Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.47.0-wmf.7 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2645 51386 30552 2026-06-22T18:30:11Z Olksolo 356 viittehet 51386 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Abraham Linkoln | Kuva = File:Abraham_Lincoln_O-77_matte_collodion_print.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = Hondževill, Kentuki, Yhtysvallat | Kuolendukohtu = Vašington, Yhtysvallat | Ammatti = poliitiekku }} '''Abraham Linkoln''' ([[12. tuhukuudu]] [[1809]] Hodgenville, Kentuki, [[Amierikan Yhtysvallat|Yhtysvallat]] – [[15. sulakuudu]] [[1865]] Vašington, Yhtysvallat) oli ameriekkalaine valdivomies, Yhtysvalloin 16. prezidentu (1861-1865), Tazavallan partien enzimäine prezidentu, ameriekkalazien orjien piästäi, ameriekalazen rahvahan muanivomies. Linkoln rodivui köyhän fermeran perehes. Lapsusaijas algajen häi äijy ruadoi. Köyhyön periä Linkoln opastui školas vaigu vuvven. Ga yksikäi häi iče opastui da suvaičči lugie kirjoi. Myöhembi Linkoln piäzi läbi tutkindolois da sai oigevuksen ruadua puolistajannu. Indeicien vastahnouzun aigua Illinois häi liittyi nouzujoukkoh da hänet vallittih kapitanakse, ga bojas häi ei ottanuh ozua. Sežo Linkoln oli Illinoisan zakonoinluajindukerähmön da Yhtysvalloin Kongresan ezittäjien paluatan ozanottai. Häi oli Meksikan-Yhtysvalloin voinan vastusmies. Linkoln oli nerokkahannu paginanpidäjänny. Uuzilöile alovehile orjuksen levittämizen vastusmiehenny Linkoln kehotti perustamah Tazavallan parttii. Vuvvennu 1860 hänes rodih prezidentu. Rahvahienvälizen voinan aigua (1861-1865) Linkol voitti Konfideratsien. Prezidentannu häi lujendi toimehpaniivallan da hyögäi orjuksen. Sežo oli nostettu transmanderen raudutie. Linkoln hyväksi Gomsted-aktan, kudai sellitti muanruadokyzymyksen. 14. sulakuudu 1865 Linkoln oli tapettu teatras. Hänes rodih Yhtysvalloin enzimäine tapettu prezidentu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|L]] [[Kategourii:Ristikanzat|L]] i4sfaey58m9rps9v9osv7cuw6oya80n 0 2663 51381 51093 2026-06-22T18:25:16Z Olksolo 356 references->viittehet 51381 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = pos'olku |nimi = Alavoine |nimitys omal kielel = {{Lang-ru|Ильинский}} |kuva = |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Anuksen kanzalline piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 61|lat_min= 01|lat_sec= 00 |lon_dir= |lon_deg= 32|lon_min= 40|lon_sec= 08 |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = 2810 |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = 186004 |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Location Of Il’inskoye Settlement (Olonetsky District, Karelia).svg|thumb|right|200px|Alavozen poselenii Anuksen kanzallizen piirin kartal.]] '''Alavoine'''<ref> Venäjän federaation paikannimiä, Helsinki:Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006, s. 72, ISBN 952-5446-18-2</ref><ref>Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006, s. 10, www = http://www.krc.karelia.ru/doc_download.php?id|www-teksti, Viitattu 26.5.2015</ref> on poselenii da sen keskus [[Karjal|Karjalan tazavallan]] [[Anuksen kanzalline piiri|Anuksen piiris]] [[Ven'an Federatsii|Ven'al]]. Se on sijoitunnuhes [[Alavozenjogi|Alavozenjoven]] varrel 19 kilometrin piäs [[Anuksenlinnu|Aunuksnlinnaspäi]] päivännouzupuolehpäi.<ref> Karelija: entsiklopedija. Tom 1, Petrozavodsk:PetroPress, 2007, s. 368–369, ISBN 978-58430-0123-0</ref> Kyläs on 3000 da poselenies 4300 eläjiä (vuonnu 2012)<ref>Materialy, s. 18</ref>. == Muantiedo da eläjät == Alavozen kunnan pinduala on 721,52 neliökilometrii<ref>Materialy, s. 75.</ref>. Se rajoittuu luodehes Anuksen piirin [[Videl]]en, koillizes [[Kovera]]n, päivänlaskupuolel [[Tuuksi|Tuuksen]] da Anuksen da liidehes [[Mägrii|Mägriän]] kundih sego suves [[Luadogu|Luadogan]] kauti [[Leningradan aloveh]]eh. Pindualas 69,8 % on vezialovehii, 24,0 % muudu luondo da 5,4 % muatalovusmualoi. Kundu (poselenii) on sijoitunnuhes Luadogan alangoh kuulujah Anuksen tasankol<ref>Materialy, s. 11, 17.</ref>. Sen alovehel virratah Luadogah laskijat Alavozenjogi da [[Tuuloksenjogi]]<ref>Materialy, s. 13.</ref>. Alavozen kylä (pos'olku) on Anuksen piirin toizekse suurin azutuskeskus. Sen ližäkse poselenieh kuuluu Alavozen [[sovhouzu|sovhouzan]] azutus da yheksä kyliä: Aleksala, Gorka libo Alavozenmägi (ven. ''Iljinskaja Gorka''), Homala (''Bolšakovo''), Hörppälä (''Gerpelja''), Jeroila, Nurmoila, Sieksi (''Sedoksa''), [[Tuulos (Aunuksen piiri)|Tuulos]] da Uuzi-Tuulos (''Ustje Tuloksy''). Nurmoilas, Alavozen sovhouzan rinnal da Uvves-Tuulokses on enämbi 300 eläjiä da Aleksalas läs 200.<ref>Materialy, s. 17–18.</ref> Vuvven 2010 rahvahanluvun mugah poselenien eläjis 46 % on [[ven'alazet|ven'alastu]], 45 % [[karjalazet|karjalastu]], 2 % [[valgoven'alazet|valgoven'alastu]] da 2 % [[ukrainalazet|ukrainalastu]]<ref>https://web.archive.org/web/20190327161813/http://std.gmcrosstata.ru/webapi/jsf/login.xhtml? Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella), Viitattu 16.2.2014</ref>. == Histourii == [[Novgorod]]an arhijepiskopale kuulunuh Pyhän Il'l'an (Iljinskin, Alavozen) [[pogostu]] mainitah vuvven 1551/1552 verokirjas. Sih kuului suuri aloveh [[Siämjärvi (järvi)|Siämjärvel]], [[Tulomajärvi|Tulomajärvel]] da [[Vieljärvi|Vieljärvel]] sego Tuuloksenjoven, [[Videlenjogi|Videlenjoven]], Alavozenjoven alajuoksun da [[Pisinjogi|Pisinjoven]] varrel.<ref>Olonets: Istoriko-krajevedtšeskije otšerki v dvuh tšastjah. Tšast I, Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo universiteta, 1999, s. 20, ISBN 5-8021-0079-6</ref> 1900-luvun allus seuvun kylät kuuluttih [[Riipuskala]]n [[volosti]]n Alavozen da Juoksielan (ven. ''Juksila'') [[kyläkundu|kyläkundih]]<ref>Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet|Vuosi = 1907|Sivu = 74 </ref>. 1920-luvul oli muvvostettu Anuksen piirin Alavozen [[kylänevvosto]], kuduan keskuskohtannu on olluh ezmäi Koččila da myöhembä Leskelä <ref> Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928, s. 77–78</ref><ref> Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935, s. 49–50</ref>. Vuonnu 1927 perustettih viendytavaroi luadii Alavozen saha da vuonnu 1932 žiivatoinhoidoh keskitynnyh Alavozen sovhouzu. Kunnan eläjät oldih enimyölleh karjalazii, ga sahal on ruadanuh äijy ven'alastu dai [[suomelazet|suomelastu]]. [[Toine muailmanvoinu|Toizen muailmuvoinan]] aijannu 1941–1944 aloveh oli [[Suomi|Suomen]] miehittämänny. == Liikendeh, talovus da palvelut == Alavozen kauti kulgou Anuksen da [[Sortaval]]an väline dorogu [[A130]]<ref>Materialy, s. 17.</ref> sego [[Lodeinoipeldo|Lodeinoinpellon]] da [[Jänisjärvi (azemu)|Jänisjärven]] väline raududorogu.<ref>Materialy, s. 33.</ref>. Seuvun piäelinkeino on muatalovus. Poselenies ruadau maijon tuotandoh keskitynnyh Alavozen karjutila, kudai on yksi Karjalan tazavallan suurembis muatalovusyrityksis.<ref>Materialy, s. 26, 47</ref>. Saha ei enämbiä rua. Keskuspos'olkan palveluloih kuulutah päivykodi, škola, muuzikkuškola, kul'tuurutaloi, kirjasto, poštu sego laukat. <ref>Materialy, s. 30–31</ref>. == Nähtävykset da matkailu == Kunnan alovehel on kolme [[Arheolougii|arheolougistu]] kohtua: 1400–1700-luvun Alavozen pogostu Jeroilan kyläs, Luadogan rannal ruadanuh [[Ondrusovan manasteri]] sego sen lähäl olii kivi. Rakendusmustomerkilöih kuuluu 1800-luvun loppupuolel nostettu [[Mihailovan]] taloi [[Vekkoilas]]. <ref>http://monuments.karelia.ru/ob-ekty-kul-turnogo-nasledija/statisticheskie-svedenija-po-dislokacii-pamjatnikov-istorii-i-kul-tury-respubliki-karelija/oloneckij-r-n/spisok-po-poselenijam/il-inskoe-sel-skoe-poselenie/|Nimeke = Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii, Viitattu 12.10.2013</ref> Alavozes ruadau lomakylä [[Olonka]]<ref>https://web.archive.org/web/20131016080520/http://www.ticrk.ru/ru/rests/15575.html Otdyh v Karelii, Viitattu 12.10.2013</ref>. == Viittehet == {{Viittehet}} == Aihies muijal == * [http://ilyinsky.ucoz.ru Alavoisen kunnan sivusto] * [https://web.archive.org/web/20131014082457/http://www.olon-rayon.ru/node/659 Alavoisen kunta Aunuksen piirin sivustolla] * [https://web.archive.org/web/20131016080518/http://www.ticrk.ru/ru/regions/region_3577/settlement_3980.html Alavoine Karjalan tasavallan matkailusivustolla] * [http://ilinskoe07.ru Alavoisen karjatilan sivusto] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Anuksen piiri]] 9qkq25uao5gilsb07ev23xuc7fuwv2f 0 2679 51383 51087 2026-06-22T18:25:57Z Olksolo 356 references->viittehet 51383 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Alvar Hugo Henrik Alto''' ({{K-fi|Hugo Alvar Henrik Aalto}}, [[3. tuhukuudu]] [[1898]], Kuortane – [[11. oraskuudu]] [[1976]], [[Helsinki]]) on Suomen arhitektoru da dizaineru, suurin hahmo Suomen arhitekturas. Alto on "modernizman tuatto" Pohjazes Jevroupas. == Eloskerdu == Vuvvennu 1916 piäzi Gel'singforsan Politeknillizeh instituuttah, kus händy opastui Armas Lindgren. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Arhitektuuru|A]] d0z9mn7utu92ih7ema83e0bnga5yxma 0 2698 51378 51121 2026-06-22T18:23:02Z Olksolo 356 references->viittehet 51378 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Anton Čehov | Kuva = File:VanMeetin-AntonChekhov.jpg | Roinduaigu = | Roindukohtu = | Kuolenduaigu = | Kuolendukohtu = | Ammatti = Kirjailii }} [[Failu:Tolstoy and chekhov.jpg|200px|thumb|right|Anton Čehov (hur.) da [[Leo Tolstoi]] Jaltas.]] '''Anton Pavlovič Čehov''' ([[29. pakkaskuudu]] [[1860]] [[Taganrog]] – [[15. heinykuudu]] [[1904]] [[Badenweiler]]) on [[Ven'an|ven'alaine]] [[kirjalližus|kirjailii]], kudai uvvisti [[novellu]]a da [[Druamu|näytelmykirjalližuttu]]. Anton Čehovan tuotando on [[realizmu (kirjalližus)|realizman]] da [[modernižmu|modernizman]] välih: kerrondu on realistine, ga taba muailman hahmottamizeh on tostuluaduine, puaksuh [[impressionizmu|impressionizman]] kauti kuvailtu. Sidä ei voi sijoittua yhteh tiettyh virdavukseh. Čehovan kerrondu on iččenäine, objektiivine da tarku. Kieli on konkriettine da yksinkerdaine.<ref>Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia, Helsinki: Gaudeamus, 2011,ISBN 978-952-495-181-4, s. 351–361</ref> === Novellat === * ”Virgumiehen surmu” (1883) „Смерть чиновника“ * ”Hameleonu” (1884) „Хамелеон“ * ”Ustritsat” (1884) „Устрицы“ * ”Elävy hronolougii” (1885) „Живая хронология“ * ”Mečästäi” (1885) „Егерь“ * ”Pahanluadii” (1885) „Злоумышленник“ * ”Tuttu mies” (1886) „Знакомый мужчина“ * ”Melničäl” (1886) „На мельнице“ * ”Agafja” (1886) „Агафья“ * ”An'uta” (1886) „Анюта“ * ”Griša” (1886) „Гриша“ * ”Tusku” (1886) „Тоска“ * ”Van'ka” (1886) „Ванька“ * ”Horatyttö” (1886) „Хористка“ * ”Kois” (1887) „Дома“ * ”Sirena” (1887) „Сирена“ * ”Kastanka” (1887) „Каштанка“ * ”Uni olis” (1888) „Спать хочется“ * ”Vevonlyöndy” (1889) „Пари“ * ”Igävy tarin” (1889) „Скучная история“ * ”Gusev” (1890) „Гусев“ * ”Akat” (1891) „Бабы“ * ”Hyppii” (1892) „Попрыгунья“ * ”Karkoitetut” (1892) „В ссылке“ * ”Paluattu n:o 6” (1892) „Палата № 6“ * ”Mustu monuahu” (1894) „Чёрный монах“ * ”Rothschildan viulu” (1894) „Скрипка Ротшильда“ * ”Studentu” (1894) „Студент“ * ”Kirjalližuon opastai” (1894) „Учитель словесности“ * ”Anna kaglas” (1895) „Анна на шее“ * ”Ariadna” (1895) „Ариадна“ * ”Taideilijan tarin” (1896) „Дом с мезонином“ * ”Taloinmiehii” (1897) „Мужики“ * ”Rattahil” (1897) „На подводе“ * ”Pieni trilougii” (1898): ** ”Ristikanzu vakas” „Человек в футляре“ ** ”Križovniekku” „Крыжовник“ ** ”Suvaičukses” „О любви“ * ”Ionič” (1898) „Ионыч“ * ”Eräs kohtu liägärin elokses” (1898) „Случай из практики“ * ”Kullanmuru” (1899) „Душечка“ * ”Virgumatkal” (1899) „По делам службы“ * ”Naine da koiraine” (1899) „Дама с собачкой“ * ”Orros” (1900) „В овраге“ (teoksessa Suuret kertomukset II) * ”Andilas” (1903) „Невеста“ === Pienet romuanat === * Tyhjänpäiväine voitto „Ненужная победа“ (1882) * Kohtavus mečästysretkel : tozikerdomus (1884) * Stieppi (1888) „Степь“ * Kaksintaistelu (1891) „Дуэль“ * Tundemattoman ristikanzan kerdomus (1893) „Рассказ неизвестного человека“ * Kolme vuottu (1895) „Три года“ * Minun elos (1896) „Моя жизнь“ == Viittehet == {{Viittehet}} == Kirjalližuttu == * Troyat, Henri 1992: Tšehov. Suomentanut Irene Sorsa. Anton Tšehovin kirje- ja muistikirjasitaatit suomentanut Martti Anhava. 2. painos (1. painos 1987). Porvoo Helsinki Juva, WSOY, ISBN 951-0-18230-3 == Aihies muijal == * [http://www.gutenberg.org/browse/authors/c#a708 Anton Čehovin teoksia] [[Gutenberg-projekti]]ssa * Jatkokertomuksia-blogissa kertomukset [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/02/anton-tsehov-albumi.html Albumi] ja [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/03/anton-tsehov-koleeraa-pelattaessa.html Koleeraa pelättäessä] Suomen Kansa -lehdestä vuodelta 1901. [[Kategourii:Kirjalližus|Č]] it9hd22jml9lhtxvy8t46ws96v5f93h 0 2710 51372 51129 2026-06-22T18:20:57Z Olksolo 356 references->viittehet 51372 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:ArkkipiispaLeo.png|thumb|Arhijepiskoppu Leo Uspenskois kirikös Suomen iččenäžyön päivänny vuonnu 2004.]] '''Leo''' (siviilinimi '''Leo Makkonen'''; roinnuhes [[4. kezäkuudu]] [[1948]] [[Pielavezi]]) on [[Suomen ortodoksine kirikkö|Suomen ortodoksizen kirikön]] johtai da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu. Häi loppi Pielavien školan vuonnu [[1967]] da suoritti ortodoksizen pappiskandiduatan tutkindon [[Kuopio]]s [[Suomen ortodoksine pappisseminaarii|Suomen ortodoksizes pappisseminaaries]]. Häi suoritti [[1995]] [[Teologien kandiduattu|teologien kandiduatan]] tutkindon da sai [[teologien maisteri]]n arvon. Häi on arhijepiskoppu [[Herman (arhijepiskoppu)|Hermanan]] ohel arhijepiskopannu toine [[Ortodoksine papisto|valgien papiston]] jäzen da leski. Hänel on yksi tytär da kaksi bunukkua. == Ruado == Leo Makkozes rodih [[diakonu]] da [[pappi]] vuonnu 1973 da piispu 1979. Häi on ruadanuh ortodoksizen uskon opastajannu [[Itä-Karjalan kanzanopisto]]s [[1972|1972–]][[1973]], jälles sidä ezmäi [[Ilomanči]]n da sit [[Turku|Turun]] piirin matkupapinnu 1973–1979. Vuonnu [[1979]] händy vallittih [[Suomen ortodoksine kirikkö|Suomen ortodoksizen kirikön]] abulaspiispakse nimikkehel [[Jovensuu]]n [[piispu]]. Häi täytti kanonizen naimattomusehton, sendäh gu saman vuon häi jäi leskekse. Händy vallittih vuonnu 1979 [[Oulun ortodoksine jeparhii|Oulun jeparhien]] piispakse nimikkehel [[Oulu]]n [[Metropoliittu (ortodoksizet kiriköt)|metropoliittu]] 1.1.[[1980]] algajen, da [[1996]] händy vallittih [[Helsingin ortodoksine jeparhii|Helsingin jeparhien]] piispakse nimikkehel [[Helsinki|Helsingin]] metropoliittu. Ligakuus [[2001]] händy vallittih Karjalan da kogo Suomen arhijepiskopakse. Arhijepiskoppu Leo on olluh jäzenenny [[Suomen ortodoksizen kirikön kirikölline kerähmö|Suomen ortodoksizen kirikön kiriköllizes kerähmös]] vuvves 1975 da [[ortodoksine kirikölline jalličus|ortodoksizes kiriköllizes halličukses]] vuvves 1980. Arhijepiskoppu Leo perusti vuonnu 2005 jo kolmanden ortodoksizen kul'tuurufondan, [[Karjalan jeparhien fondu|Karjalan jeparhien fondan]]. Arhijepiskoppi Leo jo Oulun metropoliitannu ruadajes rubei kirjuttamah väitöskniigua arhijepiskoppu Paavalis.<ref>Jyrki Loima: ''Esipaimen siunaa. Suomen ortodoksiset piispat 1892 - 1988, luku ''Arkkipiispa Paavali'', s. 252</ref> Arhijepiskoppu Leo on leski da yhten tyttären tuatto. == Karjalan kieli == Arhijepiskoppu Leo on vuvves 1995 olluh [[Karjalan Kielen Seura|Karjalan Kielen Seuran]] paginanvedäjänny. Arhijepiskopan muamankieli on karjalan kielen livvinkarjalan murreh. Arhijepiskoppu Leon juuret ollah Raja-Karjalan Salmispäi. == Tevokset == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Auringolla sen ollessa korkeimmalla – Päivypastos konzu päiväine korgevimal | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2016 | Sivut = 200 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-59-7 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Metsätähti ja mies joka metsään lähti – Meččytiähti da mies kudai meččäh lähti | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 318 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-53-5 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Luondokuvat lapsih näh – Luontokuvia lapsille | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 72 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-51-1 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Selfie | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 176 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-50-4 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Tehtävä Roomassa – Ruado Riimas | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2014 | Sivut = 155+16 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-47-4 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Mustelmat | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2014 | Sivut = 256 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-41-2 }} == Tunnustukset == * Kunnivotohtori, Jovensuun yliopiston teologine tiedokundu, 2004 * Kunnivotohtori, Francien Pyhän Sergein instituuttu, 2005 * Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentajamerki 2006.<ref>[https://web.archive.org/web/20140512215706/http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article222659.ece Yle.fi, uutiset 30.11.2006]</ref> * [[Pyhän Henrikin risti]] 2008<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/81F4519F74BABDE6C22574630040DA29?OpenDocument&lang|Nimeke = Arkkipiispa Leolle Pyhän Henrikin risti|Ajankohta = 9.6.2008|Julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus|Viitattu = 16.6.2008}}</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20101012134816/http://www.ort.fi/fi/kirkko_palvelee/hpk/karjalan_hpk/index.php Karjalan hiippakunnan kotisivut]. * [http://www.ortodoksi.net/index.php/Leo_(arkkipiispa) Arkkipiispa Leo]. Ortodoksi.net. * [https://web.archive.org/web/20070927000506/http://www.ort.fi/fi/kirkko_palvelee/hpk/karjalan_hpk/piispa/index.php Arkkipiispa Leon kotisivut]. * Tuomas Koivuniemi: [http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/10676.html?view=tpn Arkkipiispa Leon mielestä Suomessa ovat arvot hukassa]. Verkkoapila 11.8.2010. [[Kategourii:Suomen ortodoksine kirikkö]] ckq5ldqq8quccbpyn7n71r8kv5cjw4s 0 2713 51377 51123 2026-06-22T18:22:44Z Olksolo 356 references->viittehet 51377 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Aristoteles Louvre.jpg|thumb|200px|Aristotelestu ezittäi vestos Louvren muzeis. I libo II vuozisuan koupii Lysipposan bronzuvestokses.]] '''Aristoteles''' libo '''Aristotel’''' (m.grec. ''Ἀριστοτέλης'', ''Aristotélēs''; 384–322 eaa.) oli [[Filosoufu|filosoufu]] da tiedomies [[Antičnoi Gretsii|antičnois Gretsies]]. Händy pietäh omassah opastajan [[Platon|Platonan]] ližäkse erähänny kaikkii tärgevimis filosoufois, kudai perusti erähii nygöziigi tiijonaloi, ezimerkikse [[Matematiekku|matematiekku]] da [[Biolougii|biolougii]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Category:Filosoufii]] 7s2b2cc340v7fn4wdbiplvvzp5xwsdt 0 2717 51390 44367 2026-06-22T18:32:50Z Olksolo 356 viittehet 51390 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Astrid Lindgren | Kuva = File: Astrid_Lindgren_1924.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = [[Vimmerby]], [[Ruočči]] | Kuolendukohtu = [[Stokgol'mu]], Ruočči | Ammatti = [[kirjuttai]] }} '''Anna Astrid Emilia Lindgren''' (omua suguu '''Ericsson'''; [[14. kylmykuudu]] [[1907]] [[Vimmerby]], [[Ruočči]] – [[28. pakkaskuudu]] [[2002]], [[Stokgol'mu]]) oli muailmankuulužu ruoččilaine lapsienkirjuttai. Hänen kirjoi on kiännetty 99 kielele<ref>http://www.astridlindgren.se/en/faq#faq-522</ref>. Lindgrenan luadimii hahmoloi ollah [[Peppi Pitkysukku]], Emil i Lönneberga, Ronja Rövardotter da Karlson på taket. Tunnettuloi kniigoi ollah sežo ''Mio, min Mio'' da ''Bröderna Lejonhjärta''. ==Elaigu== Astrid Lingren kazvoi Näs-fermal lähäl Vimmerbyn hieruu [[Småland|Smålandas]]. Vanhembat oldih Samuel August Ericsson da Hanna Jonsson. Hänel oli kaksi sizärdy, Stina da Ingegerd, dai vahnembi velli Gunnar. Häi algoi školan Vimmerbys sygyzyl 1914. Školan loppiettuu Lindgren rubei ruadamah harjaittelijannu ''Vimmerby tidning'' -lehtes. Häi rodih kohtuine. Lapsen tuatto oli lehten piätoimittai Reinhold Blomberg, ga Lindgren ei tahtonuh mennä hänele miehele. Häi muutti Stokgol’mah da 19-vuodehizennu rodih muamokse. Häi andoi omassah lapsen, Larsan, sijahispereheh [[Kopengagen|Kopengagenah]]. Lindgren ruadoi sekretarinnu Kungliga Automobilkubbenas da meni miehele Sture Lindgrenale vuvvennu 1931, 23-vuodehizennu. Lindgrenan lapsi tuli elämäh heijänke, da kolmen vuvves peräs rodivui toine lapsi Karin. Vuvvennu 1941 pereh muutti Dalagatanal olijah fatierah, kudamas Lindgren eli kuolemassah. Toizen muailmanvoinan aigua Lindgren ruadoi cenzuriiruiččijannu tiijustelusluužbas. Hänen enzimäine kniigu ''Britt-Marie lättar sitt hjärta'' sai toizen palkindon Rabén & Sjögren -ilmahpiästämön kirjutuskilvas da piäzi ilmah vuvvennu 1944. Vuvven peräs häi voitti uvven kilvan omassah kirjal ''Pippi Långstrump''. Paiči omua kirjutandua, vuvves 1945 lähtijen häi ruadoi ilmahpiästämös lastenkirjoin redaktorannu 25 vuottu. Lindgren kuoli grippah 94-vuodehizennu vuvvennu 2002. Vuonnu 2018 Monis mualois muisteltih suurdu kirjuttajua, ku häi olis täyttänyh 110 vuottu. Mennyt vuon ilmoile piäzi Astrid Lingrenin Peppi pitkä tossu kniigan karjalankieline kiännös, kudai sai nimekse Peppi pitkä sukku. Kiännöksen oldih luajittu karjalaine lapsienkirjuttai [[Tamara Ščerbakova]] da Suomen puolel kiändäjänny oli Aleksi Ruuskanen. == Bibliogruafii == === Lapsienkniigat da kerdomuskogomukset === * 1944 – ''Britt-Mari lättar sitt hjärta'' * 1945 – ''Pippi Långstrump'' * 1945 – ''Kerstin och jag'' * 1946 – ''Pippi Långstrump går ombord'' * 1946 – ''Mästerdetektiven Blomkvist'' * 1947 – ''Alla vi barn i Bullerbyn'' * 1948 – ''Pippi Långstrump i Söderhavet'' * 1949 – ''Mera om oss barn i Bullerbyn'' * 1949 – ''Nils Karlsson Pyssling'' * 1950 – ''Kajsa Kavat'' * 1950 – ''Kati i Amerika'' * 1951 – ''Mästerdetektiven Blomkvist lever farligt'' * 1952 – ''Kati på Kaptensgatan'' * 1952 – ''Bara roligt i Bullerbyn'' * 1953 – ''Kalle Blomkvist och Rasmus'' * 1954 – ''Mio, min Mio'' * 1954 – ''Kati i Paris'' * 1955 – ''Lillebror och Karlsson på taket'' * 1956 – ''Rasmus på luffen'' * 1956 – ''Barnen på Bråkmakargatan'' * 1957 – ''Rasmus, Pontus och Toker'' * 1959 – ''Sunnanäng'' * 1960 – ''Madicken'' * 1961 – ''Lotta på Bråkmakargatan'' * 1962 – ''Karlsson på taket flyger igen'' * 1963 – ''Emil i Lönneberga'' * 1964 – ''Vi på Saltkråkan'' * 1966 – ''Nya hyss av Emil i Lönneberga'' * 1968 – ''Karlsson på taket smyger igen'' * 1970 – ''Än lever Emil i Lönneberga'' * 1973 – ''Bröderna Lejonhjärta'' * 1976 – ''Madicken och Junibackens Pims'' * 1981 – ''Ronja Rövardotter'' == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjuttajat]] [[Kategourii:Ruočči]] dmsc4fifm9gcm15oi3x3cl2fy8dmatz 0 2732 51391 41420 2026-06-22T18:34:17Z Olksolo 356 viittehet 51391 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Barcelona |nimitys omal kielel = |kuva = Barcelona North-East (2806934358).jpg |mua = [[Ispuanii]] |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = johtajannu ruadau |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Barcelona''' on [[Katalunii|Katalunien]] alovehen piälinnu [[Ispuanii|Ispuanies]]. Vuvvennu 2013 Barcelonas oli enämbi 1,6 miljounua eläjiä. Vuonnu 1992 Barcelonas piettih XXV Kezäolimpiadukižoi. {{Wikidata/Population}} == Viittehet == {{Viittehet|stolbiekat}} [[Kategourii:Katalunii]] [[Kategourii:Ispuanien linnat]] 2fhhhg7dh2mqt37zne9y4vc0jhbs4w0 0 2771 51376 51124 2026-06-22T18:22:21Z Olksolo 356 references->viittehet 51376 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Charlie_Chaplin.jpg|thumb|260px|right|Charlie Chaplin omas "Pikkarazen kulgurin" roulis.]] '''Charles ”Charlie” Spencer Chaplin''' ([[16. sulakuudu]] [[1889]] London – [[25. talvikuudu]] [[1977]] Corsier-sur-Vevey) oli eräs muailman merkittävimis aigazis ozuttelijois da kino-ohjuajis. Häi rodivui Suures-Britannies, ga ruadoi suuriman vuitin omas elaijas [[Yhtysvallat|Yhtysvallois]]. Händy äijäl tundiettih omas "Pikkarazen kulgurin" ({{K-en|The Little Tramp}}) roulis. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kino|C]] b89m67kstgkmrzuhqth57dxh1qbzind 0 2774 51375 51126 2026-06-22T18:21:59Z Olksolo 356 references->viittehet 51375 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Achille-Claude Debussy }} '''Achille-Claude Debussy''' ([[22. elokuudu]] [[1862]] - [[25. kevätkuudu]] [[1918]]) oli fransielaine säveldäi. Muuzikuallizen impressionizman piäedustai. Claude Debussy oli roinnuhes [[Pariižu|Parižan]] linnanymbäristös myöjän pereheh. Läs kogo lapsusaigu vietti Parižas. Franko-prussien voinan aigah Claude muamanke lähtiettih Kannoih, kus vuvvennu 1870 häi sai enzimäzet fortepianourokat.  10-vuodehizennu Cloude meni opastumah Parižan konservatourieh. Händy opastettih kuulužat muzikantat. Debussyn fortepianoneruo arvosteltih vuvvennu 1877 – häi hyvin soitti Šumanan da sai toizen palkindon. Sen jälles Debussy oli matkois [[Itualii|Itualies]] da [[Šveitsarii|Šveitsuaries]] opastajannu bohatas perehes. Tulduu Parižah häi meni ruadoh iänistudioh da piäzi Parižan taidelijoin boheemah. Claude Debussy jatkoi opastundua konservatouries da vuvvennu 1883 sai toizen Riiman palkindon Gladiator-kantanan periä. Vuvven peräs häi sai enzimäzen Riiman palkindon. Sen jälgeh hänele pidi eliä da ruadua Medichin villas toizien palkindon suajinke. Tämä aigu ei olluh hyvin tevokas. Akademii ei ottanuh vastah Debussyn stil’ua da erimieližun periä häi lähti järilleh Parižah. Debussyn luomisruadoh äijäl vaikutti [[Richard Wagner|Wagner]], ga myöhembäh häi kieldävyi Wagneran vaikutukses muuzikkah. Vuvvennu 1891 Debussy tuttavui Erik Satih, kudai sežo vaikutti häneh luomisruadoh. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muuzikku|D]] [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|D]] tutehv9qtox9000avviq22kd9ai79om 0 2785 51374 51127 2026-06-22T18:21:39Z Olksolo 356 references->viittehet 51374 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Deržavin Gavriil Romanovič | Kuva = File:Derzhavin_by_Borovikovsky_(1811,_Pushkin_museum).jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = Sokuri | Kuolendukohtu = Zvanka | Ammatti = runoilii }} '''Deržavin Gavriil Romanovič''' (rodivui 3. heinykuudu ([[14. heinykuudu]]) [[1743]] Sokuri-kyläs, kuoli 8. heinykuudu ([[20. heinykuudu]]) [[1816]] Zvanka-kyläs) – ven’alaine runoilii, senatoru, peitolline valdivonevvoi. Oli Preobraženskan polkas, yhtyi valdivomuutokses 28. kezäkuudu vuvvennu 1762. Vuvvennu 1782 Deržavin kirjutti odan ‟Felitsa” da kerras rodih kuulužakse. Ruadoi Ven’an keisarin akadeemies, yhtyi enzimäzen ven’an kielen sanakniigan luadimizeh. Vuvvennu 1784 oli Anuksen gubernien piälikönny. Äijän kirjutti Karjalan luonnos omis runolois. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histourii|D]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|D]] 4go0i0l1mk0bmfrflmvqs16slpif4on 0 2791 51354 37647 2026-06-22T18:01:04Z Olksolo 356 viittehet 51354 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Don Quijote''' on El ingenioso hidalgo Don Quijote de la Mancha -romuanan piähengi. Se romuanu on yksi muailman kirjalližuon tundietumis tevoksis, kuduadu kirjoitti [[Migel Servantes Saavedra]] (1547-1616). Piähengen nimi on Kehana (toizien versielöin mugah Kihada, Kesada, Kehana). Helei nimi Don Quijote häi valliči iče. Kirjuttajan Hermann Arsinjegan mugah Don Quijoten prototipannu oli Kolumbien vallottai Gonsalo Himenesde Kesada, kudai ečči Eldoradua, mis rodih äijy legendua. Don Quijoten hahmo kačellah ristikanzan luonnon arhetipannu, psiholougielizennu kategouriennu. Tädä hahmuo käsiteltih kirjalližuontutkijat (ezimerkikse Peliser, Tinkor, Huan Valera, Storoženko), filosofat (Šelling, Gegel) da toizet tutkijat. On yhtehiine mieli, gu Don Quijote ozuttau ristikanzan hengen ijällizii ominažuksii. Sen ližäkse myöhembäh monet kirjuttajat käytettih Don Quijoten hengie kaunehuskirjalližuos. Net annettih omua interpritatsiedu, parodiruittih lib oluajittih viittehii sih hengeh. Don Quijote – romuanu monil tavoil oli kirjoitettu Renessansan aigua ritariloin romuanoih paroudiennu. Romuanan piähengel on hebo nimel Rosinant da oruzienkandai nimel Sančo Panza. Ispuanielazen kirjalližustiijon mugah Panzan hengi ozuttau ispuanilastu rahvastu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|D]] 65uv0kywdcib4y393577rudioik9e62 0 2810 51371 51135 2026-06-22T18:20:34Z Olksolo 356 references->viittehet 51371 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Elisabet I | Kuva = File:Darnley_stage_3.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = Grinvič, Anglien kuningaskundu | Kuolendukohtu = Ričmond, Anglien kuningaskundu | Ammatti = halliččii }} '''Elisabet I''' ([[7. syvyskuudu]] [[1533]] - [[24. kevätkuudu]] [[1603]]), hyväsydämelline kuningatar Bess, Kuningatar-neičoi oli Anglien da [[Irlandii|Irlandien]] kuningatar 17. kylmykuudu 1558 algajen kuoledassah. Elisabet oli viijes da viimine Tudoran suvun monarhu. Elisabet I on yksi parahis Anglien monarhois, kuduan valdukavvel Anglii nouzi jevrouppalazikse suurvallakse sego poliitiekan, talovuon da kul’tuuran alal. Tädä aigua kučutah toiči Anglien kuldazekse aijakse. Elisabet oli kuningas Henrik VIII:n da kuningatar Anna Boleinan tytär. Elisabet kuoli 24. kevätkuudu 1605 da jatkajakse rodih Šotlandien Juakko VI nimel Juakko I. Elisabet ei suannuh lapsii sego ei mennyh miehele, sendäh händy kučuttih neičoikuningattarekse. Elisabet kiändi mua tagazin protestanizmah. Vuonnu 1559 häi andoi tärgiet zakonat valdivon ylivallas kirikön yli da kirikön yhtevyös. Ptotestanizmas rodih valdivon virralline uskondu. Sežo Anglies rodih suuri merivaldukundu. Anglo-Espuanii voinan (1585-1604) suurimas toras Anglii voitti Espuanien «Voimattoman armadan». Elisabet suvaičči teatrua da iče otti ozua ozutelmis.Täl aigua oli druamutaijon paras aigu. Vuonnu 1582 Elizabetan mugah oli perustettu artistujoukko, kuduah kuului [[William Shakespeare]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|E]] 2px5rjoyleoijvwnvq3gwm3d2qgscuk 0 2815 51369 51145 2026-06-22T18:20:04Z Olksolo 356 references->viittehet 51369 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:YoungElvisPresley.jpg|thumb|right|Nuori Elvis]] '''Elvis Aaron''' '''Presley''' ([[8. pakkaskuudu]] [[1935]] [[Tupelo (Mississippi)|Tupelo]], [[Mississippi]] – [[16. elokuudu]] [[1977]] [[Memphis]], [[Tennessee]]), lyhyöh '''Elvis'''<ref>Elvis Presley|Osoite = http://www.britannica.com/eb/article-9061293/Elvis-Presley|Julkaisija = Encyclopædia Britannica|Viitattu = 4.7.2007. Ks. myös väitetty [https://web.archive.org/web/20130503145418/http://www.hollywoodusa.co.uk/images/elvisbirthcert.jpg syntymätodistus]</ref>, oli yksi muailman tunnettulois [[laulu|laulajis]]. Elvis Presleyn levylöi on myydy muailmas arvion mugah läs 2,5 miljardua. Tämä azuu hänes artistan, kudamua on myödy eniten.<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/Elvis+Presleyn+kuolemasta+35+vuotta/a1305593062533|Nimeke = Elvis Presleyn kuolemasta 35 vuotta|Ajankohta = 16.08.2012|Julkaisija = Helsingin Sanomat|Viitattu = 25.8.2012</ref> Preslii kučutah puaksuh ”[[Rock and roll]]an [[Kuningas|kuningahakse”]] libo "korolikse". Presleyl on vie kaikis enämbi [[kuldulevy|kuldulevylöi]] (90), [[platinalevy|platinalevylöi]] (52) da [[timanttilevy|timanttilevylöi]] (25).<ref>http://www.riaa.com/goldandplatinum.php?content_selector=top-artist-tallies</ref><ref>https://web.archive.org/web/20151016074523/http://www.elvis.com/about/bio</ref> Hänel myönnettih kolme [[Grammy-palkindo|Grammy-palkinduo]] vuozinnu 1967, 1971 da 1975<ref>https://web.archive.org/web/20151021063121/http://www.elvis.com/music/studio-albums</ref> da [[American Music Awards]] palkindo vuonnu 2000. Preslii pietäh yhtenny [[1900-lugu|1900-luvun]] [[populuarukul'tuuru|populuarukul'tuuran]] tundiettulolois da vaikutusvaldazembilois ristikanzois.<ref>https://web.archive.org/web/20151016074523/http://www.elvis.com/about/bio</ref> Händy vallittih [[Hollywood Walk of Fame]]h vuonnu 1960,<ref>http://www.walkoffame.com/elvis-presley</ref> [[Rock and Roll Hall of Fame]]h vuonnu 1986, Country Music Hall of Fameh vuonnu 1998,<ref>[https://web.archive.org/web/20120718151558/http://countrymusichalloffame.org/full-list-of-inductees/view/elvis-presley1 Country Music Hall of Fame] Viitattu 29.4.2012.</ref> [[Gospel Music Hall of Fame]]h vuonnu 2001,<ref>https://web.archive.org/web/20161008032555/http://www.gmahalloffame.org/inductees-archive/</ref> UK Music Hall of Fameh vuonnu 2004,<ref>http://www.everyhit.com/halloffame.html</ref> Rockabilly Hall of Fameh vuonnu 2007,<ref>https://web.archive.org/web/20190518131612/http://www.rockabillyhall.com/Certificates.html</ref> Hit Parade Hall of Fameh vuonnu 2007,<ref>https://web.archive.org/web/20140222063758/http://hitparadehalloffame.com/1339-2/</ref> Las Vegas Walk of Starsah vuonnu 2008,<ref>https://web.archive.org/web/20210608135927/http://bigelvislasvegas.com/Big_Elvis_Main2/Las_Vegas_Review_Journal-Elvis.html</ref> America's Pop Music Hall of Fameh vuonnu 2013<ref>https://web.archive.org/web/20160112212441/http://www.americaspopmusichalloffame.org/#!inductees/cd9g</ref> da The Official Rhythm & Blues Music Hall of Fame Muzeih vuonnu 2015.<ref>https://web.archive.org/web/20181008044435/http://rhythmandblueshof.com/inductees/</ref> Vuonnu 2013 internet-palvelun SoundExchangen mugah Elvis Presley on internetan ladatuin muuzikkuartistu.<ref>USA Today, 3.10.2013, [http://www.usatoday.com/story/life/music/2013/10/03/elvis-presley-tops-digitally-streamed-artists-soundexchange/2909811/ Elvis Presley tops list of digitally streamed artists]</ref> == Diskografii == === Al'boumat === * [[Elvis Presley (albumi)|Elvis Presley|1956]] * [[Elvis (albumi)|Elvis|1956]] * [[Loving You (albumi)|Loving You|1957]] * [[Elvis' Christmas Album|Elvis' Christmas Album|1957]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 1|Elvis' Golden Records, Vol 1|1958]] * [[King Creole|King Creole|1958]] * [[For LP Fans Only|For LP Fans Only|1959]] * [[A Date with Elvis|A Date with Elvis|1959]] * [[50.000.000 Elvis Fans Can't Be Wrong (Elvis' Golden Records vol.2)|50.000.000 Elvis Fans Can't Be Wrong (Elvis' Golden Records vol.2)|1959]] * [[Elvis Is Back!|Elvis Is Back!|1960]] * [[G.I. Blues (albumi)|G.I. Blues|1960]] * [[His Hand In Mine|His Hand In Mine|1960]] * [[Something for Everybody|Something for Everybody|1961]] * [[Blue Hawaii|Blue Hawaii|1961]] * [[Pot Luck|Pot Luck|1962]] * [[Girls! Girls! Girls!|Girls! Girls! Girls!|1962]] * [[It Happened At The World's Fair|It Happened At The World's Fair|1963]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 3|Elvis' Golden Records, Vol 3|1963]] * [[Fun In Acapulco|Fun In Acapulco|1963]] * [[Kissin' Cousins|Kissin' Cousins|1964]] * [[Roustabout|Roustabout|1964]] * [[Girl Happy (albumi)|Girl Happy|1965]] * [[Elvis for Everyone|Elvis for Everyone|1965]] * [[Harum Scarum|Harum Scarum|1965]] * [[Frankie and Johnny (albumi)|Frankie and Johnny|1966]] * [[Paradise, Hawaiian Style|Paradise, Hawaiian Style|1966]] * [[Spinout (albumi)|Spinout|1966]] * [[How Great Thou Art|How Great Thou Art|1967]] * [[Double Trouble (Elvis Presleyn albumi)|Double Trouble|1967]] * [[Clambake (albumi)|Clambake|1967]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 4|Elvis' Golden Records, Vol 4|1968]] * [[Speedway (Elvis Presleyn albumi)|Speedway|1968]] * [[Elvis Singing Flaming Star and Others|Elvis Singing Flaming Star and Others|1968]] * [[Elvis NBC-Tv Special|Elvis NBC-Tv Special|1968]] * [[From Elvis in Memphis|From Elvis in Memphis|1969]] * [[Elvis in Person (From Vegas to Memphis)|Elvis in Person (From Vegas to Memphis)|1969]] * [[Back in Memphis|Back in Memphis|1969]] * [[Let´s Be Friends|Let´s Be Friends|1970]] * [[On Stage (Elvis Presleyn albumi)|On Stage|1970]] * [[Worldwide 50 Gold Award Hits, Vol. 1|Worldwide 50 Gold Award Hits, Vol. 1|1970]] * [[Almost In Love|Almost In Love|1970]] * [[Elvis`Christmas Album (1970)|Elvis`Christmas Album (1970)|1970]] * [[That's the Way it is|That's the Way it is|1970]] * [[Elvis Country|Elvis Country|1971]] * [[You´ll Never Walk Alone|You´ll Never Walk Alone|1971]] * [[Love Letters from Elvis|Love Letters from Elvis|1971]] * [[C´mon Everybody|C´mon Everybody|1971]] * [[The Other Sides – Worldwide Gold Award Hits, Vol. 2|The Other Sides – Worldwide Gold Award Hits, Vol. 2|1971]] * [[I Got Lucky|I Got Lucky|1971]] * [[Elvis Sings the Wonderful World of Christmas|Elvis Sings the Wonderful World of Christmas|1971]] * [[Elvis Now|Elvis Now|1972]] * [[He Touched Me|He Touched Me|1972]] * [[Elvis Sings Hits From His Movies, Vol. 1|Elvis Sings Hits From His Movies, Vol. 1|1972]] * [[Elvis As Recorded At Madison Square Garden|Elvis As Recorded At Madison Square Garden|1972]] * [[Burning Love And Hits From His Movies|Burning Love And Hits From His Movies|1972]] * [[Seperate Ways|Seperate Ways|1972]] * [[Aloha from Hawaii Via Satellite|Aloha from Hawaii Via Satellite|1973]] * [[Elvis (Fool)|Elvis (Fool)|1973]] * [[Raised on Rock|Raised on Rock|1973]] * [[A Legendary Performer, Vol. 1|A Legendary Performer, Vol. 1|1973]] * [[Good Times|Good Times|1974]] * [[Elvis As Recorded Live On Stage In Memphis|Elvis As Recorded Live On Stage In Memphis|1974]] * [[Having Fun With Elvis On Stage|Having Fun With Elvis On Stage|1974]] * [[Promised Land (Elvis Presleyn albumi)|Promised Land|1975]] * [[Today (Elvis Presleyn albumi)|Today|1975]] * [[A Legendary Performer, Vol. 2 (Elvis Presleyn albumi)|A Legendary Performer, Vol. 2|1976]] * [[The Sun Sessions|The Sun Sessions|1976]] * [[From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee|From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee|1976]] * [[Welcome To My World|Welcome To My World|1977]] * [[Moody Blue|Moody Blue|1977]] * [[Elvis In Concert (Elvis Presleyn albumi)|Elvis In Concert|1977]] <ref>https://web.archive.org/web/20160111220718/http://www.elvis.com.au/presley/music/elvis_albums.html#sthash.YKx03YZx.dpbs</ref> == Filmografii == === Elokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1956 || ''[[Rakasta minua hellästi]]'' || ''Love Me Tender'' || Clint Reno |- |rowspan="2"|1957 || ''[[Kiihkeitä rytmejä]]'' || ''Loving You'' || Jimmy Tompkins / Deke Rivers |- | ''[[Rock'n roll -suosikki]]'' || ''Jailhouse Rock'' || Vince Everett |- |rowspan="1"|1958 || ''[[Kitara kainalossa]]'' || ''King Creole'' || Danny Fisher |- |rowspan="2"|1960 || ''[[Café Europa]]'' || ''G.I. Blues'' || Tulsa McLean |- | ''[[Puoliverinen (elokuva)|Puoliverinen]]'' || ''Flaming Star'' || Pacer Burton |- |rowspan="2"|1961 || ''[[Kapinallisen laulu]]'' || ''Wild in the Country'' || Glenn Tyler |- | ''[[Sininen Havaiji]]'' || ''Blue Hawaii'' || Chad Gates |- |rowspan="3"|1962 || ''[[Elä elämäsi laulaen]]'' || ''Follow That Dream'' || Toby "Tobe" Kwimper |- | ''[[Nyrkkeilysankari Kid Galahad]]'' || ''Kid Galahad'' || Walter Gulick / Dustin Holmes |- | ''[[Tyttöjä! Tyttöjä! Tyttöjä!]]'' || ''Girls! Girls! Girls!'' || Ross Carpenter |- |rowspan="2"|1963 || ''[[Sydän tarjolla]]'' || ''It Happened at the World's Fair'' || Mike Edwards |- | ''[[Rytmiä ja riemua Acapulcossa]]'' || ''Fun in Acapulco'' || Mike Windgren |- |rowspan="3"|1964 || ''[[Suukottelevat serkut]]'' || ''Kissin' Cousins'' || Josh Morgan / Jodie Tatum |- | ''[[Viva Las Vegas!]]'' || ''Viva Las Vegas'' || Lucky Jackson |- | ''[[Huoleton kulkuri]]'' || ''Roustabout'' || Charlie Rogers |- |rowspan="3"|1965 || ''[[Tyttöjen Elvis]]'' || ''Girl Happy'' || Rusty Wells |- | ''[[Kutita minua]]'' || ''Tickle Me'' || Lonnie Beale / Panhandle Kid |- | ''[[Elvis ja 1001 yötä]]'' || ''Harum Scarum'' || Johnny Tyronne |- |rowspan="3"|[[1966]] || ''[[Frankie ja Johnny]]'' || ''Frankie and Johnny'' || Johnny |- | ''[[Hula-hula paratiisi]]'' || ''Paradise, Hawaiian Style'' || Rick Richards |- | ''[[Loma Kaliforniassa]]'' || ''Spinout'' || Mike McCoy |- |rowspan="3"|1967 || ''[[Kalifornian paratiisi]]'' || ''Easy Come, Easy Go'' || Ted Jackson |- | ''[[Ansa Elvikselle]]'' || ''Double Trouble'' || Guy Lambert |- | ''[[Vauhtia ja vedenneitoja]]'' || ''Clambake'' || Scott Hayward / Tom Wilson |- |rowspan="3"|1968 || ''[[Painu pois, Joe]]'' || ''Stay Away, Joe'' || Joe Lightcloud |- | ''[[Speedway – vauhtihullut]]'' || ''Speedway'' || Steve Grayson |- | ''[[Elä hieman, rakasta hieman]]'' || ''Live a Little, Love a Little'' || Greg Nolan |- |rowspan="3"|1969 || ''[[Charro!]]'' || ''Charro!'' || Jess Wade |- | ''[[Tytöistä on pelkkää harmia]]'' || ''The Trouble with Girls'' || Walter Hale |- | ''[[Change of Habit]]'' || ''Change of Habit'' || Tohtori John Carpenter |- |} === Konsertuelokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1970|| ''[[Tämä on Elvis|Tämä on Elvis!]]'' || ''Elvis: That's the Way It Is'' ||rowspan="2"| Ezittäy omua iččie |- |rowspan="1"|1972|| ''[[Elvis kiertueella]]'' || ''Elvis on Tour'' |- |} === Televisiokonserttielokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1968|| ''[[’68 Comeback Special]]'' || ''Elvis'' ||rowspan="3"| Ezittäy omua iččie |- |rowspan="1"|1973|| ''[[Elvis: Aloha from Hawaii]]'' || ''Elvis: Aloha from Hawaii'' |- |rowspan="1"|1977|| ''[[Elvis in Concert|Elvis konsertissa]]'' || ''Elvis in Concert'' |- |} == Lähtehet == * Bagh, Peter von Elvis! Amerikkalaisen laulajan elämä ja kuolema|Julkaisupaikka, Helsinki Love kirjat, 1977 (3. painos 1999), ISBN 951-835-006-X. * Rekala, Pertti Elvis Presley: elämä ja musiikki, Helsinki Tammi, 1991, Isbn = 978-951-30-9716-5. == Kirjalližuttu == * Heatley, Michael & Leonard, Deke Elvis (Elvis, 2011.) Suomentanut Pasi Rakas Jääskeläinen, Helsinki:Gummerus, 2009, ISBN 978-951-20-8605-4. * Guralnick, Peter|Nimeke = Nuori Elvis. Viimeinen juna Memphisiin|Selite = (Last Train to Memphis. The Rise of Elvis Presley, 1994.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Like|Vuosi = 1997|Isbn = 951-578-481-6 * Guralnick, Peter|Nimeke = Elvis. Graceland|Selite = (Careless Love. The Unmaking of Elvis Presley, 1999.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Like|Vuosi = 2000|Isbn = 951-578-790-4 == Viittehet == {{Viittehet}} == Aihies muijal == * [http://www.elvis.com Elvis Presley Official Web Site]. * [http://www.elvisnews.com ElvisNews.com]. * [http://www.elviskerho.fi/ The Official Elvis Presley Fan Club of Finland]. * [https://web.archive.org/web/20200926085745/https://elvismovieguide.net/ The Elvis Movie Guide]. * [https://web.archive.org/web/20130824044752/http://www.hs.fi/muistot/Elvis+Presley/a1364355413669 Elvis Presleyn muistokirjoitus Helsingin Sanomissa]. * Ilkka Mattila: [https://web.archive.org/web/20151229123400/http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305914803821 Elvis Presley tienaa yhä miljoonia]. Helsingin Sanomat 7.1.2015. k5r6908khr3ux27q226mbgpt4eh128f 0 2819 51396 41291 2026-06-22T18:40:54Z Olksolo 356 viittehet 51396 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Erzän kieli''' (erzän kieleh ''Эрзянь кель'') on [[Uralilazet kielet|uralilazen kieliperehen]] [[Suomelas-ugrilazet kielet|suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh]] kuului volgalaine (mordvalaine) kieli. == Viittehet == {{Viittehet}} {{Suomi-ugrilazet kielet}} [[Kategourii:Suomelas-ugrilazet kielet]] [[Kategourii:Mordouvii]] iud2td4pcg26lxwymbfhk8pqnx6r9ke 0 2838 51364 51150 2026-06-22T18:18:33Z Olksolo 356 references->viittehet 51364 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Franz Anton Kafka''' ([[3. heinykuudu]] [[1883]] – [[3. kezäkuudu]] [[1924]]) oli [[XX vuozisada|XX vuozisuan]] tärgevimii germuanienkielizii kirjuttajii. Häi rodivui jevrieläzeh pereheh [[Praha]]s, [[Bohemii|Bohemies]], kudai silloi vie oli oza [[Austro-Vengrii|Austro-Vengriedy]]. Suuri vuitti Kafkan tärgevimäs tuotandos piästettih ilmah vaste hänen kuoltuu. == Tevokset == === Romuanat === * ''Der Prozess'', 1925 * ''Das Schloß'', 1926 * ''Amerika'', 1927 == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|K]] 1cnx4x2k4ul2uy7cw195rcayw5033u7 0 2842 51365 51149 2026-06-22T18:19:01Z Olksolo 356 references->viittehet 51365 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Fyodor Mikhailovich Dostoyevsky 1876.jpg|thumb|F'odor Dostojevski 1876]] '''F’odor Mihailovič Dostojevskii''' ({{Lang-ru|Фёдор Миха́йлович Достое́вский}}; [[11. kylmykuudu]] [[1821]] [[Moskovu]] – [[9. tuhukuudu]] [[1881]] [[Piiteri]]) oli ven’alaine kirjuttai. Dostojevskoidu pietäh enimyölleh yhtenny romuanutaijon suuris klassiekois. = Elaigu da kirjalline ala = F’odor Dostojevskii oli roinnuhes Moskovas vuvvennu 1821 toizennu lapsennu seiččielapsehizeh pereheh. Dostojevskoin tuatto, vahnas ylähistösuvus da litvalazis ezivahnembis perävynnyh Mihail ruadoi douhturinnu köyhien talois. Vuvvennu 1837, konzu Dostojevskoile oli 16 vuottu, hänen muamo, Maria F'odorovna, kuoli da samannu vuvvennu Dostojevski muutti Piiterih. Siel häi opastui inženieruopistos vuozinnu 1837-1843. Ga Dostojevskii suvaičči jo silloi ylen äijäl literatuurua da liiriekkua. Häi rubei vähitelleh iče kirjuttamah kerdomuksii da toizii tekstoi. Sih aigah Dostojevskii sežo kiändi ulgomualastu kaunehliteratuurua ven'akse da algoi kirjuttamah hänen enzimmästy romuanua "Köyhät rahvahat", kudai jullattih vuvvennu 1846. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|D]] m2qv9lz04pcoipixl2azhvwc19vehve 0 2843 51397 49701 2026-06-22T18:41:39Z Olksolo 356 viittehet 51397 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Gabonan Tazavaldu | Alguperäine nimi={{K-fr|République gabonaise}} | Flagu=Flag_of_Gabon.svg | Gerbu=Coat_of_arms_of_Gabon.svg | Audio = La Concorde.ogg | Iččenäžyön päivymiärät=17. elokuudu 1960 | Genetiivu=Gabonan | Suurin linnu=[[Librevil’]] | Piälinnu=[[Librevil’]] | Rahvahan lugumäry=2 230 908 | Hinnoituksen vuozi=2020 | Pinduala=267 667 }} '''Gabon (Gabonan Tazavaldu)''' on valdivo Keski-Afriekas, endine Fransien vallattu mua. Vuvven 2012 tiedoloin mugah, Gabonan rahvahan lugumiäry on 1 563 873 hengie, muan pinduala on 267 667&nbsp;km². Rahvahan lugumiärän mugah Gabon on 151. sij muailmas, pindualan suuruon mugah – 76.sijal. Piälinnu on [[Librevil’]], valdivolline kieli on fransien kieli. Librevil’-linnu on Keski-Afriekan päivänlaskupuoles. Linnan päivänlaskupuolizel rajal on Gvinein lahti. Susiedumualoinnu ollah [[Kongon Tazavaldu]], [[Kamerun]] sego [[Ekvuatourielline Gvinei]]. Vierolazien enimistö uskou Hristossah. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Afriekan muat|G]] [[Kategourii:Muantiedo|G]] gr6fr63ot66fjnjipg7vawcnz58ih13 0 2855 51362 51152 2026-06-22T18:16:42Z Olksolo 356 viittehet 51362 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''George Orwell''', tovvelizel nimel Eric Arthur Blair ([[25. kezäkuudu]] [[1903]] Motihari, Bengali, Indii – [[21. pakkaskuudu]] [[1950]] [[London]], Britanii) oli britanilaine kirjoittai da lehtimies. Hänen kuulužimat tevokset ollah antiutopistine kul’turomuanu «1984» (angl. Nineteen-Eighty-Four) da «Žiivatoin tahnut» (angl. Animal Farm). George Orwell pani käyttöh kylmy voinu-terminän. == Eloskerdu == Erik Arthur Blair rodivui Motiharis Indies. Loppi Pyhä Kaprianan školan. Vuozinnu 1917-1921 kävi Iton Koulledžah. Vuozinnu 1922-1927 ruadoi siirdokunnan policies Birmas da sen jälles kodvan eli Britanies da Jevroupas. Sie häi algoi kirjoittua prozua da lehtikirjutuksii. Vuvves 1935 algajen Blair kirjoitti omii tevoksii nimel George Orwell. Vuvvennu 1936 häi meni kirjoih da lähti mučoinke Aragonan frontah rahvahienvoinan aigua [[Ispuanii|Ispuanies]]. Blair otti ozua voinutoimis da oli ruanittu. Toizen voinan aigua häi pidi antifašististu ohjelmua BBC-kanualas. Blair kuoli tuberkul’ozah 21. pakkaskuudu vuonnu 1950. == «1984» da «Žiivatoin tahnut» == Toizen muailmavoinan jälgeh 1984-tevokses Orwell kuvaillou distopien tuliiaijan totalituaristu tarkkailuyhteiskundua, kuduadu johtau «Suurivelli». Kirjas Orwell käytti terminät «uuzikieli» da «ajatusrikos». Tevos «Žiivatoin tahnut» kritikuiččou kehitysty [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]] Ven’an vallankumovuksen jälles. == Tevokset == * Down and Out in Paris and London ,1933 * Burmese Days , 1934 * A Clergyman's Daughter, 1935 * Keep the Aspidistra Flying,1936 * The Road to Wigan Pier, 1937 * Homage to Catalonia, 1938 * Coming Up For Air, 1939 * Animal Farm, 1945 * Nineteen-Eighty-Four, 1949 == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|O]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|O]] 02znnko575a5rv7gvpzanthx5m7wycs 0 2858 51361 51153 2026-06-22T18:16:01Z Olksolo 356 viittehet 51361 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Gian lorenzo bernini portrait.jpg|thumb|right|''Omakuva'', 1630–1635.]] '''Gian Lorenzo Bernini''' ('''Giovanni Lorenzo Bernini''', [[7. talvikuudu|7. talvikuudu]] [[1598|1598]] [[Napoli|Napoli]] Italii– [[28. kylmykuudu|28. kylmykuudu]] [[1680|1680]] [[Roma|Roma]]<ref name="eb">Osoite =http://global.britannica.com/biography/Gian-Lorenzo-Bernini | Nimeke =Gian Lorenzo Bernini | Tekijä =Hibbard, Howard | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 18.2.2015</ref>) oli italielaine kuvanvestäi, [[arhitektoru|arhitektoru]] da taidehmualuaju. Bernini on [[barokku|barokan]] kuvanvestostiil'an luadii, da händy on kučuttu stiil'an kaikkii merkittävimäkse evustajakse.<ref name="eb" /> Häi luadi tärgevimät hänen tevoksis Romas.<ref name="white">Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/hd/bern/hd_bern.htm | Nimeke = Gian Lorenzo Bernini (1598–1680) | Tekijä = White, Veronica | Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Category:Kuvataideh|Bernini]] 7nomnqfmmc6f05ggcnfmfagweetquvr 0 2859 51360 51154 2026-06-22T18:15:16Z Olksolo 356 viittehet 51360 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Verdi Giuseppe.jpg|250px|thumb|Säveldäi Giuseppe Verdi, n. vuvvennu 1850]] '''Giuseppe Fortunino Francesco Verdi''' ([[10. ligakuudu]] [[1813]] [[Busseto]] – [[27. pakkaskuudu]] [[1901]] [[Milano]]) oli [[italii|italielaine]] [[romantiekan muuzikku|romantiekan aijan]] [[ouperu]][[säveldäi]].[[Failu:Giuseppe Verdi by Giovanni Boldini.jpg|thumb|200px|Giovanni Boldini: Giuseppe Verdi, maalaus, [[1886]]]] Verdin jälgimäine ouperu, ''Falstaff'', oli [[Arrigo Boito]]n [[William Shakespeare|Shakespearen]]-librettoh säveldetty. Libretto perustui ozutelmih ''[[Windsoran iloizet naizet]]'', ''Henrik IV'' da ''Henrik V''. ''Otellon'' da ''Falstaffan'' jälles Verdi aigoi todevuttua hänen pitkyaigazen huavehen, säveldiä Shakespearen ''[[Kuningas Lear (ozutelmu)|Kuningas Lear]]'', no hänen igä da tervehys ei sidä andanuh. == Lähtehet == * [https://web.archive.org/web/20070305040016/http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/verdi.html G. Verdi] Antti-Juhani Kaijanaho, 1996 == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20041101090732/http://www.giuseppeverdi.it/ Giuseppe Verdi -sivusto.] * [https://web.archive.org/web/20140428153210/http://opera.stanford.edu/Verdi/main.html Stanfordan yliopiston luvettelo Verdin ouperois, enzi-illois i m.i.] * [https://web.archive.org/web/20110115001022/http://www.bnnonline.it/biblvir/verdi/index.html "Album Verdi" Napolin kanzalliskirjastos.] * [http://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=VerdiG Välläh käytettävis olijua Verdin partituurua] [[Mutopia Project]] === Iänittehii === * [http://cylinders.library.ucsb.edu/search.php?query=Verdi%2C+Giuseppe&queryType=%40attr+1%3D1 Verdin fonogruafu -iänityksii.] * [https://web.archive.org/web/20061018135716/http://www.classicistranieri.com/dblog/articolo.asp?articolo=6146 ''I Lombardi alla prima crociata'' MP3 Creative Commons -iäniteh] * [http://www.acc.umu.se/~akadkor/cgi-bin/acc_download.cgi/4mp3/Ave%20Maria%20Verdi%203.mp3 Ave Maria MP3 -iäniteh] * [https://web.archive.org/web/20110604151111/http://www.liberliber.it/audioteca/v/verdi/index.htm Verdin ouperua MP3 -iänityksinny.] * [http://www.mariannehofer.ch/downloads/verdi.mp3 Un ballo in Maschera MP3 -iäniteh] == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muuzikku|V]] phdnavllag11medkdx3qvvpoaxtgsgc 0 2889 51400 45488 2026-06-22T18:44:53Z Olksolo 356 viittehet 51400 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Helsinki |nimitys omal kielel = {{K-sv|Helsingfors}} |kuva = HelsinkiMontage NoEffects.jpg |mua = Suomi |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +2 |DST = +1 |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Helsinki''' eiga '''Helsingi'''<ref>https://sanat.oahpa.no/olo/fin/?lookup=Helsingi</ref> ({{K-sv|Helsingfors}}) on [[Suomi|Suomen tazavallan]] piälinnu. Sie eläy läs 573 789 eläjiä (31.10.2008). Helsinkin perusti [[Ruočči|Ruočin]] korol Kustaa Vaasa vuvvennu [[1550]], da se rodih piälinnakse jo [[Suomen suuriruhtinaskundu|Suomen suuriruhtinaskunnan]] aigua vuvvennu [[1812]]. <ref>[http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/helsingin-historia-ja-arkistot/ Helsinkin linnu: Helsinkin histourii] (suomekse)</ref> Sidä enne piälinnannu oli olluh [[Turku|Turku]]. {{Wikidata/Population}} [[File:Helsinki.vaakuna.svg|right|thumb|100px|[[Helsinkin vuakuna|Helsinkin vuakuna]]]] <br clear=All> == Merkittävimmät nähtävykset == <gallery> Image:Suurkirkko Helsinki maaliskuu 2002 IMG 0629.JPG|Katedraali Image:Kallio church, Helsinki 2004-06.jpg|Kallio Image:Ketjukaruselli Linnanmäki Helsinki.JPG|Linnanmägi Image:Suomenlinna.jpg|Suomenlinna Image:Esplanade-helsinki-hiver.JPG|Esplanadi Image:Lasipalatsi.JPG|Lasipalatsi Image:Parliament House of Finland.jpg|Eduskuntatalo </gallery> == Aiheesta toiziel == * [http://www.hel.fi Helsingin linnu] == Viittehet== {{Viittehet}} [[Kategourii:Suomen linnat]] e21y6sd5sg3o8hdm0m74d3ok9ftm7mi 0 2955 51380 51099 2026-06-22T18:24:49Z Olksolo 356 viittehet 51380 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Itä-Suomen yliopisto, UEF''' ({{k-en|University of Eastern Finland}}), Päivännouzu-Suomen yliopisto on [[Jovensuu]]s, [[Kuopio]]s da [[Savonlinna]]s toimii yliopisto. Yliopisto rubei ruadamah [[1. pakkaskuudu]] [[Vuoi 2010|2010]], konzu [[Kuopion yliopisto|Kuopion]] da [[Joensuun yliopisto]]t yhtistettih. Yliopistos on läs 15 000 opastujua da 2 800 ruadajua, mi luadiu sit yhten [[Suomi|Suomen]] suurimbis yliopistolois. Opastustu on 13 koulutusala da läs suas piäainehes libo koulutusohjelmas.<ref name="tutustu">{{Verkkoviideh | Osoite = http://www.uef.fi/tutustu| Nimeke = Tutustu yliopistoon| Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto| Viitattu =16.6.2011 }}</ref> <ref name="koulutus">{{Verkkoviideh | Osoite = http://www.uef.fi/opiskelu/koulutustarjonta| Nimeke = Koulutustarjonta| Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto| Viitattu =15.10.2014 }}</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Yliopistot]] [[Kategourii:Suomi]] ei7wolo0pgcl7zms1j6owzpy9vn4ei7 0 2985 51359 51163 2026-06-22T18:14:34Z Olksolo 356 viittehet 51359 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg|right|thumb|200px|[[T'urbuanupiähine tyttö]].]] '''Jan Vermeer''' libo '''Johannes Vermeer van Delft''' ([[1632]] [[Delft]] - [[1675]] Delft) oli hollandielaine taidehmualuaju. Häi on [[Rembrandt]]an kel tundietuimbii Hollandien kuldukavven mualuajis. Vermeeran kuulužin tevos on ''[[T'urbuanupiähine tyttö]]''. == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20121106203409/http://taat.fi/janemag/taide/vermeer.html Jan Vermeerin elämä] Archive.org * [http://www.essentialvermeer.com/ Essential Vermeer] * [https://web.archive.org/web/20201022112636/https://www.vermeer-foundation.org/ Jan Vermeer van Delft] * [http://www.johannesvermeer.info/ Johannesvermeer.info] * [http://www.abcgallery.com/V/vermeer/vermeer.html Vermeer at Olga's Gallery] * [http://www.meegeren.net/ Meegeren versus Vermeer] == Lähtehet == * cite book|last=Schneider|first=Norbert|title=Vermeer, a festői életmű|year=1999|publisher=Taschen, Vince Kiadó|location=Budapest|isbn=978-3-8228-3364-3 * cite book|last=Descargues|first=Pierre|editor=Aradi Nóra|title=Vermeer van Delft. In: A barokk, A művészet története|year=1987|publisher=Corvina Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=963-13-2393-5 * cite book|last=Guarnieri|first=Luigi|title=Vermeer kettős élete|year=2008|publisher=Geopen Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=978-963-9765-36-8 * Wilhelm von Bode: Rembrandt és a XVII. századi holland mesterek (szerk.: Eisler, János). Tóth Könyvkereskedés és Kiadó Kft., Debrecen. ISBN 978 963 5965 71 7, == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|Vermeer]] [[Kategourii:Kuvataideh|Vermeer]] bpnqem49auq9u7w61f5hs1n2hvtjvoj 0 2992 51401 45215 2026-06-22T18:45:46Z Olksolo 356 viittehet 51401 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Josif Vissarionovič Stalin | Kuva = File:Stalin_Joseph.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = Gori,Tiflisan gubernii, Ven’an imperii | Kuolendukohtu = Volinskoje, Moskovan aloveh, Ven’an SFNT, Nevvostoliitto | Ammatti = poliitiekku }} '''Josif Vissarionovič Stalin''', tovvelline sugunimi – '''Džugašvili''' ({{Lang-ru|Иосиф Виссарионович Джугашвили, Иосиф Сталин}}) (9. [[21. talvikuudu|(21.) talvikuudu]] [[1879]] Gori,Tiflisan gubernii, Ven’an imperii – [[5. kevätkuudu]] [[1953]] Volinskoje, Moskovan aloveh, [[Ven’an SFNT]], [[Nevvostoliitto]]) oli ven’alaine vallankumovusmies, nevvostolaine valdivomies, poliitiekku, generalissimus. Stalin oli [[Nevvostoliiton kommunistinen partei|Nevvostoliiton kommunistizen partien]] enzimäine piäsekretari (1922-1953) da [[Vladimir Lenin]]an jatkai Nevvostoliiton johtol. Stalinal oli rajatoi valdu. Roinduperiä myöte Stalin oli [[Gruuzii|gruuzielaine]] da hänen muaman kieli oli [[Gruuzien kieli|gruuzii]]. Nuorennu häi tuttavui marksilaižuoh, sendäh hänet eroitettih školas. Hänes rodih aktiivine kommunistu. Häi toimi Ven’an syväinvoinan aigua sego poliittizennu sego vojennoinnu komandirannu. Nevvostoliiton enzimäzen johtajan Leninan kuolduu algavui valdutora, kuduan Stalin voitti. Stalinan aigua Nevvostoliitos oli ičevaldu. Valdivo kovah tarkasti yhteiskunnan elaijan kaikkii puolii. Sil aigua rikottih ristikanzoin oigevuksii da vällii, muaspäi työnnettih kanzat. Monet ristikanzat työnnettih tyrmäh da pakkoruadoh. Oli perustettu [[gulag]]-järjestelmy. Monet ristikanzat kuoltih nälgäh vuozinnu 1932-1933 da repressielöih. Stalin pidi tevvollistamizen da muatalovuon kollektivoičemizen. [[Toine muailmanvoinu|Suuren kodimualazen voinan]] jälgeh Nevvostoliitos rodih [[Amerikan Yhtysvallat|Yhtysvaltoin]] rinnal muailman vedäi [[supervaldu]], mi vei [[Kylmy voinu|kylmäh voinah]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|Stalin]] [[Kategourii:Nevvostoliitto]] nd52ymr577loh3k4n9p32pirpituafq 0 3035 51402 49699 2026-06-22T18:46:23Z Olksolo 356 viittehet 51402 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Kanuadu | Alguperäine nimi={{K-en|Canada}} | Flagu=Flag of Canada (Pantone).svg | Gerbu=Royal Coat of arms of Canada.svg | Audio = United States Navy Band - O Canada.ogg | Iččenäžyön päivymiärät=1. heinykuudu 1867 | Genetiivu=Kanuadan | Suurin linnu=[[Toronto]] | Suurimat linnat=[[Toronto]], [[Montreal]], [[Vankuver]], [[Kalgari]], [[Edmonton]] | Rahvahan lugumäry=40 170 072 | Hinnoituksen vuozi=2023 | Pinduala=9 984 670 }} '''Kanuadu''' ({{K-en|Canada}}; {{K-fr|Canada}}) on valdivo Pohjas-Amerikas. Tämä on toizekse suurin valdivo muailmas. Sen randoi huuhtellah Atlantizen, Tyynimerien da Jiävaldumerien viet. Suves da luodehes Kanuadu rajoittuu AYV:n kel, koillizes ollah merirajat Danienke da päivännouzus Frantsienke.  Muan pinduala on 10 991 km². Rahvahan lugumiäry on 2 930 050 hengie (2014). Piälinnu on [[Ottava]]. Virallizet kielet ollah anglien da frantsien. * King [[Charles III]] * [[Louise Arbour]] * [[Mark Carney]] == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Amerikan muat|K]] [[Kategourii:Muantiedo|K]] dmfr7v2mc716rg31adjpaqarh7ve3jz 0 3059 51403 48983 2026-06-22T18:47:25Z Olksolo 356 viittehet 51403 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Karjalan kieli''' on [[Baltiekkusuomelaizet kielet|baltiekkusuomelaine]] kieli, kuduah paistah [[Karjalan tazavaldu|Karjalas]], [[Suomi|Suomes]] da [[Ven'a|Ven'al]]. Sidä pagizou [[Karjalan tazavaldu|Karjalas]] 22 800 hengie (2002). Suurimbat karjalankielizet vähembistöt ollah [[Suomi|Suomes]] da [[Ven'a|Ven'an]] [[Tver|Tveris]]. == Variacii == === Murdehet === ''Piäkirjutus: [[Karjalan kielen murdehet]]'' Karjalan kieles eroitetah 3 piämurrehtu: liygi libo livvinkarjal ([[Livvin kieli|livvin kieli]]), lyydi ([[Lyydin kieli|lyydin kieli]]) da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjal, suvikarjal sego tverinkarjal (tiveri-karielan libo [[Tverin karjalan kieli|tverin karjalan kieli]]). Lyydin kieldy puaksuh pietäh omannu kielenny <ref>https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/uhanalainen-lyydi-on-oma-itamerensuomalainen-kielensa</ref>. Livvikse paistah Karjalan Tazavallas enimyölleh [[Anuksenlinnu|Anuksen]] da [[Priäžy|Priäžän]] piirilöis sego [[Petroskoi|Petroskois]]. Lyydiläzien elopaikat ollah [[Oniegujärvi|Oniegujärven]] päivänlaskurannikol da Anuksen piiris. Varzinkarjalastu piämurrehtu käytetäh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan Tazavallan]] pohjazembil liygiläzis da lyydiläzis alovehil da sidä paiči Tverin alovehil. == Kielenkäyttö == Joga kielen elokseh, mugaže i karjalan kielen elokseh, kuuluu kielele tarkoitettuloin tavoittehien täyttämine, kudamii on mondu. Tärgeimbih niilöis kuulutah: olemine rahvahan kommunikatiivizennu välinehenny; olemine tiedovälinehenny; olemine esteetiekallizennu välinehenny. Kuibo karjalan kieli täyttäy nämmii piätavoittehii? Karjalazet ijän kaiken ollah paistu omah karjalan kieleh. Hyö jätettih oma kieli paistavakse nygyzile karjalazile sugupolvile. Tänäpäi karjalazet jatketah paista toine toizenke omal muamankielel. Sanottu merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on ainos täyttänyh da jatkau kommunikatiivizen funkcien täyttämisty. Ku kerran karjalan kieldy opastetah kaikil opastustazoloil algajen päivykodilois yliopistoloih suate; ku kerran on olemas karjalankielizii lehtii da karjalan kieldy käytetäh raadivos da televiidenies; ku kerran karjalankielisty literatuurua on olluh enne da on nygöi, kudamua karjalazet lugietah da suajah tieduo lugemizen kauti, se merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau tiedofunkcien täyttämisty. Karjalan kielen rikkahus da kaunehus andau vallan kuvailla eloksen kaikkii puolii parahimah tabah. Sikse ei ole kummallistu, ku karjalan kielel on piästetty ilmah erilazii korgeitazozii da merkičyksen puoles syvii kirjutuksii. Se protsessu jatkuu tänäpäigi. Täs on kohtalleh mainita se, ku karjalazet lahjoitettih kul'tuurumuailmale verrattoman suuri da kallis lahju — oma suusanalline perindö — kalevalamittahizet runot. "[[Kalevala]]"-eepossua verdaillah muailmas Gomeran "Iliadah". Tämä kai merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau esteetiekallizen funksien täyttämisty. == Kielihistouries == Karjalan kieli on igivahnu kieli. Sen peräjuuret upotah syväle hämäräh muinažuoh. Kaikis suomi-ugrilazis kirjutettulois mustomerkilöis, midä on löydynyh täh aigah suate, karjalankielizet kirjutukset ollah toizekse vahnimat kogo suomi-ugrilazes kieliperehes (kaikis vahnimat ollah ungarinkielizet 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat). Karjalankielizet tuohikirjutukset, kudamii on löytty arheologat Suures Novgorodas, kuulutah 1200—1300 vuozisavoin aigoih. Kai toizet muinazet suomi-ugrilazet kirjutetut mustomerkit kuulutah myöhembih aigoih. == Kirjalližuon kehitys == Enzimäzet karjalankielizet kniigat on piästetty ilmah 1800-luvul. Vahnimat ilmestyttih vuozinnu 1804 da 1820. Net ollah kirikköh kuulujien tevoksien kiännökset ven'an kieles karjalakse. Algajen vuvves 1870 vuodeh 1939 suate oli ilmestynnyh vägi äijy karjalankielisty literatuurua. Ylen aktiivizesti painettih kniigoi vuozinnu 1931—1939, konzu karjalan kieldy ruvettih opastamah sego Karjalas, sego Tverin alovehel. == Karjalan kieli nygöi == Algajen vuvves 1990 Ven'an yhtehiskunnallizen poliitiekan muutoksen jälgeh se prosessu on ruvennuh elbymäh uvvessah. Aktiivizesti painetah karjalankielisty literatuurua. Sih joukkoh kuuluu ei vaiku kaunehliteratuuru, opastusliteratuuru da muu literatuuru, no i hengelline literatuuru. Karjalan kielel eripainoksinnu on piästetty ilmah kai Uvven Sanan piäozat. Kogonah yhteläzenny kniigannu [[Uuzi sana|Uuzi Sana]] ilmestyi vuvven [[Vuozi 2003|2003]] algupuoles. Karjalan kieli, kui i joga elävy kieli, on kehittyi sistiemu. Kielen kehitysty äijäl kannatetah opastuslaitokset, kai kommunikatiivizet viestivälinehet da toizet eloksen puolet. No parahači kielen kehitysty kannatetah rahvahan eloksen tavat da kul'tuuruperindöt. == Kirjaimikko == {| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#F8F8EF" | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | A a [aa] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | B b [bee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | C c [cee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Č č [čee] |- | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | D d [dee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | E e [ee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | F f [ef] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | G g [gee] |- | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | H h [hoo] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | I i<br /> [ii] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | J j<br /> [jii] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | K k [koo] |- | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | L l<br /> [el] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | M m [em] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | N n [en] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | O o [oo] |- | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | P p [pee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | R r [er] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | S s [es] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Š š [šee] |- | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Z z [zee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ž ž [žee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | T t [tee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | U u [uu] |- | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | V v [vee] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Y y [yy] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ä ä [ää] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ö ö [öö] | style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ’ |}<ref> https://web.archive.org/web/20171124114853/https://gov.karelia.ru/News/2007/04/0417_06_e.html </ref> Pehmendysmerki〈’〉merkiččöy iellizen konsonantan palatalizuičendua. == Viittehet == {{Viittehet}} == Aihies toiziel == * [https://web.archive.org/web/20071209001204/http://livviki.karelia.ru/language/k1.shtml Karjalan kieli] * [http://elibrary.karelia.ru/book.shtml?levelID=034005&id=2071&cType=1 Karjalan gruammatikku] * [https://web.archive.org/web/20201105231902/http://sanakniigu.onego.ru/index.php?lan=rus Sanakniigu] {{Suomi-ugrilazet kielet}} [[Kategourii:Karjalan kieli|*]] [[Kategourii:Suomelas-ugrilazet kielet]] [[Kategourii:Jevroupan kielet]] [[Kategourii:Википедия:Избранные статьи]] ppsyaa0prdqlqosaxuo0as144ofjlug 0 3060 51355 51269 2026-06-22T18:11:35Z Olksolo 356 viittehet 51355 wikitext text/x-wiki '''Karjalan kirjalližuokse''' sanotah [[Karjalan kieli|karjalan kielel]] tuotettuu da jullattuu [[Kirjalližus|kirjalližuttu]]. ==Histourii== Karjalan kielen vahnin kirjalline mustomerki on 1200-luvun Novgorodan tuohikirjutes (Tuleniškun tiedohussanat, [[Tuohikirjaine N 292|tuohikirjaine nro 292]] ). Karjalazii sanoi, paikan- da ristikanzannimilöi on ezim., moizis verokirjois: Iänizen (Oniegan) ymbäristön viijendeksen verokirju vuozil 1496 da 1568, Novgorodan vad’d’alasviijendeksen verokirju vuvvel 1500 da enzimäine ruoččilaine mua- da verokirju 1589–93. Nämmä ollah tärgiet karjalazien eländypaikoin histourien lähtehet. Erähien tekstoin karjalankieližytty ei ole pietty ihan varmanny, ei vähimyölleh merkittävänny kielen kannal. Tuatto meijän-malittu oli jullattu Sebastian Münsterin Cosmographia-tevokses vuvvennu 1544. Psaltarin algusanois jullatus jumaloin luvettelos Mikael Agricola mainiččou sežo karjalazien jumaloi. Muga buitegu hollantilazen Simon von Salingenin matkumustelmis 1500-luvul on tieduo sih näh, gu Feodor Zidenowa -nimine ven’alaine filousofu on kirjutannuh Karjalan da Lapin histourien da karjalan kielel uskontunnustuksen da Tuatto meijän -malitun. Nämmä kirjutukset ollah yhtelläh hävitty. 1700-luvun loppupuolel jullatus P. S. Pallasin verdailevas sanakniigas on annettu 273:le ven’an sanale kahtensuan muun kielen da murdehen vieres sežo varzinkarjalan da livvinkarjalan vastinehet. ==Enzimäzet karjalankielizet kirjat== 1800-luvun algupuolel painettih enzimäzet karjalankielizet kirjat: 1804 erähien malittuloin da lyhyön katehizisan kiännökset varzinkarjalakse da livvinkarjalakse (anuksenkarjalakse) da 1820 tverinkarjalakse kiännetty Matveista Svätoin Jovangeli, kudai nostatti suurdu kielitiedoilijoin huomivuo Suomes. 1800-luvul piäzi ilmah muudugi ortodoksistu kirjalližuttu, ezim., jevangelien kiännökset vienankarjalakse. 1900-luvun allus painettih äijy uskondollistu kirjalližuttu, sendäh gu opittih azettua suomen kielen yleistymine. Kaikis käytettih kirillisty kirjaimikkuo. 1800-luvun lopus da 1900-luvun allus piäzi ilmah sežo opastundukniigua da sanakniigua. Vahnin karjalan kielen aberi on Anastasija Tolmačevskajan kirjutettu tverinkarjalan aberi vuvvel 1887. Enzimäine vienankarjalan aberi piäzi ilmah vuvvennu 1894. Ligakuun vallankumovuksen jälgeh karjalankielizien julgavoloin finansiiruičendu allukse siirdyi kogonah Suomen puolele. Latinalazel kirjaimikol painettih kanzanrunohuoh liittyjät tevokset, kudamii kirjutettih enimite Iivo Härkönen da E. V. Ahtia. ==Karjalan kirjukieln kehitys 1930-luvul== 1930-luvun allus Tverin Karjalas luajittih latinalazin kirjaimin kirjutettavu kirjukieli. Vuozinnu 1930–1937 sil piäzi ilmah enimite aberii, lugukniigua, sanakirjua, kielioppii da opastusprogrammua, ližäkse matematiekan dai toiziengi škola-ainehien opastundukniigua. Äijy jullattih sežo lapsienkirjalližuon kiännösty, ga alguperäzen tverinkarjalazen kirjalližuon ozus oli ylen pieni. Kaikkiedah piäzi ilmah enämbi sadua karjalankielisty julgavuo. Lyhytaigazekse opindakse sežo jäi kirillizin kirjaimin kirjutettu karjalan yhtehine kirjukieli Karjalan Autonomizes Socialistises Nevvostotazavallas 1930-luvun jälgipuoliškol. ==Karjalankieline kaunehkirjalližus== Enzimäzenny karjalankielizenny kaunehkirjallizennu tevoksennu pietäh siämärveläzen Miron Smirnovan biografistu tevostu Karjalazen iäni. Matkukerdomuksii da karjalankielisty runohuttu (Golos’ Korela – putevyja zametki i korel’skaja poezija Mirona Smirnova), kudai piäzi ilmah Piiteris vuvvennu1890 kirillizin kirjaimin painetunnu. Iivo Härkönen oli merkittävy kirjuttai, kiändäi, opastai da enne kaikkie heimoliikkehen kannattai, Karjalan Sivistysseuran johtokunnan pitkyaigaine sekretari. Vuvvennu 1910 häi toimitti suomekse ilmah piässyön Karjalan kirjan (2.painos 1932), ga sidä paiči häi julgai sežo äijän omua karjalakse kirjutettuu da kiännettyy runo- da pajokogomustu (niilöin luvus Nouseva heimo – runoja suomen ja aunuksen kielellä 1921, Laululoi anukselazil – laulattavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel 1921, Kibunoi – suomalaizie runoloi aunukselazil 1. vuvvennu 1925 da 2. vuvvennu 1927). Kielentutkii Edvard Vilhelm Ahtia kirjutti suuren sanastokeräilemän da vuvvennu 1938 piästi ilmah Karjalan kieliopin sego Peiboi Pedrin nimel runoloi da virzilöi (Karjalastu virtty 1917, Rahvanan kandeleh 1922 da Vieron virzii 1924). 1930-luvul Karjalan ASNT:s suomen kielel kirjuttajat kirjuttajat yhtelläh jullattih kudamidä kerdomustu da runuo omal alamurdehel. Karjalakse kirjutannuzien tevoksis voibi mainita moizii (enimite kerdomuskogomuksii): Antti Timozen Lentomašiina (1933), F’odor Ivačevan Jauhinkivet (1934) da Iivo Nikutjevan Marfa (1935). Karjalakse ollah kirjutettu runoloi ezim. Krisun Miikul, Fedor Isakov da Nikolai Laine. ==Karjalankieline kaunehkirjalližus 1990-2000-luvul== Karjalan kielel (enimite 1980-luvun lopus algajen) on piässyh ilmah äijy murrehnäytehkogomustu da opastundukniigua aberilois kielioppiloih da sanakirjoih sah, ga täs keskitymmö enimite kaunehkirjalližuoh: runoloih, kerdomuksih da romaunoih da toiči vai mainičemmo muudugi. <ref>https://web.archive.org/web/20160105044059/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-karjalan-kieli/karjalankieline-kirjallizus/karjalankielizen-kaunehkirjallizuon-roindu/ Karjalankielizen kaunehkirjalližuon roindu. Karjalan Sivistysseura.</ref> ===Kirjalližuttu livvinkarjalakse=== [[Vladimir Brendojev|Vladimir Brendojev]] julgai omat enzimäzet livvinkarjalakse kirjutetut runot jo vuvvennu 1972 Neuvosto-Karjala -lehtes. Vuvvennu 1980 piäzi ilmah runokogomus Anusrandaine. Tämän jälles oli jullattu runokniigat Hiilau huoli (1983), Kadajikko (1986), pienimuodoine prouzutevos Kylmil (1988), Sa olet armas (1989), da jo kirjuttajan kuolendan jälles oli piästetty ilmah Runoja (1991). Karjala-julguamo piästi ilmah vuvvennu 1999 Brendojevan runoloin da kiännöksien kogomuksen Jättie hyvä jälgi muale. [[P'otr Sem'onov|P'otr Sem'onovan]] vuvvennu 2004 jullattuu tevostu Puhtasjärven Maša on sanottu enzimäzekse nygyaigazekse karjalankielizekse romuanakse. Se mustoittau äijälgi vienalazien kirjuttajien 1960–1970 -luguloil ilmah piässyzii Karjala-aihiezii romuanoi. Sem’onov yhtelläh aloitti runoniekannu, da hänen enzimäzii kerdomuksii oli jullattu [[Oma Mua|Oma Mua]] -lehtes 1993. Vuvvennu 2009 piästih ilmah kogomuksennu hänen kerdomukset Rodinjärvi (Vallitut kerdomukset). P’otr Sem’onov on kiändänyh sežo ven’ankielisty prouzua. [[Aleksandr_Lukič_Volkov|Aleksandr Volkov]] on kirjutannuh runuo sego livvinkarjalakse sego (vähimyölleh allus) ven’akse da kiändänyh ven’ankielisty runohuttu. Hänen runoloi oli jullattu äijäs lehtes. Hänel ollah piästy ilmah ezim. tevokset Pieni D’essoilu (1997) da Liivin virret (2004). Enimite runoniekoinnu, ga sežo lyhyzien kerdomuksien kirjuttajinnu ollah Olga Mišina (ezim. Kuldaine ildu 1993, Ratoi 1996, Marin kukku 2003), Vas’a Veikki (Eloksen dorogat 2003) sego Tamara Ščerbakova (ezim. Pajun kukkazet – keviän viestit 1999 da Armahile bunukoile 2002). Vuvvennu 1988 [[Santtu Karhu|Santtu Karhu]] voitti Punalipun organizuitun nuorien kirjuttajien runokilvan omal runol Mustas kois. Hänen runoloi ei lövvy kogomuksis, ga niilöi on jullattu Oma mua -lehtes, da net runot ollah Talvisovat-nimizen rock-joukkovehen pajoloin tekstat, ezim. moizil CD-levylöil, kui Pahoin brihoin pajatukset (2001), Hyvästit Karjala (2003), Terveh Petroskoi (2006) ja Allus oli muna (2009). Hänen runohus liikkuu rockliiriekas jumoristizih da liirizih pajoloih. Vuvvennu 2012 piässyös kniigas Hyvästi Karjala, Terveh Petroskoi oli jullattu Santtu Karhun liiriekkua sego karjalakse sego Timoi Munnen suomekse kiännetynny. Santtu Karhun runoloi on jullattu sežo Ol’ga Ognevan vuvvennu 2014 toimitetus Kumalikko-kirjas. ===Kirjalližuttu vienankarjalakse=== Vienankarjalakse on kirjutannuh toimittai Raija Remšujeva, kuduan runoloi oli jullattu lehtis da kogomuksis. Vuvvennu 1999 hänel piäzi ilmah lugukniigu Ihmeh-hete. Häi on sežo kiändänyh vienankarjalakse Uvven Sanan da jo vuvvennu 1943 suomekse ilmah piässyön Lauri Kuntijärven romuanan Yhessä ylettih (2004). Kalevalan 180-vuozipäivän aigua jullattih Raisa Remšujevan kiännetty Kalevala – Kal’evala vienankarjalakši, kuduas kuvituksennu on käytetty Vitali Dobrinin Kalevala-teeman mualavuksii. Vienankarjalazet kirjuttajat ollah kirjutettu suomekse Karjalas (kč. Karjalan suomenkielizen kirjalližuon vaihieloi) da Suomesgi, ezimerkikse Onttoni Miihkali ( Mikko Karvonen), [[Lauri Kuntijärvi]], Mikko Samulinen da Veikko Huotarinen, kudamien tevoksis yhtelläh hengilölöin vuoropaginois on käytetty puaksuh vienankarjalua. (Kč. sežo iel luguu ”Kaunehkirjalližuon enzimäzet askelet”.) Vuvvennu 2010 Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala piäzi ilmah vienankarjalakse Nadežda Lutohinan kiännetynny. Jukka-Pekka Wuorikosken lapsien kirjan kiändi vienankarjalakse Raisa Remšujeva da se oli jullattu vuvvennu 2013 nimel Mössi Kontie: Meččärunoja lapšilla. ===Kirjalližuttu suvikarjalakse=== Suvikarjalakse (ms. varzinkarjalakse) on enimite kirjutannuh Paavo Harakka. Vuvvennu 1989 piäzi ilmah starinkogomus Sunduga da vuvvennu 1996 Tuhkamukki. Hänen kirjutuksii on kerätty vuvvennu 2010 piässyöh tevokseh Paavon paginat. Saara Tuovizen kuaskukirju Saaran kuaskut da starinat piäzi ilmah enzimäzen kerran vuvvennu 2007. Selma Eskelizen starinoi oli jullattu vuvvennu 2012 nimel Uksen raosta kuultua. ===Kirjaližuttu tverinkarjalakse=== Tverinkarjalakse sežo kirjutetah enimite runoniekat. Vuvvennu 1965 Hodari Hottarini kirjutti käzikirjutuksekse jiännyön omah alamurdeheh perustujan tverinkarjalan kieliopin, keräi sanastuo da kirjutti runoloi, kudamii löydyy Karjalan Tazavallasgi jullattulois kogomuksis da [[Oma Mua|Oma Mua]] -lehtes. Vuvvennu 1992 piäzi ilmah Mihail Orlovan luajittu tverinkarjalan aberi. Hänen vuvvennu 1993 ilmah piässyöh Otkrovenie-runokogomukseh kuuluu ven’an- da karjalankielisty runuo. Häi luadii omih runoloih muuzikkua, da net pajot oldih otettu hyväl mielel, ezimerkikse pajonnu tuttu Armahazella.. 1990-luvul rubei kirjuttamah runuo tverinkarjalakse sežo Stanislav Tarasov. Oma randa -nimine runokogomus piäzi ilmah vuvvennu 1998. Nikolai Morozovan runoloi on jullattu [[Oma Mua|Oma Mua]] -lehtes da Tveris ilmah piäzijäs Karielan Šana -lehtes. Vie pidäy mainita Karielan Šana -lehten piätoimittajua L’udmila Gromovua, kudai on kirjutannuh runoloi Ljudmila Barhatova -nimel. Vuvvennu 2004 piäzi ilmah N. M. Balakirevan kirjutettu pieni romuanu Kuz’mičča da vuvvennu 2012 Stuanovoine. Vuvvennu 2013 oli jullattu Marjukka Patrakan lapsien kirju Šuuri kondie Ritva Lampivuon kuvitetunnu da Ljudmila Gromovan kiännetynny. Vuvvennu 2014 Irina Novakan kiännetynny piäzi ilmah Marjukka Patrakan da Tamara Sčerbakovan kirju Sygyžylahjat lapšilla. ===Kirjalližuttu lyydikse=== Lyydikse on kirjutannuh runuo Miikul Pahomov. Hänen runoloi on jullattu eri lehtis da antolougielois vuvves 1989 algajen. Miikul Pahomovan runokogomukset ollah Tuohuz ikkunas 1993, Lüüdiland 2000 da Ukon bembel 2010. Häi on sežo kiändänyh lyydikse uskondollizii tekstoi da yhtes Lidija Potašovanke luadinuh aberin ABC-kird’ 2003. Vuvvennu 2009 da 2012 piästih ilmah lapsienkirjat Suur’ kondij da Päivääne, lämmita!. ==Lähtehet== * Karjalankieline kirjalližus. Karjalan Sivistysseuran verkkosivut. https://web.archive.org/web/20160304235258/http://www.karjalansivistysseura.fi/li-karjalan-kieli/karjalankieline-kirjallizus/. Viitattu 9.12.2015. ===Viittehet=== {{Viittehet}} ==Kirjalližuttu== * Anttikoski, Esa 1998: Neuvostoliiton kielipolitiikkaa: Karjalan kirjakielen suunnittelu 1930-luvulla. Lisensiaatintutkielma. Venäjän kieli. Joensuun yliopisto. * Õispuu, Jaan 2006: Runoista romaaneihin: karjalaisuutta ja karjalankielistä kirjallisuutta Karjalassa. Tallinna. [[Category:Wp/olo]] [[Category:Karjalan kirjalližus|*]] ai8fj637cubt7lg49362dcg5pcj09s3 0 3069 51357 51165 2026-06-22T18:13:10Z Olksolo 356 viittehet 51357 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Karl I Suuri | Kuva = File:Charlemagne_denier_Mayence_812_814.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = | Kuolendukohtu = | Ammatti = poliitiekku }} '''Karl I Suuri''' ({{K-la|Carolus Magnus}} libo Karolus Magnus, {{K-de|Karl der Große}}, {{K-fr|Charlemagne}} [[2. sulakuudu]] 742/747/748 – [[28. pakkaskuudu]] [[814]], Ahenan dvorču) oli frankoin kuningas 771-814, langobardoin kuningas vuvves 774 algajen, Bovarien gercogu vuvves 788 algajen, Päivänlaskun kuningas vuvves 800 algajen. Karl on Pipin Lyhyön da Bertrada Laonan vahnin poigu. Karlan nimen mugah Pipinoin dinastii sai nimen Karolingat. Karl hyvin uvvisti zakonoinluajindua. Päivylaskumualoin oigevuspraktiekan pohjannu on muga sanottu riimalaine oigevus. Nämmä normat yhtistetäh nygöigi Jevroupan valdivoi. Sežo eistyi talovuselaigugi. Karl oli ezmäine päivänlaskujevrouppalaine halliččii Riiman keisariloin jälgeh, kudual oli suuri miäry kulduden’gua. Karl Suuren valdukunnas muvvostettih myöhembi suuret kanzallisvaldivot [[Frantsii]], [[Germuanii]] da [[Itualii]]. Karl Suuren vaikutus päivänlaskumualoin sivistykseh oli merkiččii. Karl avvutti hristianskoin uskon levittämizele da papistole, ga hänel oli täyzivaldu kirikköohjavos. Karlan sai kuulužuon i toizis mualois. Hänen dvorčah puaksuh käydih ulgomualazet poslat. Vähästy Karl Suuren kuoleman enne valdukunnan peri hänen poigu Ludvig, kudual ei olluh kovua valdua. Piäpapin tila lujeni da vuvennu 843 valdakundu juattih kolmeh ozah Karlan bunukkoin keskenäh. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|K]] ogpe4ffcei680f67flevx1s89k87k6q 0 3087 51404 39607 2026-06-22T18:48:13Z Olksolo 356 viittehet 51404 wikitext text/x-wiki <small>Tämä sivu käzittelee Karjalan tazavallan linnua. Toizii merkityksii sivulla [[Kemi (selvendyssivu)]].</small> {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Kemi |kuva = Kem' 02.JPG |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Kemin piiri }} [[Failu:Location Of Kemskoye Settlement (Kemsky District, Karelia).svg|pienoiskuva|Kemin piiri kartal.]] '''Kemi''' (myös ''Vienan Kemi'') on linnu da [[Kemin piiri]]n hallindolline keskus [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Ven'an Federatsii|Ven'al]]. Se sijaiččou [[Vienanmeri|Vienanmereh]] laskijan [[Kemijogi (Viena)|Kemijoven]] suus 434 kilometri [[Petroskoi|Petroskoispäi]] pohjazejeh<ref>Goroda Rossii: entsiklopedija, Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994, s. 187, ISBN 5-85270-026-6}}</ref>. Linnas on 13 800 da sih kuulujat kylät laskijen 14 500 eläjiä (vuonnu 2011). == Muantiedo da ilmasto == Kemin kunnan (poselenien) pinduala on 1980,98 neliökilometrii. Se rajoittuu lounazes Kemin piirin [[Vääräkoski|Vääränkosken]], pohjazes [[Kuusema]]n da päivännouzupuolel [[Papinsaari (Kemin piiri)|Papinsaaren]] kundih (poselenieloih) sego suves [[Belomorskan piiri]]n [[Sosnavičča|Sosnavičan]] poselenieh. Pindualas suurin oza on meččiä. Seudu kuuluu Vienanmeren alangoh. Suurin jogi on Kemijogi. == Histourii == Kemin kauppias- da käzityöläsazutus mainitah enzimäzen kerran 1400-luvul. Se kuului [[Novgorod]]an [[posadnikku|posadnikan]] leskele [[Marfa Boretskoi]]le, kudai vuonnu 1450 lahjoitti alovehen [[Solovetskin manasteri|Solovetskoi manasterile]]. 1500-luvun puolivälis lähtijen Kemi oli Kuolan kihlakundah kuulujan manasterin ezilinnu. Vuonnu 1571 sinne nostettih puihine linnoitus, kudai 1500–1600-luguloin aigua joudui [[Puola|puolalaine]] da [[Ruočči|ruoččilazien]] hyökkävyksien kohtehekse. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Karjalan linnat]] [[Kategourii:Kemin piiri]] d1feblwp6srbid09hqpuekfzic20ye9 0 3102 51356 51168 2026-06-22T18:12:33Z Olksolo 356 viittehet 51356 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Khali Gibran.jpg|thumb|200px|Khalil Gibran n. vuvvennu 1898.]] '''Gibran Khalil Gibran''' (جبران خليل جبران ‎, [[6. pakkaskuudu]] [[1883]] [[Bšarri]] – [[10. sulakuudu]] [[1931]] [[New York]]) oli libanalaine runoilii da taidoilii. Hänen tunnetuin tevos on "The Prophet" (Prorokku, 1923)<ref name="KIRJ">Osoite= https://web.archive.org/web/20130728150253/http://www.kirjasto.sci.fi/gibran.htm | Nimeke = Kahlil Gibran (1883-1931) - Gibran / Jibran - Khalil or Kahlil, Arabic name Jubrãn Khalil Jubrãn | Tekijä = Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto, 2008</ref> Kahlil Gibran rodiihes vuvvennu 1883 nygözen Libanan alovehel Bšarrin kyläs. Vuvvennu 1895 muamah muutti lapsienke Bostonah Yhtysvaldoih. 15-vuodehizennu Gibran työttih libanalazeh yliopistoh da nellän vuvven opastundan jälles häi tuli järilleh Yhtysvaldoih. Gibran kirjutti enzimäizet kirjat arabiekse, no vuvves 1918 algajen häi kirjutti angliekse. <ref name="KIRJ"/> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus]] nlbu31p6aa25mq6hctqhzrdpqt7awkh 0 3218 51406 46088 2026-06-22T18:49:00Z Olksolo 356 viittehet 51406 wikitext text/x-wiki {{UIC}} [[Failu:Kven updated.png|pienoiskuva]] '''Kvenin kieli''' (kvenikse ''kainun kieli'' <ref>https://www.kvenskinstitutt.no/</ref> libo ''kväänin kieli'') libo '''norviegiensuomi''' on suomen kielen murreh libo baltiekkusuomelaine kieli. Kvenin kieldy paistah piäaziellizesti pohjas-[[Norviegii|Norviegies]]. Sidä paistah läs 5000 hengie. Kvenin kieles on kirjain ''đ'' kudai ei ole suomes da sežo kirjain å voi olla yleiskieles harvinaizennu ezimerkinny: bokmål ( kniigunorviege ).<ref>https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fkv/Kv%C3%A4%C3%A4nin_sanoja</ref>. == Viittehet == {{Viittehet}} {{Suomi-ugrilazet kielet}} [[Kategourii:Suomen kieli]] [[Kategourii:Suomelas-ugrilazet kielet]] [[Kategourii:Jevroupan kielet]] ej1cmaks47tstj07x74e24lb01mfrpe 0 3246 51407 46934 2026-06-22T18:49:33Z Olksolo 356 references->viittehet 51407 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Leonardo di ser Piero da Vinci''' (Leonardo da Vinči) ([[15. sulakuudu|15. sulakuudu]] [[1452|1452]] [[Vinci|Vinci]], [[Toscana|Toscana]], [[Kirikkövaldivo|Kirikkövaldivo]] – [[2. oraskuudu|2. oraskuudu]] [[1519|1519]] [[Amboise|Amboise]], [[Indre-et-Loire|Indre-et-Loire]], [[Frantsii|Frantsii]]) oli [[Itualii|itualielaine]] tutkii, matematiekku, inžinieru, keksii, anatomu, taidehmualari, kuvanveistäi, arhitektoru, kazvistiedäi, muzikantu da kirjailii. Häi on kaikis tundiettu taidehmualarilois da toinah kaikkien aijoin lahjakkahannu ristikanzannu. Leonardo tundietah enimyölleh taidehmualarinnu. Hänen kaksi kuulužua tevostu ollah ''[[Mona Liza|Mona Liza]]'' da ''[[Pyhien otandu|Pyhien otandu]]''. Inžinierannu Leonardon ajatukset oldih äijiä ielpäi hänen aigua. Häi kehitteli vertol'ottua, tankua, päiväzen energien voimulaitostu, laskendu. Hänen pluanois harvat olis voinnuh todevuttua hänen elaijan aigua. ==Tevokset== [[Failu:Leonardo da Vinci - Mona Lisa.jpg|thumb|Leonardo da Vinci - Mona Lisa]] Omat tevokset: * ''[[Pyhien otandu|Pyhien otandu]]'' (1498) — [[Santa Maria delle Grazie|Santa Maria delle Grazien]] manasteri, Milano, Italii. * ''[[Mona Liza|Mona Liza]]'' libo ''La Gioconda'' (1503–1505/1507) — [[Louvre|Louvre]], Pariižu, Francii. * ''[[Kuningahien kumardus|Kuningahien kumardus]]'', mualavus ei ole valmistunuh (1481) — [[Uffizi|Uffizi]], Firenze, Italii. * ''[[Neičyt Maria, Iisusan lapsi, lammas da Pyhä Anna|Neičyt Maria, Iisusan lapsi, lammas da Pyhä Anna]]'' (n. 1510) — Louvre, Pariižu, Francii. * ''[[Luolamadonna|Luolamadonna]]'', Louvre, Pariižu. * ''[[Pyhä Anna iče kolmandennu|Pyhä Anna iče kolmandennu]]'', suuri piirustus (n. 1499–1500) — [[National Gallery|National Gallery]], London, Yhtistynyh kuningaskundu. * ''[[Pyhä Hieronymus (Leonardo)|Pyhä Hieronymus]]'' (n. 1480) — Vatikanu, keskeneräine mualavus. * ''[[La Bella Principessa|La Bella Principessa]]'' Leonardo yhtes toizen taideilijanke: * ''[[Hristosan kaste (Verrocchio)|Hristosan kaste]]'' (1472–1475) — Uffizi, Firenze, Italii. * ''[[Luolamadonna|Luolamadonna]]'', National Gallery, London. Hyväksytyt atributsiet: * ''[[Marian ilmestys (Leonardo)|Marian ilmestys]]'' (1475–1480) — Uffizi, Firenze, Italii. Tädä tevostu pietäh Leonardon aigaizembannu tevoksennu, kudai on säilynyh.<ref>Tevostu piettih Verrocchion tevoksennu vuodeh 1869:ssah. * ''[[Madonna Benois|Madonna Benois]]'' (1478–1480) — [[Ermitažu|Ermitažu]], Piiteri, Ven'a. * ''[[Madonna вa neilikkг|Madonna вa neilikkг]]'' (1478–1480) — [[Alte Pinakothek|Alte Pinakothek]], München, Saksa. * ''[[Johannes Kastaш (Leonardo)|Johannes Kastaш]]'' (n. 1514) — Louvre, Pariižu, Francii. == Lähtehet == * Daniel Arasse|Nimeke = Leonardo da Vinci: the rhythm of the world|Julkaisija = Konecky & Konecky|Vuosi = 1997|Tunniste = ISBN 1-56852198-7 * Fred Bérence|Nimeke = Léonard de Vinci, L'homme et son oeuvre|Julkaisija = Somogy|Vuosi = 1965|Tunniste = Dépot légal 4° trimestre 1965 * Liana Bortolon|Nimeke = The Life and Times of Leonardo|Julkaisija = Paul Hamlyn, London|Vuosi = 1967. * Hugh Brigstoke|Nimeke = The Oxford Companion the Western Art|Julkaisija = USA: Oxford University Press|Vuosi = 2001|Tunniste = ISBN 0198662033 * Gene A. Brucker|Nimeke = Renaissance Florence|Julkaisija = Wiley and Sons|Vuosi = 1969|Tunniste = ISBN 0-471-11370-0 * Angela Ottino della Chiesa|Nimeke = The Complete Paintings of Leonardo da Vinci|Julkaisija = Penguin Classics of World Art series|Vuosi = 1967|Tunniste = ISBN 0-14-00-8649-8 * Simona Cremante|Nimeke = Leonardo da Vinci: Artist, Scientist, Inventor|Julkaisija = Giunti|Julkaisupaikka = Italia|Vuosi = 2005|Tunniste = ISBN 88-09-03891-6 * Frederich Hartt|Nimeke = A History of Italian Renaissance Art|Julkaisija = Thames and Hudson|Vuosi = 1970|Tunniste = ISBN 0-50023136-2 * Michael H. Hart|Nimeke = The 100: a ranking of the most influential persons in history|Julkaisija = Carol Publishing Group|Vuosi = 1992|Tunniste = ISBN 0-8065-1350-0 * John N. Lupia|Nimeke = The Secret Revealed: How to Look at Italian Renaissance Painting|Julkaisija = Medieval and Renaissance Times, Vol. 1, no. 2|Vuosi = 1994: 6–17|Tunniste = ISSN 1075-2110 * Andrew Martindale|Nimeke = The Rise of the Artist|Julkaisija = McGraw-Hill,New York|Vuosi = 1972|Tunniste = ISBN 0070406499 * O'Malley & Saunders|Nimeke = Leonardo on the Human Body|Julkaisija = Dover Publications, New York|Vuosi = 1982 * Charles Nicholl|Nimeke = Leonardo da Vinci, The Flights of the mind|Julkaisija = Penguin|Vuosi = 2005|Tunniste = ISBN 0-14-029681-6 * Sherwin B. Nuland|Nimeke = Leonardo Da Vinci|Julkaisija = Phoenix Press|Vuosi = 2001|Tunniste = ISBN 0-7538-1269-X * A.E. Popham|Nimeke = The Drawings of Leonardo da Vinci|Julkaisija = Jonathan Cape|Vuosi = 1964|Tunniste = ISBN 0-224-60462-7 * Shana Priwer & Cynthia Phillips|Nimeke = The Everything Da Vinci Book: Explore the Life and Times of the Ultimate Renaissance Man|Julkaisija = Adams Media|Vuosi = 2006|Tunniste = ISBN 1598691015 * Ilan Rachum|Nimeke = The Renaissance, an Illustrated Encyclopedia|Julkaisija = Octopus|Vuosi = 1979|Tunniste = ISBN 0-7064-0857-8 * Jean Paul Richter|Nimeke = The Notebooks of Leonardo da Vinci|Julkaisija = Dover|Vuosi = 1970|Tunniste = ISBN 0-486-22572-0 and ISBN 0-486-22573-9 (paperback) 2 osaa. Uusi painos [http://www.gutenberg.org/etext/5000 alkuperäisestä vuoden 1883 painoksesta]. * Paolo Rossi|Nimeke = The Birth of Modern Science|Julkaisija = Blackwell Publishing|Vuosi = 2001|Tunniste = ISBN 0631227113 * Jack Wasserman|Nimeke = Leonardo da Vinci|Julkaisija = Abrams|Vuosi = 1975|Tunniste = ISBN 0-8109-0262-1 * Giorgio Vasari|Nimeke = Lives of the Artists|Julkaisija = Penguin Classics, trans. George Bull 1965|Vuosi = 1568|Tunniste = ISBN 0-14-044-164-6 * Alessandro Vezzosi|Nimeke = Leonardo da Vinci: Renaissance Man|Julkaisija = Thames & Hudson Ltd, London|Vuosi = 1997 (English translation)|Tunniste = ISBN 0-500-30081-X * Frank Zollner & Johannes Nathan|Nimeke = Leonardo da Vinci: The Complete Paintings and Drawings|Julkaisija = Taschen|Vuosi = 2003|Tunniste = ISBN 3-8228-1734-1 (hardback) === Viittehet === {{Viittehet}} == Kirjalližuttu == * Vinci, Leonardo da|Nimeke = Työpäiväkirjat|Selite = Suomentanut Laura Lahdensuu|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Teos|Vuosi = 2009|Tunniste = ISBN 978-951-851-146-8 == Aihies muijal == * [http://www.malarze.walhalla.pl/galeria.php5?art=47 '''Art Gallery''' - Leonardo da Vinci] * [https://web.archive.org/web/20081106124757/http://www.elrelojdesol.com/leonardo-da-vinci/english/index.htm Leonardo da Vinci, Biography, Paintings and Drawings] * [https://web.archive.org/web/20160102220344/http://www.elrelojdesol.com/interactive-paintings/index.htm Leonardo da Vinci - Zoomable Paintings] * [https://web.archive.org/web/20171005094258/http://www.elrelojdesol.com/leonardo-da-vinci/gallery-english/index.htm Leonardo da Vinci's Paintings] * [http://www.ivu.org/history/davinci/hurwitz.html Leonardo da Vincin eettinen veganismi] * [http://www.kirjastokaista.fi/laura_lahdensuu_suomensi_leonardo_da_vincin_tyopaivakirjat/ Laura Lahdensuu suomensi Leonardo da Vincin työpäiväkirjat, Kirjastokaista-video] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|Vinci]] [[Kategourii:Kirjuttajat|Vinci]] [[Kategourii:Mualuajat|Vinci]] avavbvbb0ox5tkb4q12ufz9n9pxh61z 0 3256 51409 45290 2026-06-22T18:50:52Z Olksolo 356 references->viittehet 51409 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Lieksa |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = Suomi |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Lieksa sijainti Suomi.svg|thumb|500.px|alt=Lieksa Suomen kartal|Lieksa Suomen kartal]] '''Lieksa''' on linnu [[Suomi|Suomen]] [[Pohjas-Karjala]]s. Lieksas eläy 11 873 hengie. [[File:Lieksa Church.jpg|thumb|left|Lieksan kirikkö.]] Lieksan vahnu linnu Brahie (1653-1681, ruoč. Brahea) perustettih Vienan Karjalan kauppah niškoi. Lieksas on Pohjas-Karjalan korgevin vuaru [[Koli]]. [[File:Kolin finland.jpg|thumb| Nägymät Kolilt Pielizen järvehpäi.]] == Lieksan hierut == Egyptinkorpi, Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Hörhö, Jaakonvaara, Jamali, Jongunjoki, Kelvä, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lamminkylä, Lapalie, Louhivaara, Mätäsvaara, Märäjälahti, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankakoski, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Saarivaara, Keträvaara, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Sokovaara, Surpeenvaara, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonisjärvi, Vuonislahti. {{Wikidata/Population}} == Lähtehet == * [https://web.archive.org/web/20160201152948/http://vrk.fi/default.aspx?docid=8899&site=3&id=0 Väestörekisterikeskus] === Viidehet === {{Viittehet}} == Aihies muijal == * [http://www.Lieksa.fi Lieksa] [[Kategourii:Suomen linnat]] 62w738ys7sbm0f85a31lf8wrzsoz450 0 3352 51412 44733 2026-06-22T18:55:01Z Olksolo 356 viittehet 51412 wikitext text/x-wiki {{UIC}} [[Failu:Officiella minoritetsspråk.svg|pienoiskuva|Ruočin kartu: taivahansinine aloveh - suomen kieli, sinine - suomen da meänkieli, valpahanvihandu - suomen da saamelazien kieli, vihandu - suomen, saamelazien da meänkieli.]] '''Meänkieli''' libo '''torniojogialangonsuomi''' on yksi suomen kielen murdehis libo baltiekkusuomelaine kieli. [[Ruočči|Ruočis]] se on viralline vähembistökieli. == Meänkieli da suomen kieli == Meänkieles on äijy sanua, kuduadu nygöi ei ole suomen kieles, libo tuli sih vuvven 1809 jälles. Meänkieles on enämbi ruočin sego saamelazien laihinsanua suomen kieleh verraten. Meänkielen fonolougii, morfolougii sego virkehoppi sežo erotah suomen kieliopis. Ga äijiä meänkielen eroitussanua on suomen kielen peräpohjalazis murdehis. Jälgivuozinnu meänkieldy pietäh Ruočis erillizennu kielenny. Ga Suomes sidä pietäh suomen kielen murdehennu. == Histourien tiijot == 12. vuozisuas algajen Tornionalangon alovehes ruvettih elämäh suomelazet Päivännouzu- da Päivänlasku-Suomespäi. Vuonnu 1809, konzu Suomi liitettih Ven'ah, Tornionjogii myö menii raja jagoi Tornionlaakson kahteh ozah. Vuonnu 1888 oli hyväksytty se piätös, kuduan mugah školis opastettih vaigu ruočin kieldy. Suomen kielen pagizemine kiellettih školis. Ajan roduteourit sanottih tože, ku suomelazet ollah alembastu ei-germuanielličstu rahvastu. Vuonnu 1957 voimah astui käsky, kudaman mugah niken ei voi kieldiä lapsii suomen kielel pagizemas. Sendäh gi äijät Tornionlaakson eläjät paistih ruočikse ku muamankielel, ga ei voidu lugie eigo kirjuttua suomekse. Opastajien mugah, lapsile olis kebjiembi opastuo ruočin kieleh, gu hyö parembi tiettäs muamankieldy. Ga äijät oldih tostu mieldy. Sendäh gi enne vuozii 1970 Tornionlaakson eläjil ei olluh omua kirjukieldy. == Nygyaigaine meänkieli == Vuvven 2002 sulakuus algajen meänkieli on yhtenny viijes vähembistökieles Ruočis. Sil paistah Jällivaaras, Haaparannas, Kiirunas, Pajalas da Ylitornios. Ga kielen uudeh stuatussah huolimattah, vai 50 % virgumiesty tiedäy hyvin suomen paginkieldy libo meänkieldy. Enin oza heis eläy Norrbottenas. Meänkielel pagizijoin miäry on 40-70 tuhattu hengie. Sen lizäkse äijät pohjazen Ruočin rahvas vähäzel paistah tädä kieldy. [[Failu:Meänkieli puhujat.png|pienoiskuva|kus meänkieldy paistah]] Vuozis 1980 algajen oli kirjutettu äijän meänkielen opastuskniigua, meänkielekse kiännettih Biblii. Nygöi täl kielel valmistetah erähii televiidien lähetyksii. Meänkieldy opastetah [[Stokgol'mu|Stokgol'man]], Luulajan sego Uumajan yliopistolois. == Viittehet == {{Viittehet}} {{Suomi-ugrilazet kielet}} [[Kategourii:Suomen kieli]] [[Kategourii:Suomelas-ugrilazet kielet]] [[Kategourii:Jevroupan kielet]] emzd0uiwcgek5yqftj6m055baeb8cbc 0 3363 51413 41509 2026-06-22T18:55:54Z Olksolo 356 viittehet 51413 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Mokšan kieli''' (mokšan kieleh ''мокшень кяль'') on [[Uralilazet kielet|uralilazen kieliperehen]] [[Suomelas-ugrilazet kielet|suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh]] kuului volgalaine (mordvalaine) kieli. == Viittehet == {{Viittehet}} {{Suomi-ugrilazet kielet}} [[Kategourii:Suomelas-ugrilazet kielet]] [[Kategourii:Mordouvii]] 1umkcv9n5ovtp7cyagtg4qjnnxv9vc5 0 3371 51414 47860 2026-06-22T18:56:40Z Olksolo 356 viittehet 51414 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Moskovu |nimitys omal kielel = Москва |kuva = MoscowCollage.jpg |mua = Ven'a |valdivonmerki = Coat of Arms of Moscow.svg |flagu = Flag of Moscow, Russia.svg |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 55|lat_min= 45|lat_sec= 21 |lon_dir= |lon_deg= 37|lon_min= 37|lon_sec= 04 |CoordAddon = |johtai = [[Sergei Sobjanin|Sergei Sobjanin]] |johtajan laji = johtajannu ruadau |дата основания = 1147{{!}}1147 |enzimäinen mainičendu = 1147 |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = 2561,5 |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = 101000—135999 |сайт = http://mos.ru/ |язык сайта = ru }} '''Moskovu''' libo '''Moskuvu''' ({{Lang-ru|Москва́|Moskva}}) on [[Ven'a|Ven'an federatsien]] [[piälinnu]]. Moskovan eläjienlugu on läs 11,9 miljonua, da se kuuluu [[Jevrouppu|Jevroupan]] suurembien linnoin joukkoh. Moskovu on Ven'an tärgevimii tevolližus- da liikendehlinnoi. Moskovan linnan johtajannu ruadau [[Sergei Sob'anin]]. Moskovua on enzimästy kerdua mainittu histourien hroniekas vuvvennu 1147. Sidä vuottu pietäh linnan perustamisvuvvennu. [[File:Moscow - Saint Basil's Cathedral.jpg|thumb|Pyhän Vasiljin katedraal Moskovus]] == Vägiluvun kehitys == [[File:Population Development Moscow.png|thumb|Moskovan vägiluvun kehitys 1350–2005.|428x428px]] {|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="border-collapse: collapse; border: 1px solid #AAAAAA;" |+'''Moskovan eläjienmiärän kehitys''' |- valign="top" |1400: 40&nbsp;000 |1840: 348&nbsp;562<ref name=Demo1840>[http://dlib.rsl.ru/viewer/01003542943#page2?page=21 Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii.] {{ref-ru}}</ref> |1926: 2&nbsp;101&nbsp;200 |- |1638: 200&nbsp;000 |1856: 368&nbsp;800 |1931: 2&nbsp;781&nbsp;340<!-- <ref name=RSFSR1931/> --> |- |1710: 160&nbsp;000 |1863: 462&nbsp;500<!-- <ref name=ProjektIsto/> --> |1939: 4&nbsp;137&nbsp;018<!-- <ref name="Demoskope1939ru"/> --> |- |1725: 145&nbsp;000 |1868: 416&nbsp;400 |1959: 5&nbsp;045&nbsp;905<!-- <ref name=Demo1959gorod/> --> |- |1738: 138&nbsp;400 |1871: 601&nbsp;969 |1970: 6&nbsp;941&nbsp;961<!-- <ref name=Demo1970gorod/> --> |- |1775: 161&nbsp;000 |1888: 753&nbsp;459 |1979: 7&nbsp;830&nbsp;509<!-- <ref name=Demo1979gorod/> --> |- |1785: 188&nbsp;700 |1897: 1&nbsp;038&nbsp;591<!-- <ref name=Demo1897gorod/> --> |1989: 8&nbsp;769&nbsp;117<!-- <ref name=Demo1989gorod/> --> |- |1811: 270&nbsp;200<!-- <ref name=ProjektIsto/> --> |1912: 1&nbsp;617&nbsp;157 |2002: 10&nbsp;382&nbsp;754<!-- <ref name=Demo2002gorod/> --> |- |1813: 215&nbsp;000 |1914: 1&nbsp;762&nbsp;700<!-- <ref name=ProjektIsto></ref> --> |2010: 11&nbsp;503&nbsp;501<!-- <ref name="RuCensus2010vol1.11"/> --> |- |1825: 241&nbsp;500 |1920: 1&nbsp;027&nbsp;300 |2012: 11&nbsp;918&nbsp;057<!-- <ref name="un"/> --> |} <br> <gallery> Kremlin birds eye view-1.jpg| RedSquare (pixinn.net).jpg| Moscow Business Center 5073-84.jpg| Trinitylavra.jpg| </gallery> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Ven'an linnat]] [[Kategourii:Eländykohtat kirjaimikon mugah]] g4zozwai5mwwp887c4uqpm3gwc11xso 0 3422 51416 41145 2026-06-22T18:58:58Z Olksolo 356 viittehet 51416 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = New York |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = Amierikan Yhtysvallat |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:NYC wideangle south from Top of the Rock.jpg|thumb|Nägymät New Yorkah]] '''New York''' libo '''New York City''', viralline nimi '''City of New York''', on [[Amierikan Yhtysvallat|Yhtysvaldoin]] [[New York (ozavaldivo)|New Yorkan ozavaldivos]] olii linnu.<ref>http://www.1911encyclopedia.org/New_York_(City)|Nimeke = New York City|Julkaisu = 1911Encyclopedia.org|Viitattu = 30.1.2012</ref> Linnas eli vuonnu 2014 arvion mugah 8 491 079 ristikanzua<ref >http://factfinder.census.gov/bkmk/table/1.0/en/PEP/2014/PEPANNRSIP.US12A|Nimeke = Annual Estimates of the Resident Population for Incorporated Places of 50,000 or More, Ranked by July 1, 2014 Population: April 1, 2010 to July 1, 2014 - United States -- Places of 50,000+ Population|Julkaisija = U.S. Census Bureau|Viitattu = 6.8.2015</ref>. New York on Yhtysvaldoin toizekse suurembii linnoi.<ref>http://www.demographia.com/db-2000city50kdens.htm|Nimeke = 2000 Census: US Municipalities Over 50,000: Ranked by 2000 Density|Tekijä = |Selite = |Julkaisu = Demographia.com|Ajankohta = |Julkaisija = |Viitattu = 23.2.2013</ref> Kaikkiedah alvehel eläy 23 632 722 hengie.<ref>http://factfinder.census.gov/bkmk/table/1.0/en/PEP/2014/GCTPEPANNR.US41PR|Nimeke = Annual Estimates of the Resident Population: April 1, 2010 to July 1, 2014 - United States -- Combined Statistical Area|Julkaisija = U.S. Census Bureau|Viitattu = 6.8.2015</ref> New York on muailman tärgevimii talovus-<ref>http://www.moneycontrol.com/news/world-news/ubs-may-move-us-investment-bank-to-nyc_556257.html|Nimeke = UBS may move US investment bank to NYC|Julkaisu = moneycontrol.com|Viitattu = 20.12.2012</ref> da kul'tuurukeskuksii da ''Globalization and World Cities Study Groupin'' mugah yksi muailman nelläs tärgevimis [[muailmanlinnu|muailmanlinnois]] [[Tokio]]n, [[Pariižu|Pariižan]] da [[London]]an ohel. Linnu on vie [[Yhtistynnyöt kanzukunnat|YK:n]]<ref>http://yle.fi/uutiset/ykn_paamaja_remontoidaan_viimein/5833716|Nimeke = YK:n päämaja remontoidaan viimein|Julkaisu = yle.fi|Viitattu = 7.1.2013</ref> da monien toizien kanzoinvälizien järjestölöin kodipaikku. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Yhtysvaldoin linnat]] 67g44uhbfj78ccx1qkjw92ppyu7qc8x 0 3448 51417 42472 2026-06-22T18:59:37Z Olksolo 356 viittehet 51417 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Nurmes |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = Suomi |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Nurmes sijainti Suomi.svg|pienoiskuva|500.px|alt=Nurmes Suomen kartal|Nurmes Suomen kartal]] [[Failu:Bomba_(huvila).JPG|pienoiskuva|500.px|alt=Kuva Nurmeksen Bomban taloilpäi|Kuva Nurmeksen Bomban taloilpäi]] '''Nurmes''' on linnu [[Suomi|Suomen]] [[Pohjas-Karjala]]s. Nurmekses eläy 8 046 hengie. Nurmes on myös virrallizesti "Jevroupan rastavupajolinnu" da nurmekselaine Pekka Juhani Hannikainen kirjutti "Karjalaisten laulu" -pajon sanat. Nurmekses oli Suomen ezmäine karjalankieline kielipezä, ga se loppi oman ruavon. Nygöi ollah luadimas tostu kielipeziä Nurmekseh. ELDIA-projektan mugah Nurmes da [[Valdimo]] (alovehii nimitetäh "Ylä-Karjalakse") ollah Suomen alovehii, kudamis eläy kaikis enämbän karjalankielisty rahvastu. Toizet ollah Muhos, [[Jovensuu]], [[Helsinki|Helsingi]], Lahti, Kuopijo, Jyväskylä, Kotku, Tampere da Oulu. == Nurmeksen hieruloi == Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Kohtavaara, Kopras, Kuikka, Kuohatti, Kuokanvaara, Kynsiniemi, Lipinlahti, Mujejärvi, Nurmes, Palojärvi, Petäiskylä, Porokylä, Porosaari, Salmenkylä, Saramo, Savikylä, Särkivaara da Ylikylä. == Viittehet == {{Viittehet}} == Aihies muijal == * Nurmeksen linnan nettusaitu - http://www.nurmes.fi/ <br> * Nurmeksen linnanjohtajan - Asko Saatsin bloggu - http://nurmes.blogspot.fi/ * [https://web.archive.org/web/20160201152948/http://vrk.fi/default.aspx?docid=8899&site=3&id=0 Väestörekisterikeskus] [[Kategourii:Suomen linnat]] 1pklb30aoro2fwkhomvy6htdifldbqb 0 3472 51384 51081 2026-06-22T18:26:31Z Olksolo 356 viittehet 51384 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Oulu |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = Suomi |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Oulu.sijainti.suomi.2013.svg|thumb|Oulun linnan kundu Suomen kartal.]] '''Oulu''' ({{K-sv|Uleåborg}}) on [[Suomi|Suomen]] linnu da [[Pohjas-Pohjanmuan muakundu|Pohjas-Pohjanmuan]] muakundukeskus, kudai sijaiččou [[Oulujogi|Oulujoven]] suus [[Perämeri|Perämeren]] rannikol [[Pohjas-Pohjanmuan muakundu|Pohjas-Pohjanmuan muakunnas]]. Vuonnu [[1605]] perustettu Oulu on Pohjas-Suomen vahnin da [[vägilugu|vägiluvul]] Suomen viijendekse suurin linnu da neljändekse suurin linnualoveh <ref>[https://web.archive.org/web/20150223192437/http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=160_vaerak_tau_340_fi&ti=Taajamat+v%E4kiluvun+ja+v%E4est%F6ntiheyden+mukaan+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011]</ref>. Oulu on alovehen [[hallindo]]lline da kaupalline keskus. Oulun ymbäröijäh [[Hailuoto|Hailuodon]], [[Ii]]n, [[Kempele]]hen, [[Liminka]]n, [[Lumijoki|Lumijoven]], [[Muhos|Muhoksen]], [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Tyrnävä]]n da [[Utajärvi|Utajärven]] kunnat. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Suomen linnat]] c7gsa32t2gmez26zovp88kamcv8zjcs 0 3474 51385 51071 2026-06-22T18:27:28Z Olksolo 356 viittehet 51385 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Outokumpu |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = Suomi |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Outokummun vanha kaivos.JPG|pienoiskuva|Outokummun vahnu kaivos]] [[Failu:Outokumpu sijainti Suomi.svg|pienoiskuva|Outokumpu]] '''Outokumpu''' (vuodeh 1968 sah ''Kuusjärvi'') on linnu Suomen [[Pohjas-Karjalan muakundu|Pohjas-Karjalas]]. Outokummus eläy nečilleh 7000 ristikanzua. Outokummun eländyalovehii ollah ezimerkikse Jokipohja, Kaasila, Kalaton, Kyykeri, Mustikkakorpi, Mustola da Partalanmägi. == Histourii == Outokummus ruadoi vuozinnu 1913-1989 Outokummun kaivos. == Viittehet == {{Viittehet}} == Lähtehet == * [https://fi.wikipedia.org/wiki/Outokumpu Outokumpu suomen Wikipedies] == Aihies muijal == * [http://www.outokummunkaupunki.fi Outokumpu] [[Kategourii:Suomen linnat]] qqttjof8t2dbfkr4jn04v2t0bfznq0b 0 3510 51448 46463 2026-06-23T10:30:30Z CommonsDelinker 341 Replacing Flag_of_Peru_(state).svg with [[File:War_flag_of_Peru.svg]] (by [[:c:User:CommonsDelinker|CommonsDelinker]] because: [[:c:COM:FR|File renamed]]: [[:c:COM:FR#FR3|Criterion 3]] (obvious error) · This is not the State flag, this is the war flag [ht 51448 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Perun Tazavaldu | Alguperäine nimi={{K-es|República del Perú}}<br>Piruw Mama Llaqta<br>Piruw Suyu | Flagu=War flag of Peru.svg | Gerbu=Escudo_de_armas_del_Perú.svg | Audio = United States Navy Band - Marcha Nacional del Perú.ogg | Iččenäžyön päivymiärät=28. heinykuudu 1821 | Genetiivu=Perun | Suurin linnu=[[Lima]] | Suurimat linnat=[[Lima]], [[Arekipa]], [[Truhil'o]] | Rahvahan lugumäry=32 162 184 | Hinnoituksen vuozi=2020 | Pinduala=1 285 216 }} '''Peru''' ({{K-es|Perú}},  kečua  Piruw,  aimara  Piruw), viralline nimi on Perun Tazavaldu ({{K-es|República del Perú}}, kečua  Piruw Mama Llaqta, aimara  Piruw Suyu), on valdivo Suvi-Amerikas. Luodehes Peru rajoittuu [[Ekvador]]anke, pohjazes – [[Kolumbii|Kolumbienke]], päivännouzus – [[Braziilii|Braziilienke]], liidehes – [[Bolivii|Bolivien]] da [[Čili]]n kel. Päivänlaskus Perun randoi pestäh [[Tyynimeri|Tyyni valdumeren]] viet. Kolmandekse suurin valdivo Suvi-Amerikas (Brazilien da Argentinan jälles). Muan pinduala on 1 285 220&nbsp;km². Rahvahan lugumiäry on 30 475 144 hengie (v.2013). Piälinnu on [[Lima]]. Virralline kieli on ispanien, alovehil virrallizet kielet ollah kečua, aimara da toizet. [[Kategourii:Amerikan muat]] [[Kategourii:Peru|*]] b5h4nykvkfcgxagt7zl0uwsj1x1ncoq 0 3635 51379 51115 2026-06-22T18:24:03Z Olksolo 356 viittehet 51379 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Ruočin kuningaskundu | Alguperäine nimi=Konungariket Sverige | Flagu=Flag_of_Sweden.svg | Gerbu=Greater_coat_of_arms_of_Sweden.svg | Audio = United States Navy Band - Sweden.ogg | Genetiivu=Ruočin | Suurin linnu=[[Stokgol'mu]] | Suurimat linnat=[[Stokgol'mu]], [[Göteborg]], [[Malmö]], [[Uppsala]] | Rahvahan lugumäry=10 514 692 | Hinnoituksen vuozi=2022 | Pinduala=447 435 }} '''Ruočin kuningaskundu''' libo '''Ruočči''' on [[perustuslagi|perustuslailline]] [[monarhii]] [[Skandinavii|Skandinavies]] Pohjas-Jevroupas. Sil on yhtehine muaraja [[Suomi|Suomen]] da [[Norviegii|Norviegien]] ker<ref name=autogenerated1>[https://web.archive.org/web/20151002151733/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sw.html Sweden]</ref>. Ruočči on [[Pohjasmaat|pohjasmualoin]] kuului [[tevolližusmua]] da [[Jevroupan liitto|Jevroupan liiton]] jäsenmua, ga sil on yhtelläh omat jengat, [[Ruočin kruunu|kruunu]]. Muan pinduala on 450&nbsp;295 [[Nellikkökilometri|neliökilometrii]]. Se on pindualan mugah Päivänlasku-Jevroupan kolmandekse suurin mua da suurin [[Pohjasmualoin|Pohjasmua]] (gu ei [[Danii|Danien]] pindualah lasketanne [[Kalaallit Nunaat|Grenlandii]]). Ruočis eläy läs 10 miljonua eläjiä, se on suurin Pohjasmualoin lugu. Muan piä- da suurin linnu on [[Stokgol'mu]]. Virralline kieli on [[ruočin kieli]]. Unitarnoi valdu, konstitutsien monarhii. Vuvves [[1973]] syvyskuun 15. päiväs algajen Ruočin kuningahakse on tulluh [[Carl XVI Gustaf]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Ruočči]] [[Kategourii:Jevroupan muat]] okmxmjajpeuj0xpge5ihflxvz23ulmd 0 3636 51427 42225 2026-06-22T20:09:59Z Olksolo 356 viittehet 51427 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = pos’olku |nimi = Ruskeala }} '''Ruskeala''' on [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Sortavalan piirin linnoin da kylien luvettelo|Sortavalan piirin]] Kaalamon kyläkunnan pos’olku. Se sijoiččou [[Tohmajogi|Tohmajoven]] rannal. == Rahvahan lugumiäry == {|class="wikitable sortable" |- ! scope="col" style="width:50px;"|'''2009''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2010''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2013''' |- | scope="row" |730 |↘694 |↘659 |} == Nähtävykset == Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu. Lähäl pos’olkua on [[Ruskeala (mägiparku)|Ruskealan mägiparku]], kudai on perustettuh endiseh mramorukarjierah, 2 kilometrin piäs pos’olkaspäi ollah kosket Tohmajovel. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Karjal]] [[Kategourii:Sortavalan piiri]] 9an2oma4ujnw9ybhs9qxpl8uok1v7wk 0 3674 51405 24226 2026-06-22T18:48:59Z Miro Tuomi 8600 51405 wikitext text/x-wiki [[Failu:Lamna nasus.jpg|right|300px]] [[Failu:Lamna nasus distmap.png|right|300px]] '''Seldiakuulu''' ([[Latinan kieli|lat]]. ''Lamna nasus'') on kala. == Livvinkieline nimi == Täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty kalan [[Suomen kieli|suomenkielizes]] nimes "sillihai". [[Kategourii:Suomen kalat]] t14b2k1ru3jfopzjyfgjb6wyhb4oyfd 0 3713 51431 31765 2026-06-22T20:16:37Z Olksolo 356 viittehet 51431 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Stokgol'mu |nimitys omal kielel = {{K-sv|Stockholm}} |kuva = Stockholm.jpg |mua = Ruočči |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Stokgol'mu''' ({{K-sv|Stockholm}}) on [[Ruočči|Ruočin]] piälinnu da yhtel aigua muan suurin kundu. [[File:Stockholm_in_Sweden.gif|thumb|Stokgol'mu]] == Viittehet == {{Viittehet}} == Aihies muijal == * [https://www.visitstockholm.com/ Visit stockholm] [[Kategourii:Linnat]] [[Kategourii:Ruočči]] ovp2zbf3h2yr6l5b9v0yqv5jxbnqd6b 0 3836 51433 41269 2026-06-22T20:17:19Z Olksolo 356 viittehet 51433 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Turku |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = Suomi |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Turku''' ({{K-sv|Åbo}}) on linnu Lounas-Suomes. Sie eläy 186 191 eläjiä (31.1.2016).<ref>[https://web.archive.org/web/20160319194021/http://vrk.fi/default.aspx?docid=8908&site=3&id=0 Väestörekisterikeskus: Suomen asukasluvut kunnittain]</ref> [[Aurajogi|Aurajoven]] suul sijaiččii linnu on perustettu tovennägöizesti XIII vuozisual, da nenga ollen se on [[Suomi|Suomen]] vahnin linnu. Turku oli [[Jevrouppu|Jevroupan]] kul'tuurupiälinnannu [[Estounii|Estounien]] piälinnan [[Tallinn|Tallinnan]] kel vuvvennu 2011. ==Aihies toiziel== * [http://www.turku.fi Turun linnu] == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Suomen linnat]] 6k1863216g9sy0dtpeniytknrtod3vr 0 3919 51370 51140 2026-06-22T18:20:20Z Olksolo 356 references->viittehet 51370 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = kylä |nimi = Veškelys |kuva = Часовня Георгия из д. Кангозеро 03.JPG |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Suojärven piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 61|lat_min= 55|lat_sec= 17 |lon_dir= |lon_deg= 32|lon_min= 48|lon_sec= 46 |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = }} '''Veškelys''' ({{Lang-ru|Вешкелица}}) on vahnu karjalaine kylä [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Suojärven piiri]]s. Se on Veškelyksen kyläkunnan keskus. Veškelyksespäi Petroskoissah, Karjalan piälinnassah, on läs 100 km. Se sijoittuu 7 pienen järven rannoil – Kirikköjärven, Matkajärven, Koverajärven dmi. Veškelyksen kyläkunnas on mondu kyliä: ezim. Ar’koilu, Lagilambi, Kirikkömägi, Pappil, Padagju, Makkoilu, Vaččoilu, Nikkoilu, Pedri, Hoškoilu da muut. Kyläs on keskiškola, lapsienpäivykodi, lapsienkodi, laukat, kul’tuurukodi, [[Veškelyksen kirjasto|kirjasto]] da kylän histourien muzei. Veškelys on aloveh, kus paistah Siämärven alamurdehel, kudai on livvin murdehen pohjazin alamurreh. Vuonnu 1989 Veškelykseh tuodih [[Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi|puukirikkö]] ({{Lang-ru|Часовня Георгия Победоносца}}), kudai kuuluu XVI – XVII vuozisadah. Vie yksi histourielline rakennus on Sorokinan taloi (XIX vuozisuan loppu). Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu. == Veškelyksen rahvahien lugumiäry == Nygöi Veškelykses eläy läs 630 hengie (2016). {|class="wikitable sortable" |- ! scope="col" style="width:50px;"|'''2009''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2010''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2013''' |- | scope="row" |630 |↘508 |↗529 |} Joga vuottu Veškylykses Sroičanpiän pietäh jarmankoi, kudamih tullah kylän kaikin rahvahat. == Histourii == Veškelys muanitah enzimäzen kerran 1400-luvun lopun dokumentois kui Salmina Vešelyksen mäil («Деревня Салмина на Вешелукской горе»). 1400-luvul kyläs oli 7 muanruadajoin pihua da 12 «мест дворовых» («хоромы пожгли и крестьян побили немецкие люди»). Hos oligi voinu, karjalazet muutettih uuzih paikoih, toiči varattavihgi. Hyö tuldih paikkah, kudai rajoittuu heijän kodimuanke – Karjalan ujezdah (Корельский уезд), kunne 1570-luvul ainos tungiettihes ruoččilazet. XVII vuozisuan allus kirjazes, kudai oli kirjutettu v. 1610, on sanottu, gu kylä jagavuu monih agjoih (uuzih kylih): <blockquote>«Салмина Кирьяков (или Корьяков) конец на Вешелуксе-горе у часовни на леше-озерке » (mečän lammel), «Патрекеевской конец на Вешелуксе-горе на леших озерках», da vie «Горшечный конец на Вешелуксе-горе». </blockquote> XIX- luvun keskes Veškelyksen nimi oli Гошкойлы libo Гошкила da sih kuulutah kylät: Вешкельский погост, Горсельская Гора, Питракиева Гора, Савкойла. V. 1926 Veškelyksen nimi oli Vaččoila (Ваччойла). == Rahvahan elaijan tavat == Kui kaikkiel karjalazis kylis, Veškelykses ristikanzoin piäruadonnu oli muanruado. Siämärven muas on äijy kivie. Sendäh pellot oldih pienet. Kazvatettih ruistu, kagrua, ozrua, hernehtu, pelvastu da liinua. Sežo kylvettih vil’l’oi da nagristu. Kapustua da turnustu ruvettih istuttamah, konzu roittihes enzimäzet kolhozat. Sežo istutettih kartohkua. Kezämökiseläjät tuldih Petroskois Siämärven rannale 1970-luvul. Hyö iče ollah niilöis paikoispäi da elettih talolois, kudamis rodittihes. Kaskii ristikanzat käytettih 1940-luvun keskessah, a nagristu istutettiih paloloih voinangi jälles. Veškelykses enne piettih lehmii, heboloi, lambahii da kanoi. Poččii ruvettih kazvattamah kolhozois 1930-luvul, a kozii voinan jälles. Pidiä kozii oli halvembi lehmii, sendäh gu verot kozih oldih pienembi. Karjalazien elokkahus rippui žiivattoin miäräs. Žiivatat ainos voi myvvä da niilöin avul voi väittiä muadu. Hyvä muanväitys tarkoittau hyviä vil’l’an tulostu. Žiivatoile pidi varustua heiniä. Veškelykses ei varattu pahua siädy heinarren aijas. Sie käytettih erillizii rakennuksii hienän kuivuamizeh niškoi, kui Suomes. Kalastus ainos oli tärgein elinhommu. Sen avul ristikanzat suadih d’engua. Veškelykses on äijy järvie da lambii. Niilöis on ahvendu, haugii, särgii, kuhua, lahnua da muudu. Ennevahnas pyvvettih kalua ezim. verkoloil, ongittamine oli lapsien ilo. Ga voinan aigah da sen jälles ei suannuh kalastua kyzymättäh suomelazes nadzoras. Silloi lapset, kudamat ongitettih rannoil, pellastettih perehet nälläs. Sendäh gu sih aigah ei kalastettu äijiä, kalua järves oli muga äijy, gu liemeh voi pyydiä, kuni vezi kattilazes kiehuu. Kalastettih talvel, keviäl da sygyzyl. Kezäl ongitettih vai lapset da naizet ičele syömizekse, sendäh gu ižändät oldih sualoiruadolois. Mečästys Veškelykses ei olluh hyvin kehitetty. Mečästäjii oli vähän: yksi-kaksi joga kyläs. Mečästettih linduloi da elättilöi syömizen da sobien niškoi. Kalastuksen, mečästyksen, muanruadoloin da žiivatoin pidämizen ližäkse ristikanzat harjoitettih meččy-, seppy-, puččihommii da käziruadoloi. Joga kyläs oldih kirvesmiehet, reinsidojat, melliččyniekat imi. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo|V]] [[Kategourii:Karjal|V]] [[Kategourii:Suojärven piiri]] 2x55o7hsu8taojfcrzbtwtqk9d0yamb 0 4002 51367 51147 2026-06-22T18:19:32Z Olksolo 356 references->viittehet 51367 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Walt_disney_portrait.jpg|thumb|right|280px|Walt Disney vuvvennu 1954.]] '''Walter Elias ”Walt” Disney''' ([[5. talvikuudu]], [[1901]] – [[15. talvikuudu]], [[1966]]) oli [[Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] [[biznesmies]], [[animattori]] da [[kinoprod’useru]]. Händy tundiettih kaikkiel muailmas tärgienny [[mul’tfil’mu|mul’tfil’moin]] luadijannu. Häi perusti yhtes omassah vellen [[Roy O. Disney]]n kel [[The Walt Disney Company]] -yhtivön. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kino|D]] 8ozqohmy7qt2u24l455bw3hu0px4stn 0 4041 51393 49705 2026-06-22T18:37:01Z Olksolo 356 51393 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Čeehien tazavaldu | Alguperäine nimi=Česká republika | Flagu=Flag_of_the_Czech_Republic.svg | Gerbu=Coat of arms of the Czech Republic.svg | Audio = Czech anthem.ogg | Iččenäžyön päivymiärät=1. pakkaskuudu 1993 | Genetiivu=Čeehien | Suurin linnu=[[Praga]] | Suurimat linnat=[[Praga]], [[Plzen']], [[Brno]] | Rahvahan lugumäry=10 701 777 | Hinnoituksen vuozi=2021 | Pinduala=78 866 }} '''Čeehii''' on Keski-Jevroupan valdivo. Virralline nimi on Čeehien tazavaldu. Pohjazes se rajoittuu [[Pol’šu|Pol’šanke]] (rajan pitkevys on 658 km), luodehes da päivänlaskus – [[Germuanii|Germuanienke]] (rajan pitkevys on 646 km), suves – [[Avstrii|Avstrienke]] (rajan pitkevys on 362 km), päivännouzus – [[Slovakii|Slovakienke]] (rajan pitkevys on 214 km). Rajan yhtehine pitkevys on 1880 km. Čeehien piälinnu on muan suurin linnu [[Praga]]. Muan pinduala on 78 866 km². Rahvahan lugumiäry on 10 701 777 hengie. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Jevroupan muat|Č]] [[Kategourii:Muantiedo|Č]] i11abzkuqea3zhefl6n3r1elzip8jhm 0 4217 51428 41274 2026-06-22T20:15:18Z Olksolo 356 viittehet 51428 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Savonlinnu |nimitys omal kielel = {{K-fi|Savonlinna}} |kuva = |mua = Suomi |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = johtajannu ruadau |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[File:Savonlinna heinäkuu 2002 IMG 1635.JPG|thumb|right|Savonlinnan Olavinlinnu]] [[File:Savonlinnasali.jpg|thumb|Konsertuzualu Savonlinnasali]] [[File:Savonlinnan Lyseo-Kaupungintalo 1 AB.JPG|thumb|Savonlinnan vahnu litsei-Linnantaloi]] '''Savonlinnu''' ({{K-fi|Savonlinna}}) on suomelaine linnu, kudai on sijoitunnuhes [[Suvi-Savo]]s. Sie eläy 35 547 eläjiä (31.12.2015), da sen pinduala on 3 597,71 km², kudamas 1 358,65 km² on vetty. Savonlinnu tunnetah keskiaigazes [[Olavinlinnu|Olavinlinnas]] da sie piettäväs [[Savonlinnan Ouperufestivuali|Savonlinnan Ouperufestivualis]]. Savonlinnan nuaburikundii ollah [[Enonkoski|Enonkoski]], [[Heinyvezi|Heinyvezi]], [[Kitee|Kitee]], [[Liperi|Liperi]], [[Parikkala|Parikkala]], [[Randusalmi|Randusalmi]], [[Ruokolahti|Ruokolahti]], [[Riäkkylä|Riäkkylä]], [[Sulkava|Sulkava]] da [[Varkaus|Varkaus]]. Nämmis Enonkoski on kogonah Savonlinnan ymbäröity. == Histourii == Vuvvennu 1475 valmistui Olavinlinnu, kudaman viereh [[Kyrönsalmi|Kyrönsalmen]] päivänlaskupuolele Savonlinnu muvvostui. Savonlinnan malmi (Nyslotts malm), kudai kuului [[Siäminki|Siämingih]] da oli sijoitunnuhes Olavinlinnan vieres, ylendettih linnakse [[Pietari Brahe|Pietari Brahen]] kuhkutuksel vuvvennu 1639. Savonlinnan malmis elettih linnas ruadajat käziruadajat da muu rahvas, kudamat ei synnytty elämäh linnas. Savonlinnan perustamisdokumentu on hävinnyh ajan kulgies, a perustamisvuozi 1639 on käynnyh ilmi äijis muis lähtehispäi. == Muantiedo == Savonlinnan keskučču on sijoitunnuhes suaril, kudamat erotetah [[Saimua|Saimuan]] sellät [[Pihl´aivezi|Pihl´aivien]] da [[Huabuvezi|Huabuvien]] toizistah. Linnan pindualas enämbi kolmannestu on vetty da suarii. Huabu- da Pihl´aivetty yhtistetäh kolme salmie, kudamat ollah päivänlaskupuoles päivännouzupuoleh [[Laitaatsalmi|Laitaatsalmi]], [[Huabusalmi|Huabusalmi]] da Kyrönsalmi. == Nähtävykset == *[[Olavinlinnu]] *[[Putkinotko|Putkinotko]] *[[Rauhanlinnu|Rauhanlinnu]] *[[Pikkukirikkö|Pikkukirikkö]] == Lähtehet == * [https://web.archive.org/web/20160201152948/http://vrk.fi/default.aspx?docid=8899&site=3&id=0 Väestörekisterikeskus] === Viittehet === {{Viittehet}} == Aihies muijal == * [http://www.savonlinna.fi Savonlinna] [[Kategourii:Suomen linnat]] 0t0x8tqwz8rq5dbf6a46wltx3hzu6jy 0 4352 51352 25170 2026-06-22T17:37:10Z Miro Tuomi 8600 51352 wikitext text/x-wiki [[File:20130608 6D 0841 (13970805176).jpg|thumb|Peldočiučoi]]'''Peldočiučoi''' (lat. Passer montanus L., ven. полевой воробей) kuuluu čiuččoloin pereheh. <br /> == Lugu Karjalas == Peldočiučoin lugu verratunnu [[kodičiučoi|kodičiučoin]] luguh on äijiä pienembi [[Karjal|Karjalas]]. Yhtelläh sidä on kaikkiel tazavallas. <br /> == Ulgonägö == Peldočiučoi [[kodičiučoi|kodičiučois]] eruou, ku sil piäs on yksivärine maksankarvaine hattu. [[Kodičiučoi|Kodičiučoilhäi]] očču da piämal’l’ušku ollah harmuattavat, tagaraivo on maksankarvaine. Peldočiučoil siives on kaksi vaplastu junuo, kodičiučoil on vaiku yksi.<br /> == Pezoitundu == Kui [[kodičiučoi]] peldočiučoi haudou poigazii kaksi kerdua kezäs. <br /> == Muutandu == Peldočiučoi on talvilindu. Yhtelläh ligakuul-kylmykuul yhtelläh net lähtietäh [[Karjal|Karjalan]] päivänlaskun da lounahanpuoleh suuril parviloil.<br /> == Literatuuru == В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002<br /> [[Kategourii:Elättimuailmu]] [[Kategourii:Linnut|P]] 22uqysiccijcns7vmou14wkct7ajlrv 0 4685 51398 41151 2026-06-22T18:42:35Z Olksolo 356 viittehet 51398 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = George Washington | Kuva = | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = | Kuolendukohtu = | Ammatti = poliitiekku }} [[Failu:George Washington by Adolf Ulrik Wertmuller.jpg|pienoiskuva]] '''George Washington''' ([[22. tuhukuudu]] [[1732]], Bridges Creek, Virginii - [[14. talvikuudu]] [[1799]], Mount Vernon, Virginii) oli ameriekkalaine valdivonruadai, [[Amierikan_Yhtysvallat|Yhtysvalloin]] enzimäine rahvahan vallittu prezidentu (1789-1797), yksi Yhtysvalloin perustajis, Kontinentallizen armien piämies, Yhtysvalloin vällysvoinan ozanottai, ameriekkalazen Prezidentan instituutan perustai. Suuri orjienomistai. George Washington oli roinnuhes muanruadajan pereheh. Vuvvennu [[1752]] häi sai perindökse Mount Vernon –muaalovehen. Samannu vuvvennu mies yhtyi voinutoimih fransuzoih da indeitsieh vastah, puutui vangičukseh. Vuvvennu [[1759]] Washington nai Martha Custis Dandridges da rubei panemah kundoh omua taloidu. Hänes rodih yksi Virginien bohatois muanomistajis. Washington oli yksi Enzimäzen kontinentallizen kongresan deleguatois. Brituanieh vastah ammunduriidoin jälgeh hänet vallittih Kontinentallizen armien piämiehekse. Voiskoin muutettuu Washington ohjai niidy Bostonan kierros algajen vevvennu 1776 anglien voiskan kapitul’atsiessah Jorktownan lähäl vuvvennu [[1781]]. Kylmykuus 1783 [[Pariižu|Pariižan]] rauhansobimuksen azutettuu George Washington loppi virran da lähti elämäh Mount Vernon –muaaloveheh. Washington vallittih Konstitutsien konventan paginanvedäjäkse. Vuvvennu [[1787]] tämä yhtymy valmisti Yhtysvalloin konstitutsien. Vuvvennu [[1789]] hänet vallittih Yhtysvalloin enzimäzekse prezidentakse. Vuvvennu [[1792]] Washington uvvessah vallittih prezidentakse. Kolmel kerdua häi iče kieldävyi prezidentan ruadovirras. Enne lähtyö häi sanoi jälgisanoi rahvahale. Prezidentan ruadovirran loppiettuu Washington lähti elämäh Mount Vernon –muaaloveheh da puaksuh kävi nostettavah piälinnah. Kongressu andoi Washingtonale Kodimuan tuatan arvonimen. Washington kuoli 15. talvikuudu 1799. Hänet pandih muah Mount Vernonas 18. talvikuudu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Amerikan Yhtysvallat]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|Washington]] 9bj1lqrzsxfm41ldtd86qfsnf1xmrkq 0 4813 51382 51088 2026-06-22T18:25:39Z Olksolo 356 references->viittehet 51382 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu |Nimi = Albert Camus |Kuva = File:Albert Camus, gagnant de prix Nobel, portrait en buste, posé au bureau, faisant face à gauche, cigarette de tabagisme.jpg|thumb|Albert Camus, gagnant de prix Nobel, portrait en buste, posé au bureau, faisant face à gauche, cigarette de tabagisme |Roinduaigu = |Roindukohtu = Alžir |Kuolenduaigu = |Kuolendukohtu = Francii |Ammatti = filousofu, kirjuttai }} '''Albert Camus''' ([[7. heinykuudu]] [[1913]] [[Alžir]] – [[4. pakkaskuudu]] [[1960]] [[Francii]]) oli [[francielaine]] [[kirjuttai]], [[filosoufii|filosoufu]], lehtimies da yksi [[ekzistencialisma]]n da [[absurdizmu|absurdizma]]n piähengis. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|C]] hdf4c8gj5vtczoz7l9e8583lxd3bwml 0 4859 51389 36832 2026-06-22T18:32:05Z Olksolo 356 viittehet 51389 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Amsterdamu |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:KeizersgrachtReguliersgrachtAmsterdam.jpg|thumb|300px|alt=Amsterdamu|Amsterdamu]] '''Amsterdamu''' (''Amsterdam'') on [[Alangomuat|Alangomualoin]] piälinnu. Sie eläy läs 825 080 eläjiä (2016). == Viitehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Linnat]] [[Kategourii:Alangomuat]] 74makmtyjmeean9hgpg9im78orejpoj 0 4905 51426 49706 2026-06-22T20:08:41Z Olksolo 356 viittehet 51426 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Praga |nimitys omal kielel = |kuva = Prague Montage.jpg |mua = Čeehii |valdivonmerki = Praha CoA CZ.svg |flagu = Flag of Prague.svg |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 50|lat_min= 05|lat_sec= 19 |lon_dir= |lon_deg= 14|lon_min= 25|lon_sec= 17 |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = 1 243 201 |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Praga''' on [[Čeehii|Čeehien]] piälinnu. Sie on oma haldivo. Pragas eläy 1,3 miljonua hengie ([[2013]]). Tämä linnu on Jevroliiton n'ellästostu suurin linnu. Praga on [[Vltava]]-joven rannal, n'elläskymmenes kilometris siepäi olijas kohtas Vltava langieu Laba-jogeh. Praga on Čeehien poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Jevroupan suuri turistukeskus: vuonnu 2012 sinne käi enämbi 5,4 miljonua turistua. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Linnat|P]] 98kkwsi0z5qceawba7fj1taqnumt5fh 0 5030 51358 51164 2026-06-22T18:13:52Z Olksolo 356 viittehet 51358 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Karl Heinrich Marx''' ([[5. oraskuudu]] [[1818]] – [[14. kevätkuudu]] [[1883]]) oli [[Germuanii|germuanielaine]] filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu, kirjuttai, runoilii, poliittine lehtimies, yhteiskunnallizel alal ruadai. Marx oli [[Friedrich Engels|Friedrich Engelsan]] dovariššu da hänenke yksimieline. Engelsanke yhtes Marx kirjutti ”Kommunistizen puolovehen manifestan” (1848). Marx on poliittistu ekonoumiedu koskijan klassizen tiedoruavon kirjuttai ”Kapitualu. Poliittizen ekonoumien kriitiekku” (1867). Marxan ruavon pohjale rodivuttih moizet alat kui: # Tiijos – ainehellizen dialektiekan tiedometoudu. # Filosoufies – Hegelin filosoufien ainehelline ellendämine. # Sotsiualugumanituarizil tiedoaloil – kul’tuuran histourien ainehelline ellendämine. # Sotsiualupraktiekas da nygyaigazil sotsiualugumanituarizil tiedoaloil – tiijolline sotsializmu, rahvaspuolien borčan enzimäine tiijolline teourii. # Ekonoumiekas – poliittizen ekonoumien tiijolline kriitiekku, ližäarvon enzimäine tiijolline teourii. Kai nämä alat yhtes kuulutah ”marksizmah” da ollah kommunistizen liikkehen pohjannu. == Opastundu == Triras gimnuazien loppiettuu Marx piäzi opastumah yliopistoh, ezmäi Bonnan, kus opastui vaiku kaksi opastuskauttu, sit Berlinan, kus opastui oigevustieduo, histouriedu, taijon histouriedu da filosoufiedu. Vuvvennu 1839 häi kirjutti tutkimusruavon ”Epukuran, stojikoin da skeptizen filosoufien histourien tetratit”. Vuvvennu 1841 Marx enne aigua loppi yliopiston da kirjutti väitöskirjan ”Eruo Demokritan naturfilosoufien da Epikuran naturfilosoufien välil”, kudaman väitti Jenan yliopistos, [[Berlin|Berlinan]] yliopistoshäi väitändy oli dengoin puoles hänele vaigei. Silloi Marx oman mielikannan mugah oli Hegelin jälgeläine idealastu. Yliopiston loppiettuu Marx muutti Bonnah. == Ruado == Vuozinnu 1842-1843 Marx ruadoi Rhenische Zeitung -lehten toimittajannu da redaktorannu. Ezmäi häi sanoi, ku pidäy kieldävyö tsenzuuras, sit avvonazesti rubei kritikuimah halličuksen ruaduo. Jällespäi monis omis kirjutuksis häi kuhkutti prussien monarhien vallan lykkiändäh vallankumovuksen vuoh da sen demokruatiekse vaihtandah. Vallasolijat ei voidu olla vaikkani, sendäh kevätkuul vuvvennu 1843 lehti salvattih. Marx vie enne sidä lähti ruavospäi iäre, ga se ei pellastannuh lehtie. Ruado lehten toimitukses pal’l’asti, ku Marx ei ylen hyvin tiijä poliittistu ekonoumiedu, sendäh häi rubieu perinpohjin tutkimah sidä, jatkajen lehtimiehen ruaduo. Vuvvennu 1843 Marx muutti perehenke [[Pariižu|Pariižah]], kus tuttavui Heinrich Heinen da Friedrich Engelsan kel. Juuri Engels kiändi Marxan mielet ruadajan rahvaspuolen eländytilah. Pariižas Marx oli kosketuksis ruadajan rahvahan yhtistyksienke. Vuvvennu 1845 tuhukuul Marx karkoitettih Pariižaspäi da häi muutti Br’usselih, kunne tuli Engelsgi. Sie hyö yhtes kirjutettih Germuanielaine ideolougii -ruado, kudamas kritikuittih Hegelin da nuorien hegeliläzien mielii. Hyö mollembat ruvettih kuulumah kanzoinvälizeh peitoči ruadajah da kuhkutusruaduo pidäjah ”Oigienmugazien liittoh”. Liiton kehitykses kirjutettih kommunistizen liiton programman – tundietun ”Kommunistizen puolovehen manifestan”, kudai jullattih 21. tuhukuudu 1848 Londonas. Tuhukuun 1848 vallankumovuksen allettuu Marxua karkoitettih Belgiespäi, häi lähti järilleh Pariižah, sit kevätkuun vallankumovuksen jälles – Germuanieh, Kölnah, kus Engelsanke yhtes puutui piästiä ilmah jogapäivästy vallankumovuksen lehtie ”Neue Rheinische Zeitung”. Lehti heitti ruandan, konzu [[Germuanii|Germuanies]] 1849 vastahnouzemizis oli voitettu vastahnouzijat. Marxua karkoitettih Germuaniespäi, häi lähti perehenke Pariižah. Siepäigi händy karkoitettih da pereh muutti Londonah, kus Marx eli kuolendassah da kirjutti omat tärgiet ekonoumizet tevokset, niilöin joukos ”Kapitualangi”. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Filosoufii|M]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|M]] [[Kategourii:Ristikanzat|M]] 8yo7jyg3xzhpyrvr01f9vys0igwzfnz 0 5032 51363 51151 2026-06-22T18:18:03Z Olksolo 356 references->viittehet 51363 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Friedrich Nietzsche''' ([[15. ligakuudu]] [[1844]] – [[25. elokuudu]] [[1900]]) oli germuanielaine ajattelii, klassine filoulogu, säveldäi, runoilii, omaluaduzen filosouffizen alan perustai, kudamal piädykauti ei ole akadeemistu luonduo da sendäh se on kuulužu ei vaiku filosoufoin keskes. Sih kontseptsieh kuuluu tovelližuon omaluaduine arvostus, kudamas ebäiltävinny ollah moralin, uskondon, kul’tuuran da yhteiskunnallis-poliittizien välilöin perustehet da kudai jällespäi rubei kuulumah eloksen filosoufieh. Se on kirjutettu aforistizeh tabah, sendäh ellendämizen puoles on kiistanalaine da eri mielih suattai. == Rodivundu da pereh == Nietzsche rodivui päivännouzun Germuanies, silloi yhtehisty Germuanien valdivuo ei olluh, sendäh voibi sanuo häi oli Prussien kanzalaine. Nietzschen pereh oli uskovaine, hänen tuattah oli l’uterilaine pappi. Lapsennu Nietzsche aijoi rubei lugemah da sit opastui kirjuttamah da kai iče rubei kirjuttamah muuzikkua. == Opastundu == Nietzsche opastui Bonnan yliopistos teolougiedu da filolougiedu, ga terväh petyi opastujien argiololoih, da konzu oppi vaikuttua omih dovariššoih, rodih heijän keskes ellendämätöi da hyllätty. Se oli eräs syylöis Leipzigan yliopistoh lähtendäkse. Yhtelläh uvves kohtas filolougien opastumine ei tuonnuh Nietzschel hyviä mieldy, hänen hyväh lykkyh kaččomattahgi: vie opastujannu olles 24 vuvven ijäs händy kučuttih klassizen filolougien professorakse Bazelin yliopistoh – ennekuulumatoi tapahtumu Jevroupan yliopistoloin histouries. == Ystävys Wagneranke == Nietzsche oli mieldynyh [[Richard Wagner|Richard Wagneran]] muuzikkah da hänen filosouffizih nägemyksih. Vuvvennu 1868 kylmykuul häi tuttavuu tundietun säveldäjänke. Yhtelläh ystävys ei kestänyh hätkie, sendäh ku 1872 vuvvel Wagner muutti Bairotah, kus hänen muailman nägemykset ruvettih muuttumah, kiändyi hristianskoih uskoh da rubei enämbäl kuulemah rahvahan mielii. Se ei roinnuh mieldy myöte Nietzschel, sendäh ystävys loppih. Vuvvennu 1888 Nietzsche kirjutti Kazus Wagner -kniigan, kudamas sanelou omii mielii Wagnerua kohtah. Myöhembä Nietzsche tunnusti, ku germuanielazen säveldäjän muuzikku vaikutti hänen mielih da kniigoin, filolougizien da filosouffizien ruadoloin kirjutandutabah. == Nietzsche filosoufannu da filoulogannu == Nietzschen mielet äijäl vaikutettih uuzien filosouffizien aloin rodivundah – ekzistentsializmah da postmodernizmah. Hänen nimie mainitah kieldävymizen teourien – nigilizman – rodivundas. Häi oli myös moizen alan alguhpanijannu, kui nitsšianstvu, kudai levii Jevroupas da Ven’al XX vuozisuan allus. Nietzsche kirjutti yhteiskunnan eloksen tärgielöis kyzymyksis, enne kaikie uskondos, psiholougies, sotsiolougies, moralis. Kantah verratunnu häi ei vaiku kritikuinnuh puhtastu älyy, ga lähti ielleh – ebäili ristikanzan älyn kai nägyjät suavutukset, oppi luadie ristikanzan olotilan arvostandan oman sistieman. Omas moralis häi oli aforistine, sendäh puaksuh ellendämätöi. Häi ei andanuh lopullizii vastavuksii, puaksumbah pöllätteli ”vällien mielien” tulendal, kudamat ei olla mennyön aijan vaikutukses. Nämmii ristikanzoi häi sanoi ”yliristikanzoikse”. == Kniigat == Nietzsche kirjutti enämbi kymmendy kniigua filosoufies, teolougies, filolougies, mifolougies. Ielleh erähät niilöis: * ”Nenga sanoi Zaratustra, Kniigu kaikile da nikelle” 1883-87 * ”Kazus Wagner” 1888 * ”Huondesrosko” 1881 * ”Matkuniekku da hänen kuvahaine” 1880 == Nietzschen voimattomus == Bazelin yliopistos Nietzschel enzi kerdua rodih mieliluavun voimattomus. Tervehyön parandamizekse hänel pidi lähtie kurortale Luganoh. Parandustu ei roinnuh, sendäh vuvvennu 1879 Nietzsche jätti professoran virran da kai hänen tulii elos oli borču tavvinke. Taudii vastah häi kirjuttigi omii tevoksii. Vuvvennu 1889 händy pandih mielipuolizien bol’niččah. Vuvvennu 1900 häi kuoli. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Filosoufii|N]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|N]] 7wksmu1rutthkjtfyc0rgbq5ja24v0d 0 5055 51366 51148 2026-06-22T18:19:21Z Olksolo 356 references->viittehet 51366 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Winston Churchill''' ([[30. kylmykuudu]] [[1874]] – [[24. pakkaskuudu]] [[1965]]) oli brinuanielaine poliitiekku da valdivonvallas ruadanuh, [[Yhtys_Kuningaskundu|Suuribrituanien]] piäministru vuozinnu 1940-1945 da 1951-1955, vojennoi, lehtimies, kirjuttai, Brituanien akadeemien kunnivojäsen (1952), [[Kirjalližus|kirjalližuon]] alal Nobelin palkindon suannuh (1953). Vuvvennu 2002 BBC:n pietyn kyzelyn mugah oli sanottu histouries kaikis suurimakse brituanielazis. Churchillin ruavol oli suuri merkičys kui Brituanien, mugai kaiken muailman poliitiekas. Yhtelläh sidä tänäpäi ellendetäh da arvostetah eri luaduh: yhtet ihaillah hänen poliitiekan rohkevuttu da tegoloi, toizii hänen ruado ilgeityttäy sendäh, ku Churchill oli sidä mieldy, ku muailmas vallas pidäy olla vaiku rahvastu valgiedu rahvasroduu. Kaččomattah sih, ku Churchill avvonazesti vastusti diktatuurua bojukentil, häi ei peittänyh omua mieldymysty Stalinan da Mussolinin ruadoh, hyöhäi hänen vallan aigah oldih totalituarizen vallan perustajat [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]] da [[Itualii|Itualies]]. == Churchillin mustokse == Syvyskuul vuvvennu 1973 Londonas parluamentan taloilluo oli avattu Churchillin mustopačas. Sen avajazis oli kuningatar Elizabeth II. Churchillin nimen sai Suuribrituanien armien II Muailman voinan aigaine jygei jälguvägitanku. Se oli vähälykkyine luajindas da käytös. Churchill nagroi sendäh, sanoi, ku sil tankal on enämbi pahua puoldu, migu hänel ičel. Vuvvennu 1944 [[Avstrualii|Avstralies]] Dandenong-puisto sai uvven nimen – Churchill – kuulužan poliitiekan kunnivokse. Churchillile on omistettu brituanielazet raududengat – vuozien 1965 (krounu – kuoltuu) da 2016 (50 vuottu kuoltuu). Churchillin hyvyönluajindufondu perustettih vuvvennu 1954 muailman liiton hyvyös hänen Nobelin palkindon suaduu, Churchill andoi vuitin eluo fondan kehittämizekse. == Mieldykiinnittäjiä tieduo == Churchillin imidžah kuului siguaru. Hänen elostu kirjuttajat lujoitettih, ku päiväs häi kurii 8-10 siguarua, sigarietoin kurinduahäi häi paheksi da pengoi. Rajoitukset da kiellot, kudamat oldih virrallizis pidolois kurindah niškoi, ei koskiettu händy. Churchill kurii vahnategi, igäh da liäkärilöin nevvoloih kaččomattah. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histourii|C]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|C]] c15bhdtghgmqmqskch0sqvpjj24clrk 0 5170 51373 51128 2026-06-22T18:21:17Z Olksolo 356 references->viittehet 51373 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Pyhämies Dimitrii Rostovskii''' ([[21. talvikuudu|11. (21.) talvikuudu]] [[1651]] - [[8. kylmykuudu|28. ligakuudu (8. kylmykuudu)]] [[1709]]) - pyhittäi on roinnuhes Kijevan lähäl, blagočestivois perehes da oli ylen äijäl suvaiččii Jumalua: opastui grekan da latinan kieldy da toizii klassikkalizii tiedoloi. Häi tuli monuahakse, sai nimen Dimitrii velikomučeniekan Dimitrien Solunskoin mustokse. Pyhämies Dimitrii maltoi kerduo Jumalan Sanua Ven'al, ylen äijis linnois, tiedäjät hänen koulutustu da korgieloi tiedoloi igumen Kijevo-Pečorskoin Lavran andoi käskyn luadie (Žitije Svätih) kirjuttua pyhittäjien monuahoin eländyaigah näh. Tädä ruaduo Dimitrii ruadoi kogo omassah ijän. [[Pedru I]] käskyy myö svätitel'oli kučuttu [[Moskova|Moskovah]], kus hänel oli annettu Sibirskoin kafedran mitropolitan suanu. Vaiku hänen tervehys ei olluh hyvä da ruado oli vuažnoi, työttih Rostovo-Jaroslavskoil Kafedral. Nygözel aijalgi kaikin pravoslavnoit rahvas suajah tiedoloi Jumalan uskoh näh da hänen Hengen vägilöih näh. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Ristikanzat|D]] [[Kategourii:Hristianskoi usko|D]] [[Kategourii:Pravosluavii|D]] lt5vywfamno83wkzm7ha9prq16hnioo 0 5771 51424 49698 2026-06-22T20:04:42Z Olksolo 356 viittehet 51424 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Ottava |nimitys omal kielel = Ottawa |kuva = OttawaCollage.png |valdivonmerki = Coat of arms of Ottawa, Ontario.png |flagu = Flag of Ottawa, Ontario.svg }} '''Ottava''' on [[Kanuadu|Kanuadan]] piälinnu. Se on Ontario –muakunnan päivännouzupuoles, Ottava –joven rannal. Ottava on Ontarion toine suurin linnu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo|O]] [[Kategourii:Linnat|O]] 638kmhu12r61tfskjib12kqou4l21wr 0 6278 51410 41142 2026-06-22T18:53:01Z Olksolo 356 viittehet 51410 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Lima |nimitys omal kielel = Lima |kuva = Lima collage01.jpg |valdivonmerki = Coat of arms of Lima.svg |flagu = Flag of Lima.svg }} '''Lima''' on [[Suvi-Amerikku|Suvi-Ameriekan]] linnu [[Tyynimeri|Tyynenmeren rannal]]. Se on [[Peru]]n tazavallan piälinnu, sen poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Liman perustettih ispuanielazet vuonnu 1535. Myöhembi linnas rodih ispuanielazien vallattuloin mualoin keskus, vuonnu 1821 (konzu Peru ilmoitettih iččenäzekse muakse) linnas tuli Peru-Tazavallan piälinnu. Vuonnu 1988 Liman histourielline keskus on pandu [[UNESCO:n muailmanperindöluvettelo]]h. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Linnat]] [[Kategourii:Peru]] gyjorwjgpl6yr4tv5qhwcqr08kixspn 0 6293 51368 51146 2026-06-22T18:19:48Z Olksolo 356 references->viittehet 51368 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Nikolai Konstantinovič Rerih''' ([[9. sulakuudu|27. syvyskuudu (9. sulakuudu)]] [[1874]], [[Piiteri]] – [[13. talvikuudu]] [[1947]], Naggar, Himačal-Pradeš, [[Indii]]) oli ven’alaine taidomualuaju, teatrudekoratsieloin taidoilii, teosofu, kirjuttai, matkailii, arheolougu da kuulužu rahvaskundualan ruadai, Piiterin (Ven’an) taidoakadiemien akadiemiekku (1909). Omassah ijän aloh Rerih piirusti läs 7000 kuvua, kudualois äijy nygöi on muailman kuulužimis gallerielois, da kirjutti läs 30 kniigua, kaksi runotevostugi. Häi oli Rerihan sobimuksen keksii da alguhpanii, monien rahvahienkeskizien kul’tuuruliikkehien alguhpanii, monien ven’alazien da vierahien palkindoloin kavaleru. Ven’al eländän aigannu Rerih toimii muinažuontieduo, keräilemisty, hyvin pani nägevih omat kuvat ozutteluloil, otti ozua kirikkölöin projektoin luajindah da seinymualavuksih. Häi ruadoi johtajannu školas, kuduas kiiteltih taidoloi, oli Taijon muailmu taidoilijoin liiton piämiehenny, teatrudekoratsieloin taidoilijannu, puolisti da elvytti ven’alazii perindölöi , toimii hyvyönluajindua. Vuvves 1917 algajen Rerih eli emigratsies. Häi järjesti matkat Keksi-Aazieh da Man’čžurijah da otti ozua niilöis. Rerih perusti enämbi kymmendy kul’tuuru- da opastuslaitostu erilazis mualois da Urusvati instituutan, kuduas tutkittih päivännouzukul’tuurua, luonduo da muudu. Rerih oli nainuh Elena Rerihas da heil oli kaksi poigua – Jurij da Sv’atoslav. 1920-luvus algajen on luajittu seuroi da muzieloi Rerihan kunnivokse . Hänen idejoin da Agni-jouga uskondo-filosoufien teourien noudajat perustetah Rerihan liikehty. Rerihan idejat ollah kovasti vaikutettu new agen kehittämizeh Ven’al. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Ristikanzat|R]] [[Category:Kul'tuuru|R]] [[Category:Kuvataideh|R]] amg9vz8x6yrrg23ianiwvudrga3aaz3 0 6306 51353 47887 2026-06-22T17:59:22Z Olksolo 356 viittehet 51353 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Titanic''' on [[James Cameron|James Cameronan]] luajittu romuantine katastrofufil'mu. Sen enzi-ildu oli vuvvennu 1997. Fil'mu kerdou Titanic-höyrylaivan uppuomizes da tämä tarin on ozittaín keksitty. Piähenget ollah [[Leonardo DiCaprio]] da [[Kate Winslet]]. Fil'mu terväh nouzi kuulužakse da sai yhtentostu Oscar-palkinduo, sih kuuluu ''Paras fil'mu''- da ''Paras ohjavus''-palkindot. Titanic oli ezmäine fil'mu, kudai oli kerännyt piäl miljardua dollarua lippulois. <gallery mode="packed" heights="250"> Titanic.jpg|Titanic KateWinsletByAndreaRaffin2011.jpg|Kate Winslet Leonardo DiCaprio 2014.jpg|Leonardo DiCaprio v. 2014 </gallery> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Fil’mat]] 7dbocsm68ywb9pn0fppudpaxww39jhe 0 6581 51411 39108 2026-06-22T18:53:50Z Olksolo 356 viittehet 51411 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Manila |nimitys omal kielel = Maynila |kuva = Manila Infobox Pic Montage.jpg |valdivonmerki = Ph seal ncr manila.svg |flagu = Flag of Manila.png }} '''Manila''' on [[Filippinat]] –valdivon piälinnu da yksi 16 linnas, kuduat kuulutah Piälinnualoveheh (Metro-Manilah). Manilan päivänlaskupuoles on Manilan lahti. Manilas eläy 1 660 714 hengie ([[2007]]), sendäh gi se on Filippinat -muan toine suurin linnu Kesonan jälles. Manilan pindu-ala on vai 38,55 km², ga täh šeikkah huolimattah Manilan eläjien lugumiäry kazvau ruttoh. Lopes de Legaspi perusti linnan vuonnu [[1571]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Filippinat]] [[Kategourii:Linnat]] oaqa9d84rxgeewzp08uoyvb5b6nmpzs 0 7451 51415 37957 2026-06-22T18:57:48Z Olksolo 356 viittehet 51415 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Natalja Sinitskaja''' on rodivunnuh [[7. kezäkuudu]] [[1974]] Ladvan kyläh ([[Karjalan tazavaldu]], [[Oniegan rannikon piiri]]) karjalazien pereheh. On kirjutannuh In'aine-lapsien kirjan, kudai vuvvennu 2010 on puuttunuh Muailman 100 parahan lapsien kirjoin joukkoh - IBBY 2010. On kiändänyh [[Tove Jansson|Toven Janssonan]] yheksä [[Muumi|Muumi-kirjua]] [[karjalan kieli |karjalan kieleh]] (livvin murdeheh). Vuvves [[1996]] ruadoi piätoimittajannu karjalankielizes [[Oma Mua]] -lehtes. Vuodessah 2017 oli Oma Mua -lehten piätoimittajannu. Vuvves 2017 ruadau kanzallizen [[Periodika-julguamo]]n piälikönny. Kuuluu [[Karjalan Rahvahan Liitto|Karjalan Rahvahan Liittoh]] vuvves [[1992]]. Kaksi vuottu oli iel mainitun liiton piälikönny. Kuuluu [[Karjalan Kielen Kodi]] -järjestöh. Eläy Novaja Vilga -kyläs (Karjalan tazavaldu, Onieganrannikon piiri). == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Karjalan kul'tuururistikanzat]] rh5ya5xnies632tpv3aba76gcip2ep4 0 9802 51387 49708 2026-06-22T18:30:45Z Olksolo 356 viittehet 51387 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |mua = Efiopii |nimi = Addis-Abeba |nimitys omal kielel = amh. አዲስ አበባ |kuva = |valdivonmerki = |flagu = }} '''Addis-Abeba''' on [[Efiopii|Efiopien]] piälinnu. Sie eläy 3 039 002 hengie. Se on muailman suurin linnu, kudai on muas, kudaman rajal ei ole merdy. Sen perusti halliččii Menelik Toine vuonnu [[1886]]. Linnan korgevin kohtu on Entoto –mägi (3000 m). == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Linnat|A]] o3tcurg93oku072pqxni9zlzejr70ou 0 10193 51434 37646 2026-06-22T20:18:10Z Olksolo 356 viittehet 51434 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Ven'a K''' ({{Lang-ru|Россия К}}) on yksi Ven'an piätelekanualastu. Telekanualu on Ven'an Federatsiin. Telekeskus on [[Moskovu|Moskovas]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Ven'an telekanualat]] ix4r09e004fne3vn9kx6hczm2anwnsg 0 10236 51394 41148 2026-06-22T18:37:43Z Olksolo 356 viittehet 51394 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Chicago |nimitys omal kielel = |kuva = |mua = Amierikan Yhtysvallat |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Chicago montage1.jpg|thumb|Nägymät Chicago]] '''Chicago''', viralline nimi '''City of Chicago''', on [[Amierikan Yhtysvallat|Yhtysvaldoin]] [[Illinois|Illinois ozavaldivos]] olii linnu. Linnas eli vuonnu 2017 arvion mugah 2,716,450 ristikanzua. Chicago on muailman tärgevimii talovus da kul'tuurukeskuksii da ''Globalization and World Cities Study Groupin'' mugah yksi muailman nelläs tärgevimis [[muailmanlinnu|muailmanlinnois]] [[Tokio]]n, [[New York|New York Cityn]], [[Pariižu|Pariižan]] da [[London]]an ohel. Linnu on vie [[Yhtistynnyöt kanzukunnat|YK:n]] da monien toizien kanzoinvälizien järjestölöin kodipaikku.<ref>https://www.thoughtco.com/largest-cities-throughout-history-4068071</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Yhtysvaldoin linnat]] iwrj8y9t368amlpz919qg3objj40fdq 0 12985 51388 43041 2026-06-22T18:31:15Z Olksolo 356 viittehet 51388 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Alan Aleksander Miln | Kuva = File:A_a_milne.jpg | Roinduaigu = 18. pakkaskuudu 1882 | Kuolenduaigu = 31. pakkaskuudu 1856 | Roindukohtu = [[London]], [[Yhtys Kuningaskundu]] | Kuolendukohtu = [[Hartfield]], Yhtys Kuningaskundu | Ammatti = [[kirjuttai]] }} Alan Aleksander Miln ([[18. pakkaskuudu]] [[1882]], [[London]], [[Yhtys Kuningaskundu]] — [[31. pakkaskuudu]] [[1956]], Hartfield, Yhtys Kuningaskundu) oli anglien kirjuttai. Alan Milnua kogo muailmas tietäh kui kirjuttaju, kudai keksii suarnallizet kerdomukset [[Vinni-Puh]]-kondieh näh, kudual piäs ollah pilajauhot. Alan Miln oli Enzimäzen muailman voinan ozanottajannu, ga sit kaiken ijän oli vastah voinua. Miln äijän vuottu ruadoi anglien jumoristizes žurnualas «Panč». Kirjuttamah kerdomuksii Vinni-Puhah näh Miln rubei omah ainavoh poigah Kristofer Robinah niškoi (1920-1996). Kerdomuksii kondieh näh ruvettih lugemah kogo muailmas, sit toizet Milnan tevokset oldih unohtettu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjuttajat|Miln]] 0v6idaeyuzlys1643m6k231nsmd93a6 0 13709 51425 44738 2026-06-22T20:06:47Z Olksolo 356 viittehet 51425 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Pirkanmua''' on [[Suomi|Suomen]] muakundu. Pirkanmua sijaiččou Päivänlasku-Suomes, da sen muakundukeskus on [[Tampere]]. Muita suurii kundii ollah [[Nokia]], [[Ylöjärvi]], [[Kangasala]], [[Lempäälä]], [[Sastamala]], [[Valkeakoski]], [[Pirkkala]], [[Akaa]] da [[Hämeenkyrö]]. Muakunnas eläy 530 000 ristikanzua. [[Failu:Tammerkoski 2021.jpg|pienoiskuva|290x290px|Tammerkoski Tampereel]] == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Suomen muakunnat]] [[Kategourii:Suomi]] qoib099e6p8pu4f4cprq4ofxikqozum 0 13776 51399 44401 2026-06-22T18:43:20Z Olksolo 356 viittehet 51399 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Göteborg |nimitys omal kielel = {{K-sv|Göteborg}} |kuva = Gothenburg_new_montage_2012.png |mua = Ruočči |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Göteborg''' ({{K-sv|Göteborg}}) on [[Ruočči|Ruočin]] toine linnu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Linnat]] [[Kategourii:Ruočči]] rvf3di5fexzerts9z8bygxp0e92q54v 0 14167 51395 45232 2026-06-22T18:38:25Z Olksolo 356 viittehet 51395 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Dakka |nimitys omal kielel = ঢাকা |kuva = Dhaka Montage 2019.jpg |mua = Bangladeš |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= N|lat_deg= 23|lat_min= 42|lat_sec= |lon_dir= E|lon_deg= 90|lon_min= 22|lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Dakka''' on [[Bangladeš]]an piälinnu da suurin linnu muas. Linnu oli perustettu VII-vuozisual. Vuozinnu 1608-1717 Dakka oli histouriellizen Bengualien muan piälinnu, Bangladešan piälinnannu Dakka on vuvves 1971. Vuvven 2005 tiedoloin mugah linnas on 9 724 976 eläjiä. Vuvven 2008 tiedoloin mugah linnas sego sen ymbäristös eläy 16,6 miljonua hengie. Linnu on sijoitannuhes kohtah, kus on Gang- da Brahmaputra-jogiloin suu. Dakka on Buriganga-joven hurual rannal, rinnal Padma- da Meghna-jovet liitytäh yhteh. Dakka on jogiportu da veziturizman keskus. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo|D]] [[Kategourii:Linnat|D]] cutkthjaa56jm4pyrlqzl9yoo8yfgb6 0 14493 51408 47892 2026-06-22T18:50:24Z Olksolo 356 viittehet 51408 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu|mua=Suomi|nimi=Lestijärvi|gerbu=Lestijärvi.vaakuna.svg|pindu-ala=558,85 km²}} '''Lestijärvi''' on [[Suomi|Suomen]] kundu. Se sijaiččou [[Keski-Pohjanmuan muakundu|Keski-Pohjanmuan]] muakunnas. Sie eläy läs 682 eläjiä.<ref>https://stat.fi/julkaisu/clmj076455v480bw6daky944x</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Suomi]] 9p8u79k6b9nsd8687rcgbz47lie2xnx 0 14805 51442 48034 2026-06-22T23:25:46Z Fembriha 8650 51442 wikitext text/x-wiki [[Failu:Cosmic dust clouds in reflection nebula Messier 78.jpg|pienoiskuva|Nebula Messier 78 kosmiččupöly pilvii ]] '''Kosmosanpöly''' libo '''tiähtipöly''' on pölyy, kudamua nägyy [[Kosmossu|kosmosas]], libo kui se on tippunuh [[Mua|Muan]] piäle. Kosmosanpöly on enimyölleh parin moleekulan da 0,1 millimetrin suuruzii. [[Tiähti|Tiähtilöin]] ymbäri on pölyy toizenluaduzii kiehkoloi, kui [[Protoplanietalline kiehkoi|protoplanietallizii kiehkoloi]] da [[Pölykiehkoi|pölykiehkoloi]]. == Rakendeh == Kosmosanpöly enimyölleh roih [[Piidioksidu|piidioksiiduspäi]] kui [[Olivin|olivin]]. == Alguperä == Kosmosanpöly voibi ilmestyö [[Supernova|supernovan räjähtyspäi]]. == Aihies muijal == •[https://www.cfa.harvard.edu/news/could-space-dust-help-protect-earth-climate-change Could space dust help protect earth from climate change?] (angliekse) •[https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/projects/success-stories/all/close-look-space-dust-reveals-hints-about-our-solar-systems-origin Space dust revealing hints about the origin of the solar system] (angliekse) •[https://yle.fi/a/3-10984529 Jättiläisasteroidi räjähti avaruudessa satoja miljoonia vuosia sitten, tomusade mullisti maan luonnon..] (suomekse) [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] [[Kategourii:Tiähtitiedo]] n0brbla1ip7u0n18zx3ri02fjhtesej 51443 51442 2026-06-22T23:25:58Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Kosmiččupöly]] nimekse [[Kosmosanpöly]]: Hairahtus nimes 51442 wikitext text/x-wiki [[Failu:Cosmic dust clouds in reflection nebula Messier 78.jpg|pienoiskuva|Nebula Messier 78 kosmiččupöly pilvii ]] '''Kosmosanpöly''' libo '''tiähtipöly''' on pölyy, kudamua nägyy [[Kosmossu|kosmosas]], libo kui se on tippunuh [[Mua|Muan]] piäle. Kosmosanpöly on enimyölleh parin moleekulan da 0,1 millimetrin suuruzii. [[Tiähti|Tiähtilöin]] ymbäri on pölyy toizenluaduzii kiehkoloi, kui [[Protoplanietalline kiehkoi|protoplanietallizii kiehkoloi]] da [[Pölykiehkoi|pölykiehkoloi]]. == Rakendeh == Kosmosanpöly enimyölleh roih [[Piidioksidu|piidioksiiduspäi]] kui [[Olivin|olivin]]. == Alguperä == Kosmosanpöly voibi ilmestyö [[Supernova|supernovan räjähtyspäi]]. == Aihies muijal == •[https://www.cfa.harvard.edu/news/could-space-dust-help-protect-earth-climate-change Could space dust help protect earth from climate change?] (angliekse) •[https://projects.research-and-innovation.ec.europa.eu/en/projects/success-stories/all/close-look-space-dust-reveals-hints-about-our-solar-systems-origin Space dust revealing hints about the origin of the solar system] (angliekse) •[https://yle.fi/a/3-10984529 Jättiläisasteroidi räjähti avaruudessa satoja miljoonia vuosia sitten, tomusade mullisti maan luonnon..] (suomekse) [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] [[Kategourii:Tiähtitiedo]] n0brbla1ip7u0n18zx3ri02fjhtesej 0 15629 51392 47990 2026-06-22T18:35:45Z Olksolo 356 viittehet 51392 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Br’ussel’u |nimitys omal kielel = {{lang-nl|Brussel}}<br>{{K-fr|Bruxelles}} |kuva = TE-Collage Brussels.png |mua = Bel'gii |valdivonmerki = Greater Coat of Arms of Brussels.svg |flagu = Brussel vlag.svg |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = }} '''Br’ussel’u''' on [[Bel'gii|Bel’gien]] piälinnu. Linnas on Francien da Flamandien rahvaskundien sego Flandrien virrastuo. Linnah sijoituttih Jevruopan liiton piäštuabu, Pohjas-Atlantiekan Liiton toimisto da Benil’uksan mualoin sekretariuattu. Vuvven [[2024]] tiedoloin mugah Br’ussel’an kunnas eläy läs 150 tuhattu hengie. Linnan nimi kiännetynny karjalakse on eländykohtu suol. Se tulou kahtes sanas: ''”bruoc”'' on suo da ''”sella”'' on eländykohtu. On mostu tieduo, gu linnan perusti Pyhä Gagerik (libo Sen-Žeri) VI-vuozisual. Yhtelläh virrallizis kirjutuksis eländykohtua nimel ''Bruocsella'' enzikerdua mainiččou Suuri Otton vuvvennu [[996]]. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Linnat]] [[Kategourii:Bel'gii]] 26lib3v6so0rvl3ncpjrmyeomshxij1 0 15983 51429 48727 2026-06-22T20:15:55Z Olksolo 356 references->viittehet 51429 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Sirpa Helena Kähkönen''' (r. 15. syvyskuudu 1964 [[Kuopio]]) on suomelaine kirjailii da kiändäi suomekse. Häi on syvennyh enne kaikkie histouriellizih da yhteiskunnallizih aihehih. Kähkönen ruadoi Suomen Kirjailiiliiton paginanvedäjänny vuozinnu 2018–2022. == Ala == Vuvvennu 1983 Kähkönen loppi gimnuazien Kuopios. Vuozinnu 1983–1989 häi opastui Tamberen da Helsingin yliopistos kirjallizustieduo da histouriedu. 1991–1996 häi ruadoi ilmahpiäständyredaktorannu Otavas, min jälgeh häi jäi välläkse kirjailijakse da kiändäjäkse. Kähközen enzimäzet kaksi kniigua oldih nuorienromuanat. Hänen suuri suavutusaskel kirjailijannu yhtelläh oli sarju histouriallizii romuanoi ''Mustat andilahat'' (1998), ''Rauduyöt'' (2002), ''Jiän da tulen kevät'' (2004), ''Hurstinesiivet'' (2007), ''Neidoinkengy'' (2009), ''Peskukätkyt'' (2012), ''Graniittumies'' (2014), ''Tankoin kezä'' (2016), ''Mustoruoh''o (2019) da ''Vihandu zualu'' (2021). Kähkönen on kirjutannuh sežo erähii ozutelmii. Kähközen romuanat Hurstinesiivet, Graniittumies da Tankoin kezä oldih Finlandia-palkindokandituatat. Graniittumies oli kandituatannu sežo Pohjasmualoin nevvoston kirjallizuspalkindon suajakse 2016. Tiedokniigu ''Vihan da rakkahuon liekit'' (2010) oli Tiedo-Finlandia-palkindokandituattu. Vuvvennu 2023 Kähkönen palkittih Finlandia-palkindol tevokses ''36 uurnua – Viäräs olendan histourii''. Kniigan kirjuttamine algoi 2022 Kähközen oman muaman kuolendas, da tevoksen nimi vihjuau sugukalmah, kudamah syndyy 36 uurnua. Kähközen mugah 36 uurnua sanelou “aiembien sugupolvien nakkuamas vastuos, da sit eroamizes-riuhtoilemizes”. Tevos on ihan eriluadune, migu Kähközen aijembi tuotando. == Lähtehet == * Kähkönen, Sirpa: ''Aapeli ja muita tuttavia, pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia''. 16.2.2011. Kuopion kaupunginkirjasto / Pohjois-Savon maakuntakirjasto. * ''Sirpa Kähkönen Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajaksi 25.11.2017''. Suomen Kirjailijaliitto. * ''Sirpa Kähkönen luopuu Kirjailijaliiton johtajuudesta: ”Pandemian kurittama kirjallisuuskenttä on ollut voimia syövä työympäristö”'' Helsingin Sanomat. 23.8.2022. * Kähkönen, Sirpa: ''375 humanistia''. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. * ''Kuka kukin on 2011'', s. 456–457. Helsinki: Otava. * ''Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat 2014'' Yle Uutiset. 14.11.2014. * ''Ehdokkaat 2016: Sirpa Kähkönen: Graniittimies''. Pohjoismaiden neuvosto. Arkistoitu 20.3.2016. * ''Tieto-Finlandia-ehdokkaissa esitellään puukon historiaa, kapellimestareita ja kalaherkkuja'' Yle Uutiset 4.11.2010 * Gustafsson, Miia: ''Sirpa Kähkönen voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon omakohtaisella romaanillaan, jossa tehdään tilit selviksi kuolleen äidin kanssa'' Yle Uutiset. 29.11.2023. Yleisradio. === Viittehet === {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjuttajat|Kähkönen]] [[Kategourii:Suomalazet|Kähkönen]] 1xac67r9l165ry0zal2ekksc8gpvdts 0 16426 51421 50316 2026-06-22T19:18:50Z Miro Tuomi 8600 51421 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 24em; border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: black; float: right; margin: 0 0 1em 1em; padding: 2px; font-family: sans-serif; font-size: 90%; line-height: 1.5em; border-spacing: 3px;" |+ style="font-size: 125%; font-weight: bold; background-color: #cedff2; padding: 0.4em; border: 1px solid #a2a9b1; border-bottom: none;" | Holidays |- | colspan="2" style="text-align: center; border: 1px solid #a2a9b1; background: #fff;" | [[File:Viikonloppu.jpg|center|frameless|450x450px]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #cedff2; border: 1px solid #a2a9b1;" | Perustiedot |- ! style="text-align: left; background: #efefef; width: 40%; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Kehittäjät | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | WaterPepper |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Kuštantamo | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Grable Team |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Piästämizen päivämäri | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | 12 Heinykuuda 2024 |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Žanru | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | [[Nägönovella]] |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Platformat | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | [[Windows]] |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Pelimuoto | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Yksinäini |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #cedff2; border: 1px solid #a2a9b1;" | Tekniekutiedo |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Moottori | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | [[RenPy]] |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Hallinda | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | [[Tidokonehen hiiri|Tiedokonehiiri]] |- ! style="text-align: left; background: #efefef; padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | Interfeisi | style="padding: 3px; border: 1px solid #a2a9b1;" | [[Ven'an kieli|Ven'an kieli]], [[Anglien kieli|Anglien]] da [[Karjalan kieli|Karjalan kieli]] |- | colspan="2" style="text-align: center; border: 1px solid #a2a9b1; background: #f0f0f0;" | Steam [https://store.steampowered.com/app/3028920/Holidays/] |} Holidays (2024) on Waterpepper games kehittäjän surrealistine indie-seikkailu, kudai piäzi Steamile 12. Heinykuuda 2024. Peli erottuu omal tavallisehel da pahantuulisel teemal, kudai yhtistäy kävelysimulaattorin, kvestoin da psihologizen kauhuon elementoi. [[ja:Holidays]] 56hb3u986gf1scfji2yjbrce9gr9ewh 0 16961 51441 51321 2026-06-22T22:47:08Z Fembriha 8650 51441 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 28em; border-spacing: 2px; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background-color: #b0c4de;" | Euro |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Euro Series Banknotes (2019).jpg|Idioma Griego|keski|350x350px]] Euron sedelit (edusivu) |- ! Nimet | Euro ([[Anglien kieli|ang.]], [[Frantsien kieli|fr.]], [[Germuanien kieli|germ.]], [[Hollandien kieli|hol.]], [[Luksemburgan kieli|luks.]], [[Latinan kieli|lat.]], [[Eestin kieli|eest.]], [[Itaalien kieli|it.]], [[Portugalan kieli|port.]], [[Suomen kieli|suom.]], [[Ispanien kieli|isp.]], [[Iirin kieli|iir.]], [[Slovaakien kieli|slov.]], [[Horvaatien kieli|hor.]]); Euró ([[Vengrien kieli|ung.]]); Eiro ([[Latvien kieli|latv.]]); Euras ([[Lietuvan kieli|liet.]]); Ewro ([[Maltan kieli|malt.]]); Evro ([[Sloveenien kieli|sloven.]]); Ευρώ ([[Griekan kieli|griek.]]); Евро ([[Bulgaarien kieli|bulg.]]) |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #b0c4de;" | Koodat da merkit |- ! Koodu <br>[[ISO 4217]] | EUR (978) |- ! Merki | [[Euron merki|€]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #b0c4de;" | Kierdoaloveh |- ! Käyttäjät | [[File:Flag of EU.svg|22px|border]] '''[[Euroaloveh]]:''' <br>[[File:Flag of Netherlands.svg|22px|border]] [[Alangomuat]] <br>[[File:Flag of Austria.svg|22px|border]] [[Avstrii|Austrii]] <br>[[File:Flag of Belgium (civil).svg|22px|border]] [[Bel'gii|Belgii]] <br>[[File:Flag of Bulgaria.svg|22px|border]] [[Bolguarii|Bulgaarii]] <br>[[File:Flag of Germany.svg|22px|border]] [[Germuanii]] <br>[[File:Flag of Greece (16-9).png|22px|border]] [[Gretsii|Griekka]] <br>[[File:Flag of Estonia.svg|22px|border]] [[Estounii|Eesti]] <br>[[File:Flag of France.svg|22px|border]] [[Frantsii|Fransii]] <br>[[File:Flag of Croatia.svg|22px|border]] [[Horvatii|Horvaatii]] <br>[[File:Flag of Ireland.svg|22px|border]] [[Irlandii|Iirinmua]] <br>[[File:Flag of Spain.svg|22px|border]] [[Ispuanii|Ispaanii]] <br>[[File:Flag of Italy.svg|22px|border]] [[Itualii|Itaalii]] <br>[[File:Flag of Cyprus.svg|22px|border]] [[Kipru|Kypros]] <br>[[File:Flag of Latvia.svg|22px|border]] [[Latvii]] <br>[[File:Flag of Lithuania.svg|22px|border]] [[Litvu|Lietuva]] <br>[[File:Flag of Luxembourg.svg|22px|border]] [[L’uksemburgu|Luksemburg]] <br>[[File:Flag of Malta.svg|22px|border]] [[Mal'tu|Malta]] <br>[[File:Flag of Portugal.svg|22px|border]] [[Portugalii|Portugal]] <br>[[File:Flag of Slovakia.svg|22px|border]] [[Slovakii|Slovaakii]] <br>[[File:Flag of Slovenia.svg|22px|border]] [[Slovenii|Sloveenii]] <br>[[File:Flag of Finland.svg|22px|border]] [[Suomi]] <br>'''EU:n mualoin erialovehet:''' <br>[[File:Flag of Åland.svg|22px|border]] [[Ahvenanmua]] <br>[[File:Flag of France.svg|22px|border]] [[Guadeloupe]] <br>[[File:Flag of France.svg|22px|border]] [[Mayotte]] <br>[[File:Flag of Martinique.svg|22px|border]] [[Martinique]] <br>[[File:Flag of France.svg|22px|border]] [[Réunion]] <br>[[File:Flag of France.svg|22px|border]] [[Saint-Pierre da Miquelon]] <br>[[File:Flag of France.svg|22px|border]] [[Fransien Guajana]] <br>[[File:Flag of the French Southern and Antarctic Lands.svg|22px|border]] [[Fransien suvizet da antarktizet alovehet]] <br>'''EU:n ulgopuolizet muat:''' <br>[[File:Flag of Andorra.svg|22px|border]] [[Andorra]] <br>[[File:Flag of Kosovo.svg|22px|border]] [[Kosovo]] <br>[[File:Flag of Montenegro.svg|22px|border]] [[Montenegro]] <br>[[File:Flag of Monaco.svg|22px|border]] [[Monako]] <br>[[File:Flag of San Marino.svg|22px|border]] [[San Marino]] <br>[[File:Flag of Vatican.svg|22px|border]] [[Vatikan]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #b0c4de;" | Juattavat yksiköt |- ! Vuittilugu | [[Eurosentu]] ({{Vuittilugu|1|100}}) |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #b0c4de;" | Sedelit da rauduraha kierros |- ! Sedelit | 5, 10, 20, 50, 100, 200, 500 euruo |- ! Rauduraha | 1, 2, 5, 10, 20, 50 eurosentua <br>1, 2 euruo |- ! Pandih kierros | [[1. pakkaskuudu]] [[2002]] |- ! Endizet val'uutat | [[Euroupan val'uuttuylsikkö|ECU]], [[Alangomualoin gulden]], [[Austrien šillingu]], [[Belgien franku]], [[Bulgaarien lev]], [[Germuanien marku]], [[Griekan drahma]], [[Eestin kruunu]], [[Fransien franku]], [[Horvaatien kuna]], [[Iirinmuan funtu]], [[Ispaanien peseta]], [[Itaalien liira]], [[Kyproksen funtu]], [[Latvien lats]], [[Lietuvan latas]], [[Luksemburgan franku]], [[Maltan liira]], [[Monakon franku]], [[Portugalan escudo]], [[San Marinon liira]], [[Slovaakien kruunu]], [[Sloveenien tolar]], [[Suomen marku]], [[Vatikanan liira]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #b0c4de;" | Emissii da inflatsii |- ! Keskusbanku | [[Euroupan keskusbanku]] |- ! Linki | {{wikidata/p856|www.ecb.europa.eu}} |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #b0c4de;" | Inflatsii |- ! Inflatsii | 3,2% (oraskuu 2026) |} '''Euro''' (merki '''€''', kanzoinväline [[ISO 4217|val'uuttukoodu]] '''EUR 978''') on 21 EU:n ozanottaivaldivon [[Val'uuttu|rahayksikkö]], yksi muailman [[Varaval'uuttu|varaval'uuttois]]. Emitentu on [[Euroupan keskusbanku]] (EKB). Euro pandih käzimaksokierdoh [[1. pakkaskuudu]] [[2002]], da se vaihtoi [[Euroupan val'uuttuylsikkö|Euroupan val'uuttuylsikön]] (ECU:n) proporsies 1:1. Euro vaihtoi 2002 kanzallizen val'uutan 12 [[Jevroupan unioni|Euroupan unionin]] ozanottaivaldivos, kudamih kuulutah [[Alangomuat]], [[Avstrii|Austrii]], [[Bel'gii|Belgii]], [[Frantsii|Fransii]], [[Germuanii]], [[Gretsii|Griekka]], [[Irlandii|Iirinmua]], [[Ispuanii|Ispaanii]], [[Itualii|Itaalii]], [[Gretsii|Griekka]], [[L’uksemburgu|Luksemburg]], [[Portugalii|Portugal]], [[Suomi]]. [[Euroaloveh]]eh ollah liitytty [[Slovenii|Sloveenii]] (2007), [[Kipru|Kypros]] da [[Mal'tu|Malta]] (2008), [[Slovakii|Slovaakii]] (2009), [[Estounii|Eesti]] (2011), [[Latvii]] (2014), [[Litvu|Lietuva]] (2015), [[Horvatii|Horvaatii]] (2023) da [[Bolguarii|Bulgaarii]] (2026). Sežo euruo käytetäh [[Andorra]], [[Kosovo]], [[Montenegro]], [[Monako]], [[San Marino]] da [[Vatikan]], ga niilöil ei ole luba työndämäh omat ezittäjät hallindolaitoksih da vaikutus rahapoliitiekkah. ==Lähtiet== [[Kategourii:Kierros olii raha]] [[Kategourii:Euroupan val'uutat]] r5s51oexfcb0zhp9ps2uczomfruk5nz 2 16974 51350 2026-06-22T12:05:45Z Olksolo 356 Uuzi sivu: {{cmbox|text=111|text=222}} 51350 wikitext text/x-wiki {{cmbox|text=111|text=222}} hhvhzvu86w5m0wkr5wgkacvzcu3jph4 14 16975 51351 2026-06-22T12:25:46Z Olksolo 356 Uuzi sivu: {{Haldivolline kategourii |olo-tekstu = Täh kategourieh kuuluu sivut, kudualoil mondu kerdua käytetäh samannimizet argumentat šablonoin kuččulois, ez. <nowiki>{{foo|bar=1|bar=2}}</nowiki> or <nowiki>{{foo|bar|1=baz}}</nowiki> <small>MediaWiki -ohjelmisto täyttäy tädä noudajua kategouriedu [[Special:TrackingCategories|avtomuatillizeh luaduh]]. Tämän kategourien nimi on ozetettu [[MediaWiki:duplicate-args-category]] -sivul.</small> |en-tekstu = This category contains pa... 51351 wikitext text/x-wiki {{Haldivolline kategourii |olo-tekstu = Täh kategourieh kuuluu sivut, kudualoil mondu kerdua käytetäh samannimizet argumentat šablonoin kuččulois, ez. <nowiki>{{foo|bar=1|bar=2}}</nowiki> or <nowiki>{{foo|bar|1=baz}}</nowiki> <small>MediaWiki -ohjelmisto täyttäy tädä noudajua kategouriedu [[Special:TrackingCategories|avtomuatillizeh luaduh]]. Tämän kategourien nimi on ozetettu [[MediaWiki:duplicate-args-category]] -sivul.</small> |en-tekstu = This category contains pages where templates are invoked with duplicate argument names — for example, <nowiki>{{foo|bar=1|bar=2}}</nowiki> or <nowiki>{{foo|bar|1=baz}}</nowiki>. <small>This tracking category is [[Special:TrackingCategories|automatically]] populated by the MediaWiki engine. The name of this category is specified at [[MediaWiki:duplicate-args-category]].</small> |ru-tekstu = В этой категории содержатся страницы, где шаблоны вызываются с повторяющимися именами аргументов, например, <nowiki>{{foo|bar=1|bar=2}}</nowiki> или <nowiki>{{foo|bar|1=bar}}</nowiki>. <small>Эта отслеживающая категория заполняется движком MediaWiki [[Special:TrackingCategories|автоматически]]. Название данной категории указано в [[MediaWiki:duplicate-args-category]].</small> }} 2jcfc4i1hwkwp6eurpaedmb879htkr4 51450 51351 2026-06-23T11:48:35Z Olksolo 356 51450 wikitext text/x-wiki {{Haldivolline kategourii |olo-tekstu = Täh kategourieh kuuluu sivut, kudualoil mondu kerdua käytetäh samannimizet argumentat šablonoin kuččulois, ez. <nowiki>{{foo|bar=1|bar=2}}</nowiki> or <nowiki>{{foo|bar|1=baz}}</nowiki>. <small>MediaWiki -ohjelmisto täyttäy tädä noudajua kategouriedu [[Special:TrackingCategories|avtomuatillizeh luaduh]]. Tämän kategourien nimi on ozetettu [[MediaWiki:duplicate-args-category]] -sivul.</small> |en-tekstu = This category contains pages where templates are invoked with duplicate argument names — for example, <nowiki>{{foo|bar=1|bar=2}}</nowiki> or <nowiki>{{foo|bar|1=baz}}</nowiki>. <small>This tracking category is [[Special:TrackingCategories|automatically]] populated by the MediaWiki engine. The name of this category is specified at [[MediaWiki:duplicate-args-category]].</small> |ru-tekstu = В этой категории содержатся страницы, где шаблоны вызываются с повторяющимися именами аргументов, например, <nowiki>{{foo|bar=1|bar=2}}</nowiki> или <nowiki>{{foo|bar|1=bar}}</nowiki>. <small>Эта отслеживающая категория заполняется движком MediaWiki [[Special:TrackingCategories|автоматически]]. Название данной категории указано в [[MediaWiki:duplicate-args-category]].</small> }} d6wl81ru0zqilv5sis3vhg2gk50a3js 0 16976 51418 2026-06-22T19:02:41Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: [[Failu:GMAW.welding.af.ncs.jpg|pienoiskuva|Hitsajua]] '''Hitsajua''' on ammattitaitoine spesialisti, kudai yhtistäy metalli da polimeruosii hitsavuksel, suodatuksel libo sulamizel. Se luadiu lujazii hajottumattomii rakenduksii, kudamii ei sua suaja bol'toil libo liimäl. 51418 wikitext text/x-wiki [[Failu:GMAW.welding.af.ncs.jpg|pienoiskuva|Hitsajua]] '''Hitsajua''' on ammattitaitoine spesialisti, kudai yhtistäy metalli da polimeruosii hitsavuksel, suodatuksel libo sulamizel. Se luadiu lujazii hajottumattomii rakenduksii, kudamii ei sua suaja bol'toil libo liimäl. dmebpiq1nxail5p5dvflrisqzxcta7w 51419 51418 2026-06-22T19:04:43Z Miro Tuomi 8600 51419 wikitext text/x-wiki [[Failu:GMAW.welding.af.ncs.jpg|pienoiskuva|Hitsajua]] '''Hitsajua''' on ammattitaitoine spesialisti, kudai yhtistäy metalli da polimeruosii [[Hitsavus|hitsavuksel]], suodatuksel libo sulamizel. Se luadiu lujazii hajottumattomii rakenduksii, kudamii ei sua suaja bol'toil libo liimäl. rhlbcpgtfvbibtzhzuf1n1opwbfa38q 0 16977 51420 2026-06-22T19:06:46Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: [[Failu:G502_Overhead.jpg|pienoiskuva|Hitsavus]] '''Hitsavus''' se on kovahizien ainehien eroittamattomien yhtistyksien suandamizen tehnolougielline prosessi, kudamas luajitah atomien välizet yhtevyöt yhtistettävien ozien keskes niilöin paikallizel libo yhtehizel lämmitändäl, plastillizel deformatsiel libo mollembien yhtehizel vaikutuksel. 51420 wikitext text/x-wiki [[Failu:G502_Overhead.jpg|pienoiskuva|Hitsavus]] '''Hitsavus''' se on kovahizien ainehien eroittamattomien yhtistyksien suandamizen tehnolougielline prosessi, kudamas luajitah atomien välizet yhtevyöt yhtistettävien ozien keskes niilöin paikallizel libo yhtehizel lämmitändäl, plastillizel deformatsiel libo mollembien yhtehizel vaikutuksel. iv1p5x5rahsfl2m3dxe6p9fc3c4sdov 0 16978 51422 2026-06-22T19:28:14Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: [[Failu:NScripter_Choice_And_Background_Script_Result_(French).gif|pienoiskuva|Ezimerkki NVL ("Novel") formaattih kuulujis tekstiruuduzis visualizes novelas, kudai on luajittu NScripteris. ]] Nägönovella ([[Japounien kieli|jap]]. ''ビジュアルノベル'' ''bizuaru noberu'' sežo [[Anglien kieli|angl]]. ''visual novel'') on [[Tiedokonehkižat|tiedokonehpelien]] žanru, kudai yhtistäy tekstiellizet kerdomukset, staattiset libo animoitut kuvat da muuzikan saatto. Kategourii... 51422 wikitext text/x-wiki [[Failu:NScripter_Choice_And_Background_Script_Result_(French).gif|pienoiskuva|Ezimerkki NVL ("Novel") formaattih kuulujis tekstiruuduzis visualizes novelas, kudai on luajittu NScripteris. ]] Nägönovella ([[Japounien kieli|jap]]. ''ビジュアルノベル'' ''bizuaru noberu'' sežo [[Anglien kieli|angl]]. ''visual novel'') on [[Tiedokonehkižat|tiedokonehpelien]] žanru, kudai yhtistäy tekstiellizet kerdomukset, staattiset libo animoitut kuvat da muuzikan saatto. [[Kategourii:Tiedokonehkižat]] brwymvd7oel3t1rt3gycrdzvgavl3f6 51438 51422 2026-06-22T20:39:21Z Fembriha 8650 51438 wikitext text/x-wiki [[Failu:NScripter_Choice_And_Background_Script_Result_(French).gif|pienoiskuva|Ezimerkki NVL ("Novel") formaattih kuulujis tekstiruuduzis visualizes novelas, kudai on luajittu NScripteris. ]] Nägönovella ([[Japounien kieli|jap]]. ビジュアルノベル ''bijuaru noberu'', sežo {{K-en|visual novel}}) on [[Tiedokonehkižat|tiedokonehkižoin]] žanru, kudai yhtistäy tekstallizet kerdomukset, stattizet libo animoitut kuvat da muuzikan myödäily. [[Kategourii:Tiedokonehkižalajit]] 7hl3kho26lnuqh69xhnua4hwxocthjq 51439 51438 2026-06-22T20:47:58Z Fembriha 8650 51439 wikitext text/x-wiki [[Failu:NScripter_Choice_And_Background_Script_Result_(French).gif|pienoiskuva|Tekstallizien nägönovelloin formattah kuului NVL ("Novel"), kudai on luajittu [[NScripter]]as]] Nägönovella ([[Japounien kieli|jap]]. ビジュアルノベル ''bijuaru noberu'', sežo {{K-en|visual novel}}) on [[Tiedokonehkižat|tiedokonehkižoin]] žanru, kudai yhtistäy tekstallizet kerdomukset, stattizet libo animoitut kuvat da muuzikan myödäily. [[Kategourii:Tiedokonehkižalajit]] 2zlnk3bpkr1l207jjzlo8ffhy3zkyle 14 16979 51423 2026-06-22T19:31:15Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: Tiedokonehkižat on interaktiivine elektronine programmu, kudai on luajittu ozuttamah peliprosessii. Videopelit esitelläh peliprosessii tiedokonehen, TV:n libo kannettavan laittehen ozuttelus. 51423 wikitext text/x-wiki Tiedokonehkižat on interaktiivine elektronine programmu, kudai on luajittu ozuttamah peliprosessii. Videopelit esitelläh peliprosessii tiedokonehen, TV:n libo kannettavan laittehen ozuttelus. ltthpajyfvu2d3pror03vnlp3tq9je8 51430 51423 2026-06-22T20:16:29Z Fembriha 8650 51430 wikitext text/x-wiki Tiedokonehkižat on interaktiivine tiedokonehohjelmu, kudai on luajittu ozuttamah kižaprosessu. Videokižat ezitelläh kižaprosessua tiedokonehen, kižakonsolin, TV:n libo kannettavan laittehen ozuttelus. [[Kategourii:Joudo]] 2mp9fwtwg0jshb1acunq5vbs41bh1xp 51432 51430 2026-06-22T20:16:48Z Fembriha 8650 51432 wikitext text/x-wiki Tiedokonehkiža on interaktiivine tiedokonehohjelmu, kudai on luajittu ozuttamah kižaprosessu. Videokižat ezitelläh kižaprosessua tiedokonehen, kižakonsolin, TV:n libo kannettavan laittehen ozuttelus. [[Kategourii:Joudo]] d82um71zmn90guwuo3lh1fut6pvklnq 14 16980 51435 2026-06-22T20:24:20Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[Kategourii:Tiedokonehkižat]] 51435 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Tiedokonehkižat]] 4341xlk74uarbv4i4bmi2cx9zk85hb1 51436 51435 2026-06-22T20:26:44Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Kategourii:Kižalajit]] nimekse [[Kategourii:Tiedokonehkižalajit]] 51435 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Tiedokonehkižat]] 4341xlk74uarbv4i4bmi2cx9zk85hb1 14 16981 51437 2026-06-22T20:26:44Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Kategourii:Kižalajit]] nimekse [[Kategourii:Tiedokonehkižalajit]] 51437 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[:Kategourii:Tiedokonehkižalajit]] t5rulgl25zpjfaa39lyusg0eero63ga 0 16982 51440 2026-06-22T21:57:18Z Fembriha 8650 Ohjavus sivule [[Stokgol'mu]] 51440 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Stokgol'mu]] i98owxyo7d1c0gmsth9w08me99euh7h 0 16983 51444 2026-06-22T23:25:58Z Fembriha 8650 Fembriha muutti sivun nimen [[Kosmiččupöly]] nimekse [[Kosmosanpöly]]: Hairahtus nimes 51444 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Kosmosanpöly]] i2s9irmzjrgyfo5pr71tedzpang658w 14 16984 51445 2026-06-22T23:28:00Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[Kategourii:Tiähtitiedo]] 51445 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Tiähtitiedo]] aozawrscq9y89k60zmysn8jimf0czz3 14 16985 51446 2026-06-22T23:28:44Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[Kategourii:Eksoplanietat]] 51446 wikitext text/x-wiki [[Kategourii:Eksoplanietat]] e6athf60dg28h57f2qv8fp8jrbc0rq3 0 16986 51447 2026-06-23T00:08:27Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: '''Ydimetöi planiettu''' on hypotiettine muanjyttyine planiettu, kudamil kogonah ei ole metallistu ydindy. Täs tapahtukses kogo planiettu kerävyy vaiku valdavas [[mantel]]as. ==Ominažuot== Muga ydimettömäl planietal ei ole ydindy, sil ei ole sežo [[Magniettukenty|magniettukentiä]]. Ližäkse ydimetöin planietan suurus olis suurembi migu ydimellizen planietan suurus. [[Kategourii:Eksoplaniettulajit]] 51447 wikitext text/x-wiki '''Ydimetöi planiettu''' on hypotiettine muanjyttyine planiettu, kudamil kogonah ei ole metallistu ydindy. Täs tapahtukses kogo planiettu kerävyy vaiku valdavas [[mantel]]as. ==Ominažuot== Muga ydimettömäl planietal ei ole ydindy, sil ei ole sežo [[Magniettukenty|magniettukentiä]]. Ližäkse ydimetöin planietan suurus olis suurembi migu ydimellizen planietan suurus. [[Kategourii:Eksoplaniettulajit]] imyk5nttvfg7zggofja0u76tfaycqzx 14 16987 51449 2026-06-23T11:44:52Z Olksolo 356 Uuzi sivu: {{Haldivolline kategourii |olo-tekstu = Täh kategourieh kuuluu sivut, kudamil levendämizen syvys on ylitetty. <small>MediaWiki -ohjelmisto täyttäy tädä noudajua kategouriedu [[Special:TrackingCategories|avtomuatillizeh luaduh]]. Tämän kategourien nimi on ozetettu [[MediaWiki:expansion-depth-exceeded-category]] -sivul.</small> |en-tekstu = This category contains pages that exceed the maximum expansion depth. <small>This tracking category is Special:TrackingCategories|aut... 51449 wikitext text/x-wiki {{Haldivolline kategourii |olo-tekstu = Täh kategourieh kuuluu sivut, kudamil levendämizen syvys on ylitetty. <small>MediaWiki -ohjelmisto täyttäy tädä noudajua kategouriedu [[Special:TrackingCategories|avtomuatillizeh luaduh]]. Tämän kategourien nimi on ozetettu [[MediaWiki:expansion-depth-exceeded-category]] -sivul.</small> |en-tekstu = This category contains pages that exceed the maximum expansion depth. <small>This tracking category is [[Special:TrackingCategories|automatically]] populated by the MediaWiki engine. The name of this category is specified at [[MediaWiki:expansion-depth-exceeded-category]].</small> |ru-tekstu = В этой категории содержатся страницы, у которых превышена максимально допустимая глубина раскрытия. <small>Эта отслеживающая категория заполняется движком MediaWiki [[Special:TrackingCategories|автоматически]]. Название данной категории указано в [[MediaWiki:expansion-depth-exceeded-category]].</small> }} 9l2iggr9ufn2ri3vwpv8ergn6ar0451 14 16988 51451 2026-06-23T11:56:41Z Olksolo 356 Uuzi sivu: {{Haldivolline kategourii |olo-tekstu = Täh kategourieh kuuluu sivut, kudamat käytetäh ylen äijän resursuvuadijoi funksieloi (moizii kui #ifexist). Kačo ližiä [[mw:Manual:$wgExpensiveParserFunctionLimit|]]. <small>MediaWiki -ohjelmisto täyttäy tädä noudajua kategouriedu [[Special:TrackingCategories|avtomuatillizeh luaduh]]. Tämän kategourien nimi on ozetettu [[MediaWiki:expensive-parserfunction-category]] -sivul.</small> |en-tekstu = This category contains pages tha... 51451 wikitext text/x-wiki {{Haldivolline kategourii |olo-tekstu = Täh kategourieh kuuluu sivut, kudamat käytetäh ylen äijän resursuvuadijoi funksieloi (moizii kui #ifexist). Kačo ližiä [[mw:Manual:$wgExpensiveParserFunctionLimit|Manual:$wgExpensiveParserFunctionLimit]]. <small>MediaWiki -ohjelmisto täyttäy tädä noudajua kategouriedu [[Special:TrackingCategories|avtomuatillizeh luaduh]]. Tämän kategourien nimi on ozetettu [[MediaWiki:expensive-parserfunction-category]] -sivul.</small> |en-tekstu = This category contains pages that use too many expensive parser functions (like #ifexist). See [[mw:Manual:$wgExpensiveParserFunctionLimit|Manual:$wgExpensiveParserFunctionLimit]]. <small>This tracking category is [[Special:TrackingCategories|automatically]] populated by the MediaWiki engine. The name of this category is specified at [[MediaWiki:expensive-parserfunction-category]].</small> |ru-tekstu = В этой категории содержатся страницы, которые используют слишком много ресурсоёмких функций (таких, как #ifexist). Подробнее — на странице [[mw:Manual:$wgExpensiveParserFunctionLimit|Manual:$wgExpensiveParserFunctionLimit]]. <small>Эта отслеживающая категория заполняется движком MediaWiki [[Special:TrackingCategories|автоматически]]. Название данной категории указано в [[MediaWiki:expensive-parserfunction-category]].</small> }} n7x4heolxkoodyqqmqee3m6gbpox04f