Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.47.0-wmf.4 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión 0 382 18478 15046 2026-05-31T20:40:04Z Emilianito25 2021 correción de ortografiia 18478 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Audio de Majayut.wav|thumb|derecha|Süchikü wanee majayulü]] [[Anaajaalaa:Joven Wayuu.JPG|thumb|Majayutchon wayuu]] '''Majayülü''' ([[alijunaiki]]: ''señorita'') sulu'u sukuwa'ipa wayuu shia wanaa sümaa shimiyo'ulaain tü achonlu jietkalü, süpüla laülaainjatüin saa'in.<ref name=motalas>[https://web.archive.org/web/20210520062410/https://motalasblog.blogspot.com/2014/07/de-nina-mujer-el-encierro-en-la-cultura-wayuu.html Sukuwa'ipa wanee majayut]. Motalas.</ref> ==Sukuwa'ipa wanee majayülü wanaa sümaa asürünnaa== Tü jintutkolü asurünnüsü sulu'u wanee shipiachon jo'uuchon, aamajaanusu su'ula ipunashataasü sa'ato'u sinkalü, nnojolüinjatu shi'rüin wayuu, shia ne'e soüshi otta müsia shii. Achotoonusuu su'wala shikiipunaamüin; yalapa shia paülü'ü, ekajitnusu [[Uujolu|uujolü]] ma'akasat, asitnusü jawaapia otta kaülioü tü shia supüla nnojolüin laülamaatüin shia. Oojitnüsü süka süpana ''Majayut'' aka jamüin sutuma wayuu anasü supüla alaüle'era aa'in<ref name=motalas/>. Yalasü süpüla wanee juyaa, ajutunusu süshe'ein. Cha'aya paülüü ekirajaanusu sünain akumujaaka [[süi]], e'inüsü, aainja susu. Sujüitapaa eesü ekawaa saa'u jintutko, oojitnusu saa'u wanee ipa miyo'u; saashin la'ülaa shia süpüla atüjaain e'inaa, aane'tnusu süshe'ein jeketüin, asulüjunusu sümüin sutuma soüshi kakuuna, kachepajusu atuma. Tü wayuu jietkalü kapülainsü namüin naa wayuukana ===Ka'wayuusesü=== [[Anaajaalaa:Sukua'ipa wane majayut.webm|thumb|250px|left|Sukua'ipa majayut, Escuela Bilingüe Yanama, Guarero]] Sünainjee türa majayülaaka akua'ipa eesü süpüla kawayuushen shia, chi müliaka shi'ire majayutka palajana yootüinjachi sümaa süshikai jiettkalü aka jamüin nia chi a'luwataakai soo'opüna sukuwa'ipa. Keraapa achuntawaaka sajapü jietka, chi toolokai eesü nüpüla nüntüin suma'anamüin süpüshi jiettkalü; e'itaanüsü wanee ka'i süpüla awalaaja süpaütna jintutko sümüin nüshikai otta müsia sülaüla jiettka, awalaajanapa e'itaajunusu sümüin soushi, shiika, suwalayuu otta süpüshi eekai pejein sünain. Tü majayut nnojotka kawayuushen kepiasü sulu'u shipia shii, yala akalijüsü sünain kasa saa'u miichikat, aainjüsü süi, susu, kanasü eeke eein süpüla aainjaa. Mapan achuntunusü nutuma wane wayuu eekai müliain shi'ire, chi müliakai shi'ire aashajaashi mapan sümaa nüpüshi süpüla nuchuntuinjatüin shia, süpüla tia a'luwatashi pütchi palajanaa. Tü sukua'ipakat wayuu jiet aa'inmajünüsü sükajee nayain na alatitka tü e'irukuuko sümüin süpüshi, mayaainje majayutpa shia aa'inmajünüsü suulia tooloyuu otta suulia wayuu eekai kamaüraain sümüin. Otta müsia müleka eere wane kasachiki mülo'u otta eere ouktaa sünainje, na jieyuukana nnojoishi epettünüin natuma na atkaashiikana. ==Asürülaa Majayulü== [[Anaajaalaa:Dialogo Regional Maicao.jpg|thumb|250px|Majayulü wayuu]] Wana sümaa majayülüin wanee wayuu jierü, asürünnüsü. Süttüsü paülüü. Eesü müleka ''tü paülü'ükat'' sümünüle, “tü süttüsükat” münüsü shiaya. Süchikijee süttüin shia eesü süpüla ka'wayuusein. Maa'ulu yaa wanee wayuu jiet eekai majayülüin ayatayülia asürünnüin, akatsa'a nnojolüin kaka'iyain ma'in shia maa aka paalainka. Müleka washirüle tü majayütkat süttüsü soo'u ja'rai juya. Maa'ulu yaa eesü müleka süttüle ne'e so'u wane kashi, müleka eere ma'in süka'iya eesü müleka süttüle ne'e aipirua kashi. Mayajütsü münüsü tü wayuu jimo'otkat wanaa sümaa süntüin tü palajatkat sükashia, sa'ayuulise. “Ojotojoosü tü jimo'otkat” münüsü shiaya. A'lakajaanüsü süshe'in, eesü müleka maichereere, je süchikijee eisale'ennüsü sulu'u wanee süi iipünaasü, sutu'upa'a saajuna miichikalü. “Akachennüsü”, münüsü. Jimatajatü, nnojotsü kasain shiküinjatüin je nnojotsü kasain süsüinjatüin so'u apünüin ka'i. Süchikijee tia ashakitünnüsü, soo'ojira sümüsia shia tü shiikat, je wane kasa sünain shiale. Süna'la sümüsia shia müleka isasüle shia.<ref name=motalas/>. ===Aju'itiraa=== Ee müsia wane yonna süchikijee, saa'u süshakatüitpain. Tü majayütkat ayatsia süttüin. Wanaa sümaa süttüin shia ekirajünüsü sünain tü shi'yataainkat wane wayuu jiet, makatka e'inaa, ouuttajaa, aainjaa süi. Shikirajüin tü shiikat, tü soushikat, je wane kasa sünain shiale. Nnojotsü shi'rüinjatüin tooloyuu, je nnojotsü eirakaainjatüin sümüin tooloyuu. Paalainka asürünnapü'üsü tü majayütkat sulu'u wane miichi sümüiwa'a, akumajuushi süpüla. Mouuisü so'u tia miichikat, mmalu'usü je asürünnawaisü süka paa'ata. Nnojolüitpa tia maa'ulu. Kottüitpa tü majayütsükat amawaa, shia eeka kataüjiain süka kuluulu eere shia ko'ulain.<Ref name=motalas/>. Kettaapa süka'iya tü majayütsükat sünain süttüin shia, aainjünüsü wane yonna. Yonna sujuitia wayuu majayüt. Eenajinnüshii napüshua'a naa kasayuukana sünain, otta naa wayuu kepiakana sü'ünnaa. Ojuitinna münüsia tü majayütkat su'upala wayuu. Süchikijee tia eesü süpüla ka'wayuusein. Asürünnüsü wane wayuu eekai majayülüin suulia mojujuin shikii, suuliajatü maa'injain, kaa'injatü. Müleka nnojorule süsürünnüin nnojoleet achecheraain süta, laülaajeet maalü. Asinnüsüjese'e shia tü wunu'u kanüliakalü pali'ise, nnojotsü asinnüin wüin suulia joojüin süpüla a'ürülaa. Eesü majayüt eekai süttüin waneepia, “pülaa'inrü” münüsü. Tü wayuu washinnuukat sümaiwa, süttüsü natüma tü nachonkat waneepia, süttüsü sünainjee jimo'olüin shia, süpüla nuchuntjatüin wane wayuu washit süpüla nu'wayuusee. == Pütchi soo'omüin süchikimaajatü == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 7z3xd6tgiv3s92syzi5v7bujdrpjtu3 0 398 18479 13019 2026-05-31T21:00:13Z Emilianito25 2021 aporte al articulo y correción minima de ortografia 18479 wikitext text/x-wiki '''<big>Maünaa:</big>''' Shia tü sujutuwakaa wane kasa sülatüle nümüin wane wayuu amaünajitshi == Maima sukua´ipa tü maünaakat == Eesü maünaa süchirua jieyuu , pütchi, asiruu, ayaata, alirajaa, aluwajaa. Eeshi pütchipü süpüla wane maünaa, nia chi achajaakai anaata sukua´ipa kasachiki süpüla anajaatüin nakua´ipa naa wayuukana, eeijatüin wanee kajutirawaa. Outkajasü wayuu süpüla lotüin pütchi sünainje tü kasachiki alataka. Ounaya müshinja wayuu sünain ounuawawa süpüla tüü ojutuwaka alaajanüsü tü kasachikikat süka walawaa süpula nojoluintüin wane mujawaa. [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] avyuxzj8c5cpg2i1a4a3wllzyfb7kuw 0 545 18486 18404 2026-06-01T02:17:41Z Salvatore25 2193 /* */ 18486 wikitext text/x-wiki '''Shira kaa'ulaa''' ([[alijunaiki]]: ''sopa de chivo'') Shia wane eküülü, aainjüsü sünainjee shi'iruku kaa'ula. Asünüsü sulu'u iita ere ketnolüin, nüka wane alepa. Ainjünüsü eepünalee suka'lia; sünain ekawaa, alapajaa, wayuu eere ayuulin, asüsü shira ka'ula. Tü ekülü makaralu'u jemetüsü ma'i, ka'kasü witamiina B3,B6 je B12, anakalü ma'i sümüin wayuu. Sujuittapa wanee majayülü sulu'ujee suttaa, asitnüsü shira Kaa´ula, süpüla sütamate'erüin saa'in. Müsiaka saa'in wane wayuu jemeyulüin, asitnüsü wane shirachon Ka'ula. [[File:Shiira Ka'ula.jpg|thumb|Shiira Ka'ula sutse toushi]] == '''Sukuwa'ipa sülakajaaya:''' == Aapanüsü wanee shikii ka'ula otta jo süsipü,sünainru'u, achotoonusu süka rüi a'lakajünüsü shimiiwa'a palajana, poolotopa shia, ejitünüsü wiirü, ichii, otta müsia palitchon pireewa, ese wayuu ejitakalü roo sa'aka. Müima’aa yaa, eesü wayuu ejitaka waima kasa sa'aka; kuwiita, süpana wunu'u wüitüsü, püla'ana, maiki, kineeya, seita. Nnojolüipa shiain wanee eküülü sümaiwajatü, ayatapaje'e shia jemetüin. [[Akotchajülee sünülia:Eküülü shiküin wayuu]] gby607fki312npdegzv51jysggzgx08 0 869 18480 18426 2026-05-31T22:21:13Z Santalucialay 26 /* */ 18480 wikitext text/x-wiki '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi,chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai, Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu. Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa, naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka, nainmajüin süpüla watta kai. tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana naa tepichi jieyukana ashaitüshii suka wayunkeera naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] rb9vjisl904z5ojwik002lli0lop2y1 18481 18480 2026-05-31T22:24:09Z Santalucialay 26 /* */ 18481 wikitext text/x-wiki '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi,chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai, Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu. Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa,naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka,nainmajüin süpüla watta kai. tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana,naa tepichi jieyukana ashaitajashii suka wayunkeera,naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] 4ezqhe22ajeqgouokql9nte3gzimas8 18482 18481 2026-05-31T22:27:17Z Santalucialay 26 /* */ 18482 wikitext text/x-wiki '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi,chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai,Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu.Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa,naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka,nainmajüin süpüla watta kai. tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana,naa tepichi jieyukana ashaitajashii suka wayunkeera,naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] 426ontcp23ewlg3xj7vzu6uvd7708he 18483 18482 2026-05-31T22:28:24Z Santalucialay 26 /* */ 18483 wikitext text/x-wiki '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi sümaiwa chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai,Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu.Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa,naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka,nainmajüin süpüla watta kai. tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana,naa tepichi jieyukana ashaitajashii suka wayunkeera,naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] g1t3mqylv5e109l13msgix2labnggkb 18484 18483 2026-05-31T22:29:32Z Santalucialay 26 /* */ 18484 wikitext text/x-wiki '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi sümaiwa chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai,Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu.Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa,naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka,nainmajüin süpüla watta kai. Tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana,naa tepichi jieyukana ashaitajashii suka wayunkeera,naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] k88lvcy4qtexsgysnpvpr72rmivz3ii 18485 18484 2026-05-31T22:41:38Z Santalucialay 26 /* */ 18485 wikitext text/x-wiki '''Shaitaa''' ([[alijunaiki]]: ''juegos'')Yooto süchiki Shaitaa sümüin wayuu,Kojutusu main namuin aka shian sukuaipain süshaitajaaya tepichi sümaiwa chayaa wajiira, anaajasü analu'ulü süpüla watta kai,Shia eitaasü shikii natüjala naa laülaayuukana supula naikeyuu.Tü shaitaaka napüla na tepichikana shia eitaaka namuin tü atüjaakalü sünainje jo'uyuin naya. Sunainje atüka pootshi shiaakuayaa mürülü sünain narüleejayain tü murütkalü supula nounuin suluu wanee anaa akuaipa,naa tepichi jieyuukana atükashi wayunkeera shiakuaya wayuu. Sünain tü shaitaaka naa tepichikana nojotsü nee talatüin naya, kojutusu namuin tü akuaipaaka,nainmajüin süpüla watta kai. Tü shaitaakalü nairuin naa tepichikana,naa tepichi jieyukana ashaitajashii suka wayunkeera,naa tooloyuukana ashaitüshii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashaitajashii sunain arülejaa, sunain mekerü, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka supuluku tü nayatankat nepialu´u. majayütpa tu jintut jietkat nojotsu ashaitajain ekirajünüsu sunain ainjaa sui, e´inaa kattoi e'inaa susuu, sunain suttaa sutuma wayuu shii,suiru,soushi, na tolooyukana jimalipa a´yatashi sunain ashottaa karuwon,pejere naya sunain palaa oloojushii jime, a´yatashii sunain ichii apunajushii ,aruleejushii. Je ounamüshiiya naya sunain ayatawaa sümüin alijuna sulupünaa mateera<ref>[https://www.bbc.com/mundo/video_fotos/2012/06/120618_galeria_colombia_wayuu_indigenas_dp/ En fotos: los juegos de los indígenas colombianos que resistieron a los españoles]</ref> Atchinjiraashii tepichikana sa'atoupünaa nekeejüin. Alewasü waa'in sutuma süshaitala woumain. Emeraashii tepichikanaa laairuku. ayoujiraasü na'amain ta'laüla su'utpunaa mi'irakaa. Eepü'üsü achinpajawaa Mmaina juya'wai. Anasü ma'in e'inawaa mulumutshiipa'a. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] bon7j0w8idlkhiy94h9bmm4zg3fjnkl