Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.47.0-wmf.5 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión 0 426 18496 18467 2026-06-04T22:39:14Z Leonfd1992 13 18496 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Animalia diversity.jpg|thumb|upright=1.25]] [[File:Mürülüirua.jpg|thumb|mürülüirua]] '''Mürütkana''' ([[alijunaiki]]: ''Animal'') Shiia supüshuwale sumüluin alijuna/[[wayuu]] ekaa a'amana wanee mürüt. Nia chi mürüt arüleejanaka ,aimajanaka, ekiretnaka,lüjakana ain supüla jaloolin numüin chi arülejuika Sulü tü sunüikika tü atijaaka supüleru'u münusu mayaa Metazoa (Metazoos) maima sukuwaitpaa tü mü [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] rütkana kajamüin eesü awanajain ein etnüin, müin eucariotas, heterótrofos, pluricelulares y tisulares. <!--Categories--> <!--Interwikis--> o4t6lx3b9g4lh2ec0rm0d0nj9plrqnm 0 698 18494 18414 2026-06-04T15:17:10Z Leonfd1992 13 18494 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Baile de cortejo Wayuu.jpg|thumb|right|250px|Majayülü otta wane jima'ai sünain ayonnajaa]] [[File:Yonna wayuu.mpg|thumb|25opx|Yonna sutuma tepichi]] [[Anaajaalaa:Audio wikipeetia (2).wav|thumb|Pütchi süchiki yonna]] [[File:Yonna sabiduría.jpg|thumb|El yonna es un baile wayuu que se realiza en momentos de encuentros familiares, es un espacio desde lo espiritualidad]] '''Yonna''' ([[alijunaiki]]: ''baile-danza'') shia wanee akuwa'ipa kapülanshaataasü sutuma tü wayuukalüirua. Apünüinsü tü kasa sulu'ukalü achiki: Achajaasü anaawaa sümaa süpushuwa'a tü kasa eekalü, akaalinjirawaa, otta sukuwa'ipa tü shuli'walakalüirua, ka'ikai, kashikai, namaa naa wayuukana. Naa wayuukana antiraashii sünain tü yonnakalü, süpüla nnojoluinjatüin motüin naa'in tü nakuwa'ipakalü. Tü sukuwa'ipakalü tü yonnakalü kakaliairü.<ref name=yonna>[https://produccioncientificaluz.org/index.php/rcs/article/view/25471/26091/ Símbolos, espacio y cuerpo en la Yonna wayuu]</ref>. Tü yonnakalü süküa>ipa wayùu , eere jutkati'rain anaji'rain otta pa'inwajirain naya . Ayonnojünüsü sükaje shí'ira tü kaashakat , otta süpa>a wanee mma lakayasü pioulu münüsü wattapunaasü anoulin suulia sheewa >lain anouinaa ayonnajushiikana . Kekialasü tü wayuukoluiirü sünain tü ayonnaja , otta kachepasü shia shushatuin sukuaya tü uuchikalüirua süpüshuwa>aya chi toolokai , sünsüntüshi sünain ayonnojoo, otta tü jietkat shiipiruin shi>iree süjütiruin nia sünain tü yonnkat a> yatüshii atkain chi toolokai sümaa tü jietkat sunainjee shiaaküain puloui tü jietkat. A>injünüsü tü yonna so>ujee wanee kasa eekai a^atüin sümuin wayùu , erre kottirain , otta pa>inwajirain naya , sünainjee. Tü yonnakalü wanee sukuwa'ipa wayuu sulu'u tü woumainka wajiira. Jüchiirua tü wachajaaka shia achecheraa tü akuwa'ipaka, painwajirainjana naa wayuukana otta shia tü we'rakaaja'a sulu'u tü mmapakalü.<ref name=yonna/> Sutuma'a tü yonna alewasü wayuu.ayonnajüsü wayúu ma'aka sütuttaale juya eenajaanüsü wamajayutse sünain ayonnajaa.kachepasü wayuu majayülü sulu'u piouui. == Sukuwa'ipa saainjia wane yonna == [[Anaajaalaa:Yonna 1.jpg|rigth|thumb|250px|Ayonnajawaa sutuma tepichi]] Sünain tü yonnakalü, chi toolokai "waaseei" müshi sümüin tü jietkalü. Awataa müsia tü jietkalü nüchiirua chi toolokai wanaa sümaa shi'yalajüin kashaka. Shiakalü sujutalüin tü [[Wayuushe'in|sushe'inkalü]] (Sümantain) süka piamale'eyaa sajapü, otta chi toolokai süüsüntüshi, eejüsü naa'in suulia nujutuuin. Mapüsapa nia, otta müleka nujutuule chi toolokai, ekerotüshi wanee ni'iraka, jee ekerotüsü wanee jierü. Müleka nuju'itüle chi toolokai sutuma mapüsaa sünain nnojolin nujutuuin, a'waajünüshi sutuma tü wayuukalüirua. Otta tü jietkalü a'waajünüsü müleka anachonlee ma'in shiyonnojia.<ref name=yonna/> Shiyonnojüin wayuu wainma; eesü su'wanajaale tü shi'irakalü kaasha: sukua kaarai, kaaraikuwayaa (''los pasos del alcaraván''), süchira'ira majayülü (''movimiento de los senos de la señorita''), sukua waluuseechi (''pasos de cataneja'') otta janyulerüyaa (''hacer como las moscas'').<ref name=yo>[https://web.archive.org/web/20221024200004/https://asawaa.com/en-la-guajira-se-baila-la-yonna/ ¡Se baila la Yonna! ¿Sabías que en La Guajira no solo se baila vallenato?]</ref> Sünain tü yonnakalü, ojuittusu eekai eein, eekai sütüjain ayonnojaa. Naa jieyuukana naneeküin chi toolo eekai nütüjain ayonnojoo otta müsia chi wayuu eekai kamalain sümüin. Sünainjee tü yonnaka ottusu tü maka: *Aleewajaasü wayuu sutuma yonna. *Ayonnajüsü wayuu ma'aka sütüttaale juya. *Eenajaanüsü wamajayütse sünain ayonnajaaka. *Kachepasü wayuu majayülü sulu'u piouui. *Karatselu'ushi jima'aliikana sünain ayonnajaaka sümaa majayülü. *Kawuliijanasü jieyuu sünain ayonnajaa. *Kawuiijanasü jieyuu sünain ayonnajaa. == Yonna süpüla e'iyatünaa == [[Anaajaalaa:Yonna 2.jpg|thumb|250px|rigth|Tepichi sünain ayonnajaa]] Tü yonnakalü e'iyatia sulu'u wanee akuwa'ipa, wanee mi'iraa, wanee shaitaa, wanee talataa. Wanee akuaw'ipa kakaliairua no'ulaküin naa wayuukana, jee ayatayülia maa'ulu yaa. Tü yonnakalü aainjünüsü saa'u kasa wainma; paalainka eesü yonna saa'u jeket ka'wayuusee, eesü yonna süshakatiria jee suju'itia wanee majayülü, jee nüntia wanee wayuu eekai washirüin. Eesü yonna lapüjee jee suchuunajala wayuu ouutsü, suchuunajala süseyuu süpüla süle'ejia naa'in wanee wayuu eekai nuutajünüin, süpüla anainjachin chia wayuukai suulia tü ayuulii antakalü nünain.<ref name=yonna/> Tü yonnakalü anasü süpüla nantiraaya naa wayuukana, antüshii naa eekai kepiain wattapünaa, süpüla outkajawaa wane ka'i, piama ka'i shiale. Eesü ekawaa je asawaa sünain natüma naa aainjüshiikana tü yonnakalü. Tü yonnakalü sü'ütpa'asü nipia chi wayuu aainjüshikai, süpa'a wane anashii, uleinjatü, nnojotsü eenjatüin wane kasa süpa'a, suulia sheewaain no'uui naa ayonnojüshiikana. Ayonnojüshii su'upünaa shi'ira wane kaasha. Chi toolokai süüsüntüshi süpüleerua tü jietkalü, otta tü jietkalü nüchiirua shi'ire sujutireein nia, su'ulaküin kojuya sukua tü yonnakalü, jutatüsü sütüna tü jietkalü sümaa wane kuluulu ayonnajia saa'u, sajapulu'ujuin sot tü kuluutkalü sünain jutatüin tü sütünakalü. ''Wooseei, wooseei, püsaaja pumiirua'', müshi chi toolokai sümüin tü jietkalü, “müleka isale püchiki pujuttirüin taya”, malu'ulu. Tü jieyuukalü pachikuatüsü, je chi toolokai ke'iraküshi nujuttapa o'ulaka mapüsale nia, ekerota müshia wane ni'iraka. A'waatüna aa'uchi chi eekai nujutuuin. Wanee toolo eesü apünüinre tü jieyuu niyonnojokalü amaa, sünain pachukuwatüin.<ref name=yo/> Sünülia tü sukuaka yoona: sukua woushi, pa'ataasü, pachukuwatüsü, sukua samulu, sukua wawaachi, sukua peerü, sukua jeyuu, sukua kaarai, ta'itaichira, sukua jierü pülaa'inrü. ==Tü yonnakalü eesü müleka saainjünüle shi'ichijee wanee lapü== Tü yonnakalü aainjünüsü shi'ichijee lapü suchuunajaala süseyuu wayuu ouutsü, süpüla alaatiria wane kasa, makatka saa'in ouktaa, pasiruwawaa, kasachiki, otta wane kasa eekai sülatüin namüin naa wayuukana. Aainjünüsü yonna müleka suchuntülee süseyuu ouutsü , aainjünüsü aipa'a, eeiwa'aya aikalü, kaleo'u, eesü müleka saainjünüle suju'itia wayuu majayülü ma'aka sukuwa'ipa soushi. Sünain tü yonnakalü tü jietkalü kekiaalajasü wane kuluulu miyo'u, kashe'insü wane sümantain tü sumaiwajatkalü, kachepasü paipai jee wüin ajuruttuushi süka paipai ishosü. Chi toolokai si'iralu'ushi jee wainrenyalu'ushi.<ref name=yonna/> == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukumajaala wayuu]] [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 916hfon0te8g2jdqg8tvav7hvx8o4wq 0 702 18498 17014 2026-06-05T03:05:32Z Maribelshocco 2740 Creado al traducir la sección «__LEAD_SECTION__» de la página «[[:es:Special:Redirect/revision/172535990|Pueblo yukpa]]». 18498 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Yukpa tribal leader.jpg|thumb|Líder tribal Yukpa.]] [[Anaajaalaa:Yukpa dance.jpg|thumb|Mujeres Yukpa en una danza tradicional.]] '''Tü Yuupa''' ([[alijunaiki]]: ''Los Yukpa'') jiia wanee [[Pueulo]] kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat [[Kolomwia|Kolomwai]] siia mmakat [[Wenesueela]] siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü [[alijuna]]ka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas. Joolüpuna tü kusina Yuupa kepiasu soou mma'ipakat [[Suuria]] (Palaamüin-wopumüin sunain [[Wenesueela]]), siia jünain Depattamenta Cesar (Palaamüin-Orientala sunain [[Wenesueela]]). Chii alüwatashikai Kasike niia chii Kapeta. Eesü wanee ainjakai sukuwaitpaa [[yonna]]wa, [[jayeechi]] siia awajaa, niia chii Toraima, siia wanee Tuano erajakai sukuwaitpaa piachii siia erajakai wunü supüla wanülü. Sunain sukuwaitpaa Yuupa, nnojotsu ein wanee kamanakai sutchen sunain kassa, tü apüshika alüwatasu so'ü sainjala, tü apüshika nnojotka sunain'pünain yuupaka e'enajaanusu sukaa anulia Yuko ([[alijunaiki]]:¨''Enemigo''¨) Ein shipiaka yuupawai ee apüshi ee mioü, chii shi'ipolojekai niia chii Piachiikai kanüiki'püle sunain kassa alataka sulü tü outkaja sutuma yuupakalirua, sa'atou jutkat'su tuwaneirü apüshiirua Yuupa, eesü shipia apüshiikalirua pejee nunain chii ''Piachiikai'', tü apüshika yuupa akatalaa'sü sukuwaitpaa suliia waneeirü kajamüin ees koottira sunain nupüshi nee. Sutuma sukuwaitpaa alijuna, tü yuupakalirua joolü wattawasü shipia, sutuma makaa eesü motüin sukuwaitpaa sumaiwajatüka, tü yuupaka jintülüin nnojojasü sutijain jamüin nukuwaitpaa kaa yuupajewai shiiairüa. Ekü musuu sukuwaitpaa yuupawai, müin tü sunüikika, outkapüle sutuma, shiiatain siia suwajaaka anain, ayulia tü achuwajaa mojüi supüla apünajaa kassa El pueblo Yukpa es una etnia indígena que vive en la serranía de Perija, a ambos lados de la frontera entre Colombia y Venezuela y habla un idioma de la rama norte de la familia Lingüística Caribe los colonos los denominaban motilones ' cabezas rapadas ', auque dicho nombre es ambiguo y fue aplicado también a otro pueblo, como los Baris, de orígen chibcha También se les ha conocido con los nombres de chaqués, macoitas e irokas. Según Carriage,<ref>Carriage, Pierre: "Contribuciones sobre los Yukpa, un grupo indígena del noroeste de Colombia". 1979)</ref> el [[Etimología|étimo]] de la palabra «yukpa» se compone de tres [[Morfema|morfemas]]: ''y-kʉ-pa'', en donde el [[prefijo]] ''y-'' ("su") se usa como [[Determinante (lingüística)|posesivo]] en [[Sustantivo|sustantivos]] íntimos, el morfema ''kʉ'', que indica "macho", y el sufijo ''-pa'', que expresa [[Género gramatical|género]] más humano. ==Su'umain Yuupa== [[Anaajaalaa:Yukpa 2012-10-13 17.34.39.jpg|thumb|Yuupa joyootusu]] Tü su'umainkat yuupakalirua sumaiwa chejesü wayee so'ü suwatale wuin Cesar sunainmüin [[Wuinka Marakaaya]]. Tü yuupakalirua ounusu suliia su'umain sutuma tü ayatawa mineríia, tü makaa so'ü siküla XX, eesü ayuule siia jaamü soou [[Pueulo]]ka yuupa; joolü ei'paa müjulasuka sunain mma Uuchipüirüa Perijaa sutuma tü apünajaaka supanaa koka, tü ayatawa karwon siia eke ein. Chaa [[Wenesueela]], tü yuupakalirua kepiasu sa'atou Uuchipüirüa Perijaa, ipunamüin sunain palaa souje 150 anainmüin 1.300 msnm. Ein [[Kolomwia]] ipünamüinsu soou Uuchiirüa, anainmüin 1.900 msnm. Münusu kaa tü yuupakalirua chaa Kolomwia antusu anainmüin 6.000 yuupa; sutuma ayawajusüka DUSAKAWI so'ü juyaa 2008, siia jünain [[Wenesueela]] ayawajunusu 10.424 yuupa sunain juyaa 2001 ==Shiiatain Yuupa== Ayatasu jünain apünajaa, tü yuupaka a'ajüsu siia suchikeje atapajusu sukalia juyaapü so'ü kashii [[apüriirü]] siia [[maatso]], palajana apünajusuirua maikii siia [[kepeshuna]], suchikeje ai'i, apünuinka shiia tü kinewa. Tü a'ajaka sumaa wuin sutuma yuupakalirua ayatusu joolü müin, siia eesü sumaa tü alojaa, ekü musuu tü [[Mürütkana|mürülaka]] Tü yuupaka alojusu sukaa jatü ([[alijunaiki]]: ''Flecha''), alojusu jimee sukaa ansuweloo, e'eka kassa apünajaaka. Tooloyuko ayatasu sumaa a'ajawa, alojaa siia ainja womaa, pichii siia tü jieyuu yuupa apünajusu siia aimajusu aapain siia [[ainawaa]] ===Achuntaa amüraaja=== Tü amüraajaka sajapülüsu tü jiettka shi'ika yuupaka, chii toolokai eji'itashi nukuwaitpaa sumaa shietkaa. Tü shichoinyuu suwala jiett sumüin apüshika waneejatü sumüinrua. ==Sunüiki Yuupa== * [[Idioma yukpa]] [[Akotchajülee sünülia:Wayuu naatajatü akuwa'ipa woulia]] b44y9gfm9ksr1my3vqat27lc526e8pc 0 921 18497 18477 2026-06-04T22:45:30Z Leonfd1992 13 18497 wikitext text/x-wiki [[File:Anamia.jpg|thumb|Ser tranquilos]] '''Anamia''' ([[alijunaiki]]: ''virtuoso'') Chi anamiakai nojotsü kasajatüin nümüin tü moju'lawaaka, nojoishi kachajaaralin, katkaaralin, nojoishi jieyuulin, aso'utüshi süka anaka akuaippa sümüin wayuu, anamia nia sümüin tepichi. Chi anamiakai nia aikalaaka süpüla pütchi müleka süntüle wane mmaü'üna sünainje sa'ainjala. Anamia jee kamanewaa watüjala sünainje tü wo'ushika, wapüshika shikirajaka anain waya , tü sümaneeka , tü kasa analu'utka sa'inraka. Wainma sukuaipa tü anamiaaka sümuin Wayuu, sünain mürüt maaka tüü muusa , tü erü, annerü. Eraajünüsu Wayuu sünain kamanein maka nüsaküi Wayuu nojoluin niraajüin , ma'aka nükaliijale Wayuu eekai choujain amüin. Tü anamiaka shia tü nukuaipaka chii wayuukai lotokoi akuaippa. Nümaneeka Wayuu shia tü na'anainka sutuma nüpüshi. Müsia shia tü aküaipaaka , tü na'inchonka sünain kasa Wayuu lotüsü tu nukuwaipaka süma tu nümaneeka sümuin nüpüshii, naalewain , shiraajüin, ere nüntiapala sünain outkajawa süma Wayuu niiyatüin tü naanasiaka waneepia. Tü anamiiaka e'itaaneesü shikii namuin na tepichikana ekiraajakana sulu'u tü ekirajiapalaka. Tü Anamiaka anasülema'in tü Wayuu eka süpüla nükaalijuin na'in, nojoluin motuin na'in tü na'anasiaka naapuin akaliija sümuin nüpüshi, muinka wane Anaa , ja'itaichija nojoluin walain, anasü nain sou nükalijuin , eesü na'inruin tü akaliijaka sünain mulouin , sünain jouchon talatüsu nain , anasu tu Anamiaka numuin Maleiwa , akaliijaka nojotsü eiraakanüin amüin palajana tü sukuaipa Wayuu. Anamiale wanee wayuu, nojotsu malain ,anachonsü na'in ma'aka kamanein wanee Wayuu. Ayaawatüna oulü tü mojulawaaka , tü anaaka , nukalijuin wanee nuwala , naalewain eekai wanain nüma. [[Akotchajülee sünülia:Ja'anasia wakuwa'ipa]] 6j6n9jix9ibg6bb7ynfhol75ql7pk12 0 974 18495 18423 2026-06-04T15:39:29Z Leonfd1992 13 18495 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Shiraa_wüi.jpg|miniaturadeimagen|shira wüi]] '''Shira wüi''' ([[alijunaiki]]: ''ron de culebra'') Wane wunu'u shirokusü yootshi eeshi chi wüikai shiroku eittaawushi sütüma wayuu atüjakat nüpüleerua antüna anaichi sulu'u luwopü.chi wuikai eshi süpüla nüntü anain cha'aya una'apü ma'i tü shirakat wüin süpüla wayuu eekai yülüin süsüinjatü yootchon wat'tuwa asüshi otta eittanaanajatü süpüshi sa'uu tü yütsükat jipü. [[Akotchajülee sünülia:Epinasee]] dr9f5tlu6slegwxd8jmrdz58aim741b