Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.47.0-wmf.7 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 3020 51266 25826 2026-06-21T00:15:28Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51266 wikitext text/x-wiki '''Kiiseli, kagrukiiseli ''' Kiiselit ollah tavallizembii tundiettuloi karjalazii syömizii. Kiiseli on studeninkaldaine syömine, kartohkujauhos libo vil'l'ois suadavu (kagru, ruis, nižu, liinu, herneh). Muigei vil'l'ukiiseli (erähis lähtehis: ”ven'alaine kiiseli”, ”valgei kiiseli” on studeninkaldaine omapäine, toizekse syödävy syömine, kudaman suajes hapaitetah suurimat libo kagru-, ruis-, nižujauhot vedeh. Ven'an rahvahan syömine, kudamas lähti sana kiiseli. Ruis-, kagru- da nižukiiselin syvväh m'ouduvienke, maijonke libo voinke. Hernehkiiselii (mavutoi, kiižata) syvväh lihaliemenke. Kagru-, ruis-, nižukiiselin luajitah tahtahas libo kiižois. Kartohkujahos luajittuh muarju-da puunandimien kiiselih verraten, kudamua syvväh jälgisyömizenny libo juvvah juomizennu, jauhokiiseli on omapäine syömine. Nygyaigazet kokit pietäh sidä ezmäzenny syömizenny (notkiennu olles) libo pudronnu (sagiennu olles). Magei kiiseli puunandimis da muarjois (toiči sanotah ”ruskiekse kiiselikse”) on magei, jälgisyömizekse sagiettavannu syödävy libo notkiettavannu kolmandeh vuoroh syödävy eväs. Se luajitah vereksis da kuivattulois muarjois da puunandimis da niilöin mehulois, herois, varen'n'ois, maidolois, kudamih ližätäh kartohku- da kukuruuzujauhuo, zuaharipeskuu da metty. Kiiseli varustuu ruttoh. Enimytteh kiiselilöih ližätäh zuaharii. Tavan mugah puunandin-da muarjukiiselilöi varustetah kartohkujauhol, maido- da mindualikiiselilöi luajitah kukuruuzujauhos. Varustetah libo valmehis kuivis einehis libo sevoittamal täyttielöi enne keitändiä. Vien da jauhon segaikäytändiä voijah olla želenkaldazet, notkiettavat da juuri notkiet. Sagevuos riippujen käytetäh omapäizenny jälgisyömizenny, jälgizyömizen painiennu libo juomizennu. == Kagrukiiseli == Vie XIX vuozisual ven'alazien, ukraintsoin, valgoven`alazien, päivanlaskusluavilazien da Baltiekkumerensuomelazien rahvahien keskes kagrukiiseli oli suuris tietois. Tavan mugah kannateksel libo siemenvoil mavustettu kagrukiiselii syödih piäsyömizenny da leivänke. Yhtelläh pruazniekkustolih niškoih kiiselih ližättih metty da kaikenmoizii muarjoi, piettih sidä jo magiennu syömizenny. Ven`an Pohjazes kagrukiiselii sanottih ”vigon'alo”, ”razgon'a” , sendäh gu konzu sidä kannettih stolih, piirut-bualut oldih jo loppevumizillehpäi. Luajindu. Illas kagrujauhot pieksetäh vedeh, ližätäh leibymuijotus libo palaine mustua muigiedu leibiä. Yön aigah kiižat muijotah. Huondeksel lasketah žiitas läbi, ližätäh suolua da keitetäh pieksäjen kypsendässäh. Valmis keitto valetah syväh juodah libo kaunismal``l`ah da annetah vilustuo. Syvväh siemenvoinke libo mindualimaijonke. Ven`an Pohjazes hiilavua kagrukiiselii syvväh voinke, vilun – maijonke. Sidä voibi syvvä pyhien aigua, da se on olluh vie kuolluzien mustosyömine. Tavan mugah alovehel kiiselii sanottih kagrukiiselikse libo kiižukiiselikse. Kagrujauho- libo suurimsevos da yön libo kaksi hapatettu kiižu valutettih da ližiämäl vetty keitettih kiiseli (ven. кисель). Samanmostu muigiedu kiiselii keitettih toiči ruis- da ozrujauhosgi. Kagrukiiselii syödih voinke libo svuad’ban aigua pruazniekkusyömizenny mienke.Se on tervehelline da hyvä vačal. Kiiselin luadijes pidäy olla karjua kagrua, kudamua livotah vilus vies kaksi yödy.<ref>https://web.archive.org/web/20160105050321/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-kulttuuri/syomizet/ Syömizet. Karjalan Sivistysseura, lugiettu 20.12.2015</ref> ==Kirjalližuttu== Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.<br> Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.<br> Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)<br> Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.<br> Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.<br> Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.<br> [[Category:Wp/olo|K]] [[Category:Syömizet|K]] [[Category:Karjalan syömizet|K]] 08428d8811s1hbowzelyexm51ls89ef 0 3031 51227 44830 2026-06-20T20:33:43Z Olksolo 356 viittehet 51227 wikitext text/x-wiki [[Failu:Concert kantele.jpg|thumb|300px|right|Kandeleh]] '''Kandeleh''' (vie muvvos '''kannel''') on karjalaine da suomelaine kanzalline näppäilykielisoitin, yhty roduu gusl’anke, on hyvin tundiettu [[Baltiekkumeri|Baltiekkumeren]] alovehel. [[Failu:DIY kantele sample raw.ogg]] == Rakendeh da histourii == [[Failu:5and10stringkantele.jpg|thumb|5- ja 10-kielizet kandelehet.]] [[Failu:Väinämöinen kiinnittää kielet kanteleeseen.jpg|thumb|[[Johan Zacharias Blackstadius]], ''Väinämöine kiinnittäy kielet kandeleheh'', 1851.]] Kandeleh on kielisoitin. Sen piäozat ollah puuhine rungo da jouhilois, jiändehis libo ravvas luajitut kielet. Enzimäzet soittimet oldih viizikielizet, da niilöin rungo kaiverdettih puus, yhtes libo kahtes palas. Kahtes ozas luajitus kandelehes oli rungo da kanzi. Kandelehen luadimizeh käytettih kuustu, mändyy, huabua da leppiä. Kandelehen vakku oli luajittu lepäs, kielien varret – koivus, kielet – jouhes. Laudoi rungon azumizeh ruvettih käyttämäh 1800-luvul.<ref> http://etno.net/soitin/kantele, Kantele, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä, etno.net, 31.7.2015</ref> Nygözet kandelehet voibi jagua pienih (alle 15 kieldy) da suurih (kai 39 kieldy).<ref> http://etno.net/soitin/kantele, Kantele, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä, etno.net, 31.7.2015</ref> Kandelehen kielih aijemba käytettih hebozen jouhiloi, ga jo 1700- ja 1800-luvul oldih käytös raudukielet. "Vaskikandeleh" tarkoittau kandelehtu, kuduan kielet ollah vaskes. <ref>http://www.temps.fi/soitin/ Kastinen Arja, Temps Oy, 31.7.2015</ref> Kazvoi kielien miärygi. Puaksumbi käytettih 5-, 10-, 12- da 16-kielisty diatonistu soitindu. Nygyaijas Karjalas on olemas kaksi kandelehen lajii: diatonine da hromattine. Diatonizel kandelehel soitetah vaigu rahvahallistu muuzikkua, hromattizel voi soittua kui rahvahallistu sit klassillistugi muuzikkua. Hromattizen kandelehen luadii on Kalevalan runoloin keräilii [[Elias Lönnrot]]. Vuozinnu 1830-1840 häi luadi kaksi hromattistu kandelehtu, kudamis yksi nygöi on [[Suomi|Suomen]] muzies. Nygyaijas luajitah pikkolo-, prima-, al’tu- da bassukandelehet. Vahnimat tovestukset kandelehsoittimis (ezimerkikse suomelaine ''kandeleh'', [[Virolazet|virolaine]] ''kannel'', [[Latvielazet|latvielaine]] ''kokles'' [iännetäh ''kuokles''], [[Liettualazet|liettualaine]] ''kanklės'' da [[Ven'alazet|ven'alaine]] ''gusli'') ollah [[Novgorod]]an sego [[Puola]]n [[Opole]]n da [[Gdańsk]]an 900–1400-luvulpäi olijoi [[Arheolougii|arheolougizii]] löydölöi. Kandeleh nägyy da kuuluu [[Kanzanrunohus|kanzanrunohuos]], da [[Kalevala]]s se on [[Väinämöine|Väinämözen]] soitin. Suomelazes kantele–sanas on luajittu Kanteletar-nimi, kudai merkiččou suomelazien kanzallizien runoloin kogomustu, kuduan Elias Lönnrot keräi da piästi ilmoih kolmes ozas vuozinnu 1840—1841. Tar–suffiksu merkiččöu naispuoldu, toizin sanojen Kanteletar on Kandelehen tytär libo tämän soittimen soitandan muza-puolistai. XX vuozisuan 30. vuozien alus V.P. Gudkovan tiijollizen tutkimusinstituutan fol’klouruozaston ruadajan ohjuamizen mugah neroniekat Kl’uhin da Jamščikov luajitah hromattizen kandelehen. Vuonnu 1936 Karjalas oli perustettu Kantele – valdivolline ansambl’u, kudaman johtajannu oli V.P. Gudkov. Suomes 1970-luvus algajen ruadau [[Kanteleliitto]]. Jyväskyläs ruadau [[Suomen kantelemuseo|Suomen kandelehmuzei]] . Kandelehensoittuo on opastettu Sibelius-Akademies Helsingis, nygözes Taidehyliopistos, omannu ainehennu vuvves 1987.<ref> http://www5.siba.fi/studies/degrees-and-programmes/piano/about-us/-/asset_publisher/EaCeBi1iSpYj/content/sibelius-akatemian-kanteleopetus-viettaa-25-vuotisjuhliaan?redirect, Sibelius-Akatemian kanteleopetus viettää 25-vuotisjuhliaan, 2012, Sibelius-Akatemia|Viitattu = 31.7.2015</ref><ref>https://web.archive.org/web/20150923151936/http://www.uniarts.fi/siba/harmonikka-kitara-kantele, Harmonikka, kitara ja kantele, Taideyliopisto,31.7.2015}}</ref> Nägevy panos hromattizien kandelehien luajindah pandih neroniekat Kl’uhin, Jamščikov, Kristal, Kuk, Čelombit’ko, Frolov, Smolin. [[Failu:Гусляры.jpg|thumb|[[Viktor Vasnetsov]], ''Guslinsoittajii'', 1899]] [[Failu:1991 CPA 6373.jpg|thumb|Nevvostoliiton aigaine postumarku, kuduas latvielazii kanzansoittimii. Kuvas myös latvielaine kannel libo kokle.]] == Kandelehsoittimet eri rahvahil == * [[karjalazet|karjalazet:]] ''kandeleh'' * [[latgallat|latgallat:]] ''kūkles'' ja ''kūkle'' * [[latvielazet|latvielazet:]] ''kokles'' ja ''kokle'' * [[liiviläzet|liiviläzet:]] ''kāndla'' * [[liettualazet|liettualazet:]] ''kanklės'' * [[marit|marit:]] ''kärš'' ja ''kysle'' * [[puolalazet|puolalazet:]] ''gęśle'' * [[suomelazet|suomelazet:]] ''kantele'', ''kannel'' * [[tatuarat|tatuarat:]] ''guslja'', ''göslja'' ja ''keslja'' * [[čuvašat|čuvašat:]] ''kesle'', ''kjosle'' ja ''kysle'' * [[udmurtat|udmurtat:]] ''krez'' * [[ukrainalazet|ukrainalazet:]] ''husli'' * [[valgoven'alazet|valgoven'alazet:]] ''gusli'' * [[vatjalazet|vatjalazet:]] ''kannõl'', ''gusli'' ja ''guusla'' * [[ven'alazet|ven'alazet:]] ''gusli'' * [[vepsäläiset|vepsäläiset:]] ''kandel'', ''stribunik'' * [[virolazet|virolazet:]] ''kannel'' == Kandelehel soitto == Kandelehtu soitetah pidämäl sidä piduzin polvil libo stolal. Kanzanomastu kanneldu soitetah näppäilemäl kieliäi da jättämäl net puaksuh soimah, ga yhtelläh taidehsoitos käytetäh iänen sammutindu. Kandelehel soittajes näppäilläh tavan mugah melodiedu oigiel käil, hurual käil soitetah madalil kielil. Puaksumbah kandelehet on viritetty [[Diatonine asteikko|diatonizesti]]. Viizikieline kandeleh on tavan mugah viritetty [[duuri|D-duurih]] (d–e–fis–g–a) libo vastavah [[molli]]h (d–e–f–g–a), ga tostugi viritysty käytetäh. Kandelehel soitetah soluo, myödäh soitetah kanzallizen eeposan Kalevalan runoloin mugah. == Viittehet == {{Viittehet}} == Kirjalližuttu == * Blomster, Risto (toim.) 2009: Kantele, Kirjoittaneet Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen. SKS:n teoksia 1225, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 978-952-222-101-8 * Dahlblom, Kari 2011: Keski-Suomen kantele, Äänekoski, Kari ja Tuula Dahlblom, ISBN 978-952-92-9447-3 * Kastinen, Arja & Rauno Nieminen & Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi. Karjalaisesta kandelehperinteestä 1900-luvun alussa. Temps Oy 2013. * Nieminen, Rauno – Väänänen, Timo – Rossander, Meri-Anna 2011: Kantele eläväksi, Nurmes: Nurmeksen museo, ISBN 978-951-96797-3-0 * Nieminen, Rauno 1984: Viisikielisen kanteleen rakennuspiirustuksia, Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti, ISBN 951-95411-1-X == Aihies muijal == * [http://kandeleh.net/ Kandelehliitto] * [http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/kandeleh_taipuu_vaikka_rokkiin_3191575.html Kandeleh taipuu vaikka rokkiin]. Yle Helsinki 21.1.2012. * [http://www.temps.fi/soitin/ MuT Arja Kastinen: Soitin] (temps.fi) * [http://www.temps.fi/esitykset/ MuT Arja Kastinen: Esitykset] (temps.fi) * [http://www.kase.fi/~jussila/fkandeleh.htm Soitinrakentaja Jussi Laasasen kandelehsivut]. [[Kategourii:Soittimet]] s5va2u5lx6aacjj4yrqakyg6dlylhh4 0 3047 51267 15083 2026-06-21T00:19:08Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51267 wikitext text/x-wiki '''Karjalaine lapsienkirjalližus''' rubei kehittymäh vaste 1990-luvul. Äijät karjalakse kirjuttajat kirjutettih da kirjutetah kui lapsile, mugagi aiguzile. Paavo Lukinan tuotando kuuluu enimite lapsien kirjalližuoh. Häi oli ruvennuh runoilemah jo nuorennu brihačunnu enne voinua. Vuvvennu 1981 häi julgai runojelman ''Tuhkimus. Sanelemistu karjalan livvin kielel.'' Lukinan kuolendan jälgeh piäzi ilmah vie kaksi hänen runokniigua lapsile: ''Mindäh kägöi kukkuu'' (1990) da ''Iče minä'' (1996). [[Zinaida Dubinina|Zinaida Dubininan]] runoloi oli jullattu ezmäi Punalipus, sit enimite [[Oma Mua|Oma Mua]] -lehtes. Lapsile tarkoitettu runokirju ''Silmükaivoine'' piäzi ilmah vuvvennu 1995. ''Valgei koivikko'' (2003) -kniigah kuuluu aijemba lehtistös jullattuu runuo. Runoloin ližäkse häi on kirjutannuh ezim. kerdomuksii, kiändänyh livvinkarjalakse ven’an- da suomenkielizii runoloi, [[Uuzi sana|Uvven Sanan]] (2003) da [[Kalevala|Kalevalan]] (2009). Hänen kirjutuksii on kerätty kirjah ''Kirjutukset'', kudai piäzi ilmah vuvvennu 2013. [[Natalja Sinitskaja|Natalja Sinitskaja]] on kiändänyh [[Tove Jansson|Tove Janssonan]] [[Muumi|Muumi]]-kirjoi: ''Tiedoiniekan hattu'' piäzi ilmah vuvvennu 2009, ''Varattavu Iivananpäivy'' – 2010, ''Muumitatan mustelmat'' – 2012, ''Muumipeigoi da händytiähti'' – 2013, ''Kumman talvi'' – 2014 da ''Muumitata da Meri'' – 2015. Vuvvennu 2011 piäzi ilmah Mikko Kuisminan da Maria Kähärin ''Niina Nieglikon sygyzy'', vuvvennu 2013 Maria Kähärin kirju ''Milan perehen päivy'' da Olga Ognevan da Aleksei Konkan toimitettu ''Pyhät da arret – Karjalaine rahvahankalendari'' da 2014 Olga Ognevan toimitettu ''Kumalikko'' sego Jelena Filippovan lapsien opastundukniigu ''Sanalipas''. Ližäksi oli jullattu erähii tevoksii, kudualoin ainehisto kuuluu [[Karjalan Kielen Seura|Karjalan Kielen Seuran]] organizuittuloih kirjutuskilboih. ==Lähtehet== * Karjalankieline kirjalližus. [https://web.archive.org/web/20160304235258/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-karjalan-kieli/karjalankieline-kirjallizus/ Karjalan Sivistysseuran verkosivut]. Viitattu 9.12.2015. [[Category:Wp/olo|K]] [[Category:Kirjalližus|K]] e8j5a506l70z2ax866y0ny4zp5hhmfn 0 3056 51228 48407 2026-06-20T20:34:51Z Olksolo 356 viittehet 51228 wikitext text/x-wiki [[Failu:Karjalan kieli.png|thumb|300px|Karjalan kielen murdehet. <br>1. Varzinkarjalan vienalazet murdehet.<br>2. Varzinkarjalan suvikarjalazet murdehet.<br>3. Lyydi.<br>4. Liygi (livvinkarjal).<br>5. Tverinkarjal.]] '''Karjalan kielen murdehet''' ollah varzinkarjal da livvinkarjal. Varzinkarjalah kuulutah suvikarjalan, vienankarjalan da tverinkarjalan murdehet. Erähien tutkimuksien mugah lyydii pietäh karjalan kielen murdehennu, ga nygöi puaksumbah omannu kielenny. == Murdehien tutkimuksen histouries == Karjalan kielen tutkimuksen alguhpanijannu oli suomelaine kielentutkii [[Arvid Genetc|Arvid Genetz]]. Vuozinnu 1871–1872 Genetz keräi kielitiijollistu da kanzanperindöllisty ainehistuo karjalazien eländyalovehil. Nämmien ainehistoloin pohjannu oli painettu ezmäzet karjalan kielen piämurdehii kuvailijat tutkimukset. Omis tutkimuksis Genetz ezmäzien joukos jagoi karjalan kielen kolmeh murdeheh: varzinkarjalah, livvinkarjalah da lyydih.<ref name="Zaikov 2000">Зайков, П.М. 2000. Глагол в карельском языке. с. 8, 19-27. 294 с. Издательство Петрозаводского государственного университета. Петрозаводск. ISBN 5-8021-0093-1</ref> Ven'an tutkijois ezmäzenny suomelaz-ugrilazien kielien tutkijois karjalan kielen murdehii rubei tutkimah [[Dmitrii_Bubrih|D.V. Bubrih]]. Vuonnu 1937 häi luadi karjalan kielen murrehainehiston keriändyohjelman murrehatlasah niškoi. Ohjelmah oli pandu läs 2000 kyzymysty. Ainehisto oli kerätty 150 eländykohtas. Vuonnu 1938 tädä ainehistuo käyttäjen Bubrih oli luadinuh läs 200 murrehkartua. Täl pohjal Bubrih tovesti, gu karjalan kieli on iččenäine itämerensuomelaine kieli. Bubrih miäräi alovehellizet karjalan kielen rajat: varzinkarjalan alovehii ollah Karjalan tazavallan keski- da pohjaspuolii da Tverin, Piiterin da Novgorodan alovehien erähät kylät. Livvinkarjalazii alovehii ollah Luadogan järven päivännouzurannikon da Anuksen kannaksen alovehii (Karjalan tazavallan Anuksen da Priäžän piirit da Leningruadan alovehen Kondušin karjalazet). Lyydin murrehtu paistah Anuksen piirin Kuujärven kyläs, erähis Priäžän piirin kylis ([[Pyhäd'ärvi|Pyhäjärvi]], [[Priäžy]], [[Viidan]]), Kondupohjan piirin kylis (Tivdii, Mundjärvi).<ref name="Zaikov 2000" /><ref name="Klementjev 2008">Клементьев, Е.И. 2008. Карелы. Историко-этнографический очерк.</ref> == Murdehien histourielline kehitys == Karjalan kielen murdehien kehitys (1100–1600-luvul) kuvastau karjalazien etnosan muvvostamizen protsessua, muinaskarjalazien da muinasvepsäläzien sego muinaskarjalazien da saamelazien keskenästy vuorovaikutustu da rahvahien migratsien eriaigazii ualdoloi, kudamat jatkuttih 1800-luguh asti. Livvin da lyydin murdehet roittihes Anuksen kannaksen muinasvepsäläzien da muinaskarjalazien etniellizen vuorovaikutuksen tuloksennu. Varzinkarjalan murdehen kehitys liittyy korela-heimoh, kudai I-II vuozituhandel eli Luadogan rannikol. Tverin karjalazet ollah Luadogan rannikol eläjien karjalazien jälgiläzii, kudamat siirryttih elämäh Keski-Ven'ale 1600-luvul Ven'an da Ruočin välizien voinien periä. Nygözel aijal enimistö karjalazis eläy Ven'al: Karjalan tazavallas, Tverin alovehel, Piiteris da Leningruadan alovehel. <ref name="Klementjev 2008" /> Karjalastu eläy Suomen puolelgi. <ref name=autogenerated1>[http://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala Kotimaisten kielten keskus. Karjala]</ref>. == Karjalan kielen murdehien lajittelu == Varzinkarjalan karjalan kielen murreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Vienankarjalan kuulutah Oulangan, Kiestingin, Tihtojärven, Viččutaibalehen, Vuokkiniemen, Uhtuon, Kontokinmurdehet. Välimurdehih kuulutah Jyskyjärven, Puanajärven da Kontokinmurdehet. Suvikarjalan murdehii ollah Rugajärven, Tungudan, Rebol'an, Puadanan, Porajärven, Mändysellän, Tihvinän, Tolmačun, Vesin, Valdain da D'oržan murdehet. Livvinkarjalan murdeheh kuulutah Siämärven, Tulemajärven, Vieljärven, Videlen, Kotkatjärven, Riipuškalan, N'ekkulan da Kondušin murdehet. Lyydinmurreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaslyydi, keskilyydi da suvilyydi. Oman murdehen muvvostau Kuujärven lyydin murreh. Suomelazet karjalan kielen tutkijat pietäh varzinkarjalan väli- da suvikarjalan murdehii omannu, nelländenny murrehjoukkonnu. <ref>Pyöli, Raija 1996. Venäläistyvä aunuksenkarjala. Kielenulkoiset ja -sisäiset indikaattorit kielenvaihtotilanteessa. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 18. Joensuun yliopisto, Joensuu.</ref> Lyydin murrehtu puaksumbah sanotah omakse kielekse, eigo karjalan kielen murdehekse. <ref name="autogenerated1">[http://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala Kotimaisten kielten keskus. Karjala]</ref> Gu eroittajannu kriteriennu ollou kirjukielen kehitys jogahizele murdehele, sit voibi paista iččenäzis kielis, a ei murdehis. Täs nägökulmas on sanottavu, gu omua kirjukieldy on kehitetty livvin-, vienan-, lyydin-, tverin- da varzinkarjalan murdehile. <ref name="autogenerated1">[http://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala Kotimaisten kielten keskus. Karjala]</ref> <ref>Jeskanen, Matti 2005: s. 215.</ref> == Murdehien verdailijat ominažukset == Varzinkarjalan murdehes nominoin, adjektiivoin da adverbilöin loppuvokali on a, ä, livvinkarjalas – u, y, lyydis – e, O (akka – akku – akk(e), kieltä – kieldy – kield). Poikkevuksenu täs siännös ollah kaksitavuhizet sanat, kudamien enzimäine tavu on histouriellizesti lyhyt da sen rakendeh on CV (kala, pezä). Konsonantuyhtymät sk, st, ht, hk, tk da rd, nd, ld, mb, kudamat ollah toizen da kolmanden tavun rajal, ei olla astevaihtelus livvin da lyydin murdehis (uson – uskon, isännän – ižändän). Varzinkarjalas tapahtuu astevaihtelu lk, rk ~ l, r. Livvinkarjalas vastinehennu on pitky konsonantu ll da rr (vrd. varzinkarjala jalka – jalat, livvinkarjala jalgu – jallat). Livvin da lyydin murdehis inessiivan da elatiivan, adessiivan da ablatiivan piättehet ollah samanmoizet. Varzinkarjalas adessiival da allatiival ollah samat piättehet (ezim. livvi da lyydi: mečäs ’в лесу, из леса; metsässä, metsästä’; varzinkarjalas: järvellä ’на озере, на озеро; järvellä, järveltä’). Verbilöin monikon 1. da 2. persounan piättehet erotah murdehis nenga: -mma/-mmä da -tta/-ttä (varzinkarjala), -mmo/-mmö da -tto/-ttö (livvi), -mme da -tte (lyydi). Nämmis muodolois erotah toine toizes kieldoverbin muvvot. Livvinkarjalas kieldoverbin muodo on tagavokaline eduvokalizen sijah: emmä, että (varzinkarjala), emmo, etto (livvi), emme, ette (lyydi). Livvin da lyydin murdehis verbin persounupiättehet prezensas da imperfektas ollah samat. Varzinkarjalas monikon 1. da 2. persounan piättehet prezensas ollah -mma/-mmä da -tta/-ttä, imperfektas - -ma/-mä da -ja/-jä. Varzinkarjalan murdehes imperfektan tunnus -i häviey o, u da y:n jälles yksikön 3. persounan muodolois da monikon 1. da 2. persounan muodolois. Livvis da lyydis imperfektan tunnus säilyy. Livvis da suvikarjalan välimurdehis ei ole imperfektan muodoloi tunnuksenke -zi- (magazi-n). Tämän sijah käytetäh diftongumuodoloi, ezim. magai-n. On mainittavu, gu konditsionualua livvis da lyydis käytetäh nelläs aigumuvvos, varzinkarjalas – kahtes. Imperatiivas eri murdehis on eruo kieldoverbin alguvokalis: varzinkarjalas se on e-alguhine (elä, elkyä, elkäh), livvis da lyydis -a/-ä-alguhine (älä, älgiä, älgäh, älgäheze). Varzinkarjalan persounupronominoin mie 'я', sie 'ты', hiän 'он' vastinehet livvis da lyydis ollah minä, sinä, häi. == Murdehien ominažuot == === Varzinkarjalan murdehet === Varzinkarjalan murdehih kuuluu kolme alamurrehtu: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Pohjaskarjalazet murdehet muvvostetah yhtenäzen kogonažuon. Nämmis murdehis ei ole soinnillizii konsonantoi g, d, b, z, ž. Murdehis on käytös suhu-š, enne kaikkie tagavokalizis sanois. Välimurdehis s:n da š:n rinnal on myös soinillistu z, ž, soinnilizinnu ezitytäh myös konsonantat k, t, p. Suvikarjalan murdehis monikon 3. persounan kieldomuvvot loppiettahes diftongah (ei kačottua, ei mändeä), monikon 3. persounan preezensas da imperfektas piäteh on vokaliloppuine (kučutaa). Suvikarjalazih murdehih oman struktuuran puoles kuulutah sizä-Ven’al olijat karjalan kielen murdehet (Leningruadan, Novgorodan da Tverin murdehet). Varzinkarjalan alamurdehil on piendy eruo toine toizeh. Nenga, Puadenen alamurdehes diftongas oa~ua on tulluh pitky vokali oo (Poadenessa ~ Poodenessa, moa ~ moo). Rebol’an da Porajärven murdehis aktiivan 2. partisiippu on -nut/-nyt-loppuhine. Tihvinän murdehes loppukonsonantat n da h muututah vokalikse (tule-e 'я приду'), indikatiivan prezensas yksikön 3. persounan piäteh on -h-loppuhine (hyppiä-h). D’oržan murdehen ominažuonnu on sananloppuhizien vokalien da tavuloin langemine (miäl, kuol´). === Livvinkarjalan murdehet === Livvinkarjalan Siämärven murdehes ollah käytös partitiivan muvvot, kudamis on kaksi partitiivan piätehty, ezimerkikse: mužikko-a-du, tyhje-ä-dy. Riipuškalan, N’ekkulan da Kotkätjärven murdehien ominažuonnu ollah šuhu š da ž, gu niilöin ies on histouriellizesti olluh libo on vokali i (išköy, ižändy); toizis kontekstois puaksumbah eziindyy s da š (lapset, saitto). Videlen da Tulemajärven murdehis oa- da ua-diftongis on tulluh pitky vokali aa, eä-diftongas – ää (maa, en jäännyh). Kondušin murdehes nominoin loppuvokalit a da ä muututah o:kse da ö:kse (toizis livvinkarjalas murdehis eziindyy vokali u libo y): akko, nahko. === Lyydinkarjalan murdehet === Pohjas- da keskilyydin murdehis loppu-h muuttuu vokalikse. Muutos tapahtuu yksikön illatiivan piättehes da indikatiivan preezensan yksikön 3. persounas, silloi piäteh on -u (meččä-u, tuoda-u). Monikon illatiivan piättehenny da indikatiivan prezensan monikon 3. persounan piättehenny on -i (mečči-i, tuodi-i). Imperatiivan yksikön 3. persounan piäteh on -i (äl-gäi nagra-goi). Suvilyydin konsonantu h säilyy nämmis azemis. Lyydin murdehien ominažuonnu ollah triftongat (kukuoi, tahtuoin) da loppuheittohizet muvvot (äi, akk, suai ombelmai). Lyydii voijah sežo pidiä omannu kielenny. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Karjalan kieli]] exujfpo3ttfou35qdn7phcmzz876p7v 0 3060 51269 46401 2026-06-21T00:24:17Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51269 wikitext text/x-wiki '''Karjalan kirjalližuokse''' sanotah [[Karjalan kieli|karjalan kielel]] tuotettuu da jullattuu [[Kirjalližus|kirjalližuttu]]. ==Histourii== Karjalan kielen vahnin kirjalline mustomerki on 1200-luvun Novgorodan tuohikirjutes (Tuleniškun tiedohussanat, [[Tuohikirjaine N 292|tuohikirjaine nro 292]] ). Karjalazii sanoi, paikan- da ristikanzannimilöi on ezim., moizis verokirjois: Iänizen (Oniegan) ymbäristön viijendeksen verokirju vuozil 1496 da 1568, Novgorodan vad’d’alasviijendeksen verokirju vuvvel 1500 da enzimäine ruoččilaine mua- da verokirju 1589–93. Nämmä ollah tärgiet karjalazien eländypaikoin histourien lähtehet. Erähien tekstoin karjalankieližytty ei ole pietty ihan varmanny, ei vähimyölleh merkittävänny kielen kannal. Tuatto meijän-malittu oli jullattu Sebastian Münsterin Cosmographia-tevokses vuvvennu 1544. Psaltarin algusanois jullatus jumaloin luvettelos Mikael Agricola mainiččou sežo karjalazien jumaloi. Muga buitegu hollantilazen Simon von Salingenin matkumustelmis 1500-luvul on tieduo sih näh, gu Feodor Zidenowa -nimine ven’alaine filousofu on kirjutannuh Karjalan da Lapin histourien da karjalan kielel uskontunnustuksen da Tuatto meijän -malitun. Nämmä kirjutukset ollah yhtelläh hävitty. 1700-luvun loppupuolel jullatus P. S. Pallasin verdailevas sanakniigas on annettu 273:le ven’an sanale kahtensuan muun kielen da murdehen vieres sežo varzinkarjalan da livvinkarjalan vastinehet. ==Enzimäzet karjalankielizet kirjat== 1800-luvun algupuolel painettih enzimäzet karjalankielizet kirjat: 1804 erähien malittuloin da lyhyön katehizisan kiännökset varzinkarjalakse da livvinkarjalakse (anuksenkarjalakse) da 1820 tverinkarjalakse kiännetty Matveista Svätoin Jovangeli, kudai nostatti suurdu kielitiedoilijoin huomivuo Suomes. 1800-luvul piäzi ilmah muudugi ortodoksistu kirjalližuttu, ezim., jevangelien kiännökset vienankarjalakse. 1900-luvun allus painettih äijy uskondollistu kirjalližuttu, sendäh gu opittih azettua suomen kielen yleistymine. Kaikis käytettih kirillisty kirjaimikkuo. 1800-luvun lopus da 1900-luvun allus piäzi ilmah sežo opastundukniigua da sanakniigua. Vahnin karjalan kielen aberi on Anastasija Tolmačevskajan kirjutettu tverinkarjalan aberi vuvvel 1887. Enzimäine vienankarjalan aberi piäzi ilmah vuvvennu 1894. Ligakuun vallankumovuksen jälgeh karjalankielizien julgavoloin finansiiruičendu allukse siirdyi kogonah Suomen puolele. Latinalazel kirjaimikol painettih kanzanrunohuoh liittyjät tevokset, kudamii kirjutettih enimite Iivo Härkönen da E. V. Ahtia. ==Karjalan kirjukieln kehitys 1930-luvul== 1930-luvun allus Tverin Karjalas luajittih latinalazin kirjaimin kirjutettavu kirjukieli. Vuozinnu 1930–1937 sil piäzi ilmah enimite aberii, lugukniigua, sanakirjua, kielioppii da opastusprogrammua, ližäkse matematiekan dai toiziengi škola-ainehien opastundukniigua. Äijy jullattih sežo lapsienkirjalližuon kiännösty, ga alguperäzen tverinkarjalazen kirjalližuon ozus oli ylen pieni. Kaikkiedah piäzi ilmah enämbi sadua karjalankielisty julgavuo. Lyhytaigazekse opindakse sežo jäi kirillizin kirjaimin kirjutettu karjalan yhtehine kirjukieli Karjalan Autonomizes Socialistises Nevvostotazavallas 1930-luvun jälgipuoliškol. ==Karjalankieline kaunehkirjalližus== Enzimäzenny karjalankielizenny kaunehkirjallizennu tevoksennu pietäh siämärveläzen Miron Smirnovan biografistu tevostu Karjalazen iäni. Matkukerdomuksii da karjalankielisty runohuttu (Golos’ Korela – putevyja zametki i korel’skaja poezija Mirona Smirnova), kudai piäzi ilmah Piiteris vuvvennu1890 kirillizin kirjaimin painetunnu. Iivo Härkönen oli merkittävy kirjuttai, kiändäi, opastai da enne kaikkie heimoliikkehen kannattai, Karjalan Sivistysseuran johtokunnan pitkyaigaine sekretari. Vuvvennu 1910 häi toimitti suomekse ilmah piässyön Karjalan kirjan (2.painos 1932), ga sidä paiči häi julgai sežo äijän omua karjalakse kirjutettuu da kiännettyy runo- da pajokogomustu (niilöin luvus Nouseva heimo – runoja suomen ja aunuksen kielellä 1921, Laululoi anukselazil – laulattavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel 1921, Kibunoi – suomalaizie runoloi aunukselazil 1. vuvvennu 1925 da 2. vuvvennu 1927). Kielentutkii Edvard Vilhelm Ahtia kirjutti suuren sanastokeräilemän da vuvvennu 1938 piästi ilmah Karjalan kieliopin sego Peiboi Pedrin nimel runoloi da virzilöi (Karjalastu virtty 1917, Rahvanan kandeleh 1922 da Vieron virzii 1924). 1930-luvul Karjalan ASNT:s suomen kielel kirjuttajat kirjuttajat yhtelläh jullattih kudamidä kerdomustu da runuo omal alamurdehel. Karjalakse kirjutannuzien tevoksis voibi mainita moizii (enimite kerdomuskogomuksii): Antti Timozen Lentomašiina (1933), F’odor Ivačevan Jauhinkivet (1934) da Iivo Nikutjevan Marfa (1935). Karjalakse ollah kirjutettu runoloi ezim. Krisun Miikul, Fedor Isakov da Nikolai Laine. ==Karjalankieline kaunehkirjalližus 1990-2000-luvul== Karjalan kielel (enimite 1980-luvun lopus algajen) on piässyh ilmah äijy murrehnäytehkogomustu da opastundukniigua aberilois kielioppiloih da sanakirjoih sah, ga täs keskitymmö enimite kaunehkirjalližuoh: runoloih, kerdomuksih da romaunoih da toiči vai mainičemmo muudugi. <ref>https://web.archive.org/web/20160105044059/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-karjalan-kieli/karjalankieline-kirjallizus/karjalankielizen-kaunehkirjallizuon-roindu/ Karjalankielizen kaunehkirjalližuon roindu. Karjalan Sivistysseura.</ref> ===Kirjalližuttu livvinkarjalakse=== [[Vladimir Brendojev|Vladimir Brendojev]] julgai omat enzimäzet livvinkarjalakse kirjutetut runot jo vuvvennu 1972 Neuvosto-Karjala -lehtes. Vuvvennu 1980 piäzi ilmah runokogomus Anusrandaine. Tämän jälles oli jullattu runokniigat Hiilau huoli (1983), Kadajikko (1986), pienimuodoine prouzutevos Kylmil (1988), Sa olet armas (1989), da jo kirjuttajan kuolendan jälles oli piästetty ilmah Runoja (1991). Karjala-julguamo piästi ilmah vuvvennu 1999 Brendojevan runoloin da kiännöksien kogomuksen Jättie hyvä jälgi muale. [[P'otr Sem'onov|P'otr Sem'onovan]] vuvvennu 2004 jullattuu tevostu Puhtasjärven Maša on sanottu enzimäzekse nygyaigazekse karjalankielizekse romuanakse. Se mustoittau äijälgi vienalazien kirjuttajien 1960–1970 -luguloil ilmah piässyzii Karjala-aihiezii romuanoi. Sem’onov yhtelläh aloitti runoniekannu, da hänen enzimäzii kerdomuksii oli jullattu [[Oma Mua|Oma Mua]] -lehtes 1993. Vuvvennu 2009 piästih ilmah kogomuksennu hänen kerdomukset Rodinjärvi (Vallitut kerdomukset). P’otr Sem’onov on kiändänyh sežo ven’ankielisty prouzua. [[Aleksandr_Lukič_Volkov|Aleksandr Volkov]] on kirjutannuh runuo sego livvinkarjalakse sego (vähimyölleh allus) ven’akse da kiändänyh ven’ankielisty runohuttu. Hänen runoloi oli jullattu äijäs lehtes. Hänel ollah piästy ilmah ezim. tevokset Pieni D’essoilu (1997) da Liivin virret (2004). Enimite runoniekoinnu, ga sežo lyhyzien kerdomuksien kirjuttajinnu ollah Olga Mišina (ezim. Kuldaine ildu 1993, Ratoi 1996, Marin kukku 2003), Vas’a Veikki (Eloksen dorogat 2003) sego Tamara Ščerbakova (ezim. Pajun kukkazet – keviän viestit 1999 da Armahile bunukoile 2002). Vuvvennu 1988 [[Santtu Karhu|Santtu Karhu]] voitti Punalipun organizuitun nuorien kirjuttajien runokilvan omal runol Mustas kois. Hänen runoloi ei lövvy kogomuksis, ga niilöi on jullattu Oma mua -lehtes, da net runot ollah Talvisovat-nimizen rock-joukkovehen pajoloin tekstat, ezim. moizil CD-levylöil, kui Pahoin brihoin pajatukset (2001), Hyvästit Karjala (2003), Terveh Petroskoi (2006) ja Allus oli muna (2009). Hänen runohus liikkuu rockliiriekas jumoristizih da liirizih pajoloih. Vuvvennu 2012 piässyös kniigas Hyvästi Karjala, Terveh Petroskoi oli jullattu Santtu Karhun liiriekkua sego karjalakse sego Timoi Munnen suomekse kiännetynny. Santtu Karhun runoloi on jullattu sežo Ol’ga Ognevan vuvvennu 2014 toimitetus Kumalikko-kirjas. ===Kirjalližuttu vienankarjalakse=== Vienankarjalakse on kirjutannuh toimittai Raija Remšujeva, kuduan runoloi oli jullattu lehtis da kogomuksis. Vuvvennu 1999 hänel piäzi ilmah lugukniigu Ihmeh-hete. Häi on sežo kiändänyh vienankarjalakse Uvven Sanan da jo vuvvennu 1943 suomekse ilmah piässyön Lauri Kuntijärven romuanan Yhessä ylettih (2004). Kalevalan 180-vuozipäivän aigua jullattih Raisa Remšujevan kiännetty Kalevala – Kal’evala vienankarjalakši, kuduas kuvituksennu on käytetty Vitali Dobrinin Kalevala-teeman mualavuksii. Vienankarjalazet kirjuttajat ollah kirjutettu suomekse Karjalas (kč. Karjalan suomenkielizen kirjalližuon vaihieloi) da Suomesgi, ezimerkikse Onttoni Miihkali ( Mikko Karvonen), [[Lauri Kuntijärvi]], Mikko Samulinen da Veikko Huotarinen, kudamien tevoksis yhtelläh hengilölöin vuoropaginois on käytetty puaksuh vienankarjalua. (Kč. sežo iel luguu ”Kaunehkirjalližuon enzimäzet askelet”.) Vuvvennu 2010 Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala piäzi ilmah vienankarjalakse Nadežda Lutohinan kiännetynny. Jukka-Pekka Wuorikosken lapsien kirjan kiändi vienankarjalakse Raisa Remšujeva da se oli jullattu vuvvennu 2013 nimel Mössi Kontie: Meččärunoja lapšilla. ===Kirjalližuttu suvikarjalakse=== Suvikarjalakse (ms. varzinkarjalakse) on enimite kirjutannuh Paavo Harakka. Vuvvennu 1989 piäzi ilmah starinkogomus Sunduga da vuvvennu 1996 Tuhkamukki. Hänen kirjutuksii on kerätty vuvvennu 2010 piässyöh tevokseh Paavon paginat. Saara Tuovizen kuaskukirju Saaran kuaskut da starinat piäzi ilmah enzimäzen kerran vuvvennu 2007. Selma Eskelizen starinoi oli jullattu vuvvennu 2012 nimel Uksen raosta kuultua. ===Kirjaližuttu tverinkarjalakse=== Tverinkarjalakse sežo kirjutetah enimite runoniekat. Vuvvennu 1965 Hodari Hottarini kirjutti käzikirjutuksekse jiännyön omah alamurdeheh perustujan tverinkarjalan kieliopin, keräi sanastuo da kirjutti runoloi, kudamii löydyy Karjalan Tazavallasgi jullattulois kogomuksis da [[Oma Mua|Oma Mua]] -lehtes. Vuvvennu 1992 piäzi ilmah Mihail Orlovan luajittu tverinkarjalan aberi. Hänen vuvvennu 1993 ilmah piässyöh Otkrovenie-runokogomukseh kuuluu ven’an- da karjalankielisty runuo. Häi luadii omih runoloih muuzikkua, da net pajot oldih otettu hyväl mielel, ezimerkikse pajonnu tuttu Armahazella.. 1990-luvul rubei kirjuttamah runuo tverinkarjalakse sežo Stanislav Tarasov. Oma randa -nimine runokogomus piäzi ilmah vuvvennu 1998. Nikolai Morozovan runoloi on jullattu [[Oma Mua|Oma Mua]] -lehtes da Tveris ilmah piäzijäs Karielan Šana -lehtes. Vie pidäy mainita Karielan Šana -lehten piätoimittajua L’udmila Gromovua, kudai on kirjutannuh runoloi Ljudmila Barhatova -nimel. Vuvvennu 2004 piäzi ilmah N. M. Balakirevan kirjutettu pieni romuanu Kuz’mičča da vuvvennu 2012 Stuanovoine. Vuvvennu 2013 oli jullattu Marjukka Patrakan lapsien kirju Šuuri kondie Ritva Lampivuon kuvitetunnu da Ljudmila Gromovan kiännetynny. Vuvvennu 2014 Irina Novakan kiännetynny piäzi ilmah Marjukka Patrakan da Tamara Sčerbakovan kirju Sygyžylahjat lapšilla. ===Kirjalližuttu lyydikse=== Lyydikse on kirjutannuh runuo Miikul Pahomov. Hänen runoloi on jullattu eri lehtis da antolougielois vuvves 1989 algajen. Miikul Pahomovan runokogomukset ollah Tuohuz ikkunas 1993, Lüüdiland 2000 da Ukon bembel 2010. Häi on sežo kiändänyh lyydikse uskondollizii tekstoi da yhtes Lidija Potašovanke luadinuh aberin ABC-kird’ 2003. Vuvvennu 2009 da 2012 piästih ilmah lapsienkirjat Suur’ kondij da Päivääne, lämmita!. ==Lähtehet== * Karjalankieline kirjalližus. Karjalan Sivistysseuran verkkosivut. https://web.archive.org/web/20160304235258/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-karjalan-kieli/karjalankieline-kirjallizus/. Viitattu 9.12.2015. ===Viittehet=== <references/> ==Kirjalližuttu== * Anttikoski, Esa 1998: Neuvostoliiton kielipolitiikkaa: Karjalan kirjakielen suunnittelu 1930-luvulla. Lisensiaatintutkielma. Venäjän kieli. Joensuun yliopisto. * Õispuu, Jaan 2006: Runoista romaaneihin: karjalaisuutta ja karjalankielistä kirjallisuutta Karjalassa. Tallinna. [[Category:Wp/olo]] [[Category:Karjalan kirjalližus|*]] 1yf6kdspcj5w9khpop1613xwayvd6ct 0 3103 51229 37383 2026-06-20T20:36:57Z Olksolo 356 UIC 51229 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Kheopsan piramidu''' ('''Khufun piramidu''' libo '''Suuri piramidu''') on suurin da tundietuin Gizan egiptalazis piramidois. Nel'l'änden dinastien farao [[Khufu|Kheops]] (Khufu) nostatti piramidan omassah kalmakse n. 2560 eaa. Se oli muailman kaikkii korgevin rakendus enämbi 3800 vuvven aijan. Piramidan korgevus ammui oli n. 146,6 metrua da tänäpäi 138,8 metrua.<ref name=Gronblom>{{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Rolf Grönblom | Tevos = Faaraoiden Egypti | Sivu = 62–67 | Suomentaja = Tuula Kojo | Ilmahpiästäi = Schildts | Vuozi = 2002 | Tunnusteh = ISBN 951-50-1259-7}}</ref> Sivun piduhus on vähä enämbi 230 metrua da pohjan ala 5,3 hehtuarua.<ref name="westwood">{{Kirjuviiteh |Kirjuttai = Westwood, Jennifer (toim.)|Tevos = Muinaisten kulttuurien arvoitukset|Selite = (The Atlas of Mysterious Places, 1987.) Suomentanut Heidi Järvenpää|Ilmahpiäständykohtu= Helsinki|Sivu = 62−65|Ilmahpiästäi = Otava|Vuosi = 1990|Tunnusteh = ISBN 951-1-17457-6}}</ref> Sivuloin kaldevus on 51°52&prime;.<ref name="eb">{{Verkoviiteh | Adressu = http://www.britannica.com/topic/Pyramids-of-Giza | Sivu =Pyramids of Giza | Ilmahpiästäi =Encyclopædia Britannica | Viitattu =2.3.2015 }}</ref> == Lähtehet == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Lehner, Mark | Tevos = The Complete Pyramids | Vuozi = 1997 | Ilmahpiästäi = Thames and Hudson | Tunnusteh = ISBN 0-500-05084-8 }} === Viittehet === {{Viittehet}} == Kirjalližuttu == * Wirsching, Armin, ''Die Pyramiden von Giza – Mathematik in Stein gebaut'', 2nd ed. 2009, BoD Norderstedt, ISBN 978-3-8370-2355-8 == Aihies muijal == * {{Verkoviiteh | Adressu = http://egyptsites.wordpress.com/2009/02/22/pyramid-of-khufu/| Sivu = Egyptian monuments | Luadii = Su Bayfield | Viitattu =23.7.2010| Kieli = {{k-en}} }} * Ilpo V. Salmi: [http://www.skepsis.fi/lehti/2010/2010-5-salmi.html Pyramideilla jälleen]. Skeptikko 5/2010. [[Kategourii:Rakendukset]] ecm4817rpmli8awezlexwyh09jlhbsj 0 3164 51231 40232 2026-06-20T20:39:10Z Olksolo 356 viittehet 51231 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Kondupohju |kuva = Kondopoga 06-2017 img11 Proletarskaya Street.jpg |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |lat_deg= 62|lat_min=12|lat_sec = 00 |lon_deg= 34|lon_min=16|lon_sec = 00 }} '''Kondupohju''' ({{Lang-ru|''Кондопога''}} / Kondopoga, {{K-fi|Kontupohja}}) on linnu Iänizen luodehizel rannikol Kondupohjanlahtes [[Karjal|Karjalan tazavallas]], 54 kilometrii [[Petroskoi|Petroskoispäi]]. Kondupohju on Kondupohjan kundupiirin keskus.<ref>Karjalan tasavalta vuonna 1997, Yrityspalvelu Karelski, ISBN 952-90-8324-6</ref> Kondupohju on [[Piiteri|Piiterispäi]] [[Petroskoi]]n kauti [[Murmansk]]ah viejän raududorogan da tavallizen valdudorogan varrel.<ref>Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000), Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä, ISBN 985-409-072-8 </ref> == Histourii == Kondupohjan kyliä mainitah enzimästy kerdua vuvvel 1563. Kondupohju da sen ymbäri olijat kylät muvvostettih oman kunnan. Kunnas oli 8349 eläjiä vuvvel 1902.<ref>Homén, Theodor (toim.), Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, Otava 1918, s. 160.</ref> da 8249 eläjiä vuonnu 1905.<ref> Tietosanakirja 4: Kaivo–Kulttuurikieli, Helsinki:Tietosanakirja, 1912.</ref>. Kondupohjan kunnas oli muvvostettu Kondupohjan piiri vuonnu 1927. [[Failu:Kontupohjan valtauksen jälkeen.jpg|thumb|left|230px|Voinanaigaine kuva Kondupohjaspäi, 1941]] Ven'an Karjalah tulluot suomelazet da amerikansuomelazet sroittin 1920- da 1930-luvul Kondupohjaspäi tovellizen linnan. Virrallizesti Kondupohjas tuli linnu vuonnu 1938. Voinan aigua suurin oza linnas paloi. Linnah tuli uuttu eläjiä 1950- da 1960-luvul enimyölleh [[Ukraina|Ukrainaspäi]], [[Valgo-Ven'a|Valgo-Ven'alpäi]] da toizis [[Nevvostoliitto|Nevvostoliiton]] alovehilpäi.<ref>Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7</ref> == Talovus == Linnan kaikis suurembii ruavonandajii on jo vuvvel 1928 avavunnuh bumuaguzavodu <ref>Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7</ref>, nygöine nimi OAO Kondopoga. Zavodu tuottau sanomulehtibumuagua. == Liikendeh == Kondupohjan raududoroguvokzualu kuuluu Ven'an raududoroguverkoh. == Nähtävykset == [[Failu:Кодопога. ЦЕРКОВЬ УСПЕНИЯ ПРЕСВЯТОЙ БОГОРОДИЦЫ (2).jpg|thumb|left|250px| Pyhäle Mariale pyhitetty kirikkö Kondupohjas, 1774]] Kondupohjan piänähtävyksii on vuonnu 1774 rakendettu pravoslavnoi kirikkö, kudai on pyhitetty Pyhä Mariale.<ref>Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7</ref> == Ystävyslinnat == [[Jämsänkoski]] (Suomi) vuvves 1989. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo]] [[Kategourii:Karjal]] [[Kategourii:Karjalan linnat]] [[Kategourii:Kondupohjan piiri]] 1vggovpgnvk7ec357kzrb2ru2vz8ofc 0 3201 51232 36612 2026-06-20T20:41:05Z Olksolo 356 viittehet 51232 wikitext text/x-wiki '''Kul'tuural''' on moni toine toizeh liittyjiä merkičysty: * yhteizön libo kai rahvahan hengizien da ainehellizien suavutuksien kogonažus: täs merkičykses käytetäh sežo sanua [[sivistys]].<ref>{{Kirjuviiteh | Tevos=Kielitoimiston sanakirja | Seliteh=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 |Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuozi=2004 | Tunnusteh=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> * [[Arheolougine kult'uuru]]: [[Arheolougii|arheolougizen]] ainehiston tyyppien avul miäriteltävy ezihistouriellizen aijan kanzu.<ref name="muurimaki-326">{{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Eero Muurimäki (toim. Halinen, Petri & al.) | Tevos = Johdatus arkeologiaan| Sivu = 326 | Vuozi =2009 (toinen painos)| Ilmahpiäständykohtu =Helsinki | Ilmahpiästäi =Gaudeamus | Tunnusteh = ISBN 978-952-495-051-0 }}</ref> * [[Sociolougii|Yhteiskundututkimuksen]] nägökulmasː eroittelujen sistiemj, kuduan avul ristikanzu javottelou kategourieloih ymbäristyö, arvottau omua iččiedäh da toizii dai rakendau identitiettua.<ref>{{Verkoviiteh http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiologia/luku2.html | Nimeke=Kulttuuri ja arkielämä | Tekijä=Melin, Harri & Roine, Mira | Julkaisu=Sosiologian peruskurssi | Julkaisija=Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus / Avoin yliopisto | Viitattu=13.2.2011}}</ref> * Juattuloin azendehien, arvoloin, tavoittehien da käytändölöin kogomus, kudai on luonteenomainen institutsieloile, organisatsieloile, rahvasjoukole, libo "yhteiskunnale". * Opastuttuloin da opastettuloin neroloin summu. * Net ičenviendän piirdehet, kuduat vaihtellahes muantiijollizesti alovehittain. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kul'tuuru|*]] e6ize4nabmqfuaefzky34x298muprbd 0 3209 51271 44779 2026-06-21T00:29:26Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51271 wikitext text/x-wiki '''Kurniekku''' on pastos, kudaman syväimenny tavan mugah käytetäh kalua. Tavallizes kurniekas (ven. курник) oli kaksi suurdu kalua. Tämän pastoksen nimi vihjuau sih, gu, kui ven’alazesgi kurniekas, syväimenny olis pidänyh käyttiä linduloin lihua libo kogonazii linduloi. Yhtelläh karjalazet otettih laihinakse vaigu sanan da piiruan muvvon. Kurniekat jätettih toiči piälpäi avvoi, midä Suomen puolel ei tavan mugah luajittu, vaigu Kainuun rajakylis. Kurniekoin syväimenny käytettih nagristu, lantuu, gribua da eriluaduzii juureksii, piälpäi pandih izrua. Tämän ližäkse pastokseh ližättih kypsymizen aigua sliuhkua da voidu. Kurniekkoi havvottih da syödih päivän piäsyömizenny. Padazeh pandih pienet kalat, da taiginas luajitun kannen ual havvottih padakurniekku.<ref>https://web.archive.org/web/20160105050321/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-kulttuuri/syomizet/ Syömizet. Karjalan Sivistysseura, lugiettu 20.12.2015</ref> == Kirjalližuttu == Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.<br> Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. [[Iivo Härkönen]]). WSOY: Porvoo.<br> Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: [[Oulu]]. (Karelskaja kuhna,1986)<br> Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.<br> Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.<br> [[Pertti Virtaranta]] 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.<br> [[Kategourii:Syömizet|H]] [[Kategourii:Karjalan syömizet|H]] r5hdom4aijn2m7wdtnm9q9jyg82hsrj 0 3476 51210 42836 2026-06-20T19:10:09Z Olksolo 356 viittehet 51210 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''P’otr Il’l’ič Čaikovskii''' (Пётр Ильи́ч Чайко́вский, [[7. oraskuudu]], [[1840]] – [[6. kylmykuudu]], [[1893]]) oli ven’alaine [[säveldäi]]. Händy pietäh yhtenny muailman suurimis säveldäjis muuzikan histouries<ref>[http://www.rulex.ru/01240040.htm О Петре Ильиче Чайковском в проекте Русский Биографический Словарь] 9.12.2015</ref>. Häi luadi enämbi 80 tevostu, niilöin joukos kymmene [[ouperu]]a da kolme [[baliettu]]a. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muuzikku|Č]] 0f7lscsa7whwvw8p5ofpaz7uicxh5pi 0 3477 51211 27376 2026-06-20T19:10:56Z Olksolo 356 viittehet 51211 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Paavo Haavikko | Kuva = File:Paavo Juhani Haavikko.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = [[Helsinki]], Suomi | Kuolendukohtu = [[Helsinki]], Suomi | Ammatti = kirjuttai, runoilii }} '''Paavo Haavikko''' ([[25. pakkaskuudu]] [[1931]] [[Helsinki]], Suomi – [[6. ligakuudu]] [[2008]] [[Helsinki]], Suomi) oli suomelaine runoilii da kirjuttai. Haavikko piästi ilmoih läs 70 tevostu. Hänen runokogomukset kiännettih 12 kielele. Haavikkuo pietäh yhtenny Suomen merkiččijöis kirjuttajis da runoilijois. Runoilijannu Haavikko kehittyi jevrouppalazen modernizman sunnas. Häneh ylen vaikutti T. S. Eliot. Vuonnu 1984 hänet palkittih rahvahienvälizel Neustadt-palkindol da vuonnu 1994 taijon akadiemiekan arvonimel. Sen ližäkse vuonnu 1963 häi sai Eino Leinon palkindon. Vuonnu 1969 Haavikos rodih Helsingin yliopiston kunnivodouhtori. Haavikon tekstoile kirjoitettih muuzikkua Aulis Sallinen, Tapani Länsiö, Čin Insuk. Paavo Haavikko meni kirjoih 2 kerduo: kirjoittai Marja-Liisa Vartionke vuvvennu 1960, kuduanke heil oli lapset Johanna (1956-1996) da Heikki (r.1960). Marja-Liisan kuolendan jälles Haavikko meni kirjoih kirjalližuontutkii Ritva Haavikonke vuvvennu 1971. Haavikko kuoli pitkyaigazeh taudeh Helsingis ligakuus 2008. Haavikol jäi monien miljonoin jevroloin perindö, kuduah kuului läs 800 000 jevruo vuittiozua. Haavikko oli paiči kirjuttai da ilmoihpiästäi, sežo biznesmies da yrittäi. Haavikon kuolendan jälgeh hänes rodih kaksi eloskerdua. Mauno Saari piästi ilmoih vuvvennu 2009 kirjan Haavikko-niminen mies. Vuvvennu 2015 Heikki Haavikko piästi ilmoih mustelmukirjan tuatas. == Tevokset == === Runot === * Tiet etäisyyksiin. Porvoo: WSOY, 1951. * Tuuliöinä. Helsingissä: Otava, 1953. * Synnyinmaa. Helsingissä: Otava, 1955. * Lehdet lehtiä. Helsingissä: Otava, 1958. * Talvipalatsi. Helsingissä: Otava, 1959. * Puut, kaikki heidän vihreytensä. Helsingissä: Otava, 1966. * Neljätoista hallitsijaa. Helsingissä: Otava, 1970. * Runoja matkalta salmen ylitse. Helsingissä: Otava, 1973. ISBN 951-1-00969-9. * Kaksikymmentä ja yksi. Helsingissä: Otava, 1974. ISBN 951-1-01588-5. * Viiniä, kirjoitusta. Helsingissä: Otava, 1976. ISBN 951-1-02452-3. * Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä. Helsingissä: Arthouse, 1987. ISBN 951-96086-0-5. * Toukokuu, ikuinen. Helsinki: Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-6-0. * Talvirunoja. Helsingissä: Art House, 1990. ISBN 951-884-043-1. * Puiden ylivertaisuudesta. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-123-3. * Prosperon runot. Helsinki: Art House, 2001. ISBN 951-884-322-8. * Kootut runot. Helsinki: Teos, 2014. ISBN 978-951-851-454-4. === Prouzu === * Yksityisiä asioita. Helsingissä: Otava, 1960. * Toinen taivas ja maa. Helsingissä: Otava, 1961. * Vuodet. Helsingissä: Otava, 1962. * Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten pöydällä. Kolme novellia. Helsingissä: Otava, 1964. * Barr-niminen mies. Helsingissä: Otava, 1976. ISBN 951-1-08178-0. * Rauta-aika. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06756-7. * Kullervon tarina. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-07146-7. * Naismetsä. Helsinki: Art House, 1987. ISBN 951-96086-3-X. * Erään opportunistin iltapäivä. Helsinki: Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-0-1. * Fleurin koulusyksy. Helsinki: Art House, 1992. ISBN 951-884-076-8. * Anastasia ja minä. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-148-9. * Yksityisiä asioita. 60-luvun proosa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20114-6. * Fantastisia kertomuksia. Proosa 1976–1995. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20915-5. * Pahin ja paras. Helsinki: Art House, 1996. ISBN 951-884-201-9. * Mustat kantarellit. Kolme novellia. Helsinki: Art House, 2004. ISBN 951-884-392-9. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|H]] 9utcyodcobkfv1on69w48odskpt9irj 0 3479 51212 40347 2026-06-20T19:11:48Z Olksolo 356 viittehet 51212 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Pablo Picasso''' [ˈpaβlo piˈkaso] ([[25. ligakuudu]] [[1881]] [[Málaga]], [[Ispanii]] – [[8. sulakuudu]] [[1973]] [[Mougins]], [[Alpes-Maritimes]], [[Francii]]) oli ispanielaine kuvataidoilii. Häi ei olluh vaiku taidehmualuaju ga sežo monipuoline gruafikko da kuvanvestäi.<ref name="Tieto on valttia s. 224">Tieto on valttia s. 224</ref> Pablo Picasso rodihes [[Málaga]]s Ispanies. Hänen kogo nimi oli Pablo Diego José Santiago Francisco de Paula Juan Nepomuceno Crispín Crispiniano de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz Blasco y Picasso<ref>[https://web.archive.org/web/20090625011039/http://picasso.csdl.tamu.edu/picasso/BioIndex?Year=1881&Quarter=4 On-line Picasso Project], viitattu 5.9.2011 (Archive.org)</ref>. Hänen tuatto oli José Ruiz y Blasco da muamo Maria Picasso y Lopez. Nuoruos häi otti nimekse Ruiz Blasco tuattah mugah, no rubei käyttämäh muamah sugunimie n. vuvves 1901 lähtijen. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kuvataideh|P]] j1ok9furreqlhyoldsksbi36vgl5imk 0 3502 51214 27336 2026-06-20T19:13:13Z Olksolo 356 viittehet 51214 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Pedru I Romanov | Kuva = File:Peter_der-Grosse_1838.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = | Kuolendukohtu = | Ammatti = halliččii }} '''Pedru I''' libo '''Suuri Pedru''' (rodivui [[30. oraskuudu]] (9. kezäkuudu) vuvvennu [[1672]] da kuoli [[28. pakkaskuudu]] (8. tuhukuudu) vuvvennu [[1725]]) on jägimäine Ven’an suari (vuvves 1682) da enzimäine Ven’an keisari. Pedru I levendi Ven’an alovehtu Itämerele. Tuatto on Romanov Aleksei Mihailovič, muamo on Nariškina Natalja Kirillovna. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histourii|P]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|P]] 25a95mbewxk5zp7d1sv7fqs2gbtiega 0 3513 51218 46259 2026-06-20T20:06:42Z Olksolo 356 "Ristikanzu"-šablonu 51218 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Peter Paul Rubens 019.jpg|thumb|180px|right|Hélène Fourmentan portriettu (''[[Het Pelsken]]''), n. 1638 Taidehhistourielline Muzei, Wien]] '''Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens''' [ˈpitər 'pʌul 'rybə(n)s] ([[28. kezäkuudu]] [[1577]] [[Siegen]], [[Westfalen]], [[Germuanii]] – [[30. oraskuudu]] [[1640]] [[Antwerpen]]) oli taidoilii, kuduadu pietäh yhtenny [[Jevrouppu|Jevropan]] suurimis taidehmualuajis. Rubens oli hyvin menestyi taidoilii. Portriettumualuajannu häi oli muga popularnoi, što hänen pidi palkata joukko abuniekoi stuudieh. Hänen piäabuniekku, [[Antoon van Dyck]], kehittyi ičegi merkittäjäkse taidoilijakse.<ref name="FITZ">[https://web.archive.org/web/20150430101656/http://www.fitzmuseum.cam.ac.uk/gallery/vandyck/etcher/rubens.html Rubens and the young Van Dyck] | Julkaisija = Fitzwilliam Museum | Viitattu =13.9.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Rubens tundietah enne kaikkie tevoksis, kudualois on alastomii naizii, kudualoin hibju on kuvattu ylen eläväh. Häi mualai sežo nägöaloi da portrietoi <ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3573">Nimike=Otavan Iso Fokus: Osa 6| Selite= Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja | Sivu=3573| Julkaisija=Otava| Vuosi=1974| Tunniste=ISBN 951-1-01236-3</ref>. == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20151209030951/http://www.peterpaulrubens.org/the-complete-works.html Peter Paul Rubens Virtual Gallery] (kai Rubensan tevokset kuvinnu, [[Anglien kieli|angliekse]]) * [http://www.artcyclopedia.com/artists/rubens_peter_paul.html Rubens Artcyclopedias] (angliekse) * [https://web.archive.org/web/20131202222452/http://www.rubenianum.be/RBDefault.aspx?ptabindex=1&ptabid=7 Corpus Rubenianum Ludwig Burchard] == Viittehet == {{Viittehet}} 99fpwn0tc3oubh712htfklpcse5o79v 51220 51218 2026-06-20T20:09:00Z Olksolo 356 +kategouriet 51220 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Peter Paul Rubens 019.jpg|thumb|180px|right|Hélène Fourmentan portriettu (''[[Het Pelsken]]''), n. 1638 Taidehhistourielline Muzei, Wien]] '''Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens''' [ˈpitər 'pʌul 'rybə(n)s] ([[28. kezäkuudu]] [[1577]] [[Siegen]], [[Westfalen]], [[Germuanii]] – [[30. oraskuudu]] [[1640]] [[Antwerpen]]) oli taidoilii, kuduadu pietäh yhtenny [[Jevrouppu|Jevropan]] suurimis taidehmualuajis. Rubens oli hyvin menestyi taidoilii. Portriettumualuajannu häi oli muga popularnoi, što hänen pidi palkata joukko abuniekoi stuudieh. Hänen piäabuniekku, [[Antoon van Dyck]], kehittyi ičegi merkittäjäkse taidoilijakse.<ref name="FITZ">[https://web.archive.org/web/20150430101656/http://www.fitzmuseum.cam.ac.uk/gallery/vandyck/etcher/rubens.html Rubens and the young Van Dyck] | Julkaisija = Fitzwilliam Museum | Viitattu =13.9.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Rubens tundietah enne kaikkie tevoksis, kudualois on alastomii naizii, kudualoin hibju on kuvattu ylen eläväh. Häi mualai sežo nägöaloi da portrietoi <ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3573">Nimike=Otavan Iso Fokus: Osa 6| Selite= Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja | Sivu=3573| Julkaisija=Otava| Vuosi=1974| Tunniste=ISBN 951-1-01236-3</ref>. == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20151209030951/http://www.peterpaulrubens.org/the-complete-works.html Peter Paul Rubens Virtual Gallery] (kai Rubensan tevokset kuvinnu, [[Anglien kieli|angliekse]]) * [http://www.artcyclopedia.com/artists/rubens_peter_paul.html Rubens Artcyclopedias] (angliekse) * [https://web.archive.org/web/20131202222452/http://www.rubenianum.be/RBDefault.aspx?ptabindex=1&ptabid=7 Corpus Rubenianum Ludwig Burchard] == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|Rubens]] [[Kategourii:Kuvataideh|Rubens]] citx1k0i34q8kbomorvjj3hf7t3c9ff 0 3534 51222 42256 2026-06-20T20:10:51Z Olksolo 356 viittehet 51222 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Pitkyrandu |nimitys omal kielel = {{K-ru|''Питкяранта''}} <br /> {{K-fi|Pitkäranta}} |kuva = Pitkyaranta.jpg |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Pitkänrannan piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[File:Location Of Pitkyarantskoye Settlement (Pitkyarantsky District, Karelia).svg|thumb|175px|Pitkänrannan linnu Pitkänrannan piirin kartal.]] '''Pitkyrandu''' ({{Lang-ru|''Питкяранта''}}, {{K-fi|Pitkäranta}}) on linnu, [[linnukundu|linnukundu]] da [[Pitkänrannan piiri|Pitkänrannan piirin]] haldivolline keskus [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Ven'a|Ven'al]]. Se sijaiččou [[Luadogu|Luadogan]] koillisrannikol 281 kilometrii [[Petroskoi|Petroskoispäi]] päivännouzupuoleh. <ref>Karelija: entsiklopedija. Tom 2, Petrozavodsk, Petropress, 2009, s. 387, ISBN 978-5-8430-0125-4</ref> Linnas on 11400 da piiris 11800 eläjiä (vuonnu 2010)<ref>http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.pdf|Nimeke = Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni, viitattu = 24.5.2012</ref>. Enne [[talvivoinua|talvi-]] da [[jatkovoinu|jatkovoinua]] Pitkyrandu oli oza Suomen [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitole]] luovutettuu [[Imbilahti|Imbilahten]] kundua. ==Muantiedo da ilmasto== Pitkyrannan linnukunnan pinduala on 559 neliökilometrii. Se rajoittuu pohjazes [[Suojärven piiri|Suojärven piirin]] [[Loimola|Loimolah]], liidehes Pitkyrannan piirin [[Salmi (Karjalan tazavaldu)|Salmih]] da luodehes [[Impilahti (Karjalan tazavaldu)|Impilahteh]] sego lounuas Luadogan kauti [[Sordavala|Sordavalan]] piirih.<ref name="plan 25">Generalnyi plan, s. 25</ref> Pindualas 85,2 % on meččiä, 8,3 % vezialovehii, 2,6 % muatalovusmuadu da 2,5 % azutusalovehtu<ref>Generalnyi plan, s. 190.</ref>. ==Ystävyskunnat da -linnat== * [[Kuopio|Kuopio]] ([[Suomi|Suomi]]) * [[Paltamo|Paltamo]] ([[Suomi|Suomi]]), vuvves 1989 * [[Vaala|Vaala]] ([[Suomi|Suomi]]), vuvves 1989 ==Lähtehet== * Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija ”Pitkjarantskoje gorodskoje poselenije” Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju projekta,Sankt-Peterburg, Institut urbanistiki,2012 * ''Karjalan tasavalta vuonna 1997''. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6 * Lehtipuu, Markus: ''Karjala: Suomalainen matkaopas''. Keuruu: Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7 * Laitinen, A. A. A: ''Impilahden pitäjän historia''. Sortavala, 1938. ==Viittehet== {{Viittehet}} ==Aihies muijal== * [http://www.pitkaranta.ru Pitkyrannan linnan sivusto] * [http://admin.pit.su Pitkyrannan piirin sivusto] * [https://web.archive.org/web/20150620210413/http://www.ticrk.ru/ru/regions/region_3587/settlement_3588.html Pitkyrandu Karjalan tazavallan matkailusivustol] [[Kategourii:Muantiedo]] [[Kategourii:Karjal]] [[Kategourii:Karjalan linnat]] [[Kategourii:Pitkänrannan piiri]] 2kshkfkstal9qav11b0c8ps7ortfm4u 0 3542 51245 43819 2026-06-20T20:54:00Z Olksolo 356 viittehet 51245 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Sanzio 01 Plato Aristotle.jpg|thumb|200px|Rafael, ''[[Afinoin skola|Afinoin skola]]'', 1509–1510, yksityiskohtu. Platon ozuttau omal käil taivahah, ajatuksien valdukundah, toizes käis hänel on oma tevos ''[[Timaios (dialogu)|Timaios]]''. Vieres kulgii Aristoteles omas puolespäi ozuttau muah da pidäy toizes käis tevostu ''[[Nikomakhoksan etiekku|Nikomakhoksan etiekku]]''.]] [[File:Anselm_Feuerbach_-_Das_Gastmahl._Nach_Platon_(zweite_Fassung)_-_Google_Art_Project.jpg|thumb|300px|[[Anselm Feuerbach|Anselm Feuerbach]], ''Platonan pivot'', 1873.]] '''Platon''' ([[427 eaa.|427–]][[347 eaa.|347 eaa.]]) oli [[Antičnoi Grecii|antičnoin Grecien]] [[Filosoufu|filosoufu]] da [[Platonan Akademii|Akademien]] perustai, kuduadu pietäh yhtenny antičnoin da kogo histourien vaikutusvaldavinnu filosoufois. Häi oli [[Sokrates|Sokratan]] kuulužu opastui da [[Aristoteles|Aristotel'an]] opastai.<ref>SEP = Kraut, Richard, Plato. Viitattu = 7.9.2010</ref><ref>IEP = Plato, Smith, Nicholas D. Plato, viitattu = 7.9.2010</ref> Filosoufannu Platon oli [[Ratsionalizmu (tiedoteorii)|ratsionalistu]], [[Platonan realizmu|realistu]], [[Idealizmu (ontolougii)|idealistu]] da [[Dualizmu (filosoufii)|dualistu]].<ref>Sharma, R. N.|Nimeke = Plato : An Interdisciplinary Perspective. Atlantic Publishers & Distri, 1991, s. 163-16, www = http://books.google.fi/books?id</ref> Häi kirjutti mones filosoufizes aihies da kaččeli tarkembah [[Etiekku|etiikkua]], [[politiekku|politiekkua]], [[Metafiziekku|metafiziekkua]] da [[Tiedoteorii|tiedoteoriedu]]. Platonua tundietah [[Ideioppi|ideiopis]], hänen kirjutettulois [[Dialogu|dialogois]] (ezimerkikse ''[[Pivot (Platon)|Pivot]]'', ''[[Faidros (dialogu)|Faidros]]'' da ''[[Valdivo (Platon)|Valdivo]]'') sego ''[[Sokratan puolustuspagin (Platon)|Sokratan puolustuspagin]]''. Platonan dialogat ollah antiikkiaijoin ainavot kogonah säilynyöt tekstat. Erähät tekstat kirjutettih Platonan opastujat myöhembä.<ref >Nicholson, Graeme. Plato's Phaedrus: the philosophy of love, Purdue University Press, 1999, ISBN 1557531196, s. 6, www = http://books.google.fi/books?id</ref> Platonan stiil'u oli [[Kaunokirjalližus|kaunokirjalline]]. Kirjutuksis on kerdomustu, [[Verdavuskuva|verdavuskuvua]] da [[Miiffu|miiffua]], kuduat liitytäh [[Filosoufine anualizu|käzittehien tutkimizeh]]. Platon kirjutti vie Sokratan opastukset mustoh, da Platonan dialogois Sokrat on puaksuh piäroulis. == Kirjalližuttu == Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosoufoin elaigu da opit'': * [https://web.archive.org/web/20090418070011/http://classicpersuasion.org/pw/diogenes/dlplato.htm Platonan elaigukerdomus] * [http://www.mikrosapoplous.gr/dl/dl03.html#platon Platonan elaigukerdomus] Tevoksii: * [http://classics.mit.edu/Browse/browse-Plato.html Works by Plato] Platonin tärkeimmät teokset. ''The Internet Classics Archive'' * [http://www.perseus.tufts.edu/hopper/searchresults?q=Plato Works by Plato] Platonin teokset. ''Perseus Digital Library'' == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Filosoufii]] dsrwpzsiw92ze7rne0yqlln97cj0h4z 0 3555 51246 48750 2026-06-20T20:54:38Z Olksolo 356 viittehet 51246 wikitext text/x-wiki Sana '''politiekku''' pohjuau [[Gretsien kieli|klassillizen gretsien kielen]] sanah πολιτικός (politikos), "kanzalaziikoskii". Alguperäl politiekku on käytändön libo teorien vaikuttamistu toizih ristikanzoih globualizel, kanzallizel libo yksilöllizel tazol. Nygözes ylehizes kieles sanal ''politiekku'' tavan mugah tarkoitetah mihtah tiettyh kogonasnägemykseh libo idejolougieh pohjuajua toimindua, kudamal pyrritäh vaikuttia valdivollizih, valdivoloin välizih libo [[Yhteskundu|yhteskunnallizih]] šeikkoih libo kudamal hoijetah niidy. <ref>Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus da Kielikone Oy. Helsinki Vuosi=2004. ISBN 952-5446-11-5</ref> Politiekan alah kuuluu oigevusvaldivos enne kaikkie [[Zakon|zakonoinluajindan]] muuttamizeh da julgizen hallindon ohjuamizeh tiähtiäjiä toimindua. Poliittizen vastukohtannu on perindöllizesti nähty [[yksittäine ala]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Politiekku|*]] 1kakcz0o05c6t1b557uwliwd7layd26 0 3564 51247 48413 2026-06-20T20:55:04Z Olksolo 356 viittehet 51247 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnanjyttyine pos'olku |nimi = Priäžy |nimitys omal kielel = |kuva = Pryazha library.jpg |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Priäžän kanzalline piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Priäžy''' on linnanjyttyine pos'olku Priäžän kanzallizes piiris [[Karjal|Karjalan tazavallas]] [[Ven'a|Ven'al]] [[Kuolan valdudorogu|Kuolan valdudorogan]] (M18) varrel. Priäzy on piiris keskus. Pos'olkan kauti kulgou Murmansku-Piiteri-valdudorogu da Petroskoi-Värtsilä-dorogu. Jälgimäine on oza kanzoinvälisty [[Sinine dorogu|Sinizen dorogan]] matkureittii Norjaspäi Ruočin da Suomen kauti Ven'an Karjalah. ==Linnanjyttyine pos'olku== Priäžy on [[Priäžän kanzalline piiri|Priäžän kanzallizen piirin]] hallindokeskus da se on sijoitunnuhes läs 55 kilometris [[Petroskoi|Petroskoispäi]] päivänlaskupuolehpäi [[Anuksenlinnu|Anukseh]] viejän dorogan varrel [[Priäžänjärvi|Priäžänjärven]] rannikol. Pos'olkas eli 4248 hengie vuvven 2005 tilaston mugah. Priäžäs on postu, laukkua, muzei, pieni Priozernaja hotelli, kul'tuurutaloi, kahvila da vuonnu 2001 valmistunnuh puukirikkö sego äijy vahnua karjalastu taloidu.<ref>Lehtipuu, Markus. Karjala, suomalainen matkaopas, 2001, s. 265. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy. ISBN 952-9715-13-7}}</ref> [[File:Location Of Pryazhinskoye Settlement (Pryazhinsky District, Karelia).svg|thumb|right|200px|Priäžän poselenii Priäžän piirin kartal.]] ==Priäžän poselenii== Priäžän poselenies oli 9100 eläjiä vuonnu 1996.<ref>Yrityspalvelu Karelski. Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski. ISBN 952-90-8324-6</ref> Poselenii rajoittuu pohjazes [[Matrossu|Matrossoih]], päivännouzupuolel [[Oniegan rannikon piiri]]h, suves [[Pyhäd'ärvi|Pyhäjärveh]], päivänlaskupuolel [[Nuožarvi (kylä)|Nuožarveh]] da [[Heččul|Heččulah]] sego luodehes [[Dessoilu|Dessoilah]]. '''Poselenien azutuskeskukset'''<ref>[http://www.gov.karelia.ru/gov/Regions/Praja/inf_f.html Kuntamuodostelma - Prääsän kuntapiiri] Virallinen Karjala</ref> * Priäžy * Vahnu Man'ga * Uuzi Man'ga * Kindahankylä Man'gan kyläs on säilynyh ortodoksine časounu 1800-luvulpäi. '''Ystävyskunnat Suomes''' * [[Juankoski|Juankoski]] ([[Suomi|Suomi]]), vuvves 1990 * [[Tuusniemi|Tuusniemi]] (Suomi), vuvves 1990 * [[Varpaisjärvi|Varpaisjärvi]] (Suomi), vuvves 1990 ==Tapahtumat== ===Kindahankylän pruazniekku=== Kindahankyläs (Kindasovo) pietäh vuvves 1985 algajen nagron da vessel'an aijan pruazniekkua. Kindahankylä on Karjalan tazavallan oma hölmöläzien kylä da sih liittyy äijy starinua. ==Histourii== Priäžy mainitah histouriellizis lähtehis ezmästy kerdua 1650-luvul. Ven'an imperien aigua da 1920-luvussah se oli oza [[Pyhäjärvi (Karjalan tazavaldu)|Pyhäjärven kundua]]. ==Viittehet== {{Viittehet}} [[Category:Muantiedo|P]] [[Category:Karjal|P]] 6btul02q86v0pa5ln6izekgconi8wrb 0 3597 51223 49228 2026-06-20T20:13:55Z Olksolo 356 viittehet 51223 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Rafael''' libo '''Raffaello''' ([[28. kevätkuudu|28.kevätkuudu]] libo [[6. sulakuudu|6.sulakuudu]] [[1483]] [[Urbino]] – [[6. sulakuudu|6.sulakuudu]] [[1520]] [[Roma]]) oli [[Renessansan taideh|renessansuaijan]] [[Italien taideh|italielaine]] taidehmualuaju da arhitektoru. Händy pietäh yhtenny Italien renessansuaijan piähahmolois. Händy tundietah vie nimel '''Raffaello Sanzio''', '''Raffaello Santi''', '''Raffaello de Urbino''' libo '''Rafael Sanzio de Urbino'''.<ref>Otavan Iso Fokus, Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6, s. 3378, Otava 1974 ISBN 951-1-01236-3</ref> Rafael tietäh [[Pyhä Madonna|Madonnan]] kuvis da pyhiä peregty ozutettavis mualavuksis sego [[Vatikan]]an freskois. == Tevokset == <gallery> Raffael 021.jpg|<center>|thumb|left|''Pyhä Sebastian'', 1501-1502.</center> Raffael 024.jpg|<center>|thumb|left|''Madonna Conestabile'', 1504.</center> Leda - Rafael Santi.jpg|<center>|thumb|''Leda'', 1505.</center> Raffaello Sanzio - Lady with unicorn.jpg|<center>|thumb|''Nuori naine da [[yksisarvine]]'', 1505–1506.</center> Lvr-george.jpg|<center>|thumb|''[[Pyhä Yrjö]]'', 1505-1506.</center> Raffael 023.jpg|<center>|thumb|''[[Alba Madonna]]'', n. 1510.</center> Pope_Julius_II.jpg|<center>|thumb|''[[Julius II]]'', 1511–1512.</center> Raphael-Young man-1.jpg|<center>|thumb|''Francesco Maria della Rovere'', 1514.</center> Baldassare_Castiglione,_by_Raffaello_Sanzio,_from_C2RMF_retouched.jpg|<center>|thumb|''Baldassare Castiglione'', noin 1514-1515.</center> Raffael 051.jpg|<center>|thumb|''Sikstiiniläsmadonna, n. 1513–1516.</center> La velada, por Rafael.jpg|<center>|thumb|''La Donna Velata'', 1516.</center> Transfiguration Raphael.jpg|<center>|thumb|''Kirkastumine'', 1518-1520.</center> La Fornarina by Raffaello.jpg|<center>|thumb|''Nuoren naizen muotokuva'', 1518-1519.</center> Raffael 026.jpg|<center>|thumb|''Maria Jeesus-lapsen Johannes Kastajanke'', 1513-1514.</center> Madona del gran duque, por Rafael.jpg|<center>|thumb|''Granducan madonna'', 1504.</center> Raffael 040.jpg|<center>|thumb|''Paavi Leo X da serku'', 1518-1519.</center> </gallery> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|Rafael]] [[Kategourii:Kuvataideh|Rafael]] ltz23y8b6i3rfho6eidr2ru4yvkt0rq 0 3612 51224 43946 2026-06-20T20:14:53Z Olksolo 356 viittehet 51224 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Rembrandt Harmenszoon van Rijn''' [ˈrɛmbrɑnt ˈɦɑrmə(n)soːn vɑn ˈrɛin] ([[1606]]—[[1669]]) oli hollandielaine taidehmualuaju, kudamua pietäh erähänny kaikkien aijoin merkittävimis mualuajis. Rembrandtan tuotando käzitti n. 600 mualavustu, 300 ofortua da 2000 piirrostu. Tärgevin Rembrandt-kogomus on Amsterdaman [[Rijksmuseum]]as. == Erähii tundietuimbii tevoksii == * ''Lasaruksen ylähnouzemus'', 1630 * ''[[Douhturi Tulpan anatomienluvendo]]'', 1632 * ''Danae'', 1636 * ''[[Yövardoičendu (mualavus)|Yövardoičendu]]'', 1642 (Käytetäh sežo nimie ''Yövardoiččii'') * ''Iisakan žertvu'', 1653 * ''Lucretia'', 1664 * ''Tuhluajupoijan järillehtulendu'', noin 1669 * Hätken viärennösebäilyjen kohtehennu olluh mualavus ''Suarnaaju Eleazar Swalmius'' (1637) on uuzis tutkimuksis varmistettu Rembrandtan tevoksekse.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/08/rembrandt-maalauksen_aitous_vahvistui_vuosisadan_epailyn_jalkeen_913607.html Rembrandt-maalauksen aitous vahvistui vuosisadan epäilyn jälkeen] Yle.fi Viitattu =7.8.2009</ref> <gallery> Failu:Rembrandt Harmensz. van Rijn 015.jpg|<div class="center">''Lasaruksen ylähnousemus'', 1630</div> Failu:Rembrandt van Rijn - The Anatomy Lesson of Dr Nicolaes Tulp - 146 - Mauritshuis.jpg|<div class="center">''Tohtori Tulpan anatomienluvendo'', 1632</div> Failu:Rembrandt Harmensz. van Rijn 026.jpg|<div class="center">''Danae'', 1636</div> Failu:Rembrandt van Rijn-De Nachtwacht-1642.jpg|<div class="center">''Yövardoičendu'', 1642</div> Failu:Rembrandt Harmensz. van Rijn 035.jpg|<div class="center">''Iisakan žertvu'', 1653</div> Failu:Rembrandt lucretia.jpg|<div class="center">''Lucretia'', 1664</div> Failu:Rembrandt Harmensz. van Rijn - The Return of the Prodigal Son.jpg|<div class="center">''Tuhluajupoijan järilletulendu'',<br /> n. 1669</div> Failu:Rembrandt-Elison.png|<div class="center">''Johannes Elisonin portriettu''</div> </gallery> == Aihies muijal == * [http://www.rembrandtpainting.net/ Jonathan Janson, Rembrandt van Rijn, life, paintings, etchings, drawings & self portraits] == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kuvataideh|R]] ogahpi9l0ekz8lducsb6zgv5ktonupq 0 3613 51236 27327 2026-06-20T20:45:46Z Olksolo 356 viittehet 51236 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = René Descartes | Kuva = File:Frans Hals - Portret van René Descartes.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = [[Descartes (Indre-et-Loire)|La Haye en Touraine]], [[Indre-et-Loire|Indre-et-Loire]], [[Francii|Francii]] | Kuolendukohtu = [[Stockholm|Stockholm]] [[Ruočči|Ruočči]] | Ammatti = filosoufu, matemuatikku, kirjailii, tutkii }} '''René Descartes''' [ʁəne dekaʁt] ([[31. kevätkuudu|31. kevätkuudu]] [[1596|1596]] [[Descartes (Indre-et-Loire)|La Haye en Touraine]] – [[11. tuhukuudu|11. tuhukuudu]] [[1650|1650]] [[Stockholm|Stockholm]]) oli merkittäi francielaine filosoufu, matemuatikku, kirjailii da tutkii, kuduadu on kučuttu uvven aijan filosoufien perustajakse. == Tevokset == [[File:DescartesMeditations.png|thumb|200px|]] * ''Musicae compendium'' (1618) * ''Cogitationes privatae'' * ''Studium bonae mentis'' * ''Regulae ad directionem ingenii'', ''Règles utiles et claires pour la direction de l'Esprit en la recherche de la Vérité'' (1628) * ''Le Monde ou traité de la lumière'' *''L'Homme'' * ''Discours de la Méthode pour bien conduire sa raison, & chercher la vérité dans les sciences, plus la Dioptrique, les Météores et la Géométrie, qui sont des essais de cette Méthode'' (1637) * ''Meditationes de prima philosophia. Objectiones. Responsiones.'' (1641) * ''La Recherche de la vérité par la lumière naturelle'' * ''Epistola ad Voetium'' (1643) * ''Principia philosophiae'' (1644) * ''Querela apologetica ad amplissimum magistratum Ultrajectinum'' (1645) * ''Primae cogitationes circa generationem animalium'' (1646) * ''La Description du corps humain'' (1647) * ''Notae in programma'' (1648) * ''Les Passions de l'âme'' (1649) * ''Entretien avec Burman'' (1648) * ''Naissance de la paix'' == Viittehet == {{Viittehet}} == Kirjalližuttu == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai=Baillet, Adrien | Tevos=La vie de Monsieur Descartes suivi de Abrégé de la vie de M. Baillet par Bernard de La Monnoye | Ilmahpiästäi=Malassis | Julkaisupaikka=Paris | Vuozi=2012 | Tunnusteh=ISBN 978-2-84990-203-5 }} * Reuter, Martina: Rationalismi ja materia. Teoksessa {{Kirjuviiteh | Kirjuttai=Korkman, Petter & Mikko Yrjönsuuri (toim.) | Vuozi=1999 | Tevos=Filosofian historian kehityslinjoja | Ilmahpiästäi=Helsinki: Gaudeamus | Tunnusteh=ISBN 951-662-708-0}} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai=Toulmin, Stephen | Tevos=Kosmopolis: Kuinka uusi aika hukkasi humanismin perinnön | Selite=(Cosmopolis: The hidden agenda of modernity, 1990.) Suomentanut Matti Kinnunen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Ilmahpiästäi=WSOY | Vuozi=1998 | Tunnusteh=ISBN 951-0-22647-5}} [[Category:Matematiekku|Descartes]] [[Category:Filosoufii|Descartes]] n4ymv98ego6zvdcn8lfi1ksrh3hkm1j 0 3618 51203 38711 2026-06-20T13:25:43Z ~2026-36001-32 8751 51203 wikitext text/x-wiki [[Failu:Kizhi_StafeevTreshingBarn_007_8510.jpg|pienoiskuva|Riika Stafejeva Koivusellän kyläspäi [[Kiži]]-muzei-suojelupaikas]] '''Riihi''' on suuri talohusrakennus mustan päčinke tulenduveriän rinnal. Se rakennus azetetah loitombi kyläspäi pohjazeh puoleh. Riihis kuivatah liyhtehii puuloil da puijah vil’l’oi ihan lattiel. Kyläs voi olla 1-3 riihty. == Ulgonägö == Se oli korgei (kuni 20 vencadua) burbu, kuduan pinduala oli läs 30-40 m2, kudai oli lattiel luajittu palkoil sijoitettulois puulaudois, kudai oli katettu yhtenjyttymällizel hirsinevol, sen ukset oldih madalat da ikkunat oldih puhaltetut. Kiuku (puaksuh "mustu") oli tavallisešti piäšyn rinnalla. Kylis riihit azetettih "30 sazenin" piäs taloispäi, mi on läs 80 metrii. Kuivatandua da niilöin jauhandua ristikanzat tavallisešti jätettih myöhäzeh sygyzyl, da niilöin talošrakentehien olomas oli mahollisuš jauhua leipyä vaiku pahas siämes, konzu vihmoja venyi monie nedälie. Yhtelläh toiči kuivaandua da jauhuandua riihes ruvettih ruadamah jo oraskuus, yhtelläh enzimäzien leivän keriändänke. Nenga ruattih enimite köyhät muanruadajat, kudamil sih aigah ei jiännyh enämbiä leibü ennevahnallizes satos. Niittilöin kuiviemizekse azetettih joukko kolosnikkua liikuttavulois gerdois, kuduat pandih seinäballoih. Nuppuloin mol'otandua piettih juuri lattiel. == Perindö == Uvven Vuvven jälles nuoret piettih riihis kižoi da ildukečoloi. Sidä aigua sanottih ’’bes’odoin aigua’’. Riihis oli šuorei lat’e da sie oli lämmin, hälineh ei häirinnyh kyläläzii, sendäh se paikku oli hyvä, štobi pläššie. [[Kategourii:Rakendukset]] ny7mwwlo62s5e64ix0s6x34a5ljq6zf 0 3655 51257 18884 2026-06-20T21:04:02Z Olksolo 356 viittehet 51257 wikitext text/x-wiki '''Sanataido''' on kaikkie luojallizesti todevutettuu kaunehkirjallistu ilmendämisty.<ref>Wuorikoski, Jukka-Pekka. Kirjuta kaunehesti karjalakse. Luojan kirjuttamizen alguopastai. Helsinki, Karjalan Kielen Seura 2008, s. 21. ISBN 978-952-5790-02-3</ref> Sanataidoh kuuluu kirjuttamatoigi kirjalližus: rahvahan eepiellizet runot, perindölegendat, lorut da rifmat, rahvahanpajot da vahnan rahvahan suarnat. Luoju lugemine kuuluu sanataijon joukkoh. Aziikirjuttamine sežo on lähäl sanataiduo enne kaikkie lehtikirjutuksis, kirjutuspalstois, feljetonois da essee-kirjutuksis. Tavan mugah sanataijon libo kaunehkirjalližuon piäalovehii ollah druamu libo ozutelmu, prouzu libo kohtisanaine kirjuttamine ([[romuanu|romuanu]], [[novellu|novellu]], [[kerdomus|kerdomus]] libo [[legendu|legendu]]) da [[liirikku|liirikku]], kudai on [[runo|runoloin]] eri stiil'uklassifikatsieloi. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Category:Wp/olo|S]] [[Category:Kirjalližus|S]] 23vegfx4urdy500k907d36w7egn3ke3 0 3657 51225 44306 2026-06-20T20:17:24Z Olksolo 356 viittehet 51225 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Sandro Botticelli - La nascita di Venere - Google Art Project - edited.jpg|thumb|246px|''[[Venuksen roindu (Botticelli)|Venuksen roindu]]'', 1485.]] [[Failu:Botticelli-primavera.jpg|thumb|250px|''[[Kevät (Botticelli)|Kevät]]'', n. 1478.]] [[Failu:AdorationMagi.jpg|thumb|250px||''Kuningahien kumardus'', n. 1475.]] '''Sandro Botticelli''' ([[1. kevätkuudu|1. kevätkuudu]] [[1445|1445]] [[Firenze|Firenze]] [[Itualii|Itualii]]– [[17. oraskuudu|17. oraskuudu]] [[1510|1510]] Firenze), oigiel nimel '''Alessandro di Mariano di Vanni Filipepi''', oli itualielaine taidehmualuaju.<ref name="Otava">Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia | Vuosi = 1979 | Kappale = Osa 2 Assyria - Cicero | Sivu = s 642-643 | Selite = Toinen painos | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-05063-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu </ref> Botticellin kuulužimii tevoksii ollah kaksi suurdu [[mifolougii|mifolougii]]-tiemasgu mualavustu ''[[Kevät (Botticelli)|Kevät]]'' da ''[[Venuksen roindu (Botticelli)|Venuksen roindu]]''.<ref name="Otava" /> Botticelli ruadoi suuren ozan elokses [[Medicit|Medici]]-suvule Firenzes da otti ozua mm. [[Sikstuksen kappeli|Sikstuksen kappeli]]n freskoloin mualuandah.<ref name="Otavan Iso Fokus">Kirjaviite| Nimike=Otavan Iso Fokus, kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 1| Selite=3.p| Sivu= 399| Julkaisija= Otava | Vuosi=1972</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kuvataideh|Botticelli]] jv47jn5poe59vihn5tncd5ikgwenoih 0 3702 51233 42232 2026-06-20T20:41:54Z Olksolo 356 viittehet 51233 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Sortaval |nimitys omal kielel = {{K-ru|''Сортавала''}}<br /> {{K-fi|Sortavala}} |kuva = Центр города Сортавала (Center of Sortavala).jpg |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Sortavalan piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Old Sortavala.jpg|thumb|right|Vahnu Sortaval]] [[Failu:Сортавала 1+.jpg|thumb|rught|Sortavalan vahnua arhitektuurua]] '''Sortaval''' (vie Sordaval, Sordavala,{{Lang-ru|''Сортавала''}}, {{K-fi|Sortavala}}) on linnu [[Sortavalan piiri]]s [[Karjal|Karjalan tazavallas]] [[Ven'a]]l. Linnu on sijoitunnuhes [[Luadogu|Luadogan]] pohjasrannikol läs 190 kilometrii [[Petroskoi|Petroskoispäi]] da 30 kilometrii [[Suomi|Suomen]] rajas.<ref> Новый атлас автомобильных дорог 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000), Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä, ISBN 985-409-072-8 </ref> Linnu on Sordavalan piirin haldivolline keskus. Linnas eli kaikkiedah 19 235 hengie vuonnu 2010.<ref>[https://web.archive.org/web/20130605102231/http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.pdf Всероссийская перепись населения 2010. ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ РОССИИ, ФЕДЕРАЛЬНЫХ ОКРУГОВ,СУБЪЕКТОВ РОССИЙСКОЙ ФЕДЕРАЦИИ, ГОРОДСКИХ ОКРУГОВ, МУНИЦИПАЛЬНЫХ РАЙОНОВ, ГОРОДСКИХ И СЕЛЬСКИХ ПОСЕЛЕНИЙ]</ref> == Histourii == Alovehtu tundietah jo 1100-luvulpäi. Se oli tärgei kauppupaikku 1500-luvul da sidä mainitah ven'alazis kirjallizis dokumentois vuvvel 1582 kylänny nimel Сердоболь, ''Serdobol'' (Serdovol). Täl nimel linnua kučuttih ven'akse vuodessah 1918. Stolbovan rauhas 1617 aloveh oli liitetty [[Ruočči]]h da paikkakundu sai linnan oigevukset vuvvel 1632 nimel Sordavala.<ref> [http://dic.academic.ru/dic.nsf/enc_geo/4583/%D0%A1%D0%BE%D1%80%D1%82%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D0%BB%D0%B0 Словарь современных географических названий. Сортавала]</ref> Linnu oli poltettu suuren Pohjan voinan aigua 1700-luvun allus da menetti oman vallan pitkäkse aigua. Uvvenkaupungin rauhas vuvvel 1721 se oli liitetty [[Ven'a]]h.<ref> [http://dic.academic.ru/dic.nsf/enc_geo/4583/%D0%A1%D0%BE%D1%80%D1%82%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D0%BB%D0%B0 Словарь современных географических названий. Сортавала]</ref> == Suomen aigu == Konzu Suomes rodih oza Ven'ua jälles Haminan rauhua vuonnu 1809, Sortaval liitettih vuonnu 1812 muun Vahnan Suomenke Suomen suurriruhtinaskundah ozakse Viipurin liänii. == Vägiluvun kehitys == == Nygöine tilandeh == == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo]] [[Kategourii:Karjal]] [[Kategourii:Karjalan linnat]] [[Kategourii:Sortavalan piiri]] 0sr9hydmjk25ol4zv7iauqupcbbygxl 0 3711 51259 41480 2026-06-20T21:06:12Z Olksolo 356 viittehet 51259 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Stanley Kubrick''' ([[26. heinykuudu]], [[1928]] – [[7. kevätkuudu]], [[1999]]) oli [[Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] [[kino-ohjuaju]]. Häi luadi eksperimentualizii da tundiettuloi kinoloi. Händy pietäh yhtenny muailman merkittävimis kino-ohjuajis. == Kinot == {| class="wikitable" ! Vuozi ! Kino ! Nimi Ven’al ! Nimi Suomes |- | 1953 || ''Fear and Desire'' || Страх и вожделение || Fear and Desire |- | 1955 || ''Killer’s Kiss'' || Поцелуй убийцы || Kohtalokas suudelma |- | 1956 || ''The Killing'' || Убийство || Peli on menetetty |- | 1957 || ''Paths of Glory'' || Тропы славы || Kunnian polut |- | 1960 || ''Spartacus'' || Спартак || Spartacus |- | 1962 || ''Lolita'' || Лолита || Lolita |- | 1964 || ''Dr. Strangelove or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb'' || Доктор Стрейнджлав, или Как я перестал бояться и полюбил бомбу || Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia |- | 1968 || ''2001: A Space Odyssey'' || Космическая одиссея 2001 года || 2001: Avaruusseikkailu |- | 1971 || ''A Clockwork Orange'' || Заводной апельсин || Kellopeliappelsiini |- | 1975 || ''Barry Lyndon'' || Барри Линдон || Barry Lyndon |- | 1980 || ''The Shining'' || Сияние || Hohto |- | 1987 || ''Full Metal Jacket'' || Цельнометаллическая оболочка || Full Metal Jacket |- | 1999 || ''Eyes Wide Shut'' || С широко закрытыми глазами || Eyes Wide Shut |} == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kino|K]] rc6sxurot5wad4rkzlwm0azqzzutu0r 0 3734 51260 48971 2026-06-20T21:06:50Z Olksolo 356 viittehet 51260 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Suomen tazavaldu | Alguperäine nimi=Suomen tasavalta | Flagu=Flag_of_Finland.svg | Gerbu=Coat_of_Arms_of_Finland_Alternative_style.svg | Audio = United States Navy Band - Maamme.ogg | Genetiivu=Suomen | Suurin linnu=[[Helsinki]] | Suurimat linnat=[[Helsinki]], [[Espoo]], [[Tampere]], [[Vantaa]], [[Oulu]], [[Turku]] | Rahvahan lugumäry=5 545 475 | Hinnoituksen vuozi=2023 | Pinduala=338 145 }} [[Failu:Koli National Park in Northern Karelia.jpg|pienoiskuva|Pielinen]] '''Suomen tazavaldu''' libo '''Suomi''' on [[valdivo]] [[Pohjas-Jevrouppu|Pohjas-Jevroupas]] [[Baltiekan meri|Baltiekkumeren]] rannal. Suomen suziedoinnu ollah päivännouzupuoles [[Ven'a]] da sih kuului [[Karjal|Karjalan tazavaldu]], pohjazes [[Norviegii]] da päivänlaskus [[Ruočči]]. Suves lähin mua on Suomenlahten suvipuolel on [[Estounii]]. Suomen rahvahan lugumiäry on 5 509 717 hengie (v. 2017). Pinduala on 338 448,72 km². Muan piälinnu on [[Helsinki]] (642 045 eläjiä). Suomen toizii suurii linnoi ollah [[Espoo]] (277 375 eläjiä), [[Tampere]] (230 537 eläjiä), [[Vantaa]] (221 821 eläjiä), [[Oulu]] (201 124 eläjiä), [[Turku]] (188 584 eläjiä), [[Jyväskylä]] ( 139 260 eläjiä), [[Lahti (Suomi)|Lahti]] (119 395 eläjiä) da [[Kuopio]] (117 842 eläjiä). == Suomen prezidentat == #[[Kaarlo Juho Ståhlberg]] 1919-1925 #[[Lauri Kristian Relander]] 1925-1931 #[[Pehr Evind Svinhufvud]] 1931-1937 #[[Kyösti Kallio]] 1937-1940 #[[Risto Heikki Ryti]] 1940-1944 #[[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] 1944-1946 #[[Juho Kusti Paasivivi]] 1946-1956 #[[Urho Kaleva Kekkonen]] 1956-1982 #[[Mauno Henrik Koivisto]] 1982-1994 #[[Martti Oiva Kalevi Ahtisaari]] 1994-2000 #[[Tarja Kaarina Halonen]] 2000-2012 #[[Sauli Väinämö Niinistö]] 2012-2024 #[[Cai-Göran Alexander Stubb]] 2024- == Muakunnat == Suomes on 19 muakundua: * [[Ahvenanmua]] * [[Kainuu]] * [[Kanda-Häme]] * [[Keski-Pohjanmua]] * [[Keski-Suomi]] * [[Kymenluakso]] * [[Lappi]] * [[Pirkanmua]] * [[Pohjanmua]] * [[Pohjas-Karjala]] * [[Pohjas-Savo]] * [[Pohjas-Pohjanmua]] * [[Päijät-Häme]] * [[Satakundu]] * [[Suvi-Karjala]] * [[Suvi-Pohjanmua]] * [[Suvi-Savo]] * [[Uuzimua]] * [[Varzin-Suomi]] == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Suomi|*]] [[Kategourii:Jevroupan muat]] 3byy91d1okl874e8gc6yv6lhmqko3p9 0 3769 51274 25315 2026-06-21T00:50:52Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51274 wikitext text/x-wiki '''Talkun''' on vil’l’usyömine, kuduadu luajittih Karjalas tavan mugah kagras, ga pohjazes sidä luajittih ozrasgi. Jyvät keitettih da kuivattih päčis, sit net jauhottih käzikivel libo jauhotettih mel’l’ičäl. Talkunjauhoh ližättih hiilavua vetty da vähäine suolua, sit rodih sagei pudro. Talkun tulou ven’an sanas толокно; ven’an kieleh se on omaksuttu suves eläjis nomadikanzois. Talkun on olluh vie evässyömizenny, konzu miehet oldih mečästämäs. Jauhot oli helpo ottua keräle da niilöin segah pidi ližätä vaigu hiilavua vetty.<ref>https://web.archive.org/web/20160105050321/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-kulttuuri/syomizet/ Syömizet. Karjalan Sivistysseura, lugiettu 20.12.2015</ref> ==Kirjalližuttu== Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.<br> Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.<br> Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)<br> Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.<br> Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.<br> Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.<br> [[Kategourii:Syömizet|T]] [[Kategourii:Karjalan syömizet|T]] 7xrjabf1qgmyx0dwnm2o5pa05wlxgne 0 3784 51251 35495 2026-06-20T21:00:32Z Olksolo 356 viittehet 51251 wikitext text/x-wiki '''Tehniekku''' tarkoittau metoudoi, kudamil ristikanzu vaikuttau omassah ymbäristöh da käyttäy sidä omassah hyväkse. <ref>Spectrum Tietokeskus, 12. osa. ISBN 951-0-07251-6. WSOY 1980.Sivu 99</ref> Sit muvvos kui tehniekkua on opastettu 1800-luvun lopul algajen, tehniekku tarkoittau [[Luondo|luonnon]] mahtollizuksien hyövyndämisty, semmite ainehellizien tuottehien valmistamistu da käyttyö [[Luonnontiedo|luonnontiijon]] todevutandoih pohjuajien keinoloin vuoh. Sanua tehniekku käytetäh dai erilazis metoudois, ruandu- libo suavutandutavois da -nerolois<ref>Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, Helsinki 2004. ISBN 952-5446-11-5</ref> ezimerkikse korgevushypyn tehniekku.<ref>Facta 16/2001 s. 423</ref> [[Rakendus|Rakendukset]], [[Koneh|konehet]] da [[Vehkeh|vehkehet]] evustetah tehniekan tuloksii, kudamat ollah parannettu rahvahan hyvinvoindua. Tehniekku-sanan alguperä on [[Gretsien kieli|muinasgretsieläzes]] sanas τέχνη (tekhne), kudai tarkoitti neruo libo todevuttajua tieduo. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Tehniekku|*]] oo95lp5cb5glvdnuuiqsc5x5lzma1zg 0 3786 51252 46143 2026-06-20T21:00:58Z Olksolo 356 viittehet 51252 wikitext text/x-wiki [[Failu:Telefon VHM ubt.jpeg|pienoiskuva|Telefon]] '''Telefon''' libo '''sanalangu'''<ref>http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=sanalanka&b=1&se=puhelin</ref> on [[sähkö]]hine iänensiirdovehkeh, kudaman vuoh kaksi libo enämbi ristikanzua voibi paista toine toizenke rippumattah sit, kui loitton toine toizes hyö ollah.<ref>Taskutietojätti, Gummeruksen yksiozahine tiedosanakirju, 1984, kolmas painos. ISBN 951-202776-3</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Elektrouniekku]] 3oc9b3vqd6jhmcefg6k880h0wsh0hpw 0 3794 51254 40471 2026-06-20T21:01:39Z Olksolo 356 viittehet 51254 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Edison-at home in Ft. Myers Florida 1914 detail LC-LC-USZ62-131044, adjusted.jpg|250px|right|thumb|Thomas Alva Edison hänen Ft. Meyersan kois [[Florida]]s [[1914]].]] [[Failu:Edison and phonograph edit3.jpg|thumb|250px|Edison da fonogruafu vuvvennu 1878.]] '''Thomas Alva Edison''' ([[11. tuhukuudu]] [[1847]] [[Milan (Ohio)|Milan]], [[Ohio]] – [[18. ligakuudu]] [[1931]] [[West Orange]], [[New Jersey]]) oli [[Yhtysvallat|yhtysvaldulaine]] [[keksii]] da biznesmies. Hän oli omassah aijan produktivnoiloimbii keksijöi da hänen nimis oli 1093 [[patentu]]a. Edisonoin ezi-tuatat, [[Hollandii|Hollandien]] Edesonat, tuldih [[New Jersey]]h vuvvennu 1730. == Edisonan keksindölöi == * ''[[fonogruafu]]'', kudai oli haldivoiččii iänentoistolaiteh enne ''[[gramofonu|gramofonan]]'' keksimisty, käytettih sežo sanelulaittehennu * ''[[hehkulampu]]'' * ''[[kinetoskouppu]]'', laiteh, kudamas kačotah sen sydämeh da kudamas nägöi eläjiä kuvua * ''[[mikrofon]]'' * ''[[projektoru|kinoprojektoru]]'' * ''[[Edison-kandu]]'' == Viittehet == {{Viittehet}} == Lähtehet == * Charles Edison| Nimikeh= Edison, keksijä |Sivu= 281| Seliteh= Historian suurmiehiä| Ilmahpiästäi= Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab| Ilmahpiäständykohtu= Helsinki| Vuozi= 1972| Tunnisteh= ISBN 951-9078-00-2 == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20060405042545/http://www.thomasedison.com/biog.htm Edisonin lyhyt elämäkerta] * [https://web.archive.org/web/20160322000439/http://www.nps.gov/edis/edisonia/Table1_1.html Kaikki patentit] * [http://www.archive.org/details/edba-3756 Let us not forget - A message to the American people] - Blue Amberol -[[fonogruafusilinderu|fonogruafusilinderale]] 30.12.1918 tallendettu Edisonan pagin enzimäizen muailmanvoinan loppiettuu (iänitiijosto 1:47 min) [[Kategourii:Tiedo|E]] 8lvggjbsd4om3vskwpwearmojfzdntr 0 3813 51234 45557 2026-06-20T20:42:36Z Olksolo 356 viittehet 51234 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Tove Marika Jansson''' ([[9. elokuudu]] [[1914]] [[Helsinki]] – [[27. kezäkuudu]] [[2001]] Helsinki) oli [[Suomenruoččilazet|suomenruoččilaine]] [[kirjuttai]], [[taidehmualuaju]], [[karikatiiru]]piirdäi da [[sarjukoomiksu]]piirdäi, kudai parahite tietäh [[muumi]]loin luadijannu. Vuvvennu 1966 händy palkittih [[Hans Christian Andersen]]an medalil suures ruavos lapsienkirjuttajannu. Jansson kazvoi taiduo suvaiččijas perehes da opastui taiduo vuozinnu 1930–1938 [[Stokgol'mu|Stokgol'mas]], Helsinkis da [[Pariižu|Pariižas]]. Hänen enzimäine taido-ozuttelu piettih vuvvennu 1943. == Karjalakse kiännetyt Muumi-kniigat == * [[Tiedoiniekan hattu]] (''Trollkarlens hatt'', 1948; suom. ''Taikurin hattu'') * [[Varattavu Iivananpäivy]] (''Farlig midsommar'', 1954; suom. ''Vaarallinen juhannus'') * Muumitatan mustelmat (''Muminpappas bravader'', 1950; uvvessah 1968 nimel ''Muminpappans memoarer''; suom. ''Muumipapan urotyöt'') * Muumipeigoi da händytiähti (''Kometjakten'', 1946; uvvessah 1968 nimel ''Kometen kommer''; suom. ''Muumipeikko ja pyrstötähti'') * Kumman talvi (''Trollvinter'', 1957; suom. ''Taikatalvi'') * Muumitata da meri (''Pappan och havet'', 1965; suom. ''Muumipappa ja meri'') == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjuttajat|Jansson, Tove]] [[Kategourii:Muumit|Jansson, Tove]] [[Kategourii:Kuvataideh|Jansson, Tove]] [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|Jansson, Tove]] bb7kwx88e6pidpxbqjsnbv435n1xsx2 0 3865 51237 48574 2026-06-20T20:47:09Z Olksolo 356 viittehet 51237 wikitext text/x-wiki [[File:Religionsmajoritaries.png|thumb|380px|]] [[File:Religious syms.svg|thumb|Uskondoloin tunnuksii.<br>Ylähänpäi alah, hurualpäi oigiele: <br /> Riädy 1. hristianismu, jeyrismy, hinduismu<br />Riädy 2. islamismu, buddismu, šintoismu<br /> Riädy 3. sikhismy, Bahá'ísmu, jainismu.]] '''Uskondo''' tarkoittau uskuo [[Jumal|jumalan]] libo muun ylihumannoin väin olemasoloh da sih liittyjiä [[Pyhä|pyhyön]] kogemustu. Tavan mugah uskondo on roinnuhes tiedosistiemakse da tulou ilmi erijyttyzinnu yhteizöllizinny tavoinnu da palvondumenoloinnu.<ref>Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Helsinki 2004. ISBN 952-5446-11-5</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Uskondot|U]] 5rrrd784bt7hn22egdpyau5h58l8qx2 0 3867 51238 27025 2026-06-20T20:47:41Z Olksolo 356 51238 wikitext text/x-wiki '''Utjärven uljaat naiset''' on Elina Karjalazen kirjutettu kniigu. Se piäzi ilmah vuonnu 2002. Kniigu sanelou [[Uutjärvi|Uutjärven]] kylän elokses. Kniigan kuvat on luadinuh Vesa Takala. ==Kniigan juoni== Kniigas tarinan tabah kirjuttai sanelou uutjärveläzien naizien elokses, eloksen argi- da pyhäpäivis. Suomespäi tulluole ristikanzale vahnu karjalaine kylä oli elämys. Vesa Takalan kuvat tallendettih kylän menuo 1990- da 2000-luvun allus. ==Lähtehet== * Karjalainen, Elina & Takala, Vesa 2002: Utjärven uljaat naiset. WSOY: Helsinki. ISBN 951-0-27303-1. [[Kategourii:Kirjalližus|U]] 9niakq57efgq2tekk5ahb9eu87auz5z 0 3920 51243 40375 2026-06-20T20:52:12Z Olksolo 356 viittehet 51243 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Victor Hugo | Kuva = File:Victor Hugo.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = [[Besançon]] | Kuolendukohtu = [[Pariižu]] | Ammatti = kirjuttai, runoilii }} '''Victor Marie Hugo''' ([[Failu:Speaker Icon.svg|13px|]] [[:Media:Victor_Hugo.ogg|audio]] [viktɔʁ maʁi yˈɡo], [[26. tuhukuudu]] [[1802]] [[Besançon]] – [[22. oraskuudu]] [[1885]] [[Pariižu]] [[Francii]]) oli [[Francii|francielaine]] [[kirjuttai]] da [[runoilii]] [[romantiekku|romantiekan]] aijal. Victor Hugo oli sežo innokas ristikanzan oigevuksien puolistai. == Tevokset == === Jullattu eläjes === * ''Cromwell'' (1819) * ''Odes et poésies diverses'' (1822) * ''Odes'' (1823) * ''Han d'Islande'' (1823) * ''Nouvelles Odes'' (1824) * ''Bug-Jargal'' (1826) * ''Odes et Ballades'' (1826) * ''Cromwell'' (1827) * ''Les Orientales'' (1829) * ''Le Dernier jour d'un condamné'' (1829) * ''Hernani'' (1830) * ''Notre-Dame de Paris'' (1831) * ''Marion Delorme'' (1831) * ''Les Feuilles d'automne'' (1831) * ''Le roi s'amuse'' (1832) * ''Lucrezia Borgia'' (1833) * ''Marie Tudor'' (1833) * ''Littérature et philosophie mêlées'' (1834) * ''Claude Gueux'' (1834) * ''Angelo, Tyrant of Padua'' (1835) * ''Les Chants du crépuscule'' (1835) * ''La Esmeralda'' (1836) * ''Les Voix intérieures'' (1837) * ''Ruy Blas'' (1838) * ''Les Rayons et les ombres'' (1840) * ''Le Rhin'' (1842) * ''Les Burgraves'' (1843) * ''Napoléon le Petit'' (1852) * ''Les Châtiments'' (1853) * ''Les Contemplations'' (1856) * ''Les TRYNE'' (1856) * ''La Légende des siècles'' (1859) * ''Les Misérables'' (1862) * ''William Shakespeare'' (1864) * ''Les Chansons des rues et des bois'' (1865) * ''Les Travailleurs de la Mer'' (1866) * ''La voix de Guernsey'' (1867) * ''L'Homme qui rit'' (1869) * ''L'Année terrible'' (1872) * ''Quatrevingt-treize'' (1874) * ''Mes Fils'' (1874) * ''Actes et paroles – Avant l'exil'' (1875) * ''Actes et paroles – Pendant l'exil'' (1875) * ''Actes et paroles – Depuis l'exil'' (1876) * ''La Légende des Siècles 2e série'' (1877) * ''L'Art d'être grand-père'' (1877) * ''Histoire d'un crime 1re partie'' (1877) * ''Histoire d'un crime 2e partie'' (1878) * ''Le Pape'' (1878) * ''La pitié suprême'' (1879) * ''Religions et religion'' (1880) * ''L'Âne'' (1880) * ''Les Quatres vents de l'esprit'' (1881) * ''Torquemada'' (1882) * ''La Légende des siècles Tome III'' (1883) * ''L'Archipel de la Manche'' (1883) === Jullattu kuoltuu === * ''Théâtre en liberté'' (1886) * ''La Fin de Satan'' (1886) * ''Choses vues'' (1887) * ''Toute la lyre'' (1888) * ''Amy Robsart'' (1889) * ''Les Jumeaux'' (1889) * ''Actes et Paroles – Depuis l'exil, 1876–1885'' (1889) * ''Alpes et Pyrénées'' (1890) * ''Dieu'' (1891) * ''France et Belgique'' (1892) * ''Toute la lyre – dernière série'' (1893) * ''Les fromages'' (1895) * ''Correspondences – Tome I'' (1896) * ''Correspondences – Tome II'' (1898) * ''Les années funestes'' (1898) * ''Choses vues – nouvelle série'' (1900) * ''Post-scriptum de ma vie'' (1901) * ''Dernière Gerbe'' (1902) * ''Mille francs de récompense'' (1934) * ''Océan. Tas de pierres'' (1942) * ''L'Intervention'' (1951) == Viittehet == {{Viittehet}} == Aihies muijal == * Vapaasti ladattavia Victor Hugon e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Hugo Projekti Lönnrotilta] sekä [http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a85 Project Gutenbergiltä] * [https://web.archive.org/web/20130710085447/http://www.3dsrc.com/victorhugo/ Victor Hugo le dessinateur]. {{fr}} == Lähtehet == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Andersson, Daniel et al.| Tevos = Kirjallisuus kautta aikojen| Kiändäi = Muurinen, Mirja| Vuozi = 2010| Ilmahpiäständykohtu = Potsdam| Ilmahpiästäi = H. F. Ullmann| Tunnusteh = ISBN 978-3-8331-5263-4}} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Grossman, Kathryn M. | Tevos=The Later Novels of Victor Hugo: Variations on the Politics of Transcendence | Ilmahpiästäi=Oxford University Press | Ilmahpiäständykohtu=Oxford | Vuozi=2012 | Tunnusteh=ISBN 978-0-19-964295-3}} [[Kategourii:Kirjalližus|H]] 4qnphpib3ruo86q5qvesy8xy20iz6n4 0 3935 51235 44309 2026-06-20T20:45:03Z Olksolo 356 viittehet 51235 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Van_Gogh_self_portrait_as_an_artist.jpg|thumb|right|250px|''Omakuva'', 1888]] '''Vincent Willem van Gogh''' (roinnuhes [[30. kevätkuudu|30. kevätkuudu]] [[1853|1853]] Zundert, Pohjas-Brabant, [[Hollandii|Hollandii]], kuolluh [[29. heinykuudu|29. heinykuudu]] [[1890|1890]] Auvers-sur-Oise, Val-d'Oise, [[Francii|Francii]]) oli hollandielaine taidehmualuaju. Eläjes häi möi vaiku yhten hänen mualavuksis, da vaste hänen kuoleman jälles hänen tevokset nostih suureh arvoh. == Tevokset == * Päiväzenkukat 1888, * Nelli näivistynytty päiväzenkukkua 1887, * Iirisat 1889, 1890 == Viittehet == {{Viittehet}} [[Category:Kul'tuuru|Gogh]] [[Category:Kuvataideh|Gogh]] 5u1bpglfgbpt5xs3gktkxs04pgjltfi 0 3936 51242 28203 2026-06-20T20:51:17Z Olksolo 356 viittehet 51242 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Dreadnought hoax.png|thumb|Kuva Dreadnought-smuttivukses. Virgina Woolf istumas hurual.]] '''Virginia Woolf''' (o.s. '''Stephen''', [[25. pakkaskuudu]] [[1882]] [[London]]<ref>Nicolson, Nigel | Nimeke=Virginia Woolf | Selite=(Virginia Woolf, 2000.) Suomentanut Ruth Jakobson | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus Kirjat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7487-7 Nicolson, Nigel | Nimeke=Virginia Woolf | Selite=(Virginia Woolf, 2000.) Suomentanut Ruth Jakobson | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus Kirjat | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7487-7 2007, s. 13.</ref> – [[28. kevätkuuudu|28. kevätkuudu]] [[1941]] [[Rodmell]], [[Sussex]])<ref>Nicolson 2007, s. 184.</ref> oli [[Yhdistynyh kuningaskundu|anglielaine]] [[kirjailii]], [[Kirjalližuskritiekku|kirjalližuskriitiekku]] da [[feminizmu|feministu]]. Häi oli keskeine jäzen [[London]]as vaikuttannuos [[Bloomsburyn joukko|Bloomsburyn joukos]], kuduah kuului moni kirjailijua da kuvataidoilijua.<ref>[http://yle.fi/uutiset/virginia_woolfin_kuolemasta_70_vuotta/2482863 Virginia Woolfin kuolemasta 70 vuotta] Yle Uutiset 1.4.2011 Viitattu=22.3.2014.</ref> Bloomsburyn joukkoh kuulujes Woolf otti ozua ezimerkikse vuuvennu 1910 järjestettyh [[Dreadnought-smuttivus|Dreadnought-smuttivuksennu]] tunnettuh šuutkah. == Tuotando == === Kaunehkirjallizus === * ''The Voyage Out'' (1915) * ''Night and Day'' (1919) * ''Jacob's Room (1922) * ''Mrs Dalloway'' (1925) * ''To the Lighthouse'' (1927) * ''Orlando: A biography'' (1928) * ''The Waves'' (1931) * ''The Years'' (1937) * ''Between the Acts'' (1941) * ''The Complete Shorter Fiiction of Virginia Woolf'' (1985) === Muut === * ''Modern Fiction'' (1919) * ''The Common Reader'' (1925) * ''A room of one’s own'' (1929) * ''Flush: A Biography'' * ''Three Guineas'' (1938) * ''Roger Fry: A Biography'' (1938) * ''The Death of the Moth and Other Essays'' (1942) * ''The Moment and Other Essays'' (1947) * ''Granite and Rainbow: Essays'' (1958) == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|W]] 2js2g7mjjm2athyu29704kq9k8k1gym 0 3941 51241 50386 2026-06-20T20:50:40Z Olksolo 356 viittehet 51241 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Vladimir Putin''' ([[Ven'an kieli|ven]]. ''{{Lang|ru|Владимир Владимирович Путин}}''; [[7. ligakuudu|7. ligakuudu]] [[1952]], [[Leningruadu]]) on [[Ven'a]]n muan [[prezidentu]] da endine tiedustelualoveh, kudai ruadau Ven'an prezidentannu vuvves 2012 algajen, aijemba ruadoi vuozinnu 2000-2008. Putin oli sežo Ven'an piäministrannu vuozinnu 1999-2000 da uvvessah vuozinnu 2008-2012. Händy sanotah Ven'an de facto johtajakse vuvves 1999. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Ven'a]] [[Kategourii:Politiekku|P]] 5vcse02qxeyu6cdjrnyqy7ubgciusxv 0 4037 51219 49126 2026-06-20T20:08:13Z Olksolo 356 viittehet 51219 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Édouard Manet''' ([[23. pakkaskuudu|23. pakkaskuudu]] [[1832|1832]] [[Pariižu|Pariižu]] – [[30. sulakuudu|30. sulakuudu]] [[1883|1883]] Pariižu) oli francielaine taidehmualuaju. Hänen stiil'u oli [[realizmu|realizman]] da [[impressionizmu|impressionizman]] välil. Manet oli arvospietyn sud'd'an poigu, kuduan lähtemine taidoilijan urale oli vahnembile kauhistus. <ref>[http://www.bbc.co.uk/programmes/b00l9csy Manet: the Man Who Invented Modern Art] BBC</ref> Manet tietosteli vuozii hänen lapsusvuozien pianonsoitonopastajan, hollandielastu roinduperiä olijan Suzanne Leenhoffan kel, da tälle roinnuhuon poijan tuatto voi olla libo Manet libo hänen velli. Virrallizesti brihačču eziteldih Leenhoffan pienenny vellenny da Manet'n ristilapsennu. Manet nai Leenhoffas tuattah kuolduu vuvvennu 1863. Suvun varakkahuon täh Manet ei olluh rippuvaine mualavuksien myöndytulolois. Manet matkusteli monis kohtis. Nuorusvuozinnu häi matkai Brazilieh da kierdeli Jeuropas. Semmite Manet'n nuorusvuozien mualavuksis nägyi vaikuttehii hollandielazis da ispanielazis mualavuksis, kudamih häi oli tuttavunnuh matkoil.<ref name="IM">[https://web.archive.org/web/20200520003755/http://www.impressionniste.net/manet_edouard.htm Biography of Eduard Manet] Impressionniste.net</ref> == Tevoksii == {| border="1" align="center" cellspacing="0" cellpadding="5" style="text-align:center;border-collapse:collapse;margin-top:0.5em;" |----- ! style="background:#efefef;" | Kuva ! style="background:#efefef;" | Mualavus ! style="background:#efefef;" | Valmistunuh ! style="background:#efefef;" | Kogo ! style="background:#efefef;" | Sijaičendu |----- | [[Image:Édouard Manet - The Absinthe Drinker, 1859.jpg|25px]] || ''Absintanjuoju''<br /> ''Le Buveur d'absinthe'' || 1858 / 1859 || 180,5 x 105,6 cm || [[Ny Carlsberg Glyptotek|Ny Carlsberg Glyptotek]] ([[Kopenhagen|Kopenhagen]]) |----- | [[Image:Portrait of M. and Mme. Auguste Manet (1860) - Edouard Manet (Musée d'Orsay, Paris).jpg|25px]] || ''Auguste Manet'n portriettu'' <br /> ''Portrait de M. et Mme Auguste Manet'' || 1860 || 111,5 x 91 cm || [[Musée d'Orsay|Musée d'Orsay]] ([[Pariižu|Pariižu]]) |----- | [[Image:Édouard Manet - Le chanteur espagnol, 1860.jpg|25px]] || ''Le Chanteur espagnol'' || 1860 || 147,3 x 114,3 cm || [[Metropolitan Museum of Art|Metropolitan Museum of Art]] ([[New York|New York]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_085.jpg|25px]] || ''La Nymphe surprise'' || 1860 / 1861 || 146 x 114 cm || Musée national des Beaux-Arts ([[Buenos Aires|Buenos Aires]]) |----- | [[Image:Édouard Manet - L'Enfant à l'épée.jpg|25px]] || ''L'Enfant à l'épée'' || 1861 || 131 x 93,3 cm || Metropolitan Museum of Art (New York) |----- | [[Image:Lola de Valence (1862) - Edouard Manet (Musée d'Orsay, Paris).jpg|25px]] || ''Lola de Valence'' || 1862 || 123 x 92 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Manet - Musique aux Tuileries rep.jpg|25px]] || ''La Musique aux Tuileries'' || 1862 || 76 x 118 cm || [[National Gallery (London)|National Gallery]] ([[London|London]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_-_Mlle_Victorine_Meurent_in_the_Costume_of_an_Espada.JPG|25px]] || ''Mlle V. en costume d'espada'' || 1862 || 165,1 x 127,6 cm || Metropolitan Museum of Art (New York) |----- | [[Image:Edouard_Manet_088.jpg|25px]] || ''Portrait de Victorine Meurent'' || 1862 || 42,9 x 43,7 cm || [[Museum of Fine Arts (Boston)|Museum of Fine Arts (Boston)]] |----- | [[Image:Édouard Manet - Olympia, 1863.jpg|25px]] || ''Olympia'' || 1863 || 130,5 x 190 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Édouard Manet - Le Déjeuner sur l'herbe, 1863.jpg|25px]] || ''[[Huondesvero ruohikol|Huondesvero ruohikol]]'' <br />''Le Déjeuner sur l'herbe'' || 1863 || 208 x 264,5 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Jeune Homme en costume de majo (1863) - Edouard Manet (MET, New York).jpg|25px]] || ''Jeune Homme en costume de majo'' || 1863 || 188 x 125 cm || Metropolitan Museum of Art (New York) |----- | || ''Le Christ mort et les anges'' || 1864 || 179 x 150 cm || Metropolitan Museum of Art (New York) |----- | [[Image:Edouard_Manet_073_(Toter_Torero).jpg|25px]] || ''Homme mort'' || 1864 / 1865 || 75,9 x 155,3 cm || [[National Gallery of Art|National Gallery of Art]] ([[Washington D.C.|Washington D.C.]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_056.jpg|25px]] || ''Le Combat du Kearsarge et de l'Alabama'' || 1865 || 134 x 127 cm || [[Philadelphia Museum of Art|Philadelphia Museum of Art]] ([[Philadelphia|Philadelphia]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_005.jpg|25px]] || ''La Lecture'' || 1865 || 74 x 61 cm || [[Musée d'Orsay|Musée d'Orsay]] ([[Pariižu|Pariižu]]) |----- | || ''Kristuksen pilkkaaminen'' <br />''Jésus insulté par les soldat'' || 1865 || 190,8 x 148,3 cm || [[Art Institute of Chicago|The Art Institute]] ([[Chicago|Chicago]]) |----- | || ''Jeune Dame en 1866'' || 1866 || 185,1 x 128,6 cm|| Metropolitan Museum of Art (New York) |----- | [[Image:Manet, Edouard - Young Flautist, or The Fifer, 1866 (2).jpg|25px]] || ''Fleitansoittai'' <br/>''Le Joueur de fifre'' || 1866 || 161 x 97 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Edouard_Manet_053.jpg|25px]] || ''Les Courses à Longchamp'' || 1867 || 43,9 x 84,5 cm || [[The Art Institute|The Art Institute]] ([[Chicago|Chicago]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_084.jpg|25px]] || ''Les Bulles de savon'' || 1867 || 100,5 x 81,4 cm || [[Musée Calouste Gulbenkian|Musée Calouste Gulbenkian]] ([[Lissabon|Lissabon]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_022.jpg|25px]] || ''L'Exécution de Maximilien'' || 1868 || 252 x 305 cm || Städtische Kunsthalle ([[Mannheim|Mannheim]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_049.jpg|25px]] || ''Portrait d'Émile Zola'' || 1868 || 146 x 114 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Edouard_Manet_025.jpg|25px]] || ''Le Déjeuner dans l'atelier'' || 1868 || 118 x 154 cm || [[Neue Pinakothek|Neue Pinakothek]] ([[München|München]]) |----- | || ''Sur la plage de Boulogne'' || 1869 || 32 x 65 cm || [[Virginia Museum of Fine Arts|Virginia Museum of Fine Arts]] ([[Richmond (Virginia)|Richmond]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_090.jpg|25px]] || ''Clair de lune sur le port de Boulogne'' || 1869 || 82 x 101 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Edouard_Manet_091.jpg|25px]] || ''Le Départ du vapeur de Folkestone'' || 1869 || 60 x 73 cm || [[Philadelphia Museum of Art|Philadelphia Museum of Art]] |----- | [[Image:Edouard Manet - The Balcony - Google Art Project.jpg|25px]] || ''Le Balcon'' || 1869 || 170 x 124 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | || ''Repos'' || 1869 / 1870 || 150,2 x 114 cm || The [[Risd|Risd]] Museum ([[Providence|Providence]]) |----- | [[Image:Edouard Manet - Berthe Morisot With a Bouquet of Violets - Google Art Project.jpg|25px]] || ''Berthe Morisot au bouquet de violettes'' || 1872 || 55 x 38 cm || Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Edouard_Manet_021.jpg|25px]] || ''Le Chemin de fer (Manet)|Le Chemin de fer'' || 1872 / 1873 || 93,3 x 111,5 cm || [[National Gallery of Art|National Gallery of Art]], [[Washington (DC)|Washington, D.C.]] |----- | || ''En Bateau'' || 1874 || 97,1 x 130,2 cm || Metropolitan Museum of Art (New York) |----- | [[Image:Edouard_Manet_003.jpg|25px]] || ''Argenteuil'' || 1874 || 149 x 115 cm || Musée des Beaux-Arts ([[Tournai|Tournai]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_010.jpg|25px]] || ''Claude Monet peignant dans son atelier'' || 1874 || 50 x 64 cm || [[Neue Pinakothek|Neue Pinakothek]] (München) |----- | [[Image:Edouard_Manet_087.jpg|25px]] || ''Le Linge'' || 1875 || 145 x 115 cm || [[Barnes Foundation|Barnes Foundation]] ([[Philadelphia|Philadelphia]]) |----- | [[Image:Portrait of Stéphane Mallarmé (Manet).jpg|25px]] || ''Portrait de Stéphane Mallarmé'' || 1876 || 27 x 36 cm ||Musée d'Orsay (Pariižu) |----- | [[Image:Edouard_Manet_037.jpg|25px]] || ''Nana'' || 1877 || 154 x 115 cm || [[Kunsthalle de Hambourg|Kunsthalle]] de [[Hamburg|Hamburg]] |----- | || ''Au Café'' || 1878 || 78 x 83 cm || Musée Oskar Reinhart, [[Winterthur|Winterthur]] |----- | [[Image:Edouard Manet - The Plum - National Gallery of Art.jpg|25px]] || ''La Prune'' || 1878 || 73,6 x 50,2 cm || [[National Gallery of Art|National Gallery of Art]] ([[Washington (DC)|Washington, D.C.]]) |----- | [[Image:Édouard Manet, The Rue Mosnier with Flags, 1878.jpg|25px]] || ''La Rue Mosnier aux drapeaux'' || 1878 || 65,5 x 81 cm || [[Getty Center|J. Paul Getty Museum]] ([[Los Angeles|Los Angeles]]) |----- | [[Image:Edouard_Manet_031.jpg|25px]] || ''Chez le Père Lathuille'' || 1879 || 93 x 112 cm || [[Musée des Beaux-Arts de Tournai|Musée des Beaux-Arts]] ([[Tournai|Tournai]]) |----- | [[Image:Édouard Manet - Self-Portrait with Palette.jpg|25px]] || ''Autoportrait à la palette'' || 1879 || 83 x 67 cm || Yksityiskogomus |----- | [[Image:Clemenceau - Manet.jpg|25px]] || ''Portrait de Clemenceau'' || 1879–1880 || |----- | [[Image:L'Evasion de Rochefort - Edouard Manet (Kunsthaus Zürich).jpg|25px]] || ''L'Évasion de Rochefort'' || 1881 || 143 x 114 cm || [[Kunsthaus de Zurich|Kunsthaus de Zurich]] |----- | [[Image:Edouard Manet Automne Mery Laurent.jpg|25px]] || ''L'Automne (Méry Laurent)'' || 1881 || 73 x 51 cm || [[Nancyn taidehmuzei|Nancyn taidehmuzei]] |----- | [[Image:Édouard Manet - Pertuiset, le chasseur de lions.jpg|25px]] || ''Pertuiset, le chasseur de lion'' || 1881 || || [[São Paulon taidehmuzei|São Paulon taidehmuzei]] |----- | [[Image:Edouard_Manet_004.jpg|25px]] || ''Folies Bergèren baari''<br /> ''Un bar aux Folies Bergère'' || 1881 / 1882 || 96 x 130 cm || Courtauld Institute ([[London|London]]) |} == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20101209070514/http://foucault.info/documents/manet/ Michel Foucault, La peinture de Manet] == Lähtehet == === Kirjalližus === Tekijä =Gilles Néret | Nimeke =Edouard Manet, 1832-1883: The First of the Moderns | Suomentaja = | Vuosi =2003 | Selite = | Julkaisija =Taschen | Tunniste = ISBN 978-3822819494 === Viittehet === {{Viittehet}} [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|Manet]] [[Kategourii:Kuvataideh|Manet]] 1y6yxsasrppsfy2qsaw158i6ox0ne1b 0 4060 51256 50979 2026-06-20T21:03:05Z Olksolo 356 viittehet 51256 wikitext text/x-wiki [[Failu:SB_-_Altay_shaman_with_drum.jpg|250px|thumb|Ven'alaine poštukarti, kuva: S. I. Borisov, ''Naisšamuanu da barabuanu'', Altai, 1911.]]__NOTOC__ '''Šamanizmu''' tarkoittau hengellisty kul'tuurua, kuduas šamuanal on keskehine rouli.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjuviiteh | Tevos=Kielitoimiston sanakirja | Seliteh=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuozi=2004 | Tunnusteh=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Šamuanu on yhtehizön jäzen, kuduas uskotah, ku hänel on yliluonnollizii neroloi. Šamuanu tavan mugah on parandai da tiedäi, häi nevvou monenjyttymis probliemois da ruadau yhtyssivoksennu hengimuailman da yhtehizön välil.<ref name="Spectrum">{{Kirjuviiteh | Tevos=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio | Ilmahpiäständykohtu=Porvoo Helsinki Juva | Ilmahpiästäi=WSOY | Vuozi=1979 | Tunnusteh=ISBN 951-0-07249-4}}</ref> == Šamanizmuristikanzan histouries == Arheolougien tiijoloin mugah, šamanistu rituaalua luajittih Siberis vie neolietan aijas da bronzan aijas. Ezimerkikse, Ylä-Amuran, Päivännouzu-Baikalin da [[Jakutija|Jakutijan]] eri piirilöin säilynyöt kirjutuškirjutukšet ollah nykyaikanien evenkojen myöhäiseoliittien kantatuattojen muinaisien šamanisien tapojen tovissukšena.<ref>Varlamov A.N. Soningi Dulin Buga: etnogenez da etnine histourii evenkoil. - Novosibirsk: Наука, 2022. - S. 185-192. </ref> Toisin migu enimyöllizii uskonnollzii opastuksii, kudamii on luadinuh se libo toine perustai, šamanizmu on muodostunnuh luonnollistu, histouriellistu dorogua myöte. Muailman heijastujan tietyllä astehel ristikanzoin mieldy myöte miittisen universuman kuva tuli moizekse merkičykse da kehittynyökse, ku sellittiä sidä voijah vaigu yksilöt, kudamil oli eriluaduzii voimii da kudamat oldih eriluaduzien valmehien mugah.<ref>Aref'jev V. E. Johdatus turizmah: opastunduvehke. - Barnaul: AGU, 2002. - 282 s. </ref> Enimyöllizis yhteiskunnis rodih tarve "keskustajale" ristikanzan da toizen muailman välil. <ref>https://www.npacific.ru/np/library/publikacii/steller/28.htm</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Uskondot]] 3ngrsiif3fbuk5tmlz8z33vqs55q69v 0 4236 51268 43362 2026-06-21T00:21:28Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51268 wikitext text/x-wiki '''Karjalan Heimo''' on [[Suomi|Suomes]] ilmah piäzii žurnualu, kudaman julguajannu on [[Karjalan Sivistysseura]]. Karjalan Heimo piäzöy ilmah kuuzi kerdua vuvves kaksosnoumeroinnu. Se on vahnin [[Suomi|Suomes]] ilmah piäzii [[karjalaine]] žurnualu. Se perustettih vuvvennu 1906. <br /> == Tarkoitus == Karjalan Heimo oppiu aktiivizesti vaikuttua [[karjalan kieli|karjalan kielen]] säilyttämizeh da kehittämizeh. Lehti tariččou paginfouruman lugijoile da potakoiččou heidy kirjuttamah da ozuttamah omua mielikandua. Karjalan Heimo on yhteisruavos [[Ven'a|Ven’an]] [[karjalaine|karjalazienke]] da on [[Suomi|Suomes]] eläjien [[karjalaine|karjalazien]] yhtehsidienny.<br /> == Syväindö == Karjalan Heimos sanellah [[karjalaine|karjalazis]] da suomelas-ugrilazis tapahtumis [[Suomi|Suomes]], [[Karjal|Karjalan]] tazavallas da muijalgi. Tämän ližäkse Karjalan Heimos alalleh on lugijoin kirjutuksii, kudamis on heijän mustelmii da [[karjalaine|karjalazii]] da [[karjalan kieli|karjalan kieldy]] koskijoi dieloloi. Lehten kirjutukset ollah [[suomen kieli|suomen kielel]] da [[karjalan kieli|karjalan kielen]] eri murdehil. <br /> == Painandulugumiäry == Täl aigua lehten painandulugumiäry on läs 2 000 palua. == Tiluandu == [[Karjalan Sivistysseura|Karjalan Sivistysseuran]] jäsenmaksuh kuuluu Karjalan Heimo -lehti. Lehti voibi tilata eriksehgi [[Karjalan Sivistysseura|Karjalan Sivistysseurah]] kuulumattah. Lehtie juatah myös [[Karjal|Karjalan]] tazavallan školih, kirjastoloih da [[Karjalan Rahvahan Liitto|Karjalan Rahvahan Liiton]] halličukseh kuulujile. Lehti voibi tilata [[Karjalan Sivistysseura|Karjalan Sivistysseuran]] kauti.<br /> == Toimituksen yhtevystiijot == Karjalan Heimo -lehten toimitus<br /> Piätoimittai Aila-Liisa Laurila<br /> Lapinkaari 20 B 23, 33180 Tampere<br /> 0400 755 907 <br /> paatoimittaja@karjalanheimo.fi<br /> [[Karjalan Sivistysseura|Karjalan Sivistysseuran]] adressi:<br /> Karjalan Sivistysseura ry<br /> Luotsikatu 9 D, 00160 Helsinki<br /> 09 171 414<br /> toimisto@karjalansivistysseura.fi<br /> == Histourii == * Luadie oma lehti oli piätetty [[Karjalan Sivistysseura|Karjalan Sivistysseuran]] ielolijan Wienan Karjalaisten Liiton alguhpannuos kerähmös [[Vaasa|Vaasas]] sulakuul 1906. Virrallizes alustandukerähmös [[Tampere|Tamperel]] 3.-4.8.1906 lehtes vastuajakse toimittajakse vallittih kirjuttai [[Iivo Härkönen]]. Liiton enzimäine lehti piäzi ilmah Karjalaisten pakinoita -nimel.<br /> * * Enzimäzinny vuozin, ku ei olluh painandulubua, lehtie jovvuttih luadimah, kui koitehnoumerat da ”uuzien” lehtien mallinoumerat. Niidy painettih nimilöil Touonpano libo Karjalaisten kevätlehti (1907:4–5), Karjalaisten kesälehti (1907: 6–7), Elonaika (1907:8–9), Karjalaisten syyslehti (1908:10–11), Karjalaisten joulu (1907:12), Eränkävijä (1908) da Karjalan Kävijä (1908–1909).<br /> * * Vuvvennu 1909 suadih virralline luba lehten julguandah. Yhtelläh poliittizen tilan periä seura da lehti ei voidu jatkua omua ruaduo. Karjalan Kävijän jälgimäine noumeru piäzi ilmah talvikuul 1909. <br /> * * Konzu seura rubei ruadamah uvvessah jo [[Karjalan Sivistysseura]] -nimel, keviäl 1917 kerras otettihes lehten painandah. Se piäzi nimel Karjalaisten Sanomat. Viestejä Vienan ja Aunuksen karjalaisille. Lehti piäzi ilmah kaksi kerdua kuus. Toimittajan ruaduo jatkoi [[Iivo Härkönen]]. Erähii kirjutuksii painettih anuksenkarjalakse, enziallus kirillitsan kirjaimin. <br /> * Aigu oli jygei kui lehten levitändän, mugai painandan alal. Vuvvennu 1918 painettih vaiku viizi noumerua. Kaksi Rastavan lehtie - Karjalaisten joulusanomat (1919) da Vanhan Karjalan joulu (1920), puutui luadie da suattua lugijoile, ga sen jälgeh oli ruavon viijen vuvven keskustus. <br /> * * Vuvvennu 1925 lehti rubei piäzemäh ilmah Taukomies-nimel. Sen piätoimittajannu endizelleh oli [[Iivo Härkönen]]. <br /> * * Vuvvennu 1935 lehten nimekse tuli Viena-Aunus da täl nimel lehtie luajittih 1935–1944.<br /> * * Vuozinnu 1937–1938 lehtie painettih [[Karjalan Sivistysseura|Karjalan Sivistysseuran]] da Karjalakerholoin keskusliiton yhteisjulgavonnu nimel Viena-Aunus + Itä-Karjala. [[Iivo Härkönen|Iivo Härkönen]] kel sidä luadi [[Lauri Kuntijärvi]]. Yhtelläh terväh [[Karjalan Sivistysseura]] kiändyi omah julgavoh Viena-Aunus. Konzu [[Iivo Härkönen]] jätti voimattomuksen täh vuvvennu 1939 piätoimittajan ruavon, loppihes huomattavu aigupala lehten histories. Härközelehäi lehti oli lähes eloksenruado enämbi 30 vuottu.<br /> * * Härközen jälgeh piätoimittajakse tuli [[Wasili Keynäs]], kudai viizahasti ruadoi voinuvuozien aigah. Vaigevustu yhtelläh oli, enne kaikkie bumuaganke, lehten viendänke Itä-Karjalah da oldih Karjalan Sotilashallindon valistustoimiston tarkastukset. Sivuloi väheni, luajittih kaksosnumerot. <br /> * * Jo 1941 vuvvel kaksi lehten noumerua piäzi ilmah Karjalan Heimo -nimel. Voinan aigua kiännyttih järilleh Viena-Aunus –nimeh da vuvvennu 1944 lehten nimekse lopun lopukse tuli Karjalan Heimo. <br /> * * Karjalan Heimon piätoimittajinnu oldih [[Wasili Keynäs]] (vuodessah 1954), [[Huoti Koski]] (1954–1956) da [[Kosti Pamilo]] (1956–1959). [[Kosti Pamilo|Kosti Pamilon]] jälgeh Karjalan Heimon piätoimittajakse vallittiih [[Karjalan Sivistysseura|Karjalan Sivistysseuran]] aktiivine liittolaine [[Boris Karppela]] (1959–1987).<br /> * * 1960–1980-lugu oli hyvä da hyövylline Karjalan Heimoh niškoi. Sen painandulugumiäry nouzi 1000:h. Lehti uvvistui monis puolis. Lehtes rodih ikkun Viroh da Nevvosto-Karjalah, Ruočin karjalaziengi uudizii da pagizutandoi ruvettih painamah lehteh. Lehtes äijän kirjutettih [[kyykkä]]-kižas. Luajittih omat noumerat: Salmile omistettu (1962) da karjalazes kaupanpiendäs (1964). <br /> * * [[Boris Karppela|Boris Karppelale]] abuh lehten toimitukseh tuli 1983 [[Sakari Vuoristo]]. Häi oli ammatilline toimittai da hyvä tutkii. Händy vallittih piätoimittajakse Karppelan jälgeh vuvvennu 1987. Jo abutoimittajannu olles häi luadi erikoisnoumerat, kudamis oli saneltu [[Immari Kianto|Ilmari Kiantos]] (1984), [[Kalevala|Kalevalas]] (1985) da [[Kuusamo|Kuusamon]] pagolazis (1988).<br /> * * Nevvostoliiton hajottuu [[Sakari Vuoristo]] rubei äijän käymäh [[Ven'a|Ven’an]] [[Karjal|Karjalah]] da [[Suomi|Suomes]] eläjien karjalazilluo, luadijen da kehittäjen karjalaskontaktoin verkuo. 1990-luvul lehten painandumiäry nouzi 2000:h.<br /> * * [[Sakari Vuoristo]] oli lehten piätoimittajannu läs 20 vuottu (1987–2006). Vuoristo kirjutti Karjalan Heimoh suuren suuren sarjan kirjutustu vienankarjalazien lähihistouries. Kaikkidah häi luadi 16 teemanoumerua, kudamien pohjannu oldih uvvet arhiivu- da pagizutandumaterjualat da kudamat annettih syviä tieduo [[Karjal|Karjalan]] histouries da kul’tuuras. Puaksuh noumeran teemannu oli mitah [[Karjal|Karjalah]] aloveh ([[Vuokkiniemi]], [[Uhtua]], [[Seesjärvi]], [[Kiestinki]], [[Tunkua]], [[Pistojärvi]], [[Oulanka]], [[Akonlahti]], [[Kuujärvi]], [[Tver]]) libo merkittävy ilmivö, ezimerkikse, kauppumiehet.<br /> * * [[Sakari Vuoristo|Sakari Vuoriston]] jälgeh vuvvennu 2006 Karjalan Heimon piätoimittajakse vallittih enzimäine naine - [[Aila-Liisa Laurila]], kudai on täs ruavos tänäpäigi. <br /> == Kirjalližus == * Vuoristo, Sakari: Suvulta suvulle II. Wienan Karjalaisten Liiton / Karjalan Sivistysseuran historiaa vv. 1906–1996. Helsinki: KSS, 1996. (Luku ”Karjalan Heimo ja sen edeltäjät” s. 123–141.)<br /> * Pietilä, Anna-Maija: Vienan Karjalaisten Liiton ja Karjalan Sivistysseuran aikakauslehtien artikkelihakemisto 1906–1994. Helsinki: KSS. 1996.<br /> * Ranta, Raimo: Vienankarjalaisten Liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906–1922. Tampere 1997. (Luku ”Oma lehti” s. 49–57.)<br /> * Vuoristo, Sakari: Sama lehti – monta nimeä. – Karjalan Heimo 2006:11–12, 198–199.<br /> == Linkit == https://web.archive.org/web/20161031075222/http://www.karjalansivistysseura.fi/vi-karjalan-heimo/ [[Kategourii:Karjalaine kul'tuuru|K]] d0daikwpjc8fbjvd6lmrw55s8k6b0ei 0 4572 51240 28194 2026-06-20T20:48:38Z Olksolo 356 viittehet 51240 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Sofi-Elina Oksanen''' (r. [[7. tuhukuudu]] [[1977]] [[Jyväskylä]]) on suomelaine kirjuttai. Händy tietäh enimyölleh ''[[Puhdistus]]''-romuanas, kudai sai Finlandia-palkindon (2008), Runeberg-palkindon (2009), Pohjoismualoin nevvoston kirjalližuspalkindon (2010) da fransielazen Prix femina -palkindon (2010). == Eloskerdu == Sofi Oksanen on rodivunnuh Jyväskylän suomelazen sähkömiehen da estounielazen inžinieran ainavon lapsennu. Häi on opastannuh kirjalližuttu Helsinkin yliopistos, kirjoittamistu Jyväskylän yliopistos da druamuturgiedu Teeatrukorgeiškolas. Häi pidäy iččiedu feministannu. Elokuus 2011 Oksanen meni miehele Juha Korhozele. == Tevoksii == ===Romuanat=== * ''Stalinin lehmät'', 2003, ISBN 951-0-28223-5 * ''Baby Jane'', 2005, ISBN 951-0-30966-4 * ''Puhdistus: Romuanu, 2008,ISBN 978-951-0-33973-2 * ''Kun kyyhkyset katosivat, 2012, ISBN 978-952-01-0781-9 * ''Norma (kirju), 2015, ISBN 978-952-01-1294-3 === Ozutelmat === * ''Puhdistus'', 2007 (Suomen Kansallisteatteri 2/2007) * ''High Heels Society'', 2008 (KokoTeatteri 9/2008) === Ouperat === * ''Puhdistus'', 2012 (Suomen Kansallisooppera 4/2012) == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|O]] 7a959phi71l32e4gyzzf4kwj3o6blkl 0 4749 51275 48129 2026-06-21T00:54:37Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51275 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Ukki Väinämöinen''' (sežo ''Vasilii Leontjevič Sidorov, Василий Леонтьевич Сидоров, Vasilii Levonen, Василий Левонен'') ([[Tunguo|Tunguda]], Arhangel’skan gubernii, Ven’an Imperii, [[16. elokuudu]] [[1855]]<ref>https://web.archive.org/web/20260211091304/https://sampo.karjalansivistysseura.fi/sites/default/files/VA1942_01_066b.pdf</ref> – Vuokatti, [[Suomi]], [[10. pakkaskuudu]] [[1942]]) oli karjalaine da suomelaine yhteiskunnalline ruadai. Vuvvennu 1921 häi johti Karjalan rahvahannouzuu Nevvoston Ven’ua vastah. Ei virrallizesti häi johti vastahnouzijoi Päivännouzu-Karjalan rahvahannouzun aigua. == Eloskerdu == === Nuorus === Vasilii Leontjevič Sidorov (Suomes tundietah nimel Vasilii Levonen) oli roinnuhes Vienan Karjalah Tungudan kyläh vuvvennu 1855. Turtsien voinah aigua vuozinnu 1877-1878 yhtyi Ven’an suomelazien voiskah. === Rahvahannouzu nevvostohalličustu vastah === Karjalan natsiolistizien partizuanoin yhtymän piämiehenny olles Levonen sai suuren kuulužuon. Muga sanottu [[Meččäpartizuanut|Meččypartizuanat]]-yhtymy rodih Ven’an Rahvahienvälizen voinan aigua Karjalan ruadokommunan alovehel. Levonen vallittih piämiehekse sendäh ku häi oli bol’ševizmua vastah, antikommunistannu da ristitynny ristikanzannu. Sen ližäkse häi oli popul’arnoi karjalazien keskes. Levonen oli pieni kazvol, hänel oli pitky pardu, kuduan periä häi oli Kalevalan Väinämözen nägöine. Täs rodih Levozen peittonimi ‘’Ukko Väinämöine’’. Vuvven 1921 lopussah vastahnouzijoin voiskat da sen piämiehenny olles Ukki Väinämöine, kudualoile autettih suomelazet omatahtozet, tarkastettih suuri pala Pohjois-Päivännouzu-Karjalua. Vaste sit nevvostolaine johto piätti luadimah Karjalan frontu, kuduan piämiehenny rodih A. Sed’akin. Sinne työnnettih läs 20 tuhattu voinumiesty. Vuvvennu 1922 tuhukuus Ruskei armii voitti jälgimäzen vastahnouzijoin voiskan Uhta-kyläs. Läs 30 tuhattu karjalastu, kuduan keskes oli Vasilii Levonengi, lähtiettih pagoh Suomeh. Suomeh pajettuu Vasilii Levonen kogonah sogeni. Häi kuoli vuvvennu 1942. <ref>https://web.archive.org/web/20111003030005/http://kaino.kotus.fi/kks/johdanto/kks_johdanto.php?p=11</ref> ==Lähtehet== [[Kategourii:Karjalan histourii|V]] [[Kategourii:Karjalazet|V]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|V]] igfaq0opv20piol0rsh87pjwusy3dgy 0 4810 51244 28198 2026-06-20T20:53:08Z Olksolo 356 viittehet 51244 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Publius Vergilius Maro''' oli [[Riimu|riimalaine]] [[Antiekku|antiekan]] [[Runoilii|runoilii]]. Hänen tundietuimbii ruadoloi ollah ''Bucolica'', ''Georgica'' da ''Aeneis''. Händy pietäh yhtenny antiekan kaikkii suuremis runoilijois. Hänen ''Aeneis''-runuo pietäh Riiman rahvahaneeposannu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|P]] phujjiaa0tue1legkh45kvrfd7notod 0 4972 51230 36541 2026-06-20T20:37:43Z Olksolo 356 viittehet 51230 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Kišin’ov |nimitys omal kielel = Chișinău |kuva = Montaj de imagini Commons a Chișinăului.jpg |mua = Molduavii |valdivonmerki = Chișinău coat of arms.gif |flagu = Flag of Chișinău, Moldova.png |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 47|lat_min= 00|lat_sec= 20 |lon_dir= |lon_deg= 28|lon_min= 51|lon_sec= 27 |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = 814 147 |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Kišin’ov''' on [[Molduavii|Molduavien]] piälinnu, Dnestran sivujoven Bik – nimizel jovel olii suuri ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus. Kišin’ov –linnal on linnanhaldivosto -stuatussu. Enzikerdua Kišin’ovua muanittih vuonnu 1436. Linnu –stuatusan se sai vuonnu 1818, konzu rubei kuulumah Ven’an valdukundah, linnanhaldivosto –stuatusan Kišin’ov sai vuonnu 1995. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Linnat]] [[Kategourii:Muantiedo]] 1kf00yf9o5uqzjoir8g09tem2huazji 0 5837 51221 43534 2026-06-20T20:09:57Z Olksolo 356 viittehet 51221 wikitext text/x-wiki {{UIC}} [[Failu:Petrozavodsk 06-2017 img33 University.jpg|pienoiskuva|Petroskoin valdivonyliopisto]] '''Petroskoin valdivonyliopisto''' ([[Ven'an_kieli|ven]]. [https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B5%D1%82%D1%80%D0%BE%D0%B7%D0%B0%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9_%D0%B3%D0%BE%D1%81%D1%83%D0%B4%D0%B0%D1%80%D1%81%D1%82%D0%B2%D0%B5%D0%BD%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D1%83%D0%BD%D0%B8%D0%B2%D0%B5%D1%80%D1%81%D0%B8%D1%82%D0%B5%D1%82 Петрозаводский государственный университет]) (vuodessah 1956 sen nimi oli Karjalas-suomelaine valdivonyliopisto) on vuvvennu 1940 perustettu yliopisto [[Karjalan_tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Petroskoi|Petroskois]]. Vuvvennu 2017 yliopisto sai tugiyliopiston stuatusan. Vuvven 2014 tiedoloin mugah yliopistos opastuu 11231 opastujua, ruadau piäl 1000 tiedomiesty da opastajua. Vuvven 2017 allus yliopistos on olluh 11 instituuttua: * luonnontiijon, ekolougien da muaruavontehnolougieloin instituuttu; * vierahien kielien instituuttu; * informuatiekan da tiedotehnolougieloin instituuttu; * histourien, poliitiekku- da yhteiskundutiedoloin instituuttu; * meččy-, mägiruado- da rakendusalaninstituuttu; * pedagougiekan da psiholougien instituuttu; * voimistelu-, sportu- da matkailuinstituuttu; * filolougien instituuttu; * talovus- da oigevustiedoloin instituuttu; * liečetiijolline instituuttu; * fiiziekan da tehniekan instituuttu. Yliopistos on 67 laitostu. Petroskoin valdivonyliopistos on 40 tutkimuksien da uuzien tehnolougieloin keskustu, biznes-inkubuattoru, tehnoparku, oma ilmoihpiästämö, kazvitiedosadu, Onego-uinduallikko, tiedokirjasto. Yliopisto sijoittuu kaheksah rakendukseh, kuduat ollah eri linnan ozis. Petroskoin valdivonyliopistol on 77 rahvahienvälisty sobimustu 23 muanke, kudualoih kuulutah [[Suomi|Suomi]], [[Ruočči|Ruočči]], [[Norviegii|Norviegii]], [[Frantsii|Francii]], [[Germuanii|Germuanii]], [[Portugalii|Portugalii]], [[Yhtys_Kuningaskundu|Anglii]], [[Amerikan_Yhtysvallat|Amierikan Yhtysvallat]], [[Kanuadu|Kanuadu]], [[Bel’gii|Bel’gii]], [[Suvi_Korea|Korea]], Baltiekkumeren muat da muut. Joga vuottu yliopisto ottau vastah läs 200 vierastu opastujua, da läs 250 Petroskoin valdivonyliopiston opastujua da opastajua opastuu da harjaittelou rajan tagua. Petroskoin yliopisto kannattau opastujua: se andau tervehyönkaičuksen, den’guavun. Opastujat voijah parandua tervehytty profilaktouries, kävvä huogavumah [[Mustumeri|Mustanmeren]] rannale, Karjalan sanatourieloih, Urozero-tervehyönhoidokeskukseh da Šotjärvi (ven. Šotozero)- sportu- da tervehyönhoidoluagerih. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Yliopistot]] [[Kategourii:Petroskoi]] [[Kategourii:Karjalan tiedo]] izasv5q3me4fyj855n29tod16ud6k0p 0 5898 51213 29421 2026-06-20T19:12:35Z Olksolo 356 viittehet 51213 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Pavel Petrovič''' ([[1. ligakuudu|20. syvyskuudu (1. ligakuudu)]] [[1754]], Jelizaveta Petrovnan Kezädvorču, [[Piiteri]] – [[24. kevätkuudu|12. (24.) kevätkuudu]] [[1801]], Mihailanlinnu, Piiteri) oli [[Jekaterina II]]:n da [[Pedru III]]:n poigu, kogo Ven’anmuan keisari vuozinnu 1796-1801 da vuvves 1796 algajen – Mal’tan ordenan suuri magistru. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histourii|P]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|P]] 8ni4ijbd1tio1rm6mnflui55vrnch37 0 7061 51217 49746 2026-06-20T20:05:26Z Olksolo 356 viittehet 51217 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |oigevustila = linnu |mua = Kitai |nimi = Pekin |nimitys omal kielel = {{lang-zh|北京}} |kuva = Beijing montage.png |valdivonmerki = |flagu = }} '''Pekin''' on [[Kitai|Kitain Rahvahan Tazavallan]] piälinnu. Linnu on suurin raudutie- sego avtotiekeskus da yksi tärgielöis lendokeskuksis. Pekin on Tazavallan poliittine, opastus- sego kul’tuurukeskus. Šanhai da [[Hong Kong|Hongkong]] ollah muan ekonoumiekkukeskukset. Pekin on yksi Kitain ennevahnallizis piälinnois. Vuonnu [[2008]] Pekinas piettih Kezäolimpiuadukižat. <br><gallery class=center caption="Pekin"> Beijing-Tiananmen-14-Stele der Volkshelden-Volkskongress-gje.jpg Beijing-Tiananmen-58-Fahnenhaendler-gje.jpg Beijing-Lamakloster Yonghe-54-Halle der ewigen Harmonie-gje.jpg Beijing-Konfuziustempel Kong Miao-10-gje.jpg Beijing-Dao-Tempel Dongyue-104-gje.jpg Beijing-Dao-Tempel Dongyue-050-gje.jpg Beijing-Nationalmuseum-04-2012-gje.jpg Beijing-Nationalmuseum-34-Terracotta-Armee-WestHan-2012-gje.jpg </gallery> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo|P]] [[Kategourii:Linnat|P]] sfe8e2nhvq7rcqps5453domodcoweq6 0 7125 51272 50368 2026-06-21T00:39:10Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51272 wikitext text/x-wiki '''Lerpwl''' ([[kymri]]kse) libo '''Liverpool''' ([[anglien kieli|angliekse]]) on linnu Pohjas-[[Anglii|Anglies]] lähil [[Kymrinmua]]n rajua. == Lerpwlan kymriläzet == Hos Lerpwl sijaiččou Kymrinmuan ulgopuolel, se on ainos olluh tärgei linnu kymriläzile da sidä on kučuttu Pohjas-Kymrinmuan ebävirrallizekse piälinnaksegi.<ref>http://www.bbc.co.uk/cymru/cyfoes/000424lerpwl2.shtml</ref> 1800-luvun allus linnah muutui äijän kymriläzii eččimäh parembua elostu da vuodeh 1813 mennes joga kymmenes Lerpwlan eläi oli kymriläine.<ref>https://web.archive.org/web/20201001053113/https://www.newalesheritageforum.org.uk/cy/b96-eisteddfod-plate/</ref> Muuttoliikeh jatkui vie 1800-luvun loppupuolel, konzu linnah muutui 50&nbsp;000 kymrilästy ruavon peräs.<ref>https://web.archive.org/web/20190923034313/https://www.newalesheritageforum.org.uk/cy/pel-droed/</ref> Enimälleh linnas oli enämbi 70 kymrinkielisty kirikkyö da vie nygöigi on jällel erähii.<ref>https://www.bbc.com/cymrufyw/24339720</ref> 1800-luvun puolivälis kymriläzet ruadajat srojittih linnah hieru, kudamua nygöigi kučutah nimel ''Kymriläzet uuličat'' ([[kymri]]kse ''Strydoedd Cymreig'' libo ''Strydoedd Cymraeg'', [[anglien kieli|angliekse]] ''Welsh Streets''). Nämmil uuličoil on kymrinkielisty alguperiä olijat nimet. Taloit tyhjettih da 2010-luvun algupuolel planiiruittih niilöin kuadamistu, ga myöhembi pluanua muutettih da allettih kohendua vahnoi taloloi uvvessah eländäh pädijöikse.<ref>https://golwg360.cymru/newyddion/cymru/531417-lluniau-gwobrau-welsh-streets-lerpwl-gwaith-troi</ref> Kymrin kielen kunnivokse joga vuozi piettävy kanzalline [[Eisteddfod]]-pruazniekku on järrestetty äijän kerdua Lerpwlas: 1884, 1900 da 1929.<ref name="bbc.co.uk">https://www.bbc.co.uk/cymru/gogleddorllewin/papurau_bro/llanw_llyn/newyddion/ebrill05.shtml</ref> Vuozi 1929 on samal jälgimäine kerdu, konzu pruazniekku on pietty Kymrinmuan nygözien rajoin ulgopuolel. Ku Lerpwlua ehoitettih uvvessah vuvven 2007 pruazniekan pidopaikakse, sidä ei yksikai vallittu sendäh, ku äijät kymriläzet ei pietty Kymrinmuan ulgopuolistu kohtua enämbi pädijänny pruazniekale.<ref name="bbc.co.uk"/><ref>https://www.bbc.co.uk/cymru/eisteddfod2005/llun/lerpwl.shtml</ref> Lerpwlas eläy nygöigi äijän kymriläzii da sie ruadau Lerpwlan kymriläzien siebru ([[kymri]]kse ''Cymdeithas Cymry Lerpwl''), kudai järrestäy eriluaduzii tapahtumii da kymrin kielen opastandua.<ref>https://web.archive.org/web/20200923120826/http://www.liverpool-welsh.co.uk/ccl_w.htm</ref><ref>https://web.archive.org/web/20200923120701/http://www.liverpool-welsh.co.uk/learn.htm</ref> Linnan kymriläzil on sežo oma hora ''Côr Cymry Lerpwl''<ref>https://www.bbc.co.uk/programmes/m0001q8d</ref> da alovehel jullatah kymrinkielisty lehtie ''Yr Angor''.<ref>https://web.archive.org/web/20200923131824/http://www.liverpool-welsh.co.uk/yr_angor_w.htm</ref> == Lähtiet == [[Kategourii:Anglien linnat]] 56bidqnv3g34cfdfynt63f4xnozuaqs 0 11089 51270 48385 2026-06-21T00:26:41Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51270 wikitext text/x-wiki [[Failu:Kaunis Toarie.jpg|pienoiskuva|324x324px|I.K. Inhan fotos "Kaunis Toarie" on karjalazel tytöl perindehellizet ruutat piäl.]] '''Karjalazet ruutat''' ollah karjalazien perindehellizesti käytettylöi sobii. Sanua ''ruutat'' (vienankarjalakse ''kruutat)'' käytetäh eritengi karjalankielizen rahvahan perindehellizis sovis, kudamii tämä kirjutus käzittelöy. Perindehellizet ruutat eletäh da muututah aijan mugah. Tämän päivän karjalazet ruutat pohjavutah enimite 1800- da 1900-luguloin rahvahanmoudah, aigah enne kui tevollizesti tuotetut sovat korvattih kois luajitut. Karjalazien ruuttien luondoh kuuluu kui alovehellistu piirrehty, mugai ristikanzas ičes sanelijua piirrehty. == Karjalazien ruuttien histourii == Europas allettih 1700- da 1800-luvun aigua tutkimah rahvahan perindehellizii ruuttii. Rodih käziteh etnogruafiestu omannu tiijonalannu. Mugai Karjalas kerättih muzeiloih ezinehii, käziruadoloi da vuattieloi, kirjutettih kniigua da mualattih kuvua, kudamien periä säilyi tieduo eri aigakauzien da alovehien perindehellizis ruutis.<ref>Martinez, Gimeno; Leerssen, Joep (2022). [https://ernie.uva.nl/viewer.p/21/56/object/122-160800 "Dress, design: Introductory survey essay"]. Encyclopedia of Romantic Nationalism in Europe. Amsterdam: Study Platform on Interlocking Nationalisms.</ref>[[Failu:Kuol'ien_kosto.jpg|pienoiskuva|Kuoliensoba. Kivijärvi, Vienan Karjala. 1900-luvun algu. Finna.]] Ezihistouriellizih karjalazih ruuttih näh on suadu tieduo ezimerkikse arheolougizien löydölöin periä. Kižin muzeis on luajittu keskiaigazet karjalazet ruutat<ref>Viestit Karjala. Marina Babalik ozutti karjalazii sobii Etnomoda-festivualis Piiteris. https://www.youtube.com/watch?v=Wb9ew-rn_i4</ref> da Suomes kerätty karjalazii muinassobii haudulöydölöin periä.<ref>Kangasvuo, Jenny: [https://jek.kapsi.fi/muinaispuku.html Suomalainen muinaispuku - myöhäisrautakautinen vai nykyaikainen juhlapuku?] ''Proseminaarityö, Oulun yliopisto, Taideaineiden ja antropologian laitos''. 1997.</ref> Lizäkse kuoliensovis säilynyzien piirdehien avul on voidu piätellä, mittuzet ruutat oldih ennevahnas. Vahnin tietty karjalaine sarafan oli leveiproimalline da luajittu koiskuvotus palttinas libo villas. Se oli yhty värii: valgei, ruskei libo mustu.<ref>Sirelius, U. T. (1911). [https://www.finna.fi/Record/museovirasto.30BF58E44B60EF44FB9E65CD5148B0EA?sid=5112780903 Kosto l. kosso.] Suomen kansallismuseo.</ref><ref name=":0">Soloveva, Aleksandra (2025). [https://www.youtube.com/watch?v=-QcNMx0RZmc Karjalaiset kruutat: ompelukurssi loittona.] </ref> Vie 1800-luvun Raja-Karjalas da Vienas käytettih naizet vahnua leveiproimallistu kiilasarafanua. 1800-luvun puolivälin jälgeh alovehile levii kaiduproimalline suoru libo pyörei ferezi. Vienan Karjalas suoras ferezis rodih nuorien moudua, vahnat naizet hätken käytettih vahnoi villazii sarafanoi.<ref name=":1">Kaukonen, Toini-Inkeri (1985). Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo.</ref> Raja-Karjalas tevollizesti tuotetut suomelazet sovat korvattih hil'l'akkazin perindöllizet ruutat 1900-luvun allus suate. Ferezilöi käytettih vähäzel vie 1930-luvul. Vienan da Aunuksen Karjalas niilöi käytettih hätkembäh.<ref name=":1" /> == Vienankarjalazet ruutat (kruutat) == Vienankarjalazih naizien ruuttih kuuluu '''košto''' (ferezi), '''räččinä''', '''vyö''' libo '''peretniekka''', da puaruvälis sanelii piähineh. Kirjoisolijoil naizil on piäs '''čäpčä''' libo '''sorokka''' -- kirjattomil '''perväskä,''' '''oččipaikka''' libo '''kossimka'''.<ref name=":3">Kotus. [https://web.archive.org/web/20250613132649/https://kaino.kotus.fi/kks/ Karjalan kielen sanakirja].</ref><ref name=":2">Karjalan Sivistysseura. [https://web.archive.org/web/20250809144124/https://www.karjalansivistysseura.fi/li/internettuainehistot/karjalatiijot/li-kulttuuri/kaziruado/ Käziruado].</ref> Vienankarjalazil on säilynyh ruutis vahnembanaigazii piirdehii, migu anuksenkarjalazil, kuduat novvatettih rahvahansoba-ajannu enäm linnalastu moudua.<ref>Viestit Karjala. "Olemmo yhten puun oksat” Perindöllizet karjalazet sovat. https://www.youtube.com/watch?v=oUvAFPUOssY</ref> Vienankarjalazet käytetäh kui kiilasarafanua, mugai suorua koštuo.<ref name=":4">Vaara, Maija (2021). Armahimmat varšišomaset : vienalaisten naisten kansanpukuja ja elämäntarinoita. Karjalan sivistysseura</ref> ====== Košto ====== Vienankarjalazes suoras koštos on madal rindu, levei selgytilku, da halgivo bokas eigo keskel rindua. Nenga se eruou liygiläzien ferezis. Vienan pohjazembil alovehil on vie leviembi selgytilku, migu suvembannu.<ref name=":4" /> Eritengi ennevahnas saneli košton väri da stiilu käyttäjän ijäs. 1860-luvul oli suoru košto eritengi nuorien moudua. Nasti Aittavaara Kontokispäi musteli 1950-luvul, što aijombah akkoin koštot leikattih kairazis da ymbäri ommeldih kirjakastu lentua. Vie vahnembat akat käytettih leveiproimallistu mustua koštuo, kuduas ei olluh lentua eigo kruuživuo.<ref>Virtaranta, Pentti. (1958). Vienan kansa muistelee.</ref> Vie nygöjäh käytetäh puaksuh tytöt, neidizet da nuoret naizet kirkkahii värilöi vahnan perindehen mugah, vahnembat - mustua da muzavii värilöi. Ga aijan aloh ollah vahnembatgi akat käytetty suordu koštuo, da toiči tahtotah nuoret ombella ičelleh vahnanaigazen suorusarafanan. ====== Räččin ====== Vienankarjalazen räččinän hiemuat puaksuh ollah pitkät da suorat. Räččin voi olla vahnan tavan mugah valgiedu pelvastu, kuduas on hiemualois, helmas, kaglukses da olgupiälöin kohtal vie kirjat. Olgupiäkirjoi kučutah '''muiska'''. Uvvembas, tänäpäi toinah tunnetumbas, räččinäs on ylizet kirjakkahas kangahas. Eritengi pilkakkahii kangahii käytetäh äijäl.<ref name=":0" /><ref name=":2" /><ref name=":4" /> Vienankarjalasgi räččinän hiemuat voijah olla i lyhyöt da rupitetut. Moine räččin on valgei da sen hiemuas voi olla kruuživuo.<ref name=":4" /> ====== Piähinehet ====== Akan piähinehenny on '''sorokka''' libo '''čäpčä''' (sorokku, čepčy). Sorokku tuli Vienan Karjalas käyttöh 1800-luvun puolivälin jälgeh. Puaksuh andoi sulhaine andilahal lahjakse sorokan svuadboh niškoin. Žemčugoil čomendetun hännän levevys da luadu saneldih sulhazen rikkahuzis. Perindehellizesti sorokkua käytettih kuni omat lapset mendih naizih libo miehel, da uuzi nevesky kävyi taloh.<ref name=":4" /> Sorokkua yksinkerdazembi piähineh on čepčy, perindehellizesti sidä käytettih i arres i pruazniekas. Sen toine nimi on '''lakki'''. Sit ei ole händiä, se sivotah lentoil yhteh niškan tagua.<ref name=":4" /> Neijon piähineh on oččipaikka, kossimka (kosinku). Se on kolmikulmaine šulkkuine paikku, kudai taitetah lentakse da sivotah očal, solmi niškan tuakse.<ref name=":4" /> Sorokan da čepčän al käytetäh aluspiähinehty, kuduan nimi on '''sampsuri''' libo '''samsuri''' (Uhtua). Se andau piähinehel sen muvvon. Kaikkien piähinehienke voijah käyttiä vie piäpaikkua, da enne puaksuh pihal olles käytettihgi. Perindehellizesti mučoil, akal on kaksi kassua, yhteh sivotunnu sorokan libo čepčän al. Neidizel on yksi kassu selläl.<ref name=":3" /><ref name=":4" /> Tänäpäi rahvas iče da yhtes duumaijah, mittustu piähinehty heil pädöy käyttiä. Erähät ezimerkikse otetah sorokan aiguhizennu käyttöh, hos ei olla virrallizesti kirjois, ku neidizen piähineh jo tunduis kummal.<ref name=":0" /> = Lähtehet = [[Kategourii:Karjalazien perindehellizet ruutat|*]] 1xcx2pn7q7tfpqb0vi8wzke6x0ydfa2 0 11094 51273 39290 2026-06-21T00:49:24Z InternetArchiveBot 5069 Rescuing 1 sources and tagging 0 as dead.) #IABot (v2.0.9.5 51273 wikitext text/x-wiki [[Failu:Räččin rätsinä.jpg|pienoiskuva|Vahnu karjalaine räččin]] '''Räččin''' on karjalazien perindehelline pitky aluspaidu. Perindehellizeh tabah räččinät luojittih kahtes erilazes kangahas; Alizet ommellah koiskuvotus pelvaskangahas da ylizet on hoikkastu valgiedu pelvaspaltinua libo puuvillukangastu pienil kirjazil. Räččinöis on puaksuh pyöryžy piäntie, hiemuat da helma čomendettu kirjazienke. Rinduhalgivo kiinnitetäh nuorazel libo metallizil kandunybläzil. Ennevahnas läs kai karjalazet naizet da tytöt käytettih räččinöi ferezinke. Räččiniä piettih heinarren aigua ilmai ferezii, da kačottih toine toizen čomenduksii. = Lähtehet = * https://web.archive.org/web/20210123233540/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-kulttuuri/kaziruado/ * https://www.kansallispuku.com/page/17/sarafaanit-ja-feresit [[Kategourii:Karjalazien perindehellizet ruutat]] h1fitxl42dw3bswhsfx65bng534tlcj 0 13716 51255 44755 2026-06-20T21:02:25Z Olksolo 356 viittehet 51255 wikitext text/x-wiki {{UIC}}[[Failu:Second world war europe animation large de.gif|pienoiskuva|Animaatio toštu muailmanvoinast]] '''Toine muailmanvoinu''' oli [[voinu]] kudai algoi vuvvennu [[1939]] da loppui vuvvennu [[1945]]. Voinas oli [[Natsi-Germuanii|Germuanii]], [[Itualii]], [[Japounii]], [[Vengrii]], [[Rumiinii]], [[Bolguarii]] da [[Suomi]] vastah [[Yhtys Kuningaskundu|Brituanii]], [[Frantsii]], [[Nevvostoliitto]], [[Amerikan Yhtysvallat|Yhtysvallat]] da [[Kitai]].<ref>https://www.britannica.com/event/World-War-II</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histourii]] qy5hcaob3pyva7t83eeg6whwnrij4c1 0 16520 51258 50304 2026-06-20T21:05:03Z Olksolo 356 viittehet 51258 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Shanghai |nimitys omal kielel = [[Kitain kieli|kit.]] ''上海'' |kuva = Shanghai Pudong (montage).jpg |mua = |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 31|lat_min= 13|lat_sec= 57 |lon_dir= |lon_deg= 121|lon_min= 28|lon_sec= 09 |CoordAddon = |johtai = [[Gong Zheng]] |johtajan laji = Linnanjohtai |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Shanghai''' ([[Kitain kieli|kit.]] 上海, [[Pinyin|pinyin]] ''Shànghǎi'') on yksi [[Kitain Rahvahantazavallan keskushallindon alaine lunnu|KRT:n keskushallindon alazis linnois]]. Shanghai on muan tärgei kul'tuurukeskus, kudamas sežo on muailman suurin merisadam. Ližäkse Shanghai on Kitain suurin finansukeskus da yksi Päivännouzu-Aazien da muailman piäfinansukeskuksis ([[New York]]an, [[London]]an da [[Tokio]]n jälgeh). Vuonnu 2022 Shanghain rahvahalisto oli 26 875 500, mi luadi sidä muailman rahvasrikkahiman linnan. Vuonnu 2021 Shanghain ulgomuankaupan tilavus oli 10,09 trl. [[Yuan|yuan]]ua da [[Pudongan kanzoinväline lendoazemu]] käzitteli enämbi 32,2 mln. matkustajua. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kitain linnat|S]] [[Kategourii:Linnat|S]] 3d7zykbfhx6gt5nzyo26ce563jgwwwo 0 16879 51253 50991 2026-06-20T21:01:14Z Onegaborg 144 51253 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Ala-Nätäjärvi |lat_deg= 66|lat_min= 37|lat_sec = 39 |lon_deg= 29|lon_min= 51|lon_sec = 37 |width=200 |float=right }} '''Ala-Nätäjärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 1,1 km². Korgevus meren pinnaspäi on 253 metrii. Järveh vezi tulou [[Ylä-Nätäjärvi|Ylä-Nätäjärvespäi]]. Ala-Nätäjärvi on yhtistetty [[Auhtijärvi|Auhtijärvenke]], sit läbi virduau Vuosnajoki, kudai laskeh Kutsajogeh. Kutsajogi laskeh Tumčajogeh. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] m8d28gfmlfv2w9mhk9k6339jr5vgp5q 1 16926 51204 51193 2026-06-20T14:16:53Z Onegaborg 144 /* Nimi */ Vastavus 51204 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) 0gybxt613girjr2k9s3w0ajmkvua36i 51207 51204 2026-06-20T14:51:55Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51207 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) jyqisk8jad2iiluvya0q0kyidhjwtaf 51208 51207 2026-06-20T14:59:36Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51208 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) p0gqof4lf6zumlehd4tigggg8931a4m 51209 51208 2026-06-20T15:00:58Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51209 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) iqj48f9hst3eb6bjr3bcxdsdnwuv7q3 51215 51209 2026-06-20T19:55:43Z Olksolo 356 /* Nimi */ vastaus käyttäjän Fembriha viestiin ([[mw:c:Special:MyLanguage/User:JWBTH/CD|CD]]) 51215 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) n0s9q6j8raomkh3phf0er6clp4eg0pj 51216 51215 2026-06-20T20:04:30Z Olksolo 356 /* Nimi */ muokkaus vastaukseen käyttäjälle Fembriha ([[mw:c:Special:MyLanguage/User:JWBTH/CD|CD]]) 51216 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) shov7p88ojf1c9cz2nk0ggwpg4hojfu 51239 51216 2026-06-20T20:48:21Z Onegaborg 144 /* Nimi */ Vastavus 51239 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) :::В данном случае, мало в каких языках употребляется непереведённое французское название в силу сложности его воспроизведения. Даже финны решили не переводить его. Чем же карелы хуже? Что именно имеется в виду, просто абстрактно "берег" или "побережье" - ясно скорее всего из того, что по-русски эта страна называлась именно Берег Слоновой Кости. Слово elefantu для обозначения слона есть только в словаре у Pyöli. Во всех остальных указано только слово slona. Не стоит передёргивать. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.48 (MSK) 8eku7jj8motihj5g450vqtpo75n4j2g 51264 51239 2026-06-21T00:03:39Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51264 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) :::В данном случае, мало в каких языках употребляется непереведённое французское название в силу сложности его воспроизведения. Даже финны решили не переводить его. Чем же карелы хуже? Что именно имеется в виду, просто абстрактно "берег" или "побережье" - ясно скорее всего из того, что по-русски эта страна называлась именно Берег Слоновой Кости. Слово elefantu для обозначения слона есть только в словаре у Pyöli. Во всех остальных указано только слово slona. Не стоит передёргивать. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.48 (MSK) ::::1) В Финляндии не уровне международных отношений как раз основным вариантом используется Côte d'Ivoire. Условно, на какой-нибудь двухсторонней встрече представителей этих двух вы, скорее всего, увидите именно такой вариант. ::::2) В географии "берег" и "побережье" - это разные понятия. Берег - это граница между водной поверхностью и сушей, а побережье - это полоса суши вдоль водной поверхности. То есть, берег - это граница водной поверхности и побережья. Данный регион получил своё названия из-за того, что на как раз побережье располагались торговые посты, через которые вывозили слоновью кость. То, что в русском так или иначе перевели, не повод и в карельский это тянуть. ::::3) Elefantu всё же есть в словаре. Эта форма в тех или иных вариантах присутствует во всех карельских наречиях (бонусом даже в вепсском её используют). Есть ли какая-то причина предпочетать в таком случае распространённому интернационализму (elefantu), объединяющему все карельские наречия, русское заимствование (slona)? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.03 (MSK) m5pwacssdpnet5v0iiefrx6mnjvjjxr 51265 51264 2026-06-21T00:15:12Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51265 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) ::::Смею предположить, что именно в карельском подобной обиходной разницы не сформировалось, не часто всё же карелы о слонах говорили в своё время, чтоб разделять понятия slona и elefantu, да и о слоновой кости, полагаю, тоже. И elefantanluu, и slonanluu - одно и тоже, и раз у нас стоит выбор между двумя заимствованиями (в финском, кстати, norsu - слово своё, как и слон в русском), то лучше отдать предпочтение интернационализму, на мой взгляд. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.15 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) :::В данном случае, мало в каких языках употребляется непереведённое французское название в силу сложности его воспроизведения. Даже финны решили не переводить его. Чем же карелы хуже? Что именно имеется в виду, просто абстрактно "берег" или "побережье" - ясно скорее всего из того, что по-русски эта страна называлась именно Берег Слоновой Кости. Слово elefantu для обозначения слона есть только в словаре у Pyöli. Во всех остальных указано только слово slona. Не стоит передёргивать. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.48 (MSK) ::::1) В Финляндии не уровне международных отношений как раз основным вариантом используется Côte d'Ivoire. Условно, на какой-нибудь двухсторонней встрече представителей этих двух вы, скорее всего, увидите именно такой вариант. ::::2) В географии "берег" и "побережье" - это разные понятия. Берег - это граница между водной поверхностью и сушей, а побережье - это полоса суши вдоль водной поверхности. То есть, берег - это граница водной поверхности и побережья. Данный регион получил своё названия из-за того, что на как раз побережье располагались торговые посты, через которые вывозили слоновью кость. То, что в русском так или иначе перевели, не повод и в карельский это тянуть. ::::3) Elefantu всё же есть в словаре. Эта форма в тех или иных вариантах присутствует во всех карельских наречиях (бонусом даже в вепсском её используют). Есть ли какая-то причина предпочетать в таком случае распространённому интернационализму (elefantu), объединяющему все карельские наречия, русское заимствование (slona)? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.03 (MSK) ss99zsjwi3r4hum1fajzuf9bhn624zg 51282 51265 2026-06-21T05:27:08Z Olksolo 356 /* Nimi */ vastaus käyttäjän Fembriha viestiin ([[mw:c:Special:MyLanguage/User:JWBTH/CD|CD]]) 51282 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) ::::Смею предположить, что именно в карельском подобной обиходной разницы не сформировалось, не часто всё же карелы о слонах говорили в своё время, чтоб разделять понятия slona и elefantu, да и о слоновой кости, полагаю, тоже. И elefantanluu, и slonanluu - одно и тоже, и раз у нас стоит выбор между двумя заимствованиями (в финском, кстати, norsu - слово своё, как и слон в русском), то лучше отдать предпочтение интернационализму, на мой взгляд. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.15 (MSK) ::::: Ещё раз повторю: в словаре у Маркиановой "слоновая кость" — slonanluu. Здесь не надо выдумывать слово. Оно есть в словаре. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.27 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) :::В данном случае, мало в каких языках употребляется непереведённое французское название в силу сложности его воспроизведения. Даже финны решили не переводить его. Чем же карелы хуже? Что именно имеется в виду, просто абстрактно "берег" или "побережье" - ясно скорее всего из того, что по-русски эта страна называлась именно Берег Слоновой Кости. Слово elefantu для обозначения слона есть только в словаре у Pyöli. Во всех остальных указано только слово slona. Не стоит передёргивать. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.48 (MSK) ::::1) В Финляндии не уровне международных отношений как раз основным вариантом используется Côte d'Ivoire. Условно, на какой-нибудь двухсторонней встрече представителей этих двух вы, скорее всего, увидите именно такой вариант. ::::2) В географии "берег" и "побережье" - это разные понятия. Берег - это граница между водной поверхностью и сушей, а побережье - это полоса суши вдоль водной поверхности. То есть, берег - это граница водной поверхности и побережья. Данный регион получил своё названия из-за того, что на как раз побережье располагались торговые посты, через которые вывозили слоновью кость. То, что в русском так или иначе перевели, не повод и в карельский это тянуть. ::::3) Elefantu всё же есть в словаре. Эта форма в тех или иных вариантах присутствует во всех карельских наречиях (бонусом даже в вепсском её используют). Есть ли какая-то причина предпочетать в таком случае распространённому интернационализму (elefantu), объединяющему все карельские наречия, русское заимствование (slona)? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.03 (MSK) i7kj84r5po4f155baz4gapzkpvy4iyx 51284 51282 2026-06-21T05:45:12Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51284 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) ::::Смею предположить, что именно в карельском подобной обиходной разницы не сформировалось, не часто всё же карелы о слонах говорили в своё время, чтоб разделять понятия slona и elefantu, да и о слоновой кости, полагаю, тоже. И elefantanluu, и slonanluu - одно и тоже, и раз у нас стоит выбор между двумя заимствованиями (в финском, кстати, norsu - слово своё, как и слон в русском), то лучше отдать предпочтение интернационализму, на мой взгляд. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.15 (MSK) ::::: Ещё раз повторю: в словаре у Маркиановой "слоновая кость" — slonanluu. Здесь не надо выдумывать слово. Оно есть в словаре. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.27 (MSK) ::::::Также ещё раз повторю: slona и elefantu - полные синонимы, а slonanluu - это сложное слово, а не из одного корня. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.45 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) :::В данном случае, мало в каких языках употребляется непереведённое французское название в силу сложности его воспроизведения. Даже финны решили не переводить его. Чем же карелы хуже? Что именно имеется в виду, просто абстрактно "берег" или "побережье" - ясно скорее всего из того, что по-русски эта страна называлась именно Берег Слоновой Кости. Слово elefantu для обозначения слона есть только в словаре у Pyöli. Во всех остальных указано только слово slona. Не стоит передёргивать. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.48 (MSK) ::::1) В Финляндии не уровне международных отношений как раз основным вариантом используется Côte d'Ivoire. Условно, на какой-нибудь двухсторонней встрече представителей этих двух вы, скорее всего, увидите именно такой вариант. ::::2) В географии "берег" и "побережье" - это разные понятия. Берег - это граница между водной поверхностью и сушей, а побережье - это полоса суши вдоль водной поверхности. То есть, берег - это граница водной поверхности и побережья. Данный регион получил своё названия из-за того, что на как раз побережье располагались торговые посты, через которые вывозили слоновью кость. То, что в русском так или иначе перевели, не повод и в карельский это тянуть. ::::3) Elefantu всё же есть в словаре. Эта форма в тех или иных вариантах присутствует во всех карельских наречиях (бонусом даже в вепсском её используют). Есть ли какая-то причина предпочетать в таком случае распространённому интернационализму (elefantu), объединяющему все карельские наречия, русское заимствование (slona)? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.03 (MSK) 52jhb5bo0ujgy7lhtj74zxhzovqc0n5 51285 51284 2026-06-21T05:52:05Z Olksolo 356 /* Nimi */ vastaus käyttäjän Fembriha viestiin ([[mw:c:Special:MyLanguage/User:JWBTH/CD|CD]]) 51285 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) ::::Смею предположить, что именно в карельском подобной обиходной разницы не сформировалось, не часто всё же карелы о слонах говорили в своё время, чтоб разделять понятия slona и elefantu, да и о слоновой кости, полагаю, тоже. И elefantanluu, и slonanluu - одно и тоже, и раз у нас стоит выбор между двумя заимствованиями (в финском, кстати, norsu - слово своё, как и слон в русском), то лучше отдать предпочтение интернационализму, на мой взгляд. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.15 (MSK) ::::: Ещё раз повторю: в словаре у Маркиановой "слоновая кость" — slonanluu. Здесь не надо выдумывать слово. Оно есть в словаре. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.27 (MSK) ::::::Также ещё раз повторю: slona и elefantu - полные синонимы, а slonanluu - это сложное слово, а не из одного корня. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.45 (MSK) ::::::: Только slonanluu есть в словаре, а elefantanluu — нет. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.52 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) :::В данном случае, мало в каких языках употребляется непереведённое французское название в силу сложности его воспроизведения. Даже финны решили не переводить его. Чем же карелы хуже? Что именно имеется в виду, просто абстрактно "берег" или "побережье" - ясно скорее всего из того, что по-русски эта страна называлась именно Берег Слоновой Кости. Слово elefantu для обозначения слона есть только в словаре у Pyöli. Во всех остальных указано только слово slona. Не стоит передёргивать. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.48 (MSK) ::::1) В Финляндии не уровне международных отношений как раз основным вариантом используется Côte d'Ivoire. Условно, на какой-нибудь двухсторонней встрече представителей этих двух вы, скорее всего, увидите именно такой вариант. ::::2) В географии "берег" и "побережье" - это разные понятия. Берег - это граница между водной поверхностью и сушей, а побережье - это полоса суши вдоль водной поверхности. То есть, берег - это граница водной поверхности и побережья. Данный регион получил своё названия из-за того, что на как раз побережье располагались торговые посты, через которые вывозили слоновью кость. То, что в русском так или иначе перевели, не повод и в карельский это тянуть. ::::3) Elefantu всё же есть в словаре. Эта форма в тех или иных вариантах присутствует во всех карельских наречиях (бонусом даже в вепсском её используют). Есть ли какая-то причина предпочетать в таком случае распространённому интернационализму (elefantu), объединяющему все карельские наречия, русское заимствование (slona)? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.03 (MSK) swyuhcajgujk93x062krqwvh9a7k6z7 51286 51285 2026-06-21T06:25:44Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51286 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) ::: В финском есть elefantti, есть norsu (я бы привёл аналогию из русского "томат" vs. "помидор", но такого рода аналогии здесь вряд ли уместны). Как зоологическое название вида логичнее использовать elefantti, но для интересующего нас специфического материала используется norsu — norsunluu. Если заглянуть в словарь Маркиановой (2021 г.), то elefantti с финского на ливвиковский переводится двумя способами: elefantu или slona; norsu с финского переводится только как slona; и у Маркиановой есть перевод для norsunluu и он однозначный — slonanluu. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 22.55 (MSK) ::::Смею предположить, что именно в карельском подобной обиходной разницы не сформировалось, не часто всё же карелы о слонах говорили в своё время, чтоб разделять понятия slona и elefantu, да и о слоновой кости, полагаю, тоже. И elefantanluu, и slonanluu - одно и тоже, и раз у нас стоит выбор между двумя заимствованиями (в финском, кстати, norsu - слово своё, как и слон в русском), то лучше отдать предпочтение интернационализму, на мой взгляд. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.15 (MSK) ::::: Ещё раз повторю: в словаре у Маркиановой "слоновая кость" — slonanluu. Здесь не надо выдумывать слово. Оно есть в словаре. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.27 (MSK) ::::::Также ещё раз повторю: slona и elefantu - полные синонимы, а slonanluu - это сложное слово, а не из одного корня. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.45 (MSK) ::::::: Только slonanluu есть в словаре, а elefantanluu — нет. [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.52 (MSK) ::::::::Ещё раз, это '''сложное''' слово. В данном случае автор просто выбрал один из вариантов для примера. В русском нескольких слов для слона нет, сложно представить картину, но, например, бегемот и гиппопотам. Если я скажу "кость бегемота" или "кость гиппопотама" - разница будет хоть какая-нибудь малейшая? В карельском подобное передалось бы одним сложным словом, но сама суть от этого не меняется, вы можете прикрепить к кости и то, и другое - и оба варианта будут верными и вопросов и у кого не вызовут, разве что кому-то будет привычнее та или иная форма. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 09.25 (MSK) :Если бы в карельском алфавите была бы буква "ô", а буква "c" не означала бы звук "ц", то можно было бы поразмышлять об этом. Но так как карельский алфавит не соответствует французскому, то и вопроса нет. К тому же, в большинстве стран название этого государства остаётся на своём собственном языке. Поэтому, если есть желание, то по-карельски будет Slonanluunrandu. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.16 (MSK) ::Но также в карельском языке все части составных названий стран пишутся с большой буквы и перед i апостроф не ставится, тем более перед заглавной. Форма Кот-д'Ивуар в русском это то же самое интернациональное Côte d'Ivoire, только записанное кириллицей в виду разницы систем письма, оттуда там и апостроф. Карельский же использует латиницу, как и французский, потому нет смысла как-либо переделывать оригинальное написание. ::В случае дословного перевода Elefantanluurannikko будет лучшим вариантом — в названии страны имеется в виду именно побережье, а по-ливвиковски это rannikko, а производные от греческого корня ἐλέφας (elefas) присутствуют во всех карельских наречиях, в том числе в ливвиковском, и даже в для обозначения слона в данном случае оно подойдёт лучше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.51 (MSK) :::Для латинописьменных языков вполне стандартная ситуация, что имена собственные сохраняют оригинальное написание (если оригинал тоже на латинице). Те же страницы про людей, там у всех оригинальное написание сохранено и никто же не пытается. Тем более учитывая, что для карельского не разработано ни одной системы практической транскрипции, брать адаптированное написание просто неоткуда. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 17.59 (MSK) ::::опечатка: ...никто же не п'''у'''тается. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 18.00 (MSK) :::В данном случае, мало в каких языках употребляется непереведённое французское название в силу сложности его воспроизведения. Даже финны решили не переводить его. Чем же карелы хуже? Что именно имеется в виду, просто абстрактно "берег" или "побережье" - ясно скорее всего из того, что по-русски эта страна называлась именно Берег Слоновой Кости. Слово elefantu для обозначения слона есть только в словаре у Pyöli. Во всех остальных указано только слово slona. Не стоит передёргивать. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.48 (MSK) ::::1) В Финляндии не уровне международных отношений как раз основным вариантом используется Côte d'Ivoire. Условно, на какой-нибудь двухсторонней встрече представителей этих двух вы, скорее всего, увидите именно такой вариант. ::::2) В географии "берег" и "побережье" - это разные понятия. Берег - это граница между водной поверхностью и сушей, а побережье - это полоса суши вдоль водной поверхности. То есть, берег - это граница водной поверхности и побережья. Данный регион получил своё названия из-за того, что на как раз побережье располагались торговые посты, через которые вывозили слоновью кость. То, что в русском так или иначе перевели, не повод и в карельский это тянуть. ::::3) Elefantu всё же есть в словаре. Эта форма в тех или иных вариантах присутствует во всех карельских наречиях (бонусом даже в вепсском её используют). Есть ли какая-то причина предпочетать в таком случае распространённому интернационализму (elefantu), объединяющему все карельские наречия, русское заимствование (slona)? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 03.03 (MSK) a3rxckp5p04wj6cjdecjco8w1w20pb2 10 16929 51201 2026-06-20T12:40:37Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Fields TR Bazar NH-181 Nilgiris Aug25 A7CR 07388-HDR.jpg 51201 wikitext text/x-wiki Fields TR Bazar NH-181 Nilgiris Aug25 A7CR 07388-HDR.jpg 4737u2tguj15sgi2zbv923uevo79nnk 10 16930 51202 2026-06-20T12:44:48Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: 005 Seals observed in their natural environment at Rauðisandur in Iceland with a drone Video by Giles Laurent.webm 51202 wikitext text/x-wiki 005 Seals observed in their natural environment at Rauðisandur in Iceland with a drone Video by Giles Laurent.webm 2u9r0h03ev09rwm8l5a7y0faayjtab9 0 16931 51205 2026-06-20T14:29:05Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{UIC}} '''Pisan torni''' ({{K-it|Torre di Pisa}}) libo '''Pisan kaldevu torni''' ({{K-it|Torre pendente di Pisa}}) on [[Pisan piäkirikkö|Pisan piäkirikön]] [[kampaniilu]] [[Pisa]]n linnas [[Itualii|Itaalies]]. Se sijaiččou [[Piazza dei Miracoli]]n alovehel. Torni on kuulužu sentäh, ku se on kallalleh. Romanizen stiilin tornin rakendamizen allettih vuonnu 1173. Sen kaldavuksen täh oli seizatettu, da kellotorni valmistui vaste vuonnu 1370. Tornis on seiččie kirikköke... 51205 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Pisan torni''' ({{K-it|Torre di Pisa}}) libo '''Pisan kaldevu torni''' ({{K-it|Torre pendente di Pisa}}) on [[Pisan piäkirikkö|Pisan piäkirikön]] [[kampaniilu]] [[Pisa]]n linnas [[Itualii|Itaalies]]. Se sijaiččou [[Piazza dei Miracoli]]n alovehel. Torni on kuulužu sentäh, ku se on kallalleh. Romanizen stiilin tornin rakendamizen allettih vuonnu 1173. Sen kaldavuksen täh oli seizatettu, da kellotorni valmistui vaste vuonnu 1370. Tornis on seiččie kirikkökelluo. Tornin kaldavustamizen seizattih 1990-luvul šuorendusprojektal. [[Kategourii:Rakendukset]] mxst03v7g383cnmr7hplm0bbray7tmc 51206 51205 2026-06-20T14:32:00Z Fembriha 8650 /* */ 51206 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Pisan torni''' ({{K-it|Torre di Pisa}}) libo '''Pisan kaldevu torni''' ({{K-it|Torre pendente di Pisa}}) on [[Pisan piäkirikkö|Pisan piäkirikön]] [[kampaniilu]] [[Pisa]]n linnas [[Itualii|Itaalies]]. Se sijaiččou [[Piazza dei Miracoli]]n alovehel. Torni on kuulužu sentäh, ku se on kallalleh. Romanizen stiilin tornin rakendamizen allettih vuonnu 1173. Sen kaldavuksen täh oli seizatettu, da kellotorni valmistui vaste vuonnu 1370. Tornis on seiččie kirikkökelluo. Tornin kaldavustamizen seizattih 1990-luvul šuorendusprojektal. ==Lähtiet== [[Kategourii:Rakendukset]] l487zh8kafnc10tk0n36ujzd23f68ku 1 16932 51226 2026-06-20T20:33:02Z Onegaborg 144 Uuzi sivu: Непонятно, почему опять взято заимствование из финского языка, когда в словаре Бойко уже есть слово buašn’u? Давайте не будем выдумывать слова в тех случаях, когда они уже есть, хоть они кому-то и не нравятся. Ведь существует много слов, которых ещё даже в словарях нет.... 51226 wikitext text/x-wiki Непонятно, почему опять взято заимствование из финского языка, когда в словаре Бойко уже есть слово buašn’u? Давайте не будем выдумывать слова в тех случаях, когда они уже есть, хоть они кому-то и не нравятся. Ведь существует много слов, которых ещё даже в словарях нет. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.33 (MSK) bhiv9cl2odxxd3zoy2eee4pol8wvbe1 51263 51226 2026-06-20T23:45:01Z Fembriha 8650 /* */ Vastavus 51263 wikitext text/x-wiki Непонятно, почему опять взято заимствование из финского языка, когда в словаре Бойко уже есть слово buašn’u? Давайте не будем выдумывать слова в тех случаях, когда они уже есть, хоть они кому-то и не нравятся. Ведь существует много слов, которых ещё даже в словарях нет. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.33 (MSK) :Слово torni в карельском языке есть. Как пример название Каланчёвского проезда в Петрозаводске - Palotornin ajotie (каланча - это пожарная башня). [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 02.45 (MSK) oziiaa8hkdowbbhteff2sdq5mmgfjmi 51283 51263 2026-06-21T05:43:16Z Olksolo 356 vastaus käyttäjän Fembriha viestiin ([[mw:c:Special:MyLanguage/User:JWBTH/CD|CD]]) 51283 wikitext text/x-wiki Непонятно, почему опять взято заимствование из финского языка, когда в словаре Бойко уже есть слово buašn’u? Давайте не будем выдумывать слова в тех случаях, когда они уже есть, хоть они кому-то и не нравятся. Ведь существует много слов, которых ещё даже в словарях нет. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.33 (MSK) :Слово torni в карельском языке есть. Как пример название Каланчёвского проезда в Петрозаводске - Palotornin ajotie (каланча - это пожарная башня). [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 02.45 (MSK) :: Нет. Есть palotorni — каланча. А башня — это buašn'u. Такой способ заимствования у филологов даже как-то специально называется, вроде, ''семантическая интереференция''? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.43 (MSK) dwsr5dq86pogwj2qmv943e8wm8dexne 51314 51283 2026-06-21T11:47:43Z Fembriha 8650 /* */ Vastavus 51314 wikitext text/x-wiki Непонятно, почему опять взято заимствование из финского языка, когда в словаре Бойко уже есть слово buašn’u? Давайте не будем выдумывать слова в тех случаях, когда они уже есть, хоть они кому-то и не нравятся. Ведь существует много слов, которых ещё даже в словарях нет. [[Käyttäi:Onegaborg|Onegaborg]] ([[Käyttäi pagin:Onegaborg|pagin]]) 20. Kezäkuuta 2026 kello 23.33 (MSK) :Слово torni в карельском языке есть. Как пример название Каланчёвского проезда в Петрозаводске - Palotornin ajotie (каланча - это пожарная башня). [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 02.45 (MSK) :: Нет. Есть palotorni — каланча. А башня — это buašn'u. Такой способ заимствования у филологов даже как-то специально называется, вроде, ''семантическая интереференция''? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 08.43 (MSK) :::Вот ещё примеры текстов с ВепКара, где слово torni в ливвиковском употребляется как и с другими корнями в составе сложных слов, так и отдельно: <br>Ol'ga Ogneva, "Heččul helizöy. Mal'l'al mälizöy" (vezitorni) <br>Natalja Sinitskaja. "Vera Prokopjeva:«Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi»" (vezitorni) <br>Posdn'akova Ol'ga. "Must'oih" (tulipalotorni) <br>Natalja Sinitskaja. "Tatuaroin joukkoh: Petroskoispäi Kazanih. 1" (torni) <br>L'ubov' Baltazar. "Käby. 1" (torni) [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 21. Kezäkuuta 2026 kello 14.47 (MSK) 9kkx8byehghbyt1klzb5zc2uo5mjgw7 0 16933 51248 2026-06-20T20:59:15Z Onegaborg 144 Uuzi sivu: {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Auhtijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 36|lat_sec = 57 |lon_deg= 29|lon_min= 53|lon_sec = 44 |width=200 |float=right }} '''Auhtijärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan da Murmanskan alovehen Kandalahten piirin Alakurtin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 5,3 km². Korgevus meren pinnaspäi on 253 metrii.... 51248 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Auhtijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 36|lat_sec = 57 |lon_deg= 29|lon_min= 53|lon_sec = 44 |width=200 |float=right }} '''Auhtijärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan da Murmanskan alovehen Kandalahten piirin Alakurtin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 5,3 km². Korgevus meren pinnaspäi on 253 metrii. Järves läbi virduau Vuosnajoki, kudai laskeh Kutsajogeh. Kutsajoki laskeh Tumčajogeh. Auhtijärvi on yhtistetty [[Ala-Nätäjärvi|Ala-Nätäjärvenke]]. Ala-Nätäjärveh tulou vetty [[Ylä-Nätäjärvi|Ylä-Nätäjärves]] da ''Purnujärvespäi''. Auhtijärveh tulou vetty [[Karajärvi|Karajärves]] da [[Tervajärvi|Tervajärvespäi]]. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] 8agogomqte4ihlto4yymptqy45k1dby 51249 51248 2026-06-20T20:59:43Z Onegaborg 144 51249 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Auhtijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 36|lat_sec = 57 |lon_deg= 29|lon_min= 53|lon_sec = 44 |width=200 |float=right }} '''Auhtijärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan da Murmanskan alovehen Kandalahten piirin Alakurtin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 5,3 km². Korgevus meren pinnaspäi on 253 metrii. Järves läbi virduau Vuosnajoki, kudai laskeh Kutsajogeh. Kutsajoki laskeh Tumčajogeh. Auhtijärvi on yhtistetty [[Ala-Nätäjärvi|Ala-Nätäjärvenke]]. Ala-Nätäjärveh tulou vetty [[Ylä-Nätäjärvi|Ylä-Nätäjärves]] da ''Purnujärvespäi''. Auhtijärveh tulou vetty [[Karajärvi|Karajärves]] da [[Tervajärvi (järvi)|Tervajärvespäi]]. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] memif4jvvn02bqjl60s3z0dq57gthhm 51250 51249 2026-06-20T21:00:31Z Onegaborg 144 51250 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Auhtijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 36|lat_sec = 57 |lon_deg= 29|lon_min= 53|lon_sec = 44 |width=200 |float=right }} '''Auhtijärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan da Murmanskan alovehen Kandalahten piirin Alakurtin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 5,3 km². Korgevus meren pinnaspäi on 253 metrii. Järves läbi virduau Vuosnajoki, kudai laskeh Kutsajogeh. Kutsajoki laskeh Tumčajogeh. Auhtijärvi on yhtistetty [[Ala-Nätäjärvi|Ala-Nätäjärvenke]]. Ala-Nätäjärveh tulou vetty [[Ylä-Nätäjärvi|Ylä-Nätäjärves]] da ''Purnujärvespäi''. Auhtijärveh tulou vetty [[Karajärvi|Karajärves]] da [[Tervajärvi (järvi, Louhen piiri)|Tervajärvespäi]]. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] av1100qpmzctp97mwvb5h195hc039ej 0 16934 51261 2026-06-20T21:10:33Z Onegaborg 144 Uuzi sivu: {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Astahmajärvi |lat_deg= 66|lat_min= 09|lat_sec = 34 |lon_deg= 32|lon_min= 03|lon_sec = 48 |width=200 |float=right }} '''Astahmajärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 1,7 km², vezibasseinan ala on 287 km². Korgevus meren pinnaspäi on 101 metrii. Järves läbi virduau Jeletti... 51261 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Astahmajärvi |lat_deg= 66|lat_min= 09|lat_sec = 34 |lon_deg= 32|lon_min= 03|lon_sec = 48 |width=200 |float=right }} '''Astahmajärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 1,7 km², vezibasseinan ala on 287 km². Korgevus meren pinnaspäi on 101 metrii. Järves läbi virduau Jelettijogi, kudai laskeh [[Uvvenjärvi|Uudehjärveh]]. Täs järves läbi virduau Kierettijogi, kudai laskeh [[Vienanmeri|Vienanmereh]]. Järven rannal oli samannimine kylä, kudai jäi hyllätykse. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] 59tpeexig7c84fqhcv1oinhtof68bv5 51262 51261 2026-06-20T21:18:33Z Onegaborg 144 51262 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Astahmajärvi |lat_deg= 66|lat_min= 09|lat_sec = 34 |lon_deg= 32|lon_min= 03|lon_sec = 48 |width=200 |float=right }} '''Astahmajärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 1,7 km², vezibasseinan ala on 287 km². Korgevus meren pinnaspäi on 101 metrii. Järves läbi virduau Jelettijogi, kudai laskeh [[Uvvenjärvi|Uudehjärveh]]. Täs järves läbi virduau Kierettijogi, kudai laskeh [[Vienanmeri|Vienanmereh]]. Järven rannal oli samannimine kylä, kudai jäi hyllätykse. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] kkt8erqp19tg5v5w4ot4f22beksej1v 14 16935 51276 2026-06-21T02:22:40Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[Kategourii:Talohus]] 51276 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Talohus]] 4j800di1qaj0xprw9t5jy7nv8wi9u9j 14 16936 51277 2026-06-21T04:39:30Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[Kategourii:Val'uutat]] 51277 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Val'uutat]] fh7rfgdgmhlrpt82g8h3wfivl1se0rp 51278 51277 2026-06-21T04:41:01Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Kategourii:Liikkehes olii raha]] nimekse [[Kategourii:Kierros olii raha]] 51277 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Val'uutat]] fh7rfgdgmhlrpt82g8h3wfivl1se0rp 14 16937 51279 2026-06-21T04:41:01Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Kategourii:Liikkehes olii raha]] nimekse [[Kategourii:Kierros olii raha]] 51279 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[:Kategourii:Kierros olii raha]] 3maz3oiw7q06v5k9xruhhyxtfskwv0n 14 16938 51280 2026-06-21T04:48:45Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[Kategourii:Val'uutat]] 51280 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Val'uutat]] fh7rfgdgmhlrpt82g8h3wfivl1se0rp 14 16939 51281 2026-06-21T04:50:21Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[Kategourii:Val'uutat]] 51281 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Val'uutat]] fh7rfgdgmhlrpt82g8h3wfivl1se0rp 828 16940 51287 2026-06-21T06:59:17Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%9C%D0%BE%D0%B4%D1%83%D0%BB%D1%8C:Unsubst&action=edit 51287 Scribunto text/plain local checkType = require('libraryUtil').checkType local p = {} local BODY_PARAM = '$B' local specialParams = { ['$params'] = 'parameter list', ['$aliases'] = 'parameter aliases', ['$flags'] = 'flags', ['$format'] = 'date format', ['$B'] = 'template content' } function p.main(frame, body) -- If we are substing, this function returns a template invocation, and if -- not, it returns the template body. The template body can be specified in -- the body parameter, or in the template parameter defined in the -- BODY_PARAM variable. This function can be called from Lua or from -- #invoke. -- Return the template body if we aren't substing. if not mw.isSubsting() then if body ~= nil then return body elseif frame.args[BODY_PARAM] ~= nil then return frame.args[BODY_PARAM] else error(string.format( "no template content specified (use parameter '%s' from #invoke)", BODY_PARAM ), 2) end end -- Sanity check for the frame object. if type(frame) ~= 'table' or type(frame.getParent) ~= 'function' or not frame:getParent() then error( "argument #1 to 'main' must be a frame object with a parent " .. "frame available", 2 ) end -- Find the invocation name. local mTemplateInvocation = require('Module:Template invocation') local name = mTemplateInvocation.name(frame:getParent():getTitle()) -- Combine passed args with passed defaults local args = {} local format = frame.args['$format'] or 'j xg Y' if string.find( ','..(frame.args['$flags'] or '')..',', ',%s*override%s*,' ) then for k, v in pairs( frame:getParent().args ) do args[k] = v end for k, v in pairs( frame.args ) do if not specialParams[k] then if v == '__DATE__' then v = mw.getContentLanguage():formatDate( format ) end args[k] = v end end else for k, v in pairs( frame.args ) do if not specialParams[k] then if v == '__DATE__' then v = mw.getContentLanguage():formatDate( format ) end args[k] = v end end for k, v in pairs( frame:getParent().args ) do args[k] = v end end -- Trim parameters, if not specified otherwise if not string.find( ','..(frame.args['$flags'] or '')..',', ',%s*keep%-whitespace%s*,' ) then for k, v in pairs( args ) do args[k] = mw.ustring.match(v, '^%s*(.*)%s*$') or '' end end -- Pull information from parameter aliases local aliases = {} if frame.args['$aliases'] then local list = mw.text.split( frame.args['$aliases'], '%s*,%s*' ) for k, v in ipairs( list ) do local tmp = mw.text.split( v, '%s*>%s*' ) aliases[tonumber(mw.ustring.match(tmp[1], '^[1-9][0-9]*$')) or tmp[1]] = ((tonumber(mw.ustring.match(tmp[2], '^[1-9][0-9]*$'))) or tmp[2]) end end for k, v in pairs( aliases ) do if args[k] and ( not args[v] or args[v] == '' ) then args[v] = args[k] end args[k] = nil end -- Remove empty parameters, if specified if string.find( ','..(frame.args['$flags'] or '')..',', ',%s*remove%-empty%s*,' ) then local tmp = 0 for k, v in ipairs( args ) do if v ~= '' or ( args[k+1] and args[k+1] ~= '' ) or ( args[k+2] and args[k+2] ~= '' ) then tmp = k else break end end for k, v in pairs( args ) do if v == '' then if not (type(k) == 'number' and k < tmp) then args[k] = nil end end end end -- Order parameters if frame.args['$params'] then local params, tmp = mw.text.split( frame.args['$params'], '%s*,%s*' ), {} for k, v in ipairs(params) do v = tonumber(mw.ustring.match(v, '^[1-9][0-9]*$')) or v if args[v] then tmp[v], args[v] = args[v], nil end end for k, v in pairs(args) do tmp[k], args[k] = args[k], nil end args = tmp end return mTemplateInvocation.invocation(name, args) end p[''] = p.main -- For backwards compatibility return p by9ng9i216dohi3hf7zm4rcwsjxvjag 10 16941 51288 2026-06-21T07:02:16Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=Шаблон:Дробь/styles.css&action=edit 51288 sanitized-css text/css .ts-Vuittilugu.frac { white-space: nowrap; } .ts-Vuittilugu.frac .num, .ts-Vuittilugu.frac .den { font-size: 80%; line-height: 0; /* we want this inline */ vertical-align: super; } .ts-Vuittilugu.frac .den { vertical-align: sub; } r1e3ke49ddl7c270802490q1l2486uo 10 16942 51289 2026-06-21T07:17:22Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=Шаблон:Дробь&action=edit 51289 wikitext text/x-wiki {{safesubst:<noinclude />#invoke:Unsubst||$B= <templatestyles src="Šablonu:Vuittilugu/styles.css" /><span class="ts-Vuittilugu frac" role="math">{{#if:{{{3|}}}<!-- if 3 -->|{{safeformatnum|{{{1}}}}}{{Screen reader-only|+}}<span class="num">{{safeformatnum|{{{2}}}}}</span>&frasl;<span class="den">{{safeformatnum|{{{3}}}}}</span><!-- then 1 2/3 -->|{{#if:{{{2|}}}<!-- elseif 2 -->|<span class="num">{{safeformatnum|{{{1}}}}}</span>&frasl;<span class="den">{{safeformatnum|{{{2}}}}}</span><!-- then 1/2 -->|{{#if:{{{1|}}}<!-- elseif 1 -->|<span class="num">1</span>&frasl;<span class="den">{{safeformatnum|{{{1}}}}}</span><!-- then 1/1 -->|&frasl;<!-- else 0, a slash -->}}<!-- endif 1 -->}}<!-- endif 2 -->}}<!-- end if:{{{3}}} miäry-yksikkö: -->{{#if:{{{u|{{{yks|}}}}}}<!-- ku annettih hos yksi miäry-yksikkön parametrilois -->|&nbsp;{{{u|{{{yks|}}}}}}<!-- annammo ei-katkuamisväli da miäry-yksikkö -->}}<!-- end if{{{u|{{{yks|}}}}}} --></span> }}<noinclude> {{doc}} </noinclude> qqkgh2g207r5pxj9243rqgri091aju1 10 16943 51290 2026-06-21T07:23:49Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=Шаблон:Пример&action=edit 51290 wikitext text/x-wiki <includeonly>{{#invoke:Example|main}}</includeonly><noinclude>{{doc}}</noinclude> cngj967urc5a1hln82867wzdbuhtchm 828 16944 51291 2026-06-21T07:27:45Z Fembriha 8650 Lähte: https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Module:Example&action=edit 51291 Scribunto text/plain local p = {} local function expand(frame, tname, targs) local success, result = pcall( frame.expandTemplate, frame, {title = tname, args = targs} ) if success then return result else return '' end end local function process_nowiki_equals(str) str = str:gsub('&lt;nowiki>', ''):gsub('&lt;/nowiki>', '') :gsub('&lt;nowiki&gt;', ''):gsub('&lt;/nowiki&gt;', '') :gsub('&#123;&#123;&#61;&#125;&#125;', '=') :gsub('&#123;{&#61;}&#125;', '=') :gsub('{&#123;&#61;&#125;}', '=') :gsub('{{=}}', '=') :gsub('&amp;', '&') return str end mzomxw9v1jns8ob7dghsqwzdiu43elw 51292 51291 2026-06-21T07:35:15Z Fembriha 8650 51292 Scribunto text/plain local p = {} local function expand(frame, tname, targs) local success, result = pcall( frame.expandTemplate, frame, {title = tname, args = targs} ) if success then return result else return '' end end local function process_nowiki_equals(str) str = str:gsub('&lt;nowiki>', ''):gsub('&lt;/nowiki>', '') :gsub('&lt;nowiki&gt;', ''):gsub('&lt;/nowiki&gt;', '') :gsub('&#123;&#123;&#61;&#125;&#125;', '=') :gsub('&#123;{&#61;}&#125;', '=') :gsub('{&#123;&#61;&#125;}', '=') :gsub('{{=}}', '=') :gsub('&amp;', '&') return str end function p.main(frame) local getArgs = require('Module:Arguments').getArgs local yesno = require('Module:Yesno') local template_code = require('Module:Template call code')._main local copy = require('Module:TableTools').shallowClone local args = copy(getArgs(frame, {trim = false, removeBlanks = false})) local alias = args._alias local tag = args._tag local sep = args._sep and args._sep .. ' ' local prefix = args._prefix or args['_pre-text'] or '' local postfix = args._postfix or args['_post-text'] or '' local nocat = yesno(args._nocat, false) local style = args._style if style == '' then style = nil end local comment_sep = args._comment_sep local comment = args._comment local after = args._after or '' local before = args._before and args._before .. ' ' or '' if style == 'pre' or style == '*pre' or style == 'pre↓' or style == '*pre↓' then tag = tag or 'pre' end if style == 'pre' or style == '*pre' then sep = sep or '\n' elseif style == 'pre↓' or style == '*pre↓' then sep = sep or expand(frame, 'sp-down', {'', '-0.5em'}) end if style == '*pre' or style == '*pre↓' then before = '<ul><li>' .. before after = after .. '</li></ul>' end if style == 'wikitable' then tag = tag or 'kbd' sep = sep or '\n| ' comment_sep = '\n| ' end tag = tag or 'code' sep = sep or '→ ' comment_sep = comment_sep or ' &nbsp;' if comment then if not style then comment = '<small>' .. comment .. '</small>' end after = comment_sep .. comment .. after end local _args = copy(args) _args._style = args._codestyle _args._comment = args._codecomment _args._tag = tag _args._prefix = prefix _args._postfix = postfix _args._nowiki = true if args._alias then table.insert(_args, 1, args._alias) elseif args._template then table.insert(_args, 1, args._template) end local nwt = template_code(_args, {withoutParams = false}) local tname = args._template or args[1] if tname == nil then local nextfunc, static, cur = pairs(args) local k, v = nextfunc(static, cur) if k ~= nil and type(k) ~= 'number' and not k:find('^_') then tname = k .. "=" .. v args[k] = nil end elseif not args._template then table.remove(args, 1) end if tname == '' or tname == nil then tname = mw.title.getCurrentTitle().rootText end local targs, equals_pos, param, value, left_shift = {}, 0, '', '', 0 for k, v in pairs(args) do if type(k) == 'number' then equals_pos = v:find('=') if equals_pos and v:find('{{=}}') == equals_pos-2 then equals_pos = nil end if equals_pos then param = v:sub(1, equals_pos-1) value = v:sub(equals_pos+1) targs[param] = process_nowiki_equals(value) left_shift = left_shift + 1 else targs[k - left_shift] = process_nowiki_equals(v) end elseif not k:find('^_') then targs[k] = process_nowiki_equals(v) end end if nocat then targs['nocat'] = 1 end local expand_result = tostring(expand(frame, tname, targs)) if expand_result:sub(1, 2) == '{|' then sep = sep .. '\n' end return before .. tostring(nwt) .. ' ' .. sep .. prefix .. expand_result .. postfix .. after end return p 8uoe79cbcik7yxed8nq5ovuz6dv8doj 51294 51292 2026-06-21T07:43:05Z Fembriha 8650 51294 Scribunto text/plain local p = {} local function expand(frame, tname, targs) local success, result = pcall( frame.expandTemplate, frame, {title = tname, args = targs} ) if success then return result else return '' end end local function process_nowiki_equals(str) str = str:gsub('&lt;nowiki>', ''):gsub('&lt;/nowiki>', '') :gsub('&lt;nowiki&gt;', ''):gsub('&lt;/nowiki&gt;', '') :gsub('&#123;&#123;&#61;&#125;&#125;', '=') :gsub('&#123;{&#61;}&#125;', '=') :gsub('{&#123;&#61;&#125;}', '=') :gsub('{{=}}', '=') :gsub('&amp;', '&') return str end function p.main(frame) local getArgs = require('Moduuli:Arguments').getArgs local yesno = require('Moduuli:Yesno') local template_code = require('Moduuli:Template call code')._main local copy = require('Moduuli:TableTools').shallowClone local args = copy(getArgs(frame, {trim = false, removeBlanks = false})) local alias = args._alias local tag = args._tag local sep = args._sep and args._sep .. ' ' local prefix = args._prefix or args['_pre-text'] or '' local postfix = args._postfix or args['_post-text'] or '' local nocat = yesno(args._nocat, false) local style = args._style if style == '' then style = nil end local comment_sep = args._comment_sep local comment = args._comment local after = args._after or '' local before = args._before and args._before .. ' ' or '' if style == 'pre' or style == '*pre' or style == 'pre↓' or style == '*pre↓' then tag = tag or 'pre' end if style == 'pre' or style == '*pre' then sep = sep or '\n' elseif style == 'pre↓' or style == '*pre↓' then sep = sep or expand(frame, 'sp-down', {'', '-0.5em'}) end if style == '*pre' or style == '*pre↓' then before = '<ul><li>' .. before after = after .. '</li></ul>' end if style == 'wikitable' then tag = tag or 'kbd' sep = sep or '\n| ' comment_sep = '\n| ' end tag = tag or 'code' sep = sep or '→ ' comment_sep = comment_sep or ' &nbsp;' if comment then if not style then comment = '<small>' .. comment .. '</small>' end after = comment_sep .. comment .. after end local _args = copy(args) _args._style = args._codestyle _args._comment = args._codecomment _args._tag = tag _args._prefix = prefix _args._postfix = postfix _args._nowiki = true if args._alias then table.insert(_args, 1, args._alias) elseif args._template then table.insert(_args, 1, args._template) end local nwt = template_code(_args, {withoutParams = false}) local tname = args._template or args[1] if tname == nil then local nextfunc, static, cur = pairs(args) local k, v = nextfunc(static, cur) if k ~= nil and type(k) ~= 'number' and not k:find('^_') then tname = k .. "=" .. v args[k] = nil end elseif not args._template then table.remove(args, 1) end if tname == '' or tname == nil then tname = mw.title.getCurrentTitle().rootText end local targs, equals_pos, param, value, left_shift = {}, 0, '', '', 0 for k, v in pairs(args) do if type(k) == 'number' then equals_pos = v:find('=') if equals_pos and v:find('{{=}}') == equals_pos-2 then equals_pos = nil end if equals_pos then param = v:sub(1, equals_pos-1) value = v:sub(equals_pos+1) targs[param] = process_nowiki_equals(value) left_shift = left_shift + 1 else targs[k - left_shift] = process_nowiki_equals(v) end elseif not k:find('^_') then targs[k] = process_nowiki_equals(v) end end if nocat then targs['nocat'] = 1 end local expand_result = tostring(expand(frame, tname, targs)) if expand_result:sub(1, 2) == '{|' then sep = sep .. '\n' end return before .. tostring(nwt) .. ' ' .. sep .. prefix .. expand_result .. postfix .. after end return p tl27sfejulk9em1lcwa9zw41e0eirj8 828 16945 51293 2026-06-21T07:41:14Z Fembriha 8650 https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=Модуль:Template_call_code&action=edit 51293 Scribunto text/plain local getArgs = require('Module:Arguments').getArgs local ru = mw.language.new('ru') local p = {} local function copy(other) local res = {} for k, v in pairs(other) do res[k] = v end return res end local function makeInvokeFunc(funcName, flags) return function (frame) local args = copy(getArgs(frame, { trim = false, removeBlanks = false })) return p[funcName](args, flags) end end local function processText(str, nowiki) local res = str if nowiki then str = mw.text.unstripNoWiki(str) str = string.gsub(str, '%[', '&#91;') str = string.gsub(str, '%]', '&#93;') str = string.gsub(str, '<', '&lt;') str = string.gsub(str, '>', '&gt;') str = string.gsub(str, '{', '&#123;') str = string.gsub(str, '|', '&#124;') str = string.gsub(str, '}', '&#125;') str = string.gsub(str, '\'', '&#39;') str = string.gsub(str, '"', '&quot;') str = string.gsub(str, '(://)', '<span>%1</span>') end return str end local function addParams(args, params) local text, equals_pos, param, value = '', 0, '', '' local function addPipe() if params.spaced then text = text .. ' ' end text = text .. '<span class="' if not params.spaced then text = text .. ' ts-templateCallCode-pipe' end if not params.black then text = text .. ' ts-templateCallCode-weak' end text = text .. '">&#124;</span>' end local beforeParam = '<span class="ts-templateCallCode-param">' local afterParam = '</span>' for k, v in pairs(args) do if type(k) == 'number' then if k >= params.from then equals_pos = v:find('=') if equals_pos and v:find('{{=}}') == equals_pos - 2 then equals_pos = nil end if equals_pos then param = v:sub(1, equals_pos - 1) value = v:sub(equals_pos + 1) addPipe() text = text .. beforeParam .. processText(param, params.nowiki) .. '=' .. processText(value, params.nowiki) .. afterParam else addPipe() local paramValue = processText(v, params.nowiki) if #paramValue ~= 0 then text = text .. beforeParam .. paramValue .. afterParam end end end elseif not k:find('^_') then addPipe() text = text .. beforeParam .. processText(k, params.nowiki) .. '=' .. processText(v, params.nowiki) .. afterParam end end return text end function p._main(args, flags) local name = args[1] table.remove(args, 1) if not name then for k, v in pairs(args) do if not k:find('^_') then name = k .. '=' .. v args[k] = nil break end end end local optpText if not flags.withoutParams then if name then local spanOffset = mw.ustring.find(name, '<span') -- След использования шаблона optp if spanOffset then optpText = mw.ustring.sub(name, spanOffset) name = mw.ustring.sub(name, 1, spanOffset - 1) end end end local yesno = require('Module:Yesno') local nolink, subst, podst, global, nav, noRedirect, ucFirst, black, nobr local tag, style, comment, lang, sister, global, textInPlaceOfName, namePrefix, prefix, postfix, nowiki local spaced, from if flags.withoutParams then for i, v in ipairs(args) do if v == 'nl' or v == 'nolink' then noLink = true elseif v == 's' then subst = true elseif v == 'п' then podst = true elseif v == 'g' then global = true elseif v == 'nav' then nav = true elseif v == 'noredir' then noRedirect = true elseif v == 'u' then ucFirst = true elseif v == 'b' then black = true elseif v == 'nobr' then nobr = true end end tag = args.tag or 'span' style = args.style comment = args.comment lang = args.lang sister = args.sister textInPlaceOfName = args.text namePrefix = args.nameprefix prefix = args.prefix postfix = args.postfix nowiki = args.nowiki else noLink = yesno(args._nolink or args._nl, false) or not yesno(args._link, false) subst = yesno(args._s, false) podst = yesno(args['_п'], false) global = yesno(args._g, false) nav = yesno(args._nav, false) noRedirect = yesno(args._noredir, false) ucFirst = yesno(args._u, false) black = yesno(args._b, false) nobr = yesno(args._nobr, false) tag = args._tag or 'span' style = args._style comment = args._comment lang = args._lang sister = args._sister textInPlaceOfName = args._text namePrefix = args._nameprefix prefix = args._prefix postfix = args._postfix nowiki = args._nowiki spaced = yesno(args._spaced, false) from = (tonumber(args._from) or 2) - 1 end global = global or name and mw.ustring.sub(name, 1, 1) == ':' black = black or tag ~= 'span' if textInPlaceOfName == '' then textInPlaceOfName = nil end if comment == '' then comment = nil end if lang == '' then lang = nil end if sister == '' then sister = nil end if namePrefix == '' then namePrefix = nil end if name then local trimmedName = mw.text.trim(name) if ru:lc(mw.ustring.sub(trimmedName, 1, 6)) == 'subst:' then subst = true name = mw.ustring.sub(trimmedName, 7) end if ru:lc(mw.ustring.sub(trimmedName, 1, 6)) == 'подст:' then podst = true name = mw.ustring.sub(trimmedName, 7) end end if subst then namePrefix = 'subst:' elseif podst then namePrefix = 'подст:' end local currentTitle = mw.title.getCurrentTitle() if name == '' or not name then local currentTitleRoot = currentTitle.rootText if not ucFirst and ( ( ru:uc(currentTitleRoot) ~= currentTitleRoot and not mw.ustring.match(currentTitleRoot, '^[А-Яа-яA-Za-z]+:?[А-ЯA-Z]') ) or #currentTitleRoot == 1 ) then name = ru:lcfirst(currentTitleRoot) else name = currentTitleRoot end end local linkBody, titleObject, linkBegin, linkDivider, linkEnd local prefixes = {} if lang then table.insert(prefixes, lang) end if sister then table.insert(prefixes, sister) end linkBody = table.concat(prefixes, ':') if #linkBody ~= 0 then linkBody = ':' .. linkBody end if mw.ustring.sub(name, 1, 1) ~= ':' then linkBody = linkBody .. ':' end if not global then linkBody = linkBody .. 'Template:' end linkBody = linkBody .. name titleObject = mw.title.new(linkBody) local noLink = noLink or currentTitle == titleObject if not noLink then if not noRedirect or ( noRedirect and not lang and not sister and not titleObject.exists ) then linkBegin = '[[' linkEnd = ']]' linkDivider = '|' else linkBegin = '[' linkEnd = ']' linkDivider = ' ' linkBody = titleObject:fullUrl('redirect=no') end end local text = '' if tag then text = text .. '<' .. tag .. ' class="ts-templateCallCode' if nobr then text = text .. ' nowrap' end text = text .. '"' if style then text = text .. ' style="' .. style .. '"' end if tag == 'pre' then text = text .. ' format="wikitext"' end text = text .. '>' end if prefix then text = text .. processText(prefix, nowiki) end text = text .. '<span class="' if not spaced then text = text .. ' ts-templateCallCode-opening' end if not black then text = text .. ' ts-templateCallCode-weak' end text = text .. '">{{' if namePrefix then text = text .. namePrefix end text = text .. '</span>' if nav and currentTitle == titleObject then text = text .. '\'\'\'' end text = text .. '<span class="ts-templateCallCode-templateName" data-navboxnavigation-link="0">' local commentedLabel if comment then commentedLabel = '<span class="commentedText" title="' .. comment .. '" style="border-bottom: 1px dotted; cursor: help;">' .. (textInPlaceOfName or name) .. '</span>' end local label = (commentedLabel or textInPlaceOfName or name) if not noLink then if noRedirect then text = text .. '<span class="plainlinks">' end text = text .. linkBegin .. linkBody .. linkDivider .. label .. linkEnd if noRedirect then text = text .. '</span>' end else text = text .. label end text = text .. '</span>' if nav and currentTitle == titleObject then text = text .. '\'\'\'' end if not flags.withoutParams then if optpText then text = text .. optpText end text = text .. addParams(args, { spaced = spaced, black = black, nowiki = nowiki, from = from }) if spaced then text = text .. ' ' end end text = text .. '<span class="' if not spaced then text = text .. ' ts-templateCallCode-closing' end if not black then text = text .. ' ts-templateCallCode-weak' end text = text .. '">}}</span>' if postfix then text = text .. processText(postfix, nowiki) end if tag then text = text .. '</' .. tag .. '>' end local ts = mw.getCurrentFrame():extensionTag{ name = 'templatestyles', args = { src = 'Moduuli:Template call code/styles.css' } } return ts .. text end function p._onlyParams(args) local yesno = require('Module:Yesno') return addParams(args, { spaced = yesno(args._spaced, false), black = true, nowiki = yesno(args._nowiki, false), from = 1 }) end p.withoutParams = makeInvokeFunc('_main', {withoutParams = true}) p.withParams = makeInvokeFunc('_main', {withoutParams = false}) p.onlyParams = makeInvokeFunc('_onlyParams') return p jsumw9zj8sy4mg9pm367e449non8r35 51295 51293 2026-06-21T07:43:50Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Moduuli:Template call mode]] nimekse [[Moduuli:Template call code]] 51293 Scribunto text/plain local getArgs = require('Module:Arguments').getArgs local ru = mw.language.new('ru') local p = {} local function copy(other) local res = {} for k, v in pairs(other) do res[k] = v end return res end local function makeInvokeFunc(funcName, flags) return function (frame) local args = copy(getArgs(frame, { trim = false, removeBlanks = false })) return p[funcName](args, flags) end end local function processText(str, nowiki) local res = str if nowiki then str = mw.text.unstripNoWiki(str) str = string.gsub(str, '%[', '&#91;') str = string.gsub(str, '%]', '&#93;') str = string.gsub(str, '<', '&lt;') str = string.gsub(str, '>', '&gt;') str = string.gsub(str, '{', '&#123;') str = string.gsub(str, '|', '&#124;') str = string.gsub(str, '}', '&#125;') str = string.gsub(str, '\'', '&#39;') str = string.gsub(str, '"', '&quot;') str = string.gsub(str, '(://)', '<span>%1</span>') end return str end local function addParams(args, params) local text, equals_pos, param, value = '', 0, '', '' local function addPipe() if params.spaced then text = text .. ' ' end text = text .. '<span class="' if not params.spaced then text = text .. ' ts-templateCallCode-pipe' end if not params.black then text = text .. ' ts-templateCallCode-weak' end text = text .. '">&#124;</span>' end local beforeParam = '<span class="ts-templateCallCode-param">' local afterParam = '</span>' for k, v in pairs(args) do if type(k) == 'number' then if k >= params.from then equals_pos = v:find('=') if equals_pos and v:find('{{=}}') == equals_pos - 2 then equals_pos = nil end if equals_pos then param = v:sub(1, equals_pos - 1) value = v:sub(equals_pos + 1) addPipe() text = text .. beforeParam .. processText(param, params.nowiki) .. '=' .. processText(value, params.nowiki) .. afterParam else addPipe() local paramValue = processText(v, params.nowiki) if #paramValue ~= 0 then text = text .. beforeParam .. paramValue .. afterParam end end end elseif not k:find('^_') then addPipe() text = text .. beforeParam .. processText(k, params.nowiki) .. '=' .. processText(v, params.nowiki) .. afterParam end end return text end function p._main(args, flags) local name = args[1] table.remove(args, 1) if not name then for k, v in pairs(args) do if not k:find('^_') then name = k .. '=' .. v args[k] = nil break end end end local optpText if not flags.withoutParams then if name then local spanOffset = mw.ustring.find(name, '<span') -- След использования шаблона optp if spanOffset then optpText = mw.ustring.sub(name, spanOffset) name = mw.ustring.sub(name, 1, spanOffset - 1) end end end local yesno = require('Module:Yesno') local nolink, subst, podst, global, nav, noRedirect, ucFirst, black, nobr local tag, style, comment, lang, sister, global, textInPlaceOfName, namePrefix, prefix, postfix, nowiki local spaced, from if flags.withoutParams then for i, v in ipairs(args) do if v == 'nl' or v == 'nolink' then noLink = true elseif v == 's' then subst = true elseif v == 'п' then podst = true elseif v == 'g' then global = true elseif v == 'nav' then nav = true elseif v == 'noredir' then noRedirect = true elseif v == 'u' then ucFirst = true elseif v == 'b' then black = true elseif v == 'nobr' then nobr = true end end tag = args.tag or 'span' style = args.style comment = args.comment lang = args.lang sister = args.sister textInPlaceOfName = args.text namePrefix = args.nameprefix prefix = args.prefix postfix = args.postfix nowiki = args.nowiki else noLink = yesno(args._nolink or args._nl, false) or not yesno(args._link, false) subst = yesno(args._s, false) podst = yesno(args['_п'], false) global = yesno(args._g, false) nav = yesno(args._nav, false) noRedirect = yesno(args._noredir, false) ucFirst = yesno(args._u, false) black = yesno(args._b, false) nobr = yesno(args._nobr, false) tag = args._tag or 'span' style = args._style comment = args._comment lang = args._lang sister = args._sister textInPlaceOfName = args._text namePrefix = args._nameprefix prefix = args._prefix postfix = args._postfix nowiki = args._nowiki spaced = yesno(args._spaced, false) from = (tonumber(args._from) or 2) - 1 end global = global or name and mw.ustring.sub(name, 1, 1) == ':' black = black or tag ~= 'span' if textInPlaceOfName == '' then textInPlaceOfName = nil end if comment == '' then comment = nil end if lang == '' then lang = nil end if sister == '' then sister = nil end if namePrefix == '' then namePrefix = nil end if name then local trimmedName = mw.text.trim(name) if ru:lc(mw.ustring.sub(trimmedName, 1, 6)) == 'subst:' then subst = true name = mw.ustring.sub(trimmedName, 7) end if ru:lc(mw.ustring.sub(trimmedName, 1, 6)) == 'подст:' then podst = true name = mw.ustring.sub(trimmedName, 7) end end if subst then namePrefix = 'subst:' elseif podst then namePrefix = 'подст:' end local currentTitle = mw.title.getCurrentTitle() if name == '' or not name then local currentTitleRoot = currentTitle.rootText if not ucFirst and ( ( ru:uc(currentTitleRoot) ~= currentTitleRoot and not mw.ustring.match(currentTitleRoot, '^[А-Яа-яA-Za-z]+:?[А-ЯA-Z]') ) or #currentTitleRoot == 1 ) then name = ru:lcfirst(currentTitleRoot) else name = currentTitleRoot end end local linkBody, titleObject, linkBegin, linkDivider, linkEnd local prefixes = {} if lang then table.insert(prefixes, lang) end if sister then table.insert(prefixes, sister) end linkBody = table.concat(prefixes, ':') if #linkBody ~= 0 then linkBody = ':' .. linkBody end if mw.ustring.sub(name, 1, 1) ~= ':' then linkBody = linkBody .. ':' end if not global then linkBody = linkBody .. 'Template:' end linkBody = linkBody .. name titleObject = mw.title.new(linkBody) local noLink = noLink or currentTitle == titleObject if not noLink then if not noRedirect or ( noRedirect and not lang and not sister and not titleObject.exists ) then linkBegin = '[[' linkEnd = ']]' linkDivider = '|' else linkBegin = '[' linkEnd = ']' linkDivider = ' ' linkBody = titleObject:fullUrl('redirect=no') end end local text = '' if tag then text = text .. '<' .. tag .. ' class="ts-templateCallCode' if nobr then text = text .. ' nowrap' end text = text .. '"' if style then text = text .. ' style="' .. style .. '"' end if tag == 'pre' then text = text .. ' format="wikitext"' end text = text .. '>' end if prefix then text = text .. processText(prefix, nowiki) end text = text .. '<span class="' if not spaced then text = text .. ' ts-templateCallCode-opening' end if not black then text = text .. ' ts-templateCallCode-weak' end text = text .. '">{{' if namePrefix then text = text .. namePrefix end text = text .. '</span>' if nav and currentTitle == titleObject then text = text .. '\'\'\'' end text = text .. '<span class="ts-templateCallCode-templateName" data-navboxnavigation-link="0">' local commentedLabel if comment then commentedLabel = '<span class="commentedText" title="' .. comment .. '" style="border-bottom: 1px dotted; cursor: help;">' .. (textInPlaceOfName or name) .. '</span>' end local label = (commentedLabel or textInPlaceOfName or name) if not noLink then if noRedirect then text = text .. '<span class="plainlinks">' end text = text .. linkBegin .. linkBody .. linkDivider .. label .. linkEnd if noRedirect then text = text .. '</span>' end else text = text .. label end text = text .. '</span>' if nav and currentTitle == titleObject then text = text .. '\'\'\'' end if not flags.withoutParams then if optpText then text = text .. optpText end text = text .. addParams(args, { spaced = spaced, black = black, nowiki = nowiki, from = from }) if spaced then text = text .. ' ' end end text = text .. '<span class="' if not spaced then text = text .. ' ts-templateCallCode-closing' end if not black then text = text .. ' ts-templateCallCode-weak' end text = text .. '">}}</span>' if postfix then text = text .. processText(postfix, nowiki) end if tag then text = text .. '</' .. tag .. '>' end local ts = mw.getCurrentFrame():extensionTag{ name = 'templatestyles', args = { src = 'Moduuli:Template call code/styles.css' } } return ts .. text end function p._onlyParams(args) local yesno = require('Module:Yesno') return addParams(args, { spaced = yesno(args._spaced, false), black = true, nowiki = yesno(args._nowiki, false), from = 1 }) end p.withoutParams = makeInvokeFunc('_main', {withoutParams = true}) p.withParams = makeInvokeFunc('_main', {withoutParams = false}) p.onlyParams = makeInvokeFunc('_onlyParams') return p jsumw9zj8sy4mg9pm367e449non8r35 828 16946 51296 2026-06-21T07:43:50Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Moduuli:Template call mode]] nimekse [[Moduuli:Template call code]] 51296 Scribunto text/plain return require [[Moduuli:Template call code]] 67vcbafa9f18c3f159jytelyi1rc98p 828 16947 51297 2026-06-21T07:46:04Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=Модуль:Template_call_code/styles.css&action=edit 51297 sanitized-css text/css .ts-templateCallCode-weak { color: #72777d; } .ts-templateCallCode-pipe { margin: 0 2px; } .ts-templateCallCode-pipe + .ts-templateCallCode-pipe, /* Template:Optp */ .ts-templateCallCode-pipe + .ts-templateCallCode-param > .ts-templateCallCode-weak:first-child > .ts-templateCallCode-pipe:first-child { margin-left: 0; } .ts-templateCallCode-param + .ts-templateCallCode-closing { margin-left: 2px; } span.ts-templateCallCode > .ts-templateCallCode-templateName a { /* Решение из https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Фиттс */ padding: 0 0.5em !important; /* Перезаписываем стиль для .plainlinks a.external */ position: relative; margin: -0.5em; } 8bcc52f9iwax9bh6r61b1mycz5x57rj 51298 51297 2026-06-21T07:46:53Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Moduuli:Template call mode/styles.css]] nimekse [[Moduuli:Template call сode/styles.css]] ohjavustu jättämättäh 51297 sanitized-css text/css .ts-templateCallCode-weak { color: #72777d; } .ts-templateCallCode-pipe { margin: 0 2px; } .ts-templateCallCode-pipe + .ts-templateCallCode-pipe, /* Template:Optp */ .ts-templateCallCode-pipe + .ts-templateCallCode-param > .ts-templateCallCode-weak:first-child > .ts-templateCallCode-pipe:first-child { margin-left: 0; } .ts-templateCallCode-param + .ts-templateCallCode-closing { margin-left: 2px; } span.ts-templateCallCode > .ts-templateCallCode-templateName a { /* Решение из https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Фиттс */ padding: 0 0.5em !important; /* Перезаписываем стиль для .plainlinks a.external */ position: relative; margin: -0.5em; } 8bcc52f9iwax9bh6r61b1mycz5x57rj 51299 51298 2026-06-21T07:48:36Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Moduuli:Template call сode/styles.css]] nimekse [[Moduuli:Template call code/styles.css]] ohjavustu jättämättäh 51297 sanitized-css text/css .ts-templateCallCode-weak { color: #72777d; } .ts-templateCallCode-pipe { margin: 0 2px; } .ts-templateCallCode-pipe + .ts-templateCallCode-pipe, /* Template:Optp */ .ts-templateCallCode-pipe + .ts-templateCallCode-param > .ts-templateCallCode-weak:first-child > .ts-templateCallCode-pipe:first-child { margin-left: 0; } .ts-templateCallCode-param + .ts-templateCallCode-closing { margin-left: 2px; } span.ts-templateCallCode > .ts-templateCallCode-templateName a { /* Решение из https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Фиттс */ padding: 0 0.5em !important; /* Перезаписываем стиль для .plainlinks a.external */ position: relative; margin: -0.5em; } 8bcc52f9iwax9bh6r61b1mycz5x57rj 10 16948 51300 2026-06-21T07:50:29Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: {{{{{|safesubst:}}}#ifeq: {{{1|}}} | {{{{{|safesubst:}}}только число|{{{1|}}}}} | {{{{{|safesubst:}}}formatnum:{{{1|}}}}} | {{{1|}}} }}<noinclude> {{doc-inline}} Применяет волшебное слово [[formatnum]], если аргумент — число, иначе вовзращает свой аргумент. Предназначен для юзербоксов с процентом вклада в статусные статьи, чтобы не обо... 51300 wikitext text/x-wiki {{{{{|safesubst:}}}#ifeq: {{{1|}}} | {{{{{|safesubst:}}}только число|{{{1|}}}}} | {{{{{|safesubst:}}}formatnum:{{{1|}}}}} | {{{1|}}} }}<noinclude> {{doc-inline}} Применяет волшебное слово [[formatnum]], если аргумент — число, иначе вовзращает свой аргумент. Предназначен для юзербоксов с процентом вклада в статусные статьи, чтобы не оборачивать в форматирование вывод модуля '''N/A'''. * {{Ezikuva||nothing}} * {{Ezikuva||nothing3.2}} * {{Ezikuva||3.2}} * {{Ezikuva||50000}} * {{Ezikuva||50000,99}} {{doc-end}} [[Kategourii:Mallit]] </noinclude> i0xxd27x5g5x4cuv2khir3zjkenvpt8 51301 51300 2026-06-21T07:54:46Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Šablonu:Safeformantum]] nimekse [[Šablonu:Safeformatnum]] 51300 wikitext text/x-wiki {{{{{|safesubst:}}}#ifeq: {{{1|}}} | {{{{{|safesubst:}}}только число|{{{1|}}}}} | {{{{{|safesubst:}}}formatnum:{{{1|}}}}} | {{{1|}}} }}<noinclude> {{doc-inline}} Применяет волшебное слово [[formatnum]], если аргумент — число, иначе вовзращает свой аргумент. Предназначен для юзербоксов с процентом вклада в статусные статьи, чтобы не оборачивать в форматирование вывод модуля '''N/A'''. * {{Ezikuva||nothing}} * {{Ezikuva||nothing3.2}} * {{Ezikuva||3.2}} * {{Ezikuva||50000}} * {{Ezikuva||50000,99}} {{doc-end}} [[Kategourii:Mallit]] </noinclude> i0xxd27x5g5x4cuv2khir3zjkenvpt8 10 16949 51302 2026-06-21T07:54:46Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Šablonu:Safeformantum]] nimekse [[Šablonu:Safeformatnum]] 51302 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Šablonu:Safeformatnum]] kw72mj6vgqemgz794vibx9novtjrte9 10 16950 51303 2026-06-21T08:01:40Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Screen_reader-only 51303 wikitext text/x-wiki <templatestyles src="Template:Screen reader-only/styles.css" /><span class="sr-only">{{{1|}}}</span><noinclude> {{doc}} </noinclude> khqq0cxnf23jhwwo4teu2o72hurd39j 10 16951 51304 2026-06-21T08:02:50Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Screen reader-only/styles.css 51304 sanitized-css text/css .sr-only { border: 0; clip: rect(0, 0, 0, 0); clip-path: polygon(0px 0px, 0px 0px, 0px 0px); height: 1px; margin: -1px; overflow: hidden; padding: 0; position: absolute; width: 1px; white-space: nowrap; } bfzjf3ouwem1z141096b9zx5gozn2gq 10 16952 51305 2026-06-21T08:06:47Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Math/styles.css 51305 sanitized-css text/css .ts-math { white-space: nowrap; font-family: times, serif, palatino linotype, new athena unicode, athena, gentium, code2000; font-size: 120%; } iris7z7kn29jhd4s5krx44dx36r9hri 10 16953 51306 2026-06-21T08:07:33Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Math 51306 wikitext text/x-wiki <templatestyles src="Math/styles.css" /><span class="ts-math">{{{1}}}</span><noinclude>{{Doc}}</noinclude> 8ojfisnjd3ul21p5b7zp2w3zwb8dgvx 10 16954 51307 2026-06-21T08:09:55Z Fembriha 8650 Lähte: https://ru.wikipedia.org/wiki/Шаблон:Oncolor 51307 wikitext text/x-wiki <includeonly><span style="{{#if:{{{p|}}}|padding:{{{p|3}}}px;|}} background-color:{{{1}}}; {{#if:{{{2|}}}|color:{{{2}}}; text-decoration-color:{{{2}}};}} text-decoration:inherit; {{#if:{{{4|}}}|font-size:{{{4}}}%}}">{{{3}}}</span></includeonly><noinclude>{{doc}}</noinclude> kqg2qpo1sqs2ge8eq3rm9hie0fmh762 10 16955 51308 2026-06-21T08:13:33Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: Выделяет текст нужным цветом, например: {{oncolor|lightgreen|black|Wikipedii}}. == Примеры == * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|100}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii|100}} * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|100|p=3}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii|100|p=3}} * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|150}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii|150}} * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|150|p=10}} → :... 51308 wikitext text/x-wiki Выделяет текст нужным цветом, например: {{oncolor|lightgreen|black|Wikipedii}}. == Примеры == * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|100}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii|100}} * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|100|p=3}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii|100|p=3}} * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|150}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii|150}} * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii|150|p=10}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii|150|p=10}} * {{ezikuva|oncolor|rgb(153, 153, 153)|rgb(255,255,255)|Wikipedii|100}} → : {{oncolor|rgb(153, 153, 153)|rgb(255,255,255)|Wikipedii|100}} * {{ezikuva|oncolor|rgb(153, 153, 153)|rgb(255,255,255)|Wikipedii|85}} → : {{oncolor|rgb(153, 153, 153)|rgb(255,255,255)|Wikipedii|85}} * {{ezikuva|oncolor|#999999|#FFFFFF|Wikipedii|100}} → : {{oncolor|#999999|#FFFFFF|Wikipedii|100}} * {{ezikuva|oncolor|#999999|#FFFFFF|Wikipedii|200}} → : {{oncolor|#999999|#FFFFFF|Wikipedii|200}} Некоторые параметры шаблона могут быть опущены — в таком случае применяются стандартные параметры форматирования: '''Опущен 4-й параметр:''' * {{ezikuva|oncolor|silver|white|Wikipedii}} → : {{oncolor|silver|white|Wikipedii}} * {{ezikuva|oncolor|rgb(153, 153, 153)|rgb(255,255,255)|Wikipedii}} → : {{oncolor|rgb(153, 153, 153)|rgb(255,255,255)|Wikipedii}} * {{ezikuva|oncolor|#999999|#FFFFFF|Wikipedii}} → : {{oncolor|#999999|#FFFFFF|Wikipedii}} '''Опущен 1-й параметр:''' * {{ezikuva|oncolor||red|Wikipedii|75}} → : {{oncolor||red|Wikipedii|75}} '''Опущены 1-й и 4-й параметры:''' * {{ezikuva|oncolor||red|Wikipedii}} → : {{oncolor||red|Wikipedii}} '''Опущен 2-й параметр:''' * {{ezikuva|oncolor|lightgreen||Wikipedii|200}} → : {{oncolor|lightgreen||Wikipedii|200}} '''Опущены 2-й и 4-й параметры:''' * {{ezikuva|oncolor|lightgreen||Wikipedii}} → : {{oncolor|lightgreen||Wikipedii}} <includeonly> [[Kategourii:Mallit]] </includeonly> 8au9szggchxc4gwxbmemfs94in7elma 10 16956 51309 2026-06-21T08:14:56Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: Этот шаблон используется для построения дробей. Он использует один, два или три неименованных параметра для указания целой части, числителя и знаменателя (подробнее см. в примерах ниже), а также именованный параметр <code>ед</code> (сокр. от «единица измерения») либо <code>u... 51309 wikitext text/x-wiki Этот шаблон используется для построения дробей. Он использует один, два или три неименованных параметра для указания целой части, числителя и знаменателя (подробнее см. в примерах ниже), а также именованный параметр <code>ед</code> (сокр. от «единица измерения») либо <code>u</code> (от {{lang-en|unit [of measurement]}} — «единица [измерения]») для указания [[единицы измерения]] после числа. Шаблон запрещает [[перевод строки]] в пределах выводимого им текста ([[CSS]]-стиль <code>"white-space:nowrap"</code>), таким образом предотвращая, к примеру, отрыв целой части числа от дробной, или отрыв единицы измерения от числа. Ezikuvat: ; <code><nowiki>{{Vuittilugu|A|B|C}}</nowiki></code>: {{Vuittilugu|A|B|C}} (заданы целое, числитель и знаменатель) : <code><var>A</var>&lt;s style="display:none">+&lt;/s>&lt;small>&lt;sup><var>B</var>&lt;/sup>&lt;big>⁄&lt;/big>&lt;sub><var>C</var>&lt;/sub>&lt;/small></code> ; <code><nowiki>{{Vuittilugu|A|B}}</nowiki></code>: {{Vuittilugu|A|B}} (заданы числитель и знаменатель) : <code>&lt;small>&lt;sup><var>A</var>&lt;/sup>&lt;big>⁄&lt;/big>&lt;sub><var>B</var>&lt;/sub>&lt;/small></code> ; <code><nowiki>{{Vuittilugu|A}}</nowiki></code>: {{Vuittilugu|A}} (задан только знаменатель, числитель равен единице) : <code>&lt;small>&lt;sup>1&lt;/sup>&lt;big>⁄&lt;/big>&lt;sub><var>A</var>&lt;/sub>&lt;/small></code> ; <code><nowiki>{{Vuittilugu|2|3|4|u=[[Metri|m]]}}</nowiki></code> или <code><nowiki>{{Vuittilugu|2|3|4|ед=[[Metri|m]]}}</nowiki></code>: {{Vuittilugu|2|3|4|u=[[Metri|m]]}} (заданы целое, числитель, знаменатель и единица измерения — метр) {{Vuittilugu|2}} {{Vuittilugu|3}} {{Vuittilugu|4}} {{Vuittilugu|8}} {{Vuittilugu|1|2}} {{Vuittilugu|1|3}} {{Vuittilugu|2|3}} {{Vuittilugu|1|4}} {{Vuittilugu|2|4}} {{Vuittilugu|3|4}} {{Vuittilugu|1|8}} {{Vuittilugu|2|8}} {{Vuittilugu|3|8}} {{Vuittilugu|4|8}} {{Vuittilugu|5|8}} {{Vuittilugu|6|8}} {{Vuittilugu|7|8}} {{Vuittilugu|1|16}} {{Vuittilugu|3|16}} {{Vuittilugu|5|16}} {{Vuittilugu|7|16}} {{Vuittilugu|9|16}} {{Vuittilugu|11|16}} {{Vuittilugu|13|16}} {{Vuittilugu|15|16}} {{Vuittilugu|5|32}} {{Vuittilugu|27|32}} Все параметры должны быть целыми числами, строковыми константами либо десятичными дробями с разделяющей точкой (не запятой). При выполнении шаблона параметры модифицируются с помощью функции <nowiki>{{formatnum:*}}</nowiki>: вставляется пробел между группами разрядов, точка меняется на запятую: <nowiki>{{Vuittilugu|1|10000}}</nowiki> → {{Vuittilugu|1|10000}} <nowiki>{{Vuittilugu|{{math|''a''}}|100}}</nowiki> → {{Vuittilugu|{{math|''a''}}|100}} <nowiki>{{Vuittilugu|1|2.54}}</nowiki> → {{Vuittilugu|1|2.54}} <nowiki>{{Vuittilugu|1|2</nowiki>{{oncolor|#FFDDDD|DarkRed|''','''}}<nowiki>54}}</nowiki> → {{Vuittilugu|1|2,54}} (т.к. была использована запятая как десятичный разделитель, то <nowiki>{{formatnum:*}}</nowiki> не будет применен) <includeonly> [[Kategourii:Mallit]] </includeonly> dhstu0hjg0tb895o7b7wcv3vzi55nz7 10 16957 51310 2026-06-21T10:32:38Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Yellow-eyed Babbler in Bhigwan August 2025 by Tisha Mukherjee 09.jpg 51310 wikitext text/x-wiki Yellow-eyed Babbler in Bhigwan August 2025 by Tisha Mukherjee 09.jpg 8jdo1ulwr0eqbpi5xhf5edsxeq5cwsz 10 16958 51311 2026-06-21T10:39:50Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: RebutiaHeliosaCondorensis.webm 51311 wikitext text/x-wiki RebutiaHeliosaCondorensis.webm g1sz5bquzj8ynggy76mjmj7p5mwck5f 10 16959 51312 2026-06-21T10:43:15Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Gazelles of Sunset.jpg 51312 wikitext text/x-wiki Gazelles of Sunset.jpg pdcs1rakexcwqj2fxx2pany9zwrtaaw 10 16960 51313 2026-06-21T10:47:12Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: 007 Volcano eruption of Litli-Hrútur in Iceland in 2023 Video by Giles Laurent.webm 51313 wikitext text/x-wiki 007 Volcano eruption of Litli-Hrútur in Iceland in 2023 Video by Giles Laurent.webm 4zpjg863npz3zaoqk2h4975juvf4jsf