Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.47.0-wmf.4 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión Asonuushi 0 98 18468 14912 2026-05-27T23:45:21Z Bebé2026 2781 /* Süchikuwaa osoonoo */ 18468 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Foto tomado como referencia cultural.jpg|alt=wayuu la'üla |miniaturadeimagen|'''José Crisanto Jayariyu: Juseetat wayuu atüjashi asoonoFoto tomado desde el territorio ancestral wayuu koolerrama'na Maicao la Guajira colombia 26/05/2023''' ]] '''Asonuushi''' sünülia wane akuwai'pa sünain a'yatawaa sünain aainjaa sükorolo wayuu ma'aka sa'in sükorolo ama, muula, püliikü, katto'ui, piyu'ula, kaparoote, shein, wüsi mantaalüja, shipeyonse ama, shaakuma, shi'ira..... Tü kanüliakalü asonuushi shia tü sainjiakalü ma'aka sa'in tü shi'iniapalakalü wanaa sümaa shi'yataanüin asonnüsü süka wutia. == Süchikuwaa osoonoo== Tüü asonuushika akumajünüsü süka jitpai asotnusu süka wuttia supülajati'a watta salii sükua'ipa esü süpülaa kattoui jee joucheni akumajunusu suluu wanee wunu telat münüsü achitushi süka külawaa esü süpülaa ko'ushot jee jutnooulii tüü utiakat süsoniakat akumajasü süka kachueera nutuma chi atijakai süpülerua nainjain tia asoniakalü. [[Anaajaalaa:Video ancestral wayuu.jpg|alt=Practica de la cotidianidad|miniaturadeimagen|'''Practica de la cotidianidad wayuu sobre los tejidos propios''' ]] Tü aso'onushikat watta salii sükua'ipa esü suluu kattoui jouchein, ko'oyoin jee susuchein etasü jee Shi suluu (cuadrado) watta salii sünaa esü suluu shiakua wunuli'a, wuchii, waima sükua'ipa sünaa wane korolo asoonuushi Mainma shi’iapa’a tü asonuushika eesü sunain sainjain ji’eyu , ma’aka sainjain tooloyuu, tü asoonüshika ashoonüsü suka shi’ipa puui, o ura’ichi kanüliasü asoonia, chi asoniakai akumajuushi natuma naa wayuu atüjakana süpüleerüa nnootsü nainjain ekale matüjan supüleerüa. Mainma sükua’ipa tü koroolo ayu’ulaaka sünainje tü asoonuushikalü: Ma’aka sain kutpeera Ma’aka sain shaaküma Ma’aka sain shipeyonse ama [[Anaajaalaa:Tariia.jpg|alt=materiales wayuu|miniaturadeimagen|'''Türiia''' ]] Ma’aka sain kat’toui Ma’aka sain supú kat’toui Ma’aka sain susu Ma’aka sain puyut Ayonnüsü shipisaatse ama. Juleenaki. Wayuu katatainka tü asoonooka, wayuu kojútchii sülü’ü naku’aipa e’inajüshi, keejiashii süchiirua tü natüjaionka ke’iyoushii achuntunushii süchiirua tü nayatainka eshi wayuu ekale asoonüin koroloo süka pa’ata ma’aka sain süta pa’a, süta ka’ula, süta irama, süta uyala a’ayolojuushi, Koroonpa sünülia tü o’uttajiakalü wane a’ayatawa süpüla akumajaa koloolo. Nüyakua wayuu la'üla atüjashi süpüleerua asoono kanuliashii juseemat, Jose crisanto Jayariyu wuinpeje'ewai nalüin wayuu miyo'uyuu wayuu la'ülaayuu namaijana kanuliashi kuriia, semaana. [[Akotchajülee sünülia:Sukumajaala wayuu]] [[File:Asonuushi.jpg|thumb|Asonuushi]] 0vhoi44vabfrvjcduazsnei9zqgtuyi Choote 0 131 18454 10594 2026-05-27T20:17:13Z Principe2025 2238 /* */ 18454 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Bixa orellana fruit roucou kourou 2.jpg|thumb|Choote.]] Tü '''Choote''' ([[alijunaiki]]: ''achote'', ''onoto'', ''bija'') es un árbol de las regiones tropicales de América, cultivado específicamente en Colombia, México, Venezuela, Ecuador y Andes de Perú desde la época precolombina. De su fruto se obtiene la especia llamada del mismo modo, empleada en la gastronomía latinoamericana. La palabra ''Choote'' proviene del náhuatl ''achiotl'', mientras que el nombre ''bija'' era el nombre dado al tinte rojo oscuro tinto obtenido de esta planta que le dan las comunidades indígenas Pijaos de Colombia. wane suchon wünülia tü süka cheijasü süpüla süna eküluü süpüla ishoinjatüin so'u sutuma. Akumajünüsü süpüla ishoinjatüin shia !! Esmun arbusto de 2-4 m hasta 6 m de altura. Su fruto es una cápsula roja, de 2 a 6 cm de largo, con pelos gruesos espinosos, de color verde oscuro a morado (según variedades) que al madurar pasa a marrón rojizo oscuro. En cada fruta hay de unas 10 a 50 semillas. ==Usos== de sus semillas se obtiene un colorante rojizo amarillento, que es usado en las comidas, como por ejemplo para colorear el queso Cheddar, para colorear la margarina, la mantequilla, el arroz y muchas recetas de Latinoamérica y el Caribe, tanto como colorante como saborizante. En la hallaca, plato típico venezolano de la navidad, constituye un ingrediente imprescindible. [[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]] rn8crhj7lpsz115f9zaaj8sk6imza9w Kooko 0 327 18448 16646 2026-05-27T18:36:46Z Majayut8 1027 /* */ 18448 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Owoce Orzech kokosowy.jpg|thumb|Koko.]] '''Koko'''. ([[Alijunaiki]]: ''Coco'', ''cocotero'') es un fruto comestible, obtenido del cocotero, la palmera más cultivada a nivel mundial. Tiene una cáscara exterior gruesa y fibrosa y otra interior dura, vellosa y de color marrón que tiene adherida la pulpa, que es blanca y de agradable olor. Mide de 20 a 30 cm y llega a pesar hasta 2,5 kg. El agua de coco no debe ser confundida con la leche de coco, ya que la leche de coco se obtiene exprimiendo la pulpa y el agua de coco se encuentra naturalmente en su cavidad interior. El nombre "coco" proviene del siglo XV, pues a los exploradores portugueses que lo trajeron a Europa, su superficie marrón y peluda les recordaba a las historias sobre el Coco que se les cuenta en España y Portugal a los niños pequeños para asustarles. El coco se emplea en repostería y en la cocina de muchas culturas tropicales, como la gastronomía wayuu. == Koko: == ==Uso del coco en la cocina wayuu== Acá se puede agregar contenido relacionado con los platos de la cocina wayuu que son a base de coco. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] jh0rer4snvrws5459py4boatwsw4nay 18449 18448 2026-05-27T18:37:36Z Majayut8 1027 /* */ 18449 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Owoce Orzech kokosowy.jpg|thumb|Koko.]] '''Koko'''. ([[Alijunaiki]]: ''Coco'', ''cocotero'') es un fruto comestible, obtenido del cocotero, la palmera más cultivada a nivel mundial. Tiene una cáscara exterior gruesa y fibrosa y otra interior dura, vellosa y de color marrón que tiene adherida la pulpa, que es blanca y de agradable olor. Mide de 20 a 30 cm y llega a pesar hasta 2,5 kg. El agua de coco no debe ser confundida con la leche de coco, ya que la leche de coco se obtiene exprimiendo la pulpa y el agua de coco se encuentra naturalmente en su cavidad interior. El nombre "coco" proviene del siglo XV, pues a los exploradores portugueses que lo trajeron a Europa, su superficie marrón y peluda les recordaba a las historias sobre el Coco que se les cuenta en España y Portugal a los niños pequeños para asustarles. El coco se emplea en repostería y en la cocina de muchas culturas tropicales, como la gastronomía wayuu. == Koko: == == Koko: == ==Uso del coco en la cocina wayuu== Acá se puede agregar contenido relacionado con los platos de la cocina wayuu que son a base de coco. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] isz8f7qt9rnf7miwcwjywmwadjhympb 18451 18449 2026-05-27T18:59:36Z Majayut8 1027 /* Koko: */ 18451 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Owoce Orzech kokosowy.jpg|thumb|Koko.]] '''Koko'''. ([[Alijunaiki]]: ''Coco'', ''cocotero'') es un fruto comestible, obtenido del cocotero, la palmera más cultivada a nivel mundial. Tiene una cáscara exterior gruesa y fibrosa y otra interior dura, vellosa y de color marrón que tiene adherida la pulpa, que es blanca y de agradable olor. Mide de 20 a 30 cm y llega a pesar hasta 2,5 kg. El agua de coco no debe ser confundida con la leche de coco, ya que la leche de coco se obtiene exprimiendo la pulpa y el agua de coco se encuentra naturalmente en su cavidad interior. El nombre "coco" proviene del siglo XV, pues a los exploradores portugueses que lo trajeron a Europa, su superficie marrón y peluda les recordaba a las historias sobre el Coco que se les cuenta en España y Portugal a los niños pequeños para asustarles. El coco se emplea en repostería y en la cocina de muchas culturas tropicales, como la gastronomía wayuu. == Koko: == Tùbdksvdks == Koko: == ==Uso del coco en la cocina wayuu== Acá se puede agregar contenido relacionado con los platos de la cocina wayuu que son a base de coco. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] 4s5sqnyksml2dz1emozu5157tel85xl Mürütkana 0 426 18462 11052 2026-05-27T22:58:43Z Aliz2024 2072 /* */ 18462 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Animalia diversity.jpg|thumb|upright=1.25]] '''Mürütkana''' ([[alijunaiki]]: ''Animal'') Shiia supüshuwale sumüluin alijuna/[[wayuu]] ekaa a'amana wanee mürüt. Sulü tü sunüikika tü atijaaka supüleru'u münusu mayaa Metazoa (Metazoos) maima sukuwaitpaa tü mürütkana kajamüin ees awanajain ein etnüin, müin eucariotas, heterótrofos, pluricelulares y tisulares. <!--Categories--> [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] [[File:Mürülüirua.jpg|thumb|mürülüirua]] <!--Interwikis--> gpqc0o8sq8e3riv6hff8zvihdbkvyiy 18467 18462 2026-05-27T23:29:24Z Aliz2024 2072 /* */ 18467 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Animalia diversity.jpg|thumb|upright=1.25]] '''Mürütkana''' ([[alijunaiki]]: ''Animal'') Shiia supüshuwale sumüluin alijuna/[[wayuu]] ekaa a'amana wanee mürüt. Nia chi mürüt arüleejanaka ,aimajanaka, ekiretnaka,lüjakana ain supüla jaloolin numüin chi arülejuika Sulü tü sunüikika tü atijaaka supüleru'u münusu mayaa Metazoa (Metazoos) maima sukuwaitpaa tü mü [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] rütkana kajamüin eesü awanajain ein etnüin, müin eucariotas, heterótrofos, pluricelulares y tisulares. <!--Categories--> [[File:Mürülüirua.jpg|thumb|mürülüirua]] <!--Interwikis--> hegkg5vypt6s52k4boa480ijfm7i0ka Roo 0 513 18453 12758 2026-05-27T19:11:38Z ~2026-31677-47 2780 18453 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Ricegrains1500ppx.jpg|thumb|Roo.]] '''Roo''' ([[alijunaiki]]: ''arroz'') es la semilla de la planta ''Oryza sativa''. Se trata de un cereal considerado alimento básico en muchas culturas culinarias (en especial la cocina asiática), así como en algunas partes de América Latina. El arroz es el segundo cereal más producido en el mundo, después del maíz. Tü rooko shia wane ekülü kasuwoulu palajana anatünüsü tü mmaka einjatüle süpünajünüin achajanüsü tü roo kaüsüka süpüla süpünajünuin shiruku wuin süpüla miyoumatüinjatuin shia [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] 2e3yjg2ifkl5v7a8o4w1nfkzopdgsg1 Samulu 0 519 18461 17092 2026-05-27T22:52:14Z Apüshana25 1922 /* */ 18461 wikitext text/x-wiki [[File:Samulu chaa Wajiira.jpg|thumb|Wanne samulu mojüipa’a]] [[Anaajaalaa:Samulu.jpg|thumb]] [[Anaajaalaa:Samulu 2.jpg|thumb]] '''Samulu ('''alijunaiki: zamuro''')''' Chi samutkai wane wuchii erajushi sûpa mmapakat sukaje nia`in ekajulûin tuu murutnu o`utuskalairua kaula, pûlikû, anneru, ama, erû, kajuya tuu nikatat, nikuin tuu jawaiskat isakat suchika shikuin tuu wane murutkalairua. Wanesa ni`a wuchi jaapu, naa makat piama ajapuu tu najapuinkat, mutsiatal tuu noikoo, moisat tuu niki, kasasu niichi, kepiashi so`u unuulia mio`in sa`atiru sujuyain. kajuya nûshuku eesu makat jarai, esû piamale nee tuu nushalijitka, nuchalejapa kasutaichonshi, jaapupan awanajashi no`i tuu sunakat yuujasu mutsialee mushija aputain sunainmui outuin nia. wane kasa aneesu na`irakat naa samutkan shia nojolun e`i murut o`utusu jee jawaluin supaa mmakat natuma. katchinsu main tuu no`uko jee tuu neichikat, neeruin jee naala ejut tuu nekuinka. eeshi chalee wayatatain ipunashana niruin chejee tuu nikuinka. kajuyashi main nayaa eepa wane ekawa napula, nasunirain tuu nekuinkat, palajana shiaa noochonka tuu shio`uko epunale nayulun tuu suyulainkat jee yalejee napauin tuu shirukukat sunainmuin jipuin. Naa samutkan wa`ata naali sulupuna tuu mmaka, chaa nayaa jopuje sunain tura mma estados unidos muunakat, mexico, jee tuu mmairua yaalakat pasanain sunain america, wa`ata nalii yeyaa sur america, kamalainsu namuin tuu mma eere moojuin, eere anoishii, nojoishi main o`uluin ucho`oupunaa. Numiun chii Wayuu chiira Samutkai nia niruku chira Wayuu Aapûshana, e`irukushi natuma Wayuu. Muinkat wa`atain nalii naa samutkana naa Wayuu Aapushana wa`atanalia supapuna Wajira, naa nayaa Kijot, epitsa, iitoloojoin. Paala sûmaiwa samulu wanw wayuu washir wa`ata salii murut namana, akatsa asuinshanta epetshi wanepia muliiasu tu nukejuinkat sutuma miasu, shiasat Maleiwa nojotka kamalain numuin tuu na`irakat samulu, nùsuta supushiwa tuu murutkalairua nulia samul. nojotsu kasain aputain nupula. isashantasu nain samulu suchirua numulin. sunainje tuu chi samutkai isasu main nain niirapa wane murut jeetaichi o`utin jee jawalin nikajain. nojotsu antuin tu neejukot numuin. '''Samulu''' ([[alijunaiki]]: ''zamuro'') es un ave grande, con una envergadura de 150 a 165 cm. El plumaje del cuerpo es de color negro, mientras que la cabeza, que no tiene plumas, es de color naranja pálido con áreas de color rojo o azul. Se alimenta de carroña y localiza los cadáveres con la vista y el olfato, esta última una capacidad poco común en las aves. i8f8m55rt7udt2u2kwxxiqz67trp521 Taleepana serulaalü 0 586 18452 18172 2026-05-27T19:01:26Z Delvalle2025 2237 /* */ 18452 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:MTS 733 - front.JPG|thumb|Taleepana serulaalü.]] '''Taleepana serulaalü''' ([[alijunaiki]]: ''teléfono celular'') es un dispositivo inalámbrico electrónico para acceder y utilizar los servicios de la red de telefonía celular o móvil. El servicio funciona mediante una red de celdas, donde cada antena repetidora de señal es una célula, si bien también existen redes telefónicas móviles satelitales. Su principal característica es su portabilidad, que permite comunicarse desde casi cualquier lugar. La principal función es la comunicación de voz, como el teléfono convencional. Tü kachueraka alüjanakaa natüma wayuu enajüsü e aluataus pütchi ashajushika sulupüna tü interneka süpülaa suwalakalüin süpapüna mapakaa, sukumamain tü alijünaka watajewaanin nayaa naa palajana naka kamana tu kachuweka, moülia eipaa sümana wayuu süpushiwa [[Akotchajülee sünülia:Kachuweerakalüirua]] i3nwor6c0u5zylcb5b7ybfy7l5wbq46 Jime juriichi 0 944 18463 17440 2026-05-27T23:04:24Z Apüshana25 1922 /* */ 18463 wikitext text/x-wiki [[File:Jimee.jpg|thumb|jimee juriichi]] '''Jime juriichi''' ([[alijunaiki]]: ''Pescado Frito'') tu jime jurichiika wane ekajüshi sutuma wayuu, alojunusü nutuma chi wayuu toolokai , süka küsu shiroküje'e tu pala'aka suma tu wuin pusiasüka. Supüla tu alo'ojoka ayawatunui'jatu sukuwaipa sulo'olo Pa'ala. Süchiki tü eküülükat  jime juriicha. Tü jime juriichakat jeketü shikajüin wayuu, suttaiwaaya sünain shikünüin asijünüsü natuma na wayuu kepiakana sotpaa palaa, naya  kekajüinka main na paroujakana yalaakana kepian sotpaa türa wuin jemetsüka. Mo'ulu ekünüipa sünain juriichain natuma na wayuukana sainküin mmapaakat, alojünüsü matchinpa  joutai. Mainmaipa wayuu kepian chaya palairuku, shiaipa nayataaka anain sutuma tü müliaka, aitpain main tü jamükat, aikainnapa jime juriicha süma ai  eepünalee süikanüin eküülü.müin [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]]. [[File:Máre'epeyá'á.jpg|thumb|chi'i máre'epekai niaa wanee mürülü akümájüi ni'ipia sünain kululu]] ii6p20pfor0cezcu28jcdte3y3e39vv 18464 18463 2026-05-27T23:04:45Z Apüshana25 1922 /* */ 18464 wikitext text/x-wiki [[File:Jimee.jpg|thumb|jimee juriichi]] '''Jime juriichi''' ([[alijunaiki]]: ''Pescado Frito'') tu jime jurichiika wane ekajüshi sutuma wayuu, alojunusü nutuma chi wayuu toolokai , süka küsu shiroküje'e tu pala'aka suma tu wuin pusiasüka. Supüla tu alo'ojoka ayawatunui'jatu sukuwaipa sulo'olo Pa'ala. Süchiki tü eküülükat  jime juriicha. Tü jime juriichakat jeketü shikajüin wayuu, suttaiwaaya sünain shikünüin asijünüsü natuma na wayuu kepiakana sotpaa palaa, naya  kekajüinka main na paroujakana yalaakana kepian sotpaa türa wuin jemetsüka. Mo'ulu ekünüipa sünain juriichain natuma na wayuukana sainküin mmapaakat, alojünüsü matchinpa  joutai. Mainmaipa wayuu kepian chaya palairuku, shiaipa nayataaka anain sutuma tü müliaka, aitpain main tü jamükat, aikainnapa jime juriicha süma ai  eepünalee süikanüin eküülü.müin [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]]. trmrorz3qrafdbv9ei4q7rm0niy8qxs 18465 18464 2026-05-27T23:05:12Z Apüshana25 1922 /* */ 18465 wikitext text/x-wiki [[File:Jimee.jpg|thumb|jimee juriichi]] '''Jime juriichi''' ([[alijunaiki]]: ''Pescado Frito'') tu jime jurichiika wane ekajüshi sutuma wayuu, alojunusü nutuma chi wayuu toolokai , süka küsu shiroküje'e tu pala'aka suma tu wuin pusiasüka. Supüla tu alo'ojoka ayawatunui'jatu sukuwaipa sulo'olo Pa'ala. Süchiki tü eküülükat  jime juriicha. Tü jime juriichakat jeketü shikajüin wayuu, suttaiwaaya sünain shikünüin asijünüsü natuma na wayuu kepiakana sotpaa palaa, naya  kekajüinka main na paroujakana yalaakana kepian sotpaa türa wuin jemetsüka. Mo'ulu ekünüipa sünain juriichain natuma na wayuukana sainküin mmapaakat, alojünüsü matchinpa  joutai. Mainmaipa wayuu kepian chaya palairuku, shiaipa nayataaka anain sutuma tü müliaka, aitpain main tü jamükat, aikainnapa jime juriicha süma ai  eepünalee süikanüin eküülü.müin [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]]. [[File:Jime jurichii süma a'i.jpg|thumb|jime jurichii süma a'i]] k8cbw03bwwahlhbst3mkwnsvtey8fmk Maleeya 0 1006 18460 18341 2026-05-27T22:48:49Z Apüshana25 1922 /* */ 18460 wikitext text/x-wiki [[File:Shipi Maleeya.jpg|thumb|Maleeya]] Tü maleeyakat wane junuunai müsüka sa'in ko'oi ekaajuui tü sünainkat sutuma wayuu, jemetsü ma'i shia müsü aka sa'in She'jü mapa. Tü maleeyaka shialeeya tü makaa sain tü ko'ikat, akumajushi nepia süka paacha, püliikucha jee moojui so'u wane wunuli'o iipunasu natuma. Tü nepika nami'oluin shiipayaa namainmalain sulu, nakotchajuin shira tü susikat tü mojui akumajushi mmapa suka. [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] [[File:Máre'epeyá'á.jpg|thumb|chi'i máre'epekai niaa wanee mürülü akümájüi ni'ipia sünain kululu]] 398k4qzzf20iomqro1suy1ebx7vgl2f Ishiruuna 0 1101 18456 16642 2026-05-27T22:44:21Z Apüshana25 1922 /* */ 18456 wikitext text/x-wiki '''Ishiruuna''' ([[alijunaiki]]: ''chicha fermentada'') [[File:Uujolü.jpg|thumb|uujolü süsüin wayuu sünain yanamaa]] Ishiruuna sünülia süka uujolüin aashüjüüshi süpüla süsüinjatüin wayuu a'yataasü sünain Wane ayanamajaa. Sukuiappa süpüla sa'innajatüin tü ishiruunakat o'uujünüsü tü maikikat,aashüjüna münüsia. Shia so'u piama ka'i je apünüin ka'i. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] ruvbwlr5161km4bv3uk97gzaffe77hj 18457 18456 2026-05-27T22:44:51Z Apüshana25 1922 /* */ 18457 wikitext text/x-wiki '''Ishiruuna''' ([[alijunaiki]]: ''chicha fermentada'' Ishiruuna sünülia süka uujolüin aashüjüüshi süpüla süsüinjatüin wayuu a'yataasü sünain Wane ayanamajaa. Sukuiappa süpüla sa'innajatüin tü ishiruunakat o'uujünüsü tü maikikat,aashüjüna münüsia. Shia so'u piama ka'i je apünüin ka'i. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] [[File:Uujolü.jpg|thumb|uujolü süsüin wayuu sünain yanamaa]] rsa1z642nzgo6hiw4577zq2r56kdkhr 18458 18457 2026-05-27T22:45:45Z Apüshana25 1922 /* */ 18458 wikitext text/x-wiki '''Ishiruuna''' ([[alijunaiki]]:''chicha fermentada'' Ishiruuna sünülia süka uujolüin aashüjüüshi süpüla süsüinjatüin wayuu a'yataasü sünain Wane ayanamajaa. Sukuiappa süpüla sa'innajatüin tü ishiruunakat o'uujünüsü tü maikikat,aashüjüna münüsia. Shia so'u piama ka'i je apünüin ka'i. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] [[File:Uujolü.jpg|thumb|uujolü süsüin wayuu sünain yanamaa]] 2jo5r5zwudypihm007wiwvyk2xnppoa 18459 18458 2026-05-27T22:46:10Z Apüshana25 1922 /* */ 18459 wikitext text/x-wiki '''Ishiruuna''' ([[alijunaiki]]:''chicha fermentada'' Ishiruuna sünülia süka uujolüin aashüjüüshi süpüla süsüinjatüin wayuu a'yataasü sünain Wane ayanamajaa. Sukuiappa süpüla sa'innajatüin tü ishiruunakat o'uujünüsü tü maikikat,aashüjüna münüsia. Shia so'u piama ka'i je apünüin ka'i. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] [[File:Uujolü.jpg|thumb|uujolü süsüin wayuu sünain yanamaa]] 6c12d7ne5l3jxgivjl7pwif7odnyolr Ja'yamulerü 0 1167 18466 14194 2026-05-27T23:28:10Z Apüshana25 1922 /* */ 18466 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Jayamüleru.jpg|miniaturadeimagen|Jayamüleru]] '''Ja'yamulerü''' ([[alijunaiki]]: ''mosca'') tü jayamulerü akumajasü sünaije yarutsu, jouchon suma mutsiiatalüin, lülüsü tü noüko, nütüna arülasü , kasa'auleshi süma kapatoulein, nüchüpalüin tü niküinka tü nimataka , müsuka Sain wane tuwachon. Joutsu tü jayamulerü eree kasa yarutsu. Waima sukuaipa tü jayamulerüka , esü süma ja'apüyuin Shia otta süma joucheñuin Shia . Naa japuyukana : Eshi süpüla katüin noü piamma o apünüin semana,maaka keküinremain Naya kato'oushi sünain wane kashi. Na jouchenkana :Esü süpüla katüin nou wanee kai. Tü jayamüleruka eesu süpüla shiitain sushukü sa'ala shiarüla wasura , süchaa paa'a , annerü süma süchaa pülikü. Eküsu yarutsu, jawaisü, esü süpüla ayuulin wayuu sütüma'a ma'aka su'utüle sa'aka shikuin. [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] [[File:Merüi.jpg|thumb|merüi nia wanee wuchichon antishi wanülü]] 0rhq8r6rifs437yzgj2nwtwj23ij3q5 Maliichen 0 1530 18450 17937 2026-05-27T18:48:14Z Rufo1994 1883 /* */ 18450 wikitext text/x-wiki '''Ma'liichen, ma'liichoulia''' Tü mmakaa Ma'liichen iraa palaaje'ru'u sünain Palawaipou, wuinpüjeeru'u sünain jasale'oulu, uuchije'ru'u sünain wuichepü otta wopujeeru'u sünain sa'wa. Paalamiuu eesü wanee süsha'jülee wuin eere jouluin su'lia ma'liichi, luwopu piruuachonjeejatü, shia palajatüka e'raajünüin Ma'liichen, shiasa'a joolu'u mapa sünüliasü tü mmakaa. Tü mmapaa mal'liichen eitanüsü sünulia , ka jamuin sumaiwa esü waima sülia maalichi yaya, [[Akotchajülee sünülia:Woumainkalü]] 0o9q6cp0bdlg3zo3t7jml7mn1g0k52v Águilas del Zulia 0 1587 18455 2026-05-27T21:42:28Z Marrufo1992$ 2742 Creado al traducir la introducción de la página «[[:es:Special:Redirect/revision/173634214|Águilas del Zulia]]» 18455 wikitext text/x-wiki Asisüükali sulu'uejejee süliya. Shia wanne outkajaalee süpüla o'unajawaa peiseporrualü sulu'umajatü tü liika wenesuelajalü , pottatshi sulu'u tü e'pijalee Luis Aparicio, Sulu'u tü mmakalü Marakaia. Waneepia süpüla 18 nou jorojonrai , e'rajünüsü tü outkpajawaa süpüla la chinita. Tü outkwaaka peisipol katsünshisü piamashi jia (6), títuloo sulu' u tü LBVP jee suluü tü serie del caribe. p9015d5l7rxotws7gwvk2qsrcpe2vso