Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.47.0-wmf.3 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión 0 79 18432 18422 2026-05-23T02:18:37Z Chelo pushaina 2332 Supushuwaya 18432 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Sükuaipa apünaja.jpg|thumb|Apünaja attie]] '''Apünajaa''' ([[alijunaiki]]: ''Sembrar'') tü apünajaakat sutuma wayuu shia süntapa sükalia juya woumainpa'a, eesü talaata sümaiwa süka jouleerün attie sainküin suumain wayuu, eesü juyapü asalijaawaa waüyee: sü'ü wüirü, kalapaasü, meruuna otta musia maiki, waana, katsaalia sümaa pitshuushi. Joutsü tü attiekat , eesü emiraa sainküin wajiira sümaiwa, shia shipijaaka o'u wayuu sümaiwa. Talatüsü wayuu juyapü aka jouleerün tü attiekat, süchikije tü apünajaaka waüyaee. Sukua'ipa wayuu tüü sümaiwa, eesü sa'in sünain sünaatüin tü apainkalüirua. Eesü awanaajawaa attie so'u shi'iruku ka'ula süpüla kaiwanain tü eküütkat musi'a so'u paneera, suukala, roo otta pireewa. Sujutu tü apünajaakat namüin apüshiikana. Sünainjee tü apünajaakat sümaiwa sulu'u woumainpa'a, weitain sukua'ipa napüla na aikeyuuwakana süpüla nojoluinjanain naya outuin sutuma jamü, noulaaküinjatüin tü ayatawaaka juyapü süpüla nojoluinjanain shakulain naya, nnojotsü sukua'ipain wayuu tía shokulaakat. Tü apünajaa atüjala sulu'u sukua'ipa wayuu. Sulu'u sukua'ipaka wayuu, apünajaa münüsü tü eitawaaka sujutu sumaa sukua'ipa wayuu sümaiwajatü natuma naa laülayuukanat eere shiitanüin tü pütchi analu'utka ma'aka sa'in tü kamaneewakat, akaliijirawaakat, kojutajirawaakat, ekirawaakat, musi'a tü yanamaakat. Suutna tü yanamaakat joutsü ekawaa akaa jouluin tü attiekat apünajo'u. == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 1wdj1y3hio5ys4d9fk5d51sofg61uq2 0 91 18435 14872 2026-05-23T02:38:50Z Chelo pushaina 2332 Supushuwaya 18435 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Arüleeja.jpg|thumb|250px|Arüleeja mürüt ]] '''Arüleejaa''' ( [[alijunaiki]] ''Pastoreo'') sünainjee tepichin chi jintüikai e'itaanüshi nütüma nutuushi otta nüshi sünain arüleejaa süpüla nütüjüinjachin nukuwa'ipa watta ka'i. Chi jintüi arüleejüikai, achijiraashi maaliia sünain aliichajaa nümülüin süpüla yajaushi nüsüin süpülapünaa arüleeja.<ref name=pastor>[https://www.euston96.com/pastoreo/ Arüleejaa]</ref> chi jintüi aluwatanüshi natuma laülayuu sünain atamawaa watta maalü sünain aliichaja otta akumajaa keesü. Süchiküjee tia ounushi süma tü nüruleejunkat sünain asi'raa miirulumuin, jalejee yala nu'unirüin tü nürüleejüinkat sünain ekajawaa, sünainjen tü waraittakalü waima tü kasa Nirakat sulu'u wopu otta müsi'a waima tü kasa nütüjakat. == Wayuu sünain arüleeja == [[Anaajaalaa:Arüleejaa.webm|thumb|250px|Arüleejaa ]] Kemiashi wuin, awawaijalashi süchiirua nürüleejüin, alü'jüshi junaaya nülojia wuchii eekai wanaain nümaa sa'aka mujuiikalü. Nüsiirüin wuin wattamaalü otta müsia aliuuka nükotchajüin motsopa ka'ikat nutkalüin sa'ato'u nipia jülüjusü na'in waneepia süka nümülün shia, suulia süntajalüin tü mojulasükat sünain. Jo'utaleulu oonooshi emüinlee kekülooin maka otta müsia eere tü wuinka müinka saa'in [[laa]] ale'eresa tü mürütka oonoonü apüleruat suulia aja'lajaain sa'in sütüma jamü otta jo miasü. Chi wayuu arüleejüikai makülajaasai sümaa nike'ejüin. Süi'tapa juya nuumainpa'a o'unüshi nüchuwa'aya ejewa'iree nia sümaa nürüleejüin. Eesü süpüla jierüin tü arüleejutkalü, shia wanee jierü tütüsü je yala'yalatsü. Tüü [[Mürütkana|mürütka]] alatipsü kasa nuulia wayuu müinka sa'in o'ukttaa, achuntaa [[jieyuu]] otta kasakat supushua'a süntülee ni'iyo'u je nüpüshi chira wattajeejachi, asalijüshii nayaalü. Watta saali sukua'ipa tü arüleejakat, naa chira [[wayuu]] arüleejakai nümülüin nimüiiwa, na chira alu'wataakai ayanamajünüin amüiwa'a; kamülüinkai sünainjee nürüleejüin.<ref name=sukua'ipa>[https://www.servindi.org/actualidad-noticias/04/08/2017/el-pastoreo-es-un-legado-economico-y-espiritual/ El pastoreo es un legado económico y espiritual]</ref> == Sukuai'pa arüleeja == Mayaasejee a'yatawain jia, aapüsü anaa otta kojutaa atumaa, sulu'u woumain, shiasa'a kapülain waa'in sünain tü arüleejaa mürülü saa'ujee kojutüin wamüin tü süliapala . Watüjaa aau'lü tü süliapalakat wanee asiruu otta wayuwaainkalü. Watüjaa aau'lu tü süliapalakat wanee asiruu otta müin ayalajaakalü kasa süka mürülü. Eesü ama'ana tü mürütkalü saa'u sulu'ujanain alijunayuu sümaiwa sulu'umüin tü woumainkalü. Chi aruleejüikai, e'raajunüshi sulu'u wayuuin, ma'akaa jamülee nukua'ipa cho'ujaale nneerü ouikushii koojuyasu mürülü süpüla najapaitüin nneerü. (Anasüle'e ma'in tü arüleejakat, aikaanajatü süpüla kasa che'injaain nümüin.chi aruleejuika == Wayuukana süma tü mürülükalü == Na wayuukana sulu'u noumain, Wajiira, arüleejülii naya, eesü nama'na mürülü maka sa'in: pa'aa, shiyain tü kajutuinma'in natuma, nnojotpeje'e jouluin shia süka kapüleein ma'in so'u tü mmapa'akat. Tü mürütkat joutka ma'in shia tü ka'ulakat sümaa anneerü, shiyain tü neka'olu, na'liichajüin tü ka'ulakat nasa müsia shia. Neküin tü asalaakat nnojotpa kasa nekünjatüin. Müsia shia che'ijaasü namüin süpüla nawalaajüinjatüin wanee kasa alatüsü namüin, kasa naainjala, eere ouktaa, eere kasachiki, müsia kawayuusepa wanee achon. == Yajeewat tü annerükalüirua == Tü annerü waraitapüsü waneepia sü'ütpünaa tü palakat, nachajain neküin, nümaa chi arülejüikai, shiasa'a so'u wane ka'i ale'ejashi nachukua'aya, süka eitüin juyaka, nnojotpeje'a nale'ejaain sotpa'a palakat süka mülo'ushaanain juyakat, nounaka sulu'u wanee wopü naatajatü. Süchikejee tü wanee aika, tü annerükalü alatüshii sotpünaa palaakat nachikua'a süka josoipain shia, nu'unaka chi arülejüika nachiirua jülüjüsü na'in süchikanain suwuii tü annerükat. == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 3br9rl9kjl507dv089cnikwuo1l2loy 0 96 18438 16514 2026-05-23T03:07:15Z Chelo pushaina 2332 Su'uluku 18438 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Ashe'inpala.jpg|rigth|thumb|Ashe'inpala nünain wane jima'ai]] '''Ashe'inpalaa''' ([[alijunaiki]]: ''Mantón'') Tü ashe'inpalaakalü nüshe'in wayuu toolo süpüla oju'ittaa sünain alapajaa so'u wanee ottaa, anaushishi wayuu toolo süpüla maüna, wanee ayaataa süpüla oju'ittaa alijunapiapa'amüin. Tü ashe'inpalaakalü süpülajatü na'atüin wayuu toolo süpüla awaraijawaa, süpüla ayaataa naa'u wane wayuu sulu'umüin wane mma, sünain wane maüna, sünain achuntaa wane jierü. Nüshe'in wane wayuu nümüiwa'a, nnojotsü sa'atüin eekai eein ne'e, süka kojutuin chi wayuukai je kojutsü tü nüshe'inkalü.<ref name=si'ira>[https://web.archive.org/web/20230315043916/http://www.upme.gov.co/guia_ambiental/carbon/areas/minorias/contenid/wayuu.htm#:~:text=En%20cuanto%20al%20vestido%20los,sandalias%20de%20cuero%20sin%20adornos./ LOS WAYUU]</ref> ki Saashin wayuu laülaayuu, müleka sa'atünüle nüshe'in wane wayuu sütüma wane wayuu naatajatü, joojeechi nia süpüla wayuu, nnojoleechi kojutüin nia atümawaa. Tü ashe'inpalaakalü nnojotpü'üsü nüshe'in wane wayuu, jeketüinka ne'e na'atüin chi wayuukai. Otta süka sa'akaichipain alijuna chi wayuukai, naapaain tü süma'anakat alijuna, ma'aka na'atüin manta naa jieyuukana, aainjünüsü wane ma'aya aka süpüla nüshe'in wayuu toolo. Chi wayuukai kojutshi ma'in namüin naa waneeirua naashajaapa sünain nünain tü ashe'inpalaakalü süka kojutüin nünüiki sütüma otta eesü süpüla na'atüin süpüla achiajawaa sünain wane kasachiki, ma'aka naa'in wane pütchipü'ü. Tü nüshe'inkalü wayuu toolo müsü saa'in nüwaraaratse, nükuoma otta nüko'usüin. Nnojolüiwa'aya tü ashe'inpalakaalü, chi wayuukai shia nünainpü'üka ne'e tü si'irakalü otta nüiche; tü si'irakalü palajatü süpüleerua tü ashe'inpalakalü.<ref name=si'ira/> == Ashe'inpala (''manta de gala'') == Tü ashe'inpalaakalü müsü aka wane manta, akatsa'a ko'uuin saa'into'upünaa. Paalainka aainjünüsü maa aka saainjia tü süi a'anuushikat, aainjünakat süka atia. Suupünaa tü ashe'inpalaakalü a'atünüsü wane si'ira aanjuushi süka jiitpai, a'anuushi, kamoso'olasü, miyo'uyuu sümoso'ola, eesü süwo'olüin, süpüla anaajia nneerü je yüi. Tü si'irakalü saa'ujeesü tü nüichekat wayuu. Ashe'inyüükat tüü nia ne'e kashe'inka wayuu toolo, süpülajatü ojuittia; nünainsü chi pütchipü'ükai sünain e'ikajawaa wane pütchi, süpüla akumajaa sukuaippa wane kasa eekai sülatüin; nünainsü wane wayuu sünain wane mi'iraa, sünain wane ouutkajawaa, sünain alapajaa saa'u ouktaa je jiipü. Nnojotsü a'atünüin süpüla ayonnajaa süka kuluuluin miyo'u shia. == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 8o0s475a9tqift7z25ppmflxbnap00t 0 109 18439 14874 2026-05-23T03:16:40Z Chelo pushaina 2332 Palitchon 18439 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Atsünjirawaa 2.png|thumb|Tepichi atsüinjiraashii]] '''Atsüinjirawaakat''' ([[alijunaiki]]: ''Lucha libre wayuu'') tü atsüinjirawaakat aainjünüsü jüpa'a wane mma lakayaasü, müsü ja'in tü piyoui eere ayonnajünüin tü yonnakat, piamainjana naa atsüinjiraakana, jintüin otta jima'ai eekai katsünin, waneeshiainchi chi ojuttiinnakai mmolu'u.<ref name=wayuu>[https://laguajirahoy.com/cultura/juegos-tradicionales-y-deportivos-en-festival-de-la-cultura-wayuu.html/ Juegos tradicionales y deportivos en el Festival de la Cultura Wayúu]</ref> Jüpüla tüü eejeesü nütuna, nüsa'a otta anain jukuaippa tü si'irakat, otta tü wusikat. Eesü wane jukuaippa eesü jüpüla nuyu'luin chi ni'ipolokai julu'ujee tü piyouikat. Tü atsüinjirawaakat a'innüsü jutuma tepichi otta jima'alii jüpüla ee'iyataa natsüin, ne'erüinjatü naa laülayuukana jaralin katsünin ma'i, kojutuka ma'i naya jünainjee kattsünin nia, nujuttirüin chi ni'ipolokai.<ref name=shaittaa>[https://web.archive.org/web/20220307170220/http://aselapalmarpushaina.blogspot.com/2013/12/juegos-tradicionales-wayuu.html Juegos tradicionales wayuu]</ref> Tü atsüinjirawaaka jimi'ira wayuu jümaiwa, eetüjülia a'innüin napünala na eejanakana palajanale'eya, pülaiwa'a tü mmapa'akat eesü shia emi'ijünüin miiruku sünain asi'ira tü mürütkalüirua. == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] r6oco8p44a6ke5psagjbhilgv5xspyx 0 138 18428 17063 2026-05-23T00:32:19Z ~2026-30553-38 2735 Corregir texto 18428 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Jimoüt.jpg|thumb|Jintut kachepasü]] [[Anaajaalaa:Eirukuu.jpg|thumb|Wapüshikana]] [[Anaajaalaa:Eirukuu jusayu.jpg|thumb|Wayuu jimout]] '''E'irukuu''' ([[alijunaiki]]: ''clanes maternos'') wanoujiraain tü wakua'ipakalü sünainje shi'iruku tü weikalü maka we'raajiraain tü saalinkalü we'iruku, sünainjee tia ayaawatünüsü nakuaitpa naa walaülayuukana saa'u nayain anouttüin wakuaitpa sünainjee saalin we'iruku, jee müsia nayaja'a a'luwataaka waa'u süpüla anouttaa kasachiki sünainjee wanee mojujirawaa atumaa.<ref name=ei>[https://web.archive.org/web/20221229041357/https://revistas.unal.edu.co/index.php/formayfuncion/article/view/39837/43262#:~:text=Los%20clanes%20way%C3%BAu%20funcionan%20como,%2C%20aves%2C%20reptiles%20o%20insectos./ ¿LOS ANIMALES SON MIS ABUELOS O SON PARTE DE UNA ORGANIZACIÓN POLÍTICA? A PROPÓSITO DE LAS METÁFORAS EN LA EDUCACIÓN INTERCULTURAL BILINGÜE WAYÚU]</ref> == E'irukuuka wayaawase sutuma wei == Tü e'irukuuka shia tü wayaawasekat sutuma wei süpüla wayuuinjanain waa'in shi'ipajee tü nakuaippakat. Wanee wayuu ayaawatünüsü tü nukuaippakat sünainjee tü ni'irukukat sükajee süchoin wanee wayuu jierü, aka jamüin, naya naa jieyuukana naa alatitka tü e'irukuuka sümüin süchonyuu, napüshua tooloyuu jee müsie jieyuu, akatsa'a nayain alane'eraka atsüin sümaa tü e'irukuuka.<ref name=lol>[https://web.archive.org/web/20221229044437/https://asawaa.com/conoce-las-castas-de-la-cultura-wayuu/ Conoce las castas de la cultura Wayuu]</ref> Naa wayuukana nayaawatüin nakuaippa sünainjee ne'irukuu jee müsia sünainjee tia nayaawatüin jet'süin napüshi jee naa nnojotka kasain nanain. Müin shia sukuaippa, nümüin wanee wayuu tü nüpüshika shia süpüshi tü niika sükajee wanaawain tü ne'irukuuko. Otta müsia nüpüshi nüshii noupayuushi.<ref name=ei/><ref name=lol/> == Tü e'irukuuka koumainsü == Wane e'irukuu kouralasü sünainjee wanee wayuu jierü jee müsia sünainjee wanee mma, eere e'itaanüin naya paala natuma naa kakumainka sukuaippa tü e'irukuuka, chi wuchiikai Utta. Eere suumain wanee wayuu eesü wane aamaka eere ojoittünüin jee anaajaanüin naa wayuu chejee sümaiwajee, sulu'u saamaka wayuu kottushii napüshua'a naa oushiikana jee müsia naa wayuu laülaayuu eekana palajana noulia naa wayuu jekennuukana.<ref name=ei/> Naa wayuukana natüjaa aa'u jet'süin tü noumainka sükajee nayaawatüin sünainjee tü ne'irukuuka jee müsia sünainjee napüshii, aka jamüin, suumain nii jee noushi paalale'eyan. Sulu'u suumain wane e'irukuu kepiashii ne'e naa wayuu apüshiika otta eesü naa keraüshiikana, wayuu waneejatü antaka nanainmüin sutuma napüshi jee yalashi ne'e naya kepiain sümaa nawayuuse, akatsa'a, müleka eere wanee kasa mülo'u otta müleka eere wane kasachiki, naa keraüshiikana o'unushi nachukua'a sa'akamüin napüshi, sükajee nnojotsü nanainpünain tü kasa alataka. Otta müsia, müleka ouktuin wane wayuu naatajatü sulu'u suumain wane wayuu waneejatü, aapitnüsü nüpüshi shi'iree nüsaajünüin yalejee, jee müsia maka nnojorülee nüpüshi, ojo'itunushi yala sulu'u naamaka, akatsa'a tü niipüseka asaajünüsü mapan sutuma nüpüshi. == E'irukuu süpüla kottirawaa == Shia tü jamüin sukua'ipa kottiraain tü apüshiikalü süpüla shiyaawatünüin wane apüshiika sünainjee tü e'irukuuko, naa wapüshikana wanaawasü tü we'irukuuko namaa, jee müsia wattawalii ma'in natuma naa aikeyuukana jee müsia naa achonyuukana. Paala sümaiwale'eyan, eepü'üsü wane jeerü nayaawase naa apüshiikana, sümaa shiyaawase wane mürülü, sünainjee tia waima müshi naya naa wayuukana sümaa tü e'irukuuko, jo müinma yaa eesü maka apünüin shikii aipiruamüin e'irukuu. Sulu'u wane apüshii eekai ama'ana e'irukuu eeinjatü naa wayuu mülo'uyuukana, naa jieyuu laülaayuukana, otta chi wayuu toolo aashajaakai saa'u nüpüshi.<ref name=ei/><ref name=lol/> Eeshi naa o'upayuu, wapüshi naa'u washikai, eeshi naya kojutuin sümüin wayuu. Otta müsia naa ouliwo'u naya naa apütaainjanaka watta ka'i yüütapa wane wayuu, naya naa aikeyuuwaakana je müshiia naa asiipünuukana. Sünain wane apüshii, tü e'irukuuka ayaawatünüsü sünainjee tü eyüükalü, naa süchonyuukana ojuittushii sünainjee shi'iruku jee müsia sünainjee nüsha chi nashikai. Naashin naa wayuu laülaayu, paala sümaiwale'eya naa wayuukana ojuittushii sünainjee mmapa'akat, sutuma shiain eyüüin, müsia chi juyakai naapüin tü nüshakat. Wane wayuu niyaawatüin jaralüin nüpüshin sünainjee tü ni'irukukot, müsü sukuaippa namüin napüshua'a müinka naa mülo'uyuukana, motsoyutnuukana, naa emiiruakana, jee müsia naa epayaakana. Müsia namüin naa tooloyuukana tashunuu sümüin tü nuwalaka jiet eekai motsoin, müsüja'a tü pütchi ashimia, süshi nuwayuuse.<ref name=ei/> == E'irukuu (pütchi süka alijunaiki) == [[Anaajaalaa:Mujeres wayuu.JPG|thumb|Wayuu jieyuu]] El origen de los clanes en el mundo wayuu, es descrito en los relatos de los ancianos, que Ma'leiwa, el gran ser, después de haber creado la cuarta generación de los wayuu, quiso separarlos y reunirlos en clanes, cada uno con su nombre y un distintivo especial que sirviera para definirlos e identificarlos del resto de la humanidad. Según los relatos wayúu conocidos hasta ahora, Ma'leiwa como ser creador le delego al pájaro Utta la responsabilidad de nombrar a los clanes wayúu y organizarlos en cada región de la Guajira, de tal forma que existan en armonía bajo las reglas del sistema normativo conferido. == Los clanes como herencia materna == [[Anaajaalaa:Sukuaippa wayúu.jpg|thumb|Naya naa jieyuukana alatitka tü e'irukuuka]] Los clanes son heredados directamente de la mujer wayúu como una forma de generar un vinculo más fuerte con la cultura. Los wayúu se organizan y se reconocen como wayúu al ser hijos de una mujer, de quien reciben su clan, el cual les permitirá ser parte de su apüshii o familia materna, con quienes desarrollará lazos más fuertes de reciprocidad y responsabilidad, que con los parientes paternos como los o'upayuu. La mujer wayúu es la trasmisora del clan, a todos sus descendientes, sean hombres o mujeres, sin embargo, el varón wayúu no trasmite su clan a sus hijos, ya que solo le corresponde a las mujeres de la familia.<ref name=ei/> La pertenencia a un clan y el ser hijos de una mujer wayúu le permite al individuo reconocerse e identificar a su familia más cercana, es decir, sus tíos y tías maternas en primer lugar, seguidamente de todos los que vienen por línea materna como abuelas y abuelos hijos de mujer del mismo clan.<ref name=ei/> == Clanes territorializados == [[Anaajaalaa:Cementerio con Cruces.jpg|thumb|left|Saamaka wayuu ichaa wajiira]] Cada clan tiene una raíz asociada a una mujer wayúu y a la tenencia de un territorio compartido por todos los que conforman el clan, ya que así fueron organizados y distribuidos de acuerdo al pájaro Utta, según los relatos conocidos. Cada territorio se identifica con la existencia de un cementerio en común, en donde reposan los cuerpos y restos de los primeros wayúu que conformaron el clan, por lo tanto estos se asocian directamente con abuelos y abuelas anteriores a la generación posterior.<ref name=ei/> Dicha particularidad le permite al wayúu identificar su territorio a partir de su clan y su familia, ya que así lo ha heredado de su madre y sus primeras abuelas. Dentro de los territorios organizados por clanes solo pueden vivir los familiares apüshii que conforman dicho clan, y también están los parientes unidos a la familia pero que pertenecen a otros clanes, estos solo viven por uniones con miembros de la familia y permanecen con sus hijos, sin embargo, en caso de problemas o conflictos estos regresan a sus territorios maternos, ya que no pueden involucrarse en conflictos que no estén relacionados con su familia. Mientras que en el caso del fallecimiento de un wayúu en territorio extraño a su clan, este es devuelto y entregado a su familia para que sea sepultado en su territorio materno, y en el caso de no tener familiares cerca, estos lo sepultan hasta que sus familiares vengan a llevarse sus restos en el acto de la exhumación. == Clanes como lazos unificadores == Los clanes funcionan como principios y lazos que cohesionan al individuo con su familia. Ya que existe un principio de afinidad y reciprocidad más relacionada a la familia de la madre, ya que es con ellos con quienes comparte cementerio y territorio, y estos a su vez se lo heredan a sus descendientes como hijos y nietos. En tal caso, cada familia y cada clan posee una marca que utilizan para diferenciarse y reconocer también a sus rebaños, lo cual ha permitido que los clanes se mantengan a pesar de influencias externas, actualmente existen treinta y seis clanes. Igualmente, cada clan y familia mantiene lazos fuertes con sus ancianos y ancianas, ya que estos fueron sus primeros familiares y son quienes habitan el territorio.<ref name=ei/><ref name=lol/> En ese orden también están los o'upayuu o parientes por línea paterna, con quienes hay lazos y responsabilidades diferentes que los adoptados con la familia materna. Y por otro lado están los descendientes, quienes son los que vienen después de una generación y estos son los nietos y sobrinos. La pertenencia a un clan se reconoce a partir de la madre, ya que nacen de su carne junto a la sangre del padre. Según los relatos sobre el origen de los wayúu, en una primera generación creada por Ma'leiwa, existieron los primeros seres que habitaron la tierra y del cual provienen los wayúu. Los wayúu saben de su origen por transmisión del conocimiento oral y saben de su clan por relatos y afinidad directa con la familia materna. Además de diversas prácticas que ayudan a los wayúu a cohesionarse y relacionarse con su clan, a partir de practicas como velorios, exhumaciones, fiestas y sueños.<ref name=ei/> == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] o4jmh5tld828kr5ao60aswf4mdcwq17 0 149 18433 16704 2026-05-23T02:19:54Z ~2026-30604-36 2736 correcion de palabras 18433 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Wayuu Sulü LUZ 2012-11-14 14.00.25.jpg|thumb|Wayuu sünain ekirajaana]] '''Ekirajaa''' ([[alijunaiki]]: ''educación'') shia tü a'yatawaakat sünain apünajaa suchikua süwashirüin wakua'ipa, sükajee mainmain kasa tü nekirajaakat anain naa tepichikana natuma naa ekirajüliikana<ref>[https://web.archive.org/web/20211018170232/https://wayuumarket.com/educacion-wayuu/ Ekirajaa süka sukua'ipa wayuu]</ref>. ==Süchiki ekirajawaa== [[Anaajaalaa:Sujutu waku'aipa - Nuevo Amanecer.webm|thumb|left|Sujutu wakua'ipa, Albania]] Mainma na'yataka anain chi ekirajüikai. Mainma su'yataaka anain tura Jier ekirajutka. Ekirajaashi tepichikana sünain aashajeeraa jee ashajaa karalo'uta. Ekirajaashii waya sünain sukua'ipa yootoo jee kamaneewaa. Ekirajaashii waya sünain we'raajiraain we'iruku, wanülia jee sünülia woumain. Eesü Ekirajaa sünain washajüin sünülia kasairua. Eesü ayaawajiaa sulu'u karalo'uta. Eesü ekirajaa sünain sukua'ipa ekülüü. Ekirajaashi waya sünain sünulia kasa anain. Mainma kasa wekirajaaka anain. Ekirajaashii tepichi sünain akuawa'ipaa. Aleewashii tepichikana sünain ekirajawa sünain atiijaa karalo'uta. Wainma kasa wekirajaaka anain. Ekirajaashi waya suchukua wayuu pütchipu'üi, suchukua wayuu ouutsu, aküjalaa sutuma wayuu süchukua chaama. Sünain tü ekirajawaaka kottuinjatü tü wakua'ipaka süpüla natüjain na tepichikana jee nashatüinjatü süpüla watta'ain tü wanüikika otta süpüla süchecheraain tü wakua'ipaka sulu'u nekii na wayuukana anteenaka wachikirü mapeena. ==Tü nekirajaaka achiki tepichi natuma ekirajüliikana== Süchukua kasaka supushua'a makatka wuchii alinalüin. Ekirajaashi waya süchukua pütchi: Maima sukua'ipa tü ekirajawaka sunain pütchikalü sutuma wayuu. Tü pütchi anasükaa anashaanasü saashajaya. Sünoutia jee sujuntia atumaa, kajutuka - Lakashia yaawa süpa'a mma. Wanee pütchi anale'e ma'in, kajutusu atumaa, oonoona amaalü, atüjaasü wayuu sünainjee. Anaate'esu sukua'ipa wayuu sulu'ujee pütchi, ayaawajaashi wayuu nüchiaanülee süka pütchi anasü. Tü pütchikaa cho'ujaasü süpula yootaa natuma wayuu. ==Ekirajaa süpüla kamaneewa== Wanee wayuu anasüle saashajaaya eesü kamanewaa sutuma, anasü süpula sünatia akua'ipaa su'utpünaa kasachiki, anasü yootaa natuma wayuu su'utpünaa alapajaa, eesü süpula aanejirawaa sünain a'yaataa jee o'onowaa. Akujünüsü eekai alatüin, eekai atijalaain, eekai aapajalaain süpula apaalaajatüin shia weinshi namüin wayuu. -Apünuinsü suku'aipa tü aküjalaakaa natuma wayuu, eesu ma'in sunaatüin suchuntia pütchi süpula sütüjaanajatüin oo'u kasakaa süpüshua'a, makatka sukua'ipa sünüiki lapü, sukua'ipa süüttajia wayuu ayuuisü sutuma ousutawaa, shi'irain wayuu ouutsu. Niyoroloo wayuu oo'ulakü. Sunüiki Lania namuin wayuu eekai kama'anain, suchukua püloüi, süchukua wanülüü jee yolujaa, nuchukua ma'leiwa, süchiraa mma, sükujia shiroloyo wuchii sükujia sünüiki sünuiki mmakaa sümüin süchonyuu. -Eetaaka wanee sukua'ipa aküjiaakaa sukua'ipa kasa sümaiwajatü, eejatülee suurala kasakaa süpüshua'a, suurala tü kataakalü o'u, eere joo' anain ma'in süküjia sutuma laaülayuu nanüki napülashiikana sulu'u mmakaa nnojoluiwa'a kasain eein, pütchi tüü kamai'airü akujalaa natuma watuushinuu. Sükajee tü akujalaakaa sutuma wayuu anochonsü tü achukuaa alatüitkaa süpüla a'yatajatüin wakua'ipa süpüla ka'ikaa süpüshua'a. Sükajeesü pütchi aküjalaa paala sümaiwa. Müsü yaasukuaipa tü ekiraajaka sünain wakua'ipa otaa pütchi sümaiwa. == Pütchi soo'omüin süchikimaajatü == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] oimiqcn4ne7238fgjszdf7kokct54rf 0 228 18434 13848 2026-05-23T02:38:43Z ~2026-30604-36 2736 correcion de palabras 18434 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Jieyuu.jpg|thumb|Jieyuu sulu'u suumain]] '''Jieyuukana e Jiet''' ([[alijunaiki]]: ''Mujeres, mujer'') sünain sukuwa'itpa wayuu shia naa jieyuukana kojutaka ma'in anüikü süpüla anaate'eraa wane kasachiki, shia achajaaka analu'u süpüla süpüshi otta müsia shia tü ekirajaaka na tepichikana süpüla natüjaainjatüin jaralin naya, jaralin napüshin sulu'u ne'iruku, sükajee shiain naa jieyuukana alatitka shi'iruku sümüin süchonyuu. Tü sükaliakat jieyuu sainküinpünaa mmakalü shia 8 [[maatso]] juyawai<ref> [https://www.un.org/es/observances/womens-day/ Süka'iyaa jieyuu sutuma ONU]</ref>. ==Tü kojutaaka atuma na jieyuukana== [[Anaajaalaa:María Estanía, Nueva Esperanza, Albania.webm|thumb|250px|left|María Estenia, Nuevo Amanecer, Albania]] Sünain wanee kasachiki sulu'u wane apüshii, naa jieyuukana aashajaashi saa'u nachonni. Yootusu süchiirüa analu'u sulu'u süpüshi, tü jietka shia palajatka yootüin saa'u jamüinjatüin sukumajia sukuwa'ipa wane kasa mülo'u; tü jietka shia kojütshaataka süpüla ayatüinjatüin süchiirua saa'inka sulu'u sukuwa'ipa.<ref>[https://www.radionacional.co/noticias-colombia/la-guajira-rol-de-la-mujer-wayuu-en-el-territorio-indigena/ La Guajira: ¿cuál es el rol de la mujer wayuu en el territorio indígena?]</ref> Na jieyuukana eesü nama'ana tü aainjaaka süi, katto'ui, susu, wushu, eküülü, aainjüsü uujolü, wainma kasa saa'inraaka sutuma shian na atüjaka saa'u tia, otta sutuma anain sutuma sajapü. Tü sükumajaaka wane jierü nnojotsü aapaanüin nutuma wane toolo, sükajee pülain namüin otta eesü kasa süchiirua tia sümaiwajee. Maka saa'in tü atükaa süka pootshi, tia a'yatawaaka nnojotsü aainjünüin natuma na tooloyuukana, sutuma pülain namüin. == Sütapa'ala wane wayuu jierü == Na jieyuukana waneejatü nakuwa'ipa otta müsia shi'irukuu nuulia chi toolokai, makatka sa'in tü sülattainka, sünüiki, pasanüasü su'upünaa, laütasü süpoolo'u, nnojotsü ka'liimain, eesü eekai nnojolu'uin mülo'usenuuin, kachirasü otta müsia matsasü nuulia chi toolokai. Na jieyuu majayülamaatsü otta a'laülaajaasü sa'in palajana nuulia chi toolokai, süka jamüin waneejatü nakuwa'ipaka sulu'u nekii.<ref>[https://elpais.com/mamas-papas/2021-01-29/por-que-las-ninas-maduran-antes-que-los-ninos.html/ ¿Por qué las niñas maduran antes que los niños?]</ref> ==Na jieyuukana sulu'u sukuwa'ipa wayuu== [[Anaajaalaa:Sukuaippa wayúu.jpg|thumb|250px|Sukua'ipa wayuu]] Na jieyuukana sünain sukuwa'ipa wayuu kojutusu aka shiain tü shikiikalü otta müsia alane'erakalü shi'iruku sümüin süpüshi. Tü oushee shia tü wayuu jierü suuralakalü süpüshi wayuu, ''shia toushu, shikiikalaja'aya ma'in tapüshi'' müsü wayuu sümüin laülaa sümaiwa otta müsia so'u ka'ikat tüü. Süpüla atüjaanajuintüin so'u sukua wapüshi shia tü e'irukuukolü. Shia woushe atüjakaa saa'u wakua'ipa, pansaainjatüin waa'in sünain kasa supushuwa'a sütüma sünüiki. Tü jietkalü shia tü epeipirajaaka süpüshii maka saa'in wane jiitpai. Lotüinjatü sukua so'u mmakalü süpüla süchiaainjatüin süchonyuu, anainjatü nakuwa'ipa saa'uje shiakat.<ref>[https://web.archive.org/web/20200609014448/https://www.wayuunaiki.com.ve/reportaje/la-autoridad-de-la-mujer-wayuu/ La autoridad de la mujer wayuu]</ref> Na jieyuukana eesü nakuwa'ipa nemüiwa sutuma soushi jee neikalü, sükajee nayainjana watta ka'i na ekirajaainjakana tü wakua'ipaka namüin nachonni jee na achecheraainjakana tü wayuunaikika soo'opünaa mmakalü. Shiasa'a sutuma tia kojutuin ma'in naya, eekalü tü asürülawaaka namüin na majayutnuuka süpüla nekirajaanüin sulu'u tü sukuwa'ipaka wayuu. Sünain wanee asürülaa majayutpa'a wanee jiet, aashajaanüsü otta ekirajaanüsü süpüla sütüjaainjatüin ayaawata tü sukuwa'ipaka otta süpüla anain sukua mapeena sutuma tü wunu'u süsakaa sutuma shiika. ==Süyaawase wanee jierü== [[Anaajaalaa:Mujeres wayuu.JPG|thumb|250px|Jieyuu wayuu]] Tü jieyuukana shikii süpüshi wayuu, müsüka saa'in wane amüchi mülo'u, wainma kasa kojutusu sulu'u. Shi'iyatüinjatü tü sütijakaa'o namüin na suchonyuukana, süikeyuu. * Jintuluu: 1 (waneeshi) sünainmüin 9 (mekietsalü) juyaa. * Jimo'olu: 10 (po'loo) sünainmüin 12 (po'loo piamamüin) juyaa, eesü süpüla kama'ain majayülüin shia. * Majayulü: majayutpa shia sünaimüin kei'rumaa. * Kei'rumayuu: sünainmüin wayuu kachoinpa shia. * Laülaa: Jiet la'ulaapa shia, kapülaainsü sünain kasa alataka sulu'u süpüshi. Shia jietka eka ama'ana sukuwa'ipa lania otta müsia yootoo sümaa saa'in wayuu outusu, sulu'upüna lapü otta müsia sünain oo'ulakawaa. Tü jietkalü o'oojitsü wayuu outusu, ayutsü jiipü, o'oojitsü wayuu sünain wanee lapü süpülapünaa kasachiki. Sukua'ipa tü jietka kojutusü sükajee eein sukuwa'ipa sümaiwa nutuma Ma'leiwa. Tü jietka süshatüin saainjala mma, aka jamüin kachonsü nutuma juya. Mma shia tü jietka otta müshia juya nia chi toolokai sulu'u sukuwa'ipa wayuu sümaiwa. == Paasheje'eraa soo'omüin == *[[Majayülü]] *[[Ekiaala]] ==Shi'ipajee sukua'ipa== <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 8uxoq6ig6k7x4lw2bme5s489ozwseo3 0 230 18437 14799 2026-05-23T02:43:36Z ~2026-30604-36 2736 correcion de palabras 18437 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Jima'ai_atalejüshi.jpg|miniaturadeimagen|Jima'ai]] '''Jima'ai''' ([[alijunaiki]]: ''joven, adolescente'') Jintüi toolo, tepichi nuulia wayuu laülaa. Sünain sukuwa'itpa wayuukalüirua cho'ujaasü wachecherüin wakua'itpa, napüleerua naa anteenaka wachiikujee mapa. Akumajuneesü shiinalu'ujee sü'tia, maka saa'in jouwajee naya == Nükuwa'ipa wayuu jima'ai == [[File:Jintüi jima'ichon.jpg|thumb|250px]] Achekusü sotüinjatüin naa'in chi jima'aikai sünain nukuwa'ipa, naapakalü sünainjee nutuushinuu, nülaülayuu oota müsia nii. Chi jimaikai, nnojotshi müinka naa'in wayuu laülaa, tepichi'ya naa'inru, eesü eekei laüleerüin na'in. Jintüiwaa nia ekirajünüishi sünain atalejaa, arüleeja, o'usaa, apünajaa asukaa,aja'itaa, ayüüjaa, aütaa ama, püliikü, alojaa, == Ni'imalaya wayuu toolo == Wanee wayuu awana'jashi nukua'ipa mi'oulaapa nia, asaralaasü nümüralu'u, alattajaasü nüaspü, nüsaa'a. Nimii'waajeeshi nia, Tü awanajawaka outtusü suna'inje poloo shikii piamamuin,sunamu'in poloo mekietsai . Awanajasü tü kasa Julujakaa'in, esü ka'inwa,ayawata a'in. Tü kasa alataka maaya namü'in nnojotsü ayule'in,ale'enjati nutüma chii kachonkai waya. Jamüshija Chii jima'aikai wane toolo waima kasa awanaajaka na'in, alautalasü numüralü, ajapülashanashi weinshi, eerujasü nütünaki, emiiyoulasü tü nukurooloko, koisuü (nieera) yapaashii süpula kachoonwa. koi musia nutünalü suma nu'üpüna,suna'in ekiraja chi Jima'aikai waima naa e'ijanaka, maakaa nüshii, nüulaulayuu,nooushi,nii nüma sünainje jouchon nia, suna'in jima'alin nia, ekirajashii sunain nukua'ipa toolo miiyou süpüla anashanain chi nia. Ekirajajunüshi sünain arüleja, anaata Suku'ipa kasa niipialü, aturompaja, awawaija,ama'asijawa,atchinjirawa. ekirajashii süna'in ataleja kaasha, atüjashii ayonnaja. Aluuwatanushi süpula tutu'in chia nia, nnojolu'in chii jaleru'in. Nushatajatü tü akua'ipa niiraka ana'in. kojutajatü wayuu nütuma.süna'in tü nutijalaka chii jima'aikai che'ejasü nuche'echeruin na'in sülu tü nuku'aipaka, sünainje tü nama'aka naa alaulayuukana [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 7rgpj471w9xduj0wim1yaik6g2wi5tc 0 357 18429 14495 2026-05-23T01:19:10Z ~2026-30604-36 2736 correcion de palabras 18429 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Lapü - Sueño Wayuu.jpg|thumb|250px|Wayuu eemeraasü]] '''Eemerawaa''' ([[alijunaiki]]: ''descansar'') wane wayuu eemerajasü weinshi süchikujee a'yatawaa, süchikujee wane kasa eekai sa'inrüin paala, makatka tü arüleejaakat mürülü, ousaa apainru'u, aja'itaa wuin otta kasa eekai mapüsain atuma wane wayuu. [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 2tsxus1m573qfdc58d41e44g6hknf2l 0 869 18426 14534 2026-05-22T14:43:57Z Lucho jg1983 1616 /* */ 18426 wikitext text/x-wiki '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'') tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana naa tepichi jieyukana ashaitüshii suka wayunkeera naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] q2qedtftragf5wnttd4akm351qktu9y 0 973 18427 17131 2026-05-22T19:46:03Z Roberchon 2398 /* */ ortografía 18427 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Suurala_aipia.jpg|miniaturadeimagen|Suurula aipia]] '''Suurala aipia''' ([[alijunaiki]]: ''raíz de prosopis juliflora'') Chi aipiakai wunu'u miyo'u nu'uulia jouutsü wajiirapüna, wattasü ma'i tü nuuralakalü mmaapü, anashi süpüla aainjia piichi nutuma wayuu eekai ku'uyamalin je müsi'iya aainjia anua nutuma wayuu apalaainsüjachi.otta eesú süpüla süsemain chiía wayuu [[Akotchajülee sünülia:Epinasee]] l3kp0n9vhtc6y8prlzxzph71kp76nu5 0 987 18430 13416 2026-05-23T01:33:12Z ~2026-30604-36 2736 correcion de palabras 18430 wikitext text/x-wiki [[File: Ejejirawaa.jpg|thumb]] '''Ejejerawaa''' ([[alijunaiki]]: ''susurrar'') Wanee ejejirawaa Shia aashajajirawaa jayatta suche'eruu wane wayuu suulia saapajüin tü naashajaakat wane wayuu yalejeeru. == ¿Kasatüü Ejejerawakaa? == Tü ejejerawakaa Shia [[aküjaa]] wanee pütchi suluu ache'e.<ref>[https://dle.rae.es/susurrar/ Susurrar]</ref> == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] ail5zih5fjchdr14f0euzkkyfrf85i6 0 1528 18425 18223 2026-05-22T14:20:10Z Lucho jg1983 1616 /* */ anaatüshii nee 18425 wikitext text/x-wiki '''Mi'raa Mülo'usukoo Natuma Wayuu''' ([[alijunaiki]]: ''Festival de la cultura wayuu'') Sou tüü ka'ikalüirua 6, 7, o'ulaka 8 nou kashikai tüsienpüre, juyakaa 2025, outkajaashii wayuu utamüinre'ya yala Ichitkii, sünain e'iyataa tü nakua'ipakaa wane'ewai nakua. Sou outkajawaakaa tü yootüna achikirü tü "Apaalaa Sümaiwajatükaa, Akua'ipaa Kato'ulu" aka müinka wanee apaalaa wamüin tü mi'raakaa eere shi'yatünüin tü natüjalakat wayuu. Po'oloo apünüinmüin majayünnüü namaa neima'ishe e'iyatakana sukua'ipaa apaalaakaa namüin natuma wayuu a'laülaayuu, sou apünüin ka'i yootüin naya namaa wayuu ma'leekania suchukua tü nekirajaakaa anain, tü nakoloin noumainpa'jee otta nayoolo a'laülaayuu namüin. Mi'raakaa tüü akuyamajünüsü Ichitkii, alatüirü mekiisat juya süchiki tü ainnakaa juyakai 2017 eere shiyain aneekünüin majayüt Claudia Hernández, nou juyakai chii shia palajatüka aneekünüin majayülüin Yheymileth Lucila Mejia Suárez, wüinpüje'wolu sümaa 520 ayaawajiaa, süchiki shia Briyit Ramirez, Maikouje'walü sümaa 517 ayaawajiaa, oulaka Eliamar Villalobos, Amurulu'je'walü sümaa 515 ayaawajia.<ref>https://es.wikipedia.org/wiki/Festival_de_la_Cultura_Way%C3%BAu</ref> Su'utpünaa tü mi'raakaa eesü waima shi'ipapa'a eesü tü nakuai'pa majayünnüü yala süpa'a tü Shipia E'raajiraa Oumain, A'letshee otta Akua'ipaa "Central Turistica, Económica y Cultural" yala e'itaana ekiirü tü mi'raakaa süka sünainjee wanee ai süpülapünaa ka'ikaa 6, süka tü nantiakaa na majayünnüükana oulaka namaajana, sünainje'ree aipa'a eetüjülia yonnakaa natüma. Maalia eesü tü yootirawaakaa otta e'raajirawaa natuma na majayünnüükana, na aneeküshiikana otta na a'laülaayuu akuyamajakana sukua'ipa tü mi'raakaa. Tü nashalirakaa wayuu kakatüsü su'utku, tü achinpajawaakaa yalasü süshawa'jüle kamion wüinpümüin, tü süwatirakaa ama yalajatü jepirol, oulaka tü einirawaa süka yosushula, tü atchinjirawaa, atalejaa otta ayonnajaa yalajatü sulu'u Shipia E'raajiraa Oumain, A'letshee otta Akua'ipaa, Tü yootirawaakaa namaa a'laülaayuu, ekirajülii otta atüjashii, yalajatü sulu'u tü Akua'ipaapiakaa "Centro Cultural". Mataasia shia, tü nashalirakaa alijuna yalasü supa'a tü pülaasakaa kolompia, eere ne'irajüin sou apüinkaa ai. Palajatükaa ka'i eesü wanee waraitaa ichitkiipünaa natuma wayuu, eeshii wayuu ma'leekania sünain koyotoo, eeshii eekai nowuikain, eeshii eekai püliikouin, eeshii eekai amouin, eeshii eekai mootouin. Nantapaapa eemüin tü pülaasakaa alatüshii majayünnüükana sünain aküjaa nanülia oulaka jalajeejanain naya, anii no'utku: Karawasiita (Albania), Bahia Honda, Jepira (Cabo de la Vela), Palawaipou (UPEL), Ichitkii (Uribia), Jonjonsiita (Jonjonsito), Maiko'u (Maicao), Akualu'u (Manaure), Amurulu'u (Nazaret), Süchiima (Riohacha), Taparajin, Wuinpümüin (Entidad Territorial Indígena ZNE), Wuinpeeshi. [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] dq0rxz77db7gbi0mhnszdxe94bnrvkn 0 1579 18436 2026-05-23T02:40:25Z Leonfd1992 13 Estoy creando un artículo 18436 wikitext text/x-wiki Arüjeenis Karuuyaa (jajaja) hdz8rchlpcasxhe8td2500xzwus4t59