Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.47.0-wmf.14 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión 0 197 18644 12950 2026-08-08T16:36:45Z WikiExploradora 2817 18644 wikitext text/x-wiki '''<big>Iipuana:</big>'''(alijünaiki grupo clanil), Shi'irukuu wayuu, shia tü ayaawatiekalü wanee apüüshii sulu'u wane mma epünaale waraitüin. Wane wayuu asakitnüshi so'u ni'irükü, müsia nüpüshi supülaa nütüjaanajachitüin sa'u tü mma ere nupüshi. == '''Süchikua e'irukuu Iipuana.''' == [[Anaajaalaa:Mushale.jpg|alt=Eiruku|thumb|Mushale]] Tü [[Juusayuu|apùshiika]] e'raajünüsü so'ujee shi'irükü, jaleje'ewalii naya, müsia tü noumainkalü sümaiwa. Naa wayuu ipuanaka, naa kottuin napushua'a yala jalaala, chii wuchii nayawasekai nia chi müshale`kai . na wayuu iipuanakana kamaneeshi , akotti'rashi sünain wane kasa alataka namuin. Tû eirukuka Ipuanakai ojuitasû sûnaije tù wakuipaka wayuuin waya, niawase wayuu watushinu namaiwa neipûnaila wapùla,antuushi sùnai suluu wane ipa aalasù sùnùlia eere kottuin supushua shiawase tù eirukuka,suluu tù Mma siapana mùnakaa chayaa wajiira wanaapùna sûma tû uuchi makuira. kojutushi waya wayuukana sùnainjee tù weirukuka,etnaajùnùshii waya sùka tù kasa`airukuluin waima sukuaipa tù eirukuka,naa chiraa ulianakai, apushana, jayaliyuu, jusayuu, epieyu, sijuna, jinnu, sapuana, uraliyu, epinayu. chii wayuu ipuanakai kamaneeshi,aipùrai niiyeyuse,nierùin,ekiirùin,anaatûin sukuaipa kasachikù anasùlee main tû kamaneewaka,atijaaka ashajaaka,aashajeera,achajawaa sutchin wakuaipa sùnain tù ekirajawaka. nutüjaanajachin [[Akotchajülee sünülia:E'irukuu wayuu]] ouea7tfpw9x4a3049zndxllhj53osyl 0 582 18643 18036 2026-08-08T14:55:14Z Neima Paz 39 18643 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Majayülü.jpg|thumb|Majayüt sünain süttaa]] '''SÜTTAA''' ([[alijunaiki]]:''Encierro'') Wainma tü kasa kapülainka natuma naa wayukana wanee shia tü Süttaakat Wanaa sümaa majayülüin wane jintut, asürünnüsü. Yaajee yaa, tü jietkat ottüsü sünain miyo'uwaa. Wanee jimo'lü majayütpa shia, asürütnüsü süpüla anainjatüin sukua'ipa. Süntapa tu palaajana'jatüka sükashia, asurütnusü müinka wanee juyaa, eere shikunuin sunain tu kasaa supushua, supüla juluunjatuin saín waneepia tu wakuaipaka. A Asurutnusü sulu wanee miichi jouchon, shirunjatu wanee jiet waneshi, nojotsu sirunjatuin tooloyu. Tu palaajana'jatuka apunuin Kai, kachetuinjatu sulu wanee süi, iipuna sutupa michika, anaajunjatu iipunamuin, supüla sujutajatuin tu kasaa mojusu sainraka jintuluiwa shia. Apunuin'tuanjatü oojinnut supüla kaikaa, müshia wanee ma'ali supüla sapainjatuin jemiai supüla ounajatuin tu kasaa mojusu sikiruka müshia kasaa sünaika. Tu soüshika sumaa shiika, nayaa aaimajaka sunain sutta. Achotonosü suwalaa, ekirajunusu sunain tu kasaa anaalulu sutuma jieyu, müinka saín einaa, anaa, alakajawaa, anaata sukuaipa wanee kasachiki. Suntapa sukualia sujuitajuin, aapinutshi süshikei supüla nianjachin akumajuin sukuaipa tu yonna sumaa ekawaa, supüla niiyatuinjatu sumüin supüshi, kaa majayuluinpain nüchon. Sumaiwa sukujala toushi,shiaja errajusu suchikua akuaipa, shikirajuin taya sunain jouin,jintuluin, jimoluin jee suntuin tanain majayula, suluje suleruin taya tei,yotusu wama supula wekirajain tuu kojutaka musia putchika ojuijirainjana suma. Joupa waya mioushi sunaije watujain suchira wei, jintutsu ekirajunusu sunain suntuin miowaka sulu wapune.Wanee jierru sushakatapa palajajanaska sukashia, aikalasu soushi, shii, suiru nakujuinjatu tuu kasa, choujaka sutujuin,alauleruinjatu sain. Tuu jietka kojutusu sanaije sumane. Anukaja jolu suchikua tuu suttaka . Naa laulayukana,nachajain wunuliaka susuinjatka anatapaijatuin sutta, oyotonusu suwala, jeketuinjatu ,sushein, sujutuinjatu jouwaka, awachitnusu sou aterra supa michika ,ounamatuijatu tuu isha mojuska. Apurralaijatu nojotsu ekuijatuin asala, jime, katio, asuinjatu Jawapia , kasuolu, palise, ujolu jaisu pulana alakajushi . ==Sukuwa'ipa tü süttakat== [[Anaajaalaa:Jintut süttüsü.jpg|thumb|La joven en su reclusión.]] Müsü sukuwa'ipa tü Süttakat mayaa. Tü jintutkat anajünaa aa'luu waneepia sütüma tü shiikat süpüla nnojolüin süpantanajaainjatüin, jee nnojolüinjatüin molüin seema süttaa müinjatü joo sukuwa'ipa. So'u tü Ka'i süntakalü o'u tü sükashiakat, eesü wanee kasairua aa'innakat sümüin. Shia shii sümaa soushi tü atüjaaka saa'u süntüin sümüin tü palajatkat sükashia. Maka nnojoliire na'yairua, eesü sü'irü, wane shipaya, eekai sülatüitpain sülu'upünaa tia akuwa'ipakat. Nnojotsü shianjatüin wane wayuu eekai naatajatüin, je nnojoishi nianjachin wane toolo, ja'itaichi süpüshin maka nnojoliire naa süpüshikana. ==Akachetnaa== Palajanaa tü majayükat akachennüsü iipünaa; sutu'upaa saajuuna miichikat, e'isale'ennüsü sulu'u wane süi jeketü je mouuisü. Yuttusu sulu'u tü su'ulakat, pa'ataawasü tü sütünakat je yentaawasü tü süpü'ükalüirua. Tü su'ulakat kaajunasü wane kuluulu aa'inmajia tü majayükat süpüla nnojolüinjatüin kasain shi'irüin. Aamajüsü kojuya Ka'i . Eesü saamajüle piama Ka'i, apünüin Ka'i, pienchi Ka'i shiale; O'unüsü süchiirua tü süka'iyainjatkat sünain süttaa. Asi'nnüsü ne'e Jawaapia watua süpüla Ka'ikat, wane wunu'u ishooitüsü je kojosü je püsiasü; shira wane suurula wunu'u süpüla anainjatüin sükashia. Eesü wane wunu'u Yoto'u sünülia, eetüinjatü sütüma je tuttuinjatü süpüla uleinjatüin shia süle'eru'upüna je sütalu'u püna. Süpüla saawala'injatüin süchiki tia, asi'nnüsü kasuwo'ulu, wane wunu'u ayu'luushi süle'eru'ujee mmakat. Süchikijee süpüshua'a tia, asi'nnüsü Pali'ise watua süpüla Ka'ikat, wane wunu'u irasü ayu'luushi sünainjee tü süchonkat waraarat. So'ukuwalu'uinjatü ma'i tü aa'innakat sümüin süpüla uleinjatüin Shia je wayuujatüin anasü. Kapülainsü süpüshua'a tü akuaippa aa'innakat sümüin tü majayütkat. Kachetüsü jo tü majayütkat iipünaa süka yarüttüin tü mmakat je kanainsü ayuulii; nnojotka'a Kachetsüin ne'e tü Shia atüwaa, eesü tü kasa kapülainjatkat; Shia süpüla uleinjatüin tü majayütkat süpüla anainjatüin sa'in, süpüla ka'atapalainjatüin je katsinjatüin sa'ain je shi'iruku. Tüü maka yaa aainjünüsü watta'a maalü, nnojotsü aainjünüin kale'u je aipa'a. Watta'a maalü su'ttia wane Ka'i jeketü, ma'aka nukuaippa chi Ka'ikai. Watta'a maalü talatüsü sa'in wayuu je katsinsü. ==O'ojitnaa == Kettaapa süpüshua'a tía, o'oojinnüsü tü majayütkat süchikijee süshakatitnüin, süse'eru'u aikat wanaa sümaa eein jimatüi. Tü o'oojookat antitsü ulee je nnojotsü su'upalain wayuu je loteesü ma'i sukuwa'ipa. Aikale'ennüsü tü majayütkat saa'u wane ipa süpüla shi'rüinjatüin miyo'uwaa, süka jamüin tü ipakat aküjasü süchiki miyo'uwaa. Tü majayütkat süpülasü tü jemiaikat je süsamala sawai; jepitüsü, mashe'insat je maichesat, je jonotüsü tü su'walakat süpüleeruajee. ==Ojui'jünaa == Tü majayütkalü ko'ulasü wanee süi iipünasü, apürü'lainjatü so'u wanee aipirua ka'i saja'tapa tü sükashiakalü, ashakatitnajatü süpüla ajuijunaakalü, sujuijuin wanee sutpayuu ekai kapüralain süpüla supaainjatüin tü saa'anasiakat sünain shiakat, tü süitkalü yootüinjatü sümaa supula süikale'erüin saa'in tü majayütchonkalü. Saapüinjatü wanee pütchi analu'ujatü shiaalu anainjatüin sukua'ipa watta ka'i. Ekirajainjatü sünain e'inaa susu otta jo atulaa süi. Maima kasa sütüinjatü sümaa suttakalaü so'u wanee juya,asüinjatü Wainma wunu'u süpüla anachoinjatüin sütapa'a, o'ojüinjatü weinshi maalia, eeiwaa aikalü. 246v715xylsf255clcmwfq8h6q88h1b 14 755 18642 18376 2026-08-08T12:11:22Z Yusmery94 53 /* */ 18642 wikitext text/x-wiki Yaainjatü ja'yain sünülia suumain wayuu: #[[Puschachi]] #[[Jashü'üma'ana]] #[[Wotoin]] #[[Wuliyuunakalü]] #[[Malakalii]] #[[Kanniama'ana]] #[[Wuraichirapa'a]] #[[Kasuutalein]] #[[Walirükalee]] #[[Kulaalaichirü]] #[[Pashat]] #[[Jeyuusirain]] #[[Katchirapo'o]] #[[Etsira]] #[[Potki]] #[[Nnaünashita]] #[[Müshichi]] #[[Lompichima'ana]] #[[Kasaikalü]] #[[Warüttain]] #[[Jeyuupülee]] #[[Anneetkima'ana]] #[[Walitpana]] #[[Sa'awa]] #[[Ale'epeta]] #[[Maina]] #[[Rawita]] #[[Mokoomatira]] #[[Meeralipa]] h03mtqnrzlkz9gepjm44rrkqdq3d5yn 10 791 18651 10531 2026-08-09T00:58:26Z PK2 1107 PK2 ansülaanüsü ee'iyalayaaka [[Anouktia sukua'ipa:-]] sünain [[Anouktia sukua'ipa:Clear]] 10531 wikitext text/x-wiki <div style="clear:{{{1|both}}};"></div><noinclude> </noinclude> r3wbetoursdsrf2wclc9i57ebcd3fpz 0 1310 18649 15924 2026-08-08T23:23:20Z Wayuu apshana 1341 /* */ 18649 wikitext text/x-wiki '''Ata''' ([[alijunaiki]]: ''Haematoxylun Brasiletto'') Nünülia sütüma alijuna Brasil, Azulillo, Campeche, Palo de tinta. Ata nia wane wunu'u süpushi tü kanuliakat Leguminosas, süsawatuin po'oloo meetüra nüja'apüin iipünamüin, maloukatusü tu wunu'usiikat, yütcheinsü supana, kooyochensü nüchon, waima shiipuse sünain nütüna shikaajuin murülü, annerü otta kaula. Waima sulu'u woumain chii wunu'ukai eeshii ya'aya Kolompia, Wenesuweera, Meejiko, Costa Rica, Nicaragua otta cha'aya El salvador. Tü atakat waima anakalü apüla anasü shia süpüla akumaja kulaala, süpüla süsain miichi, süpüla süsaa luma, süpüla shia sikin. Asotsü shia sootpüna isashii otta jalala'a, wunu'u katsüinshi süpüla miyaasü. [[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]] iu6uxmuucbpryozgmkxmbt7vcezj1kv 18650 18649 2026-08-08T23:25:06Z Wayuu apshana 1341 /* */ 18650 wikitext text/x-wiki '''Ata''' ([[alijunaiki]]: ''Haematoxylun Brasiletto'') Nünülia sütüma alijuna Brasil, Azulillo, Campeche, Palo de tinta. Ata nia wane wunu'u süpushi tü kanuliakat Leguminosas, süsawatuin po'oloo meetüra nüja'apüin iipünamüin, maloukatusü tu wunu'usiikat, yütcheinsü supana, kooyochensü nüchon, waima shiipuse sünain nütüna shikaajuin murülü, annerü otta kaula. Waima sulu'u woumain chii wunu'ukai eeshii ya'aya Kolompia, Wenesuweera, Meejiko, Costa Rica, Nicaragua otta cha'aya El salvador. Tü atakat waima anakalü apüla anasü shia süpüla akumaja kulaala, süpüla süsain miichi, süpüla süsaa luma, süpüla shia sikin. Asotsü shia sootpüna isashii otta jalala'a, wunu'u katsüinshi süpüla miyaasü. [[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]] o4qvgb1gzdklmmoc104wrdj3i2lwybm 0 1604 18645 18603 2026-08-08T17:35:56Z Dmedina¹¹¹ 2848 /* */ 18645 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Shia wanee oumain pasanainsü sünain [[Guajira (Municipio)|Wajiira]] wopujeerumüin, sulu'usü oumainkalü Akualu'u Manaure Tü makalü yaa suumain wayuu, shipia wayuu siijuna, sumaiwaa. A'yataashi sünain akumajaa, otta musia a'injaa e'inüshi, alojoo jime otta epijaa mürülü je arüleeja ka'ula otta müsi'a annerü. Sünülia tü mmakalü shia sünainjee "jali'an" otta "mmapa'a", shiain joo sünülia tü o'umainkalü jalitpa'a Esta comunidad es habitada por personas de la etnia wayuu del [[e'irukuu]] [[Siijuana]], que se dedican principalmente a la elaboración de artesanías, la pesca y ganadería caprina, el nombre de la comunidad deriva de "jali'an" que significa cuidado y "mmapa'a", que significa territorio. Jalitpa'a es una comunidad atractiva debido a su organización y paisaje desértico, con vegetación xerófila que llama la atención de los turistas visitantes komqs2yakypokmfbrokumih15gx4rwe 18646 18645 2026-08-08T17:36:35Z Dmedina¹¹¹ 2848 /* */ 18646 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Shia wanee oumain pasanainsü sünain [[Guajira (Municipio)|Wajiira]] wopujeerumüin, sulu'usü oumainkalü Akualu'u Manaure Tü makalü yaa suumain wayuu, shipia wayuu siijuna, sumaiwaa. A'yataashi sünain akumajaa, otta musia a'injaa e'inüshi, alojoo jime otta epijaa mürülü je arüleeja ka'ula otta müsi'a annerü. Sünülia tü mmakalü shia sünainjee "jali'an" otta "mmapa'a", shiain joo sünülia tü o'umainkalü jalitpa'a . Jalitpa'a es una comunidad atractiva debido a su organización y paisaje desértico, con vegetación xerófila que llama la atención de los turistas visitantes fz96agr2kqt3t4g7acmbyevml6b9sil 18647 18646 2026-08-08T19:19:30Z Dmedina¹¹¹ 2848 18647 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Shia wanee oumain pasanainsü sünain [[Guajira (Municipio)|Wajiira]] wopujeerumüin, sulu'usü oumainkalü Akualu'u Manaure Tü makalü yaa suumain wayuu, shipia wayuu siijuna, sumaiwaa. A'yataashi sünain akumajaa, otta musia a'injaa e'inüshi, alojoo jime otta epijaa mürülü je arüleeja ka'ula otta müsi'a annerü. Sünülia tü mmakalü shia sünainjee "jali'an" otta "mmapa'a", shiain joo sünülia tü o'umainkalü jalitpa'a Jalitpa'a wanee mma anachonsü sünainje anain sukua'ipa otta müsia shiyolojo suumain, su'unulia, kamalainka namüin na que llama la atención de los turistas visitantes q3y0hpaiw125vvllfpdzbbxafu5eppz 18648 18647 2026-08-08T19:26:52Z Dmedina¹¹¹ 2848 /* */ 18648 wikitext text/x-wiki '''jalitpa'a:''' Shia wanee oumain pasanainsü sünain [[Guajira (Municipio)|Wajiira]] wopujeerumüin, sulu'usü oumainkalü Akualu'u Manaure Tü makalü yaa suumain wayuu, shipia wayuu siijuna, sumaiwaa. A'yataashi sünain akumajaa, otta musia a'injaa e'inüshi, alojoo jime otta epijaa mürülü je arüleeja ka'ula otta müsi'a annerü. Sünülia tü mmakalü shia sünainjee "jali'an" otta "mmapa'a", shiain joo sünülia tü o'umainkalü jalitpa'a Jalitpa'a wanee mma anachonsü sünainje anain sukua'ipa otta müsia shiyolojo suumain, su'unulia, kamalainka namüin na we'iyoukalu, arütkaakana wanaimüin. 3ubuimfsbwp9nxi05evza4qokaub5u8 10 1611 18652 2026-08-09T00:58:26Z PK2 1107 PK2 ansülaanüsü ee'iyalayaaka [[Anouktia sukua'ipa:-]] sünain [[Anouktia sukua'ipa:Clear]] 18652 wikitext text/x-wiki #REDIRECCIÓN [[Anouktia sukua'ipa:Clear]] 28f46kz0j81dci2zixq1g57xfnu7xrk