulkutie tai kulkuväylä| *englanti: {{käännös|en|corridor}}, {{käännös|en|aisle}} *espanja: {{käännös|es|corredor|suku=m}}, {{käännös|es|pasillo|suku=m}} *kroatia: {{käännös|hr|hodnik|suku=m}} *saksa: {{käännös|de|Korridor}}, {{käännös|de|Gang}} *venäjä: {{käännös|ru|коридор|suku=m}} *viro: {{käännös|et|koridor}}, {{käännös|et|esik}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[kanaali]] *[[kanava]] *[[koridori]] *[[käydä]] *[[putki]] *[[sola]] *[[tie]] *[[tunneli]] =====Yhdyssanat===== [[alikäytävä]], [[hiekkakäytävä]], [[holvikäytävä]], [[huoltokäytävä]], [[ilmakäytävä]], [[jalkakäytävä]], [[kaarikäytävä]], [[kaivoskäytävä]], [[katukäytävä]], [[korvakäytävä]], [[kulkukäytävä]], [[käytävähauta]], [[käytäväkeskustelu]], [[käytäväkytkentä]], [[käytävälaatta]], [[käytävämatto]], [[käytäväpolitiikka]], [[lentokäytävä]], [[liukukäytävä]], [[luhtikäytävä]], [[myyränkäytävä]], [[nenäkäytävä]], [[peilikäytävä]], [[pihakäytävä]], [[poikkikäytävä]], [[porraskäytävä]], [[porttikäytävä]], [[puistokäytävä]], [[puutarhakäytävä]], [[pylväskäytävä]], [[rappukäytävä]], [[salakäytävä]], [[sisäänkäytävä]], [[toukankäytävä]], [[uloskäytävä]], [[yhdyskäytävä]], [[ylikäytävä]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|na=Nimitys}} [[Luokka:Suomen kielen arkkitehtuurin sanasto]] [[Luokka:Suomen kielen huoneet]] c75f9k3iqu00fpxoyw6t90notk29nvk 0 330991 5230763 3949453 2026-07-30T17:23:43Z ~2026-41353-65 39889 5230763 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # yksi [[liikenne|liikenteen]] muodoista #:''Maaliikenne, ilmaliikenne ja vesiliikenne ovat päätason '''liikennemuotoja'''.'' #:'''''Liikennemuodoiksi''' luetaan myös mm. rautatie- ja maantieliikenne sekä lentoliikenne.'' ====Etymologia==== {{yhdyssana|liikenne|muoto}} ====Käännökset==== {{kohta|1|yksi liikenteen muodoista| *englanti: [[mode of transport]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Alakäsitteet===== *[[maaliikenne]], [[ilmaliikenne]], [[vesiliikenne]] *[[tieliikenne]] *[[rautatieliikenne]], [[maantieliikenne]], [[lentoliikenne]], [[putkiliikenne]], [[tietoliikenne]] t9ptn94x8ze1ryv8l2wvuy3qqlrrtbv 5230764 5230763 2026-07-30T17:24:13Z ~2026-41353-65 39889 5230764 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # yksi [[liikenne|liikenteen]] muodoista #:''Maaliikenne, ilmaliikenne ja vesiliikenne ovat päätason '''liikennemuotoja'''.'' #:'''''Liikennemuodoiksi''' luetaan myös mm. rautatie- ja maantieliikenne sekä lentoliikenne.'' ====Etymologia==== {{yhdyssana|liikenne|muoto}} ====Käännökset==== {{kohta|1|yksi liikenteen muodoista| *englanti: [[mode of transport]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Alakäsitteet===== *[[maaliikenne]], [[ilmaliikenne]], [[vesiliikenne]] *[[tieliikenne]] *[[rautatieliikenne]], [[maantieliikenne]], [[lentoliikenne]], [[putkiliikenne]], [[tietoliikenne]] [[Luokka:Suomen kielen liikenne]] 7n90akmrtodpdb5jxl2xllkkbq5ucyj 0 335739 5231173 5227205 2026-07-31T11:39:58Z Tapio Toola 36665 /* Käännökset */ +saksa 5231173 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adjektiivi=== {{fi-adj|yksiselittei|nen|38}} # sellainen jolla on vain [[yksi]] [[selitys]] ====Etymologia==== {{yhdyssana|yksi-|selitteinen}} ====Käännökset==== {{kohta|1|sellainen jolla on vain yksi selitys| *englanti: [[unambiguous]], [[unequivocal]] *saksa: {{käännös|de|eindeutig}} *turkki: {{käännös|tr|kesin}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[yksikäsitteinen]] *[[moniselitteinen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|yksiselitteisesti}} {{johdokset|fi|s|yksiselitteisyys}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|na=Nimitys}} jqpppnvlsxrxhyfvth6lbmzco1cuvqw 0 336782 5230752 4533128 2026-07-30T16:34:41Z 3xJohnny 27473 /* Etymologia */ 5230752 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[luoja]] (''uuden tuottaja'') ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|create|-or}} < {{ety|en|enm|creatour}} ====Liittyvät sanat==== *[[create]] ==Latina== ===Substantiivi=== {{la-subs|m|3|creātor|creātōr}} # [[luoja]], [[perustaja]], [[isä]] ====Liittyvät sanat==== *{{al|la|creātrix}} ===Verbi=== '''creātor''' # {{imp.fut.y2|la|creo|creō|luokka=pass}} # {{imp.fut.y3|la|creo|creō|luokka=pass}} c0uyet5g0fra505wc3pubyz1pj4ea0w 5230753 5230752 2026-07-30T16:35:24Z 3xJohnny 27473 /* Englanti */ 5230753 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} # [[luoja]] (''uuden tuottaja'') ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|create|-or}} < {{ety|en|enm|creatour}} ==Latina== ===Substantiivi=== {{la-subs|m|3|creātor|creātōr}} # [[luoja]], [[perustaja]], [[isä]] ====Liittyvät sanat==== *{{al|la|creātrix}} ===Verbi=== '''creātor''' # {{imp.fut.y2|la|creo|creō|luokka=pass}} # {{imp.fut.y3|la|creo|creō|luokka=pass}} 52jzhn2lvuvr1eh74lwsy868m2d5wa9 0 342595 5230765 3180304 2026-07-30T17:25:01Z ~2026-41353-65 39889 5230765 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs-y-of|mo|de|transport}} # [[liikennemuoto]], [[kuljetusmuoto]] [[Luokka:Englannin kielen liikenne]] 2jts7zt3lgzyjo9vma5bcyq2kgbabgs 0 342596 5230778 3858266 2026-07-30T18:12:33Z ~2026-41353-65 39889 5230778 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs-y|unemployment|rate|s}} # {{yhteys|taloustiede|k=en}} [[työttömyysaste]] ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== *[[employment rate]] nl0se2zkg4n3lgc1fka5bc4ds5yff43 0 371132 5231069 4703531 2026-07-31T02:01:50Z Jouluntähti 20938 5231069 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Verbi=== {{fi-verbi|67|I}} # [[viheltää]] usein tai toistuvasti, lähinnä huulilla viheltämisestä t. linnun laulusta ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|*}} ====Etymologia==== * frekventatiivimuoto verbistä ''[[viheltää]]'' ====Käännökset==== {{kohta|1|viheltää usein tai toistuvasti| *kroatia: [[zviždukati]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[vihellellen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|vihelteleminen}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} mj2baucfu5hrf44jeee4nboeaekioin 5231107 5231069 2026-07-31T03:28:32Z HunsBot 11593 Aiheesta muualla: + Suomen kielen etymologinen sanakirja 5231107 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Verbi=== {{fi-verbi|67|I}} # [[viheltää]] usein tai toistuvasti, lähinnä huulilla viheltämisestä t. linnun laulusta ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|*}} ====Etymologia==== * frekventatiivimuoto verbistä ''[[viheltää]]'' ====Käännökset==== {{kohta|1|viheltää usein tai toistuvasti| *kroatia: [[zviždukati]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== * [[vihellellen]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|vihelteleminen}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ses|word=vihellellä|etym_id=ETYM_eb8ceb0f832699f52e05b859528cd2a5}} sfhvwj7e6sgknrr6gbu9cfj5dxd7qj4 0 374222 5230709 5227565 2026-07-30T12:10:56Z 3xJohnny 27473 /* Käännökset */ +ruotsi 5230709 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # [[maa]]n rajojen puolustaminen [[sotilaallisesti]] ulkoista hyökkääjää vastaan ====Etymologia==== {{yhdyssana-taiv|genetiivi|maa|puolustus}} ====Käännökset==== {{kohta|1|maan rajojen puolustaminen sotilaallisesti ulkoista hyökkääjää vastaan| *englanti: [[national]] [[defence]] *ruotsi: {{käännös|sv|landsförsvar}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|fi|a|maanpuolustuksellinen}} =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|maanpuolustusjärjestö| maanpuolustuskasvatus| maanpuolustuskoulutus| maanpuolustuskurssi| maanpuolustusoppilaitos| maanpuolustustyö}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} [[Luokka:Suomen kielen hallinto]] kprv53j4gg4n667a8nnqup4g93cogym 0 382779 5231098 4189024 2026-07-31T03:10:00Z ~2026-41353-65 39889 5231098 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|tieto#vuoto}} ====Etymologia==== {{yhdyssana|tieto|vuoto}} ====Käännökset==== {{kohta|1|salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin| |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[salaus]] *[[tietovuotaja]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} m12we4j9wug5b34fuys300bl4hnwh2q 5231108 5231098 2026-07-31T04:27:14Z HunsBot 11593 + Wikipedia-linkki Wikidatasta: [[:wikidata:Q2904148|Q2904148]] 5231108 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|tieto#vuoto}} ====Etymologia==== {{yhdyssana|tieto|vuoto}} ====Käännökset==== {{kohta|1|salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin| |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[salaus]] *[[tietovuotaja]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} rk7yey32lmqshsv32d48hedep6cms7u 5231109 5231108 2026-07-31T04:27:50Z 3xJohnny 27473 /* Käännökset */ +englanti 5231109 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|tieto#vuoto}} ====Etymologia==== {{yhdyssana|tieto|vuoto}} ====Käännökset==== {{kohta|1|salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin| *englanti: {{käännös|en|leak}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[salaus]] *[[tietovuotaja]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} n8s9ia1p5tndf5g6nq04lpx4h5lpfkw 5231110 5231109 2026-07-31T04:31:44Z 3xJohnny 27473 /* Käännökset */ +ruotsi 5231110 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin ====Ääntäminen==== {{fi-äänt|tieto#vuoto}} ====Etymologia==== {{yhdyssana|tieto|vuoto}} ====Käännökset==== {{kohta|1|salassa pidettävän informaation levittämistä eteenpäin| *englanti: {{käännös|en|data leak}} *ruotsi: {{käännös|sv|dataläcka}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[salaus]] *[[tietovuotaja]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} d7v2kreu0yex05p3u792pj22rba3vip 0 383418 5231142 4691649 2026-07-31T08:04:28Z Tapio Toola 36665 /* Käännökset */ +saksa 5231142 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adjektiivi=== {{fi-adj|haitalli|nen|38}} # sellainen, joka aiheuttaa [[haitta]]a tai, josta on [[haitta]]a #:''haitalliset päästöt'' ====Ääntäminen==== {{fi-äänt}} ====Etymologia==== {{fi-johdos/2|haitta|haita||llinen|s=s|vartalo=heikko}} ====Käännökset==== {{kohta|1|sellainen, joka aiheuttaa haittaa tai, josta on haittaa| *englanti: [[prejudicial]], [[harmful]] *espanja: [[perjudicial]], [[nocivo]], [[dañoso]] *italia: [[pericoloso]], [[dannoso]], [[rilevante]] *ruotsi: [[skadlig]] *saksa: {{käännös|de|kontraproduktiv}} *venäjä: [[вредный]] |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[haittaava]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|adv|haitallisesti}} {{johdokset|fi|s|haitallisuus}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} ipn8e8sl61ai173hzg5budcp2fg98n0 0 398142 5230760 5062799 2026-07-30T16:59:50Z Jouluntähti 20938 5230760 wikitext text/x-wiki {{katso|novinářka}} ==Serbia== ===Substantiivi=== {{sr-subs|f|kyr=новинарка|paino=nȍvinārka}} #[[journalisti]] {{npuol}} ====Ääntäminen==== {{IPA|/'nôʋinaːrka/}} ====Taivutus==== {{sr-s-taiv-a-o|novinark|ng=nȍvinārk|vok1=[[novinarko|nȍvinārko]]|gen2=[[novinarki|nȍvinārkī]]}} ====Liittyvät sanat==== * [[novinar]] {{m}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-rsjms11|s=822}} av84tmgfzbidea1xudroaqvn3yk3mec 5230761 5230760 2026-07-30T17:00:22Z Jouluntähti 20938 5230761 wikitext text/x-wiki {{katso|novinářka}} ==Serbia== ===Substantiivi=== {{sr-subs|f|kyr=новинарка|paino=nȍvinārka}} #[[toimittaja]], [[journalisti]] {{npuol}} ====Ääntäminen==== {{IPA|/'nôʋinaːrka/}} ====Taivutus==== {{sr-s-taiv-a-o|novinark|ng=nȍvinārk|vok1=[[novinarko|nȍvinārko]]|gen2=[[novinarki|nȍvinārkī]]}} ====Liittyvät sanat==== * [[novinar]] {{m}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-rsjms11|s=822}} 1phkk6wxzff85vhlzjaqoupa61hqgir 0 398143 5230747 5086217 2026-07-30T16:28:17Z Jouluntähti 20938 5230747 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|m|paino=tȁlac|tm=me-ac|g1n=tȁo|z=tao|gen2=[[talaca|tȁlācā]]|vok1=[[taoče|tȁoče]]}} #[[panttivanki]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'tâlat͡s/}} ====Liittyvät sanat==== *[[taokinja]] {{f}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=tȁlac tȁlac] Školski rječnik hrvatskoga jezika ==Serbia== ===Substantiivi=== {{sr-subs|m|kyr=талац|paino=tȁlac}} #[[panttivanki]] #:''Američki talac Luk Somers stradao je u Jemenu tokom akcije spasavanja.'' (RTS.rs) #::Amerikkalainen panttivanki Luke Somers menehtyi Jemenissä pelastusoperaation aikana. ====Ääntäminen==== {{IPA|/'tâlat͡s/}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-rsjms11|s=1276}} l843bfor47xrx5sl52zl6on8tuj8o66 0 407606 5231101 3258905 2026-07-31T03:12:33Z ~2026-41353-65 39889 5231101 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== '''whistles''' # {{en-monikko|w|histle}} ===Verbi=== '''whistles''' # {{en-v-taivm|w|histle|s}} 5t7f9hg1788hxfq1et3l8ahj7nauntw 0 409237 5230775 3802975 2026-07-30T18:04:44Z 3xJohnny 27473 /* Liittyvät sanat */ 5230775 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs}} # {{yhteys|taloustiede|k=en}} [[työllisyysaste]] ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== * {{l|en|unemployment rate}} r3sdm23utqhnl2o5jgab8x5s8slubcf 5230777 5230775 2026-07-30T18:09:12Z ~2026-41353-65 39889 5230777 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs-y|employment|rate|s}} # {{yhteys|taloustiede|k=en}} [[työllisyysaste]] ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== * {{l|en|unemployment rate}} s3grj25no8099jm9gf58rlmmw5gw80v 0 413269 5230892 5076453 2026-07-30T22:19:17Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230892 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} #{{puhekieli|sarkastinen|k=fi}} [[suomenruotsalainen|suomenruotsalaiset]] #:''Ruoka ei ollut mitenkään erityistä, mutta hintataso oli selvästikin mukautettu '''bättre folkin''' lompakoille.'' #:''Ohjelmaidea lienee tullut '''bättre folkin''' suunnalta, sillä sitä on rahoitettu suomenruotsalaisen säätiön toimesta.'' #:''Ruotsi oli '''bättre folkin''' äidinkieli, latina yliopistokieli, ranska maailmankieli.'' ====Etymologia==== sitaattilaina ruotsin kielestä; suomenruotsalaiset olivat Suomen historiassa virkamiehiä ja aatelistoa; liittyy ajatus varakkaammasta ja sivistyneemmästä väestönosasta ====Liittyvät sanat==== *[[hurri]] ==Ruotsi== ===Substantiivi=== {{sv-subs-y|bättre|folk}} # parempi [[väki]], [[rahvas|rahvasta]] paremmat ihmiset 3ibwnxdmv6g898rzp1tz9y7367dxvjn 0 413544 5231095 3985118 2026-07-31T03:07:58Z ~2026-41353-65 39889 5231095 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|10}} # henkilö, joka on tehnyt [[tietovuoto|tietovuodon]] #:''tietovuotaja Edward Snowden'' ====Taivutus==== {{fi-subs-koira|tietovuotaj|||a}} ====Käännökset==== {{kohta|1|henkilö, joka on tehnyt tietovuodon| |loppu}} p63n0xyb4uqrh2vv0abb86isjx2c9je 5231111 5231095 2026-07-31T04:36:51Z 3xJohnny 27473 /* Käännökset */ +englanti 5231111 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|10}} # henkilö, joka on tehnyt [[tietovuoto|tietovuodon]] #:''tietovuotaja Edward Snowden'' ====Taivutus==== {{fi-subs-koira|tietovuotaj|||a}} ====Käännökset==== {{kohta|1|henkilö, joka on tehnyt tietovuodon| *englanti: {{käännös|en|leaker}} |loppu}} 7faiufe02750eryap8n0u847305d924 5231112 5231111 2026-07-31T04:41:43Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5231112 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|10}} # henkilö, joka on tehnyt [[tietovuoto|tietovuodon]] #:''tietovuotaja Edward Snowden'' ====Taivutus==== {{fi-subs-koira|tietovuotaj|||a}} ====Etymologia==== {{ety|fi|johdos|tieto|vuotaa|-ja}} ====Käännökset==== {{kohta|1|henkilö, joka on tehnyt tietovuodon| *englanti: {{käännös|en|leaker}} |loppu}} 6cqlkft85ipitys37kf04wmutdnuo7g 0 415158 5230748 4121838 2026-07-30T16:31:00Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230748 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|s}} #(rikoksen) [[tekijä]], [[syyllinen]] ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|perpetrate|-or}} ====Liittyvät sanat==== =====Vastakohdat===== *[[victim]] [[Luokka:Englannin kielen rikollisuussanasto]] 57ibs68ng0c3dfvcjsy88ehh5jg3cui 0 453763 5231134 5014769 2026-07-31T07:57:10Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[rautamalmipelletti]] 5231134 wikitext text/x-wiki ==Suomi== {{Wikipedia}} ===Substantiivi=== {{fi-subs|5|C}} # (''yleisesti'') materiaalia [[tiivistää|tiivistämällä]] aikaansaatu kova, yleensä pienehkö, [[kuulamainen]] [[kappale]] # (''erityisesti'') lämmitykseen käytettävä [[puuaines|puuaineksesta]] puristamalla valmistettu [[rae]], puupelletti ====Ääntäminen==== {{IPA|[ˈpelːetːi]}} =====Tavutus===== * {{tavutus|pel|let|ti}} ====Etymologia==== englannin kielestä, ''[[pellet]]'' < todennäköisesti alun perin terästeollisuudessa käytetyistä rautamalmipelleteistä, joiden nimi tulee taas haulikonammuksen sisältämistä pienistä metallisista [[kuula|kuulista]] eli [[hauli|hauleista]] ====Käännökset==== {{kohta|1|materiaalia tiivistämällä valmistettu kappale| *englanti: [[pellet]] *hollanti: [[balletje]], [[propje]] *katalaani: [[pèl·let]] {{m}} *persia: [[حبه]] [habbe] *portugali: [[sedimento]] {{m}} *ranska: [[granule]] {{m}} *ruotsi: [[pellets]], [[pellet]] *tagalog: [[kamil]] *turkki: {{käännös|tr|pelet}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[briketti]] =====Yhdyssanat===== *[[olkipelletti]] *[[rautamalmipelletti]] *[[turvepelletti]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} [[Luokka:Suomen kielen polttoaineet]] [[Luokka:Suomen kielen englantilaiset lainat]] kdiythjuhgjmzxxl3ragq2u9voei6fy 0 474246 5231074 4810587 2026-07-31T02:08:44Z Jouluntähti 20938 /* Käännökset */ 5231074 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{fi-adv}} # [[aikaisemmin]], [[aiemmin]], [[varhemmin]] # [[mieluummin]], [[kernaammin]], [[pikemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ˈenːemːin/}} {{fi-tavutus}} ====Etymologia==== * sanasta ''[[ennen]]'' ====Käännökset==== {{kohta|1|aiemmin, aikaisemmin| *kroatia: {{käännös|hr|prije}} *ranska: {{käännös|fr|auparavant}} |loppu}} {{kohta|2|mieluummin| *kroatia: {{käännös|hr|radije}}, {{käännös|hr|prije}} |loppu}} ====Idiomit==== *''[[ennemmin tai myöhemmin]]'' ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} bkukcbim2shpm7u3ou84uwnybhyxnvz 5231113 5231074 2026-07-31T04:48:50Z 3xJohnny 27473 /* Käännökset */ +ruotsi 5231113 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{fi-adv}} # [[aikaisemmin]], [[aiemmin]], [[varhemmin]] # [[mieluummin]], [[kernaammin]], [[pikemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ˈenːemːin/}} {{fi-tavutus}} ====Etymologia==== * sanasta ''[[ennen]]'' ====Käännökset==== {{kohta|1|aiemmin, aikaisemmin| *kroatia: {{käännös|hr|prije}} *ranska: {{käännös|fr|auparavant}} *ruotsi: {{käännös|sv|tidigare}} |loppu}} {{kohta|2|mieluummin| *kroatia: {{käännös|hr|radije}}, {{käännös|hr|prije}} *ruotsi: {{käännös|sv|hellre}} |loppu}} ====Idiomit==== *''[[ennemmin tai myöhemmin]]'' ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} 3hd9j6g82r2dxvqu1ta4kktg5cw6b2e 5231119 5231113 2026-07-31T06:32:32Z 3xJohnny 27473 /* Suomi */ 5231119 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{fi-adv}} # [[aikaisemmin]], [[aiemmin]], [[varhemmin]] # [[mieluummin]], [[kernaammin]], [[pikemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ˈenːemːin/}} {{fi-tavutus}} ====Etymologia==== {{ety|fi|johdos|ennen|-mmin}} ====Käännökset==== {{kohta|1|aiemmin, aikaisemmin| *kroatia: {{käännös|hr|prije}} *ranska: {{käännös|fr|auparavant}} *ruotsi: {{käännös|sv|tidigare}} |loppu}} {{kohta|2|mieluummin| *kroatia: {{käännös|hr|radije}}, {{käännös|hr|prije}} *ruotsi: {{käännös|sv|hellre}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Sanaliitot===== * [[ennemmin tai myöhemmin]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} g7tzk3pd4b8ckqqipuv26ngykp000h0 5231146 5231119 2026-07-31T08:26:17Z HunsBot 11593 Aiheesta muualla: + Suomen murteiden sanakirja 5231146 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{fi-adv}} # [[aikaisemmin]], [[aiemmin]], [[varhemmin]] # [[mieluummin]], [[kernaammin]], [[pikemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ˈenːemːin/}} {{fi-tavutus}} ====Etymologia==== {{ety|fi|johdos|ennen|-mmin}} ====Käännökset==== {{kohta|1|aiemmin, aikaisemmin| *kroatia: {{käännös|hr|prije}} *ranska: {{käännös|fr|auparavant}} *ruotsi: {{käännös|sv|tidigare}} |loppu}} {{kohta|2|mieluummin| *kroatia: {{käännös|hr|radije}}, {{käännös|hr|prije}} *ruotsi: {{käännös|sv|hellre}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Sanaliitot===== * [[ennemmin tai myöhemmin]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-sms|word=ennemmin|sms_id=SMS_c943c72caa790133374d57762af6c74e}} d0mpwedmsdya8bc5d9vca0b6ozxkk5h 0 522263 5230767 5089243 2026-07-30T17:41:13Z Mikko Paananen 70 /* Substantiivi */ 5230767 wikitext text/x-wiki {{katso|し}} {{merkki|U+3058|HIRAGANA LETTER ZI}} ==Japani== ===Kirjoitusmerkki=== {{kirjoitusmerkki|ja}} # ''japanin [[hiragana]]-merkki: '''zi''''' ====Ääntäminen==== {{IPA|[(d)ʑi]}} *Yhdessä merkkien {{l|ja|ゃ}}, {{l|ja|ゅ}} ja {{l|ja|ょ}} kanssa: {| class="wikitable" style="margin-left: 3em;" |- | {{t|ja-Hira|じゃ}} || {{IPA2|[(d)ʑa]}} |- | {{t|ja-Hira|じゅ}} || {{IPA2|[(d)ʑɯ]}} |- | {{t|ja-Hira|じょ}} || {{IPA2|[(d)ʑo]}} |- |} ====Etymologia==== *{{l|Hira|し}} + [[dakuten]] {{l|Hrkt|゛}} ====Huomautukset==== =====Latinisointi===== {| class="wikitable" |- | [[:w:Hepburn-järjestelmä|Hepburn]] || ji |- | [[:w:Kunrei-shiki|kunrei-shiki]] || rowspan="2" | zi |- | [[:w:Nihon-shiki|nihon-shiki]] |} ====Liittyvät sanat==== *[[ジ]] (katakana) [[Luokka:Hiragana]] ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|rom=ji}} #{{l|ja|字}}: [[kirjain]], [[merkki]]; käsiala; -merkkiä #{{l|ja|柱}}: pylväs, pilari; prisma; sylinteri #{{l|ja|地}}: maa, multa #{{l|ja|侍}}: samurai; palvella #{{l|ja|持}}: #{{l|ja|時}}: -kello X #{{l|ja|痔}}: peräpukamat #{{l|ja|辞}}: puhe ===Suffiksi=== {{suffiksi|ja|rom=ji}} #{{l|ja|路}}: -tie, -katu; aika jonka matka vie #{{l|ja|時}}: kello :lta #{{l|ja|次}}: {{yhteys|laskusana}} -kertaa; {{matematiikka}} yhtälön aste taco61kggfpwtpiic9gpwk0iz3wo4i9 0 525273 5231117 3623537 2026-07-31T04:53:59Z 3xJohnny 27473 /* Adverbi */ tämä ei taida olla idiomi 5231117 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Adverbi=== {{adverbi|sv|paino=[[förr]] [[eller]] [[senare]]}} # [[ennemmin tai myöhemmin]] 83o264kaetxpsboll1i6fsmv1pscyfn 0 525275 5231114 3623539 2026-07-31T04:52:22Z 3xJohnny 27473 /* Adverbi */ tämä ei taida olla idiomi 5231114 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Adverbi=== {{adverbi|en|paino=[[sooner]] [[or]] [[later]]}} # [[ennemmin tai myöhemmin]] ldvtz3tfbht40npdrbvmj4k6jotarj6 0 525276 5231115 4418895 2026-07-31T04:53:05Z 3xJohnny 27473 /* Adverbi */ tämä ei taida olla idiomi 5231115 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Adverbi=== {{adverbi|fi|paino=[[ennemmin]] [[tai]] [[myöhemmin]]}} # jonakin [[ajankohta]]na: jos ei [[pian]], niin [[joskus]] myöhemmin ====Käännökset==== {{kohta|1|jonakin ajankohtana| *englanti: {{käännös|en|sooner or later}} *puola: {{käännös|pl|prędzej czy później}} *ranska: {{käännös|fr|tôt ou tard}} *ruotsi: {{käännös|sv|förr eller senare}} |loppu}} 3o4ryefupn7vzkm1uv5u47xhp5zeryv 0 530608 5231104 4810812 2026-07-31T03:15:17Z ~2026-41353-65 39889 5231104 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # [[avioliitto]], jossa ainakin toinen puolisoista on alle 18-vuotias ====Etymologia==== {{yhdyssana|lapsi|avioliitto}} ====Käännökset==== {{kohta|1|avioliitto, jossa ainakin toinen puolisoista on alle 18-vuotias| *englanti: {{käännös|en|child marriage}} *kroatia: {{käännös|hr|dječji brak|suku=m}} |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[järjestetty avioliitto]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} [[Luokka:Suomen kielen politiikan sanasto]] pd17gtojqh9rz1g2q0nw15a2u7ruxzx 0 538622 5230770 5230190 2026-07-30T17:57:12Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[sormitus]] 5230770 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Verbi=== {{fi-verbi|53|C}} # {{yhteys|musiikki|k=fi}} muuntaa soitettavat [[sävel]]et soittimen [[otelauta|otelaudalle]] siten, että kappale on soitettavissa, yleensä tavoitellaan sujuvia otteiden siirtymiä # {{yhteys|viittomakieli|k=fi}} sanan esittäminen kirjain kirjaimelta [[sormiaakkoset|sormiaakkosin]] ====Etymologia==== *{{fi-johdos/3|sormi|sorm|e|itta|a|s=s}} ====Käännökset==== {{kohta|1|muuntaa soitettavat sävelet soittimen otelaudalle siten, että kappale on soitettavissa| |loppu}} ====Liittyvät sanat==== *[[tabulatuuri]] *[[sormijärjestys]] *[[sormiaakkoset]] =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|sormittaminen|sormitus}} ====Katso myös==== *[[sormettaa]] ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-suvi|958|1053}} fbvc8brp6svi1bfwcg9s4y2tq1repww 0 539186 5230890 3804866 2026-07-30T22:16:31Z 3xJohnny 27473 /* Adjektiivi */ 5230890 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Adjektiivi=== {{en-adj|folks|ier|more}} # [[kansanomainen]] ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|folk|-sy}} tai {{ety|en|johdos|folks|-y}} ll4zbf2pgfiaahv4s49rw5wqw12726n 0 561638 5230816 5169399 2026-07-30T20:28:30Z Jouluntähti 20938 5230816 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=dísati}} (''yks. 1.'' '''[[dišem|dȋšēm]]''') {{hr-ia}} # [[hengittää]] #:''disati na (~ kroz) usta'' – hengittää suun kautta ====Ääntäminen==== {{IPA|/'dǐːsati/}} {{tavutus|di|sa|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|dí|s|diš|dȋ|š}} ====Liittyvät sanat==== *[[izdisati]], [[nadisati|nadisati se]], [[odisati]], [[udisati]], [[uzdisati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=f1djURA%3D dísati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=dísati dísati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 6kicflwx802ul0c2c9mm65xxkj9ozo1 0 566678 5231164 4385934 2026-07-31T10:03:00Z HunsBot 11593 katso: +[[-or]] 5231164 wikitext text/x-wiki {{katso|-or|or|òr|őr|ör|-ör}} ==Englanti== ===Konjunktio=== {{konjunktio|en}} # {{yhteys|logiikka|k=en}} [[tai]] (ja/tai, inklusiivinen tai, disjunktio) # disjunktiota ('ja/tai') tarkoittava tietokonekielen symboli # {{yhteys|sähkötekniikka|k=en}} [[OR-portti]] ===Lyhenne=== {{lyhenne|en}} # {{AmE}} ''[[operating room]]'', [[leikkaussali]] # ''[[operations research]]'', [[operaatioanalyysi]] # ''Olympic Record'' # ''[[Oregon]]'', Yhdysvaltain osavaltio # ''[[Orissa]]'', Intian osavaltio ====Liittyvät sanat==== *[[AND]], [[XOR]], [[NAND]], [[NOT]] *[[ER]] =====Synonyymit===== *[[operating room]] *{{BrE}} [[operating theatre]] f88j5us37jconvxre9jk6jpldrvgh6s 0 567775 5231116 4208944 2026-07-31T04:53:35Z 3xJohnny 27473 /* Adverbi */ tämä ei taida olla idiomi 5231116 wikitext text/x-wiki ==Ranska== ===Adverbi=== {{adverbi|fr}} # [[ennemmin tai myöhemmin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/to u taʁ/}} 83gb38hvwsc6ydgsh598ivgu4gqvim2 0 585159 5231167 4385936 2026-07-31T10:03:30Z HunsBot 11593 katso: +[[-or]] 5231167 wikitext text/x-wiki {{katso|-or|or|OR|òr|őr|-ör}} ==Islanti== ===Substantiivi=== {{is-subs-n}} # [[arpi]] pmikcac1o58pwxqegr10muwhsc6rpql 0 597737 5231023 5204615 2026-07-31T01:26:25Z Jouluntähti 20938 5231023 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=kàšljati}} (''yks. 1.'' '''[[kašljem|kȁšljēm]]''') {{hr-ia}} # [[yskiä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|kàš|lj|kašlj|kȁš|lj|pa=kȁšlj}} ====Liittyvät sanat==== *[[kašalj]], [[kašljucati]], [[iskašljati]], [[nakašljati|nakašljati se]], [[prokašljati]], [[zakašljati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=el1nWBc%3D kàšljati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=kašljati kàšljati] Školski rječnik hrvatskoga jezika onvrxwbctyl2d911vlsh4ygaxs7fq7q 0 601346 5231026 5169418 2026-07-31T01:28:33Z Jouluntähti 20938 5231026 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=stènjati}} (''yks. 1.'' '''[[stenjem|stȅnjēm]]''') {{hr-ia}} # [[vaikeroida]], [[voihkia]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|stè|nj|stenj|stȅ|nj|pa=stȅnj}} ====Liittyvät sanat==== *[[prostenjati]], [[zastenjati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=stènjati stènjati] Školski rječnik hrvatskoga jezika o8e74fgqvuh68wh5803nqul56t22bp3 0 601742 5231028 5169422 2026-07-31T01:29:31Z Jouluntähti 20938 5231028 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=gugútati}} (''yks. 1.'' '''[[gugućem|gùgūćēm]]''') {{hr-ia}} # [[kujertaa]] (kyyhkysestä) # {{kuva|k=hr}} [[kujertaa]] (ihmisestä: puhua rakastuneella tai ihailevalla äänellä) ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|gugú|t|guguć|gùgū|ć|pa=gùgūć}} ====Liittyvät sanat==== *[[gugut]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=fV9vWRQ%3D gugútati] Hrvatski jezični portal ab5ghqbedpftm5ehhlgb3c5obmrzcgb 0 601840 5231029 5169423 2026-07-31T01:30:08Z Jouluntähti 20938 5231029 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=njákati}} (''yks. 1.'' '''[[njačem|njȃčēm]]''') {{hr-ia}} # [[kiljua]], [[huutaa]] (aasista: tuottaa sille ominaista kovaa ääntä) ====Ääntäminen==== {{IPA|/'ɲǎːkati/}} {{tavutus|nja|ka|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|njá|k|njač|njȃ|č}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eFxiURI%3D njákati] Hrvatski jezični portal c728hk9b0fcyu3uq0dlmt60l6z9fgwj 0 603374 5231030 5169432 2026-07-31T01:31:37Z Jouluntähti 20938 5231030 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=trèptati}} (''yks. 1.'' '''[[trepćem|trȅpćēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''{{l|hr|trepnuti|trȅpnuti}}''') # [[räpyttää]], [[räpytellä]] [[silmä|silmiä]] #:''Zašto '''trepćemo''' i koliko puta u danu trepnemo?'' (dioptrija.hr) #::Miksi '''räpyttelemme silmiä''' ja montako kertaa päivässä räpäytämme silmiä? ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|trèp|t|trepć|trȅp|ć|pa=trȅpć}} ====Liittyvät sanat==== *[[treptaj]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=trèptati trèptati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 35iup3szcbu5zqavswrek26j66x4k0v 0 604256 5231031 5169448 2026-07-31T01:32:13Z Jouluntähti 20938 5231031 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=lòkati}} (''yks. 1.'' '''[[ločem|lȍčēm]]''') {{hr-ia}} #{{halventava|k=hr}} [[ryyppiä]] (juoda äkillisin siemauksin) #{{yhteys|slangia|halventava|k=hr}} [[ryypätä]], [[juopotella]], [[dokata]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|lò|k|loč|lȍ|č|pa=lȍč}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=e15iXBY%3D lòkati] Hrvatski jezični portal 9vlvnxcbodn2bs8oiy2zb382h2vdwks 0 604522 5231017 5215311 2026-07-31T01:14:53Z Jouluntähti 20938 5231017 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=navòditi}} (''yks. 1.'' '''[[navodim|nàvodīm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''{{l|hr|navesti|nàvesti}}''') # [[johtaa]], [[johdattaa]] tai [[ohjata]] jonnekin # [[suostutella]] t. muuten [[saada]] haluamaan tehdä jotakin, saada tekemään jotain # [[esittää]], [[mainita]] #:''Osim toga, navedena stranica '''navodi''' primjere kako se uspješno boriti protiv rodnih stereotipa.'' (gov.hr) #::Lisäksi mainitulla sivulla '''esitetään''' esimerkkejä tavoista taistella menestyksekkäästi sukupuolistereotypioita vastaan. # [[lainata]], [[siteerata]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/na'ʋǒditi/}} {{tavutus|na|vo|di|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-iti|1=navod|2=navođ|3=navòd|4=nàvođ|g=nàvođ|p=nàvod|pa=nàvod}} ====Liittyvät sanat==== *[[navod|návod]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eF9lWBc%3D navòditi] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=navòditi navòditi] Školski rječnik hrvatskoga jezika 40y0cy6ni3j0p57bary226t3hsxzo7n 0 610865 5231094 5003814 2026-07-31T03:07:44Z Jouluntähti 20938 /* Kroatia */ 5231094 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=kúma|tf=a-o|y=kum|ng=kúm|vok1=[[kumo|kȗmo]]}} # [[kummitäti]] ====Liittyvät sanat==== *{{l|hr|kum}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=kúma kúma] Školski rječnik hrvatskoga jezika ===Substantiivi=== '''kȗma''' # {{taivm-y-gen|hr|kum|luok=s}} # {{taivm-y-akk|hr|kum|luok=s}} ==Turkki== ===Substantiivi=== {{substantiivi|tr}} -sı # [[jalkavaimo]] ====Liittyvät sanat==== [[ortak]] [[Luokka:Turkin kielen sosiologian sanasto]] gxammy3oug772jspo3p539qkh5muw1d 0 614317 5231032 5169405 2026-07-31T01:33:45Z Jouluntähti 20938 5231032 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=cvrkùtati}} (''yks. 1.'' '''[[cvrkućem|cvr̀kućēm]]''') {{hr-ia}} # [[sirkuttaa]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|cvrkù|t|cvrkuć|cvr̀ku|ć|pa=cvr̀kuć}} ====Liittyvät sanat==== *[[cvrkut]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=f1tlURg%3D cvrkùtati] Hrvatski jezični portal cwct7eb6iyt8vc3kiu35n3vtilg1db2 0 620249 5231034 5169493 2026-07-31T01:34:36Z Jouluntähti 20938 5231034 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=hihòtati}} (''yks. 1.'' '''[[hihoćem|hìhoćēm]]''') {{hr-ia}} #[[kikattaa]] #{{refl/hr}} [[kikattaa]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|hihò|t|hihoć|hìho|ć|pa=hìhoć}} ====Liittyvät sanat==== *[[hihot]] =====Synonyymit===== *[[kikotati|kikotati se]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=fV1uWRM%3D hihòtati se] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=hihòtati hihòtati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 68zjr8w9x94oy115f6vjodhlmuhoy34 0 622358 5231035 5199919 2026-07-31T01:35:20Z Jouluntähti 20938 5231035 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=mijaúkati}} (''yks. 3.'' '''[[mijauče|mijàūčē]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''[[mijauknuti|mijaúknuti]]''') # [[miukua]], [[maukua]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/mija'ǔːkati/}} {{tavutus|mi|ja|u|ka|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|mijaú|k|mijauč|mijàū|č|pa=mijàūč}} ====Liittyvät sanat==== *[[mijau]] =====Rinnakkaismuodot===== *[[mjaukati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=mijaúkati mijaúkati] Školski rječnik hrvatskoga jezika qc1pt4cljdgp3d9i5878dxy0uvvnzbb 0 622359 5231037 5199968 2026-07-31T01:35:49Z Jouluntähti 20938 5231037 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=mjaùkati}} (''yks. 1.'' '''[[mjaučem|mjàūčēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''[[mjauknuti|mjaúknuti]]''') # [[miukua]], [[maukua]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|mjaù|k|mjauč|mjàū|č|pa=mjàuč}} ====Liittyvät sanat==== *[[mijau]], [[zamjaukati]] =====Rinnakkaismuodot===== *[[mijaukati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=e1llXxI%3D mjaùkati] Hrvatski jezični portal rosz6ao0acvt71dk1txvvas5yxyh52x 0 622631 5230925 4823383 2026-07-30T22:58:29Z HunsBot 11593 katso: +[[kradom]] 5230925 wikitext text/x-wiki {{katso|kradom}} ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krađom''' # {{taivm-y-instrum|hr|krađa|luok=s}} 4ts452j1chdqg1demufe0n7qp3qjxtn 0 626025 5231038 5169456 2026-07-31T01:36:54Z Jouluntähti 20938 5231038 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=làgati}} (''yks. 1.'' '''[[lažem|lȁžēm]]''') {{hr-ia}} # [[valehdella]] (''kenelle: datiivi, puhek. myös akkusatiivi'') #:''Nemoj mi '''lagati'''!'' – Älä '''valehtele''' minulle! ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|là|g|laž|lȁ|ž|pa=lȁž}} ====Liittyvät sanat==== *[[slagati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=làgati làgati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 8b8nq905kwr2qewyke0jn91q4lynrgo 0 626083 5231079 4826635 2026-07-31T02:43:58Z Jouluntähti 20938 5231079 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{adjektiivi|hr|paino=krȃsan}} (''määräinen'' '''{{l|hr|krasni|krȃsnī}}''', ''komparatiivi'' '''{{l|hr|krasniji|kràsnijī}}''', ''superlatiivi'' '''[[najkrasniji|najkràsnijī]]''') #[[upea]], [[ihana]], [[suurenmoinen]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'krâːsan/}} ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-an|kras}} ====Liittyvät sanat==== *[[krasota]] =====Synonyymit===== *[[divan]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=krȃsan krȃsan] Školski rječnik hrvatskoga jezika jdkw4oyfgy9sawor5ns31p99la0hqxe 0 629472 5231016 4829776 2026-07-31T01:14:24Z Jouluntähti 20938 5231016 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''návodi''' # {{taivm-mon-nom|hr|navod|luok=s}} # {{taivm-mon-vok|hr|navod|luok=s}} ===Verbi=== {{taivutusmuoto|navoditi|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} #(''taivutusmuoto'') ''imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä'' '''[[navoditi]]''' 7qeeyshhkt6s3dlbprf5t92y19y91n4 0 639067 5231033 4798968 2026-07-31T01:33:55Z Jouluntähti 20938 5231033 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''cvr̀kućūći''' # {{taivm}} ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|cvrkutati|cvrkùtati}}''' (”sirkuttaa”) [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] d0k4e2ci58rviuoscqybjppwrnz91do 0 643007 5231025 4799234 2026-07-31T01:27:46Z Jouluntähti 20938 5231025 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''kȁšljūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|kašljati|kàšljati}}''' (”yskiä”) [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] 58cvrgw1pdkgmwg0up3y5wtwhxgds4q 0 643435 5231036 4799318 2026-07-31T01:35:32Z Jouluntähti 20938 5231036 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''mijàūčūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|mijaukati|mijaúkati}}''' (”miukua, maukua”) [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] hh79pjme5bdk3blks55h2rg1kga3eut 0 656994 5230858 5131811 2026-07-30T21:02:34Z Mikko Paananen 70 5230858 wikitext text/x-wiki ==Japani== [[File:Kemonomimi by spazzykoneko.jpg|thumb]] ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[獣]][[耳]]|rom=kemonomimi|hira=けものみみ|kata=ケモノミミ}} #{{yhteys|anime|manga|k=ja}} eläimen korvat (ihmisen pitämänä tai piirroshahmolla) h82xn3e8i1bp9dw4uhi5d7set56duok 0 659616 5231039 5169495 2026-07-31T01:37:27Z Jouluntähti 20938 5231039 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=klokòtati}} (''yks. 1.'' '''[[klokoćem|klòkoćēm]]''') {{hr-ia}} # [[porista]] (esim. kiehuvasta vedestä) ====Ääntäminen==== {{IPA|/klo'kǒtati/}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|klokò|t|klokoć|klòko|ć|pa=klòkoć}} ====Liittyvät sanat==== *[[klokot]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=elxgXxg%3D klokòtati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=klokòtati klokòtati] Školski rječnik hrvatskoga jezika dwgyisv3a8izou2fvdl15bud5dkg4r9 0 660571 5230835 4599444 2026-07-30T20:42:03Z Jouluntähti 20938 5230835 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Adjektiivi=== {{es-adj|platead}} # [[hopeoitu]], hopealla [[päällystetty]] # [[hopeanvärinen]] ===Substantiivi=== {{es-subs|m|s}} # [[hopeanväri]] ===Verbi=== {{es-pp|1|plate}} # {{es-v-taivm|1|plate|ado}} [[Luokka:Espanjan kielen värit]] njmlmuelj2de0xy8swmeabgfif2vf6f 0 664004 5230762 4857934 2026-07-30T17:01:27Z Jouluntähti 20938 5230762 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== '''šuplja''' # {{taivm-nomini|k=hr|perusmuoto=šupalj|luok=a|luku=yks|suku=f|sija=nom}} # ''yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta'' '''[[šupalj]]''' # ''yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta'' '''[[šupalj]]''' # ''yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta'' '''[[šupalj]]''' # {{taivm-nomini|k=hr|perusmuoto=šupalj|luok=a|luku=mon|suku=n|sija=nom}} # {{taivm-nomini|k=hr|perusmuoto=šupalj|luok=a|luku=mon|suku=n|sija=akk}} qwultupyhzjsyd3i29f6o016pvatatl 0 664482 5231086 5141249 2026-07-31T02:51:51Z Jouluntähti 20938 5231086 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=pčèla|tf=a-o|y=pčel|ng=pčèl|dat1=[[pčeli|pčȅli]]^D<br/>[[pčeli|pčèli]]^L|akk1=[[pčelu|pčȅlu]]|vok1=[[pčelo|pčȅlo]]|gen2='''pčélā'''|nom2=[[pčele|pčȅle]]|dat2=[[pčelama|pčȅlama]]}} (''deminutiivi'' '''[[pčelica|pčèlica]]''') # [[mehiläinen]] #:''pčele žive u košnici'' – mehiläiset elävät mehiläispesässä ====Ääntäminen==== {{IPA|/'pt͡ʃěla/}} ====Liittyvät sanat==== *[[pčelinji]], [[pčelar]], [[pčelinjak]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eV9iXBE%3D pčèla] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=pčèla pčèla] Školski rječnik hrvatskoga jezika jjnk8ksay5ti3n5hdzpaumuiwp7s9qa 0 667258 5231040 5169496 2026-07-31T01:38:09Z Jouluntähti 20938 5231040 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=škrgùtati}} (''yks. 1.'' '''[[škrgućem|škr̀gućēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''{{l|hr|škrgutnuti|škrgútnuti}}''') # [[narskutella]], [[kiristellä]] hampaitaan ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|škrgù|t|škrguć|škr̀gu|ć|pa=škr̀guć}} ====Liittyvät sanat==== *[[škrgut]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=d1dmWxc%3D škrgùtati] Hrvatski jezični portal 4leayo33lq4s1trgilhrhybb77j1gda 0 669518 5231042 5169499 2026-07-31T01:39:04Z Jouluntähti 20938 5231042 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=skakùtati}} (''yks. 1.'' '''[[skakućem|skàkućēm]]'''/'''[[skakutam|skakùtām]]''') {{hr-ia}} # [[hypellä]], [[hyppelehtiä]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ska'kǔtati/}} {{tavutus|ska|ku|ta|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|skakù|t|skakuć|skàku|ć|pa=skàkuć}} {{hr-verbi-taiv-impf-ati-eips|skakùt}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=d15nXRg%3D skakùtati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=skakùtati skakùtati] Školski rječnik hrvatskoga jezika roi2yx705h1hmwiae5byt5z3rje3jvu 0 678448 5231043 4800328 2026-07-31T01:39:23Z Jouluntähti 20938 5231043 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''skàkućūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|skakutati}}''' [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] tb3er90yqj7nxd93xcee9nydxhq807x 0 678528 5231027 4800408 2026-07-31T01:28:48Z Jouluntähti 20938 5231027 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''stȅnjūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|stenjati}}''' [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] qnxlq63fnsi9id2tqlurscwk47dafa1 0 679494 5231041 4800817 2026-07-31T01:38:27Z Jouluntähti 20938 5231041 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''škr̀gućūći''' #''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|škrgutati}}''' [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] eygdl7q4h37rnm4zq4buaj6d1y7oqcf 0 682677 5231044 5169503 2026-07-31T01:40:05Z Jouluntähti 20938 5231044 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=sìktati}} (''yks. 1.'' '''[[sikćem|sȉkćēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''[[siknuti|sȉknuti]]''') #[[sihistä]] #:''Zmija je došla na dva metra od kuće. '''Siktala je''' na mačku i ugrizla ju je za nos.'' (24sata.hr) #::Käärme tuli kahden metrin päähän talosta. Se '''sihisi''' kissalle ja puri sitä nenään. #[[sähistä]] #:''Ova mačka je izrazito ljuta, pokazuje zube i '''sikće'''.'' (zooplus.hr) #::Tämä kissa on ilmeisen vihainen, näyttää hampaitaan ja '''sähisee'''. #{{kuva|k=hr}} [[pihistä]] [[raivo]]sta ====Ääntäminen==== {{IPA|/'sǐktati/}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|sìk|t|sikć|sȉk|ć|pa=sȉkć}} ====Liittyvät sanat==== *[[prosiktati]], [[zasiktati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=d19lWhQ%3D sìktati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=sìktati sìktati] Školski rječnik hrvatskoga jezika dk1i3hpnkc3n2dwqwt8qzvi4dmk7meu 0 699713 5231045 5169460 2026-07-31T01:41:24Z Jouluntähti 20938 5231045 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=múkati}} (''yks. 1.'' '''[[mučem|mȗčēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''[[muknuti|múknuti]]''') #[[ammua]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'mǔːkati/}} {{tavutus|mu|ka|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|mú|k|muč|mȗ|č}} ====Liittyvät sanat==== *{{l|hr|mu}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=e1hhUBE%3D múkati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=múkati múkati] Školski rječnik hrvatskoga jezika aao8fpafuawtm9j7o6hc4k69kf6b1j0 0 705754 5231046 5169504 2026-07-31T01:42:15Z Jouluntähti 20938 5231046 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=cvokòtati}} (''yks. 1.'' '''[[cvokoćem|cvòkoćēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''[[cvoknuti|cvȍknuti]]''') #[[kalista]] jonkun hampaat #:''cvokotao sam (zubima) od hladnoće'' – hampaani kalisivat kylmyydestä #(''hampaista'') [[kalista]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|cvokò|t|cvokoć|cvòko|ć|pa=cvòkoć}} ====Liittyvät sanat==== *[[cvokot]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=f1tlXhA%3D cvokòtati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=cvokòtati cvokòtati] Školski rječnik hrvatskoga jezika fyuchfe44sf18kd87ui809ggz01uba3 0 715193 5231047 5169506 2026-07-31T01:43:08Z Jouluntähti 20938 5231047 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=hròptati}} (''yks. 1.'' '''[[hropćem|hrȍpćēm]]''') {{hr-ia}} #[[korista]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|hròp|t|hropć|hrȍp|ć|pa=hrȍpć}} ====Liittyvät sanat==== *[[hropac]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=hròptati hròptati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 9x30ot1yn5cpvqwyd4xyq97uf51t3id 100 717304 5230863 5218246 2026-07-30T21:18:36Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230863 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 8m2rdqeajlxtd1dhfks96v5hszwjwit 5230865 5230863 2026-07-30T21:26:34Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230865 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 35a1bz502vtldkfqfu21q7u650d4l06 5230866 5230865 2026-07-30T21:27:56Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230866 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] rqxt68mcqiwxg0cgg27f0j8df8ga4rx 5230867 5230866 2026-07-30T21:36:19Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230867 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi jotaation vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 2ox4iej1hc5sdww4e5tyuip8vfl9xw0 5230868 5230867 2026-07-30T21:36:53Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230868 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja kaikki -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi jotaation vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 9lsshl84z1sctmuh2lfptiby0qpfqq7 5230869 5230868 2026-07-30T21:37:48Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230869 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja kaikki -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi [[w:en:Iotation|jotaation]] vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 60vlwx75z3plr73ta7ukxcw13683gt5 5230870 5230869 2026-07-30T21:41:46Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230870 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja kaikki -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi [[w:en:Iotation|jotaation]] vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Lähes kaikki muista kielistä lainatut verbit päättyvät -ati. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] f7ogz5mx9kqsw14ttaozblw1qwuylo0 5230871 5230870 2026-07-30T21:42:53Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230871 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja kaikki -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi [[w:en:Iotation|jotaation]] vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Lähes kaikki muista kielistä lainatut verbit päättyvät -ati. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesens- ja imperatiivimuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] qbq1e66xzzicaahgkju01c6u2ywqrkj 5230872 5230871 2026-07-30T21:44:28Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230872 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja kaikki -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi [[w:en:Iotation|jotaation]] vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Lähes kaikki muista kielistä lainatut verbit päättyvät -ati. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu usein yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'', 2. yks. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'', 2. yks. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] rqfzaidp5oa5wcs8gfkx60z6srjxkza 5230873 5230872 2026-07-30T21:44:43Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230873 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja kaikki -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi [[w:en:Iotation|jotaation]] vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Lähes kaikki muista kielistä lainatut verbit päättyvät -ati. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', 3. pers. preesens ''sugerírajū'', 2. yks. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> 1. pers. preesens ''prèdložīm'', 3. pers. preesens ''prèdložē'', 2. yks. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] dyb3d2b343tvype20c7xohd6dcxdokv 5230874 5230873 2026-07-30T21:45:37Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230874 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä; huomaa, että esim. [[otpjevati]] rakentuu od- + pjev + -ati). Preesensissä -iti-päätteiset verbit (kuten [[govoriti]]) saavat päätteet kaavalla -im, -iš, -i, -imo, -ite, -e, kun taas -ati-päätteiset (kuten [[morati]]) saavat tyypillisesti päätteet -am, -aš, -a, -amo, -ate, -aju, paitsi useimmat -ivati- ja kaikki -ovati-päätteiset verbit (kuten [[smirivati]] ja [[psovati]]) joiden päätteet ovat -ujem, -uješ, -uje, -ujemo, -ujete, -uju. Lisäksi [[w:en:Iotation|jotaation]] vaikutuspiirissä olevat -ati-päätteiset verbit (kuten [[vikati]] ja [[lagati]]) saavat päätteet -em, -eš, -e, -emo, -ete, -u. Lähes kaikki muista kielistä lainatut verbit päättyvät -ati. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] pvobcocwhf5ehagqbhgdctvyqlm2ngf 5230875 5230874 2026-07-30T21:55:37Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230875 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja preesensmuotojen kaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u |- ! |-ivati<br/><small>(lähes kaikki johdokset perf. verbeistä)</small> || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju |- ! |-ivati <small>(muut)</small> || -ivam || -ivaš || -iva || -ivamo || -ivate || -ivaju |- ! |-evati || -evam || -evaš || -eva || -evamo || -evate || -evaju |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] nuh4dtcimdh3pov0pwnv8qhqozarhiu 5230876 5230875 2026-07-30T21:56:20Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230876 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja preesensmuotojen kaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u |- ! |-ivati<br/><small>(lähes kaikki johdokset perf. verbeistä)</small> || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju |- ! |-ivati <small>(muut)</small> || -ivam || -ivaš || -iva || -ivamo || -ivate || -ivaju |- ! |-evati || -evam || -evaš || -eva || -evamo || -evate || -evaju |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 8tksv3915d5xypnr9vgb6r9844pgz9h 5230877 5230876 2026-07-30T21:56:45Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230877 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja preesensmuotojen kaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju |- ! |-evati || -evam || -evaš || -eva || -evamo || -evate || -evaju |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u |- ! |-ivati<br/><small>(lähes kaikki johdokset perf. verbeistä)</small> || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju |- ! |-ivati <small>(muut)</small> || -ivam || -ivaš || -iva || -ivamo || -ivate || -ivaju |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] fo0vqiwpl86fb33a6q9vn1wlwzvz76o 5230878 5230877 2026-07-30T21:59:55Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230878 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj |- ! |-evati || -evam || -evaš || -eva || -evamo || -evate || -evaju || -evaj |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i |- ! |-ivati<br/><small>(lähes kaikki johdokset perf. verbeistä)</small> || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj |- ! |-ivati <small>(muut)</small> || -ivam || -ivaš || -iva || -ivamo || -ivate || -ivaju || -ivaj |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] nct13kn6syd4py80esryl96pfdu5ess 5230879 5230878 2026-07-30T22:01:42Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230879 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i !! [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ivati<br/><small>(lähes kaikki johdokset perf. verbeistä)</small> || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-ivati <small>(muut)</small> || -ivam || -ivaš || -iva || -ivamo || -ivate || -ivaju || -ivaj || [[plivati]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] fmuxooe6sg64rvx5y8tq3kay613ah70 5230880 5230879 2026-07-30T22:01:54Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230880 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ivati<br/><small>(lähes kaikki johdokset perf. verbeistä)</small> || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-ivati <small>(muut)</small> || -ivam || -ivaš || -iva || -ivamo || -ivate || -ivaju || -ivaj || [[plivati]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] nnf7xzjripx51tcsbzykz26jb06kpb6 5230881 5230880 2026-07-30T22:03:39Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230881 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] fu7x56pox3uky94oxcs8m39ozvb50at 5230882 5230881 2026-07-30T22:05:39Z Jouluntähti 20938 /* Adjektiivit */ 5230882 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. {| class="wikitable" |+ Verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] om6xdokk76ycbp1ql455ubqjon1wsig 5230883 5230882 2026-07-30T22:06:20Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230883 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 37thoi8ezj0f6a6li0sy2t5xclf0cfw 5230885 5230883 2026-07-30T22:08:43Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230885 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 3hs8d3ulgv29nonp8pqb82m4nuv6ewu 5230886 5230885 2026-07-30T22:09:25Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230886 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti tai -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä). Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] bvr7whqja9llhjf53yq1ialtyz7j01k 5230887 5230886 2026-07-30T22:11:10Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230887 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Säännölliset verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä) tai -jeti. Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 3mu80mjay50aosaeztimw44v2w1iicm 5230893 5230887 2026-07-30T22:19:17Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230893 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -jeti, -ći tai -sti {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]] |} Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] i7zr282g8gxvovbsdwtwv2kyu4v3m60 5230894 5230893 2026-07-30T22:20:33Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230894 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |} Pieni osa -ivati-verbeistä taipuu kuten [[morati]] tai [[lagati]], esim. [[dozivati]]. Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 3bs5m2xhjxyuhnn0gfpkk09v3xhd5fa 5230895 5230894 2026-07-30T22:21:15Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230895 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] lsxn0brhyzla65qb5df4m5t5764gbn9 5230896 5230895 2026-07-30T22:26:37Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230896 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |- ! |-sti || -dem<br/>-tem<br/>-zem<br/>-stem || -deš<br/>-teš<br/>-zeš<br/>-steš || -de<br/>-te<br/>-ze<br/>-ste || -demo<br/>-temo<br/>-zemo<br/>-stemo || -dete<br/>-tete<br/>-zete<br/>-stete || -du<br/>-tu<br/>-zu<br/>-stu || -di<br/>-ti<br/>-zi<br/>-sti || [[krasti]]<br/>[[mesti]]<br/>[[dovesti]]<br/>[[rasti]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] mmpws4thbmq252o8uls5pxaacttnpg4 5230897 5230896 2026-07-30T22:28:47Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230897 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |- ! |-sti || -dem<br/>-tem<br/>-zem<br/>-stem<br/>-dnem || -deš<br/>-teš<br/>-zeš<br/>-steš<br/>-dneš || -de<br/>-te<br/>-ze<br/>-ste<br/>-dne || -demo<br/>-temo<br/>-zemo<br/>-stemo<br/>-dnemo || -dete<br/>-tete<br/>-zete<br/>-stete<br/>-dnete || -du<br/>-tu<br/>-zu<br/>-stu<br/>-dnu || -di<br/>-ti<br/>-zi<br/>-sti<br/>-dni || [[krasti]]<br/>[[mesti]]<br/>[[dovesti]]<br/>[[rasti]]<br/>[[pasti]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] p2yyswghqwmn08xdd2smodhh6bus1d3 5230898 5230897 2026-07-30T22:29:41Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230898 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |- ! |-sti <small>(osittain epäsäännöllisiä)</small> || -dem<br/>-tem<br/>-zem<br/>-stem<br/>-dnem || -deš<br/>-teš<br/>-zeš<br/>-steš<br/>-dneš || -de<br/>-te<br/>-ze<br/>-ste<br/>-dne || -demo<br/>-temo<br/>-zemo<br/>-stemo<br/>-dnemo || -dete<br/>-tete<br/>-zete<br/>-stete<br/>-dnete || -du<br/>-tu<br/>-zu<br/>-stu<br/>-dnu || -di<br/>-ti<br/>-zi<br/>-sti<br/>-dni || [[krasti]]<br/>[[mesti]]<br/>[[dovesti]]<br/>[[rasti]]<br/>[[pasti]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] ho6wls1uxv0tpwnk4njtzsgdzgwim39 5230899 5230898 2026-07-30T22:30:06Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230899 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |- ! |-sti <small>(kaikki osittain epäsäännöllisiä)</small> || -dem<br/>-tem<br/>-zem<br/>-stem<br/>-dnem || -deš<br/>-teš<br/>-zeš<br/>-steš<br/>-dneš || -de<br/>-te<br/>-ze<br/>-ste<br/>-dne || -demo<br/>-temo<br/>-zemo<br/>-stemo<br/>-dnemo || -dete<br/>-tete<br/>-zete<br/>-stete<br/>-dnete || -du<br/>-tu<br/>-zu<br/>-stu<br/>-dnu || -di<br/>-ti<br/>-zi<br/>-sti<br/>-dni || [[krasti]]<br/>[[mesti]]<br/>[[dovesti]]<br/>[[rasti]]<br/>[[pasti]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] q96lh35ixx1rny73hev82vwk6un8hbx 5230900 5230899 2026-07-30T22:33:56Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230900 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |- ! |-sti <small>(kaikki osittain epäsäännöllisiä)</small> || -dem<br/>-tem<br/>-zem<br/>-stem<br/>-tnem<br/>-dnem || -deš<br/>-teš<br/>-zeš<br/>-steš<br/>-tneš<br/>-dneš || -de<br/>-te<br/>-ze<br/>-ste<br/>-tne<br/>-dne || -demo<br/>-temo<br/>-zemo<br/>-stemo<br/>-tnemo<br/>-dnemo || -dete<br/>-tete<br/>-zete<br/>-stete<br/>-tnete<br/>-dnete || -du<br/>-tu<br/>-zu<br/>-stu<br/>-tnu<br/>-dnu || -di<br/>-ti<br/>-zi<br/>-sti<br/>-tni<br/>-dni || [[krasti]]<br/>[[mesti]]<br/>[[dovesti]]<br/>[[rasti]]<br/>[[sresti]]<br/>[[pasti]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[piti]], [[moći]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit) |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] rn07si2bdo6e09z7hgj5uor9qvpexca 5230901 5230900 2026-07-30T22:35:27Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230901 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[piti]], [[moći]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), kaikki -eti ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 1m5orjnv5m20n560wz0jjj6vvtm74ap 5230902 5230901 2026-07-30T22:36:28Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230902 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- ! |-ći || -gnem<br/>-knem || -gneš<br/>-kneš || -gne<br/>-kne || -gnemo<br/>-knemo || -gnete<br/>-knete || -gnu<br/>-knu || -gni<br/>-kni || [[pomoći]]<br/>[[pomaći]] |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), kaikki -eti ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] ki8skfsg1dddj330hfyu37ys3thsbgm 5230903 5230902 2026-07-30T22:37:35Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230903 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), osittain epäsäännöllisiä myös kaikki -ći, -eti ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] s3xay9sn7jk3l1rzpglibe3wbda4a1b 5230904 5230903 2026-07-30T22:37:54Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230904 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), osittain epäsäännöllisiä myös kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 5v1rgt44klupdy7xe08shzgg36r52w2 5230905 5230904 2026-07-30T22:38:40Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230905 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[slati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), osittain epäsäännöllisiä myös kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] afvuqrt9ab2mlqvjeb0toerbwxybxw4 5230906 5230905 2026-07-30T22:39:31Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230906 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[brati]], [[slati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), osittain epäsäännöllisiä myös kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] kynn2bhih9ic92864pzafnv1ab317zl 5230907 5230906 2026-07-30T22:40:01Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230907 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[brati]], [[slati]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), osittain epäsäännöllisiä myös kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] eqqc0esyeg691x6089ref7hjtrcfs79 5230908 5230907 2026-07-30T22:41:35Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230908 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[brati]], [[slati]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] pb865b0giswg3bb7ifvptuzkr0t4o1d 5230909 5230908 2026-07-30T22:42:13Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230909 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[piti]], [[zvati]], [[brati]], [[slati]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] eytw4zmn13se8hmqr9vuizudgikm1xx 5230910 5230909 2026-07-30T22:44:37Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230910 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[obuti]], [[brati]], [[slati]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] q90r8r64w9d2uf5txi4hmweptc2uc4s 5230911 5230910 2026-07-30T22:44:59Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230911 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdannaiset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[obuti]], [[brati]], [[slati]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdannaisten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 3xjleu4l6dndxv29gr2en5oluydhvq4 5230912 5230911 2026-07-30T22:45:30Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230912 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[obuti]], [[brati]], [[slati]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] oequtxlvuya5wg32tmdetty33cnxvjm 5230913 5230912 2026-07-30T22:46:44Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230913 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] slrdnkccy37l7tcssa7ehqw0cbpqzyz 5230914 5230913 2026-07-30T22:47:51Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230914 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]], usein myös [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] rovtsnw4lf2gl0v49uuw8x0aqy10k6v 5230915 5230914 2026-07-30T22:48:25Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230915 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>(useimmiten [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] jor0qacskvw4natp2qk3528dri9kn22 5230916 5230915 2026-07-30T22:48:54Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230916 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] ja useimmiten [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joskus [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeän"]] vartalon yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 800go18tr7uyp6mfb61jcruofelonly 5230917 5230916 2026-07-30T22:49:28Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230917 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] ja useimpien [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeiden"]] vartalojen yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(joidenkin [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeiden"]] vartalojen yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] sqhy8zng8k1f0rmywtc98oxbyswcytf 5230918 5230917 2026-07-30T22:50:22Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230918 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessäpää)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(eräiden [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeiden"]] vartalojen yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 1nda5t681hsynyrkmxmj5y0s0n9bq8p 5230919 5230918 2026-07-30T22:50:46Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230919 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(eräiden [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeiden"]] vartalojen yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 96c99arou3yeetw6cxvklono6ods00i 5230920 5230919 2026-07-30T22:51:16Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230920 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(muiden [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeiden"]] vartalojen yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] o1za10xu7pj4tkqixbv9nsu7ekohmwl 5230921 5230920 2026-07-30T22:51:38Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230921 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(eräiden muiden [[w:en:Iotation#Sound_change|"pehmeiden"]] vartalojen yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] klim5u093zslc88l3xu6ftc27qccrjy 5230922 5230921 2026-07-30T22:55:25Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230922 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] c1mf255n77ziva5pzg5ns7r4d5jf98b 5230923 5230922 2026-07-30T22:56:23Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230923 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, imperfektiä, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] it6v8kk5vju1lsg8wsd2gcnhthtkhx3 5230924 5230923 2026-07-30T22:56:49Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230924 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. Näin muodostettavien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 7xplwf1uscdgovk7pfuz93921mza8y8 5230927 5230924 2026-07-30T22:59:37Z Jouluntähti 20938 5230927 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Tavu, jolla sanapaino on, lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] q6lsrfrh4p8bxp6d4d480e9cwsq2hoz 5230928 5230927 2026-07-30T23:00:52Z Jouluntähti 20938 5230928 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] nkod3nzurujq0zaaf3srnpmi65rg9w5 5230929 5230928 2026-07-30T23:18:19Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230929 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen") ja preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen") ja jokaisesta perfektiivisestä verbistä preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne.") Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] igjfjnrlquyx01l3kekyz5kt0wpuvrb 5230930 5230929 2026-07-30T23:19:12Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230930 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen") ja preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen t. puhuessani/puhuessasi jne.") ja jokaisesta perfektiivisestä verbistä preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne.") Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 7aocdfq6slc4nzqbfpldaimjwqkmt8j 5230931 5230930 2026-07-30T23:22:27Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230931 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::''''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksistä kannustamme heitä kokeilemaan niitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] hadii6srkar4d9f2g8bh9x527u5ul09 5230932 5230931 2026-07-30T23:23:00Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230932 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] hykoo5lgq4q3qb5kiazp46oet6y44mq 5230933 5230932 2026-07-30T23:27:05Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230933 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] elqvbvqkscpyu8w0q16z5mtivoxceo7 5230934 5230933 2026-07-30T23:29:14Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230934 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] ej7ovlkmehcmgirc2zpphvn04zuiaxz 5230935 5230934 2026-07-30T23:30:05Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230935 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] s8azqicgwczrhmfx2oane48q8bnq7g0 5230936 5230935 2026-07-30T23:30:16Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230936 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] muu578l9qwz0ohdvm34jirirvm2d1kb 5230937 5230936 2026-07-30T23:49:14Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230937 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Liittomuodoin ilmaistaan lisäksi kahta eri futuuria, preteritin perfektiä ja pluskvamperfektia, konditionaalia sekä preteritin konditionaalia: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto !! Esimerkki !! Suurpiirteinen<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] l51et32im3x38b12vu5lnw9qyvmfrre 5230938 5230937 2026-07-30T23:50:06Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230938 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto !! Esimerkki !! Suurpiirteinen<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 01dgcddegj21gd2pfro9heulvnvfak9 5230939 5230938 2026-07-30T23:50:25Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230939 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto !! Esimerkki !! Suurpiirteinen<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 2eq40d8b6knjy9qal08r6525ubmi13y 5230940 5230939 2026-07-30T23:51:09Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230940 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista synteettisesti muodostetaan vain preesens ja imperatiivi (sekä preteriti ja imperfekti, joita ei käytetään usein yleiskielessä). Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] me7bh4vpd4vutxvb7f590xgv22okcwv 5230941 5230940 2026-07-30T23:52:44Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230941 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] oa2jsmhukzzbre32djm8mrzwuenyoqc 5230942 5230941 2026-07-30T23:54:59Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230942 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[brati]], [[slati]], [[obuti]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] g2mwihde2elra2zbf7hwx26k3vv4bcz 5230943 5230942 2026-07-30T23:56:02Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230943 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[razumjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] ffb39t857352db7mogkibxjxkgb1gic 5230944 5230943 2026-07-30T23:58:52Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230944 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] qslrglozmemraejxpjrl7uqgjx0sgp8 5230945 5230944 2026-07-30T23:59:23Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230945 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] dso71c2o9igk6oiiaa9dyb7397g90qo 5230946 5230945 2026-07-31T00:01:44Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230946 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; lähes täysin käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] qjv434d4mxv3n3lryq4e3gpcvu6xvbk 5230947 5230946 2026-07-31T00:04:39Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230947 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 0jgi2w24s306ysv3hkj5ux6icvz3mz4 5230948 5230947 2026-07-31T00:05:08Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230948 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, preteriti, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] ndlpsrdm0yzwtkb2uib2d8z8pg5858d 5230949 5230948 2026-07-31T00:05:32Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230949 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbit taipuvat persoonassa ja luvussa. Verbien aikamuodoista ja tapaluokista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi, imperfekti ja imperatiivi. Lisäksi on useita liittomuodoin ilmaistavia aikamuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] mkwes9emt3zjqtp5z57uezbfftn6qki 5230950 5230949 2026-07-31T00:07:13Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230950 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] eupdxtp1cqpr1ve7w9nlglzbnd3ah6u 5230951 5230950 2026-07-31T00:09:07Z Jouluntähti 20938 /* Refleksiiviverbit */ 5230951 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 16bx71aw4alrpw54o6kplobvdnfrg41 5230952 5230951 2026-07-31T00:09:38Z Jouluntähti 20938 /* Refleksiiviverbit */ 5230952 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi [[promijeniti]]?'' :::Voivatko ihmiset muuttua? ::''Želim '''se''' [[promijeniti]]!'' :::Haluan muuttua! vrt. ::''Mogu li ljudi [[promijeniti]] svijet?'' :::Voivatko ihmiset muuttaa maailmaa? ::''Želim [[promijeniti]] svijet!'' :::Haluan muuttaa maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::''Nadam se pobjedi.'' :::Toivon voittoa. ::''Ruga se drugima.'' :::Hän pilkkaa muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 7b7mb5wol253f98z81pzg0zozt8520t 5230953 5230952 2026-07-31T00:10:54Z Jouluntähti 20938 /* Refleksiiviverbit */ 5230953 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan ''''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] l38ixmup7gfjge7jsdmj5b2l7decepq 5230954 5230953 2026-07-31T00:11:12Z Jouluntähti 20938 /* Refleksiiviverbit */ 5230954 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] c3zfljxvif8u2rppqj3f6ad29gictmb 5230955 5230954 2026-07-31T00:14:15Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230955 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin<br/>käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 6di2ntkb0vowwx5cq5o7a8gy0wp4q80 5230956 5230955 2026-07-31T00:15:07Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230956 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautus |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 5nz44wx8j80xlgtqgo3q98juxj4pnfp 5230957 5230956 2026-07-31T00:15:17Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230957 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] iv7gpj1q0ze550lq71qr5pl2mdfmhmv 5230958 5230957 2026-07-31T00:16:08Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230958 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj! || muovaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} Imperatiivin monikon 1. persoona muodostetaan lisäämällä -mo imperatiivin yksikön 2. persoonan muotoon, imperatiivin monikon 2. persoona lisäämällä -te. {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] s4g3xpwwtgbl6stx94jdgg1eqsolepe 5230959 5230958 2026-07-31T00:17:10Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230959 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || budem oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao sam ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || bio sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] ttt2so22iu5k9bluh5vaz1xsiur5p02 5230960 5230959 2026-07-31T00:18:14Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230960 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] tamywngwxikfv2smfz3go21qknylndh 5230961 5230960 2026-07-31T00:19:12Z Jouluntähti 20938 /* Refleksiiviverbit */ 5230961 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit) kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 9jah1qgi1n1ux5hhuwvqla80dm5hbcw 5230962 5230961 2026-07-31T00:20:10Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230962 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 1bmx1r24jvxr0702g38wbmn5didjy2l 5230963 5230962 2026-07-31T00:20:27Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230963 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. ===Taivutus=== Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Preteritin perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti preteritin perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] py2qis3igtvbxykjn4opwmwh9u4yc92 5230964 5230963 2026-07-31T00:24:06Z Jouluntähti 20938 /* Taivutus */ 5230964 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. ===Taivutus=== Kroatian verbeillä on useita aikamuotoja, joista synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä, tilalta käytetään perfektiä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut, tilalta käytetään perfektiä |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] jt05t7l2pngzp7qokq9oe5px1kqly92 5230965 5230964 2026-07-31T00:25:41Z Jouluntähti 20938 /* Taivutus */ 5230965 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. ===Taivutus=== Kroatian verbeistä käytetään rekisteristä riippuen 4–9 aikamuotoa. Niistä synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä, tilalta käytetään perfektiä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut, tilalta käytetään perfektiä |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 72qsrcv8558bkqi7ufaw7ne6mu4ma6v 5230966 5230965 2026-07-31T00:26:18Z Jouluntähti 20938 /* Taivutus */ 5230966 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. ===Taivutus=== Kroatian verbeistä käytetään rekisteristä riippuen 4–8 aikamuotoa. Niistä synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä, tilalta käytetään perfektiä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut, tilalta käytetään perfektiä |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] hgrbmdelk5qqlsv06wa751jrmla38gy 5230967 5230966 2026-07-31T00:26:44Z Jouluntähti 20938 /* Taivutus */ 5230967 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja voidaan käyttää kummassakin aspektissa. ===Taivutus=== Kroatian verbeistä käytetään rekisteristä riippuen 4–8 aikamuotoa (ja imperatiivia). Niistä synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata") |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä, tilalta käytetään perfektiä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut, tilalta käytetään perfektiä |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] 2hrznytuk730a9cfcu88zrtu3her8zl 5230968 5230967 2026-07-31T00:29:16Z Jouluntähti 20938 /* Verbit */ 5230968 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain muutamissa sanoissa ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja, voidaan käyttää kummassakin aspektissa. ===Taivutus=== Kroatian verbeistä käytetään rekisteristä riippuen 4–8 aikamuotoa (ja imperatiivia). Niistä synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata" <small>IMPF/PF</small>) |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä, tilalta käytetään perfektiä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut, tilalta käytetään perfektiä |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] daqgx0kquynkzhsehc6j46ald7um0rc 5230969 5230968 2026-07-31T00:33:21Z Jouluntähti 20938 /* Sanaluokat */ 5230969 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia|Kroatian kieli}} ==Ääntäminen== Jokaisessa kroatian sanassa on yksi painotettu tavu ja se lausutaan joko laskevalla tai nousevalla toonilla. Lisäksi painotettu tavu ja sen jäljessä tulevat tavut voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Tooneja tai vokaalien pituuksia ei eroteta kaikissa murteissa. Tavallisesti niitä ei merkitä kirjoituksessa mitenkään. Kielioppikirjoissa, sanakirjoissa ja Wikisanakirjassa tooneja ja pituuksia merkitään seuraavasti: {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! Symboli !! [[IPA]]-symboli !! Kuvaus |- | '''ȅ''' || /ê/ || style="text-align: left;" | lyhyt, laskeva tooni |- | '''ȇ''' || /êː/ || style="text-align: left;" | pitkä, laskeva tooni |- | '''è''' || /ě/ || style="text-align: left;" | lyhyt, nouseva tooni |- | '''é''' || /ěː/ || style="text-align: left;" | pitkä, nouseva tooni |- | '''e''' || /e/ || style="text-align: left;" | lyhyt, ei toonia |- | '''ē''' || /eː/ || style="text-align: left;" | pitkä, ei toonia |} ===Sanapaino=== Kroatian sanapainon paikkaa ei usein ole mahdollista päätellä kirjoitusasun perusteella, mutta standardikielessä se ei voi olla monitavuisten sanojen viimeinen tavu. Mikäli adjektiivi päättyy -iv (kuten [[neizreciv|neizrèciv]]), -ntan (kuten [[elegantan|elegàntan]]) tai -ovit/-evit (kuten [[vjetrovit|vjetròvit]] ja [[krševit|kršèvit]]) on sanakirjamuodon sanapaino lähes aina toiseksi viimeisellä tavulla. Paino on lähes poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla, jos pääte on -alan (kuten [[internacionalan|ȉnternacionālan]]), -lni (kuten [[alkoholni|àlkoholnī]]), -van (kuten [[komunikativan|kȍmunikatīvan]]) tai -vni (kuten [[administrativni|ȁdministratīvnī]]). Paino pysyy pääsääntöisesti alusta laskettuna samalla tavulla adjektiivin kaikissa muodoissa (neizrèciv, neizrècivī, neizrèciva, neizrècivo jne.). Adjektiivien vertailumuotojen sanakirjamuodon paino on standardikielessä poikkeuksetta kolmanneksi viimeisellä tavulla (esim. [[zabavniji|zabàvnijī]] ja [[najzabavniji|najzabàvnijī]]). Infinitiiviltään kolmitavuisten verbien sanapaino on ensimmäisellä tavulla. Nelitavuisten verbien sanapaino on useimmiten toisella tavulla (harvemmin ensimmäisellä) ja viisitavuisten verbien paino pääosin kolmannella tavulla (harvoin myös toisella tai ensimmäisellä). Preesensmuodoissa (aju-päätteisiä monikon 3. persoonan muotoja lukuunottamatta) sekä imperatiivimuodoissa (vain -ati-päätteisissä verbeissä) paino standardikielen mukaan liikkuu useimmiten yhden askeleen kohti alkua: *infinitiivi ''[[sugerirati|sugerírati]]'' -> y. 1. pers. preesens ''sugèrīrām'', y. 3. pers. preesens ''sugerírajū'', y. 2. pers. imperatiivi ''sugèrīrāj'' *infinitiivi ''[[predložiti|predlòžiti]]'' -> y. 1. pers. preesens ''prèdložīm'', y. 3. pers. preesens ''prèdložē'', y. 2. pers. imperatiivi ''predlòži'' ==Sanaluokat== ===Substantiivit=== Kroatian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri. Sanan suvun pystyy päättelemään sen ulkomuodosta melko varmasti: yksikössä o- ja e-päätteiset ovat neutreja (poikkeuksena muutamat maskuliinisukuiset lainasanat, kuten {{l|hr|auto}} ja {{l|hr|file}}), konsonanttiin päättyvät maskuliineja (lukuunottamatta tiettyjä pääasiassa abstrakteja feminiinisukuisia sanoja, kuten [[ljubav]], [[milost]] ja [[zvijer]]) sekä a-päätteiset feminiinejä (poikkeuksena jotkin miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat, kuten {{l|hr|tata}}). Harvalukuiset i- ja u-päätteiset lainasanat, kuten {{l|hr|tabu}} ja {{l|hr|taksi}} ovat maskuliineja. Substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa (nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja instrumentaali). Datiivi, instrumentaali ja lokatiivi ovat tosin monikossa aina identtisiä, samoin tyypillisesti myös nominatiivi ja vokatiivi. Lisäksi datiivi ja lokatiivi eroavat yksikössä vain pienessä osassa substantiiveja ja niissäkin vain toonin perusteella. ==Adjektiivit== Kroatian kielen adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan. Valtaosalla vertailtavista adjektiiveista komparatiivimuoto muodostetaan päätteellä -iji. Superlatiivimuodossa komparatiiviin lisätään alkuliite naj-. ==Pronominit== ==Numeraalit== ==Verbit== Muiden slaavilaisten kielten tavoin kroatian verbeillä on kaksi [[aspekti]]a. Imperfektiivinen aspekti kuvaa päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joitain verbejä, joista useimmat lainasanoja, voidaan käyttää kummassakin aspektissa. ===Taivutus=== Kroatian verbeistä käytetään rekisteristä riippuen 4–8 aikamuotoa (ja imperatiivia). Niistä synteettisesti muodostetaan preesens, aoristi ja imperfekti, samoin imperatiivi. Loput aikamuodot ovat liittomuotoja: {| class="wikitable" |+ Verbien aikamuodot (esimerkin verbin infinitiivi [[oblikovati]] "muovata" <small>IMPF/PF</small>) |- ! Aikamuoto/tapaluokka !! Esimerkki !! Tavallisin käännös !! Huomautukset |- | Preesens || oblikujem || muovaan (tällä hetkellä t. kohta) || |- | Futuuri I || oblikovat ću || rowspan="2" | muovaan (tulevaisuudessa) || muissa serbokroatian standardeissa kirjoitustapa oblikovaću |- | Futuuri II || [[budem]] oblikovao ''m.''<br/>budem oblikovala ''f.'' || vain tietyissä rakenteissa; korvataan puhekielessä monesti futuuri I:llä |- | Perfekti || oblikovao {{l|hr|sam}} ''m.''<br/>oblikovala sam ''f.'' || muovasin |- | Pluskvamperfekti || {{l|hr|bio}} sam oblikovao ''m.''<br/>bila sam oblikovala ''f.'' || olin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti perfektillä |- | Aoristi || oblikovah || muovasin || vain pf. verbeillä; nykyään vain kirja- ja runokielessä, tilalta käytetään perfektiä |- | Imperfekti || oblikovah || muovasin || vain impf. verbeillä; käytännössä kokonaan käytöstä poistunut, tilalta käytetään perfektiä |- | Konditionaali I || oblikovao bih ''m.''<br/>oblikovala bih ''f.'' || muovaisin |- | Konditionaali II || bio bih oblikovao ''m.''<br/>bila bih oblikovala ''f.'' || olisin muovannut || korvataan yleiskielessäkin monesti konditionaali I:llä |- | Imperatiivi || oblikuj!<br/>oblikujmo!<br/>oblikujte! || muovaa!<br/>muovatkaamme!<br/>muovatkaa! |} Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa gerundi (esim. [[govoriti]] "puhua" ⭢ [[govorenje]] "puhuminen"): :''Redovito '''govorenje''' više jezika može usporiti kognitivno starenje'' (24sata.hr) ::Useamman kielen säännöllinen '''puhuminen''' voi hidastaa kognitiivista ikääntymistä. Jokaisesta imperfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preesensin adverbi (esim. [[govoriti]] ⭢ [[govoreći]] "puhuen; puhumalla; puhuessani/puhuessasi jne."): :'''''Govoreći''' djeci o rizičnim ponašanjima potičemo ih da ih isprobavaju.'' (zgpd.hr) ::'''Puhumalla''' lapsille riskikäytöksestä kannustamme heitä kokeilemaan sitä. Jokaisesta perfektiivisestä verbistä voidaan muodostaa preteritin adverbi (esim. [[doći]] "tulla" ⭢ [[došavši]] "tultuani/tultuasi jne."): :''Naivni turisti nasjeli na lažne oglase. Uplatili tisuće eura, gorko se razočarali '''došavši''' u Istru.'' (telegram.hr) ::Naiivit turistit lankesivat valemainoksiin. He maksoivat tuhansia euroja ja pettyivät karvaasti '''tultuaan''' Istraan. Verbit päättyvät infinitiivissä -iti, -ati (joista -ivati, -avati, ja -evati-päätteiset kaikki imperfektiivisiä), -uti, -eti, -jeti, -ći tai -sti. Ne taipuvat luvussa ja persoonassa: {| class="wikitable" |+ Säännöllisten verbien päätteet ja taivutuskaavat |- ! Pääte !! y. 1. p. !! y. 2. p. !! y. 3. p. !! m. 1. p. !! m. 2. p. !! m. 3. p. !! yks. 2. pers. imperatiivi !! esimerkkiverbi |- ! |-iti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[govoriti]] |- ! |-iti <small>(kaksitavuiset infinitiivit + johdokset)</small> || -ijem || -iješ || -ije || -ijemo || -ijete || -iju || -ij || [[piti]] |- ! |-ati <small>(ilman [[w:en:Iotation|jotaatiota]])</small> || -am || -aš || -a || -amo || -ate || -aju || -aj || [[morati]] |- ! |-ati <small>([[w:en:Iotation|jotaation]] sekä -rati ja -jati-päätteiden yhteydessä)</small> || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[lagati]] |- ! |-ati <small>(žati-, -štati-, -čati-päätteiden yhteydessä)</small> || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[kričati]] |- ! |-jeti || -im || -iš || -i || -imo || -ite || -e || -i || [[gorjeti]] |- ! |-ivati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[smirivati]] |- ! |-ovati || -ujem || -uješ || -uje || -ujemo || -ujete || -uju || -uj || [[psovati]] |- ! |-uti || -em || -eš || -e || -emo || -ete || -u || -i || [[puknuti]] |- |} {| class="wikitable" |+ Vähintään osin epäsäännöllisiä verbejä (+ johdokset) |- | [[biti]], [[moći]], [[ići]], [[razumjeti]], [[smjeti]], [[uspjeti]], [[zvati]], [[čuti]], [[stati]], [[stajati]], [[slati]], [[zaspati]], [[dospjeti]], [[obuti]], [[brati]], [[klati]], [[mljeti]], [[žeti]], [[srati]], [[donijeti]] (+ muut [[nositi]]-verbin johdosten perf. parit), [[dosuti]] (+ muut [[sipati]]-verbin johdosten perf. parit), kaikki -ći-, -eti- ja -sti-päätteiset verbit |} ===Refleksiiviverbit=== *Todella moni kroatian verbi voi olla [[refleksiiviverbi|refleksiivinen]]. Tällöin käytetään kaikissa luvuissa ja persoonissa samaa refleksiivipronominia {{l|hr|se}}. ::''Mogu li '''se''' ljudi '''promijeniti'''?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttua'''? ::''Želim '''se promijeniti'''!'' :::Haluan '''muuttua'''! vrt. ::''Mogu li ljudi '''promijeniti''' svijet?'' :::Voivatko ihmiset '''muuttaa''' maailmaa? ::''Želim '''promijeniti''' svijet!'' :::Haluan '''muuttaa''' maailmaa! Lisäksi on lukuisia verbejä, joissa refleksiivipronomini on leksikaalistunut erottamaton osa verbiä, esim. [[nadati|nadati se]] ("toivoa") ja [[rugati|rugati se]] ("pilkata"). Tällaisetkin verbit ovat yleensä intransitiivisia, ja niiden kanssa käytetään tarvittaessa epäsuoraa objektia, usein datiivissa, esim: ::'''''Nadam se''' pobjedi.'' :::'''Toivon''' voittoa. ::'''''Ruga se''' drugima.'' :::Hän '''pilkkaa''' muita. Gerundissa refleksiivipronomini häviää kaikilla refleksiiviverbeillä, esim: ::''Umorna sam od '''nadanja'''.'' :::Olen väsynyt '''toivomaan'''. ==Partikkelit== ===Interjektiot=== ===Konjunktiot=== ===Prepositiot=== ===Adverbit=== Useimpien epämääräisten adjektiivien neutrin muotoa voidaan käyttää sellaisenaan adverbina (esim. [[umorno|ȕmōrno]] on sekä adjektiivin [[umoran|ȕmōran]] neutrimuoto että adverbi merkityksellä "väsyneesti"). Myös joistakin vain määräisenä käytettävistä adjektiiveista voi muodostaa adverbin lyhentämällä lopun i:n, esim. [[kraljevski|králjevskī]] ("kuninkaallinen") ja [[kraljevski|králjevski]] ("kuninkaallisesti") =Lauserakenteet= =Aiheesta muualla= [[Luokka:Kroatian kielen liitteet]] efzuwa68ssggreelvorm335z4oe5um6 0 721296 5231048 5169507 2026-07-31T01:43:38Z Jouluntähti 20938 5231048 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=sòptati}} (''yks. 1.'' '''[[sopćem|sȍpćēm]]''') {{hr-ia}} #[[läähättää]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|sòp|t|sopć|sȍp|ć|pa=sȍpć}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=d1xmWRU%3D sòptati] Hrvatski jezični portal pcszi5eyjw6i148bxdqeymxn8aga5h3 0 722350 5231128 4738604 2026-07-31T07:18:36Z 3xJohnny 27473 /* Etymologia */ 5231128 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Verbi=== {{sv-verbi|1}} # {{yhteys|myös urheilu|k=swe}} [[harhauttaa]] ====Etymologia==== {{ety|sv|johdos|fint|-a}} 99yml30wwl04ecllazuzm1ulreqozwg 0 722351 5231127 4738605 2026-07-31T07:17:59Z 3xJohnny 27473 /* Johdokset */ 5231127 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Adjektiivi=== '''fint''' # {{sv-a-taivm|fin|t}} ===Adverbi=== {{sv-adv}} # [[hienosti]] ===Substantiivi=== {{sv-subs|er}} # {{yhteys|myös urheilu|k=swe}} [[harhautus]] ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== * {{johdokset|sv|v|finta}} =====Yhdyssanat===== * [[zorrofint]] la6fhcw5zjs7vjkby81nolmspf838k2 0 724880 5231103 4980794 2026-07-31T03:14:10Z Jouluntähti 20938 5231103 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|m|paino=mamùrluk|tm=m-k|g1n=mamùrlu|x=mamurlu|vok1=[[mamurluče|mamùrluče]]|gen2=[[mamurluka|mamùrlūkā]]}} # [[krapula]] ====Liittyvät sanat==== *[[mamuran]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=e1xlXhQ%3D mamùrluk] Hrvatski jezični portal am4v10ndusj77uyg4k2hdllr33w87m1 0 725186 5231087 5123540 2026-07-31T02:53:47Z Jouluntähti 20938 5231087 wikitext text/x-wiki {{katso|tasta|tästä}} ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=tȁšta|tf=a-o|y=tašt|ng=tȁšt|vok1=[[tašta|tȁšto]]|gen2='''tȃštā'''}} #[[anoppi]] (vaimon äiti) ====Liittyvät sanat==== *[[tast]] =====Synonyymit===== *{{l|hr|punica}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=f19mWBV9 tȁšta] Hrvatski jezični portal ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-t-a|taš}} 2s0zrymgalj9nmnwc26cq3hsfesoy92 5231088 5231087 2026-07-31T02:53:57Z Jouluntähti 20938 5231088 wikitext text/x-wiki {{katso|tasta|tästä}} ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=tȁšta|tf=a-o|y=tašt|ng=tȁšt|vok1=[[tašto|tȁšto]]|gen2='''tȃštā'''}} #[[anoppi]] (vaimon äiti) ====Liittyvät sanat==== *[[tast]] =====Synonyymit===== *{{l|hr|punica}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=f19mWBV9 tȁšta] Hrvatski jezični portal ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-t-a|taš}} g1ap5dhf6o2igoh9x53xkc6xerjg53h 0 729632 5230799 4751585 2026-07-30T20:07:16Z Mikko Paananen 70 5230799 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Adjektiivi=== {{adjektiivi|ja|なかよし|rom=nakayoshi}} # {{l|ja|仲良し}}: joilla on hyvä keskinäinen suhde, ystävyys ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|なかよし|rom=nakayoshi}} # {{l|ja|仲良し}}: hyvä keskinäinen suhde #:{{t|ja|仲良し[[夫婦]]}} (nakayoshi fūfu) – onnellinen aviopari klq6xk4jdfncp56y5xld5qiz3afdt5t 0 730996 5231091 4914546 2026-07-31T02:59:40Z Jouluntähti 20938 5231091 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=glísta|tf=a-o|y=glist|ng=glíst|vok1=[[glisto|glȋsto]]}} #(''kišna ~'', [[gujavica]]) [[kastemato]] #(''bijela ~'') [[kihomato]] #(''kalifornijska ~'') [[onkiliero]], [[tunkioliero]] #(''dječja ~'') [[suolinkainen]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'glǐːsta/}}, mon. gen. {{IPA2|/'glǐːstaː/}} {{tavutus|gli|sta|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=fFdvWxc%3D glísta] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=glísta glísta] Školski rječnik hrvatskoga jezika l9to9n5y7qy12yc93cdil2lglx7ndxl 0 735502 5231049 5169510 2026-07-31T01:44:54Z Jouluntähti 20938 5231049 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=štropòtati}} (''yks. 1.'' '''[[štropoćem|štròpoćēm]]'''/'''[[štropotam|štropòtām]]''') {{hr-ia}} # [[kalista]], [[kolista]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/ʃtro'pǒtati/}} {{tavutus|štro|po|ta|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|štropò|t|štropoć|štròpo|ć|pa=štròpoć}} {{hr-verbi-taiv-impf-ati-eips|štropòt}} ====Liittyvät sanat==== *[[štropot]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=d1ZmWRc%3D štropòtati] Hrvatski jezični portal kky2qumccv8ja74s3v93d94aeop03lw 0 739621 5231050 5169924 2026-07-31T01:45:56Z Jouluntähti 20938 5231050 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=dr̀htati}} (''yks. 1.'' '''[[drhtim|dr̀htīm]]'''/'''[[dršćem|dȑšćēm]]''') {{hr-ia}} #[[väristä]], [[vapista]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-eips|pan=dr̀htē|vn=drhtanje|vnn=dr̀htānje|prj=drhti|prjn=dr̀htī|prm=drhte|prmn=dr̀htē|imt=drhti|imtn=dr̀hti|am=drhtao|amn=dr̀htao|ao=drhtal|aon=dr̀htal}} {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|dr̀|ht|dršć|dȑ|šć|pa=dȑšć}} ====Liittyvät sanat==== *[[drhtav]], [[drhtavica]], [[zadrhtati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=dr̀htati dr̀htati] Školski rječnik hrvatskoga jezika afzfzfyn4x420fr5uinpqxmw3qfecsp 0 740939 5231051 5169512 2026-07-31T01:46:35Z Jouluntähti 20938 5231051 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=brèktati}} (''yks. 1.'' '''[[brekćem|brȅkćēm]]''') {{hr-ia}} #[[hurista]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|brèkt|t|brekć|brȅk|ć|pa=brȅkć}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=brèktati brèktati] Školski rječnik hrvatskoga jezika c6ig4s82xeeixav6fl2e4mxxfuetztu 0 767983 5231052 5169513 2026-07-31T01:47:32Z Jouluntähti 20938 5231052 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=ròktati}} (''yks. 1.'' '''[[rokćem|rȍkćēm]]''') {{hr-ia}} #[[röhkiä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|ròk|t|rokć|rȍk|ć|pa=rȍkć}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=ròktati ròktati] Školski rječnik hrvatskoga jezika t7h1rl2w14k2yx9hdkk56lb4y1yv0qo 0 771727 5230750 5152274 2026-07-30T16:32:58Z Jouluntähti 20938 5230750 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=zadržávati}} (''yks. 1.'' '''[[zadržavam|zadr̀žāvām]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''{{l|hr|zadržati|zadr̀žati}}''') # [[pitää]] (itsellään, ei luopua) # [[säilyttää]], [[pitää]] (onnistua olemaan menettämättä) # [[pysäyttää]] # [[pidättää]] (hengitystään, raivoaan, kyyneleitä, virtsaa, ulostetta) # [[säilyttää]], pitää elävänä, olemassa # (''~ za sebe'') [[pitää]] omana tietonaan # {{refl/hr}} [[viipyä]] # {{refl/hr}} [[pysyä]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/zadr'ʒǎːʋati/}} {{tavutus|za|dr|ža|va|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati|zadržáv|zadr̀žāv}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=zadržávati zadržávati] Školski rječnik hrvatskoga jezika koyk15sb17ctibgl3mnkznpuzsg4h98 0 775493 5231019 5169930 2026-07-31T01:20:07Z Jouluntähti 20938 5231019 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=zvíždati}} (''yks. 1.'' '''[[zviždim|zvíždīm]]''') {{hr-ia}} #[[viheltää]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-eips|pan=zvíždē|vn=zviždanje|vnn=zvíždānje|prj=zviždi|prjn=zvíždī|prm=zvižde|prmn=zvíždē|imt=zviždi|imtn=zvíždi|am=zviždao|amn=zvíždao|ao=zviždal|aon=zvíždal}} ====Liittyvät sanat==== *[[zvižduk]], [[zviždaljka]], [[zviždukati]] =====Synonyymit===== *[[fućkati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=zvíždati zvíždati] Školski rječnik hrvatskoga jezika nc8sxo7jxq7tyihwjriqsx2mohtrz7x 2 787520 5230801 5229706 2026-07-30T20:16:11Z Mikko Paananen 70 5230801 wikitext text/x-wiki [[alabama]] [[egyptologi]] [[hälytyssireeni]] [[ilotulitusraketti]] [[jarlyk]] [[kalakanta]] [[kaukokirjoitin]] [[kehruukone]] [[keskiraskas]] [[koulutodistus]] [[koulutoveri]] [[latinismi]] [[lempijuttu]] [[päällekirjoitustila]] [[Palawan]] [[peliautomaatti]] [[pitsiunelma]] [[raakkujoki]] [[radiokanava]] [[rakkaudentunnustus]] [[ryhmähaastattelu]] [[sähköpotkulauta]] [[seuraanto]] [[sotamarsalkka]] [[suhuäänne]] [[sydänvika]] [[tanniini]] [[tasalämpöinen]] [[teleksi]] [[temppurata]] [[teosofi]] [[tervanpolttaja]] [[tieteenhaara]] [[tuohikontti]] [[tutkimusretki]] [[työtaistelutoimi]] [[uhkayritys]] [[valokopiokone]] [[vartioalus]] [[viherhumppa]] [[älyluuri]] [[tyyppimuunnos]] [[literaali]] [[gigaeetteri]] [[elektroniikkapeli]] [[klyykka]] [[tuurna]] [[rintapora]] [[panthaka]] [[joutoväki]] [[oloneuvos]] [[pikapankki]] [[toimintaympäristö]] [[hinttapuli]] [[piu-pau-peli]] [[tietsikkapeli]] [[digi-tv]] [[simpura]] [[puhelinpöytä]] [[hämppäri]] [[tekotapa]] [[pöhötin]] [[kartanoauto]] [[malanauha]] [[suihkupullo]] [[pumppupullo]] [[kylpyvesi]] [[ihrapallo]] [[rusketusraita]] [[hotelliyö]] [[viisarikello]] [[taiteilijasielu]] [[metsästäjänleike]] [[oopperaleipä]] [[etanadynamiitti]] [[paistopiste]] [[aistimet]] [[äitimuori]] [[MAC-osoite]] [[funikkeli]] [[pimppirage]] [[ryynikännit]] [[sormipaneeli]] [[keinonahka]] [[miekkataksi]] [[hautalahja]] [[kääpiönheitto]] [[havaijinleike]] [[punaveripihkapuu]] [[matjessilli]] [[kompostitarkastaja]] [[radiolupa]] [[televisiolupatarkastaja]] [[ammoniakkisynteesi]] [[itsemurhayksiö]] [[Batavia]] [[Jukatan]] [[kippa]] [[tilauspalvelu]] [[dumdumluoti]] [[dumpperi]] [[dryadi]] [[dukaatti]] [[digitaalikello]] [[nekromantia]] [[Silla]] [[Buhara]] [[viisasten kivi]] [[puupiirros]] [[lapsensurma]] [[эпичный]] [[парашютист]] [[волк-одиночка]] [[бабах]] [[рукополагать]] [[упырь]] [[ополченец]] [[КПП]] [[марионеточный]] [[dogmatico]] [[elettrone]] [[bosniaco]] [[marsupiale]] [[archeologico]] [[barriera]] [[sobborgo]] [[rottura]] [[作戦]] [[なので]] [[部隊]] [[羽衣]] [[ひとりぼっち]] [[ぼっち]] [[無職]] [[有職]] [[威嚇]] [[ポーズ]] [[JC]] [[名誉]] [[着せる]] [[解決]] [[甲虫]] [[処分]] [[眼福]] [[登場]] [[搭乗]] [[職場]] [[シナリオ]] [[コンプリート]] [[加工]] [[バニーガール]] [[したい]] [[プレイリスト]] [[リスト]] [[リリース]] [[順次]] [[フィギュア]] [[宝石]] [[お八つ]] [[近場]] [[予定]] [[追加]] [[きらきら]] [[艦上戦闘機]] [[正規]] [[すぐ]] [[蛸]] [[火花]] [[シンプル]] [[設置]] [[日向]] [[駆逐艦]] [[軍艦]] [[静か]] [[姿態]] [[性的]] [[っぽい]] [[若しくは]] [[今後]] [[規制]] [[玄関]] [[博士]] [[優しい]] [[相変わらず]] [[おかし]] [[連れる]] [[魂]] [[神輿]] [[銭湯]] [[組織]] [[白人]] [[地球人]] [[星人]] [[成人]] [[られる]] [[れる]] [[威力]] [[行ってらっしゃい]] [[椎茸]] [[女房詞]] [[お腹]] [[フォロワー]] [[御馳走]] [[チャージ]] [[いいから]] [[約束]] [[お互い]] [[無くす]] [[点心]] [[甘蕉]] [[環礁]] [[竹林]] [[関数]] [[数える]] [[死んだ]] [[青空]] [[飾り付け]] [[とっても]] [[開催]] [[塗る]] [[先日]] [[閣下]] [[棺]] [[税収]] [[柚]] [[空港]] [[羅馬]] [[伊太利]] [[胡瓜]] [[関西]] [[竿]] [[イキ]] [[わくわく]] [[判定]] [[鍛冶屋]] [[技能]] [[服従]] [[酢酸]] [[蟻酸]] [[アセトアルデヒド]] [[エタノール]] [[メタノール]] [[ホルムアルデヒド]] [[強力]] [[憎悪]] [[敵意]] [[憎しみ]] [[蟻]] [[アリ]] [[女王]] [[らしい]] [[スタイル]] [[よく]] [[信用]] [[体力]] [[自信]] [[麻雀]] [[趣味]] [[日焼け]] [[商業]] [[身長]] [[童話]] [[晩酌]] [[吉備団子]] [[アレンジ]] [[キット]] [[スーパー]] [[凸る]] [[動画]] [[映像]] [[本場]] [[羞恥]] [[雑魚]] [[難病]] [[自動]] [[自殺]] [[回転ドア]] [[自動ドア]] [[指定]] [[小石]] [[裏側]] [[祈祷]] [[障害]] [[リスク]] [[肝油]] [[依存症]] [[依存]] [[神経ガス]] [[神経毒]] [[どういう]] [[反射神経]] [[運動神経]] [[神経衰弱]] [[肝炎]] [[肝臓]] [[神経]] [[膵臓]] [[膀胱]] [[肺臓]] [[レバー]] [[肝臓]] [[隣]] [[ひとりごと]] [[照り焼き]] [[いずれ]] [[守る]] [[憲法]] [[粉]] [[トンネル]] [[メディア]] [[腐敗]] [[政府]] [[プロンプト]] [[掃除]] [[アイテム]] [[革命]] [[要請]] [[諸国]] [[欧州]] [[給与]] [[軍人]] [[投票]] [[農作物]] [[御主人]] [[調整]] [[ピント]] [[異能]] [[マイク]] [[教育]] [[人員]] [[コロナ]] [[高齢者]] [[新型]] [[閲覧室]] [[閲覧]] [[血糖]] [[ネット]] [[目撃者]] [[又は]] [[バトル]] [[ライトノベル]] [[現代]] [[単行本]] [[こけし]] [[大掃除]] [[教育学]] [[ならない]] [[黙秘権]] [[権利]] [[法の下の平等]] [[立派]] [[暴力団]] [[やくざ]] [[かたぎ]] [[うまい]] [[ほど]] [[無敵]] [[鍛える]] [[恋人]] [[懇談]] [[本部]] [[使う]] [[かせぐ]] [[お願いします]] [[不可]] [[我が家]] [[べし]] [[再考]] [[宣伝]] [[水分]] [[モルモット]] [[昼寝]] [[連立]] [[撤去]] [[倒木]] [[事態]] [[早期]] [[避難]] [[開発]] [[投入]] [[羆]] [[速報]] [[ポスト]] [[陳情]] [[柚餅子]] [[有事]] [[決断]] [[投資]] [[量子]] [[塩]] [[謎]] [[いかす]] [[デザイン]] [[中々]] [[スリム]] [[小型]] [[脱]] [[共産]] [[太陽光]] [[活用]] [[擦る]] [[JK]] [[花束]] [[ブス]] [[芸能]] [[政治]] [[ニュース]] [[ハンカチ]] [[朝御飯]] [[昼御飯]] [[レコード]] [[線画]] [[保存]] [[魅力]] [[次元]] [[農家]] [[のんびり]] [[小説家]] [[スタジオ]] [[デカチチ]] [[送る]] [[プリズム]] [[雪花]] [[ごみくそ]] [[サ終]] [[嘘つき]] [[断罪]] [[ステータス]] [[サイエンス]] [[助手]] [[歯科]] [[社員]] [[全世界]] [[課長]] [[保健室]] [[終了]] [[勇者]] [[自己]] [[使える]] [[時代]] [[使い]] [[魔獣]] [[戦線]] [[責任者]] [[ビジュアル]] [[身体]] [[探偵]] [[茸]] [[紹介]] [[統計学]] [[統計]] [[おまわり]] [[抜きゲー]] [[よう]] [[寝]] [[おる]] [[戦う]] [[性転換]] [[失踪]] [[記憶]] [[世紀]] [[小学生]] [[小学]] [[中学]] [[蝸牛]] [[気遣う]] [[ガン見]] [[まとめ]] [[ストーリー]] [[突発]] [[頒布]] [[会場]] [[薄い]] [[冒頭]] [[サンプル]] [[偽装]] [[垢]] [[親父]] [[地震学]] [[地震]] [[褒美]] [[ワープロ]] [[星座]] [[星彩]] [[作る]] [[完了]] [[設営]] [[日没]] [[のぼる]] [[向日葵]] [[勢力]] [[交尾]] [[その通り]] [[避ける]] [[やん]] [[深夜]] [[気に入る]] [[再掲]] [[住む]] [[新時代]] [[出身]] [[傷物]] [[怪獣]] [[逮捕]] [[責任]] [[義務]] [[年少]] [[和製漢語]] [[和製英語]] [[ガールズラブ]] [[興奮]] [[連盟]] [[腕時計]] [[気を付ける]] [[バント]] [[織姫]] [[織姫]] [[彦星]] [[噛む]] [[ポリエステル]] [[ポリウレタン]] [[エロ]] [[頭が良い]] [[賑やか]] [[有名]] [[こう]] [[未知]] [[ブルマー]] [[ブリーフ]] [[ホール]] [[嗅ぐ]] [[駅弁]] [[青春]] [[雫]] [[濁点]] [[亀甲]] [[おか]] [[甘草]] [[甘藍]] [[花甘藍]] [[捏造]] [[愚か者]] [[菓子]] [[ニット]] [[セダン]] [[ふふふ]] [[辿り着く]] [[魔王]] [[触手]] [[裏切り者]] [[鷹]] [[呼ぶ]] [[ばたばた]] [[大量]] [[大量生産]] [[コミカル]] [[今期]] [[主題歌]] [[亀裂]] [[最終]] [[多い]] [[大麻]] [[フレンドリー]] [[行き成り]] [[人種]] [[天国]] [[喫煙]] [[ゴミ箱]] [[交通]] [[新米]] [[諸々]] [[社長]] [[くらい]] [[携帯]] [[吸血鬼]] [[トランプ]] [[死刑]] [[殺害]] [[米国]] [[米国人]] [[タトゥー]] [[肩]] [[鬱]] [[指揮官]] [[期待]] [[情報]] [[流行り]] [[スケール]] [[人気]] [[最低]] [[ポンコツ]] [[茶番]] [[学歴]] [[温度計]] [[温度差]] [[温度]] [[水温]] [[気温]] [[有り]] [[ボイス]] [[空母]] [[メンテ]] [[忍ぶ]] [[お忍び]] [[着せ替え]] [[校長]] [[危ない]] [[館長]] [[水槽]] [[醜い]] [[全体]] [[くない]] [[穴場]] [[舐める]] [[童貞]] [[駐車場]] [[略字]] [[誤字]] [[箒星]] [[出来星]] [[占う]] [[独り占め]] [[抹茶]] [[独り]] [[確認]] [[資料]] [[スパイ]] [[頼む]] [[牛丼]] [[お前]] [[家賃]] [[号泣]] [[配信]] [[バージョン]] [[更新]] [[何事]] [[食らう]] [[月食]] [[日食]] [[惨敗]] [[地味]] [[所持]] [[酔っ払い]] [[限定]] [[投函]] [[後押し]] [[今週]] [[今晩]] [[今晩は]] [[練習]] [[交番]] [[切る]] [[キロ]] [[曇る]] [[今朝]] [[兄弟]] [[ベーコン]] [[牛肉]] [[汚い]] [[消す]] [[消える]] [[軽い]] [[片仮名]] [[貸す]] [[書く]] [[乳房]] [[あっ]] [[バイト]] [[気違い]] [[眠い]] [[デメリット]] [[久々]] [[肘]] [[二の腕]] [[混ぜる]] [[容認]] [[政権]] [[労働]] [[結局]] [[後ろ]] [[もうすぐ]] [[周年]] [[デビュー]] [[自撮り]] [[いいね]] [[ゲット]] [[鰹]] [[ふるさと]] [[納税]] [[げろ]] [[汽車]] [[列車]] [[無限]] [[無限]] [[斜め]] [[斜め]] [[よき]] [[フォロー]] [[サッカー]] [[野球]] [[時々]] [[碇]] [[向こう]] [[八百屋]] [[入れる]] [[要る]] [[ブログ]] [[苺]] [[田園]] [[実る]] [[風景]] [[投宿]] [[民宿]] [[ショートケーキ]] [[ばっか]] [[犬猫]] [[錯視]] [[うざい]] [[不器用]] [[インター]] [[宮殿]] [[屋根]] [[トラック]] [[兵器]] [[なんとか]] [[ぎりぎり]] [[トタン]] [[現実]] [[洞窟]] [[殿下]] [[称号]] [[皇太子]] [[帰国]] [[視線]] [[売り]] [[好物]] [[シュポシュポ]] [[意外]] [[黄身]] [[ランチ]] [[サービス]] [[リンク]] [[リプ]] [[開始]] [[ボウリング]] [[留学]] [[秋刀魚]] [[因みに]] [[止まる]] [[ジャガ芋]] [[肉じゃが]] [[味噌]] [[破壊]] [[レベル]] [[自慢]] [[まんこ]] [[刺身]] [[疲れ]] [[侵略]] [[映る]] [[渡す]] [[失礼]] [[王妃]] [[ラザニア]] [[ゴロ]] [[ハイカラ]] [[夫婦]] [[交代]] [[通勤]] [[種]] [[願望]] [[集中]] [[貴重]] [[最も]] [[ゴリラ]] [[瞬間]] [[硬派]] [[衝撃]] [[まだまだ]] [[音声]] [[しまう]] [[枕営業]] [[早い]] [[連中]] [[悪霊]] [[跳び箱]] [[コアラ]] [[ペンギン]] [[倉庫]] [[保管]] [[諸島]] [[帰宅]] [[出勤]] [[軍事]] [[陸軍]] [[進水]] [[造船所]] [[太平洋]] [[突撃]] [[来襲]] [[海戦]] [[砲火]] [[轟沈]] [[小破]] [[マスター]] [[選択]] [[不運]] [[編隊]] [[中隊]] [[大隊]] [[連隊]] [[旅団]] [[軍団]] [[師団]] [[ボイコット]] [[飾り付ける]] [[祝う]] [[プライバシー]] [[公務員]] [[宗教]] [[民主]] [[タオル]] [[統治]] [[嵌める]] [[性別]] [[年齢]] [[年収]] [[お酒]] [[性格]] [[観察]] [[苦手]] [[機会]] [[戦没]] [[警戒]] [[船団]] [[潜水艦]] [[雷撃]] [[魚雷]] [[よって]] [[沈没]] [[乗員]] [[戦死]] [[護衛艦]] [[出産]] [[出産率]] [[出産休暇]] [[安産]] [[攻撃]] [[命中]] [[長い間]] [[走る]] [[演説]] [[薬缶頭]] [[薬缶]] [[議員]] [[党員]] [[会社員]] [[人でなし]] [[二次創作]] [[なきゃ]] [[艦載機]] [[空襲]] [[降伏]] [[難民]] [[中佐]] [[大佐]] [[少佐]] [[大尉]] [[中尉]] [[少尉]] [[下士官]] [[惨事]] [[不能]] [[航行]] [[コルベット]] [[衝突]] [[おいて]] [[自力]] [[直後]] [[様子]] [[可笑しい]] [[近海]] [[停泊]] [[船体]] [[待機]] [[任務]] [[巨大]] [[自炊]] [[全力]] [[出番]] [[港外]] [[黄海]] [[台風]] [[日付]] [[状況]] [[出港]] [[偉大]] [[訓練]] [[竣工]] [[銃撃]] [[英吉利]] [[塚]] [[工房]] [[地上]] [[事件]] [[右舷]] [[左舷]] [[西部]] [[東部]] [[閉塞]] [[掏摸]] [[万引き]] [[盗む]] [[盗み]] [[機体]] [[瀬戸内海]] [[伊勢]] [[戦記]] [[販売]] [[起工]] [[紐]] [[発表]] [[合計]] [[ばらばら]] [[遠征]] [[航海]] [[沢山]] [[沢山]] [[物体]] [[弩級戦艦]] [[幼女]] [[特典]] [[組み合わせ]] [[残業]] [[逃走]] [[アイオワ]] [[鉛]] [[アカウント]] [[インゴット]] [[撃墜]] [[硫黄]] [[硫黄島]] [[助数詞]] [[アクスタ]] [[ゴムボート]] [[犠牲]] [[誘惑]] [[一瞬]] [[久しぶり]] [[何時]] [[クオリティ]] [[航空戦]] [[黎明]] [[疲労]] [[いけない]] [[最敬礼]] [[警報]] [[流木]] [[ノット]] [[合羽]] [[定食]] [[サラダドレッシング]] [[サラダ]] [[少し]] [[じゃ]] [[天ぷら]] [[うどん]] [[ダサい]] [[お洒落]] [[夕張]] [[大和]] [[武蔵]] [[長門]] [[摩耶]] [[高雄]] [[愛宕]] [[妙高]] [[ブルネイ]] [[レタス]] [[南方]] [[準備]] [[開戦]] [[提督]] [[返事]] [[意表]] [[待ち伏せ]] [[航路]] [[奄美大島]] [[針路]] [[戦死者]] [[乗組]] [[乗組員]] [[蕎麦]] [[誘う]] [[ハロウィン]] [[マヨネーズ]] [[スキン]] [[チェキ会]] [[チケット]] [[低額]] [[パターン]] [[切ない ]] [[マカロン]] [[中将]] [[変わる]] [[ボトル]] [[原作]] [[お好み焼き]] [[焼きそば]] [[サブ]] [[恐らく]] [[リムる]] [[やられる]] [[信号]] [[左翼]] [[ランドセル]] [[仲間]] [[爆乳]] [[陸奥]] [[常陸]] [[加賀]] [[河内]] [[檻]] [[ポリス]] [[以後]] [[お疲れ様]] [[以上]] [[隻]] [[需要]] [[環境]] [[せめて]] [[繋ぐ]] [[照れる]] [[共生]] [[プロフ]] [[下剋上]] [[上司]] [[パワハラ]] [[砂時計]] [[ボディ]] [[撥水]] [[技術]] [[清掃]] [[片付ける]] [[タイツ]] [[マニラ]] [[正確]] [[応戦]] [[水雷]] [[管制]] [[砲撃]] [[射撃]] [[レーダー]] [[勃発]] [[奇襲]] [[上陸]] [[デンバー]] [[大破]] [[損傷]] [[損害]] [[泊地]] [[巻]] [[答え]] [[微笑む]] [[ビジュアルノベル]] [[排水]] [[検出]] [[モニター]] [[急]] [[社会学]] [[社会]] [[市長]] [[リスナー]] [[ストレス]] [[昼夜]] [[総長]] [[措置]] [[応急]] [[丸太]] [[ココナッツ]] [[VRゴーグル]] [[バーチャルリアリティー]] [[行動]] [[お出掛け]] [[回頭]] [[横浜]] [[大型]] [[ミネアポリス]] [[アラスカ]] [[遠目]] [[公試]] [[改装]] [[出張]] [[代用]] [[えぐい]] [[重い]] [[体育]] [[事実]] [[依頼]] [[地理]] [[歴史]] [[算数]] [[紫]] [[手紙]] [[辞書]] [[コネクタ]] [[広報]] [[係留]] [[プログラミング]] [[モバイルバッテリー]] [[おこ]] [[おこ]] [[困る]] [[事務所]] [[ため]] [[被害]] [[浸水]] [[成年]] [[くじ]] [[支那人]] [[賛否]] [[歯列矯正器]] [[歯列矯正]] [[輸送]] [[飛行艇]] [[及び]] [[及び]] [[軍機]] [[特務]] [[運河]] [[サンフランシスコ]] [[サウスダコタ]] [[アトランタ]] [[ソ連]] [[後方]] [[陥没]] [[発見]] [[偵察]] [[書道]] [[入港]] [[信濃]] [[フォント]] [[タイトル]] [[ユニーク]] [[ぴったり]] [[ぴったり]] [[トレイ]] [[新た]] [[手抜き]] [[工事]] [[色んな]] [[平均]] [[夕日]] [[ゆうひ]] [[真珠]] [[シャーシー]] [[螺子]] [[救助]] [[艦長]] [[支配]] [[西側]] [[判決]] [[全文]] [[理解]] [[ハード]] [[頭の悪い]] [[参加]] [[夜間]] [[夜戦]] [[夜襲]] [[海底]] [[途中]] [[機材]] [[ジグザグ]] [[幼馴染]] [[詳細]] [[本土]] [[力士]] [[戻る]] [[必ず]] [[競争]] [[分類]] [[砲塔]] [[発射]] [[機銃]] [[対空]] [[起こす]] [[長崎]] [[真面目]] [[エンジン]] [[行う]] [[和平]] [[停戦]] [[連合]] [[着陸]] [[飛行場]] [[脱出]] [[捕虜]] [[エース]] [[ルーマニア]] [[鹵獲]] [[おめ]] [[屠殺場]] [[最大]] [[古墳]] [[埴輪]] [[語彙力]] [[コメント]] [[寝坊助]] [[神戸]] [[全身]] [[誤魔化す]] [[下手]] [[配布]] [[模型]] [[デモイン]] [[基板]] [[丸々]] [[改造]] [[一体]] [[攻防戦]] [[向かう]] [[探照灯]] [[こういう]] [[方向]] [[ふもと]] [[抜錨]] [[筆順]] [[その他]] [[海防]] [[母艦]] [[掃海艇]] [[剣道]] [[天然惚け]] [[にやにや]] [[教授]] [[人狼]] [[たまに]] [[担当]] [[編成]] [[キャミ]] [[遅い]] [[サーマルカメラ]] [[高角砲]] [[火砲]] [[艦橋]] [[臨戦]] [[アンカレッジ]] [[付近]] [[割腹]] [[総額]] [[炎上]] [[陰キャ]] [[工廠]] [[コラ]] [[見掛ける]] [[ハワイ]] [[ルソン島]] [[劇場版]] [[発売]] [[華やか]] [[たまに]] [[書籍]] [[書店]] [[書記]] [[文書]] [[文章]] [[ジーンズ]] [[給油]] [[パーフェクト]] [[操舵手]] [[士官]] [[長官]] [[司令塔]] [[発]] [[砲弾]] [[旗艦]] [[反撃]] [[軍国主義]] [[針]] [[釘]] [[鈴]] [[白金]] [[修理]] [[復活]] [[一致]] [[圧勝]] [[チア]] [[心根]] [[夢見る]] [[尻尾]] [[航空]] [[一斉に]] [[すみ]] [[すみ]] [[座礁]] [[暗礁]] [[旅順]] [[馬来]] [[本物]] [[艦船]] [[遠方]] [[エクステ]] [[さらさら]] [[気付く]] [[図面]] [[筋肉]] [[脱ぐ]] [[景色]] [[止血]] [[貧血]] [[トレーニング]] [[伸び伸び]] [[マッチングアプリ]] [[お団子]] [[ランキング]] [[ハイライト]] [[レッスン]] [[特別に]] [[河童]] [[陸]] [[靫]] [[鱓]] [[出雲]] [[圧倒]] [[集合]] [[鳥居]] [[発情期]] [[建造]] [[洗車]] [[シャボン玉]] [[薔薇]] [[ひとちがい]] [[常識]] [[地名]] [[海域]] [[蛇口]] [[洗眼]] [[洗脳]] [[洗髪]] [[洗面所]] [[洗面器]] [[洗剤]] [[水洗]] [[洗顔]] [[通名]] [[頻度]] [[行列]] [[覆面]] [[故障]] [[可能性]] [[特別]] [[ハイブリッド]] [[踊り子]] [[とんでもない]] [[体調]] [[通常]] [[歯周病]] [[湯気]] [[口臭]] [[磨く]] [[特に]] [[文句]] [[肥満]] [[来店]] [[邪魔]] [[空中線]] [[主砲]] [[予行]] [[怒る]] [[ティーパーティー]] [[お手洗い]] [[皿洗い]] [[入浴]] [[洗濯]] [[シャンプーハット]] [[投稿]] [[コインロッカー]] [[ロッカー]] [[ホーム]] [[ホームルーム]] [[コンセント]] [[進捗]] [[勝率]] [[似合う]] [[傷つく]] [[玩具]] [[塩化]] [[スキル]] [[就役]] [[ヒント]] [[要人]] [[ふふ]] [[免税]] [[砲身]] [[口径]] [[元旦]] [[見本]] [[合同]] [[寄稿]] [[寒さ]] [[忘年会]] [[違い]] [[基地]] [[硝煙]] [[パーカー]] [[冗談]] [[ご覧]] [[いや]] [[ハードディスク]] [[無論]] [[究極]] [[放す]] [[横顔]] [[賃上げ]] [[ごろ]] [[神秘]] [[大変]] [[楽しむ]] [[賽銭]] [[賽銭箱]] [[快適]] [[無頓着]] [[確信]] [[シリーズ]] [[イブ]] [[選挙]] [[投獄]] [[言語]] [[言語学]] [[変更]] [[豚骨]] [[まあまあ]] [[実施]] [[年越し]] [[思い出す]] [[クリパ]] [[休日]] [[オークション]] [[実績]] [[汚れる]] [[近代化]] [[終える]] [[捨てる]] [[クソゲー]] [[図鑑]] [[ビデオテープ]] [[著作権]] [[スペシャル]] [[公式]] [[土日]] [[確信犯]] [[空間]] [[越後]] [[顧問]] [[味方]] [[ながら]] [[曳航]] [[猛獣]] [[細い]] [[ナチス]] [[満点]] [[正直]] [[体勢]] [[暇]] [[正月]] [[壁ドン]] [[不敬罪]] [[スク水]] [[体操]] [[髪色]] [[疑問]] [[焼失]] [[誰か]] [[毒薬]] [[構成]] [[乗車]] [[助ける]] [[隠れる]] [[関与]] [[飛び跳ねる]] [[テンション]] [[絆]] [[ヘクタール]] [[最上]] [[最上]] [[修正]] [[警告]] [[用いる]] [[ひっこす]] [[味噌汁]] [[ひろい]] [[遠い]] [[オーブン]] [[リビング]] [[キッチン]] [[本棚]] [[多分]] [[では]] [[使い魔]] [[何か]] [[追う]] [[泊まる]] [[込む]] [[送料]] [[連日]] [[連続]] [[連れ]] [[入力]] [[十分]] [[北欧]] [[役立てる]] [[平たい]] [[下書き]] [[契約]] [[巻き寿司]] [[節分]] [[恵方巻]] [[恵方]] [[団長]] [[迫力]] [[委員長]] [[価格]] [[高騰]] [[メモリ]] [[コンデンサ]] [[裏面]] [[耐える]] [[一撃]] [[症候群]] [[ストックホルム症候群]] [[直す]] [[頬]] [[笑む]] [[恐怖症]] [[バレる]] [[セーラー服]] [[スケバン]] [[時間帯]] [[間に合う]] [[訓令]] [[親子]] [[新聞社]] [[捜査]] [[丁髷]] [[返答]] [[黄金]] [[方位]] [[方角]] [[土葬]] [[火葬]] [[最速]] [[転職]] [[コス]] [[折り紙]] [[言いこなす]] [[弾きこなす]] [[スポーティ]] [[過保護]] [[ネタ]] [[流行る]] [[ホワイトデー]] [[バレンタイン]] [[発進]] [[協力]] [[諸君]] [[新人]] [[遅刻]] [[海兵隊]] [[達磨]] [[菊]] [[軍港]] [[植民地化]] [[植民地]] [[回避]] [[飼い主]] [[退避]] [[一時]] [[そろそろ]] [[ビジョン]] [[通信]] [[爆発物]] [[機関士]] [[ノートパソコン]] [[実現]] [[団子]] [[地雷]] [[返す返す]] [[返る]] [[上着]] [[北方領土]] [[砲台]] [[接近]] [[機動]] [[包囲]] [[不明]] [[負傷]] [[自爆]] [[夜半]] [[鯛焼き]] [[野性]] [[提灯]] [[灯籠]] [[頼る]] [[礼服]] [[迫撃砲]] [[スパイラル]] [[神社]] [[率]] [[ムスリム]] [[強姦犯]] [[ラノベ]] [[ジャッジメント]] [[風紀]] [[委員]] [[風紀委員]] [[御守]] [[神棚]] [[御札]] [[腐る]] [[スナイパー]] [[人形]] [[ちっちゃい]] [[打ち合わせ]] [[レモン]] [[ライム]] [[供奉]] [[ブレスト]] [[セクシーキャバクラ]] [[残存]] [[ハッピーバースデー]] [[休まる]] [[ホルムズ海峡]] [[年代]] [[揚げ物]] [[唐揚げ]] [[豚カツ]] [[漬物]] [[メロンパン]] [[温泉卵]] [[ちんちん]] [[ヤリチン]] [[名古屋]] [[試験]] [[饅頭]] [[振り仮名]] [[たって]] [[当番]] [[シャーレ]] [[ガスマスク]] [[露出狂]] [[抜く]] [[胃]] [[寄生虫]] [[神楽]] [[ガーター]] [[殉職]] [[滑る]] [[手料理]] [[たら]] [[糠漬け]] [[気紛れ]] [[執事]] [[ポジティブ]] [[日本海]] [[ポニーテール]] [[ファックス]] [[お土産]] [[お帰りなさい]] [[進化]] [[是非]] [[小蝿]] [[無意味]] [[消え去る]] [[見守る]] [[参る]] [[や否や]] [[縄文]] [[無名]] [[Vo]] [[デス]] [[恒例]] [[タマヒュン]] [[スレンダー]] [[恐ろしい]] [[公開]] [[御御籤]] [[視界]] [[魍魎]] [[保育士]] [[お毛々]] [[クイズ]] [[海豹]] [[直ぐに]] [[無実]] [[般若]] [[わあ]] [[ギター]] [[セックス]] [[現状]] [[スタック]] [[ソープランド]] [[ソープ嬢]] [[週刊]] [[日刊]] [[マガジン]] [[管理人]] [[突然]] [[突然]] [[経営]] [[祖母]] [[果たす]] [[幼い]] [[粗筋]] [[美学]] [[哲学]] [[尊敬語]] [[袖]] [[だが]] [[大人しい]] [[終点]] [[具合]] [[休む]] [[改札]] [[お寺]] [[恋愛]] [[近く]] [[近く]] [[蚯蚓]] [[焼き鳥]] [[パイズリ]] [[けつ]] [[サンタ]] [[軌道]] [[周回]] [[空き家]] [[観光]] [[ニューハーフ]] [[鵟]] [[実話]] [[バ先]] [[無防備]] [[ウルフカット]] [[空軍]] [[餡蜜]] [[ビニール]] [[韓国人]] [[漫画家]] [[素麺]] [[森林火災]] [[森林浴]] [[集落]] [[リアル]] [[ユダヤ人]] [[演歌]] [[プライベート]] [[恰好]] [[愚痴]] [[不満]] [[給料]] [[公共交通機関]] [[肝試し]] [[狙う]] [[ニーソックス]] [[スカート]] [[スクープ]] [[細菌]] [[浮世絵]] [[それで]] [[辻斬り]] [[移民]] [[稲荷寿司]] [[大福]] [[辻占煎餅]] [[煎餅]] [[鶯張り]] [[翻訳]] [[賢者]] [[賢者タイム]] [[軽自動車]] [[黄金週間]] [[ログイン]] [[浪人]] [[兵糧丸]] [[お握り]] [[グレー]] [[煎茶]] [[スチール]] [[隣人]] [[叫ぶ]] [[測る]] [[昨年]] [[今ごろ]] [[捲る]] [[愛想]] [[指名]] [[前半]] [[ガチ]] [[インターホン]] [[片道]] [[訪問]] [[恐れる]] [[鳩時計]] [[体内時計]] [[振り子時計]] [[時計]] [[消防隊]] [[消防署]] [[消防車]] [[財閥]] [[採用]] [[蒟蒻]] [[餃子]] [[コンセプト]] [[眷属]] [[特撮]] [[スカウト]] [[プロデューサー]] [[停める]] [[マイホーム]] [[三白眼]] [[拳法]] [[中学生]] [[フィクション]] [[地雷系]] [[麻花]] [[麻婆豆腐]] [[不恰好]] [[お結び]] [[此の後]] [[多め]] [[強欲]] [[俳優]] [[提供]] [[資金]] [[チョコ]] [[濃厚]] [[風邪]] [[値札]] [[余裕]] [[期限]] [[乗る]] [[個性的]] [[掛け]] [[月餅]] [[雛]] [[檜]] [[臓器]] [[埃]] [[土地]] [[土足]] [[土器]] [[土台]] [[森林]] [[上昇]] [[凍土]] [[粘土]] [[土砂崩れ]] [[お皿]] [[在日]] [[イケメン]] [[どうやって]] [[ゲーム機]] [[スロットマシン]] [[聖書]] [[ジッグラト]] [[七曜]] [[葫蘆]] [[確か]] [[髪型]] [[一切]] [[世界史]] [[楔形文字]] [[六十進法]] [[太陰暦]] [[都市国家]] [[整える]] [[運賃]] [[色々]] [[南アルプス]] [[日本アルプス]] [[アルプス]] [[山々]] [[表記]] [[意識]] [[上手]] [[記念]] [[近所]] [[手コキ]] [[和牛]] [[付く]] [[好み]] [[土砂]] [[うん]] [[平日]] [[証]] [[空腹]] [[発酵]] [[コーナー]] [[内密]] [[密談]] [[人事]] [[係長]] [[発熱]] [[広場]] [[予約]] [[勇気]] [[一般]] [[葬儀]] [[脚本家]] [[訃報]] [[監督]] [[国際]] [[地域]] [[リーグ]] [[チーム]] [[優勝]] [[住所]] [[センス]] [[倒す]] [[足止め]] [[八橋]] [[象形]] [[指事]] [[祭神]] [[ファンクラブ]] [[学園]] [[試合]] [[いない]] [[いない]] [[放置]] [[撫子]] [[ミュージアム]] [[精神病]] [[精神医学]] [[精神病院]] [[精神分裂症]] [[車両]] [[車輪]] [[文化祭]] [[文化の日]] [[部活]] [[転校生]] [[放課後]] [[乗り場]] [[ライン]] [[六百]] [[八百]] [[予測]] [[ヴィジュアル系]] [[メイク]] [[万年雪]] [[万年筆]] [[円周率]] [[半径]] [[直径]] [[プライド]] [[なさる]] [[空ける]] [[先ず]] [[産まれる]] [[支度]] [[用意]] [[ドライバー]] [[背中]] [[見舞う]] [[出戻り]] [[起動]] [[真空管]] [[月給]] [[月夜]] [[満月]] [[半月]] [[三日月]] [[新月]] [[月光]] [[検討]] [[善処]] [[閉まる]] [[セクハラ]] [[プリン]] [[発言]] [[下着]] [[球場]] [[担架]] [[脳卒中]] [[ファミレス]] [[出火]] [[体験]] [[湯船]] [[羨ましい]] [[伊]] [[馴鹿]] [[百万]] [[下回る]] [[問う]] [[質問]] [[出席]] [[完璧]] [[完璧]] [[リベンジ]] [[敬語]] [[経験]] [[タメ語]] [[被る]] [[艇]] [[無人]] [[求む]] [[極東]] [[ケーブル]] [[百足]] [[水泳]] [[七夕]] [[欠点]] [[一本]] [[有給]] [[出社]] [[配列]] [[来週]] [[廃坑]] [[廃校]] [[タレント]] [[作画]] [[前線]] [[講師]] [[保護者]] [[メジャー]] [[片腕]] [[適当]] [[当て字]] [[熟字訓]] [[海獺]] [[エロい]] [[マスク]] [[だり]] [[遺族]] [[NISA]] [[撫でる]] [[沼る]] [[パッケージ]] [[校門]] [[体育館]] [[運動場]] [[八重歯]] [[差し出す]] [[すまぬ]] [[為]] [[長老]] [[不発]] [[学期]] [[且つ]] [[レシート]] [[マフラー]] [[屋台]] [[店長]] [[持ち帰り]] [[客]] [[昇進]] [[熱]] [[胡麻]] [[ご馳走様でした]] [[町内会]] [[回覧板]] [[手土産]] [[お辞儀]] [[熱中症]] [[パチンコ]] [[半導体]] [[つるぺた]] [[破天荒]] [[日常]] [[ベスト]] [[専攻]] [[ヨーガ]] [[春節]] [[触る]] [[茂み]] [[東屋]] [[ブランコ]] [[すべり台]] [[滑り台]] [[街灯]] [[グアバ]] [[パッションフルーツ]] [[パパイヤ]] [[果実]] [[痴漢]] [[先週]] [[双眼鏡]] [[望遠鏡]] [[豆乳]] [[負傷者]] [[死者]] [[原子核]] [[浄土]] [[念仏]] [[そして]] [[通称]] [[船長]] [[麦藁]] [[海賊]] [[最新]] [[ネタバレ]] [[飼い犬]] [[水引]] [[熨斗]] [[熨斗]] [[お歳暮]] [[お返し]] [[ダウナー]] [[授業]] [[週間]] [[大使館]] [[短い]] [[易しい]] [[散歩]] [[一昨年]] [[一昨年]] [[再来年]] [[作文]] [[借りる]] [[マシン]] [[下半身]] [[構内]] [[筆談]] [[商談]] [[ワンコ]] [[線香]] [[風物詩]] [[ウォシュレット]] [[ホッチキス]] [[飲食店]] [[改善]] [[羽根突き]] [[羨む]] [[脆い]] [[結び目]] [[滑らか]] [[新刊]] [[遅め]] [[ボーナス]] [[蒲鉾]] [[すり身]] [[竹輪]] [[獣人]] [[鉄塔]] [[格納庫]] [[兵舎]] [[安物]] [[ホワイトボード]] [[某]] [[ワイ]] [[暴君]] [[兄妹]] [[一人っ子]] [[真顔]] [[水たまり]] [[ビショビショ]] [[ラブホ]] 98stnqenjdwf43svkb9apdh7c9t0cks 0 790261 5231106 5230239 2026-07-31T03:19:57Z ~2026-41353-65 39889 5231106 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # porrasvalolamppujen kytkentä joka on mahdollista sekä ylä- että alakerrasta ====Etymologia==== *{{yhdyssana|porrasvalo|kytkentä|k=fi}} [[Luokka:Suomen kielen sähkötekniikan sanasto]] 6m6kcnz4l9g58j6rf0w7lm817p2gigx 5231171 5231106 2026-07-31T11:32:58Z Mikko Paananen 70 onko tarkoitus kirjoittaa mahdollisimman paskoja määritelmiä trollausmielessä 5231171 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # [[porraskytkentä]], [[käytäväkytkentä]], [[vaihtokytkentä]] ====Etymologia==== *{{yhdyssana|porrasvalo|kytkentä|k=fi}} [[Luokka:Suomen kielen sähkötekniikan sanasto]] lbeky685w4fyn0nvj470c6mdvx5p6vy 0 790343 5231172 5230241 2026-07-31T11:33:57Z Mikko Paananen 70 5231172 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # valojen kytkentä, joka mahdollistaa kytkemisen ja sammuttamisen kahdesta eri kytkimestä, [[porraskytkentä]], [[vaihtokytkentä]] ====Etymologia==== *{{yhdyssana|käytävä|kytkentä|k=fi}} [[Luokka:Suomen kielen sähkötekniikan sanasto]] frjctb754zvgp96vrsysrz1eha4tnte 0 794506 5230787 4969789 2026-07-30T18:58:34Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[porrasvalokytkentä]] 5230787 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # portaikossa oleva valo ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|porrasvalokytkentä}} [[Luokka:Suomen kielen sähkötekniikan sanasto]] qzfrx97kdualusnxawvfr037k3wsppa 5231105 5230787 2026-07-31T03:19:35Z ~2026-41353-65 39889 5231105 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # portaikossa oleva valo ====Etymologia==== {{yhdyssana|porras|valo}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|porrasvalokytkentä}} [[Luokka:Suomen kielen sähkötekniikan sanasto]] 4nltjrwbxtvaxk4h02bu9qqosm5g3ey 0 800652 5231053 5169516 2026-07-31T01:48:34Z Jouluntähti 20938 5231053 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=piskùtati}} (''yks. 1.'' '''[[piskutam|piskùtām]]'''/'''[[piskućem|pìskućēm]]''') {{hr-ia}} #[[kimittää]] #[[piipata]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-eips|piskùt}} {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|piskù|t|piskuć|pìsku|ć|pa=pìskuć}} ====Liittyvät sanat==== *[[pisak]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=piskùtati piskùtati] Školski rječnik hrvatskoga jezika tcmv81u4owonxor9zh6iecfv247hbha 0 803347 5231054 5169518 2026-07-31T01:49:21Z Jouluntähti 20938 5231054 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=zvekètati}} (''yks. 1.'' '''[[zvekećem|zvèkećēm]]''') {{hr-ia}} #[[kilistää]], [[helistää]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|zvekè|t|zvekeć|zvèke|ć|pa=zvèkeć}} ====Liittyvät sanat==== *[[zveket]] =====Synonyymit===== *[[zveckati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=zvekètati zvekètati] Školski rječnik hrvatskoga jezika gcmbfvcj46xeg4onmyvcug731yt9xe0 0 815433 5230795 5015165 2026-07-30T19:49:12Z Mikko Paananen 70 5230795 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[携]][[帯]]|rom=keitai|hira=けいたい}} # pitäminen {{ja-suru}} pitää, kantaa mukanaan # kannettava # [[matkapuhelin]], [[kännykkä]] ====Liittyvät sanat==== *(pitäminen) {{l|ja|所持}} (shoji) *(älypuhelin nykyisin) {{l|ja|スマホ}} (sumaho) kbxnzwcm0ccylfqdbgvyki489vb0pno 0 816749 5231055 5169519 2026-07-31T01:50:01Z Jouluntähti 20938 5231055 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=dàhtati}} (''yks. 1.'' '''[[dahćem|dȁhćēm]]'''/'''[[dašćem|dȁšćēm]]''') {{hr-ia}} #[[huohottaa]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'dǎxtati/}} {{tavutus|dah|ta|ti|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|dà|ht|dahć|dȁ|hć|pa=dȁhć}} {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|dà|ht|dašć|dȁ|šć|pa=dȁšć}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=f1lmWBc%3D dàhtati] Hrvatski jezični portal *[https://rjecnik.hr/search.php?q=dàhtati dàhtati] Školski rječnik hrvatskoga jezika edre5x9ujm1yid4xvg5ezgf0d0pitue 0 817388 5230815 5175011 2026-07-30T20:27:30Z Mikko Paananen 70 5230815 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[兄]][[弟]]|rom=kyōdai|hira=きょうだい}} # [[veljekset]]; [[sisarukset]] #:{{t|ja|女兄弟}} (onna kyōdai) – siskokset ====Liittyvät sanat==== =====Rinnakkaiset kirjoitusasut===== (sisarukset) {{l|ja|兄妹}}, {{l|ja|姉弟}}, {{l|ja|姉妹}} g4nwlltwf98889tij3yibd8npo2ku54 0 837151 5230746 5164087 2026-07-30T16:28:12Z 3xJohnny 27473 /* Etymologia */ 5230746 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs}} # [[uhrius]] ====Etymologia==== {{ety|en|johdos|victim|-hood}} 26ktocj8uqi3v5x5bnyfnuusdkhmn44 10 875468 5231024 5169611 2026-07-31T01:27:21Z Jouluntähti 20938 5231024 wikitext text/x-wiki {{hr-verbi-taiv-impf-eips|pan={{#if: {{{pa|}}} | {{{pa}}}ū | {{#if: {{{5|}}} | {{{1}}}{{{5}}}ū | {{{1}}}{{{2}}}ū }} }}|vn={{#invoke:String|sub|s={{PAGENAME}}|i=1|j=-3}}nje|vnn={{{1}}}{{{2}}}ānje |prj={{#if: {{{3|}}} | {{{3}}}e | {{#invoke:String|sub|s={{PAGENAME}}|i=1|j=-4}}e }}|prjn={{#if: {{{5|}}} | {{{4}}}{{{5}}}ē | {{{1}}}{{{2}}}ē }}|prm={{#if: {{{3|}}} | {{{3}}}u | {{#invoke:String|sub|s={{PAGENAME}}|i=1|j=-4}}u }}|prmn={{#if: {{{5|}}} | {{{4}}}{{{5}}}ū | {{{1}}}{{{2}}}ū }}|imt={{#if: {{{3|}}} | {{{3}}}i | {{#invoke:String|sub|s={{PAGENAME}}|i=1|j=-4}}i }}|imtn={{#if: {{{5|}}} | {{{1}}}{{{5}}}i | {{{1}}}{{{2}}}i }}|am={{#invoke:String|sub|s={{PAGENAME}}|i=1|j=-3}}o|amn={{{1}}}{{{2}}}ao|ao={{#invoke:String|sub|s={{PAGENAME}}|i=1|j=-3}}l|aon={{{1}}}{{{2}}}al }} du1b4zauvzhh7niglh6j04o72h35qz7 0 894569 5231002 5212423 2026-07-31T01:07:02Z Jouluntähti 20938 5231002 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Adjektiivi=== {{es-adj|indómit}} #[[kesyttämätön]], [[kesytön]] # mahdoton [[kesyttää]] # [[periksiantamaton]], [[lannistumaton]] a36xh66d3ssl8dghg2cxr2rydsj5cw4 0 895481 5230744 5214507 2026-07-30T16:01:55Z HunsBot 11593 katso: +[[svući]] 5230744 wikitext text/x-wiki {{katso|svući}} ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|svući|persoona=y2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} lnjyo3bjx43qhw0z2fqpa8axge6b3wz 0 897122 5230796 5218960 2026-07-30T19:52:19Z Mikko Paananen 70 5230796 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Adjektiivi=== {{adjektiivi|ja|[[羨]]ましい|rom=urayamashii|hira=うらやましい}} #{{yhteys|attribuuttina}} [[kahdehdittava]] # [[kateellinen]] ====Liittyvät sanat==== *{{l|ja|羨む}} (urayamu) c5jy5j5k5nkc4lihi27cyeepg70ud76 5230800 5230796 2026-07-30T20:12:03Z Mikko Paananen 70 5230800 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Adjektiivi=== {{adjektiivi|ja|[[羨]]ましい|rom=urayamashii|hira=うらやましい}} #{{yhteys|attribuuttina}} [[kahdehdittava]] # [[kateellinen]] #:{{t|ja|羨ましいよ。}} (urayamashii yo.) – olen kateellinen #:{{t|ja|夏を[[楽しむ|楽しめる]]人が羨ましい㌥}} (Natsu o tanoshimeru hito ga urayamashii) #::Olen kateellinen ihmisille jotka voivat nauttia [potentiaalimuoto] kesästä. ====Liittyvät sanat==== *{{l|ja|羨む}} (urayamu) gcckg20mnf1cwbtrtpg3qasmed7rtec 0 902305 5230786 5230227 2026-07-30T18:58:01Z HunsBot 11593 katso: +[[skulptur]] 5230786 wikitext text/x-wiki {{katso|skulptur}} ==Saksa== ===Substantiivi=== {{de-subs|f|en}} # [[veistos]] ====Liittyvät sanat==== * [[Bildhauerei]] pn2o4uvvy0n85qvrkx2zw36rwalx5hu 0 902307 5230788 5230490 2026-07-30T18:58:44Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[porrasvalokytkentä]] 5230788 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|9|J}} # [[kytkeminen]] # sen tulos ====Taivutus==== {{fi-subs-kala|kytke|nt|nn|ä|ö}} ====Etymologia==== *{{fi-johdos/2|kytkeä|kytke||ntä|s=v}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kytkeminen| |loppu}} {{kohta|2|sen tulos| |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|darlingtonkytkentä|porrasvalokytkentä|tähti-kolmiokytkentä}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|kytkentä|na=Nimitys}} 1fihc81ome1whzm9rzfahq19d8tmxo1 5230790 5230788 2026-07-30T18:59:04Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[kuutoskytkentä]] 5230790 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|9|J}} # [[kytkeminen]] # sen tulos ====Taivutus==== {{fi-subs-kala|kytke|nt|nn|ä|ö}} ====Etymologia==== *{{fi-johdos/2|kytkeä|kytke||ntä|s=v}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kytkeminen| |loppu}} {{kohta|2|sen tulos| |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|darlingtonkytkentä|kuutoskytkentä|porrasvalokytkentä|tähti-kolmiokytkentä}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|kytkentä|na=Nimitys}} iwzemssdz5bb8fn8s8hz74u5gs3tsuu 5230792 5230790 2026-07-30T18:59:24Z HunsBot 11593 Lisätty yhdyssana [[käytäväkytkentä]] 5230792 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|9|J}} # [[kytkeminen]] # sen tulos ====Taivutus==== {{fi-subs-kala|kytke|nt|nn|ä|ö}} ====Etymologia==== *{{fi-johdos/2|kytkeä|kytke||ntä|s=v}} ====Käännökset==== {{kohta|1|kytkeminen| |loppu}} {{kohta|2|sen tulos| |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Yhdyssanat===== {{yhdyssanat|fi|darlingtonkytkentä|kuutoskytkentä|käytäväkytkentä|porrasvalokytkentä|tähti-kolmiokytkentä}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} *{{muualla-ttp|kytkentä|na=Nimitys}} kbp5yl9nedm1r8aivmhpg1e2kufifmi 0 902309 5230798 5230331 2026-07-30T20:01:52Z HunsBot 11593 Lisätty johdos [[maistattaminen]] 5230798 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Verbi=== {{fi-verbi|53|C}} # [[antaa]] [[maistaa]] #:''Opettajan sijainen '''maistatti''' oppilaille kokapensaan lehtiä.'' ====Etymologia==== *{{fi-johdos/3|maistaa|maista||tta|a|s=v}} ====Käännökset==== {{kohta|1|antaa maistaa| |loppu}} ====Liittyvät sanat==== =====Johdokset===== {{johdokset|fi|s|maistattaminen}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} dj1lzaq44t0avkh82xaizsrun90dvon 0 902479 5230926 5230479 2026-07-30T22:58:39Z HunsBot 11593 katso: +[[krađom]] 5230926 wikitext text/x-wiki {{katso|krađom}} ==Kroatia== ===Adverbi=== {{adverbi|hr|paino=krȃdom}} #[[salaa]] #:'''''Kradom''' su izišli iz škole i krenuli od kuće do kuće.'' <small>(Mali Istranin 3-4/1939)</small> #::He poistuivat '''salaa''' koulurakennuksesta ja lähtivät kiertämään taloilla. ====Ääntäminen==== {{IPA|/'krâːdom/}} {{tavutus|kra|dom|k=hr}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=krȃdom krȃdom] Školski rječnik hrvatskoga jezika 0xdg5koktl36jp1vqlcdytvl9jaz4ea 0 902517 5231056 5230540 2026-07-31T01:51:27Z Jouluntähti 20938 5231056 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=hùktati}} (''yks. 1.'' '''[[hukćem|hȕkćēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''[[huknuti|húknuti]]''') #[[pauhata]], [[jylistä]] #[[puhista]] #(''pöllöstä'') [[huhuilla]] # [[puhaltaa]] (lämmintä ilmaa käsiin) ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|hùk|t|hukć|hȕk|ć|pa=hȕkć}} ====Liittyvät sanat==== *[[huk]] =====Rinnakkaismuodot===== *[[hukati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=hùktati hùktati] Školski rječnik hrvatskoga jezika mkcqwi6jklf005wtvccjq633pcgkxjq 0 902539 5231169 5230694 2026-07-31T10:03:50Z HunsBot 11593 katso: +[[or]], [[OR]], [[òr]], [[őr]], [[ör]], [[-ör]] 5231169 wikitext text/x-wiki {{katso|or|OR|òr|őr|ör|-ör}} ==Englanti== ===Suffiksi=== {{suffiksi|en}} # {{seliteteksti|johdin, jolla muodostetaan verbistä tekijää ilmaiseva sana}}; [[-ja]]/[[-jä]] #:{{termi|en|act}} ’näytellä’ {{nuolioikea}} {{termi|en|actor}} ’näyttelijä’ #:{{termi|en|survive}} ’selvitä’ {{nuolioikea}} {{termi|en|survivor}} ’selviytyjä’ ====Liittyvät sanat==== =====Rinnakkaismuodot===== * {{l|en|-ant}}, {{l|en|-ee}}, {{l|en|-eer}}, {{l|en|-er}}, {{l|en|-ess}}, {{l|en|-ian}}, {{l|en|-ist}}, {{l|en|-ster}} n2io0nxv21i5dn2zkrcinar0egocxap 0 902540 5230711 2026-07-30T14:12:35Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Espanja== ===Substantiivi=== '''secretismos''' # {{taivm-mon|es|secretismo|luok=s}} 5230711 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Substantiivi=== '''secretismos''' # {{taivm-mon|es|secretismo|luok=s}} gau0x5limgwajglhgg7qglfs3lbge23 0 902541 5230713 2026-07-30T14:17:30Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Espanja== ===Substantiivi=== '''vecindarios''' # {{taivm-mon|es|vecindario|luok=s}} 5230713 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Substantiivi=== '''vecindarios''' # {{taivm-mon|es|vecindario|luok=s}} frzi4v38xgakt7f6uyjhwzrrsuhhni5 0 902542 5230715 2026-07-30T14:25:43Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|m}} # [[huolettomuus]] ===Verbi=== '''desenfado''' # {{es-v-taivm|1|desenfad|o}} 5230715 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Substantiivi=== {{es-subs|m}} # [[huolettomuus]] ===Verbi=== '''desenfado''' # {{es-v-taivm|1|desenfad|o}} 3jfo97nkfsa0kn9dooy5b7trj69jb4p 0 902543 5230716 2026-07-30T14:38:48Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Espanja== ===Verbi=== {{es-verbi|desenfad|ar}} # [[tyynnyttää]], [[rauhoittaa]], [[lepyttää]] ====Taivutus==== {{es-verbi-taiv-1|desenfad}} 5230716 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Verbi=== {{es-verbi|desenfad|ar}} # [[tyynnyttää]], [[rauhoittaa]], [[lepyttää]] ====Taivutus==== {{es-verbi-taiv-1|desenfad}} frs6x9kvr94ofb2xic4j3wm4f5lh1wz 0 902544 5230717 2026-07-30T14:50:06Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|5}} # nykyisen [[iiri]]n kielen edeltäjä, noin 900&ndash;1200-luvuilla käytetty [[kelttiläinen kieli]] (kielitunnus:&nbsp;mga) [[Luokka:Suomen kielen kielet]] 5230717 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|5}} # nykyisen [[iiri]]n kielen edeltäjä, noin 900&ndash;1200-luvuilla käytetty [[kelttiläinen kieli]] (kielitunnus:&nbsp;mga) [[Luokka:Suomen kielen kielet]] 2cy3uarr04b3qvmxx3to25p61ul82a9 5230745 5230717 2026-07-30T16:26:15Z HunsBot 11593 Aiheesta muualla: + Tieteen termipankki 5230745 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs|5}} # nykyisen [[iiri]]n kielen edeltäjä, noin 900&ndash;1200-luvuilla käytetty [[kelttiläinen kieli]] (kielitunnus:&nbsp;mga) ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ttp|keski-iiri|na=Nimitys}} [[Luokka:Suomen kielen kielet]] k4nnexet5pevuwnwgnle0hsk0znbjp6 14 902545 5230718 2026-07-30T14:50:31Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|maantieteelliset nimet}} 5230718 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|maantieteelliset nimet}} c4kgdvds531e7423xfo2w5hk5x3cao6 14 902546 5230719 2026-07-30T14:51:01Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|erisnimet}} 5230719 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|erisnimet}} lv3y3krl0hgrobycs5kn9ped8wt1qqn 14 902547 5230720 2026-07-30T14:51:21Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|etunimet}} 5230720 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|etunimet}} j0at7um1je6qyo9jec44s3zthv6fx1x 14 902548 5230721 2026-07-30T14:56:30Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|geotiede}} 5230721 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|geotiede}} ke14htmvzqf9q3qlazjn1syl05gcpbz 14 902549 5230722 2026-07-30T14:58:12Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|maantiede}} 5230722 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|maantiede}} 9755m8bzmssrspresgs2ia1vxdg53kv 14 902550 5230723 2026-07-30T14:58:27Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|nominit}} 5230723 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|nominit}} bqabver4aeh4zzoic76flnp81693juv 14 902551 5230724 2026-07-30T14:58:38Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|substantiivit}} 5230724 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|substantiivit}} n6dd672yojccdnbfpdg0gppqp56ckln 14 902552 5230725 2026-07-30T15:03:08Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|sanat}} 5230725 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|sanat}} 7uyxutdwztfqnc6d2iqzjdlwtfy7mv0 14 902553 5230726 2026-07-30T15:03:23Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|luonnontiede}} 5230726 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|luonnontiede}} ihnprdt58x1250exbn9aztryz7dr30p 14 902554 5230727 2026-07-30T15:03:33Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|tieteet}} 5230727 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|tieteet}} 1f8orr0pkij9t45dpssp7f98369w72l 14 902555 5230728 2026-07-30T15:03:42Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|aihealueet}} 5230728 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|aihealueet}} 088n33l1nfq9uf45nx0lk46knjt1znd 14 902556 5230729 2026-07-30T15:11:22Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: [[Luokka:Keski-iirin kielen etunimet]] [[Luokka:Miesten etunimet]] 5230729 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Keski-iirin kielen etunimet]] [[Luokka:Miesten etunimet]] qvrtd86j5djt22hocdxaac76m8qz903 14 902557 5230730 2026-07-30T15:11:36Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Keski-iirin|}} 5230730 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Keski-iirin|}} 505ykluuekj6vg9eapygfdoalzr12yc 14 902558 5230731 2026-07-30T15:11:50Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Iirin|harvinainen}} 5230731 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Iirin|harvinainen}} 2i82yxb6hu5lyf3ykhy0dsu3m4euaj3 14 902559 5230732 2026-07-30T15:11:59Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Gaelin|runollinen}} 5230732 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Gaelin|runollinen}} kpecds3aguofh7zy374y0h0f9bs243n 14 902560 5230733 2026-07-30T15:23:22Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Gaelin|vanhentunut}} 5230733 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Gaelin|vanhentunut}} sn87en2szq42s08dukmewull6cmziac 14 902561 5230734 2026-07-30T15:23:41Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Gaelin|harvinainen}} 5230734 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Gaelin|harvinainen}} nxx1p6n5ync41b3uuwa3a0hwjxeopqp 14 902562 5230735 2026-07-30T15:23:50Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: {{luokkalinkitys|Gaelin|etunimet}} 5230735 wikitext text/x-wiki {{luokkalinkitys|Gaelin|etunimet}} dodbvugek19x9v3rnkfan4okuqxsu9g 14 902563 5230736 2026-07-30T15:24:01Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: [[Luokka:Gaelin kielen etunimet]] [[Luokka:Miesten etunimet]] 5230736 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Gaelin kielen etunimet]] [[Luokka:Miesten etunimet]] fggqvb6b09bnadaxpny59u6pukw9qhs 0 902564 5230738 2026-07-30T15:25:27Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: ==Gaeli== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Gaelin}} {{m}} # {{etunimi|Gaelin|m}} ====Etymologia==== * suoralaina [[#Keski-iiri|keski-iiristä]] ===Erisnimi=== {{erisnimi|Gaelin}} {{mf}} # [[Skandinavian niemimaa]] # {{yhteys|harvinainen|k=Gaelin}} [[Fennoskandia]] # {{yhteys|vanhentunut|nykykielessä runollinen|k=Gaelin}} [[Norja]] ====Etymologia==== * suoralaina [[#Keski-iiri|keski-iiristä]] [[Luokka:Gaelin kielen valtiot]] [[Luokka:Gaelin kielen maantieteelliset nimet]] ==... 5230738 wikitext text/x-wiki ==Gaeli== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Gaelin}} {{m}} # {{etunimi|Gaelin|m}} ====Etymologia==== * suoralaina [[#Keski-iiri|keski-iiristä]] ===Erisnimi=== {{erisnimi|Gaelin}} {{mf}} # [[Skandinavian niemimaa]] # {{yhteys|harvinainen|k=Gaelin}} [[Fennoskandia]] # {{yhteys|vanhentunut|nykykielessä runollinen|k=Gaelin}} [[Norja]] ====Etymologia==== * suoralaina [[#Keski-iiri|keski-iiristä]] [[Luokka:Gaelin kielen valtiot]] [[Luokka:Gaelin kielen maantieteelliset nimet]] ==Iiri== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Iirin}} {{f}} # [[Skandinavian niemimaa]] # {{yhteys|harvinainen|k=Iirin}} [[Fennoskandia]]n maat kokonaisuudessaan # {{yhteys|historia|k=Iirin}} [[viikingit|viikinkien]] hallitsemat maat ====Etymologia==== * siirtymälaina keski-iiristä [[Luokka:Iirin kielen maantieteelliset nimet]] ==Keski-iiri== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Keski-iirin}} {{m}} # {{etunimi|Keski-iirin|m}} ====Etymologia==== * maantieteellisestä [[#Еrisnimi|merkityksestä]] ===Еrisnimi=== {{erisnimi|Keski-iirin}} {{f}} # [[Skandinavia]] {{+luokka|Keski-iirin|maantieteelliset nimet}} 98bkj98h96kd311cs06714dwu8u58bp 0 902565 5230739 2026-07-30T15:26:05Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: ==Gaeli== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Gaelin}} {{m}} # {{etunimi|Gaelin|m}} ====Etymologia==== * varhaisemmasta nimestä ''[[Lochlann#Gaeli|Lochlann]]'' < suoralaina keski-iiristä 5230739 wikitext text/x-wiki ==Gaeli== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Gaelin}} {{m}} # {{etunimi|Gaelin|m}} ====Etymologia==== * varhaisemmasta nimestä ''[[Lochlann#Gaeli|Lochlann]]'' < suoralaina keski-iiristä sr0mgoxyx0iswcbuagv53k8tbps36zh 0 902566 5230741 2026-07-30T15:26:34Z ~2026-42199-07 39923 Ak: Uusi sivu: ==Englanti== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Englannin}} # {{etunimi|Englannin|m}} ====Ääntäminen==== * {{BrE}} {{IPA2|/ˈlɒklən/}} * (''skotlanninenglantia'') {{IPA2|/ˈlaxlən/}} * {{AmE}} {{IPA2|/ˈlæklən/}} ''tai'' {{IPA2|/ˈlɑklən/}} ====Etymologia==== * englantilaistettu variantti gaelinkielisestä nimestä ''[[Lachlann]]'' 5230741 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Erisnimi=== {{erisnimi|Englannin}} # {{etunimi|Englannin|m}} ====Ääntäminen==== * {{BrE}} {{IPA2|/ˈlɒklən/}} * (''skotlanninenglantia'') {{IPA2|/ˈlaxlən/}} * {{AmE}} {{IPA2|/ˈlæklən/}} ''tai'' {{IPA2|/ˈlɑklən/}} ====Etymologia==== * englantilaistettu variantti gaelinkielisestä nimestä ''[[Lachlann]]'' rlp2memnyxg0cjohz9dh46vjugvgcgu 0 902567 5230749 2026-07-30T16:32:16Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=tȁokinja|tf=a-o|y=taokinj|ng=tȁokinj|gen2='''tȁokīnjā'''}} # [[panttivanki]] {{naisp}} ====Liittyvät sanat==== *[[talac]] {{m}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=tȁokinja tȁokinja] Školski rječnik hrvatskoga jezika 5230749 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=tȁokinja|tf=a-o|y=taokinj|ng=tȁokinj|gen2='''tȁokīnjā'''}} # [[panttivanki]] {{naisp}} ====Liittyvät sanat==== *[[talac]] {{m}} ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=tȁokinja tȁokinja] Školski rječnik hrvatskoga jezika h0pcvtncul0ycevhgaonxujidwh9o4w 0 902568 5230751 2026-07-30T16:33:34Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''t<u>a</u>okinje''' # {{taivm-mon-nom|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-y-gen|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-akk|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-vok|hr|taokinja|luok=s}} 5230751 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''t<u>a</u>okinje''' # {{taivm-mon-nom|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-y-gen|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-akk|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-vok|hr|taokinja|luok=s}} iihv4cmk8znxk0rc0con1zxjjt4f2fw 0 902569 5230754 2026-07-30T16:41:26Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinji''' # {{taivm-y-dat|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-y-lok|hr|taokinja|luok=s}} 5230754 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinji''' # {{taivm-y-dat|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-y-lok|hr|taokinja|luok=s}} jac39tugde1bxos5y3x7ra06bfoe57l 0 902570 5230755 2026-07-30T16:41:52Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinju''' # {{taivm-y-akk|hr|taokinja|luok=s}} 5230755 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinju''' # {{taivm-y-akk|hr|taokinja|luok=s}} 2y6ynm5kpso8kpcje80l0d164y67wf2 0 902571 5230756 2026-07-30T16:43:34Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''taokinjo''' # {{taivm-y-vok|hr|taokinja|luok=s}} 5230756 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''taokinjo''' # {{taivm-y-vok|hr|taokinja|luok=s}} dwmpgdqc6ni8onfhph7958hsgiq72qc 0 902572 5230757 2026-07-30T16:52:34Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinjōm''' # {{taivm-y-instrum|hr|taokinja|luok=s}} 5230757 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinjōm''' # {{taivm-y-instrum|hr|taokinja|luok=s}} or2je1qg7i0aauzmhvf7jiy8k27ryja 0 902573 5230758 2026-07-30T16:53:03Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinjama''' # {{taivm-mon-dat|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-lok|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-instrum|hr|taokinja|luok=s}} 5230758 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''tȁokinjama''' # {{taivm-mon-dat|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-lok|hr|taokinja|luok=s}} # {{taivm-mon-instrum|hr|taokinja|luok=s}} 89o4ngs7kpdmkk8ovxcpbnj0wa5x0cw 0 902574 5230782 2026-07-30T18:45:05Z Höyhens 63 Ak: Uusi sivu: ==Suomi== ===Substantiivi=== '''samettimuurahainen''' # Maassa pesivä muurahaislaji ''Formica cinerea'' tai sen yksilö ====Etymologia==== yhdyssana [[sametti]]+[[muurahainen]] [[Luokka:Suomen sanat]] [[Luokka:Suomen kielen substantiivit]] 5230782 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== '''samettimuurahainen''' # Maassa pesivä muurahaislaji ''Formica cinerea'' tai sen yksilö ====Etymologia==== yhdyssana [[sametti]]+[[muurahainen]] [[Luokka:Suomen sanat]] [[Luokka:Suomen kielen substantiivit]] cec198ml99nncn1pq2g4mz0m8xtiqzr 0 902575 5230793 2026-07-30T19:16:52Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=òplesti}} (''yks. 1.'' '''[[opletem|oplètem]]''') {{hr-pa}} (''imperfektiivinen'' '''{{l|hr|opletati|òpletati}}''') #[[päällystää]] [[punos|punoksella]] #{{kuva|puhekieli|k=hr}} [[lyödä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-pf|adv=oplevši|advn=òplēvši|vn=–|vnn=–|prj=oplete|prjn=oplète|prm=opletu|prmn=oplètū|aor=opleto|aor2=oplete|imt=opleti|imtn=oplèti|am=opleo|amn=òpleo|ao=oplel|aon=òplel|pp=opleten|ppn=oplèten}... 5230793 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=òplesti}} (''yks. 1.'' '''[[opletem|oplètem]]''') {{hr-pa}} (''imperfektiivinen'' '''{{l|hr|opletati|òpletati}}''') #[[päällystää]] [[punos|punoksella]] #{{kuva|puhekieli|k=hr}} [[lyödä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-pf|adv=oplevši|advn=òplēvši|vn=–|vnn=–|prj=oplete|prjn=oplète|prm=opletu|prmn=oplètū|aor=opleto|aor2=oplete|imt=opleti|imtn=oplèti|am=opleo|amn=òpleo|ao=oplel|aon=òplel|pp=opleten|ppn=oplèten}} ====Etymologia==== *muoto-opillisesti ''{{l|hr|o-}}'' + ''{{l|hr|plesti}}'' ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eFljXxQ%3D òplesti] Hrvatski jezični portal hddhho1b2zfv7drhjxtj8if3bmgv7ce 0 902576 5230794 2026-07-30T19:42:22Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Espanja== ===Substantiivi=== '''jinetes''' # {{taivm-mon|es|jinete|luok=s}} 5230794 wikitext text/x-wiki ==Espanja== ===Substantiivi=== '''jinetes''' # {{taivm-mon|es|jinete|luok=s}} oq7k0flrg28w6kmudhbbb7crau3mids 0 902577 5230802 2026-07-30T20:16:59Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|rom=howaito bōdo}} # [[tussitaulu]] ====Etymologia==== *{{ety|ja|en|whiteboard}} 5230802 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|rom=howaito bōdo}} # [[tussitaulu]] ====Etymologia==== *{{ety|ja|en|whiteboard}} lu5t96gggtqyiy0iqvh4ts79mya8bru 5230803 5230802 2026-07-30T20:17:34Z Mikko Paananen 70 5230803 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[ホワイト]][[ボード]]|rom=howaito bōdo}} # [[tussitaulu]] ====Etymologia==== *{{ety|ja|en|whiteboard}} 6h43c74pedx0r9ocy4rxlofiyupei6n 0 902578 5230804 2026-07-30T20:18:26Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|rom=rabuho}} #{{l|ja|ラブホテル}} (rabu hoteru): love hotel 5230804 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|rom=rabuho}} #{{l|ja|ラブホテル}} (rabu hoteru): love hotel 752y598jc0oxvyi4xqwgaefmeegzhuz 0 902579 5230805 2026-07-30T20:19:20Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Pronomini=== {{pronomini|ja|rom=wai}} # {{nettislangi|k=ja}} [[minä]] ====Etymologia==== * Kansain/Kagoshiman murteen {{l|ja|わい}} (wai) (1920-luvulta) << {{t|ja|わし}} (washi) << {{l|ja|私}} (watashi) 5230805 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Pronomini=== {{pronomini|ja|rom=wai}} # {{nettislangi|k=ja}} [[minä]] ====Etymologia==== * Kansain/Kagoshiman murteen {{l|ja|わい}} (wai) (1920-luvulta) << {{t|ja|わし}} (washi) << {{l|ja|私}} (watashi) a12vfv8ts9bx4p8wblv7gywamots2ur 0 902580 5230806 2026-07-30T20:20:54Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Adverbi=== {{adverbi|ja|hira=びしょびしょ|rom=bishobisho}} # (sateesta) kissoja ja koiria # päästä varpaisiin märkä, [[litimärkä]], [[läpimärkä]], kauttaaltaan märkä 5230806 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Adverbi=== {{adverbi|ja|hira=びしょびしょ|rom=bishobisho}} # (sateesta) kissoja ja koiria # päästä varpaisiin märkä, [[litimärkä]], [[läpimärkä]], kauttaaltaan märkä 0fvt0muvue1jzows9centagp2uwlu9v 5230862 5230806 2026-07-30T21:16:25Z Mikko Paananen 70 5230862 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Adverbi=== {{adverbi|ja|hira=びしょびしょ|rom=bishobisho}} # (sateesta) kissoja ja koiria # päästä varpaisiin märkä, [[litimärkä]], [[läpimärkä]], kauttaaltaan märkä #:{{t|ja|[[水たまり]]が大き[[すぎて]]、[[雨]]にはふられなかったのに、[[靴]]の中ビショビショ😫}} #:::(Mizutamari ga ōki-sugite, ame ni wa furarenakatta no ni, kutsu no naka bishobisho ) (x.com) #::Lätäköt olivat niin isoja, että vaikka ei satanut, kenkäni kastuivat läpikotaisin litimäriksi. i5yfl9nb06jk9wwlre4i6aj9r2tcgkz 0 902581 5230807 2026-07-30T20:22:32Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[一]][[人]]っ[[子]]|rom=hitorikko|hira=ひとりっこ}} # ainoa lapsi 5230807 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[一]][[人]]っ[[子]]|rom=hitorikko|hira=ひとりっこ}} # ainoa lapsi agzv185hzqru4v23gwp7uhuoxu4ukkh 0 902582 5230808 2026-07-30T20:23:34Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=passiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=oplèten}} ====Ääntäminen==== {{IPA|/o'plěten/}} ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-sg}} 5230808 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=passiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=oplèten}} ====Ääntäminen==== {{IPA|/o'plěten/}} ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-sg}} 51p18ekqfklnnau1f0g4qkw7zg2cuep 0 902583 5230809 2026-07-30T20:24:07Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230809 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902584 5230810 2026-07-30T20:24:33Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230810 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902585 5230811 2026-07-30T20:24:40Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230811 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902586 5230812 2026-07-30T20:25:36Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230812 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902587 5230814 2026-07-30T20:26:35Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[兄]][[妹]]|rom=keimai|hira=けいまい}} # isoveli ja pikkusisko ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[兄]][[妹]]|rom=kyōdai|hira=きょうだい}} # {{l|ja|兄弟}}, {{l|ja|姉弟}}, {{l|ja|姉妹}} (kyōdai): sisarukset #:{{t|ja|兄妹は[[おる|おらず]][[一人っ子]]。}} (Kyōdai wa orazu hitorikko.) [pehmeä sävyinen kirjakielinen muodollinen ilmaisu] #::Hän on ainoa lapsi, ei sisaruksia. 5230814 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[兄]][[妹]]|rom=keimai|hira=けいまい}} # isoveli ja pikkusisko ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[兄]][[妹]]|rom=kyōdai|hira=きょうだい}} # {{l|ja|兄弟}}, {{l|ja|姉弟}}, {{l|ja|姉妹}} (kyōdai): sisarukset #:{{t|ja|兄妹は[[おる|おらず]][[一人っ子]]。}} (Kyōdai wa orazu hitorikko.) [pehmeä sävyinen kirjakielinen muodollinen ilmaisu] #::Hän on ainoa lapsi, ei sisaruksia. rpe6t6v773vzwpdy313u68ag2czqdz5 0 902588 5230817 2026-07-30T20:28:38Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230817 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902589 5230818 2026-07-30T20:29:13Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230818 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902590 5230819 2026-07-30T20:29:19Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230819 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902591 5230820 2026-07-30T20:29:37Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230820 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902592 5230821 2026-07-30T20:29:44Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230821 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902593 5230822 2026-07-30T20:30:17Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[真]][[顔]]|hira=まがお|rom=magao}} # vakava naama, vakavalla naamalla #:{{t|ja|[[部長]]が真顔で[[こう]]言った[[らしい]]。}} (Buchō ga magao de kō itta-rashii.) (x.com) #::Osastopäällikkö ilmeisesti sanoi näin vakavalla naamalla. 5230822 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[真]][[顔]]|hira=まがお|rom=magao}} # vakava naama, vakavalla naamalla #:{{t|ja|[[部長]]が真顔で[[こう]]言った[[らしい]]。}} (Buchō ga magao de kō itta-rashii.) (x.com) #::Osastopäällikkö ilmeisesti sanoi näin vakavalla naamalla. ezw8c8v716mkcj9rf2df9zapt8slnfl 5230823 5230822 2026-07-30T20:31:08Z Mikko Paananen 70 5230823 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[真]][[顔]]|hira=まがお|rom=magao}} # vakava naama, {{t|ja|~で}} vakavalla naamalla #:{{t|ja|[[部長]]が真顔で[[こう]]言った[[らしい]]。}} (Buchō ga magao de kō itta-rashii.) (x.com) #::Osastopäällikkö ilmeisesti sanoi näin vakavalla naamalla. mgtq3y6b0kflx0vqta08ufwftt4tbuy 0 902594 5230824 2026-07-30T20:32:07Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5230824 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-a-taivm-n|luok=v}} 5xqdop8f7y7gbmhpo568m5xnvcg04st 0 902595 5230825 2026-07-30T20:32:40Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== '''{{PAGENAME}}''' # ''preteritin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|oplesti}}''' [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] 5230825 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''{{PAGENAME}}''' # ''preteritin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|oplesti}}''' [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] s4r5v1kgypomx6w5w75pcr283u0m3wy 0 902596 5230828 2026-07-30T20:35:15Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[暴]][[君]]|rom=bōkun|hira=ぼうくん}} # tyranni, diktaattori #:{{t|ja|茜様は[[有無を言わず]]暴君生徒会長様です}} (Akane-sama wa umu o iwazu bōkun seito kaichō-sama desu) #::Akane-sama on kyseenalaistamaton tyrannimainen oppilaskunnan puheenjohtaja. 5230828 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[暴]][[君]]|rom=bōkun|hira=ぼうくん}} # tyranni, diktaattori #:{{t|ja|茜様は[[有無を言わず]]暴君生徒会長様です}} (Akane-sama wa umu o iwazu bōkun seito kaichō-sama desu) #::Akane-sama on kyseenalaistamaton tyrannimainen oppilaskunnan puheenjohtaja. m25wgkc22g7otyvqq8ixeer2l7x26gf 0 902597 5230829 2026-07-30T20:37:10Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|水たまり|rom=mizutamari|hira=みずたまり}} # [[vesilätäkkö]], [[lätäkkö]] ====Etymologia==== * {{l|ja|水}} (mizu) +‎ {{l|ja|溜まり}} (tamari) << verbistä {{l|ja|溜まる}} (tamaru), "kokoontua", "kerääntyä" ====Liittyvät sanat==== =====Rinnakkaiset kirjoitusasut===== *{{l|ja|水溜まり}} 5230829 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|水たまり|rom=mizutamari|hira=みずたまり}} # [[vesilätäkkö]], [[lätäkkö]] ====Etymologia==== * {{l|ja|水}} (mizu) +‎ {{l|ja|溜まり}} (tamari) << verbistä {{l|ja|溜まる}} (tamaru), "kokoontua", "kerääntyä" ====Liittyvät sanat==== =====Rinnakkaiset kirjoitusasut===== *{{l|ja|水溜まり}} nz4z5pocctq4oqnak8rz1mrlfmpkouv 0 902598 5230833 2026-07-30T20:39:45Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[安]][[物]]|rom=yasumono|hira=やすもの}} # halpa tuote #:{{t|ja|「[[いる]]よね、安物を[[わざわざ]][[差し入れ]]する奴…」}} (Iru yo ne, yasumono o wazawaza sashiire suru yatsu) (x.com) #::Aina on niitä tyyppejä, jotka tarkoituksella vaivautuvat tuomaan halpoja tuliaisia. 5230833 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[安]][[物]]|rom=yasumono|hira=やすもの}} # halpa tuote #:{{t|ja|「[[いる]]よね、安物を[[わざわざ]][[差し入れ]]する奴…」}} (Iru yo ne, yasumono o wazawaza sashiire suru yatsu) (x.com) #::Aina on niitä tyyppejä, jotka tarkoituksella vaivautuvat tuomaan halpoja tuliaisia. hbzbzx9joxr28qob7fchv4znp85o1lq 0 902599 5230834 2026-07-30T20:41:12Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[格]][[納]][[庫]]|rom=kakunōko|hira=かくのうこ}} # [[hangaari]] ====Etymologia==== * {{l|ja|格納}} (kakunō), "varastointi" + {{l|ja|庫}} (-ko), "varasto" 5230834 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[格]][[納]][[庫]]|rom=kakunōko|hira=かくのうこ}} # [[hangaari]] ====Etymologia==== * {{l|ja|格納}} (kakunō), "varastointi" + {{l|ja|庫}} (-ko), "varasto" cps1ckw5daw3fr1gu7c5vyuc30l0wjk 0 902600 5230836 2026-07-30T20:42:23Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=y1p|aikamuoto=preesens}} 5230836 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=y1p|aikamuoto=preesens}} kpbnrt2pe9mihmjsmusu0s798cuuywy 0 902601 5230837 2026-07-30T20:42:34Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=y2p|aikamuoto=preesens}} 5230837 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=y2p|aikamuoto=preesens}} pp5970sliw8erieqzs4sv4n6emc6key 0 902602 5230838 2026-07-30T20:46:36Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[鉄]][[塔]]|rom=tettō|hira=てっとう}} # (teräksinen) [[masto]], [[torni]]; [[voimajohtopylväs]] 5230838 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[鉄]][[塔]]|rom=tettō|hira=てっとう}} # (teräksinen) [[masto]], [[torni]]; [[voimajohtopylväs]] 0838jrju4fk9pvfcxyh6wrhvxbs6y59 0 902603 5230839 2026-07-30T20:47:16Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[兵]][[舎]]|rom=heisha|hira=へいしゃ}} # [[parakki]] ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{l|ja|兵営}} (heiei) 5230839 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[兵]][[舎]]|rom=heisha|hira=へいしゃ}} # [[parakki]] ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== * {{l|ja|兵営}} (heiei) fmrjk5dbit6b0dzqu1q1nc1f878gsvh 0 902604 5230840 2026-07-30T20:49:41Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== [[File:Tikutikutikuwa (cropped).jpg |thumb]] ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[竹]][[輪]]|rom=chikuwa|hira=ちくわ}} # jauhetusta kalasta muotoiltu ja paistettu tai höyrytetty tikku ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|蒲鉾}} (kamaboko) – jauhetusta kalasta tehty kakku * {{l|ja|すり身}} (surimi) – jauhettu kalamassa [[Luokka:Japanin kielen ruoat]] 5230840 wikitext text/x-wiki ==Japani== [[File:Tikutikutikuwa (cropped).jpg |thumb]] ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[竹]][[輪]]|rom=chikuwa|hira=ちくわ}} # jauhetusta kalasta muotoiltu ja paistettu tai höyrytetty tikku ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|蒲鉾}} (kamaboko) – jauhetusta kalasta tehty kakku * {{l|ja|すり身}} (surimi) – jauhettu kalamassa [[Luokka:Japanin kielen ruoat]] n1b2eowvr1x6km184x5xb93j95hpxvl 0 902605 5230841 2026-07-30T20:50:28Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} 5230841 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} p7e254lbhi6d4uh47uc9bh9n642ho0s 0 902606 5230842 2026-07-30T20:50:43Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=m1p|aikamuoto=preesens}} 5230842 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=m1p|aikamuoto=preesens}} l6xwgfdbd50gvosyn7n7mrn1hs830po 0 902607 5230843 2026-07-30T20:50:58Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=m2p|aikamuoto=preesens}} 5230843 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=m2p|aikamuoto=preesens}} dyuowelw6vvejmf537zmbtp6drxdskt 0 902608 5230844 2026-07-30T20:51:07Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=m3p|aikamuoto=preesens}} 5230844 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|persoona=m3p|aikamuoto=preesens}} dywv2vgqsk3bgqp32fl6navb9gmklun 0 902609 5230845 2026-07-30T20:51:27Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|persoona=y2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5230845 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|persoona=y2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 77aw1l0797zpzphzqg9el5yu56x7sgv 0 902610 5230846 2026-07-30T20:51:41Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|persoona=m1p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5230846 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|persoona=m1p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} no0jtf141l6tdnpcmckxdooifgelpfb 0 902611 5230847 2026-07-30T20:51:50Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|persoona=m2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5230847 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|persoona=m2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} sueb1kwytsr8mwqfhljyl8b3od6vywl 0 902612 5230848 2026-07-30T20:52:02Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== [[File:Cattail (Typha sp).jpg|thumb]] [[File:Kamaboko Ibarakiya.jpg|thumb]] ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[蒲]][[鉾]]|rom=kamaboko|hira=かまぼこ}} # eräiden kaislojen tai osmankäämien tyypillinen tähkä # jauhetusta kalasta tehty kakku ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|すり身}} (surimi) – kalamassa [[Luokka:Japanin kielen ruoat]] 5230848 wikitext text/x-wiki ==Japani== [[File:Cattail (Typha sp).jpg|thumb]] [[File:Kamaboko Ibarakiya.jpg|thumb]] ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[蒲]][[鉾]]|rom=kamaboko|hira=かまぼこ}} # eräiden kaislojen tai osmankäämien tyypillinen tähkä # jauhetusta kalasta tehty kakku ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|すり身}} (surimi) – kalamassa [[Luokka:Japanin kielen ruoat]] n9nyhoykeywbss7d5a81vipl12tf30n 0 902613 5230849 2026-07-30T20:52:18Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=òpleo}} 5230849 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=òpleo}} 6xoow3u5i7q2az3cv7gbrsmoniugjb7 0 902614 5230850 2026-07-30T20:52:32Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=neutri|sanarivi=òplelo}} 5230850 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=neutri|sanarivi=òplelo}} p85h1gzkugaxffoym17fm1e81rz9fs5 0 902615 5230851 2026-07-30T20:52:55Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiini|sanarivi=òplela}} #''aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä'' '''[[oplesti]]''' 5230851 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiini|sanarivi=òplela}} #''aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä'' '''[[oplesti]]''' 8hg0s55ukme32rn34twy26y4dqaa5ez 0 902616 5230852 2026-07-30T20:53:13Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliinin monikko}} 5230852 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliinin monikko}} ag8rk7y315fjjxjhxds3rxi2xsmz83a 0 902617 5230853 2026-07-30T20:53:32Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiinin monikko}} 5230853 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|oplesti|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiinin monikko}} jyj6jga1xv2zn5liqdw4fofxvwo8xsr 0 902618 5230854 2026-07-30T20:55:30Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|すり[[身]]|rom=surimi|hira=すりみ}} # jauhettu [[kalamassa]], tavallisesti tehty valkolihaisista pohjakaloista, kuten turska tai kolja, lentokalat, sardiinit, makrillit, bassit, rusopenta, ohotanvihersimppu ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|薩摩揚げ}} (satsuma-age) * {{l|ja|竹輪}} (chikuwa) * {{l|ja|蒲鉾}} (kamaboko) * {{l|ja|鳴門巻き}} (narutomaki) [[Luokka:Japanin kielen ruoat]] 5230854 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|すり[[身]]|rom=surimi|hira=すりみ}} # jauhettu [[kalamassa]], tavallisesti tehty valkolihaisista pohjakaloista, kuten turska tai kolja, lentokalat, sardiinit, makrillit, bassit, rusopenta, ohotanvihersimppu ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|薩摩揚げ}} (satsuma-age) * {{l|ja|竹輪}} (chikuwa) * {{l|ja|蒲鉾}} (kamaboko) * {{l|ja|鳴門巻き}} (narutomaki) [[Luokka:Japanin kielen ruoat]] ltre89qysyobshf482eupajm60urggq 5230855 5230854 2026-07-30T20:56:07Z Mikko Paananen 70 5230855 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|すり[[身]]|rom=surimi|hira=すりみ}} # jauhettu [[kalamassa]], tavallisesti tehty valkolihaisista pohjakaloista, kuten turska tai kolja, lentokalat, sardiinit, makrillit, bassit, rusopenta, ohotanvihersimppu; laajemmin myös siitä edelleen tehdyt tuotteet ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|薩摩揚げ}} (satsuma-age) * {{l|ja|竹輪}} (chikuwa) * {{l|ja|蒲鉾}} (kamaboko) * {{l|ja|鳴門巻き}} (narutomaki) [[Luokka:Japanin kielen ruoat]] ayun88itl2j22a7hzn00sqbbwpt5d7b 1 902619 5230856 2026-07-30T20:56:28Z 3xJohnny 27473 /* Yhdistettäviä suffikseja? */ uusi osio 5230856 wikitext text/x-wiki == Yhdistettäviä suffikseja? == Tässä näyttäisi olevan erillään selitteitä, jotka voisivat yhtä hyvin olla yhden otsikonkin alla. Tai meneekö minulta jotain huomaamatta? [[Käyttäjä:3xJohnny|3xJohnny]] ([[Keskustelu käyttäjästä:3xJohnny|keskustelu]]) 30. heinäkuuta 2026 kello 20.56 (UTC) ilh71fhjbpg1jyd5pq2rw41a68wjubu 0 902620 5230857 2026-07-30T20:59:35Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[獣]][[人]]|rom=jūjin|hira=じゅうじん}} # "eläinihmiset", kansanperinteessä ja fiktiossa esiintyviä humanoideja, jolla on sekä ihmis- että eläinpiirteitä ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|獣耳}} (kemonomimi) * {{l|ja|狼人間}} (ōkaminingen) – ihmissusi 5230857 wikitext text/x-wiki ==Japani== ===Substantiivi=== {{substantiivi|ja|[[獣]][[人]]|rom=jūjin|hira=じゅうじん}} # "eläinihmiset", kansanperinteessä ja fiktiossa esiintyviä humanoideja, jolla on sekä ihmis- että eläinpiirteitä ====Liittyvät sanat==== * {{l|ja|獣耳}} (kemonomimi) * {{l|ja|狼人間}} (ōkaminingen) – ihmissusi 4asfp89b2ugq04uz3zdte1thvb4ypuu 0 902621 5230859 2026-07-30T21:06:27Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Kansainvälinen== {{merkki|U+67D0|CJK UNIFIED IDEOGRAPH-67D0}} {{subst:#ifexist:Media:{{subst:PAGENAME}}-bw.png|{{kirjoittaminen|{{subst:PAGENAME}}-bw.png|animoitu={{subst:#ifexist:Media:{{subst:PAGENAME}}-order.gif|{{subst:PAGENAME}}-order.gif}}}}}} ===Kirjoitusmerkki=== {{han-merkki|radikaali=木|vetoja=9}} # kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkki. Yleinen merkitys: eräs ====Etymologia==== * ideogrammi-yhdyssana {{l|Hant|木}}, "puu" + {{l|Hant|甘}}, "makea". Alku... 5230859 wikitext text/x-wiki ==Kansainvälinen== {{merkki|U+67D0|CJK UNIFIED IDEOGRAPH-67D0}} ===Kirjoitusmerkki=== {{han-merkki|radikaali=木|vetoja=9}} # kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkki. Yleinen merkitys: eräs ====Etymologia==== * ideogrammi-yhdyssana {{l|Hant|木}}, "puu" + {{l|Hant|甘}}, "makea". Alkuperäinen merkki sanalle {{l|Hant|梅}}, "japaninaprikoosi" <gallery> File:某-bronze.svg | läntinen Zhou, pronssi&shy;kaiverrukset File:某-seal.svg | Shuowen Jiezi, Han-dynastia File:某-bigseal.svg | Liushutong, Ming-dynastia </gallery> ====Aiheesta muualla==== * [http://www.unicode.org/cgi-bin/GetUnihanData.pl?codepoint=67D0 Merkki U+67D0 Unihan-tietokannassa] (englanniksi) ==Japani== ===Kirjoitusmerkki=== {{kirjoitusmerkki|ja}} # yleisen käytön [[jōyō kanji]] ====Lukutavat==== *on: bō *kun: ====Liittyvät sanat==== 947hszk6a6n4fstpjderls5ugpwmpst 5230860 5230859 2026-07-30T21:07:39Z Mikko Paananen 70 5230860 wikitext text/x-wiki ==Kansainvälinen== {{merkki|U+67D0|CJK UNIFIED IDEOGRAPH-67D0}} ===Kirjoitusmerkki=== {{han-merkki|radikaali=木|vetoja=9}} # kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkki. Yleinen merkitys: eräs ====Etymologia==== * ideogrammi-yhdyssana {{l|Hant|木}}, "puu" + {{l|Hant|甘}}, "makea". Alkuperäinen merkki sanalle {{l|Hant|梅}}, "japaninaprikoosi" <gallery> File:某-bronze.svg | läntinen Zhou, pronssi&shy;kaiverrukset File:某-seal.svg | Shuowen Jiezi, Han-dynastia File:某-bigseal.svg | Liushutong, Ming-dynastia </gallery> ====Aiheesta muualla==== * [http://www.unicode.org/cgi-bin/GetUnihanData.pl?codepoint=67D0 Merkki U+67D0 Unihan-tietokannassa] (englanniksi) ==Japani== ===Kirjoitusmerkki=== {{kirjoitusmerkki|ja}} # yleisen käytön [[jōyō kanji]] ====Lukutavat==== *on: bō *kun: ====Liittyvät sanat==== ===Prefiksi=== {{prefiksi|ja|某|rom=bō-|hira=ぼう}} # [[eräs]] #:{{t|ja|某カメラ社に[[メンテナンス]]に出した}} (Bō-kamera-sha ni mentenansu ni dashita) #::Lähetin sen huoltoon erääseen kameraliikkeeseen. m729p4nt43xrnradk1z483t2zjiyc3j 5230861 5230860 2026-07-30T21:09:09Z Mikko Paananen 70 5230861 wikitext text/x-wiki ==Kansainvälinen== {{merkki|U+67D0|CJK UNIFIED IDEOGRAPH-67D0}} ===Kirjoitusmerkki=== {{han-merkki|radikaali=木|vetoja=9}} # kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkki. Yleinen merkitys: eräs ====Etymologia==== * ideogrammi-yhdyssana {{l|Hant|木}}, "puu" + {{l|Hant|甘}}, "makea". Alkuperäinen merkki sanalle {{l|Hant|梅}}, "japaninaprikoosi" <gallery> File:某-bronze.svg | läntinen Zhou, pronssi&shy;kaiverrukset File:某-seal.svg | Shuowen Jiezi, Han-dynastia File:某-bigseal.svg | Liushutong, Ming-dynastia </gallery> ====Aiheesta muualla==== * [http://www.unicode.org/cgi-bin/GetUnihanData.pl?codepoint=67D0 Merkki U+67D0 Unihan-tietokannassa] (englanniksi) ==Japani== ===Kirjoitusmerkki=== {{kirjoitusmerkki|ja}} # yleisen käytön [[jōyō kanji]] ====Lukutavat==== *on: bō *kun: ===Prefiksi=== {{prefiksi|ja|某|rom=bō-|hira=ぼう}} # [[eräs]] #:{{t|ja|某カメラ社に[[メンテナンス]]に出した}} (Bō-kamera-sha ni mentenansu ni dashita) #::Lähetin sen huoltoon erääseen kameraliikkeeseen. dk5at1nu7l4nsooaueaiafchgben1ba 0 902622 5230864 2026-07-30T21:21:36Z Mikko Paananen 70 Ak: Uusi sivu: ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs}} # "eläinihmiset", fiktiossa esiintyviä humanoideja, jolla on sekä ihmis- että eläinpiirteitä ====Etymologia==== {{yhdyssana|beast|folk}} 5230864 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs}} # "eläinihmiset", fiktiossa esiintyviä humanoideja, jolla on sekä ihmis- että eläinpiirteitä ====Etymologia==== {{yhdyssana|beast|folk}} qtegiuzx8ycxa40pq8c90yrt7160dy0 5230888 5230864 2026-07-30T22:12:28Z 3xJohnny 27473 /* Substantiivi */ 5230888 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|mon}} # {{yhteys|fantasia|k=en}} "eläinväki", eläinten piirteitä omaavia ihmisiä ====Etymologia==== {{yhdyssana|beast|folk}} 46sxa7rgjobulzhckwxh3s6dvtqca2e 0 902623 5230970 2026-07-31T00:44:21Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=òpletati}} (''yks. 1.'' '''[[oplećem|òplećēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''{{l|hr|oplesti|òplesti}}''') #[[päällystää]] [[punos|punoksella]] #{{kuva|puhekieli|k=hr}} [[lyödä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e|òple|t|opleć|òple|ć}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eFljXxY%3D òpletati] Hrvatski jezični portal 5230970 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=òpletati}} (''yks. 1.'' '''[[oplećem|òplećēm]]''') {{hr-ia}} (''perfektiivinen'' '''{{l|hr|oplesti|òplesti}}''') #[[päällystää]] [[punos|punoksella]] #{{kuva|puhekieli|k=hr}} [[lyödä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e|òple|t|opleć|òple|ć}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eFljXxY%3D òpletati] Hrvatski jezični portal j5667oimo9u14e8kpca29l8agwku199 0 902624 5230971 2026-07-31T00:47:03Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=passiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=òpletān}} ====Ääntäminen==== {{IPA|/'ǒpletaːn/}} ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-sg}} 5230971 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=passiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=òpletān}} ====Ääntäminen==== {{IPA|/'ǒpletaːn/}} ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-sg}} qjsih3ujo51avcuu1atnboqprs9oxk2 0 902625 5230972 2026-07-31T00:47:38Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== '''òplećūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|opletati|òpletati}}''' [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] 5230972 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''òplećūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|opletati|òpletati}}''' [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] no8v7x6st2thd09buemt6y3o6s6ic6u 0 902626 5230973 2026-07-31T00:51:22Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|n|paino=òpletānje|tn=e-st}} # ''gerundi sanasta'' '''[[opletati|òpletati]]''' 5230973 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|n|paino=òpletānje|tn=e-st}} # ''gerundi sanasta'' '''[[opletati|òpletati]]''' 1a2oyhlj6ekobrecp6ngzv95s2h85jf 0 902627 5230974 2026-07-31T00:52:47Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230974 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902628 5230975 2026-07-31T00:52:52Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230975 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902629 5230976 2026-07-31T00:52:59Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230976 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902630 5230977 2026-07-31T00:53:04Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230977 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902631 5230978 2026-07-31T00:53:09Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230978 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902632 5230979 2026-07-31T00:53:15Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230979 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902633 5230980 2026-07-31T00:53:24Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230980 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902634 5230981 2026-07-31T00:53:29Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230981 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902635 5230982 2026-07-31T00:53:35Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230982 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902636 5230983 2026-07-31T00:53:41Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230983 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902637 5230984 2026-07-31T00:53:45Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230984 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902638 5230985 2026-07-31T00:53:50Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230985 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902639 5230986 2026-07-31T00:53:55Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230986 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902640 5230987 2026-07-31T00:54:04Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} 5230987 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{hr-v-taivm-ati}} oyn8txksc82v3wmfd1ltjkpfhjncjnd 0 902641 5230988 2026-07-31T00:54:49Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=y1p|aikamuoto=preesens}} 5230988 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=y1p|aikamuoto=preesens}} eif757ich3y9axh4i2hn4x3zd23i9wl 0 902642 5230989 2026-07-31T00:54:59Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=y2p|aikamuoto=preesens}} 5230989 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=y2p|aikamuoto=preesens}} l1k364k37qc81biyw8pbikx869gfa7f 0 902643 5230990 2026-07-31T00:55:05Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} 5230990 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} e1l9oddx26ii5fak2vcrqei0r9mbxsb 0 902644 5230991 2026-07-31T00:55:15Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=m1p|aikamuoto=preesens}} 5230991 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=m1p|aikamuoto=preesens}} 50z4gh16bw7iuvt9049ytcrill1xzhx 0 902645 5230992 2026-07-31T00:55:24Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=m2p|aikamuoto=preesens}} 5230992 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=m2p|aikamuoto=preesens}} 5yygyy6rpliy69u2scq27ulb27qyu2b 0 902646 5230993 2026-07-31T00:55:31Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=m3p|aikamuoto=preesens}} 5230993 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|persoona=m3p|aikamuoto=preesens}} katccyg0pobss1hgl4rwmdodace5eoa 0 902647 5230994 2026-07-31T00:55:49Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|persoona=y2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5230994 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|persoona=y2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 6zofz794ps4rqi7nm2kw64ua4qkwkn8 0 902648 5230995 2026-07-31T00:55:57Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|persoona=m1p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5230995 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|persoona=m1p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} i8firdklu10disyqrqjkx9ty782wwxe 0 902649 5230996 2026-07-31T00:56:09Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|persoona=m2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5230996 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|persoona=m2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} tt7kkwebtgwdlr2nl3mmz9qdnvyufvi 0 902650 5230997 2026-07-31T01:01:49Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=òpletao}} 5230997 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=òpletao}} jhglvgq4i5l8m97j25ovjz8ch0iguud 0 902651 5230998 2026-07-31T01:02:44Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=neutri|sanarivi=òpletalo}} 5230998 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=neutri|sanarivi=òpletalo}} k2x8ww9k0pel79r3y2a13joif8hdb5s 0 902652 5230999 2026-07-31T01:03:09Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiini|sanarivi=òpletala}} #''aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä'' '''[[opletati]]''' 5230999 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiini|sanarivi=òpletala}} #''aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä'' '''[[opletati]]''' 8ww9a6ln2dqovt7tiqfgwyqj0cstmfg 0 902653 5231000 2026-07-31T01:03:28Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliinin monikko}} 5231000 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliinin monikko}} idbfa206ee0o6jgxuw94j2ub12nwvua 0 902654 5231001 2026-07-31T01:03:38Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiinin monikko}} 5231001 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|opletati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiinin monikko}} 9it84wsxg2geyyfkb14rjved3ampamg 0 902655 5231003 2026-07-31T01:09:30Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{adjektiivi|hr|paino=neukròtiv}} (''määräinen'' '''{{l|hr|neukrotivi|neukròtivī}}''', ''komparatiivi'' '''{{l|hr|neukrotiviji|neukrotìvijī}}''', ''superlatiivi'' '''{{l|hr|najneukrotiviji|najneukrotìvijī}}''') # mahdoton [[kesyttää]] # [[kuriton]], [[kesytön]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/neu'krǒtiʋ/}} {{tavutus|ne|u|kro|tiv|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-sg}} ====Liittyvät sanat==== *[[ukrotiti]] ====Aiheesta muualla=... 5231003 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{adjektiivi|hr|paino=neukròtiv}} (''määräinen'' '''{{l|hr|neukrotivi|neukròtivī}}''', ''komparatiivi'' '''{{l|hr|neukrotiviji|neukrotìvijī}}''', ''superlatiivi'' '''{{l|hr|najneukrotiviji|najneukrotìvijī}}''') # mahdoton [[kesyttää]] # [[kuriton]], [[kesytön]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/neu'krǒtiʋ/}} {{tavutus|ne|u|kro|tiv|k=hr}} ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-sg}} ====Liittyvät sanat==== *[[ukrotiti]] ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=eF1nUBM%3D neukròtiv] Hrvatski jezični portal fq8h3hyy282foehvrfthjtzlzai107k 0 902656 5231004 2026-07-31T01:10:12Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-i|neukroti}} 5231004 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-i|neukroti}} cek0fpf9n2mhed5q17950jt4g0tx3gp 0 902657 5231005 2026-07-31T01:10:20Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-a|neukroti}} 5231005 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-a|neukroti}} ra2o9ovboeww9i5xne3h3v1ea1q3d7k 0 902658 5231006 2026-07-31T01:10:28Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-e|neukroti}} 5231006 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-e|neukroti}} k3kr4yhaysovcyy6j8alqk0qja7shug 0 902659 5231007 2026-07-31T01:10:38Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-o|neukroti}} 5231007 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-o|neukroti}} cptmpgg4mjlsonk8y2kcnm343bxigfn 0 902660 5231008 2026-07-31T01:10:47Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-og|neukroti}} 5231008 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-og|neukroti}} evvno4ji8e99x5jylivixkjhqejzr7e 0 902661 5231009 2026-07-31T01:10:55Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-om|neukroti}} 5231009 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-om|neukroti}} svcntrjh2gby0dac35nfsphbddapc0u 0 902662 5231010 2026-07-31T01:11:03Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-im|neukroti}} 5231010 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-im|neukroti}} l9gtx9q0it0podpkw6jbbw32goa3hsx 0 902663 5231011 2026-07-31T01:11:13Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-u|neukroti}} 5231011 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-u|neukroti}} mhcblp3z5u3p2j62hdc9s8ygykq8ngn 0 902664 5231012 2026-07-31T01:11:24Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-oj|neukroti}} 5231012 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-oj|neukroti}} pu2aota7pi8anc14cah8ouoqoa1zcue 0 902665 5231013 2026-07-31T01:11:33Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-ih|neukroti}} 5231013 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== {{hr-a-taivm-v-ih|neukroti}} qqfu3vfn50pnq5v0qicc4137mftncex 0 902666 5231014 2026-07-31T01:12:05Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== '''neukrotìvijī''' #''komparatiivi sanasta'' '''{{l|hr|neukrotiv|neukròtiv}}''' ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-i-e|neukrotivij}} [[Luokka:Kroatian adjektiivien taivutusmuodot]] 5231014 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== '''neukrotìvijī''' #''komparatiivi sanasta'' '''{{l|hr|neukrotiv|neukròtiv}}''' ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-i-e|neukrotivij}} [[Luokka:Kroatian adjektiivien taivutusmuodot]] 2camt6mneaidwhx2xjj7nq47uc0qn41 0 902667 5231015 2026-07-31T01:12:24Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adjektiivi=== '''najneukrotìvijī''' #''superlatiivi sanasta'' '''{{l|hr|neukrotiv|neukròtiv}}''' ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-i-e|najneukrotivij}} [[Luokka:Kroatian adjektiivien taivutusmuodot]] 5231015 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adjektiivi=== '''najneukrotìvijī''' #''superlatiivi sanasta'' '''{{l|hr|neukrotiv|neukròtiv}}''' ====Taivutus==== {{hr-adj-taiv-i-e|najneukrotivij}} [[Luokka:Kroatian adjektiivien taivutusmuodot]] 4mq1drizjgzzmd9uqjjoc3b52x2osfy 0 902668 5231018 2026-07-31T01:19:49Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=zviždùkati}} (''yks. 1.'' '''[[zviždučem|zvìždučēm]]''') {{hr-ia}} # [[vihellellä]] (hiljaa, itsekseen) ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|zviždù|k|zvižduč|zvìždu|č}} ====Liittyvät sanat==== *[[zviždati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=zviždùkati zviždùkati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 5231018 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=zviždùkati}} (''yks. 1.'' '''[[zviždučem|zvìždučēm]]''') {{hr-ia}} # [[vihellellä]] (hiljaa, itsekseen) ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|zviždù|k|zvižduč|zvìždu|č}} ====Liittyvät sanat==== *[[zviždati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=zviždùkati zviždùkati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 6r3r3nv78pygkp0g5iikr43s8xdv01g 5231021 5231018 2026-07-31T01:21:15Z Jouluntähti 20938 5231021 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=zviždùkati}} (''yks. 1.'' '''[[zviždučem|zvìždučēm]]''') {{hr-ia}} # [[vihellellä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|zviždù|k|zvižduč|zvìždu|č}} ====Liittyvät sanat==== *[[zviždati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=zviždùkati zviždùkati] Školski rječnik hrvatskoga jezika fc8k64h5inw1mktyw4fruu31r721sxp 5231057 5231021 2026-07-31T01:51:57Z Jouluntähti 20938 5231057 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{verbi|hr|paino=zviždùkati}} (''yks. 1.'' '''[[zviždučem|zvìždučēm]]''') {{hr-ia}} # [[vihellellä]] ====Taivutus==== {{hr-verbi-taiv-impf-ati-e-eips|zviždù|k|zvižduč|zvìždu|č|pa=zvìžduč}} ====Liittyvät sanat==== *[[zviždati]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=zviždùkati zviždùkati] Školski rječnik hrvatskoga jezika 7mfxcontvvfd2xxgko9kf4g2pmhctn9 0 902669 5231020 2026-07-31T01:20:51Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|n|paino=zviždùkānje|tn=e-st}} # ''gerundi sanasta'' '''[[zviždukati|zviždùkati]]'''; [[vihelteleminen]] 5231020 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|n|paino=zviždùkānje|tn=e-st}} # ''gerundi sanasta'' '''[[zviždukati|zviždùkati]]'''; [[vihelteleminen]] cr9zq61rcr6ti5ag3fne3arcc0ttzwv 0 902670 5231022 2026-07-31T01:24:02Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== '''zvìždučūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|zviždukati|zviždùkati}}''' (”vihellellä”) [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] 5231022 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== '''zvìždučūći''' # ''preesensin adverbi verbistä'' '''{{l|hr|zviždukati|zviždùkati}}''' (”vihellellä”) [[Luokka:Kroatian verbien taivutusmuodot]] gz5ofc6hp4f1n4lgyhnsh250ng9nu9c 0 902671 5231058 2026-07-31T01:57:03Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=y1p|aikamuoto=preesens}} 5231058 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=y1p|aikamuoto=preesens}} edvsj2ulx5ywzm2nd58qzehjyny7blt 0 902672 5231059 2026-07-31T01:57:10Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=y2p|aikamuoto=preesens}} 5231059 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=y2p|aikamuoto=preesens}} i4bh7zeq9pbndfsjevq4volp7qzao1n 0 902673 5231060 2026-07-31T01:57:21Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} 5231060 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=y3p|aikamuoto=preesens}} a99q7nnh9wk4uxojia1haq1pgloy24m 0 902674 5231061 2026-07-31T01:57:42Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=m1p|aikamuoto=preesens}} 5231061 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=m1p|aikamuoto=preesens}} 3zutugqd9n2gf2pq0bjvhlvcerc493x 0 902675 5231062 2026-07-31T01:57:52Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=m2p|aikamuoto=preesens}} 5231062 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=m2p|aikamuoto=preesens}} 3wltk3ta4tp06jc77ak26bwx1qhovif 0 902676 5231063 2026-07-31T01:58:04Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=m3p|aikamuoto=preesens}} 5231063 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|persoona=m3p|aikamuoto=preesens}} ji4gk608q0vs6ec3aobj6r4cdfidxpg 0 902677 5231064 2026-07-31T01:58:39Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|persoona=y2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5231064 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|persoona=y2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} ql5mj25kmv0udsuojnm2ij9soduvic4 0 902678 5231065 2026-07-31T01:58:48Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|persoona=m1p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5231065 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|persoona=m1p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} dg8jfmmfgshes3g9bisk63lcerhrvaw 0 902679 5231066 2026-07-31T01:58:57Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|persoona=m2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} 5231066 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|persoona=m2p|tapaluokka=imperatiivi|hr|verbi}} o12pkd4hvummlw8rfplrtgp00en2u69 0 902680 5231067 2026-07-31T01:59:20Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=zviždùkao}} 5231067 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliini|sanarivi=zviždùkao}} 2375ugidku0osg3ksp64er6j1oc9p5u 0 902681 5231068 2026-07-31T01:59:35Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=neutri|sanarivi=zviždùkalo}} 5231068 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=neutri|sanarivi=zviždùkalo}} 49cpjm1zcfrfh2dqcwl7tj3hherocn2 0 902682 5231070 2026-07-31T02:02:58Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiini|sanarivi=zviždùkala}} #''aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä'' '''[[zviždukati]]''' 5231070 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiini|sanarivi=zviždùkala}} #''aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä'' '''[[zviždukati]]''' agucqrd6i94scelet1tv77d03ntwcdc 0 902683 5231071 2026-07-31T02:03:16Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliinin monikko}} 5231071 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=maskuliinin monikko}} 97fo44afueroj0m71r7zzwwxg8ovpau 0 902684 5231072 2026-07-31T02:03:30Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiinin monikko}} 5231072 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Verbi=== {{taivutusmuoto|zviždukati|hr|verbi|aikamuoto=aktiivin partisiipin perfekti|suku=feminiinin monikko}} ne9p8tozkmgjuvshhm7otyc038ezu0h 0 902685 5231073 2026-07-31T02:06:05Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Adverbi=== {{adverbi|hr|paino=sàsma}} #[[täysin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'sǎsma/}} {{tavutus|sa|sma|k=hr}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== *{{l|hr|potpuno}}, {{l|hr|sasvim}}, {{l|hr|posve}}, {{l|hr|posvema}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=dlduUBc%3D sàsma] Hrvatski jezični portal 5231073 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Adverbi=== {{adverbi|hr|paino=sàsma}} #[[täysin]] ====Ääntäminen==== {{IPA|/'sǎsma/}} {{tavutus|sa|sma|k=hr}} ====Liittyvät sanat==== =====Synonyymit===== *{{l|hr|potpuno}}, {{l|hr|sasvim}}, {{l|hr|posve}}, {{l|hr|posvema}} ====Aiheesta muualla==== *[https://hjp.znanje.hr/index.php?show=search_by_id&id=dlduUBc%3D sàsma] Hrvatski jezični portal 83wej065cvgmfsea1o24yw6bq351rqa 0 902686 5231078 2026-07-31T02:43:40Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=krasòta|tf=a-o|y=krasot|ng=krasòt|gen2='''krasótā'''}} # [[upeus]], [[ihanuus]] # [[upea]], [[ihana]] asia, [[ihanuus]] ====Liittyvät sanat==== *[[krasan]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=krasòta krasòta] Školski rječnik hrvatskoga jezika 5231078 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=krasòta|tf=a-o|y=krasot|ng=krasòt|gen2='''krasótā'''}} # [[upeus]], [[ihanuus]] # [[upea]], [[ihana]] asia, [[ihanuus]] ====Liittyvät sanat==== *[[krasan]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=krasòta krasòta] Školski rječnik hrvatskoga jezika 1kxpjet4av4klzd6yrfdhqdzkv0qmfr 5231081 5231078 2026-07-31T02:46:04Z Jouluntähti 20938 5231081 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=krasòta|tf=a-o|y=krasot|ng=krasòt|gen2='''krasótā'''}} # [[upeus]], [[ihanuus]] # [[upea]], [[ihana]] asia, [[ihanuus]] #:''Tu im a zaista '''krasota''', kakove si mi južnjaci ne možemo ni zamisliti.'' <small>(Mali Istranin 3-4/1939)</small> #::Täällä on tosiaankin sellaisia '''upeita asioita''', joita me etelän asukit emme voi kuvitellakaan. ====Liittyvät sanat==== *[[krasan]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=krasòta krasòta] Školski rječnik hrvatskoga jezika htcdo699gsx1cvf1ypax5ei27vmiero 5231082 5231081 2026-07-31T02:46:19Z Jouluntähti 20938 5231082 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== {{hr-subs|f|paino=krasòta|tf=a-o|y=krasot|ng=krasòt|gen2='''krasótā'''}} # [[upeus]], [[ihanuus]] # [[upea]], [[ihana]] asia, [[ihanuus]] #:''Tu ima zaista '''krasota''', kakove si mi južnjaci ne možemo ni zamisliti.'' <small>(Mali Istranin 3-4/1939)</small> #::Täällä on tosiaankin sellaisia '''upeita asioita''', joita me etelän asukit emme voi kuvitellakaan. ====Liittyvät sanat==== *[[krasan]] ====Aiheesta muualla==== *[https://rjecnik.hr/search.php?q=krasòta krasòta] Školski rječnik hrvatskoga jezika lyg6qla95m3zo3h4ncbk8ntkeo2o5z1 0 902687 5231080 2026-07-31T02:44:26Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''kras<u>o</u>te''' # {{taivm-mon-nom|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-y-gen|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-akk|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-vok|hr|krasota|luok=s}} 5231080 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''kras<u>o</u>te''' # {{taivm-mon-nom|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-y-gen|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-akk|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-vok|hr|krasota|luok=s}} lvwakft0y1e4k3a1wa6nkek4ygp34gz 0 902688 5231083 2026-07-31T02:46:48Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòti''' # {{taivm-y-dat|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-y-lok|hr|krasota|luok=s}} 5231083 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòti''' # {{taivm-y-dat|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-y-lok|hr|krasota|luok=s}} 3i2p4s94gp71ecx5fy5hs7gs9cl3aaa 0 902689 5231084 2026-07-31T02:47:25Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòtu''' # {{taivm-y-akk|hr|krasota|luok=s}} 5231084 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòtu''' # {{taivm-y-akk|hr|krasota|luok=s}} kknumvmxct9189tktn26ppey7glebwv 0 902690 5231085 2026-07-31T02:47:41Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasoto''' # {{taivm-y-vok|hr|krasota|luok=s}} 5231085 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasoto''' # {{taivm-y-vok|hr|krasota|luok=s}} 4bwtiq0ji5ay6gd0hz4dwsj8o9axpea 0 902691 5231096 2026-07-31T03:08:20Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòtōm''' # {{taivm-y-instrum|hr|krasota|luok=s}} 5231096 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòtōm''' # {{taivm-y-instrum|hr|krasota|luok=s}} 1gbgkej2ty9yj6x23ytbm21m861vdgk 0 902692 5231097 2026-07-31T03:08:44Z Jouluntähti 20938 Ak: Uusi sivu: ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòtama''' # {{taivm-mon-dat|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-lok|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-instrum|hr|krasota|luok=s}} 5231097 wikitext text/x-wiki ==Kroatia== ===Substantiivi=== '''krasòtama''' # {{taivm-mon-dat|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-lok|hr|krasota|luok=s}} # {{taivm-mon-instrum|hr|krasota|luok=s}} h4kq3y3c4m4xndrv7yo1se91zgc8o4e 0 902693 5231099 2026-07-31T03:11:14Z ~2026-41353-65 39889 Ak: Uusi sivu: ==Englanti== ===Verbi=== '''whistled''' # {{taivm-imperf-pperf|en|whistle}} 5231099 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Verbi=== '''whistled''' # {{taivm-imperf-pperf|en|whistle}} 79wccl53drtevtxvrhe8dhamd4bl8q4 0 902694 5231100 2026-07-31T03:11:40Z ~2026-41353-65 39889 Ak: Uusi sivu: ==Englanti== ===Verbi=== '''whistling''' # {{taivm-pprees|en|whistle}} 5231100 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Verbi=== '''whistling''' # {{taivm-pprees|en|whistle}} 6l20xl1m2qziig3jvwskbo13axjsrk6 0 902695 5231129 2026-07-31T07:34:25Z 3xJohnny 27473 Lisätty ruotsin fraasi 5231129 wikitext text/x-wiki ==Ruotsi== ===Fraasi=== {{fraasi|sv|[[rätt]] [[och]] [[slätt]]}} # [[selvä]]n [[yksinkertainen|yksinkertaista]] 6nkdin65dhix8av5tu962fgx32e55cf 0 902696 5231143 2026-07-31T08:04:34Z 3xJohnny 27473 Lisätty suomen substantiivi 5231143 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # {{yhteys|urheilu|k=fi}} pelialueen ulkopuolinen pelaaja, joka vaihtaa paikkaa pelissä aktiivisesti mukana olevan pelaajan kanssa ====Etymologia==== {{ety|fi|yhdyssana|vaihto|pelaaja}} ====Käännökset==== {{kohta|1|pelaaja, joka vaihdetaan pelissä mukana olevan pelaajan kanssa| |loppu}} dfw2atps2hun2lrx7q9pzqq96gce76q 5231159 5231143 2026-07-31T09:26:58Z HunsBot 11593 Lisätty aiheesta muualla: Kielitoimiston sanakirja 5231159 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== {{fi-subs}} # {{yhteys|urheilu|k=fi}} pelialueen ulkopuolinen pelaaja, joka vaihtaa paikkaa pelissä aktiivisesti mukana olevan pelaajan kanssa ====Etymologia==== {{ety|fi|yhdyssana|vaihto|pelaaja}} ====Käännökset==== {{kohta|1|pelaaja, joka vaihdetaan pelissä mukana olevan pelaajan kanssa| |loppu}} ====Aiheesta muualla==== *{{muualla-ks}} m7hlwzaljc9gsns1jzipyuzf857yla6 0 902697 5231150 2026-07-31T08:45:22Z Höyhens 63 Ak: Uusi sivu: ==Suomi== ===Substantiivi=== '''karvaslakki''' (taiv.5A) #[[Gymnopilus]]-suvun helttasienilaji tai yksilö ====Etymologia==== yhdyssana [[karvas]]]+[[lakki]] ====Liittyvät sanat==== *[[kangaskarvaslakki]] [[Luokka:Suomen sanat]] [[Luokka:Suomen kielen substantiivit]] 5231150 wikitext text/x-wiki ==Suomi== ===Substantiivi=== '''karvaslakki''' (taiv.5A) #[[Gymnopilus]]-suvun helttasienilaji tai yksilö ====Etymologia==== yhdyssana [[karvas]]]+[[lakki]] ====Liittyvät sanat==== *[[kangaskarvaslakki]] [[Luokka:Suomen sanat]] [[Luokka:Suomen kielen substantiivit]] a3nbdalemp5ngna3r8aa7dnytk0mg73 0 902698 5231154 2026-07-31T08:52:40Z Höyhens 63 Ak: Uusi sivu: ==Venäjä== ===Substantiivi=== '''огнёвка''' #[[karvaslakki]]; [[Gymnopilus]]-suvun sieni tai yksilö ====Etymologia==== > [[огон]] ====Synonyymit==== *[[гимнопил]] [[Luokka:Venäjän sanat]] [[Luokka:Venäjän kielen substantiivit]] 5231154 wikitext text/x-wiki ==Venäjä== ===Substantiivi=== '''огнёвка''' #[[karvaslakki]]; [[Gymnopilus]]-suvun sieni tai yksilö ====Etymologia==== > [[огон]] ====Synonyymit==== *[[гимнопил]] [[Luokka:Venäjän sanat]] [[Luokka:Venäjän kielen substantiivit]] dat3akxuow1q5r25i01pspltyubv7tz 5231160 5231154 2026-07-31T09:41:08Z Höyhens 63 /* Substantiivi */ myös perhosia 5231160 wikitext text/x-wiki ==Venäjä== ===Substantiivi=== '''огнёвка''' #[[karvaslakki]]; [[Gymnopilus]]-suvun sieni tai yksilö #Crambidae-heimon [[päiväperhoslaji]] tai yksilö ====Etymologia==== > [[огон]] ====Synonyymit==== *[[гимнопил]] [[Luokka:Venäjän sanat]] [[Luokka:Venäjän kielen substantiivit]] 5851zanq3mzj5mepjxedjb8xnl02k7o 5231161 5231160 2026-07-31T09:42:08Z Höyhens 63 /* Substantiivi */ ja kettuturkis 5231161 wikitext text/x-wiki ==Venäjä== ===Substantiivi=== '''огнёвка''' #[[karvaslakki]]; [[Gymnopilus]]-suvun sieni tai yksilö #Crambidae-heimon [[päiväperhoslaji]] tai yksilö #turkistuotantoon jalostettu [[punakettu]]; [[tulikettu]] ====Etymologia==== > [[огон]] ====Synonyymit==== *[[гимнопил]] [[Luokka:Venäjän sanat]] [[Luokka:Venäjän kielen substantiivit]] 9m1nntdfgtcxwpagbauxg1njrtvfy5w 0 902699 5231176 2026-07-31T11:44:09Z 3xJohnny 27473 Lisätty englannin substantiivi 5231176 wikitext text/x-wiki ==Englanti== ===Substantiivi=== {{en-subs|es}} # {{yhteys|brittienglanti|k=en}} nais[[rehtori]] ====Etymologia==== {{ety|en|yhdyssana|head|mistress}} ====Liittyvät sanat==== =====Vieruskäsitteet===== * {{l|en|headmaster}} tb68fh2tdc1o8gxy9hexshid0jy1qpy