Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.47.0-wmf.2 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión 0 176 18415 17724 2026-05-18T21:59:36Z Rufo1994 1883 18415 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Facebook logo (2023).svg|thumb|Facebook.]] '''Facebook''' shia wanee waleketpülee süpüla antiraaya sümaa po'lootuashaanain shikii miyonniirua ka'yataayakalü. Eesü süpüla sü'ttaain wayuu eeyaakalüjeene'e atijain mojukuu müsü ashajaa süka [[komputatoora]] Tü seiwotaka akümalasü noü chi Kai pienchi (4) kashi pepürepro chi juya piama sunain pienchi aanasü yoótiranje sümaa wapushii wat'tapüna , enajiraye . Tü seiwotka anasü süpüla Yootirawaa, erajiraaya sütüma wayuu je alijuna, kottirasü süpüshuaa mma yalaaya, süpüla yotirain wayuu yalaa cheka sülüwatain jatuin wane putchi , ( solicitud de amistad ) süpüla tüwane wayukat süchekuiwa shia , suka tuyale anainjatun tü putchi yotiranjanakana achirua, ( medio de comunicacion masivo) [[Akotchajülee sünülia:Kachuweerakalüirua]] ld2nitwvp4m3e6xzdac3k6hacvsk8nd 0 333 18412 18173 2026-05-18T19:47:14Z Llovi2008 1009 18412 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Acer Aspire 8920 Gemstone.jpg|thumb|''Acer'' komputatoora alü'üjüüi.]] '''Komputatoora alü'üjüüi''' ([[alijunaiki]]: ''Computadora portátil'', ''laptop'') es una computadora que es fácilmente transportable, que pesa normalmente entre 1 y 3 kg. Los ordenadores portátiles son capaces de realizar la mayor parte de las tareas que realizan los ordenadores "de escritorio", con similar capacidad y con la ventaja de su peso y tamaño reducidos; sumado también a que tienen la capacidad de operar por un período determinado sin estar conectadas a una red eléctrica. [[Akotchajülee sünülia:Kachuweerakalüirua]] Tü computatooraka esuu süpüla waluju süka guajapu jamamusu , esuu tú sutakaa choujasu süpüla ainjaa Tü tareeaka tairuu nojoluin lusaa ayetusu chuatuin anasü main tu'u kayuweerakalu. Alujanusu sünain ayatawaa sunain clasee . 5399a9l3dh3h9y91xcy5rn4wfcwxwzf 18413 18412 2026-05-18T19:54:38Z Yusmery94 53 18413 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Acer Aspire 8920 Gemstone.jpg|thumb|''Acer'' komputatoora alü'üjüüi.]] '''Komputatoora alü'üjüüi''' ([[alijunaiki]]: ''Computadora portátil'', ''laptop'') es una computadora que es fácilmente transportable, que pesa normalmente entre 1 y 3 kg. Los ordenadores portátiles son capaces de realizar la mayor parte de las tareas que realizan los ordenadores "de escritorio", con similar capacidad y con la ventaja de su peso y tamaño reducidos; sumado también a que tienen la capacidad de operar por un período determinado sin estar conectadas a una red eléctrica. Tü koomputatooraka eesu süpüla walüjüin süka waajapü jamamusu, eesu tú sütakaa choujasu süpüla ainjaa Tü tareeaka tairuu nojoluin lusaa ayetusu chuatuin anasü main tüü kachuweerakalu. Alujanusu sünain ayatawaa sünain Ekirajawa ashajaa. [[Akotchajülee sünülia:Kachuweerakalüirua]] c51kj9tze2idqcefmim9e35rj7h1kwe 0 698 18414 18188 2026-05-18T20:30:17Z Llovi2008 1009 /* */ 18414 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Baile de cortejo Wayuu.jpg|thumb|right|250px|Majayülü otta wane jima'ai sünain ayonnajaa]] [[File:Yonna wayuu.mpg|thumb|25opx|Yonna sutuma tepichi]] [[Anaajaalaa:Audio wikipeetia (2).wav|thumb|Pütchi süchiki yonna]] '''Yonna''' ([[alijunaiki]]: ''baile-danza'') shia wanee akuwa'ipa kapülanshaataasü sutuma tü wayuukalüirua. Apünüinsü tü kasa sulu'ukalü achiki: Achajaasü anaawaa sümaa süpushuwa'a tü kasa eekalü, akaalinjirawaa, otta sukuwa'ipa tü shuli'walakalüirua, ka'ikai, kashikai, namaa naa wayuukana. Naa wayuukana antiraashii sünain tü yonnakalü, süpüla nnojoluinjatüin motüin naa'in tü nakuwa'ipakalü. Tü sukuwa'ipakalü tü yonnakalü kakaliairü.<ref name=yonna>[https://produccioncientificaluz.org/index.php/rcs/article/view/25471/26091/ Símbolos, espacio y cuerpo en la Yonna wayuu]</ref>. Tü yonnakalü süküa>ipa wayùu , eere jutkati'rain anaji'rain otta pa'inwajirain naya . Ayonnojünüsü sükaje shí>ira tü kaashakat , otta süpa>a wanee mma lakayasü pioulu münüsü wattapunaasü anoulin suulia sheewa >lain anouinaa ayonnajushiikana . Kekialasü tü wayuukoluiirü sünain tü ayonnaja , otta kachepasü shia shushatuin sukuaya tü uuchikalüirua süpüshuwa>aya chi toolokai , sünsüntüshi sünain ayonnojoo, otta tü jietkat shiipiruin shi>iree süjütiruin nia sünain tü yonnkat a> yatüshii atkain chi toolokai sümaa tü jietkat sunainjee shiaaküain puloui tü jietkat. A>injünüsü tü yonna so>ujee wanee kasa eekai a^atüin sümuin wayùu , erre kottirain , otta pa>inwajirain naya , sünainjee. Tü yonnakalü wanee sukuwa'ipa wayuu sulu'u tü woumainka wajiira. Jüchiirua tü wachajaaka shia achecheraa tü akuwa'ipaka, painwajirainjana naa wayuukana otta shia tü we'rakaaja'a sulu'u tü mmapakalü.<ref name=yonna/> Sutuma'a tü yonna alewasü wayuu.ayonnajüsü wayúu ma'aka sütuttaale juya eenajaanüsü wamajayutse sünain ayonnajaa.kachepasü wayuu majayülü sulu'u piouui. == Sukuwa'ipa saainjia wane yonna == [[Anaajaalaa:Yonna 1.jpg|rigth|thumb|250px|Ayonnajawaa sutuma tepichi]] Sünain tü yonnakalü, chi toolokai "waaseei" müshi sümüin tü jietkalü. Awataa müsia tü jietkalü nüchiirua chi toolokai wanaa sümaa shi'yalajüin kashaka. Shiakalü sujutalüin tü [[Wayuushe'in|sushe'inkalü]] (Sümantain) süka piamale'eyaa sajapü, otta chi toolokai süüsüntüshi, eejüsü naa'in suulia nujutuuin. Mapüsapa nia, otta müleka nujutuule chi toolokai, ekerotüshi wanee ni'iraka, jee ekerotüsü wanee jierü. Müleka nuju'itüle chi toolokai sutuma mapüsaa sünain nnojolin nujutuuin, a'waajünüshi sutuma tü wayuukalüirua. Otta tü jietkalü a'waajünüsü müleka anachonlee ma'in shiyonnojia.<ref name=yonna/> Shiyonnojüin wayuu wainma; eesü su'wanajaale tü shi'irakalü kaasha: sukua kaarai, kaaraikuwayaa (''los pasos del alcaraván''), süchira'ira majayülü (''movimiento de los senos de la señorita''), sukua waluuseechi (''pasos de cataneja'') otta janyulerüyaa (''hacer como las moscas'').<ref name=yo>[https://web.archive.org/web/20221024200004/https://asawaa.com/en-la-guajira-se-baila-la-yonna/ ¡Se baila la Yonna! ¿Sabías que en La Guajira no solo se baila vallenato?]</ref> Sünain tü yonnakalü, ojuittusu eekai eein, eekai sütüjain ayonnojaa. Naa jieyuukana naneeküin chi toolo eekai nütüjain ayonnojoo otta müsia chi wayuu eekai kamalain sümüin. Sünainjee tü yonnaka ottusu tü maka: *Aleewajaasü wayuu sutuma yonna. *Ayonnajüsü wayuu ma'aka sütüttaale juya. *Eenajaanüsü wamajayütse sünain ayonnajaaka. *Kachepasü wayuu majayülü sulu'u piouui. *Karatselu'ushi jima'aliikana sünain ayonnajaaka sümaa majayülü. *Kawuliijanasü jieyuu sünain ayonnajaa. *Kawuiijanasü jieyuu sünain ayonnajaa. == Yonna süpüla e'iyatünaa == [[Anaajaalaa:Yonna 2.jpg|thumb|250px|rigth|Tepichi sünain ayonnajaa]] Tü yonnakalü e'iyatia sulu'u wanee akuwa'ipa, wanee mi'iraa, wanee shaitaa, wanee talataa. Wanee akuaw'ipa kakaliairua no'ulaküin naa wayuukana, jee ayatayülia maa'ulu yaa. Tü yonnakalü aainjünüsü saa'u kasa wainma; paalainka eesü yonna saa'u jeket ka'wayuusee, eesü yonna süshakatiria jee suju'itia wanee majayülü, jee nüntia wanee wayuu eekai washirüin. Eesü yonna lapüjee jee suchuunajala wayuu ouutsü, suchuunajala süseyuu süpüla süle'ejia naa'in wanee wayuu eekai nuutajünüin, süpüla anainjachin chia wayuukai suulia tü ayuulii antakalü nünain.<ref name=yonna/> Tü yonnakalü anasü süpüla nantiraaya naa wayuukana, antüshii naa eekai kepiain wattapünaa, süpüla outkajawaa wane ka'i, piama ka'i shiale. Eesü ekawaa je asawaa sünain natüma naa aainjüshiikana tü yonnakalü. Tü yonnakalü sü'ütpa'asü nipia chi wayuu aainjüshikai, süpa'a wane anashii, uleinjatü, nnojotsü eenjatüin wane kasa süpa'a, suulia sheewaain no'uui naa ayonnojüshiikana. Ayonnojüshii su'upünaa shi'ira wane kaasha. Chi toolokai süüsüntüshi süpüleerua tü jietkalü, otta tü jietkalü nüchiirua shi'ire sujutireein nia, su'ulaküin kojuya sukua tü yonnakalü, jutatüsü sütüna tü jietkalü sümaa wane kuluulu ayonnajia saa'u, sajapulu'ujuin sot tü kuluutkalü sünain jutatüin tü sütünakalü. ''Wooseei, wooseei, püsaaja pumiirua'', müshi chi toolokai sümüin tü jietkalü, “müleka isale püchiki pujuttirüin taya”, malu'ulu. Tü jieyuukalü pachikuatüsü, je chi toolokai ke'iraküshi nujuttapa o'ulaka mapüsale nia, ekerota müshia wane ni'iraka. A'waatüna aa'uchi chi eekai nujutuuin. Wanee toolo eesü apünüinre tü jieyuu niyonnojokalü amaa, sünain pachukuwatüin.<ref name=yo/> Sünülia tü sukuaka yoona: sukua woushi, pa'ataasü, pachukuwatüsü, sukua samulu, sukua wawaachi, sukua peerü, sukua jeyuu, sukua kaarai, ta'itaichira, sukua jierü pülaa'inrü. ==Tü yonnakalü eesü müleka saainjünüle shi'ichijee wanee lapü== Tü yonnakalü aainjünüsü shi'ichijee lapü suchuunajaala süseyuu wayuu ouutsü, süpüla alaatiria wane kasa, makatka saa'in ouktaa, pasiruwawaa, kasachiki, otta wane kasa eekai sülatüin namüin naa wayuukana. Aainjünüsü yonna müleka suchuntülee süseyuu ouutsü , aainjünüsü aipa'a, eeiwa'aya aikalü, kaleo'u, eesü müleka saainjünüle suju'itia wayuu majayülü ma'aka sukuwa'ipa soushi. [[File:Yonna sabiduría.jpg|thumb|El yonna es un baile wayuu que se realiza en momentos de encuentros familiares, es un espacio desde lo espiritualidad]] Sünain tü yonnakalü tü jietkalü kekiaalajasü wane kuluulu miyo'u, kashe'insü wane sümantain tü sumaiwajatkalü, kachepasü paipai jee wüin ajuruttuushi süka paipai ishosü. Chi toolokai si'iralu'ushi jee wainrenyalu'ushi.<ref name=yonna/> == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukumajaala wayuu]] [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] j6supup5e9z5de9b7ldbjlw1451ki68