Wikipeetia
gucwiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC
MediaWiki 1.47.0-wmf.11
first-letter
Ayaakuwapülee
Analayaapülee kasa
Yootirawaa
Ka'yataayakalü
Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü
Wikipeetia
Yootirawaa süchiki Wikipeetia
Anaajaalaa
Yootirawaa süchiki anaajaalaa
MediaWiki
Yootirawaa süchiki MediaWiki
Anouktia sukua'ipa
Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa
Akaaliijiaa
Yootirawaa süchiki akaaliijiaa
Akotchajülee sünülia
Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia
TimedText
TimedText talk
Módulo
Módulo discusión
Evento
Evento discusión
Yuupa
0
702
18606
18498
2026-07-15T14:28:51Z
Maribelshocco
2740
Creado al traducir la sección «Territorio» de la página «[[:es:Special:Redirect/revision/172535990|Pueblo yukpa]]».
18606
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Yukpa tribal leader.jpg|thumb|Líder tribal Yukpa.]]
[[Anaajaalaa:Yukpa dance.jpg|thumb|Mujeres Yukpa en una danza tradicional.]]
'''Tü Yuupa''' ([[alijunaiki]]: ''Los Yukpa'') jiia wanee [[Pueulo]] kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat [[Kolomwia|Kolomwai]] siia mmakat [[Wenesueela]] siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü [[alijuna]]ka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas.
Joolüpuna tü kusina Yuupa kepiasu soou mma'ipakat [[Suuria]] (Palaamüin-wopumüin sunain [[Wenesueela]]), siia jünain Depattamenta Cesar (Palaamüin-Orientala sunain [[Wenesueela]]).
Chii alüwatashikai Kasike niia chii Kapeta. Eesü wanee ainjakai sukuwaitpaa [[yonna]]wa, [[jayeechi]] siia awajaa, niia chii Toraima, siia wanee Tuano erajakai sukuwaitpaa piachii siia erajakai wunü supüla wanülü. Sunain sukuwaitpaa Yuupa, nnojotsu ein wanee kamanakai sutchen sunain kassa, tü apüshika alüwatasu so'ü sainjala, tü apüshika nnojotka sunain'pünain yuupaka e'enajaanusu sukaa anulia Yuko ([[alijunaiki]]:¨''Enemigo''¨)
Ein shipiaka yuupawai ee apüshi ee mioü, chii shi'ipolojekai niia chii Piachiikai kanüiki'püle sunain kassa alataka sulü tü outkaja sutuma yuupakalirua, sa'atou jutkat'su tuwaneirü apüshiirua Yuupa, eesü shipia apüshiikalirua pejee nunain chii ''Piachiikai'', tü apüshika yuupa akatalaa'sü sukuwaitpaa suliia waneeirü kajamüin ees koottira sunain nupüshi nee. Sutuma sukuwaitpaa alijuna, tü yuupakalirua joolü wattawasü shipia, sutuma makaa eesü motüin sukuwaitpaa sumaiwajatüka, tü yuupaka jintülüin nnojojasü sutijain jamüin nukuwaitpaa kaa yuupajewai shiiairüa.
Ekü musuu sukuwaitpaa yuupawai, müin tü sunüikika, outkapüle sutuma, shiiatain siia suwajaaka anain, ayulia tü achuwajaa mojüi supüla apünajaa kassa
El pueblo Yukpa es una etnia indígena que vive en la serranía de Perija, a ambos lados de la frontera entre Colombia y Venezuela y habla un idioma de la rama norte de la familia Lingüística Caribe los colonos los denominaban motilones ' cabezas rapadas ', auque dicho nombre es ambiguo y fue aplicado también a otro pueblo, como los Baris, de orígen chibcha También se les ha conocido con los nombres de chaqués, macoitas e irokas.
Según Carriage,<ref>Carriage, Pierre: "Contribuciones sobre los Yukpa, un grupo indígena del noroeste de Colombia". 1979)</ref> el [[Etimología|étimo]] de la palabra «yukpa» se compone de tres [[Morfema|morfemas]]: ''y-kʉ-pa'', en donde el [[prefijo]] ''y-'' ("su") se usa como [[Determinante (lingüística)|posesivo]] en [[Sustantivo|sustantivos]] íntimos, el morfema ''kʉ'', que indica "macho", y el sufijo ''-pa'', que expresa [[Género gramatical|género]] más humano.
==Su'umain Yuupa==
[[Anaajaalaa:Yukpa 2012-10-13 17.34.39.jpg|thumb|Yuupa joyootusu]]
Tü su'umainkat yuupakalirua sumaiwa chejesü wayee so'ü suwatale wuin Cesar sunainmüin [[Wuinka Marakaaya]]. Tü yuupakalirua ounusu suliia su'umain sutuma tü ayatawa mineríia, tü makaa so'ü siküla XX, eesü ayuule siia jaamü soou [[Pueulo]]ka yuupa; joolü ei'paa müjulasuka sunain mma Uuchipüirüa Perijaa sutuma tü apünajaaka supanaa koka, tü ayatawa karwon siia eke ein.
Chaa [[Wenesueela]], tü yuupakalirua kepiasu sa'atou Uuchipüirüa Perijaa, ipunamüin sunain palaa souje 150 anainmüin 1.300 msnm. Ein [[Kolomwia]] ipünamüinsu soou Uuchiirüa, anainmüin 1.900 msnm.
Münusu kaa tü yuupakalirua chaa Kolomwia antusu anainmüin 6.000 yuupa; sutuma ayawajusüka DUSAKAWI so'ü juyaa 2008, siia jünain [[Wenesueela]] ayawajunusu 10.424 yuupa sunain juyaa 2001
==Shiiatain Yuupa==
Ayatasu jünain apünajaa, tü yuupaka a'ajüsu siia suchikeje atapajusu sukalia juyaapü so'ü kashii [[apüriirü]] siia [[maatso]], palajana apünajusuirua maikii siia [[kepeshuna]], suchikeje ai'i, apünuinka shiia tü kinewa. Tü a'ajaka sumaa wuin sutuma yuupakalirua ayatusu joolü müin, siia eesü sumaa tü alojaa, ekü musuu tü [[Mürütkana|mürülaka]]
Tü yuupaka alojusu sukaa jatü ([[alijunaiki]]: ''Flecha''), alojusu jimee sukaa ansuweloo, e'eka kassa apünajaaka. Tooloyuko ayatasu sumaa a'ajawa, alojaa siia ainja womaa, pichii siia tü jieyuu yuupa apünajusu siia aimajusu aapain siia [[ainawaa]]
===Achuntaa amüraaja===
Tü amüraajaka sajapülüsu tü jiettka shi'ika yuupaka, chii toolokai eji'itashi nukuwaitpaa sumaa shietkaa. Tü shichoinyuu suwala jiett sumüin apüshika waneejatü sumüinrua.
==Sunüiki Yuupa==
* [[Idioma yukpa]]
[[Akotchajülee sünülia:Wayuu naatajatü akuwa'ipa woulia]]
== Territorio ==
Por el sur llegan hasta la localidad de [[Becerril (Cesar)|Becerril]] (en Colombia) y hasta el río Tukuko (en Venezuela); por el norte, la población se extiende hasta el río Chiriamo y la población de San José de Oriente en la llamada Serranía de Valledupar (en Colombia), y hasta los afluentes del [[río Apón]] (en Venezuela).<ref name="OJ">Jaramillo Gómez, Orlando 1987: "Yuko-Yukpa"; ''Introducción a la Colombia Amerindia'': 75-82. Bogotá: Instituto Colombiano de Antropología. ISBN 958-612-051-1 </ref>
En Colombia, se ubican en las partes más altas de esa serranía, hasta los {{esd|1900 [[m s. n. m.]]}}
jetit6f12m16kwo1yhxs0eyl30v4xld
18607
18606
2026-07-15T15:12:25Z
Maribelshocco
2740
Creado al traducir la sección «Economía» de la página «[[:es:Special:Redirect/revision/172535990|Pueblo yukpa]]».
18607
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Yukpa tribal leader.jpg|thumb|Líder tribal Yukpa.]]
[[Anaajaalaa:Yukpa dance.jpg|thumb|Mujeres Yukpa en una danza tradicional.]]
'''Tü Yuupa''' ([[alijunaiki]]: ''Los Yukpa'') jiia wanee [[Pueulo]] kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat [[Kolomwia|Kolomwai]] siia mmakat [[Wenesueela]] siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü [[alijuna]]ka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas.
Joolüpuna tü kusina Yuupa kepiasu soou mma'ipakat [[Suuria]] (Palaamüin-wopumüin sunain [[Wenesueela]]), siia jünain Depattamenta Cesar (Palaamüin-Orientala sunain [[Wenesueela]]).
Chii alüwatashikai Kasike niia chii Kapeta. Eesü wanee ainjakai sukuwaitpaa [[yonna]]wa, [[jayeechi]] siia awajaa, niia chii Toraima, siia wanee Tuano erajakai sukuwaitpaa piachii siia erajakai wunü supüla wanülü. Sunain sukuwaitpaa Yuupa, nnojotsu ein wanee kamanakai sutchen sunain kassa, tü apüshika alüwatasu so'ü sainjala, tü apüshika nnojotka sunain'pünain yuupaka e'enajaanusu sukaa anulia Yuko ([[alijunaiki]]:¨''Enemigo''¨)
Ein shipiaka yuupawai ee apüshi ee mioü, chii shi'ipolojekai niia chii Piachiikai kanüiki'püle sunain kassa alataka sulü tü outkaja sutuma yuupakalirua, sa'atou jutkat'su tuwaneirü apüshiirua Yuupa, eesü shipia apüshiikalirua pejee nunain chii ''Piachiikai'', tü apüshika yuupa akatalaa'sü sukuwaitpaa suliia waneeirü kajamüin ees koottira sunain nupüshi nee. Sutuma sukuwaitpaa alijuna, tü yuupakalirua joolü wattawasü shipia, sutuma makaa eesü motüin sukuwaitpaa sumaiwajatüka, tü yuupaka jintülüin nnojojasü sutijain jamüin nukuwaitpaa kaa yuupajewai shiiairüa.
Ekü musuu sukuwaitpaa yuupawai, müin tü sunüikika, outkapüle sutuma, shiiatain siia suwajaaka anain, ayulia tü achuwajaa mojüi supüla apünajaa kassa
El pueblo Yukpa es una etnia indígena que vive en la serranía de Perija, a ambos lados de la frontera entre Colombia y Venezuela y habla un idioma de la rama norte de la familia Lingüística Caribe los colonos los denominaban motilones ' cabezas rapadas ', auque dicho nombre es ambiguo y fue aplicado también a otro pueblo, como los Baris, de orígen chibcha También se les ha conocido con los nombres de chaqués, macoitas e irokas.
Según Carriage,<ref>Carriage, Pierre: "Contribuciones sobre los Yukpa, un grupo indígena del noroeste de Colombia". 1979)</ref> el [[Etimología|étimo]] de la palabra «yukpa» se compone de tres [[Morfema|morfemas]]: ''y-kʉ-pa'', en donde el [[prefijo]] ''y-'' ("su") se usa como [[Determinante (lingüística)|posesivo]] en [[Sustantivo|sustantivos]] íntimos, el morfema ''kʉ'', que indica "macho", y el sufijo ''-pa'', que expresa [[Género gramatical|género]] más humano.
==Su'umain Yuupa==
[[Anaajaalaa:Yukpa 2012-10-13 17.34.39.jpg|thumb|Yuupa joyootusu]]
Tü su'umainkat yuupakalirua sumaiwa chejesü wayee so'ü suwatale wuin Cesar sunainmüin [[Wuinka Marakaaya]]. Tü yuupakalirua ounusu suliia su'umain sutuma tü ayatawa mineríia, tü makaa so'ü siküla XX, eesü ayuule siia jaamü soou [[Pueulo]]ka yuupa; joolü ei'paa müjulasuka sunain mma Uuchipüirüa Perijaa sutuma tü apünajaaka supanaa koka, tü ayatawa karwon siia eke ein.
Chaa [[Wenesueela]], tü yuupakalirua kepiasu sa'atou Uuchipüirüa Perijaa, ipunamüin sunain palaa souje 150 anainmüin 1.300 msnm. Ein [[Kolomwia]] ipünamüinsu soou Uuchiirüa, anainmüin 1.900 msnm.
Münusu kaa tü yuupakalirua chaa Kolomwia antusu anainmüin 6.000 yuupa; sutuma ayawajusüka DUSAKAWI so'ü juyaa 2008, siia jünain [[Wenesueela]] ayawajunusu 10.424 yuupa sunain juyaa 2001
==Shiiatain Yuupa==
Ayatasu jünain apünajaa, tü yuupaka a'ajüsu siia suchikeje atapajusu sukalia juyaapü so'ü kashii [[apüriirü]] siia [[maatso]], palajana apünajusuirua maikii siia [[kepeshuna]], suchikeje ai'i, apünuinka shiia tü kinewa. Tü a'ajaka sumaa wuin sutuma yuupakalirua ayatusu joolü müin, siia eesü sumaa tü alojaa, ekü musuu tü [[Mürütkana|mürülaka]]
Tü yuupaka alojusu sukaa jatü ([[alijunaiki]]: ''Flecha''), alojusu jimee sukaa ansuweloo, e'eka kassa apünajaaka. Tooloyuko ayatasu sumaa a'ajawa, alojaa siia ainja womaa, pichii siia tü jieyuu yuupa apünajusu siia aimajusu aapain siia [[ainawaa]]
===Achuntaa amüraaja===
Tü amüraajaka sajapülüsu tü jiettka shi'ika yuupaka, chii toolokai eji'itashi nukuwaitpaa sumaa shietkaa. Tü shichoinyuu suwala jiett sumüin apüshika waneejatü sumüinrua.
==Sunüiki Yuupa==
* [[Idioma yukpa]]
[[Akotchajülee sünülia:Wayuu naatajatü akuwa'ipa woulia]]
== Territorio ==
Por el sur llegan hasta la localidad de [[Becerril (Cesar)|Becerril]] (en Colombia) y hasta el río Tukuko (en Venezuela); por el norte, la población se extiende hasta el río Chiriamo y la población de San José de Oriente en la llamada Serranía de Valledupar (en Colombia), y hasta los afluentes del [[río Apón]] (en Venezuela).<ref name="OJ">Jaramillo Gómez, Orlando 1987: "Yuko-Yukpa"; ''Introducción a la Colombia Amerindia'': 75-82. Bogotá: Instituto Colombiano de Antropología. ISBN 958-612-051-1 </ref>
En Colombia, se ubican en las partes más altas de esa serranía, hasta los {{esd|1900 [[m s. n. m.]]}}
== Economia ==
practican la horticultura cultivan por el sistema de roza y quema en marzo y abril, en forma escalonada, el primer años maiz asociado con frijol, el segundo yuca , el tercero banano Tambien siembran caña de azúcar esta agricultura de tala y quema sigue siendo su principal actividad de subsistencias, complementada por la caza , la pesca, la recolección y una incipiente la pesca , la recolección y una incipiente ganadería En la última tres décadas se ha extendido por todas las comunidades el cultivo del café, que actualmente comercializar desde su cooperativa en comercializan desde su cooperativa en Machiques
Cazan con flechas de diferentes tamaños; pescan con anzuelo; recoletan insectos y frutas Los hombres dedican tiempo a fabricar los instrumentos de caza y de pesca y se encargan de las labores del la agricultura Las mujeres antienden la siembra y el cuidado del huerto y tejen
Por otra parte, los yukpa contemporáneos son más conscientes de sus derechos y se mantienen unidos en la defensa de su unidad territorial frente a los proyectos de explotación de carbón en su tierra
mrcoztc0xr283m59oczonud3wp8c4gk
18608
18607
2026-07-15T15:22:00Z
Maribelshocco
2740
Creado al traducir la sección «Economía» de la página «[[:es:Special:Redirect/revision/172535990|Pueblo yukpa]]».
18608
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Yukpa tribal leader.jpg|thumb|Líder tribal Yukpa.]]
[[Anaajaalaa:Yukpa dance.jpg|thumb|Mujeres Yukpa en una danza tradicional.]]
'''Tü Yuupa''' ([[alijunaiki]]: ''Los Yukpa'') jiia wanee [[Pueulo]] kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat [[Kolomwia|Kolomwai]] siia mmakat [[Wenesueela]] siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü [[alijuna]]ka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas.
Joolüpuna tü kusina Yuupa kepiasu soou mma'ipakat [[Suuria]] (Palaamüin-wopumüin sunain [[Wenesueela]]), siia jünain Depattamenta Cesar (Palaamüin-Orientala sunain [[Wenesueela]]).
Chii alüwatashikai Kasike niia chii Kapeta. Eesü wanee ainjakai sukuwaitpaa [[yonna]]wa, [[jayeechi]] siia awajaa, niia chii Toraima, siia wanee Tuano erajakai sukuwaitpaa piachii siia erajakai wunü supüla wanülü. Sunain sukuwaitpaa Yuupa, nnojotsu ein wanee kamanakai sutchen sunain kassa, tü apüshika alüwatasu so'ü sainjala, tü apüshika nnojotka sunain'pünain yuupaka e'enajaanusu sukaa anulia Yuko ([[alijunaiki]]:¨''Enemigo''¨)
Ein shipiaka yuupawai ee apüshi ee mioü, chii shi'ipolojekai niia chii Piachiikai kanüiki'püle sunain kassa alataka sulü tü outkaja sutuma yuupakalirua, sa'atou jutkat'su tuwaneirü apüshiirua Yuupa, eesü shipia apüshiikalirua pejee nunain chii ''Piachiikai'', tü apüshika yuupa akatalaa'sü sukuwaitpaa suliia waneeirü kajamüin ees koottira sunain nupüshi nee. Sutuma sukuwaitpaa alijuna, tü yuupakalirua joolü wattawasü shipia, sutuma makaa eesü motüin sukuwaitpaa sumaiwajatüka, tü yuupaka jintülüin nnojojasü sutijain jamüin nukuwaitpaa kaa yuupajewai shiiairüa.
Ekü musuu sukuwaitpaa yuupawai, müin tü sunüikika, outkapüle sutuma, shiiatain siia suwajaaka anain, ayulia tü achuwajaa mojüi supüla apünajaa kassa
El pueblo Yukpa es una etnia indígena que vive en la serranía de Perija, a ambos lados de la frontera entre Colombia y Venezuela y habla un idioma de la rama norte de la familia Lingüística Caribe los colonos los denominaban motilones ' cabezas rapadas ', auque dicho nombre es ambiguo y fue aplicado también a otro pueblo, como los Baris, de orígen chibcha También se les ha conocido con los nombres de chaqués, macoitas e irokas.
Según Carriage,<ref>Carriage, Pierre: "Contribuciones sobre los Yukpa, un grupo indígena del noroeste de Colombia". 1979)</ref> el [[Etimología|étimo]] de la palabra «yukpa» se compone de tres [[Morfema|morfemas]]: ''y-kʉ-pa'', en donde el [[prefijo]] ''y-'' ("su") se usa como [[Determinante (lingüística)|posesivo]] en [[Sustantivo|sustantivos]] íntimos, el morfema ''kʉ'', que indica "macho", y el sufijo ''-pa'', que expresa [[Género gramatical|género]] más humano.
==Su'umain Yuupa==
[[Anaajaalaa:Yukpa 2012-10-13 17.34.39.jpg|thumb|Yuupa joyootusu]]
Tü su'umainkat yuupakalirua sumaiwa chejesü wayee so'ü suwatale wuin Cesar sunainmüin [[Wuinka Marakaaya]]. Tü yuupakalirua ounusu suliia su'umain sutuma tü ayatawa mineríia, tü makaa so'ü siküla XX, eesü ayuule siia jaamü soou [[Pueulo]]ka yuupa; joolü ei'paa müjulasuka sunain mma Uuchipüirüa Perijaa sutuma tü apünajaaka supanaa koka, tü ayatawa karwon siia eke ein.
Chaa [[Wenesueela]], tü yuupakalirua kepiasu sa'atou Uuchipüirüa Perijaa, ipunamüin sunain palaa souje 150 anainmüin 1.300 msnm. Ein [[Kolomwia]] ipünamüinsu soou Uuchiirüa, anainmüin 1.900 msnm.
Münusu kaa tü yuupakalirua chaa Kolomwia antusu anainmüin 6.000 yuupa; sutuma ayawajusüka DUSAKAWI so'ü juyaa 2008, siia jünain [[Wenesueela]] ayawajunusu 10.424 yuupa sunain juyaa 2001
==Shiiatain Yuupa==
Ayatasu jünain apünajaa, tü yuupaka a'ajüsu siia suchikeje atapajusu sukalia juyaapü so'ü kashii [[apüriirü]] siia [[maatso]], palajana apünajusuirua maikii siia [[kepeshuna]], suchikeje ai'i, apünuinka shiia tü kinewa. Tü a'ajaka sumaa wuin sutuma yuupakalirua ayatusu joolü müin, siia eesü sumaa tü alojaa, ekü musuu tü [[Mürütkana|mürülaka]]
Tü yuupaka alojusu sukaa jatü ([[alijunaiki]]: ''Flecha''), alojusu jimee sukaa ansuweloo, e'eka kassa apünajaaka. Tooloyuko ayatasu sumaa a'ajawa, alojaa siia ainja womaa, pichii siia tü jieyuu yuupa apünajusu siia aimajusu aapain siia [[ainawaa]]
===Achuntaa amüraaja===
Tü amüraajaka sajapülüsu tü jiettka shi'ika yuupaka, chii toolokai eji'itashi nukuwaitpaa sumaa shietkaa. Tü shichoinyuu suwala jiett sumüin apüshika waneejatü sumüinrua.
==Sunüiki Yuupa==
* [[Idioma yukpa]]
[[Akotchajülee sünülia:Wayuu naatajatü akuwa'ipa woulia]]
== Territorio ==
Por el sur llegan hasta la localidad de [[Becerril (Cesar)|Becerril]] (en Colombia) y hasta el río Tukuko (en Venezuela); por el norte, la población se extiende hasta el río Chiriamo y la población de San José de Oriente en la llamada Serranía de Valledupar (en Colombia), y hasta los afluentes del [[río Apón]] (en Venezuela).<ref name="OJ">Jaramillo Gómez, Orlando 1987: "Yuko-Yukpa"; ''Introducción a la Colombia Amerindia'': 75-82. Bogotá: Instituto Colombiano de Antropología. ISBN 958-612-051-1 </ref>
En Colombia, se ubican en las partes más altas de esa serranía, hasta los {{esd|1900 [[m s. n. m.]]}}
== Economia ==
practican la horticultura cultivan por el sistema de roza y quema en marzo y abril, en forma escalonada, el primer años maiz asociado con frijol, el segundo yuca , el tercero banano Tambien siembran caña de azúcar esta agricultura de tala y quema sigue siendo su principal actividad de subsistencias, complementada por la caza , la pesca, la recolección y una incipiente la pesca , la recolección y una incipiente ganadería En la última tres décadas se ha extendido por todas las comunidades el cultivo del café, que actualmente comercializar desde su cooperativa en comercializan desde su cooperativa en Machiques
Cazan con flechas de diferentes tamaños; pescan con anzuelo; recoletan insectos y frutas Los hombres dedican tiempo a fabricar los instrumentos de caza y de pesca y se encargan de las labores del la agricultura Las mujeres antienden la siembra y el cuidado del huerto y tejen
Por otra parte, los yukpa contemporáneos son más conscientes de sus derechos y se mantienen unidos en la defensa de su unidad territorial frente a los proyectos de explotación de carbón en su tierra
== Economía ==
Por otra parte, los yukpa contemporáneos son más conscientes de sus derechos y se mantienen unidos en la defensa de su unidad territorial frente a los proyectos de explotación de carbón en su tierra.
f2zq4d5zyabt02ij2690b61tdikflhr
18609
18608
2026-07-15T16:11:34Z
Maribelshocco
2740
Creado al traducir la sección «Matrimonio» de la página «[[:es:Special:Redirect/revision/172535990|Pueblo yukpa]]».
18609
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Yukpa tribal leader.jpg|thumb|Líder tribal Yukpa.]]
[[Anaajaalaa:Yukpa dance.jpg|thumb|Mujeres Yukpa en una danza tradicional.]]
'''Tü Yuupa''' ([[alijunaiki]]: ''Los Yukpa'') jiia wanee [[Pueulo]] kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat [[Kolomwia|Kolomwai]] siia mmakat [[Wenesueela]] siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü [[alijuna]]ka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas.
Joolüpuna tü kusina Yuupa kepiasu soou mma'ipakat [[Suuria]] (Palaamüin-wopumüin sunain [[Wenesueela]]), siia jünain Depattamenta Cesar (Palaamüin-Orientala sunain [[Wenesueela]]).
Chii alüwatashikai Kasike niia chii Kapeta. Eesü wanee ainjakai sukuwaitpaa [[yonna]]wa, [[jayeechi]] siia awajaa, niia chii Toraima, siia wanee Tuano erajakai sukuwaitpaa piachii siia erajakai wunü supüla wanülü. Sunain sukuwaitpaa Yuupa, nnojotsu ein wanee kamanakai sutchen sunain kassa, tü apüshika alüwatasu so'ü sainjala, tü apüshika nnojotka sunain'pünain yuupaka e'enajaanusu sukaa anulia Yuko ([[alijunaiki]]:¨''Enemigo''¨)
Ein shipiaka yuupawai ee apüshi ee mioü, chii shi'ipolojekai niia chii Piachiikai kanüiki'püle sunain kassa alataka sulü tü outkaja sutuma yuupakalirua, sa'atou jutkat'su tuwaneirü apüshiirua Yuupa, eesü shipia apüshiikalirua pejee nunain chii ''Piachiikai'', tü apüshika yuupa akatalaa'sü sukuwaitpaa suliia waneeirü kajamüin ees koottira sunain nupüshi nee. Sutuma sukuwaitpaa alijuna, tü yuupakalirua joolü wattawasü shipia, sutuma makaa eesü motüin sukuwaitpaa sumaiwajatüka, tü yuupaka jintülüin nnojojasü sutijain jamüin nukuwaitpaa kaa yuupajewai shiiairüa.
Ekü musuu sukuwaitpaa yuupawai, müin tü sunüikika, outkapüle sutuma, shiiatain siia suwajaaka anain, ayulia tü achuwajaa mojüi supüla apünajaa kassa
El pueblo Yukpa es una etnia indígena que vive en la serranía de Perija, a ambos lados de la frontera entre Colombia y Venezuela y habla un idioma de la rama norte de la familia Lingüística Caribe los colonos los denominaban motilones ' cabezas rapadas ', auque dicho nombre es ambiguo y fue aplicado también a otro pueblo, como los Baris, de orígen chibcha También se les ha conocido con los nombres de chaqués, macoitas e irokas.
Según Carriage,<ref>Carriage, Pierre: "Contribuciones sobre los Yukpa, un grupo indígena del noroeste de Colombia". 1979)</ref> el [[Etimología|étimo]] de la palabra «yukpa» se compone de tres [[Morfema|morfemas]]: ''y-kʉ-pa'', en donde el [[prefijo]] ''y-'' ("su") se usa como [[Determinante (lingüística)|posesivo]] en [[Sustantivo|sustantivos]] íntimos, el morfema ''kʉ'', que indica "macho", y el sufijo ''-pa'', que expresa [[Género gramatical|género]] más humano.
==Su'umain Yuupa==
[[Anaajaalaa:Yukpa 2012-10-13 17.34.39.jpg|thumb|Yuupa joyootusu]]
Tü su'umainkat yuupakalirua sumaiwa chejesü wayee so'ü suwatale wuin Cesar sunainmüin [[Wuinka Marakaaya]]. Tü yuupakalirua ounusu suliia su'umain sutuma tü ayatawa mineríia, tü makaa so'ü siküla XX, eesü ayuule siia jaamü soou [[Pueulo]]ka yuupa; joolü ei'paa müjulasuka sunain mma Uuchipüirüa Perijaa sutuma tü apünajaaka supanaa koka, tü ayatawa karwon siia eke ein.
Chaa [[Wenesueela]], tü yuupakalirua kepiasu sa'atou Uuchipüirüa Perijaa, ipunamüin sunain palaa souje 150 anainmüin 1.300 msnm. Ein [[Kolomwia]] ipünamüinsu soou Uuchiirüa, anainmüin 1.900 msnm.
Münusu kaa tü yuupakalirua chaa Kolomwia antusu anainmüin 6.000 yuupa; sutuma ayawajusüka DUSAKAWI so'ü juyaa 2008, siia jünain [[Wenesueela]] ayawajunusu 10.424 yuupa sunain juyaa 2001
==Shiiatain Yuupa==
Ayatasu jünain apünajaa, tü yuupaka a'ajüsu siia suchikeje atapajusu sukalia juyaapü so'ü kashii [[apüriirü]] siia [[maatso]], palajana apünajusuirua maikii siia [[kepeshuna]], suchikeje ai'i, apünuinka shiia tü kinewa. Tü a'ajaka sumaa wuin sutuma yuupakalirua ayatusu joolü müin, siia eesü sumaa tü alojaa, ekü musuu tü [[Mürütkana|mürülaka]]
Tü yuupaka alojusu sukaa jatü ([[alijunaiki]]: ''Flecha''), alojusu jimee sukaa ansuweloo, e'eka kassa apünajaaka. Tooloyuko ayatasu sumaa a'ajawa, alojaa siia ainja womaa, pichii siia tü jieyuu yuupa apünajusu siia aimajusu aapain siia [[ainawaa]]
===Achuntaa amüraaja===
Tü amüraajaka sajapülüsu tü jiettka shi'ika yuupaka, chii toolokai eji'itashi nukuwaitpaa sumaa shietkaa. Tü shichoinyuu suwala jiett sumüin apüshika waneejatü sumüinrua.
==Sunüiki Yuupa==
* [[Idioma yukpa]]
[[Akotchajülee sünülia:Wayuu naatajatü akuwa'ipa woulia]]
== Territorio ==
Por el sur llegan hasta la localidad de [[Becerril (Cesar)|Becerril]] (en Colombia) y hasta el río Tukuko (en Venezuela); por el norte, la población se extiende hasta el río Chiriamo y la población de San José de Oriente en la llamada Serranía de Valledupar (en Colombia), y hasta los afluentes del [[río Apón]] (en Venezuela).<ref name="OJ">Jaramillo Gómez, Orlando 1987: "Yuko-Yukpa"; ''Introducción a la Colombia Amerindia'': 75-82. Bogotá: Instituto Colombiano de Antropología. ISBN 958-612-051-1 </ref>
En Colombia, se ubican en las partes más altas de esa serranía, hasta los {{esd|1900 [[m s. n. m.]]}}
== Economia ==
practican la horticultura cultivan por el sistema de roza y quema en marzo y abril, en forma escalonada, el primer años maiz asociado con frijol, el segundo yuca , el tercero banano Tambien siembran caña de azúcar esta agricultura de tala y quema sigue siendo su principal actividad de subsistencias, complementada por la caza , la pesca, la recolección y una incipiente la pesca , la recolección y una incipiente ganadería En la última tres décadas se ha extendido por todas las comunidades el cultivo del café, que actualmente comercializar desde su cooperativa en comercializan desde su cooperativa en Machiques
Cazan con flechas de diferentes tamaños; pescan con anzuelo; recoletan insectos y frutas Los hombres dedican tiempo a fabricar los instrumentos de caza y de pesca y se encargan de las labores del la agricultura Las mujeres antienden la siembra y el cuidado del huerto y tejen
Por otra parte, los yukpa contemporáneos son más conscientes de sus derechos y se mantienen unidos en la defensa de su unidad territorial frente a los proyectos de explotación de carbón en su tierra
== Economía ==
Por otra parte, los yukpa contemporáneos son más conscientes de sus derechos y se mantienen unidos en la defensa de su unidad territorial frente a los proyectos de explotación de carbón en su tierra.
== Matrimonio ==
Generalmente los matrimonios son arreglados por el suegro. El esposo contrae obligaciones con los suegros. Diferencian a los primos cruzados de los paralelos, pues el matrimonio ideal es entre primos cruzados, pero no puede celebrarse entre primos paralelos. El matrimonio se celebra con una ceremonia ritual, sin la cual los nietos concebidos serían sólo de la mujer.<ref>Ruddle, Keneth y Johannes Wilbert 1983: "Los Yukpa"; ''Los Aborígenes de Venezuela''. Vol. II: 32-124. Fundación La Salle / Monte Avila Editores. Caracas.</ref>
7qik2ueics0dx1kzohjw7yqotxkfa5g
18610
18609
2026-07-15T17:04:48Z
Maribelshocco
2740
Creado al traducir la sección «Asentamiento» de la página «[[:es:Special:Redirect/revision/172535990|Pueblo yukpa]]».
18610
wikitext
text/x-wiki
[[Anaajaalaa:Yukpa tribal leader.jpg|thumb|Líder tribal Yukpa.]]
[[Anaajaalaa:Yukpa dance.jpg|thumb|Mujeres Yukpa en una danza tradicional.]]
'''Tü Yuupa''' ([[alijunaiki]]: ''Los Yukpa'') jiia wanee [[Pueulo]] kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat [[Kolomwia|Kolomwai]] siia mmakat [[Wenesueela]] siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü [[alijuna]]ka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas.
Joolüpuna tü kusina Yuupa kepiasu soou mma'ipakat [[Suuria]] (Palaamüin-wopumüin sunain [[Wenesueela]]), siia jünain Depattamenta Cesar (Palaamüin-Orientala sunain [[Wenesueela]]).
Chii alüwatashikai Kasike niia chii Kapeta. Eesü wanee ainjakai sukuwaitpaa [[yonna]]wa, [[jayeechi]] siia awajaa, niia chii Toraima, siia wanee Tuano erajakai sukuwaitpaa piachii siia erajakai wunü supüla wanülü. Sunain sukuwaitpaa Yuupa, nnojotsu ein wanee kamanakai sutchen sunain kassa, tü apüshika alüwatasu so'ü sainjala, tü apüshika nnojotka sunain'pünain yuupaka e'enajaanusu sukaa anulia Yuko ([[alijunaiki]]:¨''Enemigo''¨)
Ein shipiaka yuupawai ee apüshi ee mioü, chii shi'ipolojekai niia chii Piachiikai kanüiki'püle sunain kassa alataka sulü tü outkaja sutuma yuupakalirua, sa'atou jutkat'su tuwaneirü apüshiirua Yuupa, eesü shipia apüshiikalirua pejee nunain chii ''Piachiikai'', tü apüshika yuupa akatalaa'sü sukuwaitpaa suliia waneeirü kajamüin ees koottira sunain nupüshi nee. Sutuma sukuwaitpaa alijuna, tü yuupakalirua joolü wattawasü shipia, sutuma makaa eesü motüin sukuwaitpaa sumaiwajatüka, tü yuupaka jintülüin nnojojasü sutijain jamüin nukuwaitpaa kaa yuupajewai shiiairüa.
Ekü musuu sukuwaitpaa yuupawai, müin tü sunüikika, outkapüle sutuma, shiiatain siia suwajaaka anain, ayulia tü achuwajaa mojüi supüla apünajaa kassa
El pueblo Yukpa es una etnia indígena que vive en la serranía de Perija, a ambos lados de la frontera entre Colombia y Venezuela y habla un idioma de la rama norte de la familia Lingüística Caribe los colonos los denominaban motilones ' cabezas rapadas ', auque dicho nombre es ambiguo y fue aplicado también a otro pueblo, como los Baris, de orígen chibcha También se les ha conocido con los nombres de chaqués, macoitas e irokas.
Según Carriage,<ref>Carriage, Pierre: "Contribuciones sobre los Yukpa, un grupo indígena del noroeste de Colombia". 1979)</ref> el [[Etimología|étimo]] de la palabra «yukpa» se compone de tres [[Morfema|morfemas]]: ''y-kʉ-pa'', en donde el [[prefijo]] ''y-'' ("su") se usa como [[Determinante (lingüística)|posesivo]] en [[Sustantivo|sustantivos]] íntimos, el morfema ''kʉ'', que indica "macho", y el sufijo ''-pa'', que expresa [[Género gramatical|género]] más humano.
==Su'umain Yuupa==
[[Anaajaalaa:Yukpa 2012-10-13 17.34.39.jpg|thumb|Yuupa joyootusu]]
Tü su'umainkat yuupakalirua sumaiwa chejesü wayee so'ü suwatale wuin Cesar sunainmüin [[Wuinka Marakaaya]]. Tü yuupakalirua ounusu suliia su'umain sutuma tü ayatawa mineríia, tü makaa so'ü siküla XX, eesü ayuule siia jaamü soou [[Pueulo]]ka yuupa; joolü ei'paa müjulasuka sunain mma Uuchipüirüa Perijaa sutuma tü apünajaaka supanaa koka, tü ayatawa karwon siia eke ein.
Chaa [[Wenesueela]], tü yuupakalirua kepiasu sa'atou Uuchipüirüa Perijaa, ipunamüin sunain palaa souje 150 anainmüin 1.300 msnm. Ein [[Kolomwia]] ipünamüinsu soou Uuchiirüa, anainmüin 1.900 msnm.
Münusu kaa tü yuupakalirua chaa Kolomwia antusu anainmüin 6.000 yuupa; sutuma ayawajusüka DUSAKAWI so'ü juyaa 2008, siia jünain [[Wenesueela]] ayawajunusu 10.424 yuupa sunain juyaa 2001
==Shiiatain Yuupa==
Ayatasu jünain apünajaa, tü yuupaka a'ajüsu siia suchikeje atapajusu sukalia juyaapü so'ü kashii [[apüriirü]] siia [[maatso]], palajana apünajusuirua maikii siia [[kepeshuna]], suchikeje ai'i, apünuinka shiia tü kinewa. Tü a'ajaka sumaa wuin sutuma yuupakalirua ayatusu joolü müin, siia eesü sumaa tü alojaa, ekü musuu tü [[Mürütkana|mürülaka]]
Tü yuupaka alojusu sukaa jatü ([[alijunaiki]]: ''Flecha''), alojusu jimee sukaa ansuweloo, e'eka kassa apünajaaka. Tooloyuko ayatasu sumaa a'ajawa, alojaa siia ainja womaa, pichii siia tü jieyuu yuupa apünajusu siia aimajusu aapain siia [[ainawaa]]
===Achuntaa amüraaja===
Tü amüraajaka sajapülüsu tü jiettka shi'ika yuupaka, chii toolokai eji'itashi nukuwaitpaa sumaa shietkaa. Tü shichoinyuu suwala jiett sumüin apüshika waneejatü sumüinrua.
==Sunüiki Yuupa==
* [[Idioma yukpa]]
[[Akotchajülee sünülia:Wayuu naatajatü akuwa'ipa woulia]]
== Territorio ==
Por el sur llegan hasta la localidad de [[Becerril (Cesar)|Becerril]] (en Colombia) y hasta el río Tukuko (en Venezuela); por el norte, la población se extiende hasta el río Chiriamo y la población de San José de Oriente en la llamada Serranía de Valledupar (en Colombia), y hasta los afluentes del [[río Apón]] (en Venezuela).<ref name="OJ">Jaramillo Gómez, Orlando 1987: "Yuko-Yukpa"; ''Introducción a la Colombia Amerindia'': 75-82. Bogotá: Instituto Colombiano de Antropología. ISBN 958-612-051-1 </ref>
En Colombia, se ubican en las partes más altas de esa serranía, hasta los {{esd|1900 [[m s. n. m.]]}}
== Economia ==
practican la horticultura cultivan por el sistema de roza y quema en marzo y abril, en forma escalonada, el primer años maiz asociado con frijol, el segundo yuca , el tercero banano Tambien siembran caña de azúcar esta agricultura de tala y quema sigue siendo su principal actividad de subsistencias, complementada por la caza , la pesca, la recolección y una incipiente la pesca , la recolección y una incipiente ganadería En la última tres décadas se ha extendido por todas las comunidades el cultivo del café, que actualmente comercializar desde su cooperativa en comercializan desde su cooperativa en Machiques
Cazan con flechas de diferentes tamaños; pescan con anzuelo; recoletan insectos y frutas Los hombres dedican tiempo a fabricar los instrumentos de caza y de pesca y se encargan de las labores del la agricultura Las mujeres antienden la siembra y el cuidado del huerto y tejen
Por otra parte, los yukpa contemporáneos son más conscientes de sus derechos y se mantienen unidos en la defensa de su unidad territorial frente a los proyectos de explotación de carbón en su tierra
== Economía ==
Por otra parte, los yukpa contemporáneos son más conscientes de sus derechos y se mantienen unidos en la defensa de su unidad territorial frente a los proyectos de explotación de carbón en su tierra.
== Matrimonio ==
Generalmente los matrimonios son arreglados por el suegro. El esposo contrae obligaciones con los suegros. Diferencian a los primos cruzados de los paralelos, pues el matrimonio ideal es entre primos cruzados, pero no puede celebrarse entre primos paralelos. El matrimonio se celebra con una ceremonia ritual, sin la cual los nietos concebidos serían sólo de la mujer.<ref>Ruddle, Keneth y Johannes Wilbert 1983: "Los Yukpa"; ''Los Aborígenes de Venezuela''. Vol. II: 32-124. Fundación La Salle / Monte Avila Editores. Caracas.</ref>
== Asentamiento ==
Una familia extensa [[Uxorilocal|de la familia yukpa]]<nowiki/>construye un asentamiento de 2 a 15 casas en un sitio que permita prevenir ataques. Las viviendas son rectangulares de 4 por 3 m y altura de 2,5 m.son elaborado con palmas y palos allí descansan todas su familia Los Yukpa elabora su casa solamente con palmas y palos si techo son hojas de palmas y el piso son arenas así viven los pueblos Yukpa <ref name="OJ">Jaramillo Gómez, Orlando 1987: "Yuko-Yukpa"; ''Introducción a la Colombia Amerindia'': 75-82. Bogotá: Instituto Colombiano de Antropología. ISBN 958-612-051-1 </ref>
El jefe del asentamiento es yuvapü Hay además un ''tomaira'' u organizador de ceremonias o cantos; y , médico tradicional No hay centralización de una autoridad para varios grupos, sino que cada grupo tiene plena independencia. A veces los grupos diferentes son considerados ''yuko'' , enemigos o salvajes . Que lucha por su tierra ancentral herados por nuestros abuelos que debemos valorar nuestras tierra nuestra naturaleza <ref name="OJ">Jaramillo Gómez, Orlando 1987: "Yuko-Yukpa"; ''Introducción a la Colombia Amerindia'': 75-82. Bogotá: Instituto Colombiano de Antropología. ISBN 958-612-051-1 </ref>
Los establecimientos yukpa estaban conformados por familias extensas, encabezadas por un jefe o cacique, yuvapü quien se encargaba de tomar decisiones con la aprobación de la comunidad.
Sin embargo, como consecuencia de los múltiples contactos con la cultura occidental, estos asentamientos se han vuelto más dispersos y, por lo tanto, más divididos, lo que dificulta la transmisión de los conocimientos ancestrales a los miembros jóvenes de la comunidad. Hoy en día la cultura de los Yukpa se está descuturalizando porque algunas familias se ha casado con los grilloyos ( vatia) por eso sea perdido los valores ancentrales
A pesar de ello, los yukpa han logrado conservar gran parte de su identidad cultural, incluyendo su lengua, su organización social y económica, así como sus creencias religiosas. A pesar de la descuturalizacion aún todavía se conserva la nuestro idioma ( Yukpape) . Dando el valor a nuestra cultura transmitiendo a nuestros hijos para ellos trasmitirlos a otra generación
En Colombia, los yukpa están organizados . pocos.Yukpa han salido de su tierra para migrar a Colombia en busca del bienestar para su hijo dejando su tierra ancentral y dejando a su familia Cada resguardo tiene como autoridad propia es yuvapü mayor y cada asentamiento comunidad dentro de su organización está dirigido por cacique es yuvapü mayor En Venezuela, están organizados por centros piloto, que son puntos centrales para movilizarse, comerciar y recibir del gobierno los diferentes servicios, como salud, nutrición y educación. Hoy en día los pueblos Yukpa cuenta con la ayuda del gobierno para solucionar las necesidades que pasa diferentes comunidades conjuntamente con su líderes quien se encarga de organizar a su miembros Su organización social se rige por caciques yuvapü. Quien toma la decisión final por su miembros de la comunidad conjuntamente con la gente que viven dentro de la comunidad <ref name="EILY">Equipo de Investigación Lingüística Yukpa (2009) "Situación Sociolingüística del Yukpa". CIGE.</ref>
jq4w0bwwzh86ikweiqzutrwavb5jczw
Samüttapai
0
964
18611
17042
2026-07-15T20:54:18Z
Wayuu apshana
1341
18611
wikitext
text/x-wiki
'''Samüttapai''' ([[alijunaiki]]: ''petiveria alliacea'') tü Samüttapaikat Shia wane mojuui yaje'ewalü Ameerika uucheeru'ukat, Ameerika Palamuinkat otta müsia Ameerika pasanainkat. Sünülia sütüma alijuna anamú, zorrillo, mapurite, calauchin, waima tü sünüliakat sulu'upuna tü mmapakat, natüma naa atüjaka aya'awataa sukuwa'ippa wunu'upana.<ref>[https://es.wikipedia.org/wiki/Petiveria_alliacea/süchikimajatu Samüttapai Sülü'ü alijunaiki]<ref>
Tü Samüttapai püchiiratüsü sü'ülia, jerüluu supana, kasusü süsii otta müsia jou'uchen sü'üü, mojuuikat tu waima cha'aya una'apü süpuna wunu'unu wüitüsü shii'itapa juya, kejusü su pana müsü sa'ain sheejuu uyaaliwa.
'''¿Kasa anaka apüla?'''
Tü Samüttapai epinase sütüma wayuu anasü süpüla shunui, oonoojo, shiita amüla, aiwaa ekii, otta musia amulalee isha sulupüna eichii. Apooloojunusü Sülü'ü wane wayeeta süpüla asünaa otta o'oojushii, asirujunusü süka ipa sütüma wayuu.
[[Akotchajülee sünülia:Epinasee]]
[[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]]
qjvilfkvi7smsd5kt5monvhrozvuxm4
18612
18611
2026-07-15T20:58:24Z
Wayuu apshana
1341
/* */ Añadí más información sobre el artículo
18612
wikitext
text/x-wiki
'''Samüttapai''' ([[alijunaiki]]: ''petiveria alliacea'') tü Samüttapaikat Shia wane mojuui yaje'ewalü Ameerika uucheeru'ukat, Ameerika Palamuinkat otta müsia Ameerika pasanainkat. Sünülia sütüma alijuna anamú, zorrillo, mapurite, calauchin, waima tü sünüliakat sulu'upuna tü mmapakat, natüma naa atüjaka aya'awataa sukuwa'ippa wunu'upana.[https://es.wikipedia.org/wiki/Petiveria_alliacea]
Tü Samüttapai püchiiratüsü sü'ülia, jerüluu supana, kasusü süsii otta müsia jou'uchen sü'üü, mojuuikat tu waima cha'aya una'apü süpuna wunu'unu wüitüsü shii'itapa juya, kejusü su pana müsü sa'ain sheejuu uyaaliwa.
'''¿Kasa anaka apüla?'''
Tü Samüttapai epinase sütüma wayuu anasü süpüla shunui, oonoojo, shiita amüla, aiwaa ekii, otta musia amulalee isha sulupüna eichii. Apooloojunusü Sülü'ü wane wayeeta süpüla asünaa otta o'oojushii, asirujunusü süka ipa sütüma wayuu. [https://www.tuasaude.com/es/anamu/]
[[Akotchajülee sünülia:Epinasee]]
[[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]]
j3omujsxb18c4o7vpoqch4c6g6wt1j9
18613
18612
2026-07-15T22:05:02Z
Wayuu apshana
1341
/* */ Imagen agregada al artículo
18613
wikitext
text/x-wiki
[[File:Samüttapai.jpg|thumb|Samüttapai]]
'''Samüttapai''' ([[alijunaiki]]: ''petiveria alliacea'')
tü Samüttapaikat Shia wane mojuui yaaje'ewalü Ameerika uucheeru'ukat, Ameerika Palamuinkat otta müsia Ameerika pasanainkat. Sünülia sütüma alijuna anamú, zorrillo, mapurite, calauchin, waima tü sünüliakat sulu'upuna tü mmapakat, natüma naa atüjaka aya'awataa sukuwa'ippa wunu'upana.[https://es.wikipedia.org/wiki/Petiveria_alliacea]
Tü Samüttapai püchiiratüsü sü'ülia, jerüluu supana, kasusü süsii otta müsia jou'uchen sü'üü, mojuuikat tu waima cha'aya una'apü süpuna wunu'unu wüitüsü shii'itapa juya, kejusü supana müsü sa'ain sheejuu uyaaliwa.
'''¿Kasa anaka apüla?'''
Tü Samüttapai epinase sütüma wayuu anasü süpüla shunui, oonoojo, shiita amüla, aiwaa ekii, otta musia amulalee isha sulupüna eichii. Apooloojunusü Sülü'ü wane wayeeta süpüla asünaa otta o'oojushii, asirujunusü süka ipa sütüma wayuu. [https://www.tuasaude.com/es/anamu/]
[[Akotchajülee sünülia:Epinasee]]
[[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]]
1hzap156uai0as1zfb521x3kq5jw1b3